Vertailu ja yhteenveto Taysin ja HYKSin vastauksista

Transkriptio

1 1 HTM Kirsti Heikkilä Vertailu ja yhteenveto in ja in vastauksista Alla olevassa vertailussa on kerätty kummankin sairaalan vastauksista yhteenveto keskeisimmistä ja tulevaisuuteen tähtäävistä asioista. Tämä mahdollistaa vastausten vertailun. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät ao. sairaaloiden antamista vastauksista. Lopussa on lyhyt yhteenveto. Vastaukset kysymyksiin 1. Kapasiteetti, riittääkö? -jos tuottajalla (yo-sairaala) on ongelmia tuottaa tilaajan (PHSOTEY) palveluja, missä aikataulussa erikoisaloittain pystytään vastaamaan tilaukseen? Hus-ervan kapasiteetti on pääsääntöisesti riittävä. Suurimmalla osalla erikoisaloja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelujen tarve on pieni, se pystytään täyttämään ilman lisäresurssointia. Muutamilla suuremman palvelutarpeen aloilla kuten esim. neurokirurgiassa ja sydänkirurgiassa tarvitaan lisäresurssointia nykykapasiteettiin nähden. Tällä hetkellä osan erikoisaloista kapasiteetti on lievästi rajattu Meilahden Tornisairaalan väistöistä johtuen. Tilanne korjautuu otettaessa saneerattu Tornisairaala käyttöön syksyllä Uudisrakennussuunnitelmissa on uusi Lastensairaala 2017 ja Trauma-Syöpäsairaala 2019, jolloin näihin sijoittuvien erikoisalojen tuotantokapasiteetti todennäköisesti kasvaa. -ervalla on myös tarvittaessa mahdollisuus hyödyntää HUS:n muiden sairaaloiden kapasiteettia. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on ollut ongelmia hoidon toteuttamisessa ns. hoitotakuun rajoissa koskien kiireetöntä erikoissairaanhoitoa korva-, nenä- ja kurkkusairauksilla, silmätaudeilla sekä ortopediassa. Päijät-Hämeen palvelutilaus on kuitenkin painottunut muille erikoisaloille kuin edellä mainitulle. Tuotannolliset ongelmat ovat koskeneet leikkaushoitojen toteutusta. Silmäkeskus on aloittanut uusissa tiloissa, joten ongelma on resursoinnin lisäämisellä ja prosessien uudistamisella ratkaistu. Korvatautien leikkaushoitojen ongelmat korjaantuvat, kun in uudistamisohjelman myötä toimitilat saadaan paremmin hoitoa tukeviksi. Vuosina leikkaussalien lukumäärä on niukimmillaan, Vuodesta 2014 alkaen tilanne helpottuu. in uudistamisohjelman on määrä valmistua vuonna 2020, jolloin on käytössä tavoiteltu leikkaussalimäärä. Salit ovat rakenteeltaan päivä- ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa tukevia. 2. Saatavuus tulevaisuudessa? -jos tuottajalla on tulevaisuudessa ongelmia tuottaa tilaajan palveluja, missä aikataulussa erikoisaloittain pystytään vastaamaan tilaukseen? Ks, kohta 1. Ks, kohta 1.

2 2 Palveluiden saatavuuteen vaikuttaa myös henkilökuntatilanne. issa lääkäreiden, hoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten määrää ja toimenkuvia arvioidaan useissa eri hankkeissa. Pyrkimyksenä on, että hoitohenkilökunta koostuu tulevaisuudessa oikeassa suhteessa laajaalaisesti osaavista sairaanhoitajista, asiantuntijahoitajista ja perus-/lähihoitajista. Lääkäreiden virkarakennetta arvioidaan ja määritellään sopiva jakauma erikoislääkärien, apulaisylilääkärien, osastonylilääkärien ja ylilääkärien välillä. Sairaalan tavoitteita tukeva, kannustava palkkaus tai tulospalkkiot kuuluvat menetelmiin, joilla osaajia pyritään sitouttamaan in palvelukseen. 3. Miten tuottaja hillitsee kustannusten kasvua ja kehittää ja ylläpitää hyvää tuottavuutta? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, joilla tuottavuutta kehitetään tulevaisuudessa? Tärkeätä on huolehtia tuottavuuden ohella hoidon vaikuttavuudesta. Silloin maksimoidaan saavutettava terveyshyöty. Uutta teknologiaa tulee arvioida kriittisesti ja seurata myös jo vakiintuneen hoidon arkivaikuttavuutta. Tuottavuuden parantaminen edellyttää tuottavuuden seurantamenetelmää. HUS:ssa on ajantasainen DRG-tuotteistukseen perustuva tuottavuuden seurantamenetelmä, joka on viime vuosina tukenut tuottavuuden kehittämistä. Menetelmää voidaan hyödyntää myös Päijät- Hämeessä ja se tarjoaa siten mahdollisuuden löytää alueidemme tehokkaimmat tuotantoyksiköt. Tuottavuuden pitkäntähtäimen kehittäminen edellyttää tuottavuuden kehittämisohjelmaa, joka voi sisältää kehittämishankkeita tai -kohteita mm. seuraavista aihealueista: 1. prosessien sujuvuuden parantaminen - jatkuva prosessien kehittäminen ( lean tai muut menetelmät) -> tarpeettoman työn ja odotuksen vähentäminen, pullonkaulojen avaaminen 2. henkilötyön tuottavuuden lisäys - kannustimien käyttö, tuottavuudesta palkitseminen, jatkuva koulutus 3. kapasiteetin ja tilankäytön tehostaminen - joustavat työajat, lisätyösopimukset, urakkatyömallit - yksityispotilaat, ulkomaalaiset potilaat, in-house yhtiöt (Hyksin Oy) - tilojen järkevä käyttö, tarpeettomista tiloista luopuminen 4. päällekkäisyyksien poistaminen, hoitojen keskittäminen, mittakaavaedut -> parempi kustannusten ja laadun hallinta 5. uudet toimintatavat - leikkaukseen kotoa -periaate, ennakoiva hoitoonpääsymalli, palveluseteli, sähköiset palvelut, mobiiliteknologian käyttö jne. Tuottavuutta parannetaan myös erilaisilla toiminnan kehittämismenetelmillä. HUS on ottamassa käyttöön lean menetelmän, jolla lisätään sekä kliinisten palvelujen että tukipalvelujen tuottavuutta. HUS:n tukipalveluyksiköt ovat toimialoillaan maan suurimpia ja jo vuosia kehittäneet toimintaansa keskittämällä, tuotteistamalla ja standardoimalla prosesseja. Valtakunnallisissa vertailuissa esim. HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen ovat osoittautuneet tuotekoreiltaan toistuvasti maan edullisimmiksi. Edulliset ja laadukkaat tukipalvelut tukevat osaltaan maltillista kustannuskehitystä ja ennakoitavaa kustannusten hallintaa. in toiminnan kehittämisessä - On otettu käyttöön Lean-sairaalan malli, jonka pohjalta hoitoprosesseja kehitetään

3 3 asiakkaalle sujuvammiksi ja resurssien hukkakäyttöä vähentäväksi. Näitä periaatteita on hyödynnetty erityisesti uudistamisohjelman suunnittelussa mutta myös nykyisissä tiloissa tapahtuvien hoitoprosessien kehittämisessä. - Henkilöstökuluja hallitaan henkilöstömäärän kasvun pysäyttämisellä ja henkilöstörakennetta kehittämällä tarkoituksenmukaiseen suuntaan Esimerkiksi silmäkeskuksen hoito- ja tutkimustoimenpiteitä on merkittävässä määrin siirretty hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksen jälkeen lääkäreiltä sairaanhoitajille. - Leikkaussaliprosessien kehittäminen sujuvammiksi on keskeinen osa in kehitystyötä. Leikkausyksiköt, joissa PHSOTEY:n tilaamia (neurokirurgia, kova ja pehmeä kirurgia) hoitopalveluja tuotetaan, kuuluvat Intensiumin vertaisarvioinnissa Suomen tehokkaimpiin. - Vaikuttavuusnäkökulma on keskeinen tuottavuuden kehittämisessä. Hoitoprosesseista pyritään poistamaan tarpeettomia, lisäarvoa tuottamattomia vaiheita. Potilaat siirtyvät aiempaa nopeammin jatkohoitoon toiseen sairaalaan tai terveyskeskuksiin - in toimintaa on kehitetty vahvasti avohoitopainotteiseen suuntaan, osastohoitojaksojen kesto on lyhentynyt 4,2 päivästä 3,8 päivään. - Työn tuottavuuden mittarina käytetty suoritteiden ja työpanoksen suhde on kehittynyt vuosittain paremmaksi: muutos in kliinisillä toimialueilla vuodesta 2008 vuoteen 2011 vaihtelee 7-17 % välillä. Tuottavuuden kehitys vaatii muutoksia totuttuihin toimintatapoihin ja muutoksen johtamista. - Tuottavuutta on pyritty lisäämään tuottavuusohjelmalla, joka on sairaanhoitopiirissä hyväksytty ja laajasti toimeenpantu - in uudistamisohjelma 2020 lähtee siitä, että toimintavolyymi kasvaa tulevaisuudessa oman sairaanhoitopiirin väestömäärän lisääntymisen, väestön ikääntymisen, sairauksien epidemiologisten muutosten sekä teknologioiden suomien mahdollisuuksien vuoksi. Lisäksi joissain palveluissa yliopistosairaalan rooli korostuu entisestään. Arvioiden mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan palvelutuotanto nousee noin 15 % vuoteen 2020 mennessä. Nousu tarkoittaa, että samaan aikaan on pystyttävä tekemään merkittävää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja -ervan sairaaloiden kanssa, jotta palvelutuotannon määrä ei nousisi tätä suuremmaksi. Odotukset huomattavasta tuottavuuslisästä pohjautuvat uudistamisohjelman osa- projekteihin, joissa kehitetään lääkelogistiikkaa, huollon palveluita (potilas- ja henkilöstöruokailu, liinavaate- ja sairaalatarvikelogistiikka tilauksista toimituksiin, potilaskuljetus), ilmoittautumiskäytäntöjä, kattavaan sähköisiin potilasasiakirjoihin siirtymistä, sähköiseen kirjevälitykseen siirtymistä, puheentunnistuksen käyttöönottoa sekä ajanvarauskäytäntöjen muutoksia. Potilaan varsinaista hoitoprosessia kehitetään leikkaus- ja poliklinikkatoiminnan osaprojekteissa. Tuottavuutta lisätään myös sellaisilla kiinteistöteknisillä ratkaisuilla, joissa yhdessä toimivat toimintayksiköt sijaitsevat toistensa läheisyydessä ja niiden sisäiset rakenteet mahdollistavat henkilöstöresurssin (esim. anestesiapalvelut) tehokkaamman käytön. Uudistamisohjelman lähtökohtana on rakentaa tilat tuottavaa prosessia tukeviksi. Lähtökohtana on erikoisalakohtaisten prosessien kehittäminen fokussairaala- ajattelulla, josta esimerkkeinä ovat Tekonivelsairaala Coxa Oy ja TAYS Sydän- keskus Oy sekä uusi silmäkeskus. Suunnittelussa on etsitty parhaita kansainvälisiä malleja ja innovatiivisia ratkaisuja. Kaikkien uudistamisohjelman osahankkeiden taustalla on investointien kannattavuuslaskenta. Tällä hetkellä on käynnissä naisten- ja lastentautien, tules-sairauksien ja neurokeskuksen suunnittelu, jotka kaikki tarjoavat palveluita myös PHSOTEY:lle. Osa uudistamisohjelmaa on tuki- palveluiden kehittäminen siten, että hoitohenkilökunnan työpanos on aiempaa paremmin kohdennettavissa varsinaiseen terveyshyötyä tuottavaan toimintaan. Sairaalahuollon henkilöstö huolehtii muista kuin sairaanhoidollisista tehtävistä. 4. Mitkä ovat suunnitellut investoinnit seuraavan 10 vuoden aikana ja niiden vaikutus hintoihin?

4 4 HUS:n investointimäärä on viime vuosina ollut milj. euroa vuodessa. Investointitaso nousee vuodesta 2013 lähtien noin 150 milj. euroon /vuosi, mikäli nyt valmisteluvaiheessa olevat uudet sairaalahankkeet (esim. Lastensairaala sekä Traumasairaala) toteutetaan kuntayhtymän omaan taseeseen. Investoinneista noin 100 milj. on rakennushankkeita, 20 milj. tutkimus- ja hoitolaitteita (lähinnä syöpätaudit ja sydän- ja keuhkokeskus), 15 milj. tietojärjestelmiä ja -tekniikkaa ja 15 milj. euroa liikelaitosten kuten kuvantamisen laitehankkeita. Vuosittaisista investoinneista noin 80 % kohdistuu :n toimintaan ja sen käyttämiin tukipalveluihin. Investointikustannukset siirretään HUS:ssa palvelujen hintoihin. Hintataso ei kuitenkaan suoraan nouse uusista investoinneista aiheutuvien poistojen, rahoituskustannusten ym. erien määrää, koska suureen osaan investointeja liittyy palvelutuotannon tehostamis- ja laajentamistavoitteita. Kasvavaan kysyntään vastataan ensisijaisesti toimintaa kehittämällä, ei henkilöstö-, tila- tai laiteresursseja lisäämällä. Kaikista uusista investoinneista tehdään toiminnalliset ja taloudelliset kannattavuusarviot, joissa on keskeistä varmistaa jäsenkuntien ja muiden palvelunkäyttäjien maksujen hintatason järkevä, kilpailukykyinen kehitys. Suuren sairaanhoitopiirin etuna on tasaisesti lisääntyvä, melko hyvin ennakoitavissa oleva kysyntä. Kuntayhtymässä asetetaan talousarvion laadinnan yhteydessä vuosittainen tuottavuustavoite (viimevuosina ollut 1,5 %), joka huomioidaan myös palveluiden tuotehinnoissa. Tuotehintojen nousun on siten oltava kustannusten nousua pienempi. Mainittakoon, että :n hintatason keskimääräinen muutos on viimevuosina ollut noin 3 % luokkaa. in uudistamisohjelmaan sisältyvien hankkeiden taloudelliset vaikutukset ovat noin 500 miljoonaa euroa. Hanke koostuu erityisesti neliön uudissiipirakennuksista ja neliön olemassa olevien tilojen saneerauksista, sekä niihin ja muuhun kehitykseen liittyvistä ns. infrastruktuurihankkeista. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy muutama alkuperäisen uudistamisohjelman ulkopuolinen hanke. Tuottavuushyöty sekä volyymin nousu kattavat merkittävän osan kustannuksista, hintojen korotustarve on noin yksi prosentti (1 %) kuluvan vuosikymmenen aikana. 5. Onko mahdollisuus laatia tuottajan ja tilaajan välillä sopimus 2-3 vuodeksi hintatakuulla? Miten hintojen kehitys määritellään sopimuksessa? Normaalin palveluhinnaston mukaiset tuotteet Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan samoja hinnoittelu- ja laskutusperiaatteita kuin jäsenkuntien laskutuksessa. Yksittäiselle palvelun tilaajalle ei voida antaa erillistä hintatakuuta useammalle vuodelle. Erilliseen sopimukseen perustuva myynti Mikäli omien jäsenkuntien ja erva-alueiden potilaiden hoidon sekä valtakunnallisten velvoitteiden hoitamisen jälkeen jää kapasiteettia käytettäväksi, voidaan sitä käyttää palvelujen tuottamiseen ulkopuolisille. Tällöin kysymyksessä on ns. ylikapasiteetin pienimääräisestä myynnistä. Näiden osalta voidaan sopimuksessa / tarjouksessa käyttää vähintään omakustannusperusteisia hintoja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on valmis keskustelemaan pidempiaikaisista sopimuksista, joilla lisätään ennustettavuutta. Sopimuspolitiikkaa on perusteltua kehittää samankaltaisena kaikkien asiakkaiden osalta ja tämä koskee myös hinnoittelun ja hintakehityksen periaatteita. Täysin kiinteä hinta esim. kolmeksi vuodeksi ei kuitenkaan liene sen enempää ostajan kuin myyjänkään etu muun muassa siksi, että tuotteiden sisällön kehitys on moneltakin osin nopeaa ja vaikeasti ennakoitavaa. Yksi vaihtoehto olisi määritellä yhdelle vuodelle kiinteä hinta ja sopia

5 5 jatkovuosille tarkistusmahdollisuus pohjautuen toteutuneeseen kustannustason muutokseen (sairaalaindeksi). Tarvittavat muutokset tehtäisiin yhteisellä sopimuksella. Hinnat määritellään selkeille ja yksiselitteisille tuotteille, kasvavasti drg- tuotteille eikä vaikeasti mitattaville ja väliin tuleville muuttujille alttiille aikaansaannoksille. Kokonaan uusien hoitomuotojen ja tuotteiden käyttöön otolle sovitaan yhteinen hyväksymisprosessi. Kustannuskehitykseen vaikuttavat osin myös sopimusosapuolista riippumattomat tekijät kuten valtakunnalliset palkkaratkaisut sekä materiaalien, erityisesti lääkkeiden kustannuskehitys. Sopimuksissa on näin ollen useita mahdollisuuksia hintakehityksen määrittelyyn mukaan lukien sairaalakustannusindeksi, ennakoidut palkkaratkaisut ja ennakoitu lääkekustannusten kehitys. 6. Tuottajan vaikuttavuuden ja laatu/potilasturvallisuusjärjestelmä ja tulosten dokumentointi? HUSissa annettavan hoidon (kustannus)vaikuttavuuden ja laadun kehittämisessä seurataan kansainvälisten huippu organisaatioiden esimerkkiä. Keskeisiin periaatteisiin kuuluvat: Tiedon läpinäkyvyysperiaate (hyväksytty Konsernin johtoryhmässä). HUSin sisällä tietoja tuotetaan TOTAL-portaaliin ja valitut osat tästä ovat näkyvissä HUSin Extranetin kautta HUS-kunnille. Tällä hetkellä läpinäkyvän tietotuotannon alueella pisimmälle kehittynyt alue liittyy talouden seurantaan Extranetistä, johon jäsenkunnilla on tunnukset. Jokainen kunta pystyy seuraamaan omaan toimintaansa/omiin asukkaisiinsa liittyen esimerkiksi: - TOP DRG 20-tuotteita (kustannukset ja lukumäärät, niiden kehitys verrattuna edelliseen vuoteen; tiedot saatavissa kunta- ja erikoisalakohtaisesti) - palveluiden saatavuutta ja lähetteiden käsittelyaikoja organisaatioittain ja erikoisaloittain Kliinisen tietotuotannon kehittäminen on haasteellisempaa. HUSissa on tuotantokäytössä tieto mm sairaalakuolleisuudesta, OECD-potilasturvallisuusmittareista (synnytyksiin liittyvät perineaaliset repeämät, vierasesineen jääminen potilaaseen, verisuonikatetri-infektiot, leikkauksen jälkeinen trombi tai keuhkoembolia, postoperatiivinen sepsis, tahaton punktio tai laseraatio) laboratorio-, röntgentutkimusten sekä lääkkeiden (ml. laajakirjoiset antibiootit) kulutus. Seuraavaksi saadaan käyttöön mm DRG-tuottavuuden, kokonaan avohoitoisesti hoidettavien potilaiden osuuden sekä 30 vrk kuolleisuuden säännöllinen seuranta. Uranukseen ollaan hankkimassa n 20 kliinisen laatutiedon kirjaamisen mahdollistavaa web-lomaketta. HUS strategian avaintavoitteiden joukkoon sisältyvät hoitotulosten vertailtava laatu, yhtenäiset hoitokäytännöt, Hoitojen/teknologioiden vaikuttavuuden arviointi sekä näyttöön perustuvuus. Osana toiminnan arviointia seurataan HUSin sijoittumista erilaisissa benchmarking-hankkeissa. HUS on todennäköisesti liittymässä Dr Foster-organisaatioon, jossa omia tuloksia on mahdollista verrata 30 muun ulkomaisen sairaalan kanssa. Tulokset viedään rakenteilla olevan intra- (ja extranetin sivuille) Kaikkiaan tavoite on luoda HUSiin läpinäkyvää tietoa sisältävä, kaikkia toimijoita kannustava ja sparraava toimintaympäristö. Yksittäisistä selvityksistä ja vain pienen piirin tiedossa olevista mittaritiedoista pyritään kohti kaikille avointa, jatkuvaa tietotuotantoa. Sairaanhoitopiirin keskeisten potilasryhmien hoitoprosesseista on vuodesta 2004 lähtien laadittu yhtenäisen mallin mukaiset kirjalliset kuvaukset sekä prosessikaaviot. Jokaisessa kuvauksessa on määritelty palvelulupaus ja mittarit sen toteutumisen seurantaan. Lisäksi kuvauksessa määritellään palvelulupauksen kannalta kriittiset tekijät ja niissä onnistumisen seuranta sekä kustannusten muodostumiseen merkittävimmällä tavalla vaikuttavat tekijät. Prosessikuvaukset ja niihin liittyvä

6 6 ohjeistus julkaistaan intranetin prosessiportaalissa. Keskeiset mittausnäkökulmat ovat asiakkaan kokema laatu, turvallisuus, palvelun toimitusvarmuus ja kustannustehokkuus. Palvelulupauksen seurantaan on kehitetty jatkuvan potilaspalautteen mittari sekä otettu käyttöön tietojärjestelmä palautetiedon hallintaan ja raportointiin. Nykyinen potilastyytyväisyyden mittaus korvataan lähitulevaisuudessa potilaskokemuksen mittauksella. Muiden mittarien osalta haasteena on ollut tarvittavien tietojen automaattinen poiminta käytössä olevista tietojärjestelmistä. Käytössä olevien mittareiden tuloksia ei ole vielä kaikilta osin saatavilla yhtenäisestä paikasta. Vuoden 2013 aikana tullaan laajentamaan omistajakuntien kanssa rakennettu ammattilaisverkko (extranet) kattamaan koko in erityisvastuualueen. Joitakin yksikkökohtaisia prosesseja kuvaavia tunnuslukuja sisältyy intranetissa julkaistaviin toiminta- ja taloustilastoihin. Sairaanhoitopiirin strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan BSC- mittaristolla, joka on otettu käyttöön vuonna Kuluvana vuonna on käynnistetty operatiivisen mittariston kehittäminen, mikä tukee toiminnallisten kokonaisuuksien (hoitoprosessit) johtamista ja kehittämistä. Pirkanmaalla kuvattujen hoitoketjujen avulla laajennetaan yhteistä ymmärrystä alueellisesta palvelujen järjestämisestä. Syksyllä 2010 sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi riskienhallintapolitiikan. Potilaan hoitoprosessien riskien tunnistaminen on aloitettu vuonna 2007 ja sitä laajennetaan asteittain. Vuonna2012 on otettu käyttöön riskienhallintaa tukeva ohjelmisto, jonne kirjataan riskit, riskienhallintasuunnitelmat ja niiden toteutus. Potilaan sujuvaan ja turvalliseen hoitoon liittyvien vaaratapahtumien raportointi on ollut käytössä vuodesta Tulokset dokumentoidaan säännöllisesti sairaanhoitopiirin johtoryhmälle esitettävään turvallisuusraporttiin. Raportointijärjestelmä (HaiPro) on yhteiskäytössä Pirkanmaan kuntien kanssa. Tämä mahdollistaa tapahtumien ilmoittamisen koko hoitoketjussa. Sujuvan ja turvallisen hoidon kehittämisen painopistealueet, tavoitteet, menetelmät ja seuranta kuvataan sairaanhoitopiirin suunnitelmassa laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden toimeenpanossa. Suunnitelma valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Lääketieteellisen vaikuttavuuden yhdenmukaista, valtakunnallista mittaamisjärjestelmää ei toistaiseksi ole. Eri erikoisalat seuraavat yleisesti hyväksyttyjen vaikuttavuusmittausten tuloksia (esim. perinataalikuolleisuus ja -morbiditeetti, syöpäsairauksien elossaololuvut, tekonivelrekisterin tiedot). Käytössä on useita suppeita vaikuttavuusseurantoja, kuten lapsettomuuden hoidon tulosten seuranta, aivoinfarktin liuotushoidon eurooppalainen seuranta ja kuntoutuksen vaikuttavuuden seuranta. 15D-mittaria ollaan implementoimassa käynnissä olevan palvelusopimusmenettelyn kehittämishankkeen kautta. Nämä vaikuttavuusmittausten tulokset dokumentoidaan eri toimialueiden ja vastuualueiden omien johtamiskäytäntöjen mukaan. 7. Koulutus -koulutuksen yhteistyömalli koskien kaikkia terveydenhuollon ammattiryhmiä. Miten amk yhteistyö on näkemyksenne mukaan hyvä järjestää? -lääketieteen professuurit/apulaisprofessuurit/kliiniset opettajat, kustannusten jako; onko mahdollinen 30/70 jakosuhteella? Mikä on näkemyksenne hoitotieteen osa-aikaiseen professuuriin Lahdessa? - perusopetuksessa olevien opetusmalli ja siitä aiheutuvat kustannukset tilaajan yksiköissä? - lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa yleislinjana on vähintään 50 % keskussairaalassa. Mitkä ovat erikoisaloittain valmiutenne lähteä sopimaan yksilöllisistä koulutusohjelmista lähikouluttajan opastuksessa? Millä toimenpiteillä Päijät-Hämeen erikoislääkärivajetta (radiologia >50 %, psykiatria %, neurologia/keuhkosairaudet %) on tarkoituksenmukaista lähteä korjaamaan?

7 7 Koulutuksen yhteistyömalli - Lääketieteellinen tiedekunta on velvoitettu lisäämään opiskelijoiden sisäänottoa 25 %:lla vuoteen 2015 mennessä. Tämä tulee vaikeuttamaan merkittävästi opetuksen järjestämistä ja yksi ratkaisukeino on hajauttaa opetusta koko erva-alueelle. Päijät-Hämeen keskussairaala olisi mikäli se liittyisi Hyksin erva-alueeseen liikenteellisesti helpoimmin Helsingistä saavutettavissa oleva erva-alueen keskussairaala. Kun lisäksi otetaan huomioon, että se on jo nyt Helsingissä opiskelevien keskuudessa haluttu erikoistumispaikka, on lääketieteellinen tiedekunta halukas voimakkaasti kehittämään opetusyhteistyötä sen kanssa. Nykyisinkin tiedekunta hyväksyy Päijät-Hämeen keskussairaalassa suoritetun palvelun runkokoulutukseksi ja varsinaisen erikoistumiskoulutuksen keskussairaalaosuudeksi, vaikka yhteistyösopimusta ei muutamaa erikoisalaa lukuun ottamatta olekaan. Tämän yhteistyön laajentaminen sopisi yhteen myös tiedekunnan opetuksen nykyistä parempaa työelämävastaavuutta koskevan tavoitteen kanssa. Yhteistyötä olisi tarkoituksenmukaista lisätä myös perusopetuksessa ja sen mahdollisuudet tulisi selvittää hammaslääkärikoulutuksenkin osalta. Professuurit, kustannusten jako 30/70 - Opetusta johtavat professorit. Aktiivista opetusta antavissa keskussairaaloissa tulisi olla ainakin yksi opetuksesta vastaava professori. Tiedekunta on valmis kaikin tavoin edistämään professuurien saamista Päijät-Hämeen keskussairaalaan, johon tulisi aikanaan perustaa päätoimisille professoreille ylilääkärin sivuvirat. Lisäksi saattaisi olla tarkoituksenmukaista kutsua joitakin akateemisesti ansioituneita Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäreitä Helsingin yliopiston osa-aikaisiin professorin tehtäviin. Professorin(ien) lisäksi tarvitaan kliinisiä opettajia. Kliiniset opettajat voisivat olla osaaikaisessa työsuhteessa lääketieteelliseen tiedekuntaan ja opettaa siten sairaalan päävirkojensa ohella. Tiedekunta voi huolehtia näiden opettajien korkeakoulupedagogisesta koulutuksesta ja osallistua hajautetun koulutuksen kuluihin. Perusopetuksessa olevien opetus omalla alueella, erikoistumisesta 50 % PHKS:ssa - Lääketieteen kandidaattien opetusta Päijät-Hämeen keskussairaalassa voidaan ja tulisi kehittää niin, että opetusjaksot olisivat esim. kuukauden mittaisia ja sisältäisivät useiden erikoisalojen ketjutetut kurssit. Näin sairaalan useat osastot ja lääkärit sitoutuisivat opetustoimintaan. - :n osuus maamme erikoislääkärikoulutuksesta on noin 40%. Suuri osa erikoislääkärikoulutuksesta suoritetaan palvelujärjestelmän eri sairaaloissa. Jo tälläkin hetkellä osa HY lääketieteellisen tiedekunnan erikoistujista suorittaa hajautetun koulutuksen osuuden Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Tämän joukon osuutta on mahdollista merkittävästi kasvattaa mikäli PHSHP liittyy Hyksin erva-alueeseen ja mikäli sen myötä Päijät-Hämeen keskussairaalaan saadaan opettajavoimia. Mitkä ovat toimenpiteet Päijät-Hämeen henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi - 1. Erikoistumisen järjestäminen niin, että sen voisi helposti tehdä esim. Lahdessa asuen ja niin, että erikoistumiskoulutus alkaisi ja etenkin päättyisi PHSHP:ssä. Tavoitteena voisi tietysti myös olla koulutusputki, joka etukäteen suunnitellusti sisältäisi koko erikoistumiskoulutuksen ja päättyisi nimitykseen erikoislääkärin virkaan PHSHP:n lääkäreiden jatkokoulutuksen järjestäminen niin, että he voisivat helposti päästä osallisiksi HY:n/HUS:n koulutustarjonnasta Tutkimustyön mahdollisuuksien parantaminen PHSHP:ssa Aktiivinen yhteinen panostus opetukseen, mikä lisää sairaalan tunnettavuutta valmistuvien lääkärien keskuudessa. Tämän myötä Päijät-Hämeen keskussairaalaan tulee enenevästi erikoistuvia lääkäreitä, jotka ovat sairaalan kannalta tärkeä voimavara.

8 8 Koulutuksen yhteistyömalli koskien kaikkia terveydenhuollon ammattiryhmiä. Miten amkyhteistyö on näkemyksenne mukaan hyvä järjestää? Työvoiman saatavuuden ja ennakoinnin raportissa vuonna 2012 on esitetty AMK- yhteistyötä lisättäväksi ja laajennettavaksi yhteistyöksi lääketieteen opetuksen kanssa. Nykyisin ervan AMKit, hoitotieteen professorit ja sairaanhoitopiirien hallintoylihoitajat ovat kokoontuneen kahdesti vuodessa. Tapaamisia on tarvetta lisätä ja siihen on halukkuutta. AMKien hallituksissa tulisi olla hallintoylihoitajat edustamassa työelämää. Työelämän tarpeiden seurantaa tulee tehostaa AMKissa niin, että ervan AMKit huolehtivat koko ervan koulutustarpeesta yhteisvastuullisesti ja yhdessä suunnitellen. Tämä lienee isoin haaste, koska AMKit ovat itsenäisiä ja päättävät itse omista suunnitelmistaan oman alueellisen näkemyksensä pohjalta. Lääkärikoulutuksessa pyritään moniammatilliseen malliin. Päijät-Hämeen keskussairaalassa on jo toteutettu Tampereen lääketieteen opiskelijoiden tutustuminen kuntoutukseen. Tampereen lääketieteen yksikkö on pitkään toteuttanut moniammatillisuutta Seinäjoen seudun hajautetussa opetuksessa ja Tampereen Taito-hanke luo uusia toimintamalleja PSHP:n, TAMK:n ja lääketieteen yksikön välille. Nämä mallit ulottuvat peruskoulutuksesta jatko- ja täydennyskoulutukseen. Näitä malleja voidaan käyttää avuksi suunniteltaessa Päijät-Hämeen toimintaa. Lääketieteen professuurit/apulaisprofessuurit/ kliiniset opettajat, kustannusten jako; onko mahdollinen 30/70 jakosuhteella? Mitkä ovat näkemyksenne hoitotieteen osa- aikaiseen professuuriin Lahdessa? Tampereen yliopiston terveystieteen yksikkö suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen perustaa hoitotieteen osa-aikainen professuuri Lahteen, mikäli siihen järjestyy tarvittava rahoitus. Yksikössä on tällä hetkellä sekä sivutoimisia professoreja (esim 20 %:n osa-aikaisuus) joilla on päätoimi muussa organisaatiossa tai päätoimisia professoreja, joilla on sivutoimia muun muassa sairaanhoitopiireissä. Tällaiset järjestelyt voivat tulla kyseeseen myös Päijät-Hämeessä. Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin professuurit ja kliinisen opettajan tehtävien jakosuhde riippuu siitä, kuinka laajaa opetus- ja tutkimustoimintaa ao. tehtäviin halutaan liittää. Tavallisin jakosuhde lienee 50 %. On tärkeää tiedostaa, että varsinaisten professorien ja kliinisten opettajien lisäksi koko henkilökunnan on sitouduttava ohjaamaan kliinisissä tilanteissa opiskelijoita. Tämä on hajautetun opetuksen erityinen vahvuus. Perusopetuksessa olevien opetusmalli ja siitä aiheutuvat kustannukset tilaajan yksiköissä? Tampereen lääkärikoulutuksen kliinisessä vaiheessa, mitä opetuksen hajautus lähinnä koskee, opetus tapahtuu pääosin kliiniseen työhön kiinteästi liittyen. Hajautettu kliininen opetus suunnitellaan ja toteutetaan niin, että sen osuus muodostaa selkeän kokonaisuuden ao. erikoisalan kliinisestä opetuksesta. Hajautetussa opetuksessa toteutetaan osa opetusohjelmassa olevista ryhmätöistä. Hajautetussa opetuksessa voidaan erinomaisesti havainnollistaa esim. hoitoketjuja ja avo- ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin professorit ja kliiniset opettajat olisivat kiinteässä yhteistyössä Tampereen lääketieteen yksikön kanssa ja heillä olisi mahdollisuus opettaa omaa erikoisalaansa myös Tampereella toteutettavissa seminaareissa. Kustannuksia kertyy palkkakustannusten lisäksi opiskelijoille varattavista tiloista eri toimipisteissä ja niiden varustamisesta (pukukaapit, tietokoneet yms.) Riippuen toiminnan laajuudesta tarvittaneen yksi tai useampia osapäiväisiä koordinaattoreita, jotka hoitavat käytännön asioita. Opiskelijoiden matka- ja yöpymiskustannukset on neuvoteltava erikseen. Lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa yleislinjana on vähintään 50 % keskussairaalassa. Mitkä ovat erikoisaloittain valmiutenne lähteä sopimaan yksilöllistä koulutus- ohjelmista lähikouluttajan opastuksessa?

9 9 Erikoislääkärikoulutusta ohjaava asetus edellyttää, muutamaa poikkeusalaa lukuun ottamatta, että kaikkien koulutusohjelmien koulutuksesta vähintään puolet tapahtuu yliopistosairaalan ulkopuolisessa koulutuspaikassa. Tämä sisältää runkokoulutukseen pakollisena kuuluvan 9 kk terveyskeskuspalvelun sekä koulutus- kokonaisuuteen sisältyvän alue- ja keskussairaalapalvelun. Lähtökohtaisesti kaikilla erikoisaloilla vaaditaan vähintään kaksi vuotta yliopistoklinikkapalvelua. Mikäli paikalliset koulutusjärjestelyt täyttävät yliopistoklinikkapalvelulle asetetut vaatimukset, on mahdollista vastuuhenkilön kanssa suunnitellen harkita erityisjärjestelyjä erikoislääkäripulasta kärsivillä aloilla (esim. psykiatrian erikoislääkärikoulutus Lahdessa). Erikoislääkärikoulutuksen alueellinen neuvottelukunta on päättänyt, että erikoislääkäripulasta kärsivien alojen osalta erityisvastuualueella perustetaan työryhmä selvittämään konkreettisia mahdollisuuksia alueellisen erikoislääkäripulan lieventämiseksi ja korjaamiseksi mahdollisin koulutuksellisin erityisjärjestelyin. Ervan keskussairaalat sopivat yhteiset edustajansa ohjausryhmään. Tampereen yliopistollisen sairaalan erikoislääkärikoulutuksesta vastaavien näkemys pääsääntöisesti on se, että yliopistopalvelun osuutta nykyisestä ei ole tarkoituksenmukaista yleisesti vähentää, mutta erillisen harkinnan mukaan tulee voida olla mahdollista räätälöidä koulutusta yksilöllisesti kunkin erikoisalan koulutusvaatimukset ja keskussairaaloiden mahdollisuudet huomioon ottaen. Millä toimenpiteillä Päijät-Hämeen erikoislääkärivajetta (radiologia > 50 %, psykiat- ria %, neurologia/keuhkosairaudet %) on tarkoituksenmukaista lähteä korjaamaan? Radiologia: Radiologian professuurin täyttöprosessi Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä on parhaillaan menossa. Voimassa olevan koulutuspaikkasopimuksen mukaan radiologian koulutusta hyväksytään kaksi vuotta Päijät-Hämeen keskussairaalan radiologian osastolta. Vuoden 2013 alusta uuden asetuksen voimaan tultua radiologian koulutusohjelma pitenee viidestä vuodesta kuuteen vuoteen. Koulutusajan pidentymisen myötä Päijät-Hämeen keskussairaalalla on mahdollisuus hakea pidennystä koulutuspaikkasopimuksen koulutusaikaan. Yliopiston näkökulmasta PHKS:n radiologian kouluttajaresurssit ovat kunnossa. Nuorten erikoistuvien lääkäreiden vaje on myös tiedossa ja sitä pyritään ja on pyritty helpottamaan tiedottamalla aktiivisesti erikoistumispaikoista Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Psykiatria: Paikallisen psykiatripulan helpottamiseksi on Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikön ja PHSOTEY:n välillä toteutettu yhteistyötä jo yli 10 vuoden ajan. Sovituilla erityisjärjestelyillä (Lahteen sijoitettu 50 %:n professuuri erikois- lääkärikoulutusta varten) on yliopistoklinikkapalveluiden osuus ko. koulutuksessa olevien osalta vähennetty 6 kuukauteen (yliopistoklinikkapalvelun osuus muilla erikoistuvilla 2 v). Voimassa olevan koulutuspaikkasopimuksen mukaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa voidaan suorittaa siis 3 v 6 kk eriytyvästä psykiatrian palvelusta. Lahteen sijoitetulle professuurille on tulossa jatkokausi saakka. Neurologia: Voimassa olevan koulutuspaikkasopimuksen mukaan neurologian eriytyvästä koulutuksesta hyväksytään 2 v Päijät-Hämeen keskussairaalan neurologian yksiköstä. Vastuuhenkilön kanssa on mahdollista neuvotella alueellisia erityissopimuksia koulutusajan ja - vaatimusten suhteen, mikäli paikalliset kouluttajaresurssit ja koulutusjärjestelyt antavat sille edellytykset. Yliopistosairaalan torstai-aamun meetingeihin on videoyhteyden välityksellä mahdollisuus osallistua jo nyt. Keuhkosairaudet ja allergologia: Voimassa olevan koulutuspaikkasopimuksen mukaan keuhkosairauksien ja allergologian koulutusta hyväksytään 1 v Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien yksiköstä. Vastuuhenkilön kanssa on mahdollista neuvotella alueellisia erityissopimuksia koulutusajan ja -vaatimusten suhteen, mikäli paikalliset kouluttajaresurssit ja koulutusjärjestelyt antavat sille edellytykset. Akuuttilääketieteen koulutusohjelman järjestäminen

10 10 Uuden asetuksen mukaan akuuttilääketieteen koulutusohjelma on mahdollista perustaa lääketieteellistä opetusta antaviin yliopistoyksiköihin alkaen. Koulutusohjelman suunnittelua varten on perustettu valtakunnallinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on tuottaa valtakunnallisesti yhtenevä koulutusohjelman sisältö. Koulutusohjelmat perustetaan yliopistoissa sitä mukaan, kun koulutusohjelmille on pätevät kouluttajat. Ensimmäiset kouluttajat saavat pätevyyden erityisjärjestelyin alkuvuodesta Tällä hetkellä koulutusohjelman käytännön järjestelyistä ei ole muuta tietoa, kuin että koulutuksen laajuus on kuusi vuotta, josta yhdeksän kuukautta pakollista terveyskeskuspalvelua ja vähintään puolet palvelusta suoritetaan 50/50 -säännön mukaisesti yliopistosairaalan ulkopuolisissa koulutuspaikoissa. Erikoistuvien lääkärien koulutusputkimalli on saanut kannatusta mm. in ervan johtoryhmässä. 8. Tutkimus - mitkä ovat keinot tutkimustoiminnan turvaamiselle jatkossa Päijät- Hämeen keskussairaalassa? Tutkimus on yksi osa-alue koulutuksen ohella lääkärityössä. - onko mahdollisuuksia tutkimusrahoituksen turvaamiselle esim. kiintiöimällä osuus tutkimus-rahoituksesta erva-alueen keskussairaaloille? Tutkimustoiminta Päijät-Hämeen keskussairaalassa - PHSHP:n kuuluminen Hyksin erityisvastuualueeseen lisäisi tutkimusyhteistyön mahdollisuuksia HY:n/Hyksin ja PHSHP:n välillä ja toisi jälkimmäisen osaksi maan ylivoimaisesti merkittävintä kliinisen lääketieteen tutkimusyhteisöä. Yhteistyölle olisi ainakin kliinisissä lääketutkimuksissa luonnollinen tilaus, sillä yhtenä ongelmana Hyksissäkin on potilaiden liian hidas rekrytointi. Tehokas tapa kehittää Päijät-Hämeen keskussairaalan tutkimustoimintaa olisi pyrkiä luomaan yhteisiä tutkimusryhmiä ja hankkeita. PHSHP:in tutkijoille voitaisiin tarjota HY:n/Hyksin tutkimusinfrastruktuuripalveluja (tuki apurahahakemusten tekemiseen, biopankkipalvelut, mahdollisesti heidän sitä halutessaan Instituutin palvelut jne). Tutkimusrahoituksen turvaaminen esim. kiintiöimällä osuus tutkimusrahoituksesta ervaalueen keskussairaaloille - Uuden terveydenhuoltolain mukaan erityisvastuualueen tutkimustoimikunta jakaa valtion tutkimusrahoituksen hakemusten perusteella hankkeille. Näin ollen tutkimusrahoitusta ei voida muodollisesti kiintiöidä. PHSHP:n etu tämän rahoituksen suhteen tulisi ratkaista samalla tavalla kuin asia on ratkaistu Eksoten ja Carean osalta eli PHSHP saisi edustajan valtion rahoituksen jaosta päättävään erityisvastuualueen tutkimustoimikuntaan. Valtion tutkimusrahoituksesta on tulossa tarkempia määräyksiä, mm., sosiaali- ja terveysministeriön asetus tutkimuksen painoaloista. Aluekohtaisia kiintiöiden mahdollisuutta nämä määräykset eivät kuitenkaan sisältäne. Mitkä ovat keinot tutkimustoiminnan turvaamiselle jatkossa Päijät-Hämeen keskussairaalassa? Tutkimus on yksi osa-alue koulutuksen ohessa lääkärintyössä. Keinot tutkimustoiminnan turvaamiselle Päijät-Hämeen keskussairaalassa ovat: 1. Kaupin kampuksen tutkimusstrategian laajentaminen kattamaan koko in ervaa ja sen piirissä toimivia yliopistotason terveystieteellisen tutkimuksen yhteisöjä. 2. Tutkimuksen ydinpalveluiden (core facilities) kehittäminen palvelemaan soveltuvilta osiltaan koko in ervaa (esim. molekyylibiologia, soluvilje- ly, biometria). 3. Tutkimusryhmien välisen luontevan yhteistyön edesauttaminen viestintä-kanavilla (internet, extranet) ja tutkijatapaamisilla (yhteiset tutkijaseminaa- rit, alueelliset tiedepäivät).

11 11 Onko mahdollisuuksia tutkimusrahoituksen turvaamiselle esim kiintiöimällä osuus tutkimusrahoituksesta erva-alueen keskussairaaloille? Valtion tutkimusrahan käytöstä ja jakoperiaatteista päättää erva- tutkimustoimikunta. Tutkimusrahan kiintiöiminen hakijaorganisaatioittain toteutetaan vuoden 2013 jaossa ja mahdollisesti jossain määrin myös 2014 jaossa. Jatkossa tullee toteutumaan STM:n julkaisemiin painoalueisiin ja hanke-esityksiin perustuva ja kiintiöimätön jako. Tutkimusrahan kilpailutuksessa keskussairaaloiden menestymisessä ratkaisevaa on tutkimusyhteistyö ja verkostoituminen. 9. Tietojärjestelmät - erva-tasoinen yhteistyömalli potilastietojen, hoito-ohjeiden ja polkujen yhteiskäytölle? - tilaaja/tuottaja tuotantoraporttien ominaisuudet ja käyttöoikeudet? Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Sopijapuolet kehittävät tietojärjestelmäarkkitehtuuria valtakunnallisten linjausten mukaisesti. HUS nimeää ervan edustajan valtakunnalliseen terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuurityöryhmään. Sopijapuolten järjestelmien arkkitehtuuri on kuvattu. HUS-alueen kunnat ovat erillisin sopimuksin järjestäytyneet toteuttaakseen liittymäpalvelut paikallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. HUS-alueen kunnat liittyvät KANTA- palveluihin alueellisen liittymäpalvelun (Alli-palvelu) kautta. Sairaanhoitopiirien alueen kunnat liittyvät KANTA:anMedi-IT:n tarjoamien alueellisten palveluiden kautta. Päijät-Häme vastaa omista KANTA-liittymistään. Sairaanhoitopiirien välinen tietojenvälitys (ml. aluetietojärjestelmä) toteutetaan HUS:n Allipalvelulla. Tarvittavien uusien Alli-liittymien suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä HUS:n voimassaolevien tieto- ja sanomaliikennepalvelusopimusten nojalla yhteistyössä ao. sairaanhoitopiirien tietohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Kustannukset; Tietoliikenneselvitysten kustannukset ovat / kohde. Sanomaliikennetoteutusten kustannukset ovat n /kohde. Tietoliikenteen käyttökustannukset (2 x 10 MB 2 x 1 Gt ) /kk Sanomaliikenteen käyttökustannukset 0,0036 / sanoma. Yhteisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjähallinnan toteutusten yksinkertaistamiseksi sairaanhoitopiirit toteuttavat yhteistyössä federointipalvelun ja ottavat sen käyttöön. Erityisesti tämä tukee ammattilaisten yhteisten informaatio- ja raportointipalvelujen käyttöä ja mahdollisesti muita erikseen sovittavia yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmäpalveluja. Osapuolet selvittävät federointiin liittyvät kustannukset. Osapuolten kommunikaatiomahdollisuuksien monipuolistamiseksi sairaanhoitopiirit ottavat käyttöönsä OCS/Lync-palvelun 1 ja siihen liittyvän palvelun federoinnin. OCS-palvelua voidaan käyttää myös potilasasioissa esim. rajatussa kuvakonsultaatiossa. Kukin sairaanhoitopiiri vastaa osaltaan ko. järjestelmän käyttöönotosta ja ylläpidosta Osapuolet selvittävät federointiin liittyvät kustannukset. Potilastietojen yhteiskäyttö Ervan toiminnallisessa yhteistyössä on tunnistettu useita tarpeita sähköisen potilastiedon siirtämiseksi osapuolten järjestelmien välillä. Sopijapuolet sitoutuvat ottamaan HUS:issa käytössä olevan Navitas-palvelun käyttöön kaikissa toimintayksiköissään erikseen sovittavalla aikataululla.

12 12 Erva-osapuolet vastaavat kukin omista Navitaksen käyttöönoton järjestelyistä, tarvittavista liittymätoteutuksista ja niiden kustannuksista. Navitaksen jatkuvan käytön kustannuksista sovitaan erikseen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, olemassa olevan Navitas-perussopimuksen periaatteiden mukaisesti. Liittymät Navitakseen toteutetaan HUS:n Alli-palvelun kautta. Navitas-järjestelmän avulla mahdollistetaan kaikkien siihen liittyneiden osapuolien potilaskertomustekstien, lääkitystietojen, laboratoriotutkimustulosten (HUS:n EKG-tiedot 4/2012 alk.), kuvantamisen lausuntojen ja kuvien käyttäminen potilaan suostumuksella. Potilaan kiellot ja informoinnit voidaan myös hallita Navitaksen avulla. HUS:ssa otetaan käyttöön keväällä 2013 uutta tietojentallennusjärjestelmää, joka perustuu kansainvälisiin standardeihin (IHE/XDS). Tavoitteena on, että IHE/XDS-järjestelmä otetaan v:n 2013 käyttöön myös alueen kuntien kanssa. Kyseisen palvelun avulla voidaan hallita myös alueelliseen rekisteripitäjäkohtaiseen (ml.erva-alue) käyttöön tarvittavien potilaskertomustietoja ja myös hallita niiden jakelua. Järjestelmä tulee tarjoamaan mahdollisuuksia myös ei-dicom-kuvaaineistojen hallinnointiin ja jakeluun. Navitaksen siirtoportaalijärjestelmällä hallitaan kuntakohtaisesti erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyvien yksittäisten potilaiden siirtologistiikkaa. Järjestelmässä on myös kattavat raportointiominaisuudet. Siirtoportaalin tiedot siirtyvistä potilaista syntyvät HUS:nOberonjärjestelmästä. Järjestelmää voidaan periaatteessa hyödyntää myös HUS:n ja Erva-osapuolien potilassiirroissa. Hyksin Erva-toimijoiden väliset tieto- ja sanomaliikenneliittymät ja Navitaksen käyttö toteutetaan jatkossa HUS:n Alli-yhteyden välityksellä. Sähköiset lähetteet ja palautteet Ervan toiminnallisessa yhteistyössä on tunnistettu useita tarpeita sähköisen lähete-palaute-tiedon siirtämiseksi osapuolten järjestelmien välillä. Sanomaliikenneliittymät on toteutettu Hyksin ja Ervan sairaanhoitopiirien sekä Kouvolan terveydenhuollon välillä. Tietojenvälitys on toteutettu kansallisin de facto sanomastandardein. Sopijapuolet huolehtivat siitä, että niiden käytössä olevien potilastietojärjestelmien välillä toimii sähköinen lähete- ja palautejärjestelmä. Sairaanhoitopiirien potilastietojärjestelmissä on tekniset valmiudet ko. järjestelmän käytölle. Kukin sairaanhoitopiiri vastaa omista lähete-palaute järjestelmän käyttöönoton kustannuksistaan. Toteutusprojekteista sovitaan erikseen. Niiden kustannukset koostuvat edellä kuvattujen tieto- ja sanomaliikennekustannusten lisäksi organisaatioiden omien asiantuntijoiden työpanoksista. Navitas-järjestelmän käyttö HUS huolehtii osaltaan siitä, että Navitas-järjestelmä voidaan ottaa käyttöön Päijät-Hämeessä, Careassa ja Eksotessa. Lähetteiden liitteenä olevien tiedostojen katselu toteutetaan Navitasjärjestelmän kautta. Läheteseuranta HUS huolehtii siitä, että sen palvelujen käytön seurannan mahdollistava ns. kuntaportaali avataan Sopijapuolten käyttöön. Ensihoidon tietojärjestelmä Sopijapuolet selvittävät Merlot-Medi tietojärjestelmän käyttöönoton laajentamismahdollisuuksia koko Ervaan. Leikkaussalien toiminnanohjaus

13 13 HUS tukee leikkaussalien toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä Carean ja Eksoten yksiköissä. HUS auttaa tarvittaessa leikkaustoiminnanohjausjärjestelmän konfiguroinnissa, kustannukset koostuvat asiantuntijoiden työpanoksesta. Point-to-point yhteys HUS-Kuvantaminen huolehtii siitä, että HUS:n käyttämästä PACS-järjestelmästä on kaksisuuntainen ns. point-to-point-kuvayhteys Päijät-Hämeen, Carean ja Eksoten kuvaverkkoihin. Yhteinen kuva-arkisto Radiologian tietojärjestelmäkokonaisuudessa HUS:n erva-tasoinen yhteistyö painottuu sopimusjaksolla yhteisen pitkäaikaisarkiston (LTA) käyttöönoton suunnitteluun ja mahdolliseen käyttöönottoon. Pitkäaikaisarkistolta (LTA) haetaan turvallisuutta kuvien saatavuuteen operatiivisen arkiston rikkoutumisen varalta. Laboratoriojärjestelmät Sopijapuolet sitoutuvat ylläpitämään laboratoriotietojärjestelmiensä integrointia tutkimusten tilauksien ja tulosvälityksen toteuttamiseksi laboratoriotietojärjestelmästä toiseen. HUSLAB huolehtii siitä, että Carean ja Eksoten laboratorioiden tietojärjestelmistä on HL7-yhteys HUSLAB:n laboratoriotietojärjestelmiin (Multilab ja SAMBA) niin, että Päijät-Hämeen, Carean ja Eksoten laboratoriotietojärjestelmiin tehdyt tutkimuspyynnöt välittyvät HUSLAB:iin ja vastaavasti vastaukset siirtyvät HUSLAB:staPäijät-Hämeen, Carean ja Eksoten laboratoriotietojärjestelmään. Tietojen välityksessä käytetään HUS:n Alli-välityspalvelua. MUSE-järjestelmä Sopijapuolet sitoutuvat selvittämään mahdollisuuksia laajentaa HUS:n digitaalinen EKGjärjestelmä koko Ervaan. Välinehuollon tietojärjestelmä Sopijapuolet sitoutuvat selvittämään mahdollisuuksia toteuttamaan yhtenäisen tietojärjestelmän välinehuollossa. Erva-tasoinen yhteistyömalli potilastietojen, hoito-ohjeiden ja -polkujen yhteiskäytölle? Sähköinen lähete- ja hoitopalauteliikenne saatetaan PSHP:n osalta kuntoon alkuvuodesta 2013 sairaaloiden välille. Lähetteiden mukana tulevien liitteiden sähköistämisen mahdollisuudet selvitetään ja toteutus aikataulutetaan. Salatulla sähköpostilla on mahdollista lähettää jo nyt organisaatioiden välillä esimerkiksi potilastietoja sisältävää sähköpostia. Hoito-ohjeiden ja hoitopolkujen yhteiskäyttöä varten in ammattilaisverkon (extranet) laajentaminen ervasairaaloihin on tärkeää. in ammattilaisverkosta luodaan yhteinen julkaisu- ja käyttöalusta hoito-ohjeille ja hoitopoluille sekä työryhmätyöskentelylle. Potilastietojen liikkuvuuden ja yhteiskäyttöisyyden parantamiseksi on PSHP:ssä jo nyt käytössä (kuvantaminen) kansainvälisiin ratkaisuihin (XDS) perustuva toimittajariippumaton ratkaisumalli. Kyseinen ratkaisu voisi hyvin muodostaa yhteisen ratkaisupohjan potilastietojen yhteiskäyttöisyyteen. Tietohallinnon osalta ERVA-tasoinen yhteistyö on aloitettu vuonna Tietohallintojohtajat tapaavat säännöllisesti ja raportoivat asioiden etenemisestä. Seuraava merkittävä tavoite on kokonaisarkkitehtuurityön osana tehtävä selvitys mahdollisesti yhteisestä potilasjärjestelmien kehittämisestä Tilaaja/tuottaja tuotantoraporttien ominaisuudet ja käyttöoikeudet? in ervan järjestämissopimuksen toteutumista tullaan seuraamaan jo olemassa olevan erva-

14 14 portaalin avulla. Portaalia kehitetään siten, että tieto on saatavilla kaikkien ervan sairaaloiden kesken. 10. Päijät-Hämeen keskussairaalassa sijaitsevan TAYSn sädehoidon yksikön toiminta tulevaisuudessa ja toimintamallin yhteys yhtymän omaan syövän hoidon yksikköön? Sädehoitoja voidaan suunnitella etänä istä käsin ja toteuttaa hoito Lahdessa. Osa lääkärin viroista voisi olla jaettua työtä Lahti/, mikä turvaisi osaamisen ja yhtenäiset hoitolinjat (sädehoito, palliatiivinen). Pienten tuumoriryhmien tautien ensikäynti :ssä ja jatkohoito meetingin turvin Lahdessa (aivokasvaimet, NET, kilpirauhassyöpä, jne.). Jotta toiminnan laatu säilyisi tasaisena koko ERVAssa ja käytännön haasteisiin esim. työvoiman osalta voidaan vastata, koko Lahden onkologia (ei vain sädehoito) pitäisi olla in satelliitti (myös lääkärit että hoitajat). Lahdessa toimii in syövänhoidon vastuualueen osana kahden sädehoitolaitteen sädehoitoyksikkö. Yksikössä on myös hoidon valmisteluun, suunnitteluun ja verifiointiin tarvittava laitteisto ja in yksikön kanssa yhteneväinen, laatukäsikirjaksi koottu toimintaohjeisto. Röntgenhoitajista osa on saanut koulutusta in sädehoitoyksikössä. Myös Lahden yksikössä toimivat lääkärit ja fyysikot ovat hallinnollisesti syövänhoidon vastuualueen viroissa ja osallistuvat jatkuvasti emoyksikön koulutuksiin (video- meetingit kaksi kertaa viikossa), joissa mm. sovitaan yhteisistä hoitolinjoista kehittämis- ja kouluttautumistarpeista. Henkilöstön osalta yhtenäiset toimintatavat mahdollistavat tarvittaessa henkilöstön liikkuvuuden emoyksikön ja Lahden välillä esimerkiksi loma-aikana ja yllättävissä tilanteissa. Tällaista yhteistyötä toteutetaan jatkuvasti. on vastannut Lahden yksikön suunnittelusta ja perustamisesta sekä vastaa jatkossakin sädehoidon korkeasta laadusta ja toiminnan edelleen kehittämisestä. Samoin laitteiston ylläpito ja uusiminen suunnitellaan ja resurssoidaan yhdessä emoyksikön kanssa. Lahden yksikön toiminta on laajentunut siten, että toinen sädehoitolaite otettiin suunnitellusti käyttöön vuosi sitten sädehoitotarpeen lisääntyessä erityisesti eturauhas- ja rintasyöpäpotilaiden määrällisen kasvun vuoksi. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen alueen sädehoitolaitekapasiteetti väestöpohjaan nähden vastaa hyvin valtakunnallista tasoa. Voidaan arvioida, että ainakin 5 vuoden tähtäimellä sen väestön sädehoitotarpeeseen pystytään vastaamaan olettaen, että tarvittaessa toiselle koneelle voidaan ottaa iltavuoro käyttöön. Teknisesti ja laadullisesti Lahden yksikössä voidaan hoitaa lähes kaikki alueen sädehoitoa tarvitsevat potilaat. Siellä on edetty myös vaativien sädehoitojen (intensiteettimoduloidut kaarihoidot ja kultajyväkohdennetut sädehoidot) suunnitteluun ja toteutukseen. Tietyt potilasryhmät (esim. lapset) ja erityistason sädehoidot (esim. stereotaktiset sädehoidot, tykösädehoidot) toteutetaan emoyksikössä. Toiminnallisesti Lahden sädehoitoyksikkö on varsin itsenäinen. Vuonna 2011 sen sädehoidon tietojärjestelmä eriytyi omaksi järjestelmäkseen. Lahden yksikön ja emoyksikön välillä on nyt normaalit tietoliikenneyhteydet, vastaavat kuin esim. Vaasan sädehoitoyksikön kanssa. Hallinnollisesti ja taloudellisesti yksikkö on PSHP:n syövänhoidon vastuualueen ja toimialue 2:n alainen. Ennen toisen kiihdyttimen käyttöönottoa (syksy 2011) Lahden sädehoito yksikkö oli rakenteellisesti selkeästi kalliimpi ylläpidettävä kuin sa sijaitseva sädehoitoyksikkö. Tästä johtuen sädehoidon hinnoittelu jouduttiin pitämään suhteellisesti korkealla muuhun syövänhoidon hinnoitteluun verrattuna, jotta Lahden sädehoitoyksikkö ei tuottaisi liiallista alijäämää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksettavaksi. Tämä näkyy sädehoitopainotteisissa syöpähoidoissa hoidon kalleutena joihinkin muihin sairaaloihin verrattaessa. Vuodesta 2012 eteenpäin tämä rakenteellinen epätasapaino suhteessa in sädehoitoyksikköön on olennaisesti lievittynyt tai jopa hävinnyt, mikä helpottaa sädehoidon kilpailukykyistä hinnoittelua jatkossa.

15 Päijät-Hämeen keskussairaala osaamiskeskuksena erva-alueella, mitkä palvelut ja millainen neuvottelumenettely? Miten otetaan huomioon järjestämis- ja vuosittaisissa palvelusopimuksissa? Mikäli Päijät-Hämeen keskussairaala kuuluisi -erva-alueeseen operatiivinen tulosyksikkö on valmis käynnistämään neuvottelut erva-tasoisesti työnjakosuunnitelmista ja PHKS:n osaamiskeskusvastuista Urologia 1) Yhteistyö virtsakivikirurgiassa - Yhteistyö virtsakivien hoidossa koko erva-alueelta (mukaan lukien Kuusankoski, Lappeenranta ja Kotka) voisi olla mahdollinen. 2) Yhteistyö eturauhassyövän hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. - Mahdollisuus osallistua :n moniammatillisiin eturauhassyövän hoidonsuunnittelupalavereihin esim. etäyhteydellä sekä operatiivisen hoidon ja lääkehoidon toteutus yhteistyönä. 3) Tutkimus- ja koulutusyhteistyö - Erikoistumiskoulutusyhteistyötä on jo pidemmältä ajalta ja jökö-vaiheen yhteistyötä edelleen kehitettävissä. Myös erikoislääkärien jatkokoulutuksessa on yhteistyömahdollisuuksia, esim. meetingtoiminnassa ja koulutuksien järjestämisessä. Tutkimuksen osalta yhteistyö ja osallistuminen urologian klinikan tutkijaryhmiin on hyvin järjestettävissä. 4) Erva-alueen sisäisen työnjaon tukeminen - kahdensuuntainen yhteistyö :n kanssa esim. hoitotakuuongelmien ja jonojen purun osalta - yhteistyö Kuusankosken, Lappeenrannan ja Kotkan suuntaan Vatsaelinkirurgia 1) Bariatrisen kirurgian osaamiskeskus - bariatrinen kirurgia lisääntyy ja -alueelle tarvitaan toinen leikkauksia suorittava keskus, mikä voitaisiin sijoittaa Päijät-Hämeen keskussairaalaan 2) Erikoislääkäreiden koulutuskierto :n erityisyksiköissä - toiminnasta on hyvät kokemukset -alueen sisällä 3) Tutkimusyhteistyö - suuri osa klinikan aktiivisimmista tutkijoista on PHKS-taustaisia. Tutkimusyhteistyön jatkaminen olisi näin luontevaa. Osallistuminen suoraan klinikan vahvoihin tutkijaryh miin on mahdollista. 4) Erva-alueen sisäisen työnjaon tukeminen - yhteistyö Kuusankosken ja Kotkan suuntaan - yhteistyö :n kanssa esim. hoitotakuuongelmien yhteydessä Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö -ERVA -jäsenyys tuottaisi Päijät-Hämeelle mahdollisuuden neuvotteluteitse lisätä tavanomaisempien keskussairaalatasoisten potilaiden määriä Kymenlaakson suunnasta. Palveluista neuvotellaan normaaliin tapaan vuosittain ja sovitaan erva-järjestämissopimukseen kirjattavalla tavalla. Vuosittaiset palvelusopimukset muotoutuvat erikoisalakohtaisten neuvottelujen ja järjestämissopimuksen periaatteiden pohjalta.

16 16 Päijät-Hämeen keskussairaala osaamiskeskuksena erva-alueella, mitkä palvelut ja millainen neuvottelumenettely? Päijät-Hämeen keskussairaalan vahvat alueet on tunnistettava. Tällaisia alueita ovat mm. leukakirurgia, silmäsairaudet, reumasairaudet, reumaortopedia, reumakuntoutus (professuuri Lahdessa). Jos on muita vahvoja osaamisalueita, niin nämäkin pitää tunnistaa ja määritellä (esim. ihosairaudet). Määrittelyn jälkeen on rakennettava toimintamalli, missä osaamiskeskuksen toimintaa hyödynnetään. Osaamiskeskuksen muodostaminen lähtee potilasmääristä sekä potilasmäärien kehityksestä tulevaisuudessa. Osaamiskeskuksen perustamista voi puoltaa lisääntyvä potilasmäärä, jolloin tarvitaan osaamisen keskittämistä ja eriyttämistä, jotta lisääntyvä potilasmäärä saa tarvitsemansa hoidon omana hoitolinjanaan erillään sairaalan yleisestä potilasvirrasta eli ns. fokussairaalamalli. Toinen osaamiskeskusmalli rakentuu harvinaisten sairauksien tai harvenevan hoidontarpeen (vrt. reumaortopedia ja -kuntoutus) ympärille tai kalliin ja harvojen osaajien hallitseman erikoisteknologian ympärille (esim. kantasoluista kasvatettu luukudos kasvojen luuston puutosten korjaamisessa). Nämä ovat aihioita, joiden jatkokehitys vaatii osapuolten (ervan) yhteistä sitoutumista, jatkoneuvottelua, sidosryhmien tunnistamista, päämäärän kiteyttämistä, asian omistajuutta ja sitten suunnittelun aloittamista. PHSOTEY:stä mahdollisesti nousevia omia osaamiskeskusideoita tulee tutkia ja arvioida ovatko ne sellaisia, joita erva voi tukea sitoutumalla ko. toiminnan kehittämiseen erikseen sovittavalla tavalla. Miten otetaan huomioon järjestämissopimuksessa ja vuosittaisissa palvelusopimuksissa? Ervan alueen osaamiskeskukset myyvät palvelujaan konseptista ja toiminnan laajuudesta riippuen a) ensisijaisesti oman alueen tarpeisiin, b) ervan alueelle, c) valtakunnallisesti ja d) kansainvälisesti. Kun suunnitteluvaiheessa syntyy sitoutuminen osaamiskeskuksien palvelujen käyttöön, tuskin ilmenee ongelmia palvelujen hankkimisesta a)- ja b) -vaihtoehdoissa. Vaihtoehdot c) ja d) edellyttävät markkinointia. 12. Palvelujen myynti ulkopuolelle ja osto ulkopuolelta esim. palveluja Kymenlaaksolle, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen keskussairaaloiden yhteistyö? Päijät-Hämeen keskussairaalan palvelujen myynti ulkopuolelle ja osto ulkopuolelta on sovittavissa. Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen keskussairaaloiden yhteistyölle ei ole jatkossakaan esteitä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri näkee positiivisena laajan yhteistyön myös ervan rajojen yli silloin, kun jonkin sairaanhoitopiirin sairaalalla on senkaltaista osaamista, jota yhteistyössä voidaan edelleen kehittää. Olemme haluttaessa valmiita osallistumaan tämänkaltaiseen yhteistyöhön. Olemassa olevia yhteistyön muotoja ei pidä rajoituksin pyrkiä estämään, vaan kehittämään kunkin osapuolen vahvuuksia. Myöskään terveydenhuoltolakiin kirjattu potilaan vapaa hoitopaikan valinnan mahdollisuus ei puolla rajoituksia. Toisaalta ervan ja in sitoutuessa tukemaan ja kehittämään kumppanisairaaloitaan, on luonnollista, että tuki ja yhteistyö on molemminpuolista, joka ilmenee sitoutumisena ervan strategiaan ja sairaalaverkkoon ensisijaisesti. Yhteistä sitoutumista ei synny luontevasti, jos osapuolet toimivat kovin reviiritietoisesti tai yhteistyötahoja muualta hakien. Aito sitoutuminen on yhteisönä toimimista, jossa luottamuksen vallitessa on mahdollisuus ylläpitää luontevia valtakunnallisia, ervan rajat ylittäviä yhteistyösuhteita sekä tilaajana että tuottajana alueensa väestön palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa. Luontevammin ervarajat ylittävän yhteistyön muodot ovat käytössä, mikäli ervassa tai issa puuttuu kapasiteettia jollain erikoisalalla tai ns. ulkopuolinen yhteistyökumppani on tiettävästi valtakunnan huippua tai ervan ulkopuolisia palveluja halutaan käyttää muusta painavasta syystä.

17 Vahva päivystyskeskus ja sen kehittäminen miten akuuttilääketieteen koulutusohjelma tulisi järjestää? Päijät-Hämeen keskussairaala on vahva päivystyskeskus, jonka kehittymistä tuetaan. Päivystysyhteistyö -ervan kanssa toimii jo nykyisellään erittäin hyvin ja sitä voidaan edelleen kehittää. Esim. nykyisen heman ja syöpätautien päivystyksen lisäksi on mahdollista kehittää puhelinpäivystystä sekä palliatiivisen hoidon, hyytymishäiriöiden että kantasolusiirtojen osalta. Liitteissä olevissa erikoisalojen vastauksissa on myös osittain vastattu päivystyskysymyksiin. Akuuttilääketieteen koulutussuunnitelman kansallinen runko on parhaillaan käsiteltävänä. Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta vahvistaa sen perusteella laaditun koulutussuunnitelman niin, että ohjelma voi alkaa Koulutussuunnitelmaan kuuluu yleisten periaatteiden mukaisen 9kk tk-palvelun lisäksi 5v3kk koulutusta, josta 1-3 v on yliopistosairaalassa ja vastaavasti 2v3kk-4v3kk voidaan kerätä muista sairaaloista, joilla on riittävän monipuolinen ja suuri päivystys. Koulutuspaikaksi hakevan terveydenhuollon yksikön tulee ottaa yhteyttä koulutusohjelman vastuuhenkilöön ja neuvotella koulutussopimuksesta ja sen sisällöstä. Koulutussopimuksessa tulee käydä ilmi hyväksyttävä koulutusaika, kouluttajat ja mitkä valmiudet erikoistuvan lääkärin tulee saavuttaa koulutusjakson aikana. Koulutusjakson tavoitteiden seuraamiseen tulee käyttää myös lokikirjaa. Hyväksytyssä koulutuspaikassa tulee täyttyä ainakin seuraavat kriteerit - Päivystysklinikassa tulee olla vuosittain vähintään potilaskäyntiä - Koulutuspaikassa tulee olla tehtävään nimetty kouluttajalääkäri, joka vastaa työn monipuolisuudesta, käytännön työn ohjauksesta ja hyväksyy suoritetun palvelun. Hänellä tulee olla mahdollisuus kouluttautua tehtävään yliopiston kanssa sovitulla tavalla. - Koulutuspaikassa on säännöllistä toimipaikkakoulutusta vähintään 120 tuntia vuodessa. - Saatavilla tulee olla painettua tai sähköistä akuuttilääketieteen ja koulutusjaksoon liittyvää kirjallisuutta Koulutuspaikan kouluttaja - Jokaisessa akuuttilääketieteen koulutuspaikassa on oltava koulutusohjelman vastuuhenkilön nimeämä kouluttaja - Kouluttaja on akuuttilääketieteen erikoislääkäri tai/ja hänellä on joko ensihoito- tai päivystyslääketieteen erityispätevyys sekä päätoimista päivystyskokemusta vähintään 5 vuotta - Kouluttaja on virkasuhteessa koulutuspaikkaan - Hän toimii erikoistuvien lääkärien kliinisenä kouluttajana käytännön työssä - Hän vastaa paikallisesti erikoistuvien lääkärien koulutuksesta ja koulutusvaatimuksista - Hän järjestää säännölliset tapaamiset erikoistuvien kanssa - Kouluttajalla tulee mielellään olla pedagogista koulutusta Koulutuspaikan Tutor - Tutor on erikoistuvan lääkärin tukihenkilö, joka ohjaa häntä työtehtävissä - Tutor huolehtii koulutussuunnitelman toteuttamisesta ja osallistuu arviointeihin Uskomme, että PHKS voi halutessaan osallistua HY:n akuuttilääketieteen koulutussuunnitelmaan Akuuttilääketieteen erikoislääkäri vastaa päivystysklinikalla kaikenikäisten potilaiden akuuttien sairauksien ja vammojen diagnostiikasta ja kiireellisestä hoidosta kiireellisyysluokan vaatimalla tavalla.

18 18 Selvitetty koulutuksen toteutusta ja sisältöä. Ei otettu kantaa voidaanko koulutusta toteuttaa Päijät- Hämeen keskussairaalassa eikä siihen onko Päijät-Hämeen keskussiraala tulevaisuudessa vahva päivystyskeskus Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja palveluprosessien kehittämisen tavoitteenne? Mikä on toimintatapanne hoitokäytäntöjen yhtenäistämiseen ja uusien hoitokäytäntöjen käyttöönoton ohjaukseen? HUSin uudessa strategiassa on yhtenä neljästä painopistealueesta Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa. Tätä toteutetaan kehittämällä sähköisiä konsultaatiokäytäntöjä. Lähete- ja palautetoimintaa kehitetään tietojärjestelmiä hyödyntäen nopeammaksi ja joustavammaksi. Lähetteet käsitellään viipymättä ja hoitopalautteet laaditaan nopeasti. Lähetteet ja palautteet perustuvat yhdessä sovittuihin rakenteisiin. Yhdessä terveyskeskusten kanssa suunnitelmat polikliinisten erikoissairaanhoidon palveluiden organisoimisesta terveyskeskuksissa kunkin terveyskeskuksen haluamassa laajuudessa. HUS:n tavoitteena on tukea erilaisin toimintamuodoin terveyskeskuslääkäreiden ja muun perusterveydenhuollon henkilöstön työtä, eikä siirtää heidän tehtäviään erikoislääkäreille. Keskeisille potilasryhmille laaditaan sairaanhoitoalueittain yhteiset palveluketjut, joissa on sovittu potilaiden hoidon periaatteista ja eri toimijoiden tehtävistä, työnjaosta ja vastuista potilaiden omia voimavaroja ja valintoja hyödyntäen. Palveluketjut kuvataan sähköisessä muodossa, jolloin niiden hyödyntäminen on mahdollisimman joustavaa. Palveluketjuja johdetaan ja niiden toimivuutta mitataan yli organisaatiorajojen. Merkittävät hoitokäytäntöjen muutokset toiminnallisine muutoksineen käsitellään HUS:n sairaanhoidon johtoryhmässä ja erva-johtajaylilääkäreiden tapaamisissa. Kaikkien kustannusvaikutuksiltaan merkittävien uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon menetelmien, hoito- tai diagnostiikkamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella ns. mini- HTA-(Health Technology Assessment) lomakkeella. Toiminnasta vastaava ylilääkäri taikka sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri päättää tarvitaanko ervan arviointiryhmän kannanotto ennen menetelmän käyttöönottoa. Arviointiryhmälle ohjatut ehdotukset käsitellään sovitusti. Kalliiden lääkkeiden osalta kannanoton lääkkeen käyttöönotosta voi ervan arviointiryhmän sijasta antaa myös Hyksin lääkeneuvottelukunta. Mini-HTA-lomakkeilla tai niiden pohjalta aloitetun arvioinnin kautta saadut tiedot sekä sairaanhoitopiirien niiden perusteella tekemät päätökset kootaan yhteen julkiseen tietokantaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja palveluprosessien kehittämisen tavoitteenne? Potilaalle perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin palveluiden tulee olla kokonaisuus ilman toiminnallisia rajoja. Pirkanmaalla hoitoketju- työn tavoitteena on turvata asiakasnäkökulmasta potilaan hoidon tarkoituksen- mukaisuus ja sujuvuus yli organisaatiorajojen sekä eri ammattiryhmien kesken. Hoitoketjujen päämääränä on myös yhtenäistää hoitokäytäntöjä sekä selkiyttää tutkimusten ja hoidon porrastusta. Hoitoketju sisältää erikoissairaanhoidon prosessit. Hoitoketjut nähdään ennen kaikkea kehittämisen välineinä. Tavoitteena on yhdessä tekemällä rakentaa luottamusta ja kehittää yhteistyömalleja sekä nähdä kokonaisuus asiakkaan silmin ja sitä kautta linkittää asioita. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi PSHP:n alueellisia hoitoketjuja. Hoitoketjuja tekevät perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kolmannen sektorin ja yksityissektorin ja nykyisin myös kunnan muiden hallintokuntien edustajat (liikunta-, koulu-, kaavoitus- ym. toimialojen) tiiviissä ja

19 19 moniammatillisessa yhteistyössä. Hoitoketjujen tekeminen ja juurrutus on kuvattu sairaanhoitopiirin ulkoisilta sivuilta löytyvässä Hoitoketjut-oppaassa. Hoitoketjujen toimivuutta seu- rataan ja arvioidaan. Hoitoketjutyössä oleellisinta on käytäntöjen juurruttaminen arkityöhön kaikille toiminnan tasoille. Hoitoketjujen juurruttamisessa perusterveydenhuollon yksikkö edistää terveyskeskusten toimipaikkakoulutusten ja seudullisen yhteistyön kehittämistä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen tavoite Pirkanmaalla on rakentaa asiakaslähtöinen hyvän hoidon terveyspalvelujärjestelmä pirstaleisen ja monikanavaisen toimintamallin tilalle. Toimintamalli, jossa järjestelmä on proaktiivinen, huomioi erilaiset asiakkuudet ja mahdollistaa kehitteillä olevien teknologisten ja sosiaalisten palveluinnovaatioiden avulla asiakkaiden nykyistä paremman osallistumisen oman hoitonsa toteutukseen ja kehittämiseen. Pitkäaikaissairauksien ehkäisyä ja hoitoa parannetaan terveyshyötymallin mukaisesti. Asiakaslähtöisen järjestelmän rakentamisessa hyödynnetään hoitoketjutyön rakenteita, menetelmiä ja verkostoja, yhteistyötä PSHP:n palvelumuotoilu- ja kehittämistyön kanssa sekä Tekes-rahoitteista Kurkiaura-hanketta (Asiakaslähtöinen hyvän hoidon terveyspalvelujärjestelmä) ja Kaste-rahoitteista Potku-hanketta (Potilas kuljettajan paikalle). Hoitoketjukuvaus on jo uudistunut. Uudessa mallissa palvelut ja terveydenhuollon prosessit kuvataan potilaan prosessin ympärille. Hoitoketjutyön verkostoja ja menetelmiä sovelletaan alueellisen terveyden edistämisen strategian toimeenpanossa ja potilasturvallisuussuunnitelmien laatimisessa. Potilasturvallisuussuunnitelman yhteisiä painopisteitä ja mittareita sekä suunnitelmien vastuuhenkilöiden verkostoa ja yhdessä tekemistä rakennetaan parhaillaan yhdessä kuntien ja erikoissairaanhoidon kesken Mikä on toimintatapanne hoitokäytäntöjen ja yhtenäistämiseen ja uusien hoitokäytäntöjen käyttöönoton ohjaukseen? Alueen ja organisaatioiden jatkuva muutos ja lukuisten kehittämishankkeiden ja uudistamisohjelmien hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen Pirkanmaalle edellyttävät hyvää seudullista yhteistyötä ja muutosjohtamisen rakenteita, tukea ja alueellista kehittäjäosaajien verkostoa. Alueellisen kehittämisen tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan edellytyksiä kunkin alueen omiin vahvuuksiin perustuen sekä luoda toimivat uudistamisjohtamisen rakenteet ja verkostot alueelle. Palvelurakenteiden ja palveluiden kehittämisen onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja samansuuntaista toimintaa julkisen sektorin eri toimijoilta, järjestöiltä, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja muilta osaamiskeskuksilta sekä kansalaisilta. Seutukuntien erityispiirteet otetaan huomioon hoitoketjutyössä ja terveyskeskusten välistä yhteistyötä edistetään myös koulutustoiminnassa. Tätä varten Pirkanmaalle on luotu koulutusta ja hoitoketjujen juurruttamista tukeva seudullinen toimintamalli (nähtävissä ulkoisilla sivuilla), jonka tavoitteena on edistää terveyskeskusten ja muiden seudullisten toimijoiden yhteistyötä toimipaikkakoulutusten järjestämisessä ja muussa toiminnassa. Erikoissairaanhoidon edustajat aihepiirin tarkoituksenmukaisuuden mukaan osallistuvat aina seudullisiin neuvotteluihin. Hoitoketjuihin tehdään päivityksiä ja korjauksia neuvottelun perusteella. Kehittämis- ja hoitoketjutyötä ohjaa perusterveydenhuollon yksikön kehittämistyön ohjausryhmä, jossa on edustajapari kaikista alueen terveyskeskuksista. Erikois- sairaanhoidon ohjaus tulee johtajaylilääkärin, toimialajohtajien kokousten ja johdon neuvottelujen kautta. Toimintakäytäntöjen uudistamisessa hoitoketjutyössä juurrutuksen painopistealueita ovat hoitoketjut, jotka muuttavat ammattilaisten ja asiakkaiden toimintatapaa asiakaslähtöisimmiksi ja asiakkaan kokonaisprosessin huomioivaksi. Hoito- ja toimintakäytäntöjen uudistaminen liittyy sekä hoitoketjujen käyttöön ottoon, johtamiseen, mittaamiseen, arviointiin, tutkimukseen, työyhteisöjen kokous- ja koulutuskäytäntöihin, lääkärien jatkokoulutukseen, täydennyskoulutukseen, kuntien hyvinvointityöhön ja terveyden edistämiseen että kehittämiseen. Pirkanmaalla kaikki kuuluvat perusterveydenhuollon yksikön tehtäväalueisiin ja ne on integroitu toinen toistaan tukeviksi toiminnoiksi.

20 20 Yhteenveto Molemmat vastaajat ovat paneutuneet vastaamiseen. issa vastauksen ovat antaneet myös kaikki tulosalueet. Perusselvityksen ja syyskuussa molempien sairaaloiden kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella voitiin tehdä sellainen johtopäätös, että saatavuus ja laatu ovat molemmissa erva-sairaaloissa hyviä eikä niillä ole keskeistä roolia päätöksenteossa erva-sairaalaa valittaessa. Hyksillä on tällä hetkellä saatavuusongelmia erityisesti operatiivisilla erikoisaloilla johtuen meneillään olevista ja piakkoin alkavista rakennushankkeista. Tilanne korjaantuu syksyllä 2014 Meilahden tornisairaalan valmistuttua ja vuosikymmenen lopulla traumasairaalan ja lastensairaalan valmistuttua. Mikäli erva-alueen vaihtoon päädytään, tarvitaan siirtymävaiheessa palvelujen hankintaa ista. Hyksin neuvottelussa tuli esille, että siirtymävaiheessa olisi mahdollista tuottaa palveluja Päijät-Hämeen keskussairaalassa siten, että in lääkärit tulevat esim. leikkaamaan. Molemmilla sairaaloilla on mittavat investointiohjelmat, 150 miljoonaa euroa vuodessa ja 500 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Molemmat sairaalat arvioivat, että tuottavuuden parantumisella ja palveluvolyymin lisäyksillä rakennushankkeiden vaikutus hintoihin jää pieneksi. Molemmissa sairaaloissa on tehty riskianalyysit ja kannattavuuslaskelmat hankkeista päätettäessä. in arvio rakennushankkeiden vaikutuksesta hintoihin on 1 %. Molemmilla sairaaloilla on tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan. issä on asetettu vuosittainen 1,5 %:n tuottavuustavoite. Molemmat kehittävät tuottavuutta toimintatapoja ja prosesseja kehittämällä. in vastauksessa tulee esille erityisesti tukiprosessien kehittäminen samoin tehtäväsiirrot lääkäreiltä hoitajille. Molemmilla sairaaloilla on myös käytössä kannustavia palkkausjärjestelmiä. Niillä pyritään turvaamaan myös henkilöstön saantia. Molemmat tukevat tuottavuuden parantamista rakennushankkeiden toteutuksella ja kysynnän lisäyksen kautta. korjaa vastauksessaan tuottavuuslukujaan. Niiden mukaan myös in tuottavuus on parantunut vuodesta 2007 vuoteen 2011 seitsemän prosenttia, in samana aikana yhdeksän prosenttia. Kumpikaan sairaala ei ole valmis tekemään Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa kiinteähintaista pitempiaikaista palvelujen hankintasopimusta. Molemmilla on lähtökohtana, että omille jäsenkunnille ja ervasairaaloille noudatetaan samaa hinnastoa ja samoja sopimusehtoja. on valmis ensimmäisen vuoden osalta sopimukseen, jossa on kiinteät hinnat. on myös valmis kehittämään tuotteistustaan selkeämmäksi. Vuosittaisten kustannusten suuruuteen vaikuttaa palvelujen käytön määrä ja se millaisia palveluja käytetään. on valmis myöhempien vuosien osalta hintojen kasvun tavoitetason määrittelyyn. Hyks voi myydä erillissopimuksin palveluja, joista on ylituotantoa. Molemmat sairaalat pitävät mahdollisena, että Päijät-Hämeen keskussairaala toimii osaamiskeskuksena ja myy ja ostaa palveluja erva-alueen ulkopuolelta. tuo esille, että näin voidaan toimia Päijät-Hämeen keskussairaalan vahvoilla osaamisalueilla. Esille tuodaan useita osaamisalueita. Toiminta edellyttää toimintamallin rakentamista, riittävää potilasmäärää ja ervan yhteistä sitoutumista. Palvelujen ostamisen ja myymisen osalta tuo esille oman erva-alueen palvelujen käytön ensisijaisuuden ja sitoutumisen yhteisiin suunnitelmiin. Hyksin tulosalueet ovat määritelleet useita osaamisalueita, joissa Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa voisi olla yhteistyötä ja työnjaosta ja osaamiskeskusvastuista ollaan valmiita neuvottelemaan, mikäli Päijät- Häme siirtyy in erva-alueeseen. Hyksin operatiivisen ja naisten ja lastentautien tulosalueiden vastauksista tulee esille myös mahdollisuus, että Päijät-Hämeen keskussairaala tuottaa palveluja Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan väestölle, mikäli Päijät-Häme kuuluu in erva-alueeseen. in vastauksessa tuodaan esille, että Päijät-Hämeen keskussairaala on vahva päivystyskeskus, jolla on tällä hetkellä yhteistyötä in kanssa. Näitä tukitoimia ollaan valmiita kehittämään. ei ota vastauksessaan kantaa päivystyskeskusasiaan. in neuvottelussa