5/13. Harri Koskisen haastattelu. Muotoilutoimisto Designit. Ornamosäätiön stipendit. lehti. Sivu 16. Sivu 14. Sivu 6

Transkriptio

1 5/13 Ornamon lehti Ornamosäätiön stipendit Sivu 6 Muotoilutoimisto Designit Sivu 14 Harri Koskisen haastattelu Sivu 16

2 A60-P L-1 LED A65 L-1 LED Muotoiluikoni, aikamme klassikko L-1 on hyvä esimerkki siitä, miten monipuolinen, korkealaatuinen ja ajattomasti muotoiltu tuote voi saavuttaa pitkäkestoisen suosion. L-1 on maailman ensimmäinen arkkitehtilamppu, jonka on suunnitellut Luxon perustaja Jac Jacobsen vuonna L-1 LED lanseerattiin keväällä 2012 valaisimen 75-vuotisjuhlavuoden yhteydessä. LED-versio on himmennettävä ja siinä on ajastin, joka automaattisesti katkaisee virran 4 tai 9 tunnin kuluttua energian säästämiseksi. A60 ja A65 Ainutlaatuinen muotoilu Glamox A60 ja A65 sopivat erityisen hyvin kohtaamispaikkoihin kuten sisääntuloauloihin, käytävätiloihin, rappukäytäviin, taukotiloihin, kahvila- ja ravintolatiloihin ym. muihin julkisiin tiloihin. Nämä muodot ovat peräisin luonnosta. Ne voidaan asentaa yksittäin tai ryhmänä yhdistäen eri kokoisia valaisimia, jolloin voidaan luoda yhtenäisiä, sisustuksellisia kokonaisuuksia. A60 on saatavana myös LED-versiona. Muotoilu: Hareide Design ja Glamox R&D.

3 3 sisällys Nro 5/ Ornamo Pääkirjoitus Hallitus Onnittelut Ajankohtaista Haastattelu Kipinähanke Ilmoituksia Tekijät kertovat Matkalla Joulumyyjäiset 13 Teosmyynti In memoriam Showroom TEK Kuukauden taiteilija BEDA Haastattelu Nyt Jäsenasiaa Työhuoneella Apurahat, rahoitus ja residenssit Näyttelyhaku Media Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon jäsenlehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka toteutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen toiminnanjohtaja, päätoimittaja p. (09) salla.heinanen@ornamo.fi Minna Borg viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, toimitus, taitto, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p. (09) , GSM info@ornamo.fi Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p. (09) , office@ornamo.fi Anna Rikkinen projektipäällikkö, jäsenpalvelut, Taide p. (09) , taide@ornamo.fi ORNAMON DESIGN JOULUMYYJÄISET JA Design: ja valokuva: Seija Ranttila Petra Ilonen projektipäällikkö, jäsenpalvelut, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p. (09) , muotoilu@ornamo.fi Asta Boman asiantuntija asta.boman@ornamo.fi Elina Perttula tiedottaja ornamo@ornamo.fi GSM Kaisa Logren tuottaja hankkeet@ornamo.fi GSM Marika Laakko pääsihteeri, SIO p. (09) marika.laakko@sio.fi Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja Leenakaisu Hattunen varapuheenjohtaja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Annankatu 16 B Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuva: Ornamo-säätiön stipendit 2013.Kuva: Oscar Lindell

4 pääkirjoitus Ornamon lehti nro 5 / Missiona suomalaisen muotoilun edistäminen Ornamo nosti kesällä mediassa Marimekon kopiointiepäilysten yhteydessä esiin tarpeen keskustella suunnittelijan ammattietiikan lisäksi toimeksiantajan vastuusta. Jotta keskustelu plagiaateista ja vapaan muunnelman subjektiivisten tulkintojen välillä johtaisi eteenpäin, Ornamo nosti esiin itse suunnitteluprosessin ja sen lähtökohdat, taiteellisen toimeksiannon sekä toimeksiantajan ja suunnittelijan roolin. Ornamo peräänkuulutti suunnitteluprosessin ja -työn selkeyttämistä laajemminkin alalla. Tämä on sekä järjestöjen, korkeakoulujen ja yritysten yhteinen asia. Kaikkien missio on edistää suomalaista muotoilua. Yleensä suunnittelija on osa suunnittelutiimiä, jossa on mukana muotoilu- ja taiteellinen johto, markkinointi ja viestintä. Lisäksi suunnittelutyö ja luova taiteellinen työ ovat muuttuneet teknisen kehityksen ja sisältöjen suunnittelun myötä. Tekijänoikeuslaki ei pysy laajentuvan muotoilun perässä. Esimerkiksi palvelumuotoilua ei tekijänoikeuslaissa tunnisteta. Suunnitteluprosessin avoimuus ja dokumentoiminen kuluttajia kiinnostavaksi tarinaksi vähentää keskustelua ja epäilyjä tuotteen alkuperästä. Vastuu suunnittelun tuloksesta ei ole yksin suunnittelijalla, vaan myös suunnittelutyötä ohjeistavalla työn tilaajalla. Julkinen keskustelu on ollut myös hyvä muistutus suunnittelutyön keskeisestä roolista yrityksen liiketoiminnassa sekä merkityksestä yrityksen brändille. Vaikka suunnittelijan KANSAINVÄLIS- TYMISEN HAASTEENA ON YRITYSTEN PIENI KOKO asema yrityksessä on keskeinen, suunnittelutyöstä saatava korvaus on taideteollisella toimialalla muita suunnittelualoja alhaisempi. Jokaisen suunnittelijan pitää perustaa maineensa ja ammattinsa omalle luovalle työlleen. Se on yksinkertainen ja selkeä sääntö. Toisen työn lainaaminen voi olla myös nerokas oivallus. Toista teosta voi käyttää oman työnsä keskeisenä lähteenä luvan kanssa ja lähdeviitteet mainiten. Suunnittelijoiden keskinäinen kopioiminen on Ornamon tietoon tulleiden tapausten valossa harvinaista. Sen sijaan suomalaisten suunnittelijoiden töiden arvostus on kansainvälisillä markkinoilla suuri, siksi myös kopioimisen suurin ongelma on Aasian teollisuuden kopioimat tuotteet sekä kansainväliset nettimyyntifirmat. Muotoilun kansainvälistymisen haasteena kopioimisen lisäksi on valtion vientirahoitus, joka ei oikein sovellu alan pienyrityksille. Valtion vientitukea, oman riskinoton lisäksi, olisi saatava toimitusvarman tuotannon ja markkinoinnin mahdollistamiseksi. Samalla aktiivinen verkostoituminen ja kontaktien hankkiminen sekä kansainväliset yhteishankkeet edesauttavat suunnittelijoita ja taitelijoita kv-markkinoilla. Osa muotoilijoista ja taiteilijoista tähtäävätkin suoraan kansainvälisille markkinoille, sillä suomalainen kulutuspohja on kapea. Näistä lisää lehden sivuilla, jonka teema on kansainvälisyys. Salla Heinänen PS. Syksyn aikana Patentti- ja rekisterihallituksesta on haettu ennätysmäärä mallisuojia. Tämä on alan kannalta hyvä asia.

5 5 hallitus Suunnittelun murros Osa 1 Osaaminen ja palvelut globalisoituvat Tarvitaan verkottumista, yhteistyötä ja rohkeaa kansainvälistymistä Kun Suomen teollisuus suorastaan rypee globalisaation aiheuttamassa rakennemuutoksessa, tämä ei voi olla vaikuttamatta myös suunnittelukenttään. Moni ihmettelee mitä tapahtui kun globalisaatiosta on kuitenkin puhuttu jo kauan. Eikö Suomi ollutkaan mallioppilas kehityksen kärjessä? Kansainvälisesti tunnustetun koulutusjärjestelmän piti luoda kestävää kilpailukykyä ja kehutun innovaatiojärjestelmän sammon lailla uutta virtaa. Nokian ja nousukauden siivittäminä menestys oli kullattu ja näytti ikuiselta. Yrityksillä meni hyvin ja myös suunnittelualoilla riitti töitä. Muutoksilla on tapana generoida itseensä lisävauhtia ja kasvattaa vaikutuspiiriä. Voimakas muutos suorastaan imee mukaansa ja luo ennalta arvaamattomia siteitä muihin muutosvoimiin. Näin on käynyt myös globalisaation kanssa. Ensin puhuimme yli rajojen kommunikaatiosta ja halvoista tavaroista. Sitten tuotanto ja osaaminen alkoi siirtyä työvoimakustannusten perässä pois. Seuraavaksi globalisoituu osaaminen ja palvelut, eikä loppua muutoksille näy. Kehittyvät maat olivat pitkään vain kaukainen halpaa materiaalivirtaa tuottava varanto. Nyt he ovat tuottaneet jo ison osan modernin materialistisen elintasomme perustasta. Kun koko kehittynyt maailma on ollut näillä apajilla, muutosvoimat ovat olleet suuria ja valtavan tavaramäärän tuottaminen on luonut osaamista kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Kun tähän lisätään kehittyvien kansakuntien hyvinvoinnin nälkä ja muuttoliikkeen luoma kilpailutilanne, seuraukset ovat pitkäkantoisia. Olemme itseasiassa globalisoineet osaamisemme ja siitä on syntynyt uusi muutosvoima. Etäisyys oli pitkään suoja ja hidaste, mutta viestintäteknologia on ratkaissut monet kanssakäymisen, työskentelyn ja tiedonvaihdon esteet. Sosiaalinen media poistaa verkottumisen ja ryhmäytymisen hidasteet samalla kun globalisoituva kulutuskäyttäytyminen tasaa kulttuurisia esteitä. Olemme huolissamme kilpailukyvystämme ja syytä onkin. Tuijotamme liikaa kustannusrakennetta kun pitäisi puhua oppimis-, osaamis- ja muutoskyvystä. Toimimme edelleen pitkälti vanhan vakaan ja hitaasti muuttuvan kansallisen perustan pohjalta, emme uuden nopeasti kehittyvän globaalin kilpailuyhteiskunnan ehdoin. Pitkä teollinen historia takasi meille etulyöntiaseman, joka häviää seuraavan vuosikymmenen aikana. Aiemmin kopioita suunnitelleista kehittyvien maiden suunnittelijoista syntyy kovaa vauhtia merkittävä kilpailija länsimaiselle osaamiselle. Pian suunnittelualan ansainta tapahtuu globaalisti mitattavan lisäarvon pohjalta. Asiakkaat eivät ole enää yrityksiä vaan palveluja verkottavia tuottajia. Toimeksiantaja ja suunnittelija eivät välttämättä edes tapaa kun suunnittelu tapahtuu verkostoprosesseissa. Työn tehokkuudella on entistä suurempi merkitys kun suunnittelu- ja innovaatioprosessit eriytyvät toisistaan. Tarvitaan verkottumista, yhteistyötä ja rohkeaa kansainvälistymistä. Tämä on suuri mahdollisuus pienelle dynaamiselle kansakunnalle, jolla on terveet arvot, hyvä maine ja paljon osaamista. Ismo Roponen Ornamon hallituksen asiantuntijajäsen

6 ONNittElut Ornamon lehti nro 5 / Ornamo-säätiön stipendit 2013 Ornamo-säätiön vuoden 2013 apurahojen saajat julkistettiin habitaressa. kullekin palkitulle säätiö myönsi euron stipendin. Kaj Franckin rahaston stipendi Outi Purolle ja työryhmälle kuvanveistäjä Outi puron Mum s valmistaa maailman ensimmäistä lasten suunnittelemaa kestävän kehityksen lelusarjaa. Mum s käynnistyi vuonna 2006 taideprojektina Afrikassa ja lelusarjan valmistus alkoi vuonna Nyt yhteistyöprojekti leluvallankumous / toy revolution lähtee kierrättämään ideaa eri mantereille. projektissa on mukana neljä taiteen ja muotoilun ammattilaista; Outi puron lisäksi työryhmään kuuluvat graafikko, kuvittaja, lastenkirjailija Anne Vasko, kuvanveistäjä heath Nash, Etelä-Afrikka ja muotoilija tim tharvy, kamputsea. heitä yhdistää halu kehittää vastuullista muotoilua ja tuotteita, joilla on tarina ja sielu. Outi purolle luovutettiin myös Ornamo-säätiön kaj Franckin mallistosta tuottama erityispalkinto, lasinen kunniakartio-veistos. mirja tissarin rahaston stipendi nina nisoselle tekstiilitaiteilija Nina Nisonen on omailmeinen ja monipuolinen tekstiilitaiteen taitaja ja edistäjä. hän käsittelee muodon muuttumista, liikettä ja hajoamista lähtökohtanaan esimerkiksi ihmisen kehon liikkeet tanssitunnilla tai toukan jäljistä puunkuoren sisäpinnalla. Nisonen on edennyt ilmaisussaan rohkeasti uusille alueille ja kehittänyt ilmaisutekniikkojaan kokeilevasti uudenlaisilla materiaali- ja tekniikkayhdistelmillä. Apuraha myönnetään näyttelyteosten toteuttamiseen ja näyttelyn järjestämiseen ORNAMO-SÄÄ- TIö PALKITSI JÄLLEEN SUoMA- LAISEN MUoToILU- PErINTEEN JATkA- JIA JA UUDISTAJIA lahdessa loppuvuodesta 2013 sekä jurytettyyn taiteilijakirjanäyttelyyn osallistumiseen helsingissä lokakuussa eva taimin rahaston stipendi maija arelalle tekstiilitaiteilija Maija Arela on pitkän linjan toimija suomalaisen teollisen tekstiilisuunnittelun alueella. Viime aikoina Arela on uudistunut neuletuotteiden ja asusteiden suunnittelijana sekä paneutunut ansiokkaasti kašmirvillan käyttömahdollisuuksiin. Apuraha luovutettiin tuotemerkki Arelalizzan kehittämiseen ja puhdaslinjaisten, sekä korkealaatuisten kašmirvillatuotteiden jatkokehittelyyn. maija taimin rahaston stipendi lea Sarasjoelle sisustusarkkitehti, yleismuotoilija lea sarasjoki on monipuolinen ammattilainen. Myönnetyn apurahan turvin sarasjoki toteutti helsinki Design Weekin aikana Esplanadin lavalla lava-projektin, jossa osallistettiin kaupunkilaisia ja tuotiin muotoilijan ammatinkuvaa lähemmäksi jokapäiväistä arkea. sarasjoen projekti jatkaa World Design Capital helsinki -vuoden luomaa henkeä. Kaarina ahon rahaston stipendi Saana murtille saana Murtti on osaava ja kiinnostava keramiikkataiteilija. hän tarkastelee keramiikkaveistoksissaan ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan ja ilmiöihin. Murtin veistokset ovat usein moniosaisia sarjoja, joiden työstämiseen kuluu paljon aikaa. Apuraha myönnettiin Murtille Arabian taideosastolla työskentelyyn ja tulevan näyttelyprojektin tuottamiseen. Yleisrahaston stipendi Ulla-Kirsti Junttilalle ja työryhmälle teollinen muotoilija ulla-kirsti junttila suunnittelee yhteistyössä arkkitehti, taidemaalari Eeva-liisa rautalahden kanssa tarpeellista lisäystä rt-kortistoon, taide rakennushankkeessa. rt-kortti tulee olemaan taiteen käyttöä rakennushankkeissa edistävä ja helpottava käytännön ohjeisto, joka palvelee kaikkia rakennushankkeissa mukana olevia tahoja taidehankkeiden toteuttamisessa. Bryggman apuraha 2013 sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin ja professori Erik Bryggmanin rahaston apuraha, euroa, myönnettiin helsinki Design Weekin avajaisissa sisustusarkkitehti, kalustemuotoilija terhi tuomiselle (s. 79). tuominen on johtanut omaa Dayground -muotoilutoimistoaan vuodesta Vuoden Nuori suunnittelija 2009 terhi tuominen on monipuolinen osaaja, joka suunnittelee niin tiloja, esineitä kuin näyttelyarkkitehtuuria. lisätietoa:

7 WOODLANDS kangas kuin pala luontoa TEKSTIILIEN JA LATTIOIDEN MONIOSAAJA W W W. O R I E NTO CCI D E N T.F I

8 ONNITTELUT Ornamon lehti nro 5 / Toimittajien tusina Sisustustoimittajat ry julkisti "Toimittajien Tusinan", eli 12 valitsemaansa kiinnostavaa sisustus- ja muotoilualan tuotetta. Palkitut tuottet esiteltiin Helsinki Design Weekin yhteydessä Tulli- ja pakkahuoneella, Katajanokalla. Palkitut tuotteet olivat esillä näyttelyssä asti. Lillagunga keinu Suunnittelija: Anton Stenfors Valmistaja: Lillagunga Dine-ruokapöytä Suunnittelija: Esa Vesmanen Valmistaja: Pure Design Oy Tikau, Taina Snellman Lavitta-tuoli Suunnittelija: POIAT Office Valmistaja: POIAT Wall+ -sisustuslaatta Suunnittelijat: Mikko ja Juuso Juusola, valmistaja: Wall+ iinou Suunnittelija: Jouni Leino ja Teppo Vahteristo, valmistaja: iinou 12 Designs for Nature -mallisto December-tuoli Suunnittelija: Jasper Morrison & Wataru Kumano, valmistaja: Nikari Puustelli minus -keittiö Suunnittelija: teollinen muotoilija, Juhani salovaara & Puustelli-tuotekehitys, valmistaja: Puustelli Group Vakka-säilytin Suunnittelijat: Elina ja Klaus Aalto Valmistaja: Iittala Gaia-villamatto Suunnittelija: Johanna Gullichsen Valmistaja: Hafizia Art & Crafts Pvt. Ltd / Johanna Gullichsen Textile Craft & Design Taru-sohva/ Ilo-mallisto Suunnittelija: Petra Lassenius Valmistaja: Junet Levels-valaisin Suunnittelija: Form us with love Valmistaja: One Nordic Habitaren EcoDesignpalkinnot Habitaren kansainväliseen EcoDesign-erikoisnäyttelyyn valittiin lähes 100 ehdotuksen joukosta 44 työtä kuudesta eri maasta. Kaikki työt olivat esillä Helsingin Messukeskuksessa huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitaressa Suomen Messusäätiön lahjoittama euron palkintosumma jaettiin tänä vuonna kolmeen osaan. Ensimmäiseksi sijoittui venäläinen suunnittelijaryhmä Ludi Architects (3 000 e). Jaetulle toiselle sijalle ylsivät suomalaissuunnittelijat Rudi Merz (1 000 e) ja Tero Kuitunen & Bros (1 000 e). Voittajat valitsivat näyttelyn kuraattori ja tuomariston pj., japanilainen teollinen muotoilija Toshiyuki Kita. Lisäksi jaettiin kunniamaininnat, joita saivat Kirsi Pasanen, työpari Olli Mustikainen ja Jari Nyman sekä Kiyotaka Tsuyuki. Timo Ripatille Lexus Creating Amazing -palkinto EcoDesign-näyttelyssä jaettiin myös euron Lexus Creating Amazing Award. Puheenjohtaja Toshiyuki Kitan valinta palkinnon saajaksi oli muotoilija Timo Ripatti ja Eve-tuoli. Kita totesi, että Ripatti on käyttänyt puumateriaalia äärimmäisyyttä hipovan yksinkertaisella tavalla. Tuoli on kaunis ja lisäksi mukava istua. Suunnittelukonseptissa materiaaliksi on valittu yksi ainoa raaka-aine, jonka tarjoamiin mahdollisuuksiin on todella paneuduttu. EcoDesign-näyttelyosaston arkkitehtuurista messuilla vastasivat Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakouluopiskelijat Jouko Järvisalon johdolla. Unitila Habitare-suunnittelukilpailun teemana vuonna 2013 oli Unitila. Kaikkiin aisteihin vetoava Unitila on tarkoitettu paikaksi, jossa voi uneksia paremmasta maailmasta. Kevytrakenteinen elementti ajateltiin sijoitettavaksi julkiseen sisätilaan. Suomen Messujen ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun nyt 12. kertaa järjestämän kilpailun päätuomariksi oli kutsuttu akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä. Voittajaksi julkistettiin Habitare-messuilla Elina Ulvio työllään Heijastin. Kilpailun pääpalkinto oli euroa, ja sen lahjoitti Suomen Messusäätiö. Vuoden valaistuskohde Suomen Messusäätiön ValoLight-tapahtumassa julkistettiin ja palkittiin Vuoden valaistuskohde kilpailun voittajat. Kilpailun sisävalaistussarjan voiton vei pysäköintiluola P-Hämppi Tampereelta, ja ulkovalaistussarjan voitti Stockmannin Helsingin tavaratalon julkisivuvalaistus. Käden taito -palkinto Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakoi lokakuun alussa palkintoina ja apurahoina yhteensä 10,5 miljoonaa euroa euron arvoisen Käden taito -palkinnon sai valokuvaaja Rauno Träskelin, joka on kuvannut suomalaista muotoilua, taideteollisuutta ja taidetta vuodesta 1979 alkaen.

9 9 Muoto2013 voittajat Koti ja keittiö-lehti palkitsi suomalaista muotoilua Finlandia-talolla Lehden lukijat valitsivat voittajat kaluste-, tekstiili- ja sisustustuotesarjoissa. Raadin puheenjohtajana toimi Kari Korkman. Palkinnot jaettiin nyt kolmatta kertaa. Yleisöäänestyksen voittajat Kaluste Miinus-keittiö, Puustelli Design Juhani Salovaara Tekstiili Aavakoti-mallisto Design Elina Helenius ja Saara Renvall Sisustustuote Nuoska-kiuas, tulikivi Design Mika Moilanen Valaisin Valaisin no. 512 Design Laura Tuorila Lupaus Muotoilija Sebastian Jansson Lupauksia herättävä nuori suunnittelija ja sosiaalinen kyky, joka hahmottaa hyvin oman työnsä suhteessa muotoilun historiaan. Elämäntyö Yrjö Sotamaa Taideteollisen korkeakoulun rehtori ( ). Vahvasti mukana Taikin kansainvälistämisesssä ja Aaltoyliopiston luomisessa.. Ruokateko Dodo kaupunkiviljely Lisätietoa ja raadin perustelut voittajat Design: Pauli Partanen. Kuva: Suomen lasimuseo. Kastemaljan muotoilukilpailu Helsingin seurakuntayhtymä, Kirkkohallitus, Kristillinen taidesäätiö, Suomen lasimuseo ja Suomen lasimuseon ystävät ry järjestivät muotoilukilpailun keväällä Muotoilun kohteena oli ensisijassa kotien kastemalja. Kastemaljan tuli soveltua myös kirkkoon tai seurakuntakotiin, josta sitä voidaan lainata perheille kastetilaisuuteen kastemekon tapaan tai käyttää kirkollisissa tiloissa järjestettävissä kastetilaisuuksissa. Arvostelussa painotettiin kastemaljan taiteellista tasoa, käytettävyyttä ja valmistettavuutta. Kilpailuun otti osaa kaikkiaan 74 ehdotusta. 1. sija Tero Välimaa "Kasteenristi" 2. sija Pauli Partanen "Santa Via" 3. sija Helmi Remes "Rakkaus" Kunniamaininta: Kari Alakoski "Yhteys", Johanna Smith "Agape" Heikki Viinikainen "Ilo" Näyttelyn aikana järjestettiin myös yleisöäänestys. Ääniä annettiin yhteensä 675 kpl. Myös yleisön suosikiksi nousi Tero Välimaan suunnittelema kastemalja: "Kasteenristi" 111 äänellä. Palkituista töistä ja juryn valitsemista muista ehdotuksista on näyttely Suomen lasimuseossa asti. Taiteilijaapuraha Valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta on jakanut vuonna 2014 alkavat muotoilun taiteilija-apurahat. Toimikunnalle tuli 142 hakemusta ja apurahan sai 17 muotoilijaa. Seuraavat ornamolaiset saivat apurahan: Viisivuotinen taiteilija-apuraha Maiju Ahlgrén ja Pekka Paikkari Maiju Ahlgrén valittiin tänä vuonna vuoden tekstiilitaiteilijaksi. Hän tekee yhteisöllisiä, yhteiskunnallisesti vaikuttavia teoksia, kuten Villainen kädenpuristus leipäjonossa pakkasessa odottaville ihmisille tai Piknikit laitoshoidossa olevien vanhusten ja heidän läheistensä aktivoimiseksi. Pekka Paikkari on työskennellyt pitkään Arabian keramiikkatehtaassa ja toiminut sekä suunnittelijana että kuvanveistäjänä. Hänen monumentaalisia keramiikkaveistoksiaan voi nähdä julkisilla paikoilla. Paikkaria kiinnostaa rakennetun ympäristömme parantaminen taiteen avulla. Kolmevuotinen muotoilija Jarkko Kallio lasimuotoilija Anu Penttinen korumuotoilija Kirsti Saarikorpi (Kirsti Doukas) Yksivuotinen vaatetussuunnittelija Tomi Friman keraamikko Risto Hämäläinen lasitaiteilija Renata Jakowleff jalkinesuunnittelija Janne Lax tuotesuunnittelija Mika Tolvanen tekstiilitaiteilija Riitta Turunen Puolivuotinen muotoilija Lincoln Kayiwa muotoilija, hopeaseppä Vesa Nilsson sisustusarkkitehti Jesse Pietilä

10 AJANKOHTAISTA Ornamon lehti nro 5 / Säätiö on keväällä 2013 kilpailuttanut rakennuttajakonsulttitoimisto Swecon johtamaan rakennushanketta. MuotoilUosaamista maailman parhaaseen lastensairaalaan Näin hanke etenee Uuden lastensairaalan on tarkoitus avata ovensa loppuvuonna 2017 ja se suunnitellaan yhteistyössä HUS:n kanssa. Rakennus sijoittuu Meilahteen siten, että osa nykyistä Lastenklinikkaa liitetään osaksi uutta lastensairaalaa. Sairaalan kustannukset ovat 160 miljoonaa euroa, josta valtio ja HUS maksavat puolet. Lastensairaalan rakennushankkeen toteuttamista varten perustettu tukisäätiö tavoittelee 30 miljoonaa euroa kansalaiskeräyksellä ja lainaa loput pääomamarkkinoilta. Tukisäätiö tulee vuokraamaan uudisrakennuksen HUS:lle lasten sairaalahoidon käyttöön. Lastensairaalasta halutaan rakennus, jossa huomioidaan eri-ikäisten käyttäjien ja heidän perheidensä tarpeet. Potilaiden ikähaitari on 0-18 vuoden välillä. Lastensairaalahankkeen toiminnallista suunnittelua johtava osastonylilääkäri Pekka Lahdenne on vakuuttunut, että muotoiluajattelulla voidaan vaikuttaa positiivisesti tulevan lastensairaalan toimintaan. Lahdenne osallistui myös muotoilutoimisto Muotohiomon, Suomen Messujen ja Ornamon yhteistyössä järjestämään työpajaan Habitare-messuilla syyskuussa. Työpajan organisoineet Pekka Toivanen ja Anni Hapuoja olivat kutsuneet fasilitaattoriksi Gregory A. Perezin. Hän ohjasi kolmea monialaista ryhmää asettumaan potilaan ja henkilökunnan näkökulmiin. Päivän aikana ideoitiin ratkaisuja sairaalan vuorovaikutuksen, viihtyisyyden, ja moniaistisuuden näkökulmista. Päivän päätteeksi ideat luovutettiin Lastensairaala 2017 tukiyhdistykselle. Lahdenne on tyytyväinen osallistavan päivän antiin. Mielestäni potilaskokemuksen korostaminen koko sairaalaoleskelun ajan on hieno ja voimakas konsepti. Sitä tekee mieli viedä eteenpäin, jos voin vain siihen vaikuttaa", Lahdenne kertoo. Osastonylilääkäri Pekka Lahdenne. Kuva: Elina Perttula

11 11 Sairaala huomioi potilaan lähiympäristön Parantavan ympäristön näkökulmat ovat olleet suuressa projektissa mukana jo tarve- ja hankeselvitysvaiheessa. "Olemme pitäneet hyvin tärkeänä lapsen ja perheen kokemuksen esille nostamista", hän sanoo. Lastensairaalan tilat eivät nykyisellään vastaa vanhempien tarpeeseen olla mukana lastensa elämässä myös sairaalahoidossa. Tähän tulee uudessa sairaalassa muutos. Yöpymismahdollisuuden lisäksi vanhempia huomoidaan myös vanhempien olohuonetilana, johon Lahdenteen mukaan yhdistetään informaatiokeskus. Lahdenne kertoo myös, että tilapulasta kärsivän kolmannen sektorin mukaan ottamista pohditaan, jotta esim. potilasjärjestöjen näkyvyys voisi olla suurempi vertaistuen tarjoajana. Muotoiluajattelu mukaan julkisiin hankkeisiin jo varhaisessa vaiheessa Muotoilutoimisto Muotohiomo halusi Habitaressa järjestämässään työpajassa nostaa esiin muotoilunäkökulman osaksi julkisten hankkeiden varhaista suunnitteluvaihetta. Lastensairaalahanke on esimerkki ajankohtaisesta hankkeesta, jossa palvelumuotoiluosaamiselle olisi käyttöä. Mutta kuinka saada muutkin päättäjät innostumaan muotoilun näkökulmista? Lahdenteen mielestä design -sanaan liittyvä elitistisyys ei ainakaan ole parantanut tilaajien mielikuvaa muotoilun mahdollisuuksista. "Kynnystä pitäisi saada madallettua, jotta kokonaisvaltaista muotoiluajattelua saataisiin mukaan luonnollisena osana kaikkea suunnittelua", hän sanoo. HUS:n palveluksessa työskentelevä arkkitehti Salla Itäaho on ollut myös mukana lastensairaalan hankeselvitystyössä. Itäaho pitää muotoilunäkökulmaa hyvänä, jos ja kun se tukee potilasnäkökulman lisäksi toiminnan sujuvuutta, hyvää hoitoa ja esimerkiksi sairaalahygienian näkökulmia. Itäahon mielestä sairaalaympäristöstä kiinnostuneiden muotoilutoimistojen kannattaisi pyrkiä osaksi arkkitehtisuunnittelutiimiä. Vaativat sairaalahankkeet ovat monimutkaista johdettavaa ja vaativat nykyiselläänkin monialaista suunnitteluosaamista. Toinen tapa päästä muotoilemaan hyvää sairaalaympäristöä voisi olla yhteistyö rakennustuoteteollisuuden kanssa, Itäaho vinkkaa. Elina Perttula Nopeasti etenevä lastensairaalahanke antaa myös mahdollisuuksia palvelumuotoilun näkökulmiin, jotka huomioivat potilaiden ja perheiden tarpeet aivan uudella tavalla. Työpajan kolmessa eri ryhmässä etsittiin ratkaisuja rakennuksessa kulkemiseen, potilashuoneiden viihtyisyyteen ja vuorovaikutukseen. Kuvassa päivän isäntä Pekka Toivanen. Kuva: Messukeskus. Muotoilija, graafinen suunnittelija Gregory A. Perez työskentelee globaalissa muotoilutoimisto IDEOssa Shanghaissa. Hän toimi koko päivän kestävän työpajan vetäjänä. Kuva: Elina Perttula.

12 AJANKOHTAISTA Ornamon lehti nro 5 / VAATTEIDEN, TEKSTIILIEN TAI KALUSTEIDEN pientuotanto Bulgariaan? Bulgaria avaa uusia mahdollisuuksia teolliseen tuotantoon suomalaisille tekstiili-, vaate- ja huonekaluyrittäjille. Pienet tehtaat tarjoavat joustavia palveluita myös pieniin sarjoihin. Finpron Sofian toimistossa työskentelevän Stoyan Nedevin mukaan Bulgariassa on mahdollista 30% halvempiin tuotantokustannuksiin kuin Baltian maissa. Tähän on laskettu myös pitemmän välimatkan kustannukset. Bulgarialaisten tehtaiden etuna Itä-Euroopassa on joustavuus tuotantosarjojen koossa verrattuna esimerkiksi Turkin isompiin volyymeihin. Bulgariassa paikallisten omistamat tehtaat ovat pieniä ja pystyvät yksilölliseen palveluun. Bulgarialaiset toivovat lisää yhteistyötä nimenomaan suomalaisten kanssa. Kokemukset ovat hyviä. Bulgarialaiset arvostavat suomalaisyritysten läpinäkyvyyttä ja suunnittelijoiden osaamista. Ehkä myös kansojen väestömäärät, sijainnit EU-alueen laidoilla sekä historialliset ja kaupalliset yhteydet Venäjään vetävät maita puoleensa. Kiinasta takaisin Eurooppaan Italia ja Ranska ovat jo kauan aikaa sitten siirtäneet merkkivaate- ja huonekalutuotantoaan Bulgariaan. Myös esimerkiksi saksalainen muotijätti Hugo Boss tuottaa osan vaatteistaan siellä. Korkean laadun designtuotteita on Bulgariassa siis totuttu valmistamaan. EU-maiden yhteinen talouden vakauttamispäämäärä, hintojen nousu Kiinassa sekä ongelmat Etelä-Aasian tekstiilitehtaissa tulevat seuraavien vuosien aikana siirtämään tuotantoa takaisin Eurooppaan sinne missä teollisuutta on vielä jäljellä. Ja minne sitä kannattaa alkaa rakentaa. Saksalaiset ovatkin jo ehtineet rakentaa yhden suurimmista vaatetehtaista Bulgarian maaseudulle, jossa työvoimakustannukset ovat vain kolmasosa verrattuna pääkaupunki Sofian lähistöllä sijaitseviin tehtaisiin. Vierailut tehtaissa Vierailin ornamolaisen muotoilijan Sannaliina Kuussaaren kanssa E-Child projektin (e-child.euproject.org) kokouksen yhteydessä kahdessa Sofian liepeillä sijaitsevassa vaatetehtaassa, yhdessä kenkätehtaassa sekä BG Tex Nova designyrityksessä, joka teettää alihankintana lastenvaatteita. Yrityksellä on myös oma ompelimo, jossa valmistetaan erittäin korkealaatuiset mallikappaleet. Yrityksen perustaja, vaatesuunnittelija Radina Tomcheva suunnittelee omaa Haski-lastenvaatemallistoa Venäjän markkinoille. Huomaa suomalainen kirjoitusasu, joka johtuu yhtiökumppani Sergei Fedorovin Suomi-rakkaudesta! Yritys tuottaa myös muiden merkkien lastenvaatteita aina mallikappaleista lopputuotteisiin ja logistiikkaan suoraan jälleenmyyjille. Yksi asiakkaista on hollantilainen Jottum, jonka vaatteiden niskassa lukee isolla: Designed in The Netherlands, Made in Bulgaria ei siis made in EU, jota näkee useammin. BG TexNovan malliompelimo

13 13 Lasten KK-kenkätehdas Mennäänkö yhdessä ulkomaille? E-Child kokouksen jälkeen tapasin Stoyan Nedevin kysyäkseni muotoiluyrittäjien mahdollisuuksia Finpro:n tarjoamiin kansainvälistymispalveluihin. Olen kuullut, että ornamolaisilla pienyrittäjillä ei oikein ole niihin varaa. Hän ehdotti samaa mitä olin itsekin ajatellut: kansainvälisille markkinoille pyrkivät muotoiluyrittäjät voisivat hankkia palveluja yhdessä. Finpro:n palvelut käsittävät esimerkiksi rahoituksen hankintaa Suomessa ja yhteyksien luo- mista vaikkapa juuri bulgarialaisiin tehtaisiin. Vaateyrittäjille yhteyksiä löytyy myös EU-kumppanimme kautta: Bulgarian Association of Apparel and Textile Producers and Exporters BAATPE Kysy lisää jos kiinnostuit! Teksti ja kuvat: Petra Ilonen Eurooppa-patentti ja hankintadirektiivi uudistuvat Eurooppapatentti helpottaa kansainvälistä suojausta EU-ministerit ovat allekirjoittaneet sopimuksen eurooppalaisesta patenttituomioistuimesta, joka on osa yhtenäisen eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittämistä. Tuomioistuin käsittelee EUasetuksiin perustuvia uusia yhtenäisiä eurooppapatentteja sekä nykyisiä niin sanottuja klassisia eurooppapatentteja koskevat riita-asiat. Yhtenäinen patenttijärjestelmä helpottaa keksintöjen suojaamista ja tekee loukkaustapausten käsittelystä nopeampaa ja edullisempaa. Tavoitteena on lisätä innovaatioita ja niiden suojaamista sekä vauhdittaa Euroopan sisämarkkinoiden toimintaa. Tämänhetkisten arvioiden mukaan järjestelmä tulee todennäköisesti voimaan vuonna Kehittämisprosessi on ollut pitkä ensimmäisiä yrityksiä saada yhtenäinen patenttisuoja Eurooppaan tehtiin jo 1950-luvulla. Uudet hankintadirektiivit yksinkertaistavat julkisia hankintoja Euroopan unionin neuvoston pysyvien edustajien komitea on sopinut heinäkuussa EU:n julkisten hankintojen lainsäädännön uudistamisesta. Direktiivit on tarkoitus hyväksyä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa lähikuukausina. Uusia direktiivejä on tulossa kolme: klassinen ja erityisalojen direktiivi sekä uutena ns. konsessio-direktiivi eli käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi. Uusissa direktiiveissä pyritään yksinkertaistamaan julkisten hankintojen menettelyjä sekä annetaan hankkijoille entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat. Direktiivien voimaantulon jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Aikaisemmat voimassaolevat direktiivit ovat vuodelta Asta Boman Kuvitus: Jenni Särmä

14 AJANKOHTAISTA Ornamon lehti nro 5 / Teksti: Elina Perttula, kuvat: Designit Avoimuus on Designitin kilpailuvaltti Kahdessakymmenessä vuodessa tanskalainen Designit on kasvanut globaaliksi muotoilutoimistoksi, joka työllistää lähes 300 henkeä 14 toimistossa eri puolilla maailmaa. Tanskalaisella epämuodollisuudella höystetty yritys on rakentanut avoimuudesta ja yhdessä jakamisesta turvallisen brändin, johon luottavat tunnetut asiakkaat ympäri maailmaa. Palvelumuotoilujargon on kaukana, kun haastattelee Skypen välityksellä yrityksen perustajajäsentä Mikal Hallstrupia. Hän vastaa kuvapuheluun Designitin Kööpenhaminan toimistolta. Jotain Hallstrupista kertoo se, että haastattelu järjestyy lyhyellä aikataululla yhdellä sähköpostiviestillä. Tuotemuotoilusta ja graafisesta suunnittelusta aloittanut kolmen hengen århusilainen yritys työskentelee nykyisin enimmäkseen digitaalisen palvelumuotoilun parissa. Toimisto on ollut jo pitkään mukana juurruttamassa tieto- ja viestintäteknologiaa osaksi terveydenhuoltoa, pe-

15 15 rinteisten teollisuusyritysten toimintaa tai vähittäiskauppaa."emme ole pitkään aikaan erottaneet palveluita ja tuotteita toisistaan, teollisen muotoilun koulutuksen saanut Hallstrup selittää. Esineiden internet muuttaa maailmaa Kehitysoptimistina hän uskoo internetin ja teknologian mahdollisuuksiin erityisesti big datan ympärillä. Vain mielikuvitus on rajana, kun visioidaan digitaalisen jalanjäljen soveltamista palvelumuotoiluun. Erityisen innostunut Hallstrup on ns. esineiden internetistä, joka tulee sitomaan ihmisten elämänpiirit entistäkin tiheämmiksi verkostoiksi verkkoon kytkettyjen esineiden ja laitteiden kautta. Hallstrup näkee mahdollisuuksia terveydenhuollon lisäksi myös ruoan tuotannossa ja säilyvyyden parantamisessa, pakkausteollisuudessa ja energiasektorilla. Helposti lähestyttävä Designitin kilpailijat ovat yhdysvaltalaisia, niin ikään globaaleja toimistoja. "Me käytämme aivan samoja menetelmiä kuin kilpailijamme", Hallstrup toteaa vaatimattomasti ja arvelee, että Designitin erottaa kilpailijoistaan kyky soveltaa käyttäjälähtöisiä menetelmiä ja osallistaa asiakkaita. avautuvia sanoja ja suostuttelevampaa tyyliä. Avoimuus ja epähierarkisuus on korostetusti esillä esimerkiksi Designitin kotisivuilla. Suunnitteluprosessit ja osallistavat menetelmät on avattu huolella. Monialaisesta henkilökunnasta puhutaan ihmisinä eikä toimitusjohtajia koroteta erikseen jalustalle. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat maltillisia. Toimiston päävisionäärinä työskentelevä Hallstrup haluaa luotsata Designitia kohti yhtenäisyyttä. Haluamme, että kaikki asiakkaamme voisivat saada samanlaisen asiakaskokemuksen kanssamme, Hallstrup sanoo. Designitin palvelumuotoilua Norjan maahanmuuttoviraston toiminnan uudistamisen yhteydessä. Audin showroomeissa Bejingissä ja Lontoossa digitaalisella tuote-esittelyllä on keskeinen sija. Toimiston yksi suurimpia vahvuuksia lienee kommunikaatiossa ja kielellisessä herkkyydessä. Uskomme moniäänisyyteen. Näemme paljon vaivaa sen eteen, että esimerkiksi japanilaisille asiakkaillemme puhumme riittävän hitaasti ja ymmärrettävästi, hän toteaa ja vertaa, että amerikkalaiset käyttävät vaikeammin Designitin perinteistä tuotesuunnittelua. AKG:lle suunnitellut kuulokkeet.

16 AMMATISSA Ornamon lehti nro 5 /

17 17 HAASTATTELU Muotoilija Harri Koskinen SUOMALAINEN MUOTOILU ON OIKEASSA Pelkistetty. Harkittu. Funktionaalinen. Nykymuotoilijoistamme Harri Koskinen jatkaa menestyneimmin suomalaisen muotoilun perinteeksi muodostunutta tarkoituksenmukaista linjaa. Harri Koskisen oman suunnittelutoimiston nimi on Teollisuuden Ystävät Oy. Yhtä hyvin se voisi olla taiteen tai kauneuden tai estetiikan ystävät, sillä Koskisen käsittelyssä tavallinen ja tylsä äänentoistolaite muovautuu näyttämään komealta, abstraktilta nykytaiteen veistokselta ja ruma palovaroitin houkuttelevan makealta pastillikarkilta ja vaatimaton tuikkukynttilä saa kruunukseen lasisen sädekehän. Koskinen on malliesimerkki siitä, miten muotoilu tuo lisäarvoa tuotteelle. Monet Koskisen yhteistyökumppaneista ovat muotoiluintensiivisiä yrityksiä, mutta Koskisen tuotanto ei koostu pelkästään kuluttajatuotteista; osa työstä on anonyymiä teollista muotoilua. Koskisen yhteistyöyrityksiä ovat mm Alessi, Cassina, Genelec, Iittala, Issey Miyake, Jalo Helsinki, Magis, Montina, Oluce ja Woodnotes. Koskisen haluavat kaikki. On ilo huomata, että selkeä funktionaalisuus riittää ja että suomalainen muotoilu on ollut oikeassa. Nyt tätä skandinaavista muotoilun historiaa jatketaan. Järkevällä suunnittelulla on yhä kysyntää. Uusia mielenkiintoisia materiaaleja, tarpeita ja ongelmia tulee, ja ne pyritään ratkaisemaan. Mutta suomalaisen muotoilun ydin eli aitous toimii ympäri maailman, Koskinen kertoo ja paljastaa seuraavansa mielenkiinnolla myös niitä kollegoita, jotka, Koskisen sanoin pyrkivät tietoisesti eroon tästä jatkuvuudesta tekemällä asioita toisin. Ajatuksen jalostaminen Koskisen töissä on usein jokin pysäyttävä, levollinen tai rauhoittava elementti, mutta minimalismistaan huolimatta Koskisen design ei jää huomaamatta; palkintoja on vaikka muille jakaa. Koskiselle on myönnetty mm. Torsten ja Wanja Söderberg, Compasso d Oro, IF, Reddot, Design Plus ja Fennia Prize Grand Prix -palkinnot useat moneen kertaan sekä Pro Finlandia -mitali. Palkintoja tärkeämpänä Koskinen pitää onnistunutta tuotetta ja tyytyväistä asiakasta. Suunnittelutyöt ovat pitkiä prosesseja. On tärkeää tehdä hyvää yhteistyötä asiakkaiden kanssa, koska sen pohjalta kristallisoituu ja suodattuu, mitä asiakas haluaa. Itselleni helpointa on ollut työskennellä japanilaisten ja skandinaavisten yritysten kanssa. Heidän kommunikointitapansa on suoraa ja luotettavaa Etelä-Euroopassa se on kohdallani enemmän harrastuspohjaista. Muotoilun asema on Koskisen mukaan suomalaisissa yrityksissä hyvä. Ihmiset ymmärtävät, että ympäristö jossa toimimme, on suunniteltu, muotoiltu ja jonkun ajattelema. Muotoilu on ratkaisujen, valintojen ja päätösten tekemistä. Loistavaa se on silloin, kun löydetään aidosti uusia ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin. Menestysresepti Kansainvälinen läpimurto tapahtui Koskisen kohdalla Block-valaisimen siivittämänä jo uran alkuvaiheessa. Siinä oli kolme aktiviteettia, joiden yhteisvaikutuksella kaikki tapahtui. Block oli esillä Artekin myymälässä ja kiinnitettiin sieltä Design House Stockholmin tuotevalikoimaan. Osallistuin sillä myös yhteisnäyttelyyn Milanossa Salone Satellite -messuilla Työskentelin samaan aikaan muotoilijana Iittalassa, ja työn kautta tulleet tuttavuudet, lehdistökontaktit ja lanseeraukset auttoivat eteenpäin. Koskinen säilyttää rauhallisen ja tutkivan tyylinsä silloinkin, kun kysyn miten hän markkinoisi suomalaista muotoilua. Jos lähtisin konseptoimaan tyhjältä pöydältä, kokoaisin tiukan ydintiimin, työrukkasen, joka tekisi tarkan taustaselvityksen. Kun on oivallettu, mitä ja kenelle markkinoidaan ministeriöitä myöten, on toiminnan aika. Tarvittaisiin kohdennettua markkinointia, jossa viestinnän kärki on selvä. Suomalainen villi ruoka voitaisiin jalostaa vientituotteeksi. Muotoilulla voisi olla ratkaiseva rooli viedä viesti eteenpäin, Koskinen sanoo. Koskisen tuotannossa ajatukset kiteytyvät esineiksi, joissa materiaalien ominaisluonne ja mahdollisuudet viedään huippuunsa. Joten palataanpa takaisin siihen, mikä Koskisen teoksissa on ainutlaatuista: harmoniseen kauneuteen. Ainakin minä aion hehkuttaa sitä sytyttämällä illalla valon Lantern-lyhtyyn. Mirva Sjöroos Kuva: Timo Junttila

18 ORNAMON KIPINÄHANKE Ornamon lehti nro 5 / Senioritalotyöryhmän kuulumisia Reippaat puoli vuotta sitten Ornamo-lehdessä kyseltiin, löytyisikö jäsenistön parista kiinnostusta yhteiseen senioritalohankkeeseen. Löytyihän sitä! Kevään korvalla primus motor Ulla-Maija Vikmanin kokoama työryhmä kokoontui miettimään, miten hanketta voisi tosissaan viedä eteenpäin. Rahoitusmahdollisuudet, tonttikysymykset ja ylipäänsä yhteisen talohankkeen luonne puhuttivat. Mukana olivat teollinen muotoilija Jussi Ahola, sisustusarkkitehti Päivi Bergroth ja allekirjoittanut muotitaiteilija, toimittaja Pirkko Vekkeli. Asiantuntijajäsenenä työryhmässä on arkkitehti Anne Nurmio. Työryhmä haki ja sai Ornamolta kipinärahaa Pilottihankkeeseen hyvän senioriasumisen kehittämiseksi ja senioritalon aikaansaamiseksi ikääntyville taideteollisuusalan taiteilijoille ja muotoilijoille työryhmä perusti Ornamon senioritaloyhdistys ry:n, kun jatkorahoituksen hakemiseen tarvittiin oikeuskel- poinen yhteisö. Yhdistyksen hallitus on sama kuin työryhmä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikkö Olavi Veltheimin suosiollisella myötävaikutuksella yhteisen talohankkeen työryhmään tuli mukaan Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön asiamies Tuula Paalimäki. Ateljeesäätiö oli tahollaan valmistelemassa vastaavaa hanketta. Nyt onkin syntymässä uudenlainen kiinnostava hanke: yhteinen senioritalo taideteollisuusalan taiteilijoille ja muotoilijoille sekä kuvataiteilijoille. Myös Aaltoyliopiston arkkitehtuurin ja muotoilun laitoksilla on ilmennyt kiinnostusta lähteä mukaan hankkeen kehittämistyöhön. Näkymät ovat hyvät, virkamieskunta on eri tahoilla suhtautunut asiaan myönteisesti, ja tonttikin näyttäisi olevan luvassa Helsingin Kalasatamasta. Osa työryhmästä kävi elokuun lopulla tutustumassa tukholmalaisiin yhteisöllisen senioriasumisen pilottitaloihin Färdknäppeniin ja Sockenstuganiin. Ruotsin malli, joka on tehty toisenlaiselle yhteiskuntarakenteelle, ei sovellu sellaisenaan meille, mutta viritti visioimaan omia mallejamme. Tähän työhön kutsumme mukaan kaikkia senioritalohankkeesta tosissaan kiinnostuneita ornamolaisia. On aika keskustella asioista isommalla porukalla. JOTEN TULE MUKAAN! Yhteisen kokoontumisen ajankohtaa ei ole päätetty, mutta uumoilua on ollut marraskuun loppupuolesta. Tarkkaile siis Ornamon sähköisiä tiedotteita, tai jos olet jo ilmoittautunut hankkeesta kiinnostuneeksi ja ilmoittanut sähköpostiosoitteesi Ulla-Maija Vikmanille, tarkkaile postiasi. Jos kiinnostuit nyt, ota yhteyttä joko Ulla-Maija Vikmaniin (ulla-maija.vikman@welho.com) tai allekirjoittaneeseen (pirkko.vekkeli@hotmail.com) Ornamon senioritaloyhdistyksen puolesta Pirkko Vekkeli, tiedotusvastaava Senioritalohanke on yksi kuudesta hankkeesta, joille Ornamo on tänä vuonna myöntänyt ns. Kipinärahan.

19

20 Aalto PRO Osaamisen suunnannäyttäjä Etumatkaa läpi elämän Koulutuksia luoville ammattilaisille KOLLEKTIIVI Kollektiivi hankkeeseen etsitään avoimella haulla ornamolaisia muotoilijoita, taiteilijoita tai tuottajia. Hanke toimii projektien käynnistäjänä ja Ornamolaisten jäsenten työmahdollisuuksien parantajana. Kollektiiviin pyritään saamaan muotoilualan edustajia, joilla on valmius syntyvien osaprojektien vetämiseen. Kollektiivi-hankkeessa lapset ja nuoret muodostavat yhden niistä keskeisistä tekijöistä, joiden avulla vaikutetaan elinympäristön parantamiseen. Vahvuus syntyy monialaisten tekijöiden yhteistyöllä. Muotoilija liiketoiminnan edistäjänä -työvoimakoulutus Ymmärrä liiketoimintaa, hanki uusia valmiuksia ja työllisty! aalto.fi/mle Uusi kurssi, tulossa pian! Kollektiivin tavoitteena on saada käyntiin vuoden 2014 aikana neljä (4) konkreettista hanketta, jotka vaikuttavat kaupunkikuvan parantamiseen eri puolella Suomea. Nämä projektit luovat toteuttamismalleja uusien ideoiden perustaksi. Hanke on käynnistetty Ornamon Kipinä rahoituksella. Kollektiivityöryhmät aloittavat itsenäisen toiminnan keväällä Johda luovuutta työkalut työyhteisön luovuuteen (2 pv) Motivoi ja sitouta luovat ihmiset yhteisiin päämääriin. aaltopro.fi/johdaluovuutta Design Thinking uutta ajattelua ja liiketoimintaa ja (3 pv) Hyödynnä muotoilun käyttäjäkeskeisiä menetelmiä yrityksen kehittämiseen. aaltopro.fi/designthinking Uutisgrafiikasta graafiseen journalismiin 11.11, ja (3 pv) Opi visuaalista tiedonvälitystä journalistisella otteella. aalto.fi/graafinenjournalismi Vaikuttava pakkaus kilpailukykyä pakkausdesignilla ja (4 pv) Hyödynnä pakkauksen potentiaali ja paranna tuotteen kysyntää. aaltopro.vaikuttavapakkaus IDBM Pro International Design Business Management for Professionals (15 pv) Businessmallit päivitykseen design kilpailueduksi aaltopro.fi/idbmpro Hakemukseen tulee liittää lyhyt vapaamuotoinen kuvaus hakijan aikaisemmasta toiminnasta, idea omasta roolista Kollektiivissa sekä ansioluettelo. Hankkeen aikana syntyvien kohteiden toteuttamista varten kootaan erilliset työryhmät, jotka vastaavat niiden läpiviennistä ja toteutuksesta. Esimerkkihanke: Hakemukset mennessä osoitteella: Teollisuustaiteen Liitto Ornamo / Kollektiivi Annankatu 16B 35-36, Helsinki Lisätiedot ja tiedustelut: Pekka Paikkari puh pekka.paikkari@gmail.com Maksuton lakimiehen puhelinpalvelu ornamolaisille Klikkaa netistä lisätiedot! aaltopro.fi elisabeth.pesola@aalto.fi, ville.tikkanen@aalto.fi, aaltopro.fi