SIPOON KUNTA Tilinpäätös 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON KUNTA Tilinpäätös 2011"

Transkriptio

1 SIPOON KUNTA Tilinpäätös 2011

2

3 TASEKIRJA 2011 SISÄLLYSLUETTELO sivu TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Sipoon kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden yleinen tilanne Kuntatalouden kehitys vuoteen Sipoon kunnan toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Investoinnit Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarviosta Sipoon kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäinen valvonta Valvontatoimet Olennaisimmat huomiot Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuotot Kulut Toimintakate ja vuosikate Tulos ja ylijäämä TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitus Rahavarojen muutos TASETARKASTELU 4.1 Tase ja sen tunnusluvut Taseen analysointi Taseen sisältö Taseen kokonaisuus Taseen vastaavien erät Taseen vastattavien erät KOKONAISTULOT JA -MENOT... 20

4 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Konsernirakenne Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin talous Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosa Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sivistysvaliokunta Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Kunta yhteensä Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta.. 81 II TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1 TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET VARMENTAVAT ASIAKIRJAT Tase-erittely

5 I TOIMINTAKERTOMUS

6

7 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Sipoon kunnalla on jälleen takanaan kehityksen ja muutosten täyteinen toimintavuosi. Kunta jatkaa määrätietoista kasvustrategian toteuttamistaan samalla, kun ulkoiset muutokset, kuten Euroopan velkakriisi ja valtion kuntarakenneuudistus, jatkavat suomalaisen kuntakentän keinuttamista. Valtionvarainministeriön kuntaosaston virkamiestyöryhmä on vuoden 2011 toisella puoliskolla valmistellut ehdotusta uudeksi vahvoihin peruskuntiin perustuvaksi kuntakartaksi. Sipoo on syksyn aikana laatinut oman tulevaisuuskuvansa Sipoo 2035, joka perustuu samoihin kuuteen kriteeriin, jota valtionvarainministeriö käyttää. Tämä tulevaisuuskuva luovutettiin ministeriön virkamiestyöryhmälle marraskuussa. Sipoon kunta järjesti yhteistyössä kumppaneidensa kanssa kansainvälisen kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun Söderkullan ja Sipoonlahden ympäristön suunnittelemiseksi. Kilpailun nimeksi otettiin Sibbesborg. Kilpailuaika oli Kilpailuehdotuksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 30 sekä Suomesta että ulkomailta. Kilpailu on herättänyt huomiota kansainvälisesti, nettisivustolla on vuoden 2011 aikana vierailtu 110 maasta, yhteensä kertaa. Kansainvälinen kilpailuraati valitsi kilpailun voittajaksi WSP Finland Oy:n kilpailutyön nimeltään Nourish!. Kuluneen toimintavuoden aikana moni kaava valmistui tai sai lainvoiman. Esimerkkejä näistä ovat Sipoon yleiskaava 2025, Rannikon ja saariston osayleiskaava, Boxin kylätaajaman osayleiskaava sekä Taasjärvi II:n ja Pähkinälehdon asemakaavat. Östersundom-toimikunnan puitteissa Sipoo on osallistunut yhdessä Helsingin ja Vantaan kanssa Östersundomin alueen yleiskaavoitukseen. Sipoo teki merkittävän päätöksen joukkoliikenteen kehittämiseksi sekä kestävän kehityksen tukemiseksi liittymällä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäseneksi Tämän johdosta lippujen hinnat laskivat merkittävästi ja Sipoon kunta toivoo näin lisäävänsä joukkoliikenteen käyttöä sekä pidemmällä aikajänteellä parantavansa joukkoliikenneverkkoa myös kunnan sisällä. Kunnanjohtaja Markku Luoman siirryttyä eläkkeelle uutena kunnanjohtajana aloitti Mikael Grannas. Elokuussa kuntaan palkattiin talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen, joka toimii myös kunnanjohtajan sijaisena. Syksyllä kuntaan palkattiin uudeksi päivähoidon päälliköksi Mervi Keski-Oja. Korkein hallinto-oikeus vahvisti keväällä 2011 Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen hallintoriitaasiasta, joka koski Helsingin ja Sipoon välistä, Itäsalmeen liittyvää taloudellista selvitystä. Päätöksen perusteella Helsinki korvasi Sipoolle euroa Itäsalmen alueen menetyksestä. Sipoo oli vaatinut yhteensä 95 miljoonaa euroa kunnallisesta infrastruktuurista sekä menetetyistä verotuloista. Kunnan tilikauden 2011 tulos on 3,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Tuloslaskelman vuosikate on 4,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tilikauden alijäämä on 3,0 miljoonaa euroa. Tämä on ensimmäinen alijäämäinen tilinpäätös 10 vuoteen. Suurelta osin alijäämän syynä on Itäsalmen alueen menetys Helsingille vuonna Kunta on joutunut tekemään 1,7 miljoonaa euroa enemmän poistokirjauksia kuin Helsinki maksoi korvauksia Itäsalmen kunnallisesta infrastruktuurista. Lisäksi kunnallisverojen toteutuma oli 2 miljoonaa euroa alle budjetoidun (3,5 miljoonaa euroa alle vuoden 2010 toteutuman), mikä myös liittyy Itäsalmen menetettyihin veronmaksajiin. Toimintakulut kasvoivat 7,9 %, mikä on enemmän kuin vuonna 2010 (+6,1 %) ja on liian korkealla tasolla, etenkin kun otetaan huomioon verotulojen kehitys. Myönteistä oli, että kunta pystyi pienentämään pitkäaikaista lainamääräänsä 10 miljoonalla eurolla ja kunnan pitkäaikainen velka oli vuoden lopussa euroa/asukas, kun se vuotta aikaisemmin oli euroa/asukas. Mikael Grannas kunnanjohtaja 1

8 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Sipoon kunnan hallinto Kunnan luottamushenkilöorganisaatiota muutettiin oheisen kaavion mukaisesti: KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Kaavoitusjaosto Nuorisovaltuusto SOSIAALI- JA TERVEYS- VALIOKUNTA Ympäristönsuojelujaosto SIVISTYS- VALIOKUNTA TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖ- VALIOKUNTA Suomenkielinen koulutusjaosto Ruotsinkielinen koulutusjaosto Lupajaosto Yksilöjaosto Tiejaosto Päivähoitojaosto Vapaa-ajanjaosto Valtuuston 43 paikkaa jakautuivat puolueittain seuraavasti: Suomen ruotsalainen kansanpuolue 16 paikkaa Kokoomus 9 paikkaa Yhteinen Sipoomme 7 paikkaa Sosialidemokraatit 5 paikkaa Vihreät 3 paikkaa Perussuomalaiset 2 paikkaa Keskusta 1 paikka Valtuuston puheenjohtajana toimi Christel Liljeström. Kunnanhallituksessa oli 11 jäsentä, jotka edustivat seuraavia puolueita: Suomen ruotsalainen kansanpuolue 4 Kokoomus 3 Yhteinen Sipoomme 2 Sosialidemokraatit 1 Vihreät 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Ari Oksanen. 2

9 Viranhaltijaorganisaatio käy ilmi seuraavasta kaaviosta: Johtoryhmä KUNNANJOHTAJA KEHITYS- JA KAAVOITUS- KESKUS Hallinto- ja strategiayksikkö Kaavoitusyksikkö Mittaus- ja kiinteistöyksikkö TALOUS- JA HALLINTO- KESKUS Talouspalvelut Hallintopalvelut IT-palvelut Henkilöstöpalvelut Yhteiset asiakaspalvelut SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLTO-OSASTO SIVISTYS- OSASTO TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖOSASTO Hallinto ja talous Terveyden- ja sairaanhoito Vanhustyö Sosiaalityö Ruokapalvelut Hallintopalvelut Koulutus-palvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Talous ja hallinto Varhaiskasvatuspalvelut Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Katu- ja viheralueet Vesihuolto Toimitilat 3

10 1.2 Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2011 bruttokansantuotteen kasvun ennakoitiin joulukuussa 2011 olevan 2,6 % aiemmin syksyllä ennakoidun 3,5 %:n sijaan. Vuonna 2012 kasvun ennakoidaan olevan vain 0,4 %. Valtionvarainministeriön suhdannekatsaukseen sisältyvä ennuste pitääkin sisällään taantuman mahdollisuuden. Vuoden 2013 aikana bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan 1,7 %. Suomen kansantalouden kasvu on kuitenkin edelleen suurelta osin kotimaisen kysynnän varassa. Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan syvenevän -1,4 %:iin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Velkasuhde nousee runsaan prosenttiyksikön pelkästään sen vuoksi, että bruttokansantuotteen arvo on runsas 4 miljardia euroa alhaisempi kuin mitä aiemmin on arvioitu. Valtionvarainministeriö ennakoi työttömyyden kääntyvän vuoden 2012 aikana lievään nousuun ja työttömyysasteen nousevan 8,1 %:iin. Kotitalouksien kokeman epävarmuuden odotetaan heijastuvan myös kulutuksen rakenteeseen ja yksityisen kulutuksen ennakoidaankin nousevan vuoden 2012 aikana vain 0,5 %. Talouden näkymät vaikuttavat myös kuluttajahintojen nousupaineita hillitsevästi, sillä valtionvarainministeriön ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 %. Palkansaajien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima kasvoi vuonna 2011 noin prosentin. Koska työpanos työllisinä tai työtunteina mitattuna kasvoi myös noin prosentin, työllistä tai työtuntia kohden ostovoima ei kasvanut. Vuonna 2012 palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman ennustetaan kasvavan hyvin niukasti 0,1 prosentin, sillä palkansaajien palkkasumman tuloverotuksen ja tulonsiirtojen jälkeen ennakoidaan kasvavan inflaation kanssa liki samaa vauhtia. Keskipalkkaisen työntekijän ostovoima heikentyi vuonna 2011 nopean inflaation takia noin puoli prosenttia. Vuonna 2012 keskipalkkaisen työntekijän ostovoiman ennustetaan taas kohoavan noin puolen prosentin verran. Lähteet: Valtionvarainministeriö, kansantalousosasto, suhdannekatsaus II/2011, joulukuu 2011 Valtioneuvoston kanslia, tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta, seurantaraportti, tammikuu Kuntatalouden yleinen tilanne Ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate jää lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Vuodelle 2012 kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 prosenttia, verotulot kasvavat vajaan prosentin. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä, kun kuntiin kohdistuva valtionapujen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaan vuoden 2012 aikana. Kuntien ja kuntayhtymien lainakannat ovat jatkaneet kasvuaan. Kasvua edellisvuodesta on noin 900 miljoonaa euroa, noin 7,2 %. Vuosien 1997 ja 2011 välisenä aikana koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut noin 8,5 miljardia euroa. Ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli vuonna 2011 velkaa noin euroa asukasta kohden. Lähteet: Kuntaliitto, Kuntatalous 4/11, joulukuu 2011 Kuntaliitto, Kuntatalouden vakauttaminen, helmikuu Kuntatalouden kehitys vuoteen 2024 Valtionvarainministeriön kuntaosasto on teettänyt tutkimuksen kuntien talouden kehityksestä vuodesta 2011 vuoteen Tutkimuksessa on arvioitu, miten vuodesta 2020 alkavaksi arvioitu kiihtyvä ikääntyminen vaikuttaa kuntien rahoitustarpeeseen. Koska kuntien toimintakatteet kasvavat entiseen tapaan, melko suurikaan kuntien oma-aloitteinen sopeuttaminen ei tutkimuksen mukaan riitä muuttamaan tarvetta kasvattaa verorahoitusta. Verorahoituksen kasvulla tarkoitetaan paitsi kunnallisveroa ja kiinteistöveroa niin myös valtion tuloveroa, johon 4

11 valtionosuuksien kasvattaminen perustuu. Velkaantuminen puolestaan tarkoittaa kunnallisveroprosentin kasvattamista, koska velkaantunut kunta joutuu viime kädessä maksamaan velan nostamalla veroprosenttia. Kehitys tulee tutkimuksen mukaan kasvattamaan huomattavasti kaikkien kuntien veroprosentteja. Suurin osa kaikesta kasvusta tulee suurimmilta kaupungeilta ja voimakkaasti kasvavilta kunnilta. Kasvu syntyy palkankorotuksista, kasvavasta vaatimuksesta lisälaatuun sekä väestön ikääntymisestä. Tutkimuksen mukaan kuntien talousvaikeudet konkretisoituvat koko kuntakentässä 2020-luvulla. Samalla kuntien eriytymisvauhti kiihtyy ja kuntien talouteen liittyvät erot tulevat kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Tutkimuksen lopputulemana todetaan, että on perusteltua tarkastella sekä kuntien rakenteita että myös palveluntuottamista kuntien ja valtion kesken. Jo nyt kunnille säädetyt perusturvan palvelut (esimerkiksi hoidon saatavuus perusterveydenhuollossa, hammashuollossa ja erikoissairaanhoidossa, terveydenhuoltolaki, neuvola-asetus, vanhus- ja vammaispalvelulaki, nuorisolaki ja lastensuojelulain uudet normit) tulevat kasvattamaan menoja huomattavasti. Kuntien vastuulle jäävä toimintakatteeseen vaikuttava palvelurakenne ei voi kasvaa lähellekään mennyttä tasoa ilman rahoituskasvua, jota ei näyttäisi olevan saatavissa. Kuntien on sopeutettava palvelurakenteensa sellaisiksi, että se pystytään myös rahoittamaan. Lähde: Valtionvarainministeriön tutkimus Kuntien talouden kehittyminen , helmikuu Sipoon kunnan toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Viime vuosien maltillinen väestönkasvu on jatkunut myös vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kunnan asukasluku kasvoi 269 henkilöllä ja oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Myös useimpien naapurikuntien kasvu jatkui maltillisena. Kuntien välinen nettomuutto kasvatti kunnan väkilukua 202 henkilöllä ja nettomaahanmuutto 9 henkilöllä. Syntyneitä oli 56 enemmän kuin kuolleita. Kunnan työllisyystilanne on hyvä. Sipoon työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 4,2 prosenttia, eli 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 9,7 prosenttia. Sipoon työttömyysaste on siis koko maan keskiarvoon verrattuna yli puolta pienempi ja 2,7 prosenttiyksikköä Uudenmaan työttömyysastetta alhaisempi. Työttömien määrä Sipoossa oli 380 henkilöä ja väheni vuoden aikana 68 henkilöllä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa 26 henkilöä, mikä on 15 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli 111 henkilöä, mikä on 5 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Vuoden 2011 lopussa Sipoossa oli avoimena 45 työpaikkaa, mikä on 11 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman määrä kasvoi ainoastaan 11 henkilöllä ja oli vuoden 2011 lopussa yhteensä henkilöä. Myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni 8,4 prosenttia, kun taas toimenpidelupien määrä kasvoi 40 prosenttia vuodesta Vuoden 2011 talousarvion tavoitteena oli maltillinen toimintakulujen kehitys. Osastojen nettomenojen suunniteltiin pienenevän 3,3 prosenttia edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä toimialojen nettomenot ovat kuitenkin 7,0 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Käyttömenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna on peräti 6,4 prosenttia. Käyttömenojen kasvun lisäksi Itäsalmen siirtymisestä Helsingin kaupungille aiheutui noin 1,7 milj. euron satunnainen erä, joka vaikutti tilinpäätöksen tulokseen negatiivisesti. Tulos on 2,9 milj. euroa alijäämäinen. Tämän seurauksena myös vuoden 2012 talousarvion toteutuminen vaarantuu. 5

12 1.3.2 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 0,4 milj. euroa. Näin siitä huolimatta, että kunnan osuus verotulontasauksesta kasvoi 0,5 milj. eurolla edellisvuodesta ja oli nyt 5,6 milj. euroa. Verotulot vähenivät 1,2 milj. euroa (-1,6 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennys kohdistui kokonaisuudessaan kunnallisverotuloihin, jotka vähenivät 2,0 milj. euroa (-5,0 %). Yhteisöverotulot lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 1,4 milj. euroa (+31,7 %). Budjetoitua huomattavasti pienempi kunnallisverokertymä johtui suureksi osaksi valtion marraskuussa 2011 päättämästä verovuoden 2011 kunnallisverotulojen kuntaosuuden pienentämisestä ja Sipoon kunnan aikaisempien vuosien jako-osuuksien korjaamisesta. Tämä merkitsi noin 3,5 milj. euron vähennystä kunnallisverotuloihin. Yhteisöverotulojen lisääntymiseen puolestaan vaikuttivat paitsi yritysten tulokset, niin ennen muuta kuntien korotettu osuus yhteisöverosta. Kiinteistöverotulot kasvoivat noin 0,8 milj. euroa (+18,6 %), mikä on seurausta lähinnä lisääntyneestä kiinteistömäärästä Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2011 talousarvio laadittiin lähtökohdiltaan kunnan perustehtäviin keskittyväksi. Vuosikatearvio oli 7,4 milj. euroa. Vuosikate muodostui 3,0 milj. euroa arvioitua pienemmäksi. Tilikauden tulosarvio oli 1,4 milj. euroa, mutta edellä kerrotun mukaisesti lopputulos oli kuitenkin 4,8 milj. euroa ennakoitua huonompi. Toimintakulut olivat 125,3 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 7,7 milj. euroa, eli 6,5 %. Verotulot olivat 75,5 milj. euroa, kun ne alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu 1,0 milj. euroa suuremmiksi. Verotulot vähenivät edellisestä vuodesta 1,2 milj. euroa, eli 1,6 % Investoinnit Suurin investointiryhmä vuonna 2011 oli kiinteä omaisuus. Kunta osti yhteensä 40,6 hehtaaria maata noin 5,6 milj. eurolla. Suurin osa, noin 22,7 hehtaaria, hankituista maa-alueista sijaitsee Söderkullan alueella. Maanostojen lisäksi kunta joutui korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella luovuttamaan Helsingin kaupungille noin 41,1 hehtaarin suuruiset maa- ja vesialueet. Tontteja myytiin noin 3,8 milj. euron arvosta. Perusparannusten investointiryhmän painopiste oli talonrakentamisessa ja uusinvestointien investointiryhmän painopiste oli talonrakentamisessa, liikenneväylissä ja vesihuoltohankkeissa. Näistä merkittävimpiä hankkeita olivat katujen rakentaminen Hansas II:n, Taasjärven, Vaahteramäen ja Bastukärrin alueilla sekä maantien 148 risteysalueen rakentaminen. Vesi- ja viemärijohtoja rakennettiin mm. Taasjärven, Hansaksen ja Vaahteramäen kaava-alueilla. Haja-asutusalueiden vesihuoltotöitä on toteutettu Kalkkirannan, Gesterbyn, Paippisten ja Leolan alueilla sekä osittain Linnanpellon yhdysviemäri, joka rakennetaan pyörätien rakentamisen yhteydessä. Vuoden 2011 aikana käynnistettiin useita uudisrakennushankkeita, joista esimerkkeinä mainittakoon Nikkilän terveys- ja sosiaaliaseman laajennus ja peruskorjaus sekä Hansaksen päiväkoti Etelä- Sipoossa. Talonrakentamisen suurimpia perusparannushankkeita tilikauden aikana olivat Nikkilän vanhusten palveluasuntojen peruskorjaukset. 6

13 1.3.3 Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarviosta Verotulot toteutuivat 1,0 milj. euroa alkuperäisessä talousarviossa arvioitua pienempinä. Kunnan tuloveroarvio alittui 2,0 milj. euroa. Yhteisöveroarvio ylittyi 0,4 milj. euroa ja kiinteistöveroarvio 0,6 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat noin 0,9 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon merkittyä suurempina. Merkittäviä toimintatuottojen ylityksiä tai alituksia tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: Ylityksiä Terveyden- ja sairaanhoito (0,12 milj. euroa) Vanhustyö (0,34 milj. euroa) Sosiaalityö (0,16 milj. euroa) Ruokapalvelut (0,24 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (1,81 milj. euroa) Vesihuolto (0,19 milj. euroa). Alituksia Varhaiskasvatuspalvelut (0,25 milj. euroa) Rakennusvalvonta (0,11 milj. euroa) Toimitilat (0,35 milj. euroa) Koulutuspalvelut (0,17 milj. euroa). Merkittäviä toimintamenojen alituksia tai ylityksiä tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: Alituksia Yleishallinto ja kunnan johto (0,33 milj. euroa) Sivistysosasto, Hallintopalvelut (0,16 milj. euroa). Ylityksiä Talous- ja hallintokeskus (0,28 milj. euroa) Terveyden- ja sairaanhoito (1,08 milj. euroa) Vanhustyö (0,66 milj. euroa) Sosiaalityö (0,87 milj. euroa) Ruokapalvelut (0,22 milj. euroa) Koulutuspalvelut (1,00 milj.) Kulttuuripalvelut (0,12 milj.) Vesihuolto (0,29 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (0,48 milj. euroa). Merkittävästi budjetoitua parempia tai huonompia toimintakatteita toteutui seuraavilla nettobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden nettobudjetoiduilla osilla: Budjetoitua parempia Yleishallinto ja kunnan johto (0,36 milj. euroa) Sivistysosasto, Hallintopalvelut (0,15 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (1,33 milj. euroa). Budjetoitua huonompia Talous- ja hallintokeskus (0,19 milj. euroa) Terveyden- ja sairaanhoito (0,96 milj. euroa) Vanhustyö (0,32 milj. euroa) Sosiaalityö (0,71 milj. euroa) Varhaiskasvatus (0,30 milj. euroa) Koulutuspalvelut (1,17 milj. euroa) Kulttuuripalvelut (0,11 milj. euroa) Rakennusvalvonta (0,15 milj. euroa) Toimitilat (0,38 milj. euroa). Edellä mainittujen poikkeamien syyt on esitetty tehtäväalueiden kohdalla käyttötalousosassa Sipoon kunnan henkilöstö Sipoon kunnan palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa henkilöä, mikä on 7 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 929 ja määräaikaisen 7

14 henkilöstön 277. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni 25 henkilöä ja työllistämistuella palkattuja oli yhteensä 8, eli 2 työntekijää enemmän kuin vuonna Vuodenvaihteessa henkilöstömäärä tuhatta asukasta kohden Sipoossa oli 65,6. Koko vuoden 2011 henkilöstömäärästä 477 henkilöä, eli 32,9 %, ei ollut ollenkaan poissa työstä sairauden takia. Vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomapäiviä ei ollut lainkaan 329 henkilöllä, eli 33,8 %:lla. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä kokonaisuudessaan kasvoi keskimäärin 14,7 päivään/henkilö, mikä on 1,8 päivää enemmän kuin vuonna 2010 ja myös enemmän kuin useana edellisvuonna. Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä on keskimäärin 18,4 päivää/henkilö, eli Sipoossa jäädään vielä alle kunta-alan keskimääräisen tason, mikä sinänsä on hyvä asia. Tilanne kuitenkin kehittyy huolestuttavaan suuntaan, sillä eniten ovat lisääntyneet pitkät poissaolot, eli yli 5 päivää ja yli 180 päivää kestäneet sairauspoissaolot. Työterveyshuollon tilaston mukaan 60 % poissaoloista johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyshäiriöistä. Pitkien sairauspoissaolojen kasvuun voidaan vaikuttaa mm. varhaisella puuttumisella ja psykososiaalisten riskien kartoittamisella ja tunnistamisella. Vuonna 2012 tullaan panostamaan erityisesti sairauspoissaolojen seurantaan. Tämän negatiivisen sairauspoissaolokehityksen katkaisemiseksi vaaditaan meiltä usean vuoden suunnitelmallista panostusta henkilöstön hyvinvointiin. Henkilöstökoulutuksen välittömät kustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä noin euroa, mikä on 206 euroa vakinaista työntekijää kohden ja 0,52 % palkkasummasta. Koulutuspäiviä oli yhteensä 2 892, mikä on hieman enemmän kuin vuonna Vuonna 2010 johtamistaidon erikoisammattitutkinnon (JET) suorittamisen aloittaneet 21 esimiestä jatkoivat opiskelua vuonna 2011 ja he saavat tutkintotodistuksensa maaliskuussa Lisäksi vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 6 muuta oppisopimusopiskelijaa. Yleisimmät ammatit, joihin opiskellaan oppisopimuksella, ovat edelleen lähihoitaja, lastenhoitaja ja koulunkäyntiavustaja. Eläkkeelle siirtyi vuonna 2011 yhteensä 38 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli 34 ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 4. Eläkkeelle jäi vuoden 2011 aikana yhteensä 13 henkilöä enemmän kuin vuonna Kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63 vuotta, kun koko kunta-alalla jäätiin vuonna 2010 eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaana. Työnantajan eläkemaksuja maksettiin vuonna 2011 yhteensä euroa, mikä on euroa enemmän kuin vuonna Eläkemenoperusteisten työnantajamaksujen kulut olivat vastaavasti euroa. Palkkamenot olivat vuonna 2011 noin 36,9 milj. euroa. Koko kunnan tasolla nettopalkkamenot kasvoivat vuonna 2011 yhteensä 4,3 %. Nettopalkkamenot suhteutettuna asukaslukuun olivat euroa, kun vastaava luku vuonna 2010 oli euroa, lisäystä yhteensä 3,1 %. Tulopoliittisten sopimusten mukaiset palkankorotukset nostivat palkkatasoa vuonna 2011 keskimäärin 1,3 %. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 47,7 milj. euroa, mikä on prosentteina 45, Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Hallintosäännön 70. :n mukaan kunnan toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava taloudellisia ja muita riskejä välttäen. Riskien hallitsemiseksi on selvitettävä todennäköisten riskien olemassaolo ja niiden mahdolliset vahinkokustannukset. Vahinkoihin on varauduttava siten, etteivät niiden kustannukset aiheuta kohtuutonta häiriötä kunnan toiminnoille ja rahoitukselle. Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta. Toiminnalliset riskit Erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa toiminta laajenee jatkuvasti niin väestönkasvun, väestön ikääntymisen kuin myös lainsäädännön kautta lisääntyvien velvoitteiden myötä. Tämä on käytännössä tarkoittanut ja tulee myös tulevaisuudessa tarkoittamaan jatkuvia panostuksia henkilöstön rekrytointiin. Toistaiseksi Sipoon kunnalla ei ole juurikaan ollut ongelmia henkilöstön saatavuuden kanssa. On kuitenkin jo alustavia merkkejä siitä, että henkilöstön saatavuuteen liittyvät kysymykset saattavat johtaa palkkatason nousupaineisiin. Myös ulkoistetuissa palveluissa kustannusten nousuriski on huomattava. Riskien hallitseminen vaatiikin huomattavaa panostusta hankinta- ja sopimustoimintaan. 8

15 Sipoon kunnalla ei ole yleisissä tuomioistuimissa vireillä sellaisia vahingonkorvaus- tai muita oikeudenkäyntejä, joista saattaisi aiheutua kunnalle ennakoimattomia korvausvastuita. Hallintotuomioistuimissa vireillä olevista kunnallis- ja hallintovalitusprosesseista ei vastaavia riskejä aiheudu. Rahoitus- ja vahinkoriskit Kunnan rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata kuntaa rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kunnan lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin. Vuoden 2011 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään kohtuullisilla ehdoilla. Kunnan lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. Kunnan lainasalkun painotusta on alhaiseen korkotasoon perustuen jonkin verran siirretty vaihtuvakorkoisista luotoista kiinteäkorkoisiin. Myös rahoitus- ja korkoriskien hallinnan organisointia kunnassa ja suojauksen keinoja ja laajuutta on valmisteltu. Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Kunnan lakisääteiset tapaturmavakuutukset, omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutukset, auto- ja liikennevakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä matkavakuutukset kilpailutettiin muutama vuosi sitten. Kilpailutuksen yhteydessä kunnan vastuu- ja omaisuusvahingoissa maksamien omavastuiden määrät alenivat merkittävästi, mikä on edesauttanut taloudellisten riskien hallintaa. Niiltä osin kuin kunnan vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vahinkoja, ne katetaan kyseisen tulosalueen määrärahasta. Riskienhallinnan kehittäminen Ulkoisen tarkastuksen suorittaman sisäisen valvonnan tarkastuksen yhteydessä on vuonna 2010 tehty myös kunnan riskienhallintamenettelyiden suppea tarkastelu. Laaja riskikartoitus on tehty loppuvuodesta Tavoitteena on, että riskikartoitus päivitetään vuoden 2012 aikana ja samanaikaisesti laaditaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus Sisäinen valvonta Hallintosäännön 71. :n mukaan kunnan toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikessa toiminnassa on riittävä sisäinen valvonta. Kunnanhallitus, valiokunnat sekä vastuualueiden johtavat viranhaltijat vastaavat osastojen sisäisestä valvonnasta. Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta annetun kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa selostettava, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty. Selonteosta on ilmettävä, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää suunnitelmakaudella Valvontatoimet Sipoon kunnalla ei ole organisaatiossaan sisäistä tarkastajaa eikä sisäisen tarkastuksen palveluita ole tilikaudella hankittu myöskään ostopalveluna. Lakisääteisen ulkoisen tarkastuksen toimesta on tehty sisäisen valvonnan toteutumisesta tarkastus viimeksi vuonna Seuraavassa esitetyt olennaisimmat huomiot perustuvat siten viranhaltijajohdon tavanomaiseen johtamistehtävään liittyvän sisäisen valvonnan yhteydessä esille nousseisiin asioihin. 9

16 Olennaisimmat huomiot Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamiseen liittyen tilikauden aikana on noussut esille Talous- ja hallintokeskuksessa hankintatoimeen liittynyt toimivallan ylitys. Asia on käsitelty kunnanhallituksessa sekä kyseisen hankinnan tehneen tahon kanssa. Lisäksi on kiinnitetty huomiota hankintoihin liittyvään säännösten ja määräysten tuntemukseen. Hankintatoimeen liittyvää koulutusta jatketaan kevättalvella Lisäksi kunnanhallituksen vuoden 2012 ensimmäisessä kokouksessa hyväksyttiin kynnysarvot ylittävien hankintojen ohje ja ns. pienhankintaohjetta päivitettiin. Hankintatoimen resurssointiin ja osaamiseen liittyy kuitenkin edelleen huomattavia haasteita. Sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen määrärahoissa tapahtui olennainen ylitys. Ylitysten käsittely sekä niihin liittyvien taustojen selvitys on siirtynyt alkuvuoteen Sivistystoimen ylitykseen liittyen ulkopuolisen projektirahoituksen seurantaan ja käsittelyyn liittyviä menettelytapoja on muutettu. Myös henkilöstökulujen budjetointiin liittyviä käytäntöjä on muutettu. Lisäksi on kiinnitetty huomiota talousarvioseurannan toteutumiseen ja käyttötaloussuunnitelmiin liittyvän päätöksenteon dokumentointiin. Talousarvion seurantaan ja raportointiin liittyvät kehitystoimet on käynnistetty. Riskienhallinnan järjestämiseen liittyviä varsinaisia puutteita ei tilikauden aikana ole ilmennyt. Kunnanjohtajan päätöksellä on nimetty riskienhallinnan työryhmä valmistelemaan sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan ohjeistusta ja päivittämään riskikartoitusta. Vuoden 2012 talousarvion täytäntöönpano-ohjeita on muutettu sopimusvalvontaan liittyvien velvoitteiden osalta. Sisäisen valvonnan kehittämiseen liittyen johtoryhmälle on järjestetty tilikauden aikana koulutusta ja myös muille esimiehille on pidetty asiasta luento. Sipoon kunnalta puuttuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus, jota edellä kerrotun mukaisesti on ryhdytty valmistelemaan. Lisäksi tavoitteena on, että kunnan käyttöön kilpailutetaan sisäisen tarkastuksen palvelut Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2011 kunnan talous heikkeni verotulojen vähenemisen ja toimialojen menojen 6,5 prosentin kasvun vuoksi. Tilikauden tulos on alijäämäinen. Taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää. Rahoitukseen liittyen pitkäaikainen lainakanta pieneni 9,7 milj. euroa ja rahavarat vähenivät 8,1 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 79,3 milj. euroa, jossa on lisäystä vuoden 2011 talousarviosta noin 3,6 prosenttia. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 69,2 milj. euroa, mikä tarkoittaa 4,1 prosentin lisäystä vuoden 2011 talousarviosta. Yhteisöverotuloja kertyi viime vuonna noin 5,8 milj. euroa ja vuoden 2012 talousarviossa niitä arvioidaan saatavan 4,8 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 16,5 milj. euroa, mikä merkitsee noin 1,5 milj. euron lisäystä vuoden 2011 talousarviosta. Kunnan nettomenot kasvavat vuoden 2012 talousarviossa 6,8 prosenttia vuoden 2011 talousarviosta. Vuoden 2012 talousarviossa tuloslaskelma on 0,5 milj. euroa ylijäämäinen ja oma tulorahoitus kattaa vain 38,3 prosenttia pysyvien vastaavien hyödykkeiden investoinneista. Vuoden 2012 nettolainanoton lisäys pyritään pitämään talousarviossa hyväksytyllä tasolla. Verorahoituksen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Jotta talous on mahdollista pitää tasapainossa, uudet menojen lisäykset tulisi kattaa vastaavansuuruisilla menojen säästöillä. Loppuvuodesta 2011 tapahtuneet käyttötalousmenojen ylitykset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että vuodelle 2012 laaditun talousarvion pitävyyden varmistamiseksi menokehitykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tähän liittyvät menokontrollia korostavat toimenpiteet on käynnistetty tammikuun 2012 alussa. Tavoitteena on oltava talousarvion sitovuus. Kuntien rahoitustilanne näyttää paranevan hieman vuonna 2012, mutta kuntatalous pysyy jatkossakin kireänä. Tulevien vuosien suurena haasteena on käyttömenojen kasvun saaminen kuriin. 10

17 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäyas (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Yli-/(ali)jäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,8 18,2 Vuosikate prosenttia poistoista 70,6 122,2 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate /Poistot 11

18 2.2 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät, eli tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta Tuotot Sipoon kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2011 yhteensä 119,3 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 9,2 milj. euroa (8,3 %). Toimintatuotot kasvoivat 2,0 milj. euroa (+11,2 %) ja valtionosuudet 0,4 milj. euroa (+2,7 %). Merkittävin syy toimintatuottojen muutokseen oli maankäyttömaksujen tulouttaminen Bastukärrin teollisuusalueella toteutuneiden investointien mukaisesti. Kunnan merkittävimmät tulot, verotulot, vähenivät 76,7 milj. eurosta 75,5 milj. euroon (-1,6 %). Vähennys johtui loppuvuodesta 2011 tapahtuneesta kuntien ja valtion verojen jakomuutoksesta sekä siitä, että vuonna 2009 tapahtuneesta kuntajaosta aiheutuneet vaikutukset näkyivät vielä kunnallisverotuloissa vuonna Vuoden 2011 tuotot Verotuloarvion toteutuminen Talousarvio TA + muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 10/11 Kunnallisvero , ,0 Yhteisövero , ,7 Kiinteistövero , ,6 Verot yhteensä , ,6 12

19 Valtionosuuksien toteutuminen Talousarvio TA + muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 10/11 VALTIONOSUUDET , ,5 - verotulontasaus , ,8 VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ , , Kulut Vuonna 2011 Sipoon kunnan kulujen kokonaismäärä oli 122,7 milj. euroa, ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 16,7 milj. euroa (15,7 %). Varsinaisten toimintakulujen kasvu oli 7,8 milj. euroa (7,9 %). Kuluista merkittävimmän erän muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2011 oli yhteensä 47,8 milj. euroa (45,2 % kokonaiskuluista). Vuoden 2011 kulut Aineet,tarvikkeet ja tavarat 7 % Muut kulut 2 % Avustukset 5 % Poistot 5 % Rahoituskulut 1 % Palvelujen ostot 38 % Henkilöstökulut 42 % Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2011 toimintakulujen lisääntymisen vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 5,8 milj. euroa (+7,2 %). Toimintatuotot kattoivat vuonna ,7 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä on toimintakatteen lisäksi otettu huomioon myös verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Vuosikate vuonna 2011 oli 4,3 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 171 euroa. Vuosikate heikkeni 6,6 milj. euroa (-60,7 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Toimintakatteen heikkeneminen sekä verotulojen pieneneminen vaikuttivat siihen, että vuosikate toteutui budjetoitua heikompana. 13

20 2.2.5 Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot sekä satunnaiset erät. Tilikauden tulos on vuonna ,4 milj. euroa negatiivinen, kun vastaava välitulos vuonna 2010 oli 4,0 milj. euroa positiivinen. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen alijäämä vuodelta 2011 muodostui 3,0 milj. euroksi, kun vuodelta 2010 syntyi ylijäämää 1,8 milj. euroa. 14

21 3. TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 1 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos R a ha va ra t R a ha va ra t RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 22,0 72,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 14,7 45,1 Lainanhoitokate 0,5 1,2 Kassan riittävyys, pv 8 32 Investointien tulorahoitus = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 15

22 3.2 Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin, eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ulkoiset erät Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Toiminnan rahavirran määrä oli 0,3 milj. euroa vuonna 2011, vähennys oli edelliseen tilikauteen verrattuna 8,2 milj. euroa. Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu investointimenoista, rahoitusosuuksista ja luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2011 yhteensä 20,3 milj. euroa, mikä on 5,0 milj. euroa edellisen vuoden määrää suurempi. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen pienestä lisäyksestä huolimatta lisääntyi rahan käyttö investointeihin yhteensä 4,3 milj. euroa, ts. 16,4 milj. euroon. Toiminnan rahavirran ja investointien rahavirran erotuksena laskettu välitulos oli tilikaudella 16,7 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2010 vastaava määrä oli 3,9 milj. euroa negatiivinen. Rahavirran muutos johtui toiminnan rahavirran pienenemisestä Rahoitus Rahoituksen nettorahavirta oli vuonna 2011 yhteensä 8,6 milj. euroa, vastaava rahavirta vuonna 2010 oli 11,1 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja ei vuonna 2011 nostettu lainkaan. Pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 9,8 milj. euroa. Rahoituksen kokonaisrahavirta muuttui 2,6 milj. euroa edellisvuotista pienemmäksi Rahavarojen muutos Toiminnan rahavirran sekä investointien ja rahoituksen rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 8,1 milj. euroa negatiiviseksi. Vuonna 2010 vastaava rahavarojen muutos oli +7,2 milj. euroa. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys Vuosikate, 1000 Investoinnit netto,

23 4. TASETARKASTELU 4.1 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Kertynyt ylijäämä/alijäämä,teur Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas Omavaraisuusaste, % 50,1 51,2 Rahoitusvarallisuus, /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus,-% 68,1 68,7 Lainakanta 31.12, milj. 55,5 57,5 Lainat, /asukas Lainasaamiset 31.12, teur 24,2 25,7 Asukasmäärä Kertynyt yli-alijäämä = Yli-/alijäämä aikaisemmilta tilikausilta ja tilikauden Yli-/alijäämä Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset 17

24 4.2 Taseen analysointi Taseen sisältö Tase sisältää kunnan omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltyinä luonteensa mukaan Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma oli 164,4 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi vuoteen 2010 verrattuna 6,6 milj. eurolla Taseen vastaavien erät Taseen vastaavaa-puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 136,5 milj. euroa (83 % taseen loppusummasta). Aineelliset hyödykkeet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 milj. euroa (10,9 %). Pysyvien vastaavien eristä eniten muuttuivat maaja vesialueet. Niiden arvo taseessa nousi tilikauden aikana 21,0 milj. eurosta 26,4 milj. euroon (+25,6 %). Rakennusten arvo laski 80,5 milj. eurosta 74,6 milj. euroon, mikä johtui Lounais-Sipoon poistettujen kiinteistöjen tasearvojen alaskirjauksesta. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo kasvoi 2,6 milj. euroa (17,2 %), kun taas koneiden ja kaluston arvo pysyi edellisvuoden tasolla, 1,5 milj. euroa. Kunnan rahavarojen kokonaismäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 7,9 milj. euroa Taseen vastattavien erät Taseen vastattavaa-puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka osuus taseen loppusummasta on 38,7 prosenttia. Omavaraisuutta kuvaavaa tunnuslukua laskettaessa omaan pääomaan rinnastetaan myös poistoero sekä vapaaehtoiset varaukset. Omavaraisuusasteeksi muodostuu 50,1 prosenttia. Taseen vastattavaa-puolen eristä kasvoi tilikaudella eniten Liittymismaksut ja muut velat, 1,5 milj. euroa (23,4 %), kun taas peruspääoma pieneni 3,0 milj. euroa (-4,5 %). 18

25 mn euroa Lainamäärän kehitys 60, ,0 50, ,0 40, , ,0 25, ,0 15, , ,0 0, Lainakanta 31.12, milj. euroa Lainakanta, euroa/asukas 0 19

26 5. KOKONAISTULOT JA -MENOT Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja -menot -laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tulot) ja rahan käytöt (menot) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmaa tarkemmin. Kunnan kokonaismenot vuonna 2011 olivat 146,6 milj. euroa ja kokonaistulot 128,0 milj. euroa. Kokonaistulot alittivat kokonaismenot 18,6 milj. eurolla. Koska rahoituslaskelman ulkopuoliset muut maksuvalmiuden muutokset olivat +10,6 milj. euroa, muodostui rahavarojen vähennykseksi 8,0 milj. euroa TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot Investointien rahavirta Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoituksen kassavirta Antolainasaamisten vähennykset 1 1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoituksen kassavirta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulojen ja kokonaismenojen -laskelma on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että kokonaistulojen ja -menojen erotus (18,6 milj. euroa) on yhtä suuri kuin rahoituslaskelman Muut maksuvalmiuden muutokset ja Rahavarojen muutos -erien itseisarvojen summa, silloin kun mainitut erät rahoituslaskelmassa ovat erimerkkiset ja itseisarvojen erotus, kun ne ovat rahoituslaskelmassa samanmerkkiset. Rahoituslaskelmassa: Muut maksuvalmiuden muutokset itseisarvoltaan 10,6 milj. euroa Rahavarojen muutos itseisarvoltaan -8,0 milj. euroa Summa 18,6 milj. euroa 20

27 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Konsernirakenne Sipoon kunnan konserniin kuului vuoden 2011 lopussa kaksi tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Voimassa olevien määräysten mukaisesti kunta laati täydellisen konsernitilinpäätöksen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin kahdeksan kuntayhtymää, joissa kunta on jäsenenä. Kunnalla on omistuksessaan myös seitsemän osakkuusyhteisöä. Sipoon kunnan konsernirakenne 2011 Sipoon kunta Tytäryhteisöt Asunto Oy Tiltaltti, 100 % Oy Sipoon Jäähalli Sibbo Ishall Ab 51,6 % Osakkuus- ja muut omistusyhteysyhteisöt Asunto Oy Sipoon Mäntykangas, 50 % Asunto Oy Sipoon Talvikki, 29,6 % Asunto Oy Sato-Talma, 23,8 % Kiinteistö Oy Sipoon Pellavatie 3, 50,0 % Kiinteistö Oy Söderkulla Tallbacka Fastighets Ab, 33,51 % Borgå folkakademi Ab, 12,37 % Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, 25,6 % Kuntayhtymät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1,32 % Eteva kuntayhtymä, 0,80 % Kårkulla samkommun, 4,37 % Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 7,16 % Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 4,45 % Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland, 16,33 % Uudenmaan liitto, 1,19 % Tuusulan seudun vesilaitos, 15,03 % 6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan konserniohjeet. Ohjeiden mukaan konsernia ohjaa kunnanhallitus. Kunnanjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta. Kunnanhallitus valvoo, että yhteisöt noudattavat kunnan tavoitteiden ja tarkoitusten mukaisia ohjeistuksia. Tilikauden aikana ei tytäryhtiöiden toiminnassa ole tapahtunut mitään olennaista. Kunta ei ole tilikauden aikana asettanut tytäryhtiöiden toiminnalle tavoitteita. Kunta on valvonut etujaan lähinnä yhtiökokousten ja -hallitusten kautta. 6.3 Konsernin talous Konsernitaseen loppusumma oli 182,6 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta 7,8 milj. euroa, eli 3,7 %. Konsernin lainat asukasta kohden olivat euroa. 21

28 6.4 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 464 Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Yli-/(ali)jäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,6 46,4 Vuosikate prosenttia poistoista 74,8 148,7 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

29 6.5 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 3 1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 26,7 73,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 18,4 48,0 Lainanhoitokate 0,6 1,3 Kassan riittävyys, pv

30 6.6 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA (1 000 ) (1 000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Kertynyt ylijäämä/alijäämä,teur Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas Omavaraisuus, % Rahoitusvarallisuus, /asukas Konsernin lainakanta 31.12, milj Konsernin lainat, /asukas Asukasmäärä Kertynyt yli-/alijäämä = Yli-/alijäämä aikaisemmilta tilikausilta ja tilikauden Yli-/alijäämä Konsernin omavaraisuus (%) = 100 x (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)) / Asukasmäärä Konsernin lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla konsernin lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset 24

31 7. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen vapaaehtoisia varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnan tilikauden tulos on ,76 euroa alijäämäinen. Tulos poikkeaa siitä, mitä vuoden 2011 talousarviota laadittaessa oli ennakoitu. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,83 euroa katetaan tilikauden alijäämä, ,93 euroa, taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa. Kunnanhallitus toteaa, että kunnan taseessa ei esiinny aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä alijäämiä, jotka olisi kuntalain velvoittamassa merkityksessä katettava suunnitelmakaudella TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kulujen jakautuminen toimialoittain vuonna

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 3.3.216 Päiväys: 3.3.216 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Vantaan kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus Vantaan kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus Vantaan kaupungin tuloslaskelma Tuloslaskelma 2014 2013 2012 2011 milj. milj. milj. milj. milj. Toimintatuotot 274,4 249,1 229,3 218,1 208,9 Valmistus omaan

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Vantaan kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus Vantaan kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 23.3.2015 Vantaan kaupungin tuloslaskelma Tuloslaskelma 2013 2012 2011 2010 milj. milj. milj. milj. milj. Toimintatuotot 249,1 229,3 218,1 208,9 182,9 Valmistus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2009

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2009 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2009 Tilinpäätös 2009 LAHTI TP 2007 TP 2008 TP 2009 Asukasluku (31.12)*) 99 301 100 080 100 833 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 290 033 314 779 320 977

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot