Kuljetus. Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta. Yrittäjä. Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa
|
|
- Ilona Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti 9/13 Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta Verovähennystä koulutuksesta Tietyöt olisivat tervetulleita Myrskylään Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa 1
2 Pääkirjoitus Dokusouppia se ihmeellistä, miten suuria tunteita voi kokea SKAL:n logistiikkaseminaarissa. On En ollut ainoa liikuttunut, kun Koskinen-Yhtiöiden nuoren polven yrittäjä Minna Ruponen kertoi tilanteesta Hinnerjoella: Kiertoreitille ajettu yhdistelmä joutuu punnertamaan risteyksessä väistövelvollisena ylärinteeseen, jota pienet alakoululaiset käyttävät koulutienään. Ei ole jalkakäytävää eikä edes piennarta. Kulku kuorman kanssa omaan huoltoterminaaliin ja lastauspisteelle on käytännössä suljettu. Koko toimintamalli on mietittävä uusiksi. Painajainen on seurausta paikallisen kivisillan kantavuusmittauksista. Minna kertoi tilanteesta ammattitaitoisesti, asiallisesti ja kiihkotta, mutta kuva pikkulapsista rekan vieressä tien poskessa sai ainakin itselläni tunteet pintaan. Täytyy ilmeisesti kovettaa itsensä seuraavaan seminaariin. (s ) Olen varma, että tämä verevä yritys selviää haasteistaan, toivon mukaan oman kylän ja viranomaisten tuella, ja ripeästi. Historiaa ja maisemaa on varjeltava, mutta eivät rekat lentääkään voi! Torstaina palkittiin järjestyksessä kolmas ammattiliikenteen sankari Helsingin Kaapelitehtaalla. Ammattina Sankari tunnustuksen sai edeltäviin rekkasankareihin nähden erilainen ammattilainen, nimittäin koulukyydityksiä hoitava Juha Lihavainen Kontiolahdelta (s. 8). Tämä Juusona tunnettu kuljettaja kantaa lapsista vastuuta monin eri tavoin enemmän kuin toimenkuva edellyttää, ja puhuu sekä toimii liikenneturvallisuuden puolesta. Joulun aikaan Juuso ilahduttaa lapsia joulupukin vermeissä. Ei siis tarvitse pelastaa konkreettisesti ihmishenkiä ollakseen esimerkillinen. Onnea Juusolle! Tunnustus meni varmasti hyvälle ammattilaiselle. Saa nähdä, miten ensi vuonna käy. Olisiko taas rekkasankarin aika? Kaikenkarvaiset tosi-tv-ohjelmat annostelevat ihmissuhdevellontaa joka kanavalla. Minulla on omat varaukseni BB-tyyppisiä ohjelmia kohtaan, mutta realityä voi kuulemma tehdä myös ilman örvellystä. Näin maistiaisia tammikuussa TV5:llä alkavasta sarjasta, joka kertoo kuljetusalan ammattilaisista ilman vasiten käsikirjoitettuja kommelluksia. Tykkäsin kovasti. 12-osaisen sarjan nimi on sattumoisin Ammattina Sankari, ja vaikka emme ole mukana itse ohjelman toteutuksessa, kuulumme sankarikonseptin taustavaikuttajiin. Mukana on myös kolme jäsenyritystämme, joten seuratkaapa ennakkomainoksia. Jos toteutus on hyvä ja toimialaa ja sen ammattilaisia kunnioittava, ohjelma voi tarjota kaivattua nostetta alalle. Hyvä että puhutaan, paree että asiaa, eikö? Tässä numerossa on muuten aiheena kuljetusinfra. Tiesittekö, että huonokuntoisia tiepäällysteitä löytyy Suomesta kilometriä, ja vuonna 2018 jo kilometriä? Kehno tiestö on itsestään kasvava luonnonvara, jota nastat kurittavat ja routa jäytää. Ja kun Suomi peittyy nietoksiin, raastavat tiekoneet jäätä kuoppaisesta tienpinnasta. Suodaanpa lämmin hellä ajatus teille ja tienkäyttäjille: Jos lisäämme kukin hivenen malttia ja ennakointia omaan tiellä liikkumiseen, ja auton ulkopuolella pidämme heijastinta esillä, suojelemme kulkijoita, ajopelejä ja teitäkin. Antoisaa, rauhallista ja kultaista joulunaikaa kaikille! Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi Toimituksen osoite Nuijamiestentie Helsinki puh. (09) fax (09) Vakituiset avustajat Jaana Sivén Olli Blomberg Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie Helsinki puh eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Koski Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos kpl KANNEN KUVA Maria Atosuo Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN X Painotuote PEFC/ heini.polamo@skal.fi PS. Muista myös Tienkäyttän linja (24 h/vrk) Docusoap = tv-viihdeohjelma, jossa esiintyvät ammattinäyttelijöiden sijaan tavalliset ihmiset. Nimi tulee dokumentin ja saippuasarjan yhdistelmästä. 3
3 Tässä numerossa Pääkirjoitus 3 Joulukuu 6 Toimitusjohtajalta 15 Ajankohtaista 10 Poikkeuslupien ehdot, kunnostettavat sillat, työnantajalle verovähennystä koulutuksesta, Kuorma-autoalan TES Jukka Lehtonen, Aavasaksa: 16 Painomuutos oli liian iso klöntti kerralla toteutettavaksi Ari Kilponen, Lapin ELY-keskus: 17 Vuoden lykkäys olisi ollut paikallaan mitta- ja massamuutoksessa Teiden romahtamista ei saa 20 jäädä odottelemaan Perustienpidon tulee olla jatkuvaa, sanoo Juha Högström Läänin Kuljetus Etelä-Karjala 22 on alansa moniosaaja Venäläisen kysynnän ansiosta kauppa ja rakentaminen on vilkasta 20 Kuljetusyrittäjä Juha Högström: Tienpitoon tulee saada yhteisvastuuta. Karkaavatko hyödyt käsistä? 24 Mitta- ja massamuutosten vaikutuksista kiihkeää keskustelua Logistiikkaseminaarissa Näyttelyt ja messut Olli Blomberg kokosi tiedot ensi vuoden hyötyajoneuvomessuista Muutoskatsastukset sujuvat 30 ilman ruuhkia Toteavat Timo Ojala, K1 Katsastajat ja Kalevi Lintula, A-Katsastus ALT ja SKAL selkiyttivät 31 tehtäväjakoaan ja tavoitteitaan Erikoistarjous ALT:n jäsenyydestä käytä hyväksesi! Kustannusmuutokset 32 kuorma-autoliikenteessä Kevyellä kalustolla kustannukset lievässä nousussa Meppi mittojen, massojen 34 ja järkipolitiikan puolesta Maantiekuljetusasiat ovat imaisseet Petri Sarvamaan mukaansa Puolan logistiikkaverkosto on mahdollisuus suomalaisille 38 Puola on itäisen Keski-Euroopan merkittävin logistiikkakeskus Työnteko ja toisista 41 välittäminen on arvokasta Kuntavaikuttaja Paula Laurikkalan kolumni Monta pykälää parempi peruspaku 42...on Mercedes-Benz Sprinter Kuorma-autotietäjät 43 palkintomatkalla Hollannissa Kohteena DAF Experience 2013 Euro 6 -tasoon täydellä valikoimalla 44 DAFin oranssi vallankumous JOKA NUMEROSSA: SKAL ajassa Onnea 59 Svensk resume
4 Uusi 9/13 1 Joulukuu Toivotamme Kuljetusyrittäjä-lehden lukijoille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2014! Jouluaatto Adventtisunnuntai Pyhän Lucian päivä Adventtisunnuntai Jean Sibeliuksen päivä Adventtisunnuntai Kuljetusyrittäjälehti ilmestyy Kuljetus SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä Itsenäisyyspäivä 9/2013 KULJETUSYRITTÄJÄ KULJETUSINFRA Adventtisunnuntai Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta työehtosopimus Tietyöt olisivat tervetulleita Myrskylään Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa 6
5 Ajankohtaista Valion edustajina paikalla olivat oikealta lukien logistiikka-asiantuntija Kaj Koski, logistiikkapäällikkö Juhani Pöntinen, tulosyksikön johtaja Reima Luomala ja jakelujohtaja Taneli Mero. Kuvassa myös SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen ja Elintarvikealan Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Seppo Tolonen (vas.) SKAL ja Valio solmivat koulutussopimuksen SKAL ja Valio yhteistyössä Valion sopimuskuljetusyritysten kanssa ovat solmineet viisivuotisen sopimuksen noin kuljettajan ammattipätevyyskoulutuksista. Sopimus allekirjoitettiin Kuljetuskuutiossa Helsingissä Juha Lihavainen Joensuusta on vuoden 2013 Sankari Torstaina palkittiin Helsingin Korjaamolla Juha Juuso Lihavainen, joka on toiminut 20 vuotta linja-autonkuljettajana. Juuso on poikkeuksellisen omistautunut työlleen. Hänen sydäntään lähinnä ovat pienet koululaiset, joita hän kuljettaa päivittäin. Erään koululaisen äiti kuvaa sankarikuljettajaa näin: Juuso pitää oppilaista huolta, soittaa kotiin jos aikatauluissa on viivettä, kertoo lapsille liikenneturvallisuudesta, palkitsee heijastimen käyttäjiä, on erittäin omatoiminen ja huolta pitävä, turvallinen kuljettaja. Kaiken huipuksi joka ikinen joulukuu hän pukeutuu työpäivinään joulupukiksi ja lapset pääsevät kouluihinsa joulupukin linja-autolla. Kaikille vastaantulijoillekin tulee Palkintosekin Juha Lihavaiselle (kesk.) luovuttivat kansanedustaja Kalle Jokinen ja Jussi Huhta Bridgestonelta. hyvä ja jouluinen mieli. Huippu tyyppi! Juha Lihavainen on osoittanut Ammattina Sankari -kampanjan arvostamaa herrasmiesmäistä käytöstä, jossa yhdistyy huolehtiva ja lapsista välittävä ilmapiiri. Palkintona hänelle ojennettiin euron palkintosekki, josta puolet hän lahjoittaa itse valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen, Kontiolahden Lehmon koulun kirjaston uusimista varten. Juuson työnantaja on Savo-Karjalan Linja Oy. Ammattina Sankari -kampanjalla etsitään vuosittain esimerkillistä kuljetusalan ammattilaisia. Nyt palkittiin järjestyksessä kolmas sankari. Valinnan teki tuttuun tapaan Ammattina Sankari -raati, johon kuuluu SKAL:n ohella muun muassa Rahtarit ja Veho. Alun perin konseptin toi Suomeen Bridgestone. Muutoksia SKAL-organisaatiossa SKAL Pohjois-Suomi ry SKAL Oulun lääni ry on muuttanut nimensä vuosikokouspäätöksen mukaisesti SKAL Pohjois-Suomi ry:ksi. Vahvistus yhdistysrekisteristä tuli lokakuun lopussa. Yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloitti joulukuun alussa logistiikkainsinööri Taavi Heikkinen, Heikki Huhanantin siirtyessä eläkkeelle. Yhteystiedot säilyvät entisinä. Osoite: Kiilletie 1, Oulu Puhelinnumero Palautetta VALLU-liikennelupajärjestelmästä Keräämme palautetta valtakunnallisen VALLU-liikennelupajärjestelmän käyttäjiltä. Kommentteja ja mielipiteitä voi toimittaa osoitteella viestinta@skal.fi. Toimitamme koosteen palautteesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuoden lopulla. Liikennelupahaku toimii osoitteessa ja Liikenteenharjoittajahaku osoitteessa 8
6 Uusi ilme vuosi tarraan kilpailulla Heini Polamo, kuva Jaana siven Jäsenyritysten ajoneuvoihin liimattava vuositarra on näyttänyt samalta vuodesta toiseen. Lähdimme hakemaan tuttuun ovaaliin tarraan uutta potkua suunnittelukilpailulla. Lopputuloksena autotarran ulkoasu päivittyy ensi vuonna. Toivottavasti uusi Osaava suomalainen -tarra lyö itsensä läpi tien päällä. Kutsuimme suunnittelukilpailuun graafisen suunnittelun opiskelijoita useasta eri oppilaitoksesta. Kutsuun vastasi 33 suunnittelijaa, jotka lähettivät meille yhteensä 68 ehdotusta vuoden 2014 tarraksi. Tarrakilpailun voitti Tua Musakka, Metropoliaammattikorkeakoulun graafisen suunnittelun ensimmäisen vuoden opiskelija. Jäsenet saavat tarransa joulukuussa jäsenkorttipostituksen yhteydessä. Piirustustaito hyppysissä Kilpailun voittajan Tua Musakan tausta on mielenkiintoinen ja värikäs. 23-vuotias graafikon alku on pohjakoulutukseltaan ravintolakokki ja lisäksi hänellä on taidekehystäjän tutkinto. Taustalla on myös sarjakuvapiirtäjän opintoja. Graafinen suunnittelu on pitkäaikainen haave. Oma äiti on muotoilija ja kuvataiteen opettaja. Tuan mieli palaa painotöihin ja esittävään taiteeseen, ei niinkään digitaaliseen maailmaan tai abstraktiin taiteeseen. Uskon printtiin, vaikka sen sanotaan Palkitsemistilaisuudessa Tua Musakan (oik.) tunnelmat olivat korkealla: En ensin voinut uskoa että voitin! Nyt on hyvä tunne siitä, että olen oikealla alalla. olevan kuoleva laji. Tua piirsi tarrakuvan aluksi käsin ja ainoastaan viimeisteli kuvankäsittelyohjelmalla. Vaikka kuvan tuotantotapa ei ratkaissut kilpailua, on hienoa, että edelleen löytyy nuoria, jotka arvostavat piirustustaitoa. Piirtäjän käsityö alkaa jo olla harvinaista. Miten Tua päätyi voittajakuvaan? Mietin konseptia pari iltaa. Elementit (logo, teksti, värit, koko) oli tarkkaan määritelty, joten piti vain tehdä päätöksiä. Selailin vanhoja tarroja netissä ja päätin rikkoa muodon. Tuan mielikuva SKAL:n brändistä oli asiantuntijuus ja arvokkuus, ei siis kovin sähäkkä ja nuorekas. Tuan mielestä tarrakonseptissa on mahdollisuuksia kehittää ilmettä vaikkapa ajoneuvoa vaihtamalla. Auton tilalla voi olla muutakin, esimerkiksi henkilöhahmo. Mikään ei estä irrottelemasta tarrassa tulevina vuosina, jos niin halutaan. Tarran suunnittelu on yllättävän vaikeaa Meille tulleista tarraehdotuksista noin viidesosa täytti vaatimukset sommittelun, värien ja logon käytön suhteen. Monessa suunnitelmassa oli käytetty liikaa värejä tai ne eivät olleet harmonisia. Erittäin hyviä vaihtoehtoja oli lopulta viisi. Voittaneessa tarrassa oli jotakin uutta ja toisaalta jotakin muistumia perinteisistä SKAL-vuositarroista. Siinä oli ammattitaitoisesti noudatettu kutsussa annettuja ennakkotietoja väreistä ja logon käytöstä. Lisäksi suunnittelija toi omana ehdotuksenaan järjestön koko nimen kuvaan mukaan. Kuvan korkea laatu ja muunneltavuus tulevina vuosina vaikuttivat valintaan. Valintaa tehdessään puheenjohtajisto arvioi tarroja numeroituina, tietämättä tekijöiden nimiä. Tarran valitsi SKAL:n puheenjohtajisto. Teppo Mikkola ja Håkan Stara päätyivät toisistaan riippumatta samaan suosikkiin. 9
7 Jukka Lehtonen, Kuljetus-Lehtonen Oy: Talous kuntoon ennen uusia massoja! Lokakuun alusta voimaan astuneet uudet mitat ja massat jakavat kuljetusalan ammattilaisten mielipiteet ja näkökannat. Moni yrittäjä miettii varmaan vielä pitkään ennen kuin päättää jos päättää investoida uuteen raskaampaan kalustoon. Olli Blomberg oli liian iso klöntti kerralla toteutettavaksi, sanoo hallituksen puheenjohtaja -Painomuutos Jukka Lehtonen Aavasaksalla toimivasta Kuljetus-Lehtonen Oy:stä. Olisin mielelläni nähnyt pienempinä palasina läpiviedyn toteutuksen, vaikkapa neljä tonnia kerrallaan viiden vuoden välein! Maamme kuljetusyrittäjien joukossa varmaan moni ajattelee Jukan tavoin. Hän katsoo, että 68 tonnin painoa olisi voitu noudattaa viisi vuotta. Sen jälkeen olisi pitänyt tehdä perusteellinen tiestön kunnon kartoitus, ja vasta sitten jos teiden kunto siis sallisi olisi ollut 76 tonnin vuoro. Näin menetellen olisivat investoinnitkin jääneet inhimilliselle tasolle. Ensin oma pesä sitten valtakunta Jukan mukaan moni kuljetusyrittäjä varmaan haluaisi niin pian kuin mahdollista siirtyä suurimpiin sallittuihin massoihin ja mittoihin, mutta vähintään yhtä monella eivät taloudelliset rahkeet yksinkertaisesti riitä muutos- tai uusinvestointeihin. Mielestäni olisikin tärkeämpää, että oma yrityskohtainen talous ensin pyrittäisiin saamaan investoinnit kestävään kuntoon ja vasta sitten tehtäisiin investointipäätöksiä. Ja nekin vain siinä tapauksessa, että niistä oman yrityksen tai voimassa olevien kuljetustoimeksiantojen perusteella olisi todellista taloudellista hyötyä, Jukka painottaa. Jukka ei siis näe, että kalustoa pitäisi uusia vain sen takia, että lait ja asetukset sen mahdollistavat. Jokaisen tulisi tykönään kysyä pystyykö hän tosiaankin hyödyntämään kaiken sen kapasiteetin, mihin raskaampi, pidempi ja korkeampi ajoneuvoyhdistelmä antaisi mahdollisuuden. Onko mahdollista saada niin sanotut täydet tonnit ympäri vuoden vai joudutaanko ajamaan vajaakuormilla? Esimerkiksi tavaralinjaliikenteessä ei uusista massoista juurikaan ole hyötyä, kuormissa kun kulkee lähinnä kuutioita. Korkeuttakin olisi syytä tarkoin harkita, tieverkollahan on useita siltoja, joiden alta ei 4,4-metrisellä riskittä pysty ajamaan. Kahden kärryn loukku? Raakapuun kuljetuksiin on Jukan mukaan odotettavissa kahden kärryn loukkuja. Näin tullee käymään mikäli halutaan vuoden ympäri ajaa optimikuormilla. Raakapuun painohan vaihtelee sen mukaan miten kuivaa tai kosteaa se on. Yrittäjä joutuu siis kulloinkin valitsemaan nappaako veturin perään neli- tai viisiakselisen kärryn. Ellei tätä mahdollisuutta ole, on vaihtoehtona joko vajaakuorma tai ylimääräisen akselin (paripyörineen) mukana raahaaminen. Lisäakselit lisärenkaineen ovat merkittävä kustannustekijä ja myös yhdistelmän kömpelyyttä lisäävä ratkaisu. Ja jos kapasiteettia lisää olemassa olevaa kalustoa muokkaamalla, joutuu miettimään riittäkö se vanha viissatanen yhdistelmää kiskomaan. Jos ei, on pakko investoida aiempaa suurempitehoiseen vetoautoon ja sekin tietää osaltaan kuljetusyrityksen kustannusrakenteiden uudelleen päivittämistä, jotta tulot kattaisivat lisääntyneet menot, Jukka filosofoi. Hänen mukaansa talousoppineiden vanha viisaus sanoo, että hallinnoimisen hankaluus on suoraan suhteessa kasvat- Kuljetusyrittäjät eivät enää osta autoja vaan investoivat tuotantovälineisiin, sanoo Jukka Lehtonen. tamisen helppouteen. Sitä ei vaan aina tulla ajatelleeksi. Raha ei liiku ilmaiseksi sen paremmin yritykseen sisälle kuin siitä ulos. Juuri tämän ilmiön tasapainoon 16
8 saaminen on sitä taloudellista osaamista, jota monissa suomalaisissa kuljetusyrityksissä juuri nyt kaivataan. Poikkeusluvat mietityttävät Myös kaikkein raskaimpien yhdistelmien konfiguraatiot askarruttavat Jukkaa. Mikä tulee olemaan ratkaisumalli? Noin 76 tonniin saakka mentäneen normaaleilla täysperävaunuyhdistelmillä, mutta miten niitä suuremmilla painoilla? Veturin perässä kaksi puoliperää ja niiden perässä vasikka vaiko tavallinen rekka ja sen perässä täysperävaunu? Olkoon rakenne sitten mikä hyvänsä, niin maastot ja kelit tulevat vaikuttamaan ajo-ominaisuuksiin ja etenemiskykyyn, etenkin talviliukkailla ja kelirikkoaikaan. Tämä tulee olemaan fakta, sillä jo nykyisillä normaalipainoilla ollaan usein vaikeuksissa, ainakin alemmalla tieverkolla. Myös reittivalinnat nousevat Jukan mielestä avainasemaan aiempaa suurempia massoja ja korkeuksia sovellettaessa. Kattaako suuremmasta kuormasta saatu korvaus pidemmän ajoreitin aiheuttamat aiempaa suuremmat polttoaine- ja työaikakustannukset? Tukea rahoitusmaailmasta Koska investointi uuteen kalustoon tulee ainakin pitkällä tähtäimellä lisääntymään, peräänkuuluttaa Jukka rahoitusmaailmalta entistä syvällisempää paneutumista kuljetus- ja logistiikka-alan talousasioihin. Kuljetusyrittäjiltä edellytetään yhä useammin investointeja vaikkapa nostureihin, vaakoihin, tietokoneisiin, datayhteyksiin ja muihin erilaisiin kuormien käsittelyyn ja hallintaan liittyviin tekniikoihin. Ne kaikki maksavat paljon rahaa nostaen ajoneuvokaluston kokonaishankintahintaa. Kuljetusyrittäjä ei siis enää osta autoa, vaan hän investoi pitkäaikaiseen tuotantovälineeseen. Tämän soisi rahoittajapiirienkin päätöksiä tehdessään ymmärtävän, Jukka sanoo toivoen heiltä kuljetusyrittäjien suuntaan samankaltaisia ja -arvoisia joustoja kuin mitä vaikkapa teollisuuden, kaupan ja finanssimaailman eri aloille myönnetään. Jukka Lehtonen suosittelee oman yrityksen taloustilanteen huolellista kartoittamista ennen investointeja raskaampaan kalustoon. Ilman kuljetusalaa kun ei olisi sen paremmin kaupan kuin teollisuudenkaan aloja, Jukka lopuksi toteaa. Lapin ELY-keskuksen Ari Kilponen teiden nykykunnosta: Tarpeita todellakin on, mutta... Perustienpidon aiempaa pienemmät määrärahat ja väylien uudisrakentamisen valitettava vähentyminen ovat johtamassa ristiriitaiseen tilanteeseen. Yhä huonommilla teillä yritetään liikennöidä yhä suuremmilla ja raskaammilla ajoneuvoyhdistelmillä. Olli Blomberg Tieliikenteen eri tahojen keskuudessa oman alansa vankkana asiantuntijana tunnettu Ari Kilponen toimii Lapin ELY-keskuksessa liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen ohjausyksikön päällikkönä. Asemansa johdosta hän jos kuka on omiaan vääntämään meille maallikoille ns. rautalangasta, missä loppujen lopuksi mennään nykyisessä omalaatuisessa tilanteessa, jossa teiden kunto on hyvää vauhtia rapautumassa samalla, kun maantiekuljetuksissa ollaan ottamassa käyttöön mitoiltaan ja massoiltaan aiempaa järeämpää ajoneuvokalustoa. Koska Ari Kilponen on osaltaan päättämässä mihin kohteisiin ja millä tavoin jatkuvasti hupenevia, valtion budjetista saatavia määrärahoja ohjataan, on hänen eri tahoja kuultuaan voitava tehdä joskus kipeitäkin ratkaisuja. Silti päätösten on niin suuressa määrin kuin mahdollista tuotettava hyötyä tieverkon käyttäjille. Kylmä totuushan on, että alempi ja kaikkein alin tieverkko ovat kärsiviä osapuolia, kun koko maantieverkostoa pyritään pitämään edes lähellä nykyistä kuntotasoa, Kilponen toteaa. Tässä mielessä eniten mielipiteiden vaihtoa on herättänyt asetus aiempaa suuremmista kokonaismassoista, mutta jossain määrin myös korkeus. Esimerkiksi Lapin ELY-keskuksen vastuualueella meil- 17
9 lä on nyt 50 painorajoitettua siltaa, kun niitä aiemmin oli 23. Uusi 4,4 metrin korkeus ei sen sijaan tieteknisesti juurikaan tuottane ongelmia, esimerkiksi Rovaniemen keskustatunnelissa eli Revontulitunnelissa on riittävä pelivara, Kilponen painottaa. 100-tonniset keskusteluttavat Parhaillaan Trafin käsittelyssä oleva hanke noin 100-tonnisten ja 33-metristen ns. A- double-yhdistelmien 1) käytöstä määrätyillä reiteillä on Ari Kilposen mukaan vain yksittäinen keskustelua herättänyt asia tienhoidon ja perustienpidon kannalta. Toki uudet entistä raskaammat ja pidemmät yhdistelmät tulee mahdollisuuksien mukaan osaltaan huomioida määrärahojen ohjauksessa, mutta kyllä meidän on vähäisiä varoja kohdistettaessa huomioitava kaikki tienkäyttäjätahot yksittäisistä jalankulkijoista kaikkein raskaimpiin ajoneuvoihin, Kilponen painottaa. 1) A-double: puoliperävaunuyhdistelmä, johon on lisäksi liitetty varsinainen eli täysperävaunu, suomeksi voidaan puhua A-junasta, kun taas B-double eli B-juna koostuu vetoautosta ja kahdesta puoliperävaunusta. Uudet entistä raskaammat ajoneuvoyhdistelmät on kyettävä huomioimaan tienpidon nykyisten määrärahojen puitteissa, Ari Kilponen Lapin ELY-keskuksesta painottaa. Lapin tieverkkoa kuluttaa Ari Kilposen mukaan suuri määrä raskaita projektikuljetuksia. Näitä ovat Lapissa toimivien lukuisten kaivosten kone- ja rikastekuljetukset sekä Norjan ja Venäjän öljy- ja kaasuhankkeisiin liittyvät kansainväliset erikoiskuljetukset. Näiden usein huomattavan yliraskaiden ja -mittaisten kuljetusten lisäksi tulevat muun muassa tuulivoimahankkeiden edellyttämät ylipitkät ja -raskaat erikoiskuljetukset. Maamme erikoiskuljetusten niin sanottu tavoiteverkko ulottuu vain Rovaniemelle saakka. Täältä pohjoiseen on jokaisen erikoiskuljetuksen osalta laadittava erillissuunnitelma niin massojen kuin ulottuvuuksien suhteen. Tulevaisuutta ajatellen on esimerkiksi Norjan kanssa jo neuvoteltu Karigasniemen rajasillan uudistamisesta, nykyinen 60 tonnin rajoitus on mainittuja kuljetuksia ajatellen liian alhainen. Onneksi Kaukosen 50 tonniin painorajoitettu silta kantatiellä 79 korvataan uudella sillalla vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän jälkeen tätä raskaampien yhdistelmien ei enää tarvitse käyttää pitkää kiertotietä Sodankylän kautta matkallaan Kittilästä Rovaniemelle tai päinvastoin, Kilponen opastaa. Niukkuuden rajat jatkuvat Käytännössä tiemäärärahat edelleen pienenevät, Ari Kilponen huokaa. Toki tienpidon taso pyritään kuitenkin ylläpitämään niin lähellä nykyistä kuin mahdollista. Lapin osalta se merkitsee, että päättäjien ohjeistuksen perusteella noin 900 kilometriä maakunnan pääteistä on ylläpidon osalta etusijalla, kun teitä on kaikkiaan kilometriä, niistä päällystettyjä. Nykytasolla pysyäksemme vuodessa pitäisi päällystää vähintään 300 kilometriä, kun kuluvana vuonna päästiin vain 130 kilometriin. Toisaalta pulavuonna 2012 jäätiin alle 100 kilometrin. Tilanne on Kilposen mukaan siis vähintäänkin haasteellinen, etenkin uusien entistä raskaampien ajoneuvoyhdistelmien käyttöönottoa ajatellen. Ja jo siksikin, että siltojen ylläpitomäärärahojen taso tulee vuonna 2014 olemaan noin 20 prosenttia alle edellisvuoden tason. Ari Kilposen henkilökohtainen mielipide onkin, että ainakin vuoden lykkäys olisi ollut paikallaan uusien massojen käyttöönotossa. Nyt kun asetus sallii raskaammat yhdistelmät, joudutaan tiestölle lähitulevaisuudessa valitettavasti asettamaan lisää liikennöintirajoituksia, eikä tämä koske yksinomaan Lappia, vaan koko Suomea. Kilposen kertoman pohjalta johtopäätökseksi muodostuu, että monissa tapauksissa ajomatkat siis voivat pidentyä melkoisesti. Tämä saattaa merkitä toivottuun kustannustehokkuuteen negatiivisesti vaikuttavia, kokonaan uusia kustannuksia. Eikä yksinomaan lisääntyneen polttoainekulutuksen muodossa, vaan myös lisääntyneenä ajoaikana. Tämä seikka taas on huomioitava ajo- ja lepoaikasäädöksiä noudatettaessa: on varmistauduttava sopivien taukopaikkojen löytymisestä. Esimerkiksi 33-metrinen moniperävaunuyhdistelmä ei mahdu ihan jokaiselle levikkeelle eikä välttämättä jokaiselle tankkauspaikalle tai liikenneaseman pihalle. Erityisesti ajoradasta erillään olevien levähdysalueiden ja liikenneasemien liittymät voivat olla hankalia noin 33-metriselle yhdistelmälle (kuvassa Ruotsin mallin mukainen ns. ETT-yhdistelmä). 18
10 Iloisella perusluonteella varustettu Juha Högström heräyttää hymyn tai naurun tuon tuostakin. Kyllä arjesta ilojakin löytyy, vaikka vakavista asioista tänään puhuttiinkin. Teiden romahtamista ei saa jäädä odottelemaan Perustienpidon tulee olla jatkuvaa, muuten edessä on sellainen romahdus, ettei siitä enää selvitä, arvioi alempiasteisen tieverkon päivittäiskäyttäjä, kuljetusyrittäjä Juha Högström Myrskylästä. Ulla Eskelinen Tänä marraskuun maanantaina Juha Högström siirtyy imukeräilyautonsa rattiin kello Orimattilassa. Edessä hänellä on yhdeksän lypsytilaa päivävuorossa ja sen jälkeen täyden perävaunullisen yhdistelmän siirtäminen Sipooseen Arla Ingmanin Söderkullan meijerille. Purkamisen ja pesun jälkeen nuppikuorma kerätään Porvoon ympäristöstä ja viedään taas Sipoon meijerille. Kokonaismatkaa autolle kertyy reitistä riippuen päivittäin 430 kilometriä tai 940 kilometriä. Maitoa kulkee vuorokaudessa noin litraa. Itä-Uudenmaan mutkaiset tiet Itä-Uudenmaan maaseudulla maisemat vaihtelevat. Riittää peltoja, mäkiä, mutkia ja tien pinnan vaurioita. Toimivien tilojen lisäksi ohi vilahtaa tyhjillään olevia taloja, kauppoja ja yrityksiksi muutettuja kouluja. Tänään on kaunista, mutta alemman tieverkon kunnossa ei ole hurraamista. Miten näillä teillä pärjätään talven liukkailla ja yön pimeydessä? Tiet ovat surkeassa kunnossa. Paikattu miten sattuu, tai sitten ei ollenkaan. Orimattila Koskenkylä -tiellä on sentään pientareita paranneltu ja nostettu, mutta talvisin ajoneuvot seisovat mäkien alla odottamassa hiekoitusta tai aurausta. Kesällä lanaukset pitäisi tehdä ammattitaidolla ja ajatuksella. Muodot ne ovat tiessäkin tärkeät. Veden on päästävä valumaan ojaan ja kallistusten on oltava kohdallaan. Pienet asfalttitiet alkavat olla meillä täällä etelässä huonompia kuin hiekkatiet. Ennen asfalttityömailla tuli jonoteltua, mutta enää ne eivät ärsytä. Päinvastoin. Nostaisin hattua, jos niitä vielä meilläpäin näkyisi, Juha Högström toteaa. Yhteisvastuuta tienpitoon Yötuureissa ehtii miettiä sitäkin, että kun entiset tiepiirit purettiin, tiestön peruskunnon hoitaminen siirtyi kasvottomille ELY-keskuksille. Tästä piti syntyä säästöjä, mutta missä ne ovat? Ainoa tuloksentekoväline näyttää olevan se, ettei parannustöitä tehdä enää ollenkaan. Aikanaan oman alueen tiemestarille oli kunnia-asia vaalia teiden peruskuntoa. Nyt mikään ei ole enää kenenkään aluetta. Kuka antaisi oman talonsa mädäntyä 20
11 Enää eivät asfalttityömaat ärsytä. Päinvastoin. Nostaisin hattua, jos niitä vielä meilläpäin näkyisi. kymmenen vuotta ja toteaisi sitten, ettei tätä voi enää korjata, Juha ihmettelee. Alemmalle tieverkolle on kuitenkin käymässä juuri näin. Mikä on poissa silmistä, on poissa mielestä. Kymmenen vuoden kuluttua nämä tiet on rakennettava kokonaan uudestaan, jos rapautuminen jatkuu tätä vauhtia. Luulisi, että teiden kunnostaminen kiinnostaisi yhteisesti kaikkia. Meidän yrittäjienkin pitäisi jaksaa vaatia enemmän yhdessä kunnan, yrittäjäjärjestöjen ja teollisuuden kanssa. Kuljetusyrityksen ja yhteiskunnankin taloudessa syntyy säästöjä, jos tieverkko on paremmassa kunnossa. Yksityisteiden talvikunnossapito paikoin parempaa Valtio antaa avustuskelpoisille yksityisteille perusparannukseen tukea. Vaikka sen määrä on pudonnut reilusti, huolehtivat tienhoitokunnat etenkin talvisin monilla paikoilla yksityisteistä paremmin kuin alemman tieverkon yleisistä teistä huolehditaan. Maanviljelijöiden oma kalusto on kehittynyt ja sillä hoidetaan välillä talkootyönä myös osia yleisistä teistä. Monte Carlon malliin Juha Högström opiskeli Porvoon ammattikoulussa auto- ja kuljetuslinjalla ja sai jo silloin tuntea aamuin illoin Myrskylä Porvoo -välisen tien mutkat. Paikalliset kutsuvatkin väliä Monte Carlo -reitiksi. Paikkaa paikan päälle. Asukkaat ja kunta ovat tehneet tien oikaisemisesta useita aloitteita, koska tie ei todellakaan houkuttele uusia tulijoita asukkaan Myrskylään. Oikomista ei ole tullut, mutta pyytämättä koko etapille 60 km/tunnissa nopeusrajoitus, Juha kertoo. Verhon heilahdus Vähän yli nelikymppinen Juha Högström on viihtynyt hyvin työssään ja arvelee viihtyvänsä vielä parikymmentä vuotta. Maidon keräilykuljetus on hänelle ajotehtävistä läheisintä. Taksiajossa vilkas mies saa hyvää vastapainoa yksinäisille työtunneille. Taksikyydit ovat vähentyneet viikonloppuisin, mutta muut yhteiskunnan kuljetukset lisääntyneet arkena. Soranajoon Juha ehtii lähinnä vain kuljettajien lomaaikoina. Urheilullisen nelihenkisen perheen vapaa-aikaan liittyy kiinteästi urheiluseura Myrskylän Myrskyn yleisurheilu- ja hiihtotoiminta. Juhalla on paikka myös seuran johtokunnassa. Aikaa vievästä rakkaasta ralliurheilusta Juha luopui kolme vuotta sitten lasten harrastusten vuoksi. Maidon keräily on usein hyvin yksinäistä työtä varsinkin ilta- ja yöajossa. Joillakin tiloilla vain ikkunaverhon vähäinen heilahdus kertoo vuodesta toiseen, että sinut on havaittu. Toisinaan pääsee vaihtamaan kuulumisia emäntien tai isäntien kanssa. Tänään tarinaa heitetään poikkeuksellisesti jopa useamman isäntämiehen kanssa. Jos minut kutsutaan kahvikupilliselle, suostun varmasti, koska sen verran harvinaista se nykyisin on. Aikatauluhan siinä venyy ja saatan joutua sitten meijerillä jonottamaan vuoroani, mutta on se sen arvoista, Juha nauraa. Juha Högströmin reitin varrella isoimmilla tuottajilla on vajaa 200 lypsävää. Kuljetus-Högström Oy Perustettu: 1966 Kotipaikka: Myrskylä Kalusto: yksi maidon imukeräilyauto, kaksi taksia, yksi maansiirtoauto Asiakkaat: Arla Ingman, Porlammin Osuusmeijeri, Ruhan meijeri Ky, Rudus Henkilöstö: neljä vakituista ja yksi osa-aikainen kuljettaja 21
12 Läänin Kuljetus Lappeenrannassa on ALANSA MONIOSAAJA Etelä-Karjalassa eletään kaupan ja rakentamisen vilkasta kasvukautta. Läänin Kuljetus Lappeenrannassa on myös laittanut kauhansa soppaan ja ammentaa hyvää tulosta asiantuntemuksellaan ja monipuolisella tarjonnallaan. Anneli Similä Täältä etelästä on aina hyvä käydä kurkkaamassa mitä muualla Suomessa tapahtuu. Siellä tapahtuu nimittäin aika paljon, niin kuin nyt Lappeenrannan seutuvilla esimerkiksi. Lehdistä on toki saanut lukea, että venäläiset turistit pyörähtävät Lappeenrannassa kauppareissuilla. Ilmiön todellinen mittakaava paljastuu kuitenkin vasta paikan päällä: Kauppakeskuksia, hotelleja, huoltoasemia ja uusia asuinalueita rakennetaan pitkälti venäläisen kysynnän ansiosta. Vilkasta rajanylitystä Petri Siivo toimii Läänin Kuljetuksen toimialajohtajana. Hän aloitti työnsä Etelä-Karjalan aluejohtajana vuonna 2010, jolloin silloinen Etelä-Karjalan KTK fuusioitui Läänin Kuljetukseen. Lappeenrannan alueen raju kasvu oli täydessä vauhdissa jo tuolloin. Nyt kuluvan vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana on Suomen kaakkoisraja ylitetty jo noin 8,7 miljoonaa kertaa. Kasvu on ollut vilkkainta Lappeenrannasta 20 kilometrin päässä sijaitsevalla Nuijamaalla, jossa rajanylityksiä on tapahtunut yli 3 miljoonaa. Kun lasketaan, että venäläinen turisti jättää Suomeen keskimäärin 140 euroa yhdellä käynnillä, on sillä valtava merkitys työpaikkojen kasvulle tällä alueella, Petri Siivo kertoo. Perinteisen savupiipputeollisuuden työllistäjien, kuten paperinvalmistaja UPM Oyj:n, rinnalle on siunaantunut runsaasti palvelu- ja rakennusalan töitä ja työpaikkoja. Läänin Kuljetus on myös ottanut oman siivunsa kasvusta kuljetusten, urakoinnin ja kiviainesmyynnin asiantuntijana. Yhdyskuntarakentamisen asiantuntija Käsitys KTK:ista pelkkinä ajovälityskeskuksina on pitänyt jo aikaa sitten heittää romukoppaan. Toki kuljetukset ovat edelleen tärkeitä. Esimerkiksi Läänin Kuljetuksen Lappeenrannan toimipisteessä kuljetuksille ja kuljetusten hyvälle asiakaspalvelulle laitetaan suuri painoarvo. Nykyään useimmat KTK:t ovat kuljetusten ohella kuitenkin täyden palvelun tavarataloja, joissa riittää osaamista laidasta laitaan. Niin myös Läänin Kuljetuksessa, jossa yhdyskuntarakentaminen on erityisen vahvaa aluetta. Hyvänä esimerkkinä tästä on läheinen Taipalsaaren Pappilanniemen alue, jonne yritys rakensi juuri koko kunnallistekniikan tiet, vesijohdot, viemärit ja valaistuksen alusta loppuun. Yhteensä alueelle on lohkottu 63 pientalotonttia, joilla rakentaminen on nyt täydessä käynnissä. Ainoastaan sähkötöissä yritys käytti aliurakoitsijaa, muuten kaikki työvaiheet tehtiin alusta loppuun oman henkilökunnan voimin. Tarjoamme vaihtoehtoisen tavan toimia kokonaistaloudellisesti. Aluepäällikkömme Pekka Mäkinen osaa vuosien kokemuksella hinnoitella urakat tiukasti, mutta kannattavasti. Meillä on sellaista osaamista, jota harvoilla yrityksillä on tarjota. Nuoren polven työnjohtajilla on maanmittaukset hallussaan uusimmilla laitteilla ja muutenkin meillä on asiantuntemusta omasta takaa kaikkiin työvaiheisiin. Pyrimmekin palkkaamaan mahdollisimman monitaitoisia ihmisiä, Petri Siivo kertoo. Kyseisellä Taipalsaaren työmaalla ei luonnollisestikaan riittänyt pelkkä tekninen osaaminen, vaan tarvittiin myös kuorma-autoja ja koneita eri työvaiheisiin. Parhaimmillaan työmaalla oli töissä 22 erilaista maansiirtokonetta, kuormaautoa tai kaivuria, joita voidaan liikutella Läänin Kuljetus -konsernin toiminta-alueella tarpeen mukaan. Kalaa 40 metrin tiskiltä Katu- ja viemäriverkoston rakentaminen, saneeraustyöt, pilaantuneiden maiden siirtäminen ja muut maarakennustyöt sekä uusien kohteiden rakentaminen ovat Läänin Kuljetuksen arkipäivää. Nytkin Lappeenrannan toimiston välittömässä läheisyydessä jylläävät koneet, kun vanhan asuinalueen teitä ja viemäriverkostoa laitetaan uuteen uskoon. Läheiset kunnat ja kaupungit ovat tärkeitä asiakkaita. UPM:n sekä Outotecin alueilla tehtävät kunnossapitotyöt ovat lähes jatkuvia. Tämän vuoden suurin rakennuskohde oli Imatralle alkuvuodesta valmistunut ABC-liikennemyymälä kolmen hehtaarin asfalttikenttineen. Soraa alueelle kuljetettiin noin m 3, mikä tarkoitti neljän kasettiauton työpanosta neljän kuukauden aikana, yhteensä yli autokuormallista soraa. Uskon, että kiivas rakentaminen jatkuu vielä ainakin parisen vuotta. Ensi kesänä tänne ruvetaan rakentamaan IKEAn 22
13 Petri Siivo vastaa urakoinnista ja maarakennushankkeista kaikilla Läänin Kuljetus -konsernin alueilla. tavarataloa. Ajokalustoamme on siellä jo nyt mukana tontinraivaustöissä, mutta varsinaisen rakentamisen tarjouskierros on vielä alkuvaiheessa. Haastattelupäivän päätteeksi teemme Petri Siivon kanssa vielä kierroksen Lappeenrannassa. Uskottava se on - suurten kauppakeskittymien parkkipaikoilla ainakin joka toinen auto on venäläisrekisterissä. Upea muotitalo on juuri avaamassa ovensa turistivirran toivossa. Myymälöiden jopa 40 metriä pitkät kalatiskit tarjoavat venäläisturisteille tuoretta kalaa, jota nämä kovasti arvostavat. Varsinkin lauantai-aamuisin venäläiset turistit valtaavat kaupungin keskustan. Tämä herättää paikallisissa asukkaissa myös ristiriitaisia tunteita, mutta täytyy muistaa, että venäläiset tuovat leivän tullessaan monille asukkaille. Läänin Kuljetus Etelä-Karjala osa Läänin Kuljetus -konsernia, jonka pääkonttori on Turussa koko konsernin liikevaihto oli noin 50 miljoonaa vuonna 2012 yksi vilkkaimmista kymmenestä konsernin toimipisteestä 10 miljoonan liikevaihdollaan osakkaina muun muassa noin 60 kuljetusyrittäjää, joilla lähes 100 autoa. Toimialajohtaja Petri Siivo vastaa urakoinnista ja maarakennushankkeista kaikilla Läänin Kuljetus -konsernin alueilla konsernin johtoryhmän jäsen rakennusalan työkokemusta muun muassa Kiinasta, Intiasta ja Venäjältä. 23
14 Kansanedustaja Kalle Jokinen toivoo, että tiestön rahoituspäätökset kantaisivat yli vaalikausien. Taustalla Håkan Stara. Logistiikkaseminaaria isännöi ja juonsi varapuheenjohtaja Håkan Stara. Kaikki esitelmät löytyvät osoitteessa: 76-tonniset ja tieverkko karkaavatko hyödyt käsistä? Keskustelu kävi ajoittain kiihkeänä SKAL:n logistiikkaseminaarissa Kansallismuseossa Seminaariväki syventyi mitta- ja massa-asetusmuutoksen vaikutuksiin tieverkolla. Lisäksi perehdyttiin niin kuljetusyrityksen kuin asiakkaankin näkökulmiin ja rahoituksen haasteisiin. Pysäyttävin oli Koskinen-Yhtiöiden puheenvuoro. Heini Polamo, kuvat Jaana Sivén Automobiilin nopeus on voittamaton. Eikä sen voimaa epäile kukaan, joka on nähnyt rautakauppias Renlundin kuorma-automobiilin. Niin se on, ettei täällä kaupungissa kohta hevosia tarvita. Elävä voima saa väistyä koneellisen voiman tieltä. Puheenjohtaja Teppo Mikkola avasi seminaarin hauskalla lainauksella Helsingin Sanomista vuodelta Tepon mukaan asetusmuutos on kuljetusyrityksille vaativimpia liiketoimintaa koskettavia muutoksia vuosikymmeniin. Hän pohti, pysyykö liikenneinfra logistiikan kehityksen kyydissä, vai jarruttaako tiestön kunto jo yleisen hyvinvoinnin kehitystä, kansantaloutemme kilpailukykyä. Teppo myös muistutti, että Suomi ei saa unohtaa raskasta teollisuutta, sillä siitä saatavat vientitulot rakentavat vielä pitkään siltaa uusiin toimialoihin. Tepon kysymykset seminaariväelle: Tuleeko lähitulevaisuudessa uusia yllättäviä teknisiä muutoksia, jotka vaikeuttaisivat alkuvaiheessa investointeja tehneiden yritysten kannattavuutta? Pystyvätkö kunnat, kaupungit ja valtio panostamaan omien liikenneväylästöjen kehittämiseen? 24
15 Minna Ruponen. Raimo Tapio. Harri Pursiainen. SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola. Unohtakaa 76-tonnisten ylipainotoleranssit Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen paikkasi viime hetkellä estynyttä ministeri Merja Kyllöstä. Puheenvuoro käsitteli logistista kenttää päivän teemaa laajemmin. Pursiainen kertoi, että liikenneministeri puolustaa Suomen kansallista kabotaasitulkintaa EU:ssa. EU on kyseenalaistanut Suomen kansallisen 3 kuukauden ja 10 kuljetuksen määritelmän. Niskuroiva Suomi voidaan haastaa EU-tuomioistuimeen. Merja Kyllönen ja hänen ministerikollegansa muista korkean kustannustason maista lähettävät liikennekomissaari Siim Kallasille yhteisen vetoomuksen siitä, että kabotaasioikeutta ei laajennettaisi nykyisestä. Kabotaasi on alun perin tarkoitettu tyhjänä ajon välttämiseen, ei lakisääteisten maksujen kiertämiseen, muistutti Harri Pursiainen. Kabotaasia hyödyntävät yritykset eivät osallistu tieverkkomme ylläpitoon, ja siitä päästiinkin päivän varsinaiseen teemaan. Vuosiksi tiestölle on osoitettu yhteensä 55 miljoonaa euroaa korjausrahaa asetusmuutoksen vuoksi. Ensi vuonna rahasta käytetään 15 miljoonaa (ks. s. 11). Pursiainen kertoi myös EU:n mitta- ja massadirektiivin muutoshankkeesta ja Pohjoismaiden kannalta ikävästi esiin pulpahtaneesta rajat ylittävän moduuliliikenteen rajoittamisesta. Nyt Suomen ja edunvalvojien on vakuutettava ne europarlamentin jäsenet, jotka eivät näe moduulien rajoittamisen huonoja vaikutuksia ympäristölle ja taloudelle. Harri Pursiaisen näkökulmia Korjattavien siltojen tärkeysjärjestyksen laatimiseen tarvitaan kuljetusyritysten ja niiden asiakasyritysten näkemyksiä (ks. s. 11). 76 tonnin rekoissa vakiintuneet ylipainotoleranssit eivät enää päde. Lähtökohta on, että yli 76-tonnisilla ei oikeasti ajeta. Yrittäjät, kantakaa vastuunne vaarallisten aineiden kulje- tusten laillisuudesta! Tarkistusten perusteella VAK-sääntöjä ei noudateta 35 prosentissa kuljetuksia. Voisimmeko ampaista kansainvälisen kehityksen kärkeen älykkäillä liikennepalveluilla? Tilaisuuden moderaattori, SKAL:n varapuheenjohtaja Håkan Stara tiivisti, että toimiala uskoo tulevaisuuteen, sillä yritykset ovat investoineet arviolta miljoonaa euroa kalustomuutoksiin. Myös tiestön kunnostamiseen pitäisi löytyä rahaa ja tahtoa. Siltojen kartoitus jo pitkällä Liikenneviraston ylijohtaja Raimo Tapio valotti asetusmuutosta valtiollisen tienpitäjän näkökulmasta. Suurin osa valtion tieverkosta kantaa uudet enimmäispainot, eikä teiden sortumista tarvitse pelätä. Kolikon toinen puoli on, että asetusmuutoksen vuoksi tehdyissä mittauksissa on ilmennyt siltarakenteiden piileviä ongelmia, joiden vuoksi uusia rajoituksia on ilmestynyt myös odottamattomiin liikennepaikkoihin. Nykytiedon mukaan jopa 500 sillalle tulee painorajoituksia. Ongelmat ovat suurimpia Varsinais-Suomessa. Uuden 4,4 metrin enimmäiskorkeuteen nähden matalia alikulkuja on valtion teillä 120. Suomen 34 lossista 28 ei voi kuljettaa 76-tonnista yhdistelmää. Itse tiestöllä suurin ongelma ovat valmiiksi kehnot tienpäällysteet. Huonokuntoisia päällysteitä on 2014 arviolta kilometriä ja neljässä vuodessa määrä kasvaa vielä kilometrillä. Tilanne on yhtä huono kaikkialla Suomessa. Liikenneviraston näkemyksen mukaan yrittäjissä suurta närää aiheuttanut 68-tonnisten paripyörävaatimus vie tienpinnan rasituksen minimiin. 25
16 Timo Rytkönen. Kalle Jokinen. Håkan Stara. Poimintoja Raimo Tapion puheenvuorosta Seuratkaa säännöllisesti rajoitusluetteloa Liikenneviraston verkkosivuilla. Luettelo päivittyy sitä mukaa, kun tietämys lisääntyy. Liikennevirasto käyttää tieverkon ylläpitoon ja kunnostukseen alle 200 miljoonaa euroa vuosittain. Tiemäärärahat olisi sidottava indeksiin. Liikennevirasto panostaa täsmätalvihoitoon. Nopeuksia joudutaan rajoittamaan huonokuntoisilla teillä. Suurempien ja painavampien ajoneuvojen liikkumisen mahdollistamiseksi pitää vahvistaa siltaa ja korottaa noin 100 alikulkua. Yksittäisen sillan korjaamiseen menee päätöksestä alkaen noin kaksi vuotta. Liikenneviraston laskelmat Jotta asetusmuutos voisi toteutua kaikkialla Suomessa, rahaa tarvittaisiin 20 vuoden aikana seuraavasti: 300 miljoonaa siltojen painorajoituksia pois 100 miljoonaa alikulkujen rajoituksia pois 200 miljoonaa tierakenteiden vahvistusta 10 miljoonaa valmistelevia töitä. Yhteensä: 30 miljoonaa euroa vuodessa 20 vuoden ajan Selkoa tiestön korjausvelasta Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kalle Jokinen kiitti aluksi mahdollisuudesta kokeilla itse 76-tonnisia ajopelejä. Hän osallistui Ison Ratin Takana -tapahtumaan syyskuussa. Rahaa on löydyttävä, Jokinen painotti. Hän oli Raimo Tapion kanssa samaa mieltä siitä, että rahoitukseen on lisättävä vuotuinen indeksikorotus, jotta perusväylänpidon ostovoimaa saadaan nostettua. Hän kertoi myös, että liikenne- ja viestintävaliokunta tekee selvitystä siitä, mistä noin 2 miljardin euron korjausvelka tiestöllä muodostuu, miten korjaustarve voidaan täyttää ja miten sen kehitys voidaan pysäyttää. Kalle Jokisen pääviestit Suomen on uudistuttava ja sen osana myös logistiikan on uudistuttava. Liikenneverkon rahoituksen kehittämistä on tehostettava. Asetusmuutoksen vuoksi myönnetty 55 miljoonan euron lisäraha siltoihin on riittämätön. Perustienpidon rahoituspäätösten olisi kannettava yli vaalikausien Kunnat selvitystyönsä alussa Kuntien edustajat ovat monessa yhteydessä kertoneet, että asetusmuutos tuli liian ripeästi. Kuntaliitto oli pyytänyt asetuksen lykkäystä vuoteen 2015, mutta ei sitä tunnetusti saanut. Seminaarissa kuntia edustanut projektijohtaja Timo Rytkönen Helsingin kaupungin Rakennusvirastosta kertoi, että rahat ovat pääkaupungissakin tiukalla, eikä lisää ole luvassa. Yksi suurimmista haasteista ovat katuverkon alle jälkiasennetut putket ja yksityiset maanalaiset rakenteet, jotka heikentävät paikoin kantavuutta. Helsingin sillat ovat pääasiallisesti vankkoja ikään katsomatta. Jos vahvistettavaa löytyy, sillekin on hintalappu laskettuna: Sillan kantavuuden parantaminen maksaa 500 euroa kansineliömetriä kohden. Kaikkien vaikutusten selvittäminen vie vielä aikaa. Asetusmuutoksen seurauksia Helsingissä 15 siltaan uudet korkeusrajoitukset ja raitiotien ajojohteita nostettava paikoin. Onnettomuusriski kasvaa, kun siltojen (alituksen) turvamarginaali pienenee. Lisääntyvä kuormitus aikaistaa siltojen peruskorjauksia. Muiden kuntien tilanne on arvoitus. Motissa Hinnerjoella Nuppineulan olisi kuullut putoavan, kun Koskinen-Yhtiöiden kolmannen polven yrittäjä Minna Ruponen kertoi yrityksen tilanteesta Hinnerjoella, Euran kunnassa. Yhtiön toiminnassa 26
17 Paavo Iittiläinen. Olli Lindroos. Kuljetusyrittäjä Jari Välikangas luovutti SKAL suoritealat tunnustuspalkinnon, Kultaisen Pisaran, Trafin johtavalle asiantuntijalle Anu Häkkiselle. sen omalla huoltokorjaamolla ja terminaalilla on huomattava merkitys. Kotipesälle johtavan kirkkosillan kantavuusmittausten seurauksena kulku täydessä kuormassa ei enää onnistu vanhoillakaan painoilla. Vaihtoehtoisen reitin varrella on kapea alakoululaisten käyttämä tie ja ahdas ylärinteeseen taittuva risteys. Tilanne kauhistuttaa Koskinen-Yhtiöitä ja kuntalaisia lapsista vanhuksiin. Talviaikaan reittiä on lähes mahdotonta käyttää. Siellähän sitten ollaan, ojassa, Minna Ruponen kuvasi tilanteen liukkailla. Pahimmassa tapauksessa terminaali- ja korjaamotoiminta omalla toimipaikalla loppuu, ja väeltä vähenevät työt. Vajaakuormalla ajo lisääntyy, kustannukset kasvavat ja koko konsepti on mietittävä uusiksi. Paikalliset maanomistajat vastustavat Koskinen-Yhtiöiden esittämiä eri silta- ja tievaihtoehtoja. Yksityisen sillan hintalappu olisi noin euroa. Se ei ratkaisisi seudun muiden yritysten kuljetustarpeita. Koskinen-Yhtiöiden ongelmaan haetaan ratkaisua yhdessä ELYkeskuksen ja Euran kunnan edustajien kanssa. Laskelmat eivät lupaa megasäästöjä Kuljetuspäällikkö Paavo Iittiläinen Metsä Groupista kertoo, että yritys kompensoi kuljetusliikkeille omavastuuosuuden päälle, jos ne joutuvat ajamaan vajaakuormilla rajoitusten vuoksi. Metsä Groupin murheenkryyni on Äänekosken Häränvirran silta, jolle Liikennevirasto asetti lokakuussa uudet painorajoitusmerkit. Kustannukset kasvavat niin metsäyhtiölle kuin kuljetusyrityksillekin, kun ajellaan vajailla kuormilla. Yhtiön laskujen mukaan vuotuinen tappio olisi noin euroa. Metsäteollisuus oli kokonaispainojen korotuksen äänekkäimpiä lobbareita koko prosessin ajan. Metsäyritykset odottivat tehokkaampia, halvempia ja ympäristöystävällisempiä kuljetuspalveluita entistä kannattavammilta kuljetusyrityksiltä. Nyt ainakin Metsä Group haikailee painorajoitusten palauttamista edes samalle tasolle kuin ennen asetusmuutosta. Yhtiössä uumoillaan, että vuosi sitten esitetyt kustannussäästöt eivät noin vain toteudu. Metsä Groupin toiveita Malttia valtion siltojen laputtamiseen. Resurssit tulisi keskittää tärkeimpien väylien kunnostamiseen. Yksityisteillä tulisi välttää ylilyöntejä ja varmuuden vuoksi -ajattelua. Mahdollisista uusista siltarajoituksista tulisi ilmoittaa jo tien alussa. Poikkeuslupia haettu ympäri Suomea Ylijohtaja Olli Lindroos Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista esitteli tuoreet tilastot: lokakuun aikana autoa oli rekisteröity yli 60 tonnille, ja niistä 240 suurimmille eli 76 tonnin painoille. Marraskuun 13. päivään mennessä yhdeksän kuljetusyritystä oli jättänyt poikkeuslupahakemuksen yli 76 tonnin painoisille yhdistelmille eri puolilla Suomea. Sinänsä poikkeusluvissa ja isoissa massoissa ei ole Trafille mitään epätavallista, sillä se käsittelee noin 900 ajoneuvoteknistä poikkeuslupahakemusta joka vuosi. Lindroos kertoi, että poikkeusluvilla mahdollistetaan suurien yhdistelmien testaus ja kehittäminen todellisessa ympäristössä. Poikkeusluvilla liikennöinnin tulee liittyä uuden tekniikan kokeiluun ja tuotekehitykseen. Se ei se saa vääristää kilpailua tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Poliittista tahtoa tarvitaan Kukaan ei halua tuhota historiallisesti arvokkaita vanhoja siltoja tai kulttuurimiljöitä, mutta jos on tahtoa, löytyy varmasti myös kestäviä ratkaisuja ja vaihtoehtoja, joilla mottiin jääneet elinkeinot voidaan turvata. Viekää siis, päättäjät, kannustavaa viestiä puolueisiinne ja kuntiinne Koskinen-Yhtiöiden ja vastaavassa tilanteessa olevien yritysten auttamiseksi. Otetaan loppuun vielä tulevaisuuteen katsova ajatus Harri Pursiaisen puheenvuorosta. Liikenneministeriössä pohditaan, voisiko kotimaisen liikennepolitiikan parista nousta uusi matkapuhelinteknologia uusi Nokia. Meillä on haastava fyysinen liikenneinfra ja hyvät tietoliikennejärjestelmät, ja tieto on liikennejärjestelmän perusta. Voisimmeko lähitulevaisuudessa viedä maailmalle liikenteen rovioita ja supercellejä? 27
18 Kokonaismassojen muutoskatsastukset sujuvat ilman ruuhkia Lokakuun alussa voimaan tulleiden suurempien ajoneuvo- ja yhdistelmämassojen muutoskatsastukset ovat sujuneet ripeästi huolellisen valmistautumisen ansiosta. Ulla Eskelinen Katsastusyritykset kouluttivat raskaan kaluston katsastajat perusteellisesti ennen ensimmäistäkään uusien mittojen ja massojen mukaista hyväksyntää. Myös asiakas pidetään tilanteen tasalla ottamalla häneen yhteyttä heti, jos muutoskatsastuksen osalta on jäänyt jotain tarkennettavaa. Trafin katsastusohjeissa on lueteltu ne tekniset henkilöt, joilla ylipäätään on oikeus kirjoittaa ajoneuvon valmistajan edustajan yksilöityjä todistuksia katsastusta varten. Kysyimme A-Katsastus Oy:n ja K1 Katsastajat Oy:n edustajilta näkemyksiä marraskuun lopun tilanteesta katsastusasemilla. 1. Kuinka paljon muutoskatsastuksia on tehty? 2. Onko katsastukseen syntynyt jonoja? 3. Onko yrittäjillä ollut katsastukseen tullessaan auton kokonaismassasta ja autolle sallitusta yhdistelmämassasta tarvittavat todistukset kunnossa, eli maahantuojilta saadut paperit ajan tasalla? 4. Millaisia teknisiä esteitä katsastuksissa on tullut esiin? 5. Minkä suoritealojen ajoneuvoille painonkorotuksia on haettu? Timo Ojala tekninen johtaja K1 Katsastajat Kalevi Lintula teknisen yksikön päällikkö A-Katsastus 1. Ajoneuvoja ja perävaunuja yhteensä noin 220 kappaletta. 2. Ei ole syntynyt. Tämä vuodenaika on katsastuksissa yleensä hiljaisempaa aikaa, joten se sopi hyvin muutoskatsastuksille. 3. Pääsääntöisesti oikein mallikkaasti. 4. Vaikeimmiksi ovat osoittautuneet vetolaitteet. Vanhoista vetopalkeista ja aisoista saattaa puuttua d-arvon merkinnät. Ne ovat voineet esimerkiksi kulua pois. Jos merkintä puuttuu, yhdistelmää ei voi määrillä yli 60-tonniseksi. Myöhemminkin kuljettajien kannattaa muistaa, että merkinnän tarkastaminen on liikenteessä lopulta hänen vastuullaan. 5. Meillä suurimmaksi yksittäiseksi ryhmäksi ovat muodostuneet puutavara-autot ja toiseksi puoliperävaunujen vetoautot. 1. Muutoskatsastuksia on suoritettu noin 1 000, joista on perävaunuja alle 100 kappaletta. 2. Jonoja ei ole, sillä automaahantuojien edustajat tarvitsevat aikaa teknisten todistusten tekemiseen. Prosessi etenee kokonaisuutena hyvin. 3. Todistukset ovat sisällöltään varsin vaativia, joten joissakin tapauksissa katsastajan on täytynyt esimerkiksi puhelinsoitolla varmistella teknisten lukemien virheettömyys. 4. Eräät tekniset todistukset on kirjoitettu muun kuin valmistajan edustajan toimesta, eivätkä siis kelpaa. Ongelmia aiheuttaa myös se, että joillakin perävaunumerkeillä ei enää ole valmistajaa, koska perävaunutehdas on lopettanut toimintansa. Perävaunuihin ei ole helppoa jälkikäteen asentaa paripyörällisiä akseleita. Käytettynä maahan tuoduille autoille ei välttämättä saa teknisiä todistuksia. Lisäksi lienee aihetta muistuttaa, että ns. siirtymäkauden massoja ei enää saa autoille, jotka on otettu käyttöön alkaen. 5. Merkittävimmät kohderyhmät ovat puutavaran, maa- ja kiviainesten, turpeen, betonin ja kappaletavaran kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot, mutta ei niinkään esimerkiksi polttonestekuljetusten sektori. Linja-autoja ei siirtymäkauden massojen korotuksissa juuri ole näkynyt. Suurimmat korkeudetkin ovat pysyneet lähes ennallaan. 30
19 Meppi mittojen, massojen ja järkipolitiikan puolesta Petri Sarvamaa nousi europarlamenttiin kesken kauden keskeiselle paikalle. Maantiekuljetusasiat ovat imaisseet ainoana suomalaisena liikennevaliokunnassa vaikuttavan mepin täysillä mukaansa. Teksti Heli Satuli Kuvat Euroopan parlamentti ja Taina Mertalo kuva politiikoista kilpistyy usein sanaan valta. Asia ei kuitenkaan ole -Tyypillinen niin yksioikoinen. Vähän kuin rekan runko vailla lastia, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa pohtii työhuoneessaan kaatosateisessa Brysselissä. Sarvamaa nousi kokoomuksen europarlamentaarikoksi kesken kauden Ville Itälän tilalle keväällä Moni muistaa miehen Ylen A-studiosta ja Washingtonin kirjeenvaihtajana. Joensuussa syntyneen Sarvamaan mukaan monen asian summa sai pyrkimään mepiksi 25 toimittajavuoden jälkeen. Perimmäinen syy oli tietysti halu vaikuttaa asioihin. Toimittajana katselin ja käsittelin vuosikymmeniä yhteiskunnallista vaikuttamista Suomessa ja maailmalla. Viittäkymmentä ikävuotta lähestyessä syttyi kipinä. Olin kuin hevonen, joka on koko elämänsä katsonut laidunta tallin ikkunasta ja nyt päässyt sinne, Sarvamaa nauraa. Vastuuta ja valtaa yli odotusten EU-korttelit näyttävät sateessa harmailta ja nuutuneilta. Tunnelma europarlamentin sisällä on sen sijaan täynnä elämää. Avarat käytävät pursuavat puolijuoksua kiiruhtavia meppejä, avustajia ja etujaan 34
20 Meppi Petri Sarvamaan tavallinen tiistai Isännöimässä työaamiaista rekkadirektiivistä Kolme äänestystä liikennevaliokunnassa Keskustelemassa rekkadirektiivistä liikennevaliokunnassa Puheenvuoroni aiheutti keskustelua. Komissio piti linjaamme tukevan puheen. Ymmärrystä alkaa löytyä Talousarvion valvontavaliokunnassa keskustelemassa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta ja koordinaattoreiden kokous Keskustelimme, mitä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tehdään. Säästöjä tarvitaan. Ehdotuksen mukaan edustajia vähennettäisiin 28:sta yhdeksään. Suomi menettäisi siis paikkansa. Sain asian perusteltua ja muutoksen torjuttua Taustamuistioihin tutustumista ja puheen kirjoitusta iltaa varten Kahvilla keskustelemassa Satama-direktiivistä Puheluita Suomeen. Toimistopalaveri EU-virastojen vastuuvapausmietinnöistä Kirjaimellisesti juoksen paikasta toiseen. Onneksi avustajani ovat ammattilaisia asioihin perehtymisessä Varjoneuvottelijoiden tapaaminen ajoneuvojen rekisteridokumenteista Alustamassa illalliskeskustelua polttoaineista vuoden 2020 jälkeen Komission vaatimus kaasutankkauspisteverkostosta on aivan liian tiheä ja aikataulu liian tiukka Illallisella tapaamassa suomalaisia toimittajia Brysselin kämpällä kirjoittamassa kolumnia Petri Sarvamaan elämä on kulkenut neljännesvuosi satajaksoissa. Hän toimi mm. Ylellä toimittajana. Nyt on alkanut seuraava neljännesvuosisata poliitikkona. Kuvassa neuvonpitoa Jyrki Kataisen kanssa. valvovien organisaatioiden edustajia. Hissille jonotetaan kuin japanilaiseen metroon. Koko talo pyörii meppien kautta. Valiokuntaviikko on kiireisimmällään. Sarvamaa on ainoa suomalaisjäsen europarlamentin liikennevaliokunnassa. Meppi myöntää auliisti, etteivät rekkojen ilmanvastuskertoimet olleet mikään intohimo. Yksityiskohdat muuttuvat kuitenkin mielenkiintoisiksi, kun ymmärtää, mitä vaikutuksia päätöksillä on. Työ tuntuu imaisseen mepin mukaansa. Sarvamaa nojaa taaksepäin tuolissaan ja toteaa kypsyvänsä hitaasti, mutta innostuttuaan hän tekee asiat täysillä. Ulkomaiset mepit tuntuvat allekirjoittavan luonnehdinnan. Valiokuntakollega huikkaa hänen puhuvan paljon, tekevän paljon ja omaksuvan nopeasti. Ei ole parempaa paikkaa tehdä politiikkaa. Liikennevaliokunta, jos mikä, on erittäin poliittinen. Meppiys on ylittänyt kovatkin odotukseni. Tässä työssä on mahdollisuus saada aikaan konkreettisia muutoksia suomalaisten yritysten ja ihmisten arkeen. Kilpailua itsensä kanssa Sarvamaa istuu liikenteen lisäksi maatalous- ja talousarvion valvontavaliokunnissa. Kolmen valiokunnan hoitaminen on jo kokousaikataulun puolesta haaste. Sisältöön perehtymisestä puhumattakaan. Maatalousvaliokunnassa meillä on työn alla asetus, jossa 12 eri kasvien, siementen ja eläinten terveyteen liittyvää direktiiviä niputetaan yhdeksi asetukseksi. Yritän järkevöittää suomalaisten kunnallisten tarkastajien toimintaa. 35
SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko
SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4
LisätiedotAjoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto
Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKuljetus. Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta. Yrittäjä. Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa
Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti 9/13 Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta Verovähennystä koulutuksesta Tietyöt olisivat tervetulleita Myrskylään Asetusmuutoksen
LisätiedotAjoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto
Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto Aineiston käyttöehdot Tämän opintomateriaalin on kehittänyt Suomen
LisätiedotMitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075
Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Taustaa Valtioneuvoston ministerityöryhmä on esittänyt kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien korkeuden
LisätiedotMaanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
LisätiedotTALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA
TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotAjoneuvoasetuksen muutos 2013
Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat
LisätiedotKOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA
KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA Pohjoisen logistiikkafoorumi 16.1.2013 Oulu SKAL Heikki Huhanantti SKAL:n mitat ja massat työryhmän tavoitteet Tavoite: selkeä käsitys muutoksista Euroopassa
LisätiedotSUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI. Yrittäjä SKAL. Kuljetusyritys. Pasi Oranta Ky, Pertteli: Tunnustus yllätti iloisesti
Kuljetus5/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä SKAL Kuljetusyritys 2013 Pasi Oranta Ky, Pertteli: Tunnustus yllätti iloisesti 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Kuljetus Yrittäjä
LisätiedotAjankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille
Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille kuljetusalan monet haasteet Uudistunut tavaraliikennelaki Yrittäjäkuljettajien työaikalaki Mitta- ja massauudistus Petri Murto Tavaraliikennelain
LisätiedotHCT-poikkeuslupien tilanne ja tulevaisuus
HCT-poikkeuslupien tilanne ja tulevaisuus HCT-foorumi 14.2.2018 Mika Matilainen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. HCT-poikkeusluvat Lähtökohta (Normaaliliikenne) Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän
LisätiedotRaskaan kaluston mittojen ja painojen vaikutus liikenneturvallisuuteen
Raskaan kaluston mittojen ja painojen vaikutus liikenneturvallisuuteen, Rovaniemi 15.11.2018 Jari Harju Asiantuntija, SKAL asiantuntijapalvelut Asetusluonnos uusista mitoista ja massoista AIKATAULU TÄHÄN
LisätiedotMetsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa
Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa Lapin metsätalouspäivät, Levi, 7.2.2013, logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin
LisätiedotLiikennekaari-vaikutusarviointikysely
Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotHuomisen tiennäyttäjä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Huomisen tiennäyttäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 82-vuotias SKAL kuuluu Suomen vanhimpiin elinkeinopoliittisiin edunvalvojiin Helsinki - Bryssel Palvelemme jäseniämme ja valvomme maanteiden
LisätiedotPuuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam
Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam QTeam verkosto ja sen palvelut Toimitusketjun tehostaminen laajavastuinen yrittäjyys kuljetusväylät informaatiovirtojen hallinta
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 2/2018: Kuljetusalalla vahva noususuhdanne Tieverkon ongelmat hillitsevät yhdistelmäpituuden kasvattamista 7.6.
: Kuljetusalalla vahva noususuhdanne Tieverkon ongelmat hillitsevät yhdistelmäpituuden kasvattamista 7.6.2018 2 Kuljetusmäärän kehitys jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne kuljettama tonnimäärä neljän
LisätiedotAlemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet
Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka
LisätiedotRaskaat kuljetukset yksityisteillä
Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
Lisätiedot-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet.
-ORGANISAATIO Jäsenyritykset Suoritealayhdistykset Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Säiliöautoliitto Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL SKAL Kustannus
LisätiedotPäätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK
Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee
LisätiedotKäytännön kokemuksia jättirekoista
Käytännön kokemuksia jättirekoista Ari Siekkinen Metsähallitus Metsätalous Oy Vientikuljetus- ja laivauspäivät Oulu 17.05.2017 Metsähallitus 1/3 Suomen pinta-alasta; vesiä, talousmetsiä ja suojelualueita
LisätiedotHCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari
HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari Hannu Pirinen Kehityspäällikkö, Metsä Group, puunhankinta ja metsäpalvelut 06.09.2016 Veljekset Hannonen Oy, 84 -tonninen
LisätiedotAjoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen. Erityisasiantuntija Aino Still
Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen Erityisasiantuntija Aino Still Tausta Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen edellinen
LisätiedotKuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
LisätiedotKelirikon takia asetettavien painorajoitusten hyödyt ja haitat
Diplomityö, Hanne Strandvall: Kelirikon takia asetettavien painorajoitusten Työn tavoite 2 Tavoitteena oli selvittää: Painorajoitusten, eli: - Minkälaisia käytännön ongelmia ja lisäkustannuksia painorajoitukset
LisätiedotTienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR
Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR 19.11.2018 Maakuntauudistus Tienpidon tilannekuva Tommi Huttunen, Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon maakuntauudistus - tiepidon, liikenteen
LisätiedotKuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 1/2017
SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry
LisätiedotElinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
LisätiedotDigiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon
Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään
LisätiedotEsi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset
17.1.2013 Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset Kysymys 1: Oppilaiden koulunkäyntiajat tarvitaan tarjouslaskelman tekemiseen. Tarjouspyynnön liitteessä kohteet on mainittu ajoajat. Koulujen
LisätiedotMauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.
Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-
LisätiedotKuljetus. AIV-liuoksia äärimmäisellä tarkkuudella. Yrittäjä 2/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI
Kuljetus 2/13 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä AIV-liuoksia äärimmäisellä tarkkuudella 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 SERTIFIOITU ORGANISAATIO ISO 14001 Kuljetus Yrittäjä
LisätiedotHCT-kuljetukset. Pirjo Venäläinen Metsätehon iltapäiväseminaari
HCT-kuljetukset Pirjo Venäläinen 3.4.2019 Metsätehon iltapäiväseminaari Esityksen sisältö 1. Mikä on HCT? 2. Puutavaran ja hakkeen HCT-yhdistelmät 3. HCT-tutkimus 1. Mikä on HCT? HCT = High Capacity Transport
LisätiedotKuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
LisätiedotKaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet
Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kari Väätäinen, Perttu Anttila, Juha Laitila, Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos FORESTENERGY2020 - vuosiseminaari 2013 Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa
LisätiedotHuomisen tiennäyttäjä
Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen
LisätiedotKuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
LisätiedotKirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta
Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon
LisätiedotOULULAISET VENÄJÄN REISSULLA
OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun
LisätiedotVAHVA SUOMALAINEN. Suomi Finland 100. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain 61 :n muuttamisesta
VAHVA SUOMALAINEN Suomi Finland 100 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain 61 :n muuttamisesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 29.11.2017 Johtava asiantuntija Ari Herrala Suomen Kuljetus
Lisätiedotwww.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA
www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut
LisätiedotKunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos
Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi
LisätiedotPalautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!
Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotKuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko
Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen
LisätiedotAjoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät
Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät HCT-Foorum 17.1.2019 Aino Still Tausta Edellinen mittojen ja massojen muutos 1.10.2013. Samalla
LisätiedotValtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta
Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen
LisätiedotVuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotMassamuutokset. Otto Lahti Yksikön päällikkö Liikennekelpoisuus. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Massamuutokset Otto Lahti Yksikön päällikkö Liikennekelpoisuus Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Muutoskatsastukset alkaa 6vrk kuluttua Tulossa on pitkä ja värikäs kausi muutoskatsastuksia, kun useampi
LisätiedotYHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä
LisätiedotVuoden Työmaana palkitussa REDIssä on hyvä henki ja tekemisen meininki
Työmaatiedote 17.11.2017-13:00 REDIn työmaa Vuoden Työmaana palkitussa REDIssä on hyvä henki ja tekemisen meininki SRV:n Helsingin Kalasatamaan toteuttaman REDIn työmaa palkittiin Rakennuslehden Vuoden
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotVAHVA SUOMALAINEN. Suomi Finland 100. Urakoitsijaseminaari Jari Pietilä
VAHVA SUOMALAINEN Urakoitsijaseminaari 21.8.2018 Jari Pietilä Suomi Finland 100 Tiet kuntoon ja turvallisiksi Toimiva tieverkko on Suomen talouskasvun perusta. Toimeliaan talvikauden aikana kuljetusala
LisätiedotAnne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava
eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
Lisätiedotlogistiikka-alalta Tilastotietoa kuljetus- ja
SUOM EN KULJETUS JA LOGISTIIKKA Tilastotietoa kuljetus- ja logistiikka-alalta SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki www.skal.fi, sähköposti
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotJÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013
JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja
LisätiedotYhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?
Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:
LisätiedotLiikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla
Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla
LisätiedotPoikkeuslupahakemus: Ylimittainen ja/tai -massainen ajoneuvoyhdistelmä (ns. HCT-yhdistelmä)
Poikkeuslupahakemus: Ylimittainen ja/tai -massainen ajoneuvoyhdistelmä (ns. HCT-yhdistelmä) Lomakkeen kaikki *-merkityt kentät ovat pakollisia. Pakolliset liitteet: - Hakemuksen mukaisen ajoneuvoyhdistelmän
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotBitumista bitteihin älyliikenteen strategia
Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia Kansainvälinen telepäivä 17.5.2010 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset
LisätiedotKuljetusbarometri 2/2009
KULJETUSBAROMETRI 2/2009 Kuljetusbarometri 2/2009 SKAL:n vuoden 2009 toiseen kuljetusbarometriin vastasi yli 550 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja suoritealayhdistyksiä sekä toimialoja.
LisätiedotHCT-tyyppiyhdistelmät
Muistio 1 (9) 17.5.2019 HCT-tyyppiyhdistelmät Tähän muistioon on koottu todellisia esimerkkejä mittamuutoksen mukaisista yhdistelmistä ja autoista. Tammikuussa annettu asetusmuutos mahdollistaa hyvin paljon
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 180 / 2017 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 180 / 2017 vp) Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.2.2018 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja
LisätiedotLiikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen
KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ
LisätiedotVAHVA SUOMALAINEN. Suomi Finland 100. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta
VAHVA SUOMALAINEN Suomi Finland 100 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.11.2017 Johtava asiantuntija Ari Herrala Suomen Kuljetus ja Logistiikka
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotJALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA
Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää
LisätiedotAUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON
LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen
LisätiedotTeiden merkitys Suomen kilpailukyvylle
Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen
LisätiedotKoneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus
Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien
LisätiedotPuutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti
Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset
LisätiedotMiltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi
Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi? Perustettu 1962 Kotipaikka Lahti 21 Vetoautoa 24 Perävaunua 22 Jalkalavakonttia
LisätiedotKuljetus9/14. Ketjuista varmuutta ja voimaa yrittämiseen. Yrittäjä SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI
Kuljetus9/14 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä Ketjuista varmuutta ja voimaa yrittämiseen 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Kuljetus Yrittäjä Toivotan teille jokaiselle antoisaa,
LisätiedotSKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012
Kuljetusbarometri 3/2012 SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012 SKAL:n vuoden 2012 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi 810 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 1/2019: Kuljetusalan odotukset kääntyivät laskuun Kuljettajan työ säilyy ja monipuolistuu
: Kuljetusalan odotukset kääntyivät laskuun Kuljettajan työ säilyy ja monipuolistuu 23.1.2019 Ennusteet tulevasta keväästä 10 Ennusteet kevätkaudelle 2010-2019 5 0 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015
LisätiedotTienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotTehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
Lisätiedot