OHJE OHJE TYÖVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SIIHEN HAKEUTUVILLE JA OSALLISTUVILLE MAKSETTAVISTA ETUUKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJE OHJE TYÖVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SIIHEN HAKEUTUVILLE JA OSALLISTUVILLE MAKSETTAVISTA ETUUKSISTA"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 1 (110) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Työ- ja elinkeinotoimistot OHJE TEM/1258/ /2011 OHJE TYÖVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SIIHEN HAKEUTUVILLE JA OSALLISTUVILLE MAKSETTAVISTA ETUUKSISTA Tämä ohje tulee voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2011 ja on voimassa toistaiseksi. Ohje kumoaa ohjeen TEM/1453/07.02,02/2010 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

2 2 (110) OHJE TYÖVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SIIHEN HAKEUTUVILLE JA OSALLISTUVILLE MAKSETTAVISTA ETUUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO Sivu OSA I: TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN SUUNNITTELU, HANKINTA JA TOTEUTUKSEN SEURANTA SEKÄ OPISKELIJAVALINNAT I TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KILPAILUTUS- JA HANKINTAPROSESSI 6 1. Yleistä 6 2. Työvoimakoulutuksen lajit Valmentava työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistaminen, lisäopet us ja tukipalvelut Kor keakouluopinnot Työvoimakoulutushankintojen toteutustavat Yksittäinen opiskelijapaikka Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen välinen suhde Rintama- ja non stop koulutukset Palkkatuetun työn ja koulutuksen yhdistäminen eli TOPPIS-malli Kapa siteettlhankinta P uitejärjestely, Yhteishankinta Lupatyyppinen koulutus Työvoimakoulutus muutosturvan yhteydessä Muutosturvaan liittyvän koulutuksen hankinta ja kohdentaminen Yhteistyö muutosturvaan liittyvissä koulutushankinnoissa Muutosturvaan liittyvän työvoimakoulutuksen seuranta Hankintalain soveltaminen ja kansalliset kynnysarvot Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa Työvoimakoulutuksen hankintatavat Avoin menettely Rajoitettu menettely N euvottelumenettely Suorahankinta - hankinta ilman avointa tarjouskilpailua Suorahankinta kynnysarvot alittavissa hankinnoissa Suoraha nkinnan vapaaehtoinen ilmoitusmenettely ja uudet oikeussuojakeinot Kilpailullinen neuvottelumenettely P uitejärjestely Hankintaprosessin vaiheet Hankintailmoituksen laatiminen ja julkaiseminen Tarjouspyynnön laatiminen ja sisältö Tarjouspyynnön lähettäminen Tarjouspyynnön täsmentäminen Tarjousten käsittely Tarjousten vastaanotto ja avaaminen Tarjousten hylkääminen ja täsmentäminen Poikkeuksellisen alhainen hinta Ehdokkaiden valinta Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen Tarjousten kelpoisuuden tarkistaminen 34

3 3 (110) 8.6. Ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämistä koskeva päätös Tarjousten vertailu Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet Vähimmäisehdot Pisteyty smenettely Tulosten tulkinta Hankinnan keskeyttäminen Han kintapäätös Korkeakoulututkinnon hankintaan liittyvä lausuntopyyntömenettely Hankintaoikaisu ja hankintapäätöksestä valittaminen; asian saattaminen markkinaoikeuden tai hallinto-oikeuden käsiteltäväksi Hankintaoikaisu Hankintapäätöksestä valittaminen ja markkinaoikeuden määrättävissä olevat 41 seuraamukset Valitusosoitus hallinto-oikeuteen 45 II HANKINTASOPIMUKSEN SISÄLTÖ 46 Hankintasopimuksen sisältö 46 Hankinnan väliaikainen järjestäminen 52 Sopimuksen ja sen liitteiden suhde 53 Jälki-ilmoituksen tekeminen 53 III VALMENTAVA KOULUTUS Maahanmuuttajakoulutus Rinnastettavat toimenpiteet Tutkintojen tunnustamien Maahanmuuttajien suomen kielen yleinen kielitutkinto Yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkintojen hankinta Ohjaava koulutus Ohjaavan koulutuksen sisältöalueet Työn ja koulutuksen hakuun painottuva ohjaava koulutus Ammatilliseen suunnitteluun painottuva koulutus Työelämävalmiuksien jäsentämiseen ja kehittämiseen painottuva koulutus Oppisopimukseen valmentava koulutus Peruskoulu- tai lukio-opintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen Yrit täjävalmennus Kielikoulutus Tietotekniikan peruskoulutus 60 IV TYÖVOIMAKOULUTUKSEN YHTEISHANKINTA JA SEN TUOTTEET Yhteishankinnan säädösperusta ja määritelmä Yhteishankintakoulutuksen kolme tuotetta RekryKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta TäsmäKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta MuutosKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta RekryKoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen yhdistäminen vaihtovalmennuksessa Yhteishankinnan käyttö lomautustilanteissa Yhteishankintaan osallistumisen edellytykset Rah oitusosuudet 69

4 4 (110) 24. Kytkentä muihin yrityspalveluihin ja toiminnan kehittämishankkeisiin Työnantajan ja kouluttajan taustojen selvittäminen Työoikeudellisten säännösten huomioon ottaminen RekryKoulutuksessa Kilpailunäkökohtien huomioon ottaminen Hankintasopimuksen seuranta ja valvonta Yhteishankintaa koskevat merkinnät URA-tietojärjestelmässä ja ASKOssa 75 V OPISK ELIJAVALINTA Lähtökohtana asiakkaan palvelutarpeet ja asiakassegmentointi Opiskelijavalinnan prosessi ja tavoitteet Koulutustarpeen selvittäminen palveluprosessissa ja opiskelijavalinnan yleiset edellytykset Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen Opiskelijavalinnan edellytykset ja koulutustarpeen arviointi Koulutukseen hakeminen ja valinta Koulutukseen hakeminen Valintojen toteuttaminen Valinnasta päättäminen Valintapäätöksestä tiedottaminen Varasijoilta koulutukseen ottaminen Opiskelijavalinta yhteishankinnoissa Muutoks enhaku 84 VI OPISKELIJAN VAKUUTUSTURVA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN AIKANA Yleistä Työvoimakoulutusaikainen vakuutusturva Työssäoppimis- ja harjoittelujakson aikainen ryhmävastuuvakuutus Vastuuvakuutusten yleiset rajaukset Ryhmävastuuvakuutuksen hakeminen Opiskelijan vahingonkorvausvastuun syntyminen 86 VII VIERASKIELISET TUTKINTOTODISTUKSET JA EUROPASSI 88 VIII KOULUTUKSEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA 89 IX ERITYISKYSYMYKSIÄ Es teellisyys Opiskelijatyöpäivän kesto Lo majaksot Koulutuksen keskeyttäminen Hankintahinnan maksaminen ja hankintojen toteutumisen seuranta Myöntämisvaltuuden käyttö ja seuranta URA-tietojen ylläpito ja tilastointi Valmentavan koulutuksen tilastointi Ammatillisen koulutuksen orientoivan jakson suorittaneiden tilastointi Hankinta- ja valinta-asiakirjojen julkisuus Arkistointi 101

5 5 (110) OSA II: TYÖVOIMAKOULUTUKSEEN HAKEUTUVILLE JA SIIHEN OSALLISTUVILLE MAKSETTAVAT ETUUDET 102 XI HAK EUTUMISKUSTANNUKSET Ylläpitokustannukset ja opiskelijavalintaan liittyvät kustannukset Hakeminen, myöntäminen ja maksaminen Takaisinperintä Muutoksenhaku ja työvoimatoimiston toimenpiteet 103 XII KOULUTUSAIKAISET ETUUDET Et uudet Koulutuksen ja kurssilausunnon tiedot Koulutuksen järjestäjän ilmoitukset Työvoimapoliittiset lausunnot ja koulutustuen maksatusilmoitukset Menettelytavat koulutuksen keskeyttämispäätöksen yhteydessä 109

6 6 (110) OSA I: TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN SUUNNITTELU, HANKINTA JA TOTEUTUKSEN SEURANTA SEKÄ OPISKELIJAVALINNAT I TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KILPAILUTUS- JA HANKINTAPROSESSI 1. Yleistä Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (myöhemmin työvoimakoulutuksen) hankinnassa keskeiset säädökset ovat: Laki julkisista hankinnoista (348/2007) (myöhemmin hankintalaki) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) (myöhemmin hankinta-asetus) Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) (myöhemmin JTPL), 6. luku Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta (1344/2002), 5. luku Työ- ja elinkeinoministeriön asetus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankinta- ehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä (545/2010). Laissa julkisista hankinnoista määritellään hankintayksiköt, jotka ovat velvollisia noudattamaan julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä. Lisäksi laissa säädetään mm. kynnysarvoista, hankintamenettelyistä, tarjouspyynnöstä, tarjoajien ja tarjousten valintaperusteista, tarjouksen valinnasta, hankintapäätöksen ja -sopimuksen tekemisestä, oikeusturvakeinoista, tietojenannosta ja tiedonsaantioikeudesta. Hankinta-asetuksessa säädetään hankintailmoituksesta ja siihen liittyvistä menettelytavoista, jälkiilmoitusmenettelystä sekä tilastoinnista ja viestinnästä. ESR-projekteihin liittyviin koulutushankintoihin sovelletaan lisäksi EU-säädösten mukaisia erityisehtoja. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on myös hallinnonalakohtainen hankintaohje, joulukuu Koulutustarjousten arvioinnissa sekä mm. opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämispäätöksissä sovelletaan seuraavia opetusministeriön antamilla säädöksiä: Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Yliopistolaki (558/2009) Ammattikorkeakoululaki (351/2003) Edellä mainittujen säädösten nojalla annetut opetushallituksen määräykset ja suositukset. Tässä ohjeessa tarkoitettuja hankintayksikköjä ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset), työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ml. työnhakukeskukset ja työvoiman palvelukeskukset. Tietolähteitä Säädöksiä tukevaa ja soveltamista ohjaavaa aineistoa löytyy seuraavista intemet-osoitteista: (valtion hankintakäsikirja liitteineen) (julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö, kuntaliiton neuvontayksikön tuottamaa aineistoa) (vuosittain määriteltävät kynnysarvot sekä säädökset) (markkinaoikeuden ratkaisuja, valitusmenettely ja -osoitus) HILMA (CPV-koodit)

7 7 (110) 2. Työvoimakoulutuksen lajit 2.1. Valmentava työvoimakoulutus Valmentavana työvoimakoulutuksena voidaan hankkia ohjaavaa koulutusta, maahanmuuttajakoulutusta, kielikoulutusta ja tietotekniikan perusvalmiuksia kehittävää koulutusta. Ohjaavana koulutuksena voidaan hankkia myös yleissivistäviä opintoja, kuten peruskoulu- ja lukio-opintoja, joita voidaan hankkia ammattiin tähtäävänä valmentavana koulutuksena silloin, kun puuttuva suoritus tai aiempien opintojen huono opintomenestys estää työllistymisen tai osallistumisen ammatilliseen koulutukseen. Valmentavan koulutuksen opintosisällöistä kerrotaan tarkemmin pääluvussa III Ammatillinen työvoimakoulutus Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan työvoimakoulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia edistävää. Pääosa ammatillisesta työvoimakoulutuksesta on tutkintotavoitteista, jolloin tavoitteena on, että opiskelija suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osia. Tietyin edellytyksin on myös mahdollista suorittaa korkeakoulututkinto. Osa ammatillisesta koulutuksesta on jatko- ja täydennyskoulutusta, jossa keskeisenä tavoitteena on kehittää ja täydentää työnhakijoiden ammatillisia valmiuksia. Yrittäjyyteen liittyvää koulutusta hankitaan työnhakijoille, joilla on kiinnostusta ja valmiuksia perustaa oma yritys Ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistaminen, lisäopetus ja tukipalvelut Henkilökohtaistaminen Ammatillisen koulutuksen toteutukseen liittyy keskeisesti koulutuksen henkilökohtaistaminen. Tämä tarkoittaa henkilön olemassa olevan osaamisen ja aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista siten, että osaaminen luetaan hyväksi laadittaessa opiskelijan henkilökohtaista opiskeluohjelmaa. Henkilökohtaistaminen merkitsee myös opiskelijan mahdollisten erityistarpeiden-esim. lisäopetuksen ja tukipalveluiden tarpeen - huomioon ottamista henkilökohtaista opiskeluohjelmaa laadittaessa (Opetushallituksen määräys 43/011/2006, ; ks. myös s. 26 "Opiskelun henkilökohtaistaminen" ja s. 48 "Henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laadinta sekä hyväksi lukeminen"). Ammattitaidon kartoitusiakso osaamisen kartoitus Ammatillisen koulutuksen alkuun voidaan sisällyttää ammattitaidon kartoitusjakso. Sen tavoitteina on selvittää opiskelijan osaamisen taso ja siitä määrittyvä koulutuksen lähtötaso sekä mahdollisen tukiopetuksen tarve ja arvioida opiskelijan soveltuvuutta kyseessä olevaan koulutukseen sekä sen tavoitteena olevaan ammattiin. Tukiopetus ia vajaakuntoisten erityistarpeet Koulutushankinnoissa tulee ottaa huomioon oppimisvaikeudet. Koulutuksen tarjouspyyntöön tulee sisällyttää maininta siitä, että koulutuspalvelun myyjän on varauduttava tukiopetustarpeisiin. Jos koulutus jo suunnitteluvaiheessa kohdennetaan ryhmälle, jolla tiedetään olevan tietyn tyyppinen tukiopetuksen tarve, yksilöidään tarpeen laatu jo tarjouspyynnössä. Hankintasopimukseen kirjataan tukiopetusvelvoite. Työvoimakoulutuksen hankintayksikön tulee ottaa huomioon vajaakuntoisten erityistarpeet. Esimerkiksi kuuron tai muun kuulovammaisen henkilön työvoimakoulutukseen sisältyvän opetuksen ja

8 8 (110) työssäoppimisjakson aikana tarvitsemat tulkkipalvelut tulee sisällyttää työvoimakoulutuksen hankintahintaan. Jos vajaakuntoisen opiskelijan erityispalvelutarve todetaan hankintasopimuksen tekemisen jälkeen, voidaan tulkki- tai muu palvelu ostaa lisähankintana (hankintasopimuksen muutos). Julkisia työvoimapalveluja täydentävinä palveluina voidaan tarvittaessa hankkia yksilöllisiä tai ryhmämuotoisia oppimisedellytysten selvityksiä ja oppimisvalmennusta. Näitä täydentäviä palveluja voidaan hankkia joko erillisenä toimenpiteenä ennen koulutusta tai integroiden ne koulutuksen orientaatiojaksolle. Kielikoulutus Maahanmuuttajan osallistuessa koulutukseen, joka on ensisijaisesti tarkoitettu muille kuin maahanmuuttajille, on suositeltavaa sisällyttää koulutusohjelmaan suomen tai ruotsin kielen opintoja, joilla tuetaan erityisesti kyseiseen ammattialaan liittyvää kielen opiskelua. Liikuntakoulutus Työkuntoa ylläpitävää liikuntaa voidaan sisällyttää koulutushankintoihin erityisesti silloin, kun tuleva ammatti edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Työnhakuvalmennus Ammatillisen työvoimakoulutuksen keskeinen tavoite on työllistyminen. Työllistymistavoitteen toteuttamiseksi koulutuksen loppuun sisällytetään koulutukseen osallistuvien tarpeiden mukaista työnhakuvalmennusta. Se voidaan toteuttaa kaikille opiskelijoille yhteisenä koulutusosiona tai kohdistaa erityisesti niille opiskelijoille, jotka koulutuksen päättyessä olisivat palaamassa työttömiksi työnhakijoiksi. Työnhakuvalmennus voidaan toteuttaa/ hankkia myös erillisenä koulutushankintana tai ryhmäpalveluna. CV-netin hyödyntäminen Työ- ja elinkeinohallinnon tavoitteena on lisätä merkittävästi sähköisenä palveluna toteutetun CV-netin käyttöä. CV-netti on sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaita palveleva nopea ja suora työllistymisen väylä. Tämän vuoksi CV-netin hyödyntäminen on otettava osaksi työvoimakoulutushankintoja koskevia tarjouspyyntöjä ja hankintasopimuksia. Tarjouspyynnöissä ja hankintasopimuksissa todettava työnhakuvalmennuksen vähimmäisvaatimus on työnhaun perusvalmiuksien kehittämisen ohella, että opiskelijat perehdytetään CV -netin käyttöön. Koulutuksen toteuttajan on huolehdittava, että opiskelijat osaavat laatia CV:n ja osaavat viedä sen TE-hallinnon sähköiseen palveluun.

9 9 (110) Kaavio 1. Työvoimakoulutuksen rakenne ja tavoitteet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Valmentava Ammatillinen Ohjaava koulutus Kielikoulutus Tietotekniikan perusteiden koulutus Maahanmuuttajakoulutus Tutkintotav oitteinen koulutus Yrittäjäkoul utus Yhteishankint a Lyhytkestoinen lupatyyppinen koulutus Jatko- ja täydennyskoulutus Korkeakouluopintojen loppuun saattaminen ja muuntokoulutus > Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen ^ Työllistyminen ^ Jatkokoulutukseen sijoittuminen ^ Työurien pidentäminen ^ Työttömyyden ja sen pitkittymisen ennalta ehkäisy ^Työelämän vaatimusten mukaisen ammattitaidon ja osaamisen varmistaminen Tutkintojen suorittaminen ja osaamisen sertifiointi > Yrittäjyyden edistäminen ^ Työelämän perusvalmiuksien hallinta ja palauttaminen > Kotoutuminen ja kielitaidon saavuttaminen ^ Tietotekniikan perusvalmiuksien hallinta > Työkyvyn ylläpitäminen ja syrjäytymisen ehkäisy

10 10 (110) 2.3. Korkeakouluopinnot Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoja voidaan hankkia työvoimakoulutuksena samalla tavoin kuin toisen asteen ammatillista koulutustakin. Korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena kuitenkin vain opiskelijaryhmille, ei yksittäisinä opiskelijapaikkoina. Koulutukseen valittavan henkilön on täytettävä samat lähtötasovaatimukset kuin opiskelijoiden, jotka ovat saaneet tavanomaisen valintaprosessin kautta opiskelupaikan korkeakoulussa. Valintaprosessi on kaksivaiheinen: opiskelijavalinnan tekee työvoimaviranomainen ja korkeakoulu päättää opiskelijaksi ottamisesta eli opiskeluoikeudesta. Tästä säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 :n 2 momentissa, yliopistolain 36 :ssä ja ammattikorkeakoululain 22 :ssä. Opiskelijavalinnasta päättämisestä ja työvoimapoliittisten valintaperusteiden täyttymisestä säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 :n 1 momentissa. Koulutuksen hakuilmoituksessa tulee tiedottaa erityisesti työvoimapoliittisista edellytyksistä, joita opiskelijavalinnassa noudatetaan (ks. pääluku V Opiskelijavalinta). Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), joka on suorittanut aikaisemmin opistoasteen tutkinnon tai jonka ammattikorkeakouluopinnot ovat jääneet kesken. Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävän työvoimakoulutuksen tavoitteena on nostaa koulutusjärjestelmän muutoksen vuoksi vanhentunut opistotasoinen tutkinto ammattikorkeakoulutasoiseksi. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena, kun kyse on kesken jääneiden opintojen loppuunsaattamisesta, kun sen arvioidaan edellyttävän enintään 18 kuukauden opintoja. Yleisten työvoimapoliittisten pääsyvaatimusten lisäksi aiemmat ammattikorkeakouluopinnot keskeyttäneiden opiskelijavalinnassa tulee ottaa huomioon seuraavat ehdot: - Edellytetään, että henkilö ei ole ollut ammattikorkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa läsnä olevana opiskelijana viimeksi kuluneiden kolmen vuoden (36 kk) aikana. - Koulutukseen valittavaksi harkittavien osalta on selvitettävä, että henkilön ennen keskeytystä suorittamien tutkintoon johtavien opintojen laajuus on sen suuruinen, että puuttuvat opinnot on realistisesti mahdollista suorittaa asetuksen mukaisen 18 kuukauden enimmäisopiskeluajan kuluessa. Arvioitaessa jäljellä olevien opintojen määrää, tulee käyttää oppilaitoksen opintosuoritusrekisterin tietoja suoritetuista opinnoista. Päätökset aiempien opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tekee ammattikorkeakoulu. - Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee ammattikorkeakoulu työ- ja elinkeinohallinnon esittämästä ryhmästä (351/2003). - Muuhun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistumista ei kuitenkaan katsota em. päätoimiseksi opiskeluksi, joka estäisi koulutukseen valituksi tulon, kun muut ehdot valinnalle täyttyvät. On tärkeää huomata, että työvoimakoulutuksena ei koskaan voida ostaa AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta kokonaan tai edes lähes kokonaan, vaan kyse on aina vain vanhamuotoisen tutkinnon täydentämisestä tai kesken jääneiden opintojen loppuun saattamisesta. Opiskelijaksi valittavilla tulee aina olla runsaasti hyväksiluettavia opintosuorituksia ja realistinen mahdollisuus suorittaa tutkinto loppuun säädetyn opintojen enimmäiskeston puitteissa. Näin esim. toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneita (esim. lähihoitaja) ei voida työvoimakoulutuksena

11 11 (110) "täydennyskouluttaa" amk-tutkintoon (esim. sairaanhoitajiksi), koska tällainen koulutus edellyttää käytännössä koko amk-tutkintoon vaadittavan opintomäärän suorittamista alusta loppuun. Yliopistotutkintoon tähtäävä koulutus Alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), jonka tutkinnon loppuunsaattamisen voidaan arvioida edellyttävän enintään 12 kuukauden päätoimisia opintoja. Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), jonka tutkinnon loppuunsaattamisen voidaan arvioida edellyttävän enintään 24 kuukauden päätoimisia opintoja. Muut korkeakouluopinnot ja maahanmuuttajien korkeakoulutus Tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen lisäksi voidaan edelleen hankkia myös ei-tutkintoon johtavaa korkeakoulutasoista jatko- ja täydennyskoulutusta niin opiskelijaryhmille kuin yksittäisinä opiskelijapaikkoina silloin, kun tavoitteena on täydentää työnhakijan nykyistä osaamista ja jo suoritettua korkeakoulututkintoa sellaisilla korkeakouluopinnoilla, jotka edistävät työnhakijan työllistymistä. Tämä koskee myös maahanmuuttajia, joilla on jo lähtömaassaan suoritettuna korkeakoulututkinto. Henkilöllä tulee kuitenkin olla opiskeluoikeus suomalaisessa korkeakoulussa, yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Ylempää korkeakoulututkintoa täydentävinä opintoina ei kuitenkaan voida hankkia tutkijakoulutusta, joka tähtää lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon. Lausuntomenettely tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ennen korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen hankintapäätöstä hankintayksikön tulee pyytää asiasta lausunto opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lausuntomenettelystä kerrotaan tarkemmin luvussa 10. Hankintayksikkö voi kilpailuttaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tarkoituksenmukaiseksi katsomalleen paikkakunnalla toteutettavaksi, eikä se ole enää sidottu vain oman ELYkeskusalueensa ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan. Aikaisemmin amk-tutkintojen hankintaa rajoittanut ammattikorkeakoulun sijaintipaikkasidonnaisuus on poistunut ammattikorkeakoulu-asetuksen muutoksen johdosta (VNA ammattikorkeakouluista 352/2003,1 ). Ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä määrättävä koulutuksen sijaintipaikka koskee asetuksen mukaan nykyisin vain amk-tutkintoon johtavaa nuorten koulutuksena järjestettävää koulutusta ja ylempään amktutkintoon johtavaa koulutusta ei enää aikuiskoulutusta. Tämä on syytä ottaa huomioon koulutussuunnittelussa ja tarjouspyyntöä laadittaessa. Korkeakouluopintojen hankintojen suunnittelussa huomioon otettavaa Korkeakoulututkinnon hankintaa suunniteltaessa on varmistettava, että korkeakoululla on koulutustehtävän/ -vastuun mukainen oikeus antaa kyseisen alan koulutusta - erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon ollessa kyseessä. Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävässä koulutuksessa kouluttajana (pääsopijana) voi olla vain ammattikorkeakoulu, jonka toimialaan eli koulutustehtävään suunniteltu koulutus kuuluu. Yliopisto tai sen täydennyskoulutuskeskus ei voi toimia hankkeen pääsopijana. Alihankintana ammattikorkeakoulu voi ostaa tarvittaessa osan koulutuksesta yliopistolta. Yliopistotutkintoon tähtäävässä koulutuksessa koulutusta järjestävän yliopiston opetusala rajoittuu sinänsä yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa säädetyn koulutusvastuun mukaisiin koulutusaloihin/tutkintoihin (VNA 794/2004, 2 ja asetuksen liite). Kuitenkin kesken jääneiden maisteritutkintojen loppuun saattamiseen tähtäävät työ- ja elinkeinohallinnon hankkeet voidaan suunnitella monialaisiksi, jolloin koulutusvastuurajauksella ei ole merki-

12 12 (110) tystä sen vuoksi, että työ- ja elinkeinohallinto hankkii niissä vain ohjausta eikä tutkinto- opetusta - jonka henkilö saa opetushallinnon rahoittamana omalta yliopistoltaan. Valittaessa opiskelijoita kesken jääneen yliopistotutkinnon loppuun saattamiseen tähtäävän koulutukseen on huomattava, että ryhmään voidaan valita myös muissa kuin opetusta/ ohjausta antavassa yliopistossa opintonsa keskeyttäneitä. Opiskelijan on kirjoittauduttava koulutuksen ajaksi läsnä olevaksi luonnollisesti omaan yliopistoonsa, eikä ohjausta antavaan yliopistoon. 3. Työvoimakoulutushankintojen toteutustavat Työvoimakoulutusta voidaan hankkia tarpeen mukaan joustavasti hyvin erilaisilla sopimusmenettelyillä ja erisuuruisina kokonaisuuksina. Koulutusta voidaan hankkia tiettyjen henkilöiden tarpeisiin yksittäisinä opiskelijapaikkoina, tietyille kohderyhmille suunnattuina erillisinä koulutusohjelmina opiskelijaryhmille, (yhden tai useamman koulutusalan) kapasiteettihankintoina, puitejärjestelyinä tai yhteishankintoina. Myös lupatyyppistä tai muutosturvan toimintamalliin liittyvää koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena Yksittäinen opiskelijapaikka Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa koskevaa harkintaa tehtäessä on noudatettava tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä avoimuutta. Harkinnassa sovelletaan alla kerrottuja sekä pääluvussa V todettuja yleisiä periaatteita ja arviointikriteerejä. Opiskelijapaikan hankinta ei edellytä kaikkien kriteerien täyttymistä yhtä aikaa, vaan jo yhdenkin kriteerin täyttyminen voi olla riittävä peruste opiskelijapaikan hankinnalle. Yksittäisenä opiskelijapaikkana voidaan hankkia tutkintoon tai sellaisen osaan johtavaa tai muutoin ammattitaitoa lisäävää lyhyt- tai pidempikestoista koulutusta. Myös ns. lupatyyppisen koulutuksen hankinta on suositeltavaa silloin, kun se kriteerit huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Yksittäisiä opiskelijapaikkoja voidaan hankkia samoilta koulutuspalveluiden tuottajilta, kuin muutakin työvoimakoulutusta. Poikkeuksena ovat korkeakoulututkintoon johtavat opinnot, joita ei voida hankkia yksittäisinä opiskelijapaikkoina (ks. luku 2.3.). Muuta kuin tutkintoon johtavaa korkeakoulutasoista jatko- ja täydennyskoulutusta voidaan kuitenkin hankkia myös yksittäisinä opiskelijapaikkoina. Yksittäisen opiskelijapaikan hankinta poikkeaa muusta työvoimakoulutuksen hankinnasta siinä, että koulutus räätälöidään etukäteen tiedossa olevan henkilön tarpeisiin henkilön työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa vastaavasti. Siksi joitakin harvoja poikkeustilanteita lukuun ottamatta erillistä opiskelijavalintaa ei enää tarvitse tehdä, vaan päätös koulutuksen hankkimisesta on samalla myös ratkaisu henkilön koulutustarpeesta ja soveltuvuudesta kyseiseen koulutukseen. Kun sovitaan, että henkilöasiakas voi hakea koulutuspaikkaa työvoimakoulutuksena, kirjataan asia myös henkilön työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan URAtietojärjestelmään. Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa koskevaa harkintaa ei tule jättää vain yhden virkailijan tehtäväksi jääviysseikkojen ja subjektiivisuusriskin vuoksi. Onkin suositeltavaa, että ratkaisu tehdään työja elinkeinotoimistossa tätä varten sovitussa ryhmässä, jolloin toiminnan objektiivisuus sekä hankintaratkaisujen yhdenvertaisuus turvataan mahdollisimman hyvin. Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa harkittaessa tulee lähtökohtana olla työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuus. Sitä arvioidaan ottamalla huomioon seuraavat seikat: Koulutukseen hakeutuvalla henkilöllä on oltava työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ja palvelutarvearviossa todettu koulutustarve.

13 13 (110) Henkilöllä tulee olla TE-toimiston arvion mukaan aidosti mahdollisuus työllistyä tai sijoittua ammatilliseen koulutukseen työvoimakoulutuksen hyväksytysti suoritettuaan. Arviota tehtäessä tulee ottaa huomioon niin työvoiman kysyntätilanne, kuin myös kyseisen alan koulutetun työvoiman tarjontatilanne. Tarvittaessa henkilöltä voidaan edellyttää kirjallista selvitystä tarjolla olevasta työ- tai koulutusmahdollisuudesta. Henkilön tulee olla soveltuva hankittavaan koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään. Tapauskohtaisesti on otettava huomioon koulutuksen kokonaishinta, opintososiaalisista etuuksista aiheutuvat kustannukset suhteessa koulutuksen todelliseen kestoon ja koulutukseen hakeutuvan henkilön tilanne (esim. perhesuhteet, huoltajuus, terveydentila, taloudelliset edellytykset sekä mahdollisuudet osallistua koulutukseen toisella paikkakunnalla). Tulee selvittää onko vastaavaa, henkilölle soveltuvaa ja todetut koulutustarpeet täyttävää, koulutusta samanaikaisesti tai lyhyellä aikavälillä tarjolla työvoimakoulutuksena tai omaehtoisena koulutuksena siten, että henkilöllä on taloudelliset ja muut seikat huomioon ottaen realistiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Yksittäisen opiskelijapaikan hankinnassa voidaan yleensä perustellusti poiketa yleisestä hankintojen kilpailutusvelvoitteesta. Kun kysymys on yhden tai useamman yksittäisen opiskelijapaikan hankinnasta ja opiskelijaksi hakeutuvien tulee pyrkiä oppilaitokseen samoja menettelyjä noudattaen kuin omaehtoisesti opiskelemaan hakeutuvienkin, eikä opinto-oikeutta voida siirtää tai sitä ei ole opiskelijoille aiheutuvien haittojen ja kustannusten vuoksi kohtuullista siirtää toiseen oppilaitokseen, on kyseessä tosiasiallisesti yhden tarjoajan suorahankintatilanne ja hankinta voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen välinen suhde Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu vähentää jossain määrin työvoimakoulutuksen yksittäisten opiskelijapaikkojen sekä keskeneräisten korkeakouluopintojen loppuun saattamiseen tähtäävien työvoimakoulutusten hankintaa. Tästä huolimatta ei voida suoraan todeta omaehtoisten opintojen mahdollisuuden poistavan mainittujen työvoimakoulutusten hankinnan tarvetta kokonaan. Edelleen tulee olemaan tilanteita, joissa työnhakijoilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia itse kustantaa omaehtoisesta koulutuksesta syntyviä opiskelukustannuksia. Työnhakijalla voi kuitenkin olla perusteltu koulutustarve - esimerkiksi, koska häneltä puuttuu kokonaan ammatillinen tutkinto. Tällöin yksittäisen opiskelijapaikan hankinta voi olla työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin ratkaisu koulutuksen rahoittamiseksi. Vastaava tilanne voi koskea myös keskeneräisten korkea-asteen opintojen loppuun saattamista. Tällöin on perusteltua tarjota mahdollisuus opintojen loppuun saattamiseen työvoimakoulutuksena hankkimalla koulutusohjelma opiskelijaryhmälle Rintama- ja non stop koulutukset Tietylle kohderyhmälle kohdentuvat yksittäiset koulutusohjelmat jakautuvat ns. rintamakoulutuksiin ja non stop -tyyppisiin koulutuksiin. Rintamakoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jossa kaikki opiskelijat aloittavat ja päättävät koulutuksen yhtä aikaa ja noudattavat koulutuksen aikana lähtökohtaisesti samaa opetusohjelmaa. Opetusohjelmaa tarkennetaan ja yksilöllistään henkilökohtaisen opiskeluohjelman perusteella. Opiskeluohjelma on pakollinen, kun on kyse tutkintoon valmistavasta ammatillisesta koulutuksesta.

14 14 (110) Non stop -koulutuksella tarkoitetaan tietylle ammattialalle kohdentuvaa koulutusta, johon voi hakea jatkuvasti. Opiskelijat valitaan joko yksitellen tai ennalta sovittuina ajankohtina ryhminä joustavasti. Kukin opiskelija noudattaa henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja suorittaa vain ne opinnot, jotka hän tarvitsee koulutuksen tavoitteen (esim. tutkinto, työssä tarvittava erityisosaaminen, työllistyminen, hakeutuminen muuhun koulutukseen) saavuttaakseen Palkkatuetun työn ja koulutuksen yhdistäminen eli TOPPIS-malli Suurelta osalta työttömiä puuttuu ammatillinen koulutus tai koulutus on vanhentunut, mikä vaikeuttaa heidän sijoittumistaan avoimille työmarkkinoille. Osaamis- ja ammattitaitokartoituksissa tai muutoin todettujen osaamisen ja ammattitaidon puutteiden poistamiseksi palkkatuettuun työhön tulisi liittää koulutusta. Tämä voidaan toteuttaa järjestämällä koulutus yhdistämällä tuettua työtä ja ammatillista työvoimakoulutusta tai oppisopimuskoulutuksena. Tuotteistettu palkkatuetun työn ia työvoimakoulutuksen TOPPIS-malli TOPPIS-mallissa on kysymys palvelukokonaisuudesta, jossa otetaan huomioon sekä työnantajan että työnhakijan tarpeet. Rekrytointikynnystä alennetaan työnantajan tarpeista lähtevällä koulutuksella ja rekrytointituella; mallin toteuttaminen painottaa työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteiden kysyn- tälähtöisyyttä ja se voi siten osaltaan lieventää työvoiman kohtaanto-ongelmaa. Palkkatuetun työn ja työvoimakoulutuksen yhdistävässä mallissa työntekijä on työsuhteessa, johon työnantaja saa palkkatukea. Työntekijän tarvitseman koulutuksen suunnittelun ja koulutuksen järjestämisen kustannuksista vastaa työ- ja elinkeinohallinto. Koulutus hankitaan normaalina työvoimakoulutuksena. Hankintamenettelynä voi olla useimmiten suorahankinta, koska yksittäisenä opiskelijapaikkana hankitun ja räätälöidyn koulutuksen hinta ei pääsääntöisesti ylitä hallinnonalakohtaista suo- rahankinnan kynnysarvoa. Suorahankinnassa voidaan hyödyntää myös valmiiksi kilpailutettua kapasiteettia ja puitesopimuksia. Mallin tavoitteet palvelevat kolmea asiaa: 1) Alentaa rekrytointikynnystä ja edistää työttömän työnhakijan osaamisen kehittymistä ja työllistymistä 2) Se lisää työpaikalla tapahtuvan työnantajan tarpeista lähtevän koulutuksen tarjontaa; 3) Parantaa palkkatuetun työn vaikuttavuutta; ja 4) Parantaa työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta, kun se johtaa entistä todennäköisemmin rekrytointiin ja antaa mahdollisuuden hyödyntää saatua koulutusta myöhemmissä opinnoissa. Mallin toimivuus edellyttää, että koulutuksen järjestäjät ovat mukana prosessin eri vaiheissa. Koulutuksen järjestäjät toimivat koulutuksen tuottajina, mutta heitä voidaan hyödyntää myös työnhakijan osaamisen ja koulutustarpeiden arvioinnissa, koulutuksen suunnittelussa sekä laadittaessa työnantajan ja työntekijän kanssa henkilökohtaista opiskelu- tai koulutussuunnitelmaa. Koulutukseen liittyvät järjestelyt on mahdollisuuksien mukaan hyvä keskittää alueellisesti osaavalle koulutuksen järjestäjälle. Monialainen järjestäjä pystyy tarjoamaan koulutusratkaisuja laajasti, koska se ei ole sidottu vain yhden koulutusalan tai oppilaitoksen tuottamiin koulutuksiin. Koulutuksen räätälöinnistä johtuen palkkatuettuun työhön yhdistetty koulutus on kestoltaan useimmiten oppisopimuskoulutusta (perustutkintoja /ammatti- ja erikoisammattitutkintoja) lyhyempää. Koulutussisältöjen suunnittelu (modulointi) voidaan toteuttaa myös siten, että se mahdollistaa opiskelijalle ammatillisen tutkinnon osien suorittamisen (näytöt). Hän voi halutessaan täydentää tutkintoaan myöhemmin, jolloin hänen työmarkkinakelpoisuutensa ja valmiutensa pysyä työmarkkinoilla pidempään paranevat.

15 15 (110) TOPPIS-malli ja oppisopimuskoulutus täydentävät toisiaan. Oppisopimuskoulutus on tutkintotavoitteista ja TOPPIS-malli lyhytkestoisempaa, työnantajan tarpeisiin räätälöityä koulutusta, jonka kustannuksista vastaa kokonaan työ- ja elinkeinohallinto. TOPPIS-mallin käyttöä voidaan suunnata myös niille kolmannen sektorin toimijoille, joilla on jo entuudestaan kokemusta muun muassa pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä erilaisiin palvelu- ja avustamistehtäviin. Mallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat vajaakuntoiset, pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistyvät ja maahanmuuttajat, koska heiltä usein puuttuu työnantajan edellyttämä työllistymistä edistävä koulutus Kapasiteettihankinta Kapasiteettihankinnalla tarkoitetaan yhtä tai useampaa koulutusalaa koskevaa laajaa opiskelijatyöpäivien määrää tai koulutuskokonaisuuksien sopimuspakettia, johon kootaan yhdeltä koulutuspalvelujen tuottajalta (tai useamman palvelun tuottajan yhteenliittymältä) tehdyt koulutushankinnat. Koulutukset voivat olla sekä rintamaettä non stop -koulutuksena toteutettavia. Hankinta voi koskea yhtä alaa (esim. metalliala) ja sen sisällä useita eri ammatteja /työtehtäviä koskevia erillisiä koulutuksia (esim. hitsauskoulutus, koneistajan koulutus, levysepän koulutus jne.). Hankinta voi koskea myös useita toisistaan täysin poikkeavia koulutusaloja. Koulutus toteutetaan henkilökohtaisen opiskeluohjelman perusteella, jonka mukaan myös opiskelijatyöpäivien käyttö lasketaan ja hankintahinta maksetaan toteutuman mukaisesti. Jos hankitaan esim. tietyn koulutusalan opiskelijatyöpäiväkapasiteetti, voidaan kapasiteettia käyttää joustavasti hankintayksikön ja hankintasopimuksessa määriteltyjen muiden työhallinnon yksikköjen (ELY-keskukset, TE-toimistot, työhakukeskukset tai työvoiman palvelukeskukset) esittämien tarkennettujen koulutusohjelmien toteuttamiseen hankintasopimuksen mukaisena ajanjaksona. Kapasiteettina hankittuja opiskelijatyöpäiviä voidaan tarkentavalla hankintasopimuksella käyttää myös yhteishankintojen toteuttamiseen tai yksittäisten opiskelijapaikkojen tarpeisiin. Kapasiteettihankintoihin liittyvistä hankintasopimuksen erityisehdoista kerrotaan pääluvussa II, s Puitejärjestely Työvoimakoulutusta hankittaessa ei aina voida etukäteen tarkkaan määritellä, esimerkiksi kuinka monelle asiakkaalle koulutuspalvelua vuosittain tarvitaan. Tällöin hankinta voidaan toteuttaa ns. pui- tejärjestelynä. Hankintalain mukaan puitejärjestely on yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät (348/2007, 5 15 kohta). Puitejär- jestelyä käsitellään tarkemmin luvussa Yhteishankinta Yhteishankinnan määritelmä perustuu JTPL 6 luvun 3 :ään, jossa todetaan, että jos koulutusta hankitaan "määrätyn yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai palvelukseen tuleville työntekijöille taikka vuokratyöntekijöille koulutushankinta voidaan... suorittaa myös siten, että työnantaja tai käyttäjäyritys osallistuu koulutuksen rahoittamiseen yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa" sekä 5 :n 1. momentin lauseeseen, jossa todetaan, että "Jos koulutus hankitaan yhteishankintana, sopijapuolena on myös koulutuksen rahoittamiseen osallistuva yritys tai muu yhteisö". Koulutuksen hankintakustannuksiin voi osallistua ja hankintasopimuksen allekirjoittaa yksi tai usea työnantaja. Mahdollistamalla työnantajien osallistuminen työvoimakoulutuksen rahoitukseen on pyritty parantamaan edellytyksiä työmarkkinalähtöisen ja yhteisvastuulliseen koulutuksen toteutukseen sekä samalla avaamaan mahdollisuuksia koulutuksen rahoituspohjan laajentamiseen.

16 16 (110) Em. säädösten perusteella yhteishankinnaksi luetaan ja tilastoidaan vain sellaiset koulutushankinnat, joiden hankintasopimuksessa on sovittu työnantajan maksuosuudesta koulutuksen kokonaiskustannuksista ja joiden hankintasopimuksen työnantaja(t) allekirjoittaa sopimusosapuolena. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että yhteishankintaa ei ole esim. koulutus, jonka suunnittelussa ja toteutuksessakin työnantajat ovat mukana, mutta jota he eivät rahoita eivätkä allekirjoita hankintasopimusta koulutus, jossa työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle korvausta esim. työvoimakoulutuksen työssäoppimisjaksojen ohjauksesta työssäoppimista koskevan sopimuksen nojalla, mutta jonka hankintasopimuksen sopijapuolena työnantaja ei ole. Yhteishankintana voidaan hankkia myös koulutusta, jonka tavoitteena on kouluttaa yrittäjinä toimivia tai yrittäjäksi ryhtyviä henkilöitä. Yhteishankintakoulutuksen hankinnassa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, joten hankinta ilman tarjouskilpailua on mahdollista vain laissa ja tässä ohjeessa määritellyin perustein (ks. luku 5.4.). Lisäksi koulutuksen hinnan on oltava markkinaperusteisella tasolla. Kun koulutusta hankitaan yhteishankintana, työnantaja osallistuu tarjousten arviointiin ja tarjouksen hyväksymispäätöksen tekevät työvoimaviranomainen ja työnantaja yhdessä (VN:n asetus julkisesta työvoimapalvelusta 1344/2002). Yhteishankintaa käsitellään tarkemmin tämän ohjeen pääluvussa IV Lupatyyppinen koulutus Useilla aloilla työhön pääsyn edellytyksenä on tietyn luvan voimassaolo. Tällaisia ovat esim. kuljetusalalla vaarallisten aineiden kuljetukseen oikeuttava ADR-kortti, metalli- ja rakennusalalla vaadittava tulityökortti, elintarvikealalla vaadittava hygieniapassi jne. Pääsääntöisesti tällaisten lupien saantiin liittyvä koulutus sisällytetään alan ammatilliseen koulutukseen. Työttömille työnhakijoille, joilla on jo alan ammatillinen koulutus, voi olla tarkoituksenmukaista hankkia lupatyyppinen koulutus samoin perustein kuin yksittäinen opiskelijapaikka. Lupatyyppisen koulutuksen hankinta edellyttää, että tutkintokokeen lisäksi hankintaan liitetään myös tietopuolista opetusta/koulutusta. Lupatyyppistä koulutusta voidaan toteuttaa myös esimerkiksi kapasiteettihankintojen ja non stop -koulutusten sisällä Työvoimakoulutus muutosturvan yhteydessä Muutosturva ja siihen liittyvät työ- ja elinkeinohallinnon palvelut koskevat tietyin edellytyksin tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Muutosturvan toimintamallin tavoitteena on työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman pikainen uudelleen työllistyminen. Muutosturvan toimintamalli tukee osaltaan työ- ja elinkeinohallinnon strategisia linjauksia vahvistamalla julkisen työvoimapalvelun proaktiivista toimintatapaa ja tarjoamalla mahdollisuuden nopeaan reagointiin irtisanomistilanteissa. Saatuaan tiedoksi työnantajan neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä työvoiman vähentämistilanteissa tai muutoin tiedon mahdollisista irtisanomisista TE-toimisto ottaa viipymättä yhteyttä työnantajaan. TE-toimiston (ja tarvittaessa ELY-keskuksen), yrityksen ja henkilöstön edustajien yhteistyönä käynnistetään jatkotoimenpiteiden suunnittelu, kartoitetaan työvoimapalvelujen tarve irtisanomistilanteessa, laaditaan toimintasuunnitelma sekä sovitaan toimintaperiaatteet palvelujen tarjoamisesta ja järjestelyistä.

17 17 (110) Muutosturvaan liittyen voidaan sopia irtisanottaville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa järjestettävästä yhteishankintoina toteutettavasta räätälöidystä työvoimakoulutuksesta. Tällöin rahoittajina voivat työ- ja elinkeinohallinnon lisäksi olla sekä työvoimaa irtisanova että sitä rekrytoiva työnantaja. Suurten irtisanomisten yhteydessä on erityisen tärkeää varmistaa TE-toimistojen välinen yhteistyö ja yhteisvastuu sekä palvelujen suunnittelussa että tarjonnassa. Muutosturvatehtäviin palkatuilla asiantuntijoilla on keskeinen vastuu palvelujen käytännön järjestelyssä ja toimeenpanon tuessa. Toiminnan johtamisesta vastaa pääsääntöisesti paikallinen TE-toimisto (Ohje työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin toimeenpanosta (TEM/992/ /2010)) Muutosturvaan liittyvän koulutuksen hankinta ja kohdentaminen Muutosturvan joustava toteuttaminen edellyttää, että soveltuvia työvoimapalveluja voidaan tarjota irtisanotuille henkilöille mahdollisimman nopeasti. Muutosturvan toimintamallin erityisen luonteen ja tavoitteiden vuoksi työvoimaviranomaisilla on tavanomaista suurempi vastuu tarjottaessa koulutusvaihtoehtoja muutosturvan piiriin kuuluville henkilöille tai kohderyhmille. Muutosturvaan liittyen voidaan hankkia niin ammatillista kuin valmentavaakin työvoimakoulutusta. Jos työnantajan tilanne ei salli yhteishankinnan rahoitukseen osallistumista, voidaan muutosturvaan liittyvä koulutus hankkia myös kokonaan työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamana. Koulutushankinnat voidaan toteuttaa yksittäisinä opiskelijapaikkoina, erillisinä opiskelijakohderyhmälle räätälöityinä koulutusohjelmina, kapasiteettihankintana tai puitejärjestelynä. Muutosturvaan liittyvät koulutushankinnat toteutetaan, samoin kuin muutkin työvoimakoulutushankinnat, noudattaen julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja työvoimakoulutuksen hankinnasta annettuja työ- ja elinkeinoministeriön säädöksiä ja ohjeita. Kun kyse on suuremmasta irtisanottujen ryhmästä tai kun pienistä irtisanomisista koostuvaan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden koulutustarpeet ovat yhtenevät, on tarkoituksenmukaista hankkia soveltuvaa koulutusta erillisinä hankintoina. Tällöinkin koulutukset voidaan toteuttaa joko suuremmille opiskelijaryhmille tai yksittäisinä opiskelijapaikkoina. Hankinnoissa voidaan käyttää kaikkia soveltuvia hankintatapoja. Jos koulutusta hankitaan tietyn työnantajan irtisanottavalle henkilöstölle kohdennetusti, voivat koulutukseen osallistua samanaikaisesti niin muutosturvan piiriin kuuluvat kuin muutkin irtisanotut henkilöt. Tällaisen tiettyyn irtisanomistilanteeseen räätälöidyn koulutuksen kyseessä ollen voidaan opiskelijavalinnoissa poiketa normaalisuuden periaatteesta ja etukäteen kohdentaa koulutuspaikat tai osa niistä muutosturvaan oikeutetuille irtisanotuille. Kun muutosturvaan kuuluvien henkilöiden ryhmä on pieni tai koulutustarpeiltaan hyvin heterogeeninen, henkilöt voidaan ohjata hakeutumaan kaikkeen tarjolla olevaan soveltuvaan työvoimakoulutukseen riippumatta siitä, onko sitä erityisesti kohdennettu muutosturvan piiriin kuuluville. Jos irtisanottuja ja muutosturvaan oikeutettuja ohjataan hakeutumaan avoimessa haussa oleviin koulutusohjelmiin, työvoimakoulutuksen hakeutumisessa ja opiskelijavalinnoissa tulee noudattaa normaalisuuden periaatetta. Normaalisuuden periaatteen noudattaminen merkitsee sitä, että koulutusten opiskelijavalinnoissa noudatetaan tavanomaisia menettelyjä (ks. pääluku V) myös muutosturvaan oikeutettujen osalta. Muutosturvaan oikeutettujen tulee täyttää samat pääsyvaatimukset kuin muidenkin hakijoiden. Keskeisiä opiskelijavalinnan lähtökohtia ovat työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuus ja henkilön koulutustarve sekä henkilön soveltuvuus koulutukseen ja tavoitteena olevaan ammattiin Yhteistyö muutosturvaan liittyvissä koulutushankinnoissa Osa muutosturvan toteutuksen yhteydessä esiin nousevista koulutustarpeista on luonteeltaan sellaisia, että tarvitaan useamman työ- ja elinkeinohallinnon yksikön yhteistyötä. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa suuren työnantajan eri toimipisteet toteuttavat samoja henkilöstöryhmiä koskevia ir-

18 18 (110) tisanomisia samanaikaisesti usean ELY-keskuksen alueella tai tilanteesta, jossa useat pienehköt työnantajat irtisanovat yksittäisiä henkilöitä samaan aikaan eri puolilla maata ammattialalla, joka on harvinainen ja jonka koulutusta järjestetään vain harvoilla paikkakunnilla. Ammatillista koulutusta ja myös korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta tulisi pyrkiä järjestämään yhteistyönä ELY- keskusten kesken. Ensin mainitussa esimerkissä työnantaja voi toivoa yhtenäistä toimintatapaa kaikkien toimipisteiden ja irtisanottujen osalta. Tällöin on tarkoituksenmukaista sopia myös ELY-keskusten ja TE-toimistojen kesken yhteisestä toimintatavasta sekä työnjaosta koulutushankinnoissa. Yhteistyön toimivuuden turvaamiseksi on syytä sopia yhdestä tahosta, joka kantaa päävastuun kokonaisuuden koordinoinnista, vaikka palvelujen toteutuksesta ja hankinnasta vastaavat eri yksiköt eri puolilla maata. Jälkimmäisessä esimerkissä kyseeseen tulee toimintamalli, jossa yksi työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö ottaa keskitetysti vastuun valtakunnalliseen tarpeeseen järjestettävän koulutuksen suunnittelusta ja hankinnasta. Muiden yksiköiden tehtävänä on ohjata kukin muutosturvan piiriin kuuluva henkilö hakeutumaan koulutukseen. Yhteistyön mahdollisuuksia ja tarvetta harkittaessa on syytä muistaa lisäksi ELY-keskuksen sisäisen yhteistyön mahdollisuudet. Erityisen hyödyllistä on yrityspalvelujen asiantuntijuuden hyödyntäminen tilanteissa, joissa kyseeseen tulevat työpaikan organisaation kehittämiseen tai uuden korvaavan yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvät ratkaisut Muutosturvaan liittyvän työvoimakoulutuksen seuranta Muutosturvan toimintamallin toteutukseen liittyvään työvoimakoulutukseen myönnetään vuosittain määräraha osana momentin määrärahaa. Muutosturvaan kohdentuvan määrärahan määrää seurantaan erikseen URA-järjestelmän kautta. Seuranta tapahtuu työttömyysetuuden maksajalle lähetettävän koulutuksen aloittamisilmoituksen ja työttömyysetuutta koulutuksen ajalta saavista annettavien työvoimapoliittisten lausuntojen avulla. Aloittamisilmoitus-ikkunalla työllistymisohjelmakenttään tallennetaan rasti, jonka avulla muutosturvan piiriin kuuluvat henkilöt sekä koulutustiedot saadaan seurantaan. Työvoimapoliittisessa lausunnossa tallennetaan rasti Muutosturva-kenttään. Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa seurattavat tiedot keskitetysti ja toimittaa kuukausittain ELYkeskuksille tiedot määrärahan käytöstä sekä arviot sitomisasteesta. Arvioiden pohjana ovat alakohtaiset koulutuksen keskihinnat. 4. Hankintalain soveltaminen ja kansalliset kynnysarvot Työvoimakoulutuksen hankinnassa tulee noudattaa hankintalain mukaisia menettelyjä, kun koulutushankinnan ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ylittää kansallisen kynnysarvon euroa tai yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus on vähintään euroa. Ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa on otettava huomioon hankintalain :ien säädökset. Hankintaa ei saa pilkkoa osiin hankinnan kokonaisarvon alentamiseksi. Hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon on laskettava mukaan hankinnan kaikkien osien arvo koko suunnitellulta hankintajaksolta ml. mahdolliset optiot tai vaihtoehtoisten toteuttamistapojen kustannukset. Kokonaishinnassa ei kuitenkaan oteta huomioon arvonlisävero-osuutta. Työvoimakoulutushankinnat ovat hankintalaissa tarkoitettuja liitteen B mukaisia toissijaisia palveluhankintoja, joihin sovelletaan aina lain 9 luvussa kuvattuja kansallisia menettelyjä riippumatta siitä ylittääkö hankinnan ennakoitu arvo EU-kynnysarvon. Hankinnoissa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä, suorahankintaa ja kilpailullista neuvottelumenettelyä sekä puitejarjestelyä voidaan käyttää laissa erikseen säädetyin edellytyksin.

19 19 (110) Kynnysarvot alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia, vaan hankintoja koskevat hallinnonalakohtaiset ohjeet. Työministeriön hallinnonalakohtaisessa hankintaohjeessa on tarkennettu kansalliset kynnysarvot alittavien ns. pienhankintojen toteutusta kevennetyllä tarjouskilpailulla tai riittävin perustein suorahankinnalla (Työ- ja elinkeinohallinnon hankintaohje, joulukuu 2009 sekä luku 5.4). 4.1 Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa Kansalliset kynnysarvot alittavissa työvoimakoulutuksen ns. pienhankinnoissa ( euroa alittavatja yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus alle euroa) voidaan hankinta aina toteuttaa kevennetyllä kilpailutusmenettelyllä. Tällöin ei tavanomaisesta hankintamenettelystä poiketen tarvitse julkaista hankintailmoitusta tai pyytää ehdokkaita ilmoittautumaan. Hankintamenettelynä käytetään tilanteen mukaan joko kevennettyä avointa menettelyä tai kevennettyä rajoitettua menettelyä. Kevennetyssä rajoitetussa hankintamenettelyssä kirjallinen tarjouspyyntö lähetetään vähintään kolmelle soveltuvalle koulutuspalvelun tarjoajalle. Muilta osin hankintamenettelyssä noudatetaan kaaviossa 1. ja tässä ohjeessa muutoin kuvattua toimintatapaa ja dokumentointia. Kansalliset kynnysarvot alittavista hankinnoista tehtävästä hankintapäätöksestä voi valittaa hallintolainkäyttölain mukaisesti hallinto-oikeuteen, joten tätä koskeva valitusosoitus on liitettävä päätökseen. Markkinaoikeuteen ei voi valittaa, joten sitä koskevaa valitusosoitusta ei tarvita. Mahdollinen hallintovalitusasia ei keskeytä hankintapäätöksen täytäntöönpanoa. 5. Työvoimakoulutuksen hankintatavat Hankintalaissa määritellään kynnysarvot ylittävien julkisten hankintojen toteuttamistavat. Laissa kuvattuja hankintatapoja, jotka soveltuvat työvoimakoulutuksen hankintaan ovat: Avoin menettely Rajoitettu menettely Neuvot telumenettely Suorah ankinta Kilpailullinen neuvottelumenettely Puitejärjestely Näiden lisäksi laissa kuvataan suunnittelukilpailu sekä määritellään dynaaminen hankintajärjestelmä ja sähköinen huutokauppa. Nämä eivät käytännössä sovellu työvoimakoulutuksen hankintaan. Hankintamenettelyä valittaessa tulee ottaa huomioon hankinnan kohteen luonne ja monimutkaisuus Avoin menettely Hankintalaissa avoimella menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Lisäksi hankintayksikkö voi lähettää tarjouspyynnön suoraan soveliaaksi katsomilleen toimittajille (348/2007, 5 10 kohta). Avoin menettely on kansalliset kynnysarvot ( ja yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus ) ylittävissä työvoimakoulutushankinnoissa suositeltava menettely, koska sen avulla varmimmin turvataan kilpailutuksen avoimuus ja syrjimättömyys. Lisäksi menettely on toteutukseltaan yksinkertaisempi kuin esim. rajoitettu menettely tai neuvottelumenettely. Avointa menettelyä voidaan käyttää kaikissa hankinnoissa.

20 20 (110) 5.2. Rajoitettu menettely Rajoitetulla menettelyllä hankintalaissa tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön ennalta hankintailmoituksessa ilmoitettujen kriteerien mukaan valitsemat toimittajat saavat tarjouspyynnön ja voivat tehdä tarjouksen (5 11 kohta). Rajoitettua menettelyä voidaan käyttää kaikissa hankinnoissa. 5.3.Neuvottelumenettely Neuvottelumenettelyllä hankintalaissa tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa (5 12 kohta, 25 26, 66 ). Neuvottelumenettely voidaan valita, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ei ole saatu tarjouspyyntöä vastaavia tarjouksia tai jos tarjouksia ei voida hyväksyä muilla hankintalain 47, 48, 50 tai :iin perustuvista syistä. Kun neuvottelumenettelyyn siirrytään, ei alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja saa olennaisesti muuttaa. hankinnan luonne ei mahdollista etukäteistä kokonaishinnoittelua hankinnan luonteen vuoksi tarjouspyyntöä ei voida määritellä niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen 5.4.Suorahankinta hankinta ilman avointa tarjouskilpailua Hankintalaki määrittelee suorahankinnan hankintamenettelyksi, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista (5 13 kohta). Työvoimakoulutuksen hankintamenettelyksi voi valita suorahankinnan vain hankintalain 27 :ssä mainituissa tilanteissa. Käytännössä suorahankinta on työvoimakoulutuksen hankinnassa mahdollinen menettely, kun avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta hankinta perustuu (aiempaan hankintasopimukseen sisältyvään lisähankintaoikeuteen (optioon). Suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisestä. kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu, joka hankitaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi palvelun toteuttamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty. Edellytyksenä on, että lisäpalvelua ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa. Lisäpalvelun kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ei saa ylittää 50 %:a alkuperäisen hankinnan arvosta. hankinnan ennakoitu arvo on vähäinen eli alle euroa. tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia prosessikustannuksia tai kilpailutuksesta välillisesti aiheutuvia muita kustannuksia (hankinnat, joiden ennakoitu kokonaisarvo enintään euroa muissa koulutushankinnoissa tai euroa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuutena yhteishankinnoissa). kysymys on yhden tai useamman yksittäisen opiskelijapaikan hankinnasta ja opiskelijaksi hakeutuvien on tullut pyrkiä oppilaitokseen samoja menettelyjä noudattaen kuin omaehtoisesti opiskelemaan hakeutuvienkin, eikä opinto-oikeutta voida siirtää tai sitä ei ole opiskelijoille aiheutuvien haittojen ja kustannusten vuoksi kohtuullista siirtää toiseen oppilaitokseen.

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

1. KYSYMYS Taloushallinnon koulutus on volyymihankintapyyntö. Tiedustelisin pystyykö tämän koulutuksen toteuttamaan ryhmämuotoisena?

1. KYSYMYS Taloushallinnon koulutus on volyymihankintapyyntö. Tiedustelisin pystyykö tämän koulutuksen toteuttamaan ryhmämuotoisena? Tarjouspyyntö UUDELY/5434/2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TARJOUSPYYNTÖ UUSIMAA KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1. KYSYMYS Taloushallinnon koulutus on volyymihankintapyyntö. Tiedustelisin pystyykö tämän koulutuksen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi Muutosturva Hannele Liesegang hannele.liesegang@tem.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yt-neuvottelujen alkaessa: neuvotteluesitys (8 luku 48 ) Viipymättä

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 7 Rakennus-, korjaus-

Lisätiedot

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi.

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/31689321.aspx Ulkoinen hankinta

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta AMMATILLINEN KOULUTUS 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 72 T1 Yrityslähtöinen metallialan koulutustarjotin (Puite) Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Kohti perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua 29.10.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos

Lisätiedot

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (5) 197 Hiv-infektion saaneiden huumeiden käyttäjien erityispalvelujen hankinta HEL 2014-007306 T 02 08 02 01 Päätös Käsittely päätti hyväksyä hiv-infektion saaneiden

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen 14.10.2016 Ohjauksen ajankohtaisfoorumi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen -yksikkö Työvoimapalveluasiantuntija Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 36 ja 38 :n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 2 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 2 :n väliaikaisesta muuttamisesta 1 LUONNOS 3.2.2017 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 2 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Virallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2

Virallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2 Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosa Tietoja ja sähköiset lomakkeet: http://simap.ted.europa.eu Hankintailmoitus Direktiivi 2014/24/EU I kohta: Hankintaviranomainen I.1) Nimi ja osoitteet 1

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen hankintasopimus 0298/57/14 Yhteishankinta/RekryKoulutus

Työvoimakoulutuksen hankintasopimus 0298/57/14 Yhteishankinta/RekryKoulutus 1(6) Dnro UUDELY/3022/05.14.02/2013 Työvoimakoulutuksen hankintasopimus 0298/57/14 Yhteishankinta/RekryKoulutus Koulutuksen ostajat: Koulutuksen myyjä: Momentilta 32305103 (työvoimakoulutus), siirtomääräraha

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Förin uudistaminen, ylläpito ja liikennöinti

Förin uudistaminen, ylläpito ja liikennöinti Förin uudistaminen, ylläpito ja liikennöinti Tarjoukset tai osallistumishakemukset 14.4.2016 klo 14.00 mennessä osoitteeseen: I kohta: Hankintaviranomainen Hankintalaji Palvelut I.1 Nimi, osoite ja yhteyspiste(et)

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006 HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Ke 14.9.2016, 13.00-13.20, Kuntamarkkinat 2016 Asianajaja, KTM Marita Iskala (Ent. Tapola) Suomen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Kilpailullinen neuvottelumenettely JHS-seminaari 30.10.2007

Kilpailullinen neuvottelumenettely JHS-seminaari 30.10.2007 Kilpailullinen neuvottelumenettely JHS-seminaari 30.10.2007 HAUS kehittämiskeskus Oy Varatuomari Liisa Lehtomäki Luennon tavoitteet Käydä lyhyesti läpi kilpailullisen neuvottelumenettelyn kulku hankintalain

Lisätiedot

Suomi-Mäntsälä: Rakennustöiden johto 2016/S Hankintailmoitus. Rakennusurakat

Suomi-Mäntsälä: Rakennustöiden johto 2016/S Hankintailmoitus. Rakennusurakat 1 / 5 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:232468-2016:text:fi:html -Mäntsälä: Rakennustöiden johto 2016/S 130-232468 Hankintailmoitus Rakennusurakat Direktiivi 2014/24/EU

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Innovatiivinen hankintaprosessi

Innovatiivinen hankintaprosessi Innovatiivinen hankintaprosessi Mikä se on ja miten se tehdään? Kuntatalo 4.5.2015 Katariina Huikko johtava lakimies Mikä on innovaatio? Hankintalain valmistelutyöryhmän mietintö TEM 37/2015, 4 : Innovaatio

Lisätiedot