Metsästrategialla RYHTIÄ METSÄASIOIHIN VAALITULOKSET PAKINA PROFIILI. Työelämää kehittämässä. Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko. Forsti vei potin!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsästrategialla RYHTIÄ METSÄASIOIHIN VAALITULOKSET PAKINA PROFIILI. Työelämää kehittämässä. Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko. Forsti vei potin!"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 4/ Metsästrategialla RYHTIÄ METSÄASIOIHIN 15 PAKINA Työelämää kehittämässä 19 VAALITULOKSET Forsti vei potin! 32 PROFIILI Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko

2 Pääkirjoitus Jarmo Hämäläinen Valtuuston puheenjohtaja sisältö Linjausten aika 63. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen Henna Nummela Silja Pitkänen Esa Uotila Merja Väisänen Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa Metsänhoitajaliiton uusi valtuusto on nyt valittu seuraavalle 4-vuotiskaudelle. Lämpimät onnittelut valituksi tulleille! Uuden valtuuston ensimmäisiä tehtäviä on laatia valtuustokauden strategia eli yhteinen näkemys toiminnan linjoista ja painotuksista. Hallituksen syysseminaarissa hahmoteltiin strategian laadintaprosessia ja tuotettiin tausta-aineistoa päivityksen tueksi. Siinä yhteydessä todettiin, että strategia-asiakirjassa olisi pelkistämisen varaa. Siitä tulisi ilmetä nykyistä kirkkaammin toiminnan painoalueet, jolloin se myös ohjaisi paremmin rajallisten resurssien käyttöä. Mittarit ja seurantamenettelyt istuisivat paremmin vuositason suunnitelmiin. Linjojen kirkastamista tarvitaan mielestäni erityisesti metsäpolitiikan alueella. Jäseniä suoraan palvelevat työmarkkinaasiat sekä metsänhoitajakoulutuksen kehittäminen ja opiskelijatoiminta ovat liiton ydintoimintaa, eikä niistä ole syytä tinkiä. Metsäsektorin menestys on toki olennaista jäsenten kannalta, mutta lukuisissa metsäpoliittisissa prosesseissa painii koko joukko harteikkaita toimijoita. Liiton ponnistelut on tarpeen kohdentaa sellaisiin osiin, missä panoksesta on jäsenille eniten lisäarvoa ja todellista vaikuttavuutta. Nyt kun uusi valtuustokausi on ovella, kannustan myös jäsenyhdistyksiä määrittelemään valtuutettujen tueksi omia tavoitteitaan ja painotuksiaan liiton toiminnalle. Olen nyt parin valtuustokauden jälkeen jättämässä luottamustehtäväni liitossa tuoreemmille voimille. Esitän parhaat kiitokseni valtuustolle, hallitukselle ja toimistolle sujuvasta yhteistyöstä. Samalla toivotan Metsänhoitajaliitolle menestystä ja vaikuttavuutta jäsenten etujen ajajana. OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Dublin Castle, St. Patrick s Hall. KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 RYHTIÄ METSÄASIOIHIN UUDELLA STRATEGIALLA EU:n metsästrategia tähtää metsäsektorin kokonaisvaltaisempaan huomioimiseen 12 ENERGIAA METSISTÄ Etelä-Suomen metsäpäivässä teemoina metsäenergia ja työhyvinvointi 15 PAKINA Työelämää kehittämässä 16 JÄSENKYSELYN TULOKSIA Jäsenkyselystä toiminnan kehittämiseen 18 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Jari Hurskainen esittäytyy 19 VALTUUSTON VAALIEN TULOKSET Forsti vei potin valtuustovaaleissa VALTUUSTO- VAALIT 2013 tulokset METSÄNHOITAJALIITON 22 TYÖMARKKINAT KATTAVASTI SOPIMUKSIIN Nyt tehdyt sopimukset tuovat vakautta työmarkkinoille ja talouteen 24 LYHYESTI Tutkimuslaitosuudistus etenee 25 TYÖELÄKEUUDISTUS Onnistunut työeläkejärjestelmän uudistus vaatii työelämän kehittämistä 26 LAKIPALSTA Mikä on valtuutettu ja milloin tarvitaan todistaja? 28 VIISI MUISTIKUVAA ETELÄ-AMERIKAN VALLOITUKSESTA 30 vuotta raakapuun tuonnista omiin sellutehtaisiin 30 OPISKELIJAPALSTA Kolmen vuoden (työ)helteessä 32 PROFIILI Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko on rohkaissut tuhansia ihmisiä kokemaan luontoa. 34 HENKILÖUUTISET RODEO

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. TILAISUUKSIA METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTON KOKOUS Metsänhoitajaliiton uuden valtuuston ensimmäinen kokous eli järjestäytymiskokous pidetään Kokouksessa valitaan Metsänhoitajaliiton valtuustolle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valtuutettujen joukosta, sekä hallitukselle puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtaja voidaan valita hallituksen keskuudesta tai sen ulkopuolella olevista liiton varsinaisista henkilöjäsenistä. Metsänhoitajaliiton valtuuston vaalien tulos löytyy tämän lehden sivuilta METSÄNHOITAJALIITON TYÖTTÖMYYSKASSAPALVELUT Metsänhoitajaliiton jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan (Erko). Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ansiosidonnaista päivärahaa haetaan suoraan Erkosta. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttyminen. Perustietoa sekä hakuohjeita löydät Erkon verkkosivuilta JOULULAHJAKSI METSÄNHOITAJIEN SOLMIO- TAI RINTANEULA Tilaa puolisollesi, kollegallesi, sukulaisellesi tai itsellesi joululahjaksi metsänhoitajien solmio- tai rintaneula. Neuloja myydään Metsänhoitajaliiton toimistossa ja tilauksia vastaanottaa Päivi Toivonen p ). Hopeinen rintaneula naisille maksaa 29 euroa ja solmioneula miehille 34 euroa. YT TULOSSA? Ota yhteys liittoon! Yhteistoimintalaki velvoittaa käymään neuvotteluja säännöllisesti henkilöstöryhmien edustajien kanssa monissa eri asioissa, mutta näinä aikoina monella työpaikalla tutuksi tulevat nimenomaan sellaiset yt-neuvottelut, joita käydään työvoiman vähentämisestä tai lomautuksista. Jos tällaiset yt-neuvottelut ovat työpaikallasi alkamassa, ota heti yhteys Metsänhoitajaliittoon. Yksityisen sektorin jäsenet ottavat yhteyttä järjestöpäällikkö Jukka Sippolaan ja julkisen sektori jäsenet toiminnanjohtaja Tapio Hankalaan. Erityisen tärkeää yhteydenotto on, jos olet itse henkilöstöryhmäsi ytedustaja tai muuten itse osallistut yt-neuvotteluihin. Saat silloin liitosta neuvoja ja tukea neuvotteluihin. Lainsäätäjä on tarkoittanut yhteistoimintaneuvottelut aidoksi neuvotteluksi, ei tilaisuudeksi, jonne vain mennään kuuntelemaan työnantajan suunnitelmat. Neuvotteluissa tulee selvittää työnantajan ehdottamien ratkaisujen taustat eli se mihin ne perustuvat niin talouden kuin muidenkin tekijöiden osalta. Sitten etsitään aktiivisesti vaihtoehtoja irtisanomisille ja lomautuksille. Jos yhteydenotto liittoon tulee vasta silloin kun yt:t on jo käyty ja ratkaisut tehty, on enää hyvin vähän tehtävissä. Tässäkin asiassa aikainen lintu madon saa. SHUTTERSTOCK 811 jäsentä vastasi syyskuussa tehtyyn Metsänhoitajaliiton jäsenkyselyyn. Lisää kyselyn tuloksista tämän lehden sivulla 16 sekä Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla. Satulotta Ansiomäki ja Olli Piiparinen aloittivat Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehinä marraskuun lopussa. Metsänhoitajaliiton uudet opiskelijaasiamiehet Metsänhoitajaliitolla on vuodesta 2010 asti ollut Viikin ja Joensuun yliopistokampuksilla oma osa-aikainen opiskelijaasiamies, joka vastaa liiton opiskelijatoiminnasta ja -viestinnästä kampuksella. Nyt edellisten kampusasiamiesten Paavo Lyytikäisen ja Sami Nivalan ollessa valmistumisen kynnyksellä, on Viikin opiskelija-asiamieheksi valittu metsäylioppilas Satulotta Ansiomäki ja Joensuun opiskelija-asiamieheksi metsäylioppilas Olli Piiparinen. Satulotta ja Olli aloittivat tehtävässään marraskuun lopussa. Satulotan tavoittaa sähköpostilla osoitteesta ja puhelimella numerosta p Ollin tavoittaa sähköpostilla osoitteesta ja puhelimella numerosta p Onnittelut Satulotalle ja Ollille työpaikasta! Paavolle ja Samille kiitos hyvästä työstä sekä monista mukavista yhteisistä työhetkistä! Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta järjestää juhlallisen maisteri- ja tohtoripromootion Tule mukaan ikimuistoiseen juhlaan! blogs.helsinki.fi/promootio2014/ 4 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

4 Ryhtiä metsäasioihin UUDELLA STRATEGIALLA Euroopan komissio julkaisi syyskuussa EU:n metsästrategian. Suomalaisilla metsäasiantuntijoilla on ollut merkittävä rooli kolme vuotta kestäneessä strategiaprosessissa. Teemu Seppä Ylitarkastaja, Maa- ja metsätalousministeriö Vaikka EU:lla ei yhteisen maatalouspolitiikan kaltaista yhteistä metsäpolitiikkaa olekaan, ovat metsäasiat muun muassa energia- ja ilmastopolitiikan myötä nousseet EU-päätöksenteon keskiöön. Komissio julkaisi syyskuussa EU:n uuden metsästrategian, joka otettiin ainakin EU:n metsäasioiden parissa työskentelevien metsäasiantuntijoiden joukossa ilolla vastaan. Aiempi vuoden 1998 strategia ei enää pystynyt vastaamaan haasteisiin, joita muiden politiikkasektoreiden joskus ristiriitaisetkin aloitteet sille asettivat. Siksi strategiaa vahvistamaan laadittiin EU:n metsätoimintaohjelma , joka arvioitiin vuonna Metsästrategian osalta suositeltiin tällöin kokonaisvaltaisempaa otetta metsäasioissa. EU:n metsäpäälliköt ovat puolivuosittaisissa kokouksissaan käsitelleet EU:n metsästrategiaa. Irlannin puheenjohtajuuskaudella keskusteluja käytiin näin historiallisissa puitteissa. Paikkana Dublin Castle, St. Patrick s Hall. SUOMALAISET VAHVASTI MUKANA Nyt julkaistun strategian eteen on tehty töitä jo vuodesta 2010 lähtien. Suomalainen asiantuntemus on ollut työn eri vaiheissa keskeisessä roolissa, sillä linjauksia uudelle strategialle pohtineen EU-työryhmän toisena 6 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

5 37 % 429 puheenjohtajana toimi metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä ja useaa työhön osallistunutta eurooppalaista sidosryhmääkin edusti suomalainen metsänhoitaja. Metsästrategian valmistelu onkin ollut suomalaisten metsätoimijoiden yhteinen ponnistus. Viimeisen vuoden ajan strategiaa työstettiin komission sisällä, ja eri pääosastojen välisen väännön johdosta alkoi jopa näyttää siltä, että strategia jää antamatta. Jäsenmaiden ja sidosryhmien yhteisen painostuksen johdosta komissio kuitenkin joutui ratkomaan sisäiset kiistansa. Suomi on strategian valmistelun aikana korostanut tarvetta kokonaisvaltaiselle, vahvalle strategialle, joka edistää metsien monikäyttöä ja niiden tarjoamia erilaisia tuotteita ja palveluja sekä kattaa koko metsäsektorin arvoketjun metsästä aina valmiisiin tuotteisiin asti. Strategian on myös haluttu edistävän sektorin kilpailukykyä. Erityisen tärkeänä on pidetty, että strategian avulla saataisiin parannettua metsäsektoriin vaikuttavien aloitteiden koordinaatiota komission sisällä ja toisaalta metsäsektorin vaikuttamismahdollisuuksia sektoriin kohdistuviin hankkeisiin. Haasteena on, että strategian ei ole haluttu muuttavan toimivaltasuhteita komission ja jäsenmaiden välillä, eli kansallista toimivaltaa metsäasioissa ei ole haluttu luovuttaa Brysselin suuntaan. Erityisesti Suomi on pitänyt esillä sitä, että EU:n tavoitteet kansainvälisissä, metsiin vaikuttavissa politiikkaprosesseissa tulee kytkeä EU:n metsästrategiaan ja päinvastoin. Tämä on tärkeää, koska moni metsäsektoriin vaikuttava EUaloite pyrkii vaikuttamaan nimenomaan maailmanlaajuisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja metsäkatoon. Esimerkkinä voidaan mainita uusiutuvan energian miljoonaa kuoretonta kuutiometriä raakapuuta hakattiin EU:n alueella vuonna Tärkein raakapuun tuottaja on Ruotsi. Vaikka EU:n osuus koko maailman raakapuun tuotannosta on vain 12 %, sahatavaran tuotannosta merkittävä osa tapahtuu EU:n alueella. Suomalaisilla metsäasiantuntijoilla on ollut keskeinen rooli metsästrategian valmistelussa. Valmistelun aikana Suomi on korostanut tarvetta kokonaisvaltaiselle strategialle, joka edistää metsien monikäyttöä ja sektorin kilpailukykyä, kattaa koko arvoketjun sekä parantaa sektoriin kohdistuvien aloitteiden koordinaatiota. direktiivin nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteerit, joiden perimmäinen tarkoitus on ehkäistä metsäkatoa tropiikissa estämällä luonnonmetsien hävittäminen vaikkapa öljypalmuviljelmien tieltä, mutta jotka kuitenkin velvoittavat myös suomalaisia toimijoita. KOKONAISVALTAISUUTTA JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA Strategia vastaa pitkälti Suomen ajamia tavoitteita. Strategia on kokonaisvaltainen ja se kattaa koko metsäsektorin arvoketjun. Toimivaltasuhteet eivät muutu, mutta metsäsektorin vaikuttamismahdollisuuksia yritetään parantaa muun muassa ottamalla jäsenmaiden metsäasiantuntijoista koostuva komission pysyvä metsäkomitea ja toisaalta sidosryhmien edustajista koostuva puu- ja korkkikomitea entistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa mukaan metsäsektoriin vaikuttavien aloitteiden valmisteluun Myös kansainvälinen ulottuvuus on huomioitu; EU:n tavoitteiden eri foorumeilla tulee olla linjassa keskenään. EU:n komission kautta rahoitettavassa kehitysyhteistyössä huomioidaan paremmin metsäkysymykset ja metsähallinnon kehittäminen. EU:n metsätietojärjestelmää aletaan rakentaa vapaaehtoiselta pohjalta. Tavoitteena on saada lisää vertailukelpoista tietoa metsien tilasta, metsävaroista ja yleisemminkin metsien merkityksestä osana vihreää taloutta. Strategian toimeenpanossa aiotaan myös edistää puuraaka-aineen käyttöä ja tehdä selvitys EU-lainsäädännön kustannusvaikutuksista metsäteollisuudelle. Merkittävä on myös yhdessä jäsenmaiden kanssa tehtävä tarkastelu puuraaka-aineeseen kohdistuvista kestävyysvaatimuksista. Strategia myös sisältää viime vuosina laadittuja metsiin liittyvät tavoitteita biodiversiteetin ja ilmastokysymysten osalta. Tavoitteisiin aiotaan päästä tasapainottamalla metsien eri käyttötarkoituksia, tarjoamalla metsäsektorille kilpailukykyinen toimintaympäristö ja parantamalla sektoriin vaikuttavien aloitteiden koordinaatiota. Strategiassa on määritelty kahdeksan prioriteettia, joita on tarkoitus edistää sekä uusin että vanhoin toimin. Strategiaan on koottu eri sektoreiden metsiin kohdistuvia, EU:n maapinta-alasta on metsän peitossa. EU:n metsäpinta-ala on 157 miljoonaa hehtaaria. EU:n metsäisimmät maat ovat Suomi (72 %), Ruotsi (66 %), Itävalta 47 %) ja Portugali (40 %). 30 % 24 maapallon maa-alasta on metsiä. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia ja Kanada, joiden yhteenlaskettu metsäpinta-ala kattaa noin 40 % maailman metsistä. Suomen maapintaalasta metsätalousmaata on 26,2 miljoonaa hehtaaria. miljardia kuutiometriä on EU:n alueella kasvavan puuston tilavuus. Koko maapallon puuston kokonaistilavuudeksi on arvioitu 527 miljardia kuutiometriä ja Suomen metsien puuston tilavuus on 2,3 miljardia kuutiometriä. 11 % eli 17 miljoonaa hehtaaria EU:n metsäalasta on suojeltu biologista monimuotoisuutta varten. Suojellut alueet on jaettu MCPFE-luokittelun (Ministerial Conference on the Protection of Forest in Europe FOREST EUROPE) mukaisesti kolmeen alaluokkaan, joka määrittää alueella sallitut toimenpiteet. 10 % energian kokonaiskulutuksesta katetaan uusiutuvilla energialähteillä EU:n alueella. Tavoitteena on että osuus olisi 20 % vuonna Puupolttoaineiden osuus kaikista uusiutuvista energialähteistä on noin puolet, Suomessa 85 %. Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2012, State of Europe's Forest 2011, Tilastokeskus 8 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

6 jo olemassa olevia tavoitteita ja odotuksia, eivätkä ne kaikki suinkaan ole Suomen kannalta ongelmattomia. Saattamalla ne tämän metsäasiakirjan piiriin niiden käsittely yritetään saada hallitummaksi ja sektorimme näkemykset paremmin huomioitua. Strategia-asiakirjan lisäksi julkaistiin kaksi tausta-asiakirjaa, jotka kuvaavat metsäsektorin nykytilannetta sekä haasteita ja mahdollisuuksia. JOULUKSI VALMISTA Komission julkaiseman strategian käsittely etenee siten, että jäsenmaat, eli ministerineuvosto, ja Euroopan parlamentti lausuvat strategiasta mielipiteensä ja antavat ohjeita toimeenpanon suhteen. Lisäksi vielä EU:n Talous- ja sosiaalikomitea ja Alueiden komitea antavat lausuntonsa. Koska kyseessä ei ole lainsäädäntöehdotus, ei tekstiä aleta artikla artiklalta muokkaamaan, vaan komission julkaisema asiakirja ja jäsenmaiden ja parlamentin lausunnot yhdessä linjaavat toimintaa jatkossa. EU:N METSÄSTRATEGIN PÄÄPERIAATTEET, VUOTEEN 2020 TÄHTÄÄVÄT METSÄTAVOITTEET JA KAHDEKSAN PRIORITEETTIA: Pääperiaatteet: metsien kestävä hoito ja monipuolinen käyttö puuraaka-aineen tehokas käyttö maailmanlaajuinen vastuu metsistä ja niiden kestävästä käytöstä Metsätavoitteet: Varmistetaan ja osoitetaan, että kaikkia EU:n metsiä hoidetaan kestävästi Vahvistetaan EU:n panosta maailman metsäkadon vähentämisessä ja kestävän metsänhoidon edistämisessä. Jäsenmaiden lausunnon, eli ns. neuvoston päätelmien, laadinta on käynnissä maatalousneuvoston alaisessa metsätyöryhmässä. Maatalousneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät vielä joulukuun aikana. Tämän jälkeen strategian toimeenpano voi alkaa. Neuvoston päätelmiin Suomi yrittää sisällyttää niitä seikkoja, joiden katsotaan olevan strategiassa heikosti mukana. Esimerkiksi komission sisäinen koordinaatio metsäsektoriin vaikuttavien aloitteiden suhteen on seikka, joka vielä kaipaa vahvistamista. Samoin tehokasta toimeenpanoa on syytä korostaa, sillä ilman sitä strategia jää kuolleeksi kirjaimeksi. Syytä on myös korostaa jäsenmaiden toimivaltaa metsäasioiden suhteen myös jatkossa. EU:n uuteen metsästrategiaan ja taustaaineistoon voi tutustua osoitteessa: strategy/index_en.htm Kahdeksan prioriteettia: Metsätalous osana maaseudun kehittämistä Puun käytön ja biotalouden edistäminen Metsät ja ilmastonmuutos Metsien suojelu Metsätieto Tutkimus ja kehitys Koordinaation parantaminen ja viestintä Kansainvälinen ulottuvuus Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas toimii Euroopan valtion metsäorganisaatioiden, European State Forest EUSTA- FOR -yhdistyksen varapresinettinä. "Metsästrategian ideana on olla sateenvarjona Euroopan metsäpolitiikassa ja antaa puitteet kansalliselle metsäpolitiikalle muttei ohjata kansallista metsien käyttöä" Puuinfo Metsähallitus Euroopan metsästrategia elintärkeä puun käytön edistämisessä Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas odottaa metsästrategialta työkalua eurooppalaiselle metsäpolitiikalle, kun muut toimialat joutuvat omassa toiminnassaan ja säätelyssä ottamaan huomioon nykyistä paremmin metsätalouden näkökulmat. EU:n yhteistä metsästrategiaa tarvitaan Metsähallituksen pääjohtajan Jyrki Kankaan mielestä siksi, että muiden toimialojen tarpeet ovat ohjanneet metsäpolitiikkaa ja metsätalous on joutunut sopeutumaan näiden asettamiin ehtoihin. Metsästrategian ideana on olla sateenvarjona Euroopan metsäpolitiikassa ja antaa puitteet kansalliselle metsäpolitiikalle, mutta ei ohjata kansallista metsien käyttöä. Pidän tätä hyvänä avauksena, koska sen myötä muut toimialat kuten maaseudun kehittäminen, ilmasto- ja energiapolitiikka joutuvat sopeuttamaan toimintansa metsäpolitiikan puitteisiin eikä toisin päin, kuten tällä hetkellä on, kuvailee Kangas. Kangas arvelee vierastuksen yhteistä metsäpolitiikkaa kohtaan juontuvan siitä, että metsätalous on ollut tähän asti alisteinen muille politiikkalohkoille. Tämä on johtanut siihen, että metsäpolitiikkaa on pyritty ohjailemaan ja säätelemään aivan muista lähtökohdista kuin metsätalouden tavoitteista käsin. Esimerkiksi ilmastopolitiikan tavoitteet ovat olleet tosiasiallisesti muualla kuin kestävän metsätalouden edistämisessä, arvioi Kangas. PUUN KÄYTTÖ ILMASTOTEKO Kangas toimii Euroopan valtion metsäorganisaatioiden, European State Forest EUSTAFOR -yhdistyksen varapresidenttinä. Kankaan mukaan tähänastinen EU:n metsästrategia ei ole pystynyt suojaamaan metsätaloutta muiden toimialojen säätelyn kautta tapahtuvalta ohjaukselta. Esimerkiksi energiapolitiikassa on ollut havaittavissa kovaa lobbausta puun energiakäyttöä vastaan muiden energiamuotojen taholta. Metsästrategia etenee syksyn aikana EU:n parlamentin käsittelyyn, jossa Kangas toivoo sen etenevän maaliin asti. Tärkeintä strategiassa on, että metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta voitaisiin kehittää kokonaisvaltaisesti. Ilmastostrategian merkeissä on pyritty tuomaan metsätalouteen aivan vääränlaisia käytäntöjä ja kriteereitä, joiden mukaan puustoa voitaisiin hakata ja käyttää vain tietyin osin ja tiettyyn tarkoitukseen sen sijaan että voisimme metsätaloudessa hyödyntää kaiken korjattavan puun. Meidän intressimme on, että tuleva säätely sallii talousmetsien monipuolisen hoitamisen ja hyödyntämisen. Ilmastomuutoksenkaan kannalta ei ole eduksi, että ylimitoitamme metsien suojelun määrän. Kun puun nettokasvu tasautuu, se ei enää sido hiiltä pitkän päälle vaan on parempi korjata puu sellaiseen hyötykäyttöön, missä puu sitoo hiiltä ja korvaa fossiilisia polttoaineita. Puurakentaminen ja puun energiakäyttö on ilmastoteko, muistuttaa Kangas. 10 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

7 Tampereen kasiluokkalaiset tutustuivat porukalla metsäalaan Keskustorin näyttelyssä. Jyri Makkonen haastatteli meppi Eija-Riitta Korholaa Metsänvihreä jalanjälki -tapahtumassa. Tukkilaisnäytös Tammerkoskessa keräsi katsojia ja pääsi myös MTV3:n Kymmenen uutisiin. MEP Eija-Riitta Korhola Etelä-Suomen metsäpäivässä: Metsäasiat joutuneet poliittisen säntäilyn uhriksi Metsäasiat ovat joutuneet poliittisen säntäilyn uhriksi. Metsäpolitiikan tiukkaan EU-sääntelyyn ei ole tarvetta, arvioi kokoomuksen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola. Hän osallistui pääpuhujana Tampereella järjestettyyn Etelä-Suomen metsäpäivään ja Metsänvihreä jalanjälki -tapahtumaan. Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto Metsänhoitajaliitto ja Meto järjestivät 19. syyskuuta Tampereella Etelä- Suomen metsäpäivän. Tapahtuma vuorottelee Itä-Suomen metsäpäivän kanssa joka toinen vuosi. Tällä kertaa metsäpäivä oli poikkeuksellisen laaja, sillä siihen liittyi Tampereen Keskustorilla järjestetty Metsänvihreä jalanjälki -tapahtuma. Toritapahtumassa metsäala koko kirjossaan esittäytyi tamperelaisille. Erityiskohderyhmänä olivat Tampereen kahdeksasluokkalaiset koululaiset, jotka saapuivat ohjatusti opettajiensa johdolla tutustumaan metsäalaan. Tapahtuma alkoi jo aamusta Jyri Makkosen juontamalla koskenlaskulla ja tukkilaisnäytöksellä Tammerkoskessa ja jatkui sitten Keskustorilla, jossa metsäalaa esiteltiin laajasti tukkirekasta laserkeilaukseen. Etelä-Suomen alueelta oli järjestetty järjestävien liittojen jäsenille bussikuljetuksia, ja ne saapuivat ensin Tampereen Keskustorille. EI EU:N YHTEISELLE METSÄPOLITIIKALLE Kello 15 mennessä bussit veivät väen Hämeen ammattikorkeakoululle, jossa alkoi ammattilaisseminaari eli Etelä-Suomen metsäpäivä. Sen teemana oli Energiaa metsästä. Teeman alla käsiteltiin sekä puun energiakäyttöä että työhyvinvointia metsäalalla. Seminaarin pääpuhujaksi oli saatu europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola sen jälkeen kun alun perin puhumaan lupautunut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen joutui perumaan. Osallistujia vaihto tuskin harmitti, päinvastoin, sillä Korhola oli varmasti istuvaa ministeriä värikkäämpi esiintyjä. Korhola käsitteli puheessaan Euroopan unionin metsä- ja energiapolitiikkaa. Hän muistutti, että taloudellisesti vahva ja maksukykyinen metsäteollisuus on kaikkien suomalaisten etu: Kovin yksityiskohtaiseen sääntelyyn ei EU-tasolla ole tarvetta, ja kyseessä on joka tapauksessa kansallinen kompetenssi EU:lla ei ole metsäpolitiikan mandaattia. Lainsäädäntö on EU:ssa mennyt laidasta toiseen. Sen täytyy olla erittäin turhauttavaa alan toimijoille, etenkin kun suomalainen metsätalous on seissyt vankasti kestävän kehityksen raiteilla jo kauan. Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa EU:n uudeksi metsästrategiaksi syyskuun lopulla. Se on otettu Suomessa hyvin vastaan, sillä strategia jättää metsäasioissa päätösvallan paikalliselle tasolle. Pohjoismaissa on aiemmin pelätty sitä, että EU:n metsäpolitiikasta muodostuu maatalouspolitiikan kaltainen tukiautomaatti, josta hyötyvät lähinnä Etelä-Euroopan valtiot, ja maksajina ovat pohjoisen metsävaltaiset maat. Vaikka tätä ei esitetä tulevassa metsästrategiassa, europarlamentaarikko Korhola näkee EU:ssa muita uhkia metsätaloudellemme: Nyt vaarana on, että direktiivin määrittelyt uhkaavat luoda Suomeen vähittäisen metsiensuojeluautomaatin, jossa oma sanavaltamme vähenisi. Tämän torjumiseksi meidän on tehtävä työmme hyvin. KRITIIKKIÄ SATU HASSILLE EU-maat sopivat noudattavansa energiapolitiikassaan 20/20/20-tavoitetta. Sen mukaan päästöjä vähennetään 20 %, energiatehokkuutta parannetaan 20 % ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Kun EU päätti 20/20/20 -tavoitteista, oli jo aivan selvää, että tavoitteita ei voi saavuttaa ilman merkittäviä ongelmia. Tahattomia, mutta ongelmia silti. Jostakin tällaisesta on nyt kysymys, kun komissio on antamassa esityksen biomassan kestävän kehityksen arvioinnista, Eija-Riitta Korhola arveli. Nyt vaarana on, että direktiivin määrittelyt uhkaavat luoda Suomeen vähittäisen metsiensuojeluautomaatin, jossa oma sanavaltamme vähenisi. Tämän torjumiseksi meidän on tehtävä työmme hyvin. Juuri ennen Etelä-Suomen metsäpäivää iltapäivälehdistö pelotteli, että EU on kieltämässä puun kotitarvepolton biomassadirektiivillä. Korhola torjui uutisen ankkana : Koska biomassan tarjonta on rajallinen, on harkittava tarkoin, miten resurssit voidaan käyttää kaikkein tehokkaimmin. Tätä 12 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

8 ei pidä sekoittaa lehdistössä esitettyihin kauhukuviin, että suomalaiset eivät enää saa lämmittää saunaansa koivuhaloilla. Metsäpäivän lehdistötilaisuudessa Korholalta tuli tiukempaa tekstiä kuin salissa. Hän kritisoi suorasanaisesti vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassia, joka Suomen ympäristöministerinä ollessaan vuonna 2001 torppasi turpeen hyväksymisen uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Korhola oli tätä ennen miltei saanut EU:ssa läpi ajatuksen siitä, että turve lasketaan uusiutuvaksi siltä osin kuin turvevarat kasvavat kuten Suomessa tapahtuu. Hassi oli myös esittelijänä laivojen rikkidirektiivissä. Vuonna 2015 voimaan tuleva direktiivi tuo merkittäviä lisäkustannuksia vientiteollisuudellemme, kuten metsäteollisuudelle. TYÖAIKAPANKEILLA JA ETÄTYÖLLÄ LISÄÄ TYÖHYVINVOINTIA Metsäpäivän toisena teemana oli työhyvinvointi. Esillä oli Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman hankkeita, mm. Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Tuula Jusko esitteli Suomen metsäkeskuksen hyvinvointihankkeen. Metsänhoitajaliitto palkitsi Metsämiesten Säätiön aloittaman ja rahoittaman monivuotisen Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman keväällä Vuoden metsäteko -palkinnolla. Liitto teki kesällä jäsenilleen kyselyn työhyvinvoinnista. Tulokset osoittavat, että hyvinvointia heikentävissä asioissa ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Työmäärät ja niistä johtuvat pitkät työpäivät, jatkuva matkustaminen ja erillään olo perheestä koetaan edelleen suurimpina työhyvinvoinnin ongelmina. Aivan liian usein ylityöt ja matka-aika jäävät myös täysin korvaamatta. 56 % vastaajista ilmoitti, ettei saa minkäänlaista korvausta tekemästään ylityöstä. Tällainen tilanne on työnantajan harjoittamaa harmaata taloutta ja sitä paitsi vastoin työaikalakia. Tilanteesta huolimatta 95 % kyselyyn vastanneista metsänhoitajista oli täysin tai ainakin osittain samaa mieltä väitteen Pidän työtäni mielenkiintoisena kanssa, ja peräti 97 % täysin samaa mieltä väitteen Haluan tehdä työni hyvin kanssa. Ei ole oikein, että näin vahvaa työmotivaatiota väärinkäytetään jättämällä oikeutetut työaikakorvaukset maksamatta, toiminnanjohtaja Tapio Hankala toteaa. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä tuottavuutta ja hyvinvointia voidaan Metsänhoitajaliiton mielestä lisätä yksinkertaisimmin ottamalla käyttöön työaikapankit. Työaikapankkeihin voitaisiin tallettaa ylitöitä, liukumasaldoja ja matka-aikaa sekä ottaa niitä vapaana silloin kun se parhaiten sopii. Valitettavasti esimerkiksi Metsäteollisuus ry torjui työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyissä neuvotteluissa ylemmiltä toimihenkilöiltä mahdollisuuden sopia työaikapankeista. Toinen keino työhyvinvoinnin kasvattamiseen on lisätä etätyömahdollisuuksia, mikä parantaisi myös perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Kolmas ovi käytävän päässä pakina SHUTTERSTOCK Työelämää kehittämässä Metsänhoitajaliitto toivottaa hyvää ja rauhallista joulua! Perinteisten postikorttitervehdysten sijaan olemme tehneet rahalahjoituksen Uuden lastensairaalan tukiyhdistykselle. Vaikka täytyy tunnustaa, etten työmarkkinapolitiikkaa mitenkään erityisen aktiivisesti seuraakaan, on minua suuresti kiinnostanut pitkin vuotta käyty keskustelu työntekijöiden oikeudesta kolmen päivän koulutusvapaaseen. Kyllä ovat isot pojat ja tytöt löytäneet kerta kaikkiaan umpiturhan kiistakapulan rattaisiinsa. Joskus nuorempana minäkin vielä halusin kouluttautua ja oppia lisää. Uutterasti hain koulutuksia ja seminaareja ja ilmoittauduin niihin, joihin omat tai työnantajan rahat riittivät. Kuvittelin vauhdittavani urakehitystäni ja muutenkin hyödyttäväni sekä itseäni että työnantajaani. Pääosin vain pettyäkseni pahasti. Kuka kumma muka: a) kuvittelee, että jollain kolmen päivän kurssilla oppisi oikeasti jonkin oman kehittymisensä kannalta oleellisen taidon. (Tai jos oppiikin niin viimeistään se tyssää esimiehen nuivaan suhtautumiseen kaikenlaisiin uusiin ajatuksiin.) b) haluaa kuluttaa useamman päivän jossain ylihinnoitelluilla konsulttien vetämillä koulutuspäivillä, joilla käydään läpi niitä samoja dioja kuin opiskeluaikoina? Toki sillä erotuksella että silloin ne olivat suttuisia kalvoja piirtoheittimellä, nyt visuaalisesti eheitä powerpoint-esityksiä. Mutta että jos ei jäänyt mitään päähän silloinkaan, kun oli pakko ja aikaa opetella, niin ei kyllä varmasti jää nytkään. Vilpittömästi suosittelen koulutuspäivien ja kurssien sijaan ostamaan kiinnostavan aihetta käsittelevän laadukkaan kirjan ja lukemaan sen. Jaa ettei ole aikaa lukea? Lapsiperheessä kannattaa ottaa käyttöön tämä ihan ilmainen (sis. konsulttipalkkion) niksi: Korvaa lasten iltasadut lukemalla ääneen opinto- tai työkirjallisuutta. Tehokasta ja takuulla lapsen mielestä unettavaa. Testiryhmämme viisivuotias nukahti nopeimmin EU:n perustuslakiin mutta kiinnostui valitettavan paljon maineenhallinnasta. Vanhemmuuden tähtihetkiin lukeutuu ehdottomasti se, kun puoliso lähtee nukuttamaan lasta kysyen matkalla Maaseudun Tulevaisuus vai kaavoitukseen liittyvä kokousmuistio? Ilmeisesti minusta on tullut tylsä jäärä ja epäsosiaalinen synkistelijä, mutta samaan turhakenippuun koulutuspäivien kanssa tunkisin myös työyhteisön pakolliset virkistyspäivät. Moniongelmaisen työyhteisön umpisolmuja eivät frisbeegolfit ja cartingit pelasta. Ja jos työporukalla on kivaa, niin yhteisiä harrastuksia ja hauskanpitoa on kivempi harjoittaa ihan vapaamuotoisesti ja omaehtoisesti. Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin käsi ylös, kuka paljon mieluummin lataisi akkujaan ja nauttisi elämästään vaikka käyden kotoa sauvakävelylenkillä lähimaastossa kuin raahautuisi jonnekin kaupungin toiselle laidalle taistelemaan myötähäpeää vastaan tiimien välisissä kananmunankuljetuskilpailuissa. METSÄNHOITAJA

9 Paavo Lyytikäinen Metsänhoitajaliitto Opiskelija Työssä Työtön Tilapäisesti poissa työelämästä Eläkkeellä TAUSTATIEDOT : TYÖLLISYYSTILANTEESI 6 % 5 % 2 % 24 % 64 % 0 % 100 % KUVA 1. Kaikkiaan kyselyyn vastasi ainoastaan 47 opiskelijaa, mikä johtuu osaltaan kyselyn elokuisesta ajankohdasta, jolloin opiskelijat eivät olleet vielä niin hyvin sähköpostin tavoitettavissa. Eläkeläiset sen sijaan vastasivat kyselyyn ahkerasti ja eläkeläisiä oli vastaajista 24 %. Työelämän neuvonta- ja oikeusturvapalvelut Työttömyysturvaneuvonta Työmarkkinoiden sopimustoiminta Koulutuspoliittinen vaikuttaminen Metsäpoliittinen vaikuttaminen Koulutus- ja urapalvelut Liiton opiskelijatoiminta Liiton tutkimustoiminta MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT SEURAAVIA METSÄN- HOITAJALIITON TOIMINNAN ALUEITA JÄSENTEN EDUNVALVONNAN KANNALTA? 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KUVA 2. Kyselyyn vastanneet kokivat jäsenten edunvalvonnan kannalta tärkeimmiksi toiminnan alueiksi työelämän neuvonta- ja oikeusturvapalvelut, työttömyysturvaneuvonnan sekä työmarkkinoiden sopimustoiminnan. MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT ITSELLESI SEURAAVIA LIITON JÄSENVIESTINNÄN KANAVIA? Painettu Metsänhoitaja-lehti Liiton verkkosivut Liiton sähköinen jäsenkirje Kontaktit liiton toimihenkilöihin HALKO Hae ja löydä kollega -jäsenpalvelu Liiton jäsenyhdistykset Liiton tilaisuudet Sektorikohtaiset jäsentiedotteet Kontaktit liiton hallinnon henkilöihin Liiton Facebook-sivut 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KUVA 3. Painettu Metsänhoitaja-lehti, liiton verkkosivut sekä sähköinen jäsenkirje ovat kyselyn perusteella kolme tärkeintä jäsenviestinnän kanavaa. Liiton Facebook-sivut sen sijaan vasta etsivät asemaansa jäsenviestinnässä. MITEN KIINNOSTAVINA PIDÄT METSÄNHOITAJA-LEHDEN ERI AIHEALUEITA? Metsäalan tulevaisuus ja innovaatiot Ajankohtainen metsäpolitiikka Ajankohtainen tutkimus Metsäalan kansainväliset aiheet Profiilit ja henkilöjutut Liiton työmarkkinatutkimukset Työelämän uudistushankkeet Liiton jäsenetujen esittely Työhyvinvointi Liiton palveluiden esittely Ajankohtainen koulutuspolitiikka Työelämän oikeustapaukset, lakipalsta Pakinat Jäsenten merkkipäivät Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Tasa-arvo työelämässä Liittopalsta Jäsenyhdistysten toiminta Opiskelijapalsta 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KUVA 4. Juttuaiheet Jäsenkyselystä toiminnan kehittämiseen Elo-syyskuussa tehdyllä Metsänhoitajaliiton jäsenkyselyllä selvitettiin jäsenten käsityksiä liiton toiminnasta, palveluista ja jäsenviestinnästä. Kyselyn kategoriat olivat liiton toimihenkilöiden tavoittaminen, ERKOn (Erityiskoulutettujen työttömyyskassa) tavoittaminen, Metsänhoitaja-lehti, sähköinen jäsenkirje, verkkosivut, jäsenviestintä ja toiminta. Kyselyyn vastasi 811 Metsänhoitajaliiton jäsentä (vastausprosentti 30 %), joista 25 % naisia, mikä vastaa melko hyvin jäsenkunnan todellista sukupuolijakaumaa. Tällä hetkellä Metsänhoitajaliiton jäsenistä 27,6 % on naisia. Kaksi kolmannesta vastaajista oli töissä (kuva 1). YSTÄVÄLLISTÄ ASIOINTIA Metsänhoitajaliiton henkilökunnan kanssa asiointia pidettiin ystävällisenä, tehokkaana ja asiantuntevana. Palautetta tuli siitä, että usein kysymyksiä herättävät toimenpiteet ajoittuvat juuri loma-aikoihin, jolloin liiton toimihenkilöitäkin on luonnollisesti vaikea tavoittaa. Saatuja ohjeita pidettiin yleisesti ottaen jämpteinä ja hyvinä. Opiskelijat kiittelivät sitä, että toimihenkilöt tulevat kampuksille keskustelemaan opiskelijoiden kanssa asioista, jolloin opiskelijoiden ei tarvitse erikseen ottaa liittoon yhteyttä ja liitto tuntuu helpommin lähestyttävältä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Metsänhoitajaliiton toiminnan osa-alueiden tärkeyttä edunvalvonnan kannalta. Kyselyn perusteella liiton toiminnan tärkeimmät osa-alueet ovat neuvonta- ja oikeusturvapalvelut, työttömyysturvaneuvonta sekä työmarkkinoiden sopimustoiminta (kuva 2). METSÄNHOITAJA-LEHTI TÄRKEÄ VIESTINNÄSSÄ JA JÄSENETUNA Jäsenkysely painottui erityisesti jäsenviestinnän tasolle johtuen siitä, että jäsenviestintä on erittäin tärkeässä roolissa ammattijärjestössä. Hyvällä jäsenviestinnällä pystytään tavoittamaan kaikki liiton eri ryhmien jäsenet. Kyselyssä tiedusteltiin erityisesti mielipiteitä Metsänhoitaja-lehdestä, sähköisestä jäsenkirjeestä ja nettisivuista. Kyseltiin myös näkemyksiä liiton Facebook-sivuista, mutta yleisesti ottaen niitä pidettiin lähinnä hyvänä lisämausteena muulle jäsenviestinnälle. Tärkeimmäksi viestintäkanavaksi koettiin Metsänhoitaja-lehti ja sähköinen jäsenkirje (kuva 3). Lehti ei ole pelkästään tärkeä viestintäkanava, vaan myös merkittävä jäsenetu jäsenkunnalle. Monet jäsenet haluavat lukea nimenomaan painettua tekstiä. Metsänhoitaja-lehti tavoittaa suurimman osan jäsenkunnasta, minkä vuoksi kaikki jäsenille tärkeä Metsänhoitajaliiton toiminnasta tiedotettava asia tulee jatkossakin näkyä Metsänhoitaja-lehdestä. Kyselyssä listattiin joukko lehden aihealueita, joista kiinnostavimpina pidettiin metsäalan tulevaisuutta ja innovaatioita, ajankohtaista metsäpolitiikkaa ja tutkimusta sekä profiileita ja henkilöjuttuja (kuva 4). Suosituimmat kategoriat tuodaan lehdessä jatkossa entistä enemmän esille. Vapaassa palautteessa toivottiin että lehteä koostettaessa huomioitaisiin liiton jäsenkunnan heterogeenisuus; jäsenet ovat töissä hyvin monenlaisissa työpaikoissa ja myös kansainvälisissä tehtävissä, minkä toivottiin näkyvän lehden sisällössä. Lehden eri aihealueiden kiinnostavuudessa oli myös jäsenryhmäkohtaista eroa: opiskelijapalsta koettiin mielenkiintoiseksi lähinnä opiskeli- joiden näkökulmasta, jäsenten merkkipäivät eläkeläisten näkökulmasta ja tasa-arvo työelämässä sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen naisten näkökulmasta. SÄHKÖISEN JÄSENVIESTINNÄN MERKITYS KASVUSSA Sähköisen jäsenkirjeen merkitys on kasvanut viime vuosina huomattavasti ja palautteen perusteella jäsenkirjeen ulkoasuun sekä sisältöön tullaan jatkossa panostamaan entisestään. Koska Metsänhoitaja-lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, on sähköisellä jäsenkirjeellä suuri merkitys ajankohtaisessa tiedonvälityksessä. Sähköistä jäsenkirjettä pidettiin miellyttävänä erityisesti sen kompaktin rakenteen ansiosta. Jos jäsenkirjeeseen tulee liikaa sisältöä, muuttuu se nopeasti myös epäselvemmäksi. Jäsenkirjeessä tulee siis jatkossakin olemaan sen hetkiset ydinasiat tiedotettuna ja linkattuna verkkosivuille. Kommenteissa väläyteltiin myös Twittertilin perustamista ajankohtaisten asioiden jakamiseen Facebookin kaltaiseksi lisämausteeksi. Vaikka Facebook ja Twitter eivät olekaan tämän jäsenkyselyn perusteella ensisijaisia tiedotuskanavia, niin todennäköisesti on jäseniä, jotka Metsänhoitajaliitto tavoittaisi paremmin sosiaalisen median kautta. Facebook-tiedottamisessakin on pyrittävä panostamaan edunvalvonnallisiin asioihin pelkkien uutisten toimittamisen sijaan. Jäsenetuja voisi myös pyrkiä nostamaan esille Facebookin kautta. Jäsenkyselyllä kerättiin tietoa uuden sähköisen jäsentietojärjestelmän HALKOn (Hae ja löydä kollegasi) toiminnasta. Erityisesti HALKOon kirjautuminen koettiin ongelmaisena, koska ei riitä, että on kirjautunut Metsänhoitajaliiton sivuille, vaan pitää vielä erikseen kirjautua HALKOon. Ongelmana tässä on se, että jäsentietojärjestelmä toimii eri palvelimelta käsin, jolloin kirjautuminen täytyy tapahtua uudelleen toisessa paikassa. Palveluntarjoajalta yritetään vielä kysyä helpotusta kirjautumiseen, mutta on mahdollista, ettei kirjautumista pystytä helpottamaan nykyisestään. HALKO sai osakseen paljon muitakin kehittämistoiveita, kuten käytettävyyden selkeyttäminen, ulkoasun parantaminen ja henkilöiden selaamisen helpottaminen. Kehittämisehdotukset ja -pyynnöt on välitetty palveluntarjoajalle. AKTIIVINEN OTE TOIMINNASSA Ajankohtaisuus oli kyselyssä kantava teema, niin jäsenviestinnässä yleisesti, Metsänhoitaja-lehden sisällössä kuin myös muussa toiminnassa. Metsänhoitajaliiton toiminnalta odotettiin jatkuvaa mukanaoloa päätöksenteossa ja metsäsektorin kehittämistä, kuitenkin myös perinteitä vaalien. Liiton toivottiin olevan aktiivinen erityisesti koulutuspolitiikassa. Yliopistojen sisäänottomääriin vaikuttaminen helpottaisi nuorten metsänhoitajien työnsaantimahdollisuuksia ja lisäisi metsänhoitajuuden arvostamista. Kyselyssä esitettiin ideoita esimerkiksi jäsenille suunnatun ajankohtaisseminaarin järjestämisestä, jotta saataisiin aktivoitua jäsenkuntaa ajankohtaisten asioiden pohtimiseen. Pienenä liittona Metsänhoitajaliitolta toivottiin myös jatkuvaa yhteistyötä suurempien liittojen kanssa. Jäsenyhdistysten toivottiin tiedottavan omasta toiminnastaan paremmin. Ratkaisuna tähän pohdittiin mahdollisuutta viestiä jäsenyhdistysten asioita Metsänhoitajaliiton kautta. Myös avoimista työpaikoista toivottiin Metsänhoitajaliitolta enemmän tiedottamista, vaikka ongelmana tietenkin on, etteivät työnantajat ilmoita liitolle haussa olevista työpaikoistaan. Suoritettua jäsenkyselyä pidettiin tärkeänä jäsenviestinnän kehittämisfoorumina, joten toivottiin, että jatkossakin tiedustellaan jäsenkunnan toiveita ja kartoitetaan liiton toiminnan mielekkyyttä jäsenten näkökulmasta. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille vastauksista! Vastaukset antavat tärkeitä suuntaviivoja liiton toiminnan kehittämiselle entistä enemmän jäsenistöä palvelevaksi. Vastaajien kesken arvottiin kolme Present card lahjakorttia, jonka voittivat Jani Järvenpää, Martti Salakari ja Antti Tiihonen. 16 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

10 metsänhenki Jari Hurskainen Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Olin kovasti menossa lentäjäksi ja pääsin ylioppilaskirjoitusten jälkeen Ilmasotakouluun Kauhavalle. No, silloinkin 1969 oli valtiolla rahapula ja meille annettiin vain teoriassa lentokoulutus mutta lupakirjaan saakka emme päässeet. Siitä suivaantuneena hain opintolomalla Helsinkiin Metsätalolle, jossa aloitin opinnot siviiliin päästyäni MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Opiskelin puukaupallisella linjalla Seppo Ervastin hyvässä hoidossa ja valmistuin metsänhoitajaksi keväällä Viimeinen tenttini oli rästitentti kemiasta. Siihen olikin pänttäämistä, sillä kaikki oli autuaasti unohtunut. KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Valmistumisen jälkeen olin puoli vuotta Metsäntutkimuslaitoksella, josta sanomalehti-ilmoituksen perusteella hain Myllykoskelle, piirimetsänhoitajaksi Kuopioon. Tähän minut valittiin ja tästä tehtävästä muutin 1989 Myllykoskelle, jossa hoidin korjuu- ja kuljetusasioita, kunnes Metsäliitto osti Myllykosken puunhankinnan Metsäliitossa siirryin ensin Savonlinnaan ja sieltä pääkonttoriin Espooseen. Nämä vaiheet kestivät kaksi vuotta, jonka jälkeen minut nimitettiin Kemiin Metsäliiton aluejohtajaksi vastaamaan Osuuskunnan puunhankinnasta Lapissa ja vähän alempanakin. Aluetta oli puoli Suomea, mutta puita jokseenkin harvassa. Kemin vaihe organisaatiouudistuksien pyörteissä vei kymmenen vuotta ja eläkkeelle pääsin Nykyinen nimikkeeni on eläkeläinen. MITÄ HARRASTAT? Harrastukseni ovat liittyneet urheiluun ja sotahistoriaan. Koripallon pelaamisen myötä ajauduin myös koripallotuomariksi ja vihelsin Kuopion ajoilta Myllykosken jakson päättymiseen saakka. Siellä sai riittävästi haukkuja, joten työelämässä osasi hyvin suhtautua arvosteluihin. Koripalloa seuraan vieläkin tiiviisti ja kävin mm. syyskuussa Sloveniassa katsomassa viimeiset pelit. Sotahistorian matkat ovat olleet vuosittain ohjelmassa ja niiden kautta olenkin päässyt sinuiksi arvoista, jotka maamme puolustajat pelastivat sotiemme taistelujen seurauksena. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Metsänhoitajaliitto tuli tutuksi lähinnä Teollisuuden Metsänhoitajien puheenjohtajuuden kautta 2000-luvun puolivälissä. Sitä ennen olin pelkästään jäsen, jonka tietous liitosta tuli Metsänhoitajalehden sivuilta. Nyt info on hyvää ja asioita käsitellään monipuolisesti. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Eläkkeellä tuntui, että nyt on enemmän aikaa muullekin kuin urheilulle ja siksi asetuin ehdolle valtuustoon, jonne minut valittiin kaudelle Olin ehdolla myös syksyn 2013 vaaleissa, Teollisuuden Metsänhoitajien riveissä. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Metsähoitajaliiton tulee palvella sen kaikkia jäseniä, nuorista senioreihin. Pääpaino on tietenkin työtätekevien sankoissa joukoissa, mutta pieni huomio suuriin ikäluokkiinkin on aina paikallaan. Metsähoitajaliiton tulee yhdistää kaikki metsänhoitajat yhdeksi perheeksi. Metsähoitajien arvostus on jatkuvasti laskenut ja siksi liiton tulee lisätä painetta yliopistojen ja korkeakoulujen opetusohjelmien metsäopetuksen uudistuksiin. Pelkällä metsällisellä ja kovin rajoittuneella koulutuksella ei helposti pääse vaikuttaviin asemiin. Poikkitieteellisyys on valttia ja uskonpa, että kaupalliset, tekniset ja oikeustieteelliset tiedot antaisivat paremman verkostoitumisen mahdollisuuden nuorille, uranälkäisille metsähoitajille. Lisäksi kannattaa aina muistaa kielitaidon tärkeys. Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Jari Hurskainen uskoo, että metsänhoitajat työllistyvät hyvin myös jatkossa hyvällä kielitaidolla, verkostoitumisella sekä lisäämällä opintojen poikkitieteellisyyttä. Paavo Lyytikäinen uskaltautui ensimmäisenä metsäylioppilaana Metsänhoitajaliiton historiassa asettumaan ehdokkaaksi valtuuston postivaaliin. Se kannatti, sillä Paavo keräsi valtuustovaalien suurimman henkilökohtaisen äänimäärän. Vaaliliiton kokonaisäänien mukaan laskettava vertausluku oli suurin Teollisuuden Metsänhoitajien Jussi Seppälällä. Uusi valtuusto valittiin nelivuotiskaudeksi Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehenä Helsingin yliopistossa toimiva Paavo Lyytikäinen keräsi valtuuston vaalissa 43 henkilökohtaista ääntä. Se riitti läpimenoon ilman vaaliliittoakin. Paavo lopettaa osa-aikaisen opiskelijaasiamiehen tehtävänsä vuodenvaihteessa, mutta jatkaa Metsänhoitajaliitossa seuraavat neljä vuotta valtuuston jäsenenä. Sekä Helsingin että Joensuun metsäylioppilasyhdistyksillä on lisäksi kummallakin yksi jäsen ja varajäsen valtuustossa postivaalilla valittujen paikkojen lisäksi. Jäsenet valitaan vuosittain. Paavo Lyytikäisen jälkeen seuraavaksi eniten henkilökohtaisia ääniä saivat Teollisuuden Metsänhoitajien Jussi Seppälä ja Alueiden voima -vaaliliiton Antti Koskimäki (Etelä-Hämeen Metsänhoitajat). Kumpikin sai 32 henkilökohtaista ääntä, mutta vertausluvuissa suurimman vaaliliiton eli Teollisuuden Metsänhoitajien ääniharava Jussi Seppälä oli ylivoimainen. Hänen vertausluvukseen muodostui 211. Liiton äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaan vaaliliiton suurimman henkilökohtaisen äänisaaliin kerännyt ehdokas saa vertausluvukseen kaikki vaaliliiton äänet, toinen puolet äänistä, kolmas kolmasosan jne. Saman henkilökohtaisen äänimäärän saaneiden keskinäinen järjestys arvotaan. Metsänhoitajaliiton vaalilautakunta suoritti ääntenlaskennan kokeneen puheenjohtajansa Simo Jaakkolan johdolla Forsti vei potin valtuustovaaleissa TEOLLISUUS SUURIN RYHMÄ Valtuuston suurin ryhmä seitsemän paikkaa 22:sta on Teollisuuden Metsänhoitajilla, joka on myös liiton suurin jäsenyhdistys. Sen sijaan toinen suuri jäsenyhdistys Helsingin Metsänhoitajat keräsi huonosti ääniä jäseniltään ja sai vain yhden varapaikan, kun Bjarne Häggman valittiin Alueiden voiman Petri Ronkaisen varamieheksi. Kolme valtuustopaikkaa saivat Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ja Metsähallituksen Metsänhoitajat. Kaksi paikkaa heltisi Yksityismetsätalouden Metsänhoitajille (YMEF), Naismetsänhoitajille ja paikallisyhdistysten muodostamalle Alueiden voima -vaaliliitolle. Hallitusvalinnat hieman muuttavat valtuuston kokoonpanoa, sillä kaksi valtuustoon valittua jatkaa liiton hallituksessa ensi vuonna. Lisäksi kolme hallituspaikkaa täytettiin kaksivuotiskaudeksi valtuuston syyskokouksessa , mutta ne eivät ole vielä tätä kirjoitettaessa tiedossa. Mikäli hallitukseen valittavat tulevat valtuustosta, se muuttaa taas hallituskauden ajaksi valtuuston kokoonpanoa. Ainakin Tuija Aronen Metlan Tutkijoista ja Helena Herttuainen Naismetsänhoitajista jatkavat ensi vuonna hallituksessa, ja siksi aikaa heidän vaaliliittonsa ensimmäiset varaedustajat Tomi Kaakkurivaara ja Pauliina Tiusanen nousevat varsinaisiksi valtuutetuiksi. Tiusasen tilalle Pia-Maria Thomssenin varavaltuutetuksi tulee Anna Laine Naismetsänhoitajista, mutta Kaakkurivaaran varaksi tulee Hannu Kämäri YMEF:stä, koska Metlan Tutkijoilta loppuivat ehdokkaat VAALILIITTO OLISI JÄLLEEN KANNATTANUT Paavo Lyytikäinen pääsi ainoana läpi yhden ehdokkaan listoista. Esimerkiksi Pohjois- Savon Metsänhoitajien Markku Remes jäi varsin hyvästä äänimäärästään (23) huolimatta armotta varavaltuutetuksi ilman vaaliliittoa. Äänestysprosentti Metsänhoitajaliiton valtuuston vaaleissa on valitettavasti jatkuvasti laskenut. Nyt se jäi ennätysalhaalle 31 %:iin, kun edellisissä vaaleissa se oli 46 %, ja ensimmäisissä valtuuston postivaaleissa vuonna 2002 äänestysprosentti oli 56 %. Lienee syytä pohtia sitäkin, vaikuttiko äänestysmäärien laskuun se, että vaalimateriaali tuli nyt lehden mukana eikä erillisellä kirjeellä. Vaalikuoria saapui myös myöhässä liittoon ja jouduttiin siksi hylkäämään. Hylkyyn menivät myös ne äänet, joiden palautuskuoresta puuttui äänestäjän nimi tai se oli niin epäselvästi kirjoitettu, ettei nimestä saanut selvää. Palautuskuoreen merkittävällä nimellä todennetaan äänioikeuden käyttäminen, ettei kukaan pääse kahteen kertaan äänestämään. Vaalisalaisuus kuitenkin säilyy, sillä äänestyslipun sisältävät erilliset äänestyskuoret avataan erikseen vasta vaalilautakunnan laskiessa äänet. Nyt valittu uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran tammikuun lopussa valitsemaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä liiton hallitukselle puheenjohtajan uudeksi valtuustokaudeksi Kaikkien ehdokkaiden täydelliset vaalitulokset löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta 18 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

11 Metsänhoitajaliiton valtuusto Teollisuuden Metsänhoitajat Teollisuuden Metsänhoitajat Metlan Tutkijat Teollisuuden Metsänhoitajat YMEF Naismetsänhoitajat Seppälä Jussi Hujo Samuli Hurskainen Jari Niemi Karoliina Aronen Tuija Kaakkurivaara Tomi Hytönen Leena Lemmetty Johanna Sved Johnny Leinonen Seppo Herttuainen Helena Kostilainen Anniina Metsähallituksen Metsänhoitajat YMEF Naismetsänhoitajat Alueiden voima Helsingin Metsänhoitajat Teollisuuden Metsänhoitajat Metlan Tutkijat Härkönen Kerttu Erkkonen Joel Salminen Anna Heikkilä Hannu Thomssen Pia-Maria Tiusanen Pauliina Ronkainen Petri Häggman Bjarne Lilleberg Risto Sopanen Jyrki Uotila Esa Nuorteva Heikki Alueiden voima Teollisuuden Metsänhoitajat Teollisuuden Metsänhoitajat Metsähallituksen Metsänhoitajat Teollisuuden Metsänhoitajat Metsäylioppilaat Koskimäki Antti Raittila Erkki Väkevä Jouni Strandström Markus Kittamaa Jaakko Kellokoski Kari Paavonen Ahti Rautio Ari Simonen Merja Jokinen Juhani Heidi Hintikka Matti Pesonen Saksa Timo Metlan Tutkijat Metsähallituksen Metsänhoitajat Metsäylioppilaat Mäkitalo Kari Piri Eino Kammonen Arto Lyytikäinen Paavo Pohjois-Savon Metsänhoitajat Remes Markku Joensuun Metsäylioppilaat Olli Piiparinen Simo Ikäheimonen valitut METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTOVAALIT METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

12 Jukka Sippola Metsänhoitajaliitto Miksi metsäteollisuuden ylemmät eivät saavuttaneet neuvottelutulosta? SHUTTERSTOCK Työmarkkinat Pääosa palkansaajista on vähintään seuraavat kaksi vuotta voimassa olevien sopimusten piirissä. Sopimusten mukaiset palkankorotukset jäävät pieniksi mutta tekstikysymyksissä edettiin useilla aloilla. Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto kattavasti sopimuksiin Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen elokuun lopussa neuvotteleman työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyissä työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa saatiin määräaikaan mennessä aikaan yli 92 % palkansaajista koskevat neuvottelutulokset. Sekä työmarkkinoiden keskusjärjestöt että maan hallitus totesivat kattavan sopimuksen täten syntyneen. Nyt tehdyt pitkäaikaiset ja matalan kustannusvaikutuksen työ- ja virkaehtosopimukset tuovat työmarkkinoille ja talouteen ennustettavuutta lähivuosiksi. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on 2 vuotta ja 1 mahdollinen jatkovuosi, mikäli jatkovuoden palkankorotuksista saavutetaan yksimielisyys mennessä. Uudet työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan nykyisin voimassaolevien alakohtaisten virka- ja työehtosopimuksien päättyessä eli pääosin vasta vuoden 2014 puolella. TAVOITTEENA TYÖLLISYYS JA TALOUSKASVU Tehdyt sopimukset ovat kustannusvaikutukseltaan erittäin maltillisia. Ne parantavat maamme kilpailukykyä tärkeimpiin kilpailijamaihimme verrattuna ja luovat edellytyksiä työllisyyden säilymiselle ja myönteiselle kehitykselle. Näitä tavoitteita sisältää myös hallituksen elokuun lopun laaja paketti rakenteellisista uudistuksista, jotka liittyvät oleellisesti maltillisen ja kattavan työmarkkinaratkaisun syntymiseen. Valtiovalta on sitoutunut omassa laajassa ratkaisussaan mm. veroasteikkojen 1,5 %:n inflaatiotarkistuksiin ylintä tuloluokkaa lukuun ottamatta, työttömyysturvan omavastuuajan lyhentämiseen seitsemästä päivästä viiteen päivään, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kertymäajan lyhentämiseen kahdeksasta kuukaudesta kuuteen kuukauteen sekä luopumaan kilometrikorvausten suunnitelluista lisäheikennyksistä. Uusien työ- ja virkaehtosopimusten ensimmäisenä sopimusvuotena palkkoja korotetaan 20 euron yleiskorotuksella 4 kuukauden kuluttua sopimusjakson alkamispäivästä lukien. Korotus heijastuu myös suhteellisiin palkanlisiin, kuten mahdollisiin prosentuaalisiin henkilökohtaisiin palkanosiin palkkausjärjestelmissä. Toisena vuotena yleiskorotus on 0,4 % 12 kuukauden päästä ensimmäisestä. Sopimusten mukaiset palkankorotukset tulevat siis jäämään varsin pieniksi ja palkansaajan ostovoima supistunee noin prosentilla vuosina 2014 ja 2015 veroasteikkojen 1,5 % :n inflaatiotarkistuksesta huolimatta. LISÄÄ KEINOJA TYÖN JA YKSITYIS- ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMISEEN Neuvotteluissa pystyttiin torjumaan työnantajien heikennysesitykset, jotka useimmiten kohdistuivat työaikaan ja ns. kriisipykälään taloudellisten olojen muuttuessa. Työllisyysja kasvusopimuksen mukaisiin neuvottelutuloksiin saatiin sen sijaan useilla aloilla myös tekstiparannuksia. Yleisimmin sopimuksissa edettiin työaikajärjestelyissä, kuten työaikapankkien kehittämisessä, etätyössä, luottamusmiehiä koskevissa kysymyksissä ja työkaariajattelun edistämisessä työpaikoilla keskusjärjestöjen yhteisen työryhmän esityksen pohjalta. Suuri kysymys oli myös voimaan astuneet vuosilomalain muutokset koskien vuosilomalla tapahtuvan sairastumisen vaikutusta lomapäiviin ja lomanmääräytymisvuoden aikana tapahtuvan työajan muutoksen vaikutusta vuosilomapalkkaan. Tarkempia tietoja uusista työ- ja virkaehtosopimuksista saat työpaikkasi luottamusmieheltä tai liiton toimistosta. Metsänhoitajaliiton jäsenkunnassa suurin aukko sopimusten kattavuuteen jäi metsäteollisuudessa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Metsäteollisuus eivät saavuttaneet ylempiä toimihenkilöitä koskevaa neuvottelutulosta. Akavalaisen yksityissektorin neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ei päässyt työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiseen neuvottelutulokseen Metsäteollisuus ry:n kanssa. Osallistuin neuvotteluihin yhtenä YTN:n neuvottelijana, joten lienee paikallaan valottaa miksi näin kävi. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelivat, että tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämisestä työaikajärjestelyjen avulla neuvoteltaisiin alakohtaisesti. Suositusta noudattaen YTN:n metsäteollisuuden taustaryhmä otti neuvotteluissa esille mahdollisuuden työaikapankin tekemisestä pitkää päivää tekeville ylemmille toimihenkilöille. Asia tarjoiltiin mahdollisimman kevyesti: Valtakunnallisesti sovittaisiin vain mahdollisuus työaikapankkiin, mikä puolestaan mahdollistaisi laillisen sopimisen 40 tuntia pidemmästä liukumasaldosta. Paikallisesti sovittaisiin otetaanko työaikapankki käyttöön yrityksessä, ja jos otetaan, työntekijä ja työnantaja vielä erikseen sopisivat keskenään pankin mahdollisesta käytöstä. YTN:n tavoite oli lisätä hyvinvoinnin lisäksi työnantajan peräämää paikallista sopimista ja joustavuutta. Vielä ratkaisun jälkeen julkaistussa blogissaan Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen kirjoitti: Tilannetta on ryhdyttävä heti korjaamaan viemällä paikallista sopimista eteenpäin yhdessä ammattiliittojen kanssa. Silti Metsäteollisuus ry kieltäytyi keskustelemasta mistään tekstikysymyksistä ylempien kohdalla onhan se työnantajalle edullisempaa kun motivoituneet ylemmät tekevät koko ajan ilmaiseksi ylityötä ja tarjosi ainoastaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisia minimaalisia palkankorotuksia. Kun työnantaja vielä tyrkytti ylemmille selvästi pidempää sopimuskautta kuin se oli sopinut esimerkiksi Paperiliiton ja Pron kanssa, oli YTN:n metsätaustaryhmän helppo hylätä tämä tarjous. Tyhjän saa pyytämättäkin. Suoraselkäinen ratkaisu, kommentoi YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari. YLEMMILLE EI ANNETA SAMAA KUIN MUILLE Ylemmät toimihenkilöt oli ainoa henkilöstöryhmä paperiteollisuudessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa, joka jätettiin sopimuksen ulkopuolelle. Myös useimmilla muilla teollisuuden sopimusaloilla päästiin eteenpäin ylempien toimihenkilöiden tekstikysymyksissä, kuten työaikapankeissa ja etätyön käyttämisessä sekä luottamushenkilöiden asemassa. Työnantaja toteaa usein neuvotteluissa, kuinka se arvostaa suuresti ylempiä toimihenkilöitä. Sitten tuleekin se mutta -sana, jolloin Metsäteollisuus ry toteaa, ettei se halua sopia ylempien kanssa samoja asioita kuin muiden henkilöstöryhmien kanssa. Osoittaako nykyinen sopimattomuuden kulttuuri sitä uudistumistahtoa ja valmiutta, mitä työnantaja itse peräänkuuluttaa ammattiliitoilta? YTN:n metsäteollisuuden pääneuvottelija Saku Laapio kysyy perustellusti. Metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden jatkosta neuvotellaan nyt erikseen. Ylempien voimassa oleva palkkapöytäkirja paperiteollisuudessa ja metsäosastoilla päättyy ja mekaanisen metsäteollisuuden palkkapöytäkirja vasta Neuvotteluja tullaan käymään ensi vuoden puolella, ja pöydässä ovat silloinkin epäilemättä tutut kipupisteet: palkattomat ylityöt ja matka-ajan korvaaminen. Edunvalvonta on voimalaji, totesi Metryn työmarkkinajohtaja Jari Forss YTN:n neuvottelijoille taannoin. Tuo ainoa voima on jäsenten yksimielisyydessä. 22 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

13 lyhyesti Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto Tutkimuslaitosuudistus etenee Valtion tutkimuslaitosten organisaatio sekä rahoitusmalli muuttuvat vuosien aikana. Muutoksen vaikutus tutkimuslaitoksille riippuu ratkaisevasti niiden kyvystä menestyä kilpailussa rahoituksesta. Valtioneuvosto teki syyskuussa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistamista koskevan periaatepäätöksen. Tutkimuslaitokset yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja osa liitetään yliopistoon sekä tutkimuksen rahoitusmallin uudistetaan. Rahoitusmallin uudistus toteutetaan vaiheittain vuosina ja uudistetut organisaatiot aloittavat toimintansa vuoden 2015 alusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistämisen suunnittelu uudeksi Luonnonvarakeskukseksi oli aloitettu jo aiemmin tämän vuoden alussa. Syntyvään organisaatioon liitetään nyt myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotoiminnot. Syntyvä uusi organisaatio Luonnonvarakeskus tulee jatkamaan yhteistyötä myös luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET). RAHOITUSMALLI MUUTTUU Valtioneuvoston päätöksen mukaan tutkimusrahoitusta tullaan asteittain muuttamaan nykyistä kilpaillumman rahoituksen suuntaan. Kilpailutettava rahoitus kootaan valtion sektoritutkimuslaitosten budjettirahoituksesta, Suomen Akatemialta ja Tekesiltä. Tutkimusrahoitus kohdennetaan valtioneuvoston tekemien linjausten mukaisesti määriteltäviin tutkimustarkoituksiin, joissa pyritään vastaamaan yhteiskunnan merkittäviin haasteisiin. Näin kilpailutettavan tutkimusrahoituksen määrä on 70 miljoonaa euroa vuonna Strategisen tutkimuksen neuvosto tulee käytännössä olemaan tämän strategisen tutkimuksen ja sen järjestämisen keskeinen vastuutaho. Hankkeet valitaan avoimen kilpailun kautta. Toinen merkittävä muutos rahoituksessa koskee tutkimuslaitosten budjeteista koottavaa valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan tutkimus- ja selvitystoimintaan suunnattavaa rahoitusta, joka asteittain nousee 12,5 miljoonaan euroon vuoteen 2016 mennessä. Tämä rahoitus on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käytettävissä valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaan tutkimus- ja selvitystoimintaan. Tutkimushankkeista päätetään valtioneuvoston kanslian johtamassa yhteisen tutkimuksen tilaajaryhmässä. RAHOITUSMUUTOS MERKITTÄVÄ TUTKIMUSLAITOKSILLE Uusi rahoitusmalli leikkaa tuntuvasti tutkimuslaitosten budjettirahoitusta ja muuttaa kilpailua tutkimusrahoituksesta. Tutkimuslaitosten budjettirahoitus tulee vuonna 2017 olemaan 65,5 miljoonaa euroa pienempi kuin nyt. Budjettirahoituksen pieneneminen alkaa jo ensi vuonna, jolloin esimerkiksi Luonnonvarakeskukselle vaikutus on 1,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 jo 19 miljoonaa euroa, mikä on noin 20 % yhdistettävien laitosten nykyisestä budjettirahoituksesta. Muutoksen vaikutus tutkimuslaitoksille riippuu ratkaisevasti niiden kyvystä menestyä kilpailussa rahoituksesta. Luonnonvarakeskuksen menestymisen kannalta oleellista on, että luonnonvarojen kestävään käyttöön, metsiin ja biotalouteen liittyvät teemat nähdään jatkossakin tärkeinä tutkimusaiheina yhteiskunnassa. Muutos lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa tutkimuslaitosten toiminnan ja rahoituksen pitkäjänteistä suunnittelua. Haastavaa on myös yhteiskunnalle strategisesti tärkeän tutkimusagendan määrittely. Tutkimuslaitosten menoista yleensä suurin osa muodostuu henkilöstömenoista ja tutkimusrahoituksen merkittävillä muutoksilla voi olla myös henkilöstövaikutuksia. Metsänhoitajaliitto on mukana uudistuksen valmistelussa ja huolehtii osaltaan henkilöstön aseman huomioimisesta. Metsänhoitajaliiton tavoitteena on, että uudistuksen lopputuloksena Suomeen saadaan vahvaan osaamiseen perustuva luonnonvarakeskus, jossa metsä on tärkeä osa biotaloutta. Työeläkeuudistus vaatii myös työelämän kehittämistä Syksyn aikana suomalaisen yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat ja työelämä ovat olleet vahvasti esillä julkisuudessa. Työllisyys- ja kasvusopimuksella, hallituksen elokuisella päätöksellä laajasta rakenneohjelmasta sekä keskustelulla työurista ja työeläkeuudistuksesta on paljon yhtymäkohtia toistensa ja työelämän kanssa. Jukka Pekkarisen johdolla työskennelleen eläkekysymysten asiantuntijaryhmän raportti valmistui lokakuun lopussa. Raportti on kattava selvitys sisältäen kartoituksen eläkejärjestelmän nykytilasta ja sen erilaisista kehittämisvaihtoehdoista. Työeläkeuudistus on laaja ja monimutkainen hanke, jonka työstäminen on käynnissä. Työryhmän esitykset eläkejärjestelmän uudistamiseksi on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden syksyyn mennessä ja uusi järjestelmä ottaa käyttöön vuonna Työssä joudutaan etsimään vastauksia eliniän aiemmin arvioitua suurempaan pidentymisen, heikkenevän huoltosuhteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen Suomen eläkejärjestelmälle aiheuttamiin haasteisiin. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työeläkejärjestelmän keinovalikoima on laaja, kuten Pekkarisen raportista ilmenee. Pitkäaikainen uskottavuus työeläkejärjestelmään ja annettuun työeläkelupaukseen on tärkeä. Työeläkkeen tulee turvata saajalleen kohtuullinen toimeentulo. Ratkaisuissa tulee ottaa myös huomioon tarve turvata toimeentulo tilanteissa, jossa henkilö ei saavuta vanhuuseläkeikää työttömyyden tai työkyvyttömyyden seurauksena. Jatkossakin on tärkeää, että maksettavat eläkkeet ja maksut perustuvat työansioihin ja maksajat ymmärtävät työurien pituuden kannustavuuden ja merkityksen. Myös sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus järjestelmän tuottamissa etuuksissa ja maksurasitteessa tulee uudistuksessa huomioida. ELÄKEUUDISTUS JA TYÖURAT YHTÄ AIKAA TARKASTELUUN Onnistunut lopputulos työeläkejärjestelmän uudistamisessa edellyttää myös työelämän kehittämistoimia, jotka tukevat nykyistä pidempiä työuria ja yhä useamman mahdollisuutta osallistua työhön eli myös työllisyysasteen tulee olla nykyistä korkeampi. Työeläkeuudistus vaatii onnistuakseen siis merkittäviä muutoksia myös työelämässä ja sen laadussa. Eläkejärjestelmän hyvä toimivuus ja järjestelmän kustannusten hallitseminen edellyttää työelämässä jatkamiseen ja työurien pidentämiseen kannustavia taloudellisia elementtejä ja korkeaa työllisyysastetta. Uudistusta tulee tukea työelämän kehittämistoimin, kuten työterveyshuollon keinoin, työhyvinvointia edistämällä ja työmarkkinaosapuolten sopimuksin sekä lainsäädäntöä kehittämällä. Akavan tuoreen tutkimuksen mukaan akavalaiset ovat valmiita jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään. He pitävät työssä jaksamisen kannalta tärkeinä mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä, joustavampia työaikoja, varmuutta työpaikan säilymisestä sekä johtamisen ja esimiestyön parantamista. SHUTTERSTOCK 24 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

14 lakipalsta Matti Kess Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy Pelkästä allekirjoituksesta todistajan paikalla ei ole hyötyä ellei oikeudenkäynnissä pysty kertomaan asiaan liittyvistä tosiseikoista. SHUTTERSTOCK merkittävä osuus ulkopuolisen käsityksen syntymiseen. Valtuutus voidaan perustaa yleensä vapaamuotoisesti. Joitain erityistilanteita varten valtuutuksen muodosta on määräyksiä. Esimerkiksi kiinteistön myyntiin valtuutus on annettava kirjallisesti; ostamiseen taas ei. Jos valtuutus annetaan kirjallisesti, puhutaan valtakirjasta. Selvyyden vuoksi ja vastaisten riitaisuuksien välttämiseksi valtuutus on viisainta aina tehdä kirjallisesti. Valtakirjaa tehtäessä on muistettava, että juuri valtakirja kertoo vastapuolelle sen, mitä valtuutettu saa tehdä. Laki ei siis monestikaan vaadi todistajia, mutta käytännön vuoksi kuitenkin otetaan todistaja tai todistajia mahdollisen väärennösväitteen varalta. Esimerkiksi mikäli henkilö kiistää allekirjoituksensa, vapautuu hän vastuusta, ellei toinen osapuoli pysty todistamaan, että hän on allekirjoittanut sopimuksen. Tietenkin todistajan tulee olla oikea todistaja. Hänen tulee nähdä henkilöllisyyden tarkistamisen jälkeen asiakirjan allekirjoitus tai allekirjoittajan tulee tunnustaa todistajalle allekirjoittaneensa asiakirjan. Huuhaa -todistuksesta eli pelkästä toisen henkilön allekirjoituksesta todistajan paikalla ei ole mitään hyötyä ellei tämä pysty oikeudenkäynnissä kertomaan asiaan liittyvistä tosiseikoista. Monesti pyydetään kaksi todistajaa, siitä yksinkertaisesta syystä, että kaksi yhtäpitävää todistajankertomusta on yleensä luotettavampi kuin yksi ja myös sen varalta, että toinen todistaja olisi myöhemmin estynyt todistamaan asiasta. Matti Kess Valtuutetut ja todistajat Jokainen varmasti törmää sopimuksia tehdessään joskus käsitteisiin valtuutettu ja todistaja, mutta niillä oikeasti tarkoitetaan? MONENLAISIA VALTUUTETTUJA Aina ei itse voi tai halua toimia omissa asioissaan. Valtuutuksella voi oikeuttaa toisen toimimaan puolestaan itseään sitovin vaikutuksin. Valtuuttaja (päämies) ei kuitenkaan menetä omaa toimintakykyään. Eli valtuutettu ei saa yksinoikeutta valtuutuksessa tarkoitetun toimien tekemiseen. Valtuutus on myös peruutettavissa. Valtuutus peruutetaan samalla tavalla kuin se on tehtykin. Edunvalvontavaltuutus on suhteellisen uusi oikeudellinen väline, jonka avulla henkilö voi itse ennakoida mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valtakirjalla valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei enää riitä. Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulon edellytyksenä on, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan omista asioistaan. KIRJALLINEN VALTUUTUS AINA PAREMPI Valtuutus voi perustua asemaan, kuten kaupan myyjä. Valtuutus voi olla myös ns. sallimisperusteinen valtuutus. Se syntyy, kun joku toistuvasti sallii tietyn henkilön toimia puolestaan. Valtuutuksen syntyminen perustuu siihen, että ulkopuoliselle syntyy käsitys päämiehen pitävän toimintaa nimissään luvallisena. Toistuvuudella on OIKEA TODISTAJA JA HUUHAA-TODISTAJA Laki vaatii joillekin sopimuksille tai muille oikeustoimille asian tärkeyden vuoksi tai todistelun helpottamiseksi muotovaatimuksia. Joskus kirjallisen muodon lisäksi vaaditaan todistajia. Tällainen on esimerkiksi avioehtosopimus. Sen on oltava kahden esteettömän henkilön todistama. Myös testamentti on tehtävä kahden todistajan ollessa yhtäaikaa läsnä ja heidän on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Testamentin todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön. Erityiskysymyksensä on kiinteistön kaupat ja muut luovutukset. Pätevä kiinteistön luovutus ei edellytä ainoastaan oikeaksi todistamista, vaan todistajan on oltava tietyssä asemassa oleva henkilö. Todistajan on oltava kaupanvahvistaja. Kaupanvahvistajan tehtävänä on todistamisen lisäksi osin myös luovutuksen lainmukaisuuden tutkiminen. Sen sijaan esimerkiksi pankeissa yleisesti tehtävissä sitoumuksissa ja sopimuksissa ei ole muotomääräyksenä kahta todistajaa. Sitoumukset ovat siis aivan päteviä, vaikka niissä ei olisi todistajaa lainkaan. Laki ei vaadi todistajia esimerkiksi tilisopimukseen tai velkakirjaan. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2014 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2014 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: tutkimus, metsäkulttuuri, koulutus, viestintä ja hyvinvointi. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: > Apurahan hakeminen Siellä on myös linkki apurahojen haku- ja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2014 apurahat maksetaan. 26 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

15 Jussi Seppälä Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Metsänhoitajaliiton jäsenyhdistys Teollisuuden metsänhoitajat järjesti opintomatkan marraskuuta Uruguayihin teemalla plantaasimetsätalous. Retken annista kuulemme kevään Metsänhoitajassa. 30 vuotta raakapuun tuonnista omiin sellutehtaisiin Viisi muistikuvaa suomalaisen metsäteollisuuden Etelä-Amerikan valloituksesta 1 OMA TEHDAS HAVUSELLULOOSALLE 1970-luvulla Kymiyhtiö alkoi kiinnostua niin sanottujen overseashakkeiden tuonnista täydentämään silloista tuontipuusikermää. Lehtipuuta (koivua) idän suunnasta tursusi ovista ja ikkunoista, joten se ei niinkään kiinnostanut, vaan tähtäimessä olivat etelävaltioiden mäntylajikkeet, joiden kuiturakenteen ajateltiin soveltuvan hyvin silloisiin Kymin puupitoisten paperien armeeraukseen. Metsäteollisuuden kansainvälistyminen oli muutenkin ajankohtaista. Kymiyhtiö rakensi pitkäkuituselloosan tarpeilleen suursahaa Mississippin osavaltioon, Hattiesburgiin. Saha oli tarkoitus muuttaa integraatiksi, mutta omasta selluntuotannosta oli kannattavaisuussyistä luovuttava. Vuosikymmenen puolivälissä ruotsalaiset yhtiöt käynnistivät hakkeentuonnin USA:n etelävaltioista, joten samanaikaisesti Kymi pystyi optimaalisesti hyödyntämään samaa hakkeen valtamerikuljetukseen soveltuvaa aluskapasiteettia. USA:sta ja Kanadasta havuhaketta tuotiin näissä kuutiometrin erissä Kuusankoskelle ja Sunilaan vielä 80-luvulla, kunnes Suomen kasvintarkastus lopetti hakkeen tuonnin Pohjois-Amerikasta mäntyankeroisvaaran takia. Oliko vaara todellinen vai ei, on edelleen kiistanalaista. 2 LWC HYÖTYY RADIATASTA Chilen radiata-mänty alkoi korvata etelävaltioiden haketuontia Ruotsiin ja Suomeen. Paperintuotantomme oli osin muuttunut kevyesti päällystetyn paperin, LWC:n suuntaan. Puuhuoltomme onneksi menestystuotteemme kaipasi kuituominaisuuksiltaan hienompaa jaetta armeeraukseen kuin mitä kelta- ja pitkäneulasmännyt olivat tarjonneet. Chilen hakekauppa voitiin aloittaa välittömästi Chilen kauppaembargon kumouduttua. Saimme tällöin avausedun jopa japanilaisiin nähden. Omia aluksiakin aikarahdattiin. Hyötyä Chilen hakkeesta saatiin lamavuosiin 1991, kunnes joku älykäs laborantti löysi hakkeesta kloorifenoleja ja hakkeen tuonti Chilestä Pohjoismaihin pysähtyi kuin seinään. Haketta vievät sahat Chilessä eivät kyenneet ilmiölle antamaan selitystä, saati sitä poistamaan. Japanilaiset tuojat eivät kloorifenolista olleet moksiskaan, vaan jatkoivat tuontia kuten ennenkin. Tämä oli siis toinen kerta, kun havuhakkeen valtameren ylittävä kauppa voitiin Eurooppaan pysäyttää. Sabotaasiako? 3 NOPEAKASVUISISTA PUULAJEISTA PANDEMIA Jo 1980-luvulle tultaessa oli syntynyt suuria lehtiselluloosan valmistajia, jotka hyödynsivät tehtaan ympärillä kasvatettavaa nopeakasvuista puustoa. Ensimmäiset näistä syntyivät jo 70-luvulla, kuten Celbi, Jari ja Aracruz, mutta vasta tässä vaiheessa eurooppalaiset hienopaperin valmistajat varmistuivat eucalyptuksen kuituominaisuuksien korkeasta laadusta. Gmelinaa ja acasiaa kokeiltiin myös, mutta ei yhtä hyvällä menestyksellä. Havupuun tuontikielloista johtuen overseas-tuonti alkoi olla ensisijaisesti lehtipuuta. Frey Bentosin sellutehdas Uruguayssa Argentiinan rajalla. Sellutehtaan tuotantokapasiteetti on 1,2 miljoonaa tonnia lehtipuusellua (BHKP) eukalyptuksesta. Tehtaan puunhankinnasta vastaa eukalyptuksen viljelyyn erikoistunut Forestal Oriental -yhtiö. Eucalyptus- haketta tai -pöllejä pyrittiin sekoittamaan kotimaiseen koivumassaan. Eucalyptusta ostettiin Chilestä ja Etelä-Afrikasta hakkeena, Argentiinasta ja Uruguaysta niputettuina pölleinä. Bulkkitarpeeseen voitiin myydä sekapuuhaketta Pohjois-Amerikasta ja ns. nothofagus-haketta Chilestä. Argentiina ja Uruguay olivat uusia tulokkaita kansainvälisessä puukaupassa. Naapurukset olivat aloittaneet intensiivisen eucalyptuksen viljelyn joutomaillaan. Sen tuloksista kiinnostui välittömästi Euroopan kuitumarkkina ja öljy-yhtiö Shell. Shellin into hankkia puukuidun kasvatukseen soveltuvia maita lähinnä Chilestä ja Uruguaysta oli energiakriisin seurausta. Haettiin puusta korviketta öljylle. Ajattelun yhtäläisyyksiä havaitaan tämän päivän energiapuuhun liittyen. 4 ÖLJY-YHTIÖ VAUHDITTAA VAROVAISIA Eucalyptuksen kasvaessa vauhdilla Shellin mailla, öljy-yhtiö havaitsi, ettei käyttökelpoista raaka-ainetta kannattanutkaan polttaa. Toisaalta öljyyhtiöllä ei ollut kokemusta metsäteollisuuden alalta. Tässä tilanteessa piskuinen Suomi ojensi auttavan kätensä. Vuonna 1987 Tapani Lares oli tutustumassa vaatimattomiin laitoksiini Kuusankoskella. Lareksen vastuulla oli Kymi/Kaukaan kehitystoiminto ja sen vuoksi esittelin hänelle pienen uutisen PPI:n sivuilta, jossa kerrottiin Shellin intresseistä Uruguayssa ja että yhtiö etsii metsäteollista partneria puuviljelmilleen. Suosittelin Tapani Larekselle asian selvittämistä. Kokemuksemme mukaan eucalyptusmassa paransi valkaistun lehtiselluloosan ominaisuuksia mm. Kuusaniemessä ja Pietarsaaressa. Vuorineuvos Casimir Ehrnrooth matkustikin Shellin kutsumana Uruguayhin. Asiamies Soila jäi edistämään yhtiön intressejä Montevideoon. 5EUCALYPTUKSEN TUONNISTA PAIKALLISIKSI TEHTAIKSI 1990 havaitsin olevani hallituksen jäsen Logfor-nimisessä omistajaryppäässä, jossa enemmistö oli Kymillä, pienempi osuus Thomestolla ja muutama prosentti kehitysmaaprojektien lainoittajalla, Etelävaltioiden mäntylajikkeiden kuiturakenteen ajateltiin soveltuvan hyvin puupitoisten paperien armeeraukseen. Finnfundilla. Uruguayn pöllejä omasta metsästä alkoi kulkeutua Suomeen. Sille paikalle, jossa Fray Bentosin sellutehdas sijaitsee Uruguay-joen varressa, ryhdyttiin suunnittelemaan haketerminaalia vanhan viljanlastauslaitteiston tilalle. Oletimme, että paikoin liian matalaa rajajokea voidaan ruopata riittävän syväksi suurten syväysvaatimukseltaan 12 metristen hakelaivojen kulkea. Melko pian kävi selväksi, ettei Argentiinaa saada mukaan vähäiseenkään ruoppaustyöhön, saati sitten luvan antoon rajanaapurin omaehtoiseen väylätyöhön. Lukuisat haketerminaalisuunnitelmat muuttuivat vähitellen Metsä-Botnian sellutehdassuunnitelmaksi, joka toteutettiin ja joka osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Finnfundkin sai rahansa takaisin korkoineen. Tunnetusti Fray Bentosin silta argentiinalaisine mielenosoittajineen on jäänyt uutisten katsojien mieleen. Naapurusten suhteet näyttävät edelleen tulehtuneilta. Samankaltaisuutta voisi hakea läheltä, Vuoksen vesistöstä, jossa Imatran tehtaiden kuormitus aiheuttaisi näyttäviä itänaapurin mielenilmauksia vaatien pysäyttämään suomalaiset tehtaat. Tässä tapauksessa kateus ei vie kaloja vedestä. OAO Svetogorskin päästöt samaan vesistöön rajan itäpuolella lienevät vastaavia suomalaisia suuremmat. Huolimatta latinalaistemperamentin purkauksista pampaksen puu kasvaa entistä paremmin ja entistä useammalle tarvitsijalle 28 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

16 opiskelija Paavo Lyytikäinen Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamies KESÄTÖISTÄ PIRISTYSTÄ OPINTOIHIN Vuoden lopussa on aina hyvä muistutella opiskelijoita tulevan vuoden kesätöistä. Kannattaa hyvissä ajoin tarkistaa, että kaikki työnhaussa tarvittavat työtodistukset ja muut dokumentit löytyvät helposti mahdollisia työhaastatteluja varten. Ja jos todistuksia ei ole, vielä ne ehtii pyytämään Työnantajalla on velvollisuus pyydettäessä antaa työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Monen suuren metsäyhtiön kesätyöhaut aukeavat heti vuoden alusta, joten työnhakukin kannattaa aloittaa ajoissa. Ja työttömyyskassa on toinen asia, josta tulee töiden yhteydessä aina mainittua. Eikä sitä oikeastaan voi ylikorostaakaan, joten muistakaa miettiä työttömyyskassaan liittymistä viimeistään siinä vaiheessa, kun kesätyöt varmistuvat tai mikäli teette töitä opintojenne ohessa. Kesätyöt tuovat toivottua vaihtelua opiskeluun ja päinvastoin. Siis ei muuta kuin töitä hakemaan! Kolmen vuoden työ (helteessä) Kohta tulee täyteen kolme vuotta Metsänhoitajaliiton opiskelijaasiamiehenä Helsingissä. Ensimmäisenä vuonna oma työnkuva oli vasta hahmottumassa ja suurin osa tehtävistä oli itselle uutta opittavaa, joten kesti hetken päästä toimintaan mukaan. Ensimmäisen vuoden aikana kuitenkin toiminta hahmottui tarkemmin ja samalla tuli enemmän vastuuta työtehtäviin. Opiskelija-asiamiehen tehtävänä on pääsääntöisesti opiskelijatoiminnasta vastaaminen yhdessä liiton asiamiehen kanssa. Tehtäviin kuuluu erilaisten opiskelijatilaisuuksien järjestäminen, opiskelijaviestintä ja Metsänhoitajaliiton opiskelijatoimikunnan (MOTO) pyörittäminen. MOTO koostuu Metsänhoitajaliiton opiskelija-asiamiehistä, valtuuston ja hallituksen opiskelijaedustajista sekä Akavan opiskelijavaltuuskunnan edustajista. MOTO kokoontuu noin neljästi vuoteen, joista kaksi on Helsingin ja Joensuun edustajien yhteisiä kokoontumisia ja kaksi kampuskohtaisia kokoontumisia sekä Helsingissä että Joensuussa. MOTOn kokouksissa keskustellaan Metsänhoitajaliiton opiskelijatoiminnan suuntaviivoista ja tulevista tapahtumista sekä niiden organisoimisesta. MOTOon on siis mahdollista päästä eri luottamustoimien kautta. Itse koen, että työ opiskelija-asiamiehenä on ollut juuri sopivaa työtä opiskelujen ohessa. Työ ei vie liikaa aikaa, mutta antaa silti tarvittavan lisätienestin opintorahan lisäksi. Ehkä suurin yksittäinen järjestettävä asia opiskelija-asiamiesaikanani oli opiskelijoiden risteilyekskursio Tallinnaan. Matkalla keskusteltiin mm. metsäalan koulutuksen vetovoimaisuudesta. Metsäteollisuus ry on ollut aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa järjestämällä kolmena vuonna peräkkäin uusille opiskelijoille suunnatun tilaisuuden, jossa opiskelijat ovat päässeet kuulemaan metsäteollisuudessa työskentelevien omia työkokemuksia. Kannustan muitakin tahoja olemaan yhteydessä Metsänhoitajaliittoon vastaavien tilaisuuksien järjestämisestä, koska juuri tämän kaltaisten tilaisuuksien kautta nuoret opiskelijat saavat kokemuksia erilaisista työtehtävistä ja kiinnostuvat työelämän asioista. Opiskelijat rakastavat ekskursioita! Minun kolmivuotinen työpätkäni Metsänhoitajaliitossa päättyy (ainakin toistaiseksi) tähän vuoteen, joten kiitokset kaikille joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä ja erityiskiitos Metsänhoitajaliitolle tästä työkokemuksesta. Ensi vuoden alussa aloittaville opiskelija-asiamiehille toivotan onnea uuteen työhön! Omasairaala hoivaa mestarin ottein Hoidamme mestarillisesti kuntoon olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan tapaturmat viikon jokaisena päivänä. Soita tai varaa aika netissä omasairaala.fi Lääkäreiden vastaanotot ja tapaturmapäivystys Arkisin klo Viikonloppuisin klo Kun vahinko sattuu... Lääkärin vastaanotto, kuvantaminen ja hoitosuositus jopa samalla käynnillä. Varmistamme toimintakyvyn palautumisen ja töihin paluun rivakasti. Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen omistama ortopedinen yksityissairaala, joka palvelee myös kaikkien muiden vakuutusyhtiöiden asiakkaita. Omasairaala Oy Puutarhurinkuja Helsinki 30 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

17 profiili Sari Pynnönen metsänhoitaja Haltia on Vuoden metsänhoitajan unelmaprojekti Yli kaksi vuosikymmentä luonnon virkistyskäytön ja museoiden parissa työskennellyt Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko on rohkaissut tuhansia ja tuhansia ihmisiä kokemaan ja näkemään luontoa. Urallaan Kukko on osallistunut viiden valtakunnallisen näyttelykeskuksen ja niiden näyttelyiden rakentamiseen. Iso puurakentamisprojekti Haltia innosti Timo Kukon täydentämään opintojaan vuonna 2011 Aaltoyliopiston rakennuttajakoulutuksella. Metsänhoitaja Timo Kukon viimeisin iso projekti Luontokeskus Haltia on ollut hänelle toteutunut unelma, jossa yhdistyvät hänen suurimmat intohimonsa: puurakentaminen, rakentamisen ekologisuus, huipputeknologia, valtakunnallisuus sekä virkistyskäyttöön ohjaaminen ja luontokasvatus. Kukko toimii Suomen Luontokeskus Haltian johtajana. Hänelle Vuoden metsänhoitaja -palkinto on ilahduttava tunnustus pitkästä työstä suomalaisten luontokokemusten ja puurakentamisen edistämiseksi. Itsensä museoalalle määrittävä metsänhoitaja pitää laaja-alaisia metsäopintoja hyvänä lähtökohtana uralleen. OMALLE URALLE PALA PALALTA Kukko opiskeli sekä Joensuun että Helsingin yliopistoissa. Metsänarvioimistieteen lisäksi opintoihin kuuluivat metsien monikäyttö ja muun muassa saamelaiskulttuurin opintoja. Gradunsa Kukko teki Metsähallitukselle luonnonvarojen tilinpidosta ja monikäytön suunnittelusta. Metsiä ei voida mitata vain puunrunkoina, vaan luonnonvarojen kokonaisuutena, hän sanoo. Opiskelujen lopussa retkeily- ja luontomatkailuneuvojana Kukko näki, millaista tietoa ihmiset tarvitsevat metsien virkistyskäytöstä. Vuonna 1996 tarjoutui mahdollisuus lähteä Inariin rakennuttamaan ja johtamaan Ylä-Lapin luontokeskusta saamelaismuseo Siidan yhteyteen. Inari vei ison osan Kukon sydämestä ja tarjosi koko perheelle upeita mahdollisuuksia olla luonnossa. Työ luontokeskuksessa tutustutti Kukon museomaailmaan ja perehdytti näyttelyjen suunnitteluun ja rakentamiseen. Pohjoisen kokemus museoalalta johti kesällä 2000 Punkaharjulle vetämään metsämuseo Luston laajennusprojektia ja museon toiminnanjohtajaksi. Laajennuksen rakennuttaminen oli Kukon ensimmäinen puurakentamisen projekti, ja kuten Siida aiemmin vei museoalalle, se vei sisään puurakentamiseen. Luston toiminnanjohtajan tehtävän ohella hän toimi museoalalla eri järjestöissä luottamustehtävissä. Nykyiseen tehtäväänsä, johtamaan Haltiaa ja sen näyttelyiden suunnittelua sekä rakentamista, Kukko siirtyi vuonna Tähän työhön Kukon kokemukset luontokeskuksista ja näyttelynrakentamisesta sekä isosta puurakentamisprojektista antoivat erinomaisen lähtökohdan. LUONTO ON KOETTAVA Vapaa-ajalla Kukolle on tärkeää päästä luontoon hiihtämään ja veneilemään. Ympäri Suomea asuneen Kukon ominta sielunmaisemaa on Pohjois-Lappi ja Inari, jossa perheellä on vapaa-ajanasunnon rakennusprojekti meneillään, tietysti puusta. Myös puukäsityöt, luontokuvaus ja luontokirjat tuovat hyvää vastapainoa työlle. Kukolle on tärkeää laittaa itsensä työssään likoon kaikella kerätyllä osaamisella. Työllään hän haluaa edistää ihmisten kiinnostusta luontoon ja metsiin. Luontokeskusten ei tarvitse enää sivistää, koska tietoa on paljon saatavilla. Opettamisen sijaan tärkeämpää on tarjota kokemuksia, jotka herättävät elämää suuntaavan kiinnostuksen metsiä ja luontoa kohtaan, Kukko toteaa. Nimi: Timo Kukko Valmistunut: Helsingin yliopisto, 1995, metsänarvioimistiede Työpaikka: Suomen Luontokeskus Haltia, Espoo Motto: Uudet tulokset vaativat erilaista tekemistä 32 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

18 henkilöuutiset TUONEN SATOA Lauri Antero Hjelm* s k Kauko Juhani Laitinen s k Päiviö Riihinen* s k Jouni Ilkka Juhani Suoheimo s k * Muistokirjoitus on luettavissa liiton verkkosivuilla Metsänhoitaja-lehden osuudessa Henkilöuutisia. Metsänhoitajaliiton jäsenedut Punaiset laivat tarjoavat piristystä arkeen ja juhlaan. Risteilyedut on tarkoitettu Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenten vapaa-ajan matkoille asti. Sydämellisesti tervetuloa! MERKKIPÄIVÄT Päivämäärä/Nimi/Ikä Mäenpää Kauko Johannes Lehto Tero Olavi Uusitalo Veli Antti Pesonen Erkki Uolevi Wall Antti Kaarlo Kuitto Väinö Pekka-Juhani Äikäs Ahti Veikko Tapio Nederström Jaakko Risto Johannes Martikainen Timo Juhani Saarinen Lasse Valtteri Vitikainen Tuomo Tapani Rajamäki Juha Jaakko Vehanen Riitta Johanna Manninen Seppo Sakari Minkkinen Ismo Kalevi Koskela Veikko Ensio Gynther Matti Juhani Raittila Erkki Antti Virkkunen Tauno Ossian Tirronen Timo Ville Alaviuhkola Suoma Maria Pöykkö Veli Tapani Nissinen Risto Erkki Jooseppi Hiltunen Timo Veikko Numminen Matti Juhani Niininen Iris Kristina Tamminen Markku Juhani Tamminen Pekka Kalervo Leppänen Tapio Kauko Uolevi METSÄNHOITAJA Niemi Pekka Tapio Partanen Tauno Ilmari Voutilainen Mikko Kalevi Meriluoto Riitta Helena Karvinen Auvo Olavi Mattila Reijo Tapani MATKOILLA Saarentaus Timo Jouni Kalervo Starr Michael Robert Lipo-Lempiäinen Asta Kristiina Valtonen Pekka Tapio Väkevä Jouni Rikhard Siirilä Martti Juho Johansson Stig Gustaf Loikkanen Teppo Tapio John Vähäpesola Jukka Tapio Sironen Tuomo Tapio Karjalainen Harri Jouni Torri Olli Marko Helmisaari Heljä-Sisko Marketta Yli-Vakkuri Paavo Olavi Kilpeläinen Reijo Juhani Valsta Lauri Tapani Helander Matti Kalervo Vesanto Timo Jussi Jalmari Rajala Pekka Sakari Savolainen Heikki Jukka Olavi Hallila Heikki Tuomas Vesasto Pentti Toivo 90 Jäsenedut netissä: Katso kaikki etuihin kuuluvat reittivaihtoehdot ja hinnat Akava ry:n ja sen jäsenliittojen extranetistä osoitteessa: Helsinki Tukholma-risteilyt Viking Gabriella ja Mariella vuoropäivin klo %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY Vuorokauden risteily Turusta Tukholmaan Viking Amorella klo 8.45, Viking Grace klo %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY Päiväristeilyt Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS klo %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRYP Lisätiedot: vikingline.fi tai puh (1,64 a/vastattu puhelu + pvm/mpm). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

19 Koulutuskalenteri 2014 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, puh. (09) OPISKELIJANA TYÖELÄMÄSSÄ klo Helsinki Joensuu Tilaisuus on avoin kaikille, ei edellytä ilmoittautumista. TYÖNHAKUPÄIVÄ LUONNONTIETEILIJÄLLE klo Helsinki 7.3. Turku 8.3. Oulu Kuopio 8.4. OSAAMISEN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN klo Jyväskylä Kuopio Oulu Tampere Turku Helsinki Joensuu Koulutus Työelämä ESIMIES- JA LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Reilu peli työvälineitä esimiehille henkiseen työsuojeluun ja ristiriitatilanteisiin, kahden päivän koulutus, jossa välitehtävä. klo Turku 7.2. ja ESIMIESKOULUTUS Ei edellytetä esimiestehtävissä toimimista. klo Esimiestyön pelisäännöt Helsinki Esimies ja yhteistyötaidot Helsinki Voimavaroja johtamiseen Helsinki MAALI Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 1 (5) 9.12.2011 VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 9-10.12.2011) 1 Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tehy Tehyn ammattiosaston mallivaalijärjestys V103. Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7)

Tehy Tehyn ammattiosaston mallivaalijärjestys V103. Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7) Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7) 1 ' VAALITAPA Tehyn... ammattiosasto ry:n sääntöjen 13 ':ssä mainitut hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan ammattiosaston

Lisätiedot

Ehdokasasettelu päättyy Vaalimateriaali ja äänestyslippu postitetaan kaikille äänioikeutetuille viimeistään

Ehdokasasettelu päättyy Vaalimateriaali ja äänestyslippu postitetaan kaikille äänioikeutetuille viimeistään HAMMASLÄÄKÄRILIITON VAALIOPAS 2016 Suomen Hammaslääkäriliiton valtuuston vaali suoritetaan postiäänestyksenä 27.10. 16.11.2016. Hammaslääkäriliiton jäsenet valitsevat valtuustoon 40 jäsentä toimikaudeksi

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS Hyväksytty liittovaltuustossa 17. 18.5.2016 1 (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN :N 1 SOVELTAMISALA Jytyn sääntöjen 18 2 momentissa tarkoitetut liittovaltuuston jäsenet ja heille valittavat yleisvarajäsenet

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Einon päivän mietteitä Keväällä pohdittiin syksyn tes-neuvotteluista tulevan haasteelliset ja että lakoistakaan tuskin säästytään. Neuvotteluissa päästiin kuitenkin sekä työntekijöitä

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 1 Äänestys- ja vaalijärjestys 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 2 Hallitus määrää joka kolmas

Lisätiedot

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Joutsan kunnanhallitus 8 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 7 19.01.2015 KUNNANHALLITUKSEN VAALI Joutsan kunnanhallitus 12.01.2015 8 Kuntalain 17 :n mukaan valtuusto asettaa kunnanhallituksen. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta.

Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta. Liite: ohjesäännöt TYÖELÄMÄN TOIMIKUNTA Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta. Tehtävät: - tuoda yhteiskuntapolitiikkaa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS. 1 Vaalien aika ja äänestystapa

PIHTIPUTAAN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS. 1 Vaalien aika ja äänestystapa Edustajiston vaalijärjestys, yksi jäsenalue 1 (5) PIHTIPUTAAN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien aika ja äänestystapa Pihtiputaan Osuuspankin sääntöjen 14 :ssä mainittu edustajiston jäsenten

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 2.10.2015 klo 14.00 15.45 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Paikalla:

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS HALLITUKSEN ESITYS EDUSTAJISTON KOKOUKSELLE

EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS HALLITUKSEN ESITYS EDUSTAJISTON KOKOUKSELLE PIELISEN OSUUSPANKKI EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS HALLITUKSEN ESITYS EDUSTAJISTON KOKOUKSELLE 17.3.2011 1 Vaalien aika ja äänestystapa Pielisen Osuuspankin sääntöjen 12 :ssä mainittu edustajiston jäsenten

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

POHJOIS-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS

POHJOIS-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 (5) Vaalijärjestys on OP Osuuskunnan hallintoneuvoston 9.6.2016 vahvistaman mallivaalijärjestyksen mukainen POHJOIS-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien järjestäminen ja ajankohta

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama , 4, 33 ja 42 muutettu ) 2 luku VAALIVIRANOMAISET

Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama , 4, 33 ja 42 muutettu ) 2 luku VAALIVIRANOMAISET 1 HELSINGIN YLIOPISTO Keskusvaalilautakunta 29.8.2006/kr-k KAMPUSTEN VAALILAUTAKUNTIEN TEHTÄVÄT Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama 14.2.2003, 4, 33 ja 42 muutettu 16.2.2005) 2

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

KAINUUN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS. 1 Vaalien aika ja äänestystapa. 2 Jäsenalueittain valittavien edustajien lukumäärä

KAINUUN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS. 1 Vaalien aika ja äänestystapa. 2 Jäsenalueittain valittavien edustajien lukumäärä 1 (5) KAINUUN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien aika ja äänestystapa Kainuun Osuuspankin sääntöjen 14 :ssä mainittu edustajiston jäsenten vaali toimitetaan osuuspankin jäsenten äänestyksellä

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS RILin hallituksen hyväksymä 13.3.2014 Sivu 1 (6) ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS I Yleisiä määräyksiä 1 Sen lisäksi mitä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n (jäljempänä Liitto) säännöissä hallituksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät 2.2.2017 Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Suomen Metsäkeskus Kritiikki? = Arvostelu (https://fi.wikipedia.org/wiki/arvostelu)

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään seitsemän ja enintään kymmenen

Lisätiedot

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 1 Jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset SGY teki jäsenistölleen jäsenkyselyn syksyllä 2012 Vastausaika oli 18.10. - 7.11.2012 Jäsenkyselyyn vastasi 79 jäsentä (n. 15 %) 2

Lisätiedot