Pelastusalan neuvottelupäivät Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun. Sampo Martiskainen Riskipäällikkö Riskienhallintapalvelut

Transkriptio

1 Pelastusalan neuvottelupäivät Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun Sampo Martiskainen Riskipäällikkö Riskienhallintapalvelut

2 @ Tapiola-ryhmä Sampo Martiskainen

3

4 @ Tapiola-ryhmä Sampo Martiskainen

5 Palovahinkokorvaukset

6 Korvatut suurvahingot euroa kpl, milj. (suurvahinko > )

7 Korvatut suurpalovahingot (kpl, milj. euroa)

8 Tapiola-ryhmän vahinkoja Kaikki palovahingot Vahinkojen lkm/vahingon suuruus Vahinkomeno /vahingon suuruus

9 Paloluokat ja riskimuuttujat Paloluokka 1 (kivinen) ~ P1 ~ Teräsbetonirakennus *Paloluokka 2 ( sekarakenteinen ) ~ P2 ~ Suojaverhottu teollisuushalli Paloluokka 3 (puurakenteinen) ~ P3 ~ Pieni puu/teräsrakenteinen rakennus Tulevaisuudessa ollaan menossa kahteen luokkaa ja sprinklauksen suosimiseen (vaikutus hintaan korostuu). Toimialan ja sen riskiluokkien vaikutus vakuutusmaksuun (lähtöriskitaso o/oo) Teknisten järjestelmien vaikutus vakuutusmaksuun Sprinkleri -60 % (Kohdesuojaus/vesivalelu -50%) Automaattinen paloilmoitin järj. -17 % VAHINKORISKI >=< Vakuutusmaksu

10 Riskihinta, riskin aiheuttama kustannus (vahinkokeskiarvo toimialan mukaan), Hallinnolliset kulut, Suurvahinkovaraus Hyvän kohteen alennus ll Markkinahinta

11 Suuret kohteet - jälleenvakuutus Jälleenvakuutus vahinko jaetaan ensivakuuttajan ja jälleenvakuuttajan välillä sovittavalla suhteella. Riski voidaan jakaa myös siten että ensivakuuttajan vastuulle jää tietty kiinteä määrä ja jälleenvakuuttaja vastaa tämän määrän ylittävästä osasta. Siirretään kustannusvastuuta jälleenvakuuttajalle maksua vastaan Risk survey => EML (estimated maksimum loss) arvio (sis. rakenteet ja suojaus)

12 Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun 1. tapaus Pieni teollisuusrakennus + tsto-osa: omaisuuden arvo (rakennus+irtaimisto) 4 M, keskeytyskate 2 M Materiaali: siporex ulkoseinärakenteet, betonipilarit, osastoivat rakenteet E1 (=> mikä rakennusluokka?) Vaihtoehto A (rakennusluokka 3 (P3)): Vaihtoehto B (rakennusluokka 2, (P2)): - väliseinät P3 mukaan - tuotannon väliseinät Paroc-rakennetta, seinien oviaukot - yläpohjan kattoristikot suojaamatta varustettu automaattisilla palo-ovilla, - yläpohjan sekundäärirakenteet suojaamatta - kattoristikot (primäärirakennteet) palosuojatut esim. palosuojausajaltaan 30 min Vaihtoehto C (rakennusluokka 2+, (P2)): - tuotannon väliseinät Paroc-rakennetta, seinien oviaukot varustettu automaattisilla palo-ovilla - kattoristikot palosuojatut esim. palosuojamaalatut, palosuojausajaltaan 30 min. - yläpohjan sekundäärirakenteet myös palosuojatut vastaavasti (ei perustu määräyksiin, mutta on tarkoituksenmukainen omaisuuden suojauksen kannalta). Palovakuutus A/B: B:ssä säästö 3200 /a ja keskeytys säästö 1920 /a Palovakuutus A/C: C:ssä säästö 6000 /a ja keskeytys säästö 3600 /a (Hinnat ovat riskihintoja) B halvempi 5120 /a C halvempi 9600 /a

13 Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun 2. tapaus Vaihtoehto A (autom. paloilmaisin): rakennus toteutetaan viranomaisluokitukseltaan P1. Tyypillisimmin tällainen rakennus toteutetaan betonirakentein = kantavat rakenteet. Sekundäärirakenteet ja rakennusmateriaalit palamattomia. Vaihtoehto B (autom. paloilmaisin): rakennus toteutetaan viranomaisluokitukseltaan P2. Tyypillisimmin tällainen rakennus toteutetaan kantavin liimapuurakentein. Lisäksi käytetään rakentamiseen käyrtään Paroc-elementejä ja/tai suojaverhoustuotteita (esim. lujalevy ja palamaton eriste). A vaihtoehdossa on palovakuutuksen maksukerroin rakennuksen ja irtaimiston osalta 0,9 o/oo alhaisempi kuin vaihtoehdossa B, eli kohteen arvo osalta säästö on vuodessa. A vaihtoehdossa on palokeskeytysvakuutuksen maksukerroin 1,1 o/oo alhaisempi kuin vaihtoehdossa B. Eli jos vakuutusmäärä (keskeytysvakuutuskate) on , on säästö vaihtoehdossa A vuodessa. Vakuutusmaksu: palovakuutuksen (6 M ) ja palokeskeytysvakuutuksen (4 M ) A halvempi /a (Hinnat ovat riskihintoja)

14 Rakenteiden vaikutus palovakuutusmaksuun 3. tapaus Teollisuusrakennus 4500 m 2, vakuutusmäärä , vaihto-omaisuutta ja käyttöomaisuutta yhteensä vakuutusmäärältään sekä keskeytysvakuutuksen katearvo (suunnittelu E1/E2:n mukaisesti) Vaihtoehto A: Rakennus toteutetaan viranomaisluokitukseltaan P1 (teräsbetoni). Vaihtoehto B: Rakennus toteutetaan viranomaisluokitukseltaan P2 (liimapuu, suojaverhous). Vaihtoehto C: Rakennus toteutetaan viranomaisluokitukseltaan P3 (suojaamaton teräs). Palovakuutuksen hinta (paloluokan ja suojaustason vertailu) Autom. paloilm. Sprinklattu Suojaustason säästö Vaihtoehto A (P1) => /a Vaihtoehto B (P2) => /a Vaihtoehto C (P3) => /a (Hinnat ovat riskihintoja) jatkuu

15 Automaattinen paloilmoitin A (P1) vaihtoehdon vakuutusmaksusäästö C (P3) vaihtoehtoon nähden /a B (P2) vaihtoehdon vakuutusmaksusäästö C (P3) vaihtoehtoon nähden /a Sprinkleri A (P1) vaihtoehdon vakuutusmaksusäästö C (P3) vaihtoehtoon nähden /a B (P2) vaihtoehdon vakuutusmaksusäästö C (P3) vaihtoehtoon nähden /a Edullisimman vaihtoehdon (sprinklattu P1) ja kalleimman vaihtoehdon (automaattinen paloilmoitin P3) hintavaikutus on /a

16 Rakentamismääräysten velvoittavuuden ja tason lisäksi kannattaa ottaa huomioon suunniteltavan kohteen muuntojoustavuus ja vakuutusmaksujen vaikutus kokonaisedullisuuteen pitkällä aikavälillä. Vakuutusmaksu (riski~hinta) korreloi myös kohteen turvallisuustasoa. Vakuutusyhtiöillä voi olla toimialakohtaisia paloturvallisuuteen ja muuhun omaisuuden suojaan liittyviä edellytyksiä, jotka tulee täyttyä vakuutuksen myönnön ehtona (esim. sprinklaus). Yleisesti: Viranomaissäädöstaso ~ vakuutusyhtiöiden vaatima turvallisuustaso vakuutusta myönnettäessä Hyvä rakenteellinen paloturvallisuustaso + hyvä turvallisuuskulttuuri => oleellinen vaikutus hintaan (markkinahinta) Kivirakennus ja sprinklaus omaisuuden suojauksen kannalta hyvä Riskialttiissa (toiminnan riskit/turvallisuustaso) kohteessa vakuutuksen saanti vaikeutuu eli hinta nousee tai sitä ei myönnetä ollenkaan (riskinvalinta)

17 Iso sai vakuutuksen, pieni ei Pienyritysten palovakuutusten saanti on hankaloitunut. Vakuutusyhtiöistä myönnetään, että metsäteollisuuden vakuuttamiseen suhtaudutaan varovaisemmin vahingonkorvausten lisääntymisen vuoksi. Laukaalaisen Äijälän Betoni ja Metalli Ky:n yrittäjä Raimo Kinnunen on yrittänyt saada pellettitehtaalleen vakuutusta viime kesästä saakka toiminnan aloittamiseksi. Viime kesänä Tapiola ilmoitti, ettei myönnä tehtaalle palovakuutusta. Sama vastaus annettiin muistakin vakuutusyhtiöistä, vaikka palotarkastaja oli hyväksynyt tilat. Kinnusen mukaan Tapiolan riskiarvioija kertoi, että puualalle ei anneta uusia vakuutuksia ja vanhoistakin pyritään eroon. LähiTapiolan riskipäällikön Kalevi Marjakankaan mukaan varsinaista kieltoa puualan yritysten vakuuttamiseksi ei ole, mutta parin vuoden ajan uusista asiakkaista on pitäydytty.

18

19 Palon kehittyminen

20 Kruunukalusteen palon simulointi Hirviset Oy:n palon simulointi Pelastustieto 3/2007; Olavi Keski-Rahkonen, Tuomo Rinne Palotehon likimääräinen kasvu (punainen yhtenäinen viiva) ja sammutustehon kertyminen (sininen porraskäyrä) Hirviset Oy:n palopaikalle Lestijärvelle Aikaakselin origoksi on otettu paloilmoituksen hetki 0:16:37. Paloteho ullakkotilan ontelossa Olavi Keski-Rahkonen ja Tuomo Rinne

21 Koska palon kehittyminen on nopeaa ei pelastuslaitos ennätä palopaikalle ennen lieskahdusta. Pelastuslaitoksen resurssit ovat rajalliset suuren kohteen suojauksessa (vrt. EML). Yrityksen omatoiminen varautuminen välttämätöntä. Hyvä turvallisuuskulttuuri ja suojaus estää vahinkojen syntymisen. Henkilökunnan kyky havaita ja alkusammuttaa palo on olennainen palovahinkojen syntymisen kannalta. Sprinklaus estää suurvahingot. Koulutetut omat työntekijät ja pelastusryhmä/tehdaspalokunta tms. ovat heti valmiita toimimaan työpaikallaan. Tämä on yritykselle oleellinen etu palontorjunnassa ja siten myös yrityksen toimintavarmuudessa.

22 Kiitos