Carean sairaalainvestointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Carean sairaalainvestointi"

Transkriptio

1 Muistio Mononen Kirsi Lauri Lamminmäki Kouvolan kaupunki Carean sairaalainvestointi Tämä muistio on laadittu Kouvolan kaupungin pyynnöstä. Muistiossa tarkastellaan riskejä, joita lähes miljoonan euron sairaalainvestointiin nykyisissä olosuhteissa liittyy ja voidaanko näitä riskejä hallita. Erityisesti kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla kunnat ja sairaanhoitopiiri sopimusjärjestelyin tai muuten voivat edistää suunnitelmallista ja taloudellisesti kestävää toimintatapaa. 1. Onko sairaalainvestointi perusteltu? Keskus- ja aluesairaaloiden uudis- ja perusparannushankkeita on vireillä useissa sairaanhoitopiireissä. Lähivuosina suunnitellaan toteutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeita usealla miljardilla eurolla. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä. Suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ja palvelujen järjestäminen ja yhteensovittaminen huomattavasti nykyistä laajemmilla alueilla. Kun ratkaisut ovat vielä auki, ovat suuret investoinnit jo sinänsä riski. Terveydenhuollossa on edessä myös suuria toiminnallisia muutoksia, valinnanvapaus voi muuttaa kysyntää ja digitalisaatio etenee. Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon laitospaikkaselvityksessä (THL 2015) on todettu, että Suomessa on parinkymmenen viime vuoden ajan aktiivisesti haettu muutosta laitoskeskeiseen sairaanhoitoon. OECD:n maaraportin1 mukaan Suomessa on silti edelleen sairaansijojen ylikapasiteettia, vaikka sairaansijojen käyttö on varsin voimakkaasti vähentynyt viime vuosina. Vaikka yleisellä tasolla on tiedossa että laitoskapasiteetissa on edelleen tehostamisen varaa, ei ole yksiselitteistä mistä ja miten sitä voidaan purkaa. Kymenlaaksossa sairaalahanketta on suunniteltu pitkään ja sen toteutusta on pidetty tarpeellisena. Esimerkiksi Pareto -projektin loppuraportissa 2013 todetaan, että Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä luotiin suunnitelmat Kotkan hyvinvointipuistolle ja suunniteltiin erikoissairaanhoidon toimintaa ja tilojen tarvetta sekä Kouvolassa että Kotkassa. Projekti oli suomalaisessa terveydenhuollon kehittämistoiminnassa ensimmäisiä, joissa pääasiallinen näkökulma ei perustu alaa vuosikymmeniä kantaneeseen jatkuvaan kasvuun. Hankkeissa lähdettiin siitä, että terveydenhuollon resursseja ei kasvateta, vaan järjestetään toimintaa ja toimintoja uudelleen. Se on ainoa tapa selvitä ikärakenteen muutoksesta sekä hitaan talouskasvun ja kuntatalouden kriisistä. Kotkan hyvinvointipuiston hankesuunnitelmassa 2011 on arvioitu investointien tarvetta ja todettu, että suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollon tiloista on joka tapauksessa peruskorjauksen ja laajennuksen edessä. Investoinnit tiloihin ovat välttämättömiä, sillä ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset tilat estävät tehokkaan toiminnan eivätkä täytä nykypäivän vaatimustasoa. Kotkansaaren terveysasema tarvitsee korvaavat tilat, Karhulan terveysasema on välttämättömän suurremontin kynnyksellä ja Etelä-Kymenlaakson yhteispäivystyksen perustaminen vaatii kokonaan uudet tilat. Myös maakunnallinen keskussairaala toimii nykyisin rakennuksen heikon kunnon sekä ahtauden vuoksi lähes kestämättömässä tilanteessa. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh ,faksi Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, Helsingfors Tfn , fax

2 2 2. Erikoissairaanhoitolain mukainen järjestämisvastuu Erikoissairaanhoidon kuntayhtymillä on lakisääteinen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidosta toimialueellaan. Toimialueista ja kuntien velvollisuudesta olla jäsenenä erikoissairaanhoidon kuntayhtymässä säädetään laissa. Laissa säädetään myös Sosiaali- ja terveysministeriön, aluehallintovirastojen ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston vahvasta roolista erikoissairaanhoidon yleisessä suunnittelussa, ohjauksessa ja valvonnassa. Erikoissairaanhoitolain mukaan kuntayhtymällä tulee olla erikoissairaanhoidon järjestämiseksi sairaaloita sekä tarpeen mukaan niistä erillään olevia sairaanhoidon toimintayksiköitä ja muita toimintayksiköitä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä päättää sairaaloiden ja muiden toimintayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta. 3. Järjestämissuunnitelma Järjestämissuunnitelmasta säädetään terveydenhuoltolaissa ja se laaditaan kerran valtuustokaudessa. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon intergraation sekä työnjaon periaatteet sairaanhoitopiirin alueella. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sen tulee yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ja niiden yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että koko terveydenhuolto muodostaa toimivan kokonaisuuden. Järjestämissuunnitelmassa ei ole käsitelty alueen investointeja. Kymenlaaksossa toimii hyvinvoinnin ja perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön toimivuus 4. Asiakkaan valinnanvapaus Vuoden 2014 alusta lukien potilaat voivat valita hoitopaikkansa julkisessa terveydenhuollossa mistä päin tahansa Suomessa. Uudistus tietää sitä, että terveydenhuollon rahoitus ja tuotanto eriytyvät. Oma kunta tai sairaanhoitopiiri ei välttämättä ole enää potilaan valitsema palvelujen tuottaja. Tämä asettaa vaatimuksia myös toiminnalle (palvelujen tuotehinnoittelua, maksatusjärjestelmiä, jne.) sekä kansalaisten tiedontarpeelle (hoitojen laatu, saatavuus, odotusajat, jne), jotta hoitopaikan valinta helpottuu. 5. Kiinteistöosakeyhtiön perustaminen ja sairaalan rakentaminen Sairaanhoitopiiri päättää sairaalainvestointien toteutuksesta toimialueensa erikoissairaanhoidon tarpeen perusteella. Kun investointi on katsottu tarpeelliseksi toteuttaa, tulee arvioitavaksi investoinnin taloudellinen, tekninen, toiminnallinen ja hallinnollinen toteutustapa. Carea kuntayhtymässä ehdotetaan, että hankkeen toteutuksesta vastaa kuntayhtymän perustama kiinteistöosakeyhtiö, hanke rahoitetaan vieraalla pääomalla ja sen vakuudeksi kuntayhtymä antaa yhtiölle omavelkaisen takauksen. Sairaanhoitopiirien sairaalat ovat pääosin kuntayhtymien suorassa omistuksessa. Mutta myös yhtiöratkaisuja on viime vuosina tehty. Muuta rakennuskantaa on suuressa määrin yhtiöitetty. Oma lukunsa on lastensairaalan rakentaminen merkittävässä määrin yksityisrahoituksella ja säätiömuodossa. Järjestelyyn liittyy säätiön ja HUS:n pitkäaikainen vuokrasopimus ja rakennuksen lunastus (elinkaarimalli). Erikoissairaanhoidon järjestämisen niin edellyttäessä kuntayhtymä päättää sairaalan rakentamisesta/peruskorjauksesta. Hallintamuotona kiinteistöosakeyhtiö on tavanomainen. Hankkeen

3 3 toteuttaminen yhtiömuodossa edellyttää omistajien omavelkaista takausta yhtiön ottamille lainoille. Keskinäinen kiinteistöyhtiö kuuluu sairaanhoitopiirin konserniin. Konserniohjeissa on annettava ohjeet ainakin talouden ja investointien yhteisestä suunnittelusta, raportoinnista, luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta, sisäisistä palveluista ja hallituksen kokoonpanosta. Sairaanhoitopiirin hallitus ja johtaja muodostavat konsernijohdon ja he vastaavat konsernin ohjauksesta ja valvonnasta. Perussopimuksessa voidaan sopia konsernijohdon raportointivelvollisuudesta jäsenkuntien johdolle. Jäsenkunnat hyväksyvät Carean yhtymäkokouksessa Carea -konsernin omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohjeet. Sairaanhoitopiiri maksaa omistamiensa osakkeiden perusteella hallitsemista tiloista yhtiövastikkeen/vuokran. Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden tilinpäätöksissä ei välttämättä tehdä poistoja jokaisella tilikaudella (ei suunnitelman mukaisia pistoja), jos hyödykkeiden hankintamenot tulevat tästä huolimatta poistetuksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Tämä voi vaikuttaa yhtiövastikkeen/vuokran tasoon. Sairaanhoitopiiri voi omistajana edellyttää suunnitelman mukaisten poistojen tekemistä, mikä vaikuttaa menojen ennakoitavuuteen. Kiinteistöosakeyhtiö voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön luovutuksesta, jolloin menoista saadaan tehdä arvonlisäverovähennykset. Jos yhtiö ei hakeudu verovelvolliseksi, vuokrat/vastikkeet ovat arvonlisäverottomia, eikä kustannuksista saa tehdä vähennyksiä. Tällä on vaikutuksia kustannuksiin. Sairaanhoitopiiri voi antaa takauksen kuntalaissa säädetyin edellytyksin osakeyhtiölle, joka hoitaa sen toimialan mukaista tehtävää. Uusi kuntalaki edellyttää, että laina tai takaus ei saa vaarantaa kykyä vastata kunnalle tai kuntayhtymälle laissa säädetyistä tehtävistä. Jos lainaan tai takaukseen sisältyy taloudellinen riski, sitä ei saa myöntää. Kunnan edut tulee turvata riittävillä vastavakuuksilla. Säännös on uusi ja koskee myös konsernin tytäryhtiöille myönnettäviä takauksia. Tulkinta käytäntöä ei ole vielä muodostunut. Säännös edellyttää kuitenkin erityistä varovaisuutta, harkintaa ja takauksen antamiseen liittyvien riskien arviointia. Lisäksi säännös edellyttää, että kiinteistöyhtiö antaa takaukselle riittävät vastavakuudet. Jäsenkunnat vastaavat sairaanhoitopiirin rahoituksesta, joten riskien arviointiin kuuluu, että ne arvioidaan erityisesti investoinnin viimekädessä rahoittavien kuntien näkökulmasta. Vaihtoehtona on sairaalan toteuttaminen kuntayhtymän suoraan omistukseen. Kuntayhtymän lainoille ei edellytetä kuntien takausta. Koska kuntalain mukaan viimesijainen rahoitusvastuu on aina kunnilla, tulee riskit arvioida investoinnin rahoittavien jäsenkuntien näkökulmasta. Investoinnin vaikutukset jäsenkuntien talouteen ja kykyyn kantaa rahoitusvastuuta on selvitettävä. Riskien arvioinnissa tulee ottaa huomioon sekä Carean jo kertynyt alijäämä että kuntien heikkene taloustilanne. Suunnitteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa nykyiset sairaanhoitopiirin kuntayhtymät jatkaisivat kiinteistöjen hallinannasta vastaavina kuntayhtyminä, jos kunnat eivät toisin sovi. Sote-alueet vuokraisivat tarpeellisina pitämiään tiloja kuntayhtymältä. Rahoitusvastuu jakautuisi kiinteistöjä hallinnoivassa kuntayhtymässä peruspääomien suhteessa. 6. Vaikutukset kuntien rahoitusvastuuseen ja kuntalaskutukseen. Kiinteistöyhtiö kuuluu sairaanhoitopiirin konserniin. Sairaanhoitopiirin konsernin talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa tulee ottaa huomioon konsernin vastuut ja velvoitteet. Konsernissa laaditaan konsernitilinpäätös. Carea perussopimuksen mukaan kuntayhtymän investoinnit voidaan tulorahoituksen lisäksi rahoittaa valtionosuudella, peruspääomaa korottamalla tai vieraalla pääomalla. Peruspääoma on jaettu jäsenkuntien pääomaosuuksiksi vuoden 2009 pääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien osuuden kuntayhtymän varoihin ja vastuut veloista ja velvoitteista määräytyvät pääomaosuuksien suhteessa. Sairaalahanke on suunniteltu toteutettavaksi yhtiömuodossa ja kokonaan vieraalla pääomalla. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän menot katetaan jäsenkunnilta perittävillä korvauksilla ja muilta perittävillä palvelujen hinnoilla. Kuntalaskutuksen kannalta ei ole taloudellista merkitystä sillä, aiheutuvatko menot vuokran maksusta kiinteistöosakeyhtiölle tai vaihtoehtoi-

4 4 sesti kuntayhtymän suorassa omistuksessa olevan rakennuksen käyttö-, hoito- ja korjausmenoista. Sen sijaan sillä, että kuntien vastuu kuntayhtymän varoista ja veloista määräytyy peruspääoman suhteessa, on merkitystä, kun kuntayhtymän konsernitaseeseen on tulossa huomattava takausvastuu ja vieraan pääoman lisäys. Tilanteessa, jossa sairaanhoitopiirin kiinteistöyhtiölle maksama vastike tulee sisältymään käyttömenoihin, jotka laskutetaan kunnilta käytön mukaisessa suhteessa, toimii investoinnin rahoitus eri periaatteella kuin vastuu kuntayhtymän rahoituksesta. Carean palvelujen käyttö vaikuttaa siis siihen, missä suhteessa kunnat maksavat sairaalainvestoinnin. Lisäämällä kunnan itse järjestämiä palveluja tai ostoja muualta, vaikutetaan siihen määrään, jolla kunta osallistuu investoinnin rahoitusmenoihin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa vastuut voivat myös realisoitua, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen yhteydessä on esitetty sairaanhoitopiirien purkamista. 7. Yhtymäkokouksen toimivalta Carean perussopimuksen 8 :n mukaan yhtymäkokous ratkaisee kuntalain 13 :ssä säädetyt ja perussopimuksessa määrätyt asiat. Päätösvalta on sidottu kuntalain 13 :ssä säädettyyn valtuuston toimivaltaan ja näin ollen Carean yhtymäkokous päättää takaussitoumuksen antamisesta toisen velasta. 8. Kunnan omistajaohjaus Omistajaohjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhteisön hallintoon ja toimintaan. Käytännössä se edellyttää ennakoivaa valmistelua, neuvotteluja, selkeitä kannanottoja kuntayhtymässä valmisteltaviin asioihin ja viestintää omistajan tavoitteista. Erityisesti kuntayhtymän palvelutarpeen ennakointi, talousarvioin ja - suunnitelman sekä investointisuunnitelman valmistelu on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Tarvittaessa kaupunginhallitus voi antaa ohjeita yhtymäkokousedustajille kaupungin kannasta käsiteltäviin asioihin ja pitämällä yhteyttä kaupungin edustajiin hallituksessa. Omistajaohjauksen kannalta keskeisin asiakirja on kuntayhtymän perussopimus. Keskeisiä kohtia ovat päätöksenteon järjestäminen ja toiminnan rahoitus. Ylintä päätösvaltaa voi käyttää yhtymävaltuusto, jolloin tehtävät määräytyvät kuntalain mukaan. Kun ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, voidaan sen tehtävistä päättää laajemmin ja pidättää jäsenkuntien edustajien toimivaltaan päätöksentekoa suuremmissa asioissa. Uuden kuntalain mukaan kuntayhtymien perussopimuksia täydennettävä mennessä siten, että perussopimuksissa sovitaan talouden ja toiminnan ohjusjärjestelmästä ja raportointivelvollisuudesta jäsenkunnille. Toinen keskeinen perussopimuksessa sovittava asia on kuntayhtymän talous. Perussopimuksessa sovitaan taloudenhoidon keskeiset periaatteet, palvelutuotannon kuntalaskutus ja investointien pääomarahoitus. Uuden kuntalain mukaan myös kuntayhtymien on katettava alijäämät enintään neljän vuoden kuluessa ja esitettävä taloussuunnitelmassa yksilöidyt toimenpiteet, joilla alijäämä katetaan. Mikäli alijäämän kattamisessa ei ole onnistuttu, voi valtiovarainministeriö niittää selvityshenkilön, joka laatii ehdotuksen toimenpiteistä alijäämän kattamiseksi. Perussopimuksessa on sovittava siitä, miten kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteissa, joissa selvityshenkilön ehdotusta ei ole kaikissa kunnissa hyväksytty. Omistajaohjausta rajoittaa sairaanhoitopiirin järjestämisvastuu. Erikoissairaanhoitolaissa järjestämisvastuun sisältöä ei ole tarkemmin määritelty, mutta 4 luvun 12 :n mukaan sairaanhoitopiirillä tulee olla sairaaloita tarpeen mukaan ja niiden perustamisesta päättää sairaanhoitopiiri. Yhteensovitus perusterveydenhuollon kanssa tapahtuu järjestämissuunnitelmassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sisällön olleessa vielä avoin, voivat sairaalainvestoinnit olla riski myös uudistuksen myötä syntyville uusille toimijoille ja niiden rahoittajille. Kiinteistöjen omistusta ja terveydenhuollon toimintaa on suunnitelmissa oltu eriyttämässä. Uudessa kuntalaissa palveluiden järjestämisvastuun käsite on määritelty seuraavasti: Järjestämisvastuussa oleva kuntayhtymä vastaa järjestettävien palveluiden ja muiden toimenpiteiden 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä

5 5 3. tuottamistavasta 4. tuottamisen valvonnasta 5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä Kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. 9. Kuntayhtymän perussopimus omistajaohjauksen ja riskienhallinnan näkökulmasta Kuntalain 8 :n mukaan kunta vastaa tehtävien rahoituksesta vaikka järjestämisvastuu on siirretty kuntayhtymällä. Vastuu jakautuu kuntien kesken perussopimuksessa sovitulla tavalla. Kuntayhtymän perussopimuksessa on sovittava jäsenkuntien osuudesta sen varoihin ja vastuusta sen veloista. Kuntalain 110 mukaan sekä kuntien että kuntayhtymien taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa ja ylijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Kuntalain mukaan sekä kunnassa että kuntayhtymässä tulee olla vahvistetut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Hallitus vastaa niiden toteutuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistelun yhteydessä on aina arvioita päätöksentekoon liittyvät riskit ja niistä keskeisimpiä ovat strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Arviointiin liittyy todettujen riskien osalta suunnitelma siitä, miten riskejä hallitaan ja pyritään ennalta ehkäisemään. Kun kyse on kuntayhtymästä, riskien arviointiin kuuluu myös toimenpiteiden vaikutusten arviointi jäsenkuntien talouteen. Tiukka taloudellinen tilanne, kuntien lakisääteinen rahoitusvastuu ja sekä kuntien että kuntayhtymien talouden tasapainovelvoite ja tiukentunut alijäämän kattamisvelvoite johtavat siihen, että kuntien ja kuntayhtymän on entistäkin tiiviimmin tehtävä yhteistä suunnittelua toiminnassa ja taloudessa päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tämä koskee erityisesti suurempien investointien suunnittelua ja niiden taloudellisten vaikutusten ja riskien arviointia sekä kuntien että kuntayhtymän näkökulmasta. 10. Omistajaohjauksen keinot 11. Perussopimus Kuntalain mukaan omistajaohjauksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhteisön hallintoon ja toimintaan. Keskeinen väline omistajaohjauksen näkökulmasta on kuntayhtymän perussopimus. Kuntalaissa säädetään perussopimuksen vähimmäissisällöstä. Valtuusto päättää omistajapolitiikan linjauksista ja omistajaohjauksen periaatteista. Omistajaohjauksen kannalta keskeisessä asemassa ovat kuntien ja kuntayhtymän välillä sovitut yhteiset käytännöt. Omistajaohjauksella voidaan vaikuttaa, kun kunnan edustajat tuntevat sekä kunnan omistajapolitiikan sisällön että vastuut. Vaikka erilaisilla ohjaus- ja työryhmillä, kuntien lausunnoilla tai ennakkoon annetuilla kannanotoilla ei ole kuntayhtymän päätöksentekoa sitovia vaikutuksia, niillä tosiasiassa voi olla suuri merkitys toimintojen yhteensovittamisessa. Myös säännöllinen yhteydenpito kuntaa edustaviin hallituksen jäseniin ja heidän hyvä informointi on tehokas tapa vaikuttaa. Eri asia tilanteissa, joissa kysymykset ovat puoluepoliittisia. Usein valmisteluun ja päätöksentekoon vaikuttaminen on pitkäjänteistä. Keskussairaalan peruskorjausta on suunniteltu vuosia. Eri vaiheissa voi vaikuttaa asiantuntijuudella ja vaihtoehtoja esittämällä. Tämä edellyttää näkemystä toimialan kehittymisestä, vaihtoehdoista, kysynnän kehittymisestä ja asiakkaiden valinnoista. Perussopimuksen sisällöllä luodaan pysyvät rakenteet kuntien välisille suhteille ja mahdollisuuksille vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon ja talouteen. Perussopimuksessa on sovittava ainakin kuntalain 56 :ssä säädetyt asiat. Keskeisimmät jäsenkuntien omistajaohjauksen kannalta ovat päätöksentekoa ja taloutta koskevat sopimusmääräykset.

6 6 1. Miten päätöksenteko järjestetään? Yhtymävaltuusto- ja yhtymäkokousmallilla on selkeät erot. Yhtymävaltuustoon sovelletaan sen tehtävien osalta kuntalain valtuuston tehtäviä koskevia säännöksiä ja jäsenet valitaan poliittisin perustein. Sen sijaan yhtymäkokouksen tehtävistä voidaan sopia perussopimuksessa vapaammin. Kunnan mahdollisuudet omistajaohjaukseen ovat paremmat, koska kunta valitsee edustajat kokouksiin erikseen ja voi samalla päättää edustajille annettavista toimiohjeista. Äänivallan perusteista sovitaan perussopimuksessa. Äänivalta voi perustua esimerkiksi asukaslukuun tai palvelujen käyttöön. Nykyisen tulkinnan mukaan millään kunnalla ei voi olla enemmistöä äänivallasta. Perussopimuksella voidaan sopia määräenemmistövaatimuksesta esimerkiksi tietyn rajan ylittäviin investointeihin Merkitystä on myös kuntayhtymän johtamisjärjestelmällä, luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiolla sekä sillä, miten toimivalta ja vastuusuhteet tarvittaessa perussopimuksessa määritellään. Perussopimukseen voidaan ottaa tarkempia määräyksiä esimerkiksi konsernijohdon tehtävistä ja raportointivelvollisuudesta jäsenkunnille sekä kuntayhtymän riskienhallinnasta. 2. Talous Kuntayhtymän talous on kokonaan perussopimuksessa sovittava kokonaisuus. Nykyisissä perussopimuksissa taloudesta on sovittu melko yleisellä tasolla. Niissä on sovittu peruspääomasta ja sen jakautumisesta kuntien kesken, investointien rahoituksesta ja käyttömenojen kuntalaskutuksesta. Kuntayhtymän taloudesta voidaan sopia myös tarkemmin. Esimerkiksi investointien osalta voidaan edellyttää, että kuntayhtymän ja sen konsernin tietyn rajan ylittävät investoinnit tehdään perustuen useamman vuoden investointisuunnitelmaan ja sen yhteydessä on arvioitava suunnitelman taloudelliset vaikutukset myös jäsenkuntien kannalta. Suunnitelman valmistelun yhteydessä on kuultava jäsenkuntia, suunnitelmasta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot ennen päätöksentekoa ja sen hyväksyminen edellyttää määräenemmistöä. Perussopimuksissa tulee huomioida erilaiset uudet mallit toteuttaa investointeja kuntayhtymän oman taseen ulkopuolella. Yhtiöittäminen yleistyy ja käyttöön on otettu myös erityyppisiä leasing- ja elinkaarimalleja. Suurten investointien käytön mukaista laskutus kannattaa tarkastella myös siitä näkökulmasta miten se vaikuttaa kuntien välisiin vastuisiin veloista tai osuuteen varoista. Suuri palveluiden käyttö tarkoittaa suurta osuutta investointien rahoituksesta ja poistoista. Vähäinen palveluiden käyttö vaikuttaa päinvastoin. Kuntien osuus varoihin ja vastuu veloista määräytyy kuitenkin pääomaosuuksien suhteessa. Jos halutaan, että uusinvestointien rahoitusosuudet vaikuttavat peruspääomaan ja sitä kautta kuntien välisiin osuuksiin tulee tämä huomioida perussopimuksessa ja ottaa siihen määräykset uusien investointien käytön mukaisesta rahoituksesta. Perussopimuksessa voidaan sopia velvollisuudesta ottaa käyttöön tuottavuuden kasvuun ja kustannusten hillintään liittyviä kannustinjärjestelmiä. 3. Raportointi Uuden kuntalain mukaan tulee perussopimuksessa sopia talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille. Jatkossa tulee siis entistä runsaammin tietoa, mutta kunnissa pitää varautua riittävillä voimavaroilla tiedon analysointiin omistajaohjauksen näkökulmasta. Raportoinnin sisältövaatimukset määritellään perussopimuksessa. Raportointi voi koskea koko konsernia ja tytäryhtiöiltä edellytettäviä tietoja. Osa raportointia on sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ja niiden toteutumisen raportointi konsernitasolla. 12. Sosiaali- ja terveyden huollon uudistus Tällä hetkellä ei tiedetä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon valmistelua jatketaan. Hallitusohjelma on valmisteilla. Moni asia viittaa siihen, että uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien tehtäviin ja omistajaohjauksen keinoihin. Suuri osa tehtävistä siirtyy pois peruskunnalta ja jär-

7 7 jestämisvastuu on yksiselitteisesti sote-alueella. Suunnitelmien mukaan ylintä päätösvaltaa käyttäisi poliittisesti valittu valtuusto. Rahoitusvastuusta säädettäisiin lailla. Kiinteistöjen osalta lähtökohtana on ollut niiden jääminen kuntayhtymien ja kuntien suoraan hallintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja järjestämisvastuun siirtäminen laajemmille alueille, kiinteistövastuiden jääminen kunnille, epätietoisuus rahoitusmallista sekä kuntien mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksentekoon omistajaohjauksen keinoin, aiheuttavat sen, että nykytilanteessa tulisi kuntien vastuiden lisäämisen suhtautua pidättyvästi. Lainsäädännön sisältö ei ole tiedossa ja riskejä on erittäin hankala arvioida. Lisäksi kuntalaissa tiukennetaan alijäämien kattamisvelvollisuutta kunnissa, kuntakonserneissa ja kuntayhtymissä. Rahoitusvastuiden lisääminen edellyttää realistista suunnitelmaa siitä, miten vastuut tulevaisuudessa katetaan. Kunnille on jäämässä vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, mutta ei palveluiden järjestämisestä. Kunnille jäisi vain välillisiä keinoja, jotka liittyvät edullisten tai ensiluokkaisten toimitilojen tarjontaan, osaavan henkilöstön tarjontaan (koulutus, asuminen, kulttuuri). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää myös kannusteita. Mitä ne ovat, on uudistuksen keskeinen kysymys. SUOMEN KUNTALIITTO Arto Sulonen johtaja, lakiasiat Kirsi Mononen johtava lakimies

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp. Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Ohjausryhmä 28.10.2014

SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp. Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Ohjausryhmä 28.10.2014 SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Ohjausryhmä 28.10.2014 Sote-uudistuksen keskeinen aikataulu ja sisältö talouden kannalta Voimaanpanolaki

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp. Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Seurantaryhmä 4.11.

SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp. Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Seurantaryhmä 4.11. SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Seurantaryhmä 4.11.2014 Sote-uudistuksen keskeinen aikataulu ja sisältö talouden kannalta Voimaanpanolaki

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pöytyän kansanterveystyönkuntayhtymä ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kärkölän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Merja Jaatinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus?

Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus? Liite 1. Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus? Keskustelupohjaa Jyrki Myllyvirta 7.4.2014 Sote-uudistus On hienoa, että nyt on poliittisen kentän kattava yksimielisyys uudistuksen suunnasta.

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Monimuotoiset perheet verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kerppola-Pesu Jenni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perussopimus 1 (7) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimus 1. Luku Kuntayhtymä 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tehtävät Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN 1 (8) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN Jäsenkuntien vuonna 2013 hyväksymä 1.6.2013 voimaan tuleva PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntien hyväksymä vuonna 2010 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Kuntayhtymän tehtävät II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapuan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Toni Leppänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Opetus- ja kulttuuriministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Väisänen Matti 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA

SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA 1 Tausta Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen prosessi on ollut pitkä ja polveileva. Nykyjärjestelmään sidoksissa oleva sote-rakenteiden

Lisätiedot

2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 8 Tehtävät 5 9 Yhtymäkokousedustajien jäsenten lukumäärä ja toimikausi 6

2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 8 Tehtävät 5 9 Yhtymäkokousedustajien jäsenten lukumäärä ja toimikausi 6 1 PERUSSOPIMUS SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ 2 1 Nimi ja kotipaikka 2 2 Tehtävät 2 3 Jäsenkunnat 3 4 Jäsenkunnan ottaminen ja ero 3 5 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut 4 6 Peruspääoman

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta.

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta. Luonnos 26.2.15 Allekirjoittaneet NuVa kuntayhtymän jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän uusitun perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja

Lisätiedot

4. Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta?

4. Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta? 1 Espoon vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Espoo 2. Vastauksen antaja: Kaupunginhallitus HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Hallintomalli Kuntalain mukaan lähtökohta on, että

Lisätiedot

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA KEMPELE-KONSERNIN KONSERNIOHJEET 1. KEMPELE-KONSERNIN MÄÄRITELMÄ Kempele-konserniin kuuluvat Liitteessä 1 mainitut tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt, jotka vastuutetaan tehtäviensä perusteella

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Konserniohjaus ja uusi kuntalaki

Konserniohjaus ja uusi kuntalaki Konserniohjaus ja uusi kuntalaki Kuntajohtajapäivät Dipolissa 22.8.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen Kuntaliitto Konsernisääntelyn tavoitteet ja näkökulmat Tavoitteena sääntelyn läpinäkyvyys:

Lisätiedot

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi 1.1.2016 alkaen PERUSSOPIMUS

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi 1.1.2016 alkaen PERUSSOPIMUS Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi 1.1.2016 alkaen PERUSSOPIMUS I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014 Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue Pekka Kuosmanen 1.9.2014 MIKSI SOTE RAKENNEUUDISTUS? Talouden kestävyysvaje Peruspalvelut rapautuneet ESH/PTH/SOS rajapinnat ongelmana Tietotekniikan ongelmat 23.3.2014

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä.

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä. SODANKYLÄN KUNTA Kunnanhallitus (Kh 10.12.1997) KONSERNIOHJEET KONSERNIOHJEEN TAVOITE Näillä ohjeilla kunnanhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä. 1 (7) JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Perussopimus A. Yleiset määräykset 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot