5/13. Harri Koskisen haastattelu. Muotoilutoimisto Designit. Ornamosäätiön stipendit. lehti. Sivu 16. Sivu 14. Sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5/13. Harri Koskisen haastattelu. Muotoilutoimisto Designit. Ornamosäätiön stipendit. lehti. Sivu 16. Sivu 14. Sivu 6"

Transkriptio

1 5/13 Ornamon lehti Ornamosäätiön stipendit Sivu 6 Muotoilutoimisto Designit Sivu 14 Harri Koskisen haastattelu Sivu 16

2 A60-P L-1 LED A65 L-1 LED Muotoiluikoni, aikamme klassikko L-1 on hyvä esimerkki siitä, miten monipuolinen, korkealaatuinen ja ajattomasti muotoiltu tuote voi saavuttaa pitkäkestoisen suosion. L-1 on maailman ensimmäinen arkkitehtilamppu, jonka on suunnitellut Luxon perustaja Jac Jacobsen vuonna L-1 LED lanseerattiin keväällä 2012 valaisimen 75-vuotisjuhlavuoden yhteydessä. LED-versio on himmennettävä ja siinä on ajastin, joka automaattisesti katkaisee virran 4 tai 9 tunnin kuluttua energian säästämiseksi. A60 ja A65 Ainutlaatuinen muotoilu Glamox A60 ja A65 sopivat erityisen hyvin kohtaamispaikkoihin kuten sisääntuloauloihin, käytävätiloihin, rappukäytäviin, taukotiloihin, kahvila- ja ravintolatiloihin ym. muihin julkisiin tiloihin. Nämä muodot ovat peräisin luonnosta. Ne voidaan asentaa yksittäin tai ryhmänä yhdistäen eri kokoisia valaisimia, jolloin voidaan luoda yhtenäisiä, sisustuksellisia kokonaisuuksia. A60 on saatavana myös LED-versiona. Muotoilu: Hareide Design ja Glamox R&D.

3 3 sisällys Nro 5/ Ornamo Pääkirjoitus Hallitus Onnittelut Ajankohtaista Haastattelu Kipinähanke Ilmoituksia Tekijät kertovat Matkalla Joulumyyjäiset 13 Teosmyynti In memoriam Showroom TEK Kuukauden taiteilija BEDA Haastattelu Nyt Jäsenasiaa Työhuoneella Apurahat, rahoitus ja residenssit Näyttelyhaku Media Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon jäsenlehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka toteutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen toiminnanjohtaja, päätoimittaja p. (09) Minna Borg viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, toimitus, taitto, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p. (09) , GSM Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p. (09) , Anna Rikkinen projektipäällikkö, jäsenpalvelut, Taide p. (09) , ORNAMON DESIGN JOULUMYYJÄISET JA Design: ja valokuva: Seija Ranttila Petra Ilonen projektipäällikkö, jäsenpalvelut, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p. (09) , Asta Boman asiantuntija Elina Perttula tiedottaja GSM Kaisa Logren tuottaja GSM Marika Laakko pääsihteeri, SIO p. (09) Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja Leenakaisu Hattunen varapuheenjohtaja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Annankatu 16 B Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuva: Ornamo-säätiön stipendit 2013.Kuva: Oscar Lindell

4 pääkirjoitus Ornamon lehti nro 5 / Missiona suomalaisen muotoilun edistäminen Ornamo nosti kesällä mediassa Marimekon kopiointiepäilysten yhteydessä esiin tarpeen keskustella suunnittelijan ammattietiikan lisäksi toimeksiantajan vastuusta. Jotta keskustelu plagiaateista ja vapaan muunnelman subjektiivisten tulkintojen välillä johtaisi eteenpäin, Ornamo nosti esiin itse suunnitteluprosessin ja sen lähtökohdat, taiteellisen toimeksiannon sekä toimeksiantajan ja suunnittelijan roolin. Ornamo peräänkuulutti suunnitteluprosessin ja -työn selkeyttämistä laajemminkin alalla. Tämä on sekä järjestöjen, korkeakoulujen ja yritysten yhteinen asia. Kaikkien missio on edistää suomalaista muotoilua. Yleensä suunnittelija on osa suunnittelutiimiä, jossa on mukana muotoilu- ja taiteellinen johto, markkinointi ja viestintä. Lisäksi suunnittelutyö ja luova taiteellinen työ ovat muuttuneet teknisen kehityksen ja sisältöjen suunnittelun myötä. Tekijänoikeuslaki ei pysy laajentuvan muotoilun perässä. Esimerkiksi palvelumuotoilua ei tekijänoikeuslaissa tunnisteta. Suunnitteluprosessin avoimuus ja dokumentoiminen kuluttajia kiinnostavaksi tarinaksi vähentää keskustelua ja epäilyjä tuotteen alkuperästä. Vastuu suunnittelun tuloksesta ei ole yksin suunnittelijalla, vaan myös suunnittelutyötä ohjeistavalla työn tilaajalla. Julkinen keskustelu on ollut myös hyvä muistutus suunnittelutyön keskeisestä roolista yrityksen liiketoiminnassa sekä merkityksestä yrityksen brändille. Vaikka suunnittelijan KANSAINVÄLIS- TYMISEN HAASTEENA ON YRITYSTEN PIENI KOKO asema yrityksessä on keskeinen, suunnittelutyöstä saatava korvaus on taideteollisella toimialalla muita suunnittelualoja alhaisempi. Jokaisen suunnittelijan pitää perustaa maineensa ja ammattinsa omalle luovalle työlleen. Se on yksinkertainen ja selkeä sääntö. Toisen työn lainaaminen voi olla myös nerokas oivallus. Toista teosta voi käyttää oman työnsä keskeisenä lähteenä luvan kanssa ja lähdeviitteet mainiten. Suunnittelijoiden keskinäinen kopioiminen on Ornamon tietoon tulleiden tapausten valossa harvinaista. Sen sijaan suomalaisten suunnittelijoiden töiden arvostus on kansainvälisillä markkinoilla suuri, siksi myös kopioimisen suurin ongelma on Aasian teollisuuden kopioimat tuotteet sekä kansainväliset nettimyyntifirmat. Muotoilun kansainvälistymisen haasteena kopioimisen lisäksi on valtion vientirahoitus, joka ei oikein sovellu alan pienyrityksille. Valtion vientitukea, oman riskinoton lisäksi, olisi saatava toimitusvarman tuotannon ja markkinoinnin mahdollistamiseksi. Samalla aktiivinen verkostoituminen ja kontaktien hankkiminen sekä kansainväliset yhteishankkeet edesauttavat suunnittelijoita ja taitelijoita kv-markkinoilla. Osa muotoilijoista ja taiteilijoista tähtäävätkin suoraan kansainvälisille markkinoille, sillä suomalainen kulutuspohja on kapea. Näistä lisää lehden sivuilla, jonka teema on kansainvälisyys. Salla Heinänen PS. Syksyn aikana Patentti- ja rekisterihallituksesta on haettu ennätysmäärä mallisuojia. Tämä on alan kannalta hyvä asia.

5 5 hallitus Suunnittelun murros Osa 1 Osaaminen ja palvelut globalisoituvat Tarvitaan verkottumista, yhteistyötä ja rohkeaa kansainvälistymistä Kun Suomen teollisuus suorastaan rypee globalisaation aiheuttamassa rakennemuutoksessa, tämä ei voi olla vaikuttamatta myös suunnittelukenttään. Moni ihmettelee mitä tapahtui kun globalisaatiosta on kuitenkin puhuttu jo kauan. Eikö Suomi ollutkaan mallioppilas kehityksen kärjessä? Kansainvälisesti tunnustetun koulutusjärjestelmän piti luoda kestävää kilpailukykyä ja kehutun innovaatiojärjestelmän sammon lailla uutta virtaa. Nokian ja nousukauden siivittäminä menestys oli kullattu ja näytti ikuiselta. Yrityksillä meni hyvin ja myös suunnittelualoilla riitti töitä. Muutoksilla on tapana generoida itseensä lisävauhtia ja kasvattaa vaikutuspiiriä. Voimakas muutos suorastaan imee mukaansa ja luo ennalta arvaamattomia siteitä muihin muutosvoimiin. Näin on käynyt myös globalisaation kanssa. Ensin puhuimme yli rajojen kommunikaatiosta ja halvoista tavaroista. Sitten tuotanto ja osaaminen alkoi siirtyä työvoimakustannusten perässä pois. Seuraavaksi globalisoituu osaaminen ja palvelut, eikä loppua muutoksille näy. Kehittyvät maat olivat pitkään vain kaukainen halpaa materiaalivirtaa tuottava varanto. Nyt he ovat tuottaneet jo ison osan modernin materialistisen elintasomme perustasta. Kun koko kehittynyt maailma on ollut näillä apajilla, muutosvoimat ovat olleet suuria ja valtavan tavaramäärän tuottaminen on luonut osaamista kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Kun tähän lisätään kehittyvien kansakuntien hyvinvoinnin nälkä ja muuttoliikkeen luoma kilpailutilanne, seuraukset ovat pitkäkantoisia. Olemme itseasiassa globalisoineet osaamisemme ja siitä on syntynyt uusi muutosvoima. Etäisyys oli pitkään suoja ja hidaste, mutta viestintäteknologia on ratkaissut monet kanssakäymisen, työskentelyn ja tiedonvaihdon esteet. Sosiaalinen media poistaa verkottumisen ja ryhmäytymisen hidasteet samalla kun globalisoituva kulutuskäyttäytyminen tasaa kulttuurisia esteitä. Olemme huolissamme kilpailukyvystämme ja syytä onkin. Tuijotamme liikaa kustannusrakennetta kun pitäisi puhua oppimis-, osaamis- ja muutoskyvystä. Toimimme edelleen pitkälti vanhan vakaan ja hitaasti muuttuvan kansallisen perustan pohjalta, emme uuden nopeasti kehittyvän globaalin kilpailuyhteiskunnan ehdoin. Pitkä teollinen historia takasi meille etulyöntiaseman, joka häviää seuraavan vuosikymmenen aikana. Aiemmin kopioita suunnitelleista kehittyvien maiden suunnittelijoista syntyy kovaa vauhtia merkittävä kilpailija länsimaiselle osaamiselle. Pian suunnittelualan ansainta tapahtuu globaalisti mitattavan lisäarvon pohjalta. Asiakkaat eivät ole enää yrityksiä vaan palveluja verkottavia tuottajia. Toimeksiantaja ja suunnittelija eivät välttämättä edes tapaa kun suunnittelu tapahtuu verkostoprosesseissa. Työn tehokkuudella on entistä suurempi merkitys kun suunnittelu- ja innovaatioprosessit eriytyvät toisistaan. Tarvitaan verkottumista, yhteistyötä ja rohkeaa kansainvälistymistä. Tämä on suuri mahdollisuus pienelle dynaamiselle kansakunnalle, jolla on terveet arvot, hyvä maine ja paljon osaamista. Ismo Roponen Ornamon hallituksen asiantuntijajäsen

6 ONNittElut Ornamon lehti nro 5 / Ornamo-säätiön stipendit 2013 Ornamo-säätiön vuoden 2013 apurahojen saajat julkistettiin habitaressa. kullekin palkitulle säätiö myönsi euron stipendin. Kaj Franckin rahaston stipendi Outi Purolle ja työryhmälle kuvanveistäjä Outi puron Mum s valmistaa maailman ensimmäistä lasten suunnittelemaa kestävän kehityksen lelusarjaa. Mum s käynnistyi vuonna 2006 taideprojektina Afrikassa ja lelusarjan valmistus alkoi vuonna Nyt yhteistyöprojekti leluvallankumous / toy revolution lähtee kierrättämään ideaa eri mantereille. projektissa on mukana neljä taiteen ja muotoilun ammattilaista; Outi puron lisäksi työryhmään kuuluvat graafikko, kuvittaja, lastenkirjailija Anne Vasko, kuvanveistäjä heath Nash, Etelä-Afrikka ja muotoilija tim tharvy, kamputsea. heitä yhdistää halu kehittää vastuullista muotoilua ja tuotteita, joilla on tarina ja sielu. Outi purolle luovutettiin myös Ornamo-säätiön kaj Franckin mallistosta tuottama erityispalkinto, lasinen kunniakartio-veistos. mirja tissarin rahaston stipendi nina nisoselle tekstiilitaiteilija Nina Nisonen on omailmeinen ja monipuolinen tekstiilitaiteen taitaja ja edistäjä. hän käsittelee muodon muuttumista, liikettä ja hajoamista lähtökohtanaan esimerkiksi ihmisen kehon liikkeet tanssitunnilla tai toukan jäljistä puunkuoren sisäpinnalla. Nisonen on edennyt ilmaisussaan rohkeasti uusille alueille ja kehittänyt ilmaisutekniikkojaan kokeilevasti uudenlaisilla materiaali- ja tekniikkayhdistelmillä. Apuraha myönnetään näyttelyteosten toteuttamiseen ja näyttelyn järjestämiseen ORNAMO-SÄÄ- TIö PALKITSI JÄLLEEN SUoMA- LAISEN MUoToILU- PErINTEEN JATkA- JIA JA UUDISTAJIA lahdessa loppuvuodesta 2013 sekä jurytettyyn taiteilijakirjanäyttelyyn osallistumiseen helsingissä lokakuussa eva taimin rahaston stipendi maija arelalle tekstiilitaiteilija Maija Arela on pitkän linjan toimija suomalaisen teollisen tekstiilisuunnittelun alueella. Viime aikoina Arela on uudistunut neuletuotteiden ja asusteiden suunnittelijana sekä paneutunut ansiokkaasti kašmirvillan käyttömahdollisuuksiin. Apuraha luovutettiin tuotemerkki Arelalizzan kehittämiseen ja puhdaslinjaisten, sekä korkealaatuisten kašmirvillatuotteiden jatkokehittelyyn. maija taimin rahaston stipendi lea Sarasjoelle sisustusarkkitehti, yleismuotoilija lea sarasjoki on monipuolinen ammattilainen. Myönnetyn apurahan turvin sarasjoki toteutti helsinki Design Weekin aikana Esplanadin lavalla lava-projektin, jossa osallistettiin kaupunkilaisia ja tuotiin muotoilijan ammatinkuvaa lähemmäksi jokapäiväistä arkea. sarasjoen projekti jatkaa World Design Capital helsinki -vuoden luomaa henkeä. Kaarina ahon rahaston stipendi Saana murtille saana Murtti on osaava ja kiinnostava keramiikkataiteilija. hän tarkastelee keramiikkaveistoksissaan ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan ja ilmiöihin. Murtin veistokset ovat usein moniosaisia sarjoja, joiden työstämiseen kuluu paljon aikaa. Apuraha myönnettiin Murtille Arabian taideosastolla työskentelyyn ja tulevan näyttelyprojektin tuottamiseen. Yleisrahaston stipendi Ulla-Kirsti Junttilalle ja työryhmälle teollinen muotoilija ulla-kirsti junttila suunnittelee yhteistyössä arkkitehti, taidemaalari Eeva-liisa rautalahden kanssa tarpeellista lisäystä rt-kortistoon, taide rakennushankkeessa. rt-kortti tulee olemaan taiteen käyttöä rakennushankkeissa edistävä ja helpottava käytännön ohjeisto, joka palvelee kaikkia rakennushankkeissa mukana olevia tahoja taidehankkeiden toteuttamisessa. Bryggman apuraha 2013 sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin ja professori Erik Bryggmanin rahaston apuraha, euroa, myönnettiin helsinki Design Weekin avajaisissa sisustusarkkitehti, kalustemuotoilija terhi tuomiselle (s. 79). tuominen on johtanut omaa Dayground -muotoilutoimistoaan vuodesta Vuoden Nuori suunnittelija 2009 terhi tuominen on monipuolinen osaaja, joka suunnittelee niin tiloja, esineitä kuin näyttelyarkkitehtuuria. lisätietoa:

7 WOODLANDS kangas kuin pala luontoa TEKSTIILIEN JA LATTIOIDEN MONIOSAAJA W W W. O R I E NTO CCI D E N T.F I

8 ONNITTELUT Ornamon lehti nro 5 / Toimittajien tusina Sisustustoimittajat ry julkisti "Toimittajien Tusinan", eli 12 valitsemaansa kiinnostavaa sisustus- ja muotoilualan tuotetta. Palkitut tuottet esiteltiin Helsinki Design Weekin yhteydessä Tulli- ja pakkahuoneella, Katajanokalla. Palkitut tuotteet olivat esillä näyttelyssä asti. Lillagunga keinu Suunnittelija: Anton Stenfors Valmistaja: Lillagunga Dine-ruokapöytä Suunnittelija: Esa Vesmanen Valmistaja: Pure Design Oy Tikau, Taina Snellman Lavitta-tuoli Suunnittelija: POIAT Office Valmistaja: POIAT Wall+ -sisustuslaatta Suunnittelijat: Mikko ja Juuso Juusola, valmistaja: Wall+ iinou Suunnittelija: Jouni Leino ja Teppo Vahteristo, valmistaja: iinou 12 Designs for Nature -mallisto December-tuoli Suunnittelija: Jasper Morrison & Wataru Kumano, valmistaja: Nikari Puustelli minus -keittiö Suunnittelija: teollinen muotoilija, Juhani salovaara & Puustelli-tuotekehitys, valmistaja: Puustelli Group Vakka-säilytin Suunnittelijat: Elina ja Klaus Aalto Valmistaja: Iittala Gaia-villamatto Suunnittelija: Johanna Gullichsen Valmistaja: Hafizia Art & Crafts Pvt. Ltd / Johanna Gullichsen Textile Craft & Design Taru-sohva/ Ilo-mallisto Suunnittelija: Petra Lassenius Valmistaja: Junet Levels-valaisin Suunnittelija: Form us with love Valmistaja: One Nordic Habitaren EcoDesignpalkinnot Habitaren kansainväliseen EcoDesign-erikoisnäyttelyyn valittiin lähes 100 ehdotuksen joukosta 44 työtä kuudesta eri maasta. Kaikki työt olivat esillä Helsingin Messukeskuksessa huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitaressa Suomen Messusäätiön lahjoittama euron palkintosumma jaettiin tänä vuonna kolmeen osaan. Ensimmäiseksi sijoittui venäläinen suunnittelijaryhmä Ludi Architects (3 000 e). Jaetulle toiselle sijalle ylsivät suomalaissuunnittelijat Rudi Merz (1 000 e) ja Tero Kuitunen & Bros (1 000 e). Voittajat valitsivat näyttelyn kuraattori ja tuomariston pj., japanilainen teollinen muotoilija Toshiyuki Kita. Lisäksi jaettiin kunniamaininnat, joita saivat Kirsi Pasanen, työpari Olli Mustikainen ja Jari Nyman sekä Kiyotaka Tsuyuki. Timo Ripatille Lexus Creating Amazing -palkinto EcoDesign-näyttelyssä jaettiin myös euron Lexus Creating Amazing Award. Puheenjohtaja Toshiyuki Kitan valinta palkinnon saajaksi oli muotoilija Timo Ripatti ja Eve-tuoli. Kita totesi, että Ripatti on käyttänyt puumateriaalia äärimmäisyyttä hipovan yksinkertaisella tavalla. Tuoli on kaunis ja lisäksi mukava istua. Suunnittelukonseptissa materiaaliksi on valittu yksi ainoa raaka-aine, jonka tarjoamiin mahdollisuuksiin on todella paneuduttu. EcoDesign-näyttelyosaston arkkitehtuurista messuilla vastasivat Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakouluopiskelijat Jouko Järvisalon johdolla. Unitila Habitare-suunnittelukilpailun teemana vuonna 2013 oli Unitila. Kaikkiin aisteihin vetoava Unitila on tarkoitettu paikaksi, jossa voi uneksia paremmasta maailmasta. Kevytrakenteinen elementti ajateltiin sijoitettavaksi julkiseen sisätilaan. Suomen Messujen ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun nyt 12. kertaa järjestämän kilpailun päätuomariksi oli kutsuttu akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä. Voittajaksi julkistettiin Habitare-messuilla Elina Ulvio työllään Heijastin. Kilpailun pääpalkinto oli euroa, ja sen lahjoitti Suomen Messusäätiö. Vuoden valaistuskohde Suomen Messusäätiön ValoLight-tapahtumassa julkistettiin ja palkittiin Vuoden valaistuskohde kilpailun voittajat. Kilpailun sisävalaistussarjan voiton vei pysäköintiluola P-Hämppi Tampereelta, ja ulkovalaistussarjan voitti Stockmannin Helsingin tavaratalon julkisivuvalaistus. Käden taito -palkinto Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakoi lokakuun alussa palkintoina ja apurahoina yhteensä 10,5 miljoonaa euroa euron arvoisen Käden taito -palkinnon sai valokuvaaja Rauno Träskelin, joka on kuvannut suomalaista muotoilua, taideteollisuutta ja taidetta vuodesta 1979 alkaen.

9 9 Muoto2013 voittajat Koti ja keittiö-lehti palkitsi suomalaista muotoilua Finlandia-talolla Lehden lukijat valitsivat voittajat kaluste-, tekstiili- ja sisustustuotesarjoissa. Raadin puheenjohtajana toimi Kari Korkman. Palkinnot jaettiin nyt kolmatta kertaa. Yleisöäänestyksen voittajat Kaluste Miinus-keittiö, Puustelli Design Juhani Salovaara Tekstiili Aavakoti-mallisto Design Elina Helenius ja Saara Renvall Sisustustuote Nuoska-kiuas, tulikivi Design Mika Moilanen Valaisin Valaisin no. 512 Design Laura Tuorila Lupaus Muotoilija Sebastian Jansson Lupauksia herättävä nuori suunnittelija ja sosiaalinen kyky, joka hahmottaa hyvin oman työnsä suhteessa muotoilun historiaan. Elämäntyö Yrjö Sotamaa Taideteollisen korkeakoulun rehtori ( ). Vahvasti mukana Taikin kansainvälistämisesssä ja Aaltoyliopiston luomisessa.. Ruokateko Dodo kaupunkiviljely Lisätietoa ja raadin perustelut voittajat Design: Pauli Partanen. Kuva: Suomen lasimuseo. Kastemaljan muotoilukilpailu Helsingin seurakuntayhtymä, Kirkkohallitus, Kristillinen taidesäätiö, Suomen lasimuseo ja Suomen lasimuseon ystävät ry järjestivät muotoilukilpailun keväällä Muotoilun kohteena oli ensisijassa kotien kastemalja. Kastemaljan tuli soveltua myös kirkkoon tai seurakuntakotiin, josta sitä voidaan lainata perheille kastetilaisuuteen kastemekon tapaan tai käyttää kirkollisissa tiloissa järjestettävissä kastetilaisuuksissa. Arvostelussa painotettiin kastemaljan taiteellista tasoa, käytettävyyttä ja valmistettavuutta. Kilpailuun otti osaa kaikkiaan 74 ehdotusta. 1. sija Tero Välimaa "Kasteenristi" 2. sija Pauli Partanen "Santa Via" 3. sija Helmi Remes "Rakkaus" Kunniamaininta: Kari Alakoski "Yhteys", Johanna Smith "Agape" Heikki Viinikainen "Ilo" Näyttelyn aikana järjestettiin myös yleisöäänestys. Ääniä annettiin yhteensä 675 kpl. Myös yleisön suosikiksi nousi Tero Välimaan suunnittelema kastemalja: "Kasteenristi" 111 äänellä. Palkituista töistä ja juryn valitsemista muista ehdotuksista on näyttely Suomen lasimuseossa asti. Taiteilijaapuraha Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta on jakanut vuonna 2014 alkavat muotoilun taiteilija-apurahat. Toimikunnalle tuli 142 hakemusta ja apurahan sai 17 muotoilijaa. Seuraavat ornamolaiset saivat apurahan: Viisivuotinen taiteilija-apuraha Maiju Ahlgrén ja Pekka Paikkari Maiju Ahlgrén valittiin tänä vuonna vuoden tekstiilitaiteilijaksi. Hän tekee yhteisöllisiä, yhteiskunnallisesti vaikuttavia teoksia, kuten Villainen kädenpuristus leipäjonossa pakkasessa odottaville ihmisille tai Piknikit laitoshoidossa olevien vanhusten ja heidän läheistensä aktivoimiseksi. Pekka Paikkari on työskennellyt pitkään Arabian keramiikkatehtaassa ja toiminut sekä suunnittelijana että kuvanveistäjänä. Hänen monumentaalisia keramiikkaveistoksiaan voi nähdä julkisilla paikoilla. Paikkaria kiinnostaa rakennetun ympäristömme parantaminen taiteen avulla. Kolmevuotinen muotoilija Jarkko Kallio lasimuotoilija Anu Penttinen korumuotoilija Kirsti Saarikorpi (Kirsti Doukas) Yksivuotinen vaatetussuunnittelija Tomi Friman keraamikko Risto Hämäläinen lasitaiteilija Renata Jakowleff jalkinesuunnittelija Janne Lax tuotesuunnittelija Mika Tolvanen tekstiilitaiteilija Riitta Turunen Puolivuotinen muotoilija Lincoln Kayiwa muotoilija, hopeaseppä Vesa Nilsson sisustusarkkitehti Jesse Pietilä

10 AJANKOHTAISTA Ornamon lehti nro 5 / Säätiö on keväällä 2013 kilpailuttanut rakennuttajakonsulttitoimisto Swecon johtamaan rakennushanketta. MuotoilUosaamista maailman parhaaseen lastensairaalaan Näin hanke etenee Uuden lastensairaalan on tarkoitus avata ovensa loppuvuonna 2017 ja se suunnitellaan yhteistyössä HUS:n kanssa. Rakennus sijoittuu Meilahteen siten, että osa nykyistä Lastenklinikkaa liitetään osaksi uutta lastensairaalaa. Sairaalan kustannukset ovat 160 miljoonaa euroa, josta valtio ja HUS maksavat puolet. Lastensairaalan rakennushankkeen toteuttamista varten perustettu tukisäätiö tavoittelee 30 miljoonaa euroa kansalaiskeräyksellä ja lainaa loput pääomamarkkinoilta. Tukisäätiö tulee vuokraamaan uudisrakennuksen HUS:lle lasten sairaalahoidon käyttöön. Lastensairaalasta halutaan rakennus, jossa huomioidaan eri-ikäisten käyttäjien ja heidän perheidensä tarpeet. Potilaiden ikähaitari on 0-18 vuoden välillä. Lastensairaalahankkeen toiminnallista suunnittelua johtava osastonylilääkäri Pekka Lahdenne on vakuuttunut, että muotoiluajattelulla voidaan vaikuttaa positiivisesti tulevan lastensairaalan toimintaan. Lahdenne osallistui myös muotoilutoimisto Muotohiomon, Suomen Messujen ja Ornamon yhteistyössä järjestämään työpajaan Habitare-messuilla syyskuussa. Työpajan organisoineet Pekka Toivanen ja Anni Hapuoja olivat kutsuneet fasilitaattoriksi Gregory A. Perezin. Hän ohjasi kolmea monialaista ryhmää asettumaan potilaan ja henkilökunnan näkökulmiin. Päivän aikana ideoitiin ratkaisuja sairaalan vuorovaikutuksen, viihtyisyyden, ja moniaistisuuden näkökulmista. Päivän päätteeksi ideat luovutettiin Lastensairaala 2017 tukiyhdistykselle. Lahdenne on tyytyväinen osallistavan päivän antiin. Mielestäni potilaskokemuksen korostaminen koko sairaalaoleskelun ajan on hieno ja voimakas konsepti. Sitä tekee mieli viedä eteenpäin, jos voin vain siihen vaikuttaa", Lahdenne kertoo. Osastonylilääkäri Pekka Lahdenne. Kuva: Elina Perttula

11 11 Sairaala huomioi potilaan lähiympäristön Parantavan ympäristön näkökulmat ovat olleet suuressa projektissa mukana jo tarve- ja hankeselvitysvaiheessa. "Olemme pitäneet hyvin tärkeänä lapsen ja perheen kokemuksen esille nostamista", hän sanoo. Lastensairaalan tilat eivät nykyisellään vastaa vanhempien tarpeeseen olla mukana lastensa elämässä myös sairaalahoidossa. Tähän tulee uudessa sairaalassa muutos. Yöpymismahdollisuuden lisäksi vanhempia huomoidaan myös vanhempien olohuonetilana, johon Lahdenteen mukaan yhdistetään informaatiokeskus. Lahdenne kertoo myös, että tilapulasta kärsivän kolmannen sektorin mukaan ottamista pohditaan, jotta esim. potilasjärjestöjen näkyvyys voisi olla suurempi vertaistuen tarjoajana. Muotoiluajattelu mukaan julkisiin hankkeisiin jo varhaisessa vaiheessa Muotoilutoimisto Muotohiomo halusi Habitaressa järjestämässään työpajassa nostaa esiin muotoilunäkökulman osaksi julkisten hankkeiden varhaista suunnitteluvaihetta. Lastensairaalahanke on esimerkki ajankohtaisesta hankkeesta, jossa palvelumuotoiluosaamiselle olisi käyttöä. Mutta kuinka saada muutkin päättäjät innostumaan muotoilun näkökulmista? Lahdenteen mielestä design -sanaan liittyvä elitistisyys ei ainakaan ole parantanut tilaajien mielikuvaa muotoilun mahdollisuuksista. "Kynnystä pitäisi saada madallettua, jotta kokonaisvaltaista muotoiluajattelua saataisiin mukaan luonnollisena osana kaikkea suunnittelua", hän sanoo. HUS:n palveluksessa työskentelevä arkkitehti Salla Itäaho on ollut myös mukana lastensairaalan hankeselvitystyössä. Itäaho pitää muotoilunäkökulmaa hyvänä, jos ja kun se tukee potilasnäkökulman lisäksi toiminnan sujuvuutta, hyvää hoitoa ja esimerkiksi sairaalahygienian näkökulmia. Itäahon mielestä sairaalaympäristöstä kiinnostuneiden muotoilutoimistojen kannattaisi pyrkiä osaksi arkkitehtisuunnittelutiimiä. Vaativat sairaalahankkeet ovat monimutkaista johdettavaa ja vaativat nykyiselläänkin monialaista suunnitteluosaamista. Toinen tapa päästä muotoilemaan hyvää sairaalaympäristöä voisi olla yhteistyö rakennustuoteteollisuuden kanssa, Itäaho vinkkaa. Elina Perttula Nopeasti etenevä lastensairaalahanke antaa myös mahdollisuuksia palvelumuotoilun näkökulmiin, jotka huomioivat potilaiden ja perheiden tarpeet aivan uudella tavalla. Työpajan kolmessa eri ryhmässä etsittiin ratkaisuja rakennuksessa kulkemiseen, potilashuoneiden viihtyisyyteen ja vuorovaikutukseen. Kuvassa päivän isäntä Pekka Toivanen. Kuva: Messukeskus. Muotoilija, graafinen suunnittelija Gregory A. Perez työskentelee globaalissa muotoilutoimisto IDEOssa Shanghaissa. Hän toimi koko päivän kestävän työpajan vetäjänä. Kuva: Elina Perttula.

12 AJANKOHTAISTA Ornamon lehti nro 5 / VAATTEIDEN, TEKSTIILIEN TAI KALUSTEIDEN pientuotanto Bulgariaan? Bulgaria avaa uusia mahdollisuuksia teolliseen tuotantoon suomalaisille tekstiili-, vaate- ja huonekaluyrittäjille. Pienet tehtaat tarjoavat joustavia palveluita myös pieniin sarjoihin. Finpron Sofian toimistossa työskentelevän Stoyan Nedevin mukaan Bulgariassa on mahdollista 30% halvempiin tuotantokustannuksiin kuin Baltian maissa. Tähän on laskettu myös pitemmän välimatkan kustannukset. Bulgarialaisten tehtaiden etuna Itä-Euroopassa on joustavuus tuotantosarjojen koossa verrattuna esimerkiksi Turkin isompiin volyymeihin. Bulgariassa paikallisten omistamat tehtaat ovat pieniä ja pystyvät yksilölliseen palveluun. Bulgarialaiset toivovat lisää yhteistyötä nimenomaan suomalaisten kanssa. Kokemukset ovat hyviä. Bulgarialaiset arvostavat suomalaisyritysten läpinäkyvyyttä ja suunnittelijoiden osaamista. Ehkä myös kansojen väestömäärät, sijainnit EU-alueen laidoilla sekä historialliset ja kaupalliset yhteydet Venäjään vetävät maita puoleensa. Kiinasta takaisin Eurooppaan Italia ja Ranska ovat jo kauan aikaa sitten siirtäneet merkkivaate- ja huonekalutuotantoaan Bulgariaan. Myös esimerkiksi saksalainen muotijätti Hugo Boss tuottaa osan vaatteistaan siellä. Korkean laadun designtuotteita on Bulgariassa siis totuttu valmistamaan. EU-maiden yhteinen talouden vakauttamispäämäärä, hintojen nousu Kiinassa sekä ongelmat Etelä-Aasian tekstiilitehtaissa tulevat seuraavien vuosien aikana siirtämään tuotantoa takaisin Eurooppaan sinne missä teollisuutta on vielä jäljellä. Ja minne sitä kannattaa alkaa rakentaa. Saksalaiset ovatkin jo ehtineet rakentaa yhden suurimmista vaatetehtaista Bulgarian maaseudulle, jossa työvoimakustannukset ovat vain kolmasosa verrattuna pääkaupunki Sofian lähistöllä sijaitseviin tehtaisiin. Vierailut tehtaissa Vierailin ornamolaisen muotoilijan Sannaliina Kuussaaren kanssa E-Child projektin (e-child.euproject.org) kokouksen yhteydessä kahdessa Sofian liepeillä sijaitsevassa vaatetehtaassa, yhdessä kenkätehtaassa sekä BG Tex Nova designyrityksessä, joka teettää alihankintana lastenvaatteita. Yrityksellä on myös oma ompelimo, jossa valmistetaan erittäin korkealaatuiset mallikappaleet. Yrityksen perustaja, vaatesuunnittelija Radina Tomcheva suunnittelee omaa Haski-lastenvaatemallistoa Venäjän markkinoille. Huomaa suomalainen kirjoitusasu, joka johtuu yhtiökumppani Sergei Fedorovin Suomi-rakkaudesta! Yritys tuottaa myös muiden merkkien lastenvaatteita aina mallikappaleista lopputuotteisiin ja logistiikkaan suoraan jälleenmyyjille. Yksi asiakkaista on hollantilainen Jottum, jonka vaatteiden niskassa lukee isolla: Designed in The Netherlands, Made in Bulgaria ei siis made in EU, jota näkee useammin. BG TexNovan malliompelimo

13 13 Lasten KK-kenkätehdas Mennäänkö yhdessä ulkomaille? E-Child kokouksen jälkeen tapasin Stoyan Nedevin kysyäkseni muotoiluyrittäjien mahdollisuuksia Finpro:n tarjoamiin kansainvälistymispalveluihin. Olen kuullut, että ornamolaisilla pienyrittäjillä ei oikein ole niihin varaa. Hän ehdotti samaa mitä olin itsekin ajatellut: kansainvälisille markkinoille pyrkivät muotoiluyrittäjät voisivat hankkia palveluja yhdessä. Finpro:n palvelut käsittävät esimerkiksi rahoituksen hankintaa Suomessa ja yhteyksien luo- mista vaikkapa juuri bulgarialaisiin tehtaisiin. Vaateyrittäjille yhteyksiä löytyy myös EU-kumppanimme kautta: Bulgarian Association of Apparel and Textile Producers and Exporters BAATPE Kysy lisää jos kiinnostuit! Teksti ja kuvat: Petra Ilonen Eurooppa-patentti ja hankintadirektiivi uudistuvat Eurooppapatentti helpottaa kansainvälistä suojausta EU-ministerit ovat allekirjoittaneet sopimuksen eurooppalaisesta patenttituomioistuimesta, joka on osa yhtenäisen eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittämistä. Tuomioistuin käsittelee EUasetuksiin perustuvia uusia yhtenäisiä eurooppapatentteja sekä nykyisiä niin sanottuja klassisia eurooppapatentteja koskevat riita-asiat. Yhtenäinen patenttijärjestelmä helpottaa keksintöjen suojaamista ja tekee loukkaustapausten käsittelystä nopeampaa ja edullisempaa. Tavoitteena on lisätä innovaatioita ja niiden suojaamista sekä vauhdittaa Euroopan sisämarkkinoiden toimintaa. Tämänhetkisten arvioiden mukaan järjestelmä tulee todennäköisesti voimaan vuonna Kehittämisprosessi on ollut pitkä ensimmäisiä yrityksiä saada yhtenäinen patenttisuoja Eurooppaan tehtiin jo 1950-luvulla. Uudet hankintadirektiivit yksinkertaistavat julkisia hankintoja Euroopan unionin neuvoston pysyvien edustajien komitea on sopinut heinäkuussa EU:n julkisten hankintojen lainsäädännön uudistamisesta. Direktiivit on tarkoitus hyväksyä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa lähikuukausina. Uusia direktiivejä on tulossa kolme: klassinen ja erityisalojen direktiivi sekä uutena ns. konsessio-direktiivi eli käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi. Uusissa direktiiveissä pyritään yksinkertaistamaan julkisten hankintojen menettelyjä sekä annetaan hankkijoille entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat. Direktiivien voimaantulon jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Aikaisemmat voimassaolevat direktiivit ovat vuodelta Asta Boman Kuvitus: Jenni Särmä

14 AJANKOHTAISTA Ornamon lehti nro 5 / Teksti: Elina Perttula, kuvat: Designit Avoimuus on Designitin kilpailuvaltti Kahdessakymmenessä vuodessa tanskalainen Designit on kasvanut globaaliksi muotoilutoimistoksi, joka työllistää lähes 300 henkeä 14 toimistossa eri puolilla maailmaa. Tanskalaisella epämuodollisuudella höystetty yritys on rakentanut avoimuudesta ja yhdessä jakamisesta turvallisen brändin, johon luottavat tunnetut asiakkaat ympäri maailmaa. Palvelumuotoilujargon on kaukana, kun haastattelee Skypen välityksellä yrityksen perustajajäsentä Mikal Hallstrupia. Hän vastaa kuvapuheluun Designitin Kööpenhaminan toimistolta. Jotain Hallstrupista kertoo se, että haastattelu järjestyy lyhyellä aikataululla yhdellä sähköpostiviestillä. Tuotemuotoilusta ja graafisesta suunnittelusta aloittanut kolmen hengen århusilainen yritys työskentelee nykyisin enimmäkseen digitaalisen palvelumuotoilun parissa. Toimisto on ollut jo pitkään mukana juurruttamassa tieto- ja viestintäteknologiaa osaksi terveydenhuoltoa, pe-

15 15 rinteisten teollisuusyritysten toimintaa tai vähittäiskauppaa."emme ole pitkään aikaan erottaneet palveluita ja tuotteita toisistaan, teollisen muotoilun koulutuksen saanut Hallstrup selittää. Esineiden internet muuttaa maailmaa Kehitysoptimistina hän uskoo internetin ja teknologian mahdollisuuksiin erityisesti big datan ympärillä. Vain mielikuvitus on rajana, kun visioidaan digitaalisen jalanjäljen soveltamista palvelumuotoiluun. Erityisen innostunut Hallstrup on ns. esineiden internetistä, joka tulee sitomaan ihmisten elämänpiirit entistäkin tiheämmiksi verkostoiksi verkkoon kytkettyjen esineiden ja laitteiden kautta. Hallstrup näkee mahdollisuuksia terveydenhuollon lisäksi myös ruoan tuotannossa ja säilyvyyden parantamisessa, pakkausteollisuudessa ja energiasektorilla. Helposti lähestyttävä Designitin kilpailijat ovat yhdysvaltalaisia, niin ikään globaaleja toimistoja. "Me käytämme aivan samoja menetelmiä kuin kilpailijamme", Hallstrup toteaa vaatimattomasti ja arvelee, että Designitin erottaa kilpailijoistaan kyky soveltaa käyttäjälähtöisiä menetelmiä ja osallistaa asiakkaita. avautuvia sanoja ja suostuttelevampaa tyyliä. Avoimuus ja epähierarkisuus on korostetusti esillä esimerkiksi Designitin kotisivuilla. Suunnitteluprosessit ja osallistavat menetelmät on avattu huolella. Monialaisesta henkilökunnasta puhutaan ihmisinä eikä toimitusjohtajia koroteta erikseen jalustalle. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat maltillisia. Toimiston päävisionäärinä työskentelevä Hallstrup haluaa luotsata Designitia kohti yhtenäisyyttä. Haluamme, että kaikki asiakkaamme voisivat saada samanlaisen asiakaskokemuksen kanssamme, Hallstrup sanoo. Designitin palvelumuotoilua Norjan maahanmuuttoviraston toiminnan uudistamisen yhteydessä. Audin showroomeissa Bejingissä ja Lontoossa digitaalisella tuote-esittelyllä on keskeinen sija. Toimiston yksi suurimpia vahvuuksia lienee kommunikaatiossa ja kielellisessä herkkyydessä. Uskomme moniäänisyyteen. Näemme paljon vaivaa sen eteen, että esimerkiksi japanilaisille asiakkaillemme puhumme riittävän hitaasti ja ymmärrettävästi, hän toteaa ja vertaa, että amerikkalaiset käyttävät vaikeammin Designitin perinteistä tuotesuunnittelua. AKG:lle suunnitellut kuulokkeet.

16 AMMATISSA Ornamon lehti nro 5 /

17 17 HAASTATTELU Muotoilija Harri Koskinen SUOMALAINEN MUOTOILU ON OIKEASSA Pelkistetty. Harkittu. Funktionaalinen. Nykymuotoilijoistamme Harri Koskinen jatkaa menestyneimmin suomalaisen muotoilun perinteeksi muodostunutta tarkoituksenmukaista linjaa. Harri Koskisen oman suunnittelutoimiston nimi on Teollisuuden Ystävät Oy. Yhtä hyvin se voisi olla taiteen tai kauneuden tai estetiikan ystävät, sillä Koskisen käsittelyssä tavallinen ja tylsä äänentoistolaite muovautuu näyttämään komealta, abstraktilta nykytaiteen veistokselta ja ruma palovaroitin houkuttelevan makealta pastillikarkilta ja vaatimaton tuikkukynttilä saa kruunukseen lasisen sädekehän. Koskinen on malliesimerkki siitä, miten muotoilu tuo lisäarvoa tuotteelle. Monet Koskisen yhteistyökumppaneista ovat muotoiluintensiivisiä yrityksiä, mutta Koskisen tuotanto ei koostu pelkästään kuluttajatuotteista; osa työstä on anonyymiä teollista muotoilua. Koskisen yhteistyöyrityksiä ovat mm Alessi, Cassina, Genelec, Iittala, Issey Miyake, Jalo Helsinki, Magis, Montina, Oluce ja Woodnotes. Koskisen haluavat kaikki. On ilo huomata, että selkeä funktionaalisuus riittää ja että suomalainen muotoilu on ollut oikeassa. Nyt tätä skandinaavista muotoilun historiaa jatketaan. Järkevällä suunnittelulla on yhä kysyntää. Uusia mielenkiintoisia materiaaleja, tarpeita ja ongelmia tulee, ja ne pyritään ratkaisemaan. Mutta suomalaisen muotoilun ydin eli aitous toimii ympäri maailman, Koskinen kertoo ja paljastaa seuraavansa mielenkiinnolla myös niitä kollegoita, jotka, Koskisen sanoin pyrkivät tietoisesti eroon tästä jatkuvuudesta tekemällä asioita toisin. Ajatuksen jalostaminen Koskisen töissä on usein jokin pysäyttävä, levollinen tai rauhoittava elementti, mutta minimalismistaan huolimatta Koskisen design ei jää huomaamatta; palkintoja on vaikka muille jakaa. Koskiselle on myönnetty mm. Torsten ja Wanja Söderberg, Compasso d Oro, IF, Reddot, Design Plus ja Fennia Prize Grand Prix -palkinnot useat moneen kertaan sekä Pro Finlandia -mitali. Palkintoja tärkeämpänä Koskinen pitää onnistunutta tuotetta ja tyytyväistä asiakasta. Suunnittelutyöt ovat pitkiä prosesseja. On tärkeää tehdä hyvää yhteistyötä asiakkaiden kanssa, koska sen pohjalta kristallisoituu ja suodattuu, mitä asiakas haluaa. Itselleni helpointa on ollut työskennellä japanilaisten ja skandinaavisten yritysten kanssa. Heidän kommunikointitapansa on suoraa ja luotettavaa Etelä-Euroopassa se on kohdallani enemmän harrastuspohjaista. Muotoilun asema on Koskisen mukaan suomalaisissa yrityksissä hyvä. Ihmiset ymmärtävät, että ympäristö jossa toimimme, on suunniteltu, muotoiltu ja jonkun ajattelema. Muotoilu on ratkaisujen, valintojen ja päätösten tekemistä. Loistavaa se on silloin, kun löydetään aidosti uusia ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin. Menestysresepti Kansainvälinen läpimurto tapahtui Koskisen kohdalla Block-valaisimen siivittämänä jo uran alkuvaiheessa. Siinä oli kolme aktiviteettia, joiden yhteisvaikutuksella kaikki tapahtui. Block oli esillä Artekin myymälässä ja kiinnitettiin sieltä Design House Stockholmin tuotevalikoimaan. Osallistuin sillä myös yhteisnäyttelyyn Milanossa Salone Satellite -messuilla Työskentelin samaan aikaan muotoilijana Iittalassa, ja työn kautta tulleet tuttavuudet, lehdistökontaktit ja lanseeraukset auttoivat eteenpäin. Koskinen säilyttää rauhallisen ja tutkivan tyylinsä silloinkin, kun kysyn miten hän markkinoisi suomalaista muotoilua. Jos lähtisin konseptoimaan tyhjältä pöydältä, kokoaisin tiukan ydintiimin, työrukkasen, joka tekisi tarkan taustaselvityksen. Kun on oivallettu, mitä ja kenelle markkinoidaan ministeriöitä myöten, on toiminnan aika. Tarvittaisiin kohdennettua markkinointia, jossa viestinnän kärki on selvä. Suomalainen villi ruoka voitaisiin jalostaa vientituotteeksi. Muotoilulla voisi olla ratkaiseva rooli viedä viesti eteenpäin, Koskinen sanoo. Koskisen tuotannossa ajatukset kiteytyvät esineiksi, joissa materiaalien ominaisluonne ja mahdollisuudet viedään huippuunsa. Joten palataanpa takaisin siihen, mikä Koskisen teoksissa on ainutlaatuista: harmoniseen kauneuteen. Ainakin minä aion hehkuttaa sitä sytyttämällä illalla valon Lantern-lyhtyyn. Mirva Sjöroos Kuva: Timo Junttila

18 ORNAMON KIPINÄHANKE Ornamon lehti nro 5 / Senioritalotyöryhmän kuulumisia Reippaat puoli vuotta sitten Ornamo-lehdessä kyseltiin, löytyisikö jäsenistön parista kiinnostusta yhteiseen senioritalohankkeeseen. Löytyihän sitä! Kevään korvalla primus motor Ulla-Maija Vikmanin kokoama työryhmä kokoontui miettimään, miten hanketta voisi tosissaan viedä eteenpäin. Rahoitusmahdollisuudet, tonttikysymykset ja ylipäänsä yhteisen talohankkeen luonne puhuttivat. Mukana olivat teollinen muotoilija Jussi Ahola, sisustusarkkitehti Päivi Bergroth ja allekirjoittanut muotitaiteilija, toimittaja Pirkko Vekkeli. Asiantuntijajäsenenä työryhmässä on arkkitehti Anne Nurmio. Työryhmä haki ja sai Ornamolta kipinärahaa Pilottihankkeeseen hyvän senioriasumisen kehittämiseksi ja senioritalon aikaansaamiseksi ikääntyville taideteollisuusalan taiteilijoille ja muotoilijoille työryhmä perusti Ornamon senioritaloyhdistys ry:n, kun jatkorahoituksen hakemiseen tarvittiin oikeuskel- poinen yhteisö. Yhdistyksen hallitus on sama kuin työryhmä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikkö Olavi Veltheimin suosiollisella myötävaikutuksella yhteisen talohankkeen työryhmään tuli mukaan Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön asiamies Tuula Paalimäki. Ateljeesäätiö oli tahollaan valmistelemassa vastaavaa hanketta. Nyt onkin syntymässä uudenlainen kiinnostava hanke: yhteinen senioritalo taideteollisuusalan taiteilijoille ja muotoilijoille sekä kuvataiteilijoille. Myös Aaltoyliopiston arkkitehtuurin ja muotoilun laitoksilla on ilmennyt kiinnostusta lähteä mukaan hankkeen kehittämistyöhön. Näkymät ovat hyvät, virkamieskunta on eri tahoilla suhtautunut asiaan myönteisesti, ja tonttikin näyttäisi olevan luvassa Helsingin Kalasatamasta. Osa työryhmästä kävi elokuun lopulla tutustumassa tukholmalaisiin yhteisöllisen senioriasumisen pilottitaloihin Färdknäppeniin ja Sockenstuganiin. Ruotsin malli, joka on tehty toisenlaiselle yhteiskuntarakenteelle, ei sovellu sellaisenaan meille, mutta viritti visioimaan omia mallejamme. Tähän työhön kutsumme mukaan kaikkia senioritalohankkeesta tosissaan kiinnostuneita ornamolaisia. On aika keskustella asioista isommalla porukalla. JOTEN TULE MUKAAN! Yhteisen kokoontumisen ajankohtaa ei ole päätetty, mutta uumoilua on ollut marraskuun loppupuolesta. Tarkkaile siis Ornamon sähköisiä tiedotteita, tai jos olet jo ilmoittautunut hankkeesta kiinnostuneeksi ja ilmoittanut sähköpostiosoitteesi Ulla-Maija Vikmanille, tarkkaile postiasi. Jos kiinnostuit nyt, ota yhteyttä joko Ulla-Maija Vikmaniin tai allekirjoittaneeseen Ornamon senioritaloyhdistyksen puolesta Pirkko Vekkeli, tiedotusvastaava Senioritalohanke on yksi kuudesta hankkeesta, joille Ornamo on tänä vuonna myöntänyt ns. Kipinärahan.

19

20 Aalto PRO Osaamisen suunnannäyttäjä Etumatkaa läpi elämän Koulutuksia luoville ammattilaisille KOLLEKTIIVI Kollektiivi hankkeeseen etsitään avoimella haulla ornamolaisia muotoilijoita, taiteilijoita tai tuottajia. Hanke toimii projektien käynnistäjänä ja Ornamolaisten jäsenten työmahdollisuuksien parantajana. Kollektiiviin pyritään saamaan muotoilualan edustajia, joilla on valmius syntyvien osaprojektien vetämiseen. Kollektiivi-hankkeessa lapset ja nuoret muodostavat yhden niistä keskeisistä tekijöistä, joiden avulla vaikutetaan elinympäristön parantamiseen. Vahvuus syntyy monialaisten tekijöiden yhteistyöllä. Muotoilija liiketoiminnan edistäjänä -työvoimakoulutus Ymmärrä liiketoimintaa, hanki uusia valmiuksia ja työllisty! aalto.fi/mle Uusi kurssi, tulossa pian! Kollektiivin tavoitteena on saada käyntiin vuoden 2014 aikana neljä (4) konkreettista hanketta, jotka vaikuttavat kaupunkikuvan parantamiseen eri puolella Suomea. Nämä projektit luovat toteuttamismalleja uusien ideoiden perustaksi. Hanke on käynnistetty Ornamon Kipinä rahoituksella. Kollektiivityöryhmät aloittavat itsenäisen toiminnan keväällä Johda luovuutta työkalut työyhteisön luovuuteen (2 pv) Motivoi ja sitouta luovat ihmiset yhteisiin päämääriin. aaltopro.fi/johdaluovuutta Design Thinking uutta ajattelua ja liiketoimintaa ja (3 pv) Hyödynnä muotoilun käyttäjäkeskeisiä menetelmiä yrityksen kehittämiseen. aaltopro.fi/designthinking Uutisgrafiikasta graafiseen journalismiin 11.11, ja (3 pv) Opi visuaalista tiedonvälitystä journalistisella otteella. aalto.fi/graafinenjournalismi Vaikuttava pakkaus kilpailukykyä pakkausdesignilla ja (4 pv) Hyödynnä pakkauksen potentiaali ja paranna tuotteen kysyntää. aaltopro.vaikuttavapakkaus IDBM Pro International Design Business Management for Professionals (15 pv) Businessmallit päivitykseen design kilpailueduksi aaltopro.fi/idbmpro Hakemukseen tulee liittää lyhyt vapaamuotoinen kuvaus hakijan aikaisemmasta toiminnasta, idea omasta roolista Kollektiivissa sekä ansioluettelo. Hankkeen aikana syntyvien kohteiden toteuttamista varten kootaan erilliset työryhmät, jotka vastaavat niiden läpiviennistä ja toteutuksesta. Esimerkkihanke: Hakemukset mennessä osoitteella: Teollisuustaiteen Liitto Ornamo / Kollektiivi Annankatu 16B 35-36, Helsinki Lisätiedot ja tiedustelut: Pekka Paikkari puh Maksuton lakimiehen puhelinpalvelu ornamolaisille Klikkaa netistä lisätiedot! aaltopro.fi aaltopro.fi

Kansainvälinen betonisymposium Schale und Kern Formen in Beton, Ulm Saksa 4. 10.8.2013

Kansainvälinen betonisymposium Schale und Kern Formen in Beton, Ulm Saksa 4. 10.8.2013 Kansainvälinen betonisymposium Schale und Kern Formen in Beton, Ulm Saksa 4. 10.8.2013 Tero Annanolli, tannanolli@gmail.com Katja Kotikoski, katja.kotikoski@gmail.com Tiia Matikainen, tiiamatikainen@galleriahuuto.fi

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Lehdistötiedote 1/6 15.9.2011 JULKAISUVAPAA 29.9. klo 18.00

Lehdistötiedote 1/6 15.9.2011 JULKAISUVAPAA 29.9. klo 18.00 Lehdistötiedote 1/6 täyttää 100 vuotta ja juhlii näyttävästi Helsingin kaupungintalon juhlasalissa 29.9.2011 Juhlissa tullaan jakamaan tunnustuksia, stipendejä ja harvinaisia Timo Sarpanevan suunnittelemia

Lisätiedot

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto MATKAILUMARKKINOINTI Helsingin matkailubrändin 9 vahvuustekijää Idän ja lännen kohtaamispaikka > Nordic

Lisätiedot

Piiroisen uutuus X-pöytä ja penkki ensiesittelyssä Habitaressa 10.-14.9.2014

Piiroisen uutuus X-pöytä ja penkki ensiesittelyssä Habitaressa 10.-14.9.2014 LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 1(5) Piiroisen uutuus X-pöytä ja penkki ensiesittelyssä Habitaressa 10.-14.9.2014 Pasi Paakin suunnittelemassa X-pöydässä ja penkissä kalusteen vahva ja omaleimainen visuaalinen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Tiedekunnasta valmistuneet yrittäjät Erja Tuhkala, Katariina Imporanta ja Marjo Remes luovat pohjoista vaihtoehtoa vaatealalle hauskoilla

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Sisustusarkkitehdit SIO ry kevätkokous 2016

Sisustusarkkitehdit SIO ry kevätkokous 2016 SISUSTUSARKKITEHDIT SIO ry www.sio.fi TOIMINTAKERTOMUS 2015 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia sisustusarkkitehtien valtakunnallisena, aatteellisena ja ammatillisena järjestönä sekä tukea jäsentensä ammattitaidon

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

PARANTAVAT YMPÄRISTÖT HEALING ENVIRONMENT EURO MODO 2011 MUOTOILUKILPAILU

PARANTAVAT YMPÄRISTÖT HEALING ENVIRONMENT EURO MODO 2011 MUOTOILUKILPAILU PARANTAVAT YMPÄRISTÖT HEALING ENVIRONMENT EURO MODO 2011 MUOTOILUKILPAILU Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala järjestää kansainvälisen muotoilukilpailun

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Helsinki

JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Helsinki JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Taideopinnot 1997-2001 Taiteen maisteri, Tekstiilitaiteen laitos, Taideteollinen Korkeakoulu 1998-1999 Erasmus stipendiaattina, Kuvataideakatemia Krakova, Puola 1994-1997

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Fennia Prize on Suomen merkittävin muotoilukilpailu, jossa yritys tai yhteisö palkitaan muotoilun esimerkillisestä käytöstä liiketoimintansa osana.

Fennia Prize on Suomen merkittävin muotoilukilpailu, jossa yritys tai yhteisö palkitaan muotoilun esimerkillisestä käytöstä liiketoimintansa osana. Fennia Prize Fennia Prize on Suomen merkittävin muotoilukilpailu, jossa yritys tai yhteisö palkitaan muotoilun esimerkillisestä käytöstä liiketoimintansa osana. Joka toinen vuosi järjestettävän kilpailun

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

UUDET TAKTIIKAT KAINU -HUONEKALUTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KAINUUN ETU OY 2009-2012

UUDET TAKTIIKAT KAINU -HUONEKALUTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KAINUUN ETU OY 2009-2012 UUDET TAKTIIKAT KAINU -HUONEKALUTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KAINUUN ETU OY 2009-2012 TAKTIIKAN SYNTY JANNE HEITTÄÄ PALLON, JARI OTTAA KOPIN, JATKAA KOHTI KOTIPESÄÄ MATILLE, JOLLA ON JOKERI TASKUSSA Idea

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

TaitajaPLUS - artesaani

TaitajaPLUS - artesaani TaitajaPLUS - artesaani Kuva: Skills Finland / Jaakko Manninen Finalistit Elina Rinta-Harri Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus 1 / 6 Timo Siponen Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus Maria Tormonen

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 MuotoTaito Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 Vientiverkosto Aasiaan Cannus Oy on yhdessä kumppaniensa kanssa kokoamassa yhteen yrityksiä Japaniin, Kiinaan ja Hong Kongiin suuntautuvaa

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Piiroisen COMPOS malliston tuolit Nykytaiteen museo Kiasman kahvilaan, Café Kiasmaan

Piiroisen COMPOS malliston tuolit Nykytaiteen museo Kiasman kahvilaan, Café Kiasmaan LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 1(5) Piiroisen COMPOS malliston tuolit Nykytaiteen museo Kiasman kahvilaan, Café Kiasmaan Samuli Naamangan ekologinen COMPOS mallisto vakuutti materiaalin innovatiivisuudella

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1 Tämä on hankekuvaus tai tarkemmin luonnos, jota jalostamme kevään 2007 aikana. Hanke käynnistyy ensi syksynä ja päättyy vuonna 2011 kun Turun kulttuuripääkaupunkihanke on toteutunut. Tervetuloa mukaan

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

Kilpailuaika on 3.12.2012 15.3.2013. Tulokset julkistetaan 9.4.2013 Kalevala Korun verkkosivuilla. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kilpailuaika on 3.12.2012 15.3.2013. Tulokset julkistetaan 9.4.2013 Kalevala Korun verkkosivuilla. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Uusi Koru -korusuunnittelukilpailu Kalevala Korun 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kilpailusäännöt 1. Kilpailu ja kilpailun järjestäjä Kalevala Koru Oy on alansa suurin yritys Suomessa ja Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot