Carean sairaalainvestointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Carean sairaalainvestointi"

Transkriptio

1 Muistio Mononen Kirsi Lauri Lamminmäki Kouvolan kaupunki Carean sairaalainvestointi Tämä muistio on laadittu Kouvolan kaupungin pyynnöstä. Muistiossa tarkastellaan riskejä, joita lähes miljoonan euron sairaalainvestointiin nykyisissä olosuhteissa liittyy ja voidaanko näitä riskejä hallita. Erityisesti kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla kunnat ja sairaanhoitopiiri sopimusjärjestelyin tai muuten voivat edistää suunnitelmallista ja taloudellisesti kestävää toimintatapaa. 1. Onko sairaalainvestointi perusteltu? Keskus- ja aluesairaaloiden uudis- ja perusparannushankkeita on vireillä useissa sairaanhoitopiireissä. Lähivuosina suunnitellaan toteutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeita usealla miljardilla eurolla. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä. Suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ja palvelujen järjestäminen ja yhteensovittaminen huomattavasti nykyistä laajemmilla alueilla. Kun ratkaisut ovat vielä auki, ovat suuret investoinnit jo sinänsä riski. Terveydenhuollossa on edessä myös suuria toiminnallisia muutoksia, valinnanvapaus voi muuttaa kysyntää ja digitalisaatio etenee. Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon laitospaikkaselvityksessä (THL 2015) on todettu, että Suomessa on parinkymmenen viime vuoden ajan aktiivisesti haettu muutosta laitoskeskeiseen sairaanhoitoon. OECD:n maaraportin1 mukaan Suomessa on silti edelleen sairaansijojen ylikapasiteettia, vaikka sairaansijojen käyttö on varsin voimakkaasti vähentynyt viime vuosina. Vaikka yleisellä tasolla on tiedossa että laitoskapasiteetissa on edelleen tehostamisen varaa, ei ole yksiselitteistä mistä ja miten sitä voidaan purkaa. Kymenlaaksossa sairaalahanketta on suunniteltu pitkään ja sen toteutusta on pidetty tarpeellisena. Esimerkiksi Pareto -projektin loppuraportissa 2013 todetaan, että Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä luotiin suunnitelmat Kotkan hyvinvointipuistolle ja suunniteltiin erikoissairaanhoidon toimintaa ja tilojen tarvetta sekä Kouvolassa että Kotkassa. Projekti oli suomalaisessa terveydenhuollon kehittämistoiminnassa ensimmäisiä, joissa pääasiallinen näkökulma ei perustu alaa vuosikymmeniä kantaneeseen jatkuvaan kasvuun. Hankkeissa lähdettiin siitä, että terveydenhuollon resursseja ei kasvateta, vaan järjestetään toimintaa ja toimintoja uudelleen. Se on ainoa tapa selvitä ikärakenteen muutoksesta sekä hitaan talouskasvun ja kuntatalouden kriisistä. Kotkan hyvinvointipuiston hankesuunnitelmassa 2011 on arvioitu investointien tarvetta ja todettu, että suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollon tiloista on joka tapauksessa peruskorjauksen ja laajennuksen edessä. Investoinnit tiloihin ovat välttämättömiä, sillä ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset tilat estävät tehokkaan toiminnan eivätkä täytä nykypäivän vaatimustasoa. Kotkansaaren terveysasema tarvitsee korvaavat tilat, Karhulan terveysasema on välttämättömän suurremontin kynnyksellä ja Etelä-Kymenlaakson yhteispäivystyksen perustaminen vaatii kokonaan uudet tilat. Myös maakunnallinen keskussairaala toimii nykyisin rakennuksen heikon kunnon sekä ahtauden vuoksi lähes kestämättömässä tilanteessa. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh ,faksi Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, Helsingfors Tfn , fax

2 2 2. Erikoissairaanhoitolain mukainen järjestämisvastuu Erikoissairaanhoidon kuntayhtymillä on lakisääteinen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidosta toimialueellaan. Toimialueista ja kuntien velvollisuudesta olla jäsenenä erikoissairaanhoidon kuntayhtymässä säädetään laissa. Laissa säädetään myös Sosiaali- ja terveysministeriön, aluehallintovirastojen ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston vahvasta roolista erikoissairaanhoidon yleisessä suunnittelussa, ohjauksessa ja valvonnassa. Erikoissairaanhoitolain mukaan kuntayhtymällä tulee olla erikoissairaanhoidon järjestämiseksi sairaaloita sekä tarpeen mukaan niistä erillään olevia sairaanhoidon toimintayksiköitä ja muita toimintayksiköitä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä päättää sairaaloiden ja muiden toimintayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta. 3. Järjestämissuunnitelma Järjestämissuunnitelmasta säädetään terveydenhuoltolaissa ja se laaditaan kerran valtuustokaudessa. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon intergraation sekä työnjaon periaatteet sairaanhoitopiirin alueella. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sen tulee yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ja niiden yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että koko terveydenhuolto muodostaa toimivan kokonaisuuden. Järjestämissuunnitelmassa ei ole käsitelty alueen investointeja. Kymenlaaksossa toimii hyvinvoinnin ja perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön toimivuus 4. Asiakkaan valinnanvapaus Vuoden 2014 alusta lukien potilaat voivat valita hoitopaikkansa julkisessa terveydenhuollossa mistä päin tahansa Suomessa. Uudistus tietää sitä, että terveydenhuollon rahoitus ja tuotanto eriytyvät. Oma kunta tai sairaanhoitopiiri ei välttämättä ole enää potilaan valitsema palvelujen tuottaja. Tämä asettaa vaatimuksia myös toiminnalle (palvelujen tuotehinnoittelua, maksatusjärjestelmiä, jne.) sekä kansalaisten tiedontarpeelle (hoitojen laatu, saatavuus, odotusajat, jne), jotta hoitopaikan valinta helpottuu. 5. Kiinteistöosakeyhtiön perustaminen ja sairaalan rakentaminen Sairaanhoitopiiri päättää sairaalainvestointien toteutuksesta toimialueensa erikoissairaanhoidon tarpeen perusteella. Kun investointi on katsottu tarpeelliseksi toteuttaa, tulee arvioitavaksi investoinnin taloudellinen, tekninen, toiminnallinen ja hallinnollinen toteutustapa. Carea kuntayhtymässä ehdotetaan, että hankkeen toteutuksesta vastaa kuntayhtymän perustama kiinteistöosakeyhtiö, hanke rahoitetaan vieraalla pääomalla ja sen vakuudeksi kuntayhtymä antaa yhtiölle omavelkaisen takauksen. Sairaanhoitopiirien sairaalat ovat pääosin kuntayhtymien suorassa omistuksessa. Mutta myös yhtiöratkaisuja on viime vuosina tehty. Muuta rakennuskantaa on suuressa määrin yhtiöitetty. Oma lukunsa on lastensairaalan rakentaminen merkittävässä määrin yksityisrahoituksella ja säätiömuodossa. Järjestelyyn liittyy säätiön ja HUS:n pitkäaikainen vuokrasopimus ja rakennuksen lunastus (elinkaarimalli). Erikoissairaanhoidon järjestämisen niin edellyttäessä kuntayhtymä päättää sairaalan rakentamisesta/peruskorjauksesta. Hallintamuotona kiinteistöosakeyhtiö on tavanomainen. Hankkeen

3 3 toteuttaminen yhtiömuodossa edellyttää omistajien omavelkaista takausta yhtiön ottamille lainoille. Keskinäinen kiinteistöyhtiö kuuluu sairaanhoitopiirin konserniin. Konserniohjeissa on annettava ohjeet ainakin talouden ja investointien yhteisestä suunnittelusta, raportoinnista, luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta, sisäisistä palveluista ja hallituksen kokoonpanosta. Sairaanhoitopiirin hallitus ja johtaja muodostavat konsernijohdon ja he vastaavat konsernin ohjauksesta ja valvonnasta. Perussopimuksessa voidaan sopia konsernijohdon raportointivelvollisuudesta jäsenkuntien johdolle. Jäsenkunnat hyväksyvät Carean yhtymäkokouksessa Carea -konsernin omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohjeet. Sairaanhoitopiiri maksaa omistamiensa osakkeiden perusteella hallitsemista tiloista yhtiövastikkeen/vuokran. Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden tilinpäätöksissä ei välttämättä tehdä poistoja jokaisella tilikaudella (ei suunnitelman mukaisia pistoja), jos hyödykkeiden hankintamenot tulevat tästä huolimatta poistetuksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Tämä voi vaikuttaa yhtiövastikkeen/vuokran tasoon. Sairaanhoitopiiri voi omistajana edellyttää suunnitelman mukaisten poistojen tekemistä, mikä vaikuttaa menojen ennakoitavuuteen. Kiinteistöosakeyhtiö voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön luovutuksesta, jolloin menoista saadaan tehdä arvonlisäverovähennykset. Jos yhtiö ei hakeudu verovelvolliseksi, vuokrat/vastikkeet ovat arvonlisäverottomia, eikä kustannuksista saa tehdä vähennyksiä. Tällä on vaikutuksia kustannuksiin. Sairaanhoitopiiri voi antaa takauksen kuntalaissa säädetyin edellytyksin osakeyhtiölle, joka hoitaa sen toimialan mukaista tehtävää. Uusi kuntalaki edellyttää, että laina tai takaus ei saa vaarantaa kykyä vastata kunnalle tai kuntayhtymälle laissa säädetyistä tehtävistä. Jos lainaan tai takaukseen sisältyy taloudellinen riski, sitä ei saa myöntää. Kunnan edut tulee turvata riittävillä vastavakuuksilla. Säännös on uusi ja koskee myös konsernin tytäryhtiöille myönnettäviä takauksia. Tulkinta käytäntöä ei ole vielä muodostunut. Säännös edellyttää kuitenkin erityistä varovaisuutta, harkintaa ja takauksen antamiseen liittyvien riskien arviointia. Lisäksi säännös edellyttää, että kiinteistöyhtiö antaa takaukselle riittävät vastavakuudet. Jäsenkunnat vastaavat sairaanhoitopiirin rahoituksesta, joten riskien arviointiin kuuluu, että ne arvioidaan erityisesti investoinnin viimekädessä rahoittavien kuntien näkökulmasta. Vaihtoehtona on sairaalan toteuttaminen kuntayhtymän suoraan omistukseen. Kuntayhtymän lainoille ei edellytetä kuntien takausta. Koska kuntalain mukaan viimesijainen rahoitusvastuu on aina kunnilla, tulee riskit arvioida investoinnin rahoittavien jäsenkuntien näkökulmasta. Investoinnin vaikutukset jäsenkuntien talouteen ja kykyyn kantaa rahoitusvastuuta on selvitettävä. Riskien arvioinnissa tulee ottaa huomioon sekä Carean jo kertynyt alijäämä että kuntien heikkene taloustilanne. Suunnitteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa nykyiset sairaanhoitopiirin kuntayhtymät jatkaisivat kiinteistöjen hallinannasta vastaavina kuntayhtyminä, jos kunnat eivät toisin sovi. Sote-alueet vuokraisivat tarpeellisina pitämiään tiloja kuntayhtymältä. Rahoitusvastuu jakautuisi kiinteistöjä hallinnoivassa kuntayhtymässä peruspääomien suhteessa. 6. Vaikutukset kuntien rahoitusvastuuseen ja kuntalaskutukseen. Kiinteistöyhtiö kuuluu sairaanhoitopiirin konserniin. Sairaanhoitopiirin konsernin talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa tulee ottaa huomioon konsernin vastuut ja velvoitteet. Konsernissa laaditaan konsernitilinpäätös. Carea perussopimuksen mukaan kuntayhtymän investoinnit voidaan tulorahoituksen lisäksi rahoittaa valtionosuudella, peruspääomaa korottamalla tai vieraalla pääomalla. Peruspääoma on jaettu jäsenkuntien pääomaosuuksiksi vuoden 2009 pääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien osuuden kuntayhtymän varoihin ja vastuut veloista ja velvoitteista määräytyvät pääomaosuuksien suhteessa. Sairaalahanke on suunniteltu toteutettavaksi yhtiömuodossa ja kokonaan vieraalla pääomalla. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän menot katetaan jäsenkunnilta perittävillä korvauksilla ja muilta perittävillä palvelujen hinnoilla. Kuntalaskutuksen kannalta ei ole taloudellista merkitystä sillä, aiheutuvatko menot vuokran maksusta kiinteistöosakeyhtiölle tai vaihtoehtoi-

4 4 sesti kuntayhtymän suorassa omistuksessa olevan rakennuksen käyttö-, hoito- ja korjausmenoista. Sen sijaan sillä, että kuntien vastuu kuntayhtymän varoista ja veloista määräytyy peruspääoman suhteessa, on merkitystä, kun kuntayhtymän konsernitaseeseen on tulossa huomattava takausvastuu ja vieraan pääoman lisäys. Tilanteessa, jossa sairaanhoitopiirin kiinteistöyhtiölle maksama vastike tulee sisältymään käyttömenoihin, jotka laskutetaan kunnilta käytön mukaisessa suhteessa, toimii investoinnin rahoitus eri periaatteella kuin vastuu kuntayhtymän rahoituksesta. Carean palvelujen käyttö vaikuttaa siis siihen, missä suhteessa kunnat maksavat sairaalainvestoinnin. Lisäämällä kunnan itse järjestämiä palveluja tai ostoja muualta, vaikutetaan siihen määrään, jolla kunta osallistuu investoinnin rahoitusmenoihin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa vastuut voivat myös realisoitua, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen yhteydessä on esitetty sairaanhoitopiirien purkamista. 7. Yhtymäkokouksen toimivalta Carean perussopimuksen 8 :n mukaan yhtymäkokous ratkaisee kuntalain 13 :ssä säädetyt ja perussopimuksessa määrätyt asiat. Päätösvalta on sidottu kuntalain 13 :ssä säädettyyn valtuuston toimivaltaan ja näin ollen Carean yhtymäkokous päättää takaussitoumuksen antamisesta toisen velasta. 8. Kunnan omistajaohjaus Omistajaohjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhteisön hallintoon ja toimintaan. Käytännössä se edellyttää ennakoivaa valmistelua, neuvotteluja, selkeitä kannanottoja kuntayhtymässä valmisteltaviin asioihin ja viestintää omistajan tavoitteista. Erityisesti kuntayhtymän palvelutarpeen ennakointi, talousarvioin ja - suunnitelman sekä investointisuunnitelman valmistelu on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Tarvittaessa kaupunginhallitus voi antaa ohjeita yhtymäkokousedustajille kaupungin kannasta käsiteltäviin asioihin ja pitämällä yhteyttä kaupungin edustajiin hallituksessa. Omistajaohjauksen kannalta keskeisin asiakirja on kuntayhtymän perussopimus. Keskeisiä kohtia ovat päätöksenteon järjestäminen ja toiminnan rahoitus. Ylintä päätösvaltaa voi käyttää yhtymävaltuusto, jolloin tehtävät määräytyvät kuntalain mukaan. Kun ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, voidaan sen tehtävistä päättää laajemmin ja pidättää jäsenkuntien edustajien toimivaltaan päätöksentekoa suuremmissa asioissa. Uuden kuntalain mukaan kuntayhtymien perussopimuksia täydennettävä mennessä siten, että perussopimuksissa sovitaan talouden ja toiminnan ohjusjärjestelmästä ja raportointivelvollisuudesta jäsenkunnille. Toinen keskeinen perussopimuksessa sovittava asia on kuntayhtymän talous. Perussopimuksessa sovitaan taloudenhoidon keskeiset periaatteet, palvelutuotannon kuntalaskutus ja investointien pääomarahoitus. Uuden kuntalain mukaan myös kuntayhtymien on katettava alijäämät enintään neljän vuoden kuluessa ja esitettävä taloussuunnitelmassa yksilöidyt toimenpiteet, joilla alijäämä katetaan. Mikäli alijäämän kattamisessa ei ole onnistuttu, voi valtiovarainministeriö niittää selvityshenkilön, joka laatii ehdotuksen toimenpiteistä alijäämän kattamiseksi. Perussopimuksessa on sovittava siitä, miten kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteissa, joissa selvityshenkilön ehdotusta ei ole kaikissa kunnissa hyväksytty. Omistajaohjausta rajoittaa sairaanhoitopiirin järjestämisvastuu. Erikoissairaanhoitolaissa järjestämisvastuun sisältöä ei ole tarkemmin määritelty, mutta 4 luvun 12 :n mukaan sairaanhoitopiirillä tulee olla sairaaloita tarpeen mukaan ja niiden perustamisesta päättää sairaanhoitopiiri. Yhteensovitus perusterveydenhuollon kanssa tapahtuu järjestämissuunnitelmassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sisällön olleessa vielä avoin, voivat sairaalainvestoinnit olla riski myös uudistuksen myötä syntyville uusille toimijoille ja niiden rahoittajille. Kiinteistöjen omistusta ja terveydenhuollon toimintaa on suunnitelmissa oltu eriyttämässä. Uudessa kuntalaissa palveluiden järjestämisvastuun käsite on määritelty seuraavasti: Järjestämisvastuussa oleva kuntayhtymä vastaa järjestettävien palveluiden ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä

5 5 3. tuottamistavasta 4. tuottamisen valvonnasta 5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä Kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. 9. Kuntayhtymän perussopimus omistajaohjauksen ja riskienhallinnan näkökulmasta Kuntalain 8 :n mukaan kunta vastaa tehtävien rahoituksesta vaikka järjestämisvastuu on siirretty kuntayhtymällä. Vastuu jakautuu kuntien kesken perussopimuksessa sovitulla tavalla. Kuntayhtymän perussopimuksessa on sovittava jäsenkuntien osuudesta sen varoihin ja vastuusta sen veloista. Kuntalain 110 mukaan sekä kuntien että kuntayhtymien taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa ja ylijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Kuntalain mukaan sekä kunnassa että kuntayhtymässä tulee olla vahvistetut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Hallitus vastaa niiden toteutuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistelun yhteydessä on aina arvioita päätöksentekoon liittyvät riskit ja niistä keskeisimpiä ovat strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Arviointiin liittyy todettujen riskien osalta suunnitelma siitä, miten riskejä hallitaan ja pyritään ennalta ehkäisemään. Kun kyse on kuntayhtymästä, riskien arviointiin kuuluu myös toimenpiteiden vaikutusten arviointi jäsenkuntien talouteen. Tiukka taloudellinen tilanne, kuntien lakisääteinen rahoitusvastuu ja sekä kuntien että kuntayhtymien talouden tasapainovelvoite ja tiukentunut alijäämän kattamisvelvoite johtavat siihen, että kuntien ja kuntayhtymän on entistäkin tiiviimmin tehtävä yhteistä suunnittelua toiminnassa ja taloudessa päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tämä koskee erityisesti suurempien investointien suunnittelua ja niiden taloudellisten vaikutusten ja riskien arviointia sekä kuntien että kuntayhtymän näkökulmasta. 10. Omistajaohjauksen keinot 11. Perussopimus Kuntalain mukaan omistajaohjauksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhteisön hallintoon ja toimintaan. Keskeinen väline omistajaohjauksen näkökulmasta on kuntayhtymän perussopimus. Kuntalaissa säädetään perussopimuksen vähimmäissisällöstä. Valtuusto päättää omistajapolitiikan linjauksista ja omistajaohjauksen periaatteista. Omistajaohjauksen kannalta keskeisessä asemassa ovat kuntien ja kuntayhtymän välillä sovitut yhteiset käytännöt. Omistajaohjauksella voidaan vaikuttaa, kun kunnan edustajat tuntevat sekä kunnan omistajapolitiikan sisällön että vastuut. Vaikka erilaisilla ohjaus- ja työryhmillä, kuntien lausunnoilla tai ennakkoon annetuilla kannanotoilla ei ole kuntayhtymän päätöksentekoa sitovia vaikutuksia, niillä tosiasiassa voi olla suuri merkitys toimintojen yhteensovittamisessa. Myös säännöllinen yhteydenpito kuntaa edustaviin hallituksen jäseniin ja heidän hyvä informointi on tehokas tapa vaikuttaa. Eri asia tilanteissa, joissa kysymykset ovat puoluepoliittisia. Usein valmisteluun ja päätöksentekoon vaikuttaminen on pitkäjänteistä. Keskussairaalan peruskorjausta on suunniteltu vuosia. Eri vaiheissa voi vaikuttaa asiantuntijuudella ja vaihtoehtoja esittämällä. Tämä edellyttää näkemystä toimialan kehittymisestä, vaihtoehdoista, kysynnän kehittymisestä ja asiakkaiden valinnoista. Perussopimuksen sisällöllä luodaan pysyvät rakenteet kuntien välisille suhteille ja mahdollisuuksille vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon ja talouteen. Perussopimuksessa on sovittava ainakin kuntalain 56 :ssä säädetyt asiat. Keskeisimmät jäsenkuntien omistajaohjauksen kannalta ovat päätöksentekoa ja taloutta koskevat sopimusmääräykset.

6 6 1. Miten päätöksenteko järjestetään? Yhtymävaltuusto- ja yhtymäkokousmallilla on selkeät erot. Yhtymävaltuustoon sovelletaan sen tehtävien osalta kuntalain valtuuston tehtäviä koskevia säännöksiä ja jäsenet valitaan poliittisin perustein. Sen sijaan yhtymäkokouksen tehtävistä voidaan sopia perussopimuksessa vapaammin. Kunnan mahdollisuudet omistajaohjaukseen ovat paremmat, koska kunta valitsee edustajat kokouksiin erikseen ja voi samalla päättää edustajille annettavista toimiohjeista. Äänivallan perusteista sovitaan perussopimuksessa. Äänivalta voi perustua esimerkiksi asukaslukuun tai palvelujen käyttöön. Nykyisen tulkinnan mukaan millään kunnalla ei voi olla enemmistöä äänivallasta. Perussopimuksella voidaan sopia määräenemmistövaatimuksesta esimerkiksi tietyn rajan ylittäviin investointeihin Merkitystä on myös kuntayhtymän johtamisjärjestelmällä, luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiolla sekä sillä, miten toimivalta ja vastuusuhteet tarvittaessa perussopimuksessa määritellään. Perussopimukseen voidaan ottaa tarkempia määräyksiä esimerkiksi konsernijohdon tehtävistä ja raportointivelvollisuudesta jäsenkunnille sekä kuntayhtymän riskienhallinnasta. 2. Talous Kuntayhtymän talous on kokonaan perussopimuksessa sovittava kokonaisuus. Nykyisissä perussopimuksissa taloudesta on sovittu melko yleisellä tasolla. Niissä on sovittu peruspääomasta ja sen jakautumisesta kuntien kesken, investointien rahoituksesta ja käyttömenojen kuntalaskutuksesta. Kuntayhtymän taloudesta voidaan sopia myös tarkemmin. Esimerkiksi investointien osalta voidaan edellyttää, että kuntayhtymän ja sen konsernin tietyn rajan ylittävät investoinnit tehdään perustuen useamman vuoden investointisuunnitelmaan ja sen yhteydessä on arvioitava suunnitelman taloudelliset vaikutukset myös jäsenkuntien kannalta. Suunnitelman valmistelun yhteydessä on kuultava jäsenkuntia, suunnitelmasta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot ennen päätöksentekoa ja sen hyväksyminen edellyttää määräenemmistöä. Perussopimuksissa tulee huomioida erilaiset uudet mallit toteuttaa investointeja kuntayhtymän oman taseen ulkopuolella. Yhtiöittäminen yleistyy ja käyttöön on otettu myös erityyppisiä leasing- ja elinkaarimalleja. Suurten investointien käytön mukaista laskutus kannattaa tarkastella myös siitä näkökulmasta miten se vaikuttaa kuntien välisiin vastuisiin veloista tai osuuteen varoista. Suuri palveluiden käyttö tarkoittaa suurta osuutta investointien rahoituksesta ja poistoista. Vähäinen palveluiden käyttö vaikuttaa päinvastoin. Kuntien osuus varoihin ja vastuu veloista määräytyy kuitenkin pääomaosuuksien suhteessa. Jos halutaan, että uusinvestointien rahoitusosuudet vaikuttavat peruspääomaan ja sitä kautta kuntien välisiin osuuksiin tulee tämä huomioida perussopimuksessa ja ottaa siihen määräykset uusien investointien käytön mukaisesta rahoituksesta. Perussopimuksessa voidaan sopia velvollisuudesta ottaa käyttöön tuottavuuden kasvuun ja kustannusten hillintään liittyviä kannustinjärjestelmiä. 3. Raportointi Uuden kuntalain mukaan tulee perussopimuksessa sopia talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille. Jatkossa tulee siis entistä runsaammin tietoa, mutta kunnissa pitää varautua riittävillä voimavaroilla tiedon analysointiin omistajaohjauksen näkökulmasta. Raportoinnin sisältövaatimukset määritellään perussopimuksessa. Raportointi voi koskea koko konsernia ja tytäryhtiöiltä edellytettäviä tietoja. Osa raportointia on sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ja niiden toteutumisen raportointi konsernitasolla. 12. Sosiaali- ja terveyden huollon uudistus Tällä hetkellä ei tiedetä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon valmistelua jatketaan. Hallitusohjelma on valmisteilla. Moni asia viittaa siihen, että uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien tehtäviin ja omistajaohjauksen keinoihin. Suuri osa tehtävistä siirtyy pois peruskunnalta ja jär-

7 7 jestämisvastuu on yksiselitteisesti sote-alueella. Suunnitelmien mukaan ylintä päätösvaltaa käyttäisi poliittisesti valittu valtuusto. Rahoitusvastuusta säädettäisiin lailla. Kiinteistöjen osalta lähtökohtana on ollut niiden jääminen kuntayhtymien ja kuntien suoraan hallintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja järjestämisvastuun siirtäminen laajemmille alueille, kiinteistövastuiden jääminen kunnille, epätietoisuus rahoitusmallista sekä kuntien mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksentekoon omistajaohjauksen keinoin, aiheuttavat sen, että nykytilanteessa tulisi kuntien vastuiden lisäämisen suhtautua pidättyvästi. Lainsäädännön sisältö ei ole tiedossa ja riskejä on erittäin hankala arvioida. Lisäksi kuntalaissa tiukennetaan alijäämien kattamisvelvollisuutta kunnissa, kuntakonserneissa ja kuntayhtymissä. Rahoitusvastuiden lisääminen edellyttää realistista suunnitelmaa siitä, miten vastuut tulevaisuudessa katetaan. Kunnille on jäämässä vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, mutta ei palveluiden järjestämisestä. Kunnille jäisi vain välillisiä keinoja, jotka liittyvät edullisten tai ensiluokkaisten toimitilojen tarjontaan, osaavan henkilöstön tarjontaan (koulutus, asuminen, kulttuuri). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää myös kannusteita. Mitä ne ovat, on uudistuksen keskeinen kysymys. SUOMEN KUNTALIITTO Arto Sulonen johtaja, lakiasiat Kirsi Mononen johtava lakimies

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Petäjäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulla Pietilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman 2013-2016 hyväksyminen 219/00.01/2013 SOS 19.11.2013 144 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää jäsenkuntia tekemään 5.12.2013 mennessä päätöksen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Helsingin vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta. TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Helsinki 2. Vastauksen antaja: kunnan-/ kaupunginjohtaja

Helsingin vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta. TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Helsinki 2. Vastauksen antaja: kunnan-/ kaupunginjohtaja 1 Helsingin vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Helsinki 2. Vastauksen antaja: kunnan-/ kaupunginjohtaja HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKÖ Hallintomalli Kuntalain mukaan lähtökohta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia

Lisätiedot

KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA (HE 324/2014 vp) 2014

KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA (HE 324/2014 vp) 2014 KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA (HE 324/2014 vp) 2014 = Kysymykseen on pakko vastata Kunnan- ja kaupunginhallituksille Kuntaliiton hallitus on 4.12.2014 kokouksessaan päättänyt tehdä kuntakyselyn niistä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Saarijärven kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Satu Autiosalo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Perussopimus ehdotus, hallitus 26.8.2016 2 (2) Sopimuksen tarkoitus I luku Kuntayhtymä Allekirjoittaneet n jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä

Lisätiedot

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pöytyän kansanterveystyönkuntayhtymä ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla.

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2016 1 (1) 42 153/02.02.00/2016 Taloussuunnitelman 2017-2019 valmistelu Kuntayhtymän hallitus 18.4.2016 42 Valmistelun lähtökohtia Kuntayhtymän hallituksen

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen)

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA 27.6.2013 TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Nimi Jyväskylän kaupunginhallitus 2. Vastaaja

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET SISÄLLYSLUETTELO 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 2. Konserniohjeen soveltamisala 3. Konserniohjaus ja -johtaminen 4. Taloudenhoitoon ja konsernitilinpäätöksen laadintaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA

Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA Kuntalain uudet säännökset Kuntaliiton johtamisen ja hallinnan suositus Valtuusto johtaa vastaa kunnan

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN 1 (8) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN Jäsenkuntien vuonna 2013 hyväksymä 1.6.2013 voimaan tuleva PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Opetus- ja kulttuuriministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Väisänen Matti 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot