LEENA HAANPÄÄ & SANNA ROOS NUORET LUUPIN ALLA Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus

Transkriptio

1 LEENA HAANPÄÄ & SANNA ROOS NUORET LUUPIN ALLA 2014 Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus

2 Nuoret luupin alla tutkimuksen päätulokset Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI on toteuttanut Nuoret luupin alla -kyselytutkimusta kahden vuoden välein vuodesta 2008 alkaen. Kysely tuottaa kouluille ja kunnille tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä liittyen mm. vapaa-ajankäyttöön, hyvinvointiin, turvallisuuteen sekä kouluun, tulevaisuuteen ja vaikuttamiseen. Vuonna 2014 tutkimuksen eritysteemana oli kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus. Tutkimukseen vastasi yhteensä lähes 1800 viides-, seitsemäs-, ja yhdeksäsluokkalaista nuorta pääasiassa Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Nuorimmat tyytyväisimpiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksiinsa kavereita tavataan mieluiten kotona Nuorisolle sellainen paikka, jossa voisi olla aamuisin ja iltaisin ja päivällä, jotta ei tarvisi notkua kerrostalon portaissa. Paikka jossa nuoret voisi hengata!!!! Haluaisin, että sinne (nuorisotalolle) tulisi enemmän aktiviteetteja, sekä vaikka sellaisia nurkkauksia missä voisi viettää aikaa. Valtaosa lapsista ja nuorista oli tyytyväisiä asuinalueensa vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. 88 % viidesluokkalaisista, 67 % seitsemäsluokkalaisista ja 56 % yhdeksäsluokkalaisista ei kokenut puutteita vapaa-ajanvietto-mahdollisuuksissaan. Niin viides-, seitsemäs- kuin yhdeksäsluokkalaisetkin tapasivat ystäviään tavallisimmin kotona, ulkona ja harrastuksissa. KUVA: BENJAMIN SUOMELA NORDEN.ORG

3 Nuorisotiloja ei koettu houkuttelevana ystävien tapaamispaikkana: vain alle 10 % yhdeksäsluokkalaisista hakeutui nuorisotiloihin kavereineen. Kunnissa olisikin syytä pohtia, miten nuorisotiloja olisi kehitettävä, jotta ne houkuttelisivat nuoria, ja minkälaisia muita tiloja ja ajanviettomahdollisuuksia nuorille voitaisiin tarjota. Nuoret kaipaavat uudenlaisia paikkoja, joissa tavata kavereitaan, ja viettää aikaa rauhassa siten, etteivät häiritse aikuisia. Kiusaaminen läsnä yhdeksäsluokkalaisten koulupäivissä Yhdeksäsluokkalaiset kokivat viides- ja seitsemäsluokkalaisia useammin kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan ongelmaksi koulussa. 16 % viidesluokkalaisista ja neljännes yhdeksäsluokkalaisista oli todistanut koulussaan väkivaltaa tai syrjintää. Yhdeksäsluokkalaisten mielestä myös kiusaamisen estämiseksi työskenneltiin koulussa vähemmän kuin nuorempien vastaajien mielestä. Viihtyminen koulussa laskee iän karttuessa Pääosin koululaiset kokivat koulun, oppituntien ja välituntien ilmapiirin hyväksi. Iällä oli kuitenkin selvä vaikutus kouluviihtyvyyteen: viidesluokkalaiset kokivat koulun, luokan ja KUVA: MAGNUS FRÖDERBERG NORDEN.ORG

4 välituntien ilmapiirin paremmaksi kuin seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaiset. Viidesluokkalaiset suhtautuivat myös opettajiin, kouluterveydenhuoltoon, koulun kirjastoihin, kouluruokaan ja koulun sisä- ja ulkotiloihin vanhempia koulutovereitaan myönteisemmin. Vain 17 % yhdeksäsluokkalaisista koki kouluterveydenhuollon erittäin hyväksi. Oppilailla on vaikuttamishalua, muttei vaikuttamismahdollisuuksia Luuppi-tutkimuksessa oppilailta kysyttiin, haluavatko ja saavatko he vaikuttaa esimerkiksi koulun sisä- ja ulkotiloihin, koulun sääntöihin, kouluruokaan ja lukujärjestykseen. Kaikenikäiset oppilaat haluaisivat vaikuttaa koulutyöskentelyyn enemmän kuin mitä he kokivat saavansa vaikuttaa. Jälleen viidesluokkalaiset olivat tyytyväisimpiä vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Koulu tarjoaa erinomaisen paikan harjoitella yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja ja antaa lapsille ja nuorille kokemuksia päätöksenteosta koululaisilla on vaikuttamishalua, jota koulun tulisi kanavoida. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kiinnosta En voisi ajatella osallistuvani asuinpaikkani nuorten vaikuttamisryhmään koska se kuuluu aikuisille. koska EI MUA KIINNOSTA. se on vaikeeta. Nuoret ilmoittivat, etteivät ole kiinnostu- KUVA: JOHANNES JANSSON NORDEN.ORG

5 neita politiikasta eivätkä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tärkeimmiksi vähäisen vaikuttamishalun syiksi nuoret listasivat tiedon puutteen, kiinnostuksen puutteen ja kokemuksen siitä, että asiat ovat jo hyvin. Kuitenkin nuoret ovat kiinnostuneita vaikuttamaan koulua koskeviin asioihin enemmän kuin he tällä hetkellä voivat. Kouluissa olisikin tartuttava tähän mahdollisuuteen: myönteiset kokemukset vaikuttamisesta koulussa voisi kannustaa lapsia ja nuoria osallistumaan myös laajemmin yhteiskunnassa. Luottamus omiin kansalaistaitoihin on heikko Viidesluokkalaiset arvioivat itsensä pätevämmäksi kansalaistaidoiltaan kuin seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaiset, mutta kaikki ikäryhmät luottavat kansalaistaitoihinsa vain vähän. Kansalaistaitojen harjoittelu koulun arkikäytännöissä olisikin erittäin tärkeää, jotta nuorten luottamus omiin kykyihinsä osallistua ja vaikuttaa ja todennäköisesti myös kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin lisääntyisi. terveydestä olivat yhteydessä tyytyväisyyteen. Joka kymmenes lapsi tai nuori ilmoitti Luuppi-tutkimuksessa, ettei hänellä ole yhtään todella läheistä ystävää. Läheisen ystävän puutteella oli selkeä yhteys mm. siihen, että lapsi tai nuori koki oman tulevaisuutensa synkkänä. Terveys yhdessä onnellisuuden ja hyvien ystävien omaamisen kanssa nousi myös merkittävimmiksi asioiksi, kun lapsilta ja nuorilta kysyttiin, mitä asioista he pitävät tärkeinä tulevaisuudessaan. Vanhempien kanssa vietetty aika on tärkeää Lapset ja nuoret viettävät enemmän yhteistä aikaa esimerkiksi tehden läksyjä, kotitöitä ja ulkoillen äidin kuin isän kanssa. Nuoret myös keskustelivat itselleen tärkeistä asioista useammin äitinsä kuin isänsä kanssa. Tärkeistä asioista keskustelu väheni mitä vanhemmaksi lapset ja nuoret tulivat; esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista yli 70 % keskusteli tärkeistä asioista isänsä kanssa vain pari kertaa kuukaudessa tai harvemmin. Keskustelemisella oli yhteys myös nuoren kokemaan terveydentilaan. Suurin osa nuorista kokee voivansa hyvin, mutta pahoinvointi kasautuu Suurin osa lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi, olevansa onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä. Lasten kokemukset perheen taloudellista tilanteesta ja omasta

6 Lapset ja nuoret eivät kaipaa materiaalisia asioita, vaan aikaa yhdessä perheensä kanssa Säästän tällä hetkellä järkkärin putkeen ja kännykkään. ulkomaan matkaan. vaatteisin tai puhelimeen tai tablettiin. Nuoret eivät koe rahan rajoittavan heidän tekemisiään. Lapset ja nuoret osaavat hyvin arvioida, mikä on tarpeellista ja mikä vain haluun perustuvaa rahankäyttöä. Nuoret eivät myöskään nostaneet varakkuutta tärkeimpien tulevaisuudelta toivomiensa asioiden joukkoon. 14 % lapsista ja nuorista koki kuitenkin perheen taloudellisen tilanteen vaikeaksi tai hyvin vaikeaksi. Taloudellisen tilanteen huonoksi kokevien lasten ja nuorten kuva itsestä oli myös kielteinen, ja he kokivat hyvinvointinsa huonoksi. Kuluttajina lapset ja nuoret ovat harkitsevia: mieltymykset ohjaavat lasten ja nuorten kulutustottumuksia, eikä kaikkien toiveena ole suinkaan saada samanlaisia tavaroita kuin mitä muilla on. Perheen taloudellisen tilanteen vaikeaksi kokevat nuoret toivoivat erityisesti pääsevänsä perheen kanssa yhteisille matkoille eli viettämään yhteistä aikaa läheistensä kanssa. Nuoret luupin alla -raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Lisätietoja: erikoistutkija Leena Haanpää, Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI, Turun yliopisto, p. (02) , leena.haanpaa@utu.fi