Mukana. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä 2007

Transkriptio

1 Mukana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä 2007

2 Ei tämä sen kummempaa vaadi kuin että on perusarvot kunnossa. On kiva auttaa. Vapaaehtoistyöntekijä Terttu Kunnas Julkaisija: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Toimikunta: Mia Fager, Paula Heino, Irma Hokka, Hannu Hurme, Aapo Kaisti, Hannu Kallio, Armi Laaksonen, Eero Sepponen, Minna Vesanto Tekstit: Roope Lipasti Graafinen suunnittelu ja taitto: satukala graphic design Kuvat: s. 4 5 valokuvat Markku Pihlaja, muut kuvat Timo Jakonen Painos: 2300 kpl Painopaikka: Painoprisma 365 lähimmäisen päivää Olennaisen huomaaminen on vaikeampaa kuin luulemme. Poikkeukselliset asiat nousevat uutiskynnyksen yli, mutta elämän normaali kulku ei kiinnitä huomiotamme. Muutamien työntekijöiden oppikiistat hallitsevat kirkollista julkisuutta ja positiivisetkin uutiset välittyvät lähinnä korkeiden päättäjien kautta. Kuitenkin kirkko on lähtenyt taipaleelleen vapaaehtoisten liikkeenä. Pakoton ja vapaa toimintamalli kohtaa lähimmäiset parhaiten. Tämä vuosikertomus kertoo siitä olennaisesta, joka vapaaehtoiseen ihmisten kohtaamiseen sisältyy. Se kertoo välittämisestä ja uskomme ytimestä. Yhteisöllisyyden rapistuminen, sukulaisuussuhteiden ohentuminen ja yksinäisyyden kokemus haastavat meitä etsimään toiminnallisia juuriamme. Haluamme olla sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten kautta tavattavissa oleva kirkko. Vakiintuneiden organisaatioiden kyky sitouttaa jäseniään on yhä vaativampaa. Kirkon jäsenilleen tarjoamat vapaaehtoisen toiminnan muodot ovat tilastojen valossa vakiintuneet. Kun päätimme tehdä tämän vuosikertomuksen vapaaehtoisten näkökulmasta, huomasimme, että vapaaehtoisten vastuunkantajien määrä on paljon virallisesti tilastoituja suurempi. Elämä muuttuu ja tilastot seuraavat hitaasti perässä. Nuoret reagoivat nopeasti esiin nouseviin ongelmiin. Heille on luontevaa sitoutua kertaluonteisiin projekteihin. Meille työntekijöille toimintamalli tuo uuden ulottuvuuden työhömme. Ja yleisemminkin, jos vapaaehtoisemme löytävät mielekästä tekemistä, niin kirkon kynnys alenee kaikille muillekin. Haluamme tässä kertoa esimerkkien kautta siitä, mitä vapaaehtoisuus tämän päivän seurakuntatyössä merkitsee. Haluamme kertoa, että jokainen voi seurakunnan kautta löytää oman tapansa palvella lähimmäistä. Työkaluna voi olla jakoavain, keräyslipas, korva tai käsi. Haluan kiittää jokaista Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vapaaehtoista, luottamusmiestä ja työntekijää menneestä vuodesta, osallisuuden vuodesta, 365 lähimmäisen päivästä. Hannu Kallio Hallintojohtaja

3 Mukana menossa Seurakunta toimii eri tavoin eri puolilla Turkua ja Kaarinaa, eri ikäisten ihmisten elämässä, virallisesti tai vähemmän virallisesti, hartaasti ja hiljentyen, rennosti ja iloisesti, mutta yksi asia tätä kaikkea yhdistää: vapaaehtoisten ihmisten työn ilo. Hautausmaata ja valokuvausta Juuri luovutimme yhden albumillisen kuvia, Tai jos nostetaan esiin Kirkko ja me lehti Vapaaehtoiset tekivät töitä, jotka erosivat toi- Mutta sitten oli paljon muutakin. Ajatellaan siinä oli 250 kuvaa, noin kahden ja puolen sekä vapaaehtoiset jotka lukevat sitä nauhalle sistaan kuin yö ja päivä, mutta yhteistä niille oli, nyt vaikka Tuukka Alhosta. Hän veti hautaus- kuukauden tapahtumat. Aikaa tähän tietysti näkövammaisia ihmisiä varten. Kun paperileh- Missä seurakunta kokoontuu, aina sieltä löytyy että omalla panoksella autettiin toisia ihmisiä ja maan 200-vuotisjuhlan kunniaksi hautaus- menee paljon - se itse valokuvaaminen on se ti ilmestyy, seuraavana päivänä noin 40 näkö- myös vapaaehtoisia työntekijöitä: jaksavia jalko- ylipäänsä seurakunnan arkea sujumaan. maakierroksia: helpoin osa - mutta tämä onkin harrastus, sa- vammaiselle tulee postissa äänilehti. Vapaa- noo Salonen. ehtoisia lukijoita on vähän toistakymmentä, ja, auttavia käsiä, kuuntelevia korvia, lämpimiä sydämiä. Merkittäviä vapaaehtoistyön keskuksia olivat - Oikeastaan hautausmaakierroksen. Mi- ja ovat Lyhty, Poiju sekä Vilkku, joissa työskente- nua pyydettiin järjestämään kierros sotaan ja Yksi kantaa paikalle penkit, toinen huolehtii li noin 180 vapaaehtoista. Työtä tehdään muun sotilaiden hautoihin liittyen. Olen itse upseeri, Naisnettiä ja lukemista nin ajan kaikkiaan urakkaan kuluu neljältä kahvituksesta, kolmas lukee Raamattua, neljäs muassa vanhainkodeissa sekä pitkäaikaissairaiden mutta en minä niitä hautoja mitenkään tun- Ihmisten ammattitaito näkyykin vapaaehtois- ihmiseltä neljä tuntia. ohjaa kerhoa eikä siitä sen enempää - vapaaehtoi- parissa. Kasvavaa innostusta on kerännyt ulkoilu- tenut, joten otin selvää. Se oli sellainen kuu- työssä vahvasti. Tuula Kyrölä on ideoinut ja to- Ja näitähän riittää: pitäisikö ehkä mainita set eivät näet yleensä pidä itsestään erityisempää ystävät -ryhmä, jossa ystävätoiminnan hengessä kauden homma, mutta hyvin mielenkiintoinen. teuttanut sivuston, jota kaikki ne ihmiset, jotka ovat jopa vuosia ve- meteliä. Ja kai se vähän kuuluu vapaaehtoistyön pyritään ulkoilemaan vanhusten kanssa, jotka ei- Jälkeenpäinkin olen vetänyt yhden kierroksen hän myös ylläpitää. Se on kristillinen, naisille täneet erilaisia piirejä, lauluryhmiä, kerhoja luonteeseenkin ettei tehrä tästä nyt numeroo. vät yksinään siihen kykene. ja syksyksikin minulta on pyydetty yksi, Alho- suunnattu sivusto, jossa on erilaisia artikkelei- ja rukousiltoja? Tai ihmiset, jotka puurtavat nen kertoo. ta, miete- ja raamatunlauseita sekä esimerkiksi viikoittain mahdollistaakseen lähetystyön jatkumisen? lehteä lukee kaksi ihmistä kerralla kahden tun- Toisinaan voisi ehkä olla syytä. Tuskinpa ni- Paljon on mukana myös niin sanottuja keik- mittäin olisi seurakuntaelämää, elleivät sadat ja katyöläisiä, jotka kertaluontaisesti huolehtivat Ihan toisenlaista työtä tekevät puolestaan palsta, johon ihmiset voivat lähettää rukous- taas sadat ihmiset antaisi aikaansa ja osaamis- milloin mistäkin asiointiavusta. Unohtaa ei sovi Uolevi Salonen ja Riitta Tunturi, jotka ovat jo aiheita. Paraikaa sivusto on päivitettävänä ja taan erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen tai myöskään Poijun ja muiden emäntiä, jotka päi- yli vuosikymmenen ajan käyneet kutakuinkin avautuu jälleen kesän aikana: lähimmäisistä vittäin pitävät kahvipannun kuumana ja leipovat kaikissa Mikaelinseurakunnan tilaisuuksissa ja - Tällä hetkellä olisi toiveena, että löytyisi vieraille tuoreet pullat. kuvanneet ne seurakunnan valokuva-arkistoa vapaaehtoisia kirjoittamaan kristillisestä näkö- varten millainen tulevien vuosien aarrearkku kulmasta ihan arkisia, naisten elämään liittyviä siitä arkistosta tuleekaan! artikkeleita, Kyrölä kertoo. huolehtimiseen. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä toimi vuonna 2007 yli 4 Lähimmäistyötä ja Kirkkopäivät 3000 vapaaehtoista. Lukuun on laskettu mukaan Vuoden 2007 suurin yksittäinen seurakuntien kuorolaiset, jotka avustavat muun muassa juma- voimanponnistus oli Kirkkopäivät. Sitäkin oli ra- lanpalveluksissa. Suurin vapaaehtoisryhmä löytyy kentamassa palkattujen työntekijöiden ohessa partiotoiminnasta. noin 200 vapaaehtoista. Pitäisi, sillä he kaikki ansaitsevat kiitoksen tärkeästä panoksestaan, jolla ovat mukana tekemässä sitä työtä, mitä varten seurakunta on olemassa. - Aloitimme vuonna 1995, mutta vuodesta 2003 olemme tehneet tätä oikein tosissamme. 5

4 Huonompiosaisten puolella Ihmisten auttaminen ja sanan levittäminen ovat Toisenlaista turvaa tarjottiin kotimaassa, jossa olleet kirkon keskeistä toimintaa aina. Niinpä otsikoihin nousi kirkon toimiminen turvapaikkana. vuonna 2007 lähetystoimintakin jatkui entiseen Naze Aghai Iranista pyysi ja sai suojaa Mikaelin- tapaan. Yhtymän seurakunnilla oli vuoden lopus- seurakunnasta, minkä seurauksena hän sai myös sa 38 sopimusta 16 eri maassa. Talousarviova- toistaiseksi mahdollisuuden jäädä maahan. Seu- roista lähetettiin lähetysjärjestöille sekä Kirkon rakunta palkittiin teosta Sadankomitean jakamalla Ulkomaan avulle noin puoli miljoonaa euroa. rauhanpalkinnolla ja Turun yliopiston Vuoden hu- Seurakuntalaisten vapaaehtoiset avustukset tu- manistiteko -palkinnolla. levat vielä tämän päälle. Esimerkki lähetystyön että voi kuinka ihanaa, enkelini tuli. Se antaa aika paljon se. Ja näitä ihmisiä on paljon, jotka tarvitsevat toisten ihmisten tukea ja apua, muiden käsiä ja jalkoja. Työ tehdään kunnolla Toinen Lehtoselle läheinen asia ovat Äiti Teresan peittopiirit. Niitä on Kaarinan seurakunnassa kak- siinä on tekemisen iloa ja saa tun- si ja molemmissa kokoontuu runsas kymmenen naista. Kauniit jämälangoista ommellut villapeitot tea itsensä tarpeelliseksi. Koskaan menevät Intian kaikkein köyhimmille, niille, jotka ei jää tyhjäksi kun auttaa muita. joutuvat asumaan kadulla. - Tämä alkoi seurakunnan aloitteesta ja minä olen sitten ollut tässä vähän niin kuin organisoija- hedelmistä oli Ghanaan perustettu Armon päi- na, kun olen muutenkin ollut toiminnassa mukana väkoti, jonka vetäjät, Hanna ja Jonas Boateng, niin pitkään. tulivat Turusta. Peiton tekeminen sinänsä on yksinkertaista, mutta aikaa vievää. Ensin niistä kudotaan 18 x 18 sentin kokoisia lappuja, jotka lopuksi yhdistetään niin että lappuja on kaikkiaan 9 x 7. Äiti Teresa teki samankokoisia peittoja. Yksi peitto painaa puolitoista kiloa ja sellaisen Eva Lehtonen kutoo peittoja Intian köyhille, vetää lähetyspiiriä ja tekee lähimmäistyötä. - Minulla taitaa olla vähän levottomat jalat, sitä seurakuntaan on aina ollut minulle tärkeä, sain tämä varmaan on, sanoo Eva Lehtonen, kun hä- siemenen isoäidiltäni, joka oli hyvin uskonnollinen neltä kysyy, miten hän jaksaakin olla niin monessa ihminen, Lehtonen kertoo. sivat tehdä työtään siellä maailmalla. On tärkeää, nämä peitot ovat näöltään, kun ne kumminkin li- että kristinusko leviää sinne, missä Jeesusta ei vielä tunneta. kaantuvat siellä kadulla heti, mutta meillä on pe- Kun Lehtosen työlistaan lisätään vielä pyhä- riaatteena, että kun työ tehdään, se tehdään kun- koulun vetäminen ja kirkkoväärtinä toimiminen, nolla. Niin, että kehtaa lähettää sen peiton. ei ole ihme, että hänen viikkonsa täyttyvät seura- Lehtoselle peittopiiri on hyvin tärkeä asia: kunnan toiminnasta. - Äiti Teresa teki rakkauden työtä ja sitä me - Totta kai tähän kaikkeen menee paljon aikaa. Lehtonen käy pari kertaa viikossa tapaamassa jatkamme. Mutta on tämä ihan kivaakin. Meillä on Ei minulla ole vapaapäiviä kuin pari viikossa jos Toisaalta hänellä tietenkin eläkeläisenä on ai- diakoniatyön kautta saamaansa ystävää, erästä mukava porukka ja kuten puheensorinasta kuulee, sitäkään. Osallistun myös ahkerasti erilaisiin kou- kaa. Sekin auttaa, että mies kotona tukee hänen lähes kuuroa ja sokeaa rouvaa. He käyvät kahvilla, ihmiset viihtyvät. Monet jatkavat tätä kutomista lutuksiin ja opintopiireihin. Minua yksinkertaisesti aktiivisuuttaan, eikä paheksu kun rouva viilettää kirkossa ja ulkoilevat. Kommunikointikin onnis- sitten vielä kotona sen minkä ehtivät. kiinnostaa sellainen. Haluan olla siellä, missä voi päivät pitkät vapaaehtoistyössä. tuu: Vaikka eipä kai hyvän tekemisessä mitään pahaa ole. 6 Me teemme työtä lähettien hyväksi, että he voi- tia. Lopputulos on kaunis: - Joku voi ajatella, ettei sillä ole väliä, millaisia Levottomat jalat auttavat mukana. tekemiseen menee yhdeltä ihmiseltä noin 150 tun- - Kun hänelle puhuu tarkasti tiettyyn kohtaan, kuulla ja oppia Jumalan sanaa. Kristinuskon sanomaa maailmalle - Joskus olen kyllä ajatellut tästä vapaaehtois- hän kuulee vähän. Ja sitten keskustelemme tieten- Kolmas Lehtosen mielenkiinnon kohde on lähetys- työstä, että mahdanko olla enemmänkin sellainen työ. Hän on yksi Kaarinan lähetyspiirin vetäjistä. fariseus, kun joka paikkaan täytyy itsensä tunkea. - Tein työurani kaupan alalla ja ehkäpä tämä kin kosketuksella. Voimme myös kirjoittaa toistem- kipinä ihmisten auttamiseen tuli sieltä. Aloitin lä- me kämmeniin. Tässä työssä saa myös itse paljon: - Järjestämme myyjäisiä ja arpajaisia ja vas- Mutta ei se niin ole. Jeesus kehotti tekemään hyviä himmäistyön tosin jo silloin kun vielä olin työssä, tuntea, että on tarpeellinen ja hyödyksi. Viimeksi taavia, joilla keräämme rahaa. Piirien tapaamisissa tekoja ja minä yritän tehdä, kun olen hänen ope- se oli vuonna 1984, eläkkeelle jäin 95. Yhteys kun kävin tapaamassa tätä ystävääni, hän sanoi, lähinnä keskustellaan ja kuullaan pieniä esityksiä. tuslapsensa. 7

5 Näkymättömät vapaaehtoiset Seurakunta on täynnä tapahtumia, esityksiä, kon- Kirkkopäivät oli hyvä esimerkki siitä, kuinka sertteja, keskustelutilaisuuksia ja vastaavia, joihin paljon seurakunnissa tehdään pyyteetöntä työtä kaikkiin panoksensa antavat vapaaehtoiset työn- huvin, harrastuksen ja vakaumuksen tähden. Yksi tekijät. Vuoden 2007 suurin yksittäinen yhteinen keittää kahvia, toinen kantaa tuoleja, kolmas järjes- minulla on aikaa, joten mielelläni voimanponnistus olivat Kirkkopäivät. Sen noin tää keskusteluillan, neljäs tulee sinne esiintymään. teen sen verran kuin vain voimia 150 eri tilaisuuteen kokoontui kaikkiaan Monet vapaaehtoisista jäävät enemmän tai vä- ihmistä, mukana noin 200 vapaaehtoista. Päivien hemmän huomaamatta paitsi että ilman heidän teemana oli Pyhä yksinkertaisuus. työtään mistään ei tulisi mitään. Seurakunnissa riittää. työskenteli vuonna 2007 yli 3000 vapaaehtoista. Kirkkoteatterin puvustus syntyy vapaaehtoistyönä Iiris Linkoranta on ommellut Mikaelteatterin vaatekaapin sisällön. - Nyt oli sentään apua muualtakin. Ammat- Vaan mistä sitä sitten tietää, millaista joskus ti-instituutissa tehtiin suuri osa puvuista minkä kaksi tuhatta vuotta sitten on ollut? Linkoranta lisäksi eräs rouva auttoi. Mutta nyt meillä sitten kertoo, ettei sitä oikein tiedäkään. Elokuvista ja onkin aika hyvä garderoobi kasassa, Linkoranta maalauksista voi katsoa mallia, koska ne usein iloitsee. ovat luoneet ihmisten kuvan kyseisestä aikakau- Hän mieltää työnsä ihan vapaaehtoistyöksi, ei Jos pitäisi uusia vaatekaappia ja haluaisi saada koteatteriin puvustajaksi: - Eikä pukujen tietenkään tarvitse ihan autent- vaatteet, jotka edustavat Lähi-idän 2000 vuot- - Kyllä minä sitä hetken mietin, mutta ajatte- - Kun minulla nyt on aikaa, niin mielelläni tisia olla, kunhan niistä tulee olo, että tuoltahan ta vanhaa muotia, kannattaisi ehkä kääntyä Iiris lin, että ei kai se sen vaikeampaa voi olla kuin ta- minä teen sen verran kuin vain voimia riittää. se roomalainen sadanpäämies tietenkin näyttää. Linkorannan puoleen. Hänellä on nimittäin asiasta vallisella teatterillakaan. Päinvastoin, aiheet ovat Mikaelteatterissa on ollut mahdottoman muka- Vaikka itse asiassa se sama puku oli vuotta aiem- kokemusta. rajatumpia. Alkuaikoina puvut tehtiin enemmän vaa. Kaikki ovat iloisia ja heidän kanssaan on kiva min itsellään keisarilla, jolloin ajateltiin, että tuol- Linkoranta kun on ollut mukana Mikaelteatte- talkoilla. Minä kylläkin suunnittelin puvut, kun tehdä yhteistyötä. Ja minua on autettu valtavasti, tahan se keisari tietenkin näyttää! rin toiminnassa alusta saakka puvustajana. Hän on niistä kuulemma piti tulla minun näköisiäni, mutta kun enhän minä tietenkään yksin voisi kaikkia ta- Puvustajalla täytyy myös olla omat kanavansa suunnitellut teatterin nyt jo varsin mittavan rooli- yhdessä sitten toteutettiin. Mutta silloin olikin pa- varoita mitenkään hankkia. Paljon olen myös saa- kankaiden hankkimiseen. Linkoranta hakee kankai- vaatevalikoiman. Se edustaa, kuten arvata saattaa, remmat tilat, kun Lyhty toimi vielä Linnankadulla nut tutustua uusiin ihmisiin. Tämä on kaikkiaan ta esimerkiksi Toijalasta, josta tietää hyvän tukku- ajanlaskumme alun aikaa, sillä siitähän kirkkonäy- ja siellä oli alakerrassa oikein hyvät ompelumah- sellainen miellyttävä yhteisö, jossa on hyvä olla. liikkeen. Osaavan puvustajan ansiosta säästyykin telmissä yleensä kerrotaan: joulun ja pääsiäisen dollisuudet, Linkoranta kertoo. rahaa. Nahkakin on tietenkin keinonahkaa, kun se Miltä näyttää sadanpäämies? tapahtumista. on halvempaa. Ja toisinaan täytyy improvisoida: Mikaelteatterissa mukava porukka Puvustajan työ menee joka näytelmässä melko - Nyt viimeksi käytiin Säkylässä armeijan yli- sa. Linkoranta oli silloin jo jäänyt eläkkeelle Åbo Siitä lähtien teatteri onkin vienyt joka vuosi Linko- lailla samoja latuja: suunnittelussa on otettava jäämävarastossa, kun piti saada roomalaisille so- Svenska Teaterista, jossa hän ehti puvustaa näyt- rannan aikaa sen verran, että muu vapaaehtoistyö huomioon ensinnäkin aikakausi, jota kuvataan ja tilaille kunnon saappaat, kun eihän heitä voinut telijöitä kolme vuosikymmentä. Eläkepäiviensä ra- on jäänyt. Tänä vuonna oli historian suurin pon- sitten se, missä näytelmä tapahtuu. Sen jälkeen sandaaleissa laittaa pakkaseen. Puvuissa on huo- toksi hän toimi Lyhdyssä vapaaehtoistyöntekijänä, nistus, kun toteutettiin suuri pääsiäisnäytelmä ryhdytään hankkimaan materiaaleja ja lopuksi mioitava, että ne soveltuvat kirkkonäytelmään. autteli muita, toimitteli ihmisten asioita ja veti Tuomiokirkon edustalla. Siinä oli 71 roolia, joten ommellaan puvut. Esimerkiksi eivät saa olla liian värikkäitä, käyte- käsityökerhoa. Sitten häntä kysyttiin uuteen kirk- puvustajilla riitti töitä. Mikaelteatteri perustettiin 90-luvun alus- 8 niinkään harrastukseksi. desta. Kuulostaa yksinkertaiselta. tään murrettuja värejä. 9

6 Heviä ja keskiaikaa Jumalanpalveluksia pidettiin vuonna 2007 kaikki- livähemmistöjen edustajat. Mielenkiintoinen oli aan 1844 kappaletta, joista suurin osa oli tieten- myös Agricolan juhlavuoden kunniaksi järjestetty Teen vapaaehtoistyötä kin toteutettu perinteisen kaavan mukaan. Niihin messu, jonka liturgiassa ja musiikissa kaikui Agri- ihan aatteen vuoksi. Toivon, että osallistui noin ihmistä. colan kieli. Juhlamessu toteutettiin Agricolan kan- Vuoden aikana koettiin myös muutamia erikoi- voisin olla yhtenä renkaana siinä sankielisen messukirjan Messu eli Herran ehtool- porukassa, joka kutsuu ihmisiä linen mukaisesti. sempia jumalanpalveluksia. Suurta julkisuutta sai metallimessu, jossa me- Tuulahdus katolilaisuuden ajasta saatiin myös tallivirsien avulla vietiin sanaa eteenpäin. Hevimu- vähän toisella tavalla, kun Museovirasto palautti siikki veti Mikaelinkirkon ääriään myöten täyteen. Turun tuomiokirkkoon Pyhään Henrikiin ja keskiai- Kirkkopäivien aikana hiljennyttiin sateenkaarimes- kaiseen historiaamme liittyvät reliikit. taivastielle. sussa, jonne olivat erityisen tervetulleita sukupuo- Pallivahan kirkonmäellä vapaaehtoiset seurakuntalaiset luovat sunnuntaiaamujen jumalanpalveluksiin yhteisöllisyyttä. Kirkonmäellä tavataan ja seurustellaan - Omalla kohdallani kävi niin, että kun muutin keenpäin tarjotaan kahvit ja viritellään keskustelua - Tarkoituksena on, että jumalanpalvelus ja Suomeen takaisin vuonna 2004, etsin seurakun- vaikkapa saarnasta tai ihan vain seurustellaan. Lo- kirkkokahvit eivät olisi erillisiä tilaisuuksia vaan tayhteyttä, mutta en oikein löytänyt. En tahtonut puksi tietenkin tiskataan ja siivotaan paikat. paljonkin. kahvittelu jatkuisi luontevasti kirkonmenoista. Kiksejä sen sijaan on saanut toivottavasti aina- Ja sitten vielä yksi asia: Rohkaisemme näin ihmisiä tapaamaan toisiaan kin kirkkoherra, sillä ensimmäisenä toimintavuon- ei siellä ketään kohdannut. Elementit yhteisölli- - Jumalanpalveluksen alkua siirrettiin tunnilla. ja seurustelemaan keskenään. Me vapaaehtoiset na kirkossakävijöiden määrä melkein tuplaantui. syydelle olivat kuitenkin olemassa, joten kirjoitin Se alkaa nyt yhdeltätoista ja kestää tunnin vaikka olemme mukana tässä myös vetämässä mukaan Valitettavasti sen jälkeen kehitys on polkenut pai- asiasta yleisönosastokirjoituksen. Se herätti jonkin aina on myös ehtoollinen. Se on ollut merkittävä niitä, jotka tulevat tänne ensimmäistä kertaa, kallaan: verran keskustelua ja Pentti Huovisen kanssa sit- asia, sillä moni haluaa saada vähän nukkua tai yli- Heikkinen sanoo. ten pohdimme, mitä voisi tehdä. Keskustelimme päänsä viettää rauhassa sunnuntaiaamua, Heikki- kirkkoherran kanssa ja siitä tämä lähti, sanoo Pauli nen kertoo. vain mennä kirkkoon siellä oli toki ihmisiä, mutta Heikkinen, Pallivahan Kirkonmäellä toiminnan - Se on asia, joka turhauttaa minua. Yksi asia, Vapaaehtoisia on myös saatu mukaan toimin- johon toivoisi muutosta on pappien sitoutuminen. taan varsin kiitettävästi, nelisenkymmentä. Oma Se tosin on ehkä järjestelmän vika: kun on kym- vuoro auttaa sattuu kohdalle 5-6 kertaa vuodessa. menen pappia, joiden vuorot kiertävät, he eivät oi- Papit tutuiksi Heikkinen painottaa, että kyseessä ei ole mikään kein tule tutuiksi ihmisille. Pitäisi olla niin, että on Siis minkä? Kirkonmäellä toiminnan yksinkertaisena ideana toimintapiiri: pari pappia, jotka olisivat aina täällä sunnuntaina No sen, että vapaaehtoiset ovat mukana juma- on siis ollut kehittää sunnuntain jumalanpalveluk- - Me olemme ihan tavallisia seurakuntalaisia, lanpalveluksessa esimerkiksi lukemassa tekstejä tai sista yhteisöllisempi, ihmisiä kokoava ja yhdistävä jotka tahdomme osallistua jumalanpalvelukseen. toivottamassa ihmisiä tervetulleeksi kirkkoon. Jäl- tapahtuma. En minä ainakaan tästä työstä sinänsä mitään isä. 10 kiksejä saa, mutta evankeliumista ja teksteistä ja jotka siten tulisivat ihmisille tutuiksi, Heikkinen sanoo. 11

7 Musiikkia ikä kaikki Musiikkia ei voi erottaa seurakunnan toiminnasta. si, sillä se täytti 20 vuotta. Pääsiäiseksi valmistui On vaikea keksiä seurakunnallista toimintamuo- myös Tuomiokirkon urkujen täysremontti. toa, jossa ei musiikki olisi lainkaan mukana. Kaste, Totuttuun tapaan kirkot täyttyivät myös kon- hautajaiset sekä muut kirkolliset toimitukset ovat serttisarjoista. Vuonna 2007 niitä oli: kun antaa Herralle, saa itse paljon, itsestään selvästi musiikin valtakuntaa, mutta Tuomiokirkossa kesän Iltamusiikki paljon enemmän takaisin kuin mitä niiden väliin jää myös melkoinen määrä muuta Tuomiokirkossa Kesämusiikki ja kirkon esittely musiikkitoimintaa: muskareita, kuoroja, bändejä, Mikaelinkirkossa Kesän urkukonsertit laulu-iltoja ja suurempia konsertteja. Kakskerran kirkossa Kakskerran suvimusiikit Vuonna 2007 seurakunnissa toimi lähes 40 kuo- edes odottaa. Paattisten kirkossa Paattisten kesäillan musiik- roa ja kymmenkunta soitinyhtyettä. Ne esiintyivät kihetket yli 300 kertaa eli lähes päivittäin oli jossain päin Maarian kirkossa Vanhaa musiikkia Maariassa kaupunkia konsertti. Suuria musiikkitapahtumia Varissuon kirkossa Varissuon kirkon iltamusiikit olivat esimerkiksi Katedraali soi! tapahtuma, jossa Ylösnousemuskappelissa kesällä musiikkihetkiä viikon ajan kuultiin erityisesti kahta suurta barok- Pyhän Katariinan kirkossa Cantio Sacra kisäveltäjää, J. S. Bachia ja Dietrich Buxtehudea. Pääsiäisen musiikkitapaus oli Chorus Cathedralis Iuniorumin Matteuspassio kuorolla oli juhlavuo- La Vonne Gräsbeck toimi ensimmäisen kerran seurakunnan vapaaehtoisena 1940-luvulla. Johdatusta ja siunausta - Sain kovasti apua esimerkiksi rovasti Ralf kaan muutama Gräsbeckin lapsenlapsi, mutta tietenkin myös kykyä ja voimia tehtävän to- Karlssonilta sekä rovasti Bror Borgarilta. Ilman muuten kuorolaiset ovat jo eläkkeellä. Se ei teuttamiseen. Eli että jos seurakunnassa jotain heidän työpanostaan en varmastikaan olisi menoa haittaa: tehtävää olisi, niin minä sen mielelläni tekisin. jaksanut. Ystäväni sanoi silloin minulle, että oletkos ihan - Eihän meillä edes ole kauhean hienot äänet, mutta laulamme sitäkin suuremmalla Kaikkea sitä ehtiikin, kun on toimelias ja viitseli- rakunta ja siellä tehtävä työ on aina ollut luonnol- hullu: sinulla on viisi lasta ja vastaanotto ja Ylistyslaulut soivat iloa äs. Niin kuin nyt vaikka perustamaan useampiakin linen osa elämää. vielä järjestätte konsertteja! Ja siihen päälle Ylistyslauluiltoja varten syntyi myös kuoro: Hän kertoo elämässään olevan kaksi mot- pyydät lisää tehtäviä, Gräsbeck nauraa. rakkaudella, Gräsbeck nauraa. seurakunnan kerhoja, jotka pyörivät viikoittain - Elämässäni on ollut paljon johdatusta ja ru- Ylistyslaulukuoro, jota Gräsbeck on vetänyt toa: Palvele Herraa ilolla ja Rukoile ja tee vuosikymmenestä toiseen. Mutta toisaalta, voi- kouksiini on vastattu usein. Kun antaa Herralle, Mutta niin vain pyyntö kuultiin, sillä toki- pian 30 vuotta. Kuorotoiminta onkin hänelle työtä. Näitä pääsee toteuttamaan esimerkiksi miahan voi ammentaa loputtomasti Raamatusta, saa itse paljon, paljon enemmän takaisin kuin mitä han seurakunnassa työtä riittää. Seuraavana luontevaa, sillä musiikki on aina ollut lähellä esirukousilloissa, joissa rukoillaan myös mah- rukouksesta ja jumalanpalveluksista. edes odottaa. Ja niin kauan kuin vain jalat ja pää vuonna alkoivat sekä esirukousryhmä että ylis- sydäntä. Kaikista perheen viidestä lapsestakin dottomia asioita: toimivat, minä aion näitä töitä myös jatkaa. tyslauluillat. tuli muusikoita ja lapsenlapsistakin on sellaisia Niin ainakin ajattelee ruotsinkielisen seurakunnan aktiivi La Vonne Gräsbeck, joka aloitti vapaa- - Ensimmäiset kolme lukukautta hoidin kai- sukeutumassa. - Rukoilemme sellaisten sairaiden puolesta, joille lääkärit eivät anna toivoa. Ja toisinaan Her- ehtoistyönsä jo 1940-luvun puolivälin jälkeen. Sil- Tehtävää on aina ken itse, soiton, rukoukset ja pidin puheet. Ide- Vaan mitä ne sellaiset ylistyslaulut ovat? ra auttaa. Se on ihmeellistä. Rukoilemme aina loin hän asui vielä Helsingissä ja piti siellä lapsille Niin, siis mitä töitä? Vaikka mitä. Palataan hetkek- ana oli, että lukukaudella olisi aina yksi teema - Ne ovat vähän niin kuin kiitosvirsiä, ni- myös lähetyssaarnaajien puolesta. Haluaisinkin, pyhäkoulua, veti muutamaa piiriä ja tyttöpartiota. si vuoteen 1966: silloin Gräsbeck perusti Turun ja sitten sille alaotsikoita. Nykyään meillä on mensä mukaisesti iloisia. Olemme saaneet että kiittäisimme Herraa enemmän ja huomai- Siitä se sitten lähti, joskin taukoja on ollut, kun piti Hammaslääkäriseuran kristillisen kerhon hän puhujaa lukukaudessa. Nyt on teemana ylistyslaulukirjoja esimerkiksi Yhdysvalloista simme Hänen suuruutensa. Esirukous on senkin kasvattaa omatkin lapset. itse on hammaslääkäri, eläkkeellä tosin jo. Kerho ollut Jeesuksen jalanjäljissä. ja Englannista. Se on aina paras lahja, mitä suhteen hieno asia - se on erinomaista terapiaa minulle on voinut antaa: ylistyslaulukirja. Ylis- itsekkyyttä vastaan. Olemme ja elämme ihan lii- tyslaulukuorossa on mukana vähän alle 20 aksi omissa ympyröissä. Esirukous on hyvä apu henkeä. Tuleviin 30-vuotisjuhliin saadaan mu- päästä lähemmäs muita ja Herraa. Vaikka ei sen puoleen: ei hän koskaan ole ajatellut tekevänsä vapaaehtoistyötä. Pikemmin seu Rohkenin rukoilla tehtävää Herralta ja toimii edelleen ja Gräsbeck on myös mukana. Seuraava askel oli vuonna 1977: Gräsbeck tosin muistaa muistuttaa, ettei ihminen yksin mitään tee: 13

8 Lasten seurakunta Erilaisia lasten ja nuorten kerhoja oli vuonna lasten silmin. Elokuva pääsee levitykseen kuluvana 2007 noin 400 ja niissä jäseniä yli Lapsi- vuonna. ja nuorisotyön tapahtumiin puolestaan osallistui Lapsia varten suunniteltiin myös ihan omia noin ihmistä. Lisäksi perhekerhojen suosio jumalanpalveluksia. Yksi mieleenpainuvimmista jatkui: niissä kävi noin aikuista ja taisi olla Lasten enkelikirkko, jossa Joel Hallikainen lasta. esiintyi taikuri Telmuksena. Ihan pelkkää temppui- Eikä siinä kaikki: vapaaehtoisia ohjaajia lasten- lua messu ei kuitenkaan ollut, vaan Raamatulla, ja nuorten kerhoissa oli kaikkiaan noin 1200 par- rukouksella ja lauluilla oli lasten jumalanpalveluk- tiolaisten osuus on tässä luvussa merkittävä. sessa sijansa. Pieninä makupaloina vuoden aikana lasten Säännöllisiä pyhäkouluryhmiä toimi 25. Pe- kanssa toteutetuista hankkeista mainittakoon rinteisen pyhäkoulutoiminnan rinnalle on tullut seurakunnan ja lastenkulttuurin taitotalo Valo- muun muassa päiväkodeissa ja arkipäivinä toteu- auringon yhdessä toteuttama elokuva, 10 käskyä tetut pyhäkouluvierailut. lulle löytyy Kuisman lapsuudesta, jolloin hän pääsi seuraamaan tätinsä luona maalaispyhäkoulua, jota pidettiin aina sunnuntaisin eri maataloissa: - Olemme ajatelleet, että tämä on nimenomaan tekemisen kautta jokainen voi löy- lasten jumalanpalvelus. Meillä on tietyt asiat jotka tää itselleen seurakunnasta oman teemme aina. Rakennamme alttarin, laulamme, paikkansa. rukoilemme, käymme myös ehtoollisella kirkon puolella. Ja sitten on tietenkin askartelua, ja piirtämistä ja sen sellaista. Oleellista on, että tunnit on mietitty tarkkaan. Tämä ei ole mikään lapsiparkki, Kuisma painottaa. Tällä kertaa käydään läpi pääsiäisen tapahtumia. Kerrataan kiirastorstain, pitkäperjantain ja pääsiäispäivien tapahtumat kangasukkojen avulla vähän niin kuin nukketeatterissa flanellokuviksi Orkkuli Kuisman mielestä seurakunnissa riittää tekemistä kaikille - ja juuri tekemisen kautta löytyy myös se oma paikka seurakunnassa. Martin pyhäkoulu syntyi vapaaehtoisvoimin kan liikkumaan, kun etsitään porukalla huoneeseen piilotettuja suklaamunia. Kuisman mielestä pyhäkoulussa on sekin hieno puoli, että myös aikuinen kirkkokansa näkee, että mukana on lapsiakin: jokainen voi löytää itselleen seurakunnasta oman paikkansa. Hänelle itselleen se tekeminen on pyhäkoulu ja lasten raamattukerho: - Ja jos sitten ehtoollisella lapset eivät ihan - Otan hyvin tosissani sen kohdan Raamatussa, Martinkirkon pieni tornikappeli on melkoisen jotka eivät muuten kirkosta paljon perusta, sillä aina osaa olla paikallaan ja hiljaa, niin tuskinpa jossa Jeesus pyytää antamaan lasten tulla tykön- täynnä: 22 pyhäkoululaista, iältään kahdesta kah- siellä on kuulemma yksinkertaisesti niin hauskaa. siitä kukaan ottaa nokkiinsa. Lasten kaltaisten on sä. Jos sitten ei järjestetä esimerkiksi pyhäkoulua, Jumalan valtakunta, eikö se niin mennyt, Kuisma niin sehän on sama kuin että estettäisiin lapsilta muistuttaa. pääsy Jumalan yhteyteen. Lapsistahan kaikki läh- teentoista, ovat aloittamassa omaa sunnuntain Lasten nimien muistaminen johtuu kuulemma hartaushetkeään. On melkoinen saavutus saada ennen kaikkea hyvästä nimimuistista, mutta on pidettyä pienessä huoneessa sellainen määrä lap- siinä muutakin: sia hallussa ilman että kaikki kiipeilevät seinille. - Minusta on tärkeää, että seurakunnassa to- tee. Kuka kirkossa 40 vuoden päästä käy, ellemme Lapsityö on tärkeintä Orkkuli Kuismalta, 38, se onnistuu. della kohdataan lapset ja heidät vanhempansa. Ih- Kuismalle vapaaehtoistyö on itsestään selvää. Hän opeta lapsia siihen alusta saakka? Mutta toki hän saa itsekin työstä: Toisaalta hänellä on kokemusta, sillä hänellä miset pitää ottaa tosissaan. Heidät pitää tervehtiä, on tehnyt sitä paitsi seurakunnassa, myös esimer- - On iso työ valmistella raamattukerhon tun- on viisi omaakin lasta. Mutta silti: Kuisma jopa hyvästellä ja muistaa. Sitä kautta heidät myös saa- kiksi sotilaskodissa. Se onkin hänelle ennen kaik- teja varsinkin kun elämä on muutenkin aika muistaa mennen tullen kaikkien lasten nimet, uu- daan mukaan muuhun seurakunnan toimintaan. kea harrastus. Sitä paitsi hän on sitä mieltä, että kiireistä ja samalla tulee itsekin syvennyttyä Raa- on turha ruikuttaa, että sellaista ja sellaista pitäisi mattuun, mitä muuten tapahtuu turhan harvoin. järjestää, ellei itse tee asialle mitään. Ja sitten täällä usein lasten suusta saa kuulla sen sien tulokkaidenkin, ja näyttääpä tuntevan lasten vanhemmatkin. 14 niitä virallisesti kutsutaan. Lopuksi päästään hiu- Lasten jumalanpalvelus Ei siis ihme, että Martinseurakunnan pyhäkou- Martin pyhäkoulu sai alkunsa vuonna 2003, kun - Seurakunnasta löytyy jokaiselle ihmiselle olennaisen. Niin kuin tänään kun kaikki saivat luun tullaan muistakin seurakunnista. Niin kuin Kuisma ja kaksi muuta äitiä ihmettelivät, miksei työtä ja tekemistä. Sitähän seurakunta nimen- lopuksi kertoa jonkin iloisen asian elämässään: myös Kuisman vetämään koululaisten raamattu- seurakunnalla ole sellaista. He kääntyivät perhe- omaan on: ihmisiä, jotka tekevät erilaisia asioita. Emilia muistutti, että se on se, kuinka Jeesus on kerhoon. Siellä käy lapsia sellaisistakin perheistä, työn papin puoleen ja siitä se lähti. Malli pyhäkou- Ei seurakunta ole vain se pappi. Tekemisen kautta sovittanut syntimme. 15

9 Apua puhelimitse Vuonna 2007 Turun ja Porin alueella Palvelevaan Valtaosa soittajista, noin 77 prosenttia, oli yksineläviä. Yksinäisyys oli myös suurin yksittäinen puhelimeen tuli noin puhelua. Turun Palvelevan puhelimen toiminnassa oli mukana 110 päivystäjää, joista 16 toimi Salon päivystyspisteessä. keluun, asumiseen ja talouteen liittyvät asiat. Kol- puhelujen aihe, seuraavaksi tulivat työhön, opis- Verkkopäivystäjiä oli 15. Koko telealueella toimi mas suuri aihepiiri olivat perimmäiset kysymykset. yhteensä 145 päivystäjää. Palvelevan puhelimen ohella myös palveleva netti Miehet ja naiset soittivat suurin piirtein yhtä auttaa. Osoitteeseen voi lähettää nimettömänä ja luottamuksellisesti viestin, paljon. Eniten soittivat vuotiaat, joita oli noin 46 prosenttia kaikista soittajista. Palveleva jossa voi kertoa mieltään painavista asioista. Vastaus tulee viiden päivän sisällä. puhelin tarjoaa apua myös ruotsiksi. Koko maassa päivystäjiä oli runsaat 2000, joista 70 prosenttia vapaaehtoisia. se kuuluu kotikasvatukseen, jota olen myös yrittänyt jatkaa seuraavalle sukupolvelle. Tein vapaaehtoistyötä jo silloin kun olin työelämässä ja poika joskus kyseli, että miksi sellaista teet kun et saa siitä edes rahaa. Vastasin, että siksi, että sinä oppisit, kuinka joskus voi tehdä työtä ilmankin, että koko ajan vain mielessä pyörii raha. Palvelevan puhelimen vapaaehtoisilta vaaditaan kykyä kuunnella. Ei neuvota, kuunnellaan - Vuonna 2004 olin jäänyt eläkkeelle ja huomasin Turun Sanomissa ilmoituksen, jossa haettiin ihmi- läpi koulutuksen teemojen sisällä, jotta ymmärtäisi itseään ja siten myös soittajia. Koulutuksessa käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa auttava vuorovaikutus, elämänmuutokset, perheen kysymykset, seksuaalisuus, uskon kysymykset, mielenterveys Puhumalla asiat pois mielestä remmin, mutta silti asioiden puhuminen pois mielestä on minusta hyvin tärkeä asia - vaikka eivät kaikki sitä keskustelua kaipaakaan, Kerttu sanoo. Hänellä on aina työssä mukana pieni muistilappu, johon on kirjattu perusratkaisu ihmisten ongelmiin. Tai siis ei tietenkään ratkaisua: eihän sitä toisen elämään itsellä ole, eikä Pal- päin ja kuinka se eteenpäin kulkeminen toteutuu. Mutta me siis emme anna neuvoja. Me kuuntelemme, Kerttu muistuttaa; neuvoja pyritään antamaan vain silloin kun ihan oikeasti on niiden paikka. Yksinäisiä vanhuksia Yksi melko suuri ryhmä, joka Palvelevaan pu- siä tähän toimintaan. Hain ja tulin valituksi ja sillä Palvelevan puhelimen vapaaehtoisille työvuoro velevassa puhelimessa edes saa olla. Vapaaeh- helimeen soittaa ovat yksinäiset ihmiset. Kaikkiaan Palvelevan puhelimen keskuste- tiellä olen edelleen, kertoo yksi Palvelevan puheli- osuu kerran kuussa. Puhelimessa ollaan kolme toiset ovat nimenomaan kuuntelemassa, eivät - Tuntuu, että monelle yksinäiselle ja eten- luissa tulee esiin koko elämän kirjo. Puhutaan men vapaaehtoisista, kutsutaan häntä nyt vaikka tuntia kerralla. Oleellisena osana työhön kuuluu neuvomassa. He auttavat soittajaa löytämään kin vanhukselle tämä meidän kanssamme surusta, erosta, väkivallasta, sairaudesta, ihan Kertuksi, sillä työtä tehdään nimettömänä. myös asioiden purku omalta osalta jälkikäteen. omat vastauksensa. keskustelu on ainoa hetki päivässä, jolloin he kaikesta mikä voi elämää koskettaa. Yksi pu- Aluksi pidettiin neljän kuukauden mittainen Niissä keskusteluissa käydään läpi puheluissa Mutta se muistilappu: siihen on kirjattu saavat puhua kenenkään kanssa. Toinen mer- helu kestää yleensä minuuttia, joskus koulutus, joka oli kuulemma niin hyvä, että jo esille tulleita vaikeita kysymyksiä tai käsitellään ylös tapoja, joilla voi koettaa katsella omaa kittävä soittajaryhmä ovat avohoidon mielen- kauemmin, jos asia sitä vaatii. Usein vapaaeh- ihan sen takia kannatti hakea vapaaehtoiseksi: jotakin aihetta kuten yksinäisyyttä tai hylkää- elämäänsä niin että löytäisi itse tarvittavat terveyspotilaat. Ja on sitten niitäkin, jotka vain toinen saa työstään myös kiitoksen: - Itselläni on hoitoalan tausta ja siitä kurssista mistä. Lisäksi päivystäjille on erilaisia täydentäviä vastaukset ja ratkaisut. haluavat hetken keskustella. Kai sielläkin sitten - Kun saa kokea, että on voinut olla toisen olisi ollut kovasti hyötyä työelämässäkin. Perus- kursseja ja luentoja, jotka auttavat heitä ymmär- - Mietitään, mitä kyseessä olevassa asias- jokin tarve on taustalla, vaikkei mitään varsi- tukena ja apuna, silloin tuntee myös itse itsen- sanoma oli, että täytyy tuntea itsensä ja oman tämään puheluissa tulevia asioita. sa on tapahtunut, mitä siitä ajatellaan, miten naista ongelmaa näyttäisikään olevan olemas- sä tarpeelliseksi ja se on suuri kiitos työstä. Ja elämänsä historia ennen kuin voi auttaa muita. - Varsinkin alussa tämä oli aika raskasta. ajatukset ohjaavat toimintaa, millaisia tunteita sa, Kerttu sanoo. varmaan myös yksi syy, miksi minä teen tätä Piti käydä omaa elämäänsä ja sen kasvukipuja Nykyään jo osaa ehkä työstää näitä asioita pa- asia herättää, miten siinä pitäisi pyrkiä eteen- työtä: että saa tuntea itsensä tarpeelliseksi

10 Sata vuotta koko ajan valmiina Vuosi 2007 oli merkkipaalu partioliikkeen histori- Vuonna 2007 täytti pyöreitä myös monia par- assa, sillä se täytti sata vuotta. Suomen partiolai- tiolaisiakin vuosien varrella 40 vuotta palvellut set tosin ovat aavistuksen nuorempia: ensimmäi- Heinänokka. Sillä ja muilla leirikeskuksilla menee nen lippukunta perustettiin lujaa - leirikeskusten käyttöaste kasvoi jälleen on hauska oppia uusia asioita. Tällä hetkellä partiolaisia on Suomessa noin edellisestä vuodesta. Se näkyi muun muassa tar Varsinais-Suomen Partiopiirissä toimi jottujen aterioiden määrissä ruoka-annoksia kaiken kaikkiaan yhteensä 101 lippukuntaa. Partio- meni miltei 7000 enemmän kuin edellisvuonna, laisia niissä on noin Turun ja Kaarinan seura- kaikkiaan noin ateriaa. Leirikeskuksissa kuntien puitteissa toimii 27 lippukuntaa. vieraili kaikkiaan noin ihmistä. Ja tietenkin leirielämää viettivät muutkin kuin partiolaiset: varhaisnuorille ja nuorille järjestettiin noin 270 leiriä. Kerttu Palmuselle partio on elämäntapa. Partiossa vaikka eläkeikään saakka - En minä oikein osaa erottaa harrastusta va- siis että ylipäänsä toiminta on laadukasta ja paaehtoistyöstä. Tämä on molempia. Ei ihan toimivaa. työtäkään muttei ihan pelkkä harrastuskaan. Itsekin tästä joka tapauksessa saa paljon, ta- Siinä taitaa se leirinuotiolla istuksiminen jäädä vähemmälle? - Olen oppinut monenlaisia taitoja, kuten vuonna Eli siellä on sitten jo eläkkeellä organisointikykyä, mikä on nuorelle ihmiselle olevia partiolaisia. He järjestävät omia retkiään ja Palmunen myös uskoo, että ihmiset haluaisivat hyväksi, kun ei sitä ole vielä päässyt työelä- kokoontumisiaan. Teltoissa eivät taida enää yö- ylipäänsä tehdä vapaaehtoistyötä siis muual- mään opettelemaan. Ensimmäinen työpaik- pyä, mutta vaelluksilla ja retkillä kyllä käyvät. He lakin kuin partiossa paljon nykyistä enemmän, tehtäviä, jos vain halua on. paa ihmisiä, saa ystäviä ja kokemuksia, sum- - Onhan tämä työni ehkä hiukan hallin- kani tulee olemaan järjestösihteerin työ täällä myös antavat meille nuoremmille henkistä tukea mutta ovat vain vähän laiskoja aloittamaan. Pieni maa Kerttu Palmunen työtään partiossa. Sillä nollista, mutta tottahan minä osallistun myös Turussa - siinäkin työssä partiokokemuksesta tarvittaessa. potku takapuoleen voisi auttaa: työtä se kai nykyään enemmän on, hän kun leireille ja retkille, koetan päästä mukaan pari on varmasti hyötyä. on Tuomiokirkkoseurakunnan Nuotiotyttöjen kertaa keväällä ja pari kertaa syksyllä. Pidän lippukunnanjohtaja ja nuotiotyttöjä sentään ulkona metsässä olemisesta, mutta on myös Haastavia tehtäviä riittää aina on 250. Pienryhmiäkin kokoontuu viikoittain mukavaa saada olla lasten ja nuorten kanssa, Ihan keskivertosudenpennusta Palmunen ei - Aloitin seitsemänvuotiaana ja siitä saakka parikymmentä. pysyy vähän mukana heidänkin elämässään, enää ikänsä puolesta käy, mutta ei hän lippu- olen ollut mukana. Eikö sitä niin sanota, ettei Palmunen sanoo. kunnan senioreihinkaan kuulu: partiosta luovuta koskaan? Siellä on myös mah- Palmunen on eräänlainen toiminnanjohtaja: Partio kuten moni muu seurakunnan järjes- - Siinä ihmisten innostamisessa voisikin olla tämä toiminta onkin usein koko elämän kestävä seurakunnalle saumaa. Pitäisi tarjota aktiivisesti tuttavuus. Niin Palmusellekin: mahdollisuuksia, se olisi varmaan myös hyvä tapa sitouttaa ihmisiä. Entä meneekö vapaaehtoistyöhön kovasti aikaa? hänen tehtävänään on huolehtia ja organisoi- Hän itse on tällä hetkellä 24-vuotias viit- - Tuskinpa minua iän takia ihan vielä pot- dollista hoitaa hyvin monenlaisia tehtäviä. Ensin - Se riippuu ihan siitä, kuinka paljon haluaa da, että kaikki toimii. Että joka viikko on kylliksi tä vaille valmis sosiaalipolitiikan maisteri ja kitaan pois. Päinvastoin, meillähän on täällä aloitetaan vaikka venekunnanjohtajana, niin kuin aikaansa antaa. Teini-ikäisenä minulla meni par- johtajia vetämään kokoontumiset ja että leirit arvelee, että partiotyöstä tulee olemaan ihan myös hiillosvartio, jossa on mukana ihan lip- minäkin tein, ja sitten pikku hiljaa edetään vähän tioon kaikki viikonloputkin, nykyään aikaa menee ja retket suunnitellaan ja järjestetään kunnolla selkeää hyötyä myös työelämässä: pukunnan perustajajäseniä se perustettiin isompiin hommiin. Aina löytyy uusia, haastavia vähemmän, joitain tunteja viikossa

11 Auttamista ja kohtaamista Diakoniatyön tarkoituksena on avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin. Apu voi olla tiedonjakamista, mukana kulkemista ja kannustamista, mutta myös hyvinkin konkreettista avustusta vuokraan ihan jo oman itsenkin tähden. Ei tule vapaa-ajan ongelmia. (AJ) tai ruokamenoihin. Tai vaatteisiin: Ruissalontiellä toimiva Karderoopi on käytettyjen vaatteiden market, josta on mahdollista saada päälle tämä on mukavaa vaihtelua, saa olla muiden kanssa. (MP) pantavaa. eläkkeellä on hyvä vain kun on jotain tekemistä. (ES) Diakonian parissa työskentelee paljon vapaaehtoisia, jotka auttavat lapset suorastaan käskivät minut mukaan, etten vain istuisi kotona. Ja hyvä oli, että patistivat! (TV) muun muassa Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Poijun (Humalistonkatu 7) toiminnan pyörittämisessä, tekevät lähimmäistyötä ja auttavat kuka milläkin tavoin lähimmäisiään. Vuonna 2007 toimintansa aloitti puolestaan aikuisille tarkoitettu Vilkku (Puutarhakatu 22). Se kerää paitsi kolmisen sataa kävijää kuukausittain, myös paljon vapaaehtoistyöntekijöitä kuten Poijukin. Yhteisessä diakoniassa toimii noin 220 vapaaehtoistyöntekijää, kun lasketaan lähimmäispalvelutyötä tekevät mukaan. Työtä tehdään tietenkin myös paikallisseurakunnissa, joissa diakonian vapaaehtoisia ja diakonian ryhmien kaikkea maahanmuuttajavanhuksia, inkerin- vapaaehtoisohjaajia on kaikkiaan lähes kolme sataa. suomalaisia naisia. Niinikään apua annetaan ja haetaan erilaisista piireistä: raamattupiireistä, lähetyspiireistä, diakoniapiireistä ja vastaavista. Erilaisia piirejä toimi seurakunnissa viime vuonna 241 kappaletta. - Tänne tullaan viihtymään. Täällä lauletaan päätettiin kokeilla vähän toisenlaista toiminta- mennyt auttamaan - ehkä se on sellainen elä- muotoa. Vaikka kaipa tämä perustettiin vähän mäntapa, jonka on oppinut nuorena. Nykyään tai kahvia ja pullaa. Toisinaan meillä käy ihmi- sitäkin silmällä pitäen, että meillä itsellämme sellaista taitaa olla vähemmän, ehkä se johtuu siä puhumassa erilaisista aiheista. Nyt viimeksi on tekemistä. Ettemme vain jää neljän seinän siitä, että työelämässä on niin kauhea kiire oli ravintoterapeutti esitelmöimässä ja kerran sisään kyhjöttämään, Juntunen nauraa. koko ajan, ettei ihmisillä yksinkertaisesti ole - Niin, tämä on tällaista sielun ja vatsan Pikkutuvassa tarjotaan neljän - Olen kyllä tehnyt elämässäni aika paljonkin vapaaehtoistyötä. Kun tarve on ollut, olen ja seurustellaan, minkä lisäksi saa myös ruoan oli muistineuvoja, Eeva Stark kertoo. Sielun ja vatsan hoitoa - Siihen aikaan tämä huone oli lähinnä kamala varastotila. Yhdessä parin diakonin kanssa hoitoa, summaa Anneli Juntunen. Tellervo Vasarainen kertoo, että kaikki ruoka tehdään alusta saakka itse. - Seurakunta maksaa ruoka-aineet ja mei- aikaa. Minulla nyt kumminkin aikaa on, kun ei ole perhettä ja on eläkkeellä, Maija Puntunen miettii. Varissuon kirkon alakerrassa, Pikkutuvaksi ris- Pikkutupa on auki kolmena päivänä viikossa dän kävijämme saavat sitten maksaa ruuasta - Ja tuleehan siitä itsellekin hyvä olo, kun tityssä kohtauspaikassa, emännöi neljä naista: ennen se oli peräti neljänä, mutta kun emän- ja kahvista jos haluavat maksaminen on va- pystyy auttamaan ihmisiä eteenpäin. Ihmiset Eeva Stark, Tellervo Vasarainen, Maija Puntunen nillä on vähän muitakin kiireitä maanantai- paaehtoista. Yleensä kyllä ihmiset jonkin koli- ovat tyytyväisiä, kun saavat täältä sen ruuan, emännän voimin ruokaa, kahvia ja Anneli Juntunen. On maanantai ja kello kym- sin, tiistaisin ja keskiviikkoisin. Puolesta päiväs- kon antavat. Eeva Stark sanoo. ja ajankulua. menen, asiakkaat tulevat puolilta päivin, mutta tä kello viiteentoista. Maanantaisin lauletaan Parhaimmillaan Pikkutuvassa on käynyt - Koskaan ei voi myöskään tietää, milloin emäntien työpäivä tai tänään aamuvuorossa tunnin verran, virsiä lähinnä, keskiviikkonakin parikymmentä ihmistä, yleensä sentään vähän itse tarvitsee apua. Eikä apua suinkaan vält- oli Eeva Stark on alkanut jo kahdeksalta, sillä lauletaan, mutta kevyempiä lauluja. Tiistaisin vähemmän, pieneen kerhotilaan ei ihan kau- tämättä ole varaa ostaa silloin tarvitsee va- on hernekeittopäivä ja keiton valmistaminen ot- yleensä vain istutaan ja jutellaan. heasti ihmisiä edes mahdu. paaehtoisia ihmisiä: juttelemaan, auttamaan, Vapaaehtoinen ruokamaksu Mutkatonta vapaaehtoistyötä minua, kun minulla oli jalka poikki, Juntunen miettii. taa aikansa, pikkutuvassa kun ei purkkikeittoihin sorruta. hoitelemaan asioita. Niin kuin Tellervo auttoi Pikkutupa on siis tapaamispaikka, eräänlainen Pikkutupa on ollut olemassa parisen vuotta. Varissuon vapaaehtoisilla on hyvin maanlä- kerhohuone, jonne ovat kaikki tervetulleita, jos Toiminta alkoi kirpputorin pitämisellä rahaa heinen suhde vapaaehtoistyöhön. Asiaa ei ole kohta lähinnä siellä käykin vanhuksia ja ennen kerättiin Tallinnan lastensairaalalle. kauheasti tullut edes ajateltua: kunhan teh- Tellervo Vasarainen nyökkää: juuri niin yksinkertaista se on. dään, se on tärkeintä

12 Rippileiri suosio jatkuu Rippikoulujen suosio ei näytä laantuvan eikä Rippikoululaisten tupakointi oli asia, joka nousi etenkään rippileirien. Ilta- tai päivärippikoulua vuonna 2007 esille myös julkisuudessa. Savutto- kävi vuonna 2007 viisi ryhmää, kun leiririppikou- masta riparista tehtiin valtuustoaloitekin. Suunta jo se, että saa olla mukana tekemässä muille mukavaa leiriä on asia, josta saa itsekin paljon. (ST) luja järjestettiin 68. Yli 1700 nuorta pääsi ripil- savuttomuutta kohti on selvä. on mukava auttaa muita ihmisiä ja lisäksi tämä on ihan hauskaa itsellekin. (BT) tä, minkä lisäksi myös isoskoulutus oli suosittua. Nuoria kokoontui sanan ääreen myös muuten Koulutukseen osallistui lähes 700 nuorta, joista kuin rippikouluissa. Suurin yksittäinen tapahtuma tutustuu uusiin ihmisiin ja tämä on hauskaa. (JB) isosena lopulta toimi noin puolet. oli Kirkkopäivillä: Tuomiokirkkotorilla pidetyt kou- tämä on hyödyllistä ja mukavaa puuhaa. (JS) Erityisrippikoulujakin järjestettiin, yhtenä mie- lulaisjumalanpalveluksiin osallistui noin leenpainuvimmista kehitysvammaisten rippileiri, nuorta. Kaikkiin nuorten tapahtumiin Kirkkopäivil- jossa oli kuulemma niin hyvä meininki, että leiri- lä osallistui noin nuorta. nuotiolla tanssittiin virsien tahdissa! Santeri Tuominen, Britt Tamm, Jesse Berg ja Juho Santavuori ovat osa Paattisten seurakunnan ensi kesän isosista. Isoseksi heidät veti mukavat muistot omasta rippileiristä. Isosena oppii kantamaan vastuuta Paattisten pappilassa on alkamassa rippikoulu. hauskaa, selvä se. Mukavaa kokemusta haluaa jakaa ulkopuolelle, määrittelee Jesse Berg. Isoseksi nuoret päätyivät aika lailla samoja la- on kaksi, Santeri Tuominen ja Jesse Berg soit- Muussa seurakunnan toiminnassa nuorista Sitä ennen on pidetty isoskoulutusta, ja koulu- Mutta käy se sikäli työstäkin, että koulutusta tuksen lopuksi tulevat isoset vetävät nuoremmille on jatkunut joka toinen viikko syksystä saakka. - Tilanne on osattava ottaa haltuun. Täy- tuja: kun oma rippikoulukokemus oli mukava, tavat bändissä, joka harjoittelee pappilassa ja hartauden. Kuunnellaan laulu, kerrotaan pieni ta- Parilla viikonloppuleirilläkin on käyty. Varsinainen tyy olla pikkuisen auktoriteettia, mutta pitää halusi jakaa sitä muillekin ja kenties päästä soittaa toisinaan myös jumalanpalveluksissa. rina ja rukoillaan. homma on sitten kesällä: viikon mittainen rippilei- kuitenkin muistaa, että hauskaa tämän pitää itse vielä kokemaan sen uudestaan. Kaikki- Ja mikäs on soitellessa, kun seurakunnalla on ri Kunstenniemessä. olla, huumorilla mennään, täydentää Santeri en muistoissa leirillä oli hauskaa, porukka oli omat bändikamat (kirkkoherra on kuulemma Tuominen. hienoa ja omat isoset esimerkillisiä, rentoja, musiikkimiehiä). Isosia on yhdeksän, mikä on varsin paljon kun ottaa huomioon, että rippikoululaisia on parisenkymmentä. Mutta minkäs teet kun toiminta on Esimerkkinä nuoremmille niin suosittua: isoskoulutus on yksi seurakunnan Isoset ovat itse 16-vuotiaita, vuoden vanhempia Tamm kertoo, että he ovat leikkineet erilaisia tärkeitä rippikoulunjälkeisiä kosketuskohtia nuo- kuin rippikoululaiset. Mutta se on tärkeä vuosi ja seuraleikkejä, harjoitelleet hartauksien pitoa, - Täytyy toivoa, että meilläkin olisi hyvä - Toivon, että pääsen jatkamaan leirihom- riin. Sinne tullaan mielellään ja siitä pidetään. Sa- isosten täytyy oppia ottamaan vastuuta ja toimi- suunnitelleet iltaohjelmia, sporttivartteja ja yhteishenki ja että leiri menisi yhtä mainiosti mia sen jälkeenkin. Meillähän on mahdollisuus malla se on usein nuorten ensimmäinen kosketus maan vähän aikuisemmin. Läskiksi ei sovi lyödä, niin edelleen. Siis harjoitelleet oikeastaan ker- kuin oma viime vuonna. Että voisi vaikuttaa tulla mukaan auttamaan vaikka jollekin las- vapaaehtoistyöhön, vaikkeivät he sitä oikein va- pitää olla esimerkkinä nuoremmille, että leirillä ho-ohjaajan taitoja. Unohtamatta sitä yhtä siihen, kuinka leiri sujuu. Itse odotan leiriltä tenleirille, Santeri Tuominen sanoo. paaehtoistyöksi mielläkään: kaikki sujuu kuten on suunniteltu. Koulutuksessa asiaa: ihan sitäkin, että saa tavata uusia ihmisiä ja Jesse Berg muistuttaa, että myös bänditoi- tuttuja myös, Juho Santavuori sanoo; suurin minta jatkunee. Muut eivät vielä osaa sanoa, osa omasta ryhmästä on nimittäin tuttuja miten yhteiselo seurakunnan kanssa vastai- - Huvia tämä enimmäkseen on, mutta toki 22 ei esimerkiksi valitse seuraansa ja jätä joitain käydäänkin läpi juuri näitä asioita: Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Britt - Kyllä tämä on ollut myös ihan silkkaa hauskanpitoa, Tamm sanoo. huumorintajuisia. Juuri sellaisia kuin he itsekin haluavat olla: Mutta muuten, mitä sitten rippileirin jälkeen? tässä ihan täytyy työtäkin tehdä, järjestää kai- - Opettelemme olemaan hyviä isosia. Se tar- kenlaisia juttuja, sanoo Santeri Tuominen ja muut koittaa, että on sosiaalinen, osaa ottaa muut huo- koulusta Paattinen ei lopulta ole varsinainen suudessa jatkuu aika näyttää, nuoret miet- nyökyttelevät: ennen kaikkea isosena oleminen on mioon ja tulee toimeen kaikkien ihmisten kanssa suurkaupunki. tivät. 23

13 Rokkia ja kahviloita Rippikoulut ovat edelleen seurakunnan tärkein tapa pitää yhteyttä nuoriin. Mutta ei suinkaan ainoa. Esimerkiksi nuorisokahvilat ovat nuorille turvallinen ja mukava tapa viettää aikaa yhdessä. Mikaelinseurakunnassa kaipa kaikessa auttamistyössä - vaikka olisi kuinka epäitsekäs hyvänsä toimivassa God s Gasissä onnistuu niin pingiksen kuin biljardin pelaami- - on kuitenkin taustalla myös sitä, että siitä saa itsekin mielihyvää. Nuoret nen tai vaikka verkossa häärääminen ja tietenkin sieltä saa myös juttu- ovat hedelmällistä maaperää ja heihin voi vielä vaikuttaa. He myös her- seuraa. Varissuon Walkers-kahvila toimii vastaavalla periaatteella. Vuosittain järjestettävässä ja suuren suosion saavuttaneessa Maata Nä- kästi osaavat hakea apua, varsinkin, jos avun antaja on joku ulkopuolinen. kyvissä festivaaleilla oli mukana järjestelyissä myös vuonna 2007 paljon nuoria Turun seurakunnista. Yhteistyössä nuorisokeskus Vimman kanssa järjestettiin Ihmeklubi-nimellä kulkevia kristillisiä bändi-iltoja. Esiintymässä on ykkösrivin gospelartisteja ja uusia nousevia kykyjä. Musiikkiin liittyi myös toinen nuorille suunnattu mielenkiintoinen toimintamuoto: soitinklinikat. Niissä jaettiin tietoa soittimista, niiden huollosta ja virittämisestä sekä erilaisista soitto- Henkistä ja fyysistä apua tekniikoista. mutta nykyään sellaista apua tarvitsevat viedään konkreettisesti on? poliisin selviämisasemalle tai hoidetaan kotiin. - Kohderyhmämme ovat alle 18-vuotiaat, vaiksaappaan vapaaehtoiset tarjoavat nuorille aikuisen tukea. - Aiemmin Saappaalla oli oma selviämisasema, Mutta mitä se Saappaan auttamistyö sitten ihan ka emme me tietenkään papereita kysy, jos hätä Tarpeen vaatiessa soitetaan paikalle pelastuslaitoksen yksikkö, Leppänen sanoo. on. Tarjoamme sekä fyysistä että henkistä apua. Hyvää tekevät saappaat Henkinen apu on hienosti sanottuna sielunhoitoa Seurakuntayhteys Saappaan kautta ja arkisemmin ilmaistuna juttelua. Joskus kaiva- Saappaan varsinaisia vapaaehtoisia on parisen- Jokin aika sitten Tommi Leppänen oli Saappaan Hän on ollut Saappaan toiminnassa mukana on ollut, että mennään nuorten ehdoilla. Toi- taan myös ihan ensiapua ja siihen meidät kaikki kymmentä, minkä lisäksi vapaaehtoisia toimii porukan kanssa partioimassa Turun kaduilla vuodesta 2002 ja kuuluu porukan ikämiehiin minta perustuu ihan jokamiehenoikeuksiin eli on myös koulutettu. myös Turun Saappaan Tuki ry:ssä keräämässä toi- niin kuin useana muunakin perjantaina. He vaikka ei tosin itsekään ole kuin vähän yli kol- ei meillä sen kummempaa mandaattia ole kuin Saappaan työntekijät tunnistaa sinisestä lii- minnalle resursseja. 18-vuotiaana saa tulla mu- törmäsivät nuoreen, joka oli varsin huonossa menkymmenen. Miehiä ja naisia Saappaan toi- että hädässä olevia on tapana auttaa. Emmekä vistä, jossa takana on saapas-logo, sekä siitä, että kaan osa on itse asiassa alun perin ollut autet- kunnossa - näytti siltä kuin hän olisi tehnyt en- minnassa on mukana kutakuinkin yhtä paljon. me tunkeudu kenenkään seuraan. Kun kuljem- he ovat liikkeellä pareittain tai porukalla. Nuorten tavia ja löytänyt auttajaksi sitä kautta. Enemmistö me kadulla ja moikkaamme nuoria, voimme suhtautuminen siniliiveihin on positiivista: on kuitenkin tullut niin sanotusti seurakuntaput- simmäistä kertaa tuttavuutta alkoholin kanssa. Nuorten ehdoilla jäädä juttelemaan, jos saamme signaalin, että pi tuli häntä hakemaan ja vaikka torut ja kiuk- Saappaan toiminta alkoi 1970-luvun alussa se on ok, emme muuten, Leppänen sanoo. ku varmaan olivatkin mielessä, päällimmäisenä Keimolan rock-festivaaleilla nimikin on sitä oli kuitenkin liikutus ja kiitollisuus siitä, että peruja; oli nimittäin sen verran kuraiset fes- joku auttoi hänen lastaan. Niinpä vanhempi tarit, että saappaille oli käyttöä. Siitä saakka - Nykyään on kaduilla itse asiassa hiljai- kiitti ja kätteli kaikki Saappaan vapaaehtoiset Saappaan päätyö on ollut eräänlainen etsivä sempaa kuin ennen. Nuoret viettävät viikon- Ja kun sitten katuja partioidessa tulee kylmä ennen kuin lähti viemään jälkikasvua kotiin erityisnuorisotyö: Lopulta siinä kävi niin, että nuoren vanhem- selviämään. Sinä kuutena vuotena, kun Leppänen on ollut mukana, meno kaduilla on muuttunut: - Miksipä ei olisi, sillä ei meistä ole oikein pa- kesta. Eli on oltu esimerkiksi isosena ja sen jälkeen haa sanottavaa kenelläkään. Meidät tunnetaan ja mietitty, millä tavoin seurakuntayhteys luontevas- tiedetään. Me emme suinkaan ole puolustelemas- ti jatkuisi, jolloin Saapas on ollut yksi vaihtoehto. sa tai piilottelemassa nuorten tekemisiä, mutta meihin kuitenkin luotetaan. Leppänen itse tuli mukaan hieman mutkan kautta: hänen vaimonsa (entinen seurakuntanuori) löysi Saappaan ensin ja veti miehensäkin mu- loppuja aiempaa enemmän kotibileissä. Mitä tai kahvihammasta kolottaa, Saappaalla on omat - Päivystämme kaduilla perjantai-iltaisin, taas tulee siihen väitteeseen, että nuoret voi- tilat nuorisokeskus Vimmassa. Se suo hengähdys- - Tämä on nyt se minun seurakuntayhteyteni. kaan toimintaan: - Ne ovat hienoja ja palkitsevia hetkiä tässä minkä lisäksi olemme mukana myös suu- vat nykyään huonommin kuin ennen Enpä paikan ja siellä pidetään myös illan lopuksi pieni Aika paljon tähän menee aikaa, mutta mielestäni työssä, kun tietää, että meistä on ollut hyötyä remmissa juhlissa kuten vappuna ja koulujen tiedä - nuoret ovat aina nuoria. On kokeiluja ja asioiden purku, ettei jää kotiin vietäväksi turhia tämä niin kuin vapaaehtoistyö ylipäänsä on ja olemme voineet olla avuksi, Leppänen sanoo. loppumispäivinä. Alusta alkaen periaatteena oman paikan hakemista. Sellaista se on aina. murheita. varsin hyvä harrastus

14 Aikuiseen makuun Turussa sinkkuja eli yksineläviä on varsin paljon, noin 34 prosenttia työikäisistä. Se näkyy myös seurakunnan sinkkutoiminnan aktiivisuutena. Tapaamisia ja retkiä on useita viikossa ja niihin saan siitä tyydytystä ja koen sen osallistuu jatkuvasti useita kymmeniä ihmisiä. tärkeänä. Aikuisia seurakuntalaisia vuonna 2007 tavoitettiin myös muunlaisten kerhojen ja piirien avulla. Esimerkiksi Runosmäen seurakuntatalolla kokoontui nuorten äitien piiri. Yksinhuoltajien olohuoneessa Henrikinkirkolla vaihdettiin kuulumisia vertaisryhmässä. Merimieskirkolla saunottiin, seurusteltiin ja hiljennyttiinkin. Nuoria aikuisiakaan ei unohdettu: erilaisia ryhmiä kokoontui tusinan verran. Aina ei tarvinnut mennä seurakuntaan, vaan välillä toimittiin toisin päin. Seurakunnan työntekijät jalkautuivat ihmisten pariin oli kyse sitten Turun Messuista tai vaikkapa Papit baanalla projektista, jossa käytiin keskustelemassa ihmisten kanssa turuilla ja toreilla kapakoissakin. Eero Sjöholm on ollut mukana sinkkutoiminnasta alusta saakka. Se on hänelle ennen kaikkea ystävätoimintaa. Sinkkujen toinen perhe 26 näyttelyitä, keskusteluiltoja, pizzailtoja - monen- ystäviä, joiden kanssa liikun muutenkin kuin vain laista toimintaa. Keskimäärin näissä käy puolen näissä kokoontumisissa. Sekin on mukavaa, että sataa ihmistä, joskus enemmänkin. tämä on raitista toimintaa ja illan päätteeksi on Sjöholmille sinkkutoiminta on sekä vapaaeh- iltahartaus. Itse en oikein jaksa käydä pubeissa tai toistyötä että harrastus, toisinaan myös ihan sel- tanssiravintoloissa, joten täällä näkee ihmisiä il- keää auttamistyötä. man sitä alkoholinkäyttöä. Lisäksi meillä on aina ollut hyvät vetäjät, toiminta on laadukasta ja mo- Ystävä-, ei bailutoimintaa nipuolista. Sinkku-sanasta tulee helposti mieleen rapiat kak- Vaikkei sinkkutoiminta olekaan iskemiskerho, sikymppinen bailunuori, mutta se kuva ei oikein toisinaan on käynyt niinkin, että joku on löytänyt istu seurakunnan sinkkuihin. He ovat vähän van- sinkkuilloista kumppanin. Ei sitä senkään jälkeen hempiakin: vuotiaita. porttikieltoa saa, vaikka käytännössä sinkkuillat - Olin mukana ensimmäisessä sinkkuillassa kym- nut matkailusta ja matkojen järjestämisestä sekä menen vuotta sitten toiminnan kymmenvuo- luonnossa kulkemisesta - nyt seurakunta antoi - Emme taida oikein mennä sellaiseen sinkut tisynttäreitä vietetäänkin nyt kesäkuussa. Aluksi vanhalle haaveelle puitteet ja viiteryhmän, ja mies aurinkorannalla -lokeroon. Tämä ei ole mikään - Kai se on vähän niin, ettei sitten enää tohdita kävin vähän vaihtelevalla innostuksella, mutta saattoi kuitenkin jatkaa normaalia päivätyötään iskemiskerho, vaan enemmänkin ystävätoimintaa. tulla, jos kumppani on löytynyt. Se voi olla vähän sitten 2000-luvun alussa tuli puhetta, kuinka Tei- laivanrakennusinsinöörinä. Tänne voivat tulla turvallisesti ja helposti myös kurjaakin: jotkut parisuhteessa elävät ystäväni ai- hyvin yksinäiset ihmiset. nakin ovat toisinaan harmitelleet, kuinka kernaasti jossa on hienoja retkeilymaastoja ja silloinen ve- Sittemmin Sjöholm on järjestänyt monenlaisia täjä ehdotti, että järjestäisin sinne retken. Siitä se retkiä sekä vähän kauemmas että ihan lähelle: esi- Sinkkutoiminta onkin Sjöholmin mielestä myös minun aktiivisuuteni lähti, kertoo Eero Sjöholm, merkiksi kirkkokävelyjä kaupungissa tai vaikkapa auttamista: tarjotaan ihmisille mahdollisuus näh- yksi seurakunnan sinkkutoiminnan kantavista va- retkiä Littoistenjärven ympäri. Tulijoita riittää, sillä dä muita ja osallistua erilaisiin asioihin. paaehtoisvoimista. sinkkutoiminta on Turussa vilkasta: - Monelle tämä on varmaan vähän niin kuin Teijon-retkessä loksahti samalla paikalleen pari - Meillä on vapaaehtoisia vetäjiä parikymmen- toinen perhe. Illanvietoissamme käy samanhen- muutakin asiaa. Sjöholm on aina ollut kiinnostu- tä, ohjelmaa on 2-3 kertaa viikossa. On retkiä, kisiä ihmisiä. Itsekin olen löytänyt täältä paljon taitavatkin vaihtua koti-iltoihin: osallistuisivat retkillemme, mutta kun eivät kehtaa, Sjöholm nauraa. Vaan entäpä se Sjöholmin sinkkuus: vuosikymmenen jälkeenkin edelleen sinkkuna? - Välillä se on kyllä horjunut, mutta eipä vain ole tullut mentyä uudestaan naimisiin. 27

15 Yhteisvastuun monet kasvot Yhteisvastuukeräys on jokaiselle suomalaiselle Myönteistäkin on tapahtunut: tuttu ja arvostettu vuosittainen hyväntekeväi- - Etenkin euroon siirtyminen teki sen, että ke- syyskeräys. Sen tuotosta 60 prosenttia ohjataan räystuotot ovat kasvaneet: jos ennen annettiin ulkomaiseen kohteeseen, loput kotimaahan. Vuo- markka niin nyt annetaan euro, Nevalainen sanoo. siitä tulee hyvä mieli ja olo. den 2007 teemana oli tukea lasten henkistä hyvinvointia. Rahaa kerättiin runsaat viisi miljoonaa Yhteisvastuuta hiihtäjille euroa. Rahaa kerättiin vuonna 2007 monin tavoin. Yksi Kaarinassa yhteisvastuun vapaaehtoisena ke- omaperäisimmistä ideoista on yhteisvastuukioski, räyspäällikkönä 15 vuotta toiminut Paavo Neva- jota pitää Terttu Kunnas. Kioski toimii viikonlop- lainen kertoo, että yhteisvastuukeräys on jonkin puisin Impivaaran hiihtoladulla. Sieltä voi ostaa verran muuttunut vuosien saatossa. Erilaiset tem- esimerkiksi kahvia, pullaa ja makkaraa. Tarjottavan paukset ovat tulleet perinteisen lista- ja lipaskerä- Kunnas hankkii myötämielisiltä yrityksiltä. - Aloitin vuonna Alkunsa tämä sai kun ysten oheen yhä vahvemmin: - Ihmisiä on nykyään vaikeampi kuin ennen kuljin täällä koiran kanssa ja ajattelin, että kios- saada mukaan kerääjiksi. On helpompaa sitoutua kille olisi tilausta. Ei tämä sen kummempaa vaadi yhteen tempaukseen kuin kolmeksi kuukaudeksi kuin että on perusarvot kunnossa. On kiva auttaa, keräystyöhön. Toinen syy lienee, että kaupungeissa Kunnas sanoo. talojen alaovet ovat yleensä lukossa, eivätkä lista- Vuonna 2007 yhteisvastuun hyväksi myös esimerkiksi pelattiin lentopalloa, syötiin keittoa ja kerääjät pääse niihin. käytiin brunssilla, järjestettiin konsertteja, kuultiin luentoja ja runoja, tehtiin jolla ja pehmoeläinheijastimia sekä pidettiin hattumuotinäytös. Renkaita on vaihdettu Peltolan ammattikoulul- ma. Otin yhteyttä opettaja Seppo Lähteeseen ja la jo kolmena vuonna ja tapahtuman suosio kas- hän sekä oppilaat lähtivät heti innolla mukaan. vaa jatkuvasti. Kaksitoista oppilasta vaihtaa hiki Oppilailla onkin hieno asenne tähän, nyt he ovat hatussa renkaita kuudessa pisteessä, mutta silti viimeisellä luokalla ja työssäoppimisessa kuka vain sata ensimmäistä autoa ehditään hoidella. missäkin, mutta silti he halusivat tulla viettämään - Tänä vuonna olisi varmasti ollut tulossa 150 Parempi antaa kuin saada lauantain vapaaehtoistyön merkeissä. autoa, mutta minkäs teet, meillä on tässä rajattu Muutenkin Luojolan mielestä tapahtuma on määrä aikaa, yhdeksästä kolmeen, joskin oppilaat juuri sitä, mitä kirkossa on kuulutettu: jalkautu- ovat kyllä aina vähän venyneet sieltä iltapäivästä mista ihmisten pariin: niin että luvatut autot on saatu valmiiksi, Luojola - Minulle yhteisvastuutoiminta on eräänlai- Ilari Luojola ideoi yhteisvastuullisen renkaidenvaihtotapahtuman. sanoo. - Kerran eräs mies ajoi tuohon ammattikoulun pihalle ja vaihtoi sateessa Oppilaat hyvänteossa mantapaista hommaa kuin esimerkiksi jääkiekko- itse autonsa renkaat. Sitten hän käveli sisään ja kysyi, mihin voi maksaa Kaikki sai alkunsa oikeastaan siitä, kun diakonia- työ, jota olen myös tehnyt vapaaehtoisena paljon. renkaiden vaihdon. Siinäpä oli sellaista todellista yhteisvastuun tunnel- työn tukiryhmä, johon Luojola kuuluu, oli ongel- Rahan keräämistä, ihmisten tapaamista, asioiden maa, nauraa Ilari Luojola, yhteisvastuukeräyksen renkaidenvaihtotapah- missa: yksi tempaus oli epäonnistunut ikävän sään organisointia. Teen tätä ihan siksi, että saa olla tuman idean isä. takia ja piti keksiä korvaava tapaa kerätä rahaa. hyvässä asiassa mukana. Se on vähän sama kuin nen harrastus eikä muuten ole huonoimmasta päästä oleva harrastus. Sinänsä se on vähän sa- 28 Oikeasti siis ideana on, että Turun ammatti-instituutin opiskelijat - Olen omien töideni takia käynyt Peltolan vaihtavat ihmisten autoihin kesärenkaat ja maksu, parikymppiä, lahjoite- ammattikoulussa usein, joten tunsin paikan ja taan yhteisvastuukeräykseen. mieleeni tuli tällainen renkaidenvaihtotapahtu- jouluna: lahjan antajalla on yleensä parempi mieli kuin saajalla. 29

16 Pääjumalanpalveluksia Osanottajia Muita jumalanpalveluksia Osanottajia Ehtoollistilaisuuksia Ehtoollisvieraita Piirejä Osanottajia Diakonialeirejä Osanottajia Rippileirejä Osanottajia Kuoroja Jäseniä Kastetut Solmitut avioliitot Avioerot Tilastotietoa Tuomiokirkkoseurakunta Mikaelinseurakunta Martinseurakunta Katariinanseurakunta Maarian seurakunta Åbo svenska församling Henrikinseurakunta Paattisten seurakunta Kaarinan seurakunta Yhteiset työmuodot Yhteensä Jäsenmäärät Tuomiokirkkoseurakunta Mikaelinseurakunta Martinseurakunta Katariinanseurakunta Maarian seurakunta Åbo svenska församling Henrikinseurakunta Paattisten seurakunta Kaarinan seurakunta Yhteensä Väestömuutokset vuonna 2007 Turun kaupunki Turun seurakunnat Kaarinan kaupunki Kaarinan seurakunta* Yhteensä Yhteensä Kirkkoon kuuluu Turussa 75,7 % Kirkkoon kuuluu Kaarinassa 84,0 % Yhteensä yhtymän alueella 76,7 % * Kaarinan luvuissa 814 Ruotsalaisen seurakunnan jäsentä Jäsenyysmuutokset Syntyneet Kuolleet Uusia jäseniä muuton perusteella Jäsenyys lakannut muuton vuoksi Kirkkoon liittyneet 455 Kirkosta eronneet Väkiluku Väkiluku Keskuskirjanpidon bruttomenot milj. euroa Keskuskirjanpidon bruttotulot milj. euroa Seurakunnalliset toimintamenot milj. euroa (netto) Hautausmaiden hoito 6 % Yhteiset seurakunnan tehtävät 18 % Kiinteistöjen hoito 37 % Kiinteistöjen hoito 11 % Hautausmaiden hoito 1 % Yht. srk:n tehtävät 2 % Yleishallinto 1 % Investoinnit 3 % Tiedotus ja viestintä 8 % Kirkolliset toimitukset 7 % Jumalanpalveluselämä 5 % Musiikki 4 % Lapsi- ja nuorisotyö 28 % 30 KOHTAAMISIA Paikallissrk:n toiminta 18 % Yleishallinto 7 % Rahoitus, verotus 6 % Investoinnit 8 % Rahoitus, verotus 82 % Muu seurakuntatyö 18 % Lähetys ja kans.väl. diakonia 6 % Diakonia ym palvelu 23 %

17 Mitä on seurakunta? Ihmisiä, jotka yhdessä tekevät erilaisia asioita. Sitä on seurakunta. Työstä on opittu saamaan vastineeksi rahaa, mutta voi siitä saada muutakin. Iloa ja hyvää mieltä; tunnetta, että on hyödyksi; oppia ja ajankulua; kiitollisuutta, että saa palvella Herraa. Muun muassa näin kertovat tätä kirjasta varten haastatellut seurakunnan kantavat voimat vapaaehtoiset työntekijät. Turun ja Kaarinan seurakunnissa heitä on yli kolme tuhatta, eikä heidän työpanoksensa tärkeyttä voi liioitella. Ilman vapaaehtoisia moni asia jäisi toteutumatta, mutta vapaaehtoistyö on monelle myös tapa olla mukana: tekemisen kautta on löytynyt oma paikka seurakunnasta.