Se on normaalijauhatus

Transkriptio

1 Eskolan kesäteatteri 2014 Eskolan kesäteatterin käsiohjelma 2014 Se on normaalijauhatus käsikirjoitus arto Ojakangas Ohjaus Minna Högbacka Liput 15 e aik. / 7 e 6-15 v. Ryhmät (20 hlöä) 13 e aik. Ennakkomyynnissä asti. LippuvaRauksEt p ja Maalaus Marjo Ojakangas

2 ESKOLAN KYLÄPALVELU OY SUUNTAA TULEVAISUUTEEN Eskolan Kyläpalvelu Oy perustettiin syksyllä 2013 ja merkittiin Kaupparekisteriin yli sadan osakkaan yrityksenä. Eskolan Kyläpalvelu oy on nimensä mukaisesti perustettu Kannuksen Eskolan kylän ja sen lähialueiden asukkaiden lähipalveluita tuottamaan. Toki laajempikin hyöty toiminnasta säteilee koko kotikunnan parhaaksi. Tulevaisuudessa tuotettavat palvelut perustuvat niihin tarpeisiin, joita asukkailla on. Toiminnan perustana täytyy tietysti olla liiketaloudellinen kannattavuus ja voittona nähdään nimenomaan palveluiden turvaaminen. Jos palveluiden tuottamisesta kertyy voittoa, se käytetään tarvittavien palveluiden edelleen kehittämiseen. Yritys tuottaa tarvittavia palveluita joko yksin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja pyrkii yhteisölliseen ja laadukkaaseen toimintaan. Tavoitteena on työllistää lähialueensa asukkaita ja soveltaa Green Care toimintamallia kestävän kehityksen periaatteella. Yritys tulee tarvitsemaan toimitilat, jotta suunnitellut palvelutoiminnot voidaan toteuttaa. Kyläpalvelu oy:n ensimmäistä palvelumuotoa, yksityistä päivähoitoa järjestetään tällä hetkellä vuokratiloissa. Green Care- innovaatiokylänä uusia suunnitelmia on paljon. Tänä keväänä on perustettu kylän yhteinen kasvimaa, kesän alussa nuoret saavat oman teatterileirinsä yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Huhtikuun Green Care- toimintapäivä oli avaus lasten Luontohoivakoululle. Tämän toiminnan ydinajatus on tukea kylän ja lähialueen lapsien kasvua omaa ympäristöä ja kyläyhteisöä arvostaviksi ja rakentaviksi kansalaisiksi. Yhdessä toimien ja kasvaen he toivon mukaan juurtuvat kotikylään ja eskolalaisuuteen: yhteiseen työhön oman asuinseudun hyväksi. Kouluikäisten ( 6-12v) lasten vapaa-ajan Luontohoivakoulussa teemat vaihtelevat kuukausittain. Luontohoivakoulun monenlaisten tapahtumien järjestämisessä yhteistyökumppaneina ovat Kyläpalveluyrityksen kummimaatilat, vanhempainyhdistys Hanhikukko ry, kylän monet yhdistykset ja seurat. Tulevaisuuden toiminnassa tärkeinä nähdään kaikenikäisten asukkaiden huomioon ottaminen. Suunnitelmissa oleva valtakunnallinen opastuskeskus kylätoiminnan kehittämisestä, metsäratamuseo ja perinnekeskus samoin kuin palvelutoimisto tulevat ajankohtaisiksi, kun yritys saa toimitilat. OP-Pohjola syntyi reilut sata vuotta sitten asiakkaiden omistamaksi ja selaisena se myös säilyy. Asiakasomistajuus on nyt vähintäänkin yhtä merkitykselistä kuin siloin aikoinaan. Tänään lähes joka kolmas suomalainen on omistajamme. Yhdessä toimien edistämme suomalaisten taloudelista menestystä, hyvinvointia ja turvalisuutta. Kaikki asiakasomist aj an edut nä et osoit t eessa op.fi Yhdessä hyvä t ulee. Eskolan Kyläpalvelu oy:n tulevaisuuden suunnitelmissa on ateria- ja pitopalvelun järjestäminen. Työikäiset eri yrityksissä työskentelevät aikuiset samoin kuin kylän ikääntyvä väki tarvitsee ateriapalveluita. Tulevina toimintalinjoina voidaan ajatella myös kotisiivouspalvelua, asiointipalvelua ja muita vanhenevan väen kotona asumista tukevia palveluita. Eskolan Kyläpalvelu oy on toiminut vasta puoli vuotta ja nyt jo yritys on tammikuusta lähtien työllistänyt kaksi henkilöä. Tulevaisuudessa joukko kasvaa. Myös vapaaehtoisvoimin tehtävä työ on tärkeä osa laajenevaa toimintaamme. Teija Pajukoski 2 3

3 Ryhmäperhepäiväkoti Tenavatalli TENAVATALLI TARJOAA: TENAVATALLI TARJOAA: Turvallisen ja yhteisöllisyyttä tukevan Turvallisen ja ja virikkeellisen yhteisöllisyyttä kasvuympäristön tukevan ja virikkeellisen kasvuympäristön Kotiruokaa lähituottaja-periaatteella Kotiruokaa lähituottaja-periaatteella Päivähoitoa luonnonläheisessä ja luontoa Päivähoitoa hyödyntävässä luonnonläheisessä päivähoitoyksikössämme ja luontoa hyödyntävässä päivähoitoyksikössämme Myös lyhytaikaista ja virikehoitoa Myös lyhytaikaista ja virikehoitoa Ammattitaitoisen henkilökunnan Ammattitaitoisen henkilökunnan MITEN SAAN HOITOPAIKAN TENAVATALLIIN? Ota yhteyttä, tavoitat meidät numeroista: / Katja / Marjo Sovi vierailuaika ja tule tutustumaan Tenavatalliin. Täytä hakulomake ja hae hoitopaikkaa. Me opastamme sinua myös Kela tukien hakemisessa. Ryhmäperhepäiväkoti Tervetuloa tutustumaan! Yhteisöllistä päivähoitoa Eskolassa HOITOMAKSUT: Hoitomaksut muodostuvat pitkäaikaisessa päivähoidossa samoin perustein ja hintaisena kuin kunnallisessa päivähoidossa. Lyhytaikaisessa ja virikehoidossa hoitomaksu määräytyy tarpeen mukaan. HUOM! MEILLÄ VOIT SAADA PÄIVÄHOITOA MYÖS KELAN TUKEMANA ESIM. YKSITYISENHOIDONTUELLA. Eskolan Kyläpalvelu Oy Ryhmäperhepäiväkoti Tenavatalli Pinolankatu 1 F15 F Eskola www eskolankyla.fi kylapalvelukeskus@kotinet.com A U T O S Ä H K Ö O&T AROLA p Online-veikkaus Arvat Taksipalvelu Jani Tervola - Invataksi nostolavalla - Karaoke- ja dvd-laitteisto - Tilaus- sopimusajoja Kannus / Eskola Puh

4 TEATTERIKAHVIO Avoinna: Päivittäin klo Ajalla: Su 8.6 Su (Poikkeuksena juhannus jolloin kahvio on suljettuna) Myynnissä kahviotuotteiden lisäksi pääsylippuja teatterinäytöksiin, DVD-tallenteita, kirjoja, t-paitoja ym mielenkiintoista. Kahvion osoite: Leppilammentie Eskola Puhelin: Lisätietoja: Teatterikahvion vieressä maauimala Teatterikahvion ylläpitäjä: Eskolan Kyläpalvelu Oy Vuoden 2014 alusta käyttöön otetulla uudella betoniasemalla valmistamme eri käyttötarkoituksiin soveltuvia betonimassoja. Lattiabetonit Säänkestävät betonit Kuitubetonit Vesitiiviit betonit Hiertobetonit Nopeasti ja hitaasti kovettuvat betonit TILAUKSET p. (06) Valmistamme myös betonielementtejä Kuiluelementit Laakasiiloelementit Lietesäiliöelementit Sokkelielementit (kylmät tai eristetyt) Anturaelementit LISÄTIEDOT / TILAUKSET tai Veturitie 10, ESKOLA Puh. (06) Maaseudulla paljon hyödyntämätöntä resurssia Tutkimusten mukaan maaseudulla asuu onnellisempia ihmisiä kuin kaupungeissa. Luonto on tutkitusti ihmistä voimaannuttava ja hoitava. Jo lyhyt aika luonnossa vietettynä vaikuttaa positiivisesti kohonneeseen verenpaineeseen, sydämen sykkeeseen ja stressihormonien määrään. On myös todettu, että masentuneiden ikäihmisten ulkoilu viherympäristössä kohotti heidän mielialaansa sekä paransi unen laatua ja keskittymiskykyä. Lasten kohdalla puolestaan luonnossa tapahtuva liikkuminen vähensi levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä jopa kolminkertaisesti sisäliikuntaan verrattuna. Julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevat hoivan ja kuntoutuksen palvelut on suunnattu pääosin niin sanotussa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin. Edellä todetun perusteella olisi merkitystä sillä, jos hoito, hoiva, kuntoutus ja kasvatus tapahtuisivat ympäristössä, joka tukee tätä työtä eli maaseudulla. Maaseudulla myös yhteisöllisyys on yleensä keskeinen voimavara. Yhteisö on ihmiselle tärkeä, sillä yhteisössä saa tuntea olevansa arvokas, merkityksellinen ja sinulla on tarkoitus. Et ole vain kohde, kuluerä tai toisten vaiva, vaan voit osallistua yhteisön toimintaan omien voimavarojesi ja halukkuutesi mukaan. Se on olemassa ja sinä olet osa sitä. Et jää yksin. Luontoliikunnan merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Runsas sisälläolo ja istuminen lisäävät sekä mielenterveyteen että aineenvaihduntaan liittyviä sairauksia kuten lihavuus ja diabetes. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palveluiden tuottaminen maaseudulla olisi moneltakin osin järkevää. Siinä huomioitaisiin sekä ihminen kokonaisuutena että taloudellisuus, kun voimme monelta osin hyödyntää niitä resursseja, joita luonto tarjoaa ihan ilmaiseksi. Maaseudulla tämä kaikki saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta luonto sen moninaisuudessaan on kuitenkin liian vähän käytetty resurssi. Se tulisi tietoisesti ottaa osaksi erilaisia hyvinvointi- ja kasvatuspalveluita. Tällaiseen toimintaan ja tietoiseen menetelmien hyödyntämiseen pyritään Green Care toiminnalla, jolla on saavutettu erinomaisia tuloksia eri asiakasryhmien kanssa. Ruotsi ja Norja ovat meitä tässä edellä, sillä jo yksistään Norjassa reilusti yli tuhat maatilaa saa osan tuloistaan Green Care toiminnan kautta. Siellä moni koulu tekee yhteistyötä maatilojen kanssa ja maatilat osallistuvat opetussuunnitelman mukaiseen koulunkäyntiin. Myös kuntoutusta ja sosiaalityötä varten maaseutu ja maatilat ovat erinomaisia paikkoja. Suomessa tämän kaltainen suuntaus on nyt pinnalla ja se on nousemassa osaksi perustoimintoja. Keski-Pohjanmaalla ollaan vahvasti edelläkävijöitä ja hanketoiminnan avulla asiaa on edistetty jo pitkään. Tällä hetkellä olemme siinä vaiheessa, että tuomme Green Care toiminnasta kiinnostuneita yrittäjiä ja kuntien peruspalveluista vastaavia tahoja saman pöydän ääreen. Tarkoitus on löytää yhteiset toimintaperiaatteet palveluiden tuottamiseen ja löytää Green Care menetelmien vahvuudet osana erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Mikäli aihe kiinnostaa tai olet halukas osallistumaan yrittäjänä Green Care palveluiden tuottamiseen, olemme mielellämme avuksi. Ota yhteyttä hankevastaaviin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä: anu.pajala@kpedu.fi tai tiina.paavola@kpedu.fi. Ajantasaista tietoa aiheesta ja tapahtumista löydät hankkeemme Facebook-sivulta: Green Care yrittäjyys on maaseudun mahdollisuus sekä nettisivuilta projekti.kpedu.fi/greencare. (Lähteenä: Kuvat: Luotoon ja kasveihin sekä eläimiin liittyvän toiminnan on tutkimuksissa todettu vahvistavan vanhusten olemassaolon kokemusta, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja aistikokemuksia sekä rauhoittavan, virkistävän, kohentavan mielialaa ja parantavan keskittymiskykyä. 6 7

5 2013 Eskolan Joulu LYKKY PUTOS 2013 Eskolan Joulu Eskolan kyläyhdistys ry:n tuottama lyhytelokuva Lykky putos voitti ensimmäisen palkinnon valtakunnallisessa kyläelokuvakilpailussa Alajärven Luoma-aholla la Kilpailuun osallistui 26 lyhytelokuvaa (kesto enintään 15 min). Elokuvista valittiin esiraadin toimesta 5 loppunäytökseen. Loppunäytöksessä oli tuomarina elokuvaohjaaja Markku Pölönen. Elokuvan aiheena tuli olla elämä maaseudulla tai kylissä. Tyylilaji oli vapaa. Tekijöiden kuvaus elokuvasta: Elokuva kertoo pienestä kylästä, jossa kyläyhdistyksen puheenjohtajan toiveena on lisätä kylän yhteisöllisyytä järjestämällä kyläjuhla. Kaikkia asia ei innosta ja juhlaan saapuvat kunnan edustajat käyttävät tilannetta häikäilemättä hyväkseen, ajamalla omia tarkoitusperiään. Raadin kommentit valinnan perusteiksi: Erinomainen elokuva! Mehevä ja ajassa kiinni oleva aihevalinta. Vaikuttava toteutus ja voimannäyte Eskolan kylältä. Pohjanmaan kyröilläkin osataan tehdä fiktiivistä elokuvaa! Hieno tarina kyläyhteisön elämästä! Olikos tämä nyt näyteltyä vai ihan oikeata realityä. Tätähän tämä, maaseudun elämää. Hyviä luonnekuvauksia, asiaa ja huumoria sopivana sekoituksena. Taustatietoa Kilpailuaika päättyi Eskolan kylä sai tiedon kilpailusta Facebookin kautta elokuun puolivälissä. Aluksi kysyttiin kuvaaja Veli Leselin halukkuutta lähteä mukaan. Veli suostui jos Arto Ojakangas tekisi tekstin. Arto myös suostui joten se oli siinä. Syyskuun alkupuolella oli kässäri valmiina. Arto sen palautti ja oli tavanomaisen kriittinen omaan tuotantoonsa. Hän oli vankasti sitä mieltä, että ei kannata tehdä koko juttua kun käsikirjoitus on tällainen. (Elokuva esitettiin Alajärvellä ja tuomari Markku Pölönen ensimmäisenä kehui hyvää käsikirjoitusta). Tämän jälkeen katsastettiin kuvauspaikat ja sovittiin kuvausaikataulu. Kuvauksiin käytettiin kaksi iltaa ja yksi lauantaipäivä. Rooleja oli yli 20 ja kukaan kyläläinen tai muualta kysytty ei kieltäytynyt, jos vain kuvausaikataulu sopi. (Mitä nyt poikien kohdalla sanottiin, että sählypeliharkat ei ala, ennenkuin he ovat kuvattavina.) Kuvauksissa oli tekemisen meininki ja valmista saatiin suunnitellusti ja elokuva voitiin lähettää järjestäjille ajoissa. Lykky Putos -elokuvan loppukuva. Kuvassa ansiokkaasti näytellyt Satu Kumpulainen. Kuva DVD:ltä Veli Lesell Eskolasta lähti pieni porukka, myös loppukilpailua katsomaan. Elokuvat esitettiin aakkosjärjestyksessä ja me olimme kolmantena vuorossa. Yleisö otti hyvin elokuvan vastaan, samoin tuomaristo. Onnistuimme tekemään tiiviin tarinan, joka pysyi kasassa alusta loppuun. Elokuvan teko osoittautui terapeuttiseksi, synkän kevään jälkeen, jolloin kylän palveluita kohtasi lähes täydellinen tuho. Uutta intoa kehittää palvelut uudelleen, on kesän myötä virinnyt ja uudenlainen haasteellinen tekeminen vei mukanaolijat mennessään. Maailma voi muuttua, mutta kylä elää. Elokuva on yksi väline työstää yhteisön tuntoja. Lykky putos elokuvasta on tehty DVD, jossa on kylän arkistosta lisäksi mukana kaksi pienoisnäytelmää Missi ja mesikämmen sekä Hakaneula. Nämä näytelmät ovat olleet vain VHS-nauhalla ja näin saimme myös ne säilyvään tallennusmuotoon. Eskolan kyläyhdistys ry Puhelin eskolan.kyla@kotinet.com Lykky putos Kesto: 14 min 50 sek Käsikirjoitus ja ohjaus: Arto Ojakangas Kuvaus ja leikkaus: Veli Lesell Tuottaja: Eskolan kyläyhdistys ry/ Jaakko Hautamäki Valmistusvuosi: 2013 Kuvasuhde 16:9 Eläinavusteista maatilatoimintaa Isokummun lammastilalla Terveiset Isokummun lammastilalta Sievistä. Lammastila on saanut nimensä vanhan kantatilan mukaan, joka on kuulunut lampuri Satu Kumpulaisen suvulle jo ainakin viiden sukupolven ajan. Lammastilalla harjoitetaan perinteistä lammastaloutta pohjalaisessa maisemassa kasvattamalla alkuperäisrotuisia suomenlampaita. Toimintamme on luonnonmukaista maataloutta ja lampaita on kaikissa suomenlampaan väreissä valkoinen, musta ja ruskea. Lampurin käsityöharrastus on myös vahvasti tilan toimintaa puhtaasta suomenlampaanvillasta jalostettuna lankana. Lampaiden lisäksi meillä on hevosia, poneja, laumanvartijakoiria, paimentavia koiria, kaneja ja muita pieniä jyrsijöitä. Perheeseen kuuluu lampurin puoliso Pasi Kumpulainen sekä kuusi lasta. Lapsista vanhin on 20 vuotias ja nuorin 3 vuotta, joten monenlaista ikävaihetta elätään arjessa joka päivä iloineen ja suruineen. Olemme järjestäneet koko toimintamme ajan myös tilavierailuja erilaisille ryhmille. Vierailijoina on ollut päiväkotilaisia, koululaisia, ammattiin opiskelevia, käsityön harrastajia, vanhuksia, eläkeläisiä, kehitysvammaisia jne. Ohjelma järjestetään ryhmän toivomusten mukaan. Opiskelijoille vierailu on tietopohjainen ja käsittelee lähinnä joko lampaiden kasvatusta tai koirien työskentelyä. Lapset voivat tutustua luontoon, lampaisiin ja muihin eläimiin. Lisämaksusta järjestämme makkaranpaistoa ja kahvitusta. Minua pyydettiin kertomaan tässä palvelusanomissa lähinnä tilalla tehtävästä Green Care-toiminnastamme. Suomenkielisenä sanana voisi käyttää tuolle toiminnalle hoivamaatalous. Ihminen on luotu toimimaan ja tekemään käsillä asioita. Luonnossa liikkuminen on myös tutkitusti terapeuttista ja voimaannuttavaa. Tieteellisesti on pystytty todistamaan, että metsässä liikkuminen tai eläimen silittäminen alentaa verenpainetta ja vähentää stressitasoa. Eläimillä on myös kyky olla läsnä erilaisille ihmisille eikä se myöskään kyseenalaista kehitystasoa tai toimintakykyä. Eläimellä on kyllä vaisto, jolla se aistii ihmisen ahdistuneisuuden tai muut tunnetilat. Se myös vastaa tuohon tunnetilaan omalla käyttäytymisellään. Sen vuoksi eri eläimet ovat hyviä kuntouttajia erilaisten ongelmien kanssa painivien ihmisten kanssa. Eläinten avulla voidaan myös opetella omien tunteiden hallintaa ja omaa käyttäytymstä. Olemme pitkään jo olleet mukana erilaisissa GreenCare toimintaan liittyvissä koulutuksissa ja hankkeissa ja vuosien mittaan tulleet entistä vakuuttuneemmaksi oman toimintamme tärkeydestä. Ehkä kaikkein tärkein asia ihmisen elämässä on tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Tätä isoa asiaa meidän perheessä on käsitelty paljon ja syvältä. Olemme uusperhe, jossa on sekä sinun, minun ja meidän lapsia. Tällainen kuvio on ollut välillä vuosien aikana todella haastava ja monenlaisia murheita olemme käyneet läpi. Tällöinkin on eläimistä ollut aivan valtava apu lapsille ja miksei aikuisillekin. Vaikka eläimet työllistävät, mutta ne myös antavat valtavasti olemalla ystäviä. Eläimet ovat myös loistavia kuuntelijoita ja osaavat pitää salaisuudet itsellään. Sekä koulutuksen, että omien kokemuksien vahvistamana olemme aloittaneet kuntouttavan päivätoiminnan harjoittamisen maatilaympäristössä. Monelle kuntoutujalle arjen rutiineissa kiinni pysyminen omassa elämässä on lipsunut. Jopa vuorokauden rytmit ovat kääntyneet päälaelleen. Järjestetty päivätoiminta, jossa pääsee käsillä tekemään omien kykyjen ja vahvuuksien mukaan on palkitsevaa. Tilalla on monenlaisia töitä ja toimia, joita voidaan tehdä yhdessä eläinten ja luonnon kanssa. Perusarvo kaikessa toiminnassa on eläinten, luonnon ja toistemme kunnioitus. Satu Kumpulainen Konsta Kumpulainen nauttii. Kuva Satu Kumpulainen Palkinnot on saatu. Kuvassa vasemalta Juha Heikkilä, Veli Lesell, Jaakko Hautamäki ja Markku Pölönen. Kuva: Leena Hautamäki Tekijäporukka kokoontui juhlimaan voittoa Eskolan kylätalolle la Kuvasta puuttuvat Veli Lesell, Paavo Hautamäki ja Marko Järvenoja. Kuva: Jari Jaakola 8 9

6 ISO-OJA KY Jouni NOSTOPALVELUT 24 H/VRK NOSTOPALVELUT ESKOLA H/VRK NOSTOPALVELUT 24 H/VRK 1056 Kajaanintie ISO-OJA KY Jouni ISO-OJA KY Jouni 050 Jouni Kajaanintie Kajaanintie ESKOLA NOSTOPALVELUT 24 H/VRK Kajaanintie ESKOLA ESKOLA Kotona asumista tukevat kotitalous- ja remonttipalvelut Siivouspalvelut Pihakalusteet Työvoiman vuokraus Kiinteistöjen purku kierrätysperiaatteella Kalevalaista jäsenkorjausta Jäsenleipomo Olli Backman Jäsenkorjaaja Kajaanintie 935, Eskola Soita milloin haluat! Puh. (06) , Tukkitie 1, Kannus KANNUS Asematie 5 KANNUS p Asematie 5 p Isokummun lammastila Kukonkyläntie 663, Eskola isokummunlammastila@kotinet.com p:

7 Eskolan kesäteatteri 2014 Eskolan kesäteatteri 2014 Se on normaalijauhatus käsikirjoitus arto Ojakangas Ohjaus Minna Högbacka Liput 15 e aik. / 7 e 6-15 v. Ryhmät (20 hlöä) 13 e aik. Ennakkomyynnissä asti. LippuvaRauksEt p ja Maalaus Marjo Ojakangas Käsikirjoitus: Ohjaus: Se on normaalijauhatus Arto Ojakangas Minna Högbacka HENKILÖT: HELMI isoäiti Seija Niemonen ENSIO Helmin poika Kalevi Hietala OONA Kaarinan ja Ension tytär Jenna Kohtaniemi JESSI Kaarinan ja Ension tytär Oona Ojanen LAURA Helmin tytär Maria Haapanen SANNA Lauran tytär Jennifer Markin OILI Helmin tytär Kirsi Koivuoja PAULI Oilin mies Antero Iso-Kungas JASMINA Oilin ja Paulin tytär Elina Nisula NEA Oilin ja Paulin tytär Hanna Nisula RONJA Oilin ja Paulin tytär Pinja Kylmä REINO Helmin poikaystävä Paavo Mansikkamäki MIRJAMI naapuri Henna Kylmä VILMA naapuri Pirkko Leppänen Lavastus: Musiikki: Äänentoisto laitteisto: Äänimiehet: Juliste: Julisteen maalaus: Eskolan kyläyhdistyksen talkooporukka Finntrio Kyllä maalla on mukavaa Joel Hallikainen - Minne Kaarnalaivat katoaa Amella soundtrack- Yann Tiers Le Moulin Matti Johannes Koivu Las Palmas Eskolan kehitys Oy Paavo Mäki-Leppilampi, Jukka Keski-Korpela, Esko Eskola Tiina Fors Marjo Ojakangas 12