Holiday Club Katinkulta Villas MVL:n uusi jäsenetulomakohde Vuokatissa s. 4 MVL:N SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI LÄHETETÄÄN JOULUKUUN PUOLIVÄLISSÄ S.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Holiday Club Katinkulta Villas MVL:n uusi jäsenetulomakohde Vuokatissa s. 4 MVL:N SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI LÄHETETÄÄN JOULUKUUN PUOLIVÄLISSÄ S."

Transkriptio

1 maitotalous MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI Holiday Club Katinkulta Villas MVL:n uusi jäsenetulomakohde Vuokatissa s. 4 MVL:N SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI LÄHETETÄÄN JOULUKUUN PUOLIVÄLISSÄ S. 7 MITEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ MUUTTUU S. 14

2 Tässä lehdessä MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN JÄSENLEHTI 64. vuosikerta JULKAISIJA Meijerialan Ammattilaiset MVL ry TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 54 C, Helsinki puhelin: (09) faksi: (09) sähköposti: PÄÄTOIMITTAJA Juha Yli-Kovanen puh: (09) sähköposti: TOIMITUSSIHTEERI Tarja Rauhala puh: (09) sähköposti: KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVAT Tuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa Jaana Stenholm, Helsinki Irene Ruokonen, Herajoki Teemu Tuominen, Hämeenlinna Eini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa Satu Kangassalo, Keski-Suomi Pentti Määttä, Kuusamo Johanna Puustinen, Kymi-Karjala Johanna Moilanen, Oulu Hannu Ainasoja, Pohjois-Pohjanmaa Hanna Anttila, Satakunta Minna Räsänen-Käki, Savo Desirée Engström, Österbottniska Noora Jokiranta, MVL opiskelijat H-linna Sofia Kansikas, Meijeri-insinöörit MVL ry Heikki Lammela, eläkeryhmä Ilmestyy seuraavan kerran PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen KANSIKUVA Vuokatin rinteet ja ladut kutsuvat talvilomailijoita! Holiday Club Katinkulta Villas Vuokatissa on MVL:n uusi jäsenetukohde Painotuote Kuva: Holiday Club 3 Päätoimittajalta 4 Uutta 6 Ajankohtaista: Joulu-tammikuun työajat Muista kehityskeskustelu/ pätevyydenarviointi Vuoden 2015 jäsenmaksu 7 MVL:n sähköinen jäsenkortti lähetään joulukuussa 8 Työssäjaksamispäivät: Ole rohkea laita ideat elämään 11 Kerhojen neuvottelupäivillä tehtiin hyviä päätöksiä 12 Valtuuston syyskokous: Valtuusto täydensi hallitusta sekä valitsi varapuheenjohtajansa 14 Q & A Eläkeuudistus: Miten työeläkejärjestelmä muuttuu? 17 Minna Helteestä uusi valtakunnansovittelija 19 Viestintävirasto ohjeistaa: Näin vastaanotat joululahjan oikein 20 Nimityksiä 21 Maailmalta 22 Lomakotihaaveesta kylpyläksi TKL:n taipaleesta historia-artikkeli 24 Opiskelu: Ruokamatka Pohjois-Italiaan opetti arvostamaan kotimaisuutta, perinteisiä elintarvikkeita ja lähiruokaa 25 Meijerialan opiskelijoiden kerhossa puhaltavat muutoksen tuulet 27 Työttömyyskassan nimi ja yhteystiedot muuttuvat Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa aloittaa toimintansa vuoden alussa 28 Perhe ja työ: Valtaosa parivuotiaiden isistä ei aio jäädä kotihoidon tuelle 30 Vastuuverkko tarjoilee luotettavaa tietoa vastuullisista ruokavalinnoista 33 Merkkipäiviä 7 MVL siirtyy sähköiseen jäsenkorttiin 8 Syksyn työssäjaksamispäivät kokosivat alueyhdistysten väkeä. 19 Osaatko vastaanottaa joululahjan oikein? Tutustu viestintäviraston ohjeisiin. 22 TKL:n vaiheista historia-artikkeli. 2 MAITOTALOUS

3 PÄÄTOIMITTAJALTA MVL on edunvalvojasi käytä etujasi Meijerialan Ammattilaisten tärkein tehtävä on edunvalvonta, jota se hoitaa työnantajapuolen kanssa solmimillaan työehtosopimuksilla. Tänä vuonna MVL solmi kaksi työehtosopimusta, Elintarviketeollisuusliiton kanssa jatkettiin sopimusta ja aivan uutena työehtosopimuksena tehtiin sopimus Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M 2 L:n kanssa. Juuri nämä työehtosopimukset ja Meipake-palkkausjärjestelmä takaavat meijerialan ammattilaisille vähimmäispalkkatason sekä tehtävien mukaisen palkkakehityksen ja tuovat turvaa jäsenen työelämään. MVL:n jäsen saa liitosta henkilökohtaista neuvontaa työtä, työehtoja, työpaikkaa, työsopimuksia sekä niiden tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Näissä asioissa jäsen voi myös kääntyä suoraan työpaikalla liiton yhdysmiehen puoleen. MVL:n jäsen on vakuutettu työttömyyskassassa, mikä takaa ansioihin suhteutetun päivärahan työttömyyden varalta. MVL:n koulutusrahastosta jäsen voi hakea avustusta ammatillista osaamista lisäävään koulutukseensa. Oikeusasioissa jäsenet saavat asianajotoimistosta puhelinneuvontaa.alueyhdistykset tarjoavat erilaisia tapahtumia sekä mahdollisuuden osallistua liiton toimintaan. Myös vapaa-ajalle liitto tarjoaa monenlaista etua. Jäsenen käytössä ovat liiton jäsenetulomakohteet eri puolilla Suomea. Turvaa antaa vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus. Nämä ovat konkreettisia etuja, joita MVL:n jäsenyytesi sinulla tarjoaa. Tämän lisäksi on paljon muuta, mitä ei suoraan voi mitata rahassa. Valtakunnan tasolla työmarkkinajärjestöt olivat esimerkiksi nyt syksyllä mukana sopimassa eläkejärjestelmän uudistuksista. Ratkaisusta olisi tullut paljon rankempi palkansaajalle, jos nämä eivät olisi olleet neuvottelupöydässä. Samoin on nyt kuluvana syksynä käyty Valion meijereissä yt-neuvotteluja, joissa MVL:n yhdysmiehet ovat olleet mukana pehmentämässä neuvottelujen vaikutuksia. Yhdysmiehet ovat tehneet hyvää työtä ja siitä heille iso kiitos. Meijerialan Ammattilaiset MVL ry on ainoa liitto, joka ajaa meijerialan ammattilaisten asiaa. Olemme olleet sitä jo 70 vuotta. Ensi vuonna liitto viettää 70-vuotisjuhlavuottaan. Toukokuussa juodaan juhlan kunniaksi kaikissa meijereissä kakkukahvit ja elokuun lopussa risteillään juhlaliittokokouksen merkeissä. Toivotan sinulle hyvä jäsen levollista joulua ja onnellista uutta vuotta 2015! Juha Yli-Kovanen MVL är din intressebevakare använd dina förmåner Den viktigaste uppgiften för mejeribranschens fackförbund Meijerialan Ammattilaiset är intressebevakning via kollektivavtal som ingåtts med arbetsgivarsidan. I år ingick MVL två kollektivavtal, ett avtal med Livsmedelsindustriförbundet fortsatte och ett helt nytt kollektivavtal ingicks med Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M 2 L. Dessa kollektivavtal och lönesystemet Meipake garanterar yrkesfolket inom mejeribranschen en minimilönenivå, en löneutveckling enligt arbetsuppgifterna och skapar trygghet i medlemmarnas arbetsliv. MVL:s medlemmar får personlig rådgivning av förbundet i frågor som gäller arbete, arbetsvillkor, arbetsplatsen, arbetsavtal och tolkning av dessa. I dessa frågor kan medlemmen även vända sig direkt till förbundets förbindelseman på arbetsplatsen. MVL:s medlemmar är försäkrade via arbetslöshetskassan, vilket garanterar en inkomstrelaterad dagpenning vid arbetslöshet. Ur MVL:s utbildningsfond kan medlemmar ansöka om bidrag för kompetenshöjande utbildning. I rättsärenden får medlemmar telefonrådgivning av en advokatbyrå. Lokalföreningarna ordnar olika evenemang och möjlighet att delta i förbundets verksamhet. Även på fritiden har förbundet många slags förmåner att erbjuda. Medlemmarna har som en medlemsförmån tillgång till förbundets semesteranläggningar runtom i Finland. En olycksfalls- och resenärsförsäkring för fritiden ger trygghet. Detta är några konkreta förmåner som ditt medlemskap i MVL erbjuder dig. Dessutom ingår mycket annat som inte kan mätas i pengar. På riksnivå var arbetsmarknadsorganisationerna till exempel nu i höst med och beslutade om reformerna av pensionssystemet. Lösningen hade blivit mycket tuffare för löntagaren om inte dessa hade suttit med vid förhandlingsbordet. Detsamma gäller samarbetsförhandlingarna som förts i Valios mejerier under hösten. Där var MVL:s förbindelsemän med och mildrade effekterna av förhandlingarna. Förbindelsemännen har gjort ett bra jobb och det ska de ha ett stort tack för. Meijerialan Ammattilaiset MVL ry är det enda förbundet som verkar för alla yrkesverksamma inom mejeribranschen. Det har vi gjort i 70 år redan. Nästa år firar förbundet sitt 70-årsjubileum. I maj kommer vi jubileet till ära att bjuda på kaffe och tårta i alla mejerier och i slutet av augusti blir det kryssning och förbundskongress i jubileets tecken. Jag önskar dig bästa medlem en fridfull jul och ett gott nytt år 2015! MAITOTALOUS

4 Uusi jäsenetukohde - Katinkulta Villas Vuokatissa Ensi vuoden alusta alkaen MVL:n jäsenten käytössä on Vuokatissa sijaitseva lomahuoneisto Katinkulta Villas. Holiday Club Villas -huoneistot on rakennettu Katinkullan hotellisiiven jatkeeksi. Nelikerroksisen Villas-siiven asunnoista on näkymät joko Golfkentälle tai Nuasjärvelle ja Vuokatinvaaralle. Varustelu 64,5 neliöisessä ja viihtyisästi sisustetussa huoneistossa on täysin varusteltu keittiö, olohuone, kaksi makuuhuonetta, kylpyhuone, sauna ja lasitettu terassi. Makuupaikkoja löytyy kuudelle. Varusteluun kuuluvat astiasto kuudelle, vedenkeitin, kahvinkeitin, tiskikone, liinavaatteet, tv & blueray-soitin, silitysvälineet, cd radio, hiustenkuivain, rikkaimuri, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Hinta Huoneistoa vuokrataan viikoksi kerrallaan, lauantaista klo lauantaihin klo hintaan 450 euroa/viikko. Vuokraan sisältyvät liinavaatteet ja siivous. Varaukset Varaukset tehdään netin kautta osoitteessa käyttäjätunnus: MVL salasana: lomavaraus Hotelli Termen varaukset nyt myös netin kautta Hotelli Termen lomahuoneistoa Ikaalisten kylpylässä voi nyt varata myös netin kautta. Varaukset tehdään edelleen kolmen ja neljän vuorokauden paketteina, perjantaimaanantai ja maanantai -perjantai. Varauskalenterista näkyy varatut sekä vapaana olevat ajankohdat. Käytännössä varauskalenteri toimii niin, että jäsen valitsee haluamansa vapaan ajankohdan kalenterista ja täyttää muut varauslomakkeen kohdat (huom! sähköpostiosoite tarvitaan) ja lähettää varauksen. Varaus tulee MVL:n toimistoon, ja kun se on käsitelty toimistossa, niin varaajalle lähetetään tämän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen vahvistusviesti varauksesta. Termen tiedot sekä hinnat ja varauskalenteri löytyvät osoitteesta 4 MAITOTALOUS

5 Meijeriopiskelijoiden risteily Tukholmaan MS Silja Symphonylla MVL järjestää meijeriopiskelijoiden risteilyn Tukholmaan. Risteily on tarkoitettu Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun meijeristi- ja meijeri-insinööriopiskelijoille sekä jo valmistuneille MVL:n opiskelijakerhojen entisille aktiivijäsenille, kuten entisille hallitusten jäsenille. Matkalla on tarkoitus suunnitella MVL:n opiskelijatoiminnan tulevaisuutta ja kehittää opiskelijakerhojen toimintaa. Samalla kuulemme esimiesasemassa olevan meijerialan ammattilaisen puheenvuoron siitä, millaisia odotuksia meijerissä asetetaan harjoittelulle ja valmistuvalle opiskelijalle. Lähtö Helsingistä pe klo (HUOM! lähtöselvityksessä tulee olla viimeistään 16.30), Helsingin Eteläsatama/Olympiaterminaali, Olympiaranta 1, Helsinki Saapuminen Helsinkiin su klo Risteilyillä majoitutaan A- tai B-luokan kahden tai neljän hengen hytteihin. Risteilyn hintaan sisältyvät aamiaiset ja päivälliset juomineen. Matkan omavastuuhinta on A2-hytissä 100 /jäsen A4-hytissä 75 /jäsen B2-hytissä 75 /jäsen B4-hytissä 50 /jäsen Sitovat ilmoittautumiset mennessä osoitteessa Mukaan mahtuu 50 nopeinta! HUOM! Ikäraja 18 vuotta. MAITOTALO US

6 AJANKOHTAISTA Joulu-tammikuun työajat Itsenäisyyspäivä on tänä vuonna lauantai. Tästä johtuen viikolla 49 ei ole vapaapäiviä normaalien vapaapäivien lisäksi Jouluaaton ja joulunpyhien sekä loppiaisen johdosta joulukuun ja tammikuun työaikaa lyhennetään seuraavasti: Jouluaatto on tänä vuonna keskiviikko, torstai ja perjantai ovat joulupäivät. Tämän vuoksi viikolla 52 on kolme vapaapäivää normaalien vapaapäivien lisäksi. Uudenvuodenpäivä on torstai ja loppiainen osuu tiistaiksi, siksi viikot 1 ja 2 ovat nelipäiväisiä työviikkoja. Yhteensä viisi vapaata Jouluaatosta, joulupäivistä, uudenvuodenpäivästä ja loppiaisesta tulee vapaapäiviä yksi kustakin. Lisävapaiden antaminen voidaan toteuttaa siten, että ne annetaan joko asianomaisen tai edeltävän tai jälkeisen työaikajakson aikana. Tarvittaessa työajan lyhentämiseen voidaan käyttää myös pidempää aikaa. Työskentely joulunpyhinä Jouluaatto Jouluaatto on tänä vuonna keskiviikko. Aattona tehdystä työstä maksetaan 50 % aattokorvaus, joka kahdeksan tunnin jälkeen nousee 100 %. Jouluaattona kello alkaen maksetaan 200 % suurjuhlapyhäkorvaus, jonka lisäksi maksetaan vielä ilta- ja yötyölisä 15 %/30 % kaksinkertaisina. Joulupäivä, Tapaninpäivä Joulupäivänä ja Tapaninpäivänä maksetaan vähintään 200 % suurjuhlapyhäkorvaus ja sen lisäksi mahdolliset vuorotyölisät kaksinkertaisina, kuten sunnuntaityössä. Myös 100 % aamutyölisä maksetaan lisänä suurjuhlapyhäkorvauksen päälle. Uudenvuodenpäivä Maksetaan normaalit sunnuntaityöstä tulevat korvaukset. Loppiaispäivä Loppiaispäivänä työskenneltäessä maksetaan 200 % suurjuhlapyhäkorvaus, kuten joulunpyhinä. Muista kehityskeskustelu/ pätevyydenarvionti! Vuoden 2015 jäsenmaksu Pätevyydenarvioinnilla määritetään henkilökohtainen pätevyytesi Meijereissä käytössä olevan Meipakepalkkausjärjestelmän mukainen pätevyydenarviointi on suoritettava vähintään kerran vuodessa. Uudet pätevyydenarvioinnit tulevat voimaan Suositeltavaa on liittää pätevyydenarviointi yrityksessä käytäviin tavoite- ja kehityskeskusteluihin. Toimihenkilön pätevyydellä tarkoitetaan hänen työskentelyominaisuuksiensa ja suorituksiensa suhdetta hänen tehtäviensä vaikeusasteeseen. Tehtävän sisältö määrittää vaativuuden perustason, joka jokaisen tehtävää hoitavan on täytettävä. Tehtävän asettamien vähimmäisvaatimusten ylittävät avut ovat henkilökohtaista pätevyyttä. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuorituksia voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla. Meipake-palkkausjärjestelmässä on määritelty meijeritoimihenkilöiden henkilökohtaisen palkanosan perusteet. Pätevyyden arvioinnin käyttö johtamisen ja toiminnan ohjaamisen apuvälineenä edellyttää järjestelmän jatkuvaa ylläpitoa. Jokaisen arvioitavan toimihenkilön toimintaa voidaan ohjata arvioinnista saatavan palautteen avulla. Esimiesalaiskeskustelut ovat yksi suositeltava väline pätevyyden arvioinnin ylläpitoon. Valmistaudu etukäteen Käytäviin kehitys/pätevyydenarviointikeskusteluihin kannattaa valmistautua etukäteen. Hyvä keino on palauttaa ennakkoon mieleen, mistä asioista edellisessä kehityskeskustelussa sovittiin. Näin niiden toteutumisen arviointi yhteisesti helpottuu. Lisäksi voi pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Missä olen onnistunut? Missä asioissa minun pitäisi ennen kaikkea kehittyä? Mitä olen oppinut? Minkälaista tukea kaipaisin esimieheltäni? On myös hyvä myös miettiä valmiiksi sellaisia ajankohtaisia asioita, joista haluaa esimiehensä kanssa keskustella. Varaa aika pätevyydenarviointiisi esimiehesi kanssa hyvissä ajoin ja varaa siihen riittävästi aikaa! Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n jäsenmaksu vuonna 2015 on 1,2 % verotettavasta ansiosta. Jäsenmaksuun sisältyy työttömyyskassan jäsenmaksu. Työttömät eivät maksa liiton jäsenmaksua. Opiskelijajäsenet maksavat jäsenmaksua harjoitteluajan palkasta. Opiskelijajäsenyys oikeuttaa työttömyysturvaan, mikäli valmistuttua ei työllisty. Eläkeläisjäsenten jäsenmaksu on 40 euroa 70-vuotiailta ja sitä nuoremmilta eläkeläisjäseniltä. Työttömyysturvan lisäksi MVL:n jäsenmaksuun sisältyy monia muitakin jäsenetuja kuten vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus aina sen vakuutuskauden loppuun kun täyttää 70 vuotta, Maitotalous-lehden vuosikerta sekä lomaetuja. Oletko oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen? Asepalvelus, äitiysloma, hoitovapaa, vanhempainvapaa, opiskelu tai Kelan pitkäaikainen sairaspäiväraha oikeuttavat jäsenmaksuvapautukseen kyseiseltä ajalta. Muista ilmoittaa näistä ja muista jäsentietomuutoksistasi välittömästi liittoon. Voit muuttaa jäsentietojasi helposti osoitteessa Pidä jäsenkortti aina mukanasi Jäsenkortti kannattaa pitää aina mukana, sillä se toimii muun muassa matkavakuutuksen todisteena. Sähköinen jäsenkortti kulkee kännykässäsi kätevästi mukanasi. Lisää jäseneduista osoitteessa 6 MAITOTALOUS

7 MVL:n sähköinen jäsenkortti lähetetään joulukuussa lataa käyttöösi heti MVL siirtyy vuoden 2015 alusta sähköisen jäsenkortin käyttöön, kun nykyisen muovisen jäsenkortin voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa. Joulukuun puolen välin jälkeen jokaiselle MVL:n jäsenelle, jonka kännykkäpuhelinnumero on MVL:n tiedossa, lähetetään tekstiviestinä sähköisen jäsenkortin latauslinkki, josta avautuvia ohjeita noudattamalla voi ladata uuden jäsenkortin käyttöönsä. Sähköinen jäsenkortti toimii kaikissa värinäytöllisissä matkapuhelimissa. Kortin lataaminen ja kortin sisältämien linkkien ja viestintäkanavan käyttö edellyttävät Internet-yhteyttä. Jäsenpalveluun uusia mahdollisuuksia Sähköinen jäsenkortti tuo uusia mahdollisuuksia MVL:n jäsenpalveluihin ja viestintään. Sähköisen jäsenkortin sisältö koostuu seuraavista osista: 1. Koti (näytössä teksti jäsenkortti, MVL:n logo ja jäsenen etunimi ja sukunimi) 2. Koodi (näytössä jäsennumero ja QR-koodi, jonka takaa löytyvät jäsentiedot) 3. Edut (näytössä lyhyt esittely eduista sekä linkkipainikkeet jäsenetuihin MVL:n www-sivuille)* 4. Viestintä (viestintäkanava, jonne liitto päivittää ajankohtaisia asioita)* 5. Vakuutus (näytössä Ifin vapaaajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen tiedot sekä logo ja soitto- ja/tai weblinkit) * www-linkit ja viestintäkanavan käyttö edellyttävät Internetyhteyttä. Latausohjeet sekä käyttötuki Sähköinen jäsenkortti ladataan tekstiviestillä puhelimeesi tulevaa linkkiä klikaten ja linkin takaa avautuvia ohjeita noudattaen. Osoitteeseen wiki/ on kerätty kortin latausohjeita eri puhelimille sekä muita käyttöön ja käyttöönottoon liittyviä ohjeita. Lisätietoa ja sovelluksen lataamisen tai käytön ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä sovelluksen toimittajan Intellipocketin tukipalveluun: Asennusohjeet löytyvät myös MVL:n kotisivuilta Jäsenkortista lisätietoja antaa järjestöpäällikkö Tomi Seppä, puh , Sähköinen jäsenkortti on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Jos puhelimesi särkyy, katoaa tai vaihdat puhelinta, on sähköinen jäsenkortti ladattava uudelleen. Tarvitset uuden linkin, joka on tilattava MVL:n toimistosta, puh. (09) tai netin kautta Yhteystiedot kuntoon Sähköinen jäsenkortti lähetetään automaattisesti MVL:n jäsenrekisterissä olevaan jäsenen kännykkäpuhelinnumeroon, joka on ollut liiton rekisterissä joulukuun alussa. Mikäli epäilet, ettei kännykkänumerosi tai muut yhteystietosi ole ajan tasalla, voit päivittää ne osoitteessa Saat sähköisen jäsenkortin jälkilähetyksenä. Alle 70-vuotiaille muovinen jäsenkortti vain tilaamalla MVL:n nykyisen muovisen jäsenkortin voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa. Uutta muovista jäsenkorttia ei lähetetä ilman tilausta lainkaan alle 70-vuotiaille vaan se pitää tilata erikseen. Huom! Yli 70-vuotiaille jäsenille lähetetään muovinen jäsenkortti kuten ennenkin. Marraskuussa tilatut muoviset jäsenkortit postitetaan jäsenille joulukuussa. Tämän jälkeen tilattuja muovisia jäsenkortteja postitetaan jäsenille vähitellen. Jos myöhemmässä vaiheessa haluat jättää muovisen jäsenkortin pois käytöstä ja siirtyä sähköiseen jäsenkorttiin, voit tilata sen osoitteessa tai ottamalla yhteyttä MVL:n toimistoon, puh. (09) MAITOTALOUS

8 TYÖSSÄJAKSAMISPÄIVÄT TEKSTI HANNU AINASOJA Ole rohkea - laita ideat elämään Viime vuonna kerhojen neuvottelupäivillä sovittiin alueellisista tapahtumista. Pohjoisen alueen tapahtumapaikaksi valittiin Kalajoki. Tilaisuuden teema oli työssäjaksaminen. Tilausta tällaiselle seminaarille varmasti on. Työelämän nopeat muutokset ja alati kasvavat tehokkuusvaatimukset ovat ristiriidassa ihmisten jaksamisen kanssa. Luennoitsija Dan Lundberg aloitti tilaisuuden pienellä, mutta haasteellisella tehtävällä. Piirroksen avulla oli helppo havainnollistaa meidän tapaa ratkaista ongelmia ja pulmia. Usein esiintyvät ja lievät tapaukset on ratkaistavissa totutulla kaavalla. Työelämän ongelmat ovat kuitenkin useimmin niitä vaikeampia tapauksia. Näissä tapauksissa, siis mitä vaikeampi asia, on osattava hakea ratkaisumahdollisuuksia laajemmalta. Moni meistä tietämättään pitää liikkumavaran ongelmanratkaisussa liian pienenä, noudatetaan orjallisesti vanhoja sääntöjä ja tapoja. Huumoria mukaan Työyhteisössä saa ja pitää viljellä huumoria. Tutkitusti oikealla huumorilla on paljon positiivista vaikutusta työyhteisöön. Koska huumorin käyttö lisää fyysistä terveyttä ja vähentää stressiä, ei sen käyttämistä voi kieltää. Nauraminen ehkäisee myös uupumusta ja lisää luovuutta. Lisääntyvällä luovuudella työyhteisössä voidaan helpommin ja nopeammin ratkaista myös ongelmia. Näin päästään seuraavalle tasolle ja viihtyvyys lisääntyy, motivaatio kasvaa ja yhdistää ihmisiä toisiinsa. Se mihin kiinnittää huomiota, se lisääntyy! Tämä toimii niin hyvässä kuin pahassakin. Tosin on osattava varoa myös karikkoja, eli huonoa huumoria. Pilkka, vinoilu ja sarkasmi eivät kuulu työyhteisöön. Näillä huumorilajeilla saadaankin päinvastainen vaikutus. Voidaan toki nauraa ja nauretaan yhdessä, mutta ei koskaan yksilöille. Huumori on kuitenkin vaikea laji. Työpaikoille muodostuu aina omanlaisensa huumori ja jutut, joita sivullisen on vaikea ymmärtää. Huumorin käytössä on aina muistettava tietyt raja-alueet. Ongelma on kuin virus Työyhteisön ongelmia ja pullonkauloja voidaan ratkoa ongelmakeskeisesti tai mieluummin ratkaisukeskeisesti. Tilanne aukeaa ongelman kuvaamisella ja siitä käynnistyy niiden selittäminen. Väärällä tavalla asiaa ratkaistaessa kaivetaan esiin syylliset. Syylliset puolustautuvat ja esittävät ryöpyn vastasyytöksiä. Tässä vaiheessa tunnelma latistuu ja yhteistyö loppuu ratkaisujen avaamiseksi. Selittely jatkuu tässä noidankehässä ja muutosta ei saada aikaan ja ongelmat pysyvät ja myrkyttävät työilmapiiriä. Uupumus, motivaation lasku ja lisääntyneet sairauspoissaolot kertovat väärin hoidetusta ongelmasta. Monesti myös työilmapiirikyselyt johtavat samaan; kyselyjä tehdään, mutta tulosten julkistamisen jälkeen ei tosiasiallisia, korjaavia toimenpiteitä aloiteta. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa määritellään tavoitetila, mihin pyritään. Edistymisestä keskustellaan avoimesti ja kiitetään saavutuksista. Jaetaan vuolaasti arvostusta ansiosta ja näin lisätään panoksia yhteistyöhön. Samanaikaisesti saadaan lisää ideoita ongelmanratkaisuun. Luodaan hedelmällinen ilmapiiri jatkuvalle yhteistyölle ja kehittymiselle. Kieltosanat ovat pahasta, sillä niillä usein Työssäjaksamispäivien luennoitsijana toimi psykoteraupeutti Dan Lundberg. 8 MAITOTALOUS

9 Pohjoisen alueen osallistujat. syyllistetään. Syyllistämisestä onkin siirryttävä kehujen jakamiseen. Usein tällaisten kehittämisen ja ongelmanratkaisujen tielle saattaa astua joku vastustaja. Narisijat tai narsistit koettavat kaikin keinoin vesittää työilmapiirin parantamiseksi tehtyjä päätöksiä. Vastaanpanijat yrittävät saada ajatuksilleen myös kannattajia. Välittäminen auttaa jaksamaan Niin helppo ja yksinkertainen asia kuin tervehtiminen voi parantaa työilmapiiriä ja edistää työssä jaksamista. Hyvän huomenen toivotus työkaverille kertoo välittämisestä. Työtoverin kuulumiset voi silloin tällöin kysyä. On hyvä olla kiinnostunut työkaverisi kyvyistä ja taidoista. Ole utelias, mitä työkaverisi tekee tai mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä. Näitä asioita jaettaessa keskenään syntyy voimavaroja työssä jaksamiseen. Laittakaa liikkeelle positiivinen juoru. Kerro kaverillesi työtoverista jokin positiivinen ominaisuus tai asia, jonka hän hallitsee hyvin. Vaadi ehdotonta luottamusta, ettei hän kerro tätä kenellekään. Ja pian suuri joukko työyhteisöstä onkin tietoinen henkilön taidoista ja osaamisesta. Seminaarin luennoitsija Dan Lundberg on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Urallaan hän on erikoistunut sisätautikirurgiaan ja psykiatriaan. Työssään hän on ehtinyt toimia hoitajana rahtilaivoilla ja hoitolaitoksissa. Etelän alueen kerhot kokoontuivat työssäjaksamispäivään Hotelli Radisson Blun tiloihin. Helsingissä. Aamupäivällä kerhot pitivät omat kokouksensa ja iltapäivällä oli varsinaisen päivän teeman ja Dan Lundbergin vuoro. Päivän päätteeksi osallistujat jatkoivat Tallinnan risteilylle. Työssäjaksamispäivät päättyivät lännen alueen tapahtumaan Peurungalla. MAITOTALOUS

10 TEKSTI MINNA RÄSÄNEN-KÄKI JA JOHANNA PUUSTINEN Idän alueella vietettiin mieleenpainuva ja lämminhenkinen koulutuspäivä MVL Savon ja MVL Kymi-Karjalan yhteinen työssäjaksamispäivä oli vuorossa Tilaisuus järjestettiin Joensuun kaupungin kattojen yllä, Sokos Hotel Kimmelissä, kauniissa auringonpaisteessa. Kipakan syyspakkasen siivittämänä, koulutustilaisuuteen saapui kolmisenkymmentä hyvin motivoitunutta idän alueen meijerialan ammattilaista Joensuusta, Lapinlahdelta ja Suonenjoelta. Työssäjaksamisteemaa pohdittiin Dan Lundbergin johdolla. Danin ajatukset herättivätkin ajoittain vilkasta keskustelua, löytyipä sieltä mallia työn ohella myös kotioloihin Avoimen keskustelun aikana jaoimmekin erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja jaksamisesta samalla herätellen ajatuksia siitä, kuinka oma käytöksemme vaikuttaa työyhteisöön. Luennolla jaksamisemme tueksi oli Valion Joensuun tehtaalta saatu maittavia juustoja ja vilvoittavia juomia; kylläpä meidän kelpasi. Runsaan nelituntisen työssäjaksamisannin ja lennokkaan huumorin siivittäminä siirryimme pitämään kerhojen syyskokoukset, joiden jälkeen nautimme yhdessä illallista Kimmelin ravintola Fransmannissa. MVL Savo täydensi johtokuntaansa Pekka Kasurinen Valio Oy Lapinlahdelta ja Heljä Hyvärinen Osuuskunta Maitomaasta valittiin uusina jäseninä MVL Savon johtokuntaan kaudelle Lisäksi erovuorossa olleet johtokunnan jäsenet Sini Mykkänen, Marko Pyykkönen, Minna Räsänen-Käki ja Juha Tikkanen valittiin jatkamaan tehtävissään kaudella Valinnat tehtiin yhdistyksen syyskokouksessa Joensuussa. Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015 ovat Lassi Kauppinen, Merja Matjussi, Paula Kyyrönen, Sami Talo, Kari Makkonen ja Rauno Konttinen. Puheenjohtajana toimii Tiina Parviainen. MVL Keski-Suomen kerhon johtokunta jatkaa entisellä kokoonpanollaan MVL Keski-Suomen kerhon johtokunnan erovuorossa olleet jäsenet Arto Autio, Matti Leivonen ja Leena Vähä-Maahi valittiin jatkamaan tehtävissään kaudella Valinnat tehtiin yhdistyksen syyskokouksessa Peurungalla. Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015 ovat Tauno Lemettinen, Krista Polmio ja Rauno Vuotila. Yhdistyksen puheenjohtaja on Matti Ylitalo. MVL Kymi-Karjalan syyskokoussatoa Kaija Määttänen, Johanna Puustinen ja Jani Tiainen valittiin jatkamaan Meijerialan Ammattilaiset MVL Kymi-Karjalan johtokunnassa kaudellla Valinnat tehtiin yhdistyksen syyskokouksessa Joensuussa. Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015 ovat Nina Andersen, Pasi Levy ja Arto Väistö. MVL Kymi-Karjalan puheenjohtajana toimii Tarja Loppi. Kari Harsia jatkaa MVL Etelä- Pohjanmaan puheenjohtajana Meijeristi Kari Harsia valittiin jatkamaan MVL Etelä-Pohjanmaan johtokunnan puheenjohtajana kaudella Lisäksi erovuorossa olleet johtokunnan jäsenet Tuula Kortesmäki, Janne Lampinen ja Sanna Tunkkari valittiin jatkamaan tehtävissään kaudella Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015 ovat Päivi Haapanen, Teuvo Riihimäki ja Jaana Vuorela. MVL Etelä-Pohjanmaan sääntömääräinen syyskokous pidettiin Seinäjoella. 10 MAITOTALOUS

11 TEKSTI HELI PERTTULA Yhteistyö ja aktiivisuus kerhojen polttoaineena Kerhojen neuvottelupäivillä tehtiin hyviä päätöksiä Joukko kerhoaktiiveja kokoontui kerhojen neuvottelupäiville Tampereelle. Porukan päätavoitteena oli selkiyttää sekä kerhon toimijoiden työnjakoa että kerhon tehtäviä MVL:n edunvalvonnassa. Tässä onnistuttiinkin. Jäi semmoinen maku, että tehtiin hyviä päätöksiä ja mentiin eteenpäin kerhojen toiminnan virkistämiseksikin, kehuu useita vuosikymmeniä kerhon toiminnassa mukana ollut Hannu Ainasoja Pohjois-Pohjanmaalta. Mikä on kenenkin tontti? Kerhon toimijoiden tehtävänkuvien selvittämistä ja kehittämistä tehtiin kaikki yhdessä. Ryhmissä pohdittiin niin kerhon puheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan kuin tiedottajankin toimintaa. Puheenjohtajan perustehtävien ohella nostettiin esiin erityisesti se, että hänen tulee muistaa huolehtia myös kerhon ilmapiiristä ja imagosta. Taloudenhoitajan tehtäväkenttä johdatti osallistujat pähkäilemään, kenen vastuulla on tulojen hankinta kerholle. Tässä, kuten monessa muussakin, painotettiin yhteistyön tekemistä: kukaan ei voi olla yksin vastuussa kaikesta. Sihteerin katsottiinkin tarvittaessa paikkaavan puheenjohtajan puutteita. Neuvottelupäivillä tarkasteltiin myös kerhon ja yhdysmiehen tehtävänjakoa. Keskeisin ero tässä on siinä, että yhdysmies hoitaa TES-asioita työpaikalla, eli tekee sitä, mihin hänet on valittu. Kerhoissa puolestaan voidaan kyllä pohtia yhdessä työehtosopimukseen liittyviä kehitysehdotuksia, mutta kerhon puheenjohtajan paikka ei ole yt- eikä palkkaneuvotteluissa. Uudet tervetulleita mukaan Kerhon toiminnan markkinointi ja uusien jäsenten mukaan saaminen puhutti paljon neuvottelupäivillä. Neuvottelupäivien päätteeksi osallistujat pääsivät kokkailemaan. Tuntuu, että toiminnassa pyörii liian pieni piiri. Kerhotoimijat vanhenevat, joten siksikin pitäisi saada lisää ihmisiä, toteaa Hannu Ainasoja. Perusratkaisu tähän on tiedottamisen kehittäminen. Tekstiviestien avulla tiedottamisesta oli monella hyviä kokemuksia. Muitakin lääkkeitä ideoitiin, esimerkiksi uuden jäsenen kummitoimintaa suositeltiin. Kerhon toiminnassa tulisi panostaa kokousten lisäksi myös vapaampiin tilaisuuksiin, sillä kerhon toiminnan yksi tärkeä tavoite on me-hengen lisääminen. Ensi vuonna MVL:n 70-vuotisjuhla onkin tuomassa mukanaan uusia tapahtumia. Juhlaristeilyn lisäksi on suunnitteilla erilaisia kerhojen välisiä tilaisuuksia, jopa leikillisiä kilpailuja. Aktivointia ja uudenlaisia toiminnan muotoja on tietysti hyvä miettiä. Silti toivoisin, että nykyiset toimijat eivät ottaisi liikaa vastuuta tässä kannettavakseen. Itse näen, että juuri ne ihmiset riittävät, jotka ovat kulloinkin paikalla, liiton toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen toppuuttelee huolestuneita. Tyytyväisin mielin kotiin Päivät päätettiin yhteiseen kokkausiltaan Tampere Holiday Clubin Klubikeittiössä. Kun ruoka oli saatu valmiiksi, oli aika kokeilla Suomen Puheopiston vuorovaikutuskouluttaja Marsa Bäckin ohjeistamaa päivällisetikettiä käytännössä. Sunnuntaiaamuna suunnattiin tyytyväisin mielin kohti kotia. Tosin kylpylähotellin altaille ei taaskaan taidettu ehtiä. MAITOTALOUS

12 VALTUUSTON SYYSKOKOUS TEKSTI TARJA RAUHALA MVL:n valtuusto kokoontui syyskokoukseensa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä ajankohtaisia liiton omia ja yleisiä työmarkkina-asioita. Valtuusto täydensi hallitusta sekä valitsi varapuheenjohtajansa Valtuusto täydensi MVL:n hallitusta. Jatkokaudelle valittiin MVL:n hallituksen erovuoroiset jäsenet meijeristi Hanna Anttila ja meijeristi Juha Tikkanen. Etelän alueen edustaja, Osuuskunta Satamaidossa työskentelevä Hanna Anttila valittiin tehtävään yksimielisesti, mutta idän alueen edustajasta äänes- tettiin. Kokouksessa esitettiin myös meijeriteknikko Tarja Loppia idän alueen edustajaksi hallitukseen. Äänestyksen voitti Valio Oy Suonenjoen tehtaalla työskentelevä Juha Tikkanen. Valtuusto valitsi myös valtuuston varapuheenjohtajan meijeristi Martin Virran jatkamaan tehtävässään vuonna Ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma vahvistettiin Toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen esitteli valtuustolle liiton taloutta ja sijoitustoimintaa. Valtuusto vahvisti tulevan vuoden 2015 talousarvion sekä toimintasuunnitelman. Ajankohtaiskatsaus työmarkkinoihin Toiminnanjohtaja esitteli valtuustolle keskusjärjestöjen jo aiemmin syksyllä hyväksymää työeläkeuudistuspakettia. Uudistustyö jatkuu nyt lainsäätäjällä. Ajankohtaisista työmarkkina-asioista esillä oli MVL:n omien työehtosopimusten tilanne sekä Valiolla syksyn aikana käydyt yt-neuvottelut. Yleisestä työmarkkinatilanteesta esille nousi samalla viikolla julkisuudessa esitetty ajatus uudesta, kaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä edustavasta, keskusjärjestöstä. Vuosi 2015 liiton juhlavuosi MVL täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Valtuusto kävi läpi juhlavuoden tapahtumia, joista tärkein on elokuun lopussa järjestettävä 70-vuotisjuhla- ja liittokokousristeily Tukholmaan. MVL:n hallituksen idän alueen edustajasta äänestettiin. Tiina Komulainen (vas.) ja Anni Alakotila saavat äänestyslipun, Tomi Seppä seuraa tilannetta. Työttömyyskassan fuusio Maa- meri ja metsäalojen työttömyyskassan (MMTK) johtaja Anja Tikka toi valtuustolle kuulumiset työttömyyskassasta, joka vuoden vaihteessa yhdistyy Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan. Uuden kassan nimeksi tulee Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK. MMTK:n työttömyyskassan fuusion taustalla on huoli työttömyyskassan tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Nykyinen reilun jäsenen määrä tulisi jatkossa 12 MAITOTALOUS

13 Anja Tikka selvitti valtuustolle työttömyyskassan fuusion taustoja. Valtuustotyönsä päättävä Pentti Määttä sai kotiin viemisiä. pienenemään ja näin vaikeuttaisi toimintaa, MMTK:n johtaja Anja Tikka totesi. Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta, joka asettaa kassojen toiminnalle sääntöjä. Vähintään 8000 jäsenen kassa saa täydet rahoitusosuudet toimintaansa. Työttömyyskassojen toiminta rahoitetaan valtion ja työttömyysvakuutusrahaston maksamalla osuudella sekä jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla. Jäsenmaksujen osuus ansiopäivärahan rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahaston varat kerätään palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla. MMTK:n jäsenmaksu sisältyy MVL:n jäsenmaksuun ja se on ollut 0,22 %. Se ei olisi ollut riittävä vaan sitä olisi pitänyt jatkossa nostaa 0,26 prosenttiin. JYTK:n jäsenmaksu tulee olemaan 84 euroa vuodessa. Äänenlaskijoina toimivat Niina Seppälä ja Pentti Määttä. MAITOTALOUS

14 Q&A ELÄKEUUDISTUS Vuoden 2017 alusta voimaan tulevalla eläkeuudistuksella pyritään turvaamaan työeläkejärjestelmän rahoitus, riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tulevan eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Miten työeläkejärjestelmä muuttuu? Keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia eläkeuudistuksen sisällöstä. 1. Miksi eläkejärjestelmää pitää uudistaa nykyiset laithan ovat olleet voimassa vasta vuodesta 2005? Uudistuksen taustalla on erityisesti tarve pidentää työuria. Tarvitsemme pidempiä työuria, jotta eläkkeiden taso pysyy riittävänä tulevaisuudessa, kun elinikä pitenee. Suomalaisten elinikä on noussut peräti 4,5 vuotta edellisen uudistuksen taustaoletuksiin verrattuna. On havaittu myös, että 2005 uudistuksessa sovitut työuran pidentämisen kannustimet (elinaikakerroin, karttumat) eivät ole toimineet toivotulla tavalla, vaan eläkkeelle jäädään liian usein heti kun mahdollista. Uudistusta tarvitaan myös siksi, että työeläkejärjestelmämme ei ole täysin tasapainossa eri sukupolvien kannalta. Mikäli nyt ei olisi tehty mitään, olisimme lykänneet maksurasitusta tuleville sukupolville. Nyt tehdyllä ratkaisulla pystytään turvaamaan työeläkkeiden riittävä rahoitus sekä eläkkeiden taso myös nuorille. Kolmas perustelu uudistukselle liittyy julkisen talouden kestävyyteen. Työeläkeuudistus auttaa siinä, että pystymme rahoittamaan julkiset hyvinvointipalvelut, kun väestö ikääntyy ja elinikä pitenee. Uudistus pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta reilulla prosenttiyksiköllä. yläraja nousee ja on 70 vuotta vuonna Vanhuuseläkeikä säilyy siis joustavana. Vanhuuseläkkeen alaraja nousee kolmen kuukauden portaissa vuosittain. Ensimmäisenä korotus koskee vuonna 1955 syntyneitä. Heidän alin eläkeikänsä on siis 63 vuotta ja kolme kuukautta. Vuonna 1956 syntyneillä alin eläkeikä on 63 vuotta ja kuusi kuukautta. Tästä eteenpäin alin eläkeikä nousee vuosittain siten, että se on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä. Ennen vuotta 1955 syntyneiden vanhuuseläkeikä säilyy ennallaan eli se on vuotta. 3. Mikä on tavoite-eläkeikä? Tavoite-eläkeikä on kunkin ikäluokan ohjeellinen vanhuuseläkeikä. Tavoite-eläkeikä määritellään syntymävuosittain viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajan saavuttamista. Se kertoo, kuinka pitkään kannattaa vähintään työskennellä, jotta elinaikakerroin ei leikkaisi tulevan eläkkeen tasoa. Elinaikakerroin sopeuttaa eläkettä pitenevään elinaikaan. Tavoite-eläkeikä on aina vanhuuseläkkeen alaikärajaa korkeammalla ja se nousee elinajan pidetessä. Tavoite-eläkeiän tarkoituksena on kannustaa jatkamaan työuraa ja Vanhuuseläkkeen alaikäraja Syntymävuosi Vanhuuseläkeiän alaraja v v. 3 kk v. 6 kk v. 9 kk v v. 3 kk v. 6 kk 2. Milloin eläkeikä nousee, keitä se v. 9 kk koskee ja mitä tarkoittavat eläkeiän v. nousuun liittyvät siirtymäajat? Vanhuuseläkkeen alaraja nousee asteittain v siten, että se on 65 vuotta vuonna Myös 14 MAITOTALOUS

15 saavuttamaan paremman eläketason. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä jo tavoiteeläkeikää aiemmin, mutta tällöin eläkkeen taso jää heikommaksi. Jatkossa arvion eläkemenetyksestä saa työeläkeotteella viisi vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää. Vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeisestä työskentelystä saa eläkkeeseen korotuksen (lykkäyskorotus), joka on 0,4 % kuukaudessa kertyneestä eläkkeestä jokaista lykkäyskuukautta kohti. Tämän korotuksen menettää, jos ei jatka työskentelyä vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen. Työskentelyä voi jatkaa myös tavoiteiän jälkeen. Myös tästä työskentelystä kertyy lykkäyskorotusta vanhuuseläkkeen ylärajaan saakka. 4. Eläkeikä nousee, mutta voiko pitkä työura vaikuttaa siihen, milloin pääsee vanhuuseläkkeelle? Pitkän työuran raskaissa ja kuluttavissa töissä tehneillä on jatkossa mahdollisuus hakea työuraeläkettä 63-vuotiaana. Työuraeläke pehmentää eläkeiän noston vaikutusta töissä, joissa ei voi pitää kohtuullisena, että työssä enää jatkaa. Työuraeläke on yksilöllinen eli siinä tarkastellaan hakijan omaa työuraa sekä mahdollisuuksia selviytyä nykyisessä työssä. Työuran pituus tai tietyllä ammattialalla työskenteleminen eivät yksin takaa työuraeläkkeen saamista. Työuraeläkkeen edellytyksenä on vähintään 38 vuoden työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavissa töissä. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita lasketaan mukaan enintään kolmen vuoden ajalta. Myös nykyisen työn on oltava raskasta. Tarkastelussa ovat mukana sekä fyysiset että psykososiaaliset kuormitustekijät. Työuraeläkkeen myöntämisen edellytykset ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeen. Työuraeläkkeen taso on eläkkeen myöntämiseen saakka kertynyt eläke, joten se on tasoltaan pienempi kuin vanhuuseläke. Tulevaa aikaa ei lasketa mukaan, joten eläkkeen taso jää alemmaksi kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Työuraeläkkeen yksityiskohdat ratkaistaan jatkovalmistelussa. 5. Miten eläkettä kertyy jatkossa? Mikä muuttuu? Jatkossakin eläke on sitä parempi, mitä pidempään työskentelee. Karttumamuutokset tulevat voimaan Eläkettä karttuu jatkossa jo 17-vuotiaana tehdystä työstä eli vuotta aikaisemmin kuin nykyisin. Eläkettä karttuu vanhuuseläkkeen yläikärajaan saakka tehdystä työstä. Eläkettä kertyy jatkossakin 1,5 prosenttia palkasta. Jatkossa palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkekertymän pohjana olevasta palkasta. Toisin sanoen eläkekarttuma lasketaan jatkossa täydestä palkasta. Eläkettä karttuu siis nykyistä enemmän heti työuran alusta lähtien. Tämä parantaa etenkin nuorten eläkkeiden tasoa. Koska karttumat muuttuvat nykyisestä, on vuotiailla karttumissa siirtymäaika. Siirtymäsäännön mukaan vuotiaille karttuu eläkettä 1,7 prosenttia palkasta saakka. Tällä estetään eläkkeiden tason heikkeneminen niillä, jotka eivät ehdi paljoa hyötyä palkansaajan työeläkemaksun vähentämisestä, mutta menettävät tällä hetkellä voimassaolevat ikääntyvien korkeammat karttumat. Siirtymäajan 1,7 prosentin karttuman piiriin kuuluvien palkansaajan eläkemaksu on korkeampi kuin työntekijän eläkemaksu muutoin. Vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen tehdystä työstä saa jatkossakin normaalia suuremman eläkekertymän. Nykyinen ns. superkarttuma muuttuu lykkäyskorotukseksi, joka kasvattaa kertynyttä eläkettä jokaista lykkäyskuukautta kohden. Korotuksen suuruus on 0,4 prosenttia kuukaudessa. Lykkäyskorotuksessa huomioidaan siis koko työuran ajalta kertynyt eläke, jota jokainen vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen työskennelty kuukausi kasvattaa. Nykyinen superkarttuma lasketaan sillä hetkellä voimassaolevasta palkasta. Jatkossa palkkataso vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen ei siis enää ratkaise korotuksesta saatavaa hyötyä, vaan siihen vaikuttaa koko työura. 6. Säilyykö osa-aikaeläke? Mahdollisuus osittaiseen eläkkeeseen säilyy, mutta erilaisena. Nykyinen osa-aikaeläke lakkaa ja tilalle tulee lukien osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi päästä aikaisintaan 61-vuotiaana. Ikäraja nousee 62 vuoteen vuoden 2025 alusta. Tässä uudessa eläkemuodossa nostetaan etukäteen valinnan mukaan 25 tai 50 prosenttia tulevasta vanhuuseläkkeestä. Nostettavan eläkkeen suuruuteen tulee 0,4 prosentin suuruinen varhennusvähennys jokaista kuukautta kohti, jona eläkettä maksetaan ennen alimman vanhuuseläkeiän täyttymistä. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä normaalisti. Varhennusvähennyksen takia eläkkeen taso jää yleensä jonkin verran matalammaksi kuin nykyinen osa-aikaeläke. Myös tulevan vanhuuseläkkeen taso alentuu. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on toisaalta paljon nykyistä osa-aikaeläkettä joustavampi, sillä sen ohessa tehtävän työn palkkaa tai työaikaa ei seurata lainkaan. Eläke ei siten aseta rajoituksia työnteolle, kuten nykyinen MAITOTALOUS

16 Eläkereitit ikärajoineen alkaen (Ikärajamuutokset huomioitu v saakka) Työttömyysputki* 60 v *v synt. ikäraja nousee 62 vuoteen *v lähtien alaikäraja 62 v. *ikärajat nousevat asteittain vuoteen v mennessä osa-aikaeläke, joka sisältää tiukat rajoitukset työnteolle. Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä osa-aikatyö työntekijälle, joka käyttää oikeuttaan osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Työajan lyhentämisestä sovitaan työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella, jossa otetaan huomioon työntekijän tarpeet sekä tuotanto- ja palvelutoiminta. Säännös lyhennetystä työajasta tulee työaikalakiin lukien. 7. Säilyykö työkyvyttömyyseläke? Työkyvyttömyyseläke säilyy, eikä sen kriteereihin ole tulossa muutoksia. Työkyvyttömyyseläkkeiden taso paranee, sillä eläkkeen suuruutta laskettaessa tuleva aika otetaan jatkossakin huomioon vanhuuseläkeiän alarajaan saakka. Kun vanhuuseläkkeen alaraja nousee, paranee samalla työkyvyttömyyseläkkeiden taso. 8. Säilyykö ns. työttömyysputki? Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki säilyy. Työttömyysputkella tarkoitetaan ikääntyneiden työntekijöiden oikeutta saada tietyin edellytyksin ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös 500 työttömyyspäivän jälkeen siihen saakka, kunnes on mahdollisuus päästä vanhuuseläkkeelle. Vuonna syntyneillä lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta, tätä vanhemmilla 59 vuotta. Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana. Työuraeläke Vanhuuseläke* Osittainen varhennettu vanhuuseläke* Lisäksi: Työkyvyttömyyseläke (ei ikärajaa) Jatkossa yli 58-vuotiailla on ns. ansiopäivärahatakuu työttömyysturvassa. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden aiempaa työtä pienempipalkkaisen työn vastaanottaminen ei heikennä työttömyyspäivärahaa. Näissä tapauksissa työttömyyspäiväraha lasketaan vanhan palkan perusteella. Työeläkeuudistuksessa on sovittu, että työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nousee vuodella eli 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Ennen korotuksen toteuttamista arvioidaan, miten työvoimapalvelujen ikääntyneitä koskevat tuki- ja aktiivitoimet ovat vaikuttaneet. Lain mukaan 60 vuotta täyttäneellä tai sitä vanhemmalla työttömällä työnhakijalla on oikeus ennen ansiopäivärahan enimmäiskeston täyttymistä saada työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi niin pitkäksi ajaksi, että työssäoloehto uudelleen täyttyy. Mikäli toimet eivät ole vaikuttaneet riittävän positiivisesti ikääntyneiden työmarkkina-asemaan, ei ikärajan nostoa tehdä. 9. Miten nuorten eläkkeelle käy? Työeläkeuudistus parantaa merkittävästi nuorten asemaa työeläkejärjestelmässä. Työeläkkeen karttumiin tehtävät muutokset edesauttavat nimenomaan tulevien sukupolvien eläkkeiden tasoa. Palkansaajan työeläkemaksun vähentäminen eläkepalkasta poistuu lukien, mikä parantaa karttumia heti työuran alusta lukien. Jatkossa 1,5 prosentin eläkekarttuma lasketaan siis täydestä palkasta ilman vähennyksiä. Eläke alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehtävästä työstä eli vuotta aiemmin kuin nykyisin. Nuorten kannalta erittäin tärkeää on myös se, että työeläkkeiden rahoitus saadaan kestävämmäksi. Tähän vaikuttavat erityisesti vanhuuseläkeiän korotus sekä sovittu ratkaisu työeläkkeiden rahoituksesta. Vaikka työeläkejärjestelmämme onkin jo nyt taloudellisesti vakaalla pohjalla, ei tällä hetkellä voimassaolevia työeläke-etuuksia olisi pystytty turvaamaan nykyisellä rahoituksella tuleville sukupolville. Tulevien sukupolvien kannalta on tärkeää, että osa yksityisen sektorin työeläkemaksuista rahastoidaan jatkossakin tulevien eläkkeiden maksamista varten. Rahastoidut varat sijoitetaan ja tuotoilla kustannetaan tulevia eläkkeitä. Tällä hetkellä työeläkevaroja on koko työeläkejärjestelmässä lähes 170 mrd. euroa. Työeläkeuudistuksen yhteydessä on sovittu, että hieman nykyistä suurempi osa työeläkesijoituksista voidaan sijoittaa osakkeisiin parempien tuottojen saamiseksi. Työeläkeuudistuksen yhteydessä on sovittu, että yksityisen sektorin työeläkemaksujen rahastointia jatketaan edelleen. Vanhuuseläkerahastoja vahvistetaan lisäksi lisärahastoinnilla. Näin voidaan hillitä työeläkemaksujen nousua ja estää tarve leikata etuuksia tulevaisuudessa, vaikka ikäluokat pienenevät. 10. Keitä tämä eläkeuudistus ei varmuudella koske? Eläkeuudistus tulee voimaan ja se koskee siitä lähtien kertyviä eläkkeitä. Mm. karttumiin tehtävät muutokset tulevat voimaan heti, samoin osittainen varhennettu vanhuuseläke tulee osa-aikaeläkkeen tilalle. Nykyisten säännösten aikana kerrytetty eläke lasketaan yhteen uusien säännösten kanssa vuotiaita koskee kuitenkin karttumien osalta saakka siirtymäaika. Eläkeuudistus ei koske ennen vuotta myönnettäviä eläkkeitä eikä jo maksussa olevia eläkkeitä. Vanhuuseläkeikää koskevat muutokset eivät koske niitä, jotka ovat syntyneet ennen Uudistuksella ei muuteta myöskään julkisen sektorin henkilökohtaisia tai ammatillisia eläkeikiä. Julkisen sektorin työnantajat ja palkansaajia edustavat pääsopijajärjestöt arvioivat jatkovalmistelun yhteydessä erikseen, miten sopimus yhteen sovitetaan julkisen sektorin eläkejärjestelmien erityispiirteisiin. Arviointi tehdään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Lähde: STTK 16 MAITOTALOUS

17 Telan Siimes: Eläkeuudistus huomioi työelämän murrokseen Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema eläkeuudistus sisältää erilaisia elementtejä, jotka ottavat aiempaa paremmin huomioon työelämän ja työmarkkinoiden murroksen. Eläkeratkaisu pitää monessa kohdassa myös naisen puolta, arvioi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Eläkeratkaisussa sovittiin, että eläkettä kertyy jatkossakin palkattomilta jaksoilta, kuten perhevapailta ja vuorotteluvapaalta. Nämä tukevat erityisesti naisten eläkkeen kartuttamista. Naiset voivat vaikuttaa omaan työeläke-euroonsa ennen kaikkea kiinnittämällä huomiota omiin valintoihinsa työuran aikana. Kovin pitkäksi venyvät poissaolot työelämästä näkyvät myös lopullisessa eläkkeessä, Siimes korostaa. Myös työuraa pidentämällä eläkettään voi parantaa, erityisesti jos jaksaa ja kykenee jatkamaan yli vanhuuseläkkeen alarajan. Naisen keskimääräinen eläke-euro on tilastollisesti pienempi kuin palkkaeuro. Kun naisen palkkaeuro on keskimäärin 83 senttiä, kokonaiseläke-euro on Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 78 senttiä. Tästä naisen omaan työuraan perustuu vain 69 senttiä, loput kertyvät pääosin perhe-eläkkeistä. Perhe-eläkkeet pysyivät eläkeratkaisussa ennallaan. Naisten eläkkeelläoloaikana tienaama kokonaissumma on kuitenkin keskimäärin samansuuruinen kuin miesten, koska naiset elävät pidempään ja saavat enemmän leskeneläkkeitä. Näin työeläkejärjestelmä itse asiassa hiukan tasaa sukupuolten välisiä eroja. Parhaiten eläkkeiden tasa-arvoa kuitenkin tuetaan edistämällä naisten palkkatasa-arvoa työuran aikana. Eläkeratkaisussa sovittiin myös, että jatkossa eläkettä kertyy palkasta tasaisesti läpi koko työuran. Superkarttuma yli 63-vuotiaana tehdystä työstä poistuu ja korvautuu jo kertyneeseen eläkkeeseen saatavalla lykkäyskorotuksella. Lisäksi sovittiin, että jatkossa eläkkeen perustana olevasta palkasta ei enää laskennallisesti vähennetä työeläkemaksujen osuutta, jolloin eläkettäkin kertyy enemmän. Kaikesta tehdystä työstä on kertynyt tähänkin saakka eläkettä, mutta työuran loppupäätä on painotettu korkeamman karttuman takia. Muutoksilla on merkitystä erityisesti paljon pätkätöitä tekeville sekä erilaissa työsuhteissa ja eri ammateissa työuran varrella työskenteleville. Tulevaisuudessa kaikissa työuran vaiheissa tehty työ on eläkkeen tienaamisen näkökulmasta yhtä arvokasta, sanoo Siimes. (Tela) Minna Helteestä uusi valtakunnansovittelija STTK:n edunvalvontajohtajasta Minna Helteestä tulee uusi valtakunnansovittelija. Helle aloittaa uudessa virassaan ensi vuoden alussa ja virkatehtävä kestää vuoden 2018 loppuun. On hienoa tulla valituksi tähän tehtävään ja suhtaudun tulevaan työhön vakavasti ja tosissani. Odotan innolla työn alkamista, vaikka samalla olo on haikea, sillä aikani STTK:ssa jäi turhan lyhyeksi, Minna Helle kertoo. Sovittelujärjestelmän toimivuus on tärkeä osa toimivia työmarkkinoita. Nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä riitojen joutuisan ratkaisemisen merkitys on vain entisestään korostunut. Sovittelujärjestelmän kehittäminen on osa neuvottelujärjestelmän uudistamistyötä, joka on parhaillaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä. Toivon, että tämä työ saadaan maaliin ja se tuo osaltaan uusia eväitä myös sovitteluun, Helle kuvaa neuvottelujärjestelmän kehittämistyötä. Valtakunnansovittelijan viran nykyisen haltijan Esa Longan määräaika tehtävässään päättyy Kaikkiaan virkaan haki kahdeksan henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriö kuuli virantäytön yhteydessä myös työmarkkinakeskusjärjestöjä. Sovittelijan tehtävänä on ratkoa työriitoja sekä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa edistää työnantajien ja palkansaajien välisiä suhteita. Ei ole yhtä valmista muottia, jolla sovittelija tehtävää hoitaa. Jokainen muokkaa siitä hieman oman näköisensä. Tärkeintä on, että sovittelija on toimissaan puolueeton ja kuuntelee kaikkia osapuolia. Tämä arvo on minulle itsestään selvä lähtökohta, Helle korostaa. Ennen nykyistä STTK:n työstään oikeustieteen kandidaatti Minna Helle on toiminut johtajana Työeläkevakuuttajat TELA ry:ssä ( ) ja Akava ry:ssä ( ) sekä edunvalvontajohtajana Tehy ry:ssä ( ), lakimiehenä ja neuvottelupäällikkönä Akava ry:ssä ( ) sekä työehtoasiamiehenä Suomen Journalistiliitossa ( ). KUVA LIISA VALONEN MAITOTALOUS

18 Teboilin JOULUKAMPANJA - jäsenkortilla lisäalennusta vuoden loppuun asti Teboil on korottanut jäsenkorttialennusta väliseksi ajaksi. Alennus on 2,5 senttiä/ litra bensiinistä ja dieselöljystä, kun se normaalisti on 1,7 senttiä/litra. Lisäksi jäsenkortilla saa alennusta voiteluaineista 10 %, autokemikaaleista 5 %, pesuista 5 % sekä nestekaasupullon täytöstä 5 %. Joulun aikana autoilu yleensä lisääntyy, mikä tarkoittaa myös suurempia polttoainekustannuksia. Tämän huomioon ottaen haluamme kiittää etuasiakkaitamme kuluneesta vuodesta antamalla lisäalennuksen jäsenkortilla vuoden 2014 loppuun asti, kertoo Teboilin huoltoasema- ja automaattilii- ketoiminnan johtaja Henrik Tuulos. Polttoainealennukset saa liiton magneettijuovallisella jäsenkortilla kaikilta Teboilhuoltamoilta ja -automaattiasemilta, lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia. MVL:n tapahtumia vuonna 2015 löydät osoitteesta Kiitämme kuluneen vuoden yhteistyöstä ja toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Maitotalous-lehti Meijerikalenteri Perinteisten joulukorttien sijasta olemme tukeneet Uusi Lastensairaala hanketta. 18 MAITOTALOUS

19 Viestintävirasto ohjeistaa: Näin vastaanotat joululahjan oikein Jos pystyt vakuuttamaan lahjan antajat siitä, että jokainen saamasi paketti on mieleesi, tunnelma säilyy positiivisena koko aattoillan. Mutta jos joku epäilee, että olisit ottanut mieluummin vastaan vaikka klassiset koko jalan mittaiset alushousut, seuraukset voivat olla vakavat. Epäonnistumisestaan traumatisoitunut lahjanantaja tekee jatkossa entistä heikompia lahjanostopäätöksiä. Kierre on valmis. Lue ja ymmärrä, kuinka vastaanotat lahjat oikeina. 1. Paketin tunnusteluvaihe On tärkeää luoda vaikutelma äärimmäisestä kiinnostuksesta. Onkin toivottavaa, että pyörität pakettia käsissäsi ympäri vähintään kahdesti sivu- ja pystysuunnassa ennen avaamisesta. Osoitat tällöin kykyä itsehillintään, kun et revi papereita kuin mikäkin barbaari. Sivistys sopii jouluun hyvin. Muista antaa tunnustusta painavalle paketille. Se on todennäköisesti jotain, mikä on maksanut sievoisen summan. Mitä teet, jos kohtaat pehmeän paketin? Tärkeintä on yrittää pysyä rauhallisena. Unohda hetkeksi, että lahjanantaja on siirtänyt itselleen oikeutesi päättää vaatteista, joita käytät. Sovita vaatetta ja vääntelehdi vaikeanoloisesti. Näin luot vaikutelman liian pienestä tai suuresta vaatteesta. Voitkin nyt kysyä hyvällä omallatunnolla, onko kuitti tallessa. Oikeaoppinen reagointi saamiisi lahjoihin ratkaisee koko joulun onnistumisen. 2. Paketin avaaminen Pidä pää tiukasti kohti pakettia, niin ilmeistäsi ei voi tulkita reaktiotasi. Älä vilkuile edes sivuille, sillä peili voi antaa tunteesi ilmi. Kun avaat paketin hitaasti, ehdit miettiä sopivaa kommenttia lahjan paljastumishetkeen. 3. Mitä teet, kun saat mieluisan lahjan? Kiitä kohteliaasti, mutta hillitysti. Älä missään tapauksessa riemuitse ylitsevuotavasti, sillä herätät epäilyksiä, kun et riemuitse samalla tavalla vähemmän miellyttävien lahjojen kohdalla. Riemun esittäminen on vaikeaa jopa monille kokeneille näyttelijöille. 4. Mitä teet, kun saat vähemmän mieluisan lahjan? Tavoitteesi on ilahduttaa lahjanantajaa, vaikka hänen hankkimansa paketti olisi kelvoton. Mitä pitäisi oikein sanoa? Lahjanantaja kun on usein läheinen, jolle valehtelu on kiusallista ja vaikeaa. Sinun tuleekin suosia kommentteja, jotka voi tulkita kahdella tavalla. Lahjanantaja odottaa positiivista reaktiota, joten hän tulkitsee vastauksesi onnistuneesti väärin. Väärintulkittaviksi tarkoitetut kommentit: Oho! Voi vitsit! Tällaista en osannut edes toivoa. Oi, vain sinä voit hankkia tällaisen. Olen sanaton. 5. Laatulupaus Annettuja ohjeita noudattamalla varmistat mukavan aattoillan asianosaisille tilanteesta riippumatta. Toivotamme mukavaa joulua ja onnistuneita pakettiratkaisuja! MAITOTALOUS

20 NIMITYKSIÄ Valion keskityttävä vahvuuksiinsa Lokakuussa Valion uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Annikka Hurme haluaa Valion keskityttävän vahvuuksiinsa. Näitä ovat asiakkaita ja kuluttajia kiinnostavien maukkaiden tuotteiden kehittäminen, valmistus ja myyminen sekä Suomessa että tytäryhtiöissä, mikä nykytilanteessa tarkoittaa Suomen ohella erityisesti Ruotsia, USA:ta ja Kiinaa. - Valion vahvuutena ovat suomalaiset maidontuottajat omistajina, huippuluokan tuotekehitys ja henkilöstön vastuullinen toimintatapa koko ketjussa tilalta kuluttajalle. Valion henkilöstö on erinomaisesti sisäistänyt arvomme Teemme parasta vaikeinakin aikoina. Uskon, että suomalaiset haluavat syödä kotimaassa tuotettua ruokaa myös tulevaisuudessa. Haluan myös kiittää kuluttajia, joiden luottamuksen Valio on säilyttänyt huolimatta yhtiötä kohdanneista kriiseistä, toteaa toimitusjohtaja Annikka Hurme. Annikka Hurme aloitti toimitusjohtajana haasteellisessa markkinatilanteessa, jossa Valiota koettelevat sekä eurooppalainen matalasuhdanne että Venäjän asettama tuontikielto. - Nyt on katsottava eteenpäin ja pidettävä huolta siitä, että Valio valmistaa markkinoiden maistuvimmat ja innovatiivisimmat tuotteet jatkossakin. Niiden tuotolla, hyvällä asiakasyhteistyöllä ja oman toiminnan tehokkuudella Valio turvaa suomalaisen maidontuotannon toimintaedellytykset, mikä on perustehtävämme, sanoo Annikka Hurme. Annikka Hurme on pitkän linjan valiolainen ja tuntee meijeritoimialan hyvin. Hän on työskennellyt Valiossa eri tehtävissä vuodesta 1989 ja toiminut konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta Annikka Hurmeella on monipuolinen kokemus Valion liiketoimintojen tulosvastuullisesta johtamisesta. Konsernijohtoryhmän vastuita on aika ajoin muutettu, minkä johdosta Annikka Hurme on vastannut vuorollaan lähes kaikista Valion liike- ja konsernitoiminnoista vuosien aikana. Uskon, että suomalaiset haluavat syödä kotimaassa tuotettua ruokaa myös tulevaisuudessa. Juha Gröhn jatkaa Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtajana Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn jatkaa Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtajana vuonna Liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa VAASAN Oy:n toimitusjohtaja Esa Rautalinko. Uutena toisena varapuheenjohtajana aloittaa Paulig Oy:n konsernijohtaja Jaana Tuominen. Kultainen juustohöylä maidontuottajalle Maidontuottaja, kotitalousopettaja Minna Kurtelius-Luttiselle luovutettiin Juustopöytä ry:n historian viides Kultainen Juustohöylä -palkinto Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Hukkalan maitotilan emäntänä Vieremällä vuodesta 1994 toiminut Minna Kurtelius-Luttinen on aktiivisesti mukana myös Maa- ja kotitalousnaisissa. Lisäksi hän kirjoittaa Valion Maitoa maalta -blogia, jossa hän yhdistää ammattimaista maidontuotantoa, maalla asumisen tunnelmia, perhettä ja harrastuksia. Minna Kurtelius-Luttisen toimintaa sitoo yhteen hyvä ruoka, maitovalmisteet ja suomalaisen luonnon antimet. - Juusto on minulle puhdas ja aito maitotuote, minunkin tekemä, lukemattomien mahdollisuuksien raaka-aine. Käyttämällä suomalaisia juustoja saan makunautinnon lisäksi hieman paremman oman maan asua, hän toteaa. Juustopöytä ry on vuonna 1978 perustettu naisten juustoseura, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen, ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen. KUVA TAINA LAMPELA-HELIN 20 MAITOTALOUS

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Neuvottelutulos Eläkeuudistuksen sisältöä neuvotelleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK ja STTK ovat päässeet sopuun työeläketurvaan tehtävistä

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012

TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 TIEDOTE 2/2014 TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen kotisivut www.012.jhlyhdistys.fi Hallituksen yhteystiedot Puheenjohtaja p.03-56573434 sp. 73434

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus Jaakko Tuomikoski Työeläkeuudistus Eläkeratkaisun päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä työvoiman saatavuuden varmistaminen, kun ikärakenteen muutos

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 Lakimies Keijo karhumaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisen sektorin eläkeuudistus Sopimus vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta Eläkeiän korotus koskee julkisen sektorin

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Hyvä mobiilikortin käyttäjä!

Hyvä mobiilikortin käyttäjä! Hyvä mobiilikortin käyttäjä! AKK-Motorsport ry:n jäsenkortti on tänä vuonna Lompakossa oleva mobiilikortti. Mobiilikortti toimii puhelimeen ladattavana Lompakko-sovelluksena, joka toimitetaan kaikille

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA

Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA Tiedote 1 (2) 16.4.2012 ALUEELLISET TYÖURASOPIMUS SEMINAARIT KÄYNNISTYVÄT ENSI VIIKOLLA Työeläkevakuuttajat TELA ry järjestää yhdessä Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa kevään aikana kuusi alueellista seminaaria,

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Mobiilijäsenkortti. Mobiilikortin aktivointi

Mobiilijäsenkortti. Mobiilikortin aktivointi Mobiilijäsenkortti AKK-Motorsport ry:n jäsenkortti on Lompakossa oleva mobiilikortti. Mobiilikortti toimii puhelimeen ladattavana Lompakko-sovelluksena, joka toimitetaan kaikille Jäsenmaksunsa maksaneille

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY

TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY Monta hyvää syytä liittyä Jytyyn! Turvasi on taattu lomautus- ja työttömyystilanteissa. Ammatillinen edunvalvonta. Palkka- ja muita työsuhdeasioitasi edistetään

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Anni Aaltonen-Mäkelä 21.2.2014 1 23.10.2013 2 Kevan palvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä vanhuuseläkelaskuri osa-aikaeläkelaskuri

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014

Kevan eläketietoisku 2014 Kevan eläketietoisku 2014 Ohjelma Tilaisuuden avaus Omat eläketietosi palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke Eläkkeen määrään vaikuttavat seikat Eläkkeen hakeminen Työkyky

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 Elintarviketeollisuusliitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry NEUVOTTELUTULOS MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN

Lisätiedot

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4 1. ASIAKKAAN OHJEET... 2 1.1 Varauksen tekeminen... 2 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4 1.3 Varauksen peruminen... 4 1.4 Omien tietojen muokkaaminen... 5 1.5 Salasanan muuttaminen... 5 2. TYÖNTEKIJÄN

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014 Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - ETK 31.10.2014 1. Vuonna 1995 syntynyt, työura alkanut 22-vuotiaana, työkyvyttömyyseläke 35-vuotiaana / vanhuuseläke

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Työttömyyskassan verkkopalvelun kautta voit lähettää hakemuksia tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi, laskea päivärahan suuruuden,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry

Toimintasuunnitelma 2011. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintasuunnitelma 2011 Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Yleistä 2 Yhdistyksemme on perustettu 9.5.1937, vuosi 2011 on yhdistyksemme 74. toimintavuosi. Jäsenmäärämme 1.1.2010 oli 786. Toiminta-ajatuksemme

Lisätiedot