Metsästrategialla RYHTIÄ METSÄASIOIHIN VAALITULOKSET PAKINA PROFIILI. Työelämää kehittämässä. Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko. Forsti vei potin!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsästrategialla RYHTIÄ METSÄASIOIHIN VAALITULOKSET PAKINA PROFIILI. Työelämää kehittämässä. Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko. Forsti vei potin!"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 4/ Metsästrategialla RYHTIÄ METSÄASIOIHIN 15 PAKINA Työelämää kehittämässä 19 VAALITULOKSET Forsti vei potin! 32 PROFIILI Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko

2 Pääkirjoitus Jarmo Hämäläinen Valtuuston puheenjohtaja sisältö Linjausten aika 63. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen Henna Nummela Silja Pitkänen Esa Uotila Merja Väisänen Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa Metsänhoitajaliiton uusi valtuusto on nyt valittu seuraavalle 4-vuotiskaudelle. Lämpimät onnittelut valituksi tulleille! Uuden valtuuston ensimmäisiä tehtäviä on laatia valtuustokauden strategia eli yhteinen näkemys toiminnan linjoista ja painotuksista. Hallituksen syysseminaarissa hahmoteltiin strategian laadintaprosessia ja tuotettiin tausta-aineistoa päivityksen tueksi. Siinä yhteydessä todettiin, että strategia-asiakirjassa olisi pelkistämisen varaa. Siitä tulisi ilmetä nykyistä kirkkaammin toiminnan painoalueet, jolloin se myös ohjaisi paremmin rajallisten resurssien käyttöä. Mittarit ja seurantamenettelyt istuisivat paremmin vuositason suunnitelmiin. Linjojen kirkastamista tarvitaan mielestäni erityisesti metsäpolitiikan alueella. Jäseniä suoraan palvelevat työmarkkinaasiat sekä metsänhoitajakoulutuksen kehittäminen ja opiskelijatoiminta ovat liiton ydintoimintaa, eikä niistä ole syytä tinkiä. Metsäsektorin menestys on toki olennaista jäsenten kannalta, mutta lukuisissa metsäpoliittisissa prosesseissa painii koko joukko harteikkaita toimijoita. Liiton ponnistelut on tarpeen kohdentaa sellaisiin osiin, missä panoksesta on jäsenille eniten lisäarvoa ja todellista vaikuttavuutta. Nyt kun uusi valtuustokausi on ovella, kannustan myös jäsenyhdistyksiä määrittelemään valtuutettujen tueksi omia tavoitteitaan ja painotuksiaan liiton toiminnalle. Olen nyt parin valtuustokauden jälkeen jättämässä luottamustehtäväni liitossa tuoreemmille voimille. Esitän parhaat kiitokseni valtuustolle, hallitukselle ja toimistolle sujuvasta yhteistyöstä. Samalla toivotan Metsänhoitajaliitolle menestystä ja vaikuttavuutta jäsenten etujen ajajana. OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Dublin Castle, St. Patrick s Hall. KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 RYHTIÄ METSÄASIOIHIN UUDELLA STRATEGIALLA EU:n metsästrategia tähtää metsäsektorin kokonaisvaltaisempaan huomioimiseen 12 ENERGIAA METSISTÄ Etelä-Suomen metsäpäivässä teemoina metsäenergia ja työhyvinvointi 15 PAKINA Työelämää kehittämässä 16 JÄSENKYSELYN TULOKSIA Jäsenkyselystä toiminnan kehittämiseen 18 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Jari Hurskainen esittäytyy 19 VALTUUSTON VAALIEN TULOKSET Forsti vei potin valtuustovaaleissa VALTUUSTO- VAALIT 2013 tulokset METSÄNHOITAJALIITON 22 TYÖMARKKINAT KATTAVASTI SOPIMUKSIIN Nyt tehdyt sopimukset tuovat vakautta työmarkkinoille ja talouteen 24 LYHYESTI Tutkimuslaitosuudistus etenee 25 TYÖELÄKEUUDISTUS Onnistunut työeläkejärjestelmän uudistus vaatii työelämän kehittämistä 26 LAKIPALSTA Mikä on valtuutettu ja milloin tarvitaan todistaja? 28 VIISI MUISTIKUVAA ETELÄ-AMERIKAN VALLOITUKSESTA 30 vuotta raakapuun tuonnista omiin sellutehtaisiin 30 OPISKELIJAPALSTA Kolmen vuoden (työ)helteessä 32 PROFIILI Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko on rohkaissut tuhansia ihmisiä kokemaan luontoa. 34 HENKILÖUUTISET RODEO

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. TILAISUUKSIA METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTON KOKOUS Metsänhoitajaliiton uuden valtuuston ensimmäinen kokous eli järjestäytymiskokous pidetään Kokouksessa valitaan Metsänhoitajaliiton valtuustolle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valtuutettujen joukosta, sekä hallitukselle puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtaja voidaan valita hallituksen keskuudesta tai sen ulkopuolella olevista liiton varsinaisista henkilöjäsenistä. Metsänhoitajaliiton valtuuston vaalien tulos löytyy tämän lehden sivuilta METSÄNHOITAJALIITON TYÖTTÖMYYSKASSAPALVELUT Metsänhoitajaliiton jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan (Erko). Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ansiosidonnaista päivärahaa haetaan suoraan Erkosta. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttyminen. Perustietoa sekä hakuohjeita löydät Erkon verkkosivuilta JOULULAHJAKSI METSÄNHOITAJIEN SOLMIO- TAI RINTANEULA Tilaa puolisollesi, kollegallesi, sukulaisellesi tai itsellesi joululahjaksi metsänhoitajien solmio- tai rintaneula. Neuloja myydään Metsänhoitajaliiton toimistossa ja tilauksia vastaanottaa Päivi Toivonen p ). Hopeinen rintaneula naisille maksaa 29 euroa ja solmioneula miehille 34 euroa. YT TULOSSA? Ota yhteys liittoon! Yhteistoimintalaki velvoittaa käymään neuvotteluja säännöllisesti henkilöstöryhmien edustajien kanssa monissa eri asioissa, mutta näinä aikoina monella työpaikalla tutuksi tulevat nimenomaan sellaiset yt-neuvottelut, joita käydään työvoiman vähentämisestä tai lomautuksista. Jos tällaiset yt-neuvottelut ovat työpaikallasi alkamassa, ota heti yhteys Metsänhoitajaliittoon. Yksityisen sektorin jäsenet ottavat yhteyttä järjestöpäällikkö Jukka Sippolaan ja julkisen sektori jäsenet toiminnanjohtaja Tapio Hankalaan. Erityisen tärkeää yhteydenotto on, jos olet itse henkilöstöryhmäsi ytedustaja tai muuten itse osallistut yt-neuvotteluihin. Saat silloin liitosta neuvoja ja tukea neuvotteluihin. Lainsäätäjä on tarkoittanut yhteistoimintaneuvottelut aidoksi neuvotteluksi, ei tilaisuudeksi, jonne vain mennään kuuntelemaan työnantajan suunnitelmat. Neuvotteluissa tulee selvittää työnantajan ehdottamien ratkaisujen taustat eli se mihin ne perustuvat niin talouden kuin muidenkin tekijöiden osalta. Sitten etsitään aktiivisesti vaihtoehtoja irtisanomisille ja lomautuksille. Jos yhteydenotto liittoon tulee vasta silloin kun yt:t on jo käyty ja ratkaisut tehty, on enää hyvin vähän tehtävissä. Tässäkin asiassa aikainen lintu madon saa. SHUTTERSTOCK 811 jäsentä vastasi syyskuussa tehtyyn Metsänhoitajaliiton jäsenkyselyyn. Lisää kyselyn tuloksista tämän lehden sivulla 16 sekä Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla. Satulotta Ansiomäki ja Olli Piiparinen aloittivat Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehinä marraskuun lopussa. Metsänhoitajaliiton uudet opiskelijaasiamiehet Metsänhoitajaliitolla on vuodesta 2010 asti ollut Viikin ja Joensuun yliopistokampuksilla oma osa-aikainen opiskelijaasiamies, joka vastaa liiton opiskelijatoiminnasta ja -viestinnästä kampuksella. Nyt edellisten kampusasiamiesten Paavo Lyytikäisen ja Sami Nivalan ollessa valmistumisen kynnyksellä, on Viikin opiskelija-asiamieheksi valittu metsäylioppilas Satulotta Ansiomäki ja Joensuun opiskelija-asiamieheksi metsäylioppilas Olli Piiparinen. Satulotta ja Olli aloittivat tehtävässään marraskuun lopussa. Satulotan tavoittaa sähköpostilla osoitteesta ja puhelimella numerosta p Ollin tavoittaa sähköpostilla osoitteesta ja puhelimella numerosta p Onnittelut Satulotalle ja Ollille työpaikasta! Paavolle ja Samille kiitos hyvästä työstä sekä monista mukavista yhteisistä työhetkistä! Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta järjestää juhlallisen maisteri- ja tohtoripromootion Tule mukaan ikimuistoiseen juhlaan! blogs.helsinki.fi/promootio2014/ 4 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

4 Ryhtiä metsäasioihin UUDELLA STRATEGIALLA Euroopan komissio julkaisi syyskuussa EU:n metsästrategian. Suomalaisilla metsäasiantuntijoilla on ollut merkittävä rooli kolme vuotta kestäneessä strategiaprosessissa. Teemu Seppä Ylitarkastaja, Maa- ja metsätalousministeriö Vaikka EU:lla ei yhteisen maatalouspolitiikan kaltaista yhteistä metsäpolitiikkaa olekaan, ovat metsäasiat muun muassa energia- ja ilmastopolitiikan myötä nousseet EU-päätöksenteon keskiöön. Komissio julkaisi syyskuussa EU:n uuden metsästrategian, joka otettiin ainakin EU:n metsäasioiden parissa työskentelevien metsäasiantuntijoiden joukossa ilolla vastaan. Aiempi vuoden 1998 strategia ei enää pystynyt vastaamaan haasteisiin, joita muiden politiikkasektoreiden joskus ristiriitaisetkin aloitteet sille asettivat. Siksi strategiaa vahvistamaan laadittiin EU:n metsätoimintaohjelma , joka arvioitiin vuonna Metsästrategian osalta suositeltiin tällöin kokonaisvaltaisempaa otetta metsäasioissa. EU:n metsäpäälliköt ovat puolivuosittaisissa kokouksissaan käsitelleet EU:n metsästrategiaa. Irlannin puheenjohtajuuskaudella keskusteluja käytiin näin historiallisissa puitteissa. Paikkana Dublin Castle, St. Patrick s Hall. SUOMALAISET VAHVASTI MUKANA Nyt julkaistun strategian eteen on tehty töitä jo vuodesta 2010 lähtien. Suomalainen asiantuntemus on ollut työn eri vaiheissa keskeisessä roolissa, sillä linjauksia uudelle strategialle pohtineen EU-työryhmän toisena 6 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

5 37 % 429 puheenjohtajana toimi metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä ja useaa työhön osallistunutta eurooppalaista sidosryhmääkin edusti suomalainen metsänhoitaja. Metsästrategian valmistelu onkin ollut suomalaisten metsätoimijoiden yhteinen ponnistus. Viimeisen vuoden ajan strategiaa työstettiin komission sisällä, ja eri pääosastojen välisen väännön johdosta alkoi jopa näyttää siltä, että strategia jää antamatta. Jäsenmaiden ja sidosryhmien yhteisen painostuksen johdosta komissio kuitenkin joutui ratkomaan sisäiset kiistansa. Suomi on strategian valmistelun aikana korostanut tarvetta kokonaisvaltaiselle, vahvalle strategialle, joka edistää metsien monikäyttöä ja niiden tarjoamia erilaisia tuotteita ja palveluja sekä kattaa koko metsäsektorin arvoketjun metsästä aina valmiisiin tuotteisiin asti. Strategian on myös haluttu edistävän sektorin kilpailukykyä. Erityisen tärkeänä on pidetty, että strategian avulla saataisiin parannettua metsäsektoriin vaikuttavien aloitteiden koordinaatiota komission sisällä ja toisaalta metsäsektorin vaikuttamismahdollisuuksia sektoriin kohdistuviin hankkeisiin. Haasteena on, että strategian ei ole haluttu muuttavan toimivaltasuhteita komission ja jäsenmaiden välillä, eli kansallista toimivaltaa metsäasioissa ei ole haluttu luovuttaa Brysselin suuntaan. Erityisesti Suomi on pitänyt esillä sitä, että EU:n tavoitteet kansainvälisissä, metsiin vaikuttavissa politiikkaprosesseissa tulee kytkeä EU:n metsästrategiaan ja päinvastoin. Tämä on tärkeää, koska moni metsäsektoriin vaikuttava EUaloite pyrkii vaikuttamaan nimenomaan maailmanlaajuisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja metsäkatoon. Esimerkkinä voidaan mainita uusiutuvan energian miljoonaa kuoretonta kuutiometriä raakapuuta hakattiin EU:n alueella vuonna Tärkein raakapuun tuottaja on Ruotsi. Vaikka EU:n osuus koko maailman raakapuun tuotannosta on vain 12 %, sahatavaran tuotannosta merkittävä osa tapahtuu EU:n alueella. Suomalaisilla metsäasiantuntijoilla on ollut keskeinen rooli metsästrategian valmistelussa. Valmistelun aikana Suomi on korostanut tarvetta kokonaisvaltaiselle strategialle, joka edistää metsien monikäyttöä ja sektorin kilpailukykyä, kattaa koko arvoketjun sekä parantaa sektoriin kohdistuvien aloitteiden koordinaatiota. direktiivin nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteerit, joiden perimmäinen tarkoitus on ehkäistä metsäkatoa tropiikissa estämällä luonnonmetsien hävittäminen vaikkapa öljypalmuviljelmien tieltä, mutta jotka kuitenkin velvoittavat myös suomalaisia toimijoita. KOKONAISVALTAISUUTTA JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA Strategia vastaa pitkälti Suomen ajamia tavoitteita. Strategia on kokonaisvaltainen ja se kattaa koko metsäsektorin arvoketjun. Toimivaltasuhteet eivät muutu, mutta metsäsektorin vaikuttamismahdollisuuksia yritetään parantaa muun muassa ottamalla jäsenmaiden metsäasiantuntijoista koostuva komission pysyvä metsäkomitea ja toisaalta sidosryhmien edustajista koostuva puu- ja korkkikomitea entistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa mukaan metsäsektoriin vaikuttavien aloitteiden valmisteluun Myös kansainvälinen ulottuvuus on huomioitu; EU:n tavoitteiden eri foorumeilla tulee olla linjassa keskenään. EU:n komission kautta rahoitettavassa kehitysyhteistyössä huomioidaan paremmin metsäkysymykset ja metsähallinnon kehittäminen. EU:n metsätietojärjestelmää aletaan rakentaa vapaaehtoiselta pohjalta. Tavoitteena on saada lisää vertailukelpoista tietoa metsien tilasta, metsävaroista ja yleisemminkin metsien merkityksestä osana vihreää taloutta. Strategian toimeenpanossa aiotaan myös edistää puuraaka-aineen käyttöä ja tehdä selvitys EU-lainsäädännön kustannusvaikutuksista metsäteollisuudelle. Merkittävä on myös yhdessä jäsenmaiden kanssa tehtävä tarkastelu puuraaka-aineeseen kohdistuvista kestävyysvaatimuksista. Strategia myös sisältää viime vuosina laadittuja metsiin liittyvät tavoitteita biodiversiteetin ja ilmastokysymysten osalta. Tavoitteisiin aiotaan päästä tasapainottamalla metsien eri käyttötarkoituksia, tarjoamalla metsäsektorille kilpailukykyinen toimintaympäristö ja parantamalla sektoriin vaikuttavien aloitteiden koordinaatiota. Strategiassa on määritelty kahdeksan prioriteettia, joita on tarkoitus edistää sekä uusin että vanhoin toimin. Strategiaan on koottu eri sektoreiden metsiin kohdistuvia, EU:n maapinta-alasta on metsän peitossa. EU:n metsäpinta-ala on 157 miljoonaa hehtaaria. EU:n metsäisimmät maat ovat Suomi (72 %), Ruotsi (66 %), Itävalta 47 %) ja Portugali (40 %). 30 % 24 maapallon maa-alasta on metsiä. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia ja Kanada, joiden yhteenlaskettu metsäpinta-ala kattaa noin 40 % maailman metsistä. Suomen maapintaalasta metsätalousmaata on 26,2 miljoonaa hehtaaria. miljardia kuutiometriä on EU:n alueella kasvavan puuston tilavuus. Koko maapallon puuston kokonaistilavuudeksi on arvioitu 527 miljardia kuutiometriä ja Suomen metsien puuston tilavuus on 2,3 miljardia kuutiometriä. 11 % eli 17 miljoonaa hehtaaria EU:n metsäalasta on suojeltu biologista monimuotoisuutta varten. Suojellut alueet on jaettu MCPFE-luokittelun (Ministerial Conference on the Protection of Forest in Europe FOREST EUROPE) mukaisesti kolmeen alaluokkaan, joka määrittää alueella sallitut toimenpiteet. 10 % energian kokonaiskulutuksesta katetaan uusiutuvilla energialähteillä EU:n alueella. Tavoitteena on että osuus olisi 20 % vuonna Puupolttoaineiden osuus kaikista uusiutuvista energialähteistä on noin puolet, Suomessa 85 %. Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2012, State of Europe's Forest 2011, Tilastokeskus 8 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

6 jo olemassa olevia tavoitteita ja odotuksia, eivätkä ne kaikki suinkaan ole Suomen kannalta ongelmattomia. Saattamalla ne tämän metsäasiakirjan piiriin niiden käsittely yritetään saada hallitummaksi ja sektorimme näkemykset paremmin huomioitua. Strategia-asiakirjan lisäksi julkaistiin kaksi tausta-asiakirjaa, jotka kuvaavat metsäsektorin nykytilannetta sekä haasteita ja mahdollisuuksia. JOULUKSI VALMISTA Komission julkaiseman strategian käsittely etenee siten, että jäsenmaat, eli ministerineuvosto, ja Euroopan parlamentti lausuvat strategiasta mielipiteensä ja antavat ohjeita toimeenpanon suhteen. Lisäksi vielä EU:n Talous- ja sosiaalikomitea ja Alueiden komitea antavat lausuntonsa. Koska kyseessä ei ole lainsäädäntöehdotus, ei tekstiä aleta artikla artiklalta muokkaamaan, vaan komission julkaisema asiakirja ja jäsenmaiden ja parlamentin lausunnot yhdessä linjaavat toimintaa jatkossa. EU:N METSÄSTRATEGIN PÄÄPERIAATTEET, VUOTEEN 2020 TÄHTÄÄVÄT METSÄTAVOITTEET JA KAHDEKSAN PRIORITEETTIA: Pääperiaatteet: metsien kestävä hoito ja monipuolinen käyttö puuraaka-aineen tehokas käyttö maailmanlaajuinen vastuu metsistä ja niiden kestävästä käytöstä Metsätavoitteet: Varmistetaan ja osoitetaan, että kaikkia EU:n metsiä hoidetaan kestävästi Vahvistetaan EU:n panosta maailman metsäkadon vähentämisessä ja kestävän metsänhoidon edistämisessä. Jäsenmaiden lausunnon, eli ns. neuvoston päätelmien, laadinta on käynnissä maatalousneuvoston alaisessa metsätyöryhmässä. Maatalousneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät vielä joulukuun aikana. Tämän jälkeen strategian toimeenpano voi alkaa. Neuvoston päätelmiin Suomi yrittää sisällyttää niitä seikkoja, joiden katsotaan olevan strategiassa heikosti mukana. Esimerkiksi komission sisäinen koordinaatio metsäsektoriin vaikuttavien aloitteiden suhteen on seikka, joka vielä kaipaa vahvistamista. Samoin tehokasta toimeenpanoa on syytä korostaa, sillä ilman sitä strategia jää kuolleeksi kirjaimeksi. Syytä on myös korostaa jäsenmaiden toimivaltaa metsäasioiden suhteen myös jatkossa. EU:n uuteen metsästrategiaan ja taustaaineistoon voi tutustua osoitteessa: strategy/index_en.htm Kahdeksan prioriteettia: Metsätalous osana maaseudun kehittämistä Puun käytön ja biotalouden edistäminen Metsät ja ilmastonmuutos Metsien suojelu Metsätieto Tutkimus ja kehitys Koordinaation parantaminen ja viestintä Kansainvälinen ulottuvuus Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas toimii Euroopan valtion metsäorganisaatioiden, European State Forest EUSTA- FOR -yhdistyksen varapresinettinä. "Metsästrategian ideana on olla sateenvarjona Euroopan metsäpolitiikassa ja antaa puitteet kansalliselle metsäpolitiikalle muttei ohjata kansallista metsien käyttöä" Puuinfo Metsähallitus Euroopan metsästrategia elintärkeä puun käytön edistämisessä Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas odottaa metsästrategialta työkalua eurooppalaiselle metsäpolitiikalle, kun muut toimialat joutuvat omassa toiminnassaan ja säätelyssä ottamaan huomioon nykyistä paremmin metsätalouden näkökulmat. EU:n yhteistä metsästrategiaa tarvitaan Metsähallituksen pääjohtajan Jyrki Kankaan mielestä siksi, että muiden toimialojen tarpeet ovat ohjanneet metsäpolitiikkaa ja metsätalous on joutunut sopeutumaan näiden asettamiin ehtoihin. Metsästrategian ideana on olla sateenvarjona Euroopan metsäpolitiikassa ja antaa puitteet kansalliselle metsäpolitiikalle, mutta ei ohjata kansallista metsien käyttöä. Pidän tätä hyvänä avauksena, koska sen myötä muut toimialat kuten maaseudun kehittäminen, ilmasto- ja energiapolitiikka joutuvat sopeuttamaan toimintansa metsäpolitiikan puitteisiin eikä toisin päin, kuten tällä hetkellä on, kuvailee Kangas. Kangas arvelee vierastuksen yhteistä metsäpolitiikkaa kohtaan juontuvan siitä, että metsätalous on ollut tähän asti alisteinen muille politiikkalohkoille. Tämä on johtanut siihen, että metsäpolitiikkaa on pyritty ohjailemaan ja säätelemään aivan muista lähtökohdista kuin metsätalouden tavoitteista käsin. Esimerkiksi ilmastopolitiikan tavoitteet ovat olleet tosiasiallisesti muualla kuin kestävän metsätalouden edistämisessä, arvioi Kangas. PUUN KÄYTTÖ ILMASTOTEKO Kangas toimii Euroopan valtion metsäorganisaatioiden, European State Forest EUSTAFOR -yhdistyksen varapresidenttinä. Kankaan mukaan tähänastinen EU:n metsästrategia ei ole pystynyt suojaamaan metsätaloutta muiden toimialojen säätelyn kautta tapahtuvalta ohjaukselta. Esimerkiksi energiapolitiikassa on ollut havaittavissa kovaa lobbausta puun energiakäyttöä vastaan muiden energiamuotojen taholta. Metsästrategia etenee syksyn aikana EU:n parlamentin käsittelyyn, jossa Kangas toivoo sen etenevän maaliin asti. Tärkeintä strategiassa on, että metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta voitaisiin kehittää kokonaisvaltaisesti. Ilmastostrategian merkeissä on pyritty tuomaan metsätalouteen aivan vääränlaisia käytäntöjä ja kriteereitä, joiden mukaan puustoa voitaisiin hakata ja käyttää vain tietyin osin ja tiettyyn tarkoitukseen sen sijaan että voisimme metsätaloudessa hyödyntää kaiken korjattavan puun. Meidän intressimme on, että tuleva säätely sallii talousmetsien monipuolisen hoitamisen ja hyödyntämisen. Ilmastomuutoksenkaan kannalta ei ole eduksi, että ylimitoitamme metsien suojelun määrän. Kun puun nettokasvu tasautuu, se ei enää sido hiiltä pitkän päälle vaan on parempi korjata puu sellaiseen hyötykäyttöön, missä puu sitoo hiiltä ja korvaa fossiilisia polttoaineita. Puurakentaminen ja puun energiakäyttö on ilmastoteko, muistuttaa Kangas. 10 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

7 Tampereen kasiluokkalaiset tutustuivat porukalla metsäalaan Keskustorin näyttelyssä. Jyri Makkonen haastatteli meppi Eija-Riitta Korholaa Metsänvihreä jalanjälki -tapahtumassa. Tukkilaisnäytös Tammerkoskessa keräsi katsojia ja pääsi myös MTV3:n Kymmenen uutisiin. MEP Eija-Riitta Korhola Etelä-Suomen metsäpäivässä: Metsäasiat joutuneet poliittisen säntäilyn uhriksi Metsäasiat ovat joutuneet poliittisen säntäilyn uhriksi. Metsäpolitiikan tiukkaan EU-sääntelyyn ei ole tarvetta, arvioi kokoomuksen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola. Hän osallistui pääpuhujana Tampereella järjestettyyn Etelä-Suomen metsäpäivään ja Metsänvihreä jalanjälki -tapahtumaan. Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto Metsänhoitajaliitto ja Meto järjestivät 19. syyskuuta Tampereella Etelä- Suomen metsäpäivän. Tapahtuma vuorottelee Itä-Suomen metsäpäivän kanssa joka toinen vuosi. Tällä kertaa metsäpäivä oli poikkeuksellisen laaja, sillä siihen liittyi Tampereen Keskustorilla järjestetty Metsänvihreä jalanjälki -tapahtuma. Toritapahtumassa metsäala koko kirjossaan esittäytyi tamperelaisille. Erityiskohderyhmänä olivat Tampereen kahdeksasluokkalaiset koululaiset, jotka saapuivat ohjatusti opettajiensa johdolla tutustumaan metsäalaan. Tapahtuma alkoi jo aamusta Jyri Makkosen juontamalla koskenlaskulla ja tukkilaisnäytöksellä Tammerkoskessa ja jatkui sitten Keskustorilla, jossa metsäalaa esiteltiin laajasti tukkirekasta laserkeilaukseen. Etelä-Suomen alueelta oli järjestetty järjestävien liittojen jäsenille bussikuljetuksia, ja ne saapuivat ensin Tampereen Keskustorille. EI EU:N YHTEISELLE METSÄPOLITIIKALLE Kello 15 mennessä bussit veivät väen Hämeen ammattikorkeakoululle, jossa alkoi ammattilaisseminaari eli Etelä-Suomen metsäpäivä. Sen teemana oli Energiaa metsästä. Teeman alla käsiteltiin sekä puun energiakäyttöä että työhyvinvointia metsäalalla. Seminaarin pääpuhujaksi oli saatu europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola sen jälkeen kun alun perin puhumaan lupautunut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen joutui perumaan. Osallistujia vaihto tuskin harmitti, päinvastoin, sillä Korhola oli varmasti istuvaa ministeriä värikkäämpi esiintyjä. Korhola käsitteli puheessaan Euroopan unionin metsä- ja energiapolitiikkaa. Hän muistutti, että taloudellisesti vahva ja maksukykyinen metsäteollisuus on kaikkien suomalaisten etu: Kovin yksityiskohtaiseen sääntelyyn ei EU-tasolla ole tarvetta, ja kyseessä on joka tapauksessa kansallinen kompetenssi EU:lla ei ole metsäpolitiikan mandaattia. Lainsäädäntö on EU:ssa mennyt laidasta toiseen. Sen täytyy olla erittäin turhauttavaa alan toimijoille, etenkin kun suomalainen metsätalous on seissyt vankasti kestävän kehityksen raiteilla jo kauan. Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa EU:n uudeksi metsästrategiaksi syyskuun lopulla. Se on otettu Suomessa hyvin vastaan, sillä strategia jättää metsäasioissa päätösvallan paikalliselle tasolle. Pohjoismaissa on aiemmin pelätty sitä, että EU:n metsäpolitiikasta muodostuu maatalouspolitiikan kaltainen tukiautomaatti, josta hyötyvät lähinnä Etelä-Euroopan valtiot, ja maksajina ovat pohjoisen metsävaltaiset maat. Vaikka tätä ei esitetä tulevassa metsästrategiassa, europarlamentaarikko Korhola näkee EU:ssa muita uhkia metsätaloudellemme: Nyt vaarana on, että direktiivin määrittelyt uhkaavat luoda Suomeen vähittäisen metsiensuojeluautomaatin, jossa oma sanavaltamme vähenisi. Tämän torjumiseksi meidän on tehtävä työmme hyvin. KRITIIKKIÄ SATU HASSILLE EU-maat sopivat noudattavansa energiapolitiikassaan 20/20/20-tavoitetta. Sen mukaan päästöjä vähennetään 20 %, energiatehokkuutta parannetaan 20 % ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Kun EU päätti 20/20/20 -tavoitteista, oli jo aivan selvää, että tavoitteita ei voi saavuttaa ilman merkittäviä ongelmia. Tahattomia, mutta ongelmia silti. Jostakin tällaisesta on nyt kysymys, kun komissio on antamassa esityksen biomassan kestävän kehityksen arvioinnista, Eija-Riitta Korhola arveli. Nyt vaarana on, että direktiivin määrittelyt uhkaavat luoda Suomeen vähittäisen metsiensuojeluautomaatin, jossa oma sanavaltamme vähenisi. Tämän torjumiseksi meidän on tehtävä työmme hyvin. Juuri ennen Etelä-Suomen metsäpäivää iltapäivälehdistö pelotteli, että EU on kieltämässä puun kotitarvepolton biomassadirektiivillä. Korhola torjui uutisen ankkana : Koska biomassan tarjonta on rajallinen, on harkittava tarkoin, miten resurssit voidaan käyttää kaikkein tehokkaimmin. Tätä 12 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

8 ei pidä sekoittaa lehdistössä esitettyihin kauhukuviin, että suomalaiset eivät enää saa lämmittää saunaansa koivuhaloilla. Metsäpäivän lehdistötilaisuudessa Korholalta tuli tiukempaa tekstiä kuin salissa. Hän kritisoi suorasanaisesti vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassia, joka Suomen ympäristöministerinä ollessaan vuonna 2001 torppasi turpeen hyväksymisen uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Korhola oli tätä ennen miltei saanut EU:ssa läpi ajatuksen siitä, että turve lasketaan uusiutuvaksi siltä osin kuin turvevarat kasvavat kuten Suomessa tapahtuu. Hassi oli myös esittelijänä laivojen rikkidirektiivissä. Vuonna 2015 voimaan tuleva direktiivi tuo merkittäviä lisäkustannuksia vientiteollisuudellemme, kuten metsäteollisuudelle. TYÖAIKAPANKEILLA JA ETÄTYÖLLÄ LISÄÄ TYÖHYVINVOINTIA Metsäpäivän toisena teemana oli työhyvinvointi. Esillä oli Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman hankkeita, mm. Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Tuula Jusko esitteli Suomen metsäkeskuksen hyvinvointihankkeen. Metsänhoitajaliitto palkitsi Metsämiesten Säätiön aloittaman ja rahoittaman monivuotisen Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman keväällä Vuoden metsäteko -palkinnolla. Liitto teki kesällä jäsenilleen kyselyn työhyvinvoinnista. Tulokset osoittavat, että hyvinvointia heikentävissä asioissa ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Työmäärät ja niistä johtuvat pitkät työpäivät, jatkuva matkustaminen ja erillään olo perheestä koetaan edelleen suurimpina työhyvinvoinnin ongelmina. Aivan liian usein ylityöt ja matka-aika jäävät myös täysin korvaamatta. 56 % vastaajista ilmoitti, ettei saa minkäänlaista korvausta tekemästään ylityöstä. Tällainen tilanne on työnantajan harjoittamaa harmaata taloutta ja sitä paitsi vastoin työaikalakia. Tilanteesta huolimatta 95 % kyselyyn vastanneista metsänhoitajista oli täysin tai ainakin osittain samaa mieltä väitteen Pidän työtäni mielenkiintoisena kanssa, ja peräti 97 % täysin samaa mieltä väitteen Haluan tehdä työni hyvin kanssa. Ei ole oikein, että näin vahvaa työmotivaatiota väärinkäytetään jättämällä oikeutetut työaikakorvaukset maksamatta, toiminnanjohtaja Tapio Hankala toteaa. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä tuottavuutta ja hyvinvointia voidaan Metsänhoitajaliiton mielestä lisätä yksinkertaisimmin ottamalla käyttöön työaikapankit. Työaikapankkeihin voitaisiin tallettaa ylitöitä, liukumasaldoja ja matka-aikaa sekä ottaa niitä vapaana silloin kun se parhaiten sopii. Valitettavasti esimerkiksi Metsäteollisuus ry torjui työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyissä neuvotteluissa ylemmiltä toimihenkilöiltä mahdollisuuden sopia työaikapankeista. Toinen keino työhyvinvoinnin kasvattamiseen on lisätä etätyömahdollisuuksia, mikä parantaisi myös perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Kolmas ovi käytävän päässä pakina SHUTTERSTOCK Työelämää kehittämässä Metsänhoitajaliitto toivottaa hyvää ja rauhallista joulua! Perinteisten postikorttitervehdysten sijaan olemme tehneet rahalahjoituksen Uuden lastensairaalan tukiyhdistykselle. Vaikka täytyy tunnustaa, etten työmarkkinapolitiikkaa mitenkään erityisen aktiivisesti seuraakaan, on minua suuresti kiinnostanut pitkin vuotta käyty keskustelu työntekijöiden oikeudesta kolmen päivän koulutusvapaaseen. Kyllä ovat isot pojat ja tytöt löytäneet kerta kaikkiaan umpiturhan kiistakapulan rattaisiinsa. Joskus nuorempana minäkin vielä halusin kouluttautua ja oppia lisää. Uutterasti hain koulutuksia ja seminaareja ja ilmoittauduin niihin, joihin omat tai työnantajan rahat riittivät. Kuvittelin vauhdittavani urakehitystäni ja muutenkin hyödyttäväni sekä itseäni että työnantajaani. Pääosin vain pettyäkseni pahasti. Kuka kumma muka: a) kuvittelee, että jollain kolmen päivän kurssilla oppisi oikeasti jonkin oman kehittymisensä kannalta oleellisen taidon. (Tai jos oppiikin niin viimeistään se tyssää esimiehen nuivaan suhtautumiseen kaikenlaisiin uusiin ajatuksiin.) b) haluaa kuluttaa useamman päivän jossain ylihinnoitelluilla konsulttien vetämillä koulutuspäivillä, joilla käydään läpi niitä samoja dioja kuin opiskeluaikoina? Toki sillä erotuksella että silloin ne olivat suttuisia kalvoja piirtoheittimellä, nyt visuaalisesti eheitä powerpoint-esityksiä. Mutta että jos ei jäänyt mitään päähän silloinkaan, kun oli pakko ja aikaa opetella, niin ei kyllä varmasti jää nytkään. Vilpittömästi suosittelen koulutuspäivien ja kurssien sijaan ostamaan kiinnostavan aihetta käsittelevän laadukkaan kirjan ja lukemaan sen. Jaa ettei ole aikaa lukea? Lapsiperheessä kannattaa ottaa käyttöön tämä ihan ilmainen (sis. konsulttipalkkion) niksi: Korvaa lasten iltasadut lukemalla ääneen opinto- tai työkirjallisuutta. Tehokasta ja takuulla lapsen mielestä unettavaa. Testiryhmämme viisivuotias nukahti nopeimmin EU:n perustuslakiin mutta kiinnostui valitettavan paljon maineenhallinnasta. Vanhemmuuden tähtihetkiin lukeutuu ehdottomasti se, kun puoliso lähtee nukuttamaan lasta kysyen matkalla Maaseudun Tulevaisuus vai kaavoitukseen liittyvä kokousmuistio? Ilmeisesti minusta on tullut tylsä jäärä ja epäsosiaalinen synkistelijä, mutta samaan turhakenippuun koulutuspäivien kanssa tunkisin myös työyhteisön pakolliset virkistyspäivät. Moniongelmaisen työyhteisön umpisolmuja eivät frisbeegolfit ja cartingit pelasta. Ja jos työporukalla on kivaa, niin yhteisiä harrastuksia ja hauskanpitoa on kivempi harjoittaa ihan vapaamuotoisesti ja omaehtoisesti. Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin käsi ylös, kuka paljon mieluummin lataisi akkujaan ja nauttisi elämästään vaikka käyden kotoa sauvakävelylenkillä lähimaastossa kuin raahautuisi jonnekin kaupungin toiselle laidalle taistelemaan myötähäpeää vastaan tiimien välisissä kananmunankuljetuskilpailuissa. METSÄNHOITAJA

9 Paavo Lyytikäinen Metsänhoitajaliitto Opiskelija Työssä Työtön Tilapäisesti poissa työelämästä Eläkkeellä TAUSTATIEDOT : TYÖLLISYYSTILANTEESI 6 % 5 % 2 % 24 % 64 % 0 % 100 % KUVA 1. Kaikkiaan kyselyyn vastasi ainoastaan 47 opiskelijaa, mikä johtuu osaltaan kyselyn elokuisesta ajankohdasta, jolloin opiskelijat eivät olleet vielä niin hyvin sähköpostin tavoitettavissa. Eläkeläiset sen sijaan vastasivat kyselyyn ahkerasti ja eläkeläisiä oli vastaajista 24 %. Työelämän neuvonta- ja oikeusturvapalvelut Työttömyysturvaneuvonta Työmarkkinoiden sopimustoiminta Koulutuspoliittinen vaikuttaminen Metsäpoliittinen vaikuttaminen Koulutus- ja urapalvelut Liiton opiskelijatoiminta Liiton tutkimustoiminta MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT SEURAAVIA METSÄN- HOITAJALIITON TOIMINNAN ALUEITA JÄSENTEN EDUNVALVONNAN KANNALTA? 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KUVA 2. Kyselyyn vastanneet kokivat jäsenten edunvalvonnan kannalta tärkeimmiksi toiminnan alueiksi työelämän neuvonta- ja oikeusturvapalvelut, työttömyysturvaneuvonnan sekä työmarkkinoiden sopimustoiminnan. MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT ITSELLESI SEURAAVIA LIITON JÄSENVIESTINNÄN KANAVIA? Painettu Metsänhoitaja-lehti Liiton verkkosivut Liiton sähköinen jäsenkirje Kontaktit liiton toimihenkilöihin HALKO Hae ja löydä kollega -jäsenpalvelu Liiton jäsenyhdistykset Liiton tilaisuudet Sektorikohtaiset jäsentiedotteet Kontaktit liiton hallinnon henkilöihin Liiton Facebook-sivut 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KUVA 3. Painettu Metsänhoitaja-lehti, liiton verkkosivut sekä sähköinen jäsenkirje ovat kyselyn perusteella kolme tärkeintä jäsenviestinnän kanavaa. Liiton Facebook-sivut sen sijaan vasta etsivät asemaansa jäsenviestinnässä. MITEN KIINNOSTAVINA PIDÄT METSÄNHOITAJA-LEHDEN ERI AIHEALUEITA? Metsäalan tulevaisuus ja innovaatiot Ajankohtainen metsäpolitiikka Ajankohtainen tutkimus Metsäalan kansainväliset aiheet Profiilit ja henkilöjutut Liiton työmarkkinatutkimukset Työelämän uudistushankkeet Liiton jäsenetujen esittely Työhyvinvointi Liiton palveluiden esittely Ajankohtainen koulutuspolitiikka Työelämän oikeustapaukset, lakipalsta Pakinat Jäsenten merkkipäivät Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Tasa-arvo työelämässä Liittopalsta Jäsenyhdistysten toiminta Opiskelijapalsta 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KUVA 4. Juttuaiheet Jäsenkyselystä toiminnan kehittämiseen Elo-syyskuussa tehdyllä Metsänhoitajaliiton jäsenkyselyllä selvitettiin jäsenten käsityksiä liiton toiminnasta, palveluista ja jäsenviestinnästä. Kyselyn kategoriat olivat liiton toimihenkilöiden tavoittaminen, ERKOn (Erityiskoulutettujen työttömyyskassa) tavoittaminen, Metsänhoitaja-lehti, sähköinen jäsenkirje, verkkosivut, jäsenviestintä ja toiminta. Kyselyyn vastasi 811 Metsänhoitajaliiton jäsentä (vastausprosentti 30 %), joista 25 % naisia, mikä vastaa melko hyvin jäsenkunnan todellista sukupuolijakaumaa. Tällä hetkellä Metsänhoitajaliiton jäsenistä 27,6 % on naisia. Kaksi kolmannesta vastaajista oli töissä (kuva 1). YSTÄVÄLLISTÄ ASIOINTIA Metsänhoitajaliiton henkilökunnan kanssa asiointia pidettiin ystävällisenä, tehokkaana ja asiantuntevana. Palautetta tuli siitä, että usein kysymyksiä herättävät toimenpiteet ajoittuvat juuri loma-aikoihin, jolloin liiton toimihenkilöitäkin on luonnollisesti vaikea tavoittaa. Saatuja ohjeita pidettiin yleisesti ottaen jämpteinä ja hyvinä. Opiskelijat kiittelivät sitä, että toimihenkilöt tulevat kampuksille keskustelemaan opiskelijoiden kanssa asioista, jolloin opiskelijoiden ei tarvitse erikseen ottaa liittoon yhteyttä ja liitto tuntuu helpommin lähestyttävältä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Metsänhoitajaliiton toiminnan osa-alueiden tärkeyttä edunvalvonnan kannalta. Kyselyn perusteella liiton toiminnan tärkeimmät osa-alueet ovat neuvonta- ja oikeusturvapalvelut, työttömyysturvaneuvonta sekä työmarkkinoiden sopimustoiminta (kuva 2). METSÄNHOITAJA-LEHTI TÄRKEÄ VIESTINNÄSSÄ JA JÄSENETUNA Jäsenkysely painottui erityisesti jäsenviestinnän tasolle johtuen siitä, että jäsenviestintä on erittäin tärkeässä roolissa ammattijärjestössä. Hyvällä jäsenviestinnällä pystytään tavoittamaan kaikki liiton eri ryhmien jäsenet. Kyselyssä tiedusteltiin erityisesti mielipiteitä Metsänhoitaja-lehdestä, sähköisestä jäsenkirjeestä ja nettisivuista. Kyseltiin myös näkemyksiä liiton Facebook-sivuista, mutta yleisesti ottaen niitä pidettiin lähinnä hyvänä lisämausteena muulle jäsenviestinnälle. Tärkeimmäksi viestintäkanavaksi koettiin Metsänhoitaja-lehti ja sähköinen jäsenkirje (kuva 3). Lehti ei ole pelkästään tärkeä viestintäkanava, vaan myös merkittävä jäsenetu jäsenkunnalle. Monet jäsenet haluavat lukea nimenomaan painettua tekstiä. Metsänhoitaja-lehti tavoittaa suurimman osan jäsenkunnasta, minkä vuoksi kaikki jäsenille tärkeä Metsänhoitajaliiton toiminnasta tiedotettava asia tulee jatkossakin näkyä Metsänhoitaja-lehdestä. Kyselyssä listattiin joukko lehden aihealueita, joista kiinnostavimpina pidettiin metsäalan tulevaisuutta ja innovaatioita, ajankohtaista metsäpolitiikkaa ja tutkimusta sekä profiileita ja henkilöjuttuja (kuva 4). Suosituimmat kategoriat tuodaan lehdessä jatkossa entistä enemmän esille. Vapaassa palautteessa toivottiin että lehteä koostettaessa huomioitaisiin liiton jäsenkunnan heterogeenisuus; jäsenet ovat töissä hyvin monenlaisissa työpaikoissa ja myös kansainvälisissä tehtävissä, minkä toivottiin näkyvän lehden sisällössä. Lehden eri aihealueiden kiinnostavuudessa oli myös jäsenryhmäkohtaista eroa: opiskelijapalsta koettiin mielenkiintoiseksi lähinnä opiskeli- joiden näkökulmasta, jäsenten merkkipäivät eläkeläisten näkökulmasta ja tasa-arvo työelämässä sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen naisten näkökulmasta. SÄHKÖISEN JÄSENVIESTINNÄN MERKITYS KASVUSSA Sähköisen jäsenkirjeen merkitys on kasvanut viime vuosina huomattavasti ja palautteen perusteella jäsenkirjeen ulkoasuun sekä sisältöön tullaan jatkossa panostamaan entisestään. Koska Metsänhoitaja-lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, on sähköisellä jäsenkirjeellä suuri merkitys ajankohtaisessa tiedonvälityksessä. Sähköistä jäsenkirjettä pidettiin miellyttävänä erityisesti sen kompaktin rakenteen ansiosta. Jos jäsenkirjeeseen tulee liikaa sisältöä, muuttuu se nopeasti myös epäselvemmäksi. Jäsenkirjeessä tulee siis jatkossakin olemaan sen hetkiset ydinasiat tiedotettuna ja linkattuna verkkosivuille. Kommenteissa väläyteltiin myös Twittertilin perustamista ajankohtaisten asioiden jakamiseen Facebookin kaltaiseksi lisämausteeksi. Vaikka Facebook ja Twitter eivät olekaan tämän jäsenkyselyn perusteella ensisijaisia tiedotuskanavia, niin todennäköisesti on jäseniä, jotka Metsänhoitajaliitto tavoittaisi paremmin sosiaalisen median kautta. Facebook-tiedottamisessakin on pyrittävä panostamaan edunvalvonnallisiin asioihin pelkkien uutisten toimittamisen sijaan. Jäsenetuja voisi myös pyrkiä nostamaan esille Facebookin kautta. Jäsenkyselyllä kerättiin tietoa uuden sähköisen jäsentietojärjestelmän HALKOn (Hae ja löydä kollegasi) toiminnasta. Erityisesti HALKOon kirjautuminen koettiin ongelmaisena, koska ei riitä, että on kirjautunut Metsänhoitajaliiton sivuille, vaan pitää vielä erikseen kirjautua HALKOon. Ongelmana tässä on se, että jäsentietojärjestelmä toimii eri palvelimelta käsin, jolloin kirjautuminen täytyy tapahtua uudelleen toisessa paikassa. Palveluntarjoajalta yritetään vielä kysyä helpotusta kirjautumiseen, mutta on mahdollista, ettei kirjautumista pystytä helpottamaan nykyisestään. HALKO sai osakseen paljon muitakin kehittämistoiveita, kuten käytettävyyden selkeyttäminen, ulkoasun parantaminen ja henkilöiden selaamisen helpottaminen. Kehittämisehdotukset ja -pyynnöt on välitetty palveluntarjoajalle. AKTIIVINEN OTE TOIMINNASSA Ajankohtaisuus oli kyselyssä kantava teema, niin jäsenviestinnässä yleisesti, Metsänhoitaja-lehden sisällössä kuin myös muussa toiminnassa. Metsänhoitajaliiton toiminnalta odotettiin jatkuvaa mukanaoloa päätöksenteossa ja metsäsektorin kehittämistä, kuitenkin myös perinteitä vaalien. Liiton toivottiin olevan aktiivinen erityisesti koulutuspolitiikassa. Yliopistojen sisäänottomääriin vaikuttaminen helpottaisi nuorten metsänhoitajien työnsaantimahdollisuuksia ja lisäisi metsänhoitajuuden arvostamista. Kyselyssä esitettiin ideoita esimerkiksi jäsenille suunnatun ajankohtaisseminaarin järjestämisestä, jotta saataisiin aktivoitua jäsenkuntaa ajankohtaisten asioiden pohtimiseen. Pienenä liittona Metsänhoitajaliitolta toivottiin myös jatkuvaa yhteistyötä suurempien liittojen kanssa. Jäsenyhdistysten toivottiin tiedottavan omasta toiminnastaan paremmin. Ratkaisuna tähän pohdittiin mahdollisuutta viestiä jäsenyhdistysten asioita Metsänhoitajaliiton kautta. Myös avoimista työpaikoista toivottiin Metsänhoitajaliitolta enemmän tiedottamista, vaikka ongelmana tietenkin on, etteivät työnantajat ilmoita liitolle haussa olevista työpaikoistaan. Suoritettua jäsenkyselyä pidettiin tärkeänä jäsenviestinnän kehittämisfoorumina, joten toivottiin, että jatkossakin tiedustellaan jäsenkunnan toiveita ja kartoitetaan liiton toiminnan mielekkyyttä jäsenten näkökulmasta. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille vastauksista! Vastaukset antavat tärkeitä suuntaviivoja liiton toiminnan kehittämiselle entistä enemmän jäsenistöä palvelevaksi. Vastaajien kesken arvottiin kolme Present card lahjakorttia, jonka voittivat Jani Järvenpää, Martti Salakari ja Antti Tiihonen. 16 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

10 metsänhenki Jari Hurskainen Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Olin kovasti menossa lentäjäksi ja pääsin ylioppilaskirjoitusten jälkeen Ilmasotakouluun Kauhavalle. No, silloinkin 1969 oli valtiolla rahapula ja meille annettiin vain teoriassa lentokoulutus mutta lupakirjaan saakka emme päässeet. Siitä suivaantuneena hain opintolomalla Helsinkiin Metsätalolle, jossa aloitin opinnot siviiliin päästyäni MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Opiskelin puukaupallisella linjalla Seppo Ervastin hyvässä hoidossa ja valmistuin metsänhoitajaksi keväällä Viimeinen tenttini oli rästitentti kemiasta. Siihen olikin pänttäämistä, sillä kaikki oli autuaasti unohtunut. KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Valmistumisen jälkeen olin puoli vuotta Metsäntutkimuslaitoksella, josta sanomalehti-ilmoituksen perusteella hain Myllykoskelle, piirimetsänhoitajaksi Kuopioon. Tähän minut valittiin ja tästä tehtävästä muutin 1989 Myllykoskelle, jossa hoidin korjuu- ja kuljetusasioita, kunnes Metsäliitto osti Myllykosken puunhankinnan Metsäliitossa siirryin ensin Savonlinnaan ja sieltä pääkonttoriin Espooseen. Nämä vaiheet kestivät kaksi vuotta, jonka jälkeen minut nimitettiin Kemiin Metsäliiton aluejohtajaksi vastaamaan Osuuskunnan puunhankinnasta Lapissa ja vähän alempanakin. Aluetta oli puoli Suomea, mutta puita jokseenkin harvassa. Kemin vaihe organisaatiouudistuksien pyörteissä vei kymmenen vuotta ja eläkkeelle pääsin Nykyinen nimikkeeni on eläkeläinen. MITÄ HARRASTAT? Harrastukseni ovat liittyneet urheiluun ja sotahistoriaan. Koripallon pelaamisen myötä ajauduin myös koripallotuomariksi ja vihelsin Kuopion ajoilta Myllykosken jakson päättymiseen saakka. Siellä sai riittävästi haukkuja, joten työelämässä osasi hyvin suhtautua arvosteluihin. Koripalloa seuraan vieläkin tiiviisti ja kävin mm. syyskuussa Sloveniassa katsomassa viimeiset pelit. Sotahistorian matkat ovat olleet vuosittain ohjelmassa ja niiden kautta olenkin päässyt sinuiksi arvoista, jotka maamme puolustajat pelastivat sotiemme taistelujen seurauksena. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Metsänhoitajaliitto tuli tutuksi lähinnä Teollisuuden Metsänhoitajien puheenjohtajuuden kautta 2000-luvun puolivälissä. Sitä ennen olin pelkästään jäsen, jonka tietous liitosta tuli Metsänhoitajalehden sivuilta. Nyt info on hyvää ja asioita käsitellään monipuolisesti. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Eläkkeellä tuntui, että nyt on enemmän aikaa muullekin kuin urheilulle ja siksi asetuin ehdolle valtuustoon, jonne minut valittiin kaudelle Olin ehdolla myös syksyn 2013 vaaleissa, Teollisuuden Metsänhoitajien riveissä. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Metsähoitajaliiton tulee palvella sen kaikkia jäseniä, nuorista senioreihin. Pääpaino on tietenkin työtätekevien sankoissa joukoissa, mutta pieni huomio suuriin ikäluokkiinkin on aina paikallaan. Metsähoitajaliiton tulee yhdistää kaikki metsänhoitajat yhdeksi perheeksi. Metsähoitajien arvostus on jatkuvasti laskenut ja siksi liiton tulee lisätä painetta yliopistojen ja korkeakoulujen opetusohjelmien metsäopetuksen uudistuksiin. Pelkällä metsällisellä ja kovin rajoittuneella koulutuksella ei helposti pääse vaikuttaviin asemiin. Poikkitieteellisyys on valttia ja uskonpa, että kaupalliset, tekniset ja oikeustieteelliset tiedot antaisivat paremman verkostoitumisen mahdollisuuden nuorille, uranälkäisille metsähoitajille. Lisäksi kannattaa aina muistaa kielitaidon tärkeys. Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Jari Hurskainen uskoo, että metsänhoitajat työllistyvät hyvin myös jatkossa hyvällä kielitaidolla, verkostoitumisella sekä lisäämällä opintojen poikkitieteellisyyttä. Paavo Lyytikäinen uskaltautui ensimmäisenä metsäylioppilaana Metsänhoitajaliiton historiassa asettumaan ehdokkaaksi valtuuston postivaaliin. Se kannatti, sillä Paavo keräsi valtuustovaalien suurimman henkilökohtaisen äänimäärän. Vaaliliiton kokonaisäänien mukaan laskettava vertausluku oli suurin Teollisuuden Metsänhoitajien Jussi Seppälällä. Uusi valtuusto valittiin nelivuotiskaudeksi Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehenä Helsingin yliopistossa toimiva Paavo Lyytikäinen keräsi valtuuston vaalissa 43 henkilökohtaista ääntä. Se riitti läpimenoon ilman vaaliliittoakin. Paavo lopettaa osa-aikaisen opiskelijaasiamiehen tehtävänsä vuodenvaihteessa, mutta jatkaa Metsänhoitajaliitossa seuraavat neljä vuotta valtuuston jäsenenä. Sekä Helsingin että Joensuun metsäylioppilasyhdistyksillä on lisäksi kummallakin yksi jäsen ja varajäsen valtuustossa postivaalilla valittujen paikkojen lisäksi. Jäsenet valitaan vuosittain. Paavo Lyytikäisen jälkeen seuraavaksi eniten henkilökohtaisia ääniä saivat Teollisuuden Metsänhoitajien Jussi Seppälä ja Alueiden voima -vaaliliiton Antti Koskimäki (Etelä-Hämeen Metsänhoitajat). Kumpikin sai 32 henkilökohtaista ääntä, mutta vertausluvuissa suurimman vaaliliiton eli Teollisuuden Metsänhoitajien ääniharava Jussi Seppälä oli ylivoimainen. Hänen vertausluvukseen muodostui 211. Liiton äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaan vaaliliiton suurimman henkilökohtaisen äänisaaliin kerännyt ehdokas saa vertausluvukseen kaikki vaaliliiton äänet, toinen puolet äänistä, kolmas kolmasosan jne. Saman henkilökohtaisen äänimäärän saaneiden keskinäinen järjestys arvotaan. Metsänhoitajaliiton vaalilautakunta suoritti ääntenlaskennan kokeneen puheenjohtajansa Simo Jaakkolan johdolla Forsti vei potin valtuustovaaleissa TEOLLISUUS SUURIN RYHMÄ Valtuuston suurin ryhmä seitsemän paikkaa 22:sta on Teollisuuden Metsänhoitajilla, joka on myös liiton suurin jäsenyhdistys. Sen sijaan toinen suuri jäsenyhdistys Helsingin Metsänhoitajat keräsi huonosti ääniä jäseniltään ja sai vain yhden varapaikan, kun Bjarne Häggman valittiin Alueiden voiman Petri Ronkaisen varamieheksi. Kolme valtuustopaikkaa saivat Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ja Metsähallituksen Metsänhoitajat. Kaksi paikkaa heltisi Yksityismetsätalouden Metsänhoitajille (YMEF), Naismetsänhoitajille ja paikallisyhdistysten muodostamalle Alueiden voima -vaaliliitolle. Hallitusvalinnat hieman muuttavat valtuuston kokoonpanoa, sillä kaksi valtuustoon valittua jatkaa liiton hallituksessa ensi vuonna. Lisäksi kolme hallituspaikkaa täytettiin kaksivuotiskaudeksi valtuuston syyskokouksessa , mutta ne eivät ole vielä tätä kirjoitettaessa tiedossa. Mikäli hallitukseen valittavat tulevat valtuustosta, se muuttaa taas hallituskauden ajaksi valtuuston kokoonpanoa. Ainakin Tuija Aronen Metlan Tutkijoista ja Helena Herttuainen Naismetsänhoitajista jatkavat ensi vuonna hallituksessa, ja siksi aikaa heidän vaaliliittonsa ensimmäiset varaedustajat Tomi Kaakkurivaara ja Pauliina Tiusanen nousevat varsinaisiksi valtuutetuiksi. Tiusasen tilalle Pia-Maria Thomssenin varavaltuutetuksi tulee Anna Laine Naismetsänhoitajista, mutta Kaakkurivaaran varaksi tulee Hannu Kämäri YMEF:stä, koska Metlan Tutkijoilta loppuivat ehdokkaat VAALILIITTO OLISI JÄLLEEN KANNATTANUT Paavo Lyytikäinen pääsi ainoana läpi yhden ehdokkaan listoista. Esimerkiksi Pohjois- Savon Metsänhoitajien Markku Remes jäi varsin hyvästä äänimäärästään (23) huolimatta armotta varavaltuutetuksi ilman vaaliliittoa. Äänestysprosentti Metsänhoitajaliiton valtuuston vaaleissa on valitettavasti jatkuvasti laskenut. Nyt se jäi ennätysalhaalle 31 %:iin, kun edellisissä vaaleissa se oli 46 %, ja ensimmäisissä valtuuston postivaaleissa vuonna 2002 äänestysprosentti oli 56 %. Lienee syytä pohtia sitäkin, vaikuttiko äänestysmäärien laskuun se, että vaalimateriaali tuli nyt lehden mukana eikä erillisellä kirjeellä. Vaalikuoria saapui myös myöhässä liittoon ja jouduttiin siksi hylkäämään. Hylkyyn menivät myös ne äänet, joiden palautuskuoresta puuttui äänestäjän nimi tai se oli niin epäselvästi kirjoitettu, ettei nimestä saanut selvää. Palautuskuoreen merkittävällä nimellä todennetaan äänioikeuden käyttäminen, ettei kukaan pääse kahteen kertaan äänestämään. Vaalisalaisuus kuitenkin säilyy, sillä äänestyslipun sisältävät erilliset äänestyskuoret avataan erikseen vasta vaalilautakunnan laskiessa äänet. Nyt valittu uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran tammikuun lopussa valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä liiton hallitukselle puheenjohtajan uudeksi valtuustokaudeksi Kaikkien ehdokkaiden täydelliset vaalitulokset löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta 18 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

11 Metsänhoitajaliiton valtuusto Teollisuuden Metsänhoitajat Teollisuuden Metsänhoitajat Metlan Tutkijat Teollisuuden Metsänhoitajat YMEF Naismetsänhoitajat Seppälä Jussi Hujo Samuli Hurskainen Jari Niemi Karoliina Aronen Tuija Kaakkurivaara Tomi Hytönen Leena Lemmetty Johanna Sved Johnny Leinonen Seppo Herttuainen Helena Kostilainen Anniina Metsähallituksen Metsänhoitajat YMEF Naismetsänhoitajat Alueiden voima Helsingin Metsänhoitajat Teollisuuden Metsänhoitajat Metlan Tutkijat Härkönen Kerttu Erkkonen Joel Salminen Anna Heikkilä Hannu Thomssen Pia-Maria Tiusanen Pauliina Ronkainen Petri Häggman Bjarne Lilleberg Risto Sopanen Jyrki Uotila Esa Nuorteva Heikki Alueiden voima Teollisuuden Metsänhoitajat Teollisuuden Metsänhoitajat Metsähallituksen Metsänhoitajat Teollisuuden Metsänhoitajat Metsäylioppilaat Koskimäki Antti Raittila Erkki Väkevä Jouni Strandström Markus Kittamaa Jaakko Kellokoski Kari Paavonen Ahti Rautio Ari Simonen Merja Jokinen Juhani Heidi Hintikka Matti Pesonen Saksa Timo Metlan Tutkijat Metsähallituksen Metsänhoitajat Metsäylioppilaat Mäkitalo Kari Piri Eino Kammonen Arto Lyytikäinen Paavo Pohjois-Savon Metsänhoitajat Remes Markku Joensuun Metsäylioppilaat Olli Piiparinen Simo Ikäheimonen valitut METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTOVAALIT METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

12 Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto Miksi metsäteollisuuden ylemmät eivät saavuttaneet neuvottelutulosta? SHUTTERSTOCK Työmarkkinat Pääosa palkansaajista on vähintään seuraavat kaksi vuotta voimassa olevien sopimusten piirissä. Sopimusten mukaiset palkankorotukset jäävät pieniksi mutta tekstikysymyksissä edettiin useilla aloilla. Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto kattavasti sopimuksiin Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen elokuun lopussa neuvotteleman työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyissä työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa saatiin määräaikaan mennessä aikaan yli 92 % palkansaajista koskevat neuvottelutulokset. Sekä työmarkkinoiden keskusjärjestöt että maan hallitus totesivat kattavan sopimuksen täten syntyneen. Nyt tehdyt pitkäaikaiset ja matalan kustannusvaikutuksen työ- ja virkaehtosopimukset tuovat työmarkkinoille ja talouteen ennustettavuutta lähivuosiksi. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on 2 vuotta ja 1 mahdollinen jatkovuosi, mikäli jatkovuoden palkankorotuksista saavutetaan yksimielisyys mennessä. Uudet työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan nykyisin voimassaolevien alakohtaisten virka- ja työehtosopimuksien päättyessä eli pääosin vasta vuoden 2014 puolella. TAVOITTEENA TYÖLLISYYS JA TALOUSKASVU Tehdyt sopimukset ovat kustannusvaikutukseltaan erittäin maltillisia. Ne parantavat maamme kilpailukykyä tärkeimpiin kilpailijamaihimme verrattuna ja luovat edellytyksiä työllisyyden säilymiselle ja myönteiselle kehitykselle. Näitä tavoitteita sisältää myös hallituksen elokuun lopun laaja paketti rakenteellisista uudistuksista, jotka liittyvät oleellisesti maltillisen ja kattavan työmarkkinaratkaisun syntymiseen. Valtiovalta on sitoutunut omassa laajassa ratkaisussaan mm. veroasteikkojen 1,5 %:n inflaatiotarkistuksiin ylintä tuloluokkaa lukuun ottamatta, työttömyysturvan omavastuuajan lyhentämiseen seitsemästä päivästä viiteen päivään, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kertymäajan lyhentämiseen kahdeksasta kuukaudesta kuuteen kuukauteen sekä luopumaan kilometrikorvausten suunnitelluista lisäheikennyksistä. Uusien työ- ja virkaehtosopimusten ensimmäisenä sopimusvuotena palkkoja korotetaan 20 euron yleiskorotuksella 4 kuukauden kuluttua sopimusjakson alkamispäivästä lukien. Korotus heijastuu myös suhteellisiin palkanlisiin, kuten mahdollisiin prosentuaalisiin henkilökohtaisiin palkanosiin palkkausjärjestelmissä. Toisena vuotena yleiskorotus on 0,4 % 12 kuukauden päästä ensimmäisestä. Sopimusten mukaiset palkankorotukset tulevat siis jäämään varsin pieniksi ja palkansaajan ostovoima supistunee noin prosentilla vuosina 2014 ja 2015 veroasteikkojen 1,5 % :n inflaatiotarkistuksesta huolimatta. LISÄÄ KEINOJA TYÖN JA YKSITYIS- ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMISEEN Neuvotteluissa pystyttiin torjumaan työnantajien heikennysesitykset, jotka useimmiten kohdistuivat työaikaan ja ns. kriisipykälään taloudellisten olojen muuttuessa. Työllisyysja kasvusopimuksen mukaisiin neuvottelutuloksiin saatiin sen sijaan useilla aloilla myös tekstiparannuksia. Yleisimmin sopimuksissa edettiin työaikajärjestelyissä, kuten työaikapankkien kehittämisessä, etätyössä, luottamusmiehiä koskevissa kysymyksissä ja työkaariajattelun edistämisessä työpaikoilla keskusjärjestöjen yhteisen työryhmän esityksen pohjalta. Suuri kysymys oli myös voimaan astuneet vuosilomalain muutokset koskien vuosilomalla tapahtuvan sairastumisen vaikutusta lomapäiviin ja lomanmääräytymisvuoden aikana tapahtuvan työajan muutoksen vaikutusta vuosilomapalkkaan. Tarkempia tietoja uusista työ- ja virkaehtosopimuksista saat työpaikkasi luottamusmieheltä tai liiton toimistosta. Metsänhoitajaliiton jäsenkunnassa suurin aukko sopimusten kattavuuteen jäi metsäteollisuudessa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Metsäteollisuus eivät saavuttaneet ylempiä toimihenkilöitä koskevaa neuvottelutulosta. Akavalaisen yksityissektorin neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ei päässyt työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiseen neuvottelutulokseen Metsäteollisuus ry:n kanssa. Osallistuin neuvotteluihin yhtenä YTN:n neuvottelijana, joten lienee paikallaan valottaa miksi näin kävi. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelivat, että tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämisestä työaikajärjestelyjen avulla neuvoteltaisiin alakohtaisesti. Suositusta noudattaen YTN:n metsäteollisuuden taustaryhmä otti neuvotteluissa esille mahdollisuuden työaikapankin tekemisestä pitkää päivää tekeville ylemmille toimihenkilöille. Asia tarjoiltiin mahdollisimman kevyesti: Valtakunnallisesti sovittaisiin vain mahdollisuus työaikapankkiin, mikä puolestaan mahdollistaisi laillisen sopimisen 40 tuntia pidemmästä liukumasaldosta. Paikallisesti sovittaisiin otetaanko työaikapankki käyttöön yrityksessä, ja jos otetaan, työntekijä ja työnantaja vielä erikseen sopisivat keskenään pankin mahdollisesta käytöstä. YTN:n tavoite oli lisätä hyvinvoinnin lisäksi työnantajan peräämää paikallista sopimista ja joustavuutta. Vielä ratkaisun jälkeen julkaistussa blogissaan Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen kirjoitti: Tilannetta on ryhdyttävä heti korjaamaan viemällä paikallista sopimista eteenpäin yhdessä ammattiliittojen kanssa. Silti Metsäteollisuus ry kieltäytyi keskustelemasta mistään tekstikysymyksistä ylempien kohdalla onhan se työnantajalle edullisempaa kun motivoituneet ylemmät tekevät koko ajan ilmaiseksi ylityötä ja tarjosi ainoastaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisia minimaalisia palkankorotuksia. Kun työnantaja vielä tyrkytti ylemmille selvästi pidempää sopimuskautta kuin se oli sopinut esimerkiksi Paperiliiton ja Pron kanssa, oli YTN:n metsätaustaryhmän helppo hylätä tämä tarjous. Tyhjän saa pyytämättäkin. Suoraselkäinen ratkaisu, kommentoi YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari. YLEMMILLE EI ANNETA SAMAA KUIN MUILLE Ylemmät toimihenkilöt oli ainoa henkilöstöryhmä paperiteollisuudessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa, joka jätettiin sopimuksen ulkopuolelle. Myös useimmilla muilla teollisuuden sopimusaloilla päästiin eteenpäin ylempien toimihenkilöiden tekstikysymyksissä, kuten työaikapankeissa ja etätyön käyttämisessä sekä luottamushenkilöiden asemassa. Työnantaja toteaa usein neuvotteluissa, kuinka se arvostaa suuresti ylempiä toimihenkilöitä. Sitten tuleekin se mutta -sana, jolloin Metsäteollisuus ry toteaa, ettei se halua sopia ylempien kanssa samoja asioita kuin muiden henkilöstöryhmien kanssa. Osoittaako nykyinen sopimattomuuden kulttuuri sitä uudistumistahtoa ja valmiutta, mitä työnantaja itse peräänkuuluttaa ammattiliitoilta? YTN:n metsäteollisuuden pääneuvottelija Saku Laapio kysyy perustellusti. Metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden jatkosta neuvotellaan nyt erikseen. Ylempien voimassa oleva palkkapöytäkirja paperiteollisuudessa ja metsäosastoilla päättyy ja mekaanisen metsäteollisuuden palkkapöytäkirja vasta Neuvotteluja tullaan käymään ensi vuoden puolella, ja pöydässä ovat silloinkin epäilemättä tutut kipupisteet: palkattomat ylityöt ja matka-ajan korvaaminen. Edunvalvonta on voimalaji, totesi Metryn työmarkkinajohtaja Jari Forss YTN:n neuvottelijoille taannoin. Tuo ainoa voima on jäsenten yksimielisyydessä. 22 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

13 lyhyesti Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto Tutkimuslaitosuudistus etenee Valtion tutkimuslaitosten organisaatio sekä rahoitusmalli muuttuvat vuosien aikana. Muutoksen vaikutus tutkimuslaitoksille riippuu ratkaisevasti niiden kyvystä menestyä kilpailussa rahoituksesta. Valtioneuvosto teki syyskuussa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistamista koskevan periaatepäätöksen. Tutkimuslaitokset yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja osa liitetään yliopistoon sekä tutkimuksen rahoitusmallin uudistetaan. Rahoitusmallin uudistus toteutetaan vaiheittain vuosina ja uudistetut organisaatiot aloittavat toimintansa vuoden 2015 alusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistämisen suunnittelu uudeksi Luonnonvarakeskukseksi oli aloitettu jo aiemmin tämän vuoden alussa. Syntyvään organisaatioon liitetään nyt myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotoiminnot. Syntyvä uusi organisaatio Luonnonvarakeskus tulee jatkamaan yhteistyötä myös luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET). RAHOITUSMALLI MUUTTUU Valtioneuvoston päätöksen mukaan tutkimusrahoitusta tullaan asteittain muuttamaan nykyistä kilpaillumman rahoituksen suuntaan. Kilpailutettava rahoitus kootaan valtion sektoritutkimuslaitosten budjettirahoituksesta, Suomen Akatemialta ja Tekesiltä. Tutkimusrahoitus kohdennetaan valtioneuvoston tekemien linjausten mukaisesti määriteltäviin tutkimustarkoituksiin, joissa pyritään vastaamaan yhteiskunnan merkittäviin haasteisiin. Näin kilpailutettavan tutkimusrahoituksen määrä on 70 miljoonaa euroa vuonna Strategisen tutkimuksen neuvosto tulee käytännössä olemaan tämän strategisen tutkimuksen ja sen järjestämisen keskeinen vastuutaho. Hankkeet valitaan avoimen kilpailun kautta. Toinen merkittävä muutos rahoituksessa koskee tutkimuslaitosten budjeteista koottavaa valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan tutkimus- ja selvitystoimintaan suunnattavaa rahoitusta, joka asteittain nousee 12,5 miljoonaan euroon vuoteen 2016 mennessä. Tämä rahoitus on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käytettävissä valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaan tutkimus- ja selvitystoimintaan. Tutkimushankkeista päätetään valtioneuvoston kanslian johtamassa yhteisen tutkimuksen tilaajaryhmässä. RAHOITUSMUUTOS MERKITTÄVÄ TUTKIMUSLAITOKSILLE Uusi rahoitusmalli leikkaa tuntuvasti tutkimuslaitosten budjettirahoitusta ja muuttaa kilpailua tutkimusrahoituksesta. Tutkimuslaitosten budjettirahoitus tulee vuonna 2017 olemaan 65,5 miljoonaa euroa pienempi kuin nyt. Budjettirahoituksen pieneneminen alkaa jo ensi vuonna, jolloin esimerkiksi Luonnonvarakeskukselle vaikutus on 1,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 jo 19 miljoonaa euroa, mikä on noin 20 % yhdistettävien laitosten nykyisestä budjettirahoituksesta. Muutoksen vaikutus tutkimuslaitoksille riippuu ratkaisevasti niiden kyvystä menestyä kilpailussa rahoituksesta. Luonnonvarakeskuksen menestymisen kannalta oleellista on, että luonnonvarojen kestävään käyttöön, metsiin ja biotalouteen liittyvät teemat nähdään jatkossakin tärkeinä tutkimusaiheina yhteiskunnassa. Muutos lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa tutkimuslaitosten toiminnan ja rahoituksen pitkäjänteistä suunnittelua. Haastavaa on myös yhteiskunnalle strategisesti tärkeän tutkimusagendan määrittely. Tutkimuslaitosten menoista yleensä suurin osa muodostuu henkilöstömenoista ja tutkimusrahoituksen merkittävillä muutoksilla voi olla myös henkilöstövaikutuksia. Metsänhoitajaliitto on mukana uudistuksen valmistelussa ja huolehtii osaltaan henkilöstön aseman huomioimisesta. Metsänhoitajaliiton tavoitteena on, että uudistuksen lopputuloksena Suomeen saadaan vahvaan osaamiseen perustuva luonnonvarakeskus, jossa metsä on tärkeä osa biotaloutta. Työeläkeuudistus vaatii myös työelämän kehittämistä Syksyn aikana suomalaisen yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat ja työelämä ovat olleet vahvasti esillä julkisuudessa. Työllisyys- ja kasvusopimuksella, hallituksen elokuisella päätöksellä laajasta rakenneohjelmasta sekä keskustelulla työurista ja työeläkeuudistuksesta on paljon yhtymäkohtia toistensa ja työelämän kanssa. Jukka Pekkarisen johdolla työskennelleen eläkekysymysten asiantuntijaryhmän raportti valmistui lokakuun lopussa. Raportti on kattava selvitys sisältäen kartoituksen eläkejärjestelmän nykytilasta ja sen erilaisista kehittämisvaihtoehdoista. Työeläkeuudistus on laaja ja monimutkainen hanke, jonka työstäminen on käynnissä. Työryhmän esitykset eläkejärjestelmän uudistamiseksi on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden syksyyn mennessä ja uusi järjestelmä ottaa käyttöön vuonna Työssä joudutaan etsimään vastauksia eliniän aiemmin arvioitua suurempaan pidentymisen, heikkenevän huoltosuhteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen Suomen eläkejärjestelmälle aiheuttamiin haasteisiin. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työeläkejärjestelmän keinovalikoima on laaja, kuten Pekkarisen raportista ilmenee. Pitkäaikainen uskottavuus työeläkejärjestelmään ja annettuun työeläkelupaukseen on tärkeä. Työeläkkeen tulee turvata saajalleen kohtuullinen toimeentulo. Ratkaisuissa tulee ottaa myös huomioon tarve turvata toimeentulo tilanteissa, jossa henkilö ei saavuta vanhuuseläkeikää työttömyyden tai työkyvyttömyyden seurauksena. Jatkossakin on tärkeää, että maksettavat eläkkeet ja maksut perustuvat työansioihin ja maksajat ymmärtävät työurien pituuden kannustavuuden ja merkityksen. Myös sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus järjestelmän tuottamissa etuuksissa ja maksurasitteessa tulee uudistuksessa huomioida. ELÄKEUUDISTUS JA TYÖURAT YHTÄ AIKAA TARKASTELUUN Onnistunut lopputulos työeläkejärjestelmän uudistamisessa edellyttää myös työelämän kehittämistoimia, jotka tukevat nykyistä pidempiä työuria ja yhä useamman mahdollisuutta osallistua työhön eli myös työllisyysasteen tulee olla nykyistä korkeampi. Työeläkeuudistus vaatii onnistuakseen siis merkittäviä muutoksia myös työelämässä ja sen laadussa. Eläkejärjestelmän hyvä toimivuus ja järjestelmän kustannusten hallitseminen edellyttää työelämässä jatkamiseen ja työurien pidentämiseen kannustavia taloudellisia elementtejä ja korkeaa työllisyysastetta. Uudistusta tulee tukea työelämän kehittämistoimin, kuten työterveyshuollon keinoin, työhyvinvointia edistämällä ja työmarkkinaosapuolten sopimuksin sekä lainsäädäntöä kehittämällä. Akavan tuoreen tutkimuksen mukaan akavalaiset ovat valmiita jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään. He pitävät työssä jaksamisen kannalta tärkeinä mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä, joustavampia työaikoja, varmuutta työpaikan säilymisestä sekä johtamisen ja esimiestyön parantamista. SHUTTERSTOCK 24 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

14 lakipalsta Matti Kess Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy Pelkästä allekirjoituksesta todistajan paikalla ei ole hyötyä ellei oikeudenkäynnissä pysty kertomaan asiaan liittyvistä tosiseikoista. SHUTTERSTOCK merkittävä osuus ulkopuolisen käsityksen syntymiseen. Valtuutus voidaan perustaa yleensä vapaamuotoisesti. Joitain erityistilanteita varten valtuutuksen muodosta on määräyksiä. Esimerkiksi kiinteistön myyntiin valtuutus on annettava kirjallisesti; ostamiseen taas ei. Jos valtuutus annetaan kirjallisesti, puhutaan valtakirjasta. Selvyyden vuoksi ja vastaisten riitaisuuksien välttämiseksi valtuutus on viisainta aina tehdä kirjallisesti. Valtakirjaa tehtäessä on muistettava, että juuri valtakirja kertoo vastapuolelle sen, mitä valtuutettu saa tehdä. Laki ei siis monestikaan vaadi todistajia, mutta käytännön vuoksi kuitenkin otetaan todistaja tai todistajia mahdollisen väärennösväitteen varalta. Esimerkiksi mikäli henkilö kiistää allekirjoituksensa, vapautuu hän vastuusta, ellei toinen osapuoli pysty todistamaan, että hän on allekirjoittanut sopimuksen. Tietenkin todistajan tulee olla oikea todistaja. Hänen tulee nähdä henkilöllisyyden tarkistamisen jälkeen asiakirjan allekirjoitus tai allekirjoittajan tulee tunnustaa todistajalle allekirjoittaneensa asiakirjan. Huuhaa -todistuksesta eli pelkästä toisen henkilön allekirjoituksesta todistajan paikalla ei ole mitään hyötyä ellei tämä pysty oikeudenkäynnissä kertomaan asiaan liittyvistä tosiseikoista. Monesti pyydetään kaksi todistajaa, siitä yksinkertaisesta syystä, että kaksi yhtäpitävää todistajankertomusta on yleensä luotettavampi kuin yksi ja myös sen varalta, että toinen todistaja olisi myöhemmin estynyt todistamaan asiasta. Matti Kess Valtuutetut ja todistajat Jokainen varmasti törmää sopimuksia tehdessään joskus käsitteisiin valtuutettu ja todistaja, mutta niillä oikeasti tarkoitetaan? MONENLAISIA VALTUUTETTUJA Aina ei itse voi tai halua toimia omissa asioissaan. Valtuutuksella voi oikeuttaa toisen toimimaan puolestaan itseään sitovin vaikutuksin. Valtuuttaja (päämies) ei kuitenkaan menetä omaa toimintakykyään. Eli valtuutettu ei saa yksinoikeutta valtuutuksessa tarkoitetun toimien tekemiseen. Valtuutus on myös peruutettavissa. Valtuutus peruutetaan samalla tavalla kuin se on tehtykin. Edunvalvontavaltuutus on suhteellisen uusi oikeudellinen väline, jonka avulla henkilö voi itse ennakoida mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valtakirjalla valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei enää riitä. Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulon edellytyksenä on, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan omista asioistaan. KIRJALLINEN VALTUUTUS AINA PAREMPI Valtuutus voi perustua asemaan, kuten kaupan myyjä. Valtuutus voi olla myös ns. sallimisperusteinen valtuutus. Se syntyy, kun joku toistuvasti sallii tietyn henkilön toimia puolestaan. Valtuutuksen syntyminen perustuu siihen, että ulkopuoliselle syntyy käsitys päämiehen pitävän toimintaa nimissään luvallisena. Toistuvuudella on OIKEA TODISTAJA JA HUUHAA-TODISTAJA Laki vaatii joillekin sopimuksille tai muille oikeustoimille asian tärkeyden vuoksi tai todistelun helpottamiseksi muotovaatimuksia. Joskus kirjallisen muodon lisäksi vaaditaan todistajia. Tällainen on esimerkiksi avioehtosopimus. Sen on oltava kahden esteettömän henkilön todistama. Myös testamentti on tehtävä kahden todistajan ollessa yhtäaikaa läsnä ja heidän on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Testamentin todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön. Erityiskysymyksensä on kiinteistön kaupat ja muut luovutukset. Pätevä kiinteistön luovutus ei edellytä ainoastaan oikeaksi todistamista, vaan todistajan on oltava tietyssä asemassa oleva henkilö. Todistajan on oltava kaupanvahvistaja. Kaupanvahvistajan tehtävänä on todistamisen lisäksi osin myös luovutuksen lainmukaisuuden tutkiminen. Sen sijaan esimerkiksi pankeissa yleisesti tehtävissä sitoumuksissa ja sopimuksissa ei ole muotomääräyksenä kahta todistajaa. Sitoumukset ovat siis aivan päteviä, vaikka niissä ei olisi todistajaa lainkaan. Laki ei vaadi todistajia esimerkiksi tilisopimukseen tai velkakirjaan. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2014 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2014 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: tutkimus, metsäkulttuuri, koulutus, viestintä ja hyvinvointi. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: > Apurahan hakeminen Siellä on myös linkki apurahojen haku- ja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2014 apurahat maksetaan. 26 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

15 Jussi Seppälä Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Metsänhoitajaliiton jäsenyhdistys Teollisuuden metsänhoitajat järjesti opintomatkan marraskuuta Uruguayihin teemalla plantaasimetsätalous. Retken annista kuulemme kevään Metsänhoitajassa. 30 vuotta raakapuun tuonnista omiin sellutehtaisiin Viisi muistikuvaa suomalaisen metsäteollisuuden Etelä-Amerikan valloituksesta 1 OMA TEHDAS HAVUSELLULOOSALLE 1970-luvulla Kymiyhtiö alkoi kiinnostua niin sanottujen overseashakkeiden tuonnista täydentämään silloista tuontipuusikermää. Lehtipuuta (koivua) idän suunnasta tursusi ovista ja ikkunoista, joten se ei niinkään kiinnostanut, vaan tähtäimessä olivat etelävaltioiden mäntylajikkeet, joiden kuiturakenteen ajateltiin soveltuvan hyvin silloisiin Kymin puupitoisten paperien armeeraukseen. Metsäteollisuuden kansainvälistyminen oli muutenkin ajankohtaista. Kymiyhtiö rakensi pitkäkuituselloosan tarpeilleen suursahaa Mississippin osavaltioon, Hattiesburgiin. Saha oli tarkoitus muuttaa integraatiksi, mutta omasta selluntuotannosta oli kannattavaisuussyistä luovuttava. Vuosikymmenen puolivälissä ruotsalaiset yhtiöt käynnistivät hakkeentuonnin USA:n etelävaltioista, joten samanaikaisesti Kymi pystyi optimaalisesti hyödyntämään samaa hakkeen valtamerikuljetukseen soveltuvaa aluskapasiteettia. USA:sta ja Kanadasta havuhaketta tuotiin näissä kuutiometrin erissä Kuusankoskelle ja Sunilaan vielä 80-luvulla, kunnes Suomen kasvintarkastus lopetti hakkeen tuonnin Pohjois-Amerikasta mäntyankeroisvaaran takia. Oliko vaara todellinen vai ei, on edelleen kiistanalaista. 2 LWC HYÖTYY RADIATASTA Chilen radiata-mänty alkoi korvata etelävaltioiden haketuontia Ruotsiin ja Suomeen. Paperintuotantomme oli osin muuttunut kevyesti päällystetyn paperin, LWC:n suuntaan. Puuhuoltomme onneksi menestystuotteemme kaipasi kuituominaisuuksiltaan hienompaa jaetta armeeraukseen kuin mitä kelta- ja pitkäneulasmännyt olivat tarjonneet. Chilen hakekauppa voitiin aloittaa välittömästi Chilen kauppaembargon kumouduttua. Saimme tällöin avausedun jopa japanilaisiin nähden. Omia aluksiakin aikarahdattiin. Hyötyä Chilen hakkeesta saatiin lamavuosiin 1991, kunnes joku älykäs laborantti löysi hakkeesta kloorifenoleja ja hakkeen tuonti Chilestä Pohjoismaihin pysähtyi kuin seinään. Haketta vievät sahat Chilessä eivät kyenneet ilmiölle antamaan selitystä, saati sitä poistamaan. Japanilaiset tuojat eivät kloorifenolista olleet moksiskaan, vaan jatkoivat tuontia kuten ennenkin. Tämä oli siis toinen kerta, kun havuhakkeen valtameren ylittävä kauppa voitiin Eurooppaan pysäyttää. Sabotaasiako? 3 NOPEAKASVUISISTA PUULAJEISTA PANDEMIA Jo 1980-luvulle tultaessa oli syntynyt suuria lehtiselluloosan valmistajia, jotka hyödynsivät tehtaan ympärillä kasvatettavaa nopeakasvuista puustoa. Ensimmäiset näistä syntyivät jo 70-luvulla, kuten Celbi, Jari ja Aracruz, mutta vasta tässä vaiheessa eurooppalaiset hienopaperin valmistajat varmistuivat eucalyptuksen kuituominaisuuksien korkeasta laadusta. Gmelinaa ja acasiaa kokeiltiin myös, mutta ei yhtä hyvällä menestyksellä. Havupuun tuontikielloista johtuen overseas-tuonti alkoi olla ensisijaisesti lehtipuuta. Frey Bentosin sellutehdas Uruguayssa Argentiinan rajalla. Sellutehtaan tuotantokapasiteetti on 1,2 miljoonaa tonnia lehtipuusellua (BHKP) eukalyptuksesta. Tehtaan puunhankinnasta vastaa eukalyptuksen viljelyyn erikoistunut Forestal Oriental -yhtiö. Eucalyptus- haketta tai -pöllejä pyrittiin sekoittamaan kotimaiseen koivumassaan. Eucalyptusta ostettiin Chilestä ja Etelä-Afrikasta hakkeena, Argentiinasta ja Uruguaysta niputettuina pölleinä. Bulkkitarpeeseen voitiin myydä sekapuuhaketta Pohjois-Amerikasta ja ns. nothofagus-haketta Chilestä. Argentiina ja Uruguay olivat uusia tulokkaita kansainvälisessä puukaupassa. Naapurukset olivat aloittaneet intensiivisen eucalyptuksen viljelyn joutomaillaan. Sen tuloksista kiinnostui välittömästi Euroopan kuitumarkkina ja öljy-yhtiö Shell. Shellin into hankkia puukuidun kasvatukseen soveltuvia maita lähinnä Chilestä ja Uruguaysta oli energiakriisin seurausta. Haettiin puusta korviketta öljylle. Ajattelun yhtäläisyyksiä havaitaan tämän päivän energiapuuhun liittyen. 4 ÖLJY-YHTIÖ VAUHDITTAA VAROVAISIA Eucalyptuksen kasvaessa vauhdilla Shellin mailla, öljy-yhtiö havaitsi, ettei käyttökelpoista raaka-ainetta kannattanutkaan polttaa. Toisaalta öljyyhtiöllä ei ollut kokemusta metsäteollisuuden alalta. Tässä tilanteessa piskuinen Suomi ojensi auttavan kätensä. Vuonna 1987 Tapani Lares oli tutustumassa vaatimattomiin laitoksiini Kuusankoskella. Lareksen vastuulla oli Kymi/Kaukaan kehitystoiminto ja sen vuoksi esittelin hänelle pienen uutisen PPI:n sivuilta, jossa kerrottiin Shellin intresseistä Uruguayssa ja että yhtiö etsii metsäteollista partneria puuviljelmilleen. Suosittelin Tapani Larekselle asian selvittämistä. Kokemuksemme mukaan eucalyptusmassa paransi valkaistun lehtiselluloosan ominaisuuksia mm. Kuusaniemessä ja Pietarsaaressa. Vuorineuvos Casimir Ehrnrooth matkustikin Shellin kutsumana Uruguayhin. Asiamies Soila jäi edistämään yhtiön intressejä Montevideoon. 5EUCALYPTUKSEN TUONNISTA PAIKALLISIKSI TEHTAIKSI 1990 havaitsin olevani hallituksen jäsen Logfor-nimisessä omistajaryppäässä, jossa enemmistö oli Kymillä, pienempi osuus Thomestolla ja muutama prosentti kehitysmaaprojektien lainoittajalla, Etelävaltioiden mäntylajikkeiden kuiturakenteen ajateltiin soveltuvan hyvin puupitoisten paperien armeeraukseen. Finnfundilla. Uruguayn pöllejä omasta metsästä alkoi kulkeutua Suomeen. Sille paikalle, jossa Fray Bentosin sellutehdas sijaitsee Uruguay-joen varressa, ryhdyttiin suunnittelemaan haketerminaalia vanhan viljanlastauslaitteiston tilalle. Oletimme, että paikoin liian matalaa rajajokea voidaan ruopata riittävän syväksi suurten syväysvaatimukseltaan 12 metristen hakelaivojen kulkea. Melko pian kävi selväksi, ettei Argentiinaa saada mukaan vähäiseenkään ruoppaustyöhön, saati sitten luvan antoon rajanaapurin omaehtoiseen väylätyöhön. Lukuisat haketerminaalisuunnitelmat muuttuivat vähitellen Metsä-Botnian sellutehdassuunnitelmaksi, joka toteutettiin ja joka osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Finnfundkin sai rahansa takaisin korkoineen. Tunnetusti Fray Bentosin silta argentiinalaisine mielenosoittajineen on jäänyt uutisten katsojien mieleen. Naapurusten suhteet näyttävät edelleen tulehtuneilta. Samankaltaisuutta voisi hakea läheltä, Vuoksen vesistöstä, jossa Imatran tehtaiden kuormitus aiheuttaisi näyttäviä itänaapurin mielenilmauksia vaatien pysäyttämään suomalaiset tehtaat. Tässä tapauksessa kateus ei vie kaloja vedestä. OAO Svetogorskin päästöt samaan vesistöön rajan itäpuolella lienevät vastaavia suomalaisia suuremmat. Huolimatta latinalaistemperamentin purkauksista pampaksen puu kasvaa entistä paremmin ja entistä useammalle tarvitsijalle 28 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

16 opiskelija Paavo Lyytikäinen Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamies KESÄTÖISTÄ PIRISTYSTÄ OPINTOIHIN Vuoden lopussa on aina hyvä muistutella opiskelijoita tulevan vuoden kesätöistä. Kannattaa hyvissä ajoin tarkistaa, että kaikki työnhaussa tarvittavat työtodistukset ja muut dokumentit löytyvät helposti mahdollisia työhaastatteluja varten. Ja jos todistuksia ei ole, vielä ne ehtii pyytämään Työnantajalla on velvollisuus pyydettäessä antaa työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Monen suuren metsäyhtiön kesätyöhaut aukeavat heti vuoden alusta, joten työnhakukin kannattaa aloittaa ajoissa. Ja työttömyyskassa on toinen asia, josta tulee töiden yhteydessä aina mainittua. Eikä sitä oikeastaan voi ylikorostaakaan, joten muistakaa miettiä työttömyyskassaan liittymistä viimeistään siinä vaiheessa, kun kesätyöt varmistuvat tai mikäli teette töitä opintojenne ohessa. Kesätyöt tuovat toivottua vaihtelua opiskeluun ja päinvastoin. Siis ei muuta kuin töitä hakemaan! Kolmen vuoden työ (helteessä) Kohta tulee täyteen kolme vuotta Metsänhoitajaliiton opiskelijaasiamiehenä Helsingissä. Ensimmäisenä vuonna oma työnkuva oli vasta hahmottumassa ja suurin osa tehtävistä oli itselle uutta opittavaa, joten kesti hetken päästä toimintaan mukaan. Ensimmäisen vuoden aikana kuitenkin toiminta hahmottui tarkemmin ja samalla tuli enemmän vastuuta työtehtäviin. Opiskelija-asiamiehen tehtävänä on pääsääntöisesti opiskelijatoiminnasta vastaaminen yhdessä liiton asiamiehen kanssa. Tehtäviin kuuluu erilaisten opiskelijatilaisuuksien järjestäminen, opiskelijaviestintä ja Metsänhoitajaliiton opiskelijatoimikunnan (MOTO) pyörittäminen. MOTO koostuu Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehistä, valtuuston ja hallituksen opiskelijaedustajista sekä Akavan opiskelijavaltuuskunnan edustajista. MOTO kokoontuu noin neljästi vuoteen, joista kaksi on Helsingin ja Joensuun edustajien yhteisiä kokoontumisia ja kaksi kampuskohtaisia kokoontumisia sekä Helsingissä että Joensuussa. MOTOn kokouksissa keskustellaan Metsänhoitajaliiton opiskelijatoiminnan suuntaviivoista ja tulevista tapahtumista sekä niiden organisoimisesta. MOTOon on siis mahdollista päästä eri luottamustoimien kautta. Itse koen, että työ opiskelija-asiamiehenä on ollut juuri sopivaa työtä opiskelujen ohessa. Työ ei vie liikaa aikaa, mutta antaa silti tarvittavan lisätienestin opintorahan lisäksi. Ehkä suurin yksittäinen järjestettävä asia opiskelija-asiamiesaikanani oli opiskelijoiden risteilyekskursio Tallinnaan. Matkalla keskusteltiin mm. metsäalan koulutuksen vetovoimaisuudesta. Metsäteollisuus ry on ollut aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa järjestämällä kolmena vuonna peräkkäin uusille opiskelijoille suunnatun tilaisuuden, jossa opiskelijat ovat päässeet kuulemaan metsäteollisuudessa työskentelevien omia työkokemuksia. Kannustan muitakin tahoja olemaan yhteydessä Metsänhoitajaliittoon vastaavien tilaisuuksien järjestämisestä, koska juuri tämän kaltaisten tilaisuuksien kautta nuoret opiskelijat saavat kokemuksia erilaisista työtehtävistä ja kiinnostuvat työelämän asioista. Opiskelijat rakastavat ekskursioita! Minun kolmivuotinen työpätkäni Metsänhoitajaliitossa päättyy (ainakin toistaiseksi) tähän vuoteen, joten kiitokset kaikille joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä ja erityiskiitos Metsänhoitajaliitolle tästä työkokemuksesta. Ensi vuoden alussa aloittaville opiskelija-asiamiehille toivotan onnea uuteen työhön! Omasairaala hoivaa mestarin ottein Hoidamme mestarillisesti kuntoon olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan tapaturmat viikon jokaisena päivänä. Soita tai varaa aika netissä omasairaala.fi Lääkäreiden vastaanotot ja tapaturmapäivystys Arkisin klo Viikonloppuisin klo Kun vahinko sattuu... Lääkärin vastaanotto, kuvantaminen ja hoitosuositus jopa samalla käynnillä. Varmistamme toimintakyvyn palautumisen ja töihin paluun rivakasti. Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen omistama ortopedinen yksityissairaala, joka palvelee myös kaikkien muiden vakuutusyhtiöiden asiakkaita. Omasairaala Oy Puutarhurinkuja Helsinki 30 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

17 profiili Sari Pynnönen metsänhoitaja Haltia on Vuoden metsänhoitajan unelmaprojekti Yli kaksi vuosikymmentä luonnon virkistyskäytön ja museoiden parissa työskennellyt Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko on rohkaissut tuhansia ja tuhansia ihmisiä kokemaan ja näkemään luontoa. Urallaan Kukko on osallistunut viiden valtakunnallisen näyttelykeskuksen ja niiden näyttelyiden rakentamiseen. Iso puurakentamisprojekti Haltia innosti Timo Kukon täydentämään opintojaan vuonna 2011 Aaltoyliopiston rakennuttajakoulutuksella. Metsänhoitaja Timo Kukon viimeisin iso projekti Luontokeskus Haltia on ollut hänelle toteutunut unelma, jossa yhdistyvät hänen suurimmat intohimonsa: puurakentaminen, rakentamisen ekologisuus, huipputeknologia, valtakunnallisuus sekä virkistyskäyttöön ohjaaminen ja luontokasvatus. Kukko toimii Suomen Luontokeskus Haltian johtajana. Hänelle Vuoden metsänhoitaja -palkinto on ilahduttava tunnustus pitkästä työstä suomalaisten luontokokemusten ja puurakentamisen edistämiseksi. Itsensä museoalalle määrittävä metsänhoitaja pitää laaja-alaisia metsäopintoja hyvänä lähtökohtana uralleen. OMALLE URALLE PALA PALALTA Kukko opiskeli sekä Joensuun että Helsingin yliopistoissa. Metsänarvioimistieteen lisäksi opintoihin kuuluivat metsien monikäyttö ja muun muassa saamelaiskulttuurin opintoja. Gradunsa Kukko teki Metsähallitukselle luonnonvarojen tilinpidosta ja monikäytön suunnittelusta. Metsiä ei voida mitata vain puunrunkoina, vaan luonnonvarojen kokonaisuutena, hän sanoo. Opiskelujen lopussa retkeily- ja luontomatkailuneuvojana Kukko näki, millaista tietoa ihmiset tarvitsevat metsien virkistyskäytöstä. Vuonna 1996 tarjoutui mahdollisuus lähteä Inariin rakennuttamaan ja johtamaan Ylä-Lapin luontokeskusta saamelaismuseo Siidan yhteyteen. Inari vei ison osan Kukon sydämestä ja tarjosi koko perheelle upeita mahdollisuuksia olla luonnossa. Työ luontokeskuksessa tutustutti Kukon museomaailmaan ja perehdytti näyttelyjen suunnitteluun ja rakentamiseen. Pohjoisen kokemus museoalalta johti kesällä 2000 Punkaharjulle vetämään metsämuseo Luston laajennusprojektia ja museon toiminnanjohtajaksi. Laajennuksen rakennuttaminen oli Kukon ensimmäinen puurakentamisen projekti, ja kuten Siida aiemmin vei museoalalle, se vei sisään puurakentamiseen. Luston toiminnanjohtajan tehtävän ohella hän toimi museoalalla eri järjestöissä luottamustehtävissä. Nykyiseen tehtäväänsä, johtamaan Haltiaa ja sen näyttelyiden suunnittelua sekä rakentamista, Kukko siirtyi vuonna Tähän työhön Kukon kokemukset luontokeskuksista ja näyttelynrakentamisesta sekä isosta puurakentamisprojektista antoivat erinomaisen lähtökohdan. LUONTO ON KOETTAVA Vapaa-ajalla Kukolle on tärkeää päästä luontoon hiihtämään ja veneilemään. Ympäri Suomea asuneen Kukon ominta sielunmaisemaa on Pohjois-Lappi ja Inari, jossa perheellä on vapaa-ajanasunnon rakennusprojekti meneillään, tietysti puusta. Myös puukäsityöt, luontokuvaus ja luontokirjat tuovat hyvää vastapainoa työlle. Kukolle on tärkeää laittaa itsensä työssään likoon kaikella kerätyllä osaamisella. Työllään hän haluaa edistää ihmisten kiinnostusta luontoon ja metsiin. Luontokeskusten ei tarvitse enää sivistää, koska tietoa on paljon saatavilla. Opettamisen sijaan tärkeämpää on tarjota kokemuksia, jotka herättävät elämää suuntaavan kiinnostuksen metsiä ja luontoa kohtaan, Kukko toteaa. Nimi: Timo Kukko Valmistunut: Helsingin yliopisto, 1995, metsänarvioimistiede Työpaikka: Suomen Luontokeskus Haltia, Espoo Motto: Uudet tulokset vaativat erilaista tekemistä 32 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

18 henkilöuutiset TUONEN SATOA Lauri Antero Hjelm* s k Kauko Juhani Laitinen s k Päiviö Riihinen* s k Jouni Ilkka Juhani Suoheimo s k * Muistokirjoitus on luettavissa liiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia. Metsänhoitajaliiton jäsenedut Punaiset laivat tarjoavat piristystä arkeen ja juhlaan. Risteilyedut on tarkoitettu Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenten vapaa-ajan matkoille asti. Sydämellisesti tervetuloa! MERKKIPÄIVÄT Päivämäärä/Nimi/Ikä Mäenpää Kauko Johannes Lehto Tero Olavi Uusitalo Veli Antti Pesonen Erkki Uolevi Wall Antti Kaarlo Kuitto Väinö Pekka-Juhani Äikäs Ahti Veikko Tapio Nederström Jaakko Risto Johannes Martikainen Timo Juhani Saarinen Lasse Valtteri Vitikainen Tuomo Tapani Rajamäki Juha Jaakko Vehanen Riitta Johanna Manninen Seppo Sakari Minkkinen Ismo Kalevi Koskela Veikko Ensio Gynther Matti Juhani Raittila Erkki Antti Virkkunen Tauno Ossian Tirronen Timo Ville Alaviuhkola Suoma Maria Pöykkö Veli Tapani Nissinen Risto Erkki Jooseppi Hiltunen Timo Veikko Numminen Matti Juhani Niininen Iris Kristina Tamminen Markku Juhani Tamminen Pekka Kalervo Leppänen Tapio Kauko Uolevi METSÄNHOITAJA Niemi Pekka Tapio Partanen Tauno Ilmari Voutilainen Mikko Kalevi Meriluoto Riitta Helena Karvinen Auvo Olavi Mattila Reijo Tapani MATKOILLA Saarentaus Timo Jouni Kalervo Starr Michael Robert Lipo-Lempiäinen Asta Kristiina Valtonen Pekka Tapio Väkevä Jouni Rikhard Siirilä Martti Juho Johansson Stig Gustaf Loikkanen Teppo Tapio John Vähäpesola Jukka Tapio Sironen Tuomo Tapio Karjalainen Harri Jouni Torri Olli Marko Helmisaari Heljä-Sisko Marketta Yli-Vakkuri Paavo Olavi Kilpeläinen Reijo Juhani Valsta Lauri Tapani Helander Matti Kalervo Vesanto Timo Jussi Jalmari Rajala Pekka Sakari Savolainen Heikki Jukka Olavi Hallila Heikki Tuomas Vesasto Pentti Toivo 90 Jäsenedut netissä: Katso kaikki etuihin kuuluvat reittivaihtoehdot ja hinnat Akava ry:n ja sen jäsenliittojen extranetistä osoitteessa: Helsinki Tukholma-risteilyt Viking Gabriella ja Mariella vuoropäivin klo %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY Vuorokauden risteily Turusta Tukholmaan Viking Amorella klo 8.45, Viking Grace klo %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY Päiväristeilyt Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS klo %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRYP Lisätiedot: vikingline.fi tai puh (1,64 a/vastattu puhelu + pvm/mpm). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

19 Koulutuskalenteri 2014 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, puh. (09) OPISKELIJANA TYÖELÄMÄSSÄ klo Helsinki Joensuu Tilaisuus on avoin kaikille, ei edellytä ilmoittautumista. TYÖNHAKUPÄIVÄ LUONNONTIETEILIJÄLLE klo Helsinki 7.3. Turku 8.3. Oulu Kuopio 8.4. OSAAMISEN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN klo Jyväskylä Kuopio Oulu Tampere Turku Helsinki Joensuu Koulutus Työelämä ESIMIES- JA LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Reilu peli työvälineitä esimiehille henkiseen työsuojeluun ja ristiriitatilanteisiin, kahden päivän koulutus, jossa välitehtävä. klo Turku 7.2. ja ESIMIESKOULUTUS Ei edellytetä esimiestehtävissä toimimista. klo Esimiestyön pelisäännöt Helsinki Esimies ja yhteistyötaidot Helsinki Voimavaroja johtamiseen Helsinki MAALI Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta

Metsänhoitajaliiton jäsenkysely 2013

Metsänhoitajaliiton jäsenkysely 2013 Metsänhoitajaliiton jäsenkysely 2013 Kysely Metsänhoitajaliiton toiminnasta ja jäsenpalveluista METSÄNHOITAJALIITTO RY September 18, 2013 Paavo Lyytikäinen SISÄLLYS 1. Taustatietoa kyselystä... 2 2. Metsänhoitajaliiton

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 1 (5) 9.12.2011 VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 9-10.12.2011) 1 Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa

Lisätiedot

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015 Yritysesittely Metsäteho Oy 2015 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

ISYY EDUSTAJISTOVAALIT 2013 - EHDOKKAAN OPAS. Opiskeluaikasi tärkeimmät vaalit

ISYY EDUSTAJISTOVAALIT 2013 - EHDOKKAAN OPAS. Opiskeluaikasi tärkeimmät vaalit ISYY EDUSTAJISTOVAALIT 2013 - EHDOKKAAN OPAS Opiskeluaikasi tärkeimmät vaalit Tervetuloa ehdolle ISYY:n edustajistovaaleihin! Nyt sinulla on hyvä mahdollisuus osallistua opiskeluaikasi tärkeimpiin vaaleihin

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014 TEK vaalit 2014 TEK = Tekniikan Akateemiset ja TFiF Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu kaksi jäsenjärjestöä: Tekniikan Akateemiset ry edustaa pääasiassa suomenkielisiä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 1 Äänestys- ja vaalijärjestys 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 2 Hallitus määrää joka kolmas

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tehy Tehyn ammattiosaston mallivaalijärjestys V103. Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7)

Tehy Tehyn ammattiosaston mallivaalijärjestys V103. Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7) Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7) 1 ' VAALITAPA Tehyn... ammattiosasto ry:n sääntöjen 13 ':ssä mainitut hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan ammattiosaston

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Einon päivän mietteitä Keväällä pohdittiin syksyn tes-neuvotteluista tulevan haasteelliset ja että lakoistakaan tuskin säästytään. Neuvotteluissa päästiin kuitenkin sekä työntekijöitä

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2009 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2009 NEUVOTTELUTOIMINTA

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Tietotekniikan liitto ryjäsentyytyväisyystutkimus 09-2012

Tietotekniikan liitto ryjäsentyytyväisyystutkimus 09-2012 Tietotekniikan liitto ryjäsentyytyväisyystutkimus 09-2012 Onway Oy2012 Jäsentyytyväisyystutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa pyydetään arvioimaan liiton toimintaa

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla

Lisätiedot

PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki PÖYTÄKIRJA 1(10) EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS AIKA Klo 17.00 PAIKKA Pasila, tila 2004 KUTSUTUT 1 Salla Korhonen paikalla 2 Juhani Sillanpää paikalla 3 Teemu Tiilikainen paikalla 4 Tiina Hiltunen paikalla

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot