Lääkintävahtimestari. obduktioosastolla. Päiväkodissa. Luonto lähelle. Sarja: Lapsen kehitys Mentoroinnilla jämäkäksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2.2.2011. Lääkintävahtimestari. obduktioosastolla. Päiväkodissa. Luonto lähelle. Sarja: Lapsen kehitys Mentoroinnilla jämäkäksi"

Transkriptio

1 Lääkintävahtimestari obduktioosastolla Päiväkodissa Luonto lähelle Sarja: Lapsen kehitys Mentoroinnilla jämäkäksi

2 PITKÄAIKAISSAIRAUDET Pitkäaikaissairaudet-tietokanta sisältää seuraavat teokset: Alkoholiriippuvuus, Allergia ja astma, Diabetes, Keliakia, Masennus, Reuma ja Sydänsairaudet. Ajanmukaiset ja monipuoliset tiedot hoidon tavoitteista ja keinoista luovat perustan pitkäaikaissairauksien hyvälle hoidolle. 2 Tehy

3 6 K25: Kasvurauhan suojelija Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä tavallisen elämän tilanteet valmistavat pettymyksiin. 9 Väkivalta on aina poliisiasia 13 Epätietoisuutta terveysriskeistä 14 Kuolema kellarissa Obduktiopreparaattori Marko Kariniemi tekee lääketieteellisiä ruumiinavauksia espoolaisessa Jorvin sairaalassa. 20 Ammatissa: Vaietun vaivan hoitaja 24 Ympäristökasvatus säästää luontoa ja hoitajaa 28 Vauvaiässä syntyvät luottamus ja turva Neliosainen sarja lapsen kehityksestä alkaa. 33 Kokonaisuutta kuntoutukseen 34 Unen puutteessa 38 Ajoissa kivun kimppuun 40 Vaalit laitoksessa 43 Esittelyssä Tehyn Akateemiset 46 Näin meillä: Irlanti odottaa aikaa parempaa 52 Me kaksi: Suora ja rehti 54 Luottamuksella Uudessa sarjassa tavataan tehyläisten etujen valvojia. 56 Tuloksellisuuskampanja onnistui 57 Tehyn jäsenmaksut Homous tieteen silmin 62 Meidän tiimin mentorit 72 Tieni tähän: Uudessa kehossa Tässä numerossa 14 Elämän päätepisteessä 2/11 74 Ihana arki KANSI: ANNIKA RAUHALA Vakiot 10 Lyhyesti 23 Kolumni 32 Terveys 39 Puheenjohtajalta 44 Tiedotukset 49 Tehy-uutiset 50 Hyötysivut 55 Tehy palvelee 70 Tutkimus 71 Sana on vapaa 74 Ihana arki 58 Havaintoja seksuaalisuudesta Tehy

4 Liity netissä Saat liittymislahjan postissa! Opiskelija Liity jo nyt Facebookissa oma ryhmä Tehy Opiskelijat Opiskelijajäsenen edut Ilmainen opiskelijajäsenyys Vastuu- ja oikeusturvavakuutus (voimassa koti- ja ulkomailla) työharjoittelun, keikka- ja kesätöiden vahinko- ja ristiriitatilanteita varten. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Muut edulliset henkilö- ja omaisuusvakuutukset Kalenteri Tehy-lehti 16 numeroa vuodessa Lomaetuja ja risteilymahdollisuuksia Juridinen palvelu oikeusturvakysymyksissä Työpaikkakohtainen neuvonta ja tuki (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja ammattiosastojen toimijat) Tehyn 14 aluetoimiston palvelut ympäri Suomen Tehyn jäsensivut ja opiskelijoiden omat sivut Maksuton jäsenyys Terveydenhuoltoalan työttömyyskassassa Polttoaine-etu (Teboil) Lehtietu (Yhtyneet Kuvalehdet) Tehyläisiä ammatteja apuvälineteknikko bioanalyytikko ensihoitaja fysioterapeutti geronomi jalkaterapeutti kuntoutuksen ohjaaja kätilö lähihoitaja naprapaatti osteopaatti röntgenhoitaja sosionomi sairaanhoitaja suuhygienisti terveydenhoitaja toimintaterapeutti Kun olet työssä (kesä-, keikkatyö), ota ongelmatilanteissa yhteyttä työpaikkasi tehyläiseen luottamusmieheen. Saat neuvoja ja vinkkejä myös Tehyn aluetoimistoista ja keskustoimistolta. Sähköpostipalvelu vain opiskelijoille: tai 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Maija Joutjärvi (ma) Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) Tabut rikki Osallistuin viime marraskuussa naistenlehtien asemaa ja sisältöä pohtineeseen seminaariin. Päätoimittajapaneelissa nousivat esiin tabut, joita lehdillä saattaa olla. Tabuja ovat aiheet, joista ei jostain syystä uskalleta tai haluta kirjoittaa. Jäin miettimään, onko Tehy-lehdellä tabuja, joita me emme toimituksessa tunnista tai tunnusta. En ole vielä keksinyt ainuttakaan. Tabuista kirjoittaminen ei välttämättä johdu toimituksen ennakkoluulottomuudesta tai valveutuneisuudesta, vaan se syntyy lukijoistamme ja aihepiiristämme. Sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaiset kohtaavat ihmisiä usein vaikeissa, kiusallisissa ja surullisissa elämäntilanteissa. Roolit putoavat väkisinkin pois, eikä tabuille ole tilaa. Hoitajien on säilytettävä ammatillisuutensa ja asiallisuutensa, mutta kyettävä silti osoittamaan empatiaa ja puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Tabujen kehitys etenee kaavan mukaan. Aluksi kiusalliseksi koetusta asiasta vaietaan. Sen jälkeen siitä voidaan ryhtyä keskustelemaan kevyesti, mutta keskustelu ei johda mihinkään. Vihdoin joku nostaa asian puheenaiheeksi, ja jotkut ryhtyvät voimakkaasti vastustamaan sen käsittelyä. Tabujen rikkominen vaatii rohkeita ihmisiä, jotka ovat valmiit ottamaan asiasta puhumisen riskin. Tehyläisissä näitä rohkeita riittää. Yleisimmät tabut liittyvät seksuaalisuuteen, mutta myös sairaudet ja kuolema voivat olla tabuja. Seksuaalisuutta on lehdessä käsitelty eri näkökulmista useaan otteeseen, ja eri sairaudet ovat tavanomaisia juttuaiheitamme. Tässä lehdessä kohtaamme kuoleman. Sairaalan johto ei antanut seurata ruumiinavausta alusta loppuun, joten tämä tabu on vielä rikkomatta. Riitta Hankonen Toimittaja Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Kasvurauhan suojelija Professori Liisa Keltikangas-Järvinen pitää kilpailua haitallisena lasten kasvulle. Sinikka Sajama Kuvat Pia Inberg 1 Millainen on hyvä kasvuympäristö alle kouluikäiselle? Se vaihtelee lapsen kehitysvaiheen mukaan. Lapsi hyötyy aina rauhallisesta ja tasapainoisesta ympäristöstä, jonka hän kokee hallitsevansa. Nykymaailmassa ei ole puutetta virikkeistä vaan kasvurauhasta. 2 Miten päiväkotien suuret ryhmät näkyvät lapsen käyttäytymisessä? Sosiaalisen käyttäytymisen malliksi tulee pärjääminen ja puolensa pitäminen, ei toisen huomioon ottaminen. Sen välittömät vaikutukset näkyvät väsymyksenä ja levottomuutena. Lapset hälisevät ja huutavat kotiin tullessaan kuin olisivat edelleen ryhmässä. Pitkälle ulottuvia vaikutuksia ovat aggression, keskittymiskyvyttömyyden, tottelemattomuuden ja koululevottomuuden lisääntyminen. 3 Kasvaako puoliaan pitävästä, aggressiivisesta lapsesta pärjäävä aikuinen? Monet vanhemmat ajattelevat, että aggressiivisuus on osoitus pärjäämisestä ja muuttuu aikuisena positiiviseksi selviytymiskeinoksi. Näin ei tapahdu. Aggressiivinen käytös lapsena ennustaa vaikeuksia kaikissa elämän vaiheissa. 4 Osataanko päiväkodissa ottaa huomioon lasten temperamenttierot? Kyse ei ole niinkään osaamisesta kuin edellytyksistä. Jos kirurgille annetaan leikattavaksi kolme potilasta yhtä aikaa ja huonot työvälineet, hänen osaamistaan on mahdoton arvioida. Sama koskee yksilöllisten erojen huomioimista suuressa lapsiryhmässä. 5 Miten kilpailu vaikuttaa lapseen? Meillä ajatellaan, että mitä aikaisemmin lapsi tottuu kilpailuun ja stressiin, sitä paremmin hän kestää niitä aikuisena. Tämä on vastoin kaikkia tutkimustuloksia. Pienen lapsen psyyke ei kestä häviämistä. Kilpailuttaminen ei opeta häviämisen taitoa vaan kolhii itsetuntoa ja lisää aggressiivisuutta. Mitä pidempään lasta voidaan suojata häviämisen kokemuksilta, sitä enemmän hänelle ehtii kehittyä niitä valmiuksia, joilla hän aikuisena ne kestää. 6 Onko olemassa lapsille sopivaa reilua kilpailua? Ei ole, koska ei ole kilpailua ilman voittajia ja häviäjiä. Tavallinen elämä tarjoaa aivan tarpeeksi tilanteita, joissa lapsi kokee pettymyksiä ja harjaantuu kestämään niitä. 7 Voiko synnynnäistä temperamenttia muuttaa tai jalostaa? Miksi pitäisi? Eivät erilaiset temperamentit ole toisiaan parempia tai huonompia. Onko meidän niin vaikea hyväksyä, että ihmisessä on jotain valmiiksi annettua, johon hän ei voi itse vaikuttaa? 8 Määrääkö temperamentti, miten ihminen toimii eri tilanteissa? Ei. Se määrää, miten asiat ja tilanteet meihin vaikuttavat, millaisia tunnetiloja ne meissä herättävät. Ihminen kuitenkin päättää, miten hän näissä tunnetiloissa käyttäytyy. Tämä on oleellista, ja siihen voidaan vaikuttaa kasvatuksen, oppimisen ja kokemuksen kautta. 9 Onko temperamentilla merkitystä aikuisiässä? Ehdottomasti. Temperamenttierot selittävät esimerkiksi suuren osan arjen kahnauksista. Harvoissa perheissä riidellään arvomaailman asioista, kuten EU:sta tai maailmanrauhasta. Yleensä riidat syntyvät erilaisista tavoista toimia. Joku jättää tavaransa hajalleen ja myöhästelee, toinen ei osaa tehdä päätöksiä eikä siedä muutoksia. Emme aina muista, ettei kyse ole ilkeydestä tai kiusaamisesta, vaan temperamenttieroista. Millaisia temperamenttipiirteitä 10 nykymaailma suosii? Yksi yleinen kupla on ajatus sosiaalisuudesta ylivertaisen positiivisena ominaisuutena. Kuvittelemme, että sosiaalinen ihminen tulee hyvin toimeen työyhteisössä ja osaa ratkaista sosiaaliset ongelmat. Sosiaalisuus on kuitenkin eri asia kuin sosiaaliset taidot. Se on synnynnäinen temperamenttipiirre, jota kuvaa sana seurallisuus. Sosiaalisten taitojen oppiminen on mahdollista kaikille temperamentista riippumatta. 6 Tehy

7 Liisa (Anna-Liisa) Keltikangas-Järvinen, 64 Helsingin yliopiston psykologian professori Kokeellisen persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja Tutkinut temperamentteja ja temperamenttieroja Työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta Vuoden professori 2008 Hyvän Tiedon Omena -tunnustuspalkinto 2011 Lukuisia temperamenttia ja kasvatusta käsitteleviä kirjoja Perheeseen kuuluvat aviomies ja kolme lasta Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä työelämässä yliarvostetaan ihmisen persoonallisuuden merkitystä. Sitä tärkeämpiä ovat osaaminen ja asiantuntijuus. Tehy

8 K-25 Mika Waltarin teokset herättivät Liisa Keltikankaan kiinnostuksen kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen Seinäjoen tyttölyseossa. Helsingin yliopiston kirjaston lukusalin juhlallinen tunnelma sinetöi akateemisen uravalinnan. Ensimmäisten hänen ohjaamiensa väitöskirjan tekijöiden ura on edennyt jo professuuriin saakka. Miten sosiaalisuuden 11 suosiminen näkyy työelämässä? Jo työpaikkailmoituksissa ja työhakemuksissa kaikki tuntuvat tulevan kaikkien kanssa toimeen. Eräs sairaanhoidonopettaja kertoi lukeneensa 200 portfoliota, jotka alkoivat: olen hyvin sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut ja aktiivinen. Hän päätti valita ensimmäisen, joka kuvaisi itseään jotenkin muuten. Onko sosiaalisuus hyvän 12 johtajan ominaisuus? Ei ainakaan tuulisella paikalla. Sosiaaliselle ihmiselle on tärkeää, että hänestä pidetään. Hänen on vaikea tehdä ikäviä päätöksiä, vaikka yrityksen etu niin vaatisi. Tunteiden ja intuition perusteella tehdyt ratkaisut ovat usein epäoikeudenmukaisia. Millaisia ominaisuuksia 13 työelämä kaipaa? Se ei kaipaa tiettyjä temperamenttipiirteitä vaan osaamista ja asiantuntijuutta. On turha kuvitella, että työt hoituvat, kun palkataan oikeanlaisia persoonallisuuksia. Työelämässä tärkeitä ovat ammattitaitoinen ja vastuuntuntoinen työnteko, lojaalisuus, solidaarisuus ja kunnioitus työtoveria kohtaan. Mitä ovat hyvän johtajan 14 ominaisuudet? Tärkeintä on työtovereiden ja toisten työn kunnioittaminen. Muita kaikille yhteisiä vaatimuksia ei ole, ei myöskään yleispätevää johtamisen oppia. On väärin kuvitella, että johtaminen olisi irrallaan asiantuntemuksesta, työn sisällön hallinnasta. Ei sairaanhoitajia voi johtaa, ellei tunne hoitotyön arkea. Missä työelämän taidot 15 kehittyvät? Työssä. Niiden kuivaharjoittelu ei ole kovin tehokasta. On valitettavaa, että meillä väheksytään innovatiivisuuden ja uudistumisen nimissä kokemuksen kautta kehittyneiden työtaitojen arvoa. Mikä synnyttää ja ylläpitää 16 työpaikkakiusaamista? Syitä on lukemattomia. Tärkeintä on ymmärtää, että kiusaaminen on aina koko työyhteisön ongelma. Sen käynnistämiseen riittää yksi ihminen, mutta sen jatkumiseen tarvitaan koko yhteisö. Silmänsä sulkijoilla ja hyväksyjillä on suuri merkitys ja vastuu. Millainen on hyvä työyhteisö? 17 Sen jäsenet voivat käyttää ammattiosaamistaan laajasti ja vaikuttaa työhönsä. He kokevat johtamisen oikeudenmukaiseksi. Ainoaa oikeaa johtamistapaa ei ole. Kohtalaisen autoritaarinen ote luo turvallisen oppimisympäristön koululuokassa. Jos toiminta ei vaadi tiukkaa johtamista eivätkä ihmiset siihen sopeudu, demokraattinen toimintamalli on oikea ratkaisu. Mitkä ovat oman työpaikkasi 18 hyvät ja huonot puolet? Hyvää on tekemisen vapaus ja mahdollisuus olla nuorten ihmisten joukossa. Huonoa on turhanpäiväisen hallinnon lisääntyminen ja kilpailun tuominen sinne, mihin se ei kuulu. Kaikki eivät halua tai kestä jatkuvaa taistelua mahdollisuuksista ja rahoista. Se karsii lahjakkuuksia. Mitä osaat paremmin kuin muut? 19 Minulla on periaate, että esiinnyn julkisuudessa vain asiantuntijaroolissa. En vastaa persoonaani koskeviin kysymyksiin. Missä koet epäonnistuneesi? 20 Voi, monessa, mutta niitäkään en halua julkisesti eritellä. Mistä olet kotoisin? 21 Isäni oli juristi, jonka uran ja työpaikkojen mukaan muutimme ympäri Etelä-Pohjanmaata koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Voinkin sanoa olevani kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja sen lisäksi aika monelta paikkakunnalta. Millainen on tavallinen 22 työpäiväsi? Hyvin vaihteleva, mutta tavattoman pitkä: yleensä 14 tuntia kuutena päivänä viikossa. Miten rentoudut? 23 Vaihtamalla yhden työn toiseen. Ajatus täydellisestä tekemättömyydestä on minulle vieras. Paras vuodenaika? 24 Alkusyksy. Paras lukemasi kirja? 25 Vaihtelee ikäkauden ja elämäntilanteen mukaan. Luen paljon kaunokirjallisuutta laidasta laitaan, jos ei muuta niin dekkareita. Olen niidenkin suurkuluttaja. 8 Tehy

9 Ajankohtaista Väkivalta on aina poliisiasia Työhön liittyvästä lievästä pahoinpitelystä tuli virallisen syytteen alainen rikos. Sinikka Sajama Tehyn kymmenen vuotta vanha tavoite toteutui, kun työhön liittyvät lievät pahoinpitelyt muuttuivat vuoden alusta virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Muutos parantaa väkivallan uhrien asemaa ja antaa työnantajalle ja työsuojelulle mahdollisuuden puuttua entistä johdonmukaisemmin työtekijöihin kohdistuvaan väkivaltaan. Aikaisemmin lievä pahoinpitely on ollut asianomistajarikos, jonka esitutkintaa poliisi ei ole voinut suorittaa ilman uhrin esittämää rangaistusvaadetta. Käytännössä lievät väkivaltatapaukset ovat usein jääneet ilmoittamatta. Lakimuutoksen jälkeen poliisilla on oikeus käynnistää tapauksen tutkiminen ja saattaa tekijä vastuuseen riippumatta uhrin tahdosta. Oikeus ilmoituksen tekemiseen on ollut aina muillakin kuin uhrilla, mutta lakimuutos varmistaa esitutkinnan käynnistymisen myös ulkopuolisen ilmoituksen perusteella tai poliisin omasta aloitteesta. On työnantajan vastuulla varmistaa, että työturvallisuuslain vaatimat menettelytapaohjeet ja riskien arviointikäytännöt ovat ajan tasalla jokaisella työpaikalla. Vaatii uusia sääntöjä Laki koskee kaikkia työntekijöitä, jotka joutuvat lievän pahoinpitelyn kohteeksi työtehtäviensä vuoksi. Pahoinpitelyn tekopaikka tai -aika ei vaikuta virallisen syytteen nostamiseen. Teko voi tapahtua työpaikalla tai esimerkiksi kotihoidossa asiakkaan kotona. Ratkaisevaa on väkivallan ja työtehtävien välinen yhteys. Eduskunta rajasi uudistuksen koskemaan vain ulkopuolisten, kuten asiakkaan tai vierailijan, tekemää väkivaltaa. Työntekijöiden keskinäinen väkivalta tulee käsitellä edelleen työpaikan normaalien työturvallisuuskäytäntöjen mukaisesti. Aikaisemmin monet työnantajat ovat pitäneet turhana tehdä rikosilmoitusta, joka ei johda tutkintaan. Nyt he ovat saaneet mahdollisuuden viedä lievätkin pahoinpitelyt poliisin tutkittavaksi, lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen oikeusministeriöstä sanoo. Hän korostaa, että lakimuutoksen käytännön merkitys riippuu siitä, miten työpaikoilla tartutaan uuteen mahdollisuuteen. Suomessa ei ole yleistä rikosten ilmoittamisvelvollisuutta, joten asia on varmistettava sopimalla tarkoituksenmukaisista menettelytavoista. Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto muistuttaa, että työturvallisuudesta vastaa lain mukaan työnantaja. On työnantajan vastuulla varmistaa, että työturvallisuuslain vaatimat menettelytapaohjeet ja riskien arviointikäytännöt ovat ajan tasalla jokaisella työpaikalla. Tämä edellyttää asian käsittelyä työsuojelutoimikunnissa sekä henkilöstön kouluttamista ja riittävää tiedottamista. Vuoriluodon mukaan rikosilmoitusten kattava tekeminen on tärkeää myös siksi, että ilmiön laajuudesta ja vakavuudesta saadaan todenmukainen kuva. Ei aiheuta vammoja Pahoinpitelyrikokset jaetaan törkeään, tavanomaiseen ja lievään. Pahoinpitely katsotaan lieväksi, jos se on määritelmän mukaan kokonaisuutena arvostellen vähäistä. Käytännössä lieväksi pahoinpitelyksi voidaan tulkita sellainen toiseen ihmiseen kiinni käyminen, joka ei aiheuta vammoja. Se voi olla esimerkiksi tönimistä, läpsimistä, riuhtomista tai tukistamista. Lain mukaan myös henkinen väkivalta voi periaatteessa täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Käsite on kuitenkin rikosoikeudellisesti hyvin epäselvä. Henkisiä väkivaltarikoksia on käsitelty niin harvoin rikosoikeudessa, ettei niistä ole juurikaan oikeusnäyttöä eikä vakiintunutta tunnusmerkistöä. Yksittäistä sanaa tai tekoa tuskin voi määritellä henkiseksi väkivallaksi. Sen pitää olla pitempään jatkuvaa, toista henkisesti vahingoittavaa toimintaa, Marttunen arvioi. Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Terveyspalveluista direktiivi Euroopan parlamentti on hyväksynyt uuden direktiivin, joka selkeyttää potilaiden oikeuksia hakeutua hoitoon toisessa EU-maassa. Lainsäädäntö tuo selvyyttä korvaussääntöihin myös, kun hoitoon hakeutumiseen vaaditaan ennakkolupa. Uusien sääntöjen mukaan EU-kansalaiselle on korvattava hänen toisessa jäsenmaassa saamansa hoidon kustannukset, jos samantyyppinen hoito ja kulut korvattaisiin myös hänen kotimaassaan. Viranomaiset voivat vaatia, että potilas pyytää ennakkolupaa sellaiseen hoitoon, johon kuuluu yöpymisiä sairaalassa tai erikoisterveydenhoitoa. Parlamentin vaatimuksesta viranomaisten on perusteltava kieltäytyminen jollakin syyllä, kuten potilaita tai suurta yleisöä uhkaavilla riskeillä. Hyväksyttävistä kieltäytymisperusteista on luettelo. Terveydenhuoltoalan työntekijöitä edustava Euroopan julkisten palveluiden liitto EPSU pitää tärkeänä, että terveydenhoitopalveluita haetaan ensisijaisesti omasta maasta. Se on tyytyväinen direktiivin kirjaukseen, jonka mukaan jäsenmailla on velvollisuus tarjota asukkailleen riittäviä ja laadukkaita kaikkien saatavilla olevia terveyspalveluita. Nykyään EU-maat käyttävät noin prosentin terveydenhoitorahoistaan rajojensa ulkopuolella annettavaan hoitoon. Uudet säännöt koskevat niitä, jotka itse päättävät etsiä hoitoa ulkomailta. (VT) Eurooppalainen kortti Suomessa sairausvakuutetut ovat oikeutettuja lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon oleskellessaan tilapäisesti EU- tai Eta-valtioissa tai Sveitsissä. Hoitoa on annettava myös pitkäaikaissairauden akuuttiin tarpeeseen sekä raskauden ja synnytyksen takia. Sairaanhoidon todellisista kustannuksista vastaa Suomen valtio. Asiakas maksaa hoidosta vain asiakasmaksun. Euroopassa oikeus hoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka voi tilata ilmaiseksi Kelasta. Matkavakuutus täydentää eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Erityisen tärkeä eurooppalainen sairaanhoitokortti on vakavissa tapauksissa. Kortilla asiakas maksaa hoidosta saman hinnan kuin hoitoa antavan valtion asukkaat, kertoo pääsuunnittelija Noora Heinonen Kelan terveysosastolta. Vain suomalaisella on eurooppalainen kortti. Kela haastaa matkailijat pitämään kiinni oikeuksistaan ja tilaamaan kortin. (VT) kela.fi/asiointi. Kirjaudu verkkopankkitunnuksilla. Työelämä yleisesti on kohentunut, mutta kuntasektorilla on useissa työelämän laadun tekijöissä tilanne huonompi kuin muilla sektoreilla. Työolot kohentuneet Työelämän laatu on kohentunut vuoden 2010 aikana yllättävän nopeasti taantuman aiheuttaman pudotuksen jälkeen. Epävarmuus vaivaa edelleen, mutta tilanne on huomattavasti edellistä vuotta parempi. Hyvästä kehityksestä huolimatta työolot eivät ole vielä palautuneet taantumaa edeltävälle tasolle. Työn mielekkyyden kokemukset ovat heikentyneet julkisella sektorilla. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta työolobarometrista. Työn mielekkyyden kokemisen heikentyminen on sosiaali- ja terveyssektorilla vakava asia. Hyvältä ei näytä sekään, että kuntasektorilla useissa työelämän laadun tekijöissä tilanne on huonompi kuin muilla sektoreilla. Tarkemmat tiedot saamme vasta kuntabarometrista, Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto sanoo. Kyselyssä oli ensimmäistä kertaa mukana työehdoista sopimisen tapa. Tietoja on kerätty kahdesta yleisimmin paikallisesti sovittavasta asiasta, työajoista ja palkkauksesta. Jos henkilöstö on mukana sopimassa palkkaukseensa liittyvistä asioista joko paikallisen sopimuksen kautta tai yksilöllisesti, lopputulokseen ollaan selvästi tyytyväisempiä kuin, jos palkoista on sovittu pelkästään yleisin työehtosopimuksin. Toisaalta paikallinen sopiminen lisää ristiriitoja ja paineita avoimuuteen. Tuottavuuteen, palveluun tai laatuun liittyviä asioita kehitettiin lähes joka toisella työpaikalla. Yleisintä on ollut työturvallisuuteen tai työntekijöiden osaamiseen ja ammattitaitoon vaikuttaminen. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua työpaikkansa kehittämiseen ovat lisääntyneet useiden vuosien ajan. Hieman yllättävää on havaita sairauspoissaolojen vähentyminen usean vuoden aikana. Eniten sairauspoissaolot olivat vähentyneet vanhimmissa ikäluokissa. Ay-jäsenyyden suosio on laskenut, mutta naiset kuuluvat liittoon miehiä useammin. (RH) Työolobarometri on osoitteessa ANNIKA RAUHALA 10 Tehy

11 Herkuton päiväkoti ANNIKA RAUHALA Yleissitovat ruotsiksi Yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan jatkossa myös ruotsiksi. Sopimukset kääntää ja julkaisee sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Yleissitovat työehtosopimukset on tähän asti julkaistu internetissä suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan, millä kielellä työmarkkinajärjestöt ovat Yli suomalaista tekee vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa. Tähystys Löydöksiä mediasta Miesvaltaisten alojen ei tarvitse tinkiä yhtään mistään, mutta niiden kannattaa sietää, että naisvaltaiset liitot tekevät parempia palkkaratkaisuja. STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen Suomen Kuvalehti 2/2011 toimittaneet sopimuksen julkaistavaksi. Useimmiten ne on julkaistu vain suomeksi. Muutoksella halutaan turvata ruotsinkielisen väestön perustuslakiin, kielilakiin ja Ahvenanmaan itsehallintolakiin perustuvat kielelliset oikeudet. Koska yleissitovat työehtosopimukset velvoittavat kaikkia työnantajia, niiden tulkinnan on oltava helppoa kielestä riippumatta. (VT) Suomen Liikunta ja Urheilu ry Kun alan puhua tulevasta kuolemastani hyvien ystävieni tai lasteni kanssa, rohkeus kasvaa. Se ei tunnu yhtään kivemmalta eikä helpommalta kuin ennenkään, eikä sitä pidä odottaakaan. Jokin päivä voin kuitenkin huomata, että minulla on enemmän sanastoa asiasta puhumiseen. Sairaanhoitaja Miia Salonen Voi hyvin 1/2011 Jos työpaikoilla ei ole oikeasti pohdittu henkilökohtaisen palkanlisän kriteerien soveltamista, työntekijöille voi tulla tunne, että lisiä jaetaan vain pärstäkertoimen perusteella. STTK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio, Taloussanomat Kouvolan päiväkodeissa on vietetty lasten syntymäpäiviä ilman karkkia ja muita herkkuja viime syksystä saakka. Uusi sääntö otettiin käyttöön vanhempien aloitteen ja kaupungin ravitsemussuositusten takia. Taustalla on ajatus, että lasten vanhemmilla on oikeus päättää, syövätkö heidän lapsensa herkkuja. Päätöstä puoltavat myös lasten hampaiden terveys ja lisääntynyt lihavuus. Päiväkodeissa on herkkujen syömisen sijaan vietetty synttärit leikkien ja laulaen. Lapset eivät ole osanneet herkkuja kaivata. Asiasta kertoi Keskilaakso-lehti. (MJ) Työniloa työpaikoille Tampereen yliopisto antoi vuoden alussa työnilonjulistuksen. Se on aikaisemmin tehnyt työrauhanjulistuksia, mutta sanalla on ristiriitaisia merkityksiä. Julistus haastaa pohtimaan suomalaisilla työpaikoilla pomoista alaisiin, millä tavoin työniloa saataisiin lisättyä eikä vain miettiä sitä, mikä on vialla tai kuka on syyllinen. Työnilon saavuttamisen keinojen lisääminen on tärkeää, koska useat työolobarometrit kertovat pessimististä viestiä työelämän tilasta. Tosiasiat on tunnistettava, mutta julistuksella halutaan välittää viestiä, että jokainen voi vaikuttaa työhyvinvointiinsa. Useiden tutkimusten mukaan työnilo ja tuloksellisuus liittyvät toisiinsa, joten siitä hyötyy niin työntekijä kuin työnantajakin. (MJ) Joka kolmas yritys tai organisaatio näkee työhyvinvoinnin strategisena menestystekijänä. Kaksi kolmesta näkee asian toisarvoisena, toimii autoritaarisesti ja johtaa joukkojaan kuin armeijaa. Suomi on työpaikkakiusaamisen ja häirinnän ykkösmaa Euroopassa. Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka Turun Sanomat Huonosta kohtelusta kannattaisi ottaa mieluummin yhteyttä luottamusmieheen tai ammattiliittoon kuin kirjoittaa Facebookiin. PAMin varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen Kansan Uutiset Tehy

12 Lyhyesti Terveystapaamisia työttömille Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään työterveyshuollon ulkopuolelle jääville työikäisille terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia. Laki tulee voimaan toukokuussa. Tutkimus osoittaa, että pitkäaikaistyötön ei työllisty ilman erityistoimenpiteitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiskumppanuushanke kehitti työttömien terveyspalvelujen paikallisia toimintamalleja vuosina Työttömyys ja heikkenevä terveys on toisiaan vahvistava huono kierre. Terveysongelmat ja työkyvyssä olevat puutteet ovat monissa tapauksissa syynä syrjäytymiselle työmarkkinoilta. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivat tai mielenterveyshäiriöt tulee ottaa huomioon työllistämistoimenpiteiden suunnittelussa. Seurantatutkimukseen osallistuneissa osahankkeissa oli yhteensä noin asiakasta, joista yli kävi terveystarkastuksessa. Kolmella neljästä terveystarkastuksessa käyneistä todettiin tai oli jo aiemmin todettu jokin kansanterveydellinen riskitekijä. Runsaat puolet asiakkaista jatkoohjattiin terveyskeskuksen palveluihin. (MJ) Suomen väkiluku on Ketjuttaminen vaikeutuu Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö on tiukentumassa. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä olisi pysyvä. Muutosten tavoitteena on vähentää perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, erityisesti perusteetonta toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöä. Muutos parantaa niiden työntekijöiden asemaa, joiden kanssa on irtisanomissuojan kiertämiseksi solmittu toistuvia määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimuslain muutos määrittelee kriteerit, joilla arvioidaan tarjolla olevan työn pysyvyys. Esityksessä ei säädetä siitä, monenko perättäisen määräaikaisen sopimuksen tai kuinka pitkän ajan kestävä sopimusten ketju on sallittua. Arviointi edellyttää aina kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden yhteistä tarkastelua. Jos määräaikainen sopimus on tehty ilman perusteltua syytä, sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaiset työsuhteet ovat yksityisellä sosiaalipalvelualalla suuri ongelma osittain siksi, että ostopalvelusopimuksia on käytetty määräaikaisuuksien perusteena. Lakimuutos selkeyttää tilannetta, Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara sanoo. Lakimuutoksen taustalla on Korkeimman oikeuden päätös keväältä Sen mukaan vantaalaisen päiväkodin työsopimusten uusiminen vuodeksi kerrallaan ostopalvelusopimuksina kymmenen vuoden aikana oli laillinen menettely. Jos KKO:n linjaus olisi jäänyt voimaan, voitaisiin yksityisellä sosiaalialalla aina käyttää määräaikaisia sopimuksia. (RH) Tilastokeskus Paras savuton Onko työpaikkasi jo julistettu savuttomaksi tai onko savuttomuus suunnitteilla? Parhaillaan on käynnissä valtakunnallinen Paras Savuton Työpaikka -kilpailu. Kilpailuun ilmoittautumisaika päättyy Vuoden 2011 voittaja julkistetaan ja palkitaan Ilmoittautuminen osoitteessa savutonsuomi.fi Kalenteri Koonnut Johanna Pakarinen, Työyhteisöille suunnattu sählyturnaus Kokkolan urheilutalo Tiivistä toimintaa Tehyssä koulutus Härämän kuntokeskus, Ylihärmä Lähihoitajien jäsenilta Hotelli Scandic City, Hämeenkatu 1, Tampere Pohjoista Taigaa-näyttely Galleria Ferin, Helsinki Reko Lundán: Teillä ei ollut nimiä Teatteri Kultsa, Helsinki KAISA SIREN 12 Tehy

13 Ajankohtaista Epätietoisuutta terveysriskeistä Matkailijoiden terveystiedoissa on parantamisen varaa. Erityisesti nuoret ovat tietämättömiä maailmalla vastaan tulevista tartuntariskeistä. Vesa Turunen Tuore kyselytutkimus paljastaa, että suomalaiset lähtevät ulkomaanmatkoille varsin köykäisen terveystiedon varassa. Suomalaisten suosimien matkakohteiden riskinä olevien A- ja B-hepatiittien tartuntareitit ovat monelle epäselvät. Noin puolet osaa nimetä vähintään yhden tartuntareitin, mutta näiden kahden eri taudinaiheuttajan tartuntareitit menevät vastaajilla melko yleisesti sekaisin, kertoo tutkimuspäällikkö Anni Palosaari Research Insight Finlandista. Hälyttävää kyselyn valossa on se, että kolmannes vastaajista ei osannut nimetä yhtään A- tai B-hepatiitin tartuntatapaa. Hepatiittiriskin kokemiseen vaikutti matkakohteen sijainti ja tuttuus. Vastaajat arvioivat virheellisesti tartuntariskin kaukokohteissa lähikohteita suuremmaksi. Esimerkiksi puolet vastaajista arveli, ettei Kreikassa ole hepatiittiriskiä. Samaa luuli 43 prosenttia Virosta. Thaimaasta näin otaksui vain 8 prosenttia. Kaikki kolme maata kuuluvat kohtalaisen tartuntariskin alueisiin. Matkailijoista viidennes tai jopa neljännes ei osannut lainkaan sanoa, onko matkakohteena olevassa maassa hepatiitti- tai malariariskiä. Tiedon puute näyttää vaivaan varsinkin nuoria. Matkaa suunnittelevista erottui joukko, joka ei tunne riskejä lainkaan. Heitä on noin joka kolmannes. Etenkin nuoret miehet vähättelevät tai jopa hakevat riskejä. Oikean tiedon lähteillä Matkaajan terveystietoa ja rokotus- ja lääkityssuosituksia etsitään yleisimmin internetistä. Runsas 60 prosenttia mainitsee lähteekseen informatiiviset sivustot, kuten THL ja rokote.fi. Tietoa haetaan myös terveysasemalta ja neuvolasta (41 %) sekä matkanjärjestäjiltä (38 %). Nuorilla sosiaalisen median ja ystävien merkitys tietolähteenä on merkittävä. Kolmannes vuotiaista etsii rokotustietoa keskustelupalstoilta ja 40 prosenttia tuttavapiiristä vuotiaista keskustelupalstoja käyttää joka kymmenes ja ystäviinsä turvautuu joka viides. Etenkin nuoret luottavat sosiaalisen median ja ystävien kautta saamaansa tietoon, korostaa Palosaari. Koska suomalaisten matkustusinto tuskin laantuu, oikean tiedon merkitys korostuu. Siksi terveystietoa pitäisi saada sinne, missä tavoitetaan nuoret. Yksi keino on, että viranomaiset alkavat entistä tehokkaammin hyödyntää internetin hakukoneita, jotta oikean tiedon lähteille pääsee varmemmin. Kyselyn valossa terveysneuvonnalla on suora vaikutus riskikäyttäytymiseen. Kyselyyn vastanneista noin puolella oli jonkinasteinen rokotussuoja A- tai B-hepatiittia vastaan. Ilman suojaa oli 40 prosenttia, ja heistä joka kolmas oli aikeissa matkustaa alueelle, jossa tartuntariski on vähintään kohtalainen. Kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan vuotiasta suomalaista, jotka matkustavat ulkomaille ainakin silloin tällöin. Aineisto kerättiin online-haastatteluina. Tutkimuksen toteutti Research Insight Finland syksyllä 2010 GlaxoSmithKlinen toimeksiannosta. Hepatiitti A -viruksen tartuntalähteitä ovat saastunut ruoka, juomavesi tai saastuneella vedellä pestyt vihannekset ja hedelmät tai siitä tehdyt jääkuutiot sekä puutteellisesti kypsennetyt simpukat ja osterit. Tartunta voi siirtyä likaisten käsien tai WCtilojen kautta henkilöstä toiseen. Hepatiitti B on veri- ja seksiteitse tarttuva maksatulehdus. Matkailijan riskinä ovat suojaamaton seksi, pistettävät huumeet, tatuointi, lääketieteelliset toimenpiteet ja kamppailulajit. Kondomilla voidaan ehkäistä tartuntoja seksiteitse. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee hepatiitti A- ja B-suojaa kaikille matkailijoille, jotka matkustavat kohtalaisen tai korkean tartuntariskin alueille. Tehy

14 Marko Kariniemi pystyy yksin siirtämään jopa 150-kiloisen vainajan. Obduktiopreparaattori Marko Kariniemi näkee piiloon jäävää kauneutta työssään vainajien parissa. Riitta Hankonen Kuvat Kirsi Tuura Kuolema 14 Tehy

15 Obduktio-osastoa ei ole merkitty sairaalan opasteisiin, joten satunnaisen kävijän pitää tietää, mihin on menossa. Kannattaa suunnistaa pohjakerrokseen, sillä ruumiit avataan aina siellä. Obduktiopreparaattorit ja patologit tekevät työtään suljetun oven takana ikkunattomassa huoneessa. Oven avaaminen on kielletty. Elävän ihmisen leikkaamista saa näyttää televisiossa, mutta kuolleen sisintä ei voi kuvata. Kuolema ja kuolleelle tehtävät toimenpiteet ovat tabu. kellarissa Tehy

16 Ruumiinavaus eli obduktio Lääketieteellinen avaus tehdään, kun vainaja on viimeisen sairautensa aikana ollut lääkärin hoidossa. Avaus hyödyttää yleistä terveyden- ja sairaanhoitoa. Avaukset ovat osa terveydenhuollon laaduntarkkailua. Avaukseen on saatava lupa omaisilta, jotka voivat myös pyytää sitä. Lääketieteellinen ruumiinavaus on keskeytettävä, jos ilmenee seikkoja, jotka viittaavat oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tarpeeseen. Avauksen suorittanut lääkäri toimittaa lausunnon tuloksista hoitaneelle lääkärille, joka kirjoittaa kuolintodistuksen ja keskustelee omaisten kanssa. Oikeuslääketieteelliset avaukset tehdään poliisin määräyksestä, jos kuoleman ei tiedetä johtuvan sairaudesta, kuolema on tapahtunut yllättäen tai väkivaltaisesti. Poliisi epäilee rikosta tai kuoleman syynä on ollut tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti, hoitovirhe tai sotavamma. Omaiset eivät voi kieltää oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Obduktiopreparaattorit ovat peruskoulutukseltaan yleensä lääkintävahtimestareita tai lähihoitajia. Opetushallitus on laatinut 2009 obduktiopreparaattorin ammattitutkinnon perusteet. Ammatillinen yhdistys on nimeltään Suomen Obduktiopreparaattorit ry. Lähteet: Therapia Fennica.fi, Tavatessaan uuden ihmisen preparaattori Marko Kariniemi ei voi heti paljastaa, mitä tekee työkseen. Ihmiset eivät halua kahvipöydässä kuulla hänen työnsä yksityiskohtia. Preparaattorit ovat pieni ammattikunta. Suomessa heitä on viitisenkymmentä, ja joukossa on sekä miehiä että naisia. Yhteistä on hienoinen oudon ihmisen maine. Useimmat epäilemättä miettivät, miten tällaista työtä voi tehdä. Kokenut kollega nimitti meitä viikatemiehestä seuraaviksi. Työ edellyttää perusteellista suojavaatetusta. Kariniemi on työskennellyt preparaattorina espoolaisen Jorvin sairaalan obduktioosastolla seitsemän vuotta. Hän opiskeli lähihoitajaksi ensihoidon koulutusohjelmassa ja valitsi vapaavalintaisella opintojaksolla obduktion. Suoritettuaan lääkintävahtimestarin lisäkoulutuksen hän totesi haluavansa jatkaa obduktion parissa. Rauhallinen ja kiirettömän oloinen mies omaa riittävän kylmät hermot. Anatomia kiinnosti kovasti. Tässä työssä pääsee tutkimaan ihmiskehon perin pohjin. Saan jatkuvasti uusia elämyksiä, kun näen uusia sairauksia ja opin tunnistamaan niiden aiheuttamia muutoksia. Kariniemeen hiipii innostusta, kun hän esittelee aivojen rakennetta seinällä olevan kuvan avulla. Hän kokee työssään myös ihmisruumiin kauneutta, joka tavallisesti jää katseilta piiloon. Hän piirtää tuttua kuviota etusormellaan metallipöydän pintaan. Ruumiinavaus vaatii järeät työkalut. Vainajista löytyneet sappikivet ovat kiehtovan näköisiä. Pikkuaivot ovat viipaloituna kauniin männynmuotoiset. Myös sairauksien aiheuttamat muutokset elimistössä voivat olla kauniita. Näytepurkit sisältävät vainajista löytyneitä sappija munuaiskiviä. Luonnon taideteokset ovat isoimmillaan pienen kananmunan kokoisia ja pinnanmuodoiltaan kiehtovan röpelöisiä. Soramaiset sappikivet ovat kuin pieniä, sileitä kiviä. Kaikista ei alalle ole. Preparaattori ei saa pelätä kuolemaa eikä kuolleita. Kuolema pitää pystyä hyväksymään osaksi elämää. Työ pitää pystyä ottamaan työnä, eikä vainajia saa päästää uniinsa tai päänsä sisään. Kahden viikon kuluttua Kariniemi ei enää yksittäistä avausta, vainajaa tai hänen nimeään muista. Hän avaa vuosittain noin 250 vainajaa. Omat lapset täyttävät vapaa-ajan niin, että työasioita ei ehdi miettiä. 16 Tehy

17 Obduktiosali edustaa aitoa 70-lukua. Ostoksilla rautakaupassa Obduktiosalin seinät ovat kakkutaikinan keltaista kaakelia. Lattia on maalattu tummanpunaiseksi. Sali on alkuperäisessä 1970-luvun kuosissa. Väri lienee valittu niin, ettei veri erottuisi selvästi. Ergonomia ei vanhassa salissa toteudu. Keskellä lattiaa on kaksi avauspöytää, joiden korkeutta ei voi säädellä. Kariniemi joutuu valitettavan usein työskentelemään hartiat ja käsivarret jännittyneinä. Hyvää ei nähtävästi kannata uudistaa ennen kuin se on ihan loppu. Työpäivä käynnistyy vainajan punnitsemisella ja mittaamisella. Sen jälkeen hän siirtää vainajan avauspöydälle. 182-senttinen, jäntevä Kariniemi pystyy yksin siirtämään 150 kiloa painavan vainajan, mutta sitä painavampia varten hänen pitää pyytää apua. Nostureita on olemassa, mutta ne ovat hankalia käyttää. Potilaani eivät valita otteista, mutta toisaalta he eivät myöskään auta itse. Obduktiosalissa ei ole potilasvahingon eikä hoitovirheen vaaraa, mutta siellä on silti toimittava sääntöjen mukaan ja eettisesti. Vainajaan ei saa tehdä ylimääräisiä viiltoja, eikä tarpeettomia näytteitä oteta. Ruumiinavaus käynnistyy, kun preparaattori avaa paineistetulla metallisahalla kallon ja poistaa aivot. Hän avaa rinta- ja vatsaontelon leukaluun Saan jatkuvasti uusia elämyksiä, kun näen uusia sairauksia ja opin tunnistamaan niiden aiheuttamia muutoksia. alta häpyluuhun asti, irrottaa rintalastan ja nostelee elimet pöydälle obdusentin eli avaavan patologin tutkittavaksi. Elinten ja luiden irrottamisessa tarvitsee joskus järeitäkin työkaluja, kuten talttaa. Hän avustaa patologia muun muassa erikoisnäytteiden otossa ja punnitsee elimiä. Rautakauppa myy parhaimmat välineet, mutta vasta kokeilemalla selviää, kestävätkö ne. Ostin kokeeksi suomalaisen puukon, mutta ei se kestänyt. Työpäivän aikana preparaattori ja patologi ehtivät yleensä käsitellä kaksi vainajaa. Kun patologi on saanut työnsä tehtyä, preparaattori sulkee vainajan. Hän laittaa elimet takaisin, ompelee vainajan kiinni ja pesee hänet. Tämän jälkeen on vielä tehtävä paperityöt ja valmisteltava seuraavan päivän avaukset. Emme seiso avauspöydän ääressä koko työpäivää. Avattavien vainajien potilaspape- Tehy

18 Pitkävartinen kauha on tärkeä työväline. Vetoisuus on kaksi desilitraa. Preparaattori nostaa sillä nesteet vatsaontelosta ja mittaa samalla niiden määrän. Lautuma syntyy, kun punasolut vajoavat rit ja lähetteet työllistävät. Lisäksi tilaan työvälineet t-paidoista veitsenteriin. Kunnioita kuolemaa Kylmäsäilytystilassa haisee imelältä. Haju ei ole varsinaisesti paha, mutta oudosti luotaantyöntävä ja jää nenään pitkäksi aikaa. Se syntyy autolyysistä eli kuoleman jälkeen käynnistyvästä mätänemisestä. Tilaan ei päästetä omaisia, vaan he saavat hyvästellä läheisensä samalla käytävällä olevassa kappeliksi nimetyssä huoneessa. Vainajasta on elämä ja henkinen osuus kadonnut. Oma suhtautumiseni kuolemaan on työn myötä selkeytynyt, enkä enää pelkää kuolemaa. Se on elämän päätepiste. Vainajakylmiössä on viisi kaappia, joissa jokaisessa on kerroksittain viisi vainajaa. He makaavat kahdeksan asteen lämpötilassa päästä varpaisiin valkoiseen kertakäyttölakanaan käärittyinä. Ovessa olevien nimilappujen mukaan suurin osa on syntynyt 20-luvulla. Pitkän elämän elettyään he ovat päätyneet tänne varpaassaan henkilöydestä tiedottava lappu. Ovessa olevaan lappuun ei saa luottaa, vaan henkilöys pitää tarkistaa aina vainajasta. Marko Kariniemen työtä leimaa kunnioitus kuolemaa ja vainajaa kohtaan. Vainaja pitää sulkea niin hyvin, että hänet pystyy ruumiinavauksesta huolimatta näyttämään kenelle vain. Vainajien kohtelun oppii ajan kanssa. Kaikki harjoittelijat eivät välttämättä osaa luonnostaan kohdella vainajaa oikein, vaan heitä täytyy opastaa. Pesty ja suljettu vainaja päätyy kylmäkaappiin odottamaan hautaustoimiston kuljetusta. Kariniemi kirjaa omalta osaltaan vainajan tiedot tietojärjestelmään, johon myös patologi laatii ruumiinavauspöytäkirjan. Vainajan ruumiinavaukseen lähettänyt lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja keskustelee omaisten kanssa avauksen tuloksista. Pikkuaivot ovat viipaloituna kauniin männynmuotoiset. Avaus edistää lääketiedettä Jorvin obduktio-osasto tekee vain lääketieteellisiä ruumiinavauksia. Oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta tarvitsevat vainajat lähetetään Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitokselle. Kariniemen työssä jako näkyy nykyään siinä, että hänen avattavakseen tulee lähinnä lääkärin hoidossa olleita vanhuksia. Nuoret, yllättävästi kuolleet vainajat päätyvät aina oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen. Olen avannut myös lapsivainajia, mikä oli erityisen raskasta omien lasten syntymien aikoihin. Lasten avaamiseen ei totu ikinä. Oikeuslääketieteellisessä avauksessa patologi on paikalla alusta asti, mutta lääketieteellisessä hän saapuu vasta, kun preparaattori on avannut vainajan ja irrottanut elimet. Ammattitaitoon kuuluu osata toimia, jos jo avausvaiheessa löytyy jotain yllättävää. Tyypillinen yllättävä löydös on kovakalvonalainen eli subduraalinen hematoma. Se syntyy vain ulkoisen vamman aiheuttamana. Voin työlläni auttaa patologia oikeille jäljille. Lääkärin hoidossa olleista potilaista on aina tiedossa peruskuolinsyy, mutta se ei aina ole sama kuin välitön kuolinsyy. Lääketieteellinen ruumiinavaus selvittää kummatkin, sillä lainsäädäntö edellyttää, että kaikille vainajille löydetään molemmat syyt. Potilaalla on lääkärin hoidossa ollut verenpainetauti, ja hän on hakeutunut rintakipujen vuoksi sairaalaan. Verenpainetauti 18 Tehy

19 painovoiman vaikutuksesta verenkierron pysähdyttyä. ei riitä peruskuolinsyyksi, joten hoitava lääkäri haluaa varmistua oikeasta diagnoosista. Lääketieteellisessä ruumiinavauksessa selviää, että välitön kuolinsyy on sydäninfarkti. Sen on aiheuttanut ateroskleroosi eli sepelvaltimoiden tukkeutuminen, joka on peruskuolinsyy. Myös syöpään kuolleiden potilaiden kuolinsyyt on selvitettävä esimerkiksi silloin, kun primaarituumorin eli etäispesäkkeitä lähettäneen kasvaimen sijainti on jäänyt epäselväksi. Lääketieteellisen ruumiinavauksen ensisijainen tarkoitus on tuottaa lääketieteellistä tietoa ja antaa lääkäreille palautetta hoidosta. Lääkärit tietävät useimmiten tapahtumaketjun, mutta haluavat varmistua käsityksistään. Vainajat lepäävät kahdeksassa asteessa. Kiireistä aikaa Marko Kariniemi on Jorvin sairaalan ainoa preparaattori, joka käy kerran viikossa avaamassa myös Porvoossa. Jos hän sairastuu, työt seisahtuvat. Kun Kariniemi aloitti uransa, hän avasi vain oman sairaalan ja Espoon terveyskeskuksissa kuolleet, mutta nykyään vainajia tulee Tammisaarta ja Karkkilaa myöten. Kuolleisuus lisääntyy sitä mukaa, kun väestö vanhenee, joten töitä riittää. Viime syksy oli poikkeuksellisen kiireinen. Yleensä ihmisiä kuolee eniten joulun ja pääsiäisen jälkeen. Ehkä se johtuu siitä, että ihmiset sinnittelevät pyhien yli ja antavat sitten vasta periksi. Kariniemi nimittää itseään kuoleman tietotoimistoksi, sillä häneen osastojen henkilökunta ottaa yhteyttä, kun potilas kuolee, eivätkä hoitajat ole varmoja, miten toimia. Vainajan siirtämisen lisäksi kuolemaan liittyy byrokratiaa, jossa usein tarvitaan asiantuntijan apua. Vainajan näyttö ei enää kuulu Kariniemen tehtäviin, vaan hän kohtaa omaiset yleensä puhelimessa. Omaiset ottavat yhteyttä, jos he haluavat nähdä läheisensä vielä kerran. Hän vastaa myös puheluihin, joissa omainen etsii kuollutta läheistään. Omaisten kanssa puhuessa on syytä harkita tarkkaan, miten sanansa asettelee. Jos vainaja on huonokuntoinen, näkemisestä on todennäköisesti vain haittaa omaisille. Tämä pitää osata ilmaista kauniisti ja vainajaa kunnioittaen. Tehy

20 Ammatissa Vaietun vaivan hoitaja Perushoitaja Marja-Liisa Mulo-Rantanen taltuttaa ulosteen karkailua vanhoilla konsteilla, uudella tekniikalla ja hurtilla huumorilla. Sinikka Sajama Kuvat Pasi Leino Marja-Liisan plussat ja miinukset + Haastavuus ja itsenäisyys + Ihmisläheisyys + Hyvät työtilat + Mukavat, osaavat työkaverit Kiire Riittämättömyyden tunne Ajoittain henkisesti raskasta Palkkaus Olen tähystysyksikön perushoitaja, mutta ennen kaikkea vaietun vaivan auttaja. Näin kuvailee Marja-Liisa Mulo-Rantanen työtään Tyksin kirurgisessa tähystysyksikössä, missä hän toimii muun työn ohella ulosteinkontinenssihoitajana. Tähystysyksikkö 226:ssä tehdään suurin osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suolistotähystyksistä. Siellä hoidetaan myös vatsan alueen kirurgista hoitoa vaativia sairauksia, kuten suolistosyöpiä ja lantionpohjan toiminnallisia häiriöitä. Marja-Liisan työ koostuu tähystyspäivistä ja kirurgin vastaanottopäivistä, joihin hän osallistuu osana tiimiä tai lääkärin työparina. Kaikkein omimmaksi potilasryhmäkseen hän kokee ulosteen pidätyskyvyttömyydestä kärsivät, joille hän pitää inkontinenssipoliklinikkaa parina päivänä kuukaudessa. Myös osa tavallisista työpäivistä kuluu omien poti- 20 Tehy

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Enemmän työhyvinvointia

Enemmän työhyvinvointia Enemmän työhyvinvointia Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen ENEMMÄN TYÖHYVINVOINTIA Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen E N E M M Ä N O S A A M I S T A 1 Monimuotoisuus erilainen työntekijä uhka vai

Lisätiedot

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat nuorille Tehyläisten tutkintojen mukaan sosiaali-, terveys-, ja liikuntakoulutusalalla -. Lähde: AMKOTA, elokuu

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Riitta Kauppila. Sirkka Goebeler

Sidonnaisuudet. Riitta Kauppila. Sirkka Goebeler Sidonnaisuudet Riitta Kauppila LT, oikeuslääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Ylilääkäri, oikeuslääkintäyksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot