Lääkintävahtimestari. obduktioosastolla. Päiväkodissa. Luonto lähelle. Sarja: Lapsen kehitys Mentoroinnilla jämäkäksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2.2.2011. Lääkintävahtimestari. obduktioosastolla. Päiväkodissa. Luonto lähelle. Sarja: Lapsen kehitys Mentoroinnilla jämäkäksi"

Transkriptio

1 Lääkintävahtimestari obduktioosastolla Päiväkodissa Luonto lähelle Sarja: Lapsen kehitys Mentoroinnilla jämäkäksi

2 PITKÄAIKAISSAIRAUDET Pitkäaikaissairaudet-tietokanta sisältää seuraavat teokset: Alkoholiriippuvuus, Allergia ja astma, Diabetes, Keliakia, Masennus, Reuma ja Sydänsairaudet. Ajanmukaiset ja monipuoliset tiedot hoidon tavoitteista ja keinoista luovat perustan pitkäaikaissairauksien hyvälle hoidolle. 2 Tehy

3 6 K25: Kasvurauhan suojelija Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä tavallisen elämän tilanteet valmistavat pettymyksiin. 9 Väkivalta on aina poliisiasia 13 Epätietoisuutta terveysriskeistä 14 Kuolema kellarissa Obduktiopreparaattori Marko Kariniemi tekee lääketieteellisiä ruumiinavauksia espoolaisessa Jorvin sairaalassa. 20 Ammatissa: Vaietun vaivan hoitaja 24 Ympäristökasvatus säästää luontoa ja hoitajaa 28 Vauvaiässä syntyvät luottamus ja turva Neliosainen sarja lapsen kehityksestä alkaa. 33 Kokonaisuutta kuntoutukseen 34 Unen puutteessa 38 Ajoissa kivun kimppuun 40 Vaalit laitoksessa 43 Esittelyssä Tehyn Akateemiset 46 Näin meillä: Irlanti odottaa aikaa parempaa 52 Me kaksi: Suora ja rehti 54 Luottamuksella Uudessa sarjassa tavataan tehyläisten etujen valvojia. 56 Tuloksellisuuskampanja onnistui 57 Tehyn jäsenmaksut Homous tieteen silmin 62 Meidän tiimin mentorit 72 Tieni tähän: Uudessa kehossa Tässä numerossa 14 Elämän päätepisteessä 2/11 74 Ihana arki KANSI: ANNIKA RAUHALA Vakiot 10 Lyhyesti 23 Kolumni 32 Terveys 39 Puheenjohtajalta 44 Tiedotukset 49 Tehy-uutiset 50 Hyötysivut 55 Tehy palvelee 70 Tutkimus 71 Sana on vapaa 74 Ihana arki 58 Havaintoja seksuaalisuudesta Tehy

4 Liity netissä Saat liittymislahjan postissa! Opiskelija Liity jo nyt Facebookissa oma ryhmä Tehy Opiskelijat Opiskelijajäsenen edut Ilmainen opiskelijajäsenyys Vastuu- ja oikeusturvavakuutus (voimassa koti- ja ulkomailla) työharjoittelun, keikka- ja kesätöiden vahinko- ja ristiriitatilanteita varten. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Muut edulliset henkilö- ja omaisuusvakuutukset Kalenteri Tehy-lehti 16 numeroa vuodessa Lomaetuja ja risteilymahdollisuuksia Juridinen palvelu oikeusturvakysymyksissä Työpaikkakohtainen neuvonta ja tuki (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja ammattiosastojen toimijat) Tehyn 14 aluetoimiston palvelut ympäri Suomen Tehyn jäsensivut ja opiskelijoiden omat sivut Maksuton jäsenyys Terveydenhuoltoalan työttömyyskassassa Polttoaine-etu (Teboil) Lehtietu (Yhtyneet Kuvalehdet) Tehyläisiä ammatteja apuvälineteknikko bioanalyytikko ensihoitaja fysioterapeutti geronomi jalkaterapeutti kuntoutuksen ohjaaja kätilö lähihoitaja naprapaatti osteopaatti röntgenhoitaja sosionomi sairaanhoitaja suuhygienisti terveydenhoitaja toimintaterapeutti Kun olet työssä (kesä-, keikkatyö), ota ongelmatilanteissa yhteyttä työpaikkasi tehyläiseen luottamusmieheen. Saat neuvoja ja vinkkejä myös Tehyn aluetoimistoista ja keskustoimistolta. Sähköpostipalvelu vain opiskelijoille: tai 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Maija Joutjärvi (ma) Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) Tabut rikki Osallistuin viime marraskuussa naistenlehtien asemaa ja sisältöä pohtineeseen seminaariin. Päätoimittajapaneelissa nousivat esiin tabut, joita lehdillä saattaa olla. Tabuja ovat aiheet, joista ei jostain syystä uskalleta tai haluta kirjoittaa. Jäin miettimään, onko Tehy-lehdellä tabuja, joita me emme toimituksessa tunnista tai tunnusta. En ole vielä keksinyt ainuttakaan. Tabuista kirjoittaminen ei välttämättä johdu toimituksen ennakkoluulottomuudesta tai valveutuneisuudesta, vaan se syntyy lukijoistamme ja aihepiiristämme. Sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaiset kohtaavat ihmisiä usein vaikeissa, kiusallisissa ja surullisissa elämäntilanteissa. Roolit putoavat väkisinkin pois, eikä tabuille ole tilaa. Hoitajien on säilytettävä ammatillisuutensa ja asiallisuutensa, mutta kyettävä silti osoittamaan empatiaa ja puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Tabujen kehitys etenee kaavan mukaan. Aluksi kiusalliseksi koetusta asiasta vaietaan. Sen jälkeen siitä voidaan ryhtyä keskustelemaan kevyesti, mutta keskustelu ei johda mihinkään. Vihdoin joku nostaa asian puheenaiheeksi, ja jotkut ryhtyvät voimakkaasti vastustamaan sen käsittelyä. Tabujen rikkominen vaatii rohkeita ihmisiä, jotka ovat valmiit ottamaan asiasta puhumisen riskin. Tehyläisissä näitä rohkeita riittää. Yleisimmät tabut liittyvät seksuaalisuuteen, mutta myös sairaudet ja kuolema voivat olla tabuja. Seksuaalisuutta on lehdessä käsitelty eri näkökulmista useaan otteeseen, ja eri sairaudet ovat tavanomaisia juttuaiheitamme. Tässä lehdessä kohtaamme kuoleman. Sairaalan johto ei antanut seurata ruumiinavausta alusta loppuun, joten tämä tabu on vielä rikkomatta. Riitta Hankonen Toimittaja Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Kasvurauhan suojelija Professori Liisa Keltikangas-Järvinen pitää kilpailua haitallisena lasten kasvulle. Sinikka Sajama Kuvat Pia Inberg 1 Millainen on hyvä kasvuympäristö alle kouluikäiselle? Se vaihtelee lapsen kehitysvaiheen mukaan. Lapsi hyötyy aina rauhallisesta ja tasapainoisesta ympäristöstä, jonka hän kokee hallitsevansa. Nykymaailmassa ei ole puutetta virikkeistä vaan kasvurauhasta. 2 Miten päiväkotien suuret ryhmät näkyvät lapsen käyttäytymisessä? Sosiaalisen käyttäytymisen malliksi tulee pärjääminen ja puolensa pitäminen, ei toisen huomioon ottaminen. Sen välittömät vaikutukset näkyvät väsymyksenä ja levottomuutena. Lapset hälisevät ja huutavat kotiin tullessaan kuin olisivat edelleen ryhmässä. Pitkälle ulottuvia vaikutuksia ovat aggression, keskittymiskyvyttömyyden, tottelemattomuuden ja koululevottomuuden lisääntyminen. 3 Kasvaako puoliaan pitävästä, aggressiivisesta lapsesta pärjäävä aikuinen? Monet vanhemmat ajattelevat, että aggressiivisuus on osoitus pärjäämisestä ja muuttuu aikuisena positiiviseksi selviytymiskeinoksi. Näin ei tapahdu. Aggressiivinen käytös lapsena ennustaa vaikeuksia kaikissa elämän vaiheissa. 4 Osataanko päiväkodissa ottaa huomioon lasten temperamenttierot? Kyse ei ole niinkään osaamisesta kuin edellytyksistä. Jos kirurgille annetaan leikattavaksi kolme potilasta yhtä aikaa ja huonot työvälineet, hänen osaamistaan on mahdoton arvioida. Sama koskee yksilöllisten erojen huomioimista suuressa lapsiryhmässä. 5 Miten kilpailu vaikuttaa lapseen? Meillä ajatellaan, että mitä aikaisemmin lapsi tottuu kilpailuun ja stressiin, sitä paremmin hän kestää niitä aikuisena. Tämä on vastoin kaikkia tutkimustuloksia. Pienen lapsen psyyke ei kestä häviämistä. Kilpailuttaminen ei opeta häviämisen taitoa vaan kolhii itsetuntoa ja lisää aggressiivisuutta. Mitä pidempään lasta voidaan suojata häviämisen kokemuksilta, sitä enemmän hänelle ehtii kehittyä niitä valmiuksia, joilla hän aikuisena ne kestää. 6 Onko olemassa lapsille sopivaa reilua kilpailua? Ei ole, koska ei ole kilpailua ilman voittajia ja häviäjiä. Tavallinen elämä tarjoaa aivan tarpeeksi tilanteita, joissa lapsi kokee pettymyksiä ja harjaantuu kestämään niitä. 7 Voiko synnynnäistä temperamenttia muuttaa tai jalostaa? Miksi pitäisi? Eivät erilaiset temperamentit ole toisiaan parempia tai huonompia. Onko meidän niin vaikea hyväksyä, että ihmisessä on jotain valmiiksi annettua, johon hän ei voi itse vaikuttaa? 8 Määrääkö temperamentti, miten ihminen toimii eri tilanteissa? Ei. Se määrää, miten asiat ja tilanteet meihin vaikuttavat, millaisia tunnetiloja ne meissä herättävät. Ihminen kuitenkin päättää, miten hän näissä tunnetiloissa käyttäytyy. Tämä on oleellista, ja siihen voidaan vaikuttaa kasvatuksen, oppimisen ja kokemuksen kautta. 9 Onko temperamentilla merkitystä aikuisiässä? Ehdottomasti. Temperamenttierot selittävät esimerkiksi suuren osan arjen kahnauksista. Harvoissa perheissä riidellään arvomaailman asioista, kuten EU:sta tai maailmanrauhasta. Yleensä riidat syntyvät erilaisista tavoista toimia. Joku jättää tavaransa hajalleen ja myöhästelee, toinen ei osaa tehdä päätöksiä eikä siedä muutoksia. Emme aina muista, ettei kyse ole ilkeydestä tai kiusaamisesta, vaan temperamenttieroista. Millaisia temperamenttipiirteitä 10 nykymaailma suosii? Yksi yleinen kupla on ajatus sosiaalisuudesta ylivertaisen positiivisena ominaisuutena. Kuvittelemme, että sosiaalinen ihminen tulee hyvin toimeen työyhteisössä ja osaa ratkaista sosiaaliset ongelmat. Sosiaalisuus on kuitenkin eri asia kuin sosiaaliset taidot. Se on synnynnäinen temperamenttipiirre, jota kuvaa sana seurallisuus. Sosiaalisten taitojen oppiminen on mahdollista kaikille temperamentista riippumatta. 6 Tehy

7 Liisa (Anna-Liisa) Keltikangas-Järvinen, 64 Helsingin yliopiston psykologian professori Kokeellisen persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja Tutkinut temperamentteja ja temperamenttieroja Työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta Vuoden professori 2008 Hyvän Tiedon Omena -tunnustuspalkinto 2011 Lukuisia temperamenttia ja kasvatusta käsitteleviä kirjoja Perheeseen kuuluvat aviomies ja kolme lasta Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä työelämässä yliarvostetaan ihmisen persoonallisuuden merkitystä. Sitä tärkeämpiä ovat osaaminen ja asiantuntijuus. Tehy

8 K-25 Mika Waltarin teokset herättivät Liisa Keltikankaan kiinnostuksen kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen Seinäjoen tyttölyseossa. Helsingin yliopiston kirjaston lukusalin juhlallinen tunnelma sinetöi akateemisen uravalinnan. Ensimmäisten hänen ohjaamiensa väitöskirjan tekijöiden ura on edennyt jo professuuriin saakka. Miten sosiaalisuuden 11 suosiminen näkyy työelämässä? Jo työpaikkailmoituksissa ja työhakemuksissa kaikki tuntuvat tulevan kaikkien kanssa toimeen. Eräs sairaanhoidonopettaja kertoi lukeneensa 200 portfoliota, jotka alkoivat: olen hyvin sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut ja aktiivinen. Hän päätti valita ensimmäisen, joka kuvaisi itseään jotenkin muuten. Onko sosiaalisuus hyvän 12 johtajan ominaisuus? Ei ainakaan tuulisella paikalla. Sosiaaliselle ihmiselle on tärkeää, että hänestä pidetään. Hänen on vaikea tehdä ikäviä päätöksiä, vaikka yrityksen etu niin vaatisi. Tunteiden ja intuition perusteella tehdyt ratkaisut ovat usein epäoikeudenmukaisia. Millaisia ominaisuuksia 13 työelämä kaipaa? Se ei kaipaa tiettyjä temperamenttipiirteitä vaan osaamista ja asiantuntijuutta. On turha kuvitella, että työt hoituvat, kun palkataan oikeanlaisia persoonallisuuksia. Työelämässä tärkeitä ovat ammattitaitoinen ja vastuuntuntoinen työnteko, lojaalisuus, solidaarisuus ja kunnioitus työtoveria kohtaan. Mitä ovat hyvän johtajan 14 ominaisuudet? Tärkeintä on työtovereiden ja toisten työn kunnioittaminen. Muita kaikille yhteisiä vaatimuksia ei ole, ei myöskään yleispätevää johtamisen oppia. On väärin kuvitella, että johtaminen olisi irrallaan asiantuntemuksesta, työn sisällön hallinnasta. Ei sairaanhoitajia voi johtaa, ellei tunne hoitotyön arkea. Missä työelämän taidot 15 kehittyvät? Työssä. Niiden kuivaharjoittelu ei ole kovin tehokasta. On valitettavaa, että meillä väheksytään innovatiivisuuden ja uudistumisen nimissä kokemuksen kautta kehittyneiden työtaitojen arvoa. Mikä synnyttää ja ylläpitää 16 työpaikkakiusaamista? Syitä on lukemattomia. Tärkeintä on ymmärtää, että kiusaaminen on aina koko työyhteisön ongelma. Sen käynnistämiseen riittää yksi ihminen, mutta sen jatkumiseen tarvitaan koko yhteisö. Silmänsä sulkijoilla ja hyväksyjillä on suuri merkitys ja vastuu. Millainen on hyvä työyhteisö? 17 Sen jäsenet voivat käyttää ammattiosaamistaan laajasti ja vaikuttaa työhönsä. He kokevat johtamisen oikeudenmukaiseksi. Ainoaa oikeaa johtamistapaa ei ole. Kohtalaisen autoritaarinen ote luo turvallisen oppimisympäristön koululuokassa. Jos toiminta ei vaadi tiukkaa johtamista eivätkä ihmiset siihen sopeudu, demokraattinen toimintamalli on oikea ratkaisu. Mitkä ovat oman työpaikkasi 18 hyvät ja huonot puolet? Hyvää on tekemisen vapaus ja mahdollisuus olla nuorten ihmisten joukossa. Huonoa on turhanpäiväisen hallinnon lisääntyminen ja kilpailun tuominen sinne, mihin se ei kuulu. Kaikki eivät halua tai kestä jatkuvaa taistelua mahdollisuuksista ja rahoista. Se karsii lahjakkuuksia. Mitä osaat paremmin kuin muut? 19 Minulla on periaate, että esiinnyn julkisuudessa vain asiantuntijaroolissa. En vastaa persoonaani koskeviin kysymyksiin. Missä koet epäonnistuneesi? 20 Voi, monessa, mutta niitäkään en halua julkisesti eritellä. Mistä olet kotoisin? 21 Isäni oli juristi, jonka uran ja työpaikkojen mukaan muutimme ympäri Etelä-Pohjanmaata koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Voinkin sanoa olevani kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja sen lisäksi aika monelta paikkakunnalta. Millainen on tavallinen 22 työpäiväsi? Hyvin vaihteleva, mutta tavattoman pitkä: yleensä 14 tuntia kuutena päivänä viikossa. Miten rentoudut? 23 Vaihtamalla yhden työn toiseen. Ajatus täydellisestä tekemättömyydestä on minulle vieras. Paras vuodenaika? 24 Alkusyksy. Paras lukemasi kirja? 25 Vaihtelee ikäkauden ja elämäntilanteen mukaan. Luen paljon kaunokirjallisuutta laidasta laitaan, jos ei muuta niin dekkareita. Olen niidenkin suurkuluttaja. 8 Tehy

9 Ajankohtaista Väkivalta on aina poliisiasia Työhön liittyvästä lievästä pahoinpitelystä tuli virallisen syytteen alainen rikos. Sinikka Sajama Tehyn kymmenen vuotta vanha tavoite toteutui, kun työhön liittyvät lievät pahoinpitelyt muuttuivat vuoden alusta virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Muutos parantaa väkivallan uhrien asemaa ja antaa työnantajalle ja työsuojelulle mahdollisuuden puuttua entistä johdonmukaisemmin työtekijöihin kohdistuvaan väkivaltaan. Aikaisemmin lievä pahoinpitely on ollut asianomistajarikos, jonka esitutkintaa poliisi ei ole voinut suorittaa ilman uhrin esittämää rangaistusvaadetta. Käytännössä lievät väkivaltatapaukset ovat usein jääneet ilmoittamatta. Lakimuutoksen jälkeen poliisilla on oikeus käynnistää tapauksen tutkiminen ja saattaa tekijä vastuuseen riippumatta uhrin tahdosta. Oikeus ilmoituksen tekemiseen on ollut aina muillakin kuin uhrilla, mutta lakimuutos varmistaa esitutkinnan käynnistymisen myös ulkopuolisen ilmoituksen perusteella tai poliisin omasta aloitteesta. On työnantajan vastuulla varmistaa, että työturvallisuuslain vaatimat menettelytapaohjeet ja riskien arviointikäytännöt ovat ajan tasalla jokaisella työpaikalla. Vaatii uusia sääntöjä Laki koskee kaikkia työntekijöitä, jotka joutuvat lievän pahoinpitelyn kohteeksi työtehtäviensä vuoksi. Pahoinpitelyn tekopaikka tai -aika ei vaikuta virallisen syytteen nostamiseen. Teko voi tapahtua työpaikalla tai esimerkiksi kotihoidossa asiakkaan kotona. Ratkaisevaa on väkivallan ja työtehtävien välinen yhteys. Eduskunta rajasi uudistuksen koskemaan vain ulkopuolisten, kuten asiakkaan tai vierailijan, tekemää väkivaltaa. Työntekijöiden keskinäinen väkivalta tulee käsitellä edelleen työpaikan normaalien työturvallisuuskäytäntöjen mukaisesti. Aikaisemmin monet työnantajat ovat pitäneet turhana tehdä rikosilmoitusta, joka ei johda tutkintaan. Nyt he ovat saaneet mahdollisuuden viedä lievätkin pahoinpitelyt poliisin tutkittavaksi, lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen oikeusministeriöstä sanoo. Hän korostaa, että lakimuutoksen käytännön merkitys riippuu siitä, miten työpaikoilla tartutaan uuteen mahdollisuuteen. Suomessa ei ole yleistä rikosten ilmoittamisvelvollisuutta, joten asia on varmistettava sopimalla tarkoituksenmukaisista menettelytavoista. Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto muistuttaa, että työturvallisuudesta vastaa lain mukaan työnantaja. On työnantajan vastuulla varmistaa, että työturvallisuuslain vaatimat menettelytapaohjeet ja riskien arviointikäytännöt ovat ajan tasalla jokaisella työpaikalla. Tämä edellyttää asian käsittelyä työsuojelutoimikunnissa sekä henkilöstön kouluttamista ja riittävää tiedottamista. Vuoriluodon mukaan rikosilmoitusten kattava tekeminen on tärkeää myös siksi, että ilmiön laajuudesta ja vakavuudesta saadaan todenmukainen kuva. Ei aiheuta vammoja Pahoinpitelyrikokset jaetaan törkeään, tavanomaiseen ja lievään. Pahoinpitely katsotaan lieväksi, jos se on määritelmän mukaan kokonaisuutena arvostellen vähäistä. Käytännössä lieväksi pahoinpitelyksi voidaan tulkita sellainen toiseen ihmiseen kiinni käyminen, joka ei aiheuta vammoja. Se voi olla esimerkiksi tönimistä, läpsimistä, riuhtomista tai tukistamista. Lain mukaan myös henkinen väkivalta voi periaatteessa täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Käsite on kuitenkin rikosoikeudellisesti hyvin epäselvä. Henkisiä väkivaltarikoksia on käsitelty niin harvoin rikosoikeudessa, ettei niistä ole juurikaan oikeusnäyttöä eikä vakiintunutta tunnusmerkistöä. Yksittäistä sanaa tai tekoa tuskin voi määritellä henkiseksi väkivallaksi. Sen pitää olla pitempään jatkuvaa, toista henkisesti vahingoittavaa toimintaa, Marttunen arvioi. Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Terveyspalveluista direktiivi Euroopan parlamentti on hyväksynyt uuden direktiivin, joka selkeyttää potilaiden oikeuksia hakeutua hoitoon toisessa EU-maassa. Lainsäädäntö tuo selvyyttä korvaussääntöihin myös, kun hoitoon hakeutumiseen vaaditaan ennakkolupa. Uusien sääntöjen mukaan EU-kansalaiselle on korvattava hänen toisessa jäsenmaassa saamansa hoidon kustannukset, jos samantyyppinen hoito ja kulut korvattaisiin myös hänen kotimaassaan. Viranomaiset voivat vaatia, että potilas pyytää ennakkolupaa sellaiseen hoitoon, johon kuuluu yöpymisiä sairaalassa tai erikoisterveydenhoitoa. Parlamentin vaatimuksesta viranomaisten on perusteltava kieltäytyminen jollakin syyllä, kuten potilaita tai suurta yleisöä uhkaavilla riskeillä. Hyväksyttävistä kieltäytymisperusteista on luettelo. Terveydenhuoltoalan työntekijöitä edustava Euroopan julkisten palveluiden liitto EPSU pitää tärkeänä, että terveydenhoitopalveluita haetaan ensisijaisesti omasta maasta. Se on tyytyväinen direktiivin kirjaukseen, jonka mukaan jäsenmailla on velvollisuus tarjota asukkailleen riittäviä ja laadukkaita kaikkien saatavilla olevia terveyspalveluita. Nykyään EU-maat käyttävät noin prosentin terveydenhoitorahoistaan rajojensa ulkopuolella annettavaan hoitoon. Uudet säännöt koskevat niitä, jotka itse päättävät etsiä hoitoa ulkomailta. (VT) Eurooppalainen kortti Suomessa sairausvakuutetut ovat oikeutettuja lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon oleskellessaan tilapäisesti EU- tai Eta-valtioissa tai Sveitsissä. Hoitoa on annettava myös pitkäaikaissairauden akuuttiin tarpeeseen sekä raskauden ja synnytyksen takia. Sairaanhoidon todellisista kustannuksista vastaa Suomen valtio. Asiakas maksaa hoidosta vain asiakasmaksun. Euroopassa oikeus hoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka voi tilata ilmaiseksi Kelasta. Matkavakuutus täydentää eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Erityisen tärkeä eurooppalainen sairaanhoitokortti on vakavissa tapauksissa. Kortilla asiakas maksaa hoidosta saman hinnan kuin hoitoa antavan valtion asukkaat, kertoo pääsuunnittelija Noora Heinonen Kelan terveysosastolta. Vain suomalaisella on eurooppalainen kortti. Kela haastaa matkailijat pitämään kiinni oikeuksistaan ja tilaamaan kortin. (VT) kela.fi/asiointi. Kirjaudu verkkopankkitunnuksilla. Työelämä yleisesti on kohentunut, mutta kuntasektorilla on useissa työelämän laadun tekijöissä tilanne huonompi kuin muilla sektoreilla. Työolot kohentuneet Työelämän laatu on kohentunut vuoden 2010 aikana yllättävän nopeasti taantuman aiheuttaman pudotuksen jälkeen. Epävarmuus vaivaa edelleen, mutta tilanne on huomattavasti edellistä vuotta parempi. Hyvästä kehityksestä huolimatta työolot eivät ole vielä palautuneet taantumaa edeltävälle tasolle. Työn mielekkyyden kokemukset ovat heikentyneet julkisella sektorilla. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta työolobarometrista. Työn mielekkyyden kokemisen heikentyminen on sosiaali- ja terveyssektorilla vakava asia. Hyvältä ei näytä sekään, että kuntasektorilla useissa työelämän laadun tekijöissä tilanne on huonompi kuin muilla sektoreilla. Tarkemmat tiedot saamme vasta kuntabarometrista, Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto sanoo. Kyselyssä oli ensimmäistä kertaa mukana työehdoista sopimisen tapa. Tietoja on kerätty kahdesta yleisimmin paikallisesti sovittavasta asiasta, työajoista ja palkkauksesta. Jos henkilöstö on mukana sopimassa palkkaukseensa liittyvistä asioista joko paikallisen sopimuksen kautta tai yksilöllisesti, lopputulokseen ollaan selvästi tyytyväisempiä kuin, jos palkoista on sovittu pelkästään yleisin työehtosopimuksin. Toisaalta paikallinen sopiminen lisää ristiriitoja ja paineita avoimuuteen. Tuottavuuteen, palveluun tai laatuun liittyviä asioita kehitettiin lähes joka toisella työpaikalla. Yleisintä on ollut työturvallisuuteen tai työntekijöiden osaamiseen ja ammattitaitoon vaikuttaminen. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua työpaikkansa kehittämiseen ovat lisääntyneet useiden vuosien ajan. Hieman yllättävää on havaita sairauspoissaolojen vähentyminen usean vuoden aikana. Eniten sairauspoissaolot olivat vähentyneet vanhimmissa ikäluokissa. Ay-jäsenyyden suosio on laskenut, mutta naiset kuuluvat liittoon miehiä useammin. (RH) Työolobarometri on osoitteessa ANNIKA RAUHALA 10 Tehy

11 Herkuton päiväkoti ANNIKA RAUHALA Yleissitovat ruotsiksi Yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan jatkossa myös ruotsiksi. Sopimukset kääntää ja julkaisee sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Yleissitovat työehtosopimukset on tähän asti julkaistu internetissä suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan, millä kielellä työmarkkinajärjestöt ovat Yli suomalaista tekee vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa. Tähystys Löydöksiä mediasta Miesvaltaisten alojen ei tarvitse tinkiä yhtään mistään, mutta niiden kannattaa sietää, että naisvaltaiset liitot tekevät parempia palkkaratkaisuja. STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen Suomen Kuvalehti 2/2011 toimittaneet sopimuksen julkaistavaksi. Useimmiten ne on julkaistu vain suomeksi. Muutoksella halutaan turvata ruotsinkielisen väestön perustuslakiin, kielilakiin ja Ahvenanmaan itsehallintolakiin perustuvat kielelliset oikeudet. Koska yleissitovat työehtosopimukset velvoittavat kaikkia työnantajia, niiden tulkinnan on oltava helppoa kielestä riippumatta. (VT) Suomen Liikunta ja Urheilu ry Kun alan puhua tulevasta kuolemastani hyvien ystävieni tai lasteni kanssa, rohkeus kasvaa. Se ei tunnu yhtään kivemmalta eikä helpommalta kuin ennenkään, eikä sitä pidä odottaakaan. Jokin päivä voin kuitenkin huomata, että minulla on enemmän sanastoa asiasta puhumiseen. Sairaanhoitaja Miia Salonen Voi hyvin 1/2011 Jos työpaikoilla ei ole oikeasti pohdittu henkilökohtaisen palkanlisän kriteerien soveltamista, työntekijöille voi tulla tunne, että lisiä jaetaan vain pärstäkertoimen perusteella. STTK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio, Taloussanomat Kouvolan päiväkodeissa on vietetty lasten syntymäpäiviä ilman karkkia ja muita herkkuja viime syksystä saakka. Uusi sääntö otettiin käyttöön vanhempien aloitteen ja kaupungin ravitsemussuositusten takia. Taustalla on ajatus, että lasten vanhemmilla on oikeus päättää, syövätkö heidän lapsensa herkkuja. Päätöstä puoltavat myös lasten hampaiden terveys ja lisääntynyt lihavuus. Päiväkodeissa on herkkujen syömisen sijaan vietetty synttärit leikkien ja laulaen. Lapset eivät ole osanneet herkkuja kaivata. Asiasta kertoi Keskilaakso-lehti. (MJ) Työniloa työpaikoille Tampereen yliopisto antoi vuoden alussa työnilonjulistuksen. Se on aikaisemmin tehnyt työrauhanjulistuksia, mutta sanalla on ristiriitaisia merkityksiä. Julistus haastaa pohtimaan suomalaisilla työpaikoilla pomoista alaisiin, millä tavoin työniloa saataisiin lisättyä eikä vain miettiä sitä, mikä on vialla tai kuka on syyllinen. Työnilon saavuttamisen keinojen lisääminen on tärkeää, koska useat työolobarometrit kertovat pessimististä viestiä työelämän tilasta. Tosiasiat on tunnistettava, mutta julistuksella halutaan välittää viestiä, että jokainen voi vaikuttaa työhyvinvointiinsa. Useiden tutkimusten mukaan työnilo ja tuloksellisuus liittyvät toisiinsa, joten siitä hyötyy niin työntekijä kuin työnantajakin. (MJ) Joka kolmas yritys tai organisaatio näkee työhyvinvoinnin strategisena menestystekijänä. Kaksi kolmesta näkee asian toisarvoisena, toimii autoritaarisesti ja johtaa joukkojaan kuin armeijaa. Suomi on työpaikkakiusaamisen ja häirinnän ykkösmaa Euroopassa. Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka Turun Sanomat Huonosta kohtelusta kannattaisi ottaa mieluummin yhteyttä luottamusmieheen tai ammattiliittoon kuin kirjoittaa Facebookiin. PAMin varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen Kansan Uutiset Tehy

12 Lyhyesti Terveystapaamisia työttömille Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään työterveyshuollon ulkopuolelle jääville työikäisille terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia. Laki tulee voimaan toukokuussa. Tutkimus osoittaa, että pitkäaikaistyötön ei työllisty ilman erityistoimenpiteitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiskumppanuushanke kehitti työttömien terveyspalvelujen paikallisia toimintamalleja vuosina Työttömyys ja heikkenevä terveys on toisiaan vahvistava huono kierre. Terveysongelmat ja työkyvyssä olevat puutteet ovat monissa tapauksissa syynä syrjäytymiselle työmarkkinoilta. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivat tai mielenterveyshäiriöt tulee ottaa huomioon työllistämistoimenpiteiden suunnittelussa. Seurantatutkimukseen osallistuneissa osahankkeissa oli yhteensä noin asiakasta, joista yli kävi terveystarkastuksessa. Kolmella neljästä terveystarkastuksessa käyneistä todettiin tai oli jo aiemmin todettu jokin kansanterveydellinen riskitekijä. Runsaat puolet asiakkaista jatkoohjattiin terveyskeskuksen palveluihin. (MJ) Suomen väkiluku on Ketjuttaminen vaikeutuu Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö on tiukentumassa. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä olisi pysyvä. Muutosten tavoitteena on vähentää perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, erityisesti perusteetonta toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöä. Muutos parantaa niiden työntekijöiden asemaa, joiden kanssa on irtisanomissuojan kiertämiseksi solmittu toistuvia määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimuslain muutos määrittelee kriteerit, joilla arvioidaan tarjolla olevan työn pysyvyys. Esityksessä ei säädetä siitä, monenko perättäisen määräaikaisen sopimuksen tai kuinka pitkän ajan kestävä sopimusten ketju on sallittua. Arviointi edellyttää aina kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden yhteistä tarkastelua. Jos määräaikainen sopimus on tehty ilman perusteltua syytä, sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaiset työsuhteet ovat yksityisellä sosiaalipalvelualalla suuri ongelma osittain siksi, että ostopalvelusopimuksia on käytetty määräaikaisuuksien perusteena. Lakimuutos selkeyttää tilannetta, Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara sanoo. Lakimuutoksen taustalla on Korkeimman oikeuden päätös keväältä Sen mukaan vantaalaisen päiväkodin työsopimusten uusiminen vuodeksi kerrallaan ostopalvelusopimuksina kymmenen vuoden aikana oli laillinen menettely. Jos KKO:n linjaus olisi jäänyt voimaan, voitaisiin yksityisellä sosiaalialalla aina käyttää määräaikaisia sopimuksia. (RH) Tilastokeskus Paras savuton Onko työpaikkasi jo julistettu savuttomaksi tai onko savuttomuus suunnitteilla? Parhaillaan on käynnissä valtakunnallinen Paras Savuton Työpaikka -kilpailu. Kilpailuun ilmoittautumisaika päättyy Vuoden 2011 voittaja julkistetaan ja palkitaan Ilmoittautuminen osoitteessa savutonsuomi.fi Kalenteri Koonnut Johanna Pakarinen, Työyhteisöille suunnattu sählyturnaus Kokkolan urheilutalo Tiivistä toimintaa Tehyssä koulutus Härämän kuntokeskus, Ylihärmä Lähihoitajien jäsenilta Hotelli Scandic City, Hämeenkatu 1, Tampere Pohjoista Taigaa-näyttely Galleria Ferin, Helsinki Reko Lundán: Teillä ei ollut nimiä Teatteri Kultsa, Helsinki KAISA SIREN 12 Tehy

13 Ajankohtaista Epätietoisuutta terveysriskeistä Matkailijoiden terveystiedoissa on parantamisen varaa. Erityisesti nuoret ovat tietämättömiä maailmalla vastaan tulevista tartuntariskeistä. Vesa Turunen Tuore kyselytutkimus paljastaa, että suomalaiset lähtevät ulkomaanmatkoille varsin köykäisen terveystiedon varassa. Suomalaisten suosimien matkakohteiden riskinä olevien A- ja B-hepatiittien tartuntareitit ovat monelle epäselvät. Noin puolet osaa nimetä vähintään yhden tartuntareitin, mutta näiden kahden eri taudinaiheuttajan tartuntareitit menevät vastaajilla melko yleisesti sekaisin, kertoo tutkimuspäällikkö Anni Palosaari Research Insight Finlandista. Hälyttävää kyselyn valossa on se, että kolmannes vastaajista ei osannut nimetä yhtään A- tai B-hepatiitin tartuntatapaa. Hepatiittiriskin kokemiseen vaikutti matkakohteen sijainti ja tuttuus. Vastaajat arvioivat virheellisesti tartuntariskin kaukokohteissa lähikohteita suuremmaksi. Esimerkiksi puolet vastaajista arveli, ettei Kreikassa ole hepatiittiriskiä. Samaa luuli 43 prosenttia Virosta. Thaimaasta näin otaksui vain 8 prosenttia. Kaikki kolme maata kuuluvat kohtalaisen tartuntariskin alueisiin. Matkailijoista viidennes tai jopa neljännes ei osannut lainkaan sanoa, onko matkakohteena olevassa maassa hepatiitti- tai malariariskiä. Tiedon puute näyttää vaivaan varsinkin nuoria. Matkaa suunnittelevista erottui joukko, joka ei tunne riskejä lainkaan. Heitä on noin joka kolmannes. Etenkin nuoret miehet vähättelevät tai jopa hakevat riskejä. Oikean tiedon lähteillä Matkaajan terveystietoa ja rokotus- ja lääkityssuosituksia etsitään yleisimmin internetistä. Runsas 60 prosenttia mainitsee lähteekseen informatiiviset sivustot, kuten THL ja rokote.fi. Tietoa haetaan myös terveysasemalta ja neuvolasta (41 %) sekä matkanjärjestäjiltä (38 %). Nuorilla sosiaalisen median ja ystävien merkitys tietolähteenä on merkittävä. Kolmannes vuotiaista etsii rokotustietoa keskustelupalstoilta ja 40 prosenttia tuttavapiiristä vuotiaista keskustelupalstoja käyttää joka kymmenes ja ystäviinsä turvautuu joka viides. Etenkin nuoret luottavat sosiaalisen median ja ystävien kautta saamaansa tietoon, korostaa Palosaari. Koska suomalaisten matkustusinto tuskin laantuu, oikean tiedon merkitys korostuu. Siksi terveystietoa pitäisi saada sinne, missä tavoitetaan nuoret. Yksi keino on, että viranomaiset alkavat entistä tehokkaammin hyödyntää internetin hakukoneita, jotta oikean tiedon lähteille pääsee varmemmin. Kyselyn valossa terveysneuvonnalla on suora vaikutus riskikäyttäytymiseen. Kyselyyn vastanneista noin puolella oli jonkinasteinen rokotussuoja A- tai B-hepatiittia vastaan. Ilman suojaa oli 40 prosenttia, ja heistä joka kolmas oli aikeissa matkustaa alueelle, jossa tartuntariski on vähintään kohtalainen. Kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan vuotiasta suomalaista, jotka matkustavat ulkomaille ainakin silloin tällöin. Aineisto kerättiin online-haastatteluina. Tutkimuksen toteutti Research Insight Finland syksyllä 2010 GlaxoSmithKlinen toimeksiannosta. Hepatiitti A -viruksen tartuntalähteitä ovat saastunut ruoka, juomavesi tai saastuneella vedellä pestyt vihannekset ja hedelmät tai siitä tehdyt jääkuutiot sekä puutteellisesti kypsennetyt simpukat ja osterit. Tartunta voi siirtyä likaisten käsien tai WCtilojen kautta henkilöstä toiseen. Hepatiitti B on veri- ja seksiteitse tarttuva maksatulehdus. Matkailijan riskinä ovat suojaamaton seksi, pistettävät huumeet, tatuointi, lääketieteelliset toimenpiteet ja kamppailulajit. Kondomilla voidaan ehkäistä tartuntoja seksiteitse. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee hepatiitti A- ja B-suojaa kaikille matkailijoille, jotka matkustavat kohtalaisen tai korkean tartuntariskin alueille. Tehy

14 Marko Kariniemi pystyy yksin siirtämään jopa 150-kiloisen vainajan. Obduktiopreparaattori Marko Kariniemi näkee piiloon jäävää kauneutta työssään vainajien parissa. Riitta Hankonen Kuvat Kirsi Tuura Kuolema 14 Tehy

15 Obduktio-osastoa ei ole merkitty sairaalan opasteisiin, joten satunnaisen kävijän pitää tietää, mihin on menossa. Kannattaa suunnistaa pohjakerrokseen, sillä ruumiit avataan aina siellä. Obduktiopreparaattorit ja patologit tekevät työtään suljetun oven takana ikkunattomassa huoneessa. Oven avaaminen on kielletty. Elävän ihmisen leikkaamista saa näyttää televisiossa, mutta kuolleen sisintä ei voi kuvata. Kuolema ja kuolleelle tehtävät toimenpiteet ovat tabu. kellarissa Tehy

16 Ruumiinavaus eli obduktio Lääketieteellinen avaus tehdään, kun vainaja on viimeisen sairautensa aikana ollut lääkärin hoidossa. Avaus hyödyttää yleistä terveyden- ja sairaanhoitoa. Avaukset ovat osa terveydenhuollon laaduntarkkailua. Avaukseen on saatava lupa omaisilta, jotka voivat myös pyytää sitä. Lääketieteellinen ruumiinavaus on keskeytettävä, jos ilmenee seikkoja, jotka viittaavat oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tarpeeseen. Avauksen suorittanut lääkäri toimittaa lausunnon tuloksista hoitaneelle lääkärille, joka kirjoittaa kuolintodistuksen ja keskustelee omaisten kanssa. Oikeuslääketieteelliset avaukset tehdään poliisin määräyksestä, jos kuoleman ei tiedetä johtuvan sairaudesta, kuolema on tapahtunut yllättäen tai väkivaltaisesti. Poliisi epäilee rikosta tai kuoleman syynä on ollut tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti, hoitovirhe tai sotavamma. Omaiset eivät voi kieltää oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Obduktiopreparaattorit ovat peruskoulutukseltaan yleensä lääkintävahtimestareita tai lähihoitajia. Opetushallitus on laatinut 2009 obduktiopreparaattorin ammattitutkinnon perusteet. Ammatillinen yhdistys on nimeltään Suomen Obduktiopreparaattorit ry. Lähteet: Therapia Fennica.fi, Tavatessaan uuden ihmisen preparaattori Marko Kariniemi ei voi heti paljastaa, mitä tekee työkseen. Ihmiset eivät halua kahvipöydässä kuulla hänen työnsä yksityiskohtia. Preparaattorit ovat pieni ammattikunta. Suomessa heitä on viitisenkymmentä, ja joukossa on sekä miehiä että naisia. Yhteistä on hienoinen oudon ihmisen maine. Useimmat epäilemättä miettivät, miten tällaista työtä voi tehdä. Kokenut kollega nimitti meitä viikatemiehestä seuraaviksi. Työ edellyttää perusteellista suojavaatetusta. Kariniemi on työskennellyt preparaattorina espoolaisen Jorvin sairaalan obduktioosastolla seitsemän vuotta. Hän opiskeli lähihoitajaksi ensihoidon koulutusohjelmassa ja valitsi vapaavalintaisella opintojaksolla obduktion. Suoritettuaan lääkintävahtimestarin lisäkoulutuksen hän totesi haluavansa jatkaa obduktion parissa. Rauhallinen ja kiirettömän oloinen mies omaa riittävän kylmät hermot. Anatomia kiinnosti kovasti. Tässä työssä pääsee tutkimaan ihmiskehon perin pohjin. Saan jatkuvasti uusia elämyksiä, kun näen uusia sairauksia ja opin tunnistamaan niiden aiheuttamia muutoksia. Kariniemeen hiipii innostusta, kun hän esittelee aivojen rakennetta seinällä olevan kuvan avulla. Hän kokee työssään myös ihmisruumiin kauneutta, joka tavallisesti jää katseilta piiloon. Hän piirtää tuttua kuviota etusormellaan metallipöydän pintaan. Ruumiinavaus vaatii järeät työkalut. Vainajista löytyneet sappikivet ovat kiehtovan näköisiä. Pikkuaivot ovat viipaloituna kauniin männynmuotoiset. Myös sairauksien aiheuttamat muutokset elimistössä voivat olla kauniita. Näytepurkit sisältävät vainajista löytyneitä sappija munuaiskiviä. Luonnon taideteokset ovat isoimmillaan pienen kananmunan kokoisia ja pinnanmuodoiltaan kiehtovan röpelöisiä. Soramaiset sappikivet ovat kuin pieniä, sileitä kiviä. Kaikista ei alalle ole. Preparaattori ei saa pelätä kuolemaa eikä kuolleita. Kuolema pitää pystyä hyväksymään osaksi elämää. Työ pitää pystyä ottamaan työnä, eikä vainajia saa päästää uniinsa tai päänsä sisään. Kahden viikon kuluttua Kariniemi ei enää yksittäistä avausta, vainajaa tai hänen nimeään muista. Hän avaa vuosittain noin 250 vainajaa. Omat lapset täyttävät vapaa-ajan niin, että työasioita ei ehdi miettiä. 16 Tehy

17 Obduktiosali edustaa aitoa 70-lukua. Ostoksilla rautakaupassa Obduktiosalin seinät ovat kakkutaikinan keltaista kaakelia. Lattia on maalattu tummanpunaiseksi. Sali on alkuperäisessä 1970-luvun kuosissa. Väri lienee valittu niin, ettei veri erottuisi selvästi. Ergonomia ei vanhassa salissa toteudu. Keskellä lattiaa on kaksi avauspöytää, joiden korkeutta ei voi säädellä. Kariniemi joutuu valitettavan usein työskentelemään hartiat ja käsivarret jännittyneinä. Hyvää ei nähtävästi kannata uudistaa ennen kuin se on ihan loppu. Työpäivä käynnistyy vainajan punnitsemisella ja mittaamisella. Sen jälkeen hän siirtää vainajan avauspöydälle. 182-senttinen, jäntevä Kariniemi pystyy yksin siirtämään 150 kiloa painavan vainajan, mutta sitä painavampia varten hänen pitää pyytää apua. Nostureita on olemassa, mutta ne ovat hankalia käyttää. Potilaani eivät valita otteista, mutta toisaalta he eivät myöskään auta itse. Obduktiosalissa ei ole potilasvahingon eikä hoitovirheen vaaraa, mutta siellä on silti toimittava sääntöjen mukaan ja eettisesti. Vainajaan ei saa tehdä ylimääräisiä viiltoja, eikä tarpeettomia näytteitä oteta. Ruumiinavaus käynnistyy, kun preparaattori avaa paineistetulla metallisahalla kallon ja poistaa aivot. Hän avaa rinta- ja vatsaontelon leukaluun Saan jatkuvasti uusia elämyksiä, kun näen uusia sairauksia ja opin tunnistamaan niiden aiheuttamia muutoksia. alta häpyluuhun asti, irrottaa rintalastan ja nostelee elimet pöydälle obdusentin eli avaavan patologin tutkittavaksi. Elinten ja luiden irrottamisessa tarvitsee joskus järeitäkin työkaluja, kuten talttaa. Hän avustaa patologia muun muassa erikoisnäytteiden otossa ja punnitsee elimiä. Rautakauppa myy parhaimmat välineet, mutta vasta kokeilemalla selviää, kestävätkö ne. Ostin kokeeksi suomalaisen puukon, mutta ei se kestänyt. Työpäivän aikana preparaattori ja patologi ehtivät yleensä käsitellä kaksi vainajaa. Kun patologi on saanut työnsä tehtyä, preparaattori sulkee vainajan. Hän laittaa elimet takaisin, ompelee vainajan kiinni ja pesee hänet. Tämän jälkeen on vielä tehtävä paperityöt ja valmisteltava seuraavan päivän avaukset. Emme seiso avauspöydän ääressä koko työpäivää. Avattavien vainajien potilaspape- Tehy

18 Pitkävartinen kauha on tärkeä työväline. Vetoisuus on kaksi desilitraa. Preparaattori nostaa sillä nesteet vatsaontelosta ja mittaa samalla niiden määrän. Lautuma syntyy, kun punasolut vajoavat rit ja lähetteet työllistävät. Lisäksi tilaan työvälineet t-paidoista veitsenteriin. Kunnioita kuolemaa Kylmäsäilytystilassa haisee imelältä. Haju ei ole varsinaisesti paha, mutta oudosti luotaantyöntävä ja jää nenään pitkäksi aikaa. Se syntyy autolyysistä eli kuoleman jälkeen käynnistyvästä mätänemisestä. Tilaan ei päästetä omaisia, vaan he saavat hyvästellä läheisensä samalla käytävällä olevassa kappeliksi nimetyssä huoneessa. Vainajasta on elämä ja henkinen osuus kadonnut. Oma suhtautumiseni kuolemaan on työn myötä selkeytynyt, enkä enää pelkää kuolemaa. Se on elämän päätepiste. Vainajakylmiössä on viisi kaappia, joissa jokaisessa on kerroksittain viisi vainajaa. He makaavat kahdeksan asteen lämpötilassa päästä varpaisiin valkoiseen kertakäyttölakanaan käärittyinä. Ovessa olevien nimilappujen mukaan suurin osa on syntynyt 20-luvulla. Pitkän elämän elettyään he ovat päätyneet tänne varpaassaan henkilöydestä tiedottava lappu. Ovessa olevaan lappuun ei saa luottaa, vaan henkilöys pitää tarkistaa aina vainajasta. Marko Kariniemen työtä leimaa kunnioitus kuolemaa ja vainajaa kohtaan. Vainaja pitää sulkea niin hyvin, että hänet pystyy ruumiinavauksesta huolimatta näyttämään kenelle vain. Vainajien kohtelun oppii ajan kanssa. Kaikki harjoittelijat eivät välttämättä osaa luonnostaan kohdella vainajaa oikein, vaan heitä täytyy opastaa. Pesty ja suljettu vainaja päätyy kylmäkaappiin odottamaan hautaustoimiston kuljetusta. Kariniemi kirjaa omalta osaltaan vainajan tiedot tietojärjestelmään, johon myös patologi laatii ruumiinavauspöytäkirjan. Vainajan ruumiinavaukseen lähettänyt lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja keskustelee omaisten kanssa avauksen tuloksista. Pikkuaivot ovat viipaloituna kauniin männynmuotoiset. Avaus edistää lääketiedettä Jorvin obduktio-osasto tekee vain lääketieteellisiä ruumiinavauksia. Oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta tarvitsevat vainajat lähetetään Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitokselle. Kariniemen työssä jako näkyy nykyään siinä, että hänen avattavakseen tulee lähinnä lääkärin hoidossa olleita vanhuksia. Nuoret, yllättävästi kuolleet vainajat päätyvät aina oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen. Olen avannut myös lapsivainajia, mikä oli erityisen raskasta omien lasten syntymien aikoihin. Lasten avaamiseen ei totu ikinä. Oikeuslääketieteellisessä avauksessa patologi on paikalla alusta asti, mutta lääketieteellisessä hän saapuu vasta, kun preparaattori on avannut vainajan ja irrottanut elimet. Ammattitaitoon kuuluu osata toimia, jos jo avausvaiheessa löytyy jotain yllättävää. Tyypillinen yllättävä löydös on kovakalvonalainen eli subduraalinen hematoma. Se syntyy vain ulkoisen vamman aiheuttamana. Voin työlläni auttaa patologia oikeille jäljille. Lääkärin hoidossa olleista potilaista on aina tiedossa peruskuolinsyy, mutta se ei aina ole sama kuin välitön kuolinsyy. Lääketieteellinen ruumiinavaus selvittää kummatkin, sillä lainsäädäntö edellyttää, että kaikille vainajille löydetään molemmat syyt. Potilaalla on lääkärin hoidossa ollut verenpainetauti, ja hän on hakeutunut rintakipujen vuoksi sairaalaan. Verenpainetauti 18 Tehy

19 painovoiman vaikutuksesta verenkierron pysähdyttyä. ei riitä peruskuolinsyyksi, joten hoitava lääkäri haluaa varmistua oikeasta diagnoosista. Lääketieteellisessä ruumiinavauksessa selviää, että välitön kuolinsyy on sydäninfarkti. Sen on aiheuttanut ateroskleroosi eli sepelvaltimoiden tukkeutuminen, joka on peruskuolinsyy. Myös syöpään kuolleiden potilaiden kuolinsyyt on selvitettävä esimerkiksi silloin, kun primaarituumorin eli etäispesäkkeitä lähettäneen kasvaimen sijainti on jäänyt epäselväksi. Lääketieteellisen ruumiinavauksen ensisijainen tarkoitus on tuottaa lääketieteellistä tietoa ja antaa lääkäreille palautetta hoidosta. Lääkärit tietävät useimmiten tapahtumaketjun, mutta haluavat varmistua käsityksistään. Vainajat lepäävät kahdeksassa asteessa. Kiireistä aikaa Marko Kariniemi on Jorvin sairaalan ainoa preparaattori, joka käy kerran viikossa avaamassa myös Porvoossa. Jos hän sairastuu, työt seisahtuvat. Kun Kariniemi aloitti uransa, hän avasi vain oman sairaalan ja Espoon terveyskeskuksissa kuolleet, mutta nykyään vainajia tulee Tammisaarta ja Karkkilaa myöten. Kuolleisuus lisääntyy sitä mukaa, kun väestö vanhenee, joten töitä riittää. Viime syksy oli poikkeuksellisen kiireinen. Yleensä ihmisiä kuolee eniten joulun ja pääsiäisen jälkeen. Ehkä se johtuu siitä, että ihmiset sinnittelevät pyhien yli ja antavat sitten vasta periksi. Kariniemi nimittää itseään kuoleman tietotoimistoksi, sillä häneen osastojen henkilökunta ottaa yhteyttä, kun potilas kuolee, eivätkä hoitajat ole varmoja, miten toimia. Vainajan siirtämisen lisäksi kuolemaan liittyy byrokratiaa, jossa usein tarvitaan asiantuntijan apua. Vainajan näyttö ei enää kuulu Kariniemen tehtäviin, vaan hän kohtaa omaiset yleensä puhelimessa. Omaiset ottavat yhteyttä, jos he haluavat nähdä läheisensä vielä kerran. Hän vastaa myös puheluihin, joissa omainen etsii kuollutta läheistään. Omaisten kanssa puhuessa on syytä harkita tarkkaan, miten sanansa asettelee. Jos vainaja on huonokuntoinen, näkemisestä on todennäköisesti vain haittaa omaisille. Tämä pitää osata ilmaista kauniisti ja vainajaa kunnioittaen. Tehy

20 Ammatissa Vaietun vaivan hoitaja Perushoitaja Marja-Liisa Mulo-Rantanen taltuttaa ulosteen karkailua vanhoilla konsteilla, uudella tekniikalla ja hurtilla huumorilla. Sinikka Sajama Kuvat Pasi Leino Marja-Liisan plussat ja miinukset + Haastavuus ja itsenäisyys + Ihmisläheisyys + Hyvät työtilat + Mukavat, osaavat työkaverit Kiire Riittämättömyyden tunne Ajoittain henkisesti raskasta Palkkaus Olen tähystysyksikön perushoitaja, mutta ennen kaikkea vaietun vaivan auttaja. Näin kuvailee Marja-Liisa Mulo-Rantanen työtään Tyksin kirurgisessa tähystysyksikössä, missä hän toimii muun työn ohella ulosteinkontinenssihoitajana. Tähystysyksikkö 226:ssä tehdään suurin osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suolistotähystyksistä. Siellä hoidetaan myös vatsan alueen kirurgista hoitoa vaativia sairauksia, kuten suolistosyöpiä ja lantionpohjan toiminnallisia häiriöitä. Marja-Liisan työ koostuu tähystyspäivistä ja kirurgin vastaanottopäivistä, joihin hän osallistuu osana tiimiä tai lääkärin työparina. Kaikkein omimmaksi potilasryhmäkseen hän kokee ulosteen pidätyskyvyttömyydestä kärsivät, joille hän pitää inkontinenssipoliklinikkaa parina päivänä kuukaudessa. Myös osa tavallisista työpäivistä kuluu omien poti- 20 Tehy

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot