LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE 1/2010 TEEMANA VAIKUTTAMINEN ON TÄRKEÄÄ. Kohti kevättä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE 1/2010 TEEMANA VAIKUTTAMINEN ON TÄRKEÄÄ. Kohti kevättä"

Transkriptio

1 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE 1/2010 TEEMANA VAIKUTTAMINEN ON TÄRKEÄÄ Kohti kevättä

2 Omaishoitajien keskustelusivuilta saa kattavaa vertaistukea Sirpaleista syntyy uusi elämä - Helinä Korkealaaksosta tuli omaishoitaja ja sen rinnalla lasitaiteilija keskustelufoorumi on varaventtiili. 6 Omashoidon tukea kotikunnasta - Omaishoidon tukea myönnetään vain noin :lle. Rett-lapsen äidin elämä on jatkuvaa opiskelua Verkosto vaikuttajana - Raija Ylikulju, Pirkko Kuokkanen ja Marketta Uusitalo suunnittelevat tukihenkilötoimintaa Kuopion seudulle. Omaishoitajuus päättyy, huolenpito jatkuu - Eine Sorakari jatkaa huolenpitoaan, vaikka Juha siirtyi laitoshoitoon Mariana ja Marjo Lammisen kotona rutiinit ovat tärkeitä SISÄLTÖ 1/2010 Pääkirjoitus... 3 Näkökulmia omaishoitoon Omaishoitajuus päättyy, huolenpito jatkuu Omaishoidon tukea kotikunnasta... 6 Omaishoitajien keskustelusivuilta saa kattavaa vertaistukea Uutisia Rett-lapsen äidin elämä jatkuvaa opiskelua Sirpaleista syntyy uusi elämä Verkosto vaikuttajana Oulussa tutkittiin etäomaishoitajuutta Perhe ja Käpytikka ovat Essin elämän kivijalka Sysmässä yhdistys on voimavara Annelin ajatuksia Ajankohtaista Asioita ajassa Tästä en luovu Isoäidin kello tuo mieleen turvallisen lapsuuden Lakimies lähelläsi Kokemuskoulutuksesta pätevää Kulttuurinurkka Musiikista vireämpää arkea Lukijalta Ehtoopuolen ruusu Lääkäri lähelläsi Svensk resumé Paikallisyhdistykset Essin elämän kivijalat - Perhe ja Käpytikka ovat Essi Rantaselle tärkeitä. PÄÄKIRJOITUS Ei paljoa naurata Sananlaskussa sanotaan Jos elämä antaa sinulle sitruunan, tee siitä mehua. Jos se antaa niitä paljon, perusta sitruunatehdas. Sitruunoita on sadellut viime aikoina oikein roppakaupalla. Tärkeä yhteistyökumppanimme Lomaliitto ry teki konkurssin. Neljä yhteistyölomajaksoa omaishoitajille ja hoidettaville jää toteutumatta. Sekä iäkkäät omaishoitajat että vammaisten lasten perheet jäivät vaille kaivattua virkistysmahdollisuutta. Onneksi sentään omaishoitajalomia on tulossa muiden yhteistyölomajärjestöjen kanssa. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset liiton paikallisyhdistyksille vähenivät reilusti, kun päättyville projekteille ei saatu jatkoa tai uusia projekteja. Tilanne käy erityisen hankalaksi monissa paikallisyhdistyksissä, kun projektien rahoituksen päättymisen vuoksi menetetään myös jo vakiintuneet toimihenkilöt ja tuttu kokoontumispaikka. Sosiaaliturvaa uudistava ns. Sata-komitea on jättänyt loppuraporttinsa. Hyvistä tavoitteista yhdistää omaishoidon tuki ja Kelan vammaisetuudet uhkaa tulla hölmöläisten tilkkutäkki, koska samanaikaisesti hyvien päämäärien kanssa komitean kynnet syyhyävät etuuksien leikkaukseen. Omaishoitajat ovat yhteiskunnan kannalta kaikista heikko-osaisimpia. Heille merkityksellisiä ovat pienetkin tulonsiirrot. Suomessa on viime vuosina harjoitettu poukkoilevaa veropolitiikkaa. Tähän tuo oman lisänsä Sata-komitean ehdotus tämän hoitotukipaketin yhteydessä poistaa invalidivähennys ainakin osalta sen saajista. Kun vielä omassakin elämässä on sairautta perheessä, vaikeavammaisen veljen pääsy uusintaleikkaukseen on saanut lähes kafkamaisia piirteitä ja perheen pyörätuolia käyttävä aikuinen tytär on taas vailla koulutustaan vastaavaa työtä, ovat ainekset sitruunatehtaan perustamiseen koossa. Omaishoitajien on tärkeää koota voimansa vaikuttamiseen. Itse kävin osoittamassa mieltäni lähiömme lakkautusuhan alla olevan kirjaston puolesta. En kertakaikkiaan voi hyväksyä sitä, että tärkeä kulttuuri-sivistys- ja kokoontumispaikka lopetetaan. Liittomme paikallisyhdistykset eri puolilla maata ovat olleet ja ovat edelleen tärkeitä vaikutuskanavia omaishoidon kysymyksissä. Vaikuttamistyössä jokaisen panos on tärkeä. Meissä on voimaa ja vaikuttaminen voimaannuttaa. Tässä lehdessä kerromme myös esimerkkejä siitä, mitä on tehty ja saatu aikaan. Tehtävää riittää niin yhdistyksissä kuin aivan lähipiirissäkin. Ollaan kirpeitä puolustaen myös omien läheistemme parasta. Hyvää alkavaa kevättä ja jaksamista kaikille Lähellä-lehden lukijoille. JULKAISIJA: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu PÄÄTOIMITTAJA: Merja Salanko-Vuorela TOIMITUKSEN SIHTEERI: Raija Olkkonen TOIMITUSNEUVOSTO: Pirkko Jyväkorpi, Kaarina Johansson, Annikki Korhonen (puh.joht.), Matti Mäkelä, Raija Olkkonen, Merja Salanko-Vuorela, Kaija-Leena Sinkko, Juha Viitanen SVENSK RESUMÉ: Maria Malmi OSOITTEENMUUTOKSET: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh ILMOITUSMYYNTI: Eija Sonninen, puh. (09) , faksi (09) , MAINOSILMOITUSAINEISTOT: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) ULKOASU: Tuulikki Poutanen, puh PAINOPAIKKA: Kehitys Oy, PL 205, Pori, puh. vaihde , faksi (02) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY KANSI: Omaishoidon kehittämiseksi tarvitaan vaikuttamistoimintaa niin kunnallisella kuin valtiollisellakin tasolla. Kuvassa Ilkka Liikanen ulkoiluttaa Juha Sorakaria. KANNEN KUVA: Kaija-Leena Sinkko 2 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/2010 3

3 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON TEKSTI JA KUVAT: KAIJA-LEENA SINKKO Omaishoitajuus päättyy, - Diabeetikon hoidon perusta on insuliini, ruokavalio, ulkoilu ja liikunta. Juhan kohdalla toteutuu hyvin ainoastaan insuliinin anto. Ruokana on vähintään kerran viikossa sekä aamiaiseksi että päivälliseksi puuro. Puuro tuskin vastaa diabeetikon ravintovaatimuksia, siinähän on lähinnä hiilihydraatteja. Niinpä puuropäivinä toimitan Juhalle sairaalaan kunnon aterian, kertoo äiti. - Eri asioiden priorisointi tuntuu kummalliselta. Samaan aikaan, kun Juhan ulkoiluttamisessa joudutaan vetoamaan rehuolenpito jatkuu Omaishoitajat vanhenevat hoidettavansa rinnalla. Joskus tulee raja, että voimat eivät enää riitä hoidon jatkamiseen. Miten voin luopua hoidettavasta? Mistä löytyy hoitopaikka? Onko hoito hyvää? Huoli ja vastuu hoidettavan hyvinvoinnista ei helpota, vaikka elämä keventyisikin. Helsinkiläinen Eine Sorakari on pitänyt huolta vaikeavammaisesta Juhapojastaan yli kaksikymmentä vuotta. Vaikka nyt 48-vuotias Juha onkin siirtynyt pitkäaikaissairaalan vastuulle, äidin huolenpito jatkuu. Eine Sorakari jaksoi hoitaa poikaansa kotona 70-vuotiaaksi asti. Kahden suuren selkäleikkauksen jälkeen Juhan kotihoito ei enää onnistunut ja niin Juha kaksi vuotta sitten siirtyi Helsingin Suursuon sairaalaan. Vaikka vastuu vaikeavammaisen Juhan hoidosta on siirtynyt nyt sairaalalle, Eine huoltaa jatkuvasti poikaansa. Eine Sorakari jatkaa huolenpitoaan, vaikka vaikeavammainen Juha siirtyi laitoshoitoon. Juha vammautui elämän alussa - Juha sairastui diabetekseen 16-vuotiaana. Kesällä 1986 vasta ammattiinsa valmistuneesta yo-merkonomista tuli hetkessä hoidettava. Liian matalan verensokerin seurauksena Juha sai vaikean neuropsykologisen vamman, joka aiheutti sadan prosentin aivoinvaliditeetin ja epilepsian, Eine kuvailee raskasta elämänvaihetta. - Istuimme tyttäreni kanssa sairaalassa Juhan vuoteen äärellä ja luimme hänelle ääneen. Emme jaksaneet uskoa lääkäreiden puheisiin, että Juha jäisi eläväksi kasviksi. Vähitellen saimme kiskottua hänet takaisin elämään. Juha tarvitsi jatkuvaa hoitoa ja valvontaa eikä hänelle löytynyt sopivaa hoitopaikkaa. Sairaala suositteli hoitoa kotona. Otimme Juhan ensin viikonlopuiksi kotiin. Sitten tyttäreni jäi pois töistä kahdeksaksi vuodeksi Juhaa hoitamaan kunnes minä otin päävastuun. Näin minusta tuli Juhan hoitaja. Hoito on takkuillut aiemmin Pohjois-Helsingin lähimmäistyö Pulmu ry:n lähihoitaja Ilkka Liikanen ulkoiluttaa Juhaa säännöllisesti. Miehistä on tullut vuosien mittaan hyvät kaverit. Einen lomien aikana Juhan sijaishoidossa eri laitoksissa riitti ongelmia. - Mielestäni pojan hoito ei aina vastannut hyvän hoidon kriteerejä. Pakkasin Juhalle mukaan kahden viikon lääkkeet dosettiin. Osa lääkkeistä jäi usein antamatta ja pojalle syötettiin suuria määriä rauhoittavia. Lomilta palatessa poika oli likainen ja turta. Hän haisi ja näytti pahalta. Jos hoitajan virkistykseksi tarkoitettu loma kesti kaksi viikkoa, Juhan kuntoon saamisessa meni yli kaksi viikkoa, Eine muistelee. Nyt Juha on hoidettavana Suursuon sairaalassa. - Vaikka mielessä kaihertaa, että haluaisin ottaa Juhan takaisin kotiin, minusta tuntuu, että Juha viihtyy Suursuolla. Juhan omahoitaja on aivan ihana. Olen iloinen nähdessäni, miten kauniisti Juha katsoo häntä. - Hoitajat ovat laitoksissa kovilla. Terveysviraston talousmiehet vaativat jatkuvasti, että suoritteita on oltava paljon ja tulosta saatava aikaan. Onkohan heillä käsitystä, mitä laitoksissa tehdään ja minkälaista vaikeavammaisen hoito on? - Vaikka tiedän, että vaikean omaisen syndrooma uhkaa, en ole aina malttanut olla puuttumatta tilanteeseen, jos olen nähnyt ongelmia. Moni ei ryhdy arvostelemaan pelätessään, että se kostetaan sitten hoidettavalle. Sellainen pelko on väärin. Heikoista täytyy pitää huolta. Me vaikeavammaistenkin äidit haluamme saada lapsillemme parhaan mahdollisen hoidon. Äitiyden tunteet eivät helpota, vaikka hoidettava siirtyykin laitokseen. - Joskus on vaikuttanut siltä, että Juhaa sen paremmin kuin muitakaan hoidettavia ei ehditä pestä riittävän usein. Ruoka ei mielestäni aina vastaa sitä, mitä diabeetikon ravinnolta edellytetään eikä Juha pääse ulos ja liikkumaan riittävän usein. Olen kirjelmöinyt asiasta kaupungin johtoon asti. Toivottavasti siellä kuitenkin ymmärretään, että valituksia ei tehdä, jos aihetta ei ole. Kenen on vastuu? surssipulaan, osaston tupakoitsijoita viedään monta kertaa päivässä ulos tupakalle, Sorakari kritisoi. - Mielestäni ei ole oikein, että minä, 72- vuotias äiti, joudun huolehtimaan sairaan poikani vähimmäisvaatimuksista hänen hyvinvointinsa turvaamiseksi, vaikka Juhan oma eläke kuluu lähes kokonaan sairaalamaksuihin. Maksan tällä hetkellä eläkkeestäni 500 euroa kuukaudessa, jotta Juha saa tarvitsemansa ravinnon ja pääsee ulkoilemaan. Pohjois-Helsingin lähimmäistyö Pulmu ry:n lähihoitaja Ilkka Liikanen ulkoiluttaa Juhaa säännöllisesti. Olisihan vaihtoehtona, että Juhasta tulee muuten täysin vuodepotilas, Eine toteaa. Tiedostan kyllä vaikean omaisen syndrooman, mutta eivät ne äidin tunteet mihinkään katoa. Eine Sorakari 4 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/2010 5

4 TEKSTI: MATTI MÄKELÄ Noin kaikista omaishoitajista on sellaisia, joiden hoitotehtävä on niin raskas, että ilman heidän panostaan hoidettava olisi laitoshoidossa. Kuitenkin omaishoidon tukea myönnetään edelleenkin vain noin :lle. tukea Omaishoidon kotikunnasta hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Omaishoitosopimuksessa tulee sopia hoitopalkkion maksamisesta tilanteessa, jossa hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Hoitopalkkiot v Omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio. Hoitopalkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Päättäjillä yhteneväiset ohjeet Lain soveltamista kunnissa helpottamaan on tehty sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin yhteistyönä Opas omaishoidon tuesta päättäjille. Opasta sovelletaan edelleen kunnissa. Tietoa omaishoidon tuesta on saatavilla mm. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton kotisivuilta Tutustu myös Tiedä, taida, selviydyt palveluoppaaseen sekä liiton lakialoitteeseen, jotka löytyvät samasta osoitteesta. Sata-komitean ehdotuksiin voi tutustua internet-sivuilta Vastikään loppuraporttinsa jättänyt ns. Sata-komitea ehdottaa omaishoidon tuen siirtoa Kelan maksettavaksi osana hoitotukien yhdistämistä. Sata-komitea arvioi, että jos tasa-arvo omaishoitajien osalta saadaan toteutettua, enintään omaishoitajaa olisi oikeutettu Kelan kautta maksettavaan hoitotukien omaishoitoosaan. Tämän selvittämiseen tarvitaan kuitenkin lisäaikaa. Ehdotuksen mukaan hoitotuesta ja omaishoidon tuesta muodostettaisiin yksi kokonaisuus ja samalla omaishoidontuen palkkion toimeenpano siirtyisi kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Kunnat suorittaisivat omaishoidon tuen tarpeen arvioinnin valtakunnallisin kriteerein. Uudistamista tarvitaan Kuntien käytännöt omaishoidon tukea koskevan lain toteuttamisesta vaihtelevat huomattavasti. Kriteerit tuen myöntämiseksi ovat kiristyneet lähes neljänneksessä kunnista. Odotettu uudistus ei kuitenkaan ole toteutumassa ainakaan vielä v. 2010, vaan omaishoidon tukea toteutetaan kunnissa edelleen v voimaan tulleen lainsäädännön mukaisesti. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry pelkää, että uudistuksen myötä etuudet heikkenevät noin 20 prosentilla nykyisistä tuen saajista. Liitto katsookin, että omaishoidon tuki tulisi uudistaa tästä paketista irrallaan Liiton puheenjohtaja Anneli Kiljusen tekemän lakialoitteen mukaisesti. Omaishoidon tuki tänään Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Myös omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan hoito ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Omaishoitolain 3 :n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia, omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Omaishoidon tukea haetaan hoidettavana olevan henkilön kotikunnalta. Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidon tarpeen perusteella. Hoito- ja palvelusuunnitelma tärkeä Jos kunta myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, kunta ja omaishoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitosopimuksen liitteenä on hoitoja palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Omaishoitosopimukset ovat toistaiseksi voimassa, ellei ole erityistä syytä määräaikaisen sopimuksen tekemiseen. Määräaikaisen sopimuksen tekemisen lähtökohtana on aina hoidettavan etu. Omaishoidon tuessa ei ole mitään ikärajoja, vaan laki koskee niin vammaisen lapsen vanhempia kuin iäkästä vanhempaansakin hoitavaa. Noin puolet omaishoidon tuella hoidettavista on sairaita tai vammaisia puolisoita. Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle. Jos omaishoito keskeytyy äkillisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, - Hoitopalkkio on vuoden 2010 alusta vähintään 347,41 euroa kuukaudessa. - Hoitopalkkio on kuitenkin vähintään 694,83 euroa kuukaudessa hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, jos omaishoitaja joutuu jäämään lyhytaikaisesti pois ansiotöistä. - Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi. Kunnat päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumääristä ja kriteereistä lain sallimissa rajoissa. Voimassa olevia sopimuksia tarkistettiin vuoden 2010 alussa 3,27 prosentilla. Omaishoitajille vapaata Omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden vapaaseen kuukaudessa, jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Oikeus kolmen vuorokauden vapaaseen on myös omaishoitajalla, jonka hoidettava viettää kodin ulkopuolella vähäisen osan vuorokaudesta. Lakisääteisen vapaan lisäksi kunta voi myöntää kaikille omaishoidon tuen saajille myös enemmän vapaata ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita. Niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle lakisääteisen vapaan ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, hoidettavan maksettavaksi voi tulla enintään 10,60 euroa/vrk. Tämä koskee myös palvelusetelillä ostettavaa sijaisapua. Miten kunnankamreerista tuli viisas - todella viisas Kunnankamreeri? Eräänä päivänä kunnankamreeri miettii voivatko kaikki omaishoitajat olla sittenkään väärässä? siis... Omaishoidon hoitopalkkio on keskimäärin 420 e / kk. Palkkio on noin 40 % koko tuen kustannuksista kunnalle. Kustannukset siis n e /kk = e /v. Laitoshoitomaksu on keskimäärin 150 e /vrk. Laitoskuntoinen hoidettava maksaa siten e/v... Omaishoidolla tehtävä työ tuo säästöä kunnalle e / v. YES! Kolmantena päivänä kunnankamreeri miettii miten olisi järkevää käyttää säästyneet veroeurot? Miten saada lisää omaishoitajia ja miten maksimoida hyödyt? Kenties euron paketti omaishoitoperheelle hoidon järjestämiseksi tai euron laitoshoitopaketti. Neljäntenä päivänä todella viisas Kunnankamreeri ohjeistaa viranhaltijoitaan kysymään omaishoitajilta MITEN HALUAISITTE LÄHEISENNE HOIDON JA HUOLENPIDON JÄRJESTYVÄN? YES YES YES YES Teksti: Matti Mäkelä Piirros: Valtteri Mäkelä Seuraavana päivänä laitoshoitokuntoista läheistään hoitava omaishoitaja tuo hakemuksen kuntaan. Kunnankamreesi rientää vastaan ja on innoissaan euron vuosittaisesta lahjashekistä! YES YES! Viisas kunnankamreeri kolminkertaistaa omaishoidon tuen. Hoitaminen kotona tulee edelleen kuntataloudelle euroa halvemmaksi kuin laitoshoito. YES YES YES! Viidentenä päivänä alkaa hakemusruuhka. Muutkin uskovat, että meillä on todella viisas Kunnankamreeri! YES YES YES YES YES 6 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/2010 7

5 tukea kotikunnasta... Omaishoitolain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa (laki omaishoidon tuesta 937/2005). Omaishoidon laajuus Omaistaan auttaa yli miljoona suomalaista. Heistä pääasiallisia auttajia on noin Raskaita omaishoitotilanteita, joissa hoidettava olisi laitoshoidossa ilman omaishoitoa, on noin Vähintään kerran viikossa läheistään auttaa noin henkilöä. Henkilökohtaisissa toimissa läheistään auttaa päivittäin noin Sairaanhoidollisissa toimenpiteissä läheistään auttaa päivittäin noin Sairaanhoidollisissa toimenpiteissä vähintään kerran viikossa noin henkilöä. Yli miljoonasta auttajasta ei tiedosta olevansa omaishoitaja. Nämä omaishoitajat ovat usein etäomaishoitajia. Työelämässä on tällä hetkellä noin omaistaan samanaikaisesti hoitavaa henkilöä. Tunnuslukuja omaishoidosta Omaishoidon tuki Lakisääteisen omaishoidon tuen saajien määrä on tasaisesti kasvanut. Nykyisin tuen piirissä on vuosittain noin hoitajaa. Keskimärin Suomessa oli 6,6 omaishoidon tuen saajaa / 1000 asukas v Nykyisellä vauhdilla pääsemme omaishoidon tuella hoidettavien 75 v. täyttäneiden osalta 4,9 %:n kattavuustavoitteeseen v Selvityshenkilö Elli Aaltosen STM:lle esittämä tavoite oli 8 %:a. Keskimääräinen omaishoidon hoitopalkkio on noin 420 e / kk. Oikeus kolmeen vapaavuorokauteen ei toteudu lain mukaisesti. Tuen piirissä olevista vain 76 %:lla on oikeus vapaaseen. Sopivia tilapäishoidon vaihtoehtoja on liian vähän. Osittain tästä syystä noin 40 % tuen saajista ei pidä lainkaan lakisääteisiä vapaitaan. Syitä lakisääteisen tuen ulkopuolelle jäämiseen 24 % on tiennyt tuesta, mutta ei halukas hakemaan 23 % hakenut, hakemus hylätty 18 % muu syy 16 % ei tiennyt tuesta 10 % hakenut, ei päätöstä 9 % tiennyt, mutta hakeminen liian raskasta (esim. tilanteissa, joissa omaishoitaja itse on iäkäs, noin 1/3 kunnista vaatii hoitajasta lääkärintodistuksen ennen kuin tukea omaishoitoon myönnetään). Omaishoitajan profiili Hoidettavat: Omaishoidon tuella hoidettavista kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita, työikäisiä on vajaa neljännes ja hieman useampi kuin joka kymmenes on alle 18 vuotias. Hoidettavien enemmistö, 70 prosenttia, tarvitsee runsaasti tai melko paljon apua ja avun tarve on jatkuvaa tai ympärivuorokautista. Lähes puolet hoidettavista tarvitsee apua vanhuuden hoidon tarpeen vuoksi. Hoitajat: Lähes 60 % omaishoidon tuen saajista on eläkkeellä, noin 25 % työssä ja loput joko työttöminä tai virkavapaalla. Noin puolet hoitajista on puolisohoitajia. Lasten ja vanhempien osuus omaishoitajista on samansuuruinen ollen viidennes. Lisäksi on jonkin verran muita omaisia hoitajina. Omaishoito on kunnalle edullista hoitoa Yksi omaishoidossa hoidettava tuo kunnalle säästöä e /vuosi, puhumattakaan inhimillisistä ja elämän laatua lisäävistä tekijöistä. Jos sitovaa ja vaativaa omaishoitotyötä tekevän tilalle jouduttaisiin palkkaamaan kotiin hoitohenkilökuntaa, tarvittaisiin 5 hoitajaa. Vaikka yhtenäisten kriteerien mukaan omaishoidon tuen hoitopalkkio maksettaisiin omaishoitajalle, eivät siitä aiheutuvat kustannukset nouse kuin enintään 80 milj. euroa. Omaishoitajat säästävät kuntien menoja noin 1,2 miljardia euroa vuodessa, silti esim. keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista vain n. 0,6 % kohdistuu omaishoitoon. Lähteet: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry STM: Selvitys omaishoidon tuesta ja sen vaihteluista Taloustutkimus Oy: Omaishoitajatutkimus 2008 Sotkanet -tilastotietokanta Stakes Työterveyslaitos PT-KESKUKSESTA APUVÄLINEET JOKA LÄHTÖÖN Decon E-walk on avustajalle tarkoitettu työntöapumoottori. Se voidaan asentaa useimpiin pyörätuolimalleihin sovittimien avulla. Sovittimien asentamisen jälkeen laitteen irrottaminen ja kiinnittäminen sujuu muutamassa sekunnissa. OXFORD ASCEND Ketterä, pienikokoinen ja erittäin helppokäyttöinen Koivuhaantie 2-4, Vantaa, Puh , fax sähköposti: On silkkaa HÖLYNPÖLYÄ että nallet ovat vain lapsia varten Anteeksi mitä? Kun vakuutukset ovat kunnossa, niiden antama turva seuraa rakkaan pehmonallen lailla sinua ja perhettäsi kaikkialle ajattelitpa asiaa tai et. Hoida siis koko perheesi vakuutukset kerralla kuntoon meillä. Ascendin liikerata ja ulottuvuus ovat omaa luokkaansa ja se pystyy siirtämään potilaan matalasta istuma-asennosta täysin suoraan seisoma-asentoon helposti. Sen aktiivinen nostoliike on suunniteltu siten, että se kannustaa potilaan omaa toimintaa ja lisää siten omatoimisuutta ja hyvinvointia. seisomaannostava, siirtoihin (esim. wc) erittäin hyvin soveltuva toimii myös seisoma- ja kävelytukena siro, kompakti nostokyky 170 kg Hymyile, olet Turvassa. Palvelunumero Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. 8 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/2010 9

6 TEKSTI: MATTI MÄKELÄ KUVA: UNTO NEIGLICK Sipoon Martinkylässä asuvien Päivi ja Kimmo Virtasen yhteisikä lähentelee 170 vuotta. Vertaistuki, pankkiasiointi ja tapahtumien seuraaminen onnistuu kätevästi tietokoneen avulla. Opastusta saa tarvittaessa maksutta etäyhteydellä. Omaishoitajien keskustelufoorumi on varaventtiili. Omaishoitajien keskustelusivuilta saa kattavaa vertaistukea Yhä useampi omaishoitaja löytää tukea tilanteeseensa internetin kautta omaishoitajien omilta keskustelusivuilta www. omaishoitaja.fi Keskustelusivuilla käy kuhina. Kymmenissä eri aihealueissa riittää vierailijoita. Alzheimer otsikon alla keskustellaan puolison hoidosta: - Lopulta puoliso oli pakko - Tämä foorumi on ollut minun henkinen takaporttini normaaliin elämään. luovuttaa pitkäaikaishoitoon. En ole vielä pystynyt hyväksymään tilannetta. Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut? kysyy miestään hoitanut omaishoitaja. Vastauksia alkaa sadella ja viestiketju kasvaa mahtaviin mittoihin. Tuntuu kuin koko Suomen omaishoitajat olisivat samassa veneessä samoilla vesillä kokemassa verkkojaan ja jakamassa saamisiaan. Kysyntä ja tarjonta kohtaavatkin verkkosivuilla paremmin kuin monessa perinteisessä avun tarjoamisen ja saamisen muodoissa. Internetyhteyden takaa voi saada kotiinsa hyvää ja laadukasta tietoa, tunnetukea ja mahdollisuuksia, joista ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Ystäviä, käytännön neuvoja, villasukkia ja muikkuja Monipuoliset, helppokäyttöiset ja tietoturvalliset sivut ovat saaneet paljon kiitosta. Maksuton keskustelufoorumi ei sido osallistujaa mihinkään ja mukaan voi tulla sellaisena kuin on. Toiset tulevat katsomaan ja lukemaan, mitä muut tuumaavat. Toiset osallistuvat keskusteluihin enemmän. Millaisena vertaistuen lähteenä sivut sitten toimivat? Käyttäjät kertovat kokemuksistaan näin: - Kyllähän se tätä elämän arkea helpottaa, kun tuntee, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa. Ei minulla koskaan ennen ole näin paljon hyviä ystäviä ollutkaan kuin verkossa. Täältä olen saanut hyviä neuvoja kaikkiin ongelmiin ja tämä tietokoneongelmien ratkaisu ammattilaisen avulla on erittäin tärkeä asia. Olen saanut muutakin kuten kadonneen kaapin avaimia, villasukkia ja muikkuja kotiovelle asti ja ilman korvausta. Se on tullut vaan hyvästä sydämestä. (Sahtivaari) - Tämä foorumi on ollut minun henkinen takaporttini normaaliin elämään. On hyvä olla kylässä muiden omaishoitajien luona heidän virtuaali-olohuoneissaan keskustelemassa ajankohtaisista asioista ja saamassa hyviä neuvoja kulloiseenkin esillä olevaan asiaan tai vaikeaan pulmaan. (Eja) - Kun on hetki omaa aikaa ja päässä pyörii paljon asioita, avaan tietokoneen ja tämän foorumin. Kappas vaan, hetken selailun jälkeen löytyy kaveri, joka miettii tai painii samojen asioiden kanssa. Vaikka en itse ole mikään kirjoittajatyyppi, niin hyöty täällä käymisestä on melkoinen vertaistuki. Usein luen hoidettavallekin näitä kirjoituksia. (Jöpi) VALTAKUNNALLISTA OMAISHOITAJIEN KESKUSTELUFOORUMIA ylläpitää Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Vuosina yhdistys sai RAY:ltä tukea omaishoitajien verkostoitumishankkeeseen. Hyvien tulosten myötävaikutuksella RAY myönsi yhdistykselle jatkorahoituksen vuosille palvelun edelleen kehittämiseen. Meneillään olevan Omaishoitajat verkon pauloissa -projektin tavoitteena on auttaa vertais- ja tietoteknisen tuen piiriin satoja omaishoitajia. Kysyntää voi tulla enemmänkin, sillä nykytekniikka mahdollistaa maksuttoman tuen ja opastuksen myös suoraan omaishoitajan omalle näyttöruudulle mihin päin Suomea tahansa. Lisätietoja puh Minä kuulin foorumista serkultani, joka on perillä kaikista asioista. Vuodatin hänelle tuntojani miehen omaishoitajana, ja hän sanoi, että parhaiten Sinua ymmärretään omaishoitajafoorumilla. En ollut kuullutkaan tällaisesta mahdollisuudesta, mutta kipitin koneelle ja googlasin. Onnistuin löytämään oikean paikan. Ja oikeassa hän oli, täällä ymmärretään ja autetaan. Kaikilla omaishoitajilla ei ole tietokonetta eikä taitoa tai halua käyttää sitä esim. kirjastossa, mutta kannatan lämpimästi valon tuomista pimeyteen ja tiedon saamista mahdollisimman monelle. Olen saanut foorumin kautta sellaisia virtuaaliystäviä, joita en olisi uskonut olevan edes olemassa. Nytkin minulle on luvassa lipstikan taimia. (Asteri50) - Foorumin ansiosta pysyin myös ympäröivässä elämässä kiinni, eikä minusta tullut katkeraa nurkassa yksinäisenä nyhrääjää - vieraaksi muulle maailmalle. Jos ei olisi ollut tätä foorumia...laittaisivatko läheiseni oven kiinni nenäni edestä sanoen me ei jakseta enää yhtään juttua omaishoitajan elämästä. Tiesin, että täällä foorumilla juttuni lukevat ne, jotka jaksavat ja silloin kun jaksavat ja ohikin voivat mennä halutessaan. (Sirpale) - Olin tumpelo ja aivan epätoivoinen, enkä osannut hakea apua mistään. Googlettamalla löysin sattumalta Omaishoitajafoorumille, josta löytyi tietoa ja apua arjen ongelmiin. Minua neuvottiin yksityiskohtaisesti, miten vaipan saa aikuiselle ihmiselle kätevimmin paikalleen. En enää ollutkaan yksin, vaan sain jakaa huoleni ja ahdistukseni toisten omaishoitajien kanssa. Sain kokeneitten omaishoitajien kokemusperäistä tietoa apuvälineistä ja siitä, miten ja mistä niitä hankitaan. Koskaan en unohda sitä helpotuksen ja kiitollisuuden tunnetta, kun tajusin että omaishoitajafoorumilta saan henkisen tuen lisäksi myös kaiken tarvitsemani tiedon, joka liittyi täysin avuttoman ja voimattoman aikuisen ihmisen hoitamiseen. (Sinisilmä) - En ymmärrä miten ennen tulin toimeen ilman tätä kaiken inhimillisen vertaistuen kattavaa verkostoa. Ensimmäiset kuusi vuotta omaishoitajana olivat elämäni vaikeimmat ja yksinäisimmät vuodet. Sairastuin uupumukseen kolme kertaa. Jouduin etsimään tietoa kirjoista ja ystäviltä jotka eivät olleet minua viisaampia. Rasitin lähipiiriäni liikaa ongelmilla, joista he eivät ymmärtäneet puoliakaan. Verkkokeskustelu on ollut suuri voimanlähde ja olen saanut paljon uusia ystäviä ja olemme jopa tavanneet yksityisesti ja yhteisissä tapaamisissamme. Omaishoitajan paras ymmärtäjä on toinen omaishoitaja. Vierailen sivuilla päivittäin, ellen ole netin tavoittamattomissa. Omaishoitajan työ on usein hyvin yksinäistä ja sitovaa. Täällä on aina joku kotona juttelemassa ja lohduttamassa, kun sen aika on. (Kepa) Miten pääsee mukaan omaishoitajafoorumille? Eja Tietokoneita alkaa nykyään olla joka perheessä. Ikäihmisellä ei välttämättä konetta kotoa löydy. Apua on kuitenkin saatavilla. Jälkipolvi osaa asiat, neuvoo alkuun ja kenties lahjoittaa vanhaksi käyneen koneenkin. Maksutonta tietokoneen ja internetin käyttöapua sekä lisätietoja keskustelusivuista saa myös puhelimella numerosta Laadukkaaseen ja hyvin palvelevaan keskustelusivustoon kannattaa tutustua, vaikka vain pelkästä uteliaisuudesta. 10 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

7 KUNTOUTUSTA KUNTOUTUSTA OMAISHOITAJA Teet arvokasta työtä, mutta muistathan myös itseäsi. Kalevalan kuntoutuskoti-säätiö Kuhmossa on Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelusetelijärjestelmään kuuluvayksityinen palveluntuottaja. Asumispalvelumme ovat ympärivuorokautisia ja soveltuvat erinomaisesti omaishoitajien lakisääteisten vapaiden pitämiseen. PALVELUSETELI HINTAMME (myös itsemaksavat) Omatoiminen 95 E/vrk (kodinhoidontuki I lk) Avustettava 115 E/vrk (kodinhoidontuki II III) Hintaan sisältyy majoitus kahden tai yhden hengen huoneessa täysihoidolla, hoitajien toteuttama perushoito ja huolenpito sekä talon ryhmä, -virike- ja vapaa-ajan toiminta. Tarjoamme edullisesti myös monipuolisia kuntoutuspalvelujamme. Tervetuloa tutustumaan! Palvelukoti Rantaniemi rauhassa ihmisten keskellä Palvelukoti Rantaniemi on Reisjärven kirkonkylässä sijaitseva yksityinen kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö. Toimimme täysin saneeratuissa entisen vanhainkodin ja vanhusten palvelutalon tiloissa. Palvelumuotojamme ovat: s s s Kehitysvammaisten asumispalvelut päivätoimintapalveluineen. Kehitysvammaisten intervalli- ja määräaikainen itsenäistymisharjoitteluasuminen Lomapaikkapalvelut Palvelumme on tarkoitettu hyvin vaikeavammaisille tarkoitetuista asumis- ja hoivapalveluista tuettuun asumiseen saakka. Rantaniemessä on osaava henkilökunta ja kattavat tukipalvelut (omalääkäri, psykologipalvelut, toimintaterapiapalvelut, fysioterapiapalvelut). Varaukset puh , Leena Uhlbäck Paikkatiedusteluihin vastaa vastaava ohjaaja Meeri Rontti, puhelin ja sähköposti Lisää tietoa Rantaniemestä löydät osoitteesta -! & - -,% )# % )#, * (- &! % &, & & #*# # # #*#!! & $% %, & % & * - -!!! -! & - &! -!! & & - &! ' (+ " &! & - - % & &! ) + & & -! + -! & -- % & &! - - ' +! & --! &! -! & -! -- - &.! -! -! - & & & & & '&! & & --! & --! +# + $+$ & --! - --! #+!! &% &! & - &! &'- - -!--! - -! -! -! (- &!! &, -!,. -! & -! & +! & - (- &! - % "-!-!%, $ -!-!!- &! & - & % $ &, & 12 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

8 UUTISIA UUTISIA Valtakunnallista omaishoitajaviikon päätapahtumaa vietettiin Porissa Omaishoitajaviikon päätapahtuma viime marraskuun lopulla Porissa keräsi yhteen mahtavan joukon lähiyhdistysten omaishoitajia. Tapahtuman ohjelmassa oli ajatuksia herättävien alustusten lisäksi mm. flamencoesitys. Omaishoidon tuen hoitopalkkiot 2010 Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotettiin indeksitarkistuksen johdosta lukien 3,27 prosentilla. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 347,41 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 694,83 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Omaishoito näyttävästi esillä kirjastoissa Lakeudella Omaishoitajien viikolla marraskuun lopulla omaishoitoa tuotiin uudella tavalla kirjanäyttelyn avulla esille neljässätoista kirjastossa mm. Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kurikassa, Lapualla, Kauhavalla ja Seinäjoella. Lakeuden Omaishoitajat ry:n avulla kirjastot laittoivat esille paitsi asiateoksia omaishoidosta myös omaishoitajan jaksamiseen liittyvää kirjallisuutta. Huomiota kerättiin myös Yhdessä tehden ajoissa omaishoitaja tukena -projektin julisteilla, ilmaiskorteilla sekä muulla mukaan otettavalla materiaalilla. Idea yhteistyölle syntyi Yhdessä Tehden projektin tiimoilta. Projektin yhtenä tavoitteena on tavoittaa uusia omaishoitajia ja tukea heitä jo varhaisessa vaiheessa. Pääpaino projektissa on terveyspuolen yhteistyössä, mutta koska uusien omaishoitajien tavoittaminen on hyvin haasteellista, on tietoa hyvä levittää muuallakin juuri esimerkiksi kirjastoissa. Kirjastoissa käy viikoittain ihmisiä vauvasta vaariin, kuvailee Nurmon kirjaston kirjastovirkailija Terhi Niemistö. Omaishoitajayhdistyksiin ei riittävästi Rahaautomaattiyhdistysvaroja Vuonna 2009 Omaishoitajat ja Läheiset -liiton 37 paikallisyhdistystä 72:sta sai tukea Raha-automaattiyhdistykseltä yhteensä 49 hankkeeseen. Vuonna 2010 tukea sai enää 28 yhdistystä yhteensä 35 hankkeeseen, joista kolme oli kokonaan uutta, muut olemassa olevien projektien jatkoa. Raha-automaattiyhdistys myönsi vuodelle 2010 avustusta 805 järjestölle kohteeseen yhteensä 278,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 jakoehdotus oli euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Omaishoitajat ja Läheiset -liitto on esittänyt peruspalveluministerille, että valtioneuvosto ennen lopullista päätöstä selvittäisi projektiavustusta vaille jääneiden yhdistysten hakemukset vielä kerran ja myöntäisi niiden anomat avustukset, jotta omaishoitajien toiminta ei maassamme kohtuuttomasti tyrehtyisi projektirahoituksen puutteen vuoksi. Näkemiin ja tervetuloa Lähellä-lehden toimitussihteerinä pitkään toiminut Omaishoitajat ja Läheiset -liiton julkaisu- ja taloussihteeri Paula Haukinen jäi vuoden alussa eläkkeelle. Lähellä-lehden tekemiseen liittyvät asiat siirtyivät mm. lehden toimitusneuvoston sihteerinä aiemmin toimineelle Raija Olkkoselle, joka puolestaan siirtyi vuoden alussa osa-aikaeläkkeelle. Lehden tekemisessä auttaa väliaikaisesti Kaija-Leena Sinkko. Liiton markkinoinnista, jäsenasioista ja maksuliikenteestä vastannut palvelusihteeri Sinikka Fleming siirtyi myös eläkkeelle. Palvelusihteeri Sinikka Fleming ja julkaisuja taloussihteeri Paula Haukinen siirtyivät vuoden vaihteessa eläkkeelle. Jyvässeudun omaishoitajat ry kehittämään ikääntyvien osallistumista Väestön ikääntyminen on yksi merkittävimmistä muutoksista kaikkialla Euroopassa. Julkisia palveluja ollaan viemässä verkkoon. Tietotekniikan osaamista tarvitaan yhä enemmän asioiden hoitamisessa. Iäkkäille soveltuvia sosiaalisen median ympäristöjä ei ole olemassa. Jyvässeudun Omaishoitajat Joulukorttilahjoituksia ry on aloittamassa yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa EU-rahoitteisen projektin, jonka tavoitteena on kehittää yli 55-vuotiaille soveltuva verkkoympäristö. Tavoitteena on myös tiedon ja kokemusten vaihto. Projekti on osa EU- Ambient Assisted Living -ohjelmaa. Omaishoitajat ja Läheiset ry -Liitto kiittää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvaa, Oy JKL-Helsinki Ab:ia ja Viestintätoimisto Manifestoa, jotka lahjoittivat viime joulun alla joulukortteihin varaamansa rahat liitolle. Sari Riikonen aloitti Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ja Kainuun alueen uutena aluevastaavana. Aiemmin hän toimi Raahen Seudun Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistyksen Kiertävä palveluohjaus- ja kuntoutusneuvoja -projektin projektivastaavana. Tätä ennen hän on työskennellyt mm. fysioterapiatyössä ja kaupallisella alalla. Lisäksi hän on toiminut eri järjestöissä. - Vapaa-aikaani vietän mielelläni liikunnan parissa. Tänä uu- Uusi aluevastaava Sari Riikonen distusten aikakautena haasteenamme on pitää omaishoidon ääni kuuluvilla. Toivon, että voimme yhdessä rakentaa omaishoitoa kehittävää aluetyötä. Rakentavaan tulokseen yhteisen päämäärän hyväksi pääsemme vain yhdessä toimien, Sari tähdentää. 14 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

9 TEKSTI: SANNI PURHONEN KUVAT: MARJO LAMMISEN KOTIARKISTO Marjo Lamminen on tyttärensä Marianan kanssa maailmalta Suomeen palannut omaishoitaja. Rett-lapsen äidin elämä on jatkuvaa Mariana ja Marjo Lammisen kotona rutiinit ovat tärkeitä. Juuri nyt on käynnissä ruokailu. Marjo tarjoilee kahvia, syöttää Marianaa ja kertoo samalla äidin ja tyttären muodostaman perheen taustoista. Pian kuusivuotias Mariana sairastaa harvinaista Rettin oireyhtymää. Kysymyksessä on pelkästään tytöillä ilmenevä neurologinen, vaikeaa monivammaisuutta aiheuttava sairaus. Sitä sairastava lapsi kehittyy vauvaiässä normaalisti, kunnes noin 6 36 kuukauden välillä alkaa nopea taantuminen ja jo opitut taidot katoavat. Rett-lapsen ensimmäiset oireet ilmenevät muiden muassa käsien motoriikan sekä puhetaitojen katoamisena. Hitaammassa taantumavaiheessa myös muut motoriset taidot heikkenevät ja joillakin sairaus saattaa johtaa liikkeiden hallinnan ja liikuntakyvyn menettämiseen. Marianan liikuntakyky on toistaiseksi melko hyvä ja hän kulkee haastattelun aikana ympäri asuntoa katse valppaana ja uteliaan oloisena, ehkäpä vähän vierasta ujostellen. Prahassa vanhukset sanoivat Marianan kävelevän kädet selän takana opiskelua kuin pormestari. Jälkeenpäin sen tajuaa sairauden ensioireeksi, Mariana teki Rett-tytöille tyypillistä käsimaneeria, Marjo muistelee. Byrokratian rattaissa Mariana ja äiti Marjo yhteisellä lomamatkalla Ranskassa viime kesänä. Mariana syntyi Tšekissä Prahassa, jossa Marjo opiskeli ja työskenteli kahdenkymmenen vuoden ajan. Muutto Suomeen oli monella tapaa iso elämänmuutos. Tänne ajoi ennen kaikkea äidin toive hyvästä hoidosta lapselleen. Prahassa Marianalla diagnosoitiin 2,5-vuotiaana ADHD ja suositeltiin rauhoittavia lääkkeitä. Kyllähän sen näki, että jostain muusta on kysymys. Tutkittuaan oireita internetistä ja kirjoista Marjo törmäsi Rettin oireyhtymään. Suomessa neurologin, puheterapeutin ja erikoissairaanhoitajan vastaanotoilla suositeltiin seurantajaksoa Lastenlinnan autismiosastolla. Niinpä, kun oikea diagnoosi viimein kesällä 2007 saatiin, ei yllätys ollut niin täydellinen kuin saattaisi kuvitella. Tiesin jo ennen kuin lääkäri ehti lopettaa lauseensa, Marjo toteaa. Lastenlinnan sairaalan henkilökunta saa Marjolta paljon kiitosta. Sieltä hän sai ensimmäistä kertaa tietoa esimerkiksi omaishoidon tuesta, muista tukijärjestelmistä ja apukeinoista. Kaikki asiat eivät kuitenkaan muuttuneet paremmiksi kotimaan vaihtumisen myötä. Suomeen tullessa Marianalla oli päällä pahin taantumavaihe. Päivät olivat yhtä huutoa ja samaan aikaan täytyi hallita melkoista asiakirjaviidakkoa. Suomessahan on pahempi byrokratia kuin Tšekissä! Paperilla kaikki näyttää hyvältä, mutta asioista pitää jatkuvasti tapella, Marjo puuskahtaa. Arjen pyöritystä Nykyään Marjo tekee kuuden tunnin työpäiviä valuutanvaihtopisteessä. Arki pyörii tyttären ehdoilla. Äidin ollessa töissä Mariana käy päivähoidossa monivammaisten lasten erityisryhmässä. Alkuiltapäivästä palataan kotiin ja Mariana saa välipalaa, minkä jälkeen hän yleensä ottaa pienet torkut. Hyvänä päivänä ennen päivällistä käydään ulkoilemassa. Syöminen on monesti uuvuttavaa, sillä Marianalla on tiukka erikoisruokavalio. Närästysvaivat ja herkkä vatsa yhdistettynä hengitysvaikeuksiin aiheuttavat päivittäin enemmän tai vähemmän ärsytystä ja kipuja. Iltaisin äiti ja tytär harjoittelevat yhdessä kommunikaatiokuvien käyttöä, jumppaa, sekä muita Marianan kuntoutukseen ja harrastuksin liittyviä asioita. Opiskeltavaa riittää, sillä monenlaiset terapiamuodot ovat Rett-lasten toimintakyvyn säilyttämisen ja ylläpitämisen kannalta oleellisia. Jokainen Rett-henkilö on tietysti yksilö ja oppimisedellytykset saattavat vaihdella suuresti. Erilaiset kommunikaatiovälineet voivat auttaa Rett-tyttöjä esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen opiskelussa. Monet heistä kommunikoivat silmillään ja ymmärtävät puhetta enemmän kuin kykenevät osoittamaan. Myös Marianalla on hyvin ilmeikkäät kasvot. Mariana kyllä ymmärtää puhetta, asioiden toteutus vain voi kestää, Marjo kuvailee. Yöt Lammisilla sujuvat yleensä suhteellisen rauhallisesti. Marianalla ei toistaiseksi ole todettu oireyhtymälle tyypillistä epilepsiaa. Unta tyynyn alla vartioi mongolialaiselta ystävältä lahjaksi saatu kettu, joka paikallisen uskomuksen mukaan on hyvän unen tuoja. Ehkä se tosiaan on auttanut. Täytyy koputtaa puuta. Päivä kerrallaan Opiskeltavaa riittää, sillä monenlaiset terapiamuodot ovat Rett-lasten toimintakyvyn säilyttämisen ja ylläpitämisen kannalta oleellisia. Marjo myöntää, että omaishoitajan arki on välillä haastavaa. Vapaa-aika on kortilla ja omat harrastukset ovat jääneet vähiin, kun hoitajaa tyttärelle ei tahdo löytyä. Kolme päivää kuukaudessa vapaata on tietysti tosi vähän. Toisaalta lapsensa on myös vaikea antaa vieraan hoitoon. Marianalla on paljon autistisia piirteitä, joten uudet paikat, ihmiset ja tilanteet aiheuttavat stressiä ja pahentavat hengitysoireita. Yhdessä Mariana ja Marjo käyvät uimassa sekä muskarissa. Vertaistukea on löytynyt järjestötoiminnasta, kuten Kehitysvammatuki 57:stä, Leijonaemoista ja Jaatisesta. Onpa Marjo ehtinyt mukaan Autismiliiton alla olevaan Autistien ja Rett-henkilöiden Tuki ry:n hallitukseenkin. Erityisen merkittäväksi kokemukseksi hän mainitsee muiden yksinhuoltajaomaishoitajien tapaamisen Espoon Kaisankodissa. Tällä hetkellä Lammisten kodissa eletään päivä kerrallaan. Seuraavan haaste on sopivan koulun löytäminen Marianalle. Tulevaisuuteen suhtaudutaan varovaisen toiveikkaasti. Toisinaan ajattelen elämäni menevän kahdenkymmenen vuoden sykleissä. Ensin oli opiskelut ja työ, nyt on Mariana, Marjo naurahtaa. 16 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

10 TEKSTI: KAIJA-LEENA SINKKO Kauhavalaisen Helinä Korkealaakson elämälle taide on antanut voimia raskaisiin elämänvaiheisiin. Vastoinkäymiset ja onnettomuudet niin raskaita ja ikäviä kuin ne ovatkin pitävät monesti sisällään uuden alun siemenen. Entisen elämän loppu voi olla uuden alku. Tämän todistavat kauhavalaisen Helinä Korkealaakson kokemukset. Postiauton kuljettajasta tuli omaishoitaja ja sen rinnalla lasitaiteilija. Koko ikkunaruudun peittävästä Helinän tiffany-työstä löytää jugendin piirteitä. Uusi elämä, omaishoitoa ja lasitaidetta oivaltanut. Meidän kyllä kannattaisi kuunnella ja antaa aikaamme vanhemmille ihmisille enemmän, koska heillä on jo eletyn elämän kokemus ja viisaus siitä, mikä tässä elämässä on tärkeintä, Helinä pohtii. Helinä lunasti 1984 koulutalon vanhemmiltaan. Rakennus oli hänelle lapsuudesta tuttu. Hän oli käynyt siellä kansakoulun ja sitä aiemmin isoisä oli opettajana samassa rakennuksessa. Tiffany-työt ovat suosittuja Helinästä tuli ikääntyvien ja huonokuntoisten vanhempiensa omaishoi- - Perehdyin lasitöiden tekemiseen kansalaisopiston kursseilla ja kirjojen avulla. Taitoa on kertynyt ennen muuta tetaja. Äiti kuoli jo 1993 ja dementoitunut, viime vuosina vuoteeseen sidottu isä jäi Helinän hoidettavaksi. kemällä. Voimia saa kauniin katsomisesta. Yön hiljaisina tunteina, kun hän joutui pitämään seuraa rauhattomalle Monien omaisestaan tai läheisestään huolta pitävien tapaan Helinä on tehnyt kodistaan kauniin ja viihtyisän. Postiauton kuljettaja Helinä Korkea- - Sain lasitöiden tekemisestä voi- isälle, Helinä kokosi tiffany-töitä. Esillä on paljon kauniita esineitä. Niistä suurin osa Helinän itsensä tekemiä. laakson elämä sai uuden suunnan Helsin- Katossa, ikkunoiden edessä ja seinillä maa, jonka avulla jaksoin hoitaa isää, gin jouluruuhkassa riippuu suuria ja värikkäitä tiffany-töitä Helinä liukastui ja löi päänsä kohtalokkaasti aukuvissa on paljon lasimateriaaleista ar- ja muita lasitaideteoksia. Monissa naiston oven yläkamanaan. Tärähdys vokkainta väriä punaista. Osa töistä on vei hetkeksi näön ja lähes seuraavan vuoden hän joutui viettä- on jouduttu suunnittelemaan niin, et- tehty sulatustekniikalla uunissa. Töitä mään sairaalassa, jossa etsittiin tä mahtuvat seitsemänkymmensenttiseen polttouuniin. sopivaa lääkettä iskun aiheuttamaan epilepsiaan ja jomottavaan päänsärkyyn. - Sain viikoittain kaksi Suvun vaakuna ennusmerkkinä Enkelit ovat raamatun mukaan Jumalan sanansaattajia, taivaallista hovitai kolme rajua kohtausta. Kauneuden luominen ei rajoitu pelkästään kodin seinien sisälle. Pihalta ja Päänsärky kohtausten jälkeen oli tai sotaväkeä. Helinän enkelit näyttävät lempeiltä sanansaattajilta. puutarhasta löytyy Helinän kätten töi- niin kova, että monesti toivoin, että en enää heräisi. tä istutuksista, suihkulähteestä, patsaista ja muista luomuksista. Parin vuoden jälkeen Helinä yritti palata takaisin postiin töihin, tällä kertaa lajittelijaksi. Hän muutti1980 takaisin kotikylään Kaumeiset vuodet ovatkin menneet lasi- Helinä kertoo liikuttuneena. - Vii- Etuovella on Helinän maalaama ja polttama Hohenthal-suvun vaakuna. havan Karjanlahteen vanhempien luo, jotka olivat töiden parissa. Onneksi minulla on Sukujuuriltaan saksalaisperäinen Helinän isoisä oli vielä nimeltään Hohen- ostaneet kunnalta vanhan kyläkoulun. Helinä kävi poika, Sami. Myös hän on auttanut sieltä käsin töissä Seinäjoen postissa, mutta vaikea epilepsia johti työkyvyttömyyseläkkeelle. - Isä nukkui pois toissa talvena. minua jaksamaan. thal, mutta hän joutui opettajaseminaariin päästäkseen suomentamaan sen Sairaus sitoi ja eristi toisista ihmisistä. -En voinut enää Opin isältäni paljon sellaista, mikä elämässä on tärkeää ja arvokasta, Korkealaaksoksi. käydä missään, kun kohtaus saattoi tulla missä tahansa, Vaakunassa on saksankielinen lause: Helinä muistelee. - Sitten epilepsiakohtaukset loppuivat vaikka hän oli vuoteenomana ja dementian vaivaama. Parempina päivi- Joka kärsii, se voittaa. - Se on ollut kuin yllättäen, mutta tilalle tuli uusi vaiva. Verenpaine heittelehtii ylös ja alas. nä hän opetti minulle paljon, minkä ennusmerkki elämänkohtalolleni, Helinä naurahtaa. vasta nyt isän kuoleman jälkeen olen Sirpaleista syntyy uusi elämä TIFFANY-LASI. MITÄ SE ON? Tiffany-nimeä käytetään yleisnimityksenä lasiteoksista, jotka on valmistettu samalla tekniikalla lasista kuin yhdysvaltalainen lasitaiteilija Louis C. Tiffany aikoinaan ( ). Tiffany-töissä lasinpalojen reunojen ympäri kierretään kuparinauhaa ja lasinpalat liitetään toisiinsa tinajuotoksella. Perinteisessä lyijylasityössä värillistä lasia yhdistetään toisiinsa H-kirjaimen muotoisella lyijykiskolla. Lyijylasityötä nimitetään lasimaalaukseksi, jos lasien pintaan on maalattu pensselillä kuvioita ja kuvat on sen jälkeen poltettu. Tiffany-lasitöille nimensä antanut Louis Comfort Tiffany luetaan jugend-taiteilijoiden joukkoon. Jugend - tai art nouveau - on taiteen tyylisuuntaus, joka vallitsi Euroopassa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun. Tyylille ovat ominaisia rytmikkäästi aaltoileva ja epäsymmetrinen muotokieli sekä luonnonläheiset aiheet. Tyyli vaikutti myös Suomessa ja erityisesti arkkitehtuuriin. Silloin suunniteltiin mm. Helsingin keskustaan lukuisia jugendtyylisiä rakennuksia kuten Eliel Saarisen piirtämä Helsingin rautatieasema. Louis C. Tiffanyn suosio oli korkeimmillaan luvulla ja hänen tuotannostaan tuli amerikkalaisuuden symboleja. Laaja tuotanto käsitti monenlaista taidelasia kuten maljakoita ja koruja. Eniten kuuluisuutta saavuttivat hänen suunnittelemansa valaisimet. Nykyisin Tiffany-lasityöt ovat jälleen kysyttyjä sisustuselementtejä ja niiden tekemisestä on tullut suosittu harrastus. Tiffany-lasikursseja järjestetään runsaasti eri puolilla maata. 18 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

11 TEKSTI: MARIA MALMI VALOKUVA: MALLA HEINO JA RAIJA YLIKULJU Omaishoitajien parissa työskentelevät järjestöjen, kuntien ja seurakuntien toimijat näkevät omaishoidon arjen paljaana kaikkine iloineen ja suruineen. Lähityöntekijöiden ja järjestöjen tärkeä tehtävä on tuoda omaishoitajan ääntä yhteiskunnalliseen keskusteluun, kun omaishoitaja Verkosto ei jaksa sitä itse tehdä. vaikuttajana Moni omaishoidon parissa työskentelevä toimija tekee työtään yksin tuntematta toisten kokemuksia, tietoja ja taitoja. Kun omaishoidon kentän toimijat löytävät toisensa ja yhdistävät voimansa, omaishoitajan ääni kuuluu selvemmin. Valtakunnallinen vaikuttajaverkosto Omaishoidon alalla toimivat järjestöt aloittivat vuonna 2005 järjestelmällisen yhteistyön perustamalla yhteistyöelimen Suomen omaishoidon verkosto Nätverket för närståendevård i Finland. Siihen kuuluu 10 valtakunnallista järjestöä ja verkoston työtä ohjaa valtakunnallinen kehittämisryhmä. V puheenjohtajana toimii Suomen Parkinson-liitto ry ja sihteerijärjestönä Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, joka vastaa taloushallinnosta ja verkostoyhteistyön koordinoinnista. Yhteistyöryhmän keskeisimmät tehtävät ovat tiedottaminen ja vaikuttaminen. Keväällä 2009 verkoston vuosikokous lähetti omaishoidon tuen uudistusta kos- Raija Ylikulju, Pirkko Kuokkanen ja Marketta Uusitalo suunnittelemassa tukihenkilötoimintaa Kuopion seudulle. kevan kannanottonsa Sata-komitealle. Vaikuttamistyöryhmä otti kantaa myös valmisteilla olevaan terveydenhuoltolakiin ja 2010 keskitytään edelleen terveydenhuoltolain valmisteluihin vaikuttamiseen. Pohditaan myös, löydettäisiinkö järjestöjen yhteistyönä uudenlainen, esim. yrityspohjainen järjestöjen yhteinen toimintamalli omaishoitajien lomitus- ym. palvelujen toteuttamiseksi. Paikalliset palvelut valokeilassa Suomen omaishoidon verkoston toiminta näkyy kentällä paikallisten järjestöjen, kuntien ja seurakuntien muodostamina yhteistyöryhminä. Yhteistyöhön ovat tervetulleita kymmenen verkostojärjestön edustajien lisäksi kaikki sellaiset toimijat, joita kiinnostaa omaishoitajien hyvinvoinnin lisääminen. Vuoden 2010 alussa aktiivisia toimintaryhmiä oli seitsemällä alueella. Tuoreimmat ryhmät on perustettu 2009 Etelä- Pohjanmaalle ja Varkauden seudulle. Jotkut ryhmät ovat yhdistäneet voimansa vaikuttamistyöhön tai järjestävät koulutus- ja keskustelutilaisuuksia kentän toimijoille. Toiset ryhmät organisoivat mm. tiedotus- tai hemmottelupäiviä ja tukihenkilötoimintaa. Alueelliseen yhteistyöhön pääsee mukaan ottamalla yhteyttä paikallisiin yhteyshenkiöihin, joiden yhteystiedot löytyvät verkoston internet-sivuilta. Tukea uusien ryhmien perustamiseksi voi tarvittaessa saada verkoston koordinaattorilta. Etelä-Savon omaishoitoverkosto päätti panostaa ensisijaisesti vaikuttamiseen, koska omaishoidon kehittämisessä on varsin suuria haasteita Etelä-Savossa. Vaikuttamiskeinoksi viime vuonna tarkentui omaishoidon strategian saaminen kaikkien alueen kymmeneen kuntaan. Ryhmä on kartoittanut omaishoidon järjestelyjä alueen kunnissa (kysely sekä omaishoidon tuen parissa työskenteleville että luottamusmiehille) ja selvittänyt onko kunnissa tehty omaishoidon strategia. Joissakin kunnissa on kehittämistyö lähtenyt hyvin käyntiin ja toisissa kehittäminen on vasta alkuvaiheessa. Tavoitteena on hyödyntää kyselyn tuloksia. Mikkelin kaupungissa on nimetty työryhmä, joka kokoaa omaishoidon strategiaa tai tarkemmin omaishoidon toimintaohjelmaa osaksi ikäihmisten palvelustrategiaa ja vammaispoliittista ohjelmaa. Verkostoryhmä on julkaissut paikallislehdissä omaishoitoaiheisia artikkeleita ja yrittänyt lisätä väestön ja päättäjien ymmärrystä omaishoidosta. Ryhmäläiset ovat yhdessä tehneet omaishoidon teesit Etelä- Savon alueelle sekä järjestäneet kaksi seminaaria: Omaishoito osana kunnallista palveluketjua sekä Omaishoito hyvinvoinnin osatekijä, joissa yhteistyökumppaneina ovat olleet Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus sekä toisessa lisäksi DIAK Pieksämäki. Kokemuksia alueellisesta yhteistyöstä Suomen omaishoidon verkoston tarkoituksena on edistää omaishoidon kehittämistä, eri tahojen yhteistyötä ja vaikuttaa eri tavoin omaishoidon parhaaksi. OMAISHOIDON VERKOSTO VUONNA 2010: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Folkhälsans Förbund rf Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Munuais- ja maksaliitto ry Omaiset Mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Muistiliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Punainen Risti Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Itä-Suomessa verkostoyhteistyö on ollut vilkasta. Etelä-Savossa Mikkelin paikallisyhdistyksen toiminnanohjaaja Leena Herranen on osallistunut verkostoyhteistyöhön jo syksystä 2006 lähtien. Pohjois-Savossa ydinryhmään kuuluvat Kuopion kaupungin kotipalvelunohjaaja/ palveluneuvoja Raija Ylikulju sekä Kuopion seudun omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksen edustajina Marketta Uusitalo ja Pirkko Kuokkanen. Leena Herrasen mielestä yhteistyö on antanut voimia itselle henkilökohtaisesti ja tukea oman yhdistysalueen vaikuttamistyöhön. - Yhteistyö on antanut lisää voimavaroja; tietoa, osaamista, näköaloja joihinkin asioihin sekä ratkaisujen etsimiseen. Se on tarjonnut henkistä tukea ja vertaistukea. Palavereissa on välittynyt ideoita ja eväitä myös projekti- ja yhdistystyöhön. Voimavarojen yhdistäminen on antanut voimaa oman yhdistysalueen vaikuttamistyöhön. Verkostossa on monta toimijaa, jotka tekevät yhdessä työtä saman päämäärän eteen. Toimintakanaviakin on useita, Herranen kertoo. Kuopiolaisten mielestä omaishoitajat saavat yhteistyön ansiosta kattavampaa apua, tukea ja neuvontaa kuin aikaisemmin. - On ollut hyvin antoisaa kartoittaa omaishoidon kenttää eri järjestöjen ja kaupungin työntekijöiden näkökulmista, vaihtaa kokemuksia ja oppia toisilta sekä huomata, että yhdessä olemme enemmän. Näin omaishoitajat saavat kattavampaa apua, tukea ja neuvontaa kuin aikaisemmin, kuopiolaiset toteavat. Helmikuussa 2010 Pohjois-Savon työryhmä järjestää Tunnista etuutesi -tapahtuman omaishoitajille ja muille kiinnostuneille. Lisäksi ollaan käynnistämässä omaishoitajien tukihenkilötoimintaa: kokeneet omaishoitajat opastavat uusia tulokkaita omaishoidon poluilla. Kuopion kumppanit ovat todenneet, että myös työntekijät tarvitsevat tukea työhönsä. - Verkostoyhteistyö mahdollistaa työntekijöiden vertaistuen. Olemme huomanneet, että me kaikki eri järjestöjen ja kaupungin työntekijät painimme samojen ongelmien kanssa. Yhteistyössä keksimme erilaisiin ongelmiin paremmin ratkaisuja ja voimme yhdistää erilaisen osaamisen ja voimavarat omaishoitoperheiden hyväksi. On myös antoisaa kuulla toisten ajatuksia asioista. Se avartaa omaa näkökulmaa. Kuopiolaiset ovat huomanneet, että onnistunut yhteistyö edellyttää kykyä asettua toisen toimijan asemaan. - Perinteisesti järjestötyö ja kunnallisen sektorin hoitotyö asetetaan usein vastakkain. Ansiokas yhteistyö vaatii oman näkökulman tarkastelua, toisen asemaan asettumista ja toisten näkökulmien hyväksymistä. Ne ovat yhtä tärkeitä kuin oma näkökulma. Ajattelua helpottaa se, että meillä kaikilla on yhteinen tavoite: omaishoitoperheiden tukeminen ja auttaminen heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Leena Herrasen kokemuksen mukaan omien voimavarojen arvioiminen, tiedottaminen ja sitoutuminen ovat onnistuneen yhteistyön edellytyksiä. - Sitoutuminen yhteistyöhön ja tiedottaminen ovat merkityksellisiä asioita. Tärkeäksi koen, että kaikki osallistujat ovat yhdenvertaisia, jokaisen osaaminen ja osallistuminen on merkittävää, kaikkia tahoja tulee kuulla tasapuolisesti ja rakentaa yhteinen näkemys ja tavoitteet. Tiedottaminen on yksi avaintekijä. Tieto, missä milloinkin mennään ja mitkä ovat jatkosuunnitelmat, seuraava palaveri, aikataulu ja paikka jne. on välitettävä aina jokaiselle osallistujataholle. Kaikkien osallisuus myös toiminnan tasolla on tärkeää. Ei pelkkä keskustelu riitä, vaan keskustelusta tulee rakentaa toimintasuunnitelma, joka on konkretiaa (tekoja) ja tavoitteet ovat voimavaroihin nähden realistiset. 20 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

12 TEKSTI JA KUVA: SARI RIIKONEN Oulussa tutkittiin etäomaishoitajuutta Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksessä toimivassa PALETTI-projektissa saatiin valmiiksi tutkimus etäomaishoitajuudesta. Suomessa on puhuttu etäomaishoitajista, mutta virallinen järjestelmä ei ole tunnistanut tätä ilmiötä. Etäomaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka pitää huolta toisella paikkakunnalla asuvasta omaisesta tai läheisestään ja on pääasiallinen auttaja. Projektin palveluohjaajat Anna-Maija Saastamoinen ja Eila Silfver kiinnostuivat etäomaishoitajuudesta ilmiönä ja lähtivät projektissa kartoittamaan, mitä ilmiö pitää sisällään ja minkälaisella määritelmällä omaista voidaan sanoa etäomaishoitajaksi. PALETTI-projektin tavoitteena on mm. selvittää etäomaishoitajuutta ja luoda etäomaishoitajamalli. Lisäksi haluttiin tehdä ilmiö näkyväksi sekä kehittää tutkimuksen avulla Oulun ympäristökunnissa asuvien omaishoitoperheiden palveluohjausta ja neuvontaa. Projekti on RAY:n rahoittama. Projekti osti Taloustutkimuksen syksyllä 2008 tekemän omaishoitajatutkimuksen haastatteluaineiston tarkempaa analy- sointia varten. Taloustutkimuksen mukaan Suomessa on noin henkilöä, jotka huolehtivat toisella paikkakunnalla asuvasta omaisestaan taikka läheisestään. Anna-Maija Saastamoisen mukaan tutkimus on vahvistanut, että etäomaishoitajat tarvitsevat enemmän tietoa ja vertaistukea. Projektissa työstetään opasta etäomaishoitajille. Aiheesta on tulossa opinnäytetöitä Etäomaishoitajien määrä yllätti tutkijan. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tutkija Petri Vuorijärvi on tehnyt selvitystyötä projektille. Yleisimmin hoitaja on avo- / avioliitossa oleva nainen ja hän on iältään vuotias. Hän käy kokopäivätyössä ja auttaminen tapahtuu pääasiassa viikonloppuisin ja loma-aikoina. Etäomaishoitaja pitää auttamista normaaliin arkeen kuuluvana. Läheisen auttamisessa suurin kuormitus on luonteeltaan henkistä ja omaan ajankäyttöön vaikuttavaa. Auttamisessa korostuvat kotitaloustyöt, henkinen tuki ja asiointiapu. Etäomaishoitajien toiminnan rasittavuus jakautuu jyrkästi hoitajan ja hoidettavan välisen etäisyyden mukaan. Vedenjakajana tässä on 50 km:n etäisyys. Yli 50 km:n päähän hoitavat etäomaishoitajat kokevat, että toiminta on raskasta suhteellisesti jopa enemmän kuin virallisen omaishoitajasopimuksen tehneet omaishoitajat. Yli 50 km:n päähän hoitavat ovat keskimääräisesti korkeammin koulutettuja. He ovat myös muita omaishoitajia velvollisuudentuntoisempia. Projektityöntekijät Anna- Maija Saastamoinen (vas.) ja Eila Silfver (oik.) miettivät etäomaishoitajatutkimuksen tulosten hyödyntämistä. AVUKSI ETÄOMAISHOITAJILLE Etäomaishoitajilla korostuu hoitoneuvottelujen tarpeellisuus pitkistä välimatkoista riippumatta. Tietotekniikan mahdollisuudet hoitoneuvottelujen toteuttamisessa on syytä hyödyntää. Hoitajan huolen täyttämää arkea voisi huojentaa kotihoidon ja omaisen välisellä sähköisellä reaaliajassa olevalla kotihoidon käyntivihkolla. Lisäksi etäomaishoitajat kaipaavat kuntien palvelujärjestelmistä tarkempaa tietoa sähköisessä muodossa. Kulukorvaukset puhelin- ja matkakuluista voisivat olla verovähennyskelpoisia. Työelämän joustoja omaishoidon mahdollistamiseen kaivattaisiin, esim. mahdollisuus hoitovapaaseen. Aitoa välittämistä löytyy vielä Etäomaishoitajat ovat täysin yksin omaishoitotilanteessa ja vailla yhteiskunnan tarjoamaa tukiverkostoa. Hän saa osan tarvitsemastaan tiedosta internetistä, mutta kaipaa ohjausta, neuvontaa, vertaistukea, omaa vapaa-aikaa ja palveluja hoidettavalleen. Tutkimusta ohjannut Lapin yliopiston sosiaalitieteen laitoksen professori Petri Kinnunen on yllättynyt tutkimustuloksista. Aitoa välittämistä löytyy vielä yhteiskunnassamme. Tulevaisuudessa etäomaishoitajien määrä kasvaa entisestään, koska väestö ikääntyy. Työpaikat keskittyvät suurten kaupunkien liepeille, ja muuttotappiokuntiin jäävät asumaan iäkkäät vanhemmat. Yhteiskunnan vastaantulo Läheisten hoitoon osallistuminen edellyttää yhteiskunnan vastaantuloa. Se tarkoittaa mm. työelämän joustoja ja sähköisten asiakastietojärjestelmien laajempaa käyttöönottoa, painottaa Kinnunen. Käytännössä etäomaishoitajille aiheutuu useimmiten taloudellisia kuluja. Onkin syytä pohtia miten ja millaisia muutostarpeita etäomaishoitajuus tuo mukanaan. Tutkimuksen mukaan etäomaishoitajat toivovatkin pääsevänsä virallisen omaishoitosopimuksen piiriin. Kasvikunnan parhaita ravinteita kapselissa. Tehokas ja helppo tapa siivota elimistö kuona-aineista ja virkistyä. 22 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/ kaps / 28 g Kokeile viherpuhdistuskuurina! Vehnänorasmehu sisältää arvokasta lehtivihreää sekä elimistön toiminnan kannalta välttämättömiä entsyymejä, aminohappoja ja proteiineja. Vehnänorasmehu on hyvin vitamiinipitoista. Chlorella levä on tiivis ravintopakkaus jossa on runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Spiruliinan valkuaisainepitoisuus on korkea ja se sisältää kaikki kahdeksan tärkeää aminohappoa joita elimistö ei pysty itse valmistamaan.

13 TEKSTI JA KUVAT: ANNIKKI KORHONEN KÄPYTIKKA PÄHKINÄNUORESSA Käpytikka ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, jonka ovat perustaneet 18 kehitysvammaisten lasten perhettä. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys on rakennuttanut yhteistyökumppaneiden kanssa Helsingin Arabianrantaan Käpytikka-talon, johon 20 vammaista nuorta muutti v alussa. Asumispalveluja hoitaa ASPA Palvelut Oy. Nuoret ovat talossa vuokralla. Yhdistyksen tavoitteena on edistää vammaisille ja heidän perheilleen tarkoitettujen voittoa tavoittelemattomien asunto- ja virkistyspalveluiden perustamista. Käpytikka-yhdistys haluaa luoda toimintamallin muille vastaaville hankkeille ja näyttää suuntaa kehitysvammaisten hyvälle asumiselle. Lisää tietoja: Perhe ja Käpytikka ovat viikossa. Hän saattaa juoda lasillisen vettä ja sitten taas lähtee. Essi pitää bussissa matkustamisesta. Minusta tuntuu, että hän eräällä tavalla tsekkaa, että meillä on kaikki hyvin, Eija sanoo. Kun vanhemmat ovat matkoilla, Essi käy kastelemassa kukat ja huolehtii postista. sen suurin itsenäistymisen este elämässä ovat hänen vanhempansa. He joutuvat repimään itsensä irti lapsestaan sekä luottamaan ihmisiin ja koko elämään, että se kantaa nuorta eteenpäin. Se ei todellakaan ole helppoa. Kaikkien vammaisten lasten vanhempien yhteisenä toiveena on elää päivä kauemmin kuin lapsensa. Käpytikan takia tätä toivetta ei enää ole. - Käpytikan vuoksi voin vaikka kuolla jo huomenna ja se on suuri helpotus. Eija toteaa tyynesti. Essin elämän kivijalka Lapsen aikuistumiseen liittyy monia asioita. Yksi suurimmista on kodista pois muuttaminen. Siihen liittyy jännitystä, huolta, iloa. Miettimisen aiheet eivät vähene silloin, kun on kysymyksessä vammaisen lapsen muutto pois lapsuuden kodista. - Essi on meidän perheen siunaus. Näemme asiat paljon rikkaammin ja syvemmin kuin ennen hänen syntymäänsä, Eija Rantanen toteaa ystävällisesti hymyillen, kun keskustelemme hänen kehitysvammaisen tyttärensä muutosta omaan kotiin Käpytikkaan. Essi Rantanen on 22-vuotias nuori nainen, nelilapsisen perheen kolmas lapsi, ainoa tytär. Hän halusi muuttaa pois kotoa samalla tavoin, tasavertaisesti kuin veljensä. - Essistä ei tullut peräkammarin tytärtä. Essi on lapsistani se, joka hoitaa huushollinsa parhaiten, Eija naurahtaa. - Hän on ainoa, joka vie roskat, ripustaa pyykit, ei koskaan narise, ei ole koskaan huonolla tuulella, on aina iloinen. Essi vaihtaa bussia kaatosateessa eikä välitä vaikka bussi menisi nenän edestä, Eija listaa Essin ominaisuuksia. Essin muutto Käpytikkaan tapahtui kaksivaiheisesti. Hän kävi ensin kolme ja puoli vuotta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Lehtimäen opistossa, jonne oli kodista matkaa 400 km. Kun Käpytikan suunnittelu käynnistyi, niin Essi ilmoitti, että vanhemmat voivat muuttaa sinne kaksioon, hän jää kotiin asumaan. Mieli muuttui Vuotta ennen Käpytikan valmistumista, Essin mieli kuitenkin muuttui. Hän ryhtyi innostuneena katselemaan huonekaluja, valaisimia, kodin tarvikekaluja. Käpytikkaan muuttonsa jälkeen Essi ei ole ollut yhtään yötä kotona, vaikka hän käykin kotona kolmisen kertaa Käpytikka on oma pesä Essi rakastaa Käpytikassa asumista. Siellä hänellä on oma tärkeä pesänsä, jossa aamun lehti kolahtaa omasta postiluukusta ja jossa saa hoitaa omaa, rakasta marsua Papua. Käpytikka on Eijankin mielestä ihanteellinen asuinpaikka. Se on kuin pieni kylä, jossa yhteisöllisyys toteutuu käytännössä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaista mallia tarvitaan kipeästi myös muualla maassamme ja käpytikkalaisilla on suunnitelmia konseptin levittämiseksi. Elää päivä pitempään Käpytikkayhteisön ja vanhempien lisäksi Essillä on kiinteät yhteydet kolmeen veljeen ja heidän kavereihinsa. He tapaavat usein. Sisarukset käyvät yhdessä syömässä, leffassa, laittavat ruokaa Essin luona. Eija ei enää pelkää Essin puolesta sen enempää kuin vanhemmat tavallisestikaan. Hän ei luonnollisesti toivo Essin liikkuvan pimeällä oudoissa paikoissa. Vastuun tunne ei ole muuttunut, eikä huoli hävinnyt, mutta ehkä se on keventynyt. - Kehitysvammaisen lap- Älä hyväksy ensimmäistä ei-sanaa Essi uskoo itseensä ja on tasapainoinen nuori nainen. Olen ylpeä ja onnellinen tyttäreni puolesta. Vammaisten lasten vanhemmat eivät ole koskaan saaneet mitään helpolla, kaikista etuuksista he ovat joutuneet taistelemaan, kukaan ei ole taistellut heidän puolestaan. Vuosien myötä Eijasta on tullut kansalaisaktivistin lisäksi kehitysvammaisten ihmisten pr-henkilö ja työrukkanen. Vaikka Essi ei aina olisikaan tarvinnut kaikkia yhteiskunnan tukia selvitäkseen, Eija on kuitenkin halunnut käydä kaikki taistelut ja valitukset läpi voittaakseen ne. Eija on hallunnut olla ennakkotapaus muiden vastaavassa tilanteessa olevien perheiden tueksi. - Koskaan ei pidä tyytyä ensimmäiseen ei-sanaan. Koskaan ei pidä hyväksyä huonoa kohtelua tai palvelua, Eija sanoo ponnekkaasti. Jokainen kivi on käännettävä. Kun tein ensimmäisiä kertoja anomusta Essille kuuluvasta lakisääteisestä etuudesta, pyysin virkailijaa laittamaan mukaan myös valituskaavakkeen. - Essi on ilo, mutta taistelu ei aina ole ollut. Essi käy tällä hetkellä Arla-instituuttia ja valmistuu hoivaapulaiseksi vanhainkotiin, Eija Rantanen. jossa hän on ollut aiemmin ja viihtynyt hyvin. Essi uskoo itseensä ja on tasapainoinen nuori nainen. Olen ylpeä ja onnellinen tyttäreni puolesta. Hän pärjää, toteaa äiti, Eija Rantanen. 24 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

14 TEKSTI JA KUVA: MATTI MÄKELÄ Sysmässä ANNELIN AJATUKSIA yhdistys on voimavara Päijänteen rannalla Sysmässä vietettiin marraskuun lopulla omaishoitajien omaa juhlapäivää, kun paikallinen omaishoitoyhdistys täytti pyöreitä vuosia. Vaikka vuonna 1999 perustettu yhdistys on jäsenmäärältään pieni, sillä on ollut kotikunnassaan merkittävä rooli omaishoitajien tukemisessa. Yhdistyksen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja kunnan yhteistyöllä on saatu aikaan myönteinen ilmapiiri omaishoidon tukemiselle. Tämä kuului myös juhlapäivän puheissa, kun toimijatahot toivat esiin yhteisöllisyyden ja omaishoitotyön merkityksellisyyttä. Kunnanjohta- ja Marketta Kitkiöjoki kannusti yhdistystä jatkamaan hyvää työtään ja viestitti yhteistoiminnan tarpeen tulevaisuudessa edelleen kasvavan. Sysmäläisten omaishoitajien mielestä yhdistystoiminnassa parasta ovat olleet yhteiset kokoontumiset ja vertaistuki. Yksin ei ole tarvinnut jäädä. Omaishoitajan äänen näkyväksi tekeminen on ollut yhdistykselle myös läheinen tehtävä. Toiminnan monipuolistaminen on yhdistyksen haasteena jatkossa. Toimintavaroja tulisi saada lisää, jotta omaishoitajille voitaisiin tarjota enemmän myös virkistysmahdollisuuksia. Tässä alueen yhdistykset aikovat tehdä jatkossa enemmän yhteistyötä. ANNELI KILJUNEN PUHEENJOHTAJA Vaikuttamistyötä tarvitaan Uusi vuosi on alkanut kunnon talvella koko maassa. Toivottavasti jokainen on päässyt nauttimaan vanhan hyvän ajan talvisista maisemista ja kipakasta pakkasesta. Tämän lehden teemana on vaikuttamistoiminta. Olemme Omaishoitajat ja Läheiset -liitossa tehneet pitkään ja monella eri taholla työtä sen puolesta, että saisimme omaishoitajien tilannetta parannettua. Näin myös sosiaaliturvan uudistamista linjanneeseen Sata-komiteaan päin. Loppuraporttinsa jättänyt komitea tuotti meille suuren pettymyksen. Komitealla oli ehkä hyvää tahtoa kehittää aidosti omaishoidon tilannetta, mutta hallituksen tiukka vaatimus siitä, etteivät toimenpiteet saa maksaa mitään, onkin johtamassa siihen, että toisilta tuen saajilta siirretään tukea toisille ja joiltakin tuet loppuvat kokonaan. Tämä on todella epäoikeudenmukaista politiikkaa. Komitea ei ole työssään huomioinut pitkäaikaissairaiden tai vammaisten lasten perheiden tilannetta, vaan katsonut omaishoitoa suppeasti vain osana vanhustenhuoltoa. Tämän lisäksi perheiden kokonaistilanteita ei ole huomioitu ja arvioitu lainkaan eikä myöskään linjauksia työelämän suuntaan ole haettu. Omaishoito koskettaa myös ja yhä useammin työssäkäyviä ihmisiä, joten työelämän ja omaishoidon yhdistämiseen liittyviä kysymyksiä olisi pitänyt pystyä linjaamaan. Tämän lisäksi komitea ei ota kantaa omaishoitoon liittyvään kasvavaan palvelutarpeeseen ja palveluiden kehittämiseen. Komitean esitys on mielestäni epäoikeudenmukainen ja puutteellinen, enkä voi hyväksyä sitä. Omaishoitoa on kehitettävä niin, että se olisi todellinen mahdollisuus ja vaihtoehto nykyistä useammalle ihmiselle ja perheelle. Nyt komitean linjaus jättää yhä useammat ihmiset ja perheet yksin ja jopa heitteille. Se ei voi olla perusturvauudistuksen tavoite. Sysmän yhdistyksen toimijat saivat huomionosoitukset aktiivisuudestaan. Kuvassa vas. Seija Nordman, Eino Ruponen (pj), Sirpa Siivola, Pertti Virolainen ja Sylvi Ikonen. Sata-komitea esittää omaishoidon tuen ja Kelan hoitotuen yhdistämistä siten, että hoitotuki liitetään osaksi hoidettavan hoitosuunnitelmaa ja omaishoidon tuen palkkion toimeenpano siirretään Kelalle. Hoitotuesta ja omaishoidon tuesta tehtäisiin yksi kokonaisuus, joka sisältäisi hoito-osan ja omaishoito-osan. Lisäksi suunnitellaan invalidivähennyksen poistamista. Koska muutokset tulee tehdä kustannusneutraalisti, arviolta prosentilla tuen saajista tilanne heikkenee nykyisestä. Komitean loppuraportin esitykset menevät nyt jatkovalmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallituksen esityksen valmistelusta ja kustannusvaihtoehdoista tehtävästä erillisselvityksestä. Muutoksen toimeenpano kuuluu Kelalle. Erityistä omaishoidon tuen palkkion verovähennystä arvioidaan erikseen valtiovarainministeriön asettamassa verotuksen kehittämistyöryhmässä. Omaishoitajat ja Läheiset liiton vaikuttamistyö jatkuu omaishoitajien asiaa ajaen. Toivon Sinulle ja läheisillesi hyvää alkanutta vuotta! 26 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

15 AJANKOHTAISTA AJANKOHTAISTA ALKUVUODEN 2010 OMAISHOITAJA- LOMAT Kaustisen terveyshotelli, Kaustinen. Kevenevin askelin teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 115 henkilö, sisältää puolihoidon sekä iltapalan. Loma järjestetään yhteistyössä Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n kanssa. HUOM! Käytettävä Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n hakulomaketta! Hakuaika päättyy Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio. Kanttia kanssa teemaloma omaishoitajille ja apua tarvitseville läheisille. Omavastuu 120 henkilö, täysihoito. Loma järjestetään yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa. Hakuaika päättyy Imatran kylpylä, Imatra. Aurinkoisten ajatusten teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 138 henkilö, puolihoito.loma järjestetään yhteistyössä Helsingin Kotien Puolesta ry:n kanssa. Hakuaika päättyy Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala. Yhdessä on parempi omaishoitajan ja apua tarvitsevan läheisen yhteinen teemaloma. Omavastuu 125 henkilö, täysihoito. Loma järjestetään yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Hakuaika päättyy Kyyhkylän Kuntoutuskeskus, Mikkeli. Kiireettömästi yhdessä omaishoitajan ja apua tarvitsevan läheisen yhteinen OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY teemaloma. Omavastuu 125 henkilö, täysihoito. Loma järjestetään yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Hakuaika päättyy Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi. Oma elämä omaishoitajan elämä erityisloma omaishoitajille. Omavastuu 110 henkilö, puolihoito. Loma järjestetään yhteistyössä Lomayhtymä ry:n kanssa. Hakuaika päättyy Hakulomakkeita voi tilata joka puhelimitse numerosta tai sähköpostitse tai tulostaa sivuilta OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUS- KURSSIT (Kela) Omaishoitajien kuntoutuskurssit on tarkoitettu omaistaan päivittäin hoitaville henkilöille. Omaishoidon tuen saaminen ei ole edellytys valinnalle. Kurssit ovat alueellisia, joka tarkoittaa sitä, että omaishoitaja voi hakea ainoastaan oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton yhteistyökurssit ovat Länsi- ja Itä-Suomen alueella. sivuilta (www.kela.fi ). Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan joko Kelan toimistoon tai esivalinnan tekevälle taholle (kuntoutuslaitos). Kuntoutuksen kustannukset Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Matkakorvaukset Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset siltä osin, kuin ne ylittävät omavastuuosuuden (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 9,25 ). Matkakorvausta haetaan Kelasta. OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUS- KURSSIT 2010 KUNTOUTUMISKESKUS SUMMASSAARI Kuntoutumiskeskus Summassaaren kurssit on tarkoitettu Länsi-Suomen alueella asuville omaishoitajille. Kuntoutumiskeskus Summassaari, Summassaarentie 180, PL 94, Saarijärvi, puh , Ilkka Raatikainen. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa Kuntoutumiskeskus Summassaari. Hakemusten on oltava vastaanottajalla mennessä. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta vä- HAKEMUS JA LIITTEET kuntoutushakemus (KU 102) B-lääkärinlausunto omaishoitajasta (alkuperäinen, alle vuoden vanha) Omaishoitajaa koskevasta B-lausunnosta tulee selvitä kuntoutuksen tarvetta aiheuttava sairaus, vika tai vamma ja suositeltu kuntoutus perusteluineen. Lääkärinlausunnon hakija hankkii omalla kustannuksellaan. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista. Hakemukset voi myös tulostaa Kelan wwwlisenä aikana verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa Kuntoutumiskeskus Summassaari. Hakemusten on oltava vastaanottajalla mennessä. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta välisenä aikana verkostopäivä/ kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa Kuntoutumiskeskus Summassaari. Hakemusten on oltava vastaanottajalla mennessä. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta välisenä aikana verkostopäivä/ kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa Kuntoutumiskeskus Summassaari. Hakemusten on oltava vastaanottajalla mennessä. Omaishoitajien kuntoutuskurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta välisenä aikana verkostopäivä/ kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa Kuntoutumiskeskus Summassaari. Hakemusten on oltava vastaanottajalla mennessä. KYYHKYLÄ-SÄÄTIÖ Kyyhkylä-säätiön kurssit Itä-Suomen alueella asuville omaishoitajille. Kyyhkylä-säätiö, Kyyhkyläntie 9, Mikkeli, puh. (015) , Anni Rantalainen. Omaishoitajien kurssi OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta Ensimmäisen ja toisen jakson välillä on 1 kotikäynti/verkostopäivä laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa hakijan asuinpaikan Kelan toimisto Omaishoitajien kurssi VOIMAPUU - RYHMÄNOJAAJAKOULUTUS laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta Ensimmäisen ja toisen jakson välillä on 1 kotikäynti/verkostopäivä laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa hakijan asuinpaikan Kelan toimisto Omaishoitajien kuntoutuskursseista voi tiedustella myös Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:stä puh / Merja Kaivolainen. Aika: ja Paikka: Tampere (tarkempi paikka varmentuu myöhemmin) Hinta: 200 /henkilö, sisältää: koulutuksen ja materiaalit (Voimaapuun lehdillä työkansio, Voimapuun versoja toiminnallisten menetelmien opaskirja), lounaat ja kahvit. Matkakustannuksistaan osallistujat vastaavat itse. Kouluttajat: koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen ja verkostokoordinaattori Maria Malmi. Ilmoittautumiset mennessä Raija Olkkonen puh , Tiedustelut koulutus- ja kehityspäällikkö Merja Kaivolainen puh OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO RY Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry, Omaisena edelleen ry ja Kuurojen Liitto ry järjestävät OMAISHOITAJA ELÄMÄNSÄ SANKARI -seminaari Aika: Paikka: Kartanokylpylä Kaisankoti, Bodomintie 37, Espoo Seminaari on tarkoitettu omaistaan hoitaville ja muille asiasta kiinnostuneille. Seminaarissa on viittomakielinen tulkkaus. Seminaari on maksuton. Seminaarin aiheina mm. Parempi, paras, riittävän hyvä omaishoitaja, Näkökulma omaishoitajuuteen viittomakielellä, Pidä itsestäsi huolta. Yhdistys toimii vireyttä ja virtaa, Me ollaan sankareita kaikki. Ilmoittautuminen mennessä Raija Olkkonen puh (ke-pe) tai SEMINAAREJA AJANKOHTAISTA LIITON KEVÄTKOKOUS Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona klo liiton koulutustiloissa os. Hämeentie 105 A, 1. krs. Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousedustajien tulee esittää edustamansa yhdistyksen valtakirja. Liiton hallitus toivottaa yhdistysten edustajat tervetulleeksi. Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena projektin (CARERI) seminaarisarja Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n Careri-projekti järjestää kevään 2010 aikana yhteistyössä liiton aluetyön, Suomen omaishoidon verkoston ja paikallisyhdistysten kanssa kolme alueellista seminaaria hankkeen keskeisistä teemoista, kuten palveluohjaus, tilapäishoito ja omaishoidon strategiat. Seminaaripaikkakunnat ja päivämäärät ovat Oulu Turku Seinäjoki 6.5. Seminaarit on suunnattu kuntien, järjestöjen ja seurakuntien henkilöstölle ja kaikille omaishoidon tukemisen toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä kiinnostuneille. Seminaari kahvitarjoiluineen on osallistujille maksuton. Paikkakuntakohtainen seminaariohjelma ja ilmoittautumisohjeet luettavissa lähempänä seminaaripäiviä liiton verkkosivuilta osoitteesta. / koulutus. 28 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/ AJANKOHTAISTA

16 LÄHELLÄ ASIOITA AJASSA Haukkaranta on valtion erityisoppilaitos ja siten osa valtakunnallista erityisopetuksen palvelukeskusjärjestelmää. Tarjoamme palveluja erityisen tuen tarpeisiin, jotka liittyvät kuulemiseen, kieleen, kommunikointiin ja vuorovaikutukseen. ÄLÄ JÄÄ SIVULLISEKSI, LUE KOKO KIRJA! Pyhtäällä kehitetään tehostettua kotihoitoa Pyhtään kunnan ja Medineuvo Oy:n yhteistyö perustuu kehittämiskumppanuuteen. Tavoitteena on tuoda tukea ja turvaa ikääntyvän väestön koti- ja sairaanhoitoon sekä varmistaa tehokas ja vaikuttava terveydenhoito. Hankkeen avulla korvataan osittain terveyskeskuksen pitkäaikainen laitoshoito. Tavoitteena on hillitä erikoissairaanhoidosta syntyviä korkeita kustannuksia ja vapauttaa resursseja kotihoitohenkilökunnan palkkaamiseen. Kotona asumisesta halutaan entistä turvallisempaa niin, että kotona voidaan asua entistä pidempään. Pyhtäällä otetaan vähitellen käyttöön myös ikäihmisille suunniteltua uutta teknologiaa. Ikälinja on interaktiivinen, kuvansiirtoon perustuva yhteydenpitokanava terveydenhuoltoon, virkistäytymiseen ja sosiaalisiin kontakteihin. Vuorovaikutteisin kuvayhteyden avulla ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille tarjotaan kotiin kotona pärjäämiseen tukevia sosiaali- ja terveysalan palveluja. Viisi vuotta kestävän kumppanuushankkeen palveluita käynnistetään v alusta. Pyhtään kokemuksia seurataan tarkasti. Ikäihmisten ja heidän omaistensa kokemuksia kuunnellaan ja niistä opitaan. Pyhtään mallia aiotaan viedä myös muihin ikäihmisten kotihoidon kehittämisestä kiinnostuneisiin kuntiin. Yleisradiomaksun vaikutus pienituloisiin kotitalouksiin selvitetään Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan yleisradiomaksun vaikutusta pienituloisiin kotitalouksiin. Työryhmä selvittää myös voidaanko yleisradiomaksun vaikutuksia tasapainottaa esimerkiksi toimeentulotuen tai muiden etuuksien kautta. Työryhmän toimikausi päättyy , jotta ryhmän esitykset voidaan ottaa huomioon vuoden 2011 talousarviovalmistelussa. Yleisradiomaksua on tarkoitus periä v alusta. Sekä yritysten että asuntokuntien maksun suuruus tarkentuu syksyllä 2011, kun hallitus määrittää Ylen rahoituksen tason. Ylen rahoitusta pohtineen työryhmän esityksen mukaan maksu olisi noin 175 euroa asuntokuntaa kohden. Maksu koskisi noin 2,46 miljoonaa taloutta. Velkalinja - maksutonta puhelinneuvontaa velallisille Velkalinja on Takuu-Säätiön ylläpitämä neuvontanumero maksuja velkaongelmissa oleville ihmisille. Linja on valtakunnallinen, soittajalle maksuton ja soittaa voi nimettömästi. Linjalla vastaavat Takuu-Säätiön työntekijät. Velkalinja vastaa arkisin kello numerosta Miten Velkalinja palvelee? Velkalinjaan voi soittaa missä tahansa maksuvaikeuksiin tai velkoihin liittyvissä kysymyksissä. Ne voivat koskea velkojen järjestelykeinoja kuten Takuu-Säätiön takauksia tai yksityishenkilön velkajärjestelyä taikka muita yksittäisiä aiheita kuten perintää, häätöä tai luottotietoja. Selkeitä kysymyksiä ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan soittaja voi käydä läpi tilannettaan yleisesti ja tiedustella neuvoja. Puheluissa käydään yleensä läpi soittajan tulo-, meno- ja velkatilanne, annetaan ratkaisuehdotuksia ja ohjataan eteenpäin asioiden selvittämiseksi. Usein velallisten tilanteet ovat hyvin monitahoisia erilaisine vaikeuksineen. Monelle pelkkä keskustelu velkaongelmien mahdollisista ratkaisukeinoista on helpottavaa ja antaa toivoa, vaikka tilanteelle ei voisikaan juuri nyt tehdä paljoakaan. Kuka voi soittaa Velkalinjaan? Kaikki, joilla itsellään tai perheenjäsenellä on maksu- ja velkavaikeuksia. Soittaa voivat esimerkiksi velalliset, joiden - ulosotto on vasta alkamassa - joille toisinaan tulee laskuja ulosottoon, koska he koettavat selviytyä velkojensa hoidosta - velat ovat olleet pitkään ulosotossa, mutta ne lyhenevät huonosti - kynnys lähteä talous- ja velkaneuvojan luo tai, jotka ovat jonossa sinne. Myös läheiset voivat soittaa. Invalidiliitto muistuttaa senioreitten aktiivisen arjen tärkeydestä - Ikääntyessä tavallinen arkipäivä muuttuu, samoin toimintakyky ja mahdollisesti myös ystäväpiiri. Järjestötoiminta on senioreille tapa saada iloa ja aktiivisuutta arkeen. Yhdessä toimiminen ja samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten tapaaminen on tärkeää kaiken ikäisille ihmisille, toteaa Invalidiliiton järjestötyön suunnittelija Tarja Honkanen. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa liittyy Invalidiliiton vuosien teemaan Mennään yhdessä. Teemavuosien aikana tehdään työtä erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten syrjäytymisen ja yksin jäämisen ehkäisemiseksi ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Invalidiliitossa ikääntyvien jäsenten erityistarpeita on huomioitu liiton toiminnassa kautta linjan. Seniorityö pohjautuu toimenpideohjelmaan, jota laatimassa ovat olleet Invalidiliiton omat jäsenet. Kuntoutustoiminnassa ikäihmisen toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä tuetaan esimerkiksi Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksen ikäihmisten kuntoutuskursseilla ja Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen ikäkuntokurssilla. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy tuottaa ikääntyneille suunnattuja asumisen ja hyvinvoinnin Validia-palveluita. Sata-komitea jätti mietintönsä Sosiaaliturvaa uudistava Sata-komitea on jättänyt raporttinsa. Ehdotuksen mukaan Kelan vammaisetuuksista ja omaishoidon tuesta muodostettaisiin yksi kokonaisuus ja samalla omaishoidon tuen hoitopalkkion toimeenpano siirtyisi kunnilta Kelan vastuulle. Uudistus jää kuitenkin ajankohdaltaan auki, sillä komitea ehdottaa laskelmien tekemiseksi lisäaikaa. Komitea on arvioinut, että enintään omaishoitajaa tulisi olemaan oikeutettu hoitotukien omaishoito-osaan. Lisäksi Sata komitea ehdottaa invalidivähennyksen poistoa ainakin osalta sen saajista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry on ottanut kantaa Sata-komitean ehdotuksiin myös julkisuudessa. Komitean raportti on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa Uutuuksia! SANAT HUULILLA HUULIOKUVASTO KPL TULOSTETTAVIA TEHTÄVIÄ 2 Haukkalantie 56, Jyväskylä VirkistysVerso Monipuolinen materiaalikokonaisuus ikäihmisten musiikki- ja tarinatuokioihin Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO Tilaukset ja koulutukset: p , SEIKKAILUUN ISÄN KANSSA Seppo Jokinen Kirja rohkaisee kyselemään ja etsimään, kasvamaan ja eheytymään. Isäsuhdetta voi hoitaa, ja se voi uudistua kokonaan ja seikkailu alkaa! Hinta 27 SIELUNHOITO- TERAPIAN PERUSTEET Varpu Pykäläinen Selkeä kirja tärkeästä aiheesta. Soveltuu sekä oppi- että käsikirjaksi. Hinta 18 Sinä voit muuttaa yhden lapsen koko maailman. Etsimme kummeja Tansanian vammaisille lapsille. Tilaa esite ja tutustu Fidan kummi lapsi - työhön. Kummilapsityön koordinaattori Sina Urmas Puh. (09) Gsm LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

17 Tästä en luovu... TEKSTI JA KUVA: KAIJA-LEENA SINKKO S H O P R I D E R OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen TARJOAMME KATTAVAN MALLIVALIKOIMAN! SOITA ja kysy tarjouksistamme! Talvitarjous maaliskuun loppuun myös uudet mallit TE-889SL 2450 Jokapäiväiseen asiointiin, erityisesti pitkiin ajomatkoihin suunniteltu apukulkuneuvo. Riittävä teho ja ominaisuudet eri käyttötarkoituksiin. Toimitusmaksu 80,- P 424 M 2300 Upea sähköpyörätuoli P 424 M on suunniteltu vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella n.30 km. Matkanopeus 8 km/h Toimitusmaksu 80,- Soita Vähänummentie TUUSULA Isoäidin M- Minulle tärkeä esine on äitini äidin kello. Se on kokenut kovia, eikä toimi. Se on ns. vakuutuskello, johon on voinut myös säästää rahaa, Leena Karhu-Westman kertoo. - Kello on tärkeä sen vuoksi, että jo 40-luvun lopulla se ilostutti ja ihmetytti minua isoäitini keittiössä. Hän hoiti minua, kun äiti oli töissä ja isä opiskeli. - Sain kellon enoni leskeltä 70-luvulla muistoksi. Se tuo mieleen turvallisen ja iloisen lapsuuden, huolenpidon ja hauskuuden. Sitä ei voi korvata mikään, eikä sen menetys olisi mikään katastrofi. Kello on mielessäni ja sen tuomat tunteet säilyvät, vaikka kello häviäisikin elämästäni. Leena on toiminut Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n hallituksen jäsenenä neljä vuotta ja viimeksi liiton varapuheenjohtajana. - Yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet minua aina ja omaishoitajat ovat olleet tietty kiinnostuksen kohde. Uskon kuitenkin, että omaishoitajien joukkoon olen tullut talouden asiantuntijana. Leena on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja työskennellyt pitkään Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa taloushallinnon päällikkönä. kello tuo mieleen turvallisen lapsuuden - Jäin kolme kuukautta sitten eläkkeelle 23 sosiaalivirastovuoden jälkeen. Asun Helsingin Kontulassa luonnon keskellä varsin mukavasti kahden koiran kanssa. - En ole ehtinyt harrastaa mitään varsin erityistä. Olen tehnyt erilaisia töitä, elänyt perheen kanssa ja huidellut vapaaajat siellä sun täällä. Ikuinen uteliaisuus on vaikuttanut siihen, että harrastuksiakin on ollut äärestä laitaan. Nykyisin voisi sanoa, että erilaiset taideriennot, lukeminen, liikunta ja ystävät ovat sitä, Leena kertoo. - Minulle tärkeitä asioita ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhdessä tekeminen. Vastustan ihmisten hyväksikäyttöä, kvartaalitaloutta ja rahan valtaa. Nykymeno kauhistuttaa. Ahneus, lyhytnäköisyys ja vahvemman valta. Se, ettei kuunnella eikä inhimillisyys aina tunnu olevan motiivina. - Suuri epäkohta maailmassa on vahvemman valta. Se, minne olet syntynyt, vaikuttaa mahdollisuuksiisi hyvään elämään. Lähiympäristössä näen, miten hyvinvointivaltiota ajetaan alas ihmisistä välittämättä. Ne, joilla on valta, eivät välitä meistä pienistä ihmisistä. Valta on rahalla ja harvoilla päättäjillä. - Uskon yhdessä tekemiseen. Yksi ynnä yksi on kolme. Toivoisin, että jokainen lapsi saa olla lapsi eikä lapsen oikeutta lapsuuteen viedä pois. Iloitsen pienistä asioista. Kaunis talvi, lapset vanhempineen lumisessa mäkimaisemassa. Monet läheiset ja se, että on saanut myös nuoria ystäviä, joiden maailmaan on hyvä tutustua. - Minulle tärkeitä asioita ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhdessä tekeminen. 32 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

18 LAKIMIES LÄHELLÄSI OTL YRJÖ MATTILA Valvooko palveluja kukaan? Valtion valvontavirasto Valvira aloitti viime vuonna toimintansa, kun terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja eräitä muita virastoja yhdistettiin. Tämän vuoden alusta Valviran toimialaan liitettiin myös kuntien sosiaalihuollon - myös omaishoidon - toteutuksen valvonta. Lääninhallitukset lopetettiin v alussa ja viiden lääninhallituksen tilalle tuli kuusi aluehallintokeskusta (Alvi). Mitä nämä muutokset merkitsevät omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa kannalta? Kenelle voi kannella, kun hoidettava ei pääse hoitoon terveydenhuollon hoitotakuun edellyttämässä määräajassa tai omaishoito kunnassa ei toimi tai? Mikä on muuttunut ja mikä ei? Hoidon aikarajat entisellään Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus terveydentilan edellyttämään terveydenja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Terveyspalveluja on annettava siten, ettei ihmisiä ilman lääketieteellisesti perusteltua syytä aseteta eri asemaan mm. iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Potilaan on päästävä kiireelliseen hoitoon nopeasti sen mukaan kuin hänen sairautensa tai vammansa edellyttää. Kiireelliseen sairaanhoitoon potilaalla on subjektiivinen oikeus, kun sen sijaan kiireettömään hoitoon pääsemisestä on laissa omat säännöksensä. Niiden mukaan terveyskeskukseen on saatava arkipäivänä virka-aikana puhelinyhteys välittömästi ja potilaan hoidon tarve on arvioitava kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Arvion voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö kuin lääkäri. Terveyskeskuksesta on saatava vastaanottoaika kolmessa arkipäivässä, jos tilanne sitä vaatii. Pääsy sairaalaan edellyttää terveyskeskuksesta tai yksityislääkäriltä saatavaa lähetettä. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee arvioida potilaan hoidon tarve kolmessa viikossa joko lähetteen perusteella tai niin, että potilas kutsutaan tutkimuksiin sairaalaan. Jos hoito arvioidaan tarpeelliseksi, potilaan on päästävä hoitoon viimeistään kuudessa kuukaudessa. Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määrätyssä ajassa, sen on järjestettävä hoito muualla, toisessa sairaalassa tai yksityisessä terveydenhuollossa eikä muutoksesta saa aiheutua potilaalle ylimääräisiä kustannuksia. Viranomaiset muuttuneet, tehtäviä tarkennettu Mitä potilas tai hänen omaisensa / omaishoitajansa voi sitten tehdä, jos hoitoa terveyskeskuksessa tai sairaalassa ei anneta lain määräämässä ajassa? Lain mukaan potilas tai hänen omaisensa voi tehdä muistutuksen hoitopaikan johtajalle ja hänen tulee vastata muistutukseen kohtuullisessa ajassa. Potilaalla tai hänen omaisellaan on myös oikeus kannella, jos hän on tyytymätön terveydenhuollossa saamaansa hoitoon tai palveluun. Jos hoitotakuuaikoja ei noudateta, potilas voi kiinnittää kantelun avulla valvontaviranomaisen huomiota asiaan ja toivoa, että valvontaviranomaiset reagoisivat. Vuonna 2010 lääninhallitukset korvanneilla aluehallintokeskuksilla ja Valviralla on rinnakkaisia toimivaltuuksia ja tehtäviä terveydenhuollon valvonnassa. Molemmat valvovat hoitoon pääsyn toteutumista potilaiden kanteluiden pohjalta. Kantelun hoitotakuuaikojen rikkomisesta voi tehdä kumpaankin viranomaiseen. Kanteluiden ohella hoitotakuuta valvotaan Terveyden ja hyvin- voinnin laitoksen keräämien tietojen pohjalta. Viranomaisten välinen työnjako on kuitenkin muotoutumassa sellaiseksi, että aluehallintokeskukset tulevat ensisijaiseksi valvontaviranomaisiksi ja Valviran tehtävänä on lähinnä koordinoida ja valvoa aluehallintokeskusten toimintaa ja huolehtia toiminnan yhdenmukaisuudesta. Jatkossa uudet aluehallintokeskukset ovat ensisijainen valvontaviranomainen hoitoaikojen toteutumisessa ja muissa terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Niinpä muutoksista huolimatta kantelut terveydenhoitoon liittyvissä asioissa tulisi ensisijaisesti osoittaa uusille aluehallintokeskuksille. Myös Valviraan voidaan kannella erityisesti vakavissa tapauksissa, kuten kuolemantapauksissa ja myös erikoissairaanhoidon hoitotakuuaikojen noudattamatta jättämisestä. Mitään ehdotonta rajaa ei siis ole, vaan viranomaiset sopivat keskenään työnjaosta. Sekä aluehallintokeskuksilla että Valviralla on mahdollisuus käyttää uhkasakkoa siinä tapauksessa, että terveydenhuollon yksikkö ei noudata hoitoaikoja. Valviran toiminnan piiriin v alusta lähtien on kuulunut myös sosiaalitoimen valvonta. Valviran pitäisi pystyä seuraamaan noudatetaanko vanhustenhoidossa, lastensuojelussa, omaishoidossa yms. sosiaalitoimen osa-alueilla voimassa olevia lakeja palveluiden saatavuuden ja laadun osalta. Asiasta ei ole vielä kokemuksia. Valviran saama tehtävä on vaikea toteuttaa, ovathan vanhuspalvelut ja omaishoito ainakin toistaiseksi riippuvaisia kunnan tarkoitukseen myöntämistä määrärahoista, joskin laeissa on jo nyt lukuisia säännöksiä palvelujen antamisesta ja laadusta. Esimerkkinä tällaisista säännöksistä voidaan mainita vaikkapa omaishoitajien vapaapäiviä koskevat säännökset. Tuleva lainsäädäntö omaishoidon tuen mahdollisista muutoksista ja vanhusten oikeuksista lisää varmasti yksityiskohtaisen valvonnan tarvetta. Myös aluehallintokeskusten tehtävänä on sosiaalitoimen valvonta ja aluehallintokeskusten ja Valviran välinen työnjako ja valvontatavat ovat vasta muotoutumassa. Yleissääntönä tässä vaiheessa voidaan todeta. että sosiaalitoimenkin osalta on syytä osoittaa kantelut ensisijaisesti uusille aluehallintokeskuksille eikä suoraan Valviraan. Asiasta saadaan todennäköisesti myöhemmin tänä vuonna lisää tietoa Valviran laatiessa asiasta ohjeistusta. Kuulomonivammaisten lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutuskoti TuKu KUNTOUTUKSEN TUKIJAKSOT TuKu tarjoaa kurssijaksoja eri tavoin vammaisille lapsille, joilla on kuulon ja kommunikaation haasteita. Kuntoutusjaksot ovat perhekurssimuotoisia tarjoten myös vanhemmille ja sisaruksille tukea, tietoa ja ohjausta arkeen. Kursseja täydentää yhteistyö kuulomonivammaisen lapsen ja nuoren lähityöntekijöiden kanssa. Jaksot ovat Kelan rahoittamaa lääkinnällistä kuntoutusta (kuntoutuslaki 9 10 ). Niille hakeudutaan lapsen tai nuoren kuntoutusvastaavan tahon suosituksella kuntoutussuunnitelman perusteella. KURSSIT VUONNA (16 vrk) Kela Kouluikäisten kuulomonivammaisten perhekurssi (16 vrk) Kela Kouluikäisten kuulomonivammaisten perhekurssi , (12+5vrk) Kela Kaksiosainen pienten kuulomonivammaisten perhekurssi (14 vrk) Kela Nuorten kuulomonivammaisten perhekurssi (16 vrk) Kela Kouluikäisten kuulomonivammaisten perhekurssi (4 vrk) Kela IOSCA-tautia sairastavien perhekurssi / päivät , (12+5 vrk) Kela Kaksiosainen pienten kuulomonivammaisten perhekurssi (14 vrk) Kela Nuorten kuulomonivammaisten perhekurssi (3 vrk) RAY Kuulomonivammaisten lasten isovanhempien kurssi , (12+5vrk) Kela Kaksiosainen pienten kuulomonivammaisten perhekurssi (10 vrk) Kela IOSCA-tautia sairastavien perhekurssi , (12+5 vrk) Kela Kaksiosainen pienten kuulomonivammaisten perhekurssi (12 vrk) Kela Nuorten kuulomonivammaisten perhekurssi (16 vrk) Kela Kouluikäisten kuulomonivammaisten perhekurssi Lisätietoja sisällöstä ja hakumenettelystä Kuntoutussosiaalityöntekijä Jenni Ritari (09) , Lasten ja nuorten kuntoutuskotien johtaja Leena Krohn (09) , Kuuloliitto ry, Lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutuskoti, Ilkantie 4, Helsinki, etunimi.sukunimi(at)kuuloliitto.fi AVUSTAJAKESKUS Tarjoaa avustajapalveluja vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Avustajapalveluja ostopalveluina kunnille ja yksityisille tahoille: - avustajien ja avustajien sijaisten välitys - työnantajavelvollisuuksien hoitaminen - avustajien ohjaus - palvelunkäyttäjien neuvonta Yhteystiedot: Honkalampi-säätiö, Avustajakeskus Niskakatu 21, JOENSUU Avustajakeskusvastaava Tarja Nykänen p. (013) , LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

19 TEKSTI: MERJA KAIVOLAINEN Kokemuskoulutuksesta pätevää Vivago Oy on suomalainen, vuonna 1993 perustettu hyvinvointi- ja turvateknologiayritys, joka on aktiivisesti ollut kehittämässä vanhustenhoidon hyvinvoinnin ratkaisuja. Vivago on edelläkävijä, jonka innovaatiokyky palkittiin maailmanlaajuisesti vuonna 2006 Frost & Sullivan Award for Product Innovation -palkinnolla Vivago tuo maaliskuussa 2010 markkinoille nettipohjaisen Vivago Service -palvelukonseptin. Nyt lähiomaiset voivat reaaliaikaisesti seura ta Vivagon avulla ikääntyneen ihmisen tai vanhuksen hyvinvoinnin edellytysten toteutumista arjessa. Vivagon helppokäyttöisen kellon avulla saadaan reaaliaikaista tietoa käyttäjän aktiviteetti- ja unimäärästä sekä voidaan arvioida käyttäjän unen laatua. Vivagon avulla voi varmistua mm. seuraavista kotona asumisen edellytyksistä: Kykeneekö hän huolehtimaan itsestään ja selviytymään päivittäisistä arjen askareista? Tunteeko käyttäjä turvattomuutta tai yksinäisyyttä? Onko kotona asuvalla tunne siitä, että hän voi saada tukea läheisiltään? Onko käyttäjällä masennuksen oireita tai merkkejä sairaudesta? Vivago-hyvinvointikello seuraa käyttäjänsä uni- ja aktiivisuuskäyrää ja kertoo käyttäjälleen päivittäisen syvän unen määrän tunneissa sekä aktiivisuustason luvuin. Reaaliaikainen aktiviteettitason tunnistaminen luo edellytykset automaattiavunpyyntötoiminnon saamiselle. Vivago Service tulee tarjoamaan tämän apukeinon hyödyntämisen täysin käyttäjien tarpeen ja halun mukaisesti. Hälytystoiminnot voidaan ohjata täysin vapaasti omaisten, hoitajien ja mahdollisen hälytyskeskuksen välillä tarpeen mukaan. Vivago Service on jo käytössä muutamissa demokohteissa ja erityisesti etäomaishoitajat ovat olleet erittäin innoissaan uudesta palvelusta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Vivago Service: Mahdollistaa turvallisen ja itsenäisen kotona asumisen Antaa reaaliaikaista tietoa käyttäjän aktiviteetista, unen määrästä ja laadusta Mahdollistaa hälytysten määrittelyn eri vastaanottajille täysin käyttäjän tarpeen mukaan Toimii henkivakuutuksena ongelmatilanteissa hälytystoimintojen avulla Helppo ottaa käyttöön; ei vaadi erillistä ohjelmaa, vaan toimii nettipohjaisesti. Lisätietoja: Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama järjestöjen Kokemuskoulutuksesta pätevää -hanke on saanut jatkorahoitusta vuodella Hanketta hallinnoi Suomen Reumaliitto ry. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa kokemuskoulutus osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikoulutusta. Kokemuskoulutuksen tarkoituksena on antaa tuleville sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille mahdollisuus oppia pitkäaikaissairailta, vammaisilta ja heidän omaisiltaan, mitä on elää pitkäaikaisen sairauden tai vamman kanssa ja mitä on hoitaa vaikeasti sairasta tai vammaista ihmistä. Kokemuskoulutuksessa kaikki voittavat Kokemuskoulutus on merkittävä edunvalvonnan ja vaikuttamisen keino, se edistää järjestöjen perustehtävää tiedon jakajina ja asennevaikuttajina tehden samalla järjestötyötä näkyväksi ja tunnetuksi. Kokemuskoulutus tarjoaa myös osallistumisen ja tekemisen mahdollisuuksia jäsenistölle toteaa Helena Ylikylä-Leiva Suomen MS-liiton toimitusjohtaja, kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeen johtoryhmän jäsen. Miten voi ryhtyä kokemuskouluttajaksi? Kokemuskouluttajana toimiminen edellyttää koulutusta tehtävään. Kokemuskoulu- tuksessa pätevää hankkeen aikana on tähän mennessä koulutettu 95 uutta kokemuskouluttajaa. Pätevyyden on voinut saada myös näyttökokeen tai Kokemuskoulutuksen johtoryhmälle lähetetyn pätevyyshakemuksen perusteella. Omaishoitajat ja läheiset Liitto ry:n oman kokemuskoulutuksen käyneistä neljä on hakenut ja saanut kokemuskouluttajan pätevyyden. Kokemuskouluttaja ei toimi yksin, vaan on aina jonkun kokemuskouluttajaverkostoon kuuluvan järjestön edustaja. Kullakin verkostoon kuuluvalla järjestöllä on kokemuskoulutuksen yhteyshenkilö. Kokemuskouluttajaksi alkamisesta kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä omaa sairaus- tai vammaryhmäänsä edustavaan järjestöön. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:ssä yhdyshenkilönä toimii koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen. KOKEMUSKOULUTTAJAVERKOSTO Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Aivovammaliitto ry Iholiitto ry Invalidiliitto ry Kansalaisareena Keliakialiitto ry Kokemus tiedoksi -projekti, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry Kuuloliitto ry Kynnys ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Muistiliitto ry Munuais- ja maksaliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Psoriasisliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen MS-liitto ry Suomen Nivelyhdistys ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Suomen Tourette-yhdistys Turun Seudun Nivelyhdistys ry Lisätietoa Kokemuskoulutuksesta pätevää hankkeesta: Omaishoitaja kokemuskouluttajana Omaishoitaja on omaishoitajuutensa asiantuntija. Sairastuneen tai vammautuneen läheisensä ajatuksista ja kokemuksista hän voi kertoa vain toisen käden tietoa. Omaishoitaja voi hänen elämäänsä seuranneena tuoda kuitenkin esiin monia näkökulmia sairauden vaikutuksista perheen elämään. Erityisesti silloin, kun hoidettavan kyky kertoa omasta tilanteestaan on puutteellinen, omaishoitajan rooli kokemusten välittäjänä on tärkeä. Omaishoitajan tiedot täydentävät sairastuneen tai vammautuneen ihmisen kokemustietoa ja auttavat ymmärtämään perheen tilannetta. Kokemustieto omaishoitajuudesta antaa monia ammattilaisille hyödyllisiä näkökulmia asiakkaan ja potilaan kohtaamiseen. Omaishoitajan toimenkuvaan kuuluu ohjauksen, hoivan ja avun antamisen lisäksi usein välittäjänä ja asioiden selvittelijänä toimiminen. Omaishoitaja pääsee aitiopaikalta seuraamaan esimerkiksi hoidettavan läheisen ja terveydenhoitohenkilökunnan välistä vuorovaikutusta ja voi näitä kokemuksiaan jakamalla lisätä tulevien ammattilaisten valmiuksia sairaan tai vammautuneen ihmisen kohtaamiseen. Omaishoitajuus ja sen mukanaan tuoma elämänmuutos ansaitsee tulla kuulluksi myös omana tarinanaan. Omaishoitajalla on kerrottavanaan kokemuksia toisaalta hoivan ja hoidon toteuttamisesta osana perheen arkea ja toisaalta perheen ulkopuolisten suhtautumisesta, kuulluksi ja huomioon otetuksi tulemisesta, omaisen roolin ja tehtävän arvostamisesta. Omaishoitajan tarinan kuuleminen voi auttaa ymmärtämään perheen ja omaishoitajan merkitystä ja roolia osana hoidon kokonaisuutta. Hoitohenkilökunnan taito ottaa omaishoitaja kokemuksineen ja tunteineen huomioon tukee myös sairastuneen tai vammautuneen hyvinvointia ja on siten osa hyvää hoitoa. Sekä omaishoitajalla että sairastuneella tai vammautuneella itsellään on oma tärkeä roolinsa kokemuskouluttajana. 36 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

20 KULTTUURINURKKA Annikki Korhonen Koneen ruhtinas Koneen ruhtinas -kirjalla on harvinaisen kuvaava nimi. Ruhtinas-sanaan liittyy maineen ja mahtavuuden lisäksi myös menetyksiä. Sankaritarinat ovat usein myös traagisia. Niin oli myös kirjassa kuvatun Pekka Herlinin elämä, josta John Simon on kirjoittanut puhuttelevan teoksen. Siitä on sanottu, että se on syväluotaus yhden kaikkien aikojen merkittävimmän suomalaisjohtajan persoonaan. Kirjaa voi lukea monella tavalla. Yrityselämästä kiinnostuneet saavat tietoa, miten Koneen maailmamenestys sai alkunsa. Liikeasioista kiinnostumaton voi syventyä Herlinien suvun kiehtovaan ja kovaan tarinaan. Hän pääsee selkeän ja sujavasanaisen kirjoittajan avustamana kurkistamaan ulospäin täydelliseltä näyttävän uran ja perhe-elämän syövereihin. Kirjan luettuaan vakuuttuu, ettei taloudellisella vauraudella ja ulkoisella maineella ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa. Ei todellakaan. Annikki Korhonen Polttopisteessä kotihoito John Simon: Koneen ruhtinas. Otava Ikääntyvien lukumäärän ja heidän palvelutarpeensa lisääntyessä tarvitaan yhä enemmän eri toimijoiden yhteistyötä ja työn tehostamista. Tästä syystä vanhusten kanssa työskentelevät tarvitsevat uusia käytäntöjä ja toimintamalleja työhönsä. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua... Tämä vanha sanonta tuli mieleeni lukiessani kirjaa Lupaava kotihoito - uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Kirjassa tarkastellaan kotihoidon tulevaisuutta, jossa keskeisenä haasteena on moninainen rajoja ylittävä yhteistyö. Teoksessa esitellään ajatuksia herättäviä, uudenlaisia näkökulmia ja työskentelytapoja vanhusten kotihoitoon. Pohjatyönä on ollut kolmivuotinen kokeilutyö. Mielenkiintoisia ovat myös yhteistyökumppanien liikkumissopimusmallit, virtuaalikuntoutus tai esimerkki toimintamallista, jossa pitkäaikaistyöttömät auttavat vanhuksia ja malli, jonka tavoitteena on lisätä kotona asuvien arkiliikuntaa. Kirjassa todetaan oikeutetusti, että syrjäytymiskeskustelussa ei tunneta vanhuksia. Vahvaa myötätuulta toivon mallille, miten kotihoidon vanhusten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä voidaan ehkäistä. Kirjan myönteistä antia ovat myös asiakkaiden kokemukset sekä henkilöstön mielipiteet. Esitellyt toimintamallit on kehitetty Helsingin yliopiston ja Helsingin terveyskeskuksen yhteisessä hankkeessa. Lupaava kotihoito uusia toimintamalleja vanhustyöhön: Yrjö Engström, Anna-Liisa Niemelä, Jaana Nummijoki & Juha Nyman (toim). PS-kustannus Matti Mäkelä Kurkistusikkuna kansanmiesten mieliin ja maalaismaisemiin Ennen elintason nousua, hygienian tehostumista ja lääketieteen edistysaskelia ihmiset elivät alati perimmäisten kysymysten äärellä. Olemme lukeneet tuosta ajasta kuvauksia historiankirjoista, vaikka maatalousyhteiskunnan muistiinpanoja on säilynyt niukalti. Vielä vähemmän on ollut tarjolla luettavaa yksilön historiasta. Miltä näytti maailma yksien silmien takaa vaikkapa vuonna 1868, jolloin pitäjissä nälkä kaatoi kansaa? Kaisa Kaurasen Työtä ja Rakkautta, Kansanmiesten päiväkirjoja antaa mahdollisuuden tutustua suomalaista maalaismiestä liikuttaneisiin tapahtumiin ja kokemuksiin. Päiväkirjamerkinnät välittävät aidosti tuon ajan tavallisen ihmisen elämän kirjoa, rytmiä ja kirjoittamiseen kirvoittavia asioita. Kirjassa elämästään kertoo kolme talonpoikaa, kaksi torpanpoikaa, lukkari, mäkitupalainen, itsellinen, puuseppä, irtolainen ja työmies. Toimittaja on taustoittanut kunkin kirjoittajan henkilökuvaa, mikä auttaa varsinaisten päiväkirjalukujen ymmärtämistä. Tekstit ovat ajalta, jolloin kirjoitustaito ei ollut itsestäänselvyys, sillä alle puolet suomalaisista osasi kirjoittaa lukujen vaihteessa. Vaatimattomista oloista lähteneille kirjan päähenkilöille tarjoutui kuitenkin mahdollisuus opetella kynän käyttöä. Säätilat, maataloustyöt ja sadot ovat yhteisiä kirjoittamisen aiheita. Tavallista arkea kuvataan myös uskonnon ja kuoleman kautta. Päiväkirjamerkinnöistä sadan vuoden ajalta välittyy monipuolinen kurkistusikkuna ihmisten arkeen eri puolilla Suomea. Lukija pääsee mukaan ystävien välisiin keskusteluihin, yhdistysten rientoihin, kaksi vuorokautta kestäneisiin häihin, eduskuntavaalien äänestyspaikoille, torppareiden arkeen ja suomalaisuuden koiton maljan nostajaisiin. Päiväkirjoista näkyy, miten yhteiskuntamme kehittyi ja millaisia maailman tapahtumia kirjoituksiin otettiin mukaan. Myös kirjoitustavan muutos välittyy sadan vuoden jaksolta. Mikko Tuomaanpoika Seppälä kirjoitti luvulla aivan toisenlaista suomea kuin Kustaa Kaisla luvun alussa. Henkilökohtaisen elämän tapahtumat johdattivat miehiä tarttumaan kynään. - Piirrellä historiaa elämästä. Katsella kulunutta elämää paperille piirrettynä tai kertoa jälkeläisille elämän vaiheita. Ja vihdoin oppia erehdyksistä ja lankeemuksista elämän pyörteissä taistelemaan kunnialla ja tarmolla. Siinä tämän, näiden muistiinpanojen tarkoitus! - Näitä tuntoja Kaisa Kaurasen ansiokas toimitustyö tuo nyt meille luettavaksi. Työtä ja Rakkautta. Kansanmiesten päiväkirjoja Toimittanut Kaisa Kauranen. SKS 2009 Pirkko Jyväkorpi Vuoden 1918 tapahtumat koskettavat edelleen Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla romaanitrilogiaan perustuva Timo Koivusalon tuottama ja ohjaama elokuva on vaikuttava. Teos herättää henkiin väkevän aikakauden maailmanhistoriassa 1800-luvun lopulta 1950 luvulle. Ihmiskohtaloiden kuvaus on vaikuttavaa. Koivusalonkin elokuvassa Akselin ja Elinan häävalssi on hieno kohtaus. Mutta se ei ole niin suuri, kuin Laineen ohjaamassa kuvassa. Muistan elävästi joitakin otoksia ja säveliä Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta. Sehän sai ensi-iltansa vuonna Merkittävän osasuorituksen teki Kalevi Kahra räätäli Halmeena. Osastaan Kahra sai Jussinkin. Edvin Laine ohjasi Akselin ja Elinan vuonna Akselina oli Aarno Sulkanen ja Elinana Ulla Eklund. Sulkasen näköinen Akseli on vahvasti mielessäni edelleen. Matti Mäkelä Omaishoitajille oma laulu Lauluntekijä Veikko Seppänen on säveltänyt ja sanoittanut hauskan laulun omaishoitajille. Laulu on on tilattavissa tekijältä, jolle Teosto ry on myöntänyt kappaleeseen tekijänoikeudet. Laulun esittää muusikko Hannu Karjalainen ja sen on sovittanut Timo Tuhkio. CD-levyä voi tiedustella suoraan tekijältä puh tai sähköpostilla Kaarina Johansson Timo Koivusalon Täällä Pohjantähden alla -elokuva sai ensi-iltansa joulukuussa Se on kolmisen tuntia kestävä historiallinen taideteos. Se ei ole verrannollinen Edvin Laineen töihin. Kaksi merkittävää tekijää ovat luoneet aivan erilaiset elävät kuvat. Elokuvan esittelyteksteissä mainitaan, että Täällä Pohjantähden alla on realistinen ja syvästi humaani tarina niistä suunnattomista ja epäinhimillisistä uhrauksista, joita pienet ihmiset ja tavalliset perheet joutuvat tekemään hiekanmurusina historian rattaissa. Tähän tekstiin on helppo yhtyä. Mielestäni elokuvan pitäisi kuulua jokaisen suomalaisen katsottaviin myös maahanmuuttajien. Kuva kertoo verevästi millaiset tapahtumat ovat edeltäneet itsenäisen Suomen syntyä. Muistammeko vielä torpparit ja syytingit, suunnattoman köyhyyden, taistelun äänioikeudesta ja kahdeksan tunnin työpäivästä? Nykyiset itsestään selvyydet ovat olleet kovien taisteluiden tuloksia. Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla on punaisten hautamuistomerkki. Liekö sellaista Urjalassa Pentinkulman maisemissa? Kun tieni vie Tampereelle, käyn laittamassa kynttilän paadelle. Vilkaisen samalla myös valkoisten uhrien muistoille pystytettyä patsasta. Esiäitimme ja esi-isämme ovat monessa uhrautuneet vuoksemme. KARTANOROMANTIIKKAA Kuka on eksellenssi tai kollegineuvos? Se selviää tästä historiallisesta romaanista. Kaari Utrio tuntee Suomen historian. On helppo uskoa, että kirjassa kuvatut kartanot ja ihmiset ovat oikeita ja ajankuva on tarkka. Seutukunnan kuvaus olisi voinut olla tarkempi, lukija ei pysty sijoittamaan tapahtumia välttämättä oikealle paikkakunnalle. Olisi mukava tietää, oliko kartano Nummella, Karkkilassa vai Pohjassa. Joissakin Utrion kirjoissa on ollut kartta, se helpottaisi suunnistamista. Kirjan henkilöiden nimet ovat hiukan vaikealukuisia ja sen vuoksi helposti sekoittuvia varsinkin, jos lukemiseen syntyy pitkiä katkoksia. Lukemista auttaa alun henkilöluettelo. Kirjan juoni pitää lukijan kuitenkin otteessaan viimeiselle sivulle asti. Se sisältää historiallista ajankuvaa ja romanttisen tarinan, joten se on miellyttävää viihdykettä monenlaiselle kirjojen kuluttajille. Kaari Utrio: Vaitelias perillinen 38 LÄHELLÄ 1/2010 LÄHELLÄ 1/

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 21.10.2014 Perusturvalautakunta 24.2.2015 11 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet Perusturvaltk 42 / 08.02.2006 Vuoden 2006 alusta tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on osa sosiaalipalveluja, jonka

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 1. SISÄLLYS 1 OMAISHOIDON TUESTA YLEISESTI... 1 2 OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISKRITEERIT... 2 2.1 Omaishoidontuen hakeminen... 2

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 01.02.2013 ALKAEN

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 01.02.2013 ALKAEN 1 Versio 14.1.2013 Perusturvalautakunta 13.2.2013 liite nro 1 OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 01.02.2013 ALKAEN Omaishoidontukea voidaan myöntää omaishoitolain 3 :n mukaan, jos 1. henkilö alentuneen

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KEMPELEEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KEMPELEEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KEMPELEEN KUNNASSA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä omaishoidon tuki on?... 3 2. Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset... 3 3. Omaishoidon tuen hakeminen... 4 3.1 Palvelutarpeen

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella Akaan kaupunki Perusturvatoimi Vanhus- ja vammaistyön tehtäväalue Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella 1. Tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuki perustuu lakiin

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2016

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2016 Kuopion kaupunki 1 (6) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2016 Omaishoidon tuki on omaishoidon tuesta annetun lain (2.12.2005/937) mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Perusturvalautakunta 17.12.2014 98 LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Yleistä Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. 1.8.2015 alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut. 1.8.

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. 1.8.2015 alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut. 1.8. Omaishoidon tuen Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.6.2015 1 1 Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tukea koskevan lain (937/2005) tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.3.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.3.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.3.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2. Kuopion kaupunki Omaishoidon tuki 2012 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012 (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.2012) LIITE 4 Perusteet Omaishoidon tuki on lain

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ 2013 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA 1.6.2009

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA 1.6.2009 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA 1.6.2009 19.5.2009 Päivi Joensuu Terttu Lakaniemi Merja Mäkitalo SISÄLLYS 1. Omaishoidontuki 2. Omaishoidontuen hakeminen 3. Tuen myöntämiskriteerit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat 15.10.2014 Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidon tuen palveluohjaus ja päätöksenteko Espoossa Perhe- ja sosiaalipalveluiden tulosyksikön vammaisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus Kuopion kaupunki TIEDOTE 1(5) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2011 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Liite n:o 2, Perusturvalautakunta 27.1.2010 9 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JOUTSASSA 2010 -

Liite n:o 2, Perusturvalautakunta 27.1.2010 9 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JOUTSASSA 2010 - 1 Liite n:o 2, Perusturvalautakunta 27.1.2010 9 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JOUTSASSA 2010 - Määritelmä Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

OMAISHOITO JA OMAISHOIDON TUKI

OMAISHOITO JA OMAISHOIDON TUKI OMAISHOITO JA OMAISHOIDON TUKI SOSIAALIJAOSTO 20.12.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OMAISHOITOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 1 2. OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 1 2.1 Omaishoidettavan palvelutarpeen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat:

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat: LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet yli 18-vuotiaiden osalta 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 21.10.2014 Perusturvalautakunta 24.2.2015 11 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia

Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia Neuvottelupäivät Rantasipi Laajavuoressa Jyväskylässä to 20. pe 21.8.2015 Marianne Lind Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Toimintamme ydin Kansalais- ja järjestötoiminta

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuen palkkiot ja myöntämisperusteet 2014 Stlk 11.12.2013, 199 Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kunnille tiedotteen uusista omaishoidon tuen hoitopalkkioista (kuntainfo 10/2013,

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Omaishoidontuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (2005/937). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ 2015 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen toimintaohje Saarikassa 2015

Omaishoidon tuen toimintaohje Saarikassa 2015 Omaishoidon tuen toimintaohje Saarikassa 2015 2 Omaishoidon tuen tarkoitus ja tuen sisältö ( Laki omaishoidon tuesta 937/2005 1, 2 ) Omaishoidon tuen tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhustyö, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2014

TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhustyö, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2014 TYRNÄVÄN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhustyö, Vammaispalvelut OMAISHOIDONTUKI VUONNA 2014 Omaishoidontuki mahdollistaa henkilön kotihoidon alentuneesta toimintakyvystä, sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016

Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 Perusturvalautakunta 15.12.2015 150, liite 6 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2016 2 Säädösperusta (1, 2 ) Laki omaishoidon tuesta (937/2005) astui voimaan 1.1.2006. Lain tarkoitus on edistää hoidettavan

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN OPAS

OMAISHOIDONTUEN OPAS Liperin kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Soteltk 12.12.2012 132 OMAISHOIDONTUEN OPAS Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue 1.1.2013 alkaen Liperin kunta,

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Eväitä keskusteluun:

Eväitä keskusteluun: Eväitä keskusteluun: Jotkut läksyt oppii parhaiten tyynessä, jotkut taas myrskyssä (Willa Cather) Omaishoito Omaishoidon tärkein motiivi on suhde, joka ei ole syntynyt hoidon tarpeen perusteella vaan on

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot