I TOIMINTAKERTOMUS... 1

Transkriptio

1 Turun kaupungin tilinpäätös 2012 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Investoinnit Toiminnan rahoitus Tase Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaismenot ja tulot Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernissa tapahtuneet muutokset Konsernin toiminnan ohjaus vuonna Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin tilikauden tuloksen muodostuminen Konsernin toiminnan rahoitus Konsernin rahoitusasema ja sen muutokset Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Johdanto Hallinto Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunign hallitus, omarahoitusosuudet Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab Turku Science Park konserni Logomo Oy Palvelutoimi Asukkaiden hyvinvointiohjelman toteutumisen seurantamittarit Peruspalvelulautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Kulttuurilautakunta Forum Marinum säätiö Osaamis- ja elinkeinotoimi Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Lukio- ja ammattiopetuslautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus Koneteknologiakeskus Turku Oy Turku Touring Oy Turun aikuiskoulutussäätiö Ympäristötoimi Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Joukkoliikennelautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Rakennuslautakunta

2 Turun kaupungin tilinpäätös 2012 SISÄLLYSLUETTELO Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun Tilaliikelaitos Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun satamaliikelaitos TVT Asunnot Oy Turun Seudun Vesi Oy Turun seudun puhdistamo Oy Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Turun Ylioppilaskyläsäätiö Turun kaupunkiliikenne Oy Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli Turun Seudun Jätehuolto Oy Turun Teknologiakiinteistöt Oy Turun Tekstiilihuolto Oy Turun seudun kuntatekniikka Oy Turun seudun rakennustekniikka Oy Turun seudun kiinteistöpalvelu Oy Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut Investointiosan toteutumisvertailu Tilaliikelaitoksen investointiosan toteutumisvertailut Kaupunginhallituksen investointiosa toteutumisvertailut Kiinteistöliikelaitoksen investointiosan toteutumisvertailut Satamaliikelaitoksen investointiosan toteutumisvertailut Vesiliikelaitoksen investointiosan toteutumisvertailut Rahoitusosan toteutumisvertailu III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat Turun Kiinteistöliikelaitos Turun Tilaliikelaitos Turun Satamaliikelaitos Turun Vesiliikelaitos Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Vahinkorahasto Liikelaitosten ja taseyksiköiden vaikutus kaupungin tilikauden tulokseen Liikelaitosten ja taseyksiköiden vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Taloudellisten tunnuslukujen laskentakaavat V LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

3 Toimintakertomus 1. Kaupunginjohtajan katsaus Talous Turun kaupungin tilinpäätös 2012 oli 8,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tilinpäätöksen tulos toteutui ennustettua parempana. Tilikauden ennusteet olivat varovaisia ja loppuvuoden aikana varmistui tulokseen positiivisesti vaikuttavia eriä, joita ei ennusteita laadittaessa ollut tiedossa. Lisäksi loppuvuoden aikana toteutettiin eri hallintokunnissa kaupunginvaltuuston ja hallituksen edellyttämiä menokehitystä vähentäviä toimia. Tilikauden tulokseen sisältyy 21,7 milj. euroa satunnaisia tuottoja. Satunnaiset tuotot kirjattiin tytäryhtiöosakkeiden myynneistä sekä kaupungin tuotantoliikelaitosten yhtiöittämisestä ja liiketoiminnan kaupoista perustetuille tytäryhtiöille. Nettotoimintakulujen kasvu oli 6,3 prosenttia. Kasvu jäi alle talousarviossa 2012 hyväksytyn kasvun sekä myös kuntien keskimääräisen kasvun, joka ennakkotietojen mukaan on 4,5 prosenttia. Menokehitystä on kuitenkin välittömästi hillittävä. Vuodelle 2013 kasvuksi on sallittu 1,3 prosenttia ja käynnissä olevalla uudistamisohjelmalla haetaan koko kaupungille 1 prosentin kustannussopeutusta suunnittelukaudelle Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina korkea tulorahoitukseen verrattuna. Kaupunki investoi lähivuosinakin vielä merkittävästi palvelujen ja kaupungin toimintaympäristön ylläpitoon ja kehittämiseen palvelutason, vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen. Viime vuonna satunnaiset tuotot kasvattivat tulorahoitusta niin, että korvaus- ja perusparannusinvestoinnit voitiin sillä rahoittaa. Uus- ja laajennusinvestointien omahankintamenot sekä antolainaus ja pitkäaikaisen velan lyhennykset rahoitettiin lisävelalla. Kaupungin korolliset kokonaisvelat kasvoivat 90,3 milj. euroa. Korolliset nettovelat kasvoivat 32,9 milj. euroa. Kaupungin rahoitustuotot ylittivät rahoitusmenot tilikauden aikana. Velkaantumisen kasvua on hillittävä käyttötalouden kustannussopeutuksen, investointien karsinnan ja siirtämisen sekä mahdollisesti omaisuusjärjestelyjen avulla. Palvelutuotannon sopeuttaminen kysynnän muutoksiin ja talouden vakauttaminen epävarmassa taloudellisessa tilanteessa ovat meneillään olevan vuoden ja taloussuunnittelukauden haasteet. Strategiaan ja toimintamalliuudistukseen kytkeytyvällä uudistamisohjelmalla haetaan toimenpiteitä, joilla toimintaa uudistetaan vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteita. Toimintaympäristön kuvaus Turun seudun työllisyys heikkeni kuluneen vuoden aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyystilanteen heikkeneminen näkyi keväällä 2012 työttömien määrän kääntyessä kasvuun. Syksyllä lomautettujen ja työttömien määrät alkoivat kasvaa nopeammin. Turun seutukunnan suhdannetilanne ja näkymät ovat normaalia heikommat siirryttäessä vuodelle Teknologiateollisuus ja rakennusteollisuus ovat työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 mukaan painumassa yhtä aikaa taantumaan. Laivanrakennuksen tilanne helpottui kun kahden risteilijän rakentaminen Turun telakalla varmistui. Meriteollisuuden vaikeaan suhdannetilanteeseen vastaamiseksi 1

4 Toimintakertomus Turun alueella on toteutettu viime vuodet laaja-alaista ja laajapohjaiseen yhteistyöhön perustuvaa rakennemuutostyötä, jossa yhtenä painopisteenä on elinkeinorakenteen voimakas uudistaminen. Kuntien toimintaan vaikuttavia merkittävimpiä kansallisia ratkaisuja ovat kuntauudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveystoimen uudistus sekä valtionosuusuudistus. Muita olennaisia toimintaympäristön muutoksia ovat verotulojen kasvun hidastuminen, epävarma maailmantalouden tilanne, elinkeinoelämän rakennemuutos sekä vauhdittuva tekninen kehitys. Toimintaympäristön muutoksiin pyritään vastaamaan mm. kaupungin uudella johtamisjärjestelmällä. Kaupunginvaltuusto vahvisti tammikuussa 2012 kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän muuttamista koskevat linjaukset. Vahvistetut linjaukset muodostavat Turun kaupungin hallinnonjärjestämispäätöksen, johon perustuen kaupungin toimintamallin uudistus toteutettiin vuoden 2012 aikana. Muutostyötä ohjasi kolme tavoitetta, jotka ovat parempi johtaminen, asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä tuottavuuden parantaminen ja uudistuminen. Vuonna 2012 toimeenpannut yhtiöittämispäätökset ja konsernimaisen toiminnan edelleen vahvistuminen tulevat jatkossa vaikuttamaan läpäisevästi kaupungin toimintamalliin. Kaupungin omia, tulevaan toimintaan vaikuttavia päätöksiä ovat mm. kaupunginvaltuuston hyväksymä linjaus liittyen Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitykseen sekä Turku 2031 kaupungin keskusta visio, joka on lähetetty hallintokunnille otettavaksi huomioon toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi valtuusto on hyväksynyt Turun kaupunkiseudun rakennemallin Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välille on valmisteltu maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus vuosille , jonka valtuusto on niin ikään hyväksynyt. 2

5 Toimintakertomus 2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Turun kaupunginvaltuustossa on kaudella yhteensä 67 valtuutettua. Valtuutettujen määrä on kuntalaissa sidottu kaupungin asukaslukuun. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2012 toimi Seppo Lehtinen (sdp), I varapuheenjohtajana Aila Harjanne (kok), II varapuheenjohtajana Roda Hassan (vihr) ja III varapuheenjohtajana Sauli Saarinen (vas). Kaupunginhallituksessa on 13 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2012 Minna Arve (kok), I varapuheenjohtajana Toni Eklund (sd) ja 2. varapuheenjohtajana Katri Sarlund (vihr). Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2012 lopussa olivat: Valtuusto Hallitus Kansallinen kokoomus 19 4 Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 15 3 Vasemmistoliitto 10 2 Vihreä liitto 11 2 Ruotsalainen kansanpuolue 4 1 Suomen Keskustapuolue 3 1 Suomen Kristillisdemokraatit 2 0 Vapauspuolue 2 0 Perussuomalaiset 1 0 Uutena toimielimenä aloitti Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, joka toimii Turun kaupunkiseudun toimivaltaisena viranomaisena tehtävänään edistää kilpailukykyisen sekä matkustaja- ja ympäristöystävällisen liikkumistavan toteutumista Turun kaupunkiseudulla. Uutena toimielimenä aloitti alkaen Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta, joka toimii kuntalain 77 :n mukaisesti osana Turun kaupungin organisaatiota jätelain (646/2011) mukaisena seudullisena jätehuoltoviranomaisena. Turun Kunnallistekniikkaliikelaitoksen johtokunnan, Turun Viherliikelaitoksen johtokunnan, Turun Talotoimiliikelaitoksen johtokunnan ja Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunnan toiminta päättyi Kaupunginvaltuusto teki hallinnonjärjestämispäätöksen, jonka perusteella Turun kaupungin toimintamalli uudistetaan. Tähän päätökseen liittyen kaupunginvaltuusto päätti valita kaupunginjohtajaksi Aleksi Randellin ja apulaiskaupunginjohtajaksi Jarkko Virtasen alkaen toistaiseksi. 3

6 Toimintakertomus Turun kaupungin hallinnollinen organisaatio

7 Toimintakertomus 3. Yleinen ja oman talousalueen kehitys Yleinen kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, joka oikenee hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 loppupuolella. Kasvua hidastavat usein jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Vuoden 2012 talouskehitys oli epätasaista ja heikkeni vuoden loppua kohden. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä bruttokansatuote vielä kasvoi selvästi; osasyynä tähän oli huhtikuussa tapahtunutta autoverotuksen muutosta ennakoinut vilkas autokauppa. Toisella vuosineljänneksellä bruttokansantuote kuitenkin laski yli prosentin ja kahdella viimeiselläkin vuosineljänneksellä bruttokansantuotetta kertyi edellistä vuotta vähemmän. Koko vuonna 2012 EU-27 alueen bruttokansantuote pieneni 0,3 prosenttia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 % vuonna Valtionvarainministeriön joulukuussa 2012 julkistaman suhdannekatsauksen mukaan Suomen kokonaistuotanto lisääntyy vuonna 2013 hitaasti ja kasvuksi ennustetaan 0,5 %. Kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Yksityisen kulutuksen ennakoidaan kasvavan hitaasti, 0,6 prosentilla ja työttömyyden kohoavan miltei puoli prosenttiyksikköä. Kansantalouden kysyntää piti vuonna 2012 yllä kulutus. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit sen sijaan vähenivät 2,9 prosenttia. Viennin volyymi väheni 1,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 3,7 prosenttia. Vuoden 2012 keskimääräinen inflaatio oli 2,8 prosenttia. Joulukuussa inflaatio oli 2,4 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti joulukuussa edellisestä vuodesta eniten elintarvikkeiden, liikenteen sekä alkoholijuomien ja tupakan kallistuminen. Elintarvikkeiden hintoja nostivat kasvisten, maitotuotteiden ja hedelmien kallistuminen. Liikenteen kallistumisen aiheuttivat erityisesti julkisen liikenteen ja polttoaineiden hinnannousut ja ajoneuvoveron nosto. Myös ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistumisella ja vuokrankorotuksilla oli suuri vaikutus inflaatioon. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos hidastui tammikuussa ,6 prosenttiin. Euroopan keskuspankin ohjauskorko laski heinäkuussa 2012 vuoden alun 1,0 prosentista 0,75 prosenttiin. Kahdentoista kuukauden euribor-korko vuoden lopussa oli 0,542 % (v lopussa 1,947 %) ja kolmen kuukauden euribor-korko oli 0,187 % (v lopussa 1,356 %). Euroalueiden valtioiden velkaongelmat hellittivät Euroopan keskuspankin toimien seurauksen kesän jälkeen. Kokonaisuudessaan kehitys oli loppuvuoden aikana pääomamarkkinoilla varsin myönteistä myös korkojen laskiessa. Julkisen talouden alijäämä oli 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtionhallinnon rahoitusasema oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan neljättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. 5

8 Toimintakertomus Alijäämä (nettoluotonotto) oli 7,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,4 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 2,1 miljardia, enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuntien verotulot kasvoivat vain yhden prosentin, koska yhteisöverotuotot alenivat. Toimintamenot kasvoivat arvion mukaan 4,5 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 8,5 prosenttia. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 767,0 milj. eurolla (37,3 prosenttia). Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa. Kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Vuoden 2012 arvioiden mukaan vuosikate asukasta kohti oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Kuntien lainakanta jatkoi edelleen kasvuaan. Lainakanta kasvoi ennakkotietojen mukaan 12,5 prosenttia ja oli ennakkotietojen mukaan vuoden lopussa 12,3 miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa ennakoidaan olevan euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. (Lähteet: Valtiovarainministeriö, Suhdannekatsaus joulukuu 2012;Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 2012 ja Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot, Kuntaliitto) Oman talousalueen kehitys Turun väkiluku oli vuoden 2012 lopussa , jossa lisäystä edellisvuodesta henkeä. Väestö kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin yli tuhannella hengellä. Väestönlisäys koostui lähes pelkästään muuttoliikkeestä, sillä syntyneitä ja kuolleita oli lähes yhtä paljon. Muunkielisen väestön määrä kasvoi hengellä ja oli vuoden 2012 lopussa. Alle kouluikäisten lasten (0 6 v.) turkulaisten määrä kasvoi vuoden aikana sadalla. Kouluikäisten (7-14 v.) määrä väheni 82 henkeä. Työikäisten (15-64 v.) määrän kasvu oli 347 henkeä ja 65 vuotta täyttäneiden Viimeksi mainitun ikäryhmän määrän suurehkoon kasvuun vaikutti se, että suurten ikäluokkien Turun suurin eli 1947 syntyneet täytti viime vuonna 65. Turun seutukunnan väkiluku oli , lisäystä henkeä. Turun kaupungin osuus seutukunnan väestönkasvusta oli 67 prosenttia. Turun väestö iän mukaan ja 2012 Ikäryhmä Muutos Kaikki

9 Toimintakertomus Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 katsauksen mukaan Turun seutukunnan työttömyystilanne kääntyi huonompaan suuntaan keväällä 2012, kun nuorten työttömien ja kaikkien työttömien määrät kääntyivät kasvuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyi kuitenkin vuoden 2012 ajan samalla tasolla. Syksyllä 2012 sekä lomautettujen että työttömien määrä alkoivat kasvaa aiempaa nopeammin. Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen mukaan Turun seutukunnan suhdannetilanne ja näkymät ovat kevättalvella 2013 hieman normaalia heikommat, sillä teknologiateollisuus ja rakentaminen ovat yhtä aikaa painumassa taantumaan. Laivanrakennuksen tilanne helpottui, kun saatiin varmuus kahden risteilijän rakentamisesta Turun telakalla, mikä tasapainottaa muun teknologiateollisuuden heikkoa suhdannetilannetta. Muiden keskeisten toimialojen tilanne ja näkymät ovat vakaammalla pohjalla. Vuoden 2012 joulukuun lopussa Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli 11,1 (+1,0 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan), mikä oli kolmanneksi paras sijoitus Helsingin ja Kuopion seutukuntien jälkeen kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa. Kaupunkitason tarkastelussa Turun työttömyysprosentti oli joulukuun 2012 lopussa 13,9 (+1,0 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan). Turku sijoittui kymmenen suurimman kaupungin vertailussa kaupunkien keskivaiheille: Turun työttömyysprosentti oli korkeampi kuin Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Kuopiossa ja Kouvolassa, mutta matalampi kuin Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Lahdessa. Kunnat arvioivat käyttäneensä investointeihin viime vuonna 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. (Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskukset) 4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Organisaatiomuutokset vuonna 2012 Turun kaupungin kunnallistekniikkaliikelaitoksen ja viherliikelaitoksen liiketoiminnat myytiin alkaen Turun Seudun Kuntatekniikka Oy:lle. Turun kaupungin kiinteistöpalveluliikelaitoksen liiketoiminta myytiin alkaen Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:lle. Turun kaupungin talotoimiliikelaitoksen liiketoiminta myytiin alkaen Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:lle. Liikelaitosten henkilöstö siirtyi pääosin perustetuille yhtiöille samasta ajankohdasta lukien. Yhtiöt ovat Turun kaupungin tytäryhtiöitä. Talous ja tuloperusteiden muutokset Tuloperusteissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit pysyivät ennallaan. 7

10 Toimintakertomus Valtionosuustuloihin sisältyy valtiovarainministeriön päätökseen perustuva kunnan peruspalveluiden valtionosuuden kertaluonteinen lisäys liittyen kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseen. Turun saama kertaluonteinen valtionosuus oli noin euroa. Kunnallisveropohjan kaventamisen kompensaatio oli euroa. Määrä oli euroa suurempi kuin mitä oli ennakkoon arvioitu. Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Käyttötalouden poikkeamat Käyttötalouden nettomenot alittuivat muutettuun talousarvioon verrattuna 4,6 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna käyttötalouden nettomenot ylittyivät 11,2 milj. euroa. Suurimmat käyttötalouden määrärahaylitykset ovat varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnalla sekä lukio- ja ammattiopetuslautakunnalla. Peruspalvelulautakunnan nettomenot alittivat 1,6 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kaupunginvaltuusto päätti muuttaa peruspalvelulautakunnan talousarviota korottamalla määrärahoja 17,0 milj. eurolla ja tuloeriä 1,7 milj. eurolla. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta ylitti muutetun talousarvion nettomenot 2,2 milj. eurolla. Taustalla on päivähoitopalvelujen odotettua suurempi kysynnän kasvu. Kysyntä kasvoi sekä kaupungin omassa päivähoitopalvelussa että palveluseteleissä. Kaupunginvaltuusto päätti korottaa varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan talousarvion 2012 toimintatuottoja eurolla ja toimintakuluja eurolla. Talousarvion nettomuutos katettiin korottamalla valtionosuustuloja vastaavalla summalla. Valtuuston myöntämä lisärahoitus on käytetty käytännössä kokonaan varhaiskasvatuksen menojen kattamiseen. Lukio- ja ammattiopetuslautakunnan nettomenojen ylitys oli 0,8 milj. euroa. Ammatillisessa koulutuksessa oli budjetoitua laajempi oppisopimustoiminta sekä kesällä 2012 toteutettu kesäpajatoiminta. Lukiokoulutuksessa virkaehtosopimuksen tuoma kustannusvaikutus palkkoihin oli suurempi kuin talousarviossa oli osattu varautua. Liikelaitokset Liikelaitosten suurimmat talousarviopoikkeamat olivat Turun Vesiliikelaitoksella ja Turun Satamaliikelaitoksella. Vesiliikelaitoksen tulostavoite alittuu 1,7 milj. euroa. Syynä on ostoveden budjetoitua suuremmat kustannukset. Alkuperäisenä laskentaperusteena on käytetty vesiyhtiöltä saatua ennakkotietoa, joka on perustunut huomattavasti alhaisempiin kuutiohintoihin sekä pääomakustannukseen. Myös Halisten laitoksen suunniteltua korkeampi käyttöaste nosti materiaalikustannuksia budjetoidusta. Tulosta 8

11 Toimintakertomus paransi hieman ennakoitua suurempi veden myynti. Satamaliikelaitos alitti tulostavoitteensa 3,1 milj. eurolla. Sataman kautta kulkeva tavaraliikenne vähentyi 8,6 % viime vuoteen verrattuna ja tavaramaksutulot alentuivat 11,2 %. Verorahoituksen poikkeamat Verotulot alittuivat 7,0 milj. euroa talousarvioon merkityn. Talousarviota laadittaessa ei voitu ennakoida Turun talousalueen heikentyvää talouskehitystä. Valtionosuustulot ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna 7,3 milj. eurolla. Rahoituserien poikkeamat Nettorahoitustuottoja kertyi 25,2 milj. euroa eli 8,9 milj. euroa budjetoitua enemmän. Vuoden aikana myönnettiin uusia antolainoja enemmän kuin talousarviossa oli suunniteltu. Korkotuottoja talousarvioon verrattuna nostaa edellä mainittujen antolainojen lisäyksestä kertyneet korkotuotot. Rahoitustuotot lisääntyivät pääosin rahoitusomaisuuden positiivisen arvonkehityksen takia. Korkomenot pysyivät budjetoitua pienempänä markkinakorkojen laskun takia. Kaupungin rahoitustarvetta on hoidettu myös lyhytaikaisella rahoituksella, josta on maksettu hyvin alhaista korkoa. Tämä lisää kuitenkin painetta seuraavana vuotena korkokulujen huomattavaan prosentuaaliseen kasvuun. Toiminnallisten tavoitteiden sekä käyttötalousosan, tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutumisvertailut esitetään luvussa Talousarvion toteutuminen. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevaisuuden näkymistä Tilikauden tulokseen sisältyy 21,7 milj. euroa satunnaisia tuottoja. Ilman satunnaisia eriä tilikausi olisi olut 12,5 milj. euroa alijäämäinen. Kokonaisverotulojen kasvu lähes pysähtyi viime vuonna. Yhteisöverotulojen lasku söi kunnan tuloveron kasvun kokonaan. Verorahoituksen kasvu jäi valtionosuustulojen varaan. Valtionosuustulot kasvoivat 20,6 milj. euroa. Kaupungin nettomenojen kasvu oli 36,0 milj. euroa verorahoituksen kasvua suurempi. Varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei kattanut investointien omahankintamenoja. Kun tulorahoitukseen otetaan mukaan satunnaiset tuotot, riitti tulorahoitus korvaus- ja perusparannusinvestointeihin. Uus- ja laajennusinvestointien omahankintamenot sekä antolainaus ja pitkäaikaisen velan lyhennykset rahoitettiin lisävelalla. Kaupungin korolliset velat kasvoivat 90,3 milj. euroa. Korolliset nettovelat kasvoivat 32,9 milj. euroa. Kaupunki investoi lähivuosinakin vielä merkittävästi palvelujen ja kaupungin toimintaympäristön kehittämiseen ja ylläpitoon. Tilikauden 2013 verotulojen kasvuksi on talousarviossa arvioitu 3,3, prosenttia vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden. Verotulojen kasvu tuskin toteutuu näin suurena, vaan alkuvuoden verotilitysten ja kuntaryhmäjako-osuuden ja Turun kuntajako-osuuden laskun myötä verotulojen osalta jäädään budjetoidusta tavoitteesta. 9

12 Toimintakertomus Tilikauden 2012 toimintakate (nettotoimintakulut) kasvoi vuonna 6,3 prosenttia. Talousarvion 2013 toimintakate on 1.012,7 milj. euroa. Kasvua päättyneen tilikauden toteutuneeseen toimintakatteeseen on 5,0 prosenttia. Vuoden 2013 taloussuunnitelmajakso sisältää paljon epävarmuustekijöitä tulokehityksen suhteen. On kuitenkin ilmeistä, että ilman toimenpiteitä kustannukset kasvavat nopeammin kuin tuotot. Samalla kun tulorahoitus supistuu suunnitelmakauden investoinnit pysyvät korkealla tasolla, mikä lisää painetta velanottoon. Käyttötalouden tasapainottamiseksi ja investointikyvyn turvaamiseksi esitettiin vuoden 2013 talousarvion yhteydessä uudistamisohjelman laatimista kevään 2013 aikana. Uudistamisohjelman tulee sisältää toimenpiteet kustannustason sopeuttamiseksi 1 % vuosittain, toimintatuottojen arviointi, analyysi pysyvien vastaavien hyödykkeiden omistamisen vaihtoehdoista sekä kunnallisveron korotustarpeen arviointi. Kaupunginhallitus päätti käynnistää uudistamisohjelman valmistelun siten, että uudistamisohjelma saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi pidettävään kokoukseen. Uudistamisohjelma tavoittelee tehtävien palveluanalyysien ja tuottoanalyysien kautta vaikuttavuutta ja tehokkuutta toimintaan suunnittelukaudelle Uudistamisohjelma kytkeytyy kaupungin toimintamalliuudistukseen ja strategiakauteen ja sillä haetaan kaupunginhallituksen johdolla toimenpiteitä, joilla kaupungin toimintaa uudistetaan tavoiteltujen kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. 5. Kaupungin henkilöstö Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aikajaksolla oli ,2 htv eli 1 333,7 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna Organisaatiomuutokset vaikuttivat työvoiman vähenemiseen. Vuoden 2012 alussa kunnallistekniikkaliikelaitos, viherliikelaitos, talotoimiliikelaitos ja kiinteistöliikelaitos yhtiöitettiin. Liikelaitosten henkilökunta siirtyi kaupungin perustamien tytäryhtiöiden palvelukseen. Terveyskeskuspäivystyksen hoito- ja toimistohenkilökunnan siirtyi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palvelukseen Kun organisaatiomuutosten vaikutukset huomioidaan, kokonaistyövoima kasvoi 60 henkilötyövuotta. Kasvua oli lähinnä varhaiskasvatuksessa, perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Muualla organisaatiossa muutokset olivat pieniä tai työvoiman vähentyi. 10

13 Toimintakertomus Työvoimasta (koko henkilöstö) 5 871,3 htv oli palvelutoimessa (sosiaali- ja terveystoimi, nuorisoasiainkeskus, liikuntapalvelukeskus ja kulttuuriasiainkeskus), 4 587,8 htv osaamistoimessa (varhaiskasvatus, perus- ja lukio-opetus, ammattiopetus- ja ammattikorkeakouluopetus), 1 186,1 htv ympäristötoimessa (ympäristö- ja kaavoitusvirasto, kunnalliset liikelaitokset ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos) ja 538,0 htv ja keskitetyissä palveluissa (revisiotoimi, keskushallinto ml. matkailu, keskitetty IT, taloushallintopalvelut, hankinta- ja logistiikka). Kaupungin palkkamenot (palkat ilman henkilösivukuluja) olivat 3,2 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Palkankorotusten kustannusvaikutus vuonna 2012 oli 3,07 %. Henkilöstökulut yhteensä olivat 577,7 milj. euroa (+ 3,8 %). Turun kaupunki julkaisee erillisen henkilöstöraportin keväällä Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Toiminnalliset riskit Merkittävimmissä toiminnallisissa riskeissä ei ole tapahtunut muutoksia. Ne liittyvät henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen, tietojärjestelmien toimivuuteen, palvelutuotannon turvaamiseen ja suhdannevaihteluihin. 11

14 Toimintakertomus Suhdannevaihtelut vaikuttavat verotulojen kehittymiseen ja sitä kautta kaupungin tulopohjan vakauteen. Tulopohjan pettäminen ja kustannusten ennakoimattomat muutokset vaikuttavat palvelutoiminnan järjestämiseen ja investointihankkeiden toteutukseen. Lyhyen tähtäyksen säästötavoitteet voivat heikentää vanhan rakennuskannan sekä katu-, vesi- ja viemäriverkoston perusparannuksen rahoitusta ja kasvattaa siten korjausvelkaa. Eläköitymisen vaikutukset, henkilöstön saatavuus ja muuttuvat osaamistarpeet tunnistetaan riskeinä, jotka toteutuessaan voivat uhata palvelujen laatua, toimivuutta ja jatkuvuutta. Henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita on Turun kaupungilla ollut viime vuosina muutamilla yksittäisillä tehtäväaloilla. Ammattiryhmiä, joihin on ilmennyt jonkin verran vaikeuksia saada työvoimaa ovat lääkärit, erityisopettajat ja sosiaalityöntekijät. Myös pätevän hoitohenkilöstön palkkaamisessa lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut ajoittain vaikeuksia. Tietojärjestelmien pettäminen lyhytaikaisestikin voisi lamaannuttaa palvelutoiminnan, ellei järjestelmien toimivuuteen ja varmuuteen varauduta. Kaupungilla on jatkuvuus- ja toipumissuunnitelma, joka on suunniteltu ja dokumentoitu ohjaamaan ja tukemaan jatkuvuus- ja toipumistoimenpiteitä tilanteissa, joissa kaupungin keskitettyä tietojärjestelmäympäristöä kohtaa odottamaton vika- tai muu häiriötilanne. Jatkuvuus- ja toipumissuunnitelman suunnittelun osana on suoritettu vaikutusanalyysi, jonka tavoitteena on kartoittaa järjestelmien kriittisyyttä kaupungin toiminnalle. Kaupungin virastot ja liikelaitokset huolehtivat toimialakohtaisten tietojärjestelmien jatkuvasta ylläpidosta, varajärjestelmien toimivuudesta, varmuuskopioinneista ja tietoturvasta sekä jatkuvuus- ja toimintasuunnitelmien ylläpidosta. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen häiriöt voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja palvelunsaajille. Vesi- ja jätevesihuollon sekä sähkön jakelun laatuun ja jatkuvuuteen häiriötilanteissa on kiinnitettävä jatkuvasti huomioita. Kaupungin vesihuollon valmius- ja varautumissuunnitelmat ovat ajan tasalla. Satamatoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät haitallisten aineiden vuotoihin sekä muihin onnettomuuksiin kuten tulipaloihin. Riskien ennaltaehkäisemistä varten satamalla on käytössä sertifioidut laadunhallinta-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät. Energialiiketoiminnasta vastaa kaupungin omistama energiayhtiö. Energiayhtiön merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät energian hankintaan ja jakeluun. Energiariskejä hallitaan yhtiön hallituksen hyväksymien riskikäsikirjojen avulla. Ympäristöriskien hallinnan perustana ovat ISO -standardien mukaiset ympäristöjärjestelmät ja laadunhallinnan työkalut. Kiinteistöihin ja turvallisuuteen ja sitä kautta palvelutoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä ovat onnettomuus-, palo- ja vuotovahingot. Vahinkoriskit Kaupungilla on lakisääteisten tai sen luonteisten vakuutusten lisäksi julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kaupungin toiminnassa mukana oleville ryhmätapaturma- ja matkavakuutus. Omaisuuteen kohdistuvat vahinkoriskit katetaan osittain vakuuttamalla ja osittain kaupungin vahinkorahaston korvauksilla. Kaupunki ottaa omaisuusvakuutuksia siten, että kaupungin arvioitu kokonaismeno 12

15 Toimintakertomus (vakuutusmaksut + omalle vastuulle jäävät vahinkomaksut) on mahdollisimman matala. Vahinkoarviot perustuvat tapahtuneisiin vahinkoihin. Vahinkorahastolla katetaan hallintokunnan/laitoksen omavastuun ja vahingon suuruuden tai vakuutuksen omavastuun ja vahingon välinen erotus. Kaupungin vakuutusten vakuutusmaksut sekä maksetut korvaukset vahinkorahastosta vuonna 2012 Henkilövakuutusmaksut (ei sisällä eläke-, sosiaaliturva- eikä työttömyysvakuutusmaksuja) Muut vahinkovakuutusmaksut (omaisuus-, keskeytys-, kuljetus-, liikenne-, vastuu-, alusvakuutukset) Kaupungin vahinkorahaston korvaukset Yhteensä Vireillä olevissa oikeudenkäynneissä ei ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat oleellisesti kaupungin tulokseen. Rahoitus- ja sijoitusriskit Korkoriskit Kaupunki määrittää talousarviossa riskienhallinnan välineiksi tarkoitettujen konsernin pitkäaikaisten valuutan- ja koronvaihtosopimusten ja lyhytaikaisten termiinien enimmäismäärän vuoden aikana. Johdannaisinstrumentteja käytetään konsernivelan, muiden tase-erien tai taseen ulkopuolisten erien kuten esim. leasingsopimusten riskien hallintaan. Osapuolena johdannaisinstrumenteissa tulee olla esimerkiksi hyvän luottokelpoisuuden omaavat koti- tai ulkomaiset luottolaitokset. Tarvittaessa osapuolten määrärajoituksia määritetään lainannostosuunnitelmassa. Valuuttariskit Muita kuin euromääräisiä lainoja saa olla enintään kolmasosa pitkäaikaisesta lainakannasta ja kaikki muun valuutan määräiset lainat muutetaan koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euroiksi välittömästi lainan noston yhteydessä. Avointa valuuttariskiä ei ylläpidetä lainkaan. Likviditeettiriskit Likviditeettiriskiä valvotaan laatimalla konsernitilejä koskeva kolmen kuukauden kassaennuste, josta ilmenee periodin likviditeettitarve. Lisäksi likviditeetin hallintaa pyritään parantamaan tehostamalla konsernitilijärjestelyjä sekä lisäämällä yhteistyötä tilijärjestelyssä mukana olevien yhtiöiden kanssa. Lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten kaupungilla tulee olla käytettävissä riittävä määrä kotimaisia kuntatodistusohjelmia ja ei-sitovia luottolimiittejä. Varainhankintariskit Varainhankintariskiä hallitaan sovittamalla nostettavien ja erääntyvien lainojen kassavirtoja ajallisesti yhteen tehtävien ja erääntyvien sijoitusten kanssa. 13

16 Toimintakertomus Luottoriskit Kaupungin sijoitusperiaatteet määrittävät sijoitusten osapuoliriskien enimmäismäärät sekä vaadittavat vähimmäisluottokelpoisuudet. Kaupunki hajauttaa sijoitukset periaatteiden mukaisesti, jolla pyritään välttämään mahdollisia pääomatappioita. 7. Ympäristötekijät Uusiutuvan energian edistäminen Kaupungin merkittävin ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävä toimintalinja on uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Kaikki kaupungin ostama sähkö on vuonna 2011 solmitun sopimuksen mukaisesti uusiutuvista energialähteistä tuotettua alkaen. Sähkön toimittaa Turku Energia. Turun kaupungin ja Turku Energian tavoitteena on, että kaukolämmöstä tuotettaisiin uusiutuvilla energialähteillä vähintään 50 % vuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n suunnitteleman monipolttoainelaitoksen lisäksi todennäköisesti myös muuta kapasiteetin kasvattamista. Uusiutuvien osuus vuonna 2012 oli 25 %. Osuus on merkittävästi alempi kuin vuonna 2011 (36 %). Lämmön tuotanto uusiutuvista energialähteistä ei kuitenkaan ole merkittävästi alentunut, vaan muutos selittyy pääosin kaukolämmön seudullistumisella. Uusiutuvan energian liikennekäyttöä kehittävä Turun biokaasuprojekti eteni loppuraportin valmisteluun. Hanke tähtää biokaasun tuottamiseen ja käyttöön pääasiassa joukkoliikenteen ja muun paikallisen raskaan liikenteen polttoaineena. Hanke on toteutettu yhteistyössä Tekesin ja Sitran sekä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Toteutuessaan hankkeen valmistelemat toimenpiteet tekisivät Turun alueesta uusiutuvan energian liikennekäytön edelläkävijän Suomessa. Kaupunki on panostanut myös oman rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen sekä uudistuotannossa että peruskorjauksissa. Katuvalaistuksessa siirrytään korkeapaine natriumlamppuihin kolmessa vaiheessa vuoden 2013 loppuun mennessä. Investointi on noin 8 milj. euroa ja valtion tuki noin miljoona. Strategiset kaupunkikehityshankkeet Skanssi ja Raitiotie Kaupunginhallitus teki päätökset kahdesta strategisesta kestävän kaupunkikehityksen hankkeesta: raitiotien yleissuunnittelusta ja Skanssin kestävästä kaupunginosasta. Hankkeet toteutetaan kaupunginhallituksen seurannassa ja ne tukevat kestävän kehityksen edellytysten toteutumista Turun alueella. Raitiotien yleissuunnittelun lähtökohtana on integroitu kaupunkikehitysratkaisu, jossa raitiotie yhdistetään voimakkaasti muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Skanssin alueella on tarkoitus älykkäässä rakennetussa ympäristössä yhdistää tietotekniikan tuomat mahdollisuudet, kestävät energia- ja liikenneratkaisut, uudenlaiset palvelut sekä toimiva yhdyskuntarakenne. 14

17 Toimintakertomus Kestävää liikkumista Kestäviä liikkumismuotoja edistettiin onnistuneesti. Joukkoliikenteen matkamäärää onnistuttiin kasvattamaan kolme prosenttia, mikä ylittää tavoitteen jo kolmantena vuonna peräkkäin ja on luvun paras tulos. Joukkoliikenteen runkolinjaston toteuttaminen eteni ja raitiotien yleissuunnittelu käynnistettiin yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Pyöräteitä rakennettiin keskusta-alueelle 435 metriä ja Kirjastosillan rakentaminen käynnistettiin. Gasum ja Turun Satama allekirjoittivat aiesopimuksen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin sijoittamisesta Pansion satamaan. LNG on puhtaampi polttoaine, joka korvaa öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä ja teollisuudessa vähentäen päästöjä. Itämeren suojelu Ajoittaisista ennätyksellisen runsaista sateista johtuen vuosi oli jätevesihuollolle haastava. Kakolanmäen seudullisen jätevedenpuhdistamon aiheuttama vesistökuormitus oli silti kaikilta osin merkittävästi pienempi verrattuna alueella aiemmin toimineiden vanhojen puhdistamoiden aiheuttamaan kuormitukseen. Viemäriverkkoa saneerattiin 7,4 km. Sekaviemäreitä on saatu hieman vähennettyä rakentamalla erillisviemäreitä. Vesihuollon infrastruktuurin saneerausinvestointien tasoa pitäisi kuitenkin edelleen nostaa. Turun ja Helsingin Itämerihaasteen vastaanottaneista yli 190 tahosta yli puolet on jo laatinut oman toimenpideohjelmansa. Turun omassa toimenpideohjelmassa perustettiin kosteikkoja, laskeutus- ja tulva-altaita sekä pohjapatoketjuja vähentämään peltojen sekä hulevesien aiheuttamaa kuormitusta. Ulkoilualueiden jätevesihuoltoa parannettiin ja Aurajoen fosforinpoistohankkeen suunnittelu eteni yhteistyössä viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Kaupunki jatkoi myös Saaristomeren Suojelurahaston toiminnan tukemista sekä varautui öljyntorjuntaan. Kestävän kehityksen budjetointi ja ekotukiverkosto Kestävän kehityksen budjetointia ja ekotukiverkoston kehittämistä jatkettiin. Osana kaupunginjohtajien ympäristösitoumusta Turku ja Helsinki valmistelivat yhdessä mallia ilmastovaikutusten huomioimiseksi investointien suunnittelussa nykyistä paremmin. Omaa organisaatiota ohjattiin toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti vahvistamalla yksikkötason ekotukitoimintaa. Ekotukihenkilöiden avulla yksiköissä laadittiin päästövähennyssuunnitelmia selkein, mitattavin käytännön toimenpitein. Toimenpiteet kohdistuivat energian ja materiaalien kulutukseen, liikkumiseen sekä toimintakulttuurin kehittämiseen. Vuoden aikana koulutettiin hallintokuntiin ja liikelaitoksiin yhteensä 117 uutta ekotukihenkilöä. Yksikkökohtaisia päästövähennyssuunnitelmia oli vuoden lopussa käynnistetty 166. Sisäisessä arvioinnissa joulukuussa 2012 ekotukitoiminta todettiin kannustavaksi ja motivoivaksi tavaksi muuttaa toimintatapaa yksiköissä. Opetus- ja kasvatustoimessa toteutettiin ensimmäisenä Suomessa käyttösähkön säästöpork- 15

18 Toimintakertomus kanakampanja. Sähköä saatiin säästettyä 569 MWh ja kannustinrahoja sai 37 yksikköä. Toimintatapa todettiin hyväksi ja sitä jatketaan. Globaali kehittämiskumppanuus Turku toimi vuosina pilottikaupunkina Maailman liike-elämän kestävän kehityksen neuvoston globaalissa Urban Infrastructure Initiative -hankkeessa. Pilotoinnin kokemusten pohjalta luotiin ja allekirjoitettiin Siemensin kanssa strateginen kehittämiskumppanuus vuosille Kumppanuus tähtää Turun kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseen ja luo kaupungille edellytyksiä tulla keskikokoisten kaupunkien kestävän kehityksen globaaliksi malliesimerkiksi. Yhteisten selvitystöiden aiheena on erityisesti asumiseen, energiaan ja liikkumiseen liittyvän kestävän infrastruktuurin luominen. Yhteistyön ensimmäisenä julkaisuna valmistui raitiotien ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia tarkastellut tutkimus syyskuussa Kaupunki jatkoi myös aktiivista toimintaansa Itämeren alueen kestävän kehityksen yhteistyössä ja Itämeren kaupunkien liiton ympäristösihteeristön isäntäkaupunkina. Yhteistyötä maakunnan kuntien kesken edistettiin toimimalla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian isäntäkaupunkina. Kuluneen tilikauden aikana ei ole toteutunut merkittäviä ympäristövahinkoja. 8. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginhallituksen yleisenä tehtävänä tilikauden aikana oli vastata kaupungin talouden ja omaisuuden hoidosta ja organisaation tuloksellisesta toiminnasta sekä seurata kaupunginvaltuuston kaupungin organisaatioille asettamien tulostavoitteiden toteutumista. Kaupunginhallituksen erityiseen ratkaisuvaltaan kuuluivat asiat, jotka koskivat riskienhallinnan periaatteiden ratkaisemista. Kaupunginhallituksen alaisuudessa kaupunginjohtajan tehtävänä oli johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa ja taloutta sekä toimielinten, virastojen ja laitosten ja muuta kaupungin toimintaa. Vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta eli niiden perusperiaatteiden sisällyttämisestä jokapäiväiseen toimintaan oli puolestaan virastojen ja laitosten ylimmällä johdolla sekä niiden alaisella linjajohdolla. Virastojen ja laitosten toteuttaman sisäisen valvonnan toimivuutta varmentaa sisäisen tarkastuksen toimisto, jonka tehtävänä on tukea ja ohjata kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapojen kehittämistä. Sisäisen valvonnan selonteko perustuu virastojen ja laitosten tekemään itsearviointiin, jossa on hyödynnetty COSO-viitekehyksen pohjalta rakennettua arviointimallia. Itsearviointien perusteella 16

19 Toimintakertomus koottu yhteenveto on tehty sisäisen tarkastuksen toimistossa. Sisäisen valvonnan toimivuutta ja kehitystarpeita käsitellään lyhyesti tämän selonteon kohdassa sisäisen tarkastuksen järjestäminen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Virastot ja laitokset ovat noudattaneet niiden toimintaa ohjaavia säännöksiä, eikä kaupunginhallituksen tiedossa ole merkittäviä poikkeuksia sääntöjen, määräysten ja päätösten noudattamisen osalta. Sosiaali- ja terveystoimessa on kiinnitetty huomioita lakisääteisten määräaikojen noudattamiseen sekä onnistuttu purkamaan asiakasjonoja kaikilla tulosalueilla. Vireillä olevat oikeustoimet on esitetty tilipäätöksen liitetiedoissa. Merkittäviä oikeustoimia ei ole kaupunginhallituksen tiedossa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seurantaa käsitellään muualla toimintakertomuksen niitä koskevissa kohdissa sekä talousarvion toteutumisvertailussa. Virastojen ja laitosten talousarvion noudattamisen seurantaa terävöitettiin tilikauden aikana. Talousseurannan periaatteita tullaan kehittämään edelleen ennustepoikkeamien vähentämiseksi. Kehitystyötä tehdään yhdessä toimialojen ja laitosten kanssa vuoden 2013 alussa käynnistetyssä talouden matriisipalvelussa. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupungin riskienhallinnan menettelyt on määritelty karkealla tasolla vuonna 2010 hyväksytyssä riskienhallinnan oppaassa. Riskien tunnistaminen ja arviointi sekä niiden hallitsemisen, valvomisen ja raportoinnin säännönmukaiset menettelytavat tulevat olemaan riskienhallinnan tilikauden 2013 kehittämiskohteita. Riskienhallinnan perustaso on aiempien kokemuksien nojalla riittävä, mutta riskienhallinnan siirryttyä tilikauden loppupuolella suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen tullaan aiemmin noudatettuja periaatteita tarkentamaan kehittämisen ohella tilikauden 2013 aikana. Riskikartoituksien päivittäminen sekä riskienhallinnan seuranta ja vastuuttaminen eri toimialoilla tulevat olemaan avainasemassa riskienhallinnan menettelyitä päivitettäessä. Kaupungin merkittävimmät riskit on käsitelty toimintakertomuksen kappaleessa 6. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankintaan, luovutukseen tai käyttöarvoon kohdistuneita merkittäviä menetyksiä tai arvon alennuksia, eikä korvaus- tai oikeudellista vastuuta näistä toimenpiteistä. Sopimustoiminta 17

20 Toimintakertomus Kaupunkia sitovien sopimusten seurannan vastuu on sopimukset tehneillä yksiköillä. Sopimukset on tallennettu kaupungin sopimusrekisteriin, jonka kattavuus on hyvä tällä hetkellä ja jota kehitetään edelleen. Sopimustoiminnan sisäisen valvonnan selkeimpiä kehittämiskohteita on kaupunkikonsernin ulkopuolisten palvelutuottajien laskutuksen ja palvelun laadun seuranta, jota tullaan tehostamaan seuraavien tilikausien aikana. Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole sopimustoimintaan liittyviä haitallisia seuraamuksia tilikaudelta Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus avustaa kunnan johtoa sen valvontavelvollisuuden täyttämisessä. Edelleen sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida systemaattisilla menetelmillä sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kunnan johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen toimisto työskentelee kaupunginjohtajan alaisuudessa ja toimiston vakanssien lukumäärä tilikaudella 2012 oli kahdeksan. Tarkastuksia on tehty virastoissa ja laitoksissa sekä kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kaupungin johdon toimeksiantojen perusteella. Tarkastuksia kohdennettiin tilikaudella etenkin palkanmaksun oikeellisuuteen ja palkanmaksun valvontamenetelmien riittävyyteen. Selvityksiä, raportteja, lausuntoja tms. valmistui tilikauden aikana lähes 80 kappaletta. Raportit toimitetaan kaupungin johdolle, tarkastuskohteelle sekä tarkastuslautakunnalle tarkastuksen päätyttyä. Tarkastuksien keskeiset tulokset ja johtopäätökset voidaan luokitella seuraavasti: - palkanmaksun oikeellisuuden tarkastuksessa on kehitettävää - henkilöstön käytössä olevan irtaimen omaisuuden seurannan kattavuus ja aukottomuus vaihtelee huomattavasti - käteiskassatilityksien varmennusrutiinit edellyttävät seurantaa - toimiva tietoturva edellyttää lisäpanostusta - toiminnan prosessikuvauksia hyödynnetään vaihtelevasti - tiedonkulun toimivuudessa on parannettavaa Sisäisen valvonnan toimivuutta tullaan kehittämään taloussuunnittelukauden aikana järjestelmällisellä ohjauksella ja neuvonnalla, jotka sisällytetään tarvittaessa osaksi varsinaisen tarkastuksen jälkeen tehtäviä jälkiseurantoja.. 18