SOSIAALITURVA. Eu-hankkeet toivat mukanaan arvioinnin. Asiakkaalle asiamies. Mistä kuntiin saadaan sosiaalityöntekijät?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Eu-hankkeet toivat mukanaan arvioinnin. Asiakkaalle asiamies. Mistä kuntiin saadaan sosiaalityöntekijät?"

Transkriptio

1 Joulukuu 19/00 SOSIAALITURVA Eu-hankkeet toivat mukanaan arvioinnin Hyvinvoinnin ja työllisyyden yhtälö pohjoisirlantilaisittain Asiakkaalle asiamies Mistä kuntiin saadaan sosiaalityöntekijät? SOSIAALITURVA 2/ /17/06, 9:48 AM

2 SOSIAALITURVA 19/ vsk Tässä numerossa Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2000 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho Pentti Lappalainen, varapj. Riitta Pihlaja Petri Virtanen Isännistön pj. Jaakko Tuomi, varapj. Elli Aaltonen Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh , fax päätoimittaja Merja Moilanen puh toimitussihteeri Arto Marjomäki puh toimitussihteeri Erja Saarinen puh toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Tilaukset ja osoitteenmuutokset internet: puh , fax Tilaushinnat /1 vsk 270 mk 1/2 vsk 170 mk Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 20 mk/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Ilmoitukset puh , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Ilmoitushinnat 7,80 mk palstamm:ltä, hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Asiakkaalle oikeuksia, asemaa ja velvollisuuksia Elli Aaltonen 4 Kaksi Irlantia Merja Moilanen 5 Pohjois-Irlannissa tavoitteena terve elämä Kari Salavuo 6 Hyvinvoinnin ja työllisyyden yhtälö pohjoisirlantilaisittain Leif Jansson Leena Niemi 8 Action Mental Health työllä terveeksi Alpo Komminaho Jaakko Tuomi 9 Kuninkaallinen jättisairaala Päivi Ahonen Aulikki Kananoja 11 Irlannin ihmeeseen on monia syitä Maija Perho 11 Irlanti on kehittynyt EU:n rakennerahastojen tuella Tero Ristimäki 12 EU-hankkeet toivat mukanaan arvioinnin Elli Aaltonen 14 Asiakkaalle asiamies Erja Saarinen 16 Pohjois-Karjalaan maakunnallinen asiamies? 17 Tampereelle kaavaillaan yhtä asiamiestä Erja Saarinen 18 Keskustelua Pitäisikö puuttua? Marja Liisa Haapala 18 Homma on kiinni rahan oikeasta kohdentamisesta Kati Peltola 23 Sanoja jouluksi Unto Matinlompolo 24 Mistä saadaan sosiaalityöntekijät kuntiin? Erja Saarinen 27 Kuntoliikunta ehkäisee sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta Anita Taiveaho 2 3/17/06, 9:48 AM

3 14. joulukuuta Kohtuuttomat tilanteet osa 6 Villen tarina vaikeavammainen nuori vailla lakisääteisiä kuntoutusetuuksia Marja Madekivi 30 Näkökulma Sosiaalityötä virtuaalitodellisuudessa Juha-Matti Rautiainen 32 Mielenterveyttä messuilta Erja Saarinen 33 Kirjallisuutta Varo namusetiä ja suosi satuja Eeva Mehto 34 Tukea arkipäivän luovuuteen Päivi Virtanen 35 Työkaluja lapsen kokeman perheväkivallan käsittelyyn 36 Ennakkopäätöksiä Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 1/2001 postitetaan lukijoille 15. tammikuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimeistään 8. tammikuuta. Asiakkaalle oikeuksia, asemaa ja velvollisuuksia Pitkän valmistelun ja käsittelyn jälkeen laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tulee voimaan vuoden 2001 alusta. Lain koulutukset ovat maakunnissa lääninhallitusten, Kuntaliiton ja yksityisten kouluttajien järjestäminä menossa ja jatkuvat ensi vuonna yksittäisistä tulkintaa vaativista kysymyksistä. Kunnat miettivät kiireisimpiä toimia, joita lain täytäntöönpano vaatii. Lain keskeinen tavoite on parantaa asiakkaan asemaa ja osuutta sosiaalihuollon palvelutapahtumassa. On kysytty, oliko välttämätöntä kirjata lakiin sellaisia itsestäänselvyyksiä kuin asiakkaan oikeus hyvään kohteluun. Onko asia sittenkään itsestään selvä? Useat kantelut ja valitukset koskevat asiakkaiden kohtelua. Lain viesti on korostaa niitä perusoikeuksia, joita kansalaisella uskonnostaan, alkuperästään, kielestään ja muista vakaumuksistaan riippumatta on. Syrjinnällä on monenlaiset kasvot: rotu, sairaus tai erilainen kieli. Ne eivät saa olla hyvän kohtelun esteitä. Lakiin sisältyy jotain siitä viestistä, jota 1970-luvulla perustettu sosiaalihuollon periaatekomitea edusti. Se vaati oikeutta asialliseen kohteluun ja inhimilliseen arvokkuuteen. Laki antaa tämän vaatimiseksi uuden välineen; asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kunnat joutuvat ratkaisemaan, miten sosiaaliasiamiestehtävät hoidetaan. Asiakkaan asemaa valvoo ensi vuoden alusta asiamies, joka neuvoo asiakkaita, tiedottaa heidän oikeuksistaan ja avustaa muistutusten tekemisessä. Lisäksi hän seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja antaa siitä vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle. On merkittävää, että selvitys annetaan kunnanhallitukselle. Sen tulee olla tietoinen asiakkaiden asemasta ja sen puutteista, jotta kehittämisesitykset olisivat hallitusta velvoittavia. Lautakunnan tulee ilman muuta olla selvityksestä tietoinen ja tehdä puutteiden parantamisesityksiä ja päätöksiä. Riippumattomuus on keskeinen kriteeri asiamiehelle. Sama henkilö ei voi teh- dä asiakasta koskevia päätöksiä ja toimia samalla asiakkaiden oikeuksien näkökulmasta neuvonantajana. Riippumattomuuden tavoite on ongelmallinen erityisesti pienissä kunnissa. Objektiivisuuden takaamiseksi tulisi miettiä muita vaihtoehtoja kuin sitä helpointa, kunnan ainoan sosiaalityöntekijän määräämistä toimimaan tietty tuntimäärä viikossa asiamiehen tehtävissä. Seutukuntayhteistyö on yksi mahdolisuus. Sosiaaliasiamiehen palveluja voi ostaa toiselta kunnalta tai tehdä ristikkäissopimuksia kuntien sosiaalityöntekijöiden kesken. Myös järjestöt tai oikeusaputoimisto voivat tarjota palvelut. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa erityishuoltopiiri näyttää varteenotettavimmalta vaihtoehdolta. Kuntayhtymä pystyy yksittäistä kuntaa paremmin turvaamaan asiamiehille työnohjausta ja täydennyskoulutusta. Jos maakuntaan tulee useampi asiamies, he pystyvät sopimaan muun muassa lomitusjärjestelyt. Asiakkaan oikeus hoito- ja palvelusuunnitelmaan on myös asiakkaan velvollisuus. Laki sanoo, että suunnitelma tehdään yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, jolloin siihen kirjatut toimet ovat asiakasta vastuuttavia. Lakiin on kirjattu asiakkaan ja hänen edustajansa niiden tietojen tietojenantovelvollisuus, joita sosiaalihuollon järjestämiseen tarvitaan. Se, mikä laissa säädetään asiakkaan oikeudeksi tai velvollisuudeksi, ei ole pois työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Vahvempi asiakkuus on myös työntekijän voima. Lakia on markkinoitava. Se koskee niin julkista kuin yksityistäkin sosiaalihuoltoa ja sosiaalihuollon kaikkia alueita kuten päivähoitoa, sosiaalityötä, kotipalvelua, vanhusten laitoshoitoa, vammaishuoltoa, lastensuojelua, toimeentulotukea, elatustukea ja tukipalvelujen laajaa kirjoa. Kaikkien näiden työntekijöiden ja asiakkaiden täytyy saada tietää lain tavoitteista ja sisällöstä. Elli Aaltonen Kirjoittaja on sosiaalineuvos Itä-Suomen lääninhallituksessa ja Huoltaja-säätiön isännistön varapuheenjohtaja. 3 3/17/06, 9:48 AM

4 Kaksi Irlantia Irlannin saarella on kaksi maata, Irlannin tasavalta ja Pohjois-Irlanti. Irlannin tasavallan työttömyysprosentti on 4,4. Taloudellinen kasvu näkyy Dublinin kaupunkikuvassa lukuisina nostureina. Pohjois-Irlannin kuulumista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kannattavien lojalistien seinämaalauksia Itä-Belfastissa. 4 SOSIAALITURVA 19/2000 KUVAT: MERJA MOILANEN Irlannin tasavallassa on asukkaita 3,5 miljoonaa ja Pohjois- Irlannissa 1,6 miljoonaa. Irlannin tasavalta on itsenäinen valtio. Pohjois-Irlanti on osa Iso-Britannian yhdistynyttä kuningaskuntaa. Muut kuningaskunnan osat, Englanti, Wales ja Skotlanti, sijaitsevat meren takana Iso-Britannian saarella. Irlannin tasavalta itsenäistyi vuonna Saaren koilliskolkka, Ulsterin maakunta, jäi kuitenkin osaksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Pohjois-Irlannin väestöstä enemmistö (60 %) on protestantteja, Irlannin tasavallan väestöstä taas katolilaisia (92 %). Irlannin tasavallassa korostetaan katolisen uskonnon ohella saaren väestön kelttiläisiä juuria ja vaalitaan iirin kieltä, joka on englannin ohella toinen virallinen kieli. Enemmistö väestöstä puhuu englantia ja vain pieni osa sen ohella iiriä. Kaikilla virallisilla hallintoelimillä poliisia myöten on iirinkieliset nimitykset. Katukilvet ovat sekä englanniksi että iiriksi. Pohjoisirlantilaiset ovat monta mieltä maansa asemasta. Tasavaltalaiset haluaisivat liittää maan Irlannin tasavaltaan. Protestantit, unionistit ja lojalistit, haluavat säilyttää Pohjois-Irlannin osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Katoliset nationalistit haluaisivat pitää tilanteen nykyisellään mutta toivovat lähempää yhteistyötä tasavallan kanssa. Pohjois-Irlannin levottomuudet al- koivat 1960-luvulla, kun IRA (Irish Republican Army) aktivoitui ajamaan Pohjois-Irlannin liittämistä tasavaltaan. Britannian hallitus lähetti sotilaat pitämään järjestystä Pohjois-Irlantiin ja itsehallinto lakkautettiin. Britannian hallituksen ja IRA:n välillä on hierottu rauhaa koko 90-luvun. Viimeinen vaihe alkoi 1996 ja johti Pohjois- Irlannin rauhansopimukseen pitkänäperjantaina 10. huhtikuuta Neuvotteluja veti kansainvälinen puheenjohtajisto, johon kuului valtioneuvos Harri Holkeri. Pitkäperjantain sopimus hyväksyttiin kansanäänestyksessä toukokuussa Sopimuksen mukaan aseellisten ryhmien piti luovuttaa aseensa 22. toukokuuta 2000 mennessä. Aseita oli myös muilla ryhmittymillä kuin IRA:lla. Aseiden luovuttaminen ei ole kuitenkaan sujunut sopimuksen mukaan, ja uusi määräaika on kesäkuussa Pitkäperjantain sopimukseen kuului 1972 lakkautetun itsehallinnon elvyttäminen ja parlamenttivaalit joulukuussa Talous kasvaa Molemmilla Irlanneilla menee taloudellisesti hyvin: talous kasvaa ja työttömyys laskee. Pohjois-Irlannissa taloudellinen kasvu on ollut jopa nopeampaa kuin muualla Isossa- Britanniassa. Pitkäperjantain sopimus on lisännyt luottamusta tulevaisuuteen ja houkutellut maahan sijoittajia. Tosin Pohjois-Irlannin työttömyysprosentti, 7,2, on suurempi kuin Britannian 5,4. Pohjois- Irlannissa katolisen väestön työttömyys on perinteisesti ollut kaksin- tai kolminkertainen protestanttisen väestön työttömyyteen verrattuna. 4 3/17/06, 9:48 AM

5 Irlannin tasavallan työttömyysprosentti oli tämän vuoden elokuussa 4,4. Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli 6 prosenttia, kun se on EU:ssa keskimäärin 16,5 ja esimerkiksi Suomessa 20 prosenttia. Irlannin tasavallan taloudellisen menestyksen syitä ovat muun muassa edullinen väestörakenne ja EU-tuet. Maan väestöstä 41 prosenttia on alle 25- vuotiaita ja neljännes alle 15- vuotiaita. Molemmissa Irlanneissa on erityisenä huolena nuorten kouluttaminen ja sosiaalistaminen työelämään. Erityisesti halutaan katkaista usean sukupolven kestänyt työttömyyden kierre. Hyvän taloustilanteen ansiosta muuttovirta on kääntynyt Irlannille voittoisaksi: vuonna 1997 Irlantiin muutti henkilöä enemmän kuin sieltä pois. Näihin asti Irlannin historialle on ollut leimallista, että väestöä on muuttanut pois eri syistä. Ulkomailla asuu noin 70 miljoonaa irlantilaista. Irlannissa on perinteisesti ollut suuria perheitä. Esimerkiksi 60-luvulla syntyneet ovat usein itse kotoisin jopa 10-lapsisista perheistä, mutta heidän omiin perhesuunnitelmiinsa kuuluu vain 2-3 lasta. Lapsimäärän vähentymiseen on vaikuttanut paljolti naisten työssäkäynti. Talouskasvu on kasvattanut asuntojen kysyntää ja nostanut niiden hintoja. Asuntojen kalleus pakottaa molemmat vanhemmat töihin, ja naisille on nyt töitä. Tämä puolestaan on luonut päivähoitoongelman, johon molemmissa Irlanneissa haetaan parhaillaan ratkaisua. Huoltaja-säätiön isännistö kävi tutustumassa Pohjois-Irlantiin ja Irlannin tasavaltaan viime elokuun lopulla. Seuraavat matkakertomukset ovat peräisin tältä matkalta. Merja Moilanen LEIF JANSSON Aluehallinto toimii Pohjois-Irlannissa emämaan hallinnon toimeenpanijana mutta myös oman identiteetin tunnusmerkkinä. Pohjois-Irlannin parlamenttitalo Belfastissa on näyttävä itsehallinnon ja oman identiteetin symboli. Pohjois-Irlannissa tavoitteena terve elämä Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteena Pohjois- Irlannissa on edistää terveyttä ja hyvinvointia lieventämällä eriarvoisuutta ja estämällä syrjäytymistä. Tavoitteet tuntuvat kovin tutuilta. Luulen, että ainakin jokaisen EU-maan sosiaali- ja terveysministeriön strategiaohjelmasta on luettavissa samat retoriset lauseet. Pohjois-Irlannissa näytetään olevan erityisen huolestuneita väestön terveydentilasta, sillä strategiaohjelman seitsemästä keskeisimmästä kohdasta oikeastaan kaikki kohdentuvat terveydellisiin kysymyksiin. Erityishuomiota sanotaan kiinnitettävän perheiden ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin, työkyvyttömyyteen ja vammaisuuteen, mielenterveydenhoitoon, sydänsairauksien ja syövän hoitoon. Kiintoisa ja poikkeuksellinen strategia-alue ovat oppimisvaikeudet. Selittäneekö tätä sitten koulutuksellinen eriarvoisuus, kouluvaikeudet, nuorten jatkokoulutusvaikeudet ja nuorisotyöttömyys, jonka vähentäminen on otettu erityisesti EU-ohjelmien kohteeksi? Aluehallinto on osa identiteettiä Sosiaalipolitiikan lainsäädännöllinen perusta on kaikkialla Isossa-Britanniassa jokseenkin sama. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto on niin ikään samanlainen. Keskushallinnon vastavoimana ovat alueiden erilaiset perinteet ja poliittiset piirteet. Aluehallinto toimii Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa emämaan hallinnon toimeenpanijana mutta myös oman identiteetin tunnusmerkkinä. Joidenkin tutkijoiden mukaan paikallishallinto on Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa paremmin organisoitu kuin Englannin maakunnissa. Näissä kolmessa maassa paikallisviranomaisilla on läheisemmät suhteet alueen keskushallintoon kuin Englannin maakunnissa ja aluehallinto tukee paikallista toimintaa, muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamista, paremmin kuin Englannissa. Pohjois-Irlannin sosiaalipolitiikan hallinto luotiin 1920-luvulla ja se heijastelee edelleen silloin syntynyttä perinnettä. Sosiaali- ja terveyspalveluita johtaa siviilihallinnon ministeri. Terveys- ja sosiaalipalvelut on hallinnollisesti yhdistetty. Palveluiden hallinnoimisesta vastaavat asiantuntijatoimikunnat. Poliittisesti valituille elimille jää vähemmän vastuuta. Pohjois-Irlannin terveys-, sosiaali- ja julkisen turvallisuuden osaston strateginen johto on johtokunnalla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskushallinnon toiminnan tukena on johtoryhmä, suunnitteluryhmä, terveystoimisto ja erityispalvelutoimisto. Johtoryhmän tehtäviin kuuluvat toiminnan valmistelu ja toteutuksen ohjaus, erityisesti palveluiden tehokkuuden valvominen. Suunnitteluryhmän tehtävänä on rahoituksen ja tiedotuk- SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

6 Intoa isännillämme näytti olevan. sen johto, tutkimus, tilastointi, julkaisutoiminta ja julkisen turvallisuuden ja pelastustoimen suunnittelu. Terveystoimisto vastaa terveydenhuollon ja sairaalalaitoksen suunnittelusta ja ohjauksesta. Erityispalvelutoimistolla on valvontaan, neuvontaan ja ohjaukseen liittyviä tehtäviä. Neljä aluetta Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto on maantieteellisesti jaettu neljään alueeseen, joissa on kolmenlaisia hallintoelimiä. Aluevirastojen tehtävänä on arvioida palvelutarpeita sekä tilata ja ostaa sosiaali- ja terveyspalveluita eri tuottajilta. Jokaisella alueella on lisäksi oma neuvosto, joka edustaa julkisen vallan ja palveluiden käyttäjien etuja, valvoo palveluiden laatua ja tekee suosituksia palveluiden kehittämiseksi. Lisäksi alueilla on yhteensä 19 johtokuntaa, jotka ovat vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden jakelusta, johtavat sairaaloita ja sosiaalipalveluita maantieteellisillä alueillaan talousarvioiden puitteissa sekä ovat suunnitteluja raportointivastuussa keskushallinnon sosiaali- ja terveysosastolle. Hallinto luo vain puitteet tavoitteiden toteuttamiselle. Toteutus riippuu paljolti virkamiehistön ja päätöksentekijöiden panoksesta ja innostuksesta. Tätä intoa pohjoisirlantilaisilla isännillämme näytti olevan. Territorioiden politiikan joustavuutta ei pitäisi liioitella, mutta kuten Edinburghin yliopiston sosiaalipolitiikan lehtori Richard Parry on eräässä artikkelissaan todennut oma hallintokoneisto ja Englantia paremmat voimavarat on käyttövoima ja selvä etu verrattuna Englannin maakuntiin. Kari Salavuo Kirjoittaja on Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Hyvinvoinnin ja työllisyyden yhtälö pohjoisirlantilaisittain Nuorten opastaminen työelämään, ikääntyvän väestön pitäminen työssä ja työhön palaamisen tukeminen, jopa kolme sukupolvea jatkuneen työttömyyden katkaiseminen ja kuntouttava työllistäminen ovat keskeisiä tavoitteita Pohjois- Irlannin työllistämisohjelmissa. Tavoitteet ovat samankaltaisia kuin kaikkien EU-maiden hallitusten ohjelmissa. Ison-Britannian hallituksen tavoitteena on työttömyyden alentaminen ja työelämän kehittäminen. Tässä aluelähtöisyys on keskeinen periaate. Brittiyhteisön maat, Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois- Irlanti, eroavat toisistaan väestö-, elinkeino- ja sosiokulttuuriselta rakenteeltaan. Pohjois- Irlannin elämää sävyttää poliittinen ja uskonnollinen jännite, mikä tuottaa epävakautta ihmisten arkeen ja lukkiutumia eri väestöryhmien välille. Jokainen maa luo työllistämisohjelmia omista lähtökohdistaan. Pohjois-Irlannissa on päädytty muodostamaan hallinnonaloja kooten organisaatioita tavoite-aihioiden mukaan. Tällainen on esimerkiksi T&EA (Training and Employment Agency), joka on perustettu Toisena toimintaperiaatteena on ohjelmoittaminen. Pohjois-Irlannin parlamentin, the Assemblyn, toiminta on ohjelmaperustaista ja ohjelmia myös toteutetaan tarmokkaasti. Esimerkiksi T&EA:n budjetissa 2000/2001 ylläpitokustannukset ovat 318 miljoonaa markkaa ja ohjelmarahoitus viisinkertainen eli miljoonaa markkaa. Ohjelmia ei toteuteta vain rahojen sisäisin siirroin vaan niihin saadaan myös lisärahoitusta. Sen on turvannut vakaa talous ja nousukausi, joka ei kuitenkaan ole verrattavissa Irlannin tasavallan kelttitiikeriin. Ohjelmat ovat 2-3-vuotisia kokonaisuuksia, joilla on sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita. Niillä pureudutaan työttömyyden kestoon, kasautumiseen ja kohdentumiseen uusin keinoin. Niitä toteutetaan erittäin määrätietoisesti. Tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi kuuluu niihin kiinteästi. Sateenvarjon rakentaminen useiden pienten hankkeiden verkottamiseksi auttaa näkemään hankkeiden kokonaisuuden, niiden päällekkäisyyden tai katveet. Hyvinvointia työstä Työllistämistä ohjaavassa visiossa on kaksi toisiinsa kiinnittyvää johtolankaa: Welfare to Work ja Welfare through Work, työntekoa avustusten sijaan ja hyvinvointia työstä. Hyvinvoinnin turvaamiseksi työelämä kaipaa uudistuksia. Tasa-arvoistumisen ja uuden talouden haasteisiin vastataan lisäämällä osaamista ja tukemalla uusien osaamisalueiden syntymistä. Työelämään siirtymisen tukemiseksi ja työehtojen kehittämiseksi tarvitaan suuria yhteiskunnallisia peruslinjauksia kuten päivähoidon järjestäminen, minimipalkkasäännöstö, uudenlainen perheitä koskeva työn verotusmalli sekä työn jakautumisen malli. Työn uusjako New Deal -ohjelmalla työllistetään vaikeimmin työllistyviä ryhmiä. Kohderyhmiä ovat vuotiaat nuoret, yli 25-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät sekä yli 50-vuotiaat, joita tuetaan pysymään työelämässä tai palaamaan sinne. Hankkeita on myös yksinhuoltajien ja vammaisten työllistämiseksi. Eräs erityisryhmä ovat muusikot, joiden luovuuden tuotteistamista elinkeinoksi tuetaan. Yksi hankkeista poistaa työllistämisen esteitä madaltamalla pienten yritysten työllistämiskynnyksiä. New Deal -ohjelman painopiste on vuotiaiden työllistämisessä. Ohjelma on tiukka ja monitasoinen. Siinä on mukana 36 työkeskusta, 170 henkilökohtaista neuvojaa ja 120 ohjaajaa. Hankkeen ympärille on muodostettu 26 konsortiota alueellisiksi yhteistyöryhmiksi, joissa työnantajien, ohjaajien ja osallistujien verkosto rakentaa siltoja koulutuksen ja työllistymisen välille. Nuoret tulevat ohjelmaan puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Ohjelma rakentuu neljän kuukauden ohjaavasta koulutuksesta ja vaihtoehtoisista jatkomahdollisuuksista. Nuoret voivat valita työllistymisen 26 viikon ajaksi eli puoleksi vuodeksi, samoin puolen vuoden jakson vapaaehtoistyötä, vuoden mittaisen kokopäiväisen opiske- 6 SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

7 Pohjois-Irlannin työllistämisohjelmista kertoivat aikuis- ja täydennyskoulutuksesta sekä työllistämisestä vastaavan ministeriön virkamiehet Tom Arthur (vas), Kieran Brazier, Roy Gamble, John MacKeown ja Tony Logue. lun tai ohjaavan ja kuntouttavan seurantajakson. Elinikäistä oppimista tuetaan Lifelong learning -hankkeessa tuetaan uusien taitojen oppimista etä- ja verkko-opiskelulla. Tavoitteena on tuoda uusi tieto ja tiedon hankkimisen välineet lähelle ihmisiä ja kuroa umpeen korkeakoulutuksen ja soveltavien taitojen välistä kuilua. Jatkokoulutukseen ja uudelleen kouluttautumiseen osallistuville korvataan kurssimaksuja. Erityisesti tuetaan tietotekniikan opintoja. Työssä oppimista ja työyhteisöjen kouluttautumista tuetaan myös, jotta työelämässä olevien ihmisten taidot kehittyisivät. Koulutusta ja työelämää linkitetään Nuorten ammatilliseen koulutukseen tarkoitetut uudet toimintamuodot korostavat työelämän ja koulutuksen linkittymistä. T&EA:n Jobskills-projekti on aloitettu vuonna Se on suunnattu vuotiaille mutta aina 21-vuotiaisiin saakka, jos osallistujilla on rajoitteita tai puhe-, luku- ja kirjoitusvaikeuksia. Hankkeessa kehitetään ammatillisen koulutuksen laatua ja tuetaan nuorten mahdollisuuksia päästä työelämäjaksoille ja oppisopimusmalleihin. Erityisesti halutaan madaltaa työmarkkinakynnyksiä käyttämällä hyväksi harjoittelujaksoja ja oppisopimusmalleja, työkokeilua ja ohjausta. Ohjelmassa kartoitetaan nuoren kiinnostuksen alueita, kykyjä ja osaamista sekä tarjolla olevia vaihtoehtoja tulevaisuuden rakentamiseen. Palvelut ovat tietenkin käytössä myös aikuisille ja jo työelämässä oleville. Kuntoutusta ja tukea voidaan antaa pisimmillään kolme vuotta. Sosiaalityö, opetus ja nuorten ohjaus ovat yhdessä verkostomaista, asiakasta tukevaa toimintaa. MERJA MOILANEN Ohjelmien toteutus ja arviointi Ohjelmarahoituksesta kolmasosa suunnataan nuorten työllistymiseen ja koulutukseen. Pohjois-Irlannin väestö on nuorta, ja polttava yhteiskunnallinen kysymys on nuorten sosiaalistuminen, koulutuksen ja työn sitominen nuorten kasvuprosessiin ja osaksi yhteiskunnallista olemista. Tavoitteena on erityisesti vähentää työttömyyden alakulttuurista elämäntapaa. Talouden nousukausi tuottaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia, joiden hyödyntämiseen tarvitaan lisää osaamista ja osaajia. Perinteinen elinkeinorakenne on murroksessa ja elinkeinoelämä kasvaa erityisen korkeaa osaamista tarvitsevalla teknologian, ohjelmisto- ja sisältötuotannon markkinoilla, joilta ei ole sidettä perinteiseen elinkeinorakenteeseen. Koulutuksen ja työllisyyden ohjelmissa hankkeet on pyritty suuntaamaan paitsi eri väestöryhmille myös elinkeinoelämän eri toimijoille ottamalla kolmatta sektoria ja pienyrityksiä mukaan kumppanuushankkeisiin ja luomalla työsuhteisiin erilaisia joustomalleja. Ohjelmien ympärille on koottu kiinteä verkosto, jossa työhallinnon, sosiaalitoimen ja koulutuksen edustajat työskentelevät yhdessä. Ohjelmilla on myös kiinteät johto- ja ohjausryhmät sekä neuvottelukunnat, joissa ovat edustettuna elinkeinoelämä, eri hallinnonalojen viranomaiset ja asiakkaat. Ohjelman etenemistä seuraa joukko, joka koostuu kaikista toimijatahoista. Erityisesti halutaan kuulla osallistujia. Ohjelmien vaikutukset työllistymiseen ovat vielä vain osittain arvioitavissa. Meneillään on monikerroksinen kulttuurinen muutos niin taloudessa ja elinkeinoelämässä kuin kansalaisten asenteissa. Ohjelman sisäistä tehokkuutta mitataan tässä vaiheessa lähinnä määrällisillä tiedoilla ohjelman läpikäyneiden nuorten tilanteista. Esimerkiksi vuonna 1998 alkaneeseen New Deal -hankkeeseen osallistujista puolet on löytänyt työllistymisuran alun. Usein osallistujat työllistyivät aivan uusiin, vastaperustettuihin työpaikkoihin. Ohjelmaan osallistumattomien vastaavan ikäisten työttömyys aleni vain neljä prosenttia. Ohjelman pitkäaikaisia vaikutuksia voi arvioida vasta sen päätyttyä. Kiinnostavinta pohjoisirlantilaisessa toteutustavassa on eri hankkeiden kokoaminen yhden ohjelman alle ja organisaatioiden rajojen ylittäminen. Kiinnostavaa on nähdä, jäävätkö ohjelmassa luotu hallinnonalat ylittävä verkosto ja ohjausryhmät toimimaan myös ohjelman päätyttyä. Ohjelmallistaminen on uusi avaus, jolla hyödynnetään olemassa olevia verkostoja aiempaa paremmin ja asiakaslähtöisemmin. Ohjelmat luovat uusia toimintoja, joiden käynnistäminen ja tehokas toteuttaminen edellyttävät myös uusia voimavaroja. Monet hyvät hankkeet ja verkostoituvaan toimintatapaan perustuvat palvelut ovat lamaantuneet riittävän rahoituksen puutteesta ja mallin epätäsmällisyyden vuoksi. Leif Jansson Leena Niemi Leif Jansson on Suomen Punaisen Ristin Ahvenanmaan piirin toiminnanjohtaja ja Leena Niemi Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaalialan yksikön johtaja. SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

8 KUVAT: MERJA MOILANEN Action Mental Health järjestön Ardsin kuntoutusyksikkö perustettiin vuonna 1995 EU:n ja paikallisten viranomaisten tuella. Action Mental Health työllä terveeksi Action Mental Health -järjestö työllistää menestyksellisesti mielenterveyskuntoutujia Pohjois-Irlannissa. Action Mental Healthin johtaja Cecil Graham korostaa, että kuntoutettavien työhön pääsyssä hyvänä apuna on liike-elämässä toimivien ja paikallisviranomaisten verkosto. Action Mental Healthilla on hyvät suhteet noin kolmeen sataan työnantajaan. He aukaisevat ovia työelämään. Action Mental Health on perustettu Se toimi vuoteen 1998 asti nimellä the Industrial Therapy Organisation (ITO). Vuosittain yli tuhat aikuista osallistuu sen ammatillisiin kuntoutus- ja koulutusohjelmiin. Joka neljäs heistä sijoittuu koko- tai osapäivätyöhön. Hyvät tulokset ovat useiden tekijöiden ansiota. Tärkein on järjestössä annettava aktiivinen kannustus kuntoutumiseen ja tarvittaessa uudelleenkoulutukseen. Järjestön hyvät yhteydet yli kolmeensataan Pohjois-Irlannin suurimpaan työnantajaan on eräs syy menestykseen. Järjestön toimintaa ovat johtaneet liikeelämän ammattilaiset tukenaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstö. Hyvin sujuva yhteistyö työnantajien kanssa perustuu kahteen tekijään. Toinen on menestyksekäs alihankinta, joka puolestaan perustuu tuotteiden ja työn hyvään laatuun, kilpailukykyiseen hintaan ja toimivaan jakeluun. Järjestö toimii Suomessakin tunnetun kauppaketjun Marks & Spencerin alihankkijana. Toinen tekijä on hyvin toimiva yhteys työviranomaisten kanssa. Järjestö myös tukee ja neuvoo sekä työnantajaa että työntekijää työsuhteen alkamisen jälkeenkin. Action Mental Health on äskettäin aloittanut mielenterveysongelmia ehkäisevän kamppanjan, jolla rohkaistaan työnantajia myönteisen ja stressittömän työilmapiirin luomiseen. Työntekijöiden työkyvyn säilyminen on työnantajaakin kiinnostava asia. Järjestö edistää valistustyöllä myös yleistä myönteistä asennoitumista mielenterveyden vaalimiseen. Muun muassa opiskelijoille on suunnattu aihetta koskevia kilpailuja ja tietoiskuja. Mukana EU-projekteissa Action Mental Health on jo pitkään toiminut aktiivisesti EUprojekteissa, kuten Horizon-ohjelmassa. Järjestö on mukana ohjelman aloitteesta syntyneessä Accept-verkostossa. Verkostoon kuuluu 26 itsenäistä alaprojektia 10 EU-maasta. Suomesta verkostossa ovat mukana Helsingin Klubitalo, Oulun Toivon Talo ja Kuntoutussäätiö. Acceptin tavoitteena on auttaa mielenterveys- ja stressiongelmista kärsiviä selviytymään työelämään. Projektissa kehitetään mielenterveysongelmaisille uusia kuntoutus- ja työllistämiskeinoja ja koulutusta sekä tehdään näitä tunnetuksi. Yksi nopeimmin kasvavista vammaisten työllistäjistä ovat sosiaaliset yritykset, joita on jo Suomessakin. Ne ovat sitoutuneet työllistämään vajaatyökykyisiä määräosan yrityksensä työntekijöistä. Pohjois-Irlannissa määräosa on yli puolet yrityksen työntekijöistä. Järjestö tekee kiinteää yhteistyötä Belfastin yliopiston kanssa arvioidakseen toimintaansa ja parantaakseen toimintatapojaan. Viime vuoden maaliskuussa tehdyssä kyselytutkimuksessa järjestön palveluja käyttäneistä 429 vastaajasta lähes 90 prosenttia oli joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä tarjottuihin palveluihin. Vastaava tutkimus aiotaan tehdä vuosittain. Arviointia pidetään tärkeänä jo siksi, että monikansallisissa projekteissa kumppanit asettavat 8 SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

9 Kuninkaallinen jättisairaala suuren painoarvon toimintojen tuloksellisuuden arvioinnille. Accept-ohjelma on jo nyt todistanut vääriksi epäilyt, etteikö yli rajojen tehtävä yhteistyö toimisi. Monikansallinen vuorovaikutus on tuottanut hyviä työkäytäntöjä eri puolille Eurooppaa. Action Mental Healthin toimitusjohtaja Cecil Graham on aktiivisesti edistänyt hyvien käytäntöjen tunnettuutta luennoimalla kansainvälisissä yhteyksissä, muun muassa Lahdessa pidetyssä mielenterveysalan maailmankonferenssissa. Työn alkuun työkeskuksessa Action Mental Health järjestö ylläpitää Pohjois-Irlannissa seitsemää kuntoutusyksikköä mielenterveyskuntoutujille. Keskuksia kutsutaan nimellä New Horizon Health and Training Unit. Ne on luotu EU:n Horizon-ohjelman tuella ja ne saavat toimintaansa avustusta EU:n sosiaalirahastolta. Yksiköiden rahoituksesta noin 40 prosenttia tulee EU:lta, toiset 40 prosenttia sairausvakuutuksesta ja loput 20 prosenttia kuntoutusyksiköiden myyntituloista. Muutama prosentti avustuksista tulee EU:n Proteusohjelmasta, jolla tuetaan rauhan rakentamista Pohjois-Irlantiin parantamalla työllisyyttä. Yksi kuntoutusyksiköistä sijaitsee Belfastin kyljessä Ardsissa. Yksikön toiminta on monipuolista. Yksikössä on sosiaalisena yrityksenä toimiva työkeskus, jossa tehdään pakkaus- ja puutöitä. Samassa rakennuksessa on terapia- ja harrastustiloja ja tilat asumisvalmennukseen. Kuntoutujat tulevat Ardsin yksikköön lääkärin lähetteellä. Heille tehdään yksilöllinen opetussuunnitelma. Se on runko, jonka mukaan kartoitetaan 10 viikon aikana kuntoutujan tarpeet ja etsitään asiat, joissa hän tarvitsee tukea. Omien hoitajien lisäksi arvioinnissa käytetään tarvittaessa muita asiantuntijoita. Kuntoutujan ohjelmaan voi sisältyä asumisvalmennusta, terapiaa, työharjoittelua ja koulutusta. Yksiköllä on omassa yrityksessään neljätoista harjoittelupaikkaa pakkaustehtävissä ja yhdeksän puutöissä, seitsemän yksikön kahvilassa, kahdeksan puutarhatöissä omassa puutarhassa, kaksi toimisto- ja kaksi atk-tehtävissä. Työssäoloaikaa ei ole määritelty. Tähtäimenä on hakeutuminen vapaille työmarkkinoille, kun kuntoutuja on siihen valmis. Työkeskus sijaitsee teollisuusalueella. Cecil Grahamin mukaan teollisuusalue on hyvä ympäristö kuntoutettaville, koska jo se kiinnittää heidät työelämään. Kuntoutettaville tulee tunne, että he käyvät töissä siinä kuin muutkin. Lähiympäristöstä voi myös löytyä työ- ja harjoittelupaikkoja. Työkeskuksessa tehtävät huonekalut ja puutyöt ovat korkealaatuisia. Ne myydään markkinahintaan. Tilaustöitä tehdään jonkin verran, mutta yleensä tuotteet myydään tiskiltä. Työkeskuksessa tehdään sellaisia pakkaustöitä, joita ei voi tehdä koneilla. Esimerkiksi pienehköä liikelahjaerää varten ei kannata rakentaa pakkausjärjestelmää. On myös paljon särkyviä ja arkoja tuotteita, joita ei voi pakata koneilla. Työkeskuksessa työskentelevät saavat 15 puntaa viikossa työosuusrahaa ja ilmaiset matkat ja ateriat. Vuosina yksikön kuntoutujat ovat suorittaneet 96 tutkintoa eri tason koulutusohjelmissa. Tänä vuonna syyskuuhun mennessä seitsemän oli päässyt työkokeiluun työkeskuksen ulkopuolelle ja neljä töihin. Henkilökuntaa on yhdeksäntoista: johtaja, apulaisjohtaja, seitsemän hoitajaa, kuusi tarkastajaa, kaksi autonkuljettajaa ja kaksi tukityöntekijää. Alpo Komminaho Jaakko Tuomi Alpo Komminaho on Satakunnan Makropilotin projektipäällikkö ja Jaakko Tuomi sosiaalineuvos. KUVAT: MERJA MOILANEN Pohjois-Irlannin korkein lääketieteellinen osaaminen löytyy The Royal Victoria Hospitalista. Värikkään kuvauksen suuren sairaalan toiminnasta ja muutoksista saimme Belfastissa Royal Victoria Hospitalissa, jota esitteli sairaalan johtaja William McKee. The Royal Hospitals on Pohjois-Irlannin suurin sairaalakompleksi. Siihen kuuluu lähes kaikki erikoisalat käsittävä Victoria Hospital ja lisäksi äitiys- ja synnytyssairaala (Royal Maternity), lastensairaala (Royal Belfast Hospital for Sick Children) ja hammaslääketieteellinen sairaala (the Dental Hospital). Sairaalarypäs on kasvanut vuonna 1903 perustetun Royal Victoria-sairaalan ympärille. Kuninkaallisen nimensä sairaala sai pari vuotta aiemmin kuolleen kuningatar Victorian muistoksi. Puoli miljoonaa potilasta Sairaalakompleksi työllistää työntekijää. Vuodepaikkoja on 950, mikä on neljännes Pohjois-Irlannin akuuttipaikoista. Kaikkiaan Pohjois-Irlannissa on 16 akuuttisairaalaa. Potilaat tulevat sairaalaan joko lähetteellä toisista terveydenhuollon yksiköistä tai ensiavun kautta. Sairaala hoitaa vuosittain noin puolta miljoonaa henkilöä. Poliklinikoiden kautta tulee ja ensiavun kautta potilasta vuodes- Odottajien ajankuluksi ensiapupoliklinikan seinillä on paljon mielenkiintoista katseltavaa. SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

10 sa. Ensiavun kautta tulee potilasta päivässä ja tunnissa, William McKee havainnollistaa. Sairaala palvelee alueella hyvin akuutti- ja ensiapua antavana yksikkönä, koska se sijaitsee vain kilometrin päässä Belfastin keskustasta ja sinne on myös kauempaa hyvät moottoritieyhteydet. Noin kaksi kolmasosaa Pohjois-Irlannin väestöstä asuu 40 minuutin matkan päässä sairaalasta. Sairaalan leikkausjonoissa on potilasta ja heistä on ollut jonossa yli vuoden. Hoitoajat sairaalan vuodepaikoilla ovat viime vuosina lyhentyneet. Hoitoaikoja pyritään edelleen lyhentämään, samoin kuin löytämään keinoja erityisosaamisen viemiseksi sairaalan ulkopuolelle sen sijaan, että potilaat tulevat sairaalaan sisään. Samalla kun sairaansijojen määrää on vähennetty, potilasviihtyvyyttä on parannettu muuttamalla potilashuoneita yhden hengen huoneiksi. Sairaansijoista 35 prosenttia on yhden hengen huoneissa. Sairaansijat eivät enää ole lääkärikohtaisia. Tämä on tuonut joustavuutta sairaalan toimintaan. Sairaala säästää Pohjois-Irlannin julkinen terveydenhuolto rahoitetaan verotuloilla. Terveydenhuollon osuus koko kansantuotteesta on noin kuusi prosenttia. Vuosina on kohdistettu huomiota erityisesti ehkäisevään terveydenhuoltoon. Vuoteen 1991 asti sairaalan taloussuunnittelu perustui vuosittaiseen kokonaisbudjettiin. Seuraavan vuoden budjetti rakennettiin aina entiselle pohjalle lisäten hieman puntia edellisen vuoden budjetin loppusummaan. Tämän budjetoinnin heikkoutena oli seurannan vaikeus, ja vuosittain rahat loppuivat kesken. Nyt hoidon tavoitteet sekä niiden rahoitus valtuutetaan klinikoittain. Sairaalan juoksevat kustannukset ovat noin puntaa tunnissa. Sairaala on asettanut itselleen tavoitteeksi säästää 5 miljoonaa puntaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Säästöt pyritään kohdentamaan siten, että ne heikentävät mahdollisimman vähän potilaiden hoitoa. Lasten sairaalan aula on kuin satumaa. Osa lattiasta on lasia ja lasin alla on mielenkiintoisia pikkutavaroita ja leluja, joita pienet potilaat voivat ajankulukseen katsella. Sairaalan johtaja William McKee uskoo, että sairaaloiden toiminta ja sairaalarakennukset eriytyvät tehtävänsä ja potilaiden hoidon tarpeiden mukaan. Tulevaisuudessa kaikki Euroopan sairaalat eivät enää näytä samanlaisilta. Laatupalkinto Benchmarkingin tulo Ison-Britannian sairaaloihin on parantanut toiminnan tehokkuutta ja vertailtavuutta. Laatutyö on tuonut uuden näkökulman toiminnan kehittämiseen ja seurantaan. Sairaalaan on nimitetty lääketieteellinen johtaja, joka on vastuussa laatutyöstä. Sairaalassa tehdään laatututkimusta ja se sai ensimmäisenä Pohjois-Irlannissa akuuttisairaaloiden Kings Fund -laatupalkinnon. Sairaala toimii opetus- ja tutkimussairaalana, mikä tuo omat velvoitteensa sairaalan kehittämiseen. Royal Victoria -sairaalan toiminnan ja kehittämisen yksi ongelma on, että varsin suuri osa sen rakennuksista on vanhoja eivätkä ne enää tiloiltaan vastaa tämän päivän tarpeita. Parhaillaan on rakenteilla uusi sairaalarakennus, joka saadaan käyttöön Rakenteilla ja suunnitteilla olevien investointien kustannukset ovat 140 miljoonaa puntaa. William McKee totesi, että aiemmin kaikki sairaalat Euroopassa toimivat samoin ja näyttivät samanlaisilta, riippumatta niiden tehtävästä. Nyt nähdään, että sairaaloilla tulee olla selkeä rooli, joka määräytyy niiden tehtävän mukaan. Kaikki sairaalat eivät tulevaisuudessa enää ole samanlaisia. Pohjois-Irlannin terveydenhuoltoa on ohjattu näihin asti keskitetysti Lontoosta. Nyt järjestelmää ollaan muuttamassa aluekeskeisemmäksi ja suunnittelua tuodaan lähemmäksi palvelujen käyttäjiä. Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on varsin vähäistä. Sitä tehdään lähinnä lastensuojelussa ja vanhustenhuollossa. Esimerkiksi päihteiden tai huumeiden hoitoon erikoistunutta yksikköä ei sairaalassa ole, vaan tätä potilasryhmää autetaan ainoastaan ensiavussa. Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa pidetään kuitenkin tärkeänä, jotta voidaan kehittää ehkäisevää työtä. Ympäristön sosiaaliset ongelmat näkyvät väistämättä myös sairaalan työssä. The Royal Hospitals on tehokas sairaalayritys, joka kunnianhimoisesti uudistaa omaa organisaatiotaan vastaamaan perusterveydenhuollosta tulevaan kysyntään. Vaikka Pohjois-Irlannissa sosiaali- ja terveydenhuolto on yhdistetty, se ei vielä vaikuta erikoissairaalan arkipäivän työhön. Tarve yhteistyöhön on kuitenkin tunnistettu ja mikäli tällä alueella edetään yhtä tehokkaasti kuin muussakin sairaalan uudistamisessa, saattaa sairaala olla muutaman vuoden päästä hyvä esimerkki vaikkapa erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun yhteistyöstä. Päivi Ahonen Aulikki Kananoja Päivi Ahonen on Taipalsaaren sosiaalijohtaja ja Aulikki Kananoja Helsingin sosiaalitoimen toimitusjohtaja. 10 SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

11 Irlannin ihmeeseen on monia syitä Irlannin ihmeeksi kutsutaan toimintapolitiikkaa, jolla korkea työttömyys on saatu laskemaan 1990-luvulla. Irlannin tasavallan työ- ja elinkeinoasioiden apulaisministeri Tom Kittin mielestä ihme on useiden asioiden ansiota. Yhteistyöhakuisuus eli kolmikantainen asioiden valmistelu ja sopiminen työnantajien, työntekijöiden ja valtion kesken yhteisymmärryksessä on johtanut pitkiin tulopoliittisiin sopimusjaksoihin, joilla on saatu talouteen vakautta ja ennustettavuutta. Tieto vakaista oloista on houkutellut yrityksiä sijoittumaan Irlantiin. Sijoittaminen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, erityisesti tietotekniikkaalalla on luonut uusia työpaikkoja. Koulutetun työvoiman saatavuus on edesauttanut alan yritysten perustamista ja olemassa olevien laajentumista. Aktiivinen sosiaalipolitiikka, muun muassa kannustava työttömyysturva on ollut yksi tekijä. Irlannissa perusturvan päälle voi saada palkkion osallistumisesta esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen tehtäviin. Nämä suuntaviivat tuntuivat varsin tutuilta suomalaistenkin Huoltaja-säätiön edustajat Maija Perho (2. vas.) Aulikki Kananoja, Elli Aaltonen ja Jaakko Tuomi tapaamassa Irlannin tasavallan työ- ja elinkeinoasioiden apulaisministeriä Tom Kittiä (vas.) Dublinissa. korvissa. Totuuden nimessä on muistettava, että suuri osa Irlannin uudesta hyvinvoinnista, muun muassa suuri osa tärkeästä infrastruktuurista, on luotu EU:n rakennerahaston tuilla. Ministeri Kitt esitteli myös uunituoretta kansallista kehittämisohjelmaa vuosille , joka on varsin laajan poliittisen ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien valmistelun tulos. Hallituksen ohjelmaa puitiin myös perusteellisesti. Ohjelma sisältää oman lukunsa sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Ohjelmaan sisältyy alueellinen tarkastelu, asunto-olot, koulutus ja kuntoutus, tasa-arvokysymykset muun muassa lasten päivähoito, nuorison palvelut ja syrjäytymisen ehkäisy. Tapaaminen vahvisti käsitystä sosiaalisen koheesion, kiinteyden merkityksestä yhteiskunnan hyvinvoinnille samoin kuin kor- keatasoisen koulutuksen tärkeydestä pienelle maalle. Oli miellyttävää havaita ministeri Kittin aito innostus ja sitoutuneisuus asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Maija Perho Kirjoittaja on Suomen sosiaali- ja terveysministeri. Irlanti on kehittynyt EU:n rakennerahastojen tuella Irlannin tasavalta on osannut käyttää EU:n rakennerahastoja hyväkseen maan kehittämisessä. Nyt EU:n tuki on kuitenkin vähenemässä, koska maan bruttokansantuote on ylittänyt 75 prosentin rajan EU:n keskiarvosta. Irlannin tasavalta on ollut viimeiset kymmenen vuotta EU:n rakennerahastojen tavoite 1 -aluetta. Tänä aikana on toteutettu kaksi ohjelmakautta ja Ohjelmakaudet olivat menestys Irlannille. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvaneen ohjelmien ansiosta ohjelmakauden aikana 2,5 prosenttia. Ohjelmien arvioidaan kasvattavan bruttokansantuotetta vielä lisää ohjelmakausien jälkeen, vuoteen 2005 mennessä 0,7 prosenttia. Meneillään olevalle suunnittelukaudelle Irlanti on valmistautunut aivan eri tilanteesta kuin kymmenen vuotta sitten. Viime vuosien voimakkaan taloudellisen kasvun ja kehityksen seurauksena Irlannin saama EU:n rakennerahastojen tuki laskee voimakkaasti. On myös mahdollista, että Irlanti menettää tavoite 1 -statuksensa, sillä maa on saavuttanut 75 prosentin tason EU:n keskimääräisestä bruttokansantuotteesta. Myös EU:n koheesiorahaston tuki loppunee seuraavalla suunnittelukaudella. Tuki ulottunee vuoteen Pohjois-Irlannin ja Irlannin yhteinen rauhan ohjelma kuitenkin jatkuu. Kehitystä jatketaan NDPohjelmalla Irlanti on laatinut vuosiksi laajan ja kattavan kansallisen kehittämisohjelman (National Development Plan, NDP). Sen tavoitteena on turvata, että kestävä taloudellinen kasvu jatkuu ja työllisyys paranee edelleen, lujittaa ja parantaa kansainvälistä kilpailukykyä, edistää tasapainoista alueellista kehitystä sekä tukea sosiaalista osallisuutta. Tavoitteiden saavuttamiseksi tärkeitä asioita ovat ohjelman mukaan viime vuosina harjoitetun talouspolitiikan jatkuvuus ja vakaus, investoinnit taloudelliseen ja sosiaaliseen infrastruk- SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

12 tuuriin sekä sitoutuminen julkisten ja yksityisten investointien tasaisempaan alueelliseen jakautumiseen. Keskeistä on myös koulutusja työllisyyspolitiikan kehittäminen työmarkkinoiden tarpeista käsin sekä huomion kiinnittäminen niihin, joilla on suurin riski joutua työttömiksi. Sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi ohjelma korostaa laaja-alaista lähestymistä, johon liittyy kohdennettuja interventioita köyhille ja syrjäytyneille ihmisryhmille ja alueille. NDP-ohjelman koko ohjelmakauden julkiset investoinnit ovat 51,6 miljardia euroa. Valtion osuus 36,7 miljardia, muun julkisen sektorin 5,2 miljardia, EU-rahastojen 3,8 miljardia, rauhan ohjelman 1,8 miljardia ja yksityisten investointien 8,1 miljardia. NDP:n kautta ohjattavat varat jakaantuvat alueellisesti. Nykyiseksi ohjelmakaudeksi Irlanti on jaettu kahteen osaan: kolme aluetta Irlannin pohjois- ja länsiosista, Border, West ja Midland (BMW Region), muodostavat tavoite 1 -alueen ja loput maasta eli etelä- ja itäosat (S & E Region) muodostavat siirtymävaiheen alueen. NDP ohjelma muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: taloudellinen ja sosiaalinen infrastruktuuri, työllisyys ja inhimilliset voimavarat ja tuotantosektori. Ensimmäiseen kuuluvat tiet, julkinen liikenne, vesi ja jätevesi, rantojen suojelu, energia, asuminen ja terveys. Tämän ohjelmakokonaisuuden julkiset ja yksityiset kokonaiskustannukset ovat 22,4 miljardia euroa. Työllisyys ja inhimilliset voimavarat -otsikon alla ovat työllistymisedellytysten parantaminen, yrittäjyys, sopeutumiskyvyn edistäminen, tasa-arvo sekä koulutus ja valmennus. Kustannukset ovat 12,6 miljardia euroa. Tuotantosektoria koskeviin ohjelmiin sijoitetaan 5,7 miljardia euroa. Tuotantosektorin investoinnit jakaantuvat RTDIohjelmaan (tutkimus, teknologinen kehitys, innovaatiot), teollisuuden tukemiseen, markkinointiin, maatalouden kehittämiseen ja kalastukseen. Erillisiin alueellisiin ohjelmiin sijoitetaan BMW-alueelle 2,6 miljardia euroa ja S & E -alueelle 3,8 miljardia euroa. Maaseudun kehittämiseen on osoitettu 4,3 miljardia euroa ja rauhan ohjelmaan 0,127 miljardia euroa. Sosiaalista osallisuutta tuetaan Sosiaalisen osallisuuden tukeminen (Social Inclusion) on kansalliseen ohjelmaan kuuluva keskeinen tavoite ja se löytyy monesta ohjelmasta. Vaikka työttömyysaste on laskenut 5,8 prosenttiin ja pitkäaikaistyöttömyys kolmeen prosenttiin, maan sisällä on edelleen alueita, joilla työttömyys ja köyhyysaste ovat korkeat. Alueellisesti sosiaaliset kehittämisohjelmat keskittyvät S & E- alueella kaupunkien ongelmiin ja BMW-alueella maaseudun kehittämiseen ja paikallisen infrastruktuurin edistämiseen. Sosiaalisen osallisuuden tukemisessa ovat painopistealueina asuminen, terveyspalvelut, koulutus ja työhön valmennus, sosiaalinen työllistäminen sekä tasa-arvon edistäminen tukemalla muun muassa vammaisten ammattikoulutusta ja EU:n ulkopuolelta tulleiden kielen oppimista. Miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen ja erityisesti naisten työhön osallistumisen tukeminen ovat merkittävä osa sosiaalisen osallisuuden edistämistä. Omina osa-alueina ovat myös lasten päivähoidon kehittäminen, rikosten torjunta, nuorten palvelut ja työttömien palvelut. Lisäksi ohjelmassa ovat mukana paikallisyhteisöjen kehittäminen ja perheiden tukeminen. Tero Ristimäki Lähde: Ireland, National Development Plan Kirjoittaja on Sosiaalityöntekijäin Liiton kehittämispäällikkö. Elli Aaltonen Arviointi on tullut suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kansallisen että kansainvälisen kehityksen tietä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen on liittynyt aina jonkinlaista ennakkoarviota siitä, että palvelulla on tarpeensa. Kun palvelua on lähdetty luomaan, on lainsäätäjä, rahoittaja tai palvelun tuottaja olettanut, että palvelu on tuloksellista. Palvelun saaja voi paremmin tai on tyytyväisempi kuin ilman tätä palvelua. Tämäntyyppinen arviointi ei kuitenkaan ollut kovinkaan järjestelmällistä. Se oli eräänlaista otaksumaa palvelun tai hankkeen hyvyydestä ilman varsinaista panostamista arviointimenetelmiin tai tulosten mittaamiseen. Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon historiaan sisältyy jopa kielteisiä asenteita arviointia kohtaan. Tämä johtui vanhasta köyhäinhoidon ajattelusta, jossa asiakkaat käsitettiin enemmän ongelmiksi kuin kumppaneiksi. Asiakkaiden kykyä arvioida pidettiin huonona ja liian subjektiivisena. Myös palvelujen organisaatiorakenteet estivät arvioinnin sijoittumista palveluprosessiin. Itse palvelun antaminen oli tärkeämpää kuin sen vaikutukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon arviointi alkoi kiinnostaa niin tutkijoita kuin palvelun antajiakin aiempaa enemmän EU-hankkeet EU-hankkeisiin liittyy vaatimus niiden vaikutusten arvioinnista. Jälkikäteisarviointi ei riitä vaan tarvitaan myös etukäteisarviointia ja ohjaavaa arviointia hankkeen aikana. luvulla. Tulos- ja laatujohtamisessa arviointi otettiin osaksi johtamistyötä. Tulosjohtaminen painotti selkeää tavoiteasettelua ja tulosten mitattavuutta. Laatujohtaminen oli edellistä kiinnostuneempi prosessista; miten palvelu toteutetaan laadullisesti hyvin ja miten asiakkaat saadaan mukaan laadun arviointiin. Asiakkaasta ja hänen mielipiteistään muodostui osa arviointisykliä. Laatu toi mukanaan vaikuttavuuden arvioinnin ja siihen liittyvät vaikeudet. Arvioinnin tasoja ja muotoja Euroopan sosiaalirahaston (1995) määritelmän mukaan arvioinnin tarkoituksena on arvioida kriittisesti toimenpidettä, sen toimeenpanoa ja erityisesti sen vaikuttavuutta suhteessa sille annettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin tuottama tieto muodostaa pohjan tulevien toimenpiteiden suunnittelulle ja toimeenpanolle. Suomen liittyessä 1990-luvun puolivälissä Euroopan unioniin, arviointia alettiin korostaa tässä merkityksessä. EU-rahaa saavat hankkeet oli arvioitava. Arviointi ymmärrettiin kuitenkin useasti vain jälkikäteisarvioinniksi; hankkeen loppuraporttiin tuli rahoittajankin vaatimuksesta liittää arviointiosa. EU-hankkeet vahvistivat oman tutkimusalueensa eli arviointitutkimuksen asemaa. to 12 SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

13 t toivat mukanaan arvioinnin Usein juuri yliopistot ja tutkimuslaitokset olivat tahoja, joilta hankkeen toteuttaja tilasi arviointitutkimuksen hankkeen onnistumisesta. EU-hankkeiden myötä arviointi on laajentunut pikku hiljaa käsittämään myös hankkeen aikana toteutetun arvioinnin. Yhä useampi hankkeen suunnittelija liittää nykyisin rahoitushakemukseen etukäteisarvioinnin, jolla se osoittaa rahoittajalle hankkeen merkittävyyden ja tarpeellisuuden. EU:n komissiolla itsellään on oma roolinsa arvioinnissa. Sen arviointikulttuuri perustuu varainhoitosäädöksiin. Kun ohjelmakauden EU-rahoitus on yli 600 miljardia markkaa, tulee komission saada vastaus siihen, miten tämä raha käytetään suhteessa tuloksiin. Saatiinko ohjelmiin suunnatuilla panoksilla riittävä tuotos? Tavoitteena on maasta riippumatta pyrkiä yhdenmukaiseen evaluaatiokulttuuriin, jotta arvioinnin antamat tulokset olisivat keskenään vertailtavissa. Komission toteuttama arviointi pyrkii myös erilaisten EUohjelmien sisällölliseen parantamiseen. Komissio käyttää arviointia tietääkseen, miten edellisen kauden ohjelmat ovat toteutuneet laadullisesti. Tulisiko ohjelman sisältöä painottaa seuraavalla kaudella erilailla? Kannattaako kyseistä ohjelmaa jatkaa ollenkaan? Koska EU-ohjelmissa on monta toimijaa ja rahoittajaa, arviointia tehdään komission itse toteuttaman tai ostaman arvioinnin lisäksi monella muulla tasolla. Eri ministeriöt kussakin maassa suorittavat sisäistä ja yhteistä arviointia siitä, miten eri rahastoille Agenda 2000 asiakirjassa määritellyt ensisijaiset tavoitteet, kuten työllisyyden edistäminen, tiedon ja teknologian käyttöönotto, syrjäytymisen estäminen ja elinolojen kehittäminen, ovat toteutu- neet. Kullakin ministeriöllä on lisäksi omat ohjelmakohtaiset painopisteet, joiden toteutumista se seuraa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriöllä on tavoite 1 -ohjelmaan liittyvinä syrjäytymisen ehkäisy ja hoito, tietoteknologia sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Kukin maakuntaliitto joutuu raportoimaan oman ohjelmansa toteumista esimerkiksi työpaikkakehitysmäärinä, rahavirtoina, ympäristövaikutuksina ja oppimissaavutuksina. Hankkeen toteuttaja ja edunsaaja arvioijina Hankkeen arviointi kulkee vielä hankeen toteuttajan ja edunsaajan tasoille. Poistiko tai lievittikö hanke niitä ongelmia, joita varten se perustettiin? Millaisia toimenpiteitä suoritettiin ja millaisia vaikutuksia niillä oli? Jos hankkeen keskeinen tavoite oli esimerkiksi työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ihmisten integroiminen yhteiskuntaan, arvioinnin tulisi antaa tästä objektiiviset ja selkeät tulokset. Moniko hankkeeseen osallistunut työllistyi pysyvästi, moniko sai väliaikaisen työpaikan? Miten työmarkkinoilta syrjäytyneet verkostoituivat hankkeen kautta paremmin? Miten heidän elämänlaatunsa parani? Lisääntyikö koulutushalukkuus tai kiinnostus järjestötyöhön, entä ihmissuhteet ja terveys? Ehkä tärkeintä on, että arviointi ei ole vain onnistumisten kuvausta, vaan myös kriittistä selontekoa niistä asioista, joissa ei onnistuttu suunnitellusti. Ilmari Rostila puhuukin onnistumisen pakosta. Projektin käynnistäjällä ja toimijoilla on tarve myydä projektinsa päättäjille. Tutkijoilla, jotka elävät arvioinneilla, on tarve todistaa arvioinnin hyödyllisyys. Kuitenkin hankkeissa syntyy myös ei-aiottuja ja ei-toivottuja tuloksia ja sivuvaikutuksia. On kyettävä rehellisesti myöntämään, olisiko myönteinen muutos tapahtunut jopa ilman hanketta. Onko arvioinnissa onnistuttu? Hanke näyttää usein kulkevan omia teitään ja arviointi omiaan. Komissio tekee kultakin ohjelmakaudelta huomioita arvioinnin onnistumisesta. Edellisen kauden tyypilliset arviointipuutteet ja heikkoudet liittyivät etukäteisarvioinnin vähyyteen, arvioinnin ja ohjelman väliseen heikkoon yhteyteen ja metodologiaan. Syystä varoitellaan myös osoittimien suuresta määrästä ja irrallisuudesta. Osoittimia suositellaan mieluusti käytettävän rajoitetusti. Niiden olisi osoitettava olennaisia asioita ja oltava yhteydessä tavoitteisiin. Hankearvioinnin eri tasoilla uskotaan edelleen liiaksi jälkikäteisarviointiin. Tämä johtaa siihen, että hankkeen odotusarvot ovat usein liian korkealla ja asetetut tavoitteet ovat epärealistisia. Huono etukäteisarviointi kostautuu tällöin heikkona tavoitteiden saavuttamisena. Hanke näyttää myös usein kulkevan omia teitään ja arviointi omiaan. Tällöin arviointi ei ole sellainen ohjelman osaprosessi, joka ohjaisi hankkeen etenemistä. Metodologinen köyhyys hankearvioinnissa liittyy liian yleisten tai toisaalta liian suppeiden arviointikriteerien käyttöön. Tuotos-panos-ajattelu näkyy määrinä ja markkoina. Sen tulisi näkyä myös määrällisten ja laadullisten survey-menetelmien nykyistä parempana käyttönä. Asiakaslähtöisyys on myös EU-hankkeiden arvioinnissa tärkeä perusta. Pinnalliset pika-arvioinnit saattavat unohtaa asiakastasolla tapahtuvat moninaiset tai pitkäaikaiset vaikutukset. Ne saattavat myös taloudellisuussyistä olla kaikkien osapuolten etujen mukaisia. Patton on antanut arvioinnin ammattietiikasta hyvän perusohjeen: Arvioinnin tehtävä ei ole miellyttää eri osapuolia. LÄHTEET: Oliver Roulandin (EU:n komission pääosasto 5, työllisyys, työmarkkinasuhteet ja sosiaaliasiat) ja Timo Takkulan (pääosasto 19, talousarviot) alustukset EU:n komissiossa Brysselissä 30. elokuuta KIRJALLISUUS Aaltonen, E. (1999). Clientoriented quality assessment within municipal social services. Teoksessa: Aaltonen E. Sosiaalitoimen johtaminen byrokratiaa vai tulosjohtamista?. Joensuun yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos. Julkaisuja 41:1999. Joensuu, s Hokkanen L. & Kinnunen P. (2000). Tartu toimeen! Työntekijöiden kokemuksia yhdistelmätuesta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto. Hakapaino. Helsinki. Patton M. Q. (1982). Practical Evaluation. Sage. Newbury Park. London. New Delhi. Rostila I. (2000). Realistinen arviointitutkimus ja onnistumisen pakot. Teoksessa Laitinen R. (toim.) Arvioinnin arkea ja peruskysymyksiä. Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto. Helsinki. Wright, J. (ed.) (1998) Health needs assessment in practice. BJM Books, London. Kirjoittaja on YTT, Huoltajasäätiön isännistön varapuheenjohtaja, Pohjois-Karjalan Maakunnallisen yhteistyöryhmän (MYR) jäsen ja toimii Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston sosiaalineuvoksena Pohjois-Karjalassa. SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

14 Uusi laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että kunnat nimeävät yksin tai yhdessä sosiaaliasiamiehen. Lain henki on kuitenkin se, että jokainen työntekijä toimisi asiakkaan asiamiehenä. Asiakkaalle asiamies L ailla halutaan vahvistaa ja korostaa asiakkaan asemaa, itsemääräämisoikeutta, osallistumista ja oikeusturvaa, neuvotteleva virkamies Riitta-Maija Jouttimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä korostaa. Lain 5 :n mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset toimenpidevaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Eri laeissa olevista etuuksista ja palveluista on annettava asiakkaalle tietoa. Tämä tuo vahvan neuvontaja ohjausmentaliteetin koko henkilöstölle. Lisäksi pidettiin tarpeellisena luoda asiakkaan oikeusturvan edistämiseksi erillinen asiamiesjärjestelmä, jotta asiakas voisi oikeusturvakysymyksissä kääntyä puolueettoman henkilön puoleen. Jouttimäki korostaa, että useimmat kunnat toimivat jo nykyisin uuden lain hengen mukaisesti. Joissain kunnissa on kuitenkin annettu ohjeita, ettei kaikista palveluista ja etuuksista saa 14 SOSIAALITURVA 19/2000 kertoa asiakkaille, koska niihin ei ole varattu määrärahoja. Näitä kuntia ei ole paljon, mutta tällaista ei saisi tapahtua lainkaan. Lailla halutaan saattaa hyvät käytännöt kattamaan koko maa. Sosiaalihuollon asiakkaan asemaan vaikuttavat säännökset, ohjeet ja tulkinnat ovat olleet hajallaan eri laeissa ja viranomaisten asiakirjoissa. Terveydenhuollossa on ollut vuodesta 1993 voimassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista, johon asiat on koottu helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Sosiaalihuollon asiakaslain yhtenä tavoitteena onkin saada sosiaalihuollon asiakkaat yhdenvertaiseen asemaan terveydenhuollon asiakkaiden kanssa. Tämä edistää mahdollisuutta toteuttaa saumaton hoito- ja palveluketju asiakaslähtöisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Monet ihmiset käyttävät rinnakkain sekä sosiaali- että terveyspalveluja. Heidän asemansa ei saa erota sen mukaan, kumpia palveluita he käyttävät, Jouttimäki painottaa. Toisaalta sosiaalihuollon toimintakenttä on hyvin laaja ja siihen kuuluu tehtäviä, joilla ei ole mitään tekemistä terveydenhuollon kanssa. Tämän vuoksi asiakaslaki eroaa osittain potilaslaista. Sosiaalihuoltoon saadaan kaikkia toiminta-alueita, päivähoidosta päihdehuoltoon, koskeva yleislaki. Asiakkaan oikeuksista saada palveluita tai etuuksia on säädetty sosiaalihuollon erityislaeissa. Myös kunnan velvollisuudesta järjestää palveluja ja etuuksia ja osoittaa sosiaalihuoltoon voimavaroja säädetään erikseen sosiaalihuollon yleis- ja erityislainsäädännössä. Säännöksiä sisältyy muun muassa sosiaalihuolto-, toimeentulotuki-, lastensuojelu-, vammaispalvelu- ja päihdehuoltolakiin. Yleisneuvoja, sovittelija ja välittäjä JOUNI RANTANEN Laki keskustelutti eduskuntaa ja asiantuntijoita pitkään. Yksi keskustelua kirvoittanut asia oli uusi asiamiesjärjestelmä. Monet eivät pitäneet erityistä asiamiestä lainkaan tarpeellisena, sillä jokaisen työntekijän tulisi jo nyt toimia asiamiehenä; neuvoa ja ohjata asiakkaita ja tiedottaa oikeuksista ja palveluista. Tästä on säännökset erityislaeissa. Erillinen asiamies haluttiin asiakkaan oikeusturvan edistämiseksi. Asiamies voisi toimia sovittelijana ja välittäjänä, jos työntekijöiden ja asiakkaiden välillä on ristiriitoja tai tiedonkulun katkoksia. Asiamiehen tulee katsoa asiaa mahdollisimman puolueettomana ja riippumattomana mutta myös erityisesti asiakkaan näkökulmasta, Jouttimäki tähdentää. Asiamies pitää olla nimettynä ensi vuoden alusta, kun laki tulee voimaan. Kunnan nimeämä asiamies toimii myös yksityisessä sosiaalihuollossa. Asiamiehen päärooli on neuvoa ja ohjata asiakkaita. Hän ei toimi oikeusavustajana. Jos on tarpeen hakea päätökseen muutosta, asiamies ohjaa asiakkaan esimerkiksi yleiselle oikeusavustajalle. Asiakkaalla on uuden lain mukaan oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiamies voi avustaa asiakasta kanteluiden ja muistutuksen tekemisessä. Asiakkaiden tilanne päättäjien tietoisuuteen Sosiaalihuollon työntekijöiden ammattietiikan mukaista työtä haittaa monesti se, etteivät päättäjät anna työhön riittäviä voimavaroja. Uusi laki tuo välineen, jolla voidaan vaikuttaa päättäjien näkemyksiin: Verrattuna potilaslain potilasasiamieheen sosiaalihuollon asiakaslaissa asiamiehen uutena tehtävänä on seurata asiakkaan oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallitukselle. Selvitystehtävän pitäisi korostaa asiamiehen riippumattomuutta ja puolueettomuutta kuntapäättäjiin nähden, Jouttimäki toteaa. Selvitys antaa kokonaiskuvan asiakkaiden asemasta kunnassa eikä tuo yksittäisiä asiakastapauksia esiin. Selvitys lisää tietoisuutta siitä, miten paljon 14 3/17/06, 9:49 AM

15 ihmisillä on palvelutarpeita, joihin kunta ei vastaa. Päättäjille pystytään antamaan tietoa mustaa valkoisella asiakkaiden asemasta, heidän oikeuksiensa toteutumisesta ja erityisesti niistä puutteista, joita palveluissa on. Tietojen perusteella voidaan kehittää palvelujärjestelmää. Työntekijät voivat saada selvityksestä työhönsä tukea; vahvistusta sille, että tarvitaan esimerkiksi lisää voimavaroja. Näin toivottavasti pystytään vahvistamaan sosiaalitointa kunnissa. Sosiaaliasiamiehen roolin on oltava hyvin aktiivinen. Hänen pitää verkostoitua monen tahon kanssa. Esimerkiksi selvityksessä on hyödynnettävä henkilöstön tietämystä, mutta ennen kaikkea asiakkaiden yhteydenottoja ja lääninhallituksiin tehtyjä kanteluita. Asiakkaan oikeuksien edistämiseksi selvitys on tehtävä laajalti tunnetuksi muun muassa tiedotusvälineissä. Jos lain hengen ottaa tosissaan, asiamiehen työ on hirveän vaativaa, Jouttimäki toteaa. Puolueettomuus ja riippumattomuus taattava Asiakkaan oikeusturvan varmistamiseksi asiamiehen pitää olla riippumaton ja puolueeton. Tämän vuoksi asiamiehiä kaavailtiin lääninhallituksiin irralleen niistä organisaatioista, joita asiakkaiden yhteydenotot koskevat. Ajatus kaatui rahan puutteeseen, sillä uusi järjestelmä on jouduttu valmistelemaan ilman resurssien lisäystä. Lääninhallituksissa asiamiehet olisivat ehkä olleet liian kaukana kuntalaisista, Jouttimäki sanoo. Mallia päätettiin ottaa terveydenhuollosta ja toteuttaa asiamiesjärjestelmä soveltuvin osin samanlaisena kuin potilas- asiamiesjärjes- telmä. Kummassakaan järjestelmässä asiamiehelle ei ole asetettu erityisiä kelpoisuusehtoja. Sosiaalihuollon asiakaslain esitöiden mukaan sosiaaliasiamiehen tulisi olla perehtynyt sosiaalilainsäädäntöön, sosiaalihuollon asiakkaan oikeusasemaan ja yleensä sosiaalihuollon vastuu- ja oikeusturvakysymyksiin. Terveydenhuollossa on arvosteltu sitä, ettei potilasasiamieheltä edellytetä tiettyä koulutusta. Asiamiehinä saattaa olla vaikkapa toimistotyöntekijöitä. Jouttimäki muistuttaa, että kelpoisuusvaatimuksista on vaikea saavuttaa yksimielisyyttä. Perehtyneisyys lainsäädäntöön voisi edellyttää lakimiehen koulutusta, mutta asiamiehen pitäisi myös tuntea sosiaalihuolto perin pohjin. Asia on jätetty kuntien ratkaistavaksi. Asiamiehet voidaan sijoittaa niihin toimintayksiköihin, joiden asioita he käsittelevät. Asiamies ei kuitenkaan voi olla päättämässä niiden asiakkaiden asioista, joiden asiamiehenä hän toimii. Asiamiehen roolin tulee olla hyvin aktiivinen. Asiakaslaissa ei ole säännöksiä siitä, missä hallintokunnassa tai yksikössä asiamiehen tulisi toimia vaan ratkaisut jäävät kunnille. Laissa mahdollistettiin joustavat järjestelyt, jotta järjestelmän luomiselle ei nousisi liikaa esteitä. Joustavin järjestelyin voidaan sovittaa yhteen asiakkaiden tarpeet ja toisaalta kunnan koko ja sen käytännön mahdollisuudet tarjota asiamiehen palveluja, Jouttimäki sanoo. Eduskunnassa esitettiin, että asiamies voisi olla esimerkiksi oikeusaputoimistossa. Siellä toimivalla asiamiehellä ei kuitenkaan välttämättä ole sosiaalihuollon asiantuntemusta tai riittävää yhteyttä sosiaalihuoltoon. Tärkeää olisi, että asiamies tuntisi sosiaalihuoltoa sisältäpäin, mutta olisi kuitenkin riippumattomassa asemassa. Asiamies voi saada juridista konsultointia oikeusaputoimistosta. Useammalle kunnalle yhteisiä asiamiehiä Tiukan talouden vuoksi uusia sosiaaliasiamiehen virkoja tuskin moniin kuntiin perustetaan. Sosiaaliasiamiehenä voi toimia kunnan palveluksessa jo oleva henkilö, jolle uskotaan asiamiehen tehtävät. Asiamieheksi nimeäminen tulisi ottaa huomioon muissa asianomaisen henkilön työn järjestelyissä. Asiamiehelle on järjestettävä mahdollisuus toimia niin kuin laissa tarkoitetaan, Jouttimäki korostaa. Suuriin kuntiin kannattaisi ehkä nimetä useampia asiamiehiä toimialoittain tai toimintayksiköittäin. Sosiaalihuolto on laajaa ja moninaista. Yhden ihmisen on vaikea perehtyä koko alan lainsäädäntöön. Olisi hyvä, jos yksi asiamies voisi keskittyä vaikkapa päivähoitoon ja toinen vanhustenhuoltoon. Esimerkiksi vanhustenhuollossa voi olla hyvä, että potilasja sosiaaliasiamies ovat sama henkilö. Asiakkaan on vaikea hahmottaa kumman hallintokunnan palvelua hän kulloinkin saa. Kunnat voivat myös nimetä yhteisen asiamiehen. Monissa pienissä kunnissa ei edes ole ollut yhtä ainutta kelpoisuusehdot täyttävää sosiaalityöntekijää, joten sosiaalihuoltoa tuntevaa asiamiestä on vaikea löytää. Asiakkaan oikeusturvan parantamiseksi vuoden alusta tulee myös sosiaalihuoltolakiin muutos, jonka mukaan jokaisen kunnan käytettävissä tulee olla sellaisen asiakastyöhön osallistuvan viranhaltijan palveluja, jolla on sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. Jos kunnalla ei ole tällaista henkilöä palveluksessaan, kunnat voivat sopia kuntalain 76 :n perusteella, että käytettäessä kyseisen viranhaltijan palveluja tehtävistä huolehtisi toisen kunnan viranhaltija Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) on annettu 22. syyskuuta. Se tulee voimaan 1. tammikuuta Lain 24. :ssä käsitellään sosiaaliasiamiestä. Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1) neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2) avustaa asiakasta 23. :n 1. momentissa tarkoitetussa asiassa (muistutus); 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista; 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä 5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Asiakaslaista tietoa Sosiaaliturvan kirjoitussarjasta Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on esitelty Sosiaaliturva-lehdessä julkaistussa kirjoitussarjassa, jossa on käsitelty julkisuutta ja tietosuojaa sosiaalihuollossa. Sarjan artikkelit on kirjoittanut Kuntaliiton johtava lakimies Taisto Ahvenainen. Kirjoitukset on julkaistu tämän vuoden Sosiaaliturvan numeroissa 4, 5, 6, 8, 13, 14, ja 15. Asiakaslakia käsiteltiin erityisesti sarjan 5. osassa otsikolla Hyvän kohtelun erityislaki. SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

16 ERJA SAARINEN Pohjois-Karjalaan maakunnallinen asiamies? Honkalammen kuntayhtymän palkkalistoille ajateltu sosiaaliasiamies toimisi kunnista riippumattomasti ja puolueettomasti. 19 kunnalla olisi yksi tai useampia yhteisiä asiamiehiä. Pohjois-Karjalan maakunnan kuntien sosiaalijohtajat herättivät syksyisessä tapaamisessaan ajatuksen yhdestä tai useammasta maakunnallisesta sosiaaliasiamiehestä. Asiassa päätettiin lähestyä Honkalammen erityishuollon kuntayhtymää. Se selvittää, miten kunnat aikovat järjestää asiamiestehtävän ja ovatko ne kiinnostuneita siitä, että kuntayhtymä tuottaisi palvelun. Kuntayhtymään perustettaisiin uusia virkoja, jotka kunnat yhdessä maksaisivat. Maksuperusteesta ei vielä ole keskusteltu. Ainoana maakunnallisena sosiaalihuollon toimijana kuntayhtymä olisi luonteva paikka asiamiehelle. Kuntayhtymä on jo pitkään tehnyt paljon muutakin kuin hoitanut kehitysvammahuoltoa. Sen palkkalistoilla oleva asiamies olisi riippumaton ja puolueeton suhteessa kuntiin, kuten uusi laki edellyttää, Kesälahden sosiaalijohtaja Airi Turunen sanoo. Pohjois-Karjala on yhtenäinen ja melko pieni maakunta, asukkaita on Sosiaalijohtajilla on pitkään ollut yhteistyötä. Lääninhallituksen vetämiin yhteistyökokouksiin on keräännytty kaksi kertaa vuodessa. Sosiaalijohtajien kokoukset toimivat mitä parhaiten keskustelufoorumeina, vaikuttajina ja kehittäjinä. Tapaamisia aiotaan lisätä ja vastaisuudessa niitä isännöi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, Turunen kertoo. Vuodesta 1998 kuntien yhteistyötä erityispalveluissa on lisännyt sosiaali- ja terveysministeriön Verkostoituvat erityispalvelut -hanke. Se on kehittänyt tapaamme ajatella seudullisesti ja maakunnallisesti. Pieni kunta ei selviä yksinään Turunen painottaa, että pienten kuntien on tehtävä asiamiehen nimeämiseksi yhteistyötä. Asia ei helposti ratkea yksin. Kesälahdella on kolme tuhatta asukasta. Sosiaalityötä tekevät sosiaalijohtaja ja sosiaalityöntekijä. Miten meiltä löytyisi riippumaton asiamies, joka olisi sosiaalihuoltoon perehtynyt? Jos emme saa maakunnallista ratkaisua, asiaa pitäisi miettiä seudullisesti Keski-Karjalan kuntien, Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän, Tohmajärven ja Värtsilän kesken. Monissa kunnissa on tullut kiire nimetä asiamies. Usean kunnan yhteisiä virkoja ei saada pikavauhtia perustettua. Turunen uskoo, että vuoden aluksi joudutaan nimeämään väliaikainen asiamies omasta kunnasta. Lähinnä kyseeseen voisi tulla kunnansihteeri. Pienessä kunnassa hän tuntee jonkin verran myös sosiaalihuollon asioita. Asiamiehellä pitää olla kunnon koulutus Turunen pitää sosiaaliasiamiehen tehtävää vaativana: Asiamiehellä pitää olla aikamoinen koulutus. Työssä tarvittaisiin sosiaalityöntekijän, lakimiehen ja psykologin taitoja. Sosiaalityön asiantuntemus on ehdottomasti tarpeen. Juridiikan koukeroihin löytyy asiantuntija-apua. Turunen uskoo, että asiakkaita ja henkilöstöä neuvova ja ohjaava asiamies pystyy vaikuttamaan työkäytäntöihin ja parantamaan palveluiden laatua. Riippumatonta ja sosiaalihuoltoa tuntevaa asiamiestä ei helpolla löydy pienistä kunnista. Niiden on tehtävä muiden kuntien kanssa yhteistyötä, Kesälahden sosiaalijohtaja Airi Turunen painottaa. Meidän täytyy miettiä, mitä opimme niistä asioista, joista asiakkaat ottavat asiamieheen yhteyttä. Muistutuksista ja kanteluista voi aina oppia. Toisaalta valitukset saattavat vähentyä, kun asiamies käsittelee asiat asiakkaan kanssa. Ristiriitojen käsittelyyn on hyvä saada ulkopuolista tukea. On kuitenkin tärkeää pitää huolta, ettei asiamiehestä tule ikään kuin muita kanavia korvaavaa valituskanavaa. Erja Saarinen virkavastuulla. Henkilöstön ja muutoksen tukena Jouttimäki toivoo, että uusi laki kannustaisi työntekijöitä arvioimaan omia ammattikäytäntöjään ja asenteitaan asiakkaan näkökulmasta. Toki useimmat työntekijät toimivat jo nyt lain hengen mukaisesti. Henkilöstön ammattietiikka tukee voimakkaasti lain henkeä. Jos henkilöstö ei uskalla yksin lähteä muuttamaan luutuneita työtapoja, asiamies voi tulla tueksi. Hän voi auttaa henkilöstöä toimimaan ammattinsa eettisten periaatteiden mukaan. Asiamies voisi ohjata henkilöstöä näkemään erityislainsäädäntöä entistä enemmän asiakkaan näkökulmasta. Se on paljolti laadittu viranomaisnäkökulmasta. Laeissa käsitellään toimintojen järjestämistä, hallintoa, valvontaa ja henkilöstön asemaa. Asiakkaan asemaa koskevat säännökset ovat olleet hajallaan eri laeissa ja kokonaisuutta on ollut vaikea hahmottaa. Laki vie hyvään suuntaan Jouttimäki korostaa, että lain kaikki pykälät tukevat toisiaan. Ne vievät yhdessä sosiaalihuoltoa asiakkaan asemaa vahvistavaan suuntaan. Laki on kompromissi, eikä se varmastikaan vastaa kaikkiin tuleviin haasteisiin. Puutteistaan huolimatta se on tarpeen. Se voidaan nähdä kehittämislakina asiakkaiden, kuntalaisten ja viranomaisten suhteissa. Se voi toimia myös laadun kehittämislakina eikä suinkaan uhkana työntekijöille. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lain toteutumista ja antaa kahden vuoden kuluttua sosiaali- ja terveysvaliokunnalle arvion siitä, miten laki on toteutunut. Muun muassa kelpoisuuseh- toihin saatetaan palata myöhemmin. Niihin vaikuttaa myös meneillään oleva sosiaalialan ammatinharjoittamislainsäädännön valmistelu. Ennen kelpoisuusehtojen harkintaa on kuitenkin pikaisesti mietittävä, millaista lisäkoulutusta asiamiehet tarvitsevat, Jouttimäki huomauttaa. Sosiaali- ja terveysministeriöltä on tulossa asiakkaille useammalla kielellä julkaistava esite uudesta laista sekä opas, joka selventää lain käytännön tulkintoja. Oppaan kirjoittaa Helsingin sosiaaliviraston lakimies Tapio Räty. Erja Saarinen 16 SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

17 Tampereelle kaavaillaan yhtä sosiaaliasiamiestä Asiamiehen toimi sijoitettaneen riippumattomuuden takaamiseksi keskushallinnon alaisuuteen. P idämme uutta tointa tärkeänä. Työt eivät hoidu oman toimen ohessa, sosiaalipalvelupäällikkö Heikki Lätti sanoo. Asiamiehen sijoituspaikkoina ovat olleet esillä sosiaali- ja terveystoimi tai keskushallinto. Riippumattomuuden turvaamiseksi olemme kallistuneet keskushallinnon kannalle. Tampereella lähdetään yhdellä asiamiehellä liikkeelle ja seu- rataan, kuinka työllistetty hän on. Lätti arvelee, että kun asiakkaille tiedotetaan asiamiehestä, yhä useammat ottavat yhteyttä ja tekevät muistutuksia. Aiemmin tyytymätön asiakas on ehkä soittanut esimiehelle ja asia on jäänyt siihen. Kun asiamies on käytettävissä, se saattaa päätyä muistutukseksi. Lätin mielestä sosiaalihuoltoon tarvitaan asiamiesjärjestelmää samaan tapaan kuin terveydenhuollossa on ollut jo pitkään. Asiamiehen tehtävää hän pitää vaativana: Edellytämme asiamieheltä sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Jos hän sijoittuu keskushallintoon, hän saa oikeudellisiin kysymyksiin apua holhoustoimen edunvalvonnasta. Hän ei jää asioiden kanssa yksin. Erja Saarinen SOSIAALITYÖNTEKIJÄIN LIITTO VAATII: Voimavaroja asiamiestoimintaan Sosiaalityöntekijäin Liitto on tyytyväinen siihen, että asiakkaan asema ja oikeudet määritellään laissa ja sosiaaliasiamiestoiminta aloitetaan. Liiton mielestä kuntien on laitettava toimintaan lisää voimavaroja, jotta järjestelmä toimisi lain hengen mukaisesti. Suuriin kuntiin tarvitaan yksi tai useampi asiamiehen vakanssi. Pienempien kuntien kannattaa harkita vakanssin perustamista yhdessä. Jos kunta nimeää asiamiehen olemassa olevasta henkilöstöstä, hänen muita tehtäviään on vähennettävä. Laki ei aseta asiamiehelle yksiselitteisiä kelpoisuusehtoja. Tehtävät kuitenkin edellyttävät perehtyneisyyttä sosiaalilainsäädäntöön, sosiaalihuollon asiakkaan oikeusasemaan ja yleensä sosiaalihuollon vastuu- ja oikeusturvakysymyksiin. Tehtäviä hoitavalta vaaditaan tietoja ja taitoja itsenäiseen, riippumattomaan ja puolueettomaan työskentelyyn. Tehtävään kuuluva tiedottaminen, asiakkaiden oikeuksien seuraaminen ja siitä raportoiminen edellyttävät, että asiamies hallitsee laajasti asiakkaiden oikeusturvakysymykset. Asiamiehen tehtävien laadun ja laajuuden vuoksi Sosiaalityöntekijäin Liiton mielestä asiamiehiltä tulisi edellyttää sosiaalityöntekijän kelpoisuutta tai pääsääntöisesti ylempää korkeakoulututkintoa. Liitto korostaa, että asiamiehen nimeämiseen tulee liittää päätös palkkauksesta. Asiamiehen nimikettä ei ole kunnallisen virkaehtosopimuksen hinnoittelussa. Liiton mielestä asiamies rinnastuu sosiaalijohtoon, kun hänen peruspalkkaansa määritellään. Euroopan sosiaalijohtajilla oma verkosto Euroopan sosiaalijohtajat ovat perustaneet oman verkoston, European Social Networkin, (ESN). Kolme vuotta sitten perustettu verkosto on asettanut tavoitteekseen edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasaarvoa ja ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä kehittämällä sosiaalipalvelujen laatua. Verkosto tarjoaa foorumin tietojen ja kokemusten vaihdolle. Verkoston puheenjohtaja John Halloran Brightonista, Englannista kertoo, että syy verkoston perustamiseen oli luoda kanava, jolla julkiset sosiaalipalvelut saavat äänensä kuuluviin EU:ssa. Tähän asti sosiaalipalveluja EU:ssa ovat edustaneet ja niiden puolesta ovat lobanneet järjestöt. Julkinen sektori ei ole käynyt keskustelua EU:n kanssa. Euroopan sosiaalijohtajat ovat kokoontuneet jo ennen verkoston perustamista. Ensimmäinen konferenssi pidettiin 1994 Amsterdamissa ja sen jälkeen vuosittain eri Euroopan kaupungeissa. Viimeksi konferenssi oli Madridissa viime kesänä ja seuraava on Göteborgissa 6-8. kesäkuuta Konferenssin teemoina ovat syrjäytyminen, vanheneminen ja EU:n laajeneminen. Verkoston kielinä ovat englannin lisäksi ranska ja saksa. Konferenssien välillä verkosto pitää seminaareja, joissa käsitellään jonkin maantieteellisen alueen tai alan erityiskysymyksiä. Lokakuussa 2000 verkosto piti Helsingissä Pohjoismaiden vanhustenhuoltoa käsittelevän seminaarin. Suomi mukaan ESN:ssä on jäseniä 11 maasta. Jäsenet ovat maiden sosiaalijohtajien yhdistyksiä tai vastaavia. Suomi ei ole vielä ESN:n jäsen, mutta valmisteluja liittymiseksi on jo tehty: syyskuussa perustettu Kunnallisen sosiaalipolitiikan yhdistys aikoo liittyä verkostoon. Kunnallisen sosiaalipolitiikan Sosiaalijohtajien verkoston puheenjohtaja John Halloran (oik.) ja varapuheenjohtaja Lars-Göran Jansson Göteborgista osallistuivat verkoston vanhustenhuollon seminaariin Helsingin Kustaankartanossa. Taustalla Eero Järnefeltin maalaus Gustaf Adolf Helsingiuksesta, jonka mukaan Kustaankartano on saanut nimensä. yhdistyksen pohjana on Suomen sosiaalihallinnon johto ry. Yhdistyksen puheenjohtaja on Helsingin sosiaalitoimen toimitusjohtaja Aulikki Kananoja ja varapuheenjohtaja Keravan sosiaalija terveysjohtaja Pekka Saarenmaa. Uudistuneen yhdistyksen jäseniksi toivotaan kuntien sosiaalijohtoa koulutustaustasta riippumatta. Yhdistys kuuluu Sosiaalija terveysturvan keskusliittoon. Suomessa toimii myös sosiaalijohtajien yhdistys Sosiaalijohtajat ry, joka on Sosiaalityöntekijäin Liittoon kuuluva ammattiyhdistys. Verkoston Internet-osoite on MERJA MOILANEN SOSIAALITURVA 19/ /17/06, 9:49 AM

18 Pitäisikö puuttua? Isä tulee kaksivuotiaan poikansa kanssa lauantaiaamupäivällä Halpamarketista. He ovat ostaneet pojalle värikynät ja lehtiön. Kun isä yrittää nostaa poikaa hartioilleen, ostokset putoavat maahan. Vahvassa humalassa oleva isä laskee poikansa alas. Meitä on monta katsomassa. Isä, äiti ja viisivuotias poika ovat pysähtyneet automarketin pankkiautomaatin eteen. Isällä on tiukka kynsiote pojan korvalehdestä. Vieläkö eksyt, vieläkö eksyt, isä karjuu. Poika parkuu tukahtuneesti. Äiti seisoo vieressä. Vanhemmat lähtevät ulos taakseen katsomatta. Poika juoksee perässä. Marketissa ihmisten huomio kiinnittyy kymmenvuotiaan tytön likaisiin ja vuodenaikaan nähden puutteellisiin vaatteisiin. Tyttö pysähtyy äitinsä luo. Äiti ottaa tiukan otteen tytön kädestä ja vääntää sitä taaksepäin äkäillen: Pitääkö sinun aina hidastella? Mistä sinä tuon hiusneulan olet ottanut? Tuolta kaupasta niitä saa ostaa, sanoo perässä tullut isä. Moni ohikulkija vilkaisee lapsen kivusta itkuun vääntyneitä kasvoja, joissa on eri-ikäisiä mustelmia. Kelan kustantamia kuntoutusjaksoja toteuttavan kuntou- Antero Marjakangas moitti Sosiaaliturvassa 17/2000 minua siitä, että sanoin kolumnissani Sosiaaliturvassa 15/2000 hyvän lastensuojelutyön esteenä olevan rahan, jolla ostetaan työntekijöiden aikaa vanhempien kanssa työskentelyyn. Hänen mielestään kysymys on asenteesta. Todelliset esteet ovat oma totuttu passiivisuus ja rutiinin puute. Olen samaa mieltä Marjakankaan kanssa siitä, että osaamisen puute on ensisijainen este. Kun kuitenkin oppimisen esteeksi nostetaan yleensä ajan puute, halusin jutussani myön- 18 SOSIAALITURVA 19/2000 tuslaitoksen lääkintävoimistelija siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Hänen paikkaansa ei täytetä, vaan työt tekee vastavalmistunut lääkintävoimistelija työmarkkinatuella. Työnantaja palkitaan työllistämistuella. Ikääntynyttä pitkäaikaistyötöntä on onnistaa: hän on saamaisillaan osa-aikalisäsijaisuuden ammattitaitoaan vastaavassa työssä. Työnantaja ottaa kuitenkin tehtävään aivan muun ammattitaidon hankkineen pitkäaikaistyöttömän kokopäivätyöhön ja alentaa tämän palkkaa epäpätevyysvähennyksellä. Työnantaja palkitaan työllistämistuella. Työtön saa työosoituksen työvoimatoimistosta. Työnantaja tarjoaa hänelle palkkaa markkaa kuussa ja markkaa kuussa pimeästi. Työtön ei suostu tarjoukseen. Hän saa kolmen kuukauden karenssin, koska kieltäytyi ottamasta tarjottua työtä vastaan. Työnantaja palkkaa toisen tarjolla olevan työttömän. Työnantaja palkitaan työllistämistuella. Työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä yritykseensä. Niinpä se järjestää yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa työvoimapoliittisen kurssin. Kurssilai- Homma on kiinni rahan oikeasta kohdentamisesta tää, että sosiaalityöntekijän aika on tiukalla. Seuraavana johtopäätöksenäni oli kuitenkin se, että rahaa ja sen mukanaan tuomaa aikaa on olemassa runsaasti. Laitoshoitoon käytetään tonni päivässä. Saman rahan käyttäminen alkuselvittelyyn ja toimenpiteisiin vähentää laitospäiviä. Rahasta homma ei ole siis kiinni, vaan rahan oikeasta kohdistamisesta. Se taas vaatii oppimista sekä sosiaalitoimen johdolta että sosiaalityön erilaisilta tekijöiltä. Kiitos kommentista. Kati Peltola sille järjestetään päivän perehdyttäminen. Tämän jälkeen heidät laitetaan kaksivuorotyöhön hihnalle. Yrityksen tuotanto nousee ja vakituisille työntekijöille maksetaan bonusta viisi markkaa tunnilta. Työnantaja saa työllistämistukea palkattoman kurssittamisen lisäksi jokaisesta vaikeasti työllistettävästä työttömästä. Yksikään työtön ei saa työtä kurssittamisen jälkeen. Työnantaja järjestää uuden työvoimapoliittisen kurssin uusille työttömille. Varakas henkilö on vaarassa joutua taloudelliseen vastuuseen tekemistään sitoumuksista. Hän myy perheen yhteisen asunnon puolisolleen, jotta perheellä säilyisi koti. Perheenpää jää työttömäksi. Hän on veljensä takaajana useammasta sadastatuhannesta. Hän myy perheen yhteisen asunnon lapsille, jotta perheellä säilyisi koti. Veli tekee konkurssin. Perheenpää joutuu käräjäoikeuteen, koska hän on yrittänyt tahallisesti laistaa sitoumuksiaan. Kauppa puretaan ja perheenpäätä rangaistaan. Lapsen vanhemmat ovat työttömiä. Perhe saa toimeentulotukea. Perheen asunnon vuokra on UUSIIN TEHTÄVIIN Hausjärvelle sosiaalityöntekijäksi 3 hakijasta YTM Ulla Lehtinen Riihimäeltä. Iisalmen sosiaalivirastoon vanhustenhuollon johtajaksi 22 hakijasta YTM Kristiina Ylönen Iisalmesta. Kajaanin sosiaalipalvelukeskukseen sosiaalityöntekijäksi 3 hakijasta Terttu Tervo Kajaanista. Kontiolahden vastaanottokeskus Oy:n sosiaalityöntekijäksi 11 hakijasta YTM Mikko Tanskanen Joensuusta. KESKUSTELUA markkaa kuussa. Sosiaalityöntekijä pitää sitä liian korkeana paikkakunnan vuokratasoon verrattuna ja kohtuullistaa sitä jättämällä omavastuuosuudeksi 700 markkaa. Toimeentulotuen perusosaan sisältyy 7 prosentin omavastuuosuus asumiskustannuksista. Perhe ei pysty maksamaan vuokriaan, ja se häädetään. Lapset otetaan huostaan, koska puutteet lasten huolenpidossa ja muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa heidän terveyttään ja kehitystään. Lapset sijoitetaan sijaisperheeseen, jolle maksetaan käynnistämiskorvausta markkaa hoidettavaa lasta kohti. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota markkaa ja kulukorvausta markkaa kuussa. Sijoitus jää pysyväksi. Työtön perhe tekee ruokaostosmatkan Tallinnaan. Hytissä mies pahoinpitelee vaimoaan perheen lasten nähden. Pitäisikö kuvaamiini tapahtumiin puuttua? Marja Liisa Haapala sosiaalityöntekijä Vimpeli Kouvolan kaupungin huumeidenvastaisen projektin vetäjäksi 22 hakijasta sosiaaliohjaaja Sanna-Riitta Itkonen Kouvolasta. Lappeenrantaan sosiaali- ja terveystoimen vammaishuollon sosiaalisihteeriksi 4 hakijasta sosionomi Tuula Puustijärvi Lapinlahdelta. Lietoon sosiaaliosaston sosiaalityöntekijäksi 7 hakijasta VTM Jouko Viita Heinolasta. Pukkilaan määräaikaiseksi sosiaalityöntekijäksi 5 hakijasta sosiaaliohjaaja Maria Borg Lahdesta. Turun terveystoimen mielenterveyskeskukseen sosiaalityöntekijäksi 10 hakijasta VTK Minna Salo. 18

19 Voidaan irrottaa ja sitoa vuosikerran alkuun SOSIAALITURVAN SISÄLLYSLUETTELO 2000 PÄÄKIRJOITUKSET Aaltonen, Elli: Ei hutiloiden vaan huolella nro 5/s. 3. Asiakkaalle oikeuksia, asemaa ja velvollisuuksia 19/3. Ahonen, Päivi: Valmiussuunnittelulle uusia haasteita 6/3. Kananoja, Aulikki: Sosiaalityöntekijä on sosiaalisten olojen tulkki 10/3. Kilpeläinen, Auvo: Palvelut voidaan turvata vain vakailla valtionosuuksilla 4/3. Valtio ja kunnat kumppaneiksi 17/3. Marjomäki, Arto: Lastensuojelutyöntekijät ikäviä ihmisiä? 12/3. Maahanmuuttaja kotoutuu aikanaan 18/3. Moilanen, Merja: Kiitos hyvät lukijat 2/3. Sosiaalipalveluja vahvistettava tukemaan mielenterveyskuntoutusta 8/3. Huumeriippuvaisten hoidossa päästävä turhasta mystiikasta 11/3. Palveluasumisen vuosikymmen takana mitä edessä? 14/3. Tietotekniikka antaa uusia mahdollisuuksia asiakaslähtöisyyteen 16/3. Niemi, Leena: Vuoropuhelua vuoronperään puhumisen sijasta 13/3. Pihlaja, Riitta: Kuntoutuksella tukea vanhusten kotona asumiselle 3/3. Ristimäki, Tero: Ei pakkoa vaan lisää voimavaroja vapaaehtoiseen aktivointiin 7/3. Moniammatillisuus on päivähoidon ja esiopetuksen voimavara 9/3. Salavuo, Kari: Kantaako pohjoismainen hyvinvointivaltio uudella vuosituhannella? 1/3. Virtanen, Petri: Talousarvioesitys voisi olla lohduttomampikin 15/3. EUROOPAN UNIONI JA SOSIAALIPOLI- TIIKKA Kari, Matti: Uusi aikakausi EU:n sosiaalipolitiikassa nro 5/s. 30. Heinilä-Hannikainen, Tarja, Korhonen, Mari: Suomen EU-puheenjohtajakausi sosiaali- ja terveyssektoreilla 5/31. HALLINTO, TALOUS Ahvenainen, Taisto: Onko valtio muuttamassa kuntapolitiikkaansa? nro 17/s. 15. Pekurinen, Markku: Sopimusohjaus tuo läpinäkyvyyttä 4/18. Peltomaa, Seija: Vaikuttavaa toimintaa yhden oven takana 18/6. Saarinen, Erja: Parempia palveluja kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä 4/8. Keski-Suomen Vep tukee kuntia yksin sinnittelemisestä yhteistyöhön 4/12. Konsultointi muutoksen lähtölaukaus? 9/20. Hyvää elämää syrjäkylillä 17/4. Itä-Lapin kunnat taitavat yhteistyön 17/7. Lyhytjänteiset hankkeet eivät ole ratkaisseet Lapin ongelmia 17/11. Asiakkaalle asiamies 19/14. Pohjois-Karjalaan maakunnallinen asiamies? 19/16. Tampereelle kaavaillaan yhtä sosiaaliasiamiestä 19/17. Sahala, Heli: Lastensuojelun tasausjärjestelmä kattaa yllättäviä ja suuria lastensuojelun menoja 5/24. Valtio ja kunnat rahoittavat tasausjärjestelmän 5/25. Suoninen, Lea: Rakentamisesta palvelujärjestelmän kehittämiseen 4/16. Torppa, Erkki: Seutusopimus tiivistää kuntien yhteistyötä 4/6. KOULUTUS, TYÖNTEKIJÄT Aaltonen, Elli: ISO:sta osaamista Itä-Suomen kunnille nro 13/s. 7. Filppa, Virpi, Törrönen, Maritta & Vornanen, Riitta: Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatinkoulutus alkoi 10/21. Hakala, Raili: Ammatillinen koulutus on yhteistyötä 13/26. Hakonen, Sinikka: Sosiaalialan osaamista vahvistettava vanhustyössä 13/20. Happonen, Elisa, Tuovinen, Hanne: Ammatillista kasvua projektityöstä 13/17. Hämäläinen, Rauni et al.: Onks se tunteiden kaiveleminen niin järkevää? 10/22. Jämsén, Arja, Korkeakoski, Eira: Luodaan yhdessä työyhteisö, jossa jaksetaan 7/24. Jämsén, Arja, Lätti, Mervi: Eurooppalaista oppimateriaalia Internetistä 13/19. Kivipelto, Minna: Ammattikorkeakouluissa tutkitaan ja kehitetään sosiaalityötä 13/15. Matinlompolo, Unto: Ihmistyössä toteutuu nykyfasismi 9/4. Pohjola, Anneli: Sosiaalialalla rinnakkaisia väyliä koulutuksesta työelämään 13/12. Saarinen, Erja: Nopus-koulutus antoi rohkeutta kansainvälisiin tehtäviin 9/24. Sosiaalialalle laaja-alaisia osaamiskeskuksia 13/4. Apua käytännön työhön 13/5. Hämeessä osaamiskeskus aloittaa jo tänä syksynä 13/8. Mistä saadaan sosiaalityöntekijät kuntiin? 19/24. Silvennoinen, Heikki: Kulkeeko eriarvoisuus vapautetun erilaisuuden kaavussa? 13/9. Siponen, Anne: Oppia moniammatilliseen kuntoutukseen 17/24. Skaffari, Pia: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus luo välineitä alueelliseen kehittämistyöhön 17/14. Tedre, Silva: Ruotsissa liki joka läänissä sosiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus kuntien tukena 15/8. Vammaisten asumisurat kehittämisen kohteena 15/9. KRIMINAALIPOLITIIKKA Valokivi, Heli: Palveluohjauksella on luotu rikoksiin syyllistyneille yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia nro 2/s. 20. Virolainen, Sanna: Kiinnipitämällä muutoksen alkuun? 2/17. LAPSET, NUORET, PERHEET Ahonen, Tuula-Maria: Hyvä vuorovaikutus kirkastaa sijaishuollon perustehtävän nro 5/s. 15. Aspegren, Raoul: On ilo olla mies sakissa 12/27. Bäck-Kiianmaa, Raili: Olen hyvä, olen ainutlaatuinen 12/21. Holma, Tupu, Rousu, Sirkka: Laadunhallinta parantaa lastensuojelua 12/18. Kaaresvirta, Päivi, Puustinen-Niemelä, Sirkka, Ratinen, Auli: Iisalmelaiset hakivat perheleirioppia Narvasta 12/24. Kivinen, Outi, Timonen-Kallio, Eeva: Umbrellasta nuorelle arjen taitoja 15/26. Koisti-Auer, Anna-Liisa: Kun on joku, joka rakastaa ja pitää huolta 5/12. Laaksonen, Hannele: Perhekeskus Eemeli tuli tosi tarpeeseen 12/4. Eemeli työllisti Maijan 12/5. Laurila, Anja: Sijaiskotitytöt aikuisuuden alussa 5/8. Linnossuo, Outi: Hollannin nuorisotyön jäljillä 18/26. Marjomäki, Arto: Seksuaalinen hyväksikäyttö otetaan vakavasti 10/28. Lasten auttajat jäävuoren rinteellä 12/6. Kuvailmaisu auttaa lasta ajamaan pahan olonsa ulos 12/12. On lapsilähtöisyyden aika 12/13. Palmuke-hankkeen yllättävä tulos: Asiakkaat haluavat puhua huolistaan ammattilaisille 12/14. Moilanen, Merja: Mitä tehdä, kun lapsi on kaapattu? 5/26. Muranen, Päivi: Lasten ja nuorten olot kohenevat hitaasti Viipurissa 12/26. Rautiainen, Juha-Matti: Laitoshuoltoa on pakko muuttaa 12/17. Saarinen, Erja: Elämäntarinatyötä Englannissa 5/8. Apua oppimisvaikeuksiin päiväkodista ja koulusta 12/8. Lemmikki puuttuu varhain 12/10. Suoninen, Lea: Menneisyysmatkailulla ka- SOSIAALITURVA 19/

20 donnutta aikaa etsimään 5/4. Diagnoosi: Lastensuojeluperhe 5/6. Tuomi, Marian: Elatusapujen perustana mutu tai malli 18/27. MAAHANMUUTTAJAT Konsti, Paula: Vetelehtijöitä vai verkonkutojia? nro 18/s. 10. Parityöllä, ideariihellä, opinsaunalla mutkattomampaan rinnakkaineloon 18/11. Lehtinen, Sini: Aggressiivisuus tarttuu kuin kolera 18/17. Marjomäki, Arto: Setlementti auttaa maahanmuuttajaa ottamaan osaamisensa käyttöön 18/4. Koulukuraattorilta kärsivällistä tukea kahden kulttuurin kasvatukseen 18/8. Raitanen, Anitta: Ikääntyville maahanmuuttajille tukea pian maahanmuuton jälkeen 3/21. Ikääntyvät maahanmuuttajat vaarassa syrjäytyä 18/15. Vuorio, Juha-Pekka: Osallisuus ja yhteinen toiminta kotouttavat 18/12. MIELENTERVEYSTYÖ Kiikkala, Irma: Asiakaslähtöisyydellä mielenterveystyö osaksi peruspalveluita nro 8/s. 12. Kyröläinen, Risto: Omaa polkua takaisin työhön 8/20. Marjomäki, Arto: Psykososiaalinen työ mielenterveystyön kalakukkomalli 8/4. Kuopion malli sopii Tuulalle 8/5. Kuopion kriisikeskus auttaa palvelujen katvealueella 8/6. Matkalla pimeydessä 8/28. Muurinaho, Jyrki: Vertaistukea oma-apuryhmistä: En olekaan ainoa 8/16. Niemelä, Pauli: Korjatussa kodissa mieli voi paremmin 8/18. Mielenterveyspalveluissa vakavia puutteita 8/14. Saarinen, Erja: Hämeenkyrön sosiaalipalvelukeskus on satsannut mielenterveystyöhön 8/8. Pyöröovista pysyvään kotiin 8/11. Santala, Juha & Veikkola, Päivi: Sosiaalityön näkökulmaa vahvistettava mielenterveystyössä 8/26. Saresma, Tuija: Tietoa ja tarinoita depressiosta 8/27. PERIAATTEITA, HYVINVOINTIVALTION NÄKYMÄT Julkunen, Raija: Hyvinvointivaltion näkymä zombiko? nro 1/s. 4. Kröger, Teppo: Kunnat ovat sosiaalipalveluiden tulevaisuudentekijöitä 4/4. Suoninen, Lea: Vähäosaisista huolehtiminen on sosiaalipolitiikan omatunto. Kansliapäällikkö Markku Lehdon haastattelu 1/8. Universalismi murenee, kun tarveharkinta lisääntyy. Ylijohtaja Hannu Uusitalon haastattelu 1/ SOSIAALITURVA 19/2000 Suunnanmuutos on kiinni poliittisista päätöksistä Riitta Särkelän haastattelu 1/13. Kaiken avain on talouskasvun työllistävyys ja osaamisen vahvistaminen. Neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen haastattelu 1/14. Ilman koulutusta ei pärjää. Opetusneuvos Kari Nyyssölän haastattelu 1/23. PÄIHDETYÖ Heroinistien hoitomahdollisuudet laajenevat nro 11/s. 19. Karjalainen, Anna Liisa: Syyttämättä jättäminen auttaa aloittelevaa huumeiden käyttäjää 11/26. Kauppi, Timo, Eklund, Sirpa: Helsingissä etsittiin päihdetyön malleja peruspalveluihin 11/9. Kilgast, Eija: Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyseminaarit jatkuvat 11/31. Nieminen, Urpu: Perhenäkökulma huumetyössä 11/16. Sosiaalityöntekijät ja huumetyö 11/23. Putkassa 11/15. Rautavuori, Mira: Sikiön oikeuksia parantamalla ei ehkäistä äidin päihteidenkäytön lapselle aiheuttamia vaurioita 11/12. Saarinen, Erja: Rehellistä ja asiallista huumevalistusta 2/6. Huumeongelman ratkaisemisessa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kannattava sijoitus 2/7. Ottakaa alkoholi vakavasti! 2/8. Parc hoitaa päihderiippuvaisia lapsia ja nuoria 2/9. Phoenix House -järjestö luottaa päihteidenkäyttäjien omaan apuun 2/9. Savitaipaleen koululaisten huumetestit: Kontrollia vai tukea? 2/15. Rolle vie päihdepalveluita ikäihmisten koteihin 4/15. Tiivistä huumetietoa 11/32. Sarvanti, Tapani: Huumausainetorjunnassa kunnioitettava ihmisoikeuksia 2/10. EU hyväksyi huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman 11/20. Tiensuu, Teemu: Monelle narkomaanille ensimmäinen huumehoitopaikka löytyy vankilasta 11/24. PÄIVYSTYS- JA KRIISIPALVELUT Apua tarpeeseen Jämsän seudulla nro 6/s. 12. Cornér, Jaakko: Riskianalyysi sosiaalihuollossa 6/6. Saarinen, Erja: Kriiseihin varautuminen on jokapäiväistä työtä 6/4. Hätäkeskuskokeilu on jäsentänyt sosiaalitoimen päivystystä 6/10. Hätäkeskuksille selkeät hälytysohjeet 6/11. Päivystys- ja kriisipalvelut voidaan järjestää lukuisin tavoin 6/13. Kriisiapua tarvitaan ympäri vuorokauden 6/14. Vantaa panosti kunnalliseen kriisikeskukseen 6/15. Mobile ottaa ihmisen hädän vastaan 6/16. Kriisiapua ensi- ja turvakodista 6/18. PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS Esiopetuksen uudet kelpoisuusehdot nro 9/ s. 10. Marjomäki, Arto: Esiopetuksen uusi aika alkamassa 9/8. Esiopetus Puolangalla ja Taipalsaarella 9/9. Väisänen, Ismo: Digitaalinen läsnäolopäiväkirja laskee todelliset hoitotunnit 9/12. Palola, Elina: Päivähoito Belgiassa ja Alankomaissa vaihtoehtoja pohjoismaiselle mallille 9/6. SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Cornér, Jaakko: Kaavoituksen sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset arvioitava nro 10/ s. 18. Kojo, Outi, Lummukka, Maija, Määttä, Mervi & Soininen, Ritva: Näyttämönä Lutakko 15/4. SOSIAALITYÖ Karjalainen, Pekka: Sosiaalityötä yhteiskunnan reunoilla nro 11/s. 4. Tehostettu sosiaalityö tekijänsä silmin 11/5. Uudenlaiset ratkaisut puntariin 11/8. Kilponen, Marja-Riitta & Toiviainen, Sari: Aluesosiaalityö näkyväksi palveluja jäsentämällä 10/11. Lehtonen, Hannu: Laatuhanke toi järjestystä sosiaalityön sekamelskaan 10/14. Moilanen, Merja: Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä voi puuttua perheiden kriiseihin heti 2/24. Ronkanen, Aila: Tutkimuksen ja asiakastyön välinen kuilu kapenee 2/27. Saarinen, Erja: Hiljaisesta tiedosta menestyksen avaimet 10/4. Huomisbarometri tuo huolet ja voimavarat näkyviin 10/6. Potilasasiamiehiltä puuttuu asiantuntemusta ajaa potilaan oikeuksia? 10/16. Saario, Sirpa: Sosiaalityö, terveys ja mielenterveys esikonferenssi voimaannutti maailmankonferenssin valmistelua 9/26. Työryhmä ehdottaa sosiaalityön neuvottelukuntaa 10/7. TIETOTEKNIIKKA Kauppila, Tarja: Sosiaalityö näkyvämmäksi tietotekniikalla Kuopiossa nro 10/s. 8. Komminaho, Alpo: Makropilotti uudistaa toimintamalleja tietoteknologiaa hyödyntämällä 16/16. Marjomäki, Arto: Järjestöissä tietotekniikka yleisesti käytössä 16/11. Moilanen, Merja: Tietokone selkeyttää tavoitteita ja arviointia 10/8. Tietotekniikka helpottaa yhteydenpitoa Albatrossissa 16/4. Helsingissä kehitetään asiakastyön tietojärjestelmiä 16/7. Rautiainen, Juha-Matti: Sosiaalityötä virtuaalitodellisuudessa 19/30. 20

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE: KAMPANJAN TAUSTAA: - Avoimet työmarkkinat nuorille aina ensisijainen vaihtoehto - Markkinamekanismien hyödyntäminen työllistämisessä - Laadullisia ja määrällisiä tavoitteita - Toteutus Savon Sanomien,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot