TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN TYÖNVÄLITYS SUOMESSA VUONNA 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN TYÖNVÄLITYS SUOMESSA VUONNA 2008"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Strategia- ja ennakointiyksikkö Tutkimus- ja ennakointiryhmä TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN TYÖNVÄLITYS SUOMESSA VUONNA 2008 Lassi Kostamo

2 Tiivistelmä: Tässä selvityksessä tarkastellaan työvoiman vuokrauksen ja muiden yksityisten työvoimapalveluiden volyymeja vuonna 2008 sekä muiden rekrytointia tukevien palveluiden tarjontaa. Mukana on myös vertailutietoja aiempiin vuosiin, sekä ilmiötä koskeva suppea teoreettinen tarkastelu. Selvitys pohjautuu työ- ja elinkeinotoimistoilta ja alan työnantajajärjestöiltä saatuihin sekä järjestäytymättömille yrityksille suunnatulla kyselytutkimuksella kerättyihin tietoihin. Työvoiman vuokrauspalveluita käytti vuonna 2008 noin yritystä tai julkisyhteisöä sekä noin kotitaloutta. Vuoteen 2007 verrattuna vuokrauspalveluita käyttäneiden yritysten tai julkisyhteisöjen määrä on laskenut hieman, kun taas kotitalouksien tapauksessa käyttäjien määrä on lisääntynyt. Vuokrattuja henkilöitä vuonna 2008 oli noin , mikä on selvästi enemmän kuin vuonna 2007, jolloin heitä oli noin Vuonna 2006 sen sijaan vuokrattuja henkilöitä oli lähes saman verran kuin vuonna Vuonna 2007 havaittu notkahdus johtuu todennäköisemmin ongelmista tiedonkeruussa kuin muutoksista työvoiman vuokrauspalveluiden käytössä. Ammatillisesta tarkastelusta havaitaan, että vuonna 2008 lukumääräisesti eniten vuokratyöntekijöitä työskenteli teollisessa työssä ja palvelualoilla. Vuokrattujen henkilöiden osuus työvoimasta oli 3,7 prosenttia ja osuus työllisistä 3,9 prosenttia vuonna Molemmat osuudet ovat viime vuosina vakiintuneet 3-4 prosentin tasolle. Vuokratyösuhteita solmittiin vuonna 2008 yhteensä noin Vuokratut henkilöt olivat siten vuokratyösuhteessa keskimäärin 4 kertaa vuoden aikana. Vuokratyösuhteen keskikesto oli noin 32 vuorokautta, mikä on lyhin selvityksen historiassa havaittu arvo. Vuokratyötä tehtiin vuonna 2008 yhteensä noin henkilötyövuotta, mikä on noin 1,5 prosenttia kaikista kansantaloudessa kyseisenä vuonna tehdyistä henkilötyövuosista. Vuonna 2008 yksityisiä rekrytointipalveluja käytti noin yritystä tai julkisyhteisöä, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna Vuonna 2008 työhön suoraan rekrytoituja henkilöitä oli noin 4 400, kun heitä vuotta aiemmin oli noin Vastaavasti vuokrauksen jälkeen rekrytoituja oli noin 4 900, kun heitä vuotta aiemmin oli noin Rekrytointivolyymien laskua selittää vuoden 2008 loppupuolella yleisesti heikentynyt talous- ja työllisyystilanne. Ammatillisesta tarkastelusta havaitaan, että eniten suoria rekrytointeja vuonna 2008 tehtiin hallinto-, atk- ja toimistotyöhön. Vuokrauksen jälkeen rekrytointeja oli eniten puolestaan teollisessa työssä. Muiden rekrytointia tukevien palveluiden osalta yleisimmin tarjottuja olivat vuonna 2008 henkilöstövalmennus- ja kehittämispalvelut sekä ulkoistamis- ja alihankintapalvelut.

3 Abstract: This paper examines the volumes and extent of temporary agency work (TAW) and other privately provided personnel services in Finland in Data from previous years are included for comparison, as is a brief theoretical discussion concerning the phenomenon. The study is based on data received from relevant employer organizations and the public employment and economic development offices. Data from the unorganized employers was gathered with a survey questionnaire. The number of businesses or other public bodies utilizing TAW was in 2008, indicating a slight decline compared to Meanwhile, the number of households utilizing TAW increased, measuring in 2008 compared to a year earlier. Approximately workers engaged in TAW in 2008, a significantly higher figure than in the previous year (86 000). In the year 2006, however, the number of TAW workers was virtually the same as in The sudden drop observed 2007 is thus more probably explained by difficulties in data collection than actual changes in the utilization of TAW. A vocational analysis of the data reveals that TAW was numerically most common in industrial occupations and in services. The number of TAW workers amounted to 3,7 percent of total labor and 3,9 percent of total employment in Both shares have stabilised between three and four percent during the last few years. A total of temporary work assignments were reported in 2008, with each worker being given an average of four different assignments during the year. The average length of an assignment was 32 days, which is the lowest observed value in the history of this annual report. The amount of work performed by TAW workers totalled man-years in This is equivalent to circa 1,5 percent of the total man-years worked in the Finnish economy that year. Private recruitment services were utilized by businesses or other public bodies in This figure is of the same scale as the one observed a year earlier. The number of direct recruits provided by private recruitment services fell from in 2007 to in The number of indirect recruits (persons recruited after a period of temporary work in the company) also fell, from in 2007 to in The decline in the volumes of recruitment is explainable by the economic downturn that started in the fall of A vocational analysis of the data reveals that direct recruits were numerically most common in the management-, IT- and office branch. Indirect recruits, meanwhile, were most common in industrial occupations. Of other private recruitment-supporting personnel services, staff training and improvement services together with outsourcing and subcontracting services were most widely provided.

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Yleistä Käsitteistöä TAUSTAA Työnantajan näkökulma Työntekijän näkökulma Yksityiset työvoimapalvelut työmarkkinoiden toimivuuden edistäjinä Eurooppalainen näkökulma TYÖVOIMAN VUOKRAUS Työvoiman vuokrauspalveluiden käyttö Vuokratut henkilöt ja heidän osuutensa työvoimasta Vuokrasuhteet ja niiden kesto YKSITYINEN JA MAKSULLINEN TYÖNVÄLITYS Yksityisten rekrytointipalveluiden käyttö Työhön suoraan tai vuokrauksen jälkeen rekrytoidut työntekijät TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN REKRYTOINTI AMMATEITTAIN MUIDEN YKSITYISTEN TYÖVOIMAPALVELUIDEN KÄYTTÖ TIEDONKERUU JA AINEISTO...19 LÄHDELUETTELO...20

5 5 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ SET/TUTE Lassi Kostamo TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN TYÖNVÄLITYS SUOMESSA VUONNA JOHDANTO 1.1 Yleistä Tietoja yksityisestä työvoiman vuokrauksesta ja välityksestä Suomessa on kerätty työministeriön toimesta vuodesta 1999 alkaen. Tiedonkeruu perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 1997 hyväksymään yksityisiä työnvälitystoimistoja koskevaan yleissopimukseen (n:o 181), jonka velvoitteet on kirjattu myös Suomen lainsäädäntöön. 1 Tämä selvitys koskee vuotta 2008, mutta mukana on myös vertailutietoja aikaisempiin vuosiin. Aluksi esitellään lyhyesti yksityisten työvoimapalveluiden teoreettista taustaa. Sen jälkeen alkaa vuoden 2008 tietojen esittely ja ensimmäiseksi käsitellään työvoiman vuokrausta. Seuraavaksi siirrytään työvoiman yksityiseen ja maksulliseen rekrytointiin, jonka jälkeen kuvataan muiden yksityisten työnvälityspalveluiden käyttöä Suomessa vuonna Lopuksi esitetään kuvaus tiedonkeruusta ja tiedot käytetystä aineistosta. 1.2 Käsitteistöä Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan tässä sellaista yksityistä tai maksullista työvoiman välitystä, jossa työntekijä on työsuhteessa vuokraavaan yritykseen lopullisen käyttäjäyrityksen asemesta. Yksityisillä työnvälityspalveluilla tarkoitetaan kaikkia markkinoiden tarjoamia työnvälitykseen ja työnhakuun liittyviä palveluita työvoiman vuokrausta lukuunottamatta. Yksityisillä työvoimapalveluilla tarkoitetaan molempia yllämainittuja yhdessä. Vuokraajayrityksellä tarkoitetaan työvoiman vuokrausta harjoittavaa yksityistä yritystä. Käyttäjäyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka ostaa yksityisiä työvoimapalveluita. 1 Yksityisillä työnvälitystoimistoilla tarkoitetaan sopimuksessa ketä tahansa viranomaisista riippumatonta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa työnvälitys- tai muita työnhakuun liittyviä palveluita taikka harjoittaa työvoiman vuokrausta. Sopimuksen velvoitteet on kirjattu myös vuoden 2002 lopussa annettuun lakiin julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) ja siihen liittyvään asetukseen (1349/2002). Sopimuksen mukaan Suomi on velvollinen valvomaan yksityisiä työnvälitysmarkkinoita. Työvoiman vuokrausta ja välitystä harjoittavat yksityiset työvoimapalvelujen tarjoajat ovat velvollisia työvoimaviranomaisen pyynnöstä antamaan tietoja toiminnastaan. Työvoimaviranomaisen on määräajoin julkaistava tiedot.

6 6 2. TAUSTAA Yksityiset työvoiman vuokraus- ja välityspalvelut ovat muodostuneet vakiintuneeksi osaksi työmarkkinoita. Jotta ilmiötä voisi ymmärtää, on tarkasteltava taloudellisia perusteita sen olemassaololle. Syitä yksityisten työvoimapalveluiden olemassaoloon ja kasvuun esitellään tässä osiossa sekä käyttäjäyritysten että työntekijäin näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti yksityisten työnvoimapalveluiden merkitystä työmarkkinoille yleisellä tasolla, sekä tehdään suppea katsaus julkisen vallan suhtautumiseen ko. palveluihin Euroopan tasolla. 2.1 Työnantajan näkökulma Käyttäjäyrityksen näkökulmasta työvoiman vuokrauspalveluiden käytön helpoimmin havaittava etu on joustavuus. Koska vuokratyöntekijöiden ja käyttäjäyrityksen välillä ei tehdä lainkaan varsinaisia työsopimuksia, työvoiman määrä voidaan sopeuttaa kunkin hetkistä tarvetta vastaavaksi normaalia rekrytointi- tai irtisanomismenettelyä huomattavasti vaivattomammin ja pienemmin kuluin. Vaikka käyttäjä- ja vuokraajayritysten välinen työvoiman välityssopimus sisältäisikin joitakin rajoitteita, joiden johdosta joustavuus ei olisikaan täydellistä, ne tuskin ovat kovin merkittäviä. Käyttäjäyrityksen, jonka työvoiman tarve vaihtelee jatkuvasti, voi siten olla mahdollista saavuttaa merkittäviäkin tehokkuushyötyjä työvoiman vuokrauspalveluita hyödyntämällä. Vuokratyövoiman käyttö ei tietenkään ole täysin ongelmatonta: vuokratun henkilöstön ammattitaito sekä etenkin työhön sitoutuminen voivat olla heikompaa tasoa kuin vakinaisella henkilöstöllä. Lisäksi käyttäjäyrityksen sisäisten käytäntöjen ja työtapojen omaksuminen ottaa aikansa, mikä alentaa ei-vakinaisten vuokratyöntekijöiden tuottavuutta. Käyttäjäyrityksen oman henkilökunnan ja vuokratyöläisten mahdollisesti erilainen kohtelu työpaikalla voi myös luoda ristiriitatilanteita. Vuokratyövoiman lisäksi markkinoilla on tarjolla myös muita käyttäjäyritysten tarpeita palvelevia yksityisiä työvoimapalveluita, kuten henkilöstön rekrytointi-, soveltuvuusarviointi- ja suorahakupalveluita (headhunting). Rekrytoinnin ulkoistaminen kokonaan tai osittain voi olla yritykselle mielekästä, mikäli se kokee oman hakuprosessin järjestämisen kalliiksi ja/tai vaivalloiseksi. Lisäksi mahdolliset epäonnistumiset aiemmissa rekrytoinneissa saattavat heikentää uskoa yrityksen omaan osaamiseen kyseisellä alueella. Etenkin rekrytoitaessa henkilöstöä yritysten avaintehtäviin käytetään niihin parhaiten soveltuvien ehdokkaiden löytämiseksi usein ulkopuolista konsultaatiota. Houseman et al. (2003) tarkastelivat kahdessa tapaustutkimuksessaan (kohteina autonosien valmistusteollisuus ja sairaalatyö) yksityisten työvoimapalveluiden käyttöä kireiden työmarkkinatilanteiden aikana. Käytölle löytyi kolme erilaista motivaatiota. Ensiksi, työvoimapalveluyritysten tehokkaampia rekrytointimenetelmiä hyödyntämällä sopivia työntekijöitä oli helpompi ja nopeampi löytää, mikä saattoi tarkoittaa merkittäviäkin kustannussäästöjä. Toiseksi, ulkopuolisen työvoiman käyttö etenkin korkeaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä antoi mahdollisuuden palkkojen eriyttämiseen organisaation sisällä: pikainen suora rekrytointi olisi saattanut vaatia korkeamman palkan maksamista uusille tulokkaille, mikä olisi johtanut palkankorotuspaineisiin myös vanhan henkilökunnan osalta. Ulkopuoliselle työvoimalle oli mahdollista maksaa enemmän ilman kyseisenlaisia kustannuspaineita, ja samalla oli mahdollista etsiä kiireettä uutta vakinaista henkilöstöä vallitsevaa palkkatasoa vastaavilla tarjouksilla. Kolmanneksi, alhaista ammatillista osaamista vaativien tehtävien kohdalla löytyi mahdollisuus työmarkkinoiden laajentamiseen niin ikään palkkojen eriyttämisen avulla. Yksityisiä työvoimapalveluita käyttämällä oli mahdollista työllistää riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, ts. ei-

7 7 toivottuja ominaisuuksia omaavia työntekijöitä kompensoimalla ko. ominaisuuksia vakituista henkilöstöä matalammalla palkkauksella. Vuokratyösuhdetta käytettiin siten työnantajan toimesta eräänlaisena koeaikana, jonka avulla voitiin helpommin seuloa potentiaalisia uusia pysyviä työntekijöitä mainittujen riskiryhmien joukosta. Suorien säästöjen lisäksi työvoiman tarjonnan lisääntyminen odotetusti vähensi tässäkin tapauksessa palkankorotuspaineita vanhan henkilökunnan osalta. On huomautettava, että tutkimuksessa haastatellut työnantajat olivat päätyneet yksityisten työvoimapalveluiden käyttäjiksi kireän työmarkkinatilanteen aiheuttamien rekrytointivaikeuksien vuoksi. Varsinkin korkean ammattitaidon ammateissa ulkopuolista työvoimaa pidettiin osaamistasoltaan heikompana ja korkeamman palkkauksensa vuoksi kalliina ratkaisuna, ja sitä hankittiin vasta kun kaikki muut vallitsevalla palkkatasolla mahdolliset vaihtoehdot oli käytetty. Haastatelluista työnantajista ainoastaan yksi autonosien valmistaja ilmoitti käyttävänsä vuokratyövoimaa pysyvästi. Motivaationa oli vakinaisen työvoiman puskurointi talouden heilahteluiden varalta: mikäli työvoiman tarve yllättäen vähenisi, ei omia työntekijöitä tarvitsisi irtisanoa, sillä tarvittavat vähennykset voitaisiin hoitaa vuokratyövoiman käyttöä leikkaamalla. 2.2 Työntekijän näkökulma Vaikka suurin osa työntekijöistä haluaakin vakituisen työn, löytyy toki myös sellaisia, joille vuokratyö on ideaali vaihtoehto. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi opintojaan epäsäännöllisillä työsuhteilla rahoittavat opiskelijat, lisäansioita haluavat vakinaisessa työsuhteessa olevat työläiset sekä käytännön työkokemusta kaipaavat, uraansa vasta aloittelevat työntekijät. Suurin syy vuokratyön tekoon on kuitenkin yksinkertaisesti vakinaisen työn puute (ks. esim. Eurofound (2004)). On myös esitetty, että vuokra- ja muut epätyypilliset työsuhteet toimisivat astinlautana kohti normaalia, vakinaista työllistymistä. Empiiristen havaintojen mukaan ns. perinteisten pätkätöiden osalta tämä saattaa hyvinkin pitää paikkansa (ks. esim. Nunziata ja Staffolani (2007)), mutta vuokratyön kohdalla evidenssi on ristiriitaista. Astinlautahypoteesia tukevia tuloksia ovat esittäneet muun muassa Ichino et al. (2005) ja Zijl et al. (2004), vastakkaista näkemystä edustavat puolestaan esimerkiksi Kvasnicka (2008) ja Amuedo-Dorantes (2000). Kuitenkin astinlautahypoteesin torjuvissakin tutkimuksissa usein havaitaan vuokratyöllä olevan positiivisia vaikutuksia työllistymiseen: vuokratyösuhteet tarjoavat työskentelymahdollisuuksia henkilöille, jotka muutoin todennäköisesti jäisivät kokonaan työllistymättä. On ilmeistä, että vuokratyösuhteisiin voi liittyä työntekijän kannalta merkittäviä ongelmia, kuten käyttäjäyritysten vakinaista henkilökuntaa heikommat työehdot, mahdollinen eriarvoinen kohtelu ja sosiaaliset jännitteet työpaikalla sekä epävarmuus työn jatkumisesta. 2.3 Yksityiset työvoimapalvelut työmarkkinoiden toimivuuden edistäjinä Yleisesti työmarkkinoiden toimintaa voidaan kuvata tuotantoprosessina, jonka tuotantopanoksia ovat avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat. Näiden kohtaamisen tehokkuutta (kohtaamistodennäköisyyttä ja kohtaamiseen kuluvaa aikaa) voidaan pitää työmarkkinoiden tuotantoteknologiana. Prosessin lopputuotteena syntyy täytettyjä työpaikkoja.

8 8 Työmarkkinoiden heikko tehokkuus aiheuttaa yhteiskunnalle hyvinvointitappioita: täyttämätön vakanssi ei tuota lisäarvoa, vaan päinvastoin aiheuttaa kustannuksia markkinoiden kaikille osapuolille. Mitä pidempään työpaikka on täyttämättä, sitä suurempia nämä kustannukset ovat. Keskeinen perustelu yksityisten työvoimapalveluiden olemassaololle onkin näiden kyky parantaa mainittua työmarkkinoiden tuotantoteknologiaa. Neugart ja Storrie (2006) esittelevät ilmiötä kuvaavan virtausmallin. Mallissa työntekijöille on määritelty neljä mahdollista tilaa, joiden välillä he liikkuvat: he voivat olla työttömiä, normaalissa työsuhteessa, vuokratyösuhteessa tai yksityisen välitysyrityksen työvoimareservissä odottamassa työhönosoitusta. Realistisia parametriarvoja käyttämällä havaitaan työllisyyden olevan sitä korkeampi, mitä tehokkaammin työvoimaa vuokraavat yritykset pystyvät löytämään ja välittämään työntekijöitä käyttäjäyrityksille, eli mitä suurempi on vuokraajayritysten tuoma parannus työmarkkinoiden tuotantoteknologiaan. Tehokkaammat työmarkkinat kohottavat paitsi työllisyyttä, myös yleistä hyvinvointia mikäli vuokratyöntekijät etsivät normaaleja työsuhteita riittävän aktiivisesti. Mahdollisia selittäviä tekijöitä työvoiman vuokrauspalveluiden kyvylle tehostaa työmarkkinoita ovat Neugartin ja Storrien mukaan ko. sektoria koskevan säännöstelyn purkaminen, informaatioteknologian kehitys sekä (vakiintuneiden) työvoimavuokrausyritysten maineen parantuminen. Tutkimusten mukaan epätyypillisiin työsuhteisiin ollaan huomattavasti useammin tyytymättömiä kuin normaaleihin, vakituisiin työsuhteisiin (ks. esim. Eurofound (2004)). Eräs oleellinen kysymys onkin, miltä osin yksityiset työvoimapalvelut luovat aidosti uusia työpaikkoja ja miltä osin taas syrjäyttävät normaaleja työsuhteita (ns. crowding out -ilmiö). Teoreettisessa tarkastelussaan Neugart ja Storrie (2006) päätyvät toteamaan, että lopputulos riippuu vuokratyöntekijöiden tehokkuudesta normaalien työsuhteiden etsinnässä: mikäli vuokratyöläiset ovat yhtä hyviä tai parempia etsimään vakinaista työtä kuin työttömätkin, ei edellä mainitun kaltaista syrjäyttämistä tapahdu. Nunziata ja Staffolani (2007) sen sijaan havaitsivat negatiivisen korrelaation työvoiman vuokrauksen sääntelyn kireyden ja normaalien työsuhteiden välillä: kevyempi regulaatio johti normaalien työsuhteiden suhteellisen osuuden vähenemiseen. Korrelaatio oli sitä voimakkaampi, mitä jäykempää oli normaaleja työsuhteita koskeva lainsäädäntö. 2.4 Eurooppalainen näkökulma Eurooppalainen lainsäädäntö koskien yksityisiä työvoimapalveluita on eri maiden välillä hyvin vaihtelevaa. Kuvaavaa on, että EU:n 27:stä jäsenvaltiosta vain yksitoista on ratifioinut ko. palveluita käsittelevän Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen. Suhtautuminen on ollut historiallisestikin vaihtelevaa: siinä missä esimerkiksi Suomessa yksityisten työvoimapalveluiden sääntely on ollut perinteisesti hyvin keveää, joissakin jäsenmaissa (esim. Italia, Kreikka) ne olivat käytännössä laittomia viime vuosituhannen lopulle saakka. Sittemmin näkemykset ovat muuttuneet. Yksityisiä työvoimapalveluita koskevia säädöksiä on löysennetty kautta linjan koko Unionin alueella 1990-luvulta lähtien. Edelleen lainsäädäntö kuitenkin vaihtelee: joissakin maissa, kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa, on käytössä erityinen yksityisten työvoimapalveluyritysten lisensointijärjestelmä, toisissa taas alan yrityksen perustaminen on lähinnä ilmoitusasia. Jäsenvaltiosta riippuen säädöksiä on annettu koskien mm. vuokratyöläisten asemaa, oikeuksia ja palkkausta. Yhteisenä piirteenä voidaan pitää kieltoa veloittaa työnhakijaa yksityisten työnvälityspalveluiden käytöstä, jonka ainoastaan Saksa on kumonnut. Lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi EU:ssa on vuodesta 2002 asti keskusteltu

9 9 erityisen yksityisiä työvoimapalveluita koskevan direktiivin luomisesta, mutta ainakaan toistaiseksi sellaista ei ole saatettu voimaan. Nykyään julkinen ja yksityinen työnvälitys nähdään laajalti toisiaan täydentävinä. Uudenlainen suhtautuminen näkyy mm. erityisinä julkisen työnvälityksen ja yksityisten (pääasiassa järjestäytyneiden) yksityisiä työvoimapalveluita tarjoavien yritysten yhteistyöhankkeina. Eräs esimerkki tällaisesta hankkeesta on Suomessa käynnissä oleva Työ- ja elinkeinoministeriön ja Henkilöstöpalveluyritysten Liiton välinen Oiva väylä -yhteistyö, jossa etsitään vaikeasti työllistyville henkilöille astinlautaa työelämään vuokratyön kautta. Euroopan tasolla yhteistyön foorumina ovat julkisten työnvälityspalveluiden työnvälitysverkoston EURES:n ja järjestäytyneiden yksityisten työvoimapalveluiden kansainvälisen kattojärjestön CIETT:n väliset keskustelut. Yhteistyöhankkeiden lisäksi julkinen työnvälitys on Euroopassa yleisesti velvoitettu tiedonvaihtoon yksityisten työvoimapalveluyritysten kanssa sekä välittämään työttömiä työnhakijoita näiden ilmoittamiin avoimiin työpaikkoihin. Jotkin Unionin maat, kuten esim. Hollanti, ovat jopa osittain yksityistäneet julkisen työnvälityspalvelunsa. Yhteistyö julkisten ja yksityisten työvoimapalveluiden välillä toimii parhaiten, kun ne toimivat aidosti toisiaan täydentäen, kuten esimerkiksi tilanteessa, jossa jokin yksityinen yritys tuntee jonkin tietyn kapean, spesifin sektorin työmarkkinoista huomattavasti julkista toimijaa paremmin. Tällöin julkinen osapuoli voi jättää kyseisen alan vähemmälle huomiolle ja keskittyä omille osaamisalueilleen. Vastaavasti ristiriitoja voi helposti syntyä, mikäli julkisilla ja yksityisillä työvoimapalveluilla on paljon päällekkäisiä toimintoja. Voidaan kokea, että toinen osapuoli on haluton yhteistyöhön, tai että sen operointi joillakin aloilla on oman toiminnan kannalta suorastaan haitallista.

10 10 3. TYÖVOIMAN VUOKRAUS 3.1 Työvoiman vuokrauspalveluiden käyttö Työvoiman vuokrauspalveluita käytti vuonna 2008 noin yritystä tai julkisyhteisöä. Vuokrauspalveluiden käyttäjien määrä on hieman vähentynyt vuodesta 2007, jolloin noin yritystä tai julkisyhteisöä käytti työvoiman vuokrauspalveluita. Vuokrauspalveluiden käytön huippuvuosi oli 2005, jolloin noin yritystä tai julkisyhteisöä oli käyttänyt työvoiman vuokrauspalveluita. Työvoimaa vuokranneita kotitalouksia oli vuonna 2008 noin Kotitaloudet käyttivät työvoiman vuokrauspalveluita hieman useammin kuin vuosina 2006 ja 2007, toisaalta kuitenkin harvemmin kuin vuonna Kuvio 1. Työvoimaa vuokranneet yritykset ja julkisyhteisöt sekä kotitaloudet vuosina Työvoimaa vuokranneet yritykset Työvoimaa vuokranneet kotitaloudet Vuokratut henkilöt ja heidän osuutensa työvoimasta Vuonna 2008 vuokrattuja henkilöitä oli noin , mikä on selvästi enemmän kuin vuonna 2007, jolloin heitä oli Vuosina 2005 ja 2006 vuokrattujen henkilöiden määrä oli kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2008, mikä antaa syytä epäillä vuonna 2007 havaitun 2 Työvoimaa vuokranneiden kotitalouksien määrää on kysytty vuodesta 2005 alkaen. 3 Vuodet eivät ole täysin verrannollisia toisiinsa mm. tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

11 11 notkahduksen johtuneen pikemminkin ongelmista tiedonkeruussa kuin varsinaisista muutoksista työvoiman vuokrauspalveluiden käytössä. Näkemystä tukee myös ammattialoittain tehdyssä tarkastelussa vuonna 2007 havaittu yli 90 prosentin tilapäinen pudotus sosiaali- ja terveysalan vuokrausvolyymeissa vuosiin 2006 ja 2008 verrattuna, mikä on todennäköisesti selitettävissä joidenkin alan merkittävien toimijoiden jäämisellä selvityksen ulkopuolelle. Kuvio 2. Vuokratut henkilöt vuosina Vuonna 2008 vuokrattujen henkilöiden osuus työvoimasta oli 3,7 prosenttia ja osuus työllisistä 3,9 prosenttia. Vuokratyöntekijöiden osuudet työvoimasta ja työllisistä ovat viime vuosina vakiintuneet noin 3-4 prosentin tasolle. Kuten allaolevasta taulukosta voidaan havaita, molemmat osuudet ovat kasvaneet vuosituhannen alusta. Taulukko 1. Vuokratut työntekijät, työvoima ja työlliset Suomessa vuosina , lkm ja %. 4 Vuodet eivät ole täysin verrannollisia toisiinsa mm. tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

12 Vuokrasuhteet ja niiden kesto Vuonna 2008 vuokrasuhteita solmittiin noin Vuoteen 2007 verrattuna vuokrasuhteiden määrä on selvästi lisääntynyt, mutta on kuitenkin jonkin verran alhaisempi kuin huippuvuonna 2005, jolloin vuokrasuhteita raportoitiin noin Kuvio 3. Vuokratyösuhteiden määrä, vuosina Vuonna 2008 vuokratut henkilöt olivat vuokrasuhteessa keskimäärin neljä kertaa vuoden aikana. Vuokrasuhteiden määrä yhdellä vuokratulla on siten kasvanut yhdellä kahteen edellisvuoteen verrattuna. Vuokrasuhteiden vuosittainen määrä vuokrattua henkilöä kohden on pysynyt vakaasti 3-4:n tasolla viimeisten viiden vuoden aikana. Vuokratyösuhteen kestot ovat vaihdelleet vuosittain suhteellisen paljon. Vuoden 2008 aineiston mukaan vuokratyösuhteen keskikesto on ollut kyseisenä vuonna noin 32 vuorokautta. Vuokratyön kesto on siis vähentynyt huomattavasti edellisvuosista. Näin lyhyitä vuokratyösuhteet eivät ole olleet yhtenäkään edeltävänä vuotena. Vuokratyösuhteiden kestot ovat lyhentyneet nyt kahtena vuotena peräkkäin. Tulevat vuodet näyttävät, jäävätkö työsuhteet pysyvästi aiempaa lyhyemmiksi, vai onko kyseessä jokin esim. kireistä työmarkkinoista tai epävarmasta taloustilanteesta johtuva tilapäinen ilmiö. 5 Vuodet eivät ole täysin verrannollisia toisiinsa mm. tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

13 13 Vuokrattua työtä tehtiin yhteensä noin henkilötyövuotta. Viime vuosiin vertailtaessa havaittava merkittävä ero on suurelta osin selitettävissä kyselylomakkeeseen kerätyn tiedon luotettavuuden parantamiseksi tehdyillä muutoksilla. 6 Kaikkiaan Suomessa tehtiin vuonna 2008 työtä yhteensä noin henkilötyövuotta. Vuokratyön osuus kaikista kansantaloudessa tehdyistä henkilötyövuosista on siten varsin vaatimaton, noin 1,5 prosenttia. Taulukko 2. Vuokratyösuhteet, vuokratyösuhteen kesto ja henkilötyövuodet Tietoja tehdyistä henkilötyövuosista on vain vuoden 2006 osalta ja senkin osalta kaikki vastanneet eivät ole pystyneet antamaan tietoja. Henkilötyövuosia kysyttiin aikaisemmin vuoden 2000 alussa, mutta tiedon luotettavuus oli erityisen epävarmaa eikä tietoja voinut käyttää. Vuonna 2006 kysymys henkilötyövuosista lisättiin uudelleen lomakkeelle. Vuotta 2008 koskevassa selvityksessä henkilötyövuosia ei kysytty suoraan, vaan niiden määrä laskettiin muiden kysyttyjen muuttujien avulla. Muutos tehtiin, koska aiempina vuosina vastaajat olivat kokeneet henkilötyövuosien laskemisen kyselylomakkeen mukana toimitetun laskukaavan avulla hankalaksi, mistä johtuen saadut vastaukset olivat usein varsin epämääräisiä.

14 14 4. YKSITYINEN JA MAKSULLINEN TYÖNVÄLITYS 4.1 Yksityisten rekrytointipalveluiden käyttö Vuonna 2008 yksityisiä rekrytointipalveluja käytti noin yritystä tai julkisyhteisöä, kun edellisvuonna niiden käyttäjiä oli ollut noin Palvelujen käyttäjien määrä on vuoden 2004 jälkeen vaihdellut noin käyttäjän välillä. Ennen vuotta 2004 yksityisten rekrytointipalvelujen käyttö oli yleisempää, tuolloin käyttäjiä oli vuosittain runsaasti yli Työhön suoraan tai vuokrauksen jälkeen rekrytoidut työntekijät Työhön suoraan -rekrytoinnilla tarkoitetaan tässä sellaista yksityistä tai maksullista työnvälitystä, jossa työntekijä siirtyy välittömästi työsuhteeseen käyttäjäyritykseen. Vuokrauksen jälkeen työsuhteeseen -rekrytoinnilla tarkoitetaan tässä sellaista yksityistä tai maksullista työnvälitystä, jossa työntekijä on ensin vuokrattuna työntekijänä käyttäjäyrityksessä ja työsuhteessa vuokrausyritykseen, jonka jälkeen työntekijä siirtyy työsuhteisena työntekijänä käyttäjäyritykseen. Työhön suoraan rekrytoitujen henkilöiden määrä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna voimakkaasti. Vuonna 2008 työhön suoraan rekrytoituja henkilöitä oli noin 4 400, kun heitä vuotta aiemmin oli noin Työhön suoraan rekrytoitujen henkilöiden määrä on ollut samalla tai alhaisemmalla tasolla viimeksi vuonna 2004, jolloin heitä oli noin Vuokrauksen jälkeen työsuhteeseen rekrytoitujen henkilöiden määrä on niinikään laskenut edellisvuodesta. Vuonna 2008 vuokrauksen jälkeen rekrytoituja oli noin 4 900, kun heitä vuotta aiemmin oli noin Rekrytointivolyymien laskua selittää vuoden 2008 loppupuolella yleisesti heikentynyt talous- ja työllisyystilanne. Taulukko 3. Vuokrauksen jälkeen rekrytoidut, työhön suoraan rekrytoidut ja yksityisiä rekrytointipalveluja käyttäneet yritykset , lkm.

15 15 5. TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN REKRYTOINTI AMMATEITTAIN Työvoiman vuokraustoiminnassa volyymit ovat kasvaneet selvästi vuodesta Koska vuosien 2005 ja 2006 vuokrattujen henkilöiden kokonaismäärät ovat hyvin lähellä vuoden 2008 vastaavaa, on syytä epäillä kasvun olevan vuotta 2007 koskevan selvityksen tiedonkeruullisten ongelmien aiheuttamaa harhaa. Erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalialan vuokrausvolyymien rakettimaiselta näyttävä nousu selittyykin todennäköisesti joidenkin alan merkittävien toimijoiden jäämisellä vuoden 2007 selvityksen ulkopuolelle. Vuoden 2007 datan luotettavuuden ollessa kyseenalaista on syytä verrata vuoden 2008 tietoja myös vuoden 2006 vastaaviin. Vertailusta havaitaan, etteivät vuoden 2008 vuokrausvolyymit eroa merkittävästi kahden vuoden takaisista. Suurimmat prosentuaaliset muutokset ovat vahvasti kasvaneessa muu työ -luokassa sekä supistuneessa kuljetus- ja liikennetyössä. Sen sijaan vuoden 2007 lukuihin verrattuna erittäin voimakkaasti kasvaneella terveydenhuolto- ja sosiaalialalla ei havaita juuri minkäänlaista muutosta vuosien 2006 ja 2008 tietoja verrattaessa. Muutos-sarakkeissa on laskettu määrälliset ja prosentuaaliset muutokset vuosien 2006 ja 2008 tietoja vertaillen. Taulukko 4. Vuokratut henkilöt ammateittain vuosina

16 16 Vuokrauksen jälkeen rekrytoituja oli vuonna 2008 vähemmän kuin vuonna Vähennystä on ollut lähes kaikissa ammattiryhmissä. On kuitenkin joitakin aloja, joissa aiempaa useampi on vuokratyön kautta päässyt normaaliin työsuhteeseen. Näitä aloja ovat call- ja contact centereissä tehtävä myynti- ja markkinointityö sekä palvelualojen työt. Vuoden 2006 tietoihin verrattuna vuokrauksen jälkeen rekrytoitujen määrä on vähentynyt kolmanneksella. Palvelutyön sekä kaupallisen työn rekrytointivolyymit ovat laskeneet maltillisesti, muissa ammattiryhmissä laskua on kertynyt useita kymmeniä prosentteja. Poikkeuksen muodostaa terveydenhuolto- ja sosiaalialan työ, jonka rekrytointimäärät ovat kasvaneet 15-kertaisiksi vuoteen 2006 verrattuna. Muutos-sarakkeissa on laskettu määrälliset ja prosentuaaliset muutokset vuosien 2006 ja 2008 tietoja vertaillen. Taulukko 5. Vuokratyön jälkeen työsuhteeseen sijoittuneet ammateittain vuosina

17 17 Työhön suoraan rekrytoitujen henkilöiden määrä on vähentynyt selvästi vuoteen 2007 verrattuna. Rekrytointi on vähentynyt kaikissa ammattiryhmissä muu työ -luokkaa lukuunottamatta. Erityisen voimakasta lasku on ollut teollisen työn sekä hallinto-, atk- ja toimistotyön osalta. Vuoden 2006 tietoihin verrattuna työhön suoraan rekrytoitujen määrä on myös laskenut, joskaan ei yhtä voimakkaasti kuin vuoden 2007 tietoihin verrattuna. Palvelu- ja kaupallista työtä lukuun ottamatta rekrytointi on vähentynyt kaikissa ammattiryhmissä. Lukumääräisesti voimakkainta lasku on ollut teollisessa työssä, prosentuaalisesti muu työ -luokassa. Sekä vuokrauksen jälkeen että työhön suoraan rekrytoitujen volyymien laskua molempiin vertailuvuosiin nähden selittää vuoden 2008 loppupuolella yleisesti heikentynyt talous- ja työllisyystilanne. Muutos-sarakkeissa on laskettu määrälliset ja prosentuaaliset muutokset vuosien 2006 ja 2008 tietoja vertaillen. Taulukko 6. Työhön välitetyt henkilöt ammateittain vuosina

18 18 6. MUIDEN YKSITYISTEN TYÖVOIMAPALVELUIDEN KÄYTTÖ Yksityisiin ja maksullisiin työvoiman vuokraus- ja välityspalveluihin kuuluvat myös muut rekrytointia tukevat palvelut. 7 Yleisimpiä työvoiman vuokrausta ja välitystä tukevia palveluita olivat vuonna 2008 henkilöstön koulutus- ja valmennuspalvelut sekä ulkoistamis- ja alihankintapalvelut. Alla olevassa taulukossa on rekrytointia tukevat palvelut eritelty tarkemmin, sekä esitetty tietoja siitä kuinka suuri osuus ko. palveluita tuottavista yrityksestä kutakin yksittäistä palvelua tarjoaa. Osuuksien summa ei ole 100, koska yksittäinen yritys voi tarjota useampaa kuin yhtä palvelua, ja siten tulla laskennassa huomioiduksi useaan kertaan. Taulukko 7. Rekrytointia tukevia palveluita tarjonneiden yritysten osuudet vuosina , %. 8 7 Osa yksityisiä ja maksullisia työvoiman vuokraus- ja välityspalveluita tarjoavista yrityksistä ja osuuskunnista tarjosi pelkästään rekrytointia tukevia palveluita. 8 Vuoden 2008 selvityksessä rekrytointia tukevien palveluiden luokittelua muutettiin. Haastattelujen tarjontaa ei enää kysytty. Uudelleensijoittumispalvelut yhdistettiin samaan luokkaan työvoiman koulutuksen ja valmennuksen kanssa.

19 19 7. TIEDONKERUU JA AINEISTO Tietoja yksityisestä työvoiman vuokrauksesta ja välityksestä on kerätty Suomessa vuodesta 1999 alkaen. Tiedonkeruuta on kehitetty vuosittain ja otospohjaa on tarkennettu, mistä johtuen viimeisten vuosien vertailu erityisesti ensimmäisiin tiedonkeruuvuosiin on jossain määrin rajoitettua. Lisäksi yksityisen työvoiman vuokrauksen ja välitystoiminnan luonteen sekä alalla tapahtuneiden muutosten mm. fuusioitumisten, toiminnan lopettamisten, yrittäjyyden ja vuokraus- ja välitystoiminnan välisen määrittelyn ja rajanvedon hankaluuksien sekä vastausprosentin alhaisuuden vuoksi tuloksia on syytä tarkastella suuntaa-antavina. Tiedot tähän selvitykseen on kerätty kolmesta eri lähteestä: työnantajajärjestöihin rekisteröityneiltä yrityksiltä, järjestäytymättömiltä yrityksiltä ja työ- ja elinkeinohallinnon omilta maksullisten työnantajapalveluiden yksiköiltä. Tiedonkeruuta ei ole ulotettu ulkomaalaisiin työvoiman vuokraus- ja välitysyrityksiin, jotka toimivat Suomessa. Osa Suomessa suoritetusta vuokratyöstä ja työnvälityksestä jää siten selvityksen ulkopuolelle. Työmarkkinajärjestöihin kuuluvien yritysten tiedot on kerätty työnantajajärjestöjen kautta. Työnantajajärjestöihin kuulumattomien työvoiman vuokrausta ja välitystä tarjoavien yritysten ja osuuskuntien tiedot on kerätty lähettämällä kyselylomake työ- ja elinkeinoministeriöstä relevanteille tahoille työsuojelupiirien rekisteritietoihin perustuen. Rekisteri pohjautuu Tilastokeskuksen ylläpitämään yritys- ja julkisyhteisörekisteriin. Selvitykseen on otettu mukaan ne yritykset, jotka ovat ilmoittaneet päätoimialakseen työvoiman vuokrauksen ja/tai välityksen. Rekisteriä päivitetään puolivuosittain. Rekisterin ajantasaisuuteen liittyy kuitenkin ongelmia, koska tiedot perustuvat yritysten omiin ilmoituksiin ja osa alkuperäiseen otokseen kuuluneista yrityksistä oli kyselyä tehtäessä joko lopettanut tai vaihtanut toimialaa. Toisaalta ne yritykset, jotka ovat ilmoittaneet päätoimialakseen muun kuin työvoiman vuokrauksen ja/tai välityksen, eivät pääsääntöisesti ole mukana selvityksessä. Ne yritykset, jotka vastasivat toimivansa muulla toimialalla tai lopettaneensa yritystoiminnan, on jätetty otoksen ulkopuolelle. On myös todennäköistä, että osa vastaamatta jättäneistä yrityksistä on lopettanut toimintansa. Kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi, mutta vastaamatta jättivät pääasiassa pienyritykset. Alan merkittävimmät toimijat ovat selvityksessä mukana. Työ- ja elinkeinohallinnon maksullisten erityispalvelujen, henkilöstövuokrauksen ja henkilöstöratkaisujen, tiedot on kerätty suoraan asianomaisista työ- ja elinkeinotoimistoista.

20 20 LÄHDELUETTELO Amuedo-Dorantes, C. (2000). Work transitions into and out of involuntary temporary employment in a segmented market: Evidence from Spain. Industrial and Labour Relations Review, 53, pp Eurofound (2004). Temporary agency work in the European Union. European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Houseman, S., Kalleberg, A., and Erickcek, G. (2003). The role of temporary agency employment in tight labor markets. Industrial and Labor Relations Review, 57, no. 1, Ichino, A., Mealli, F., and Nannicini, T. (2005). Temporary work agencies in Italy: A springboard toward permanent employment?. Giornale degli Economisti e Annali di Economia, 64, no. 1, pp Kvasnicka, M. (2008). Does temporary help work provide a stepping stone to regular employment?. NBER Working Paper No , NBER Working Paper Series. Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002). Neugart, M., and Storrie, D. (2006). The emergence of temporary work agencies. Oxford Economic Papers, 58, no. 1, pp Nunziata, L. and Staffolani, S. (2007). Short-term contracts regulations and dynamic labour demand: Theory and evidence. Scottish Journal of Political Economy, 54, no. 1, pp Työ- ja elinkeinoministeriö (2008). Työvoiman vuokraus ja yksityinen työnvälitys Suomessa vuonna Työministeriö ( ). Työvoiman vuokraus ja yksityinen työnvälitys Suomessa vuosina Jokaisena vuonna on julkaistu erillinen selvitys. Valtioneuvoston asetus yksityisiä työvoimapalveluja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta (1349/2002). Zijl, M., Heyma, A., and van den Berg, G. (2004). Stepping-stones for the unemployed: The effect of temporary jobs on the duration until regular work. IZA Discussion Paper No. 1241, IZA Discussion Paper Series.

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys laskenut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Työttömyys alentunut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7.2013 klo 9.00 Työttömyys lisääntyi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömyys laskenut edelleen Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 20.10.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYDEN KASVU EI HIDASTUNUT SYYSKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt. Asiakasyritykselle

Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt. Asiakasyritykselle Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt Asiakasyritykselle Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointi Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset tunnistaa Hyvä työpaikka & Osaavaa rekrytointia -tunnuksesta.

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 24.11.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYS KASVOI EDELLEEN LOKAKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen TE-keskuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2012

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2012 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2012 Joulukuun työllikatsaus 12/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.1.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä oli Kaakkois-Suomessa vuoden

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot