Puhuminen on auttanut selviämisessä 1/15. Riitta KaijalainenVainikainen: Teemana virukset ja bakteerit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhuminen on auttanut selviämisessä 1/15. Riitta KaijalainenVainikainen: Teemana virukset ja bakteerit"

Transkriptio

1 S YÖ PÄ JÄ R J E S T Ö J E N A I K A K AU S L E H T I 1/15 Teemana virukset ja bakteerit 10 Nobelisti Barry Marshall löysi helikobakteerin 26 6 Riitta KaijalainenVainikainen: Puhuminen on auttanut selviämisessä Uusi sarja: Potilaan muotokuva

2 18 Professori Heikki Minn kertoo, että Suomessa noin 100 miestä ja 40 naista sairastuu vuosittain suunielun syöpään.» TÄSSÄ NUMEROSSA 10 Helikobakteerin löytäneet australialaiset tutkijat saivat Nobelin palkinnon vuonna Lue Barry Marshallin haastattelu sivulta Avanne ei estänyt elämää Riitta Kaijalainen-Vainikainen sairasti suolistosyövän Nobelistin mullistava havainto: Bakteeri sisällämme Tartuntavaara on suurin hoitojen jälkeen Syöpä alentaa vastustuskykyä HPV-syövät yleistyvät Miten käy hoidon? Vielä ehtii kesän kursseille Resistentit bakteerit yleistyvät Miljoonia ihmisiä vailla terveydenhuoltoa Syöpään sairastuneet saavat vertaistukea potilasverkostoista» JOKA NUMEROSSA 26 Päivi on yksi valokuvataiteilija Aki Roukalan toteuttaman muotokuvasarjan syöpäpotilaista. 02 Pääkirjoitus: Sirkku Jyrkkiö Virukset: taudinaiheuttajia ja yhteistyökumppaneita 04 Aluksi 04 Puheenvuoro: Proteesijaloilla Utsjoelta Helsinkiin Mikä minua auttoi? Kolumni: Lassi Kurkijärvi Selviytyjän tarkoitus Kuvassa. Potilas. Nyt Päivi 28 Ajassa

3 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI 1/15 Maaliskuu 2015 PÄÄKIRJOITUS 1/15 Teemana virukset ja bakteerit 10 Nobelisti Barry Marshall löysi helikobakteerin 26 Uusi sarja: Potilaan muotokuva 6 Riitta Kaijalainen- Vainikainen: Puhuminen on auttanut selviämisessä Kannen kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen Voita runokirja Kerro meille mielipiteesi? Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla cancer.fi tai postikortilla osoitteeseen: Syöpä-Cancer -lehti Unioninkatu Helsinki Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan kaksi kirjaa. Syöpä-lehden numeron 5/2014 parhaaksi artikkeliksi lukijat valitsivat Elämää tässä ja nyt. Kirjat voittivat Anna-Maija Haapalainen Rautavaaralta ja Juha Rautio Laikosta. Kiitos palautteesta! epuumala-virus aiheuttavat paljon vakavia sairastumisia vuosittain. Syöpien synnyssäkin Virukset: taudinaiheuttajia ja yhteistyökumppaneita EBOLA-VIRUKSEN aiheuttama epidemia alkoi Afrikassa viime vuoden aikana kohtalokkain seurauksin. Virusinfektio tarttui lapsiin heidän leikkiessään kylän lähistöllä olevan puun rungolla, jonka pinta oli saastunut lepakoiden Ebola-virusta sisältävillä eritteillä. Lapset sairastuivat verenvuotokuumeeseen ja heidän kauttaan tartunta pääsi leviämään kylän muihin asukkaisiin. Meillä länsimaissa tämänkaltainen tartuntatautien leviäminen on harvinaista, korkea elintaso ja hyvä hygienia ehkäisevät tehokkaasti taudinaiheuttajien leviämistä. Monet hankalat virustaudit on onnistuttu kitkemään kattavalla rokotusohjelmalla. Viruksista on meille silti monenlaista riesaa, nuhakuumeet ja mahataudit ovat yleensä viruksien aiheuttamia. Influenssavirukset ja esimerkiksi myyräkuumetta aiheuttava viruksilla näyttää olevan merkitystä. HPV-virukset ovat keskeisessä asemassa kohdunkaulan syövän synnyssä ja suusyövän synnyssä, ilman viruksen läsnäoloa näitä tiettyjä tautityyppejä ei syntyisi lainkaan (sivut tässä lehdessä). Viruksista voi olla myös hyötyä. Virusten käyttö syövän hoidossa on vielä tutkimuksellista, ja joudumme odottamaan joitakin vuosia ennen kuin voimme sanoa, että virukset toimivat syövän hoidon aputyövoimana. Viruksia on yritetty valjastaa hyötykäyttöön monellakin tapaa. Kiinnostavin sovellus näyttäisi liittyvän elimistön oman puolustusjärjestel- män T-solujen uudelleen ohjelmointiin. Potilaalta kerätään ensin verestä omia T-soluja. Laboratoriossa T-soluihin siirretään viruksen avulla pätkä geenejä, joiden avulla solut oppivat tunnistamaan syöpäsolujen tietyn pintarakenteen. Tutkimuksissa T-solujen kohteena ovat olleet sairaat B-solut. Potilaat ovat sairastaneet akuuttia lymfaattista leukemiaa tai lymfoomaa. Kaikkien potilaiden tautitilanne on ollut vaikea ja muille hoidoille vastustuskykyinen. Kun potilaille annettiin takaisin verenkiertoon laboratoriossa käsitellyt T-solut, ne hävittivät tautisolut niin tehokkaasti, että osalla aiemmin vaikeasti sairaista potilaista tauti on jopa hävinnyt näkyvistä. T-solujen käyttö syövän hoidossa on uusi kiehtova aluevaltaus ja syöpätutkijat kehittävät hoitomuotoa kiivaasti. Suomessakin valmistaudutaan oppimaan uusi menetelmä. Joudumme silti vielä odottamaan ennen kuin hoitoa voi antaa potilaille osana rutiinihoitoa. Täysin uuden hoitomuodon kehittäminen ei käy käden käänteessä ja hoidon turvallisuudesta tarvitaan lisää tietoa. Hoidon saaneilla potilailla on ollut erittäin vaikeita tehohoitoakin vaatineita haittoja, kuten verenpaineen laskua, kouristuskohtauksia ja halvauksia. Eteenpäin harppomisesta näin monimutkaisen hoidon kohdalla ei voida puhua, pikemminkin kyse on määrätietoisesta ja huolellisesta kehittämistyöstä. Tutkijat ja tutkimuksiin osallistuvat potilaat ovat rohkeita kehittäessään täysin uudenlaisia hoitoja. On hienoa nähdä kuinka lääketiede kehittyy lyhyin mutta päättäväisin askelin. Sirkku Jyrkkiö Päätoimittaja

4 taluksi Tämä on yksi Maliisa Brusilan tilkkutyö. Lisää aiheesta sivulla 5. Onko syöpä huonoa tuuria? Erään uutisen anatomia TAMMIKUUSSA amerikkalainen Scienceaikakauslehti julkaisi tutkimuksen, jonka olivat tehneet Cristian Tomasetti ja Bert Vogelstein. He olivat tutkineet kudosnäytteistä solun jakautumista ja tulleet siihen johtopäätökseen, että jopa kaksi kolmasosaa syövistä olisi sattuman seurausta. Se oli ehkäpä mutkat suoriksi johtopäätös, jota eivät tehneet tutkijat itse vaan tiedelehden toimittaja, joka laati artikkelista uutisen. Uutinen levisi maailmalla salamannopeasti, myös Suomeen. Helsingin Sanomien jutun otsikko oli sama kuin maailmalla. Tutkimus: Suurin osa syövistä johtuu huonosta tuurista. Alaotsikoksi oli laitettu Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollilan muistutus, että vaikka syövän syytä ei voi tietää, elämäntavoilla on valtava merkitys. Mitä tästä seurasi? Aluksi yleinen hämmennys. Syöpää voidaan ehkäistä, on ollut pääviesti jo vuosikymmeniä. Oliko se väärin viestitty? Ei tietenkään, kyseessä on vain yksi tutkimus. Sitten arvosteltiin tutkijoiden menetelmiä. Viikon kuluttua Science-lehden edustaja pyyteli anteeksi, ettei ollut ymmärtänyt asian ydintä ja oli syntynyt väärinkäsitys. Matemaatikko Tomasetti sai yli 200 sähköpostikirjettä, jossa kiitolliset ihmiset kertoivat helpotuksestaan, kun syöpä ei ehkä olekaan omaa syytä vaan silkkaa sattumaa. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC julkaisi tiedotteen otsikoiden, että useimmat syövät eivät ole huonoa tuuria. Pääkirjoituksessaan Lancet-lehti muistutti ympäristötekijöistä, joita ovat tupakointi, epäterveellinen ravinto, ylipaino ja syöpää aiheuttavat infektiot. Syöpäkuolemia on vuosittain 8,2 miljoonaa. Jos kolmasosakin voidaan ehkäistä, on kyseessä 2,7 miljoonan ihmisen säästyminen ikävältä taudilta. Tämä luku on tietysti teoreettinen. Lääketiede ei valitettavasti tunne kaikkia syövän syitä. Siksi sattuma on varteenotettava muuttuja. Tämä tieto voi lohduttaa kovasti sairastunutta. Kaikkeen ei edelleenkään ole järkevää syytä, mutta vielä on valtavasti tehtävää syövän ehkäisyssä. Satu Lipponen toimituspäällikkö PROTEESIJALOILLA UTSJOELTA HELSINKIIN TERRY COUNTER lähtee kävelemään Utsjoelta Helsinkiin 1. toukokuuta yhdessä koiransa Pennyn kanssa. Hänen viestinsä on Never give up eli älä anna periksi. Kävelyllään nykyään Kuopiossa asuva, eläkkeellä oleva New Scotland Yardin etsivä, kerää rahaa Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen Juho-Pekka Salorannan muistorahastoon syöpälasten perheille ja uudelle lastensairaalalle. Terry on tehnyt pitkiä vaelluksia ennenkin. Erityiseksi tämän vaelluksen tekee se, että Terryn molemmissa jaloissa on proteesit. Terry joutui vakavaan onnettomuuteen syksyllä 2013, jonka seurauksena miehen molemmat jalat jouduttiin amputoimaan, vasen heti polven alapuolelta ja oikea puolesta säärestä. Synkältä näyttänyt tilanne sai toivonpilkahduksen nopeasti. Jo ennen ensimmäistä leikkausta lääkärit lupasivat Terrylle parhaan mahdollisen elämänlaadun. Sanoin, että jos sen teette, minä lupaan kävellä Suomen pohjoiskolkasta eteläpäätyyn. Haluan olla inspiraationa muille ja saan samalla itselleni määränpään. Terry kutsuu kaikkia kävelemään kanssaan juuri sen matkan, mikä on hyvä itse kullekin. Samalla hän muistuttaa meitä terveellisen elämän osatekijöistä: älä jää yksin vaan liity joukkoon päivittäinen liikunta tekee hyvän mielen ja pitää painon kurissa terveellinen ruoka edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia savuttomuus ja auringolta suojautuminen auttavat ehkäisemään syöpää Haluaisitko olla auttamassa? Kävely kulkee reittiä Utsjoki Rovaniemi Kajaani Mikkeli Kouvola Helsinki. Jos olet halukas osallistumaan tempaukseen, ota yhteyttä Pirjo Airaksiseen, puh tai Voit seurata Terryn kävelyä Facebookissa facebook.com/thegreatwalk2015 tai Terryn blogissa respecta.fi/fi/yritys/ blog/13-/65/terry-i-promise-you/ 4

5 Mikä minua auttoi? Syöpä-Cancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy neljä kertaa vuonna Lehden tarkistettu levikki on Tilaushinta 35 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 45. vuosikerta ISSN Päätoimittaja: Sirkku Jyrkkiö Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Maarit Rautio Toimitus: Anna Lepistö, Päivi Lähteenmäki, Pirkko Ollikainen, Päivi Pakarinen, Leena Rosenberg-Ryhänen, Maija Töyry Toimittajat: Jaana Ruuth, Anu Kytölä, Mirja Karlsson Lääketieteellinen toimittaja: Liisa Pylkkänen Taitto: Toni Talvenheimo / Total Layout Oy Tilkkutyöt toivat ilon Valokuvaajat: Hanna-Kaisa Hämäläinen, Jonas Tölle, Nina Kaverinen, Vesa-Matti Väärä Toimituksen osoite: Unioninkatu 22, Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden viimeiseltä sivulta. Puhelin: Sähköposti: Internet: Repro: TS-Yhtymä Oy, Helsinki Paino: Hansaprint, Turku 2015 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Lahjoittamalla voit auttaa Syöpäsäätiö rahoittaa lahjoitusvaroin syöpätutkimusta sekä sairastuneille ja heidän läheisilleen tarjottavia tuki- ja neuvontapalveluita. Lahjoitustili: Nordea FI Lahjoittajapalvelu: puh , ttilkkutyöt TULIVAT hämeenlinnalaisen Maliisa Brusilan elämään, kun pahin suolistosyövän vaihe oli ohi. Hän on ommellut aina, perheen vaatteita myöten, mutta nyt hän kaipasi jotain uutta. Lähdin siitä, että olisi kiva tehdä käsillä jotain. Virkkaaminen tai kansallispukukurssi ei tuntunut omalta enkä vaatteitakaan tarvinnut. Hän pääsi kesken kauden kansalaisopiston tilkkutyökurssille. Olin heti myyty, kun näin iloiset kankaat, hän kertoo. Saman vuoden kesällä Maliisa Brusila näki ilmoituksen luovan tilkkutyön kurssista, jonka järjesti Tilkku Virrat ry Virroilla. Hän ilmoittautui peruskurssille, mutta kuinka ollakaan, hän oli juuri sen viikon sairaalassa suolitukoksen takia, ja peruskurssi oli ohi. Keksin, että Virroilla oli jatkokurssikin. Hän kysyi, pääsisikö suoraan jatkokurssille. Ihmeeltä tuntui, että siellä oli juuri sopivasti yksi paikka vapaana. Ensimmäisellä Virtain kurssillaan hän lähinnä kiersi katsomassa, mitä muut tekivät. Siellä hän ensi kerran näki tilkkumaalauksia. Olin ehkä nähnyt tilkkumaalauksia ennenkin, mutta en ollut kiinnittänyt niihin huomiota. Lähdin opettelemaan niitä. Häntä viehätti, että tilkkumaalauksissa voi käyttää monia eri tekniikoita. Niiden tekeminen on luovaa ja haasteellista ja erilaisten värien ja materiaalien käsittely vie ajatukset pois arjesta. Joskus tehdessä ajantaju ihan katoaa. Käsillä tekeminen on muutenkin monipuolisesti aivoja aktivoivaa. Hänen tilkkutöidensä kankaat ovat melkein kaikki itse värjättyjä. Hän käyttää kangas- ja reaktiivi- ja kasvivärejä, painantaa ja taikinavärjäystä. Materiaalit ovat paljolti kierrätettyjä: pöytäliinoja, lakanoita, pitsejä. Periaatteessa kaikkea voi käyttää. Tilkkutöidensä aiheita hän saa muistoista, matkoilta, luonnosta. Brusila on ollut myöhemmin useilla tilkkukursseilla, myös Virroilla, mutta on hankkinut tietoa myös omin voimin. Ulkomaisista alan lehdistä hän on saanut tietoa uusista tekniikoista ja uusia ideoita. Ensimmäinen tilkkutyöni Virroilla oli nimeltään Elämä. Siinä on sairauden asioita, Maliisa Brusila kertoo. Sitä aloittaessaan hänellä oli takana sädehoito, leikkaus, useita suolitukoksia ja tulossa vielä kiinnikkeiden takia uusi leikkaus. Nyt on ihan hyvä olla. Ruokavalio tosin on rajallinen. Kaikkea ei voi syödä. Elämä-tilkkutyö ei ole vieläkään valmis. Koko ajan on ollut tunne että sitä pitää myöhemmin täydentää jollain. Mutta millä? Katsotaan mitä elämä siihen tuo. Hänen tilkkutöitään on ollut esillä useissa näyttelyissä Hämeenlinnassa, viimeksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Olisi kiva, jos töistä olisi iloa muillekin. Pirkko-Liisa Kastari Keräyslupa: 2020/2012/4587 5

6 Riitta Kaijalainen- Vainikainen rohkaisee syöpä potilaita hakeutumaan tilaisuuksiin, joissa kuulee myös muiden kokemuksia hoidoista ja sairauden kanssa elämisestä. 6

7 ei Avanne estänyt elämää Asioiden jakaminen arkielämässä ja sairaudessa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tätä mieltä on psykologi, pari- ja perhepsykoterapeutti Riitta Kaijalainen-Vainikainen. Hän kokee, että puhuminen on auttanut häntä monessa mielessä syövän nujertamisessa. Avanteen kanssakin on oppinut elämään, vaikka se oma riesansa onkin. Teksti Jaana Matikainen Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen Riitta Kaijalainen-Vainikainen tulee avaamaan kerrostaloasunnon oven hiusharja kädessään. Hän on juuri muuttanut miehensä kanssa Imatralta Jyväskylään. Lähemmäs synnyinseutujaan ja 98-vuotiasta äitiään, joka asuu yksin omassa kodissaan. Riitta sanoo olevansa sellainen kotiriippuvainen ihminen. Hänelle äiti on ollut aina tavattoman tärkeä. Esitellessään aikoinaan avannepussia äidilleen, tämä oli sitä mieltä, että eihän asioiden näin kuuluisi mennä. Hänen nuorimmaiselleen nyt tuollainen risti kannettavaksi. Mutta niin ne vain menivät, ja kumpikin naisista on yhä elossa. 7

8 Peräpukamat olivat vaivanneet Riittaa jo opiskeluaikoina. Nuorena aikuisena häneltä operoitiin suolistossa ollutta haavaumaa, joten se tuntui olevan hänen heikko kohtansa. Silti Riitta oli tuudittautunut siihen, että ei häneen voi syöpä iskeä. Hänhän on ollut perusterve ihminen koko ikänsä, ellei hinkuyskää ja muutamaa oksennustautia lasketa. Ja kaiken lisäksi hän on pitkäikäistä sukua, hänellä on ollut aina terveet elämäntavat, eikä liiallisuuksia minkään asian suhteen. Olen myös aina liikkunut. Odottaessani leikkaukseen pääsyä kiersin hölkäten läheistä kolmen kilometrin metsälenkkiä säännöllisesti, vaikka vähän väliä piti käydä tyhjentämässä kiven takana, muistelee Riitta. Riitta Kaijalainen-Vainikainen alkoi sitkeästi hiihtää heti hoitojen jälkeen, jotta kunto kohenisi. Riitalla todettiin syöpä kesällä Hän oli valittanut peräaukkovaivoja työterveydessä koko kevään. Ulostus oli verestävää ja hän hyppäsi vessassa tiiviiseen tahtiin. Lopulta hakeuduin itse suolistotutkimukseen, joka tehtiin vapunaattona Terveystalossa. Tutkimuksessa ei löydetty mitään hälyttävää. Ulkoinen peräpukama siellä oli, mutta ei muuta. Myös patologiset näytteet olivat puhtaat. Lääkärin antama ohjeistus: käytä Vi- Sibliniä ja vaseliinia, ei kuitenkaan auttanut. Riitta jäi kesälomalle ja yritti sietää tilannetta särkylääkkeiden avulla. Aamuöisin peräpään kivut olivat kamalat. Riitta laihtui niin, että jopa puolitutut ihmettelivät asiaa. Riitta keskeytti lomansa ja hakeutui elokuussa Lappeenrannan keskussairaalaan. Siellä sama lääkäri, joka oli hänet aiemmin tutkinut, diagnosoi peräsuolisyövän. Syöpä oli niin alkupäässä suolta ja matalalla, ettei sitä oltu huomattu aiemmissa tutkimuksissa. Itse tiesin koko ajan, että siellä se on. Sen ihan kuin tunsi aina kun vaseliinia laittoi. Harhasta tulikin varmaa Harhakuvat terveestä ihmisestä huuhtoutuivat Riitan mielestä samalla kun hänelle tuli avannetuomio. Ennen leikkausta hän tapasi avannehoitajan, joka muun muassa esitteli pusseja ja antoi paljon tietoa avanteen kanssa elämisestä. Ajatus kuolemasta pyöri silti mielessä, sitä Riitta ei kiistä. Toinen tyttäristämme oli lähdössä samaan aikaan opiskelijavaihtoon Espanjaan, kun minä olin menossa leikkaukseen. Siinä vakuuttelin puhelimessa hänelle, että sinä pärjäät siellä ja minä täällä. Ja niin Vainikaisen lujat naiset pärjäsivät, kumpikin tahoillaan. Riitan sairaalassa oloaika venyi yli kuukaudeksi, sillä tulehdusarvot olivat huolestuttavan koholla koko ajan. En ollut aiemmin käynyt kuin synnyttämässä sairaalassa, joten aika tuntui todella pitkältä. Siinä alkoi oma mielikin miettiä vaikka mitä. Hain rohkeasti apua sairaalan psykiatriselta poliklinikalta ja juttelin jopa papin kanssa. Kun on koko ikänsä auttanut muita, niin ehkä auttamisen kokemus piti saada myös itse, pohtii Riitta. Tietyllä tavalla tervehdyttävä vaihe oli se, kun hän pääsi sairaalasta viikonloppulomalle kotiin Imatralle. Niin hupsulta kuin se ehkä kuulostaakin, hänen piti värjätä lähes ensitöikseen harmaat piiloon hiuksistaan. Ehkä se oli jotain sellaista tavallista tekemistä, jota tarvittiin. Ennen avanneleikkausta Riitta oli saanut sädehoitoa. Tammikuussa 2009 hänel- 8

9 lä aloitettiin sytostaattihoidot Lappeenrannassa. Niissä hän kulki koko kevään. Riitta ei koskaan oksentanut hoitojen jälkeen, mutta huonon olon hoidot aiheuttivat. Sitkeästi aloin hiihtää pieniä matkoja ja käydä kaupassa heti kun jalat kantoivat. Kaikki piti aloittaa ihan pohjalta, mutta koin, että jotain on tehtävä kunnon ja paranemisen hyväksi itsekin. Tähtivisioni oli koko ajan kokopäivätöihin paluu. Niin Riitta tekikin syksyllä 2009 peruukki päässä ja avannepussi vyötäröllä. Työpaikalla tultiin hyvin vastaan töihin palaavaa. Riitalle järjestettiin jopa oma vessan kaappi ja kannellinen roskis avannepusseja varten. Pikkuhiljaa Riitta palasi asiakastyöhön perheneuvolapsykogiksi ja oma tukkakin kasvoi takaisin. Kiusallisilta hetkiltä ei kuitenkaan vältytty, sillä suolistoäänet kuuluvat joskus todella äänekkäinä. Etenkin lapset ihmettelivät ääneen: mikä ääni tuo on? Luulisi, että pusseihin saisi jonkinlaisen äänenvaimentimen. Jos Riitalla olisi yksi toivomus, jonka hän saisi toteuttaa taikasauvaa heilauttamalla, se kuuluisi: uusi peräsuoli, kiitos. Tässä kun ei ole sulkijalihasta ja pussia joutuu vaihtamaan 3 5 kertaa päivässä. Luottamus on pakko olla Riitan syöpäkontrollit lopetettiin viime keväänä. Alussa tutkimukset tehtiin laittamalla putki avanteesta, mutta sitten Riitta tajusi pyytää tt-kuvaa. Jotenkin hän koki, että mieluummin koko kehon kuvaus vähän kuin kaiken varalta. Pari vuotta sitten kuvauksissa havaittiin rintojen imusolmukkeissa turvotuksia, ja Riitta joutui käymään useamman kerran tutkimuksissa. Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Epävarmuus oli silti pii- naavaa. Etenkin kun mieleen tunki se, miten hänelle kävi peräsuolisyövän löytymisen kanssa. Siitä huolimatta Riitta sanoo uskaltavansa luottaa hoitohenkilökuntaan. Pakkohan se on. Kaikkein eniten hän sai omassa epätietoisuuden tilassa apua avannehoitajalta, josta tuli tärkeä henkilö. Riitta otti myös yhteyttä paikalliseen avanneyhdistykseen. Sieltä häntä tuli tapaamaan eläkkeellä oleva, tyylikäs rouva, joka oli elänyt avanteen kanssa jo vuosia. Silloin Riitta tajusi, että elämää on tästä eteenpäinkin. Merkityksellinen meille oli mieheni kanssa myös Rokualla pidetty läheiskurssi keväällä Siellä kävin avannepussin kanssa ensimmäisen kerran uimahallissa ja selvisin. Hän haluaakin rohkaista syöpäpotilaita hakeutumaan yhdistysten tilaisuuksiin ja kursseille. Niissä saa ajankohtaista tietoa ja kuulee myös muiden kokemuksia hoidoista ja sairauden kanssa elämisestä. Itse uskon, että asioiden jakaminen on tärkeää. Omalla kohdallani se ainakin on helpottanut, kun on saanut puhua eri ihmisten kanssa, Riitta vakuuttaa. Hän arvelee oman syöpänsä lauenneen työpaineiden takia. Vaikka työ perheneuvolapsykologina oli haasteellista, mielenkiintoista, antoisaa ja jopa palkitsevaa, liittyi sen tekemiseen ja kehittämiseen sellaisia haasteita työyhteisön osalta, että Riitta menetti jopa yöunensa. Syöpäasioissa voisi enemmän miettiä niitä elämänpaineita, joita mieli ja elimistö joutuvat kantamaan, sanoo Riitta. Nyt, tuoreena eläkeläisenä, Riitta Kaijalainen-Vainikainen aikoo katsella mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kuorolauluharrastuksen jatkaminen uudella paikkakunnalla kiinnostaa häntä. Omia lapsenlapsia odotellessa hän meinaa myös selvittää, toimiiko Mannerheimin Lastensuojeluliitolla Terho-kerho Jyväskylässä. Myös tukihenkilönä toimimista hän on miettinyt. Mieheni ehdotti taannoin tanssikurssille menoa, sillä olemme kumpikin onnettomia tanssimaan. Ainakin jotain meille uutta liikuntamuotoa on ajateltu ryhtyä yhdessä harrastamaan, kertoo Riitta Kaijalainen-Vainikainen. Kun on koko ikänsä auttanut muita, niin ehkä auttamisen kokemus piti saada myös itse. 9

10 Asiantuntija NOBELISTIN MULLISTAVA HAVAINTO: BAKTEERI SISÄLLÄMME Barry Marshall saa työnsä kuulostamaan yksinkertaiselta. Mutta nobelisti teki jotain mullistavaa. Hän löysi kollegansa kanssa helikobakteerin. Lääke tieteellinen keksintö muutti täysin ajattelumallin mahalaukun tulehduksista. Teksti Satu Lipponen, Berliini Kuvat Jonas Tölle Professori Marshallin tutkimustyö säästää joka päivä ihmisiä syövältä. Vielä useampi elämä voitaisiin pelastaa, jos helikobakteerin aiheuttamaa tulehdusta hoidettaisiin tehokkaasti ympäri maailmaa. Barry Marshall ja hänen työtoverinsa Robin Warren käänsivät ajatuksen ns. stressivatsasta ympäri. Stressivatsa ei johtunutkaan stressistä. Stressivatsan aiheutti ennestään tuntematon bakteeri, Helicobacter pylori tai H. pylori. Helikobakteeri on syytekijänä mahahaavassa ja mahasyövässä. Noin puolella ihmiskunnasta on H. pylori vatsassaan. Se on ainoa ihmisen bakteeri, joka on kehittänyt kyvyn selviytyä mahahapoista. Helikobakteeri aiheuttaa sitkeän tulehduksen, joka johtaa suurentuneeseen mahasyövän vaaraan. Marshall ja Warren halusivat hoitaa bakteerin aiheuttamaa tulehdusta antibiootein. He aloittivat taistelun mahasyöpää vastaan. Ulkopuolinen ja päättäväinen tutkija Barry Marshall on pitkä mies. Hän on kaukana kotoaan Australiasta, yhtenä Maailman terveyshuippukokouksen kuuluisista puhujista. Huippukokous on terveyspolitiikan päättäjille. Sen pitopaikkana on Saksan ulkoministeriö. Marshall on antanut monia haastatteluita vierailunsa aikana. Kun Marshall alkaa kertoa tarinaansa ja selittää ajattelumalliaan, on helppo havaita tämän poikkeuksellisen tutkijan päättäväisyys: Marshall on tottunut saamaan haluamansa. Vaikkapa helikobakteeria vastaan tehdyn rokotteen, jota hän on viime vuodet kehittänyt. Marshallin tutkijaryhmä Australiassa avaa helikobakteerien perimää. H. pylori on hyvin monimuotoinen ja sen geneettinen rakenne vaihtelee uskomattoman paljon eri puolilla maapalloa. Marshall on innoissaan innovaatioista ja uudesta tiedosta. Hän on perustanut bioteknologian yrityksen, Ondekin, jossa kehitetään tuotteita allergiaa sairastaville ihmisille. Kehitysmaissa, joissa helikobakteeri on yhä yleinen, ihmisillä on vähemmän allergista astmaa kuin teollisuusmaiden asukkailla. Marshall on myös ajatuksiltaan hyvin itsenäinen se käy hyvin ilmi niistä toimintatavoista, jotka johtivat helikobakteerin löytämiseen. Nobelisti on tunnettu siitä, että hän joi 1980-luvulla viljeltyä helikobakteeria sisältävän juoman. Syynä oli turhautuminen siihen epäuskoisuuteen, jota hänen tutkimustaan kohtaan tunnettiin. Ensin Marshall meni tähystykseen varmistaakseen, ettei hänellä ollut helikobakteerin aiheuttamaa tulehdusta. Sitten hän joi helikobakteerijuoman. Hän muistelee äitinsä huomanneen ensimmäisenä infektiolle tyypillisen oireen: pojan hengitys haisi pahalle. Marshallin tutkimustulokset julkaistiin Se oli käännekohta. Marshall sai Nobelin palkinnon kollegansa Robin Warrenin kanssa 20 vuotta myöhemmin, vuonna Lääketiedettä ja tietokoneita Sain stipendin opiskellakseni sähkö insinööriksi, mutta meninkin lääketieteelliseen, Marshall sanoo ja lisää, että 10

11 ShutterStock VIESTI SYÖPÄ-CANCER-LEHDEN LUKIJOILLE Helikobakteerin hoito vähentäisi syöpätaakkaa maailmassa, hallitukset olisivat voineet toimia tehokkaammin, sanoo Barry Marshall. Barry Marshall on erikoistunut elimistön puolustuskykyyn ja tulehduksiin. Syöpäpotilaat ovat erityisen haavoittuvia infektioille. Nobelisti antaa ystävällisesti neuvoja lehden lukijoille: Hygieniaan ja ihmisten liikkuvuuteen pitää kiinnittää huomiota. Ei ole luonnonmukaista, että ihmiset tapaavat niin paljon toisiaan kuin mitä teemme nykyisin. Esi-isämme olivat tekemisissä joidenkin kymmenien ihmisten kanssa koko elämänsä aikana. Potilaiden tulisi matkustaessa käyttää käsidesiä ja tervettä järkeä. H1N1-epidemian aikana ravintolat tarjosivat asiakkailleen ylimääräisiä käsienpesu mahdollisuuksia. Seuratkaa hoitavan lääkärin neuvoja. vieläkin hänessä on insinööriä harrastuksen verran. Marshall on nörtti. Konferenssijärjestäjien kannattaa olla varuillaan, jos Marshall on puhujana ja langaton internetyhteys ei toimi tai on hidas. Silloin Marshall lähettää kuittia Twitter-tililtään Hän muistelee nuoren miehen elämää 1970-luvulla: tietokoneet ja Apple-yhtiön perustaja Steve Jobs olivat hänelle innoituksen lähde. Marshall rakasti tietokoneiden rakentelua. Nykyisin hän kerää niitä. Mutta kun suunta kävi lääketieteelliseen, hän tapasi Robin Warrenin, patologin, jota kiinnosti mahasyöpä. Kaikki oli puhdasta sattumaa, sanoo Marshall. Nuori lääkäri tapasi potilaitaan, joiden oireet askarruttivat häntä: voisiko taustalla olla jotakin muuta kuin stressi? 11

12 Asiantuntija Nobelisti Barry Marshallilla on Australiassa oma tutkimusryhmä. Hän muisteli myös yhteistyötään suomalaisten kanssa Syöpä-Cancer-lehden haastattelussa. Marshall ja Warren löysivät 1982 helikobakteerin tutkiessaan sadalta potilaalta ottamiaan laboratoriokokeita. Miehet olivat innoissaan. He olivat Royal Perth -sairaalassa tutkijoina. Mutta maailman akateeminen eliitti ei ollut yhtä innoissaan. Heidän tutkimuksensa hylättiin tieteellisten lehtien arvioinneissa. Miehet olivat ulkopuolisia juuri tässä nimenomaisessa lääketieteen erikoisalassa, gastroenterologiassa. Marshall kehysti tämän tutkimuksen julkaisua koskevan tieteellisen lehden hylkäyskirjeen. Hän esitteli hylkäyskirjeen kehyksineen luennoidessaan kesällä nuorille tutkijoille Lindaussa. Tarvitaan ulkopuolisen päättäväisyyttä, jos tietää olevansa oikeassa, oli hänen viestinsä nuorille. Seuratkaa omaa polkuanne. Lääketiede on informaatiobisnestä ja se, jolla on tarkin tieto, menestyy parhaiten ja tekee parhaimmat päätökset, Barry Marshall kertoo omasta ja Robin Warrenin työskentelytavasta. Käytimme tekstinkäsittelyohjelmia. Vain sairaalan hallinnossa oli tuolloin käytössä tekstinkäsittelyohjelma. Me hyödynsimme tietokoneohjelmia tiedon keräämiseen ja varastointiin. Hyvin nopeasti me kaksi saavutimme asiantuntijuuden tällä alueella meillä oli ehkä liikaakin itseluottamusta, mutta kukaan ei oikein osannut ulkopuolelta arvioida, mitä teimme. Kuinka voidaan säästää ihmishenkiä? Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) mukaan maailmassa on vuosittain noin miljoona mahasyöpätapausta. Mahasyöpiin kuolee vuosittain noin ihmistä. Helikobakteerin häätöhoito kestää 7 14 päivää ja perustuu antibioottihoitoon, joka tehoaa noin 80 prosenttiin infektioista, ei kaikkiin. Bakteeri on osoittautunut paljon monimutkaisemmaksi kuin otaksuttiin. Tietyt bakteeriversiot ovat paljon myrkyllisempiä kuin toiset. Bakteeri voi myös tulla vastustuskykyiseksi, jolloin häätöhoito ei tehoa. On kaksi tapaa saada helikobakteeri kuriin. Ensinnäkin voidaan kohottaa hygienian tasoa ja toiseksi osa väestöstä voidaan seuloa tähystämällä mahalaukku. Esimerkiksi Japanissa helikobakteerin hoito maksaisi noin miljardi dollaria. Kun vertaa syövän hoitokuluihin, bakteerin häätö on paljon kustannustehokkaampaa kuin turvavyön käyttö autossa. Bakteerin häätö ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyödyllistä. Väestötason tutkimuksissa on havaittu, että H. pylori on yhteydessä allergiaan, ihottumiin ja immunolo- 12

13 Helikobakteerin hoito vähentäisi syöpätaakkaa maailmassa, hallitukset olisivat voineet toimia tehokkaammin, sanoo Marshall. gisiin tulehduksiin. Bakteerilla voi siis olla hyviä puolia. Liian vahva väestötason häätöohjelma voi olla jopa haitallista. Helikobakteeri on kuin ihmiskunnan historia Helikobakteeri haluaa vain selviytyä. Meidän täytyy löytää se taso, jolla bakteeri on olemassa, mutta ei pysty lisääntymään niin, että siitä aiheutuu tulehduksia, Marshall sanoo. Mutta hän tähdentää rokotteen kehittämisen kestäneen pidempään kuin aluksi ajatteli. Helikobakteeri on vienyt Barry Marshallia ympäri maailmaa. Hän on vuosien varrella havainnut, että bakteeri on hyvin erityinen. Sitä tavataan vain ihmisillä ja bakteerista on monia muotoja. Ihmisten vaellusta Afrikasta voi seurata helikobakteerin avulla. Bakteerin eri versioista voidaan päätellä jopa henkilön uskonto. Myrkyllisimmät bakteerit löytyvät Japanista ja Koreasta. Myös suomalaisilla on oma versionsa helikobakteerista. Onneksi erinomaisen hygienian takia helikobakteerien aiheuttamat tulehdukset vähenevät Suomessa. Jääkaappi on yllättävän tehokas ase mahalaukun tulehduksia vastaan. Marshall myöntää, että kun hän ja Warren löysivät bakteerin, he odottivat hallitusten toimivan nykyistä määrätietoisemmin. Kun IARC lokakuussa julkisti uusimman strategiansa mahasyöpää vastaan, se kehotti terveysviranomaisia kiinnittämään parempaa huomiota mahasyövän ehkäisyyn. Vaikka mahasyöpä on maailman kolmanneksi yleisin syöpäkuoleman syy, siihen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Mahasyövän keskeinen aiheuttaja on bakteeri, joka voidaan hoitaa antibiootein. Korkean riskin väestöryhmien seulonta ja infektion hoito voivat ratkaisevasti vähentää mahasyövän taakkaa, päättelivät IARC:n asiantuntijat. Kyseessä on tärkeä, monia kansallisuuksia edustava raportti, jota tekemässä on ollut merkittäviä asiantuntijoita, sanoo Marshall IARCin strategiasta. Aikajänne tuntuu kuitenkin pitkältä. On kulunut jo 30 vuotta siitä, kun Marshall ja Warren julkaisivat käänteentekevän artikkelinsa. Ehkä seuraavaksi vuorossa ovat suun kautta otettavat rokotteet, jotka vievät helikobakteerien aiheuttamat tulehdukset historiaan. Helikobakteerissa on kuitenkin vielä paljon tutkittavaa, sanoo Marshall. HELIKOBAKTEERI HARVINAISTUU SUOMESSA Professori Pentti Sipponen pitää Suomen helikobakteeritilannetta hyvänä. Esiintyvyys laskee koko ajan, kun vanhemmat ikäluokat vähenevät. Meillähän helikobakteeria on yli puolella 70-vuotiaista ja noin neljäsosalla vuotiaista. Sen sijaan vuoden 1990 jälkeen syntyneillä sitä on vähemmän kuin yhdellä kymmenestä. Helikobakteerin väheneminen liittyy elintason nousuun ja ympäristöhygienian paranemiseen. - Lapset eivät saa sitä enää ja näin ollen helikobakteeri harvinaistuu. Nykyisistä parikolmikymppisistä vain noin prosentilla on helikobakteeri, kun 50 vuotta sitten se oli lähes kaikilla, Sipponen sanoo. Sipponen teki aikoinaan yhteistyötä virolaisten tutkijoiden kanssa Tarton yliopistossa. - Meillä oli mahalaukun tulehduksesta paljon tietoa, mutta emme tienneet syytä siihen. Sen sijaan Marshall ja Warren löysivät syyn eli sen, että helikobakteeri aiheuttaa tulehduksen, hän muistelee. Sipponen kiittelee yhteistyötä Marshallin ja Warrenin kanssa. Jostain syystä tieto hänen ja virolaisten tutkijoiden tuloksista oli kantautunut kaksikon korviin ja siitä alkoi yhteistyö heidänkin kanssaan. Sipposelle jäi mieleen myös tutkijoiden Nobelin palkinto, kun hän vietti koko juhlaviikon heidän seurassaan Tukholmassa. Helikobakteeri ei aiheuta mahasyöpää, mutta on syytekijänä mahasyövän synnyssä. Kun helikobakteeri vähenee, vähenevät myös mahasyövät. Mirja Karlsson LÄHTEET Man versus Helicobacter, Barry Marshallin luento Lindaun Nobel-viikolla World Health Summit , Barry Marshallin luento avajaisissa. IARC Helicobacter pylori Working Group (2014). Helicobacter pylori Eradication as a Strategy for Preventing Gastric Cancer. Lyon, France: International Agency for Research on Cancer (IARC Working Group Reports, No. 8). Barry Marshall 13

14 Asiantuntija TARTUNTAVAARA ON SUURIN HOITOJEN AIKANA JA JÄLKEEN Syöpä on rankka elämänvaihe, johon oman haasteensa tuo lisääntynyt alttius tulehdussairauksille. Teksti Paula Launonen Kuvat Nina Kaverinen Eri syövät nakertavat vastustuskykyä eri tavoin. Kasvainten ai heuttamat ahtaumat virtsateissä, keuhkoputkissa tai suolistossa sekä imukudos- ja verisyöpien vaikutus valkosolujen muodostumiseen altistavat tulehdussairauksille enemmän kuin vaikkapa rinta- tai eturauhassyöpä. Syöpä itsessään selittää infektioherkkyyttä vain osittain, sillä useammin puolustusjärjestelmä heikkenee hoitojen vuoksi. Hoidot vievät puolustuskyvyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila toteaa, että syöpäsoluja tuhoavat sytostaatit eli solunsalpaajat eivät aina osaa erotella jyviä akanoista. Elimistöön päästyään ne tuhoavat syöpäsolujen ohella myös valkosoluja. Sädehoidon vaikutus infektioiden torjuntakykyyn on huomattavasti solunsalpaajia pienempi, koska hoito pystytään yhä täsmällisemmin rajoittamaan sairastuneeseen kehon osaan niin, etteivät ympärillä olevat kudokset vaurioidu. Syöpien leikkaushoitojen riskit ovat samoja kuin kirurgisissa toimenpiteissä ylipäätään: haava tai leikkausalue voi tulehtua, ja hankalimmillaan seurauksena voi olla verenmyrkytys. Toistuvien antibioottikuurien aiheut tama antibioottiripuli on myös monelle syöpäpotilaalle tuttu kiusa. Mitä iäkkäämpi ihminen, sitä todennäköisemmin ripulia, kovia kipuja ja korkeaa kuumetta aiheuttavan suolistoinfektion taustalta löytyy paksusuolta tulehduttava clostridium difficile -bakteeri, Anttila kertoo. Varo nuhaneniä Anttila huomauttaa, ettei syöpähoitoja saavan näkökulmasta mikään virus tai bakteeri ole harmiton tai lievä. Sama taudinaiheuttaja, joka normaalikuntoisella tuntuu lievänä nuhakuumeena, voi viedä syöpäpotilaan sairaalaan. Neljän seinän sisälle koko sairauden ajaksi ei tarvitse eristäytyä, mutta ylimääräinen annos varovaisuutta on arkeen omaksuttava. Infektioriski on suurin hoitojen aikana ja pari viikkoa sytostaattien jälkeen valkosolujen ollessa matalalla. Aletungokseen, ryhmäjumppaan, kuntosalille, etelänlennolle tai laivaristeilylle voi lähteä vasta, kun verikoe osoittaa valkosolujen kohonneen normaalitasolle. Rauhoita multasormi Vuoteen pohjalle ei kuitenkaan pidä jumittua, sillä omaan jaksamiseen sovitettu ruumiillinen rasitus nopeuttaa toipumista ja kohentaa mielialaa, Anttila painottaa. Matalasoluvaiheessa joukkotapahtumat kannattaa unohtaa, mutta kävelylenkille voi lähteä pienellä porukalla. Kavereita on viisainta tavata omassa olohuoneessa, mutta flunssaista sydänystävää ei pidä päästää sisään, vaikka kuinka ikävä kaihertaisi. Vaikka kotityöt voivat olla mukavaa ajanvietettä, mihin tahansa ei pidä ryhtyä. Kiellettyjä ovat esimerkiksi ruukkukasvien mullanvaihto, perennapenkin kunnostus, kasvimaan kitkeminen, liiterin siivoaminen, ruohon leikkaaminen ja lehtien haravointi. Maaperän bakteerit voivat koitua kohtaloksi silloin, kun puolustusmekanismit eivät toimi täydellä teholla, infektiolääkäri perustelee. Puhtaita porkkanoita Viisas syöpäpotilas suhtautuu matalasoluvaiheessa varovaisesti myös ruokaan. Hän pistää suuhunsa vain huolellisesti puhdistettuja vihanneksia, hedelmiä ja juureksia. Siinä missä esimerkiksi huolimattomasti huuhtaistusta porkkanasta elimistöön siirtynyt yersinia- tai kampylobakteeri aiheuttaa terveelle ihmiselle kiusallisia vatsanpuruja, syöpäpotilaalle voi seurauksena olla hengenvaarallinen tulehdus. 14

15 1KUUME JA ARISTUS OTETTAVA VAKAVASTI INFEKTIOLÄÄKÄRI Veli-Jukka Anttila muistuttaa, että syöpäpotilaalle hoitojen jälkeisessä valkosolukuopassa nouseva yli 38 asteen kuume on oire, jonka takia on välittömästi hakeuduttava lääkäriin. Päivystysvastaanotolla tehdään alustava diagnoosi ja arvioidaan lääkityksen tarve. Potilaan kannattaa kertoa voinnistaan henkilökunnalle myös hoitojen aikana, vaikka vaivat omasta mielestä tuntuisivat viattomilta. Esimerkiksi jos tippapaikka aristaa tai punoittaa, se pitää sanoa hoitajalle, jotta hän siirtää neulan toiseen kohtaan. Tulehtuneen ihon kautta verenkiertoon voi nimittäin päästä kohtalokas bakteeri. Jos on yskää, kurkkukipua, ripulia tai haavaumia limakalvoilla, niistäkin pitää kertoa. Mikäli hengitystie- tai vatsaflunssa osuu samaan aikaan sovitun sytostaattihoidon kanssa, kannattaa hoitoa yleensä siirtää. Usein puhelinsoitto hoitopaikkaan ja -keskustelu on järkevämpää kuin lähteä flunssaisena hoitoon. Tilanne kannattaa selvittää hoitavan syöpälääkärin kanssa ja yhdessä miettiä järkevin ratkaisu, Anttila neuvoo. Myös pastöroimattomat maitotuotteet, idut ja raakaravinto on jätettävä ruokalistalta. Niistä voi saada salmonellan, kolitai jonkun muun ilkeän bakteerin, Anttila varoittaa. Graaviin kalaan pesiytynyt listeriabakteeri ei maistu miltään, mutta lisääntyy nopeasti myös jääkaapissa ja voi aiheut taa syöpäpotilaalle esimerkiksi aivokalvontulehduksen. Listeriariksi piilee myös homejuustoissa. Salmonella puolestaan voi siirtyä kypsentämättömästä broilerista muihin elintarvikkeisiin, jos niitä käsitellään samoilla välineillä. Reissuun turvallisesti Voimien palattua mahdollisesti iskevään matkakuumeeseen löytynee sopiva rohto omalta mantereelta ja naapurimaista. Anttila suosittelee lyhyitä reissuja Euroopan sisällä. Turvallisinta on matkustaa maahan, jossa tietää tarvittaessa pääsevänsä hyvään hoitoon. Mikäli edellisistä jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotuksista on enintään kymmenen vuotta, suoja on voimassa. Myös Euroopassa tarpeellisen A-hepatiittirokotuksen suoja kestää jopa 20 vuotta. Noin puolen vuoden kuluttua hoitojen päättymisestä elimistön infektioiden torjuntakyky alkaa olla normaali, ja silloin voi myös uusia vanhoja rokotuksia, Anttila toteaa. Infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila kehottaa matalasoluvaiheessa olevan syöpäpotilaan läheisiä noudattamaan hyvää käsi- ja ruoanvalmistushygieniaa riskien välttämiseksi. 15

16 Asiantuntija Syöpähoitoja saavien on hyvä syödä mahdollisimman monipuolisesti, jotta vastustuskyky elpyy, mutta riskielintarvikkeita kannattaa välttää. 2 3 RISKIENHALLINTA KUULUU MYÖS LÄHEISILLE KUN SYÖPÄPOTILAAN läheiset ottavat influenssarokotuksen, he eivät tuo kotiin kauden kovimpia viruksia. Sekä potilaalla että sairaalaan tulleella vierailijalla on oikeus huomauttaa hoitajalle tai lääkärille käsihygieniasta, mikäli on syytä epäillä, ettei käsiä ole desinfioitu edellisen potilaan koskettamisen jälkeen. Solunsalpaajahoitoja saavalle potilaalle ei pidä tarjota homejuustoja, graavia kalaa, ituja eikä huonosti pestyjä vihanneksia. Flunssaisena yhteydenpito hoidetaan puhelimitse tai sosiaalisessa mediassa. Mikäli samassa taloudessa asuvalla on todettu MRSA-bakteeri, asia on kerrottava hoitotiimille, jotta potilaan riski tiedostetaan ja mahdollinen infektio osataan hoitaa oikealla lääkkeellä. SYÖPÄPOTILAAN TAVALLISIA INFEKTIOITA KEUHKOKUUME, verenmyrkytys ja virtsatietulehdus ovat tavallisia iäkkäiden ja huonokuntoisten syöpäpotilaiden kuolinsyitä. Alentuneen infektioiden torjuntakyvyn myötä monelle syöpäpotilaalle puhkeaa vesirokkoviruksen aiheuttama vyöruusu. Ensin iho kutiaa ja punoittaa, ja pian samaan kohtaan nousee rakkuloita. Lapsuudessa saatu vesirokkovirus aktivoituu vyöruusuksi, kun puolustusmekanismi heikkenee. Osalle potilaista vyöruusu voi aiheuttaa kuukausia kestävän, hankalasti hoidettavan kiputilan, infektiolääkäri Veli- Jukka Anttila selittää. Sytostaatit nujertavat myös valkosoluja Luuytimessä kehittyvät valkosolut ovat vastustuskyvyn perusta. Solunsalpaajatiputuksen jälkeen noin 5 7 vuorokauden kohdalla potilaan verenkierron valkosolumäärät ovat matalimmillaan, jolloin potilas on herkimmillään saamaan infektiota. Matalasoluvaiheen kesto riippuu annetusta hoidosta ja kestää tavallisimmin 3 7 vuorokautta. Leukemiapotilailla matalasoluvaihe voi kestää viikkojakin. Lasten syövät vaativat paljon rankempia hoitoja kuin aikuisten syövät, joten myös lasten infektioriskit ovat suuremmat. Töissä vai kotona? Moni syöpää sairastava haluaa käydä töissä hoitojen välillä. Mikäli ammattiin liittyy runsaasti tartuntariskejä, asiaa kannattaa harkita toinenkin kerta. Infektioille altistavia ympäristöjä ovat esimerkiksi päiväkodit ja koulut sekä viemäröinti- ja maanrakennustyömaat. Heikkeneekö puolustuskyky lopullisesti? Onneksi infektioherkkyys ei ole elämänmittainen riesa. Kun syöpähoidoista on kulunut muutama vuosi, ja ihminen todettu terveeksi, hän kuuluu immuniteetiltaan normaaliin väestöön. Lisätietoa verkosta Infektiotautien aiheuttajista, riskiryhmistä ja hoidoista > Infektiotaudit Niksejä ja neuvoja turvalliseen ruoanlaittoon > Julkaisut Lasten syöpähoidoista ja tartuntatautien ehkäisystä > Lapset ja syöpä 16

17 k[lassi Kurkijärvi] Selviytyjän tarkoitus KYMMENEN VUOTTA SITTEN hyökyaalto surmasi 179 suomalaista Kaakkois-Aasiassa. Katselin kuvia tuhoalueelta epäuskoisena: olimme vain muutama päivä aiemmin palanneet tyttöystäväni kanssa kotiin Ko Phi Phin saarelta Thaimaasta, jossa olimme olleet juhlimassa kihlajaisiamme ja syöpähoitojeni päättymistä. Kaksi kolmasosaa saaren taloista tuhoutui, yli kaksi tuhatta ihmistä katosi tai kuoli. Entä jos olisimme päättäneet jäädä vielä jouluksi lämpimään? Olisivatko lääkärit, hoitajat ja perheeni taistelleet kanssani syöpää vastaan vain sitä varten, että olisimme lopulta monien muiden tavoin huuhtoutuneet valtameren syvyyksiin? Seuratessani pelastustoimia tunsin syyllisyyttä: ajattelin että olin saman vuoden aikana väistänyt kuvainnollisen luodin en kerran vaan kahdesti. Mutta miksi minä sain elää? Sama kysymys on noussut vuodenvaihteen ympärillä esiin monissa tsunamin vuosipäivää käsitelleissä haastatteluissa, kun luonnonkatastrofin keskeltä selvinneet kävivät läpi tuntemuksiaan vuosikymmen myöhemmin. Selviytyjän syyllisyytenä tunnettu psykologinen oire kääntää päälaelleen ihmisyyden parhaat puolet ystävällisyyden, välittämisen, rakkauden ja huolenpidon: empatian. Jokainen, jonka tapaat käy läpi kovaa taistelua. Ole kiltti. Toinen merkittävä vuosipäivä osui tammikuulle, kun Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen 70-vuotispäivää vietettiin kuun lopussa. Tuhoamisleireiltä selviytyneet olivat ensimmäisiä, joiden johdonmukaisesti havaittiin kärsivän selviytyjän syyllisyydestä jopa loppuelämänsä ajan. Italialaisen nobelistin Primo Levin elämää määritti Auschwitzistä selviämisen jälkeen halu olla leirin kauheuksien silminnäkijä. Ei ensin elää ja sitten kertoa, vaan elää kertoakseen, kuten hän itse myöhemmin sanoi. Leviä piinasi ajatus siitä, miten ne, jotka eivät selvinneet, olisivat voineet elää. Olisiko hän voinut auttaa enemmän? Ja miksi selviytyjien joukkoon kuuluivat monet itsekkäät, väkivaltaiset, välinpitämättömät, natsien kanssa veljeilijät? Vakoojat? Kuolivatko juuri ihmisistä parhaat? Levin lukeminen on tärkeä muistutus elämän epävarmuudesta ja sattumanvaraisuudesta. Koska vasta epävarmuuden ja sattumanvaraisuuden hyväksymisen jälkeen toisen Auschwitzin selviytyjän, Viktor E. Franklin lukeminen inspiroi nimenomaan elämään paremmin. Franklin kirja Ihmisyyden rajalla, jonka hän saneli pian vapautumisensa jälkeen, vaatii lukijaltaan paljon. Hänen mukaansa meidän ihmisten on hyväksyttävä, ettei sillä mitä itse odotamme elämältä, ole merkitystä, vaan sillä mitä elämä odottaa meiltä. On lakattava kysymästä elämän tarkoitusta, vaan pikemminkin ymmärrettävä, että elämä kysyy meiltä päivästä toiseen olemisemme tarkoitusta. Tämän vastauksen voi löytää ainoastaan ottamalla vastuun omista teoistaan. Franklinille ihminen on vapaa valitsemaan suhtautumisensa olosuhteisiin, mutta varsinkin vastoinkäymisissä hän kehottaa kuvittelemaan puolisonsa, vanhempansa tai ystävänsä kannustamaan tekemään oikeita valintoja. Levin ja Franklin pariin palaaminen ja kymmenen vuoden takaisten tapahtumien muisteleminen on toiminut minulle hyvänä muistuttajana siitä, kuinka elämän erilaiset kokemukset muokkaavat kaikkia meitä ihmisiä. Yhteiskunnassa, jossa entistä useammin ystävällisyys, välittäminen, rakkaus ja huolenpito nähdään heikkouksina, on muistettava kahta vahvemmin, että myötätunto jos mikä on sivistyksen merkki. Jokainen, jonka tapaat käy läpi kovaa taistelua. Ole kiltti, kuuluu laajalti kiertänyt aforismi. Jokainen meistä on omalla tavallaan selviytyjä. Ei siis tunneta syyllisyyttä selviytymisestä, vaan pidetään kiinni näistä ihmisyyden parhaista puolista. Lassi Kurkijärvi on 33-vuotias pelaaja, jonka työ on auttaa ihmisiä kehittämään internet-palveluita. Hän sairasti vuonna 2004 Hodgkinin taudin. 17

18 yleistyvät HPV-SYÖVÄT MITEN KÄY HOIDON? Papilloomaviruksen aiheuttamat suunielun syövät yleistyvät niin nopeasti, että ilmiötä kutsutaan jo maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Onneksi hoidot tehoavat niihin hyvin ja niitä on mahdollista ehkäistä. Teksti Marika Javanainen Kuvat Vesa-Matti Väärä Siitä ei ole vielä tutkimusnäyttöä, suojaako HPV-rokote myös pään ja kaulan alueen syöviltä, Heikki Minn sanoo. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana suunielun syövät ovat lisääntyneet monissa länsimaissa. Ne ovat yksi voimakkaimmin lisääntyvistä syövistä. Suomessa noin 100 miestä ja 40 naista sairastuu vuosittain suunielun syöpään. Suunielun syövän yleistyminen johtuu HPV-viruksesta ja sen yleistymisestä, kertoo professori Heikki Minn Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Minnin arvion mukaan ihmisen papilloomavirus eli HPV aiheuttaa tällä hetkellä ainakin puolet suomalaisten suunielun syövistä. Ruotsissa HPV:n aiheuttamien syöpien osuus on vielä isompi, Tukholman alueella jopa 80 prosenttia. Ilmiö on samanlainen kaikissa länsimaissa. HPV-virus tarttuu limakalvoilta. Käytännössä virus tarttuu ensisijaisesti seksissä, ja suunielun syöpää aiheuttava virus nimenomaan suuseksissä. Osa viruksista saattaa tarttua myös äidistä lapseen. Professori Heikki Minn näkee, että HPV:hen liittyvien suunielun syöpien yleistyminen johtuu osaltaan kulttuurisista syistä. Taustalla on länsimaiden aiempaa sallivampi seksuaalikäyttäytyminen. HPV:n aiheuttamat syövät liittyvät lisääntyneeseen seksuaaliseen aktiviteettiin. Vastaavasti tupakointi on vähentynyt. Mistään seksihurjastelijoiden syövästä ei kuitenkaan ole kyse. HPV:n aiheuttamaa eli HPV-positiivista suunielun syöpää sairastavat ovat ihan tavallisia mattimeikäläisiä, yleisimmin miehiä kuin naisia. He ovat myös keskimäärin nuorempia kuin muut suunielun syöpään sairastuneet ja mikä parasta, heidän ennusteensa on parempi. Kiltimpi tauti, kevyempi hoito? HPV-positiiviset suunielun syövät ovat kiltimpiä kuin perinteiset suunielun syövät. Hoidot tehoavat niihin paremmin, eikä täydentäviä leikkauksia juuri tarvita. Sädehoidon ja solunsalpaajien yhdistelmähoito tehoaa hyvin myös HPV-positiivisten syöpien kaulalla oleviin etäpesäkkeisiin. Erityisen ajankohtainen kysymys on, voitaisiinko HPV-viruksen aiheuttamia suunielun syöpiä hoitaa nykyistä kevyemmin. Voisiko sädehoitoannosta tai solunsalpaajien määrää pienentää? Suun alueelle annetut hoidot kun aiheuttavat herkästi hankalia haittoja. Tällä hetkellä vasta hoitotutkimuksiin osallistuvien potilaiden hoitoja voidaan keventää, Heikki Minn sanoo. 18

19 Muutaman vuoden päästä tilanne voi olla toinen, kun asiasta tiedetään enemmän. Sädehoidon ja solunsalpaajahoidon jälkeen Turussa arvioidaan PET-kuvauksella, miten hoito on tehonnut. Jos syöpä on HPV-positiivinen eikä PET-kuvauksessa näy syöpää, sädehoidon jälkeen ei yleensä leikata pois kaulan alueella olevia imusolmukkeita. Raskaita leikkauksia ei myöskään tarvita. Miten HPV aiheuttaa syöpää? HPV-viruksia on monenlaisia. Lähes jokainen aikuinen saa jossakin elämänsä vaiheessa HPV:n aiheuttaman infektion. Valtaosa näistä paranee itsestään. Vain pieni osa HPV-tyypeistä on korkean riskin viruksia, ja niistäkin vain pieni osa johtaa lopulta syöpään. HPV-virukset tarvitsevat lisääntymiseensä ihmisen solujen apua, ja ne siirtävät perimänsä limakalvojen soluihin. Tavalliset limakalvosolut kuolevat ja hilseilevät pois, kun ne ovat jakaantuneet. Infektoituneet solut eivät kuitenkaan kuole, minkä ansiosta niiden perimä pääsee lisääntymään limakalvojen soluissa. Jos HPV-viruksen aiheuttama infektio ei parane, se saattaa johtaa syövän esiasteeseen ja lopulta syöpään. Yleisimmin HPV liittyy kohdunkaulan syöpään. HPV:n yhteys kohdunkaulan syöpään oli iso uutinen, ja tutkija Harald Zur Hausen sai sen ansiosta Nobelin palkinnon vuonna Nykyisin tiedetään, että HPV-virus voi aiheuttaa kohdunkaulan syövän lisäksi peräaukon, ulkosynnytinten ja peniksen syöpiä sekä monia pään ja kaulan alueen syöpiä. Suunielun syövät kuitenkin eroavat muista HPV:n aiheuttamista pään ja kaulan alueen syövistä. Samat HPV-virukset aiheuttavat myös muita pään ja kaulan alueen syöpiä, mutta niiden määrä ei ole samalla tavalla kasvanut eikä niiden ennuste ole tavallista parempi, Minn kertoo. Emme vielä täysin ymmärrä, mistä se johtuu. info Heikki Minnin mukaan HPV:n aiheuttamaa suunielun syöpää on enemmän miehillä kuin naisilla. Voiko HPV-syöpiä ehkäistä? Viime vuosina markkinoille on saatu rokotteita, jotka ehkäisevät HPV:n aiheuttamaa kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. Voiko samoilla rokotteilla ehkäistä myös suunielun syöpää ja muita HPV:n aiheuttamia syöpiä? Professori Minn on varovainen. Asia on tutkijoille kuuma peruna. Siitä ei ole vielä tutkimusnäyttöä, suojaako HPV-rokote myös pään ja kaulan alueen syöviltä. Valtaosa tutkijoista pitää kuitenkin todennäköisenä, että HPV16- ja HPV18- viruksilta suojaava rokote ehkäisisi kohdunkaulan syövän lisäksi myös muita syöpiä, joita samat virukset aiheuttavat. Suomessa HPV-rokotus on ollut osa kansallista rokotusohjelmaa vuodesta 2013 lähtien. Rokotus annetaan täällä kuitenkin vain tytöille, vaikka monet asian tuntijat ovat sitä mieltä, että myös pojat pitäisi rokottaa. Näin rokotus olisi kattavampi ja suojaisi myös poikia. HPV Ihmisen papilloomaviruksia (HPV) tunnetaan jo lähes 200. Ne voidaan jakaa suuren tai pienen riskin viruksiin. Papilloomaviruksista HPV16 ja HPV18 aiheuttavat eniten tulehduksia, solumuutoksia ja myös syöpiä. HPV-ROKOTE Se ei riitä, jos meillä on sukupuoliteitse tarttuva tauti ja vain tytöt rokotetaan, Minn sanoo. Keväällä 2014 tehdyssä väitöskirjassa kritisoidaan tapaa, jolla rokotuksesta on tehty Suomessa vain tyttöjen juttu. Jos nuoret ja heidän perheensä yhdistävät HPV-rokotteen pelkästään tyttöjen jutuksi, poikia voi olla myöhemmin vaikea saada ottamaan rokotusta. Minnin näkemys on selvä. Minusta jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus rokotukseen sukupuolesta riippumatta. Ensin pitää kuitenkin kertoa tosiasioista niin, että kaikki ymmärtäisivät, mistä on kysymys. Rokote on kaikkien nuorten juttu. On arvioitu, että HPV aiheuttaa kymmenen prosenttia naisten ja viisi prosenttia kaikista miesten syövistä koko maailmassa. Parasta on, että pään ja kaulan alueen syöpiin ei tarvita erillistä rokotusta, vaan suoja tulee jo olemassa olevan HPV-rokotteen bonuksena, Heikki Minn sanoo. Suomessa annetaan HPV16- ja HPV18-viruksilta suojaavat rokotteet kaikille kuudesluokkalaisille tytöille, ja ne ovat vapaaehtoisia. Rokotus tehoaa parhaiten, kun se annetaan ennen sukupuolielämän aloittamista. Rokotus ehkäisee lähes kaikki kohdunkaulan syövän vaikeat esiasteet. Tutkijat uskovat, että rokote ehkäisee myös muita HPV:n aiheuttamia syöpiä. Kuka tahansa alle 26-vuotias voi ottaa rokotteen. Rokotusohjelmaan kuulumattomat voivat ostaa sen reseptillä apteekista, ja kolmen rokotteen kokonaisuus maksaa noin euroa. 19

20 VIELÄ EHTII KEVÄÄN TAI KESÄN KURSSEILLE! Maakunnalliset syöpäyhdistykset ja valtakunnalliset potilasjärjestöt järjestävät sopeutumisvalmennuskursseja itse tai yhdessä kuntoutuskeskusten kanssa. Lisäksi yksityiset kuntoutuskeskukset järjestävät Kelan rahoittamia kursseja. Numerolla merkityt kurssit ovat Kelan järjestämiä ja niihin haetaan Kelan hakulomakkeella. Se löytyy verkosta osoitteesta kela.fi. RAY:n tukemien ja Syöpäjärjestöjen järjestämien kurssien hakulomakkeen saa sekä syöpäjärjestöjen verkkosivuilta osoitteesta cancer.fi tai syöpäyhdistyksistä (yhteystiedot s. 31). Molemmat lomakkeet löytyvät myös Syöpäjärjestöjen vuoden 2015 kuntoutuskalenterista, jota saa myös syöpäyhdistyksistä. ETURAUHASEN SYÖPÄ Yli 68-vuotiaiden eturauhassyöpää sairastavien yksilökurssi (56169) Kyyhkylän kuntoutuskeskus, MIKKELI Alle 68-vuotiaiden eturauhassyöpää sairastavien yksilökurssi (56166) Kunnonpaikka, SIILINJÄRVI Yli 68-vuotiaiden eturauhassyöpää sairastavien parikurssi (56256) Kruunupuisto, PUNKAHARJU Yli 68-vuotiaiden eturauhassyöpää sairastavien yksilökurssi (56181) Kruunupuisto, PUNKAHARJU GYNEKOLOGISET SYÖVÄT Gynekologista syöpää sairastavien parikurssi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, TURKU Järjestäjä Lounais-Suomen Hakuaika päättyy HEMATOLOGISET SYÖVÄT Hematologista syöpää sairastavien ja kantasoluhoidettujen osittainen perhekurssi (56440) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, TURKU Järjestäjä Lounais-Suomen Hematologista syöpää sairastavien ja kantasoluhoidettujen osittainen perhekurssi (56441) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, TURKU Järjestäjä Lounais-Suomen RINTASYÖPÄ Alle 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien parikurssi (56134) Kurssille voi osallistua myös yksin Härmän Kuntokeskus, YLIHÄRMÄ Alle 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien parikurssi (56009) Kruunupuisto, PUNKAHARJU Rintasyöpää sairastavien liikuntapainotteinen yksilökurssi Keväällä 2015 yhteensä 8 x 3 tuntia, iltaisin Satakunnan, RAUMA Järjestäjä Satakunnan Hakuaika ja kurssipäivät varmistuvat myöhemmin. Alle 68-vuotiaiden rintasyöpään sairastuneiden parikurssi (56143) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, TURKU Järjestäjä Lounais-Suomen Alle 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien yksilökurssi (55898) Kruunupuisto, PUNKAHARJU Alle 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien parikurssi (56137) Kyyhkylän kuntoutuskeskus, MIKKELI Alle 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien yksilökurssi (55911) Kuntoutuskeskus Verve, OULU Alle 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien parikurssi (56046) Kruunupuisto, PUNKAHARJU Alle 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien yksilökurssi (55905) Härmän Kuntokeskus, YLIHÄRMÄ Alle 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien parikurssi (56142) Kuntoutuskeskus Kankaanpää, KANKAANPÄÄ Yli 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien yksilökurssi (55902) Kruunupuisto, PUNKAHARJU Yli 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien parikurssi (56136) Kurssille voi osallistua myös yksin Härmän Kuntokeskus, YLIHÄRMÄ Energiaa luonnosta -parikurssi Kurssille voi osallistua myös yksin Meribjörkö, BJÖRKÖ Järjestäjä Pohjanmaan Hakuaika päättyy Alle 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien parikurssi (56144) Kuntoutuskeskus Verve, OULU Yksilökurssi rintasyöpää sairastaville Rintasyöpäpotilaat, joiden sairastumisesta on kulunut alle kaksi vuotta 10.9., 17.9., klo ja klo 9 15 sekä virkistystapahtuma ja kaksi seurantatapaamista Kymenlaakson ja Merikeskus Vellamo, KOTKA Järjestäjä Kymenlaakson Hakuaika päättyy Alle 68-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien parikurssi (56138) Kyyhkylän kuntoutuskeskus, MIKKELI VATSAN JA SUOLISTON ALUEEN SYÖPÄ Vatsan ja suoliston alueen syöpää sairastavien osittainen perhekurssi (56418) Kurssille voi osallistua myös yksin Härmän Kuntokeskus, YLIHÄRMÄ KURSSIT KAIKILLE SYÖPÄPOTILAILLE Alle 68-vuotiaiden syöpää sairastavien osittainen perhekurssi (56411) Kuntoutuskeskus Verve, OULU Kokonainen Nainen Työikäiset syöpään sairastuneet naiset , neljä iltaa Santasport, ROVANIEMI ja Meän talo, TORNIO Järjestäjä Pohjois-Suomen Hakuaika päättyy Alle 68-vuotiaiden syöpää sairastavien osittainen perhekurssi (56415) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, TURKU Järjestäjä Lounais-Suomen Yli 68-vuotiaiden syöpää sairastavien yksilökurssi (56372) Kruunupuisto, PUNKAHARJU Alle 68-vuotiaiden syöpää sairastavien osittainen perhekurssi (56399) Kurssille voi osallistua myös yksin Härmän Kuntokeskus, YLIHÄRMÄ 20

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Pieni esite varsin yleisestä ongelmasta ROG-5001 Jos sinulla on kysyttävää Pfizerin käsikauppalääkkeistä, ota yhteyttä: Puh. 08-550 520 00.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot