Kuljetus. Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta. Yrittäjä. Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuljetus. Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta. Yrittäjä. Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa"

Transkriptio

1 Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti 9/13 Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta Verovähennystä koulutuksesta Tietyöt olisivat tervetulleita Myrskylään Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa 1

2 Pääkirjoitus Dokusouppia se ihmeellistä, miten suuria tunteita voi kokea SKAL:n logistiikkaseminaarissa. On En ollut ainoa liikuttunut, kun Koskinen-Yhtiöiden nuoren polven yrittäjä Minna Ruponen kertoi tilanteesta Hinnerjoella: Kiertoreitille ajettu yhdistelmä joutuu punnertamaan risteyksessä väistövelvollisena ylärinteeseen, jota pienet alakoululaiset käyttävät koulutienään. Ei ole jalkakäytävää eikä edes piennarta. Kulku kuorman kanssa omaan huoltoterminaaliin ja lastauspisteelle on käytännössä suljettu. Koko toimintamalli on mietittävä uusiksi. Painajainen on seurausta paikallisen kivisillan kantavuusmittauksista. Minna kertoi tilanteesta ammattitaitoisesti, asiallisesti ja kiihkotta, mutta kuva pikkulapsista rekan vieressä tien poskessa sai ainakin itselläni tunteet pintaan. Täytyy ilmeisesti kovettaa itsensä seuraavaan seminaariin. (s ) Olen varma, että tämä verevä yritys selviää haasteistaan, toivon mukaan oman kylän ja viranomaisten tuella, ja ripeästi. Historiaa ja maisemaa on varjeltava, mutta eivät rekat lentääkään voi! Torstaina palkittiin järjestyksessä kolmas ammattiliikenteen sankari Helsingin Kaapelitehtaalla. Ammattina Sankari tunnustuksen sai edeltäviin rekkasankareihin nähden erilainen ammattilainen, nimittäin koulukyydityksiä hoitava Juha Lihavainen Kontiolahdelta (s. 8). Tämä Juusona tunnettu kuljettaja kantaa lapsista vastuuta monin eri tavoin enemmän kuin toimenkuva edellyttää, ja puhuu sekä toimii liikenneturvallisuuden puolesta. Joulun aikaan Juuso ilahduttaa lapsia joulupukin vermeissä. Ei siis tarvitse pelastaa konkreettisesti ihmishenkiä ollakseen esimerkillinen. Onnea Juusolle! Tunnustus meni varmasti hyvälle ammattilaiselle. Saa nähdä, miten ensi vuonna käy. Olisiko taas rekkasankarin aika? Kaikenkarvaiset tosi-tv-ohjelmat annostelevat ihmissuhdevellontaa joka kanavalla. Minulla on omat varaukseni BB-tyyppisiä ohjelmia kohtaan, mutta realityä voi kuulemma tehdä myös ilman örvellystä. Näin maistiaisia tammikuussa TV5:llä alkavasta sarjasta, joka kertoo kuljetusalan ammattilaisista ilman vasiten käsikirjoitettuja kommelluksia. Tykkäsin kovasti. 12-osaisen sarjan nimi on sattumoisin Ammattina Sankari, ja vaikka emme ole mukana itse ohjelman toteutuksessa, kuulumme sankarikonseptin taustavaikuttajiin. Mukana on myös kolme jäsenyritystämme, joten seuratkaapa ennakkomainoksia. Jos toteutus on hyvä ja toimialaa ja sen ammattilaisia kunnioittava, ohjelma voi tarjota kaivattua nostetta alalle. Hyvä että puhutaan, paree että asiaa, eikö? Tässä numerossa on muuten aiheena kuljetusinfra. Tiesittekö, että huonokuntoisia tiepäällysteitä löytyy Suomesta kilometriä, ja vuonna 2018 jo kilometriä? Kehno tiestö on itsestään kasvava luonnonvara, jota nastat kurittavat ja routa jäytää. Ja kun Suomi peittyy nietoksiin, raastavat tiekoneet jäätä kuoppaisesta tienpinnasta. Suodaanpa lämmin hellä ajatus teille ja tienkäyttäjille: Jos lisäämme kukin hivenen malttia ja ennakointia omaan tiellä liikkumiseen, ja auton ulkopuolella pidämme heijastinta esillä, suojelemme kulkijoita, ajopelejä ja teitäkin. Antoisaa, rauhallista ja kultaista joulunaikaa kaikille! Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen tai Toimituksen osoite Nuijamiestentie Helsinki puh. (09) fax (09) Vakituiset avustajat Jaana Sivén Olli Blomberg Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie Helsinki puh Ilmoitustrafiikki Ulkoasu Faktor Oy / Anu Koski Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos kpl KANNEN KUVA Maria Atosuo Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN X Painotuote PEFC/ PS. Muista myös Tienkäyttän linja (24 h/vrk) Docusoap = tv-viihdeohjelma, jossa esiintyvät ammattinäyttelijöiden sijaan tavalliset ihmiset. Nimi tulee dokumentin ja saippuasarjan yhdistelmästä. 3

3 Tässä numerossa Pääkirjoitus 3 Joulukuu 6 Toimitusjohtajalta 15 Ajankohtaista 10 Poikkeuslupien ehdot, kunnostettavat sillat, työnantajalle verovähennystä koulutuksesta, Kuorma-autoalan TES Jukka Lehtonen, Aavasaksa: 16 Painomuutos oli liian iso klöntti kerralla toteutettavaksi Ari Kilponen, Lapin ELY-keskus: 17 Vuoden lykkäys olisi ollut paikallaan mitta- ja massamuutoksessa Teiden romahtamista ei saa 20 jäädä odottelemaan Perustienpidon tulee olla jatkuvaa, sanoo Juha Högström Läänin Kuljetus Etelä-Karjala 22 on alansa moniosaaja Venäläisen kysynnän ansiosta kauppa ja rakentaminen on vilkasta 20 Kuljetusyrittäjä Juha Högström: Tienpitoon tulee saada yhteisvastuuta. Karkaavatko hyödyt käsistä? 24 Mitta- ja massamuutosten vaikutuksista kiihkeää keskustelua Logistiikkaseminaarissa Näyttelyt ja messut Olli Blomberg kokosi tiedot ensi vuoden hyötyajoneuvomessuista Muutoskatsastukset sujuvat 30 ilman ruuhkia Toteavat Timo Ojala, K1 Katsastajat ja Kalevi Lintula, A-Katsastus ALT ja SKAL selkiyttivät 31 tehtäväjakoaan ja tavoitteitaan Erikoistarjous ALT:n jäsenyydestä käytä hyväksesi! Kustannusmuutokset 32 kuorma-autoliikenteessä Kevyellä kalustolla kustannukset lievässä nousussa Meppi mittojen, massojen 34 ja järkipolitiikan puolesta Maantiekuljetusasiat ovat imaisseet Petri Sarvamaan mukaansa Puolan logistiikkaverkosto on mahdollisuus suomalaisille 38 Puola on itäisen Keski-Euroopan merkittävin logistiikkakeskus Työnteko ja toisista 41 välittäminen on arvokasta Kuntavaikuttaja Paula Laurikkalan kolumni Monta pykälää parempi peruspaku 42...on Mercedes-Benz Sprinter Kuorma-autotietäjät 43 palkintomatkalla Hollannissa Kohteena DAF Experience 2013 Euro 6 -tasoon täydellä valikoimalla 44 DAFin oranssi vallankumous JOKA NUMEROSSA: SKAL ajassa Onnea 59 Svensk resume

4 Uusi 9/13 1 Joulukuu Toivotamme Kuljetusyrittäjä-lehden lukijoille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2014! Jouluaatto Adventtisunnuntai Pyhän Lucian päivä Adventtisunnuntai Jean Sibeliuksen päivä Adventtisunnuntai Kuljetusyrittäjälehti ilmestyy Kuljetus SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä Itsenäisyyspäivä 9/2013 KULJETUSYRITTÄJÄ KULJETUSINFRA Adventtisunnuntai Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta työehtosopimus Tietyöt olisivat tervetulleita Myrskylään Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa 6

5 Ajankohtaista Valion edustajina paikalla olivat oikealta lukien logistiikka-asiantuntija Kaj Koski, logistiikkapäällikkö Juhani Pöntinen, tulosyksikön johtaja Reima Luomala ja jakelujohtaja Taneli Mero. Kuvassa myös SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen ja Elintarvikealan Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Seppo Tolonen (vas.) SKAL ja Valio solmivat koulutussopimuksen SKAL ja Valio yhteistyössä Valion sopimuskuljetusyritysten kanssa ovat solmineet viisivuotisen sopimuksen noin kuljettajan ammattipätevyyskoulutuksista. Sopimus allekirjoitettiin Kuljetuskuutiossa Helsingissä Juha Lihavainen Joensuusta on vuoden 2013 Sankari Torstaina palkittiin Helsingin Korjaamolla Juha Juuso Lihavainen, joka on toiminut 20 vuotta linja-autonkuljettajana. Juuso on poikkeuksellisen omistautunut työlleen. Hänen sydäntään lähinnä ovat pienet koululaiset, joita hän kuljettaa päivittäin. Erään koululaisen äiti kuvaa sankarikuljettajaa näin: Juuso pitää oppilaista huolta, soittaa kotiin jos aikatauluissa on viivettä, kertoo lapsille liikenneturvallisuudesta, palkitsee heijastimen käyttäjiä, on erittäin omatoiminen ja huolta pitävä, turvallinen kuljettaja. Kaiken huipuksi joka ikinen joulukuu hän pukeutuu työpäivinään joulupukiksi ja lapset pääsevät kouluihinsa joulupukin linja-autolla. Kaikille vastaantulijoillekin tulee Palkintosekin Juha Lihavaiselle (kesk.) luovuttivat kansanedustaja Kalle Jokinen ja Jussi Huhta Bridgestonelta. hyvä ja jouluinen mieli. Huippu tyyppi! Juha Lihavainen on osoittanut Ammattina Sankari -kampanjan arvostamaa herrasmiesmäistä käytöstä, jossa yhdistyy huolehtiva ja lapsista välittävä ilmapiiri. Palkintona hänelle ojennettiin euron palkintosekki, josta puolet hän lahjoittaa itse valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen, Kontiolahden Lehmon koulun kirjaston uusimista varten. Juuson työnantaja on Savo-Karjalan Linja Oy. Ammattina Sankari -kampanjalla etsitään vuosittain esimerkillistä kuljetusalan ammattilaisia. Nyt palkittiin järjestyksessä kolmas sankari. Valinnan teki tuttuun tapaan Ammattina Sankari -raati, johon kuuluu SKAL:n ohella muun muassa Rahtarit ja Veho. Alun perin konseptin toi Suomeen Bridgestone. Muutoksia SKAL-organisaatiossa SKAL Pohjois-Suomi ry SKAL Oulun lääni ry on muuttanut nimensä vuosikokouspäätöksen mukaisesti SKAL Pohjois-Suomi ry:ksi. Vahvistus yhdistysrekisteristä tuli lokakuun lopussa. Yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloitti joulukuun alussa logistiikkainsinööri Taavi Heikkinen, Heikki Huhanantin siirtyessä eläkkeelle. Yhteystiedot säilyvät entisinä. Osoite: Kiilletie 1, Oulu Puhelinnumero Palautetta VALLU-liikennelupajärjestelmästä Keräämme palautetta valtakunnallisen VALLU-liikennelupajärjestelmän käyttäjiltä. Kommentteja ja mielipiteitä voi toimittaa osoitteella Toimitamme koosteen palautteesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuoden lopulla. Liikennelupahaku toimii osoitteessa ja Liikenteenharjoittajahaku osoitteessa 8

6 Uusi ilme vuosi tarraan kilpailulla Heini Polamo, kuva Jaana siven Jäsenyritysten ajoneuvoihin liimattava vuositarra on näyttänyt samalta vuodesta toiseen. Lähdimme hakemaan tuttuun ovaaliin tarraan uutta potkua suunnittelukilpailulla. Lopputuloksena autotarran ulkoasu päivittyy ensi vuonna. Toivottavasti uusi Osaava suomalainen -tarra lyö itsensä läpi tien päällä. Kutsuimme suunnittelukilpailuun graafisen suunnittelun opiskelijoita useasta eri oppilaitoksesta. Kutsuun vastasi 33 suunnittelijaa, jotka lähettivät meille yhteensä 68 ehdotusta vuoden 2014 tarraksi. Tarrakilpailun voitti Tua Musakka, Metropoliaammattikorkeakoulun graafisen suunnittelun ensimmäisen vuoden opiskelija. Jäsenet saavat tarransa joulukuussa jäsenkorttipostituksen yhteydessä. Piirustustaito hyppysissä Kilpailun voittajan Tua Musakan tausta on mielenkiintoinen ja värikäs. 23-vuotias graafikon alku on pohjakoulutukseltaan ravintolakokki ja lisäksi hänellä on taidekehystäjän tutkinto. Taustalla on myös sarjakuvapiirtäjän opintoja. Graafinen suunnittelu on pitkäaikainen haave. Oma äiti on muotoilija ja kuvataiteen opettaja. Tuan mieli palaa painotöihin ja esittävään taiteeseen, ei niinkään digitaaliseen maailmaan tai abstraktiin taiteeseen. Uskon printtiin, vaikka sen sanotaan Palkitsemistilaisuudessa Tua Musakan (oik.) tunnelmat olivat korkealla: En ensin voinut uskoa että voitin! Nyt on hyvä tunne siitä, että olen oikealla alalla. olevan kuoleva laji. Tua piirsi tarrakuvan aluksi käsin ja ainoastaan viimeisteli kuvankäsittelyohjelmalla. Vaikka kuvan tuotantotapa ei ratkaissut kilpailua, on hienoa, että edelleen löytyy nuoria, jotka arvostavat piirustustaitoa. Piirtäjän käsityö alkaa jo olla harvinaista. Miten Tua päätyi voittajakuvaan? Mietin konseptia pari iltaa. Elementit (logo, teksti, värit, koko) oli tarkkaan määritelty, joten piti vain tehdä päätöksiä. Selailin vanhoja tarroja netissä ja päätin rikkoa muodon. Tuan mielikuva SKAL:n brändistä oli asiantuntijuus ja arvokkuus, ei siis kovin sähäkkä ja nuorekas. Tuan mielestä tarrakonseptissa on mahdollisuuksia kehittää ilmettä vaikkapa ajoneuvoa vaihtamalla. Auton tilalla voi olla muutakin, esimerkiksi henkilöhahmo. Mikään ei estä irrottelemasta tarrassa tulevina vuosina, jos niin halutaan. Tarran suunnittelu on yllättävän vaikeaa Meille tulleista tarraehdotuksista noin viidesosa täytti vaatimukset sommittelun, värien ja logon käytön suhteen. Monessa suunnitelmassa oli käytetty liikaa värejä tai ne eivät olleet harmonisia. Erittäin hyviä vaihtoehtoja oli lopulta viisi. Voittaneessa tarrassa oli jotakin uutta ja toisaalta jotakin muistumia perinteisistä SKAL-vuositarroista. Siinä oli ammattitaitoisesti noudatettu kutsussa annettuja ennakkotietoja väreistä ja logon käytöstä. Lisäksi suunnittelija toi omana ehdotuksenaan järjestön koko nimen kuvaan mukaan. Kuvan korkea laatu ja muunneltavuus tulevina vuosina vaikuttivat valintaan. Valintaa tehdessään puheenjohtajisto arvioi tarroja numeroituina, tietämättä tekijöiden nimiä. Tarran valitsi SKAL:n puheenjohtajisto. Teppo Mikkola ja Håkan Stara päätyivät toisistaan riippumatta samaan suosikkiin. 9

7 Jukka Lehtonen, Kuljetus-Lehtonen Oy: Talous kuntoon ennen uusia massoja! Lokakuun alusta voimaan astuneet uudet mitat ja massat jakavat kuljetusalan ammattilaisten mielipiteet ja näkökannat. Moni yrittäjä miettii varmaan vielä pitkään ennen kuin päättää jos päättää investoida uuteen raskaampaan kalustoon. Olli Blomberg oli liian iso klöntti kerralla toteutettavaksi, sanoo hallituksen puheenjohtaja -Painomuutos Jukka Lehtonen Aavasaksalla toimivasta Kuljetus-Lehtonen Oy:stä. Olisin mielelläni nähnyt pienempinä palasina läpiviedyn toteutuksen, vaikkapa neljä tonnia kerrallaan viiden vuoden välein! Maamme kuljetusyrittäjien joukossa varmaan moni ajattelee Jukan tavoin. Hän katsoo, että 68 tonnin painoa olisi voitu noudattaa viisi vuotta. Sen jälkeen olisi pitänyt tehdä perusteellinen tiestön kunnon kartoitus, ja vasta sitten jos teiden kunto siis sallisi olisi ollut 76 tonnin vuoro. Näin menetellen olisivat investoinnitkin jääneet inhimilliselle tasolle. Ensin oma pesä sitten valtakunta Jukan mukaan moni kuljetusyrittäjä varmaan haluaisi niin pian kuin mahdollista siirtyä suurimpiin sallittuihin massoihin ja mittoihin, mutta vähintään yhtä monella eivät taloudelliset rahkeet yksinkertaisesti riitä muutos- tai uusinvestointeihin. Mielestäni olisikin tärkeämpää, että oma yrityskohtainen talous ensin pyrittäisiin saamaan investoinnit kestävään kuntoon ja vasta sitten tehtäisiin investointipäätöksiä. Ja nekin vain siinä tapauksessa, että niistä oman yrityksen tai voimassa olevien kuljetustoimeksiantojen perusteella olisi todellista taloudellista hyötyä, Jukka painottaa. Jukka ei siis näe, että kalustoa pitäisi uusia vain sen takia, että lait ja asetukset sen mahdollistavat. Jokaisen tulisi tykönään kysyä pystyykö hän tosiaankin hyödyntämään kaiken sen kapasiteetin, mihin raskaampi, pidempi ja korkeampi ajoneuvoyhdistelmä antaisi mahdollisuuden. Onko mahdollista saada niin sanotut täydet tonnit ympäri vuoden vai joudutaanko ajamaan vajaakuormilla? Esimerkiksi tavaralinjaliikenteessä ei uusista massoista juurikaan ole hyötyä, kuormissa kun kulkee lähinnä kuutioita. Korkeuttakin olisi syytä tarkoin harkita, tieverkollahan on useita siltoja, joiden alta ei 4,4-metrisellä riskittä pysty ajamaan. Kahden kärryn loukku? Raakapuun kuljetuksiin on Jukan mukaan odotettavissa kahden kärryn loukkuja. Näin tullee käymään mikäli halutaan vuoden ympäri ajaa optimikuormilla. Raakapuun painohan vaihtelee sen mukaan miten kuivaa tai kosteaa se on. Yrittäjä joutuu siis kulloinkin valitsemaan nappaako veturin perään neli- tai viisiakselisen kärryn. Ellei tätä mahdollisuutta ole, on vaihtoehtona joko vajaakuorma tai ylimääräisen akselin (paripyörineen) mukana raahaaminen. Lisäakselit lisärenkaineen ovat merkittävä kustannustekijä ja myös yhdistelmän kömpelyyttä lisäävä ratkaisu. Ja jos kapasiteettia lisää olemassa olevaa kalustoa muokkaamalla, joutuu miettimään riittäkö se vanha viissatanen yhdistelmää kiskomaan. Jos ei, on pakko investoida aiempaa suurempitehoiseen vetoautoon ja sekin tietää osaltaan kuljetusyrityksen kustannusrakenteiden uudelleen päivittämistä, jotta tulot kattaisivat lisääntyneet menot, Jukka filosofoi. Hänen mukaansa talousoppineiden vanha viisaus sanoo, että hallinnoimisen hankaluus on suoraan suhteessa kasvat- Kuljetusyrittäjät eivät enää osta autoja vaan investoivat tuotantovälineisiin, sanoo Jukka Lehtonen. tamisen helppouteen. Sitä ei vaan aina tulla ajatelleeksi. Raha ei liiku ilmaiseksi sen paremmin yritykseen sisälle kuin siitä ulos. Juuri tämän ilmiön tasapainoon 16

8 saaminen on sitä taloudellista osaamista, jota monissa suomalaisissa kuljetusyrityksissä juuri nyt kaivataan. Poikkeusluvat mietityttävät Myös kaikkein raskaimpien yhdistelmien konfiguraatiot askarruttavat Jukkaa. Mikä tulee olemaan ratkaisumalli? Noin 76 tonniin saakka mentäneen normaaleilla täysperävaunuyhdistelmillä, mutta miten niitä suuremmilla painoilla? Veturin perässä kaksi puoliperää ja niiden perässä vasikka vaiko tavallinen rekka ja sen perässä täysperävaunu? Olkoon rakenne sitten mikä hyvänsä, niin maastot ja kelit tulevat vaikuttamaan ajo-ominaisuuksiin ja etenemiskykyyn, etenkin talviliukkailla ja kelirikkoaikaan. Tämä tulee olemaan fakta, sillä jo nykyisillä normaalipainoilla ollaan usein vaikeuksissa, ainakin alemmalla tieverkolla. Myös reittivalinnat nousevat Jukan mielestä avainasemaan aiempaa suurempia massoja ja korkeuksia sovellettaessa. Kattaako suuremmasta kuormasta saatu korvaus pidemmän ajoreitin aiheuttamat aiempaa suuremmat polttoaine- ja työaikakustannukset? Tukea rahoitusmaailmasta Koska investointi uuteen kalustoon tulee ainakin pitkällä tähtäimellä lisääntymään, peräänkuuluttaa Jukka rahoitusmaailmalta entistä syvällisempää paneutumista kuljetus- ja logistiikka-alan talousasioihin. Kuljetusyrittäjiltä edellytetään yhä useammin investointeja vaikkapa nostureihin, vaakoihin, tietokoneisiin, datayhteyksiin ja muihin erilaisiin kuormien käsittelyyn ja hallintaan liittyviin tekniikoihin. Ne kaikki maksavat paljon rahaa nostaen ajoneuvokaluston kokonaishankintahintaa. Kuljetusyrittäjä ei siis enää osta autoa, vaan hän investoi pitkäaikaiseen tuotantovälineeseen. Tämän soisi rahoittajapiirienkin päätöksiä tehdessään ymmärtävän, Jukka sanoo toivoen heiltä kuljetusyrittäjien suuntaan samankaltaisia ja -arvoisia joustoja kuin mitä vaikkapa teollisuuden, kaupan ja finanssimaailman eri aloille myönnetään. Jukka Lehtonen suosittelee oman yrityksen taloustilanteen huolellista kartoittamista ennen investointeja raskaampaan kalustoon. Ilman kuljetusalaa kun ei olisi sen paremmin kaupan kuin teollisuudenkaan aloja, Jukka lopuksi toteaa. Lapin ELY-keskuksen Ari Kilponen teiden nykykunnosta: Tarpeita todellakin on, mutta... Perustienpidon aiempaa pienemmät määrärahat ja väylien uudisrakentamisen valitettava vähentyminen ovat johtamassa ristiriitaiseen tilanteeseen. Yhä huonommilla teillä yritetään liikennöidä yhä suuremmilla ja raskaammilla ajoneuvoyhdistelmillä. Olli Blomberg Tieliikenteen eri tahojen keskuudessa oman alansa vankkana asiantuntijana tunnettu Ari Kilponen toimii Lapin ELY-keskuksessa liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen ohjausyksikön päällikkönä. Asemansa johdosta hän jos kuka on omiaan vääntämään meille maallikoille ns. rautalangasta, missä loppujen lopuksi mennään nykyisessä omalaatuisessa tilanteessa, jossa teiden kunto on hyvää vauhtia rapautumassa samalla, kun maantiekuljetuksissa ollaan ottamassa käyttöön mitoiltaan ja massoiltaan aiempaa järeämpää ajoneuvokalustoa. Koska Ari Kilponen on osaltaan päättämässä mihin kohteisiin ja millä tavoin jatkuvasti hupenevia, valtion budjetista saatavia määrärahoja ohjataan, on hänen eri tahoja kuultuaan voitava tehdä joskus kipeitäkin ratkaisuja. Silti päätösten on niin suuressa määrin kuin mahdollista tuotettava hyötyä tieverkon käyttäjille. Kylmä totuushan on, että alempi ja kaikkein alin tieverkko ovat kärsiviä osapuolia, kun koko maantieverkostoa pyritään pitämään edes lähellä nykyistä kuntotasoa, Kilponen toteaa. Tässä mielessä eniten mielipiteiden vaihtoa on herättänyt asetus aiempaa suuremmista kokonaismassoista, mutta jossain määrin myös korkeus. Esimerkiksi Lapin ELY-keskuksen vastuualueella meil- 17

9 lä on nyt 50 painorajoitettua siltaa, kun niitä aiemmin oli 23. Uusi 4,4 metrin korkeus ei sen sijaan tieteknisesti juurikaan tuottane ongelmia, esimerkiksi Rovaniemen keskustatunnelissa eli Revontulitunnelissa on riittävä pelivara, Kilponen painottaa. 100-tonniset keskusteluttavat Parhaillaan Trafin käsittelyssä oleva hanke noin 100-tonnisten ja 33-metristen ns. A- double-yhdistelmien 1) käytöstä määrätyillä reiteillä on Ari Kilposen mukaan vain yksittäinen keskustelua herättänyt asia tienhoidon ja perustienpidon kannalta. Toki uudet entistä raskaammat ja pidemmät yhdistelmät tulee mahdollisuuksien mukaan osaltaan huomioida määrärahojen ohjauksessa, mutta kyllä meidän on vähäisiä varoja kohdistettaessa huomioitava kaikki tienkäyttäjätahot yksittäisistä jalankulkijoista kaikkein raskaimpiin ajoneuvoihin, Kilponen painottaa. 1) A-double: puoliperävaunuyhdistelmä, johon on lisäksi liitetty varsinainen eli täysperävaunu, suomeksi voidaan puhua A-junasta, kun taas B-double eli B-juna koostuu vetoautosta ja kahdesta puoliperävaunusta. Uudet entistä raskaammat ajoneuvoyhdistelmät on kyettävä huomioimaan tienpidon nykyisten määrärahojen puitteissa, Ari Kilponen Lapin ELY-keskuksesta painottaa. Lapin tieverkkoa kuluttaa Ari Kilposen mukaan suuri määrä raskaita projektikuljetuksia. Näitä ovat Lapissa toimivien lukuisten kaivosten kone- ja rikastekuljetukset sekä Norjan ja Venäjän öljy- ja kaasuhankkeisiin liittyvät kansainväliset erikoiskuljetukset. Näiden usein huomattavan yliraskaiden ja -mittaisten kuljetusten lisäksi tulevat muun muassa tuulivoimahankkeiden edellyttämät ylipitkät ja -raskaat erikoiskuljetukset. Maamme erikoiskuljetusten niin sanottu tavoiteverkko ulottuu vain Rovaniemelle saakka. Täältä pohjoiseen on jokaisen erikoiskuljetuksen osalta laadittava erillissuunnitelma niin massojen kuin ulottuvuuksien suhteen. Tulevaisuutta ajatellen on esimerkiksi Norjan kanssa jo neuvoteltu Karigasniemen rajasillan uudistamisesta, nykyinen 60 tonnin rajoitus on mainittuja kuljetuksia ajatellen liian alhainen. Onneksi Kaukosen 50 tonniin painorajoitettu silta kantatiellä 79 korvataan uudella sillalla vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän jälkeen tätä raskaampien yhdistelmien ei enää tarvitse käyttää pitkää kiertotietä Sodankylän kautta matkallaan Kittilästä Rovaniemelle tai päinvastoin, Kilponen opastaa. Niukkuuden rajat jatkuvat Käytännössä tiemäärärahat edelleen pienenevät, Ari Kilponen huokaa. Toki tienpidon taso pyritään kuitenkin ylläpitämään niin lähellä nykyistä kuin mahdollista. Lapin osalta se merkitsee, että päättäjien ohjeistuksen perusteella noin 900 kilometriä maakunnan pääteistä on ylläpidon osalta etusijalla, kun teitä on kaikkiaan kilometriä, niistä päällystettyjä. Nykytasolla pysyäksemme vuodessa pitäisi päällystää vähintään 300 kilometriä, kun kuluvana vuonna päästiin vain 130 kilometriin. Toisaalta pulavuonna 2012 jäätiin alle 100 kilometrin. Tilanne on Kilposen mukaan siis vähintäänkin haasteellinen, etenkin uusien entistä raskaampien ajoneuvoyhdistelmien käyttöönottoa ajatellen. Ja jo siksikin, että siltojen ylläpitomäärärahojen taso tulee vuonna 2014 olemaan noin 20 prosenttia alle edellisvuoden tason. Ari Kilposen henkilökohtainen mielipide onkin, että ainakin vuoden lykkäys olisi ollut paikallaan uusien massojen käyttöönotossa. Nyt kun asetus sallii raskaammat yhdistelmät, joudutaan tiestölle lähitulevaisuudessa valitettavasti asettamaan lisää liikennöintirajoituksia, eikä tämä koske yksinomaan Lappia, vaan koko Suomea. Kilposen kertoman pohjalta johtopäätökseksi muodostuu, että monissa tapauksissa ajomatkat siis voivat pidentyä melkoisesti. Tämä saattaa merkitä toivottuun kustannustehokkuuteen negatiivisesti vaikuttavia, kokonaan uusia kustannuksia. Eikä yksinomaan lisääntyneen polttoainekulutuksen muodossa, vaan myös lisääntyneenä ajoaikana. Tämä seikka taas on huomioitava ajo- ja lepoaikasäädöksiä noudatettaessa: on varmistauduttava sopivien taukopaikkojen löytymisestä. Esimerkiksi 33-metrinen moniperävaunuyhdistelmä ei mahdu ihan jokaiselle levikkeelle eikä välttämättä jokaiselle tankkauspaikalle tai liikenneaseman pihalle. Erityisesti ajoradasta erillään olevien levähdysalueiden ja liikenneasemien liittymät voivat olla hankalia noin 33-metriselle yhdistelmälle (kuvassa Ruotsin mallin mukainen ns. ETT-yhdistelmä). 18

10 Iloisella perusluonteella varustettu Juha Högström heräyttää hymyn tai naurun tuon tuostakin. Kyllä arjesta ilojakin löytyy, vaikka vakavista asioista tänään puhuttiinkin. Teiden romahtamista ei saa jäädä odottelemaan Perustienpidon tulee olla jatkuvaa, muuten edessä on sellainen romahdus, ettei siitä enää selvitä, arvioi alempiasteisen tieverkon päivittäiskäyttäjä, kuljetusyrittäjä Juha Högström Myrskylästä. Ulla Eskelinen Tänä marraskuun maanantaina Juha Högström siirtyy imukeräilyautonsa rattiin kello Orimattilassa. Edessä hänellä on yhdeksän lypsytilaa päivävuorossa ja sen jälkeen täyden perävaunullisen yhdistelmän siirtäminen Sipooseen Arla Ingmanin Söderkullan meijerille. Purkamisen ja pesun jälkeen nuppikuorma kerätään Porvoon ympäristöstä ja viedään taas Sipoon meijerille. Kokonaismatkaa autolle kertyy reitistä riippuen päivittäin 430 kilometriä tai 940 kilometriä. Maitoa kulkee vuorokaudessa noin litraa. Itä-Uudenmaan mutkaiset tiet Itä-Uudenmaan maaseudulla maisemat vaihtelevat. Riittää peltoja, mäkiä, mutkia ja tien pinnan vaurioita. Toimivien tilojen lisäksi ohi vilahtaa tyhjillään olevia taloja, kauppoja ja yrityksiksi muutettuja kouluja. Tänään on kaunista, mutta alemman tieverkon kunnossa ei ole hurraamista. Miten näillä teillä pärjätään talven liukkailla ja yön pimeydessä? Tiet ovat surkeassa kunnossa. Paikattu miten sattuu, tai sitten ei ollenkaan. Orimattila Koskenkylä -tiellä on sentään pientareita paranneltu ja nostettu, mutta talvisin ajoneuvot seisovat mäkien alla odottamassa hiekoitusta tai aurausta. Kesällä lanaukset pitäisi tehdä ammattitaidolla ja ajatuksella. Muodot ne ovat tiessäkin tärkeät. Veden on päästävä valumaan ojaan ja kallistusten on oltava kohdallaan. Pienet asfalttitiet alkavat olla meillä täällä etelässä huonompia kuin hiekkatiet. Ennen asfalttityömailla tuli jonoteltua, mutta enää ne eivät ärsytä. Päinvastoin. Nostaisin hattua, jos niitä vielä meilläpäin näkyisi, Juha Högström toteaa. Yhteisvastuuta tienpitoon Yötuureissa ehtii miettiä sitäkin, että kun entiset tiepiirit purettiin, tiestön peruskunnon hoitaminen siirtyi kasvottomille ELY-keskuksille. Tästä piti syntyä säästöjä, mutta missä ne ovat? Ainoa tuloksentekoväline näyttää olevan se, ettei parannustöitä tehdä enää ollenkaan. Aikanaan oman alueen tiemestarille oli kunnia-asia vaalia teiden peruskuntoa. Nyt mikään ei ole enää kenenkään aluetta. Kuka antaisi oman talonsa mädäntyä 20

11 Enää eivät asfalttityömaat ärsytä. Päinvastoin. Nostaisin hattua, jos niitä vielä meilläpäin näkyisi. kymmenen vuotta ja toteaisi sitten, ettei tätä voi enää korjata, Juha ihmettelee. Alemmalle tieverkolle on kuitenkin käymässä juuri näin. Mikä on poissa silmistä, on poissa mielestä. Kymmenen vuoden kuluttua nämä tiet on rakennettava kokonaan uudestaan, jos rapautuminen jatkuu tätä vauhtia. Luulisi, että teiden kunnostaminen kiinnostaisi yhteisesti kaikkia. Meidän yrittäjienkin pitäisi jaksaa vaatia enemmän yhdessä kunnan, yrittäjäjärjestöjen ja teollisuuden kanssa. Kuljetusyrityksen ja yhteiskunnankin taloudessa syntyy säästöjä, jos tieverkko on paremmassa kunnossa. Yksityisteiden talvikunnossapito paikoin parempaa Valtio antaa avustuskelpoisille yksityisteille perusparannukseen tukea. Vaikka sen määrä on pudonnut reilusti, huolehtivat tienhoitokunnat etenkin talvisin monilla paikoilla yksityisteistä paremmin kuin alemman tieverkon yleisistä teistä huolehditaan. Maanviljelijöiden oma kalusto on kehittynyt ja sillä hoidetaan välillä talkootyönä myös osia yleisistä teistä. Monte Carlon malliin Juha Högström opiskeli Porvoon ammattikoulussa auto- ja kuljetuslinjalla ja sai jo silloin tuntea aamuin illoin Myrskylä Porvoo -välisen tien mutkat. Paikalliset kutsuvatkin väliä Monte Carlo -reitiksi. Paikkaa paikan päälle. Asukkaat ja kunta ovat tehneet tien oikaisemisesta useita aloitteita, koska tie ei todellakaan houkuttele uusia tulijoita asukkaan Myrskylään. Oikomista ei ole tullut, mutta pyytämättä koko etapille 60 km/tunnissa nopeusrajoitus, Juha kertoo. Verhon heilahdus Vähän yli nelikymppinen Juha Högström on viihtynyt hyvin työssään ja arvelee viihtyvänsä vielä parikymmentä vuotta. Maidon keräilykuljetus on hänelle ajotehtävistä läheisintä. Taksiajossa vilkas mies saa hyvää vastapainoa yksinäisille työtunneille. Taksikyydit ovat vähentyneet viikonloppuisin, mutta muut yhteiskunnan kuljetukset lisääntyneet arkena. Soranajoon Juha ehtii lähinnä vain kuljettajien lomaaikoina. Urheilullisen nelihenkisen perheen vapaa-aikaan liittyy kiinteästi urheiluseura Myrskylän Myrskyn yleisurheilu- ja hiihtotoiminta. Juhalla on paikka myös seuran johtokunnassa. Aikaa vievästä rakkaasta ralliurheilusta Juha luopui kolme vuotta sitten lasten harrastusten vuoksi. Maidon keräily on usein hyvin yksinäistä työtä varsinkin ilta- ja yöajossa. Joillakin tiloilla vain ikkunaverhon vähäinen heilahdus kertoo vuodesta toiseen, että sinut on havaittu. Toisinaan pääsee vaihtamaan kuulumisia emäntien tai isäntien kanssa. Tänään tarinaa heitetään poikkeuksellisesti jopa useamman isäntämiehen kanssa. Jos minut kutsutaan kahvikupilliselle, suostun varmasti, koska sen verran harvinaista se nykyisin on. Aikatauluhan siinä venyy ja saatan joutua sitten meijerillä jonottamaan vuoroani, mutta on se sen arvoista, Juha nauraa. Juha Högströmin reitin varrella isoimmilla tuottajilla on vajaa 200 lypsävää. Kuljetus-Högström Oy Perustettu: 1966 Kotipaikka: Myrskylä Kalusto: yksi maidon imukeräilyauto, kaksi taksia, yksi maansiirtoauto Asiakkaat: Arla Ingman, Porlammin Osuusmeijeri, Ruhan meijeri Ky, Rudus Henkilöstö: neljä vakituista ja yksi osa-aikainen kuljettaja 21

12 Läänin Kuljetus Lappeenrannassa on ALANSA MONIOSAAJA Etelä-Karjalassa eletään kaupan ja rakentamisen vilkasta kasvukautta. Läänin Kuljetus Lappeenrannassa on myös laittanut kauhansa soppaan ja ammentaa hyvää tulosta asiantuntemuksellaan ja monipuolisella tarjonnallaan. Anneli Similä Täältä etelästä on aina hyvä käydä kurkkaamassa mitä muualla Suomessa tapahtuu. Siellä tapahtuu nimittäin aika paljon, niin kuin nyt Lappeenrannan seutuvilla esimerkiksi. Lehdistä on toki saanut lukea, että venäläiset turistit pyörähtävät Lappeenrannassa kauppareissuilla. Ilmiön todellinen mittakaava paljastuu kuitenkin vasta paikan päällä: Kauppakeskuksia, hotelleja, huoltoasemia ja uusia asuinalueita rakennetaan pitkälti venäläisen kysynnän ansiosta. Vilkasta rajanylitystä Petri Siivo toimii Läänin Kuljetuksen toimialajohtajana. Hän aloitti työnsä Etelä-Karjalan aluejohtajana vuonna 2010, jolloin silloinen Etelä-Karjalan KTK fuusioitui Läänin Kuljetukseen. Lappeenrannan alueen raju kasvu oli täydessä vauhdissa jo tuolloin. Nyt kuluvan vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana on Suomen kaakkoisraja ylitetty jo noin 8,7 miljoonaa kertaa. Kasvu on ollut vilkkainta Lappeenrannasta 20 kilometrin päässä sijaitsevalla Nuijamaalla, jossa rajanylityksiä on tapahtunut yli 3 miljoonaa. Kun lasketaan, että venäläinen turisti jättää Suomeen keskimäärin 140 euroa yhdellä käynnillä, on sillä valtava merkitys työpaikkojen kasvulle tällä alueella, Petri Siivo kertoo. Perinteisen savupiipputeollisuuden työllistäjien, kuten paperinvalmistaja UPM Oyj:n, rinnalle on siunaantunut runsaasti palvelu- ja rakennusalan töitä ja työpaikkoja. Läänin Kuljetus on myös ottanut oman siivunsa kasvusta kuljetusten, urakoinnin ja kiviainesmyynnin asiantuntijana. Yhdyskuntarakentamisen asiantuntija Käsitys KTK:ista pelkkinä ajovälityskeskuksina on pitänyt jo aikaa sitten heittää romukoppaan. Toki kuljetukset ovat edelleen tärkeitä. Esimerkiksi Läänin Kuljetuksen Lappeenrannan toimipisteessä kuljetuksille ja kuljetusten hyvälle asiakaspalvelulle laitetaan suuri painoarvo. Nykyään useimmat KTK:t ovat kuljetusten ohella kuitenkin täyden palvelun tavarataloja, joissa riittää osaamista laidasta laitaan. Niin myös Läänin Kuljetuksessa, jossa yhdyskuntarakentaminen on erityisen vahvaa aluetta. Hyvänä esimerkkinä tästä on läheinen Taipalsaaren Pappilanniemen alue, jonne yritys rakensi juuri koko kunnallistekniikan tiet, vesijohdot, viemärit ja valaistuksen alusta loppuun. Yhteensä alueelle on lohkottu 63 pientalotonttia, joilla rakentaminen on nyt täydessä käynnissä. Ainoastaan sähkötöissä yritys käytti aliurakoitsijaa, muuten kaikki työvaiheet tehtiin alusta loppuun oman henkilökunnan voimin. Tarjoamme vaihtoehtoisen tavan toimia kokonaistaloudellisesti. Aluepäällikkömme Pekka Mäkinen osaa vuosien kokemuksella hinnoitella urakat tiukasti, mutta kannattavasti. Meillä on sellaista osaamista, jota harvoilla yrityksillä on tarjota. Nuoren polven työnjohtajilla on maanmittaukset hallussaan uusimmilla laitteilla ja muutenkin meillä on asiantuntemusta omasta takaa kaikkiin työvaiheisiin. Pyrimmekin palkkaamaan mahdollisimman monitaitoisia ihmisiä, Petri Siivo kertoo. Kyseisellä Taipalsaaren työmaalla ei luonnollisestikaan riittänyt pelkkä tekninen osaaminen, vaan tarvittiin myös kuorma-autoja ja koneita eri työvaiheisiin. Parhaimmillaan työmaalla oli töissä 22 erilaista maansiirtokonetta, kuormaautoa tai kaivuria, joita voidaan liikutella Läänin Kuljetus -konsernin toiminta-alueella tarpeen mukaan. Kalaa 40 metrin tiskiltä Katu- ja viemäriverkoston rakentaminen, saneeraustyöt, pilaantuneiden maiden siirtäminen ja muut maarakennustyöt sekä uusien kohteiden rakentaminen ovat Läänin Kuljetuksen arkipäivää. Nytkin Lappeenrannan toimiston välittömässä läheisyydessä jylläävät koneet, kun vanhan asuinalueen teitä ja viemäriverkostoa laitetaan uuteen uskoon. Läheiset kunnat ja kaupungit ovat tärkeitä asiakkaita. UPM:n sekä Outotecin alueilla tehtävät kunnossapitotyöt ovat lähes jatkuvia. Tämän vuoden suurin rakennuskohde oli Imatralle alkuvuodesta valmistunut ABC-liikennemyymälä kolmen hehtaarin asfalttikenttineen. Soraa alueelle kuljetettiin noin m 3, mikä tarkoitti neljän kasettiauton työpanosta neljän kuukauden aikana, yhteensä yli autokuormallista soraa. Uskon, että kiivas rakentaminen jatkuu vielä ainakin parisen vuotta. Ensi kesänä tänne ruvetaan rakentamaan IKEAn 22

13 Petri Siivo vastaa urakoinnista ja maarakennushankkeista kaikilla Läänin Kuljetus -konsernin alueilla. tavarataloa. Ajokalustoamme on siellä jo nyt mukana tontinraivaustöissä, mutta varsinaisen rakentamisen tarjouskierros on vielä alkuvaiheessa. Haastattelupäivän päätteeksi teemme Petri Siivon kanssa vielä kierroksen Lappeenrannassa. Uskottava se on - suurten kauppakeskittymien parkkipaikoilla ainakin joka toinen auto on venäläisrekisterissä. Upea muotitalo on juuri avaamassa ovensa turistivirran toivossa. Myymälöiden jopa 40 metriä pitkät kalatiskit tarjoavat venäläisturisteille tuoretta kalaa, jota nämä kovasti arvostavat. Varsinkin lauantai-aamuisin venäläiset turistit valtaavat kaupungin keskustan. Tämä herättää paikallisissa asukkaissa myös ristiriitaisia tunteita, mutta täytyy muistaa, että venäläiset tuovat leivän tullessaan monille asukkaille. Läänin Kuljetus Etelä-Karjala osa Läänin Kuljetus -konsernia, jonka pääkonttori on Turussa koko konsernin liikevaihto oli noin 50 miljoonaa vuonna 2012 yksi vilkkaimmista kymmenestä konsernin toimipisteestä 10 miljoonan liikevaihdollaan osakkaina muun muassa noin 60 kuljetusyrittäjää, joilla lähes 100 autoa. Toimialajohtaja Petri Siivo vastaa urakoinnista ja maarakennushankkeista kaikilla Läänin Kuljetus -konsernin alueilla konsernin johtoryhmän jäsen rakennusalan työkokemusta muun muassa Kiinasta, Intiasta ja Venäjältä. 23

14 Kansanedustaja Kalle Jokinen toivoo, että tiestön rahoituspäätökset kantaisivat yli vaalikausien. Taustalla Håkan Stara. Logistiikkaseminaaria isännöi ja juonsi varapuheenjohtaja Håkan Stara. Kaikki esitelmät löytyvät osoitteessa: 76-tonniset ja tieverkko karkaavatko hyödyt käsistä? Keskustelu kävi ajoittain kiihkeänä SKAL:n logistiikkaseminaarissa Kansallismuseossa Seminaariväki syventyi mitta- ja massa-asetusmuutoksen vaikutuksiin tieverkolla. Lisäksi perehdyttiin niin kuljetusyrityksen kuin asiakkaankin näkökulmiin ja rahoituksen haasteisiin. Pysäyttävin oli Koskinen-Yhtiöiden puheenvuoro. Heini Polamo, kuvat Jaana Sivén Automobiilin nopeus on voittamaton. Eikä sen voimaa epäile kukaan, joka on nähnyt rautakauppias Renlundin kuorma-automobiilin. Niin se on, ettei täällä kaupungissa kohta hevosia tarvita. Elävä voima saa väistyä koneellisen voiman tieltä. Puheenjohtaja Teppo Mikkola avasi seminaarin hauskalla lainauksella Helsingin Sanomista vuodelta Tepon mukaan asetusmuutos on kuljetusyrityksille vaativimpia liiketoimintaa koskettavia muutoksia vuosikymmeniin. Hän pohti, pysyykö liikenneinfra logistiikan kehityksen kyydissä, vai jarruttaako tiestön kunto jo yleisen hyvinvoinnin kehitystä, kansantaloutemme kilpailukykyä. Teppo myös muistutti, että Suomi ei saa unohtaa raskasta teollisuutta, sillä siitä saatavat vientitulot rakentavat vielä pitkään siltaa uusiin toimialoihin. Tepon kysymykset seminaariväelle: Tuleeko lähitulevaisuudessa uusia yllättäviä teknisiä muutoksia, jotka vaikeuttaisivat alkuvaiheessa investointeja tehneiden yritysten kannattavuutta? Pystyvätkö kunnat, kaupungit ja valtio panostamaan omien liikenneväylästöjen kehittämiseen? 24

15 Minna Ruponen. Raimo Tapio. Harri Pursiainen. SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola. Unohtakaa 76-tonnisten ylipainotoleranssit Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen paikkasi viime hetkellä estynyttä ministeri Merja Kyllöstä. Puheenvuoro käsitteli logistista kenttää päivän teemaa laajemmin. Pursiainen kertoi, että liikenneministeri puolustaa Suomen kansallista kabotaasitulkintaa EU:ssa. EU on kyseenalaistanut Suomen kansallisen 3 kuukauden ja 10 kuljetuksen määritelmän. Niskuroiva Suomi voidaan haastaa EU-tuomioistuimeen. Merja Kyllönen ja hänen ministerikollegansa muista korkean kustannustason maista lähettävät liikennekomissaari Siim Kallasille yhteisen vetoomuksen siitä, että kabotaasioikeutta ei laajennettaisi nykyisestä. Kabotaasi on alun perin tarkoitettu tyhjänä ajon välttämiseen, ei lakisääteisten maksujen kiertämiseen, muistutti Harri Pursiainen. Kabotaasia hyödyntävät yritykset eivät osallistu tieverkkomme ylläpitoon, ja siitä päästiinkin päivän varsinaiseen teemaan. Vuosiksi tiestölle on osoitettu yhteensä 55 miljoonaa euroaa korjausrahaa asetusmuutoksen vuoksi. Ensi vuonna rahasta käytetään 15 miljoonaa (ks. s. 11). Pursiainen kertoi myös EU:n mitta- ja massadirektiivin muutoshankkeesta ja Pohjoismaiden kannalta ikävästi esiin pulpahtaneesta rajat ylittävän moduuliliikenteen rajoittamisesta. Nyt Suomen ja edunvalvojien on vakuutettava ne europarlamentin jäsenet, jotka eivät näe moduulien rajoittamisen huonoja vaikutuksia ympäristölle ja taloudelle. Harri Pursiaisen näkökulmia Korjattavien siltojen tärkeysjärjestyksen laatimiseen tarvitaan kuljetusyritysten ja niiden asiakasyritysten näkemyksiä (ks. s. 11). 76 tonnin rekoissa vakiintuneet ylipainotoleranssit eivät enää päde. Lähtökohta on, että yli 76-tonnisilla ei oikeasti ajeta. Yrittäjät, kantakaa vastuunne vaarallisten aineiden kulje- tusten laillisuudesta! Tarkistusten perusteella VAK-sääntöjä ei noudateta 35 prosentissa kuljetuksia. Voisimmeko ampaista kansainvälisen kehityksen kärkeen älykkäillä liikennepalveluilla? Tilaisuuden moderaattori, SKAL:n varapuheenjohtaja Håkan Stara tiivisti, että toimiala uskoo tulevaisuuteen, sillä yritykset ovat investoineet arviolta miljoonaa euroa kalustomuutoksiin. Myös tiestön kunnostamiseen pitäisi löytyä rahaa ja tahtoa. Siltojen kartoitus jo pitkällä Liikenneviraston ylijohtaja Raimo Tapio valotti asetusmuutosta valtiollisen tienpitäjän näkökulmasta. Suurin osa valtion tieverkosta kantaa uudet enimmäispainot, eikä teiden sortumista tarvitse pelätä. Kolikon toinen puoli on, että asetusmuutoksen vuoksi tehdyissä mittauksissa on ilmennyt siltarakenteiden piileviä ongelmia, joiden vuoksi uusia rajoituksia on ilmestynyt myös odottamattomiin liikennepaikkoihin. Nykytiedon mukaan jopa 500 sillalle tulee painorajoituksia. Ongelmat ovat suurimpia Varsinais-Suomessa. Uuden 4,4 metrin enimmäiskorkeuteen nähden matalia alikulkuja on valtion teillä 120. Suomen 34 lossista 28 ei voi kuljettaa 76-tonnista yhdistelmää. Itse tiestöllä suurin ongelma ovat valmiiksi kehnot tienpäällysteet. Huonokuntoisia päällysteitä on 2014 arviolta kilometriä ja neljässä vuodessa määrä kasvaa vielä kilometrillä. Tilanne on yhtä huono kaikkialla Suomessa. Liikenneviraston näkemyksen mukaan yrittäjissä suurta närää aiheuttanut 68-tonnisten paripyörävaatimus vie tienpinnan rasituksen minimiin. 25

16 Timo Rytkönen. Kalle Jokinen. Håkan Stara. Poimintoja Raimo Tapion puheenvuorosta Seuratkaa säännöllisesti rajoitusluetteloa Liikenneviraston verkkosivuilla. Luettelo päivittyy sitä mukaa, kun tietämys lisääntyy. Liikennevirasto käyttää tieverkon ylläpitoon ja kunnostukseen alle 200 miljoonaa euroa vuosittain. Tiemäärärahat olisi sidottava indeksiin. Liikennevirasto panostaa täsmätalvihoitoon. Nopeuksia joudutaan rajoittamaan huonokuntoisilla teillä. Suurempien ja painavampien ajoneuvojen liikkumisen mahdollistamiseksi pitää vahvistaa siltaa ja korottaa noin 100 alikulkua. Yksittäisen sillan korjaamiseen menee päätöksestä alkaen noin kaksi vuotta. Liikenneviraston laskelmat Jotta asetusmuutos voisi toteutua kaikkialla Suomessa, rahaa tarvittaisiin 20 vuoden aikana seuraavasti: 300 miljoonaa siltojen painorajoituksia pois 100 miljoonaa alikulkujen rajoituksia pois 200 miljoonaa tierakenteiden vahvistusta 10 miljoonaa valmistelevia töitä. Yhteensä: 30 miljoonaa euroa vuodessa 20 vuoden ajan Selkoa tiestön korjausvelasta Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kalle Jokinen kiitti aluksi mahdollisuudesta kokeilla itse 76-tonnisia ajopelejä. Hän osallistui Ison Ratin Takana -tapahtumaan syyskuussa. Rahaa on löydyttävä, Jokinen painotti. Hän oli Raimo Tapion kanssa samaa mieltä siitä, että rahoitukseen on lisättävä vuotuinen indeksikorotus, jotta perusväylänpidon ostovoimaa saadaan nostettua. Hän kertoi myös, että liikenne- ja viestintävaliokunta tekee selvitystä siitä, mistä noin 2 miljardin euron korjausvelka tiestöllä muodostuu, miten korjaustarve voidaan täyttää ja miten sen kehitys voidaan pysäyttää. Kalle Jokisen pääviestit Suomen on uudistuttava ja sen osana myös logistiikan on uudistuttava. Liikenneverkon rahoituksen kehittämistä on tehostettava. Asetusmuutoksen vuoksi myönnetty 55 miljoonan euron lisäraha siltoihin on riittämätön. Perustienpidon rahoituspäätösten olisi kannettava yli vaalikausien Kunnat selvitystyönsä alussa Kuntien edustajat ovat monessa yhteydessä kertoneet, että asetusmuutos tuli liian ripeästi. Kuntaliitto oli pyytänyt asetuksen lykkäystä vuoteen 2015, mutta ei sitä tunnetusti saanut. Seminaarissa kuntia edustanut projektijohtaja Timo Rytkönen Helsingin kaupungin Rakennusvirastosta kertoi, että rahat ovat pääkaupungissakin tiukalla, eikä lisää ole luvassa. Yksi suurimmista haasteista ovat katuverkon alle jälkiasennetut putket ja yksityiset maanalaiset rakenteet, jotka heikentävät paikoin kantavuutta. Helsingin sillat ovat pääasiallisesti vankkoja ikään katsomatta. Jos vahvistettavaa löytyy, sillekin on hintalappu laskettuna: Sillan kantavuuden parantaminen maksaa 500 euroa kansineliömetriä kohden. Kaikkien vaikutusten selvittäminen vie vielä aikaa. Asetusmuutoksen seurauksia Helsingissä 15 siltaan uudet korkeusrajoitukset ja raitiotien ajojohteita nostettava paikoin. Onnettomuusriski kasvaa, kun siltojen (alituksen) turvamarginaali pienenee. Lisääntyvä kuormitus aikaistaa siltojen peruskorjauksia. Muiden kuntien tilanne on arvoitus. Motissa Hinnerjoella Nuppineulan olisi kuullut putoavan, kun Koskinen-Yhtiöiden kolmannen polven yrittäjä Minna Ruponen kertoi yrityksen tilanteesta Hinnerjoella, Euran kunnassa. Yhtiön toiminnassa 26

17 Paavo Iittiläinen. Olli Lindroos. Kuljetusyrittäjä Jari Välikangas luovutti SKAL suoritealat tunnustuspalkinnon, Kultaisen Pisaran, Trafin johtavalle asiantuntijalle Anu Häkkiselle. sen omalla huoltokorjaamolla ja terminaalilla on huomattava merkitys. Kotipesälle johtavan kirkkosillan kantavuusmittausten seurauksena kulku täydessä kuormassa ei enää onnistu vanhoillakaan painoilla. Vaihtoehtoisen reitin varrella on kapea alakoululaisten käyttämä tie ja ahdas ylärinteeseen taittuva risteys. Tilanne kauhistuttaa Koskinen-Yhtiöitä ja kuntalaisia lapsista vanhuksiin. Talviaikaan reittiä on lähes mahdotonta käyttää. Siellähän sitten ollaan, ojassa, Minna Ruponen kuvasi tilanteen liukkailla. Pahimmassa tapauksessa terminaali- ja korjaamotoiminta omalla toimipaikalla loppuu, ja väeltä vähenevät työt. Vajaakuormalla ajo lisääntyy, kustannukset kasvavat ja koko konsepti on mietittävä uusiksi. Paikalliset maanomistajat vastustavat Koskinen-Yhtiöiden esittämiä eri silta- ja tievaihtoehtoja. Yksityisen sillan hintalappu olisi noin euroa. Se ei ratkaisisi seudun muiden yritysten kuljetustarpeita. Koskinen-Yhtiöiden ongelmaan haetaan ratkaisua yhdessä ELYkeskuksen ja Euran kunnan edustajien kanssa. Laskelmat eivät lupaa megasäästöjä Kuljetuspäällikkö Paavo Iittiläinen Metsä Groupista kertoo, että yritys kompensoi kuljetusliikkeille omavastuuosuuden päälle, jos ne joutuvat ajamaan vajaakuormilla rajoitusten vuoksi. Metsä Groupin murheenkryyni on Äänekosken Häränvirran silta, jolle Liikennevirasto asetti lokakuussa uudet painorajoitusmerkit. Kustannukset kasvavat niin metsäyhtiölle kuin kuljetusyrityksillekin, kun ajellaan vajailla kuormilla. Yhtiön laskujen mukaan vuotuinen tappio olisi noin euroa. Metsäteollisuus oli kokonaispainojen korotuksen äänekkäimpiä lobbareita koko prosessin ajan. Metsäyritykset odottivat tehokkaampia, halvempia ja ympäristöystävällisempiä kuljetuspalveluita entistä kannattavammilta kuljetusyrityksiltä. Nyt ainakin Metsä Group haikailee painorajoitusten palauttamista edes samalle tasolle kuin ennen asetusmuutosta. Yhtiössä uumoillaan, että vuosi sitten esitetyt kustannussäästöt eivät noin vain toteudu. Metsä Groupin toiveita Malttia valtion siltojen laputtamiseen. Resurssit tulisi keskittää tärkeimpien väylien kunnostamiseen. Yksityisteillä tulisi välttää ylilyöntejä ja varmuuden vuoksi -ajattelua. Mahdollisista uusista siltarajoituksista tulisi ilmoittaa jo tien alussa. Poikkeuslupia haettu ympäri Suomea Ylijohtaja Olli Lindroos Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista esitteli tuoreet tilastot: lokakuun aikana autoa oli rekisteröity yli 60 tonnille, ja niistä 240 suurimmille eli 76 tonnin painoille. Marraskuun 13. päivään mennessä yhdeksän kuljetusyritystä oli jättänyt poikkeuslupahakemuksen yli 76 tonnin painoisille yhdistelmille eri puolilla Suomea. Sinänsä poikkeusluvissa ja isoissa massoissa ei ole Trafille mitään epätavallista, sillä se käsittelee noin 900 ajoneuvoteknistä poikkeuslupahakemusta joka vuosi. Lindroos kertoi, että poikkeusluvilla mahdollistetaan suurien yhdistelmien testaus ja kehittäminen todellisessa ympäristössä. Poikkeusluvilla liikennöinnin tulee liittyä uuden tekniikan kokeiluun ja tuotekehitykseen. Se ei se saa vääristää kilpailua tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Poliittista tahtoa tarvitaan Kukaan ei halua tuhota historiallisesti arvokkaita vanhoja siltoja tai kulttuurimiljöitä, mutta jos on tahtoa, löytyy varmasti myös kestäviä ratkaisuja ja vaihtoehtoja, joilla mottiin jääneet elinkeinot voidaan turvata. Viekää siis, päättäjät, kannustavaa viestiä puolueisiinne ja kuntiinne Koskinen-Yhtiöiden ja vastaavassa tilanteessa olevien yritysten auttamiseksi. Otetaan loppuun vielä tulevaisuuteen katsova ajatus Harri Pursiaisen puheenvuorosta. Liikenneministeriössä pohditaan, voisiko kotimaisen liikennepolitiikan parista nousta uusi matkapuhelinteknologia uusi Nokia. Meillä on haastava fyysinen liikenneinfra ja hyvät tietoliikennejärjestelmät, ja tieto on liikennejärjestelmän perusta. Voisimmeko lähitulevaisuudessa viedä maailmalle liikenteen rovioita ja supercellejä? 27

18 Kokonaismassojen muutoskatsastukset sujuvat ilman ruuhkia Lokakuun alussa voimaan tulleiden suurempien ajoneuvo- ja yhdistelmämassojen muutoskatsastukset ovat sujuneet ripeästi huolellisen valmistautumisen ansiosta. Ulla Eskelinen Katsastusyritykset kouluttivat raskaan kaluston katsastajat perusteellisesti ennen ensimmäistäkään uusien mittojen ja massojen mukaista hyväksyntää. Myös asiakas pidetään tilanteen tasalla ottamalla häneen yhteyttä heti, jos muutoskatsastuksen osalta on jäänyt jotain tarkennettavaa. Trafin katsastusohjeissa on lueteltu ne tekniset henkilöt, joilla ylipäätään on oikeus kirjoittaa ajoneuvon valmistajan edustajan yksilöityjä todistuksia katsastusta varten. Kysyimme A-Katsastus Oy:n ja K1 Katsastajat Oy:n edustajilta näkemyksiä marraskuun lopun tilanteesta katsastusasemilla. 1. Kuinka paljon muutoskatsastuksia on tehty? 2. Onko katsastukseen syntynyt jonoja? 3. Onko yrittäjillä ollut katsastukseen tullessaan auton kokonaismassasta ja autolle sallitusta yhdistelmämassasta tarvittavat todistukset kunnossa, eli maahantuojilta saadut paperit ajan tasalla? 4. Millaisia teknisiä esteitä katsastuksissa on tullut esiin? 5. Minkä suoritealojen ajoneuvoille painonkorotuksia on haettu? Timo Ojala tekninen johtaja K1 Katsastajat Kalevi Lintula teknisen yksikön päällikkö A-Katsastus 1. Ajoneuvoja ja perävaunuja yhteensä noin 220 kappaletta. 2. Ei ole syntynyt. Tämä vuodenaika on katsastuksissa yleensä hiljaisempaa aikaa, joten se sopi hyvin muutoskatsastuksille. 3. Pääsääntöisesti oikein mallikkaasti. 4. Vaikeimmiksi ovat osoittautuneet vetolaitteet. Vanhoista vetopalkeista ja aisoista saattaa puuttua d-arvon merkinnät. Ne ovat voineet esimerkiksi kulua pois. Jos merkintä puuttuu, yhdistelmää ei voi määrillä yli 60-tonniseksi. Myöhemminkin kuljettajien kannattaa muistaa, että merkinnän tarkastaminen on liikenteessä lopulta hänen vastuullaan. 5. Meillä suurimmaksi yksittäiseksi ryhmäksi ovat muodostuneet puutavara-autot ja toiseksi puoliperävaunujen vetoautot. 1. Muutoskatsastuksia on suoritettu noin 1 000, joista on perävaunuja alle 100 kappaletta. 2. Jonoja ei ole, sillä automaahantuojien edustajat tarvitsevat aikaa teknisten todistusten tekemiseen. Prosessi etenee kokonaisuutena hyvin. 3. Todistukset ovat sisällöltään varsin vaativia, joten joissakin tapauksissa katsastajan on täytynyt esimerkiksi puhelinsoitolla varmistella teknisten lukemien virheettömyys. 4. Eräät tekniset todistukset on kirjoitettu muun kuin valmistajan edustajan toimesta, eivätkä siis kelpaa. Ongelmia aiheuttaa myös se, että joillakin perävaunumerkeillä ei enää ole valmistajaa, koska perävaunutehdas on lopettanut toimintansa. Perävaunuihin ei ole helppoa jälkikäteen asentaa paripyörällisiä akseleita. Käytettynä maahan tuoduille autoille ei välttämättä saa teknisiä todistuksia. Lisäksi lienee aihetta muistuttaa, että ns. siirtymäkauden massoja ei enää saa autoille, jotka on otettu käyttöön alkaen. 5. Merkittävimmät kohderyhmät ovat puutavaran, maa- ja kiviainesten, turpeen, betonin ja kappaletavaran kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot, mutta ei niinkään esimerkiksi polttonestekuljetusten sektori. Linja-autoja ei siirtymäkauden massojen korotuksissa juuri ole näkynyt. Suurimmat korkeudetkin ovat pysyneet lähes ennallaan. 30

19 Meppi mittojen, massojen ja järkipolitiikan puolesta Petri Sarvamaa nousi europarlamenttiin kesken kauden keskeiselle paikalle. Maantiekuljetusasiat ovat imaisseet ainoana suomalaisena liikennevaliokunnassa vaikuttavan mepin täysillä mukaansa. Teksti Heli Satuli Kuvat Euroopan parlamentti ja Taina Mertalo kuva politiikoista kilpistyy usein sanaan valta. Asia ei kuitenkaan ole -Tyypillinen niin yksioikoinen. Vähän kuin rekan runko vailla lastia, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa pohtii työhuoneessaan kaatosateisessa Brysselissä. Sarvamaa nousi kokoomuksen europarlamentaarikoksi kesken kauden Ville Itälän tilalle keväällä Moni muistaa miehen Ylen A-studiosta ja Washingtonin kirjeenvaihtajana. Joensuussa syntyneen Sarvamaan mukaan monen asian summa sai pyrkimään mepiksi 25 toimittajavuoden jälkeen. Perimmäinen syy oli tietysti halu vaikuttaa asioihin. Toimittajana katselin ja käsittelin vuosikymmeniä yhteiskunnallista vaikuttamista Suomessa ja maailmalla. Viittäkymmentä ikävuotta lähestyessä syttyi kipinä. Olin kuin hevonen, joka on koko elämänsä katsonut laidunta tallin ikkunasta ja nyt päässyt sinne, Sarvamaa nauraa. Vastuuta ja valtaa yli odotusten EU-korttelit näyttävät sateessa harmailta ja nuutuneilta. Tunnelma europarlamentin sisällä on sen sijaan täynnä elämää. Avarat käytävät pursuavat puolijuoksua kiiruhtavia meppejä, avustajia ja etujaan 34

20 Meppi Petri Sarvamaan tavallinen tiistai Isännöimässä työaamiaista rekkadirektiivistä Kolme äänestystä liikennevaliokunnassa Keskustelemassa rekkadirektiivistä liikennevaliokunnassa Puheenvuoroni aiheutti keskustelua. Komissio piti linjaamme tukevan puheen. Ymmärrystä alkaa löytyä Talousarvion valvontavaliokunnassa keskustelemassa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta ja koordinaattoreiden kokous Keskustelimme, mitä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tehdään. Säästöjä tarvitaan. Ehdotuksen mukaan edustajia vähennettäisiin 28:sta yhdeksään. Suomi menettäisi siis paikkansa. Sain asian perusteltua ja muutoksen torjuttua Taustamuistioihin tutustumista ja puheen kirjoitusta iltaa varten Kahvilla keskustelemassa Satama-direktiivistä Puheluita Suomeen. Toimistopalaveri EU-virastojen vastuuvapausmietinnöistä Kirjaimellisesti juoksen paikasta toiseen. Onneksi avustajani ovat ammattilaisia asioihin perehtymisessä Varjoneuvottelijoiden tapaaminen ajoneuvojen rekisteridokumenteista Alustamassa illalliskeskustelua polttoaineista vuoden 2020 jälkeen Komission vaatimus kaasutankkauspisteverkostosta on aivan liian tiheä ja aikataulu liian tiukka Illallisella tapaamassa suomalaisia toimittajia Brysselin kämpällä kirjoittamassa kolumnia Petri Sarvamaan elämä on kulkenut neljännesvuosi satajaksoissa. Hän toimi mm. Ylellä toimittajana. Nyt on alkanut seuraava neljännesvuosisata poliitikkona. Kuvassa neuvonpitoa Jyrki Kataisen kanssa. valvovien organisaatioiden edustajia. Hissille jonotetaan kuin japanilaiseen metroon. Koko talo pyörii meppien kautta. Valiokuntaviikko on kiireisimmällään. Sarvamaa on ainoa suomalaisjäsen europarlamentin liikennevaliokunnassa. Meppi myöntää auliisti, etteivät rekkojen ilmanvastuskertoimet olleet mikään intohimo. Yksityiskohdat muuttuvat kuitenkin mielenkiintoisiksi, kun ymmärtää, mitä vaikutuksia päätöksillä on. Työ tuntuu imaisseen mepin mukaansa. Sarvamaa nojaa taaksepäin tuolissaan ja toteaa kypsyvänsä hitaasti, mutta innostuttuaan hän tekee asiat täysillä. Ulkomaiset mepit tuntuvat allekirjoittavan luonnehdinnan. Valiokuntakollega huikkaa hänen puhuvan paljon, tekevän paljon ja omaksuvan nopeasti. Ei ole parempaa paikkaa tehdä politiikkaa. Liikennevaliokunta, jos mikä, on erittäin poliittinen. Meppiys on ylittänyt kovatkin odotukseni. Tässä työssä on mahdollisuus saada aikaan konkreettisia muutoksia suomalaisten yritysten ja ihmisten arkeen. Kilpailua itsensä kanssa Sarvamaa istuu liikenteen lisäksi maatalous- ja talousarvion valvontavaliokunnissa. Kolmen valiokunnan hoitaminen on jo kokousaikataulun puolesta haaste. Sisältöön perehtymisestä puhumattakaan. Maatalousvaliokunnassa meillä on työn alla asetus, jossa 12 eri kasvien, siementen ja eläinten terveyteen liittyvää direktiiviä niputetaan yhdeksi asetukseksi. Yritän järkevöittää suomalaisten kunnallisten tarkastajien toimintaa. 35

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Kuljetus. Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta. Yrittäjä. Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa

Kuljetus. Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta. Yrittäjä. Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti 9/13 Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta Verovähennystä koulutuksesta Tietyöt olisivat tervetulleita Myrskylään Asetusmuutoksen

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto Aineiston käyttöehdot Tämän opintomateriaalin on kehittänyt Suomen

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Taustaa Valtioneuvoston ministerityöryhmä on esittänyt kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien korkeuden

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA Pohjoisen logistiikkafoorumi 16.1.2013 Oulu SKAL Heikki Huhanantti SKAL:n mitat ja massat työryhmän tavoitteet Tavoite: selkeä käsitys muutoksista Euroopassa

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille kuljetusalan monet haasteet Uudistunut tavaraliikennelaki Yrittäjäkuljettajien työaikalaki Mitta- ja massauudistus Petri Murto Tavaraliikennelain

Lisätiedot

SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI. Yrittäjä SKAL. Kuljetusyritys. Pasi Oranta Ky, Pertteli: Tunnustus yllätti iloisesti

SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI. Yrittäjä SKAL. Kuljetusyritys. Pasi Oranta Ky, Pertteli: Tunnustus yllätti iloisesti Kuljetus5/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä SKAL Kuljetusyritys 2013 Pasi Oranta Ky, Pertteli: Tunnustus yllätti iloisesti 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Kuljetus Yrittäjä

Lisätiedot

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam QTeam verkosto ja sen palvelut Toimitusketjun tehostaminen laajavastuinen yrittäjyys kuljetusväylät informaatiovirtojen hallinta

Lisätiedot

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet.

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet. -ORGANISAATIO Jäsenyritykset Suoritealayhdistykset Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Säiliöautoliitto Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL SKAL Kustannus

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Kuljetus. AIV-liuoksia äärimmäisellä tarkkuudella. Yrittäjä 2/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI

Kuljetus. AIV-liuoksia äärimmäisellä tarkkuudella. Yrittäjä 2/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Kuljetus 2/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä AIV-liuoksia äärimmäisellä tarkkuudella 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 SERTIFIOITU ORGANISAATIO ISO 14001 Kuljetus Yrittäjä

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Massamuutokset. Otto Lahti Yksikön päällikkö Liikennekelpoisuus. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Massamuutokset. Otto Lahti Yksikön päällikkö Liikennekelpoisuus. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Massamuutokset Otto Lahti Yksikön päällikkö Liikennekelpoisuus Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Muutoskatsastukset alkaa 6vrk kuluttua Tulossa on pitkä ja värikäs kausi muutoskatsastuksia, kun useampi

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi

Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi? Perustettu 1962 Kotipaikka Lahti 21 Vetoautoa 24 Perävaunua 22 Jalkalavakonttia

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Kuljetus9/14. Ketjuista varmuutta ja voimaa yrittämiseen. Yrittäjä SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI

Kuljetus9/14. Ketjuista varmuutta ja voimaa yrittämiseen. Yrittäjä SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Kuljetus9/14 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä Ketjuista varmuutta ja voimaa yrittämiseen 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Kuljetus Yrittäjä Toivotan teille jokaiselle antoisaa,

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Kuljetus 2013 näyttely AVAJAISPUHE

Kuljetus 2013 näyttely AVAJAISPUHE Kuljetus 2013 näyttely AVAJAISPUHE Tero Kallio Toimitusjohtaja AUTOTUOJAT RY 23.5.2013 1 Suomi kuljettaa maantiellä Elinkeinoelämän kilpailukyky Suomi on kuljetusriippuvainen: kuljetussuorite on asukaslukuun

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset 17.1.2013 Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset Kysymys 1: Oppilaiden koulunkäyntiajat tarvitaan tarjouslaskelman tekemiseen. Tarjouspyynnön liitteessä kohteet on mainittu ajoajat. Koulujen

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien

Lisätiedot

Raskas ajoneuvo jumissa

Raskas ajoneuvo jumissa Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Raskas ajoneuvo jumissa liikennehäiriöt 2012 2014 Juha Valtonen Juha Valtonen Raskas ajoneuvo jumissa - liikennehäiriöt 2012-2014 Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Liikenneturva

Lisätiedot

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012 Hanasaari Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA SILLANSUUNNITTELUN ERITYISPIIRTEITÄ EUROKOODIT OVAT SILLOILLE

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN. Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka

VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN. Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka Tekninen johtaja Tuotannon tuki Kaupungininsinööri Puutarhaneuvos Liikennejärjestelmä Kaupunkiympäristö Tilalaitos

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous ei saa estää lakeja ja sopimuksia noudattavan kuljetusyrityksen

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

J Ä S E N T I E D O T E

J Ä S E N T I E D O T E Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry ry J Ä S E N T I E D O T E Tässä numerossa: Suomen kanta voitti EU-parlamentin kuljetusyrittäjä-äänestyksessä Autonkuljettajien uudet palkkataulukot 2,60 leveiden moduuliyhdistelmien

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta

Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Rami Wahlsten Turun ammattikorkeakoulu rami.wahlsten@turkuamk.fi Turun ammattikorkeakoulu Tutkintoon johtava koulutus: n. 9200 opiskelijaa Noin 1900 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Kuljetusyritysten kehittäminen (verkostoissa). 11.10.2011

Kuljetusyritysten kehittäminen (verkostoissa). 11.10.2011 Juha Keskitalo: Kuljetusyritysten kehittäminen (verkostoissa). 11.10.2011 1 Mitä Onway Oy on tehnyt kuljetusyritysten kanssa 2009-2011? 1 LIIKETOIMINTA-ANALYYSIT -60 UUSMAALAISELLE KULJETUSYRITYKSELLE

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet

Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet Oy TransPeltola Ltd Kouvolalainen perheyritys Toiminta alkanut vuonna 1958 (Peltolan Kuljetus Oy) 23 omaa autoa + n. 20 vakituista alihankkija-autoa Työllistää

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ.

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. OLETKO SUOJAUTUNUT KATTAVASTI? Rahdinkuljettajilla on rajoitettu vastuu tuotteiden katoamisesta tai vahingoittumisesta kansainvälisiä kuljetuksia

Lisätiedot