TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN TYÖNVÄLITYS SUOMESSA VUONNA 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN TYÖNVÄLITYS SUOMESSA VUONNA 2008"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Strategia- ja ennakointiyksikkö Tutkimus- ja ennakointiryhmä TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN TYÖNVÄLITYS SUOMESSA VUONNA 2008 Lassi Kostamo

2 Tiivistelmä: Tässä selvityksessä tarkastellaan työvoiman vuokrauksen ja muiden yksityisten työvoimapalveluiden volyymeja vuonna 2008 sekä muiden rekrytointia tukevien palveluiden tarjontaa. Mukana on myös vertailutietoja aiempiin vuosiin, sekä ilmiötä koskeva suppea teoreettinen tarkastelu. Selvitys pohjautuu työ- ja elinkeinotoimistoilta ja alan työnantajajärjestöiltä saatuihin sekä järjestäytymättömille yrityksille suunnatulla kyselytutkimuksella kerättyihin tietoihin. Työvoiman vuokrauspalveluita käytti vuonna 2008 noin yritystä tai julkisyhteisöä sekä noin kotitaloutta. Vuoteen 2007 verrattuna vuokrauspalveluita käyttäneiden yritysten tai julkisyhteisöjen määrä on laskenut hieman, kun taas kotitalouksien tapauksessa käyttäjien määrä on lisääntynyt. Vuokrattuja henkilöitä vuonna 2008 oli noin , mikä on selvästi enemmän kuin vuonna 2007, jolloin heitä oli noin Vuonna 2006 sen sijaan vuokrattuja henkilöitä oli lähes saman verran kuin vuonna Vuonna 2007 havaittu notkahdus johtuu todennäköisemmin ongelmista tiedonkeruussa kuin muutoksista työvoiman vuokrauspalveluiden käytössä. Ammatillisesta tarkastelusta havaitaan, että vuonna 2008 lukumääräisesti eniten vuokratyöntekijöitä työskenteli teollisessa työssä ja palvelualoilla. Vuokrattujen henkilöiden osuus työvoimasta oli 3,7 prosenttia ja osuus työllisistä 3,9 prosenttia vuonna Molemmat osuudet ovat viime vuosina vakiintuneet 3-4 prosentin tasolle. Vuokratyösuhteita solmittiin vuonna 2008 yhteensä noin Vuokratut henkilöt olivat siten vuokratyösuhteessa keskimäärin 4 kertaa vuoden aikana. Vuokratyösuhteen keskikesto oli noin 32 vuorokautta, mikä on lyhin selvityksen historiassa havaittu arvo. Vuokratyötä tehtiin vuonna 2008 yhteensä noin henkilötyövuotta, mikä on noin 1,5 prosenttia kaikista kansantaloudessa kyseisenä vuonna tehdyistä henkilötyövuosista. Vuonna 2008 yksityisiä rekrytointipalveluja käytti noin yritystä tai julkisyhteisöä, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna Vuonna 2008 työhön suoraan rekrytoituja henkilöitä oli noin 4 400, kun heitä vuotta aiemmin oli noin Vastaavasti vuokrauksen jälkeen rekrytoituja oli noin 4 900, kun heitä vuotta aiemmin oli noin Rekrytointivolyymien laskua selittää vuoden 2008 loppupuolella yleisesti heikentynyt talous- ja työllisyystilanne. Ammatillisesta tarkastelusta havaitaan, että eniten suoria rekrytointeja vuonna 2008 tehtiin hallinto-, atk- ja toimistotyöhön. Vuokrauksen jälkeen rekrytointeja oli eniten puolestaan teollisessa työssä. Muiden rekrytointia tukevien palveluiden osalta yleisimmin tarjottuja olivat vuonna 2008 henkilöstövalmennus- ja kehittämispalvelut sekä ulkoistamis- ja alihankintapalvelut.

3 Abstract: This paper examines the volumes and extent of temporary agency work (TAW) and other privately provided personnel services in Finland in Data from previous years are included for comparison, as is a brief theoretical discussion concerning the phenomenon. The study is based on data received from relevant employer organizations and the public employment and economic development offices. Data from the unorganized employers was gathered with a survey questionnaire. The number of businesses or other public bodies utilizing TAW was in 2008, indicating a slight decline compared to Meanwhile, the number of households utilizing TAW increased, measuring in 2008 compared to a year earlier. Approximately workers engaged in TAW in 2008, a significantly higher figure than in the previous year (86 000). In the year 2006, however, the number of TAW workers was virtually the same as in The sudden drop observed 2007 is thus more probably explained by difficulties in data collection than actual changes in the utilization of TAW. A vocational analysis of the data reveals that TAW was numerically most common in industrial occupations and in services. The number of TAW workers amounted to 3,7 percent of total labor and 3,9 percent of total employment in Both shares have stabilised between three and four percent during the last few years. A total of temporary work assignments were reported in 2008, with each worker being given an average of four different assignments during the year. The average length of an assignment was 32 days, which is the lowest observed value in the history of this annual report. The amount of work performed by TAW workers totalled man-years in This is equivalent to circa 1,5 percent of the total man-years worked in the Finnish economy that year. Private recruitment services were utilized by businesses or other public bodies in This figure is of the same scale as the one observed a year earlier. The number of direct recruits provided by private recruitment services fell from in 2007 to in The number of indirect recruits (persons recruited after a period of temporary work in the company) also fell, from in 2007 to in The decline in the volumes of recruitment is explainable by the economic downturn that started in the fall of A vocational analysis of the data reveals that direct recruits were numerically most common in the management-, IT- and office branch. Indirect recruits, meanwhile, were most common in industrial occupations. Of other private recruitment-supporting personnel services, staff training and improvement services together with outsourcing and subcontracting services were most widely provided.

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Yleistä Käsitteistöä TAUSTAA Työnantajan näkökulma Työntekijän näkökulma Yksityiset työvoimapalvelut työmarkkinoiden toimivuuden edistäjinä Eurooppalainen näkökulma TYÖVOIMAN VUOKRAUS Työvoiman vuokrauspalveluiden käyttö Vuokratut henkilöt ja heidän osuutensa työvoimasta Vuokrasuhteet ja niiden kesto YKSITYINEN JA MAKSULLINEN TYÖNVÄLITYS Yksityisten rekrytointipalveluiden käyttö Työhön suoraan tai vuokrauksen jälkeen rekrytoidut työntekijät TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN REKRYTOINTI AMMATEITTAIN MUIDEN YKSITYISTEN TYÖVOIMAPALVELUIDEN KÄYTTÖ TIEDONKERUU JA AINEISTO...19 LÄHDELUETTELO...20

5 5 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ SET/TUTE Lassi Kostamo TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN TYÖNVÄLITYS SUOMESSA VUONNA JOHDANTO 1.1 Yleistä Tietoja yksityisestä työvoiman vuokrauksesta ja välityksestä Suomessa on kerätty työministeriön toimesta vuodesta 1999 alkaen. Tiedonkeruu perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 1997 hyväksymään yksityisiä työnvälitystoimistoja koskevaan yleissopimukseen (n:o 181), jonka velvoitteet on kirjattu myös Suomen lainsäädäntöön. 1 Tämä selvitys koskee vuotta 2008, mutta mukana on myös vertailutietoja aikaisempiin vuosiin. Aluksi esitellään lyhyesti yksityisten työvoimapalveluiden teoreettista taustaa. Sen jälkeen alkaa vuoden 2008 tietojen esittely ja ensimmäiseksi käsitellään työvoiman vuokrausta. Seuraavaksi siirrytään työvoiman yksityiseen ja maksulliseen rekrytointiin, jonka jälkeen kuvataan muiden yksityisten työnvälityspalveluiden käyttöä Suomessa vuonna Lopuksi esitetään kuvaus tiedonkeruusta ja tiedot käytetystä aineistosta. 1.2 Käsitteistöä Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan tässä sellaista yksityistä tai maksullista työvoiman välitystä, jossa työntekijä on työsuhteessa vuokraavaan yritykseen lopullisen käyttäjäyrityksen asemesta. Yksityisillä työnvälityspalveluilla tarkoitetaan kaikkia markkinoiden tarjoamia työnvälitykseen ja työnhakuun liittyviä palveluita työvoiman vuokrausta lukuunottamatta. Yksityisillä työvoimapalveluilla tarkoitetaan molempia yllämainittuja yhdessä. Vuokraajayrityksellä tarkoitetaan työvoiman vuokrausta harjoittavaa yksityistä yritystä. Käyttäjäyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka ostaa yksityisiä työvoimapalveluita. 1 Yksityisillä työnvälitystoimistoilla tarkoitetaan sopimuksessa ketä tahansa viranomaisista riippumatonta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa työnvälitys- tai muita työnhakuun liittyviä palveluita taikka harjoittaa työvoiman vuokrausta. Sopimuksen velvoitteet on kirjattu myös vuoden 2002 lopussa annettuun lakiin julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) ja siihen liittyvään asetukseen (1349/2002). Sopimuksen mukaan Suomi on velvollinen valvomaan yksityisiä työnvälitysmarkkinoita. Työvoiman vuokrausta ja välitystä harjoittavat yksityiset työvoimapalvelujen tarjoajat ovat velvollisia työvoimaviranomaisen pyynnöstä antamaan tietoja toiminnastaan. Työvoimaviranomaisen on määräajoin julkaistava tiedot.

6 6 2. TAUSTAA Yksityiset työvoiman vuokraus- ja välityspalvelut ovat muodostuneet vakiintuneeksi osaksi työmarkkinoita. Jotta ilmiötä voisi ymmärtää, on tarkasteltava taloudellisia perusteita sen olemassaololle. Syitä yksityisten työvoimapalveluiden olemassaoloon ja kasvuun esitellään tässä osiossa sekä käyttäjäyritysten että työntekijäin näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti yksityisten työnvoimapalveluiden merkitystä työmarkkinoille yleisellä tasolla, sekä tehdään suppea katsaus julkisen vallan suhtautumiseen ko. palveluihin Euroopan tasolla. 2.1 Työnantajan näkökulma Käyttäjäyrityksen näkökulmasta työvoiman vuokrauspalveluiden käytön helpoimmin havaittava etu on joustavuus. Koska vuokratyöntekijöiden ja käyttäjäyrityksen välillä ei tehdä lainkaan varsinaisia työsopimuksia, työvoiman määrä voidaan sopeuttaa kunkin hetkistä tarvetta vastaavaksi normaalia rekrytointi- tai irtisanomismenettelyä huomattavasti vaivattomammin ja pienemmin kuluin. Vaikka käyttäjä- ja vuokraajayritysten välinen työvoiman välityssopimus sisältäisikin joitakin rajoitteita, joiden johdosta joustavuus ei olisikaan täydellistä, ne tuskin ovat kovin merkittäviä. Käyttäjäyrityksen, jonka työvoiman tarve vaihtelee jatkuvasti, voi siten olla mahdollista saavuttaa merkittäviäkin tehokkuushyötyjä työvoiman vuokrauspalveluita hyödyntämällä. Vuokratyövoiman käyttö ei tietenkään ole täysin ongelmatonta: vuokratun henkilöstön ammattitaito sekä etenkin työhön sitoutuminen voivat olla heikompaa tasoa kuin vakinaisella henkilöstöllä. Lisäksi käyttäjäyrityksen sisäisten käytäntöjen ja työtapojen omaksuminen ottaa aikansa, mikä alentaa ei-vakinaisten vuokratyöntekijöiden tuottavuutta. Käyttäjäyrityksen oman henkilökunnan ja vuokratyöläisten mahdollisesti erilainen kohtelu työpaikalla voi myös luoda ristiriitatilanteita. Vuokratyövoiman lisäksi markkinoilla on tarjolla myös muita käyttäjäyritysten tarpeita palvelevia yksityisiä työvoimapalveluita, kuten henkilöstön rekrytointi-, soveltuvuusarviointi- ja suorahakupalveluita (headhunting). Rekrytoinnin ulkoistaminen kokonaan tai osittain voi olla yritykselle mielekästä, mikäli se kokee oman hakuprosessin järjestämisen kalliiksi ja/tai vaivalloiseksi. Lisäksi mahdolliset epäonnistumiset aiemmissa rekrytoinneissa saattavat heikentää uskoa yrityksen omaan osaamiseen kyseisellä alueella. Etenkin rekrytoitaessa henkilöstöä yritysten avaintehtäviin käytetään niihin parhaiten soveltuvien ehdokkaiden löytämiseksi usein ulkopuolista konsultaatiota. Houseman et al. (2003) tarkastelivat kahdessa tapaustutkimuksessaan (kohteina autonosien valmistusteollisuus ja sairaalatyö) yksityisten työvoimapalveluiden käyttöä kireiden työmarkkinatilanteiden aikana. Käytölle löytyi kolme erilaista motivaatiota. Ensiksi, työvoimapalveluyritysten tehokkaampia rekrytointimenetelmiä hyödyntämällä sopivia työntekijöitä oli helpompi ja nopeampi löytää, mikä saattoi tarkoittaa merkittäviäkin kustannussäästöjä. Toiseksi, ulkopuolisen työvoiman käyttö etenkin korkeaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä antoi mahdollisuuden palkkojen eriyttämiseen organisaation sisällä: pikainen suora rekrytointi olisi saattanut vaatia korkeamman palkan maksamista uusille tulokkaille, mikä olisi johtanut palkankorotuspaineisiin myös vanhan henkilökunnan osalta. Ulkopuoliselle työvoimalle oli mahdollista maksaa enemmän ilman kyseisenlaisia kustannuspaineita, ja samalla oli mahdollista etsiä kiireettä uutta vakinaista henkilöstöä vallitsevaa palkkatasoa vastaavilla tarjouksilla. Kolmanneksi, alhaista ammatillista osaamista vaativien tehtävien kohdalla löytyi mahdollisuus työmarkkinoiden laajentamiseen niin ikään palkkojen eriyttämisen avulla. Yksityisiä työvoimapalveluita käyttämällä oli mahdollista työllistää riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, ts. ei-

7 7 toivottuja ominaisuuksia omaavia työntekijöitä kompensoimalla ko. ominaisuuksia vakituista henkilöstöä matalammalla palkkauksella. Vuokratyösuhdetta käytettiin siten työnantajan toimesta eräänlaisena koeaikana, jonka avulla voitiin helpommin seuloa potentiaalisia uusia pysyviä työntekijöitä mainittujen riskiryhmien joukosta. Suorien säästöjen lisäksi työvoiman tarjonnan lisääntyminen odotetusti vähensi tässäkin tapauksessa palkankorotuspaineita vanhan henkilökunnan osalta. On huomautettava, että tutkimuksessa haastatellut työnantajat olivat päätyneet yksityisten työvoimapalveluiden käyttäjiksi kireän työmarkkinatilanteen aiheuttamien rekrytointivaikeuksien vuoksi. Varsinkin korkean ammattitaidon ammateissa ulkopuolista työvoimaa pidettiin osaamistasoltaan heikompana ja korkeamman palkkauksensa vuoksi kalliina ratkaisuna, ja sitä hankittiin vasta kun kaikki muut vallitsevalla palkkatasolla mahdolliset vaihtoehdot oli käytetty. Haastatelluista työnantajista ainoastaan yksi autonosien valmistaja ilmoitti käyttävänsä vuokratyövoimaa pysyvästi. Motivaationa oli vakinaisen työvoiman puskurointi talouden heilahteluiden varalta: mikäli työvoiman tarve yllättäen vähenisi, ei omia työntekijöitä tarvitsisi irtisanoa, sillä tarvittavat vähennykset voitaisiin hoitaa vuokratyövoiman käyttöä leikkaamalla. 2.2 Työntekijän näkökulma Vaikka suurin osa työntekijöistä haluaakin vakituisen työn, löytyy toki myös sellaisia, joille vuokratyö on ideaali vaihtoehto. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi opintojaan epäsäännöllisillä työsuhteilla rahoittavat opiskelijat, lisäansioita haluavat vakinaisessa työsuhteessa olevat työläiset sekä käytännön työkokemusta kaipaavat, uraansa vasta aloittelevat työntekijät. Suurin syy vuokratyön tekoon on kuitenkin yksinkertaisesti vakinaisen työn puute (ks. esim. Eurofound (2004)). On myös esitetty, että vuokra- ja muut epätyypilliset työsuhteet toimisivat astinlautana kohti normaalia, vakinaista työllistymistä. Empiiristen havaintojen mukaan ns. perinteisten pätkätöiden osalta tämä saattaa hyvinkin pitää paikkansa (ks. esim. Nunziata ja Staffolani (2007)), mutta vuokratyön kohdalla evidenssi on ristiriitaista. Astinlautahypoteesia tukevia tuloksia ovat esittäneet muun muassa Ichino et al. (2005) ja Zijl et al. (2004), vastakkaista näkemystä edustavat puolestaan esimerkiksi Kvasnicka (2008) ja Amuedo-Dorantes (2000). Kuitenkin astinlautahypoteesin torjuvissakin tutkimuksissa usein havaitaan vuokratyöllä olevan positiivisia vaikutuksia työllistymiseen: vuokratyösuhteet tarjoavat työskentelymahdollisuuksia henkilöille, jotka muutoin todennäköisesti jäisivät kokonaan työllistymättä. On ilmeistä, että vuokratyösuhteisiin voi liittyä työntekijän kannalta merkittäviä ongelmia, kuten käyttäjäyritysten vakinaista henkilökuntaa heikommat työehdot, mahdollinen eriarvoinen kohtelu ja sosiaaliset jännitteet työpaikalla sekä epävarmuus työn jatkumisesta. 2.3 Yksityiset työvoimapalvelut työmarkkinoiden toimivuuden edistäjinä Yleisesti työmarkkinoiden toimintaa voidaan kuvata tuotantoprosessina, jonka tuotantopanoksia ovat avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat. Näiden kohtaamisen tehokkuutta (kohtaamistodennäköisyyttä ja kohtaamiseen kuluvaa aikaa) voidaan pitää työmarkkinoiden tuotantoteknologiana. Prosessin lopputuotteena syntyy täytettyjä työpaikkoja.

8 8 Työmarkkinoiden heikko tehokkuus aiheuttaa yhteiskunnalle hyvinvointitappioita: täyttämätön vakanssi ei tuota lisäarvoa, vaan päinvastoin aiheuttaa kustannuksia markkinoiden kaikille osapuolille. Mitä pidempään työpaikka on täyttämättä, sitä suurempia nämä kustannukset ovat. Keskeinen perustelu yksityisten työvoimapalveluiden olemassaololle onkin näiden kyky parantaa mainittua työmarkkinoiden tuotantoteknologiaa. Neugart ja Storrie (2006) esittelevät ilmiötä kuvaavan virtausmallin. Mallissa työntekijöille on määritelty neljä mahdollista tilaa, joiden välillä he liikkuvat: he voivat olla työttömiä, normaalissa työsuhteessa, vuokratyösuhteessa tai yksityisen välitysyrityksen työvoimareservissä odottamassa työhönosoitusta. Realistisia parametriarvoja käyttämällä havaitaan työllisyyden olevan sitä korkeampi, mitä tehokkaammin työvoimaa vuokraavat yritykset pystyvät löytämään ja välittämään työntekijöitä käyttäjäyrityksille, eli mitä suurempi on vuokraajayritysten tuoma parannus työmarkkinoiden tuotantoteknologiaan. Tehokkaammat työmarkkinat kohottavat paitsi työllisyyttä, myös yleistä hyvinvointia mikäli vuokratyöntekijät etsivät normaaleja työsuhteita riittävän aktiivisesti. Mahdollisia selittäviä tekijöitä työvoiman vuokrauspalveluiden kyvylle tehostaa työmarkkinoita ovat Neugartin ja Storrien mukaan ko. sektoria koskevan säännöstelyn purkaminen, informaatioteknologian kehitys sekä (vakiintuneiden) työvoimavuokrausyritysten maineen parantuminen. Tutkimusten mukaan epätyypillisiin työsuhteisiin ollaan huomattavasti useammin tyytymättömiä kuin normaaleihin, vakituisiin työsuhteisiin (ks. esim. Eurofound (2004)). Eräs oleellinen kysymys onkin, miltä osin yksityiset työvoimapalvelut luovat aidosti uusia työpaikkoja ja miltä osin taas syrjäyttävät normaaleja työsuhteita (ns. crowding out -ilmiö). Teoreettisessa tarkastelussaan Neugart ja Storrie (2006) päätyvät toteamaan, että lopputulos riippuu vuokratyöntekijöiden tehokkuudesta normaalien työsuhteiden etsinnässä: mikäli vuokratyöläiset ovat yhtä hyviä tai parempia etsimään vakinaista työtä kuin työttömätkin, ei edellä mainitun kaltaista syrjäyttämistä tapahdu. Nunziata ja Staffolani (2007) sen sijaan havaitsivat negatiivisen korrelaation työvoiman vuokrauksen sääntelyn kireyden ja normaalien työsuhteiden välillä: kevyempi regulaatio johti normaalien työsuhteiden suhteellisen osuuden vähenemiseen. Korrelaatio oli sitä voimakkaampi, mitä jäykempää oli normaaleja työsuhteita koskeva lainsäädäntö. 2.4 Eurooppalainen näkökulma Eurooppalainen lainsäädäntö koskien yksityisiä työvoimapalveluita on eri maiden välillä hyvin vaihtelevaa. Kuvaavaa on, että EU:n 27:stä jäsenvaltiosta vain yksitoista on ratifioinut ko. palveluita käsittelevän Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen. Suhtautuminen on ollut historiallisestikin vaihtelevaa: siinä missä esimerkiksi Suomessa yksityisten työvoimapalveluiden sääntely on ollut perinteisesti hyvin keveää, joissakin jäsenmaissa (esim. Italia, Kreikka) ne olivat käytännössä laittomia viime vuosituhannen lopulle saakka. Sittemmin näkemykset ovat muuttuneet. Yksityisiä työvoimapalveluita koskevia säädöksiä on löysennetty kautta linjan koko Unionin alueella 1990-luvulta lähtien. Edelleen lainsäädäntö kuitenkin vaihtelee: joissakin maissa, kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa, on käytössä erityinen yksityisten työvoimapalveluyritysten lisensointijärjestelmä, toisissa taas alan yrityksen perustaminen on lähinnä ilmoitusasia. Jäsenvaltiosta riippuen säädöksiä on annettu koskien mm. vuokratyöläisten asemaa, oikeuksia ja palkkausta. Yhteisenä piirteenä voidaan pitää kieltoa veloittaa työnhakijaa yksityisten työnvälityspalveluiden käytöstä, jonka ainoastaan Saksa on kumonnut. Lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi EU:ssa on vuodesta 2002 asti keskusteltu

9 9 erityisen yksityisiä työvoimapalveluita koskevan direktiivin luomisesta, mutta ainakaan toistaiseksi sellaista ei ole saatettu voimaan. Nykyään julkinen ja yksityinen työnvälitys nähdään laajalti toisiaan täydentävinä. Uudenlainen suhtautuminen näkyy mm. erityisinä julkisen työnvälityksen ja yksityisten (pääasiassa järjestäytyneiden) yksityisiä työvoimapalveluita tarjoavien yritysten yhteistyöhankkeina. Eräs esimerkki tällaisesta hankkeesta on Suomessa käynnissä oleva Työ- ja elinkeinoministeriön ja Henkilöstöpalveluyritysten Liiton välinen Oiva väylä -yhteistyö, jossa etsitään vaikeasti työllistyville henkilöille astinlautaa työelämään vuokratyön kautta. Euroopan tasolla yhteistyön foorumina ovat julkisten työnvälityspalveluiden työnvälitysverkoston EURES:n ja järjestäytyneiden yksityisten työvoimapalveluiden kansainvälisen kattojärjestön CIETT:n väliset keskustelut. Yhteistyöhankkeiden lisäksi julkinen työnvälitys on Euroopassa yleisesti velvoitettu tiedonvaihtoon yksityisten työvoimapalveluyritysten kanssa sekä välittämään työttömiä työnhakijoita näiden ilmoittamiin avoimiin työpaikkoihin. Jotkin Unionin maat, kuten esim. Hollanti, ovat jopa osittain yksityistäneet julkisen työnvälityspalvelunsa. Yhteistyö julkisten ja yksityisten työvoimapalveluiden välillä toimii parhaiten, kun ne toimivat aidosti toisiaan täydentäen, kuten esimerkiksi tilanteessa, jossa jokin yksityinen yritys tuntee jonkin tietyn kapean, spesifin sektorin työmarkkinoista huomattavasti julkista toimijaa paremmin. Tällöin julkinen osapuoli voi jättää kyseisen alan vähemmälle huomiolle ja keskittyä omille osaamisalueilleen. Vastaavasti ristiriitoja voi helposti syntyä, mikäli julkisilla ja yksityisillä työvoimapalveluilla on paljon päällekkäisiä toimintoja. Voidaan kokea, että toinen osapuoli on haluton yhteistyöhön, tai että sen operointi joillakin aloilla on oman toiminnan kannalta suorastaan haitallista.

10 10 3. TYÖVOIMAN VUOKRAUS 3.1 Työvoiman vuokrauspalveluiden käyttö Työvoiman vuokrauspalveluita käytti vuonna 2008 noin yritystä tai julkisyhteisöä. Vuokrauspalveluiden käyttäjien määrä on hieman vähentynyt vuodesta 2007, jolloin noin yritystä tai julkisyhteisöä käytti työvoiman vuokrauspalveluita. Vuokrauspalveluiden käytön huippuvuosi oli 2005, jolloin noin yritystä tai julkisyhteisöä oli käyttänyt työvoiman vuokrauspalveluita. Työvoimaa vuokranneita kotitalouksia oli vuonna 2008 noin Kotitaloudet käyttivät työvoiman vuokrauspalveluita hieman useammin kuin vuosina 2006 ja 2007, toisaalta kuitenkin harvemmin kuin vuonna Kuvio 1. Työvoimaa vuokranneet yritykset ja julkisyhteisöt sekä kotitaloudet vuosina Työvoimaa vuokranneet yritykset Työvoimaa vuokranneet kotitaloudet Vuokratut henkilöt ja heidän osuutensa työvoimasta Vuonna 2008 vuokrattuja henkilöitä oli noin , mikä on selvästi enemmän kuin vuonna 2007, jolloin heitä oli Vuosina 2005 ja 2006 vuokrattujen henkilöiden määrä oli kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2008, mikä antaa syytä epäillä vuonna 2007 havaitun 2 Työvoimaa vuokranneiden kotitalouksien määrää on kysytty vuodesta 2005 alkaen. 3 Vuodet eivät ole täysin verrannollisia toisiinsa mm. tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

11 11 notkahduksen johtuneen pikemminkin ongelmista tiedonkeruussa kuin varsinaisista muutoksista työvoiman vuokrauspalveluiden käytössä. Näkemystä tukee myös ammattialoittain tehdyssä tarkastelussa vuonna 2007 havaittu yli 90 prosentin tilapäinen pudotus sosiaali- ja terveysalan vuokrausvolyymeissa vuosiin 2006 ja 2008 verrattuna, mikä on todennäköisesti selitettävissä joidenkin alan merkittävien toimijoiden jäämisellä selvityksen ulkopuolelle. Kuvio 2. Vuokratut henkilöt vuosina Vuonna 2008 vuokrattujen henkilöiden osuus työvoimasta oli 3,7 prosenttia ja osuus työllisistä 3,9 prosenttia. Vuokratyöntekijöiden osuudet työvoimasta ja työllisistä ovat viime vuosina vakiintuneet noin 3-4 prosentin tasolle. Kuten allaolevasta taulukosta voidaan havaita, molemmat osuudet ovat kasvaneet vuosituhannen alusta. Taulukko 1. Vuokratut työntekijät, työvoima ja työlliset Suomessa vuosina , lkm ja %. 4 Vuodet eivät ole täysin verrannollisia toisiinsa mm. tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

12 Vuokrasuhteet ja niiden kesto Vuonna 2008 vuokrasuhteita solmittiin noin Vuoteen 2007 verrattuna vuokrasuhteiden määrä on selvästi lisääntynyt, mutta on kuitenkin jonkin verran alhaisempi kuin huippuvuonna 2005, jolloin vuokrasuhteita raportoitiin noin Kuvio 3. Vuokratyösuhteiden määrä, vuosina Vuonna 2008 vuokratut henkilöt olivat vuokrasuhteessa keskimäärin neljä kertaa vuoden aikana. Vuokrasuhteiden määrä yhdellä vuokratulla on siten kasvanut yhdellä kahteen edellisvuoteen verrattuna. Vuokrasuhteiden vuosittainen määrä vuokrattua henkilöä kohden on pysynyt vakaasti 3-4:n tasolla viimeisten viiden vuoden aikana. Vuokratyösuhteen kestot ovat vaihdelleet vuosittain suhteellisen paljon. Vuoden 2008 aineiston mukaan vuokratyösuhteen keskikesto on ollut kyseisenä vuonna noin 32 vuorokautta. Vuokratyön kesto on siis vähentynyt huomattavasti edellisvuosista. Näin lyhyitä vuokratyösuhteet eivät ole olleet yhtenäkään edeltävänä vuotena. Vuokratyösuhteiden kestot ovat lyhentyneet nyt kahtena vuotena peräkkäin. Tulevat vuodet näyttävät, jäävätkö työsuhteet pysyvästi aiempaa lyhyemmiksi, vai onko kyseessä jokin esim. kireistä työmarkkinoista tai epävarmasta taloustilanteesta johtuva tilapäinen ilmiö. 5 Vuodet eivät ole täysin verrannollisia toisiinsa mm. tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

13 13 Vuokrattua työtä tehtiin yhteensä noin henkilötyövuotta. Viime vuosiin vertailtaessa havaittava merkittävä ero on suurelta osin selitettävissä kyselylomakkeeseen kerätyn tiedon luotettavuuden parantamiseksi tehdyillä muutoksilla. 6 Kaikkiaan Suomessa tehtiin vuonna 2008 työtä yhteensä noin henkilötyövuotta. Vuokratyön osuus kaikista kansantaloudessa tehdyistä henkilötyövuosista on siten varsin vaatimaton, noin 1,5 prosenttia. Taulukko 2. Vuokratyösuhteet, vuokratyösuhteen kesto ja henkilötyövuodet Tietoja tehdyistä henkilötyövuosista on vain vuoden 2006 osalta ja senkin osalta kaikki vastanneet eivät ole pystyneet antamaan tietoja. Henkilötyövuosia kysyttiin aikaisemmin vuoden 2000 alussa, mutta tiedon luotettavuus oli erityisen epävarmaa eikä tietoja voinut käyttää. Vuonna 2006 kysymys henkilötyövuosista lisättiin uudelleen lomakkeelle. Vuotta 2008 koskevassa selvityksessä henkilötyövuosia ei kysytty suoraan, vaan niiden määrä laskettiin muiden kysyttyjen muuttujien avulla. Muutos tehtiin, koska aiempina vuosina vastaajat olivat kokeneet henkilötyövuosien laskemisen kyselylomakkeen mukana toimitetun laskukaavan avulla hankalaksi, mistä johtuen saadut vastaukset olivat usein varsin epämääräisiä.

14 14 4. YKSITYINEN JA MAKSULLINEN TYÖNVÄLITYS 4.1 Yksityisten rekrytointipalveluiden käyttö Vuonna 2008 yksityisiä rekrytointipalveluja käytti noin yritystä tai julkisyhteisöä, kun edellisvuonna niiden käyttäjiä oli ollut noin Palvelujen käyttäjien määrä on vuoden 2004 jälkeen vaihdellut noin käyttäjän välillä. Ennen vuotta 2004 yksityisten rekrytointipalvelujen käyttö oli yleisempää, tuolloin käyttäjiä oli vuosittain runsaasti yli Työhön suoraan tai vuokrauksen jälkeen rekrytoidut työntekijät Työhön suoraan -rekrytoinnilla tarkoitetaan tässä sellaista yksityistä tai maksullista työnvälitystä, jossa työntekijä siirtyy välittömästi työsuhteeseen käyttäjäyritykseen. Vuokrauksen jälkeen työsuhteeseen -rekrytoinnilla tarkoitetaan tässä sellaista yksityistä tai maksullista työnvälitystä, jossa työntekijä on ensin vuokrattuna työntekijänä käyttäjäyrityksessä ja työsuhteessa vuokrausyritykseen, jonka jälkeen työntekijä siirtyy työsuhteisena työntekijänä käyttäjäyritykseen. Työhön suoraan rekrytoitujen henkilöiden määrä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna voimakkaasti. Vuonna 2008 työhön suoraan rekrytoituja henkilöitä oli noin 4 400, kun heitä vuotta aiemmin oli noin Työhön suoraan rekrytoitujen henkilöiden määrä on ollut samalla tai alhaisemmalla tasolla viimeksi vuonna 2004, jolloin heitä oli noin Vuokrauksen jälkeen työsuhteeseen rekrytoitujen henkilöiden määrä on niinikään laskenut edellisvuodesta. Vuonna 2008 vuokrauksen jälkeen rekrytoituja oli noin 4 900, kun heitä vuotta aiemmin oli noin Rekrytointivolyymien laskua selittää vuoden 2008 loppupuolella yleisesti heikentynyt talous- ja työllisyystilanne. Taulukko 3. Vuokrauksen jälkeen rekrytoidut, työhön suoraan rekrytoidut ja yksityisiä rekrytointipalveluja käyttäneet yritykset , lkm.

15 15 5. TYÖVOIMAN VUOKRAUS JA YKSITYINEN REKRYTOINTI AMMATEITTAIN Työvoiman vuokraustoiminnassa volyymit ovat kasvaneet selvästi vuodesta Koska vuosien 2005 ja 2006 vuokrattujen henkilöiden kokonaismäärät ovat hyvin lähellä vuoden 2008 vastaavaa, on syytä epäillä kasvun olevan vuotta 2007 koskevan selvityksen tiedonkeruullisten ongelmien aiheuttamaa harhaa. Erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalialan vuokrausvolyymien rakettimaiselta näyttävä nousu selittyykin todennäköisesti joidenkin alan merkittävien toimijoiden jäämisellä vuoden 2007 selvityksen ulkopuolelle. Vuoden 2007 datan luotettavuuden ollessa kyseenalaista on syytä verrata vuoden 2008 tietoja myös vuoden 2006 vastaaviin. Vertailusta havaitaan, etteivät vuoden 2008 vuokrausvolyymit eroa merkittävästi kahden vuoden takaisista. Suurimmat prosentuaaliset muutokset ovat vahvasti kasvaneessa muu työ -luokassa sekä supistuneessa kuljetus- ja liikennetyössä. Sen sijaan vuoden 2007 lukuihin verrattuna erittäin voimakkaasti kasvaneella terveydenhuolto- ja sosiaalialalla ei havaita juuri minkäänlaista muutosta vuosien 2006 ja 2008 tietoja verrattaessa. Muutos-sarakkeissa on laskettu määrälliset ja prosentuaaliset muutokset vuosien 2006 ja 2008 tietoja vertaillen. Taulukko 4. Vuokratut henkilöt ammateittain vuosina

16 16 Vuokrauksen jälkeen rekrytoituja oli vuonna 2008 vähemmän kuin vuonna Vähennystä on ollut lähes kaikissa ammattiryhmissä. On kuitenkin joitakin aloja, joissa aiempaa useampi on vuokratyön kautta päässyt normaaliin työsuhteeseen. Näitä aloja ovat call- ja contact centereissä tehtävä myynti- ja markkinointityö sekä palvelualojen työt. Vuoden 2006 tietoihin verrattuna vuokrauksen jälkeen rekrytoitujen määrä on vähentynyt kolmanneksella. Palvelutyön sekä kaupallisen työn rekrytointivolyymit ovat laskeneet maltillisesti, muissa ammattiryhmissä laskua on kertynyt useita kymmeniä prosentteja. Poikkeuksen muodostaa terveydenhuolto- ja sosiaalialan työ, jonka rekrytointimäärät ovat kasvaneet 15-kertaisiksi vuoteen 2006 verrattuna. Muutos-sarakkeissa on laskettu määrälliset ja prosentuaaliset muutokset vuosien 2006 ja 2008 tietoja vertaillen. Taulukko 5. Vuokratyön jälkeen työsuhteeseen sijoittuneet ammateittain vuosina

17 17 Työhön suoraan rekrytoitujen henkilöiden määrä on vähentynyt selvästi vuoteen 2007 verrattuna. Rekrytointi on vähentynyt kaikissa ammattiryhmissä muu työ -luokkaa lukuunottamatta. Erityisen voimakasta lasku on ollut teollisen työn sekä hallinto-, atk- ja toimistotyön osalta. Vuoden 2006 tietoihin verrattuna työhön suoraan rekrytoitujen määrä on myös laskenut, joskaan ei yhtä voimakkaasti kuin vuoden 2007 tietoihin verrattuna. Palvelu- ja kaupallista työtä lukuun ottamatta rekrytointi on vähentynyt kaikissa ammattiryhmissä. Lukumääräisesti voimakkainta lasku on ollut teollisessa työssä, prosentuaalisesti muu työ -luokassa. Sekä vuokrauksen jälkeen että työhön suoraan rekrytoitujen volyymien laskua molempiin vertailuvuosiin nähden selittää vuoden 2008 loppupuolella yleisesti heikentynyt talous- ja työllisyystilanne. Muutos-sarakkeissa on laskettu määrälliset ja prosentuaaliset muutokset vuosien 2006 ja 2008 tietoja vertaillen. Taulukko 6. Työhön välitetyt henkilöt ammateittain vuosina

18 18 6. MUIDEN YKSITYISTEN TYÖVOIMAPALVELUIDEN KÄYTTÖ Yksityisiin ja maksullisiin työvoiman vuokraus- ja välityspalveluihin kuuluvat myös muut rekrytointia tukevat palvelut. 7 Yleisimpiä työvoiman vuokrausta ja välitystä tukevia palveluita olivat vuonna 2008 henkilöstön koulutus- ja valmennuspalvelut sekä ulkoistamis- ja alihankintapalvelut. Alla olevassa taulukossa on rekrytointia tukevat palvelut eritelty tarkemmin, sekä esitetty tietoja siitä kuinka suuri osuus ko. palveluita tuottavista yrityksestä kutakin yksittäistä palvelua tarjoaa. Osuuksien summa ei ole 100, koska yksittäinen yritys voi tarjota useampaa kuin yhtä palvelua, ja siten tulla laskennassa huomioiduksi useaan kertaan. Taulukko 7. Rekrytointia tukevia palveluita tarjonneiden yritysten osuudet vuosina , %. 8 7 Osa yksityisiä ja maksullisia työvoiman vuokraus- ja välityspalveluita tarjoavista yrityksistä ja osuuskunnista tarjosi pelkästään rekrytointia tukevia palveluita. 8 Vuoden 2008 selvityksessä rekrytointia tukevien palveluiden luokittelua muutettiin. Haastattelujen tarjontaa ei enää kysytty. Uudelleensijoittumispalvelut yhdistettiin samaan luokkaan työvoiman koulutuksen ja valmennuksen kanssa.

19 19 7. TIEDONKERUU JA AINEISTO Tietoja yksityisestä työvoiman vuokrauksesta ja välityksestä on kerätty Suomessa vuodesta 1999 alkaen. Tiedonkeruuta on kehitetty vuosittain ja otospohjaa on tarkennettu, mistä johtuen viimeisten vuosien vertailu erityisesti ensimmäisiin tiedonkeruuvuosiin on jossain määrin rajoitettua. Lisäksi yksityisen työvoiman vuokrauksen ja välitystoiminnan luonteen sekä alalla tapahtuneiden muutosten mm. fuusioitumisten, toiminnan lopettamisten, yrittäjyyden ja vuokraus- ja välitystoiminnan välisen määrittelyn ja rajanvedon hankaluuksien sekä vastausprosentin alhaisuuden vuoksi tuloksia on syytä tarkastella suuntaa-antavina. Tiedot tähän selvitykseen on kerätty kolmesta eri lähteestä: työnantajajärjestöihin rekisteröityneiltä yrityksiltä, järjestäytymättömiltä yrityksiltä ja työ- ja elinkeinohallinnon omilta maksullisten työnantajapalveluiden yksiköiltä. Tiedonkeruuta ei ole ulotettu ulkomaalaisiin työvoiman vuokraus- ja välitysyrityksiin, jotka toimivat Suomessa. Osa Suomessa suoritetusta vuokratyöstä ja työnvälityksestä jää siten selvityksen ulkopuolelle. Työmarkkinajärjestöihin kuuluvien yritysten tiedot on kerätty työnantajajärjestöjen kautta. Työnantajajärjestöihin kuulumattomien työvoiman vuokrausta ja välitystä tarjoavien yritysten ja osuuskuntien tiedot on kerätty lähettämällä kyselylomake työ- ja elinkeinoministeriöstä relevanteille tahoille työsuojelupiirien rekisteritietoihin perustuen. Rekisteri pohjautuu Tilastokeskuksen ylläpitämään yritys- ja julkisyhteisörekisteriin. Selvitykseen on otettu mukaan ne yritykset, jotka ovat ilmoittaneet päätoimialakseen työvoiman vuokrauksen ja/tai välityksen. Rekisteriä päivitetään puolivuosittain. Rekisterin ajantasaisuuteen liittyy kuitenkin ongelmia, koska tiedot perustuvat yritysten omiin ilmoituksiin ja osa alkuperäiseen otokseen kuuluneista yrityksistä oli kyselyä tehtäessä joko lopettanut tai vaihtanut toimialaa. Toisaalta ne yritykset, jotka ovat ilmoittaneet päätoimialakseen muun kuin työvoiman vuokrauksen ja/tai välityksen, eivät pääsääntöisesti ole mukana selvityksessä. Ne yritykset, jotka vastasivat toimivansa muulla toimialalla tai lopettaneensa yritystoiminnan, on jätetty otoksen ulkopuolelle. On myös todennäköistä, että osa vastaamatta jättäneistä yrityksistä on lopettanut toimintansa. Kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi, mutta vastaamatta jättivät pääasiassa pienyritykset. Alan merkittävimmät toimijat ovat selvityksessä mukana. Työ- ja elinkeinohallinnon maksullisten erityispalvelujen, henkilöstövuokrauksen ja henkilöstöratkaisujen, tiedot on kerätty suoraan asianomaisista työ- ja elinkeinotoimistoista.

20 20 LÄHDELUETTELO Amuedo-Dorantes, C. (2000). Work transitions into and out of involuntary temporary employment in a segmented market: Evidence from Spain. Industrial and Labour Relations Review, 53, pp Eurofound (2004). Temporary agency work in the European Union. European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Houseman, S., Kalleberg, A., and Erickcek, G. (2003). The role of temporary agency employment in tight labor markets. Industrial and Labor Relations Review, 57, no. 1, Ichino, A., Mealli, F., and Nannicini, T. (2005). Temporary work agencies in Italy: A springboard toward permanent employment?. Giornale degli Economisti e Annali di Economia, 64, no. 1, pp Kvasnicka, M. (2008). Does temporary help work provide a stepping stone to regular employment?. NBER Working Paper No , NBER Working Paper Series. Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002). Neugart, M., and Storrie, D. (2006). The emergence of temporary work agencies. Oxford Economic Papers, 58, no. 1, pp Nunziata, L. and Staffolani, S. (2007). Short-term contracts regulations and dynamic labour demand: Theory and evidence. Scottish Journal of Political Economy, 54, no. 1, pp Työ- ja elinkeinoministeriö (2008). Työvoiman vuokraus ja yksityinen työnvälitys Suomessa vuonna Työministeriö ( ). Työvoiman vuokraus ja yksityinen työnvälitys Suomessa vuosina Jokaisena vuonna on julkaistu erillinen selvitys. Valtioneuvoston asetus yksityisiä työvoimapalveluja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta (1349/2002). Zijl, M., Heyma, A., and van den Berg, G. (2004). Stepping-stones for the unemployed: The effect of temporary jobs on the duration until regular work. IZA Discussion Paper No. 1241, IZA Discussion Paper Series.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2006

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2006 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2006 Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 9 Työsuhteet 13 Rekrytointi 16 Henkilöstöpalveluyritysten asiakkaat 21 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Työurien pirstaloituminen. 1.10.2009 Minna Vanhala-Harmanen

Työurien pirstaloituminen. 1.10.2009 Minna Vanhala-Harmanen Työurien pirstaloituminen 1.10.2009 Minna Vanhala-Harmanen Opteam lyhyesti Opteam pirstaleiden kerääjä Mistä niitä pirstaleita oikein tulee? Tavallisissa työsuhteissa tehtävästä työstä syntyy ei-tyypillistä

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua.

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Kasvaa merkittävästi 25 % Kasvaa jonkin verran 57 % Pysyy ennallaan 17 % Vähenee

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Jäsenkysely 2014 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto

Jäsenkysely 2014 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2014 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto JÄSENKYSELY 2014 HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN LIITTO Tässä tutkimuksessa esitetyt luvut eivät ole henkilöstöpalvelualan kokonaislukuja, vaan ainoastaan

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely 23.10.2014 HPL Mikä on HPL? Edustamme vajaata 300 jäsenyritystä, jotka tarjoavat mm. henkilöstövuokraus-, rekrytointi-, ulkoistus-, henkilöarviointi- ja uudelleensijoittumispalveluita

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluala työllistää ja toimii vastuullisesti

Henkilöstöpalveluala työllistää ja toimii vastuullisesti Toimialatietoa Henkilöstöpalveluala työllistää ja toimii vastuullisesti Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL Kesäkuu 2011 Toimiala jälleen kasvussa Liiton jäsenet edustavat reilut 2/3 alan liikevaihdosta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus

Vuokratyöntekijätutkimus Vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu helmikuu 2012 Vastaajia yhteensä 6124 Tutkimuksen virhemarginaali +/- 2%-yksikköä Johdanto - Promenade Research toteutti Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Lausunto HALLITUKSEN ESITYS (HE 68/2008 VP) JA LAKIALOITE (50/2007 VP)

Lausunto HALLITUKSEN ESITYS (HE 68/2008 VP) JA LAKIALOITE (50/2007 VP) Lausunto 16.9.2008 1 (7) HALLITUKSEN ESITYS (HE 68/2008 VP) JA LAKIALOITE (50/2007 VP) Viitaten eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kutsuun tulla valiokuntaan asiantuntijana kuultavaksi (17.9.2008)

Lisätiedot

Menestystekijöitä jo vuodesta 1971

Menestystekijöitä jo vuodesta 1971 Menestystekijöitä jo vuodesta 1971 13.9.2012 - Aamiaistilaisuus/ Jyväskylä Työelämän rakenteet muutoksessa 8.30 Aamiainen 9.00 Tilaisuuden avaus Millaisia ovat johtamisen haasteet juuri nyt? Miten varmistetaan

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot