SUOMALAISEN DOKUMENTTIELOKUVAN RAHOITUS JA TUOTANTOPROSESSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISEN DOKUMENTTIELOKUVAN RAHOITUS JA TUOTANTOPROSESSI"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tuotantotalouden osasto ANTTI HAASE SUOMALAISEN DOKUMENTTIELOKUVAN RAHOITUS JA TUOTANTOPROSESSI Diplomityö Prof. Mika Hannula ja prof. Erkki Uusi-Rauva on hyväksytty tarkastajiksi osastoneuvoston kokouksessa

2 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tuotantotalouden osasto, Teollisuustalous HAASE, ANTTI: Suomalaisen dokumenttielokuvan rahoitus ja tuotantoprosessi Diplomityö: 169 sivua, 6 liitettä (10 sivua) Tarkastajat: professori Mika Hannula, professori Erkki Uusi-Rauva Rahoitus: Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus, Yleisradio Oy, Suomen elokuvasäätiö, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Helmikuu 2006 Hakusanat: DOKUMENTTIELOKUVA, RAHOITUS, TUOTANTOPROSESSI ja JULKINEN TUKI 1990-luvulla alkanutta suomalaisen dokumenttielokuvan kansainvälistä menestystä on kutsuttu suomalaisen dokumenttielokuvan kultakaudeksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK) ja Suomen elokuvasäätiön (SES) tukeman dokumenttielokuvatuotannon rahoituksen ja tuotantoprosessien kehittyminen kultakauden aikana. Tutkimuksen painopiste oli aiemmista suomalaisen elokuva-alan tutkimuksista poiketen dokumenttielokuvissa ja yksittäisissä elokuvatuotannoissa tuotantoyhtiöiden tai koko audiovisuaalisen toimialan sijasta. Rahoituksen osalta tutkimuksen keskiössä oli elokuvien tukirahoitus. Tutkimuksessa käytettiin liiketaloustieteille tyypillistä nomoteettista tutkimusotetta, jota leimaa empiirisyys tiedon hankintatavassa ja deskriptiivisyys tiedon käyttötarkoituksessa. Tutkimuksessa pyrittiin ottamaan huomioon myös elokuva-alaan liittyvät kulttuuritoiminnan erityispiirteet. Tutkimuksen teoreettisessa osassa kuvataan audiovisuaalisen toimialan ja elokuvatuotannon ominaispiirteet, analysoidaan suomalaisen dokumenttielokuvan päärahoittajien toimintaa ja hahmotellaan elokuvatuotannon rahoituksen ja tuotantoprosessin teoreettinen malli. Päälähteinä toimivat suomalaista elokuvatuotantoa käsittelevät aikaisemmat tutkimukset sekä tilastollisen aineiston osalta European Audiovisual Observatory:n tuoreimmat julkaisut, Tilastokeskuksen Joukkoviestintätilasto 2003 ja Kulttuuritilasto 2003 sekä AVEK:n ja SES:n vuosittaiset toimintakertomukset ja tukiohjeistot. Tutkimuksen empiirisen osan pohjana toimi kaksi otosta. Otos 1 sisältää kaikki AVEK:n ja SES:n dokumenttielokuvahankkeisiin kohdistuvat tukipäätökset välisellä kymmenvuotiskaudella (N1 = 1108). Dokumenttielokuviksi luokiteltiin kaikki AVEK:n ja SES:n tukipäätösten kohteet, jotka tuenhakijat itse olivat määritelleet dokumenteiksi tukihakemuksissaan. Dokumenttielokuvahankkeella tarkoitetaan suunnitellun dokumenttielokuvan valmistumiseen tähtäävää hanketta, jolloin hankkeen tavoite voi toteutua tai jäädä toteutumatta (elokuva ei valmistu). Otos 2 sisältää kaikki AVEK:n ja/tai SES:n välisellä viisivuotiskaudella käynnistämät dokumenttielokuvatuotannot (N2 = 149). Dokumenttielokuvatuotannolla tarkoitetaan dokumenttielokuvahankkeen tuotantoprosessia esituotannon alusta dokumenttielokuvan valmistumiseen asti. Dokumenttielokuvatuotanto määritellään käynnistyneeksi sinä vuonna, jolloin AVEK ja/tai SES teki ensimmäisen tuotantovaiheen tukipäätöksen. Otokseen 1 ja 2 kuuluvat myös kansainväliset

3 ii yhteistuotannot, joissa suomalainen tuotantoyhtiö toimi pää- tai osatuottajana. Otoksen 1 tärkeimpiä lähteitä olivat AVEK:n ja SES:n tukitietokannat. Otoksen 2 lähdeaineiston muodostivat SES:n ja/tai AVEK:n hyväksymät ja arkistoimat loppuselvitykset, väliraportit, tukisopimukset ja tukihakemukset. Kerätystä tutkimusaineistosta muodostettiin havaintomatriisi luokittelemalla ja taulukoimalla tilastollisten muuttujien arvot. Tutkimus keskittyi kuvaamaan tätä havaintomatriisia taulukoiden, graafisten esitysten ja yksikertaisten tilastollisten tunnuslukujen avulla. Empiirinen analyysi pohjautui tutkimuksen alkuosassa rakennetulle teoreettiselle viitekehykselle. AVEK:n ja SES:n dokumenttielokuvahankkeiden tukivolyymi kasvoi vuosina AVEK ja SES tukivat dokumenttielokuvahankkeita keskimäärin noin 1,8 miljoonalla eurolla ja noin 110 tukipäätöksellä per vuosi. SES:n dokumenttielokuvahankkeiden tukivolyymi ylitti ensimmäisen kerran AVEK:n tukivolyymin vuonna AVEK:n tukivaroista 44,0 % kohdistettiin dokumenttielokuvahankkeiden tukemiseen, kun SES:llä vastaava luku oli 7,9 %. Dokumenttielokuvahankkeiden osuus AVEK:n ja SES:n koko tukivolyymistä oli noin 15 %. Vuosina dokumenttielokuvatuotantoja käynnistyi noin 30 per vuosi. Niiden rahoitusvolyymistä Yleisradion (YLE) rahoitusosuus (41,8 %) oli joka vuosi suurin ja AVEK:n toiseksi suurin (31,9 %) vuotta 2001 lukuun ottamatta. YLE:n rahoitusvolyymi oli keskimäärin noin 1,2 miljoonaa euroa per vuosi. YLE:n, AVEK:n ja SES:n rahoitus kattoi yhteensä 73 % koko rahoitusvolyymistä. Julkisen tukipanoksen osuus dokumenttielokuvatuotantojen rahoitusvolyymistä oli 55 % ja markkinalähtöisen panoksen osuus 45 %. TV-kanavien, yritysten ja levittäjien rahoitus laskettiin markkinalähtöiseksi panokseksi. Ulkomaisen rahoituksen osuus ei kasvanut tarkasteluajanjaksolla. YLE oli tuotantovaiheessa selvästi tärkein ensimmäinen rahoittaja (71 %). Rahoitusprosessin kestoksi määriteltiin ajanjakso ennakkovalmisteluvaiheen puolivälistä tuotantovaiheen viimeisen päärahoittajan (AVEK, SES ja/tai YLE) rahoituspäätökseen asti. Dokumenttielokuvatuotantojen rahoitusprosessin pituus kaksikannassa (AVEK ja YLE tai SES ja YLE) oli 7 ½ kuukautta ja kolmikannassa (AVEK, SES ja YLE) 9 ½ kuukautta. Tuotantobudjettien keskiarvo oli euroa ja trendi oli selkeästi kasvava. Kymmenen suurimman tuotantoyhtiön osuus tuotantobudjettien volyymistä oli peräti 57 %. Tuotantobudjeteissa tuotantohenkilökunta oli ylivoimaisesti suurin kustannuslaji 36,9 % osuudella. Tuotantoyhtiöiden maksamat palkat ja sosiaalimaksut kattoivat 45,0 % tuotantobudjettien volyymistä. Yhteiskunnalle tuloutui takaisin dokumenttielokuvien tuotantoprosessin aikana pelkästään tuloverojen, arvonlisäverojen ja sosiaalikulujen muodossa noin 56 % myönnetystä kotimaisesta julkisesta tuesta. Dokumenttielokuvatuotantojen työllistävä vaikutus oli noin 44 henkilötyövuotta per vuosi. Dokumenttielokuvan tuotantoprosessin kesto ( ideasta TV-ruudulle ) oli noin 3 vuotta. Tästä ajasta esituotantoon (käsikirjoitus ja ennakkovalmistelu) meni keskimäärin 14 kuukautta, tuotantoon 7 kuukautta, jälkituotantoon 8 kuukautta ja dokumenttielokuvan valmistumisesta ensiesitykseen TV:ssä noin 7 kuukautta. Tuotantoprosessi piteni puolella kun tuotantobudjetti kolminkertaistui. Kustannukset jakautuivat tuotantoprosessin vaiheisiin seuraavasti: esituotanto (13,0 %), tuotanto (48,3 %) ja jälkituotanto (38,7 %). Dokumenttielokuvien laskennallinen keskimääräinen minuuttihinta oli euroa. Dokumenttielokuvatuotannoista yli puolessa (57,1 %) kuvausformaattina oli 16mm -filmiformaatti tai Dvcam -videoformaatti. Filmille

4 iii kuvattujen dokumenttielokuvien tuotantobudjetit olivat noin kaksinkertaiset videoformaatille kuvattuihin verrattuna. Kansainvälisten yhteistuotantojen osuus dokumenttielokuvatuotannoista oli 22 %. Suomalainen dokumenttielokuvatuotanto nykyisessä laajuudessaan ja muodossaan sekä erityisesti dokumenttielokuvien kultakausi eivät olisi mahdollisia ilman vahvaa kotimaista julkista tukipanosta. YLE:n rooli dokumenttielokuvatuotannoissa on hyvin keskeinen mm. rahoitusvolyymin, dokumenttielokuvatuotantojen käynnistymisen ja esityskanavana toimimisen kannalta. Alan kehittämisen keskeisin haaste on sopivan tasapainon löytäminen dokumenttielokuviin liittyvien liiketaloudellisten ja kulttuuristen arvojen välille.

5 iv ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Industrial Engineering and Management, Industrial Management HAASE, ANTTI: Financing and Production Process of Finnish Documentary Films Master of Science Thesis: 169 pages, 6 appendices (10 pages) Examiners: Prof. Mika Hannula, prof. Erkki Uusi-Rauva Funding: Finnish Broadcasting Company, the Promotion Centre for Audiovisual Culture, Kemi-Tornio University of Applied Sciences, Finnish Film Foundation February 2006 Keywords: DOCUMENTARY FILM, FINANCING, PRODUCTION PROCESS and PUBLIC SUBSIDY The Golden Era of Finnish documentaries, based on the films international success, started in the 1990 s. The main objective of this thesis was to describe the development of financing and production process of Finnish documentary film productions supported by The Promotion Centre for Audiovisual Culture (AVEK) and/or The Finnish Film Foundation (SES) during the Golden Era of Finnish documentary. In contrast to the previous research on the Finnish film industry, the study focused on documentary films and film projects rather than film companies or the whole audiovisual industry as such. On financing the main interest was in public subsidies. The research approach of the study in the field of industrial management was nomothetic, in which the sources of data are based on empirical data and the uses of data are typically descriptive by their nature. The study aimed to take into consideration also the cultural values related to documentary films and their production. The theoretical part of the thesis describes the special features of audiovisual industry and film production, analyses the activities of Finnish documentary films main financiers and finally outlines a theoretical model for film production financing and production process. The main sources of information are previous studies on Finnish film production and quantitative data from European Audiovisual Observatory s recent publications, publications from Tilastokeskus (Joukkoviestintätilasto 2003 and Kulttuuritilasto 2003) and the annual reports and subsidy guidelines from AVEK and SES. The empirical part of the study is based on two samples. Sample 1 includes all subsidy decisions for documentary film projects made by AVEK and SES during the ten year period from 1st of January in 1994 until 31st of December in 2003 (N1 = 1108). All the targets of subsidy decisions, which the applicant for subsidy defined to be a documentary, were considered to be documentaries in the study. Documentary film project is a project aiming for a completion of a planned documentary film, which may or may not be achieved (film is not completed). Sample 2 includes all documentary film productions launched by AVEK and SES during the five year period from 1st of January in 1999 until 31st of December in 2003 (N2 = 149). Documentary film s production process was defined to cover the period from documentary film project s initiation in the beginning of pre-production until the completion of the film for release. Documentary film production was defined to have been launched that year, when AVEK and/or SES made their first subsidy decision for film project s production phase.

6 v Samples 1 and 2 include international co-productions, in which a Finnish production company operated as main producer or co-producer. The main sources of data for sample 1 were the subsidy databases of AVEK and SES. For sample 2 the main sources of data were final reports, mid-reports, subsidy agreements and subsidy applications, which had been approved and archived by SES and/or AVEK. The collected research data was transformed into an observation matrix by classifying and tabulating the values of statistical variables. The study focused on describing this observation matrix with tables, diagrams and simple statistical parameters. The empirical observations of the study were based on the theoretical framework presented in the beginning of the study. Documentary film projects subsidy volume from AVEK and SES increased during the period from 1994 until Their subsidies for documentary film projects were about 1,8 million euros from about 110 subsidy decisions per year. The subsidy volume of SES for documentary film projects exceeded AVEK for the first time in the year From AVEK s subsidy volume 44,0 % were directed to supporting documentary film projects, when the corresponding figure for SES was 7,9 %. Documentary film projects s share of the total subsidy volume of AVEK and SES was about 15 %. the There were about 30 documentary film productions launched per year during the years From them the financing volume share of Finnish Broadcasting Company (YLE) (41,8 %) was every year the largest and AVEK s volume the second largest (31,9 %) apart from the year YLE s financing volume per year was about 1,2 million euros. Financing from YLE, AVEK ja SES covered 73 % of the total financing volume. The share of public subsidies in the financing volume of documentary film productions was 55 % and the share of market driven financing was 45 %. Market driven financing included financing from TV-channels, companies and distributors. Foreign financing didn t increase during the period under study. In the production phase YLE was clearly the most important first financier (71 %). The duration of financing process was defined to cover the period from the middle of the development phase until the last production financing decision made by the main financiers (AVEK, SES and/or YLE). The duration of the documentary production financing process in the so called doublebase financing (AVEK and YLE or SES and YLE) was on average 7 ½ months and in triplebase financing (AVEK, SES and YLE) 9 ½ months. On average the production budgets were euros and the trend was clearly upwards. The share of the ten biggest production companies from the budget s volume was as high as 57 %. Production personnel was by far the greatest expense category in production budgets with the 36,9 % share. Wages and social costs paid by the production companies were 45,0 % from the volume of production budgets. The revenues back to society during the documentary films production process merely from income taxes, value-added taxes and social costs was about 56 % from the domestic public subsidies. The employment effect of documentary film productions was about 44 working years per year. The duration of production process ( from the idea to the TV-screen ) was about 3 years. From this time pre-production (scriptwriting and development) was on average 14 months, production 7 months, post-production 8 months and the period from the completion of a documentary film until the premier on TV about 7 months. Production process became twice as long when the production budget tripled. Expenses were divided into the phases of the production process in the following way: pre-production (13,0 %), production (48,3 %) and post-production (38,7 %). On average the price for a minute of a documentary film was euros. Over half (57,1 %) of the documentary

7 vi productions used 16mm film or Dvcam video as their main shooting format. Documentaries shot on film were twice as expensive compared to video. The share of international co-productions from the documentary film productions was 22 %. Finnish documentary film production in the current scope and form and especially the Golden Era of Finnish documentary would not be possible without strong domestic public subsidies. Among other things, YLE has the central role as a financier of documentary productions in terms of financing volume, launching of documenatary productions and operating as the main exhibition channel. The main challenge in advancing the field of documentary production is to find the right balance between business and cultural values associated in documentary films and their production.

8 vii ALKUSANAT Vuoden 2003 alussa AVEK-lehdessä julkaistiin Dokumenttikilta ry:n avoin kirje Valtioneuvostolle (ks. liite 1). Kirjeessä vaadittiin laajan tutkimuksen tekemistä suomalaisen dokumenttielokuvan tuotannosta. Luettuani kirjeen otin yhteyttä silloiseen Dokumenttikilta ry:n puheenjohtajaan Jouko Aaltoseen. Pian tutkimustyö olikin sitten jo käynnissä. Tutkimuksen ohjausryhmään valittiin dokumenttielokuva-alan keskeisten tahojen edustajina Timo Humaloja (AVEK), Petri Rossi (SES), Iikka Vehkalahti (YLE) ja Jouko Aaltonen (Dokumenttikilta ry). Tutkimustarpeiden laajahkon kartoituksen perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma, jonka ohjausryhmä hyväksyi kesäkuussa Tutkimussuunnitelman tavoitteena oli koko dokumenttielokuvatuotannon toimialan kuvaaminen. Tutkimusprosessin aikana tätä tavoitetta jouduttiin supistamaan dokumenttielokuvatuotannon rahoitus ja tuotantoprosessin kuvaamiseen. Suurin syy rajaukseen oli tutkimusaineiston sirpaleisuudesta johtunut tutkimusaineiston keräämisen työläys. Tutkimusaineiston kerääminen alkoi syyskuussa 2003 ja päättyi vasta kaksi vuotta myöhemmin syyskuussa AVEK ja SES antoivat arkistonsa tutkimuksen käyttöön sillä ehdolla, että tutkimuksessa esitettäviä tietoja ei voi yksilöidä tiettyyn tuotantoon tai tuotantoyhtiöön siltä osin kuin tiedot eivät ole julkista tietoa. AVEK:n ja SES:n tukipäätösten perustiedot ovat julkista tietoa. AVEK ja SES julkaisevat tukipäätöksensä mm. tiedostuslehdissään ja verkkosivuillaan. SES:n verkkosivuilla julkaistaan myös SES:n tukemien elokuvien synopsikset, tuotantoryhmätiedot, budjettien loppusumma ja SES:n tuen osuus elokuvan rahoituksesta. Suomen elokuva-arkisto (SEA) on koonnut julkiseen Tenhoelokuvatietokantaansa AVEK:n ja SES:n tukemista dokumenttielokuvista tietoja eri lähteistä. Lisäksi SEA julkaisee Suomen kansallisfilmografiassa rahoitustietoja elokuvateattereissa esitetyistä dokumenttielokuvista. Kansallisfilmografiaan tiedot on koottu mm. SES:lle toimitetuista tukien loppuselvityksistä. Tässä tutkimuksessa on pyritty julkaisemaan yksittäisiin tuotantoihin ja tuotantoyhtiöihin kohdistuvia tietoja vain silloin, kun niiden pohjatiedot ovat julkisesti saatavilla edellä mainituista lähteistä. Esitän kiitokset tutkimustyön taloudellisesta tuesta seuraaville organisaatioille: AVEK, YLE, SES ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. YLE järjesti työhuoneen käyttööni toimitiloistaan Helsingissä käyntejäni varten. Tutkimuksen ohjausryhmää ja diplomityöni tarkastajia Tampereen teknillisessä yliopistossa kiitän hedelmällisestä palautteesta tutkimusprosessin eri vaiheissa. Useat henkilöt uhrasivat aikaansa tutkimusaineiston keräämisessä avustamiseen. Tästä tärkeästä avusta haluan ohjausryhmän lisäksi kiittää seuraavia henkilöitä: Erja Mäki-Iso ja Juha Samola AVEK:sta, Niina Otva, Jussi-Pekka Isoviita, Harri Ahokas, Pirkko Kari, Rauha Petäjäniemi, Jouni Mykkänen ja Marja Pallassalo SES:stä, Kerstin Degerman Suomen Media Desk:stä, Juhani Wiio, Jorma Laiho, Erkki Astala, Erja Ruohomaa ja Eila Werning YLE:sta, Timo Matoniemi SEA:sta ja Irmeli Junni Illume Oy:stä. Kiitän myös

9 viii AVEK:n ja SES:n vuosien tuotantoneuvojia heidän avustaan tukipäätösten luokittelussa dokumenttielokuviksi. Kokonaisuutena tämän tutkimuksen tekeminen oli antoisa, opettava ja kärsivällisyyttä kasvattava kokemus. Tutkimusta tehtiin muutaman viikon pituisilla virkavapausjaksoilla virkatyön ja Raattama (työnimi) -dokumenttielokuvan käsikirjoittamisen ja ohjaamisen ohella kolmen vuoden aikana. Erityiset kiitokseni kohdistan elokuvaohjaaja Jouko Aaltoselle hänen pyyteettömästä ja kannustavasta tuestaan koko tutkimusprosessin aikana. Ilman perheeni kärsivällistä suhtautumisesta tutkimustyöhön tämä tutkimus ei olisi koskaan valmistunut. Suomalaisen elokuva-alan kehittämisessä tarvitaan renessanssi-ihanteen mukaista ennakkoluulotonta ja sallivaa suhtautumista eri tieteenalojen välisille näkökulmille. Diplomi-insinöörit ja elokuvaohjaajat kuuluvat samaan luovaan luokkaan. Omistan tämän tutkimuksen diplomi-insinööri Risto Jarvan muistolle. Torniossa, Antti Haase

10 ix SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...I ABSTRACT... IV ALKUSANAT... VII SISÄLLYSLUETTELO... IX LYHENTEET JA MERKINNÄT...XV 1 JOHDANTO Suomalaisen dokumenttielokuvan kultakausi Dokumentin ja dokumenttielokuvan määritelmät Katsaus suomalaisen elokuvatuotannon tutkimukseen Nomoteettinen tutkimusote Tutkimuskysymykset Tutkimuksen rakenne ja teoreettinen tutkimusaineisto AUDIOVISUAALINEN TOIMIALA JA TUKIJÄRJESTELMÄT Audiovisuaalinen toimiala ja elokuvatuotanto Euroopassa Audiovisuaalinen toimiala ja elokuvatuotanto Suomessa Elokuvien ja videoiden tuotannon alatoimiala Riippumaton elokuvatuotanto Audiovisuaalisen toimialan ja elokuvatuotannon tukijärjestelmät Euroopassa Elokuvatuotannon julkinen tuki Pohjoismaissa Elokuvatuotannon julkisen tuen perustelut ja kritiikki Liiketaloustieteen näkökulma tuen oikeutukseen Kulttuuripolitiikan näkökulma tuen oikeutukseen...23

11 x Elämäntapayrittäjän suhde liiketaloudellisiin tavoitteisiin Liiketaloustieteen kritiikki tuen myöntämisperusteista Liiketaloustieteen ja kulttuuripolitiikan näkökulmien tasapainottaminen SUOMALAISTEN DOKUMENTTIELOKUVAHANKKEIDEN PÄÄRAHOITTAJAT SES Tuotantotuen tukiryhmä Tukipolitiikan linjaukset Tukitoiminnan kehitys vuosina AVEK Lyhyt- ja dokumenttielokuvatuotannon tukiryhmä Tukipolitiikan linjaukset Tukitoiminnan kehitys vuosina YLE Tuotantoyhtiön omarahoitus NFTF EU:n Media-ohjelmat ELOKUVAHANKKEEN RAHOITUS JA TUOTANTOPROSESSI Elokuvahankkeen tuotantoprosessi Esituotanto Tuotanto Jälkituotanto Elokuvahankkeen rahoitusprosessi Tekijänoikeuksien esitys- ja levitysoikeudet kauppatavarana...52

12 xi Elokuvahankkeen rahoitusprosessin vaiheet Kansainvälisten yhteistuotantojen rahoitus Elokuvan levitystulojen jakaminen TUTKIMUKSEN OTOS JA EMPIIRINEN TUTKIMUSAINEISTO Otoksen rajauksena AVEK:n ja/tai SES:n tukemat dokumenttielokuvahankkeet kultakauden aikana AVEK:n ja SES:n tietokannat ja tukipäätösten muuttujat Tukipäätöksen luokittelu dokumenttielokuvaksi otoksessa AVEK:n ja SES:n tukiryhmät ja tukilajit otoksessa Tutkimuksen otantaprosessi Otos 1: AVEK:n ja SES:n dokumenttielokuvahankkeisiin kohdistuvat tukipäätökset vuosina Otoksen 1 reliabiliteetin arviointi Otos 2: AVEK:n ja SES:n vuosina käynnistämät dokumenttielokuvatuotannot Otoksen 2 tutkimusaineistona loppuselvitykset, väliraportit sekä tukisopimukset ja -hakemukset Otoksen 2 reliabiliteetin arviointi Muu empiirinen tutkimusaineisto Tutkimusaineiston valmistelu tilastollista analyysiä varten Tilastolliset menetelmät Rahan arvon muunnoskertoimet DOKUMENTTIELOKUVAHANKKEIDEN TUKIRAHOITUS AVEK:n ja SES:n tukirahoitus dokumenttielokuvahankkeille vuosina Tuen palautukset...87

13 xii Eniten tuetut dokumenttielokuvahankkeet Eniten tukea saaneet tuotantoyhtiöt EU:n Media -ohjelmien tukirahoitus suomalaisille dokumenteille vuosina DOKUMENTTIELOKUVATUOTANTOJEN RAHOITUS Rahoittajaryhmien määrittely ja rahoitusosuudet AVEK:n ja SES:n tukirahoitus AVEK:n ja SES:n tukirahoitus tukilajeittain AVEK:n tukirahoitus SES:n tukirahoitus AVEK:n ja SES:n yhdessä ja erikseen tukemat dokumenttielokuvatuotannot YLE:n rahoitus YLE:n rahoitus kanavittain ja rahoituslajeittain AVEK:n, SES:n ja YLE:n rahoituksen vertailu Tuotantoyhtiön omarahoitus, voittomarginaali ja kannattavuus Muu kotimainen rahoitus Muut kotimaiset rahoittajat Muun kotimaisen rahoituksen rahoittajatyypit NFTF:n tukirahoitus EU:n Media -ohjelmien tukirahoitus Muu ulkomainen rahoitus Muut ulkomaiset rahoittajat Muun ulkomaisen rahoituksen rahoittajatyypit Muun ulkomaisen rahoituksen maat...117

14 xiii 7.9 Yhteenveto rahoittajaryhmien rahoituksesta Kotimaisen ja ulkomaisen rahoituksen vertailu DOKUMENTTILOKUVATUOTANTOJEN RAHOITUSPROSESSI YLE:n rahoituspäätösten päivämäärän laskukaava Esituotantovaiheen ensimmäinen rahoittaja AVEK:n ja SES:n käsikirjoitusvaiheen tukipäätökset AVEK:n ja SES:n ennakkovalmisteluvaiheen tukipäätökset AVEK:n, SES:n ja YLE:n ennakkovalmisteluvaiheen rahoituspäätökset Tuotantovaiheen ensimmäinen rahoittaja AVEK:n ja SES:n tuotantovaiheen tukipäätökset AVEK:n, SES:n ja YLE:n tuotantovaiheen rahoituspäätökset AVEK, SES ja YLE -kolmikannan rahoitusprosessi AVEK ja YLE kaksikannan rahoitusprosessi SES ja YLE kaksikannan rahoitusprosessi Yhteenveto kolmi- ja kaksikannan rahoitusprosessista Tuotantovaiheen ensimmäisen rahoituspäätöksen saamiseen käytetty aika Tuotantovaiheen ensimmäisen rahoituspäätöksen maksamiseen menevä aika Muiden kotimaisten ja ulkomaisten rahoittajien vaikutus rahoitusprosessiin DOKUMENTTIELOKUVATUOTANTOJEN BUDJETIT Kymmenen suurinta tuotantobudjettia Tuotantoyhtiöiden yhteenlasketut tuotannot ja budjetit Tuotantobudjettien kustannuslajit...135

15 xiv 9.4 Dokumenttielokuvatuotantojen työllistävä vaikutus DOKUMENTTIELOKUVATUOTANTOJEN TUOTANTOPROSESSI Tuotantoprosessin vaiheiden kestot Tuotantoprosessin vaiheiden kustannukset Tuotantoprosessin vaiheisiin budjetoidut työpäivät Käsikirjoitus- ja ennakkovalmistelupäivien määrä ja hinta Kuvauspäivien määrä ja hinta Leikkaus- ja äänileikkauspäivien määrä Dokumenttielokuvien pituudet Kuvaus- ja esitysformaatit DOKUMENTTIELOKUVIEN KANSAINVÄLISET YHTEISTUOTANNOT Suomalainen tuotantoyhtiö päätuottajana Suomalainen tuotantoyhtiö osatuottajana YHTEENVETO JA POHDINTA Tutkimuksen tulosten yhteenveto ja johtopäätökset Tutkimuksen tarkastelu Suositukset tukiorganisaatioille ja tiedeyhteisölle LÄHTEET LIITE 1 Dokumenttikillan avoin kirje Valtioneuvostolle LIITE 2 Tuotantotukihakemus lomake (AVEK) LIITE 3 Tuotantotukihakemus Suomen elokuvasäätiölle lomake LIITE 4 Väliraportti lomake (SES) LIITE 5 Kustannusarvio lomake (AVEK) LIITE 6 Tuotanto-, levitys- ja rahoitussuunnitelma lomake (AVEK)

16 xv LYHENTEET JA MERKINNÄT ARTE Association Relative à la Télévision Européenne ARTE G.E.I.E. ARTE Groupement Européen d Intérêt Economique ARTE Zdf ARTE Zweites Deutsches Fernsehen AVEK Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus DFI Danish Film Institute EDN European Documentary Network eng. englanniksi ESEK Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus EU Euroopan Unioni LUSES Luovan säveltaiteen edistämiskeskus m miljoonaa euroa NFTF Nordic Film & TV Fund POEM Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus Satu ry Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat ry SES Suomen elokuvasäätiö SET Suomen elokuva- ja videotyöntekijäin liitto SFI Svenska Film Institutet SVT Sveriges Television VISEK Visuaalisen taiteen edistämiskeskus YLE Yleisradio Oy

17 1 1 JOHDANTO 1.1 Suomalaisen dokumenttielokuvan kultakausi 1990-luvulla alkanutta suomalaisen dokumenttielokuvan menestystä on kutsuttu suomalaisen dokumenttielokuvan kultakaudeksi (Toiviainen 2002, 258; Dokumenttikilta 2003, 17). Menestyksellä tarkoitetaan erityisesti dokumenttielokuvien voittamia lukuisia palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Viime vuosien menestynein suomalainen dokumenttielokuva Melancholian 3 huonetta esitettiin valmistumisvuotenaan (2004) 32 elokuvafestivaalilla ja se voitti 16 palkintoa sekä myytiin 12 maahan (SES 2006, 22). Menestys elokuvafestivaaleilla on osoitus suomalaisen dokumenttielokuvan korkeasta elokuvataiteellisesta tasosta (Dokumenttikilta 2003, 17; SES 2006, 7). Kansainvälisen menestyksen myötä dokumenttielokuvan arvostus myös Suomessa on lisääntynyt. Vuodesta 2002 lähtien kotimaisen elokuvan Jussi-palkinto on jaettu dokumenttielokuva -sarjassa. DocPoint - festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002 ja on kasvanut pohjoismaiden suurimmaksi dokumenttielokuvafestivaaliksi noin ihmisen kävijämäärällä. Kultakaudella tarkoitetaan dokumenttielokuvien laadun lisäksi niiden lisääntynyttä määrällistä tarjontaa eri jakelukanavissa luvulla elokuvateattereissa esitettiin vain kuusi dokumenttielokuvaa, mutta ja 1990-luvuilla määrä kasvoi huomattavasti (Toiviainen ). Vuonna 1999 ensi-iltansa sai peräti seitsemän pitkää dokumenttielokuvaa (Salmi 2003, 13). Dokumenttielokuvan kultakauden alkamiseen 1990-luvulla vaikuttivat mm. Dokumenttiprojekti -ohjelmapaikan perustaminen Yleisradion (YLE) TV2:n yhteyteen, Suomen elokuvasäätiön (SES) ja lukujen vaihteessa dokumenttielokuvaan tekemät panostukset sekä Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK) perustamisen myötä lisääntyneet tukirahat (Samola 2003, 3). Dokumenttielokuvasta on selvästi tullut yksi suomalaisen elokuvatuotannon vahvuuksista (F&L Management Services Ltd 1997, 140). Suomalaisista av-tuotteista dokumenttielokuvilla ja lastenelokuvilla on arvioitu olevan kansainvälisesti parhaimmat liiketaloudelliset kasvunäkymät (Martikainen et. al. 2001, 90,110). Dokumenttielokuva on suomalaisen kulttuurin kansainvälisintä kärkeä (Vehkalahti, 2003). Dokumentaristit ovat louhineet todellisuudesta sisällöltään harvinaisen rikkaita ja yleisönsä häikäisseitä kultakimpaleita. Kultakausi ei tekijöiden mielestä kuitenkaan ole parantanut heidän taloudellisia edellytyksiään dokumenttielokuvien tekemisessä. Dokumenttielokuvatuotannon julkinen tuki ei ole noussut näytöistä ja kasvaneista kustannuksista huolimatta (Dokumenttikilta 2003, 17). Kultakauden ironisuuden vuoksi tekijät ovat vaatineet laajan ja perusteellisen tutkimuksen tekemistä dokumenttielokuvan rahoituksesta ja tuotannosta (Dokumenttikilta 2003, 17). Dokumentaristien keskeisin vaatimus on ollut dokumenttielokuvan riittävän tukivolyymin turvaaminen, jotta kultakausi voisi jatkua (Dokumenttikilta 2003, 17).

18 2 Suomalaisen dokumenttielokuvan rahoituksen ja tuotannon tutkimiselle on siis ainakin dokumentaristien näkökulmasta voimakas tilaus. Tarkempien tutkimustarpeiden kartoittamiseksi tämän tutkimuksen ohjausryhmää sekä AVEK:n, SES:n, YLE:n ja Dokumenttikillan edustajia haastateltiin useaan otteeseen tutkimusprosessin alussa. Tutkimustarpeita tuli esille runsaasti ja ne voidaan tiivistää neljään alueeseen: 1. Dokumenttielokuvien rahoitus ja tuotantoprosessi 2. Dokumenttielokuvien levitysprosessi 3. Dokumenttielokuvia tuottavien tuotantoyhtiöiden liiketoiminta 4. Dokumenttielokuvien yhteiskunnalliset vaikutukset Nämä alueet kattavan tutkimussuunnitelman perusteella tutkimuksen ohjausryhmä, Suomen elokuvatuottajien keskusliitto ry ja Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat ry (Satu ry) allekirjoittivat tutkimuksen suosittelukirjeen, jossa tutkimuksen tekeminen arvioitiin tärkeäksi ja hyödylliseksi hankkeeksi suomalaisen elokuva-alan kehittämisen kannalta. Tutkimusprosessin aikana tutkimus rajautui lähinnä alueeseen yksi. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata AVEK:n ja SES:n tukeman dokumenttielokuvatuotannon rahoituksen ja tuotantoprosessien kehittyminen suomalaisen dokumenttielokuvan kultakauden aikana. Tutkimuksen pääpaino on yksittäisissä dokumenttielokuvatuotannoissa, mutta sen avulla välittyy myös kuva tuotantoyhtiöistä ja koko dokumenttielokuvatuotannon toimialasta. Elokuvatuotannot ovat tuotantoyhtiöiden ja toimialan toiminnan keskeisin liiketoiminta-alue. Rahoituksen osalta tutkimuksen keskiössä on tukirahoitus, koska AVEK ja SES ovat molemmat tukiorganisaatioita ja suomalainen dokumenttielokuvatuotanto on hyvin riippuvainen tukirahoituksesta. Elokuva-alan tukitoiminnan tueksi tarvitaan ajantasaista ja tutkittua tietoa. Tämä tutkimus pyrkii tuottamaan käytännönläheistä ja alan kehittämisen kannalta relevanttia tilastollista perustietoa suomalaisen dokumenttielokuvan rahoituksesta ja tuotantoprosessista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää määriteltäessä dokumenttielokuvatuotannon kehittämishaasteita ja mihin suuntaan toimenpiteitä tarvitaan niin rahoittajien, tuotantoyhtiöiden kuin tekijöidenkin tasolla. Elokuvatuotantojen rahoittajiksi on vaikea löytää uusia toimijoita, koska potentiaalisilla sijoittajilla ei ole tarpeeksi toimialatuntemusta (Martikainen et. al. 2001, 180). Sijoittaja haluaa ymmärtää yrityksen tuotteen, ansaintalogiikan ja markkinat (Martikainen et. al. 2001, iv). Toisaalta tuotantoyhtiöt edellyttävät sijoittajalta toimialatuntemusta, jotta sijoittaja toisi yritykselle rahan lisäksi myös liiketoimintaosaamista (Martikainen et. al. 2001, 130). Tämän tutkimuksen tulokset voivat auttaa (kulttuurimyönteisiä) sijoittajia ja dokumenttielokuvien tuotantoyhtiöitä löytämään toisensa ja vähintäänkin ymmärtämään toistensa tarpeita.

19 3 1.2 Dokumentin ja dokumenttielokuvan määritelmät Elokuvat voidaan luokitella niiden tyypillisten ominaisuuksien mukaan eri lajityyppeihin. Lajityyppi eli genre on elokuvatuotannon sidosryhmien ja elokuvatutkimuksen käyttämä termi (Laitinen, Raike & Viikari 2001). Dokumentti luokitellaan yleensä yhdeksi elokuvan lajityypiksi. Dokumentti määritellään usein negaationa fiktion käsitteen kautta ei-fiktiiviseksi (eng. non-fiction) elokuvaksi. Fiktioeli näytelmäelokuvan synonyymeinä käytetään usein käsitteitä pitkäelokuva, kokoillan elokuva ja teatterielokuva. Kaikki edelliset tarkoittavat (Laitinen, Raike & Viikari 2001): "...elokuvaa, joka on esitetty omana otsikko-ohjelmanaan elokuvateatterin maksullisessa yleisönäytännössä ja jonka esityskesto on vähintään 37 minuuttia. Kesto vastaa 1000 metriä 35 millimetrin elokuvaleveydellä / 24 kuvaa sekunnissa." Dokumentti viittaa elokuvaan, jonka yhteys todellisuuteen on suorempi kuin näytelmäelokuvan. Dokumenttielokuvassa esiintyvät ihmiset ja tapahtumat ovat todellisia, ts. henkilöhahmot esittävät itseään (tai kertovat itsestään) joko tapahtuvassa tai tapahtuneissa tilanteissa (Laitinen, Raike & Viikari 2001). Griersonin paljon siteeratun määritelmän mukaan dokumentti on todellisuuden luovaa käsittelyä (eng. creative treatment of actuality). Dokumenttielokuvan käsite liittyy olennaisesti keskusteluun dokumentin elokuvallisuudesta, jonka mukaan elokuvallinen dokumentti lasketaan dokumenttielokuvaksi. Pääosin keskustelu pyörii dokumenttielokuvan ja TV-reportaasin välisen rajankäynnin ympärillä, jolloin dokumenttielokuvan rahoitukseen ja yleiseen arvostukseen liittyvät kysymykset ovat keskustelun ytimessä (Kohtamäki 2001, 5). Dokumenttielokuvaohjaaja Visa Koiso-Kanttilan (2001, 25) mukaan:...sana dokumentti on kärsinyt romahdusmaisen inflaation. Tänä päivänä kaikki reaalimaailman tallenne tuntuu olevan dokumenttia, oli se sitten reportaasia, docusoapia tai suurta seikkailua ; eivätkä edes kulttuuritoimittajat ja TV-kriitikot tunne dokumenttielokuva - sanan merkityssisältöä. SES:n tuotantoneuvoja Petri Rossin (2001, 46) mukaan hänen johtoajatuksenaan on tukea elokuvallisuutta ihmisillä, tilanteilla ja toiminnalla kerrottua tarinaa vastavoimana televisioreportaasille. Elokuvallisuus termin tarkoituksena on luoda eroa luovan ja taiteellisen sekä ei-luovan ja rutiininomaisen tuotannon välille. Dokumentaristit käyttävät elokuvallisuutta argumenttina vaatiessaan suurempia rahallisia panostuksia elokuvatuotantoon. Lisäpanostuksia tarvitaan erityisesti elokuvallisuuden edellyttämään suuremman työtuntimäärän palkkoihin ja/tai parempiin tuotantotekniikoihin (esimerkiksi filmille kuvaaminen). Elokuvallisuudella pyritään myös varmistamaan dokumenttielokuvan asema taiteenlajina. Jos elokuvallisuus on elokuvan luovaa ja taiteellista vaikutusta määrittävä ominaisuus, sen määritteleminen yksiselitteisesti on mahdotonta. Elokuvallisuus on vahvasti sidoksissa kunkin tekijän ja

20 4 katsojan omaan näkemykseen siitä, miten luovuus ja taiteellisuus elokuvissa ilmenevät. Tämä puolestaan on sidoksissa yleisesti taiteessa vastaan tulevan kysymyksen: mikä tekee teoksesta taideteoksen? (Kohtamäki 2001, 8,10). Dokumentin elokuvallisuus yhdistetään joskus suoraviivaisesti elokuvan tuotanto- ja/tai esitystekniikkaan. Tällöin vain filmille kuvatut ja/tai filmiltä esitettävät dokumentit määritellään dokumenttielokuviksi. Dokumenttielokuvaksi määritellään joskus myös dokumentti, joka esitetään elokuvateatterissa. Tällöin tehdään eroa vain televisiossa esitettäviin dokumentteihin, joita kutsutaan TV-dokumenteiksi. Tämä määrittely on siinä mielessä harhaanjohtava, että elokuvateattereissa esitettävät dokumentit esitetään myös televisiossa. Luova dokumentti (eng. creative documentary) on viime vuosina levinnyt käsite, jolla tarkoitetaan taiteelliseen ilmaisuun pyrkivää dokumenttielokuvaa. Mm. EU:n Mediaohjelmissa on oma tukiryhmä luoville dokumenteille. Suomen Media Desk:in toiminnanjohtaja Kerstin Degermanin (2004) mukaan: Creative sanaa ei ole määritelty missään [EU:n Media-ohjelmien ohjeissa]. Se on veteen piirretty viiva. Sillä halutaan suoraan sanoen sulkea pois puheohjelmat, talkshowt ja kevyehköt reportaasit. Dokumenttien pitäisi siis olla elokuvallisia ja persoonallisia. Sitä [creative] ei ole varmaan koskaan kukaan pystynyt määrittelemään kunnolla. Tämän takia Mediassa voi olla dokkareita jotka on Suomessa määritelty TV-dokkareiksi. Luova dokumentti käsitettä käytetään usein synonyyminä dokumenttielokuvalle. Kun halutaan erityisesti korostaa dokumentaristin pyrkimystä taiteelliseen ilmaisuun, kutsutaan elokuvaa luovaksi dokumenttielokuvaksi. Dokumenttielokuvaan liitetään usein myös määritteet itsenäinen ja/tai tekijälähtöinen dokumenttielokuva. Itsenäinen dokumenttielokuva on itsenäisen tuotantoyhtiön tuottamaa dokumenttielokuva. Kaikki tämän tutkimuksen otokseen kuuluvat dokumenttielokuvat ovat itsenäisten tuotantoyhtiöiden tuottamia. Euroopassa itsenäisellä tuotantoyhtiöllä tarkoitetaan levittäjästä (erityisesti TV-yhtiöstä) riippumatonta tuottajaa. Amerikkalaisessa käytännössä itsenäinen tuotantoyhtiö on suurista nk. majors studioista riippumaton tuottaja (F&L Management Group Ltd. 1999, 113). Tässä tutkimuksessa itsenäisellä tuotantoyhtiöllä tarkoitetaan eurooppalaisen määritelmän mukaisesti levittäjästä riippumatonta tuottajaa. Riippumattomia tai itsenäisiä tuottajia ovat tuotantoyhtiöt, joiden enemmistöosuus ei ole TV-kanavayhtiöiden omistuksessa (Tilastokeskus 2005a, 47). Televisiokanavien näkökulmasta itsenäiset tuotantoyhtiöt tekevät niille ns. ulkoistettua tuotantoa. Tekijälähtöisessä dokumenttielokuvassa elokuvahankkeen tuotantoprosessi käynnistyy elokuvan tekijän omasta ilmaisu- ja kerrontatarpeesta. Elokuvan sisällöstä ja muodosta päättää sen tekijä eli viime kädessä dokumenttielokuvan ohjaaja. Tilaajalähtöisessä tuotannossa audiovisuaalisen tuotteen tilaaja määrittelee ja päättää sisällön suuntaviivat kaupallisten tavoitteiden pohjalta. Tämän tutkimuksen otokseen kuuluvia dokumentteja

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

ULKOMAISET RAHAVIRRAT SUOMALAISEEN AV- TEOLLISUUTEEN, TILASTOINTIPILOTTI V. 2009. Koonnut: Hannu Uotila Annukka Vähäsöyrinki Petra Theman

ULKOMAISET RAHAVIRRAT SUOMALAISEEN AV- TEOLLISUUTEEN, TILASTOINTIPILOTTI V. 2009. Koonnut: Hannu Uotila Annukka Vähäsöyrinki Petra Theman ULKOMAISET RAHAVIRRAT SUOMALAISEEN AV- TEOLLISUUTEEN, TILASTOINTIPILOTTI V. 2009 Koonnut: Hannu Uotila Annukka Vähäsöyrinki Petra Theman 1 1. Taustaa Tutkimuksen pääasiallisena aineistona käytettiin Internet-

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Milloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta

Milloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta Milloin kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus Turun perustustenvahvistuksesta Jouko Lehtonen 26.1.2012 Perustustenvahvistushanke; rakennuttajan näkökulmia tekniikkaan, talouteen ja projektinhallintaan Underpinning

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2014

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2014 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen vuonna 2014 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja Favex Finnish Film & Audiovisual Export FAVEX missio Favex edistää suomalaisen

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 1 Langh -yritykset 2 Innovaatiot Yhteistyö oppilaitosten kanssa Opinnäytetyöt

Lisätiedot

SELVITYS SUOMALAISTEN ELOKUVIEN JA TV-DRAAMAOHJELMIEN VOD-OIKEUKSISTA

SELVITYS SUOMALAISTEN ELOKUVIEN JA TV-DRAAMAOHJELMIEN VOD-OIKEUKSISTA AVOD Audiovisual works on demand SELVITYS SUOMALAISTEN ELOKUVIEN JA TV-DRAAMAOHJELMIEN VOD-OIKEUKSISTA 20.10.2008 Entertainment Law Finland, Pia Naarajärvi Tuotos ry, Katariina Kyrölä 1 SISÄLLYS: 1. Johdanto:

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO KULTTUURIVIENNIN TUKIOHJEET Vahvistettu elokuvasäätiön hallituksessa 10.5.2012 Muutokset edellisiin tukiohjeisiin kohdissa 2.1., 2.2. ja 2.4. Liite: LAKI ELOKUVATAITEEN

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

KOTIMAISEN ELOKUVAN RAHOITTAMINEN Mitä, mistä ja miten?

KOTIMAISEN ELOKUVAN RAHOITTAMINEN Mitä, mistä ja miten? KOTIMAISEN ELOKUVAN RAHOITTAMINEN Mitä, mistä ja miten? Tampereen ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelman tutkintotyö Mediatuotanto 12/2009 Saara Seppä 1 Opinnäytteen tiivistelmä Saara Seppä Kotimaisen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Yle-tutkimus. Sanomalehtien Liitto. Elokuu 2009

Yle-tutkimus. Sanomalehtien Liitto. Elokuu 2009 Yle-tutkimus Sanomalehtien Liitto Elokuu 2009 1. Johdanto Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta elokuussa 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde?

Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde? VERKATEHTAAN ALUEEN TALOUDELLINEN VOLYYMI Henna Kähkönen Hallintotieteen yo Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hämeenlinnassa 13.5.2013 1. Miten Verkatehtaan alueelle kasvanutta kulttuuritoimijoiden

Lisätiedot

Länsi-Puijon uuden rivitaloalueen reittivaihtoehtojen vertailu ja Pursutien katusuunnitelma

Länsi-Puijon uuden rivitaloalueen reittivaihtoehtojen vertailu ja Pursutien katusuunnitelma Länsi-Puijon uuden rivitaloalueen reittivaihtoehtojen vertailu ja Pursutien katusuunnitelma Juha-Matti Pohjolainen Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 Ollipekka Kangas in short Ollipekka Kangas was born in 1965 in Riihimäki. He graduated as art teacher in 1997 and Master of Arts two years later from the University

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012

www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012 www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012 IFRS-tilinpäätösselvitys 2011 Selvityksessä tarkasteltiin: Onko yhteisyritysten käsittelytavassa vaihtelevuutta? Mitkä ovat uuden IFRS 11

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

HAKUOHJE Tuotantotuki / 9.6.2015 1

HAKUOHJE Tuotantotuki / 9.6.2015 1 HAKUOHJE Tuotantotuki / 9.6.2015 1 KEHITTÄMIS- JA TUOTANTOTUEN HAKEMUSTEN KÄSITTELY Kaikkia elokuvasäätiön tukia haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. http://ses.fi/tukitoiminta/sahkoinen-hakujarjestelma/

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy?

Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy? Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy? Televisio- ja radio-ohjelmien sekä elokuvien arkistointi Lasse Vihonen / Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Tieteiden talo 19.5.2008 Laki kulttuuriaineistojen

Lisätiedot

ARS CARA AUDIOVISUAALISEN ALAN TUKEMIEN INVESTOINTINÄKÖKULMA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU YRITYSTOIMINNAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS MEDIARYHMÄ

ARS CARA AUDIOVISUAALISEN ALAN TUKEMIEN INVESTOINTINÄKÖKULMA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU YRITYSTOIMINNAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS MEDIARYHMÄ ARS CARA AUDIOVISUAALISEN ALAN TUKEMIEN INVESTOINTINÄKÖKULMA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU YRITYSTOIMINNAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS MEDIARYHMÄ TIMO EINARI TOIVONEN 2001 2 ARS CARA -KALLIS TAIDE 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Yleiselektroniikka Oyj Yhtiökokous 26.3.2015 1. Toimitusjohtajan katsaus Janne Silvennoinen 2. Taloudellinen kehitys Talousjohtaja Marika Rusko 3.

Yleiselektroniikka Oyj Yhtiökokous 26.3.2015 1. Toimitusjohtajan katsaus Janne Silvennoinen 2. Taloudellinen kehitys Talousjohtaja Marika Rusko 3. Yleiselektroniikka Oyj Yhtiökokous 26.3.2015 1. Toimitusjohtajan katsaus Janne Silvennoinen 2. Taloudellinen kehitys Talousjohtaja Marika Rusko 3. Yleiselektroniikka lyhyesti 1. Toimitusjohtajan katsaus

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI Rakkautta & Anarkiaa festivaalilla, Helsinki, 17. 27.9.2009 UUDET KOTIMAISET ANIMAATIOELOKUVAT KILPASARJA ILMOITTAUTUMISLOMAKE Täytä lomake selkeästi tikkukirjaimin ja lähetä

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37 Finland ICT R&I In 2009, business expenditure on R&D in the ICT sectors amounted to 2,865 M, down from 3,032M the year before. The share of ICT in total BERD is the highest in Europe, at 60%; In 2011,

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen Organisaation

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI Helsinki, 4.-7.9.2008 UUDET KOTIMAISET ANIMAATIOELOKUVAT KILPASARJA ILMOITTAUTUMISLOMAKE Täytä lomake selkeästi tikkukirjaimin ja lähetä se liitteineen lomakkeen lopussa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Helsingissä 5. joulukuuta 2001, Työryhmän puolesta, Airi Vilhunen puheenjohtaja

Helsingissä 5. joulukuuta 2001, Työryhmän puolesta, Airi Vilhunen puheenjohtaja Opetusministeriölle Tänä vuonna opetusministeriö on ottanut yhdeksi painopistealueekseen lastenkulttuurin ja myös lastenelokuvakulttuurin kehittämisen. Tämä on myös Lastenelokuvan kehittämisohjelman lähtökohtana.

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot