Puheenvuoro RAY:n avustustoiminnasta

Transkriptio

1 Puheenvuoro RAY:n avustustoiminnasta AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

2 Sisältö Vastuuhenkilöt Rahapeliuudistus Avustusten hakeminen Hyvä hakemus Kysymyksiä AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

3 Vastuuhenkilöt Avustusvalmistelijat: Tuire Pylvänäinen: Panu Viinanen: Aikuissetlementit Nuorisosetlementit Tarkastajat: Anne Merjovaara: Juha Katainen: Aikuissetlementit Nuorisosetlementit AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

4 SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN AVUSTUSKESKUS - STEA AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

5 TUOTTOJEN JAKO TULEVAISUUDESSA Suomalaisten rahapeliyhteisöjen tuotot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Näin olisi myös jatkossa eikä uudistuksella ole tarkoitus muuttaa edunsaajien asemaa. Uuden yhtiön rahapelituotoista 53 prosenttia menisi Veikkauksennykyisille edunsaajille, 43 prosenttia Raha-automaattiyhdistyksen edunsaajille ja 4 prosenttia Fintoton edunsaajille. Jaettavien avustusten yhteismäärän arvioidaan pysyvän aiempia vuosia vastaavalla tasolla Arpajaislakiesityksessä ehdotetaan, että jatkossa valtion talousarvioon otettaisiin määrärahat, jotka vastaisivat rahapeliyhtiön talousarviovuoden arvioitua tuottoa ja uudelleen jaettavaksi palautuvia varoja. muutos tarkoittaa sosiaali- ja terveysministeriön osalta sitä, että sen tulee uuden rahapeliyhtiön tuoton lisäksi kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana jakaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen RAY:n osalta jakamatta jääneet varat. AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

6 VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN Pääsäännön mukaiset hakuajat säilytettäisiin nykyisellään. Avustusta haetaan vuosittain avustuksen myöntämisvuotta edeltävän syyskuun loppuun mennessä. Uuteen avustuskohteeseen haetaan avustusta kuitenkin avustuksen myöntämisvuotta edeltävän toukokuun loppuun mennessä. Uutena menettelynä todettaisiin, että haettaessa avustuksia vuosittaisen avustustenjaon lisäksi erityisiin tarkoituksiin kuten avustusohjelmiin olisi avustusta haettava sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittamaan päivään mennessä. AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

7 AVUSTUKSEN MAKSAMINEN Raha-automaattiavustusten maksamisesta on nyt säädetty rahaautomaattiavustuksista annetun lain 8 :ssä. Yleisavustukset on maksettu kultakin vuosineljännekseltä vuosittain neljänä yhtä suurena eränä aikaisintaan helmikuussa, toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa, jollei kustannusten tai toiminnan ajoittumisen olennaisten vaihtelujen taikka toiminnan muutosten johdosta ole yksittäistapauksessa perusteltua tästä poiketa. Periaatetta ehdotetaan muutettavaksi niin, että edellä todettuja kuukausia ei mainittaisi. Tarvittaessa olisi silloin mahdollista maksaa ensimmäinen erä jo tammikuussa, jolloin käytännössä sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt vuotuisen avustuspäätöksen. Erityisavustusten maksatus säilyisi nykyisellään. AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

8 KIRJANPITO JA TILINTARKASTUS Raha-automaattiavustuksiin liittyvästä kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta on nyt säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 18 :ssä. Lain periaatteet kirjattaisiin sellaisinaan asetukseen lukuun ottamatta avustuksen saajan velvoitetta toimittaa tilintarkastajan raportti avustusten käytöstä tilikauden aikana. Tähän saakka noudatettu euron raja ehdotetaan nostettavaksi euroon. Lisäksi euroa koskisi yksittäistä avustusta eikä enää kaikkien avustusten yhteismäärää. Muutos vähentäisi toimitettavien tilintarkastusraporttien määrää. RAY:n avustusosasto on pitänyt nykyistä velvoitetta tarpeettoman tiukkana ja epätarkoituksenmukaisena. Tällä hetkellä raportin toimittamisvelvoite koskee yli 90 prosenttia avustuksensaajista, mutta muutoksen jälkeen jatkossa noin 70 prosenttia. Raportit kattaisivat kuitenkin edelleen noin 95 prosenttia myönnetyistä avustuksista. AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

9 SELVITYS AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ Raha-automaattiavustusten käyttöselvityksistä on nyt säädetty rahaautomaattiavustuksista annetun lain 19 :ssä. Lain periaatteet kirjattaisiin sellaisinaan asetukseen eräin vähäisin muutoksin. Avustuksen saajan on seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä tehtävä kultakin vuodelta selvitys avustuksen käytöstä. Tähän saakka määräaika on ollut huhtikuun loppu. Konsernitilinpäätöstä vastaavan laskelman vaatimisesta luovuttaisiin, koska vaatimusta on ollut käytännössä mahdoton toteuttaa. AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

10 AVUSTUSASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan avustusasioiden neuvottelukunta, josta säädetään tässä valtioneuvoston asetuksessa. Neuvottelukunnan tehtäviin ei kuuluisi julkisen vallan käyttöä, joten siitä ei säädettäisi lain nojalla. Neuvottelukunnan tehtävänä on 1. antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kohdistuvan avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta, 2. antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjausten toteutumisesta vuosittaisessa avustusehdotuksessa ja 3. kehittää ja arvioida avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa sekä välittää tietoa järjestökentältä. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 12 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan jäsenten tulee olla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toimialaa edustavien järjestöjen ehdottamia henkilöitä. AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

11 ARVIOINTI- JA AVUSTUSJAOSTO Avustusasioiden neuvottelukunnalla on arviointi- ja avustusjaosto, jonka tehtävänä on 1. antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausunto ehdotuksesta terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettävien avustusten jaoksi 2. tehdä sosiaali- ja terveysministeriön tai avustusasioiden neuvottelukunnan pyynnöstä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta. Valtioneuvosto asettaa arviointi- ja avustusjaoston neljäksi vuodeksi kerrallaan. Arviointi- ja avustusjaostossa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään viisi muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Valtioneuvosto asettaa arviointi- ja avustusjaoston kuultuaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toimialaa edustavia järjestöjä ja yhteisöjä sekä toimialan merkittäviä yhteistyötahoja. AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

12 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

13 PROJEKTIAVUSTUS (C) Projekti on määräaikainen hanke, jolla esimerkiksi käynnistetään, kehitetään, luodaan uutta tai juurrutetaan. Projektin kesto on yleisimmin 3 vuotta, mutta tarve ja sisältö ratkaisevat. Luontevin avustuslaji uudelle hakijalle Yhteistyöprojektien ei tarvitse olla ns. jättihankkeita

14 KOHDENNETTU TOIMINTA-AVUSTUS (AK) Kohdennettua toiminta-avustusta voi hakea tiettyyn rajattuun toimintaan. Kohdennettu toiminta-avustus ja projekti voivat olla hyvin samantyyppisiä. projekti on aina kestoltaan määräaikainen Kohdennettu toiminta-avustus on yleensä jo vakiintunutta toimintaa, jota on usein edeltänyt tuloksellinen projekti Toimintaa tulee kehittää esim. toimintaympäristön tarpeiden mukaan säännöllisesti Tyypillisiä esimerkkejä sisällöistä: vapaaehtoistyö, vertaistuki, erilaiset kohtaamispaikat

15 YLEISAVUSTUS (AY) On toimintansa vakiinnuttaneen järjestön perusrahoitusmuoto yleisten kulujen (hallintokulut) kattamiseen Soveltuu yleensä isoille järjestöille, joilla on paljon avustuskohteita Tällöin yleisiä kuluja ei voi olla muilla kohteilla Voi sisältää myös toimintoja, joiden tuloksia tullaan seuraamaan erikseen, esimerkiksi asiantuntijatyötä, edunvalvontaa, viestintää Vaihtoehtona on yleisten kulujen kattaminen yleiskuluohjeen mukaisesti muilla kohteilla (Ak ja C) Yleiskulut voivat olla pääsääntöisesti enintään 15% kohteen kuluista Soveltuu hyvin pienille järjestöille

16 YLEISAVUSTUS (AY) Hakemusvaiheessa huomioidaan seuraavia seikkoja: Toiminnan vakiintuneisuus Muu rahoitus Järjestön toiminnan rakenne Yleisavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus (vrt. mm. yleiskuluohje ja varallisuuskriteerit) Hakijan suhde muuhun saman sektorin toimintaan Taloudenhoidon ja hallinnon järjestäminen Järjestön toiminnan on oltava tuloksellista ja laadukasta (saadut TVS- vastaukset sekä väli- ja loppuraportit ja vuosiselvitykset hakijalta)

17 RAY-AVUSTUKSET ESR-HANKKEIDEN OMARAHOITUKSENA RAY-avustusta voi käyttää ESR-hankkeen omarahoituksessa ESR-hankkeen sisällön tulee olla riittävän yhdenmukainen RAY:ltä haettavan avustuskohteen sisällön kanssa. Omarahoitusosuutta tulee hakea RAY:ltä joko osana meneillään olevaa toimintaa /projektia tai erillisenä projektiavustuksena. RAY-avustusta voidaan kohdentaa vain RAY-avustuskelpoisten järjestöjen toteuttamien hankkeiden omarahoitusosuuteen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi, että avustusta tai sen osaa haetaan ESR-hankkeen omarahoitukseksi mistä ESR-hanketta haetaan mikä on päätöksen odotettu aikataulu. ESR-hankkeen hankesuunnitelma tullaan pyytämään erikseen osana avustusvalmistelun etenemistä. Jos ESR-avustusta haetaan alueellisilta Ely-keskuksilta, kannattaa varmistaa rahoituksen yhteensopivuus

18 Ideahaku huono-osaisuuden vähentämisestä lokakuussa Ideoiden valinnassa painotetaan seuraavia asioita: Idean uutuus ja innovatiivisuus Sellaisen kohderyhmän tavoittaminen, jota aikaisemmin ei ole tavoitettu järjestötoiminnassa ollenkaan tai vain vähäisesti Kohderyhmän osallistuminen idean toteuttamiseen Idean kohderyhmää aktivoiva luonne Idean tuottamat tulokset ja vaikutukset AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

19 Verkkoasiointi AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

20 UUSIEN HAKIJOIDEN TULEE REKISTERÖITYÄ Järjestö, joka ei ole aiemmin hakenut RAY:lta avustusta, saa verkkoasioinnin käyttöön Ilmoita järjestö toiminnolla verkkosivulla asiointi.ray.fi. Katso ohjeet rekisteröitymiseen RAY:n verkkosivulta -> Hakeminen -> Verkkoasiointi. Kaikkien RAY:lta avustusta aiemmin hakeneiden järjestöjen perustiedot löytyvät jo verkkoasioinnista. Verkkoasioinnin tukikioski vastaa kysymyksiin päivän aikana klo 16 asti.

21 KÄYTTÄJÄROOLIT VERKKOASIOINNISSA Pääkäyttäjä - Ylläpitää järjestön käyttäjien tietoja verkkoasioinnissa - Määrä kannattaa rajata vain muutamaan avainhenkilöön - Nimenkirjoitusoikeudellinen pääkäyttäjä voi täyttää ja katsella järjestön lomakkeilla ilmoittamia palkkatietoja verkkoasioinnissa - Nimenkirjoitusoikeudellinen pääkäyttäjä lähettää hakemukset ja raportit + muut viralliset dokumentit RAY:lle verkkoasioinnissa Peruskäyttäjä - Voi täyttää lomakkeita ja muita tehtäviä verkkoasioinnissa, paitsi palkkatietoja sisältäviä talousarvio-osioita. - Voi katsella RAY:n järjestölle verkkoasioinnissa vastaanottamia viestejä ja tehtäviä

22 VERKKOASIOINTI = JÄRJESTÖN TYÖKALU

23 AVUSTUSEHDOTUS: PROSESSI Ehdotukseen vaikuttavat: hakemus, seuranta- ja valvontatieto, avustustoiminnan linjaukset ja toimeenpanosuunnitelma sekä toimintaympäristötieto. Järjestö Järjestön tiedot Hakemus Avustusvalmistelija Kriteerit Seuranta - ja valvontatiedot Tavoitealuekäsittely Yhteenveto kaikista RAY:N hallitus STM:n päätös Tieto järjestöön Maksaminen Tieto

24 Ohjeita avustusten hakemiseen ( Avustustoiminnan linjaukset Toimeenpanosuunnitelma 2017 Hakuopas vuodelle 2017 Ohjeita verkkoasiointiin rekisteröitymiseen ja hakemusten täyttämiseen Tilaa RAY:n uutiskirje sähköpostiisi, tilauksen voi tehdä verkkosivulla -> RAY tukee -> Uutiskirje) AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

25 Hyvin tehty hakemus (siis sellainen, jolla mahdollisimman hyvät mahdollisuudet saada avustusta) AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI

26 PERUSTELE TARVE Perustele avustettava toiminta hakemuksessa ja selvitä, miksi juuri tämä projekti pitäisi toteuttaa. Tarvetta on hyvä perustella sekä kohderyhmän kokemien tarpeiden että toimintaympäristön (olemassa olevat palvelut) kannalta, esim. jos halutaan alueelle kohtaamispaikka. On myös hyvä tuoda esille, miksi juuri tämä järjestö on paras toiminnan toteuttajataho. Kerro myös miksi juuri projekti olisi tarkoituksenmukaisin tapa saavuttaa asetetut tavoitteet. Projektille on aina hyvä tehdä tarvekartoitus tai taustaselvitys, missä edellä mainitut asiat analysoidaan. Projektilla voi olla myös sosiaalinen tilaus, se voi vastata johonkin konkreettiseen tarpeeseen tai olla muuten ajankohtainen.

27 KITEYTÄ TAVOITTEET Kuvaa tavoitteina projektin tuloksia kohderyhmän näkökulmasta. Hyvä tavoite kuvaa sitä tilannetta tai muutosta, joka projektilla halutaan saada aikaiseksi. Tavoite ei kuvaa omaa tekemistä. Tavoitteiden tulee olla saavutettavia, ja tavoitteen saavuttamisen tulee olla todennettavissa. Aseta selkeitä ja konkreettisia tavoitteita, jotka on suhteutettu projektin toteutusaikatauluun ja resursseihin. Tavoitteet kannattaa myös eritellä esimerkiksi päätavoitteeksi ja sitä tukeviksi alatavoitteiksi. Vain riittävän konkreettiset tavoitteet ohjaavat käytännön projektityötä, seurantaa ja arviointia.

28 KOHDERYHMÄ Kuvaa kohderyhmää mahdollisimman tarkoin, mutta haettavan projektin näkökulmasta. Esim. ikä- ja sukupuolijakauma on hyvä tuoda esille, samoin kohderyhmän koko alueella ja se, montako ihmistä on aikomus saada toiminnan piiriin. Kohderyhmälle räätälöity toiminta / segmentointi. Näennäisesti samaan kohderyhmään kuuluvilla voi olla erilaisia tarpeita ja motiiveja. Tarvitaan erilaisia keinoja tavoittaa ja osallistaa kohderyhmään kuuluvia. Tämä on tärkeää huomioida esim. viestintää suunniteltaessa: sama viesti ei toimi kaikille. Samanlaisen toiminnan tarjoaminen kaikille ei ole tehokasta. Kohderyhmät on hyvä ottaa mukaan jo projektin suunnitteluvaiheeseen ja kuulla heidän toiveitaan ja näkemyksiään. Yhdellä projektilla ei ole mahdollista pelastaa koko maailmaa.

29 KUVAA YHTEISTYÖTAHOT Kuvaa ja perustele hakemuksessa kumppanien ja sidosryhmien toiminta sekä eri toimijoiden roolit, työnjako ja vastuut. Varmista yhteistyö kirjallisin sopimuksin ja liitä ne hakemuksen yhteyteen. Sopimuksista tulee käydä ilmi yhteistyökumppanin rooli ja tehtävät kyseisessä hankkeessa. Muista kuitenkin, että yhteistyö ei ole itsetarkoitus vaan sen tarve ja toteutus määrittyvät aina hankkeen tavoitteista käsin. Mikäli yhteistyökumppaneiden välillä on rahaliikennettä esim. ostetaan ryhmätoimintaa muulta taholta, kyseessä on ostopalvelu ei tässä kohdassa tarkoitettu yhteistyö. Yhteistyökohdassa kuvataan vain ne yhteistyötahot, joilla on jokin rooli juuri tässä haettavassa toiminnassa. RAY arvioi kehittämisprojektien yhteistyötä ja verkottumista, koska eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaan edistää tavoitteiden toteutumista, tulosten leviämistä ja juurtumista sekä kustannustehokkuutta.

30 SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kerro millaisin konkreettisin toimenpitein aiotte saavuttaa asettamanne tavoitteet. Miten kohderyhmän tarpeet on huomioitu toiminnan suunnittelussa? Kohderyhmän on aina hyvä osallistua myös itse hankkeen suunnitteluun, jos se vain on mahdollista. Aikatauluta toiminta ja sille talousarvio. Varmista, että talousarvio ja projektisuunnitelma vastaavat toisiaan. Tee suunnitelma koko projektin keston ajalle. Kulut syntyvät toiminnasta. Täten RAY ei voi arvioida toiminnan avustustarvetta, ellei hakemuksesta käy ilmi, mitä toimintaa järjestö aikoo järjestää. Pohdi mille kohderyhmälle järjestönne pitää ja kannattaa viestiä projektin toiminnasta ja sen tuloksista. Suunnittele viestintä kohderyhmän erityispiirteet huomioon ottaen. Ota suunnittelussa huomioon sekä sisäinen että ulkoinen viestintä. Myös riskienhallinta on osa projektin onnistumisen varmistamista. Tunnista riskit jo suunnitteluvaiheessa. Arvioi samalla riskien todennäköisyys ja seuraukset ja mieti toimenpiteet niiden varalta. Riskeissä on hyvä arvioida muita riskejä kuin sitä, ettei RAY rahoita toimintaa.

31 ERITTELE TUOTOKSET Erottele suunnitelmassa tuotokset, kuten erityyppiset julkaisut ja koulutusmateriaalit, tuloksista eli siitä, mitä projektilla ensisijaisesti tavoitellaan, esimerkiksi tehokkaampaa toimintaa, käytäntöjä tai parempaa laatua. Tuotokset ovat välineitä tulosten esittämiseen, dokumentointiin tai levittämiseen.

32 TULOKSET JA VAIKUTUKSET Tulos on toiminnalla aikaansaatu muutos tai asiaintila. Varmista, että tulokset ovat linjassa asetettujen tavoitteiden kanssa ja että ne on mahdollista saavuttaa suunniteltujen toimenpiteiden avulla aikataulun puitteissa. Vaikutus syntyy yleensä pidemmän ajan kuluessa. Kun kuvaat toiminnan vaikutuksia pitkällä aikavälillä, pohdi, miten aikaansaadut tulokset vaikuttavat yksilöihin, ryhmiin tai toimintaympäristöön Pohdi jo suunnitteluvaiheessa, miten toiminnassa syntyvät hyvät käytännöt saadaan juurrutettua ja muidenkin saataville.

33 SUUNNITTELE SEURANTA Seurannalla hankitaan tietoa, jota hyödyntämällä varmistetaan, että projekti etenee tehokkaasti kohti tavoitteita. Prosessien kuvaaminen edellyttää myös hankkeen sisäisen työnjaon ja vastuiden kuvaamista. Prosessien toimivuutta arvioitaessa edellytetään, että prosessien tulosmittarit ja tiedonkeruumenetelmät on dokumentoitu. Kuvaa seurannan organisointi ja toteutus ja kerro, miten ja kuka seurannan käytännössä toteuttaa ja miten seurantatietoa tullaan hyödyntämään jo projektin kuluessa. Mieti jo suunnitteluvaiheessa, minkälaista aineistoa projektin kokemuksista kannattaa tuottaa ja koota. RAY:lle projektista tulee toimittaa väli- ja loppuraportti. RAY:n raporteissa kysytään tietoja erityisesti työntekijöiden ja vapaaehtoisten, osallistujien ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Projektihenkilöstön tulee kerätä tietoa kyseisiltä ryhmiltä ja itsearvioida tuloksia. Sidosryhmiltä saatujen tietojen ja itsearvioinnin tulosten perusteella suunnitellaan tulevien vuosien toiminta.

34 MUISTA ARVIOINTI Arviointi on olennainen osa hankkeen laadun varmistamista sekä aikaansaannosten ja vaikutusten osoittamista. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa oman työn tueksi, jotta hanketta osataan suunnata oikein. Tulosten ja vaikutusten arviointia tarvitaan myös tyydyttämään asiakkaiden, kansalaisten, sidosryhmien ja rahoittajien tiedontarpeita. Arviointi voi projekteissa suuntautua moniin asioihin. Projektin prosessien arvioinnista saatua tietoa voidaan hyödyntää projektin etenemisen ja tuloksiin pääsyn varmistamisessa. Arvioinnin kohteena voivat olla myös projektin tulokset tai vaikutukset ympäristöön. Useimmiten arviointi on tarpeellista jo projektin käynnistyessä. Itsearviointi kannattaa käynnistää heti projektin alussa. Mikäli päädyt itsearvioinnin lisäksi tilaamaan ulkopuolisen arvioinnin, mieti tarkasti mihin haluat sitä hyödyntää. RAY ei vaadi ulkoista arviointia, mutta itsearviointi on jokaiselle hankkeelle pakollista. Ulkoisia asiantuntijoita voi käyttää analyysin tukena ja heiltä voi tilata itsearvioinnissa käytettäviä kyselyjä tai arviointityökaluja. Etenkin ulkopuolisen arvioinnin tilaaminen tai laajempien asiantuntijatöiden hankinta on merkittävä kuluerä. Arviointi ja muut hankinnat tulee kirjata hankkeen toiminnalliseen suunnitelmaan ja talousarvioon. Mikäli tilaat ulkopuolisen arvioinnin, joka käynnistyy vasta projektin myöhemmässä vaiheessa, järjestä seurantatiedon hankkiminen projektin alusta lähtien, jotta arvioinnin suorittajilla on riittävästi tietoa työnsä pohjaksi. RAY on tuottanut järjestöjen käyttöön itsearviointioppaan, joka löytyy ray.fi/avustukset sivujen aineistopankista.

35 Kysymyksiä ja kommentteja AVUSTUSOSASTO TIMO MULARI