Vas. Satu Oinas, Toni Vehmola, Mika Laulajainen, Teppo Ikävalko ja Mika Karvinen.

Transkriptio

1 Yhteistyöllä vahva liitto Hämeen METALLISANOMAT 2012 Kuva Jarkko Nissinen Vas. Satu Oinas, Toni Vehmola, Mika Laulajainen, Teppo Ikävalko ja Mika Karvinen. Johtaminen jäi 70-luvulle Metalli on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja aloitteentekijä sivu 3 Patria palkkaa 50 asentajaa Ruotsin tilausta tekemään Työ pysyy Suomessa jos osaamisesta pidetään kiinni sivu 6 Pirjo haluaa tasa-arvoisemman työelämän sivu 8

2 Vaalikuumetta sekä seudun kuulumisia Metalliliiton työpaikoilla sekä ammattiosastoissa alkavat liittokokousvaalivalmistelut olla loppusuoralla, vaaliliitot perustettu sekä ehdokkaat valittu. Seudullisesti Päijät-Hämeen alueella Metallin Yhteistyön vaaliliitto panostaa perinteen mukaisesti kaikkiin ammattiosastoihin, antaen osastoille mahdollisuuden valita oman alueensa ehdokkaat. Asia mikä on taas tälläkin kertaa hyvin onnistunut, jäsenillä on valittavina monista hyvistä ehdokkaista. Hyvä yhteistyö alueen osastojen puheenjohtajien (Lappalainen, Nikki, Valonen, Kokki) kesken on mahdollistanut omalta osaltaan vaalityön onnistumisen. Paikallisesti Metalli 23 on samanaikaisesti valmistellut vaalien kanssa omia 110- vuotisjuhliaan, vuosi on täynnä erilaisia juhlatapahtumia. Seuratkaa ilmoittelua. SAK: n paikallisjärjestöjen seudullinen tilanne on heikko, Nastola, Heinola ovat jo lopettaneet, Orimattilassa tilanne näyttää pahalta. Ainoastaan Lahdessa tilanne on parempi, ne ammattiosastot seudulta jotka kokevat että yhteistyössä on voimaa ovat tervetulleita liittymään Lahden Seudun paikallisjärjestöön. Myös henkilökohtaisella tasolla riittää jännittämistä sillä sellaiseksihan maailma on mennyt, että vaikka on tilauksia (töitä), tehdään vuodesta vuoteen voittoa niin meillä käydään neuvotteluita koko tehtaan lopettamisesta. Tuotannon ulkoistaminen on sellainen asia mihin ay- liikkeen pitäisi mielestäni pikaisesti puuttua vaatimalla niin suuret sanktiot lopettaville että miettisivät asian uudelleen ennen kuin koko teollisuus on siirrytty halpamaihin. Tuo kuva on ajalta jolloin Upolla meni paremmin. Markku Nikki Kirjoittaja on Metalliliiton Päijät- Hämeen seuturyhmän puheenjohtaja Lahden Metallityöväen ammattiosasto 23. puheenjohtaja SAK: n Lahden Seudun Paikallisjärjestön sihteeri Ensikertalaisena ehdokkaana Metallin vaaleissa. Valitaan parhaat päättäjiksi Metalliliitto näytti viime syksynä, miten vahva ammattiliitto voi kantaa laajasti yhteiskunnallista vastuuta ja saada samaan aikaan hyviä tuloksia edunvalvonnassaan. Lopputuloksena oli ratkaisu, joka lisää ostovoimaa ja ennen kaikkea tuo monia hyviä laadullisia uudistuksia. Ei ole liioittelua sanoa, että koko raamisopimus olisi jäänyt pelkäksi pilkkeeksi sulhasmiesten silmäkulmiin ilman teknologiateollisuuden ammattiliittojen voimakasta työntöapua. Metalliliitto kulki tietenkin tavan mukaan etummaisena. Meidän kynnyskysymyksemme liittyivät mm. perälautaan. Sellainen saatiin nyt ja se on myös riittävän pitävä. Siinä on mallia myös tulevaan. Jouduimme myös näyttämään järjestövoimaamme, onneksi työnantajat tajusivat nopeasti, mitä sellaisen voiman edessä kannattaa tehdä. Eiköhän samalla tullut selväksi sekin, että meillä riittää tarvittaessa tahtoa ja pontevuutta ajaa metallityöntekijöiden asiaa myös kovemmin konstein. Tämä oli ilmeisesti päässyt patruunoilta unohtumaan. Sopimisesta ja raamisopimuksesta seuraa mm. se, että keskusjärjestöjen asema työmarkkinakentällä on taas huomattavasti tukevampi kuin vielä vähän aikaa sitten. Kannattaa myös huomata, että edellisen hallituksen, siis porvarihallituksen ja ay-liikkeen yhteistyö ei kummoisia tuloksia tuonut. Nykyhallituksen kanssa saatiin näinkin merkittävä, koko yhteiskuntaa liikuttava sopimus aikaan jo puolen vuoden jälkeen. Niin, että kyllä niillä tekijöilläkin on väliä! Ehdokkaissa on eroja Tekijöillä on väliä myös Metalliliiton vaaleissa! On se vain niin, että maan merkittävimmän ammattiliiton päättäjiksi pitää saada maan parhaat metallimiehet ja naiset. Metallin yhteistyön vaaliliitto tarjoaa jäsenten palvelukseen ylivertaisesti suurimman ja kattavimman ehdokasvalikoiman. Tarjolla on osaava joukko, joka ajattelee ja ajaa asioita tavallisen liiton jäsenen ja hänen perheensä näkökulmasta. Pikavoittoja on helppo luvata, mutta se ei ole vastuullista edunvalvontaa. Repiminen ja riiteleminenkään eivät ole sitä. Mutta vastuun kantaminen vahvan arvoperustan ja siitä johdettujen tavoitteiden ja toimintatapojen kautta on vastuullista edunvalvontaa. Emme aina tule ajatelleeksi sitä, kuinka perustavaa laatua oleva oikeus on saada vaaleilla vapaasti valita omat edustajamme. Monessa maassa sellaisesta voidaan vain haaveilla. Jo pelkkä liittoon kuuluminen voi näissä maissa aiheuttaa tyrmään joutumisen. Metallin vaaleissa valittavat edustajat linjaavat liittokokouksessa Metalliliiton tavoitteita ja toimintaa pitkälle eteenpäin. Juuri sinä äänestäjänä päätät, kuka ja ketkä tätä liittoa kehittävät eteenpäin. Käytäthän äänioikeuttasi! Riku Aalto Metalliliiton puheenjohtaja Liittokokous Metallityöväen Liitto ry:n 21. liittokokous pidetään Tampereella, Tampere-talossa 464 kokousedustajan voimin. Edustajat kokoukseen valitaan suhteellisilla vaaleilla maaliskuun aikana. Ennakkoäänestys on ja uurnavaali Äänestysaktiivisuus tulee olemaan tulevissa vaaleissa haaste meille kaikille. Nyt tarvitaan työpaikoilla keskustelua vaaleista ja kaikkien pitää kannustusta jäseniä äänestämään. Yhtenä kiihdyttimenä on Maranellokilpailu, jonka toivotaan innostavan Metallin jäseniä vaaliuurnille. Liittokokous tekee katsauksen menneeseen neljään vuoteen ja linjaa tulevat askelmerkit seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Työehtosopimustoimintaan liittyvät linjaukset ovat merkittävässä osassa liittokokouksen asialistalla. Aluejärjestöjen ja ammattiosastojen tekemien 1900 liittokokousesityksen joukosta yli 1100 käsittelee työehtosopimustoimintaa. Jo tämä osoittaa työehtosopimustoiminnan liiton tärkeimmäksi tehtäväksi jäsenten silmissä. Järjestötoiminnan yksi yksittäinen merkittävä asia on jäsenhankinta ja sen uudistaminen sekä tehostaminen. Liittokokouksessa tullaan esittelemään uudet toimintatavat jäsenhankinnan tehostamiseksi. Tässä tehtävässä on työpaikkojen luottamushenkilöt avain asemassa ja tärkein yksittäinen tekijä uusia jäseniä hankittaessa. Sääntöjä olisi hyvä muuttaa siten, että sähköinen äänestäminen tehtäisiin mahdolliseksi esim. pankkitunnuksia käyttäen. Postin kautta tapahtuva äänestys ja uurnavaali voidaan säilyttää, vaikka sähköinen äänestäminen tehtäisiin mahdolliseksi. Arvioitavana on myös aluejärjestö- ja seuturyhmätoiminta. Aluejärjestöt on ollut käytössä neljä vuotta alueellisena toimintatapana. Kaksi liittokokouskautta Hämeessä on toiminut hyvin neljä seuturyhmää, mutta valtakunnallisesti toiminta on ollut vaihtelevaa. Liittokokous linjaa myös näiden tilaa ja tulevaisuutta. Ehdokasasettelu on päättynyt ja tiedämme, että Hämeen vaalipiirissä ehdokkaita on asettanut kaksi vaaliliittoa. Metallin Yhteistyön vaaliliitto, joka on sosialidemokraattien ja sitoutumattomien vaaliliitto sekä Metallin Vaikuttajat, joka on Vasemmistoliittolaisten ja sitoutumattomien vaaliliitto, jotka kisaavat 32 edustajapaikasta. Kaikki Metallin jäsenet joukolla vaikuttamaan, ÄÄNESTÄKÄÄ! Sauli Järvinen vastaava aluetoimitsija Veli Heino aluetoimitsija 2 Metallisanomat

3 Johtaminen jäi 70-luvulle Metalli on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja aloitteentekijä Työpaikan suurin ongelma? Vastaus tulee nopeasti Forssassa toimivan Parmarinen Miikka Leponiemeltä ja Steran Tammelan toimipaikan Kati Pasaselta: vanhanaikainen johtaminen. Heidän mielestään johtamistaidot ja tavat ei ole kehittynet työelämän nopean muutoksen mukana. Nykyaikaista yritystä ei voi johtaa kuin vanhaa nyrkkipajaa. Moderniin johtamiseen ei kuulu sanelupolitiikka tai käskyttäminen. Työntekijöihin ei vieläkään uskalleta luottaa ja antaa heille oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Työntekijöiden kuunteleminen voi olla hyvä keino sitouttaa heitä, Kati Pasanen sanoo. Miikka Leponiemi muistuttaa tutkimuksista, joissa hyvästä johtamisesta palkitut yritykset ovat myös osoittautuneet tehokkaiksi ja menestyviksi. Hän vetääkin yhtäläisyysmerkit hyvän johtamisen, työhyvinvoinnin ja hyvän tuloksen väliin. Jos molemminpuolinen luottamus pelaa, on pääluottamusmies tärkeässä roolissa yrityksen tuottavuutta kehitettäessä, Leponiemi muistuttaa. Leponiemi ja Pasanen kaipaisivat uutta asennetta etenkin suhtautumisessa työsuojeluun, molemmat kun ovat työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuja. He toteavatkin työsuojelussa työntekijöiden olevan usein työpaikan parhaita asiantuntijoita. Metallin edellisessä sopimuksessa oli mukana työhyvinvoinnin kehittäminen. Leponiemi sanoo sen eteenpäin viemisen tökkivän useassa firmassa. Hän arvelee, että henkilöstöjohtaminen ei ole nuorten insinöörien vahvimpia osaamisalueita. Olen yrittänyt johdolle vääntää rautalangasta, kuinka paljon yritys säästää, jos työtapaturmien ja sairaspoissaolojen määrää onnistutaan vähentämään. Rahalliset säästötkään eivät herätä kiinnostusta työhyvinvoinnin kehittämiseen. Jaksaminen on metallissa tärkeä asia, kun työntekijöiden tuottavuutta kiristetään koko ajan. Parmarinellakin tehdään jatkuvasti ylitöitä, Leponiemi toteaa. Nuoret ovat haaste Metalli on niitä harvoja liittoja, jotka vetävät nuoria jäseniä luvulla liittoon liittyi nuoreksi laskettavaa jäsentä. Liitossa vaikuttaminen ei kuitenkaan kaikkia kiinnosta. Viime liittokokousvaalissa nuorta jätti äänestämättä. Metallissa suunnitellaan sähköistä äänestämistä liittokokousvaaliin, minkä toivotaan innostavan nuoret äänestämään aktiivisemmin. Liittovaltuustoon kuuluva Miikka Leponiemi kertoo Forssan seudulla toimintaan tulleen mukaan yllättävänkin paljon nuoria. Hän arvelee, että nykynuoria ei kannata lähestyä poliittisilla perusteluilla, kun esittelee liiton jäsenyyttä. Edunvalvonta kiinnostaa nuoria, politiikka vähemmän. Tästä huolimatta suuri osa liiton toimintaan osallistuvista nuorista innostuu jossain vaiheessa myös toiminnan poliittisesta puolesta. Metallissa ryhmätoiminta on vahvaa. Pasanen patistaa nuoria mukaan. Hän sanoo työntekijöiden etujen olevan nykyään sellaisessa puristuksessa, että kaikkien panosta tarvitaan. Tällaisena aikana nuoretkin huomaavat, että edut eivät tule automaattisesti ja niitä pitää jatkuvasti puolustaa, Pasanen sanoo. Leponiemi pitää tärkeinä liiton yhteisiä tilaisuuksia. Niissä kuulee miten muilla työpaikoilla toimitaan. Hän sanookin monen vasta yhteistilaisuuksissa heräävän siihen, että oman työpaikan ongelmat ovat usein alalla yhteisiä. Leponiemi arvelee, että liitto ei osaa riittävästi mainostaa liittokokousvaaleja ja niiden merkitystä. Hän muistuttaa vaalitulosta seurattavan tarkkaan myös vastapuolella. Liittokokous on se paikka, jossa vaikutetaan ja päätetään metallia koskevista asioista. Äänestäminen on tärkeää. Hyvä äänestysprosentti antaa vahvan mandaatin neuvotteluihin Etelärannassa. Samoin ehdokkaan oma menestys vaaleissa tuo lisää uskottavuutta edunvalvontatyöhön omalla työpaikalla, Leponiemi listaa. Raamisopimus on hyvä, mutta vaikea myytävä Leponiemi ja Pasanen kehuvat metallin tekemää raamisopimusta. He sanovat siinä saavutetun paljon alalle tärkeitä asioita, jotka olisivat omalla sopimuksella jääneet edelleen haaveeksi. Näitä ovat muun muassa työttömyysturvan parannukset, lomarahan jaksotuksen poisto ja sosiaalisten etuuksien kehittäminen. Lisäksi lakko toi sopimukseen perälaudan, mikä on todella tärkeä asia. Sopimus oli kuitenkin aika vaikea myydä kentälle, kun moni odottaa vain senttejä tai euroja, Leponiemi sanoo. Juttu ja kuvat Heikki Sihto Metallin liittokokousvaalit alkavat Ennakkoäänestys Neljän vuoden välein pidettävään liittokokoukseen valitaan päättäjät jäsenistön keskuudesta (ehdokkaista) liittokokousvaaleilla. Vaalien ennakkoäänestys on ja äänioikeutetuille jäsenille lähetetään äänestysmateriaali tiistaina postitse. Materiaalin mukana tulee myös äänestysohjeet ja luettelo oman vaalipiirin ehdokkaista. Ennakkoäänestys postitse on helpoin ja vaivattomin tapa äänestää. Uurnavaalit Ammattiosastojen järjestämät uurnavaalit ovat , jota varten erikseen lähetetään todiste äänioikeudesta niille, jotka eivät ole ennakkoon äänestäneet tai ääni ei ole rekisteröitynyt. Ilman todistetta et voi äänestää. Ammattiosastot järjestävät uurnavaalit ja ilmoittavat niiden paikoista ja ajoista. Vaaleilla valitaan eri vaalipiireistä 464 edustajaa Tamperetaloon päättämään liiton tulevaisuudesta. Liittokokous pidetään Tamperetalossa Suurin vaaliliitto Meidän vaaliliittomme eli Metallin Yhteistyön vaaliliitto on suurin. Sen kannatus on kasvanut tasaisesti vuosien saatossa. Valtaosa jäsenistä kannattaa meitä. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toimintatapamme on oikea tapa toimia. Tiukka, mutta maltillinen kuvaa hyvin vaaliliittomme ehdokkaita. Hankalissakin tilanteissa toimitaan järkevästi. Hötkyily ei ole meidän tapamme toimia, me toimimme ennakoivasti. Perustietoa liittokokouksesta Liittokokous on Metalliliiton suurinta päätösvaltaa käyttävä elin. Kokous pidetään neljän vuoden välein. Edustajat kokoukseen valitaan suhteellisella vaalilla. Vaalit käydään vaalipiireittäin noudattaen valtakunnallisia vaalipiirirajoja, esim. Hämeen vaalipiiri. Sopimusalakohtaiset vaalipiirit ovat valtakunnallisia, esim. Autoalan vaalipiirissä (koko maa) voi autoalan Lapin ammattiosaston jäsen äänestää vaikka Helsinkiläistä ehdokasta. Hämeen vaalipiirin ammattiosastoon kuuluvat voivat äänestää vain Hämeen ehdokkaita. Liittokokouksessa päätetään linjat niin TES, järjestö, koulutus, sääntö ja koko liiton toiminnankin osalta. Kokouksessa valitaan myös liiton johto ja hallinnon eli liittotoimikunnan sekä liittovaltuuston kokoonpanot. Hallinnon edustajat valitaan kentän edustajista, aktiiveista ympäri Suomea. Nämä johtavat liiton toimintaa seuraavat neljä vuotta. Liittokokous työskentelee hieman, kuin eduskuntakin isossa salissa ja valiokunnissa, mutta vain neljän päivän ajan. Valiokunnissa valmistellaan asioita, joista sitten isossa salissa tehdään päätöksiä. Valiokuntia on mm. järjestö, TES, työsuojelu, yhteiskunnallinen vaikuttaminen kansainvälisen toiminnan, sääntö ja julkilausumavaliokuntia. Edustajilla on mahdollisuus ilmoittaa halustaan osallistua jonkin valiokunnan työskentelyyn. Valituille kokousedustajille järjestetään myös koulutusta kokoustekniikasta. Liittokokous toimii tiettyjen pelisääntöjen mukaisesti ja, jotta edustaja voi toimia tehokkaasti edustamiensa asioiden puolesta, on hänen hyvä osallistua edustajakoulutukseen. Metallityöväen Liitto ry toteuttaa näin jäsendemokratiaa päätösten tekemisessä ja niiden toteuttamisessa. Kun liittokokouksessa on lopulta päätökset tehty, ryhtyy koko liiton organisaatio eli työpaikkatoimijat, aktiivit, ammattiosastot, aluejärjestöt, seuturyhmät, aluetoimistot ja keskustoimisto toteuttamaan tehtyjä päätöksiä. Liittovaltuusto ja liittotoimikunta ovat myös mukana toteuttamassa päätöksiä ja valvovat niiden toteutumista. Metallisanomat

4 Metallin sosialidemokraattiset ja s Peltola Keijo robottihitsaaja, plm Heinola 2 Walther Antti prosessinhoitaja, lm Heinola 3 Winter Seppo Heinola 4 Ahlstedt Jan hitsaaja, plm 5 Grönroos Rauno varastomies 6 Ikävalko Teppo pakkaaja Hollola 7 14 Laulajainen Mika hitsaaja, vplm Lyytikkä Kauko 15 Malinen Sinikka maalari Nastola Metsä-Keisteri Petri koneistaja, plm Asikkala 18 Nikki Markku vaihetyöntekijä, ao:n pj. Oinas Satu ao:n toimistonhoitaja 19 Jokinen Heikki 26 Kerkkonen Timo asentaja, plm 27 Känkänen Sirpa kokooja, tsv Hattula 28 Pihlajamäki Ari asentaja, ao:n pj., plm 29 Raussi Mirja asentaja Lapiolahti Matti cnc-sorvaaja,ao:n pj., plm 38 Leponiemi Miikka vaihetyöntekijä, ao:n pj., tsv Forssa Niininen Vesa jauhemaalari, plm Forssa 39 Pasanen Kati, sit. särmääjä, plm Tammela 40 Alasentie Juhani kokoonpania, ao:n pj. Janakkala 41 Alen Markku metallimies, plm Janakkala 42 Ilmarinen Kalevi Janakkala 43 Metallin liittokokousvaalit 2012 Ennakkoäänestys Uurnavaali Yhteistyöllä vahva liitto 4 Metallisanomat 2012

5 sitoutumattomat liittokokousehdokkaat 8 Joenkoski Helena Jokinen Jarkko koestaja, plm 9 Karjalainen Pasi metallimies 10 Karvinen Mika asentaja, tsv Hollola Kurjonen Jari cnc-koneenhoitaja, plm Heinola Laristo Pirjo elektroniikkatyöntekijä Räisänen Jukka-Pekka sähköasentaja, plm 21 Schroderus Marko hitsausoperaattori, plm Teperi Marjaana robottihitsaaja Vehmola Toni kylmälaitekokoonpanija, plm, Hollola Ventovuori Leo sähköasentaja, plm 24 Viitala Niko osanvalmistaja Nastola 25 Vainio Jyri hitsaaja 32 Wikman Lauri cnc-koneistaja, plm 33 Vuorela Jukka tarkastaja, plm 34 Ritsilä Esko varastomies Nastola Valonen Kalevi koneistaja, ao:n pj., plm Nastola Masalin Niko cnc-koneistaja, ao:n pj. Oitti Hämäläinen Antti työsuojeluvaltuutettu 45 Pakarinen Heikki käyttömies Slapö Bengt maalari Virtanen Veijo tehdasveturin kuljettaja, apj. pj. 48 Lappalainen Markku metallityöntekijä, ao:n pj. Orimattila Saarela Jarkko asentaja, plm 49 JALOMETALLI 2 Pykälistö Janne tuotantotyöntekijä, plm 22 Tulander Taisto raskaan kaluston asentaja, ao:n pj. Forssa Vaara Marko ajoneuvoasentaja Hyvinkää Vehmas Tenho mekaanikko, ao:n pj. Savander Tapani autopeltiseppä, ao:n pj Kuusela Timo ajoneuvoasentaja llindemarit.fi Metallisanomat

6 Patria palkkaa 50 asentajaa Ruotsin tilausta tekemään Työ pysyy Suomessa jos osaamisesta pidetään kiinni Patria amv-vaunujen valmistus pääsee taas kunnolla vauhtiin muutaman taantumavuoden jälkeen. Patrian Land Services Oy:n n tehtaalla on alkamassa Ruotsiin myydyn 113 amv-vaunun kokoonpano. Töitä riittää noin kahdeksi vuodeksi. Suhdanneherkäksi osoittautunut vaunubisnes on vaatinut Patrian henkilöstöltä venymiskykyä. Lomautusten ja irtisanomisten jälkeen tehtaalle haetaan taas uusia työntekijöitä. Haussa on 50 asentajaa määräaikaisiin ja vakinaisiin työsuhteisiin. Valitut saavat kuuden viikon koulutuksen. Tähän mennessä koulutuksessa on ollut jo 11 henkeä. Koulutukseen valittavien ikähaarukka on aika laaja. Haemme vanhempien, kokeneiden asentajien lisäksi nuoria, jotka voidaan kouluttaa näihin hommiin. Meillä on myös kiikarissa Tampereelta ryhmä asentajia, joilla on jo kokemusta ajoneuvopuolesta, Patrian Land Services Oy:n tuotannon pääluottamusmies Timo Kerkkonen kertoo. Kerkkonen toivoo, että ainakin osa Patrialta viime yt-kierroksella irtisanotuista saisi nyt uudelleen töitä. Vapaalla on hyviä ja osaavia työntekijöitä. Osa meiltä irtisanotuista on tosin jo työllistynyt muualle. Ydinosaamista siirtyy ulkomaille Patrian amv-vaunuja on Ruotsin lisäksi myyty Puolaan ja Kroatiaan ja Sloveniaan. Slovenian kauppa on keskeneräinen lahjusepäilyiden takia. Yhteistä kaupoille Ruotsia lukuun ottamatta on, että vaunut valmistetaan ostajamaassa. n tehtaalla on tehty vain muutama esisarjan vaunu. ssa on ollut ostajamaiden asentajia opiskelemassa vaunujen valmistamista. Timo Kerkkonen on huolissaan Patrian ydinosaamisen ja hiljaisen tiedon valumisesta ulkomaille. Pelko on, että meiltä voi jatkossa siirtyä laajemminkin valmistusta muihin maihin. Mutta ymmärrän että nyt kauppoja pitää tehdään mallilla, jossa valmistus on ostajamaassa. Muussa tapauksessa emme taitaisi kauppoja saada, Kerkkonen pohtii. Kerkkonen pitää nykytilanteessa tärkeänä jatkuvasti kehittää Patrian omaa osaamista. Tässä auttaa vaunutilausten räätälöinti ostajamaan toiveiden mukaan. Käytännössä amv-vaunuista vain kori on edes osin yhdenmukainen eri maiden mallien välillä. Alustasta alkaen vaunua räätälöidään tilaajan toiveiden mukaan. Patrialla tuotanto ja suunnittelu tekevät paljon yhteistyötä prototyyppien uusien ratkaisuiden kehittämisessä. Meidän on juostava kilpailijoita nopeammin, jos haluamme pitää valmistuksen Suomessa. Lahjuspuheet vaikuttavat Viime aikoina Patria on ollut julkisuudessa lähinnä vaunu- ja tykkikauppojen lahjuksiin liittyen. Kerkkonen myöntää, että ikävä julkisuus kalvaa työntekijöitäkin. Hän tosin muistuttaa, että lahjuksista epäillyt henkilöt eivät enää ole Patrian palveluksessa. Se positiivinen puoli totuutta on, että n tehdas toi vielä pari vuotta sitten rahan koko konserniin. Jotain on siis tehty oikeinkin. Nyt olemme tehneet taantuman takia pari vuotta nollatulosta, mutta Ruotsin kauppa tuo taas enemmän rahaa yhtiöön, Kerkkonen muistuttaa. Tekstilisäykset tasaavat prosentteja Kerkkonen on tyytyväinen, että Metallin lakko jäi alle viikon mittaiseksi. Siitäkin huolimatta, että kaikkia tavoitteita ei saatu. Liitto sai 2,4 prosentin palkankorotuksen. Tavoite oli neljä prosenttia. Tekstilisäyksissä onneksi tulee rahallista korvausta tavoiteltua pienemmäksi jääneeseen palkankorotukseen. Meillä työntekijöiden kannat menevät koko lailla puoliksi sopimuksen onnistumisesta. Kerkkonen ihmetteli sopimusneuvotteluissa työnantajapuolen hinkua lisätä paikallista sopimista työpaikoilla. Käytännössä työnantajien ajama malli ei Kerkkosen mielestä edes olisi ollut paikallista sopimista, vaan lähinnä konsernitason sanelua, johon olisi ollut tyytyminen paikallisissa yhtiöissä. Kenen kanssa henkilöstö tällaisessa tapauksessa paikallisesti neuvottelee, Kerkkonen ihmettelee. Juttu ja kuvat Heikki Sihto Maailma ei ole valmis Kuusakosken pääluottamusmies Hannu Kokki ja osaston luottamusmies Anttimatti Walther ovat tyytyväisiä Metallin raamisopimukselle. Kokki sanoo kentällä olleen paineita, jotka purkautuivat Metallin valtuuston äänestyksissä. Kuusakosken Myllyojan tehtaalla on työntekijöitä, jotka ovat olleet työssä tehtaan perustamisesta 40 vuotta sitten. Ja sitten on heitä, jotka ovat tulleet viime vuosina, kuten prosessinhoitajana työskentelevä Anttimatti Walther. Meneillään on kuudes vuosi Kuusakoskella. Mukaan on ehditty myös ammattiyhdistystoimintaan. Walther toimii työpaikalla osastonsa luottamusmiehenä ja ammattiosasto Heinolan Metalli 14 toimikunnassa. Monelle nuoremmalle työntekijälle, kuten Anttimatille, Metallin syksyinen lakko, kuusakoskelaisille lakonuhka, on uusi kokemus. Se tässä on opittu, että maailma ei ole valmis. Ilman järjestätymistä ja työtaisteluvalmiutta työehdot tulevat huononemaan. Monet asiat, vaikkapa lisät, ovat riippuvaisia työehtosopimuksesta, jos ne eivät ole lakisääteisiä, Walther muistuttaa. Peli työnantajan ja työntekijän välillä voi mennä kovaksi, mutta kokemusta on myös asioiden sopimisesta. Kuusakosken pääluottamusmies Hannu Kokki antaa työpaikkansa sopimuskulttuurista tunnustusta, joskin varovaista, työnantaja Kuusakoski Oy:n edustajille. Ainakin vielä asioista on voitu sopia. Edellisen finanssikriisin aikana meillä ei ollut irtisanomisia eikä edes lomautuksia. Lomia järjesteltiin ja työnantaja koulutti työntekijöitä. Sopimisen pitää olla aitoa, niin homman on mahdollista toimia, Kokki tuumii. Kuusakosken kaksikko näyttää vihreää valoa Metallin raamisopimuksen hyväksynnälle. Olen tyytyväinen, että sopu löytyi. Tarvittaessa olisimme olleet valmiina lakkoon, Walther sanoo. Metallin valtuuston äänestyksissä kentän paine purkautui, Kokki puolestaan tulkitsee. Walther muistuttaa että korotusten lisäksi työttömyysturvaan tuli parannusta. Juttu ja kuvat Jarkko Nissinen 6 Metallisanomat 2012

7 Mirja Raussi ITÄ MIELTÄ OLET NÄISTÄ ASIOISTA? 1) Raamisopimus (tupo) vai liittokohtainen? 2) Millä keinoin liittoon kuulumattomat saadaan järjestäytymään? 3) Mistä työuria pidennetään alusta, keskeltä vai lopusta ja millä keinoin? Jari Kurjonen 1) Raamisopimus oli tälle palkkaneuvottelukaudelle hyvä, sen mukana saimme tärkeitä työnteon jaksamisen laatuasioita sopimukseen, kuten esim. 3 päivän koulutustuki, yli 55-vuotiaiden työssä jaksamisen parantaminen sekä vuorotteluvapaajärjestelmän olemassa olon jatkuminen. Liittokohtaisen neuvottelun etuna ovat tietysti rahalliset korotustavoitteet mutta inflaatio ajan myötä nopeasti kuluttaa korotuksen pois. 2) Luottamusmiesten ammattitaito on paras lääke, omalla osaamisella voi näyttää miten liittoon kuuluvia autetaan ja tuetaan. Kyllä liitto alkaa kiinnostamaan avuttomiakin yksilöitä kun he huomaavat jäävänsä paitsioon. Uudet työntekijät kannattaa haastatella aina kun töihin tulevat. 3) On pyrittävä yhtenäiseen jatkuvaan työuraan. Ammattikoulusta mahdollisimman pian sorvin ääreen ja ammattitaitoa pidettävä yllä koulutuksilla työn ohessa. Työssä jaksamista ei pidä unohtaa vanhemmilla työntekijöillä, siten saamme parhaimman takuun työuralle eläkepäiviin saakka. Palkattomista työharjoitteluista olisi syytä luopua. Esko Ritsilä 1) Raamisopimus kyllä mutta pitää varmistaa jäsenten ostovoiman lisäys, toki liittokohtainenkaan ratkaisu, ei olisi paha aina välillä jolla saataisiin jäsenet rauhoitettu. 2) Pääluottamusmiesten on kieltäydyttävä totaalisesti hoitamasta liittoon kuulumattomien asioiden hoidosta. Ammattiosasto yhdessä aluetoimiston kanssa tehdä työpaikka kartotus ja sen pohjalta tehdä työpaikkakierros. 3) Nuoret heti koulutuksen jälkeen työhön. Työyhteisön hyvinvointia lisättävä jotta ei jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ainakaan sen takia. Lopusta voidaan jatkaa esim. osaaikaeläkkeellä ja laajalla työterveyshuollolla jolloin terveydenhuolto pelaa. Antti Hämäläinen 1) Raamisopimus, sillä tupoon ei taida olla mahdollisuutta. Tupo ja markka, siinä olisi oiva apu Suomen taloudelle ja kehitykselle vaikkakin se taitaa olla menneiden haikailua. 2) Kyllähän lakko oli jo hyvä herättelijä, mutta ensisijaisesti luottamusmiesten tulee vakuuttaa omilla toimillaan ja työllään liiton tarpeellisuus. Oppilasjäsenyys ei saisi katketa opiskelujen loputtua vaan jäsenyyden tulisi jatkua. Näin saataisiin suuri osa nuorista edes osittain sitoutettua liittoon. 3) Ei työuran jatkamisessa mitään ongelmaa ole, kunhan vain saamme työolot ja paikat siihen kuntoon, että työssä viihtyy ja jaksaa. Myös työuraan kohdistuvat kevennykset (esim. vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke) auttavat työurien pidentämiseen. Vajaatyökykyisten työllistäminen on Suomessa vielä lähes lapsen kengissä. Heissä hukataan valtavasti työ potentiaalia, joka voitaisiin ottaa käyttöön kohdentamalla heidän tukensa toisin. Esimerkiksi Ruotsissa vajaatyökykyisten työllisyysaste on lähes sama kuin yleinen työllisyysaste, emmehän toki halua Ruotsille hävitä! Jukka-Pekka Räisänen 1) Raamisopimus. 2) Kertomalla eduista joita on saavutettu ja siitä että iso joukon yhtenäisyys on joukkovoimaa isoissakin kysymyksissä. 3) Ehdottomasti alusta palkkaamalla nuoria työntekijöitä jo aikasemmin työelämään saadaan ammattitaitoa ja tietämystä siirrettyä vanhemmilta sukupolvilta nuorille. Jyri Vainio 1) Raamisopimuksella saatiin kyllä työttömyysturvaan parannuksia mutta kyllä TES asioista pitäisi päättää liittokohtaisesti. 2) Työpaikoilla pitää jäsenyyttä tarjota hanakammin ja liiton toiminnasta ja sen tärkeydestä pitää puhua enemmän jo kouluaikana. 3) Alusta esim. raskaissa töissä olevat ikääntyneet ihmiset käyttäisivät vuorotteluvapaata niin nuoret saisivat töitä ja ehkä vakituisenkin työn, työuran lopusta ylläpitämällä työntekijöiden työkykyä esim. työnantajan järjestämällä toiminnalla. Ari Pihlajamäki 1) Raamisopimus ajatellen maan kokonaistilannetta. Raami luo sopimuksille reunaehdot ja ottaa huomioon paremmin talouden kokonaisvaltaisen maksukyvyn. Vetää mukanaan toivottavasti matalapalkka-alojakin. Ei luo erialojen kilpailutilannetta! 2) Aktiivisella toiminnalla työmaalla, että pystyttään näyttämään toteen organisaation toimivuus (työhuonekunnat ja ammattiosastot). Erimielisyystilanteet työmaalla ajaa järjestäytymättömät henkilöt hakemaan jäsenyyttä, tämä vain huomiona ei keinona. Järjestäytyneiden jäsenten yhdenmukainen toiminta tavoitteiden eteen. 3) Työuraa pitäisi katsoa kokonaisuutena ei eri jaksoina. Työssäjaksaminen ja viihtyminen pitäisi olla työnantajan toiminnassa tärkeänä tekijänä. Terve ja hyväntuulinen työntekijä on varmasti yrityksille voimavara. Millä keinoin tämä voidaan saavuttaa? Esim. kannustavalla palkkausjärjestelmällä, hyvällä työterveyden hoidolla ja aktiivisella oikeudenmukaisella sopimuskulttuurilla. Sellaisella joka huomioi ihmisten eri ikään liittyvät tarpeet ja toiveet. Jarkko Saarela 1) Raamisopimus oli tähän talouden tilaa mielestäni hyvä ratkaisu. Sopimustyyppi pitää katsoa tilanteen mukaan. 2) Tiedottamista liittoon kuulumisen eduista pitäisi kertoa paremmin ja luottamusmiesten pitäisi olla aktiivisempia, sekä liiton pitäisi tiedottaa enemmän. 3) Mielestäni työuria ei pitäisi pidentää. Vaan palkata nuoria ja yrityksien pitäisi panostaa enemmän työhyvinvointiin. 1) Mielestäni tällä sopimuskierroksella saatiin raamisopimuksen avulla niin monta parannusta, että se kannatti hyväksyä (mm. lomakorvausten jaksotuksen poistuminen). Liittokohtaisilla sopimuksilla olisi ehkä mahdollista saada korkeammat yleiskorotukset, mutta teksteihin saattaa tulla heikennyksiä, ja monta kertaa näiden tekstikysymysten taakse on piilotettu enemmän rahaa kuin mitä yleiskorotus antaa. 2) Liittoa pitää tuoda esiin muutakin kuin työttömyyskassana, minä moni sitä laskee kun sanoo perusteluiksi liian kallis. Pitäisi mainostaa tehokkaammin koulutusmahdollisuuksia, vapaa-ajan toimintoja, oikeusapua sekä jäsenyyteen kuuluvia alennuksia ja matkavakuutusta. Liiton jäsenkortilla saa paljon enemmän kuin YTK:n vuosimaksulla.. 3) Mielestäni työuria pidennetään keskeltä. Huolehditaan ihmisten työhyvinvoinnista ja jaksamisesta jo siinä vaiheessa kun ollaan ns. parhaassa työiässä (n.28-50v). Jos ihmiset poltetaan loppuun työmäärällä, eikä huolehdita työergonomiasta, niin yhä useampi on jo ennen varsinaista eläkeikää sairaseläkkeellä. Joko fyysisten tai henkisten vaivojen vuoksi. Leo Ventovuori 1) Raamisopimus, koska näinä aikoina on saatava yleissitova sopimus. Suomi nousuun yhteisillä teoilla. 2) Liitolle selvästi näkyvämpi rooli sopimuksia tehtäessä. Liiton sopimat edellytykset kaikkien tietoon. esim Luottamusmiehen palvelut Ryhmä paine. 3) Ennalta ehkäisemällä ennenaikaisia sairauseläkkeelle jäämisiä. Parempi terveyden huolto. Nuorisotyöttömyyden poisto: valtio takaa kaikille valmistuneille jonkin työn. Keijo Peltola 1) Liittokohtaiset ratkaisut. 2) Sopimukset eivät koske liittoon kuulumattomia. 3) Vapaehtoisin menetelmin lopussa. M a r k k u L a p p a l a i n e n 1) Raamisopimus tällä kertaa paras ratkaisu Hyvän noususuhdanteen vallitessa voisi liittokohtaista kokeilla. 2) On kerrottava selvästi liittoon kuulumisen merkityksestä ja liiton saavuttamista parannuksista sopimusasioissa. Erilaisista jäseneduista pitää myös kertoa. 3) Jos työuria halutaan pidentää, niin joka tapauksessa pitää tarkoin selvittää jokaisen työntekijän työkyky ja muutoinkin terveydentila ennen kuin voidaan edes suunnitella työuran pidentämistä. Juhani Alasentie 1) Tässä tilanteessa raamisopimus oli ehkä parempi ratkaisu. 2) Pääluottamusmiesten( edunvalvojien) aktiivisella työllä. Pyrkiä saada nopeasti kontaktia uusiin työntekijöihin, mainostaa liiton etuja ja omaan ammattiosaton palveluja ja toimintaa. Varsinkin täytyisi pitää nuorista huolta. 3) Alusta. Nuorisotyöttömyys on saatava kuriin (onhan sanonta nuorissa on tulevaisuus). On satsattava ammattikoulutukseen. Metallisanomat

8 Mietteitä Liittokokouskaudelta Lähdettiin liikkeelle liittokokouspäätöksellä, että piirijärjestöt muutetaan aluejärjestöiksi ja vastaavasti piiritoimikunniksi. Näin on siis toimittu päättyvä liittokokouskausi. Niitä ajatuksia ja perusteluja miksi näin liittokokous silloin 2008 on päättänyt ei ole tiedossani. Kustannussäästöt tulee ensimmäisenä mieleen, mutta onko todellista säästöä syntynyt nähdään aikanaan. Entisistä piiritoimikunnista muodostui aluetoimikunnan jaostoja Pirkanmaalle omansa ja Hämeeseen omansa. Näiden jaostojen oli tarkoitus antaa tukea ja selkänojaa toimikuntaan ja valtuustoon valituille. Se tuki on ainakin Hämeen osalta jäänyt vähäiseksi. Heikosti toimivissa seuturyhmissä olevat ammattiosastot ovat liukuneet kauemmaksi päätöksenteosta. Tästä on hyvä parantaa ja ottaa opiksi jo seuraavalla liittokokouskaudella. Tärkeää olisi myös saada uusia toimijoita ammattiosastojen toimintaan, työt ovat kasaantuneet yksille ja samoille henkilöille, jaksamista tarvitaan. Nuorisotyöttömyys on vuodesta toiseen korkeissa lukemissa, eikä minkäänlaista helpotusta ole tiedossa. Työnantajaa ei juuri kiinnosta koulutetut nuoret, joilla on vielä ne työurat tekemättä. Herkästi otetaan esim. Puolasta ja Virosta tulevia työntekijöitä. Liiton mahdollisuudet nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ovat vähäiset. Nuorisotyöttömyyden poistaminen on kiinni valtiovallan ja työnantajan tahdosta. Jäsenhankinta on ollut viime vuonna liiton teemoista yksi tärkeimmistä. On meidän kaikkien etu, että työpaikoillamme kaikki työntekijät kuuluisivat metalliliittoon. Tätä tehtävää ei pidä jättää yksin luottamusmiehen tehtäväksi se kuuluu meille kaikille. On myös tärkeää että tarjotaan jäsenyyttä, eikä jäädä odottamaan josko sitä joku kysyy. Onhan se aika härskii ettei kuuluta liittoon ja ollaan silti noukkimassa sattumat sopasta, jotka liittoon kuuluvat ovat ansainneet. Työurien jatkaminen on ollut otsikoissa pidemmän aikaa. Isomman äänen työurista ja niiden jatkamisesta on pitänyt EK. Teknologiateollisuuden työnantajilta ei ole työurien pidentämisestä kommentteja kovasti irronnut. Työntekijät ovat oma-aloitteisesti jatkaneet työuriaan kukin kuntonsa ja kykynsä mukaan. Työurien jatkaminen toimii parhaiten vapaaehtoisesti ei pakottamalla. On kuulunut myös sellaisia kannanottoja, että eläkeikää nostettaisiin lakiteitse. Mielestäni työurien jatkaminen onnistuu parhaiten alkupäästä, että nuorille töitä. On yhteiskunnalle suuri menetys kun nuoret eivät työllisty. Perheiden perustaminen on hataralla pohjalla kun eletään työttömyysturvan ja pätkätöiden varassa. Liittokokousvaalit lähestyy, käytetään se meille annettu äänioikeus ja annetaan signaali mekin olemme olemassa. Äänestämällä vaikutat. Matti Lapiolahti puh.joht. Riihimäen Metallityöväen amm.os. 103 Pirjo haluaa tasaarvoisemman työelämän Teknowarella työskentelevä Pirjo Laristolla on selkeä syy ehdokkuudelleen Metallin vaaleissa. - Tasa-arvo. Haluan tasa-arvoisemman työelämän ja yhdessä voimme vaikuttaa asiaan. Paikpa, kuin paikka, niin tasa-arvo uhkaa jäädä toteutumatta. Työelämässä ja elämässä muutenkin on tärkeää, että kaikilla on samat pelisäännöt. Esimerkkejä tasa-arvon toteutumisesta tai toteutumatta jättämisestä löytyy meidän kaikkien arjesta. - Joku saa asiansa, vaikka loman, läpi helpommin kuin toinen ja se ei ole mielestäni oikein, jos pelisäännöt eivät ole samat kaikille. on tärkeää, että kaikilla on samat pelisäännöt Kun minut valittiin Metallityöväen Liiton liittotoimikuntaan edellisessä Liittokokouksessa, en suoraan sanoen ollut täysin perillä, mitä kaikkea tehtävä tuo tullessaan. Opiskeltavaa on riittänyt näihin päiviin asti. Liittotoimikunnan alkua varjostivat synkät pilvet. Vuoden 2008 lopulla alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi iski voimalla Suomeen ja varsinkin Metalliteollisuuteen. Yrityksissä käytiin YT-neuvotteluita lomautuksista ja irtisanomisista. Samalla kun työttömyys räjähti silmille, Metallin työttömyyskassa ruuhkaantui ja työttömyysturvan käsittelyajat pitenivät. Vasta vuoden 2009 lopulla asia korjaantui. Vuoden 2009 aikana käytiin liiton sisällä keskustelu teollisuusliittojen mahdollisesta yhteistyöstä. TEAM hankkeesta järjestettiin jäsenäänestys ja ylimääräinen liittokokouskin. Hanke kuitenkin kaatui vaikka enemmistö jäsenistä ja liittokokousedustajista oli asian takana. Liittotoimikunta päätti vuoden 2009 syksyllä myös merkittävistä muutoksista liiton toimisto-organisaatiossa. Henkilöstö asiat olivat ainakin alussa itselleni uutta ja outoa, mutta kuten liiton säännöissä sanotaan niin liittotoimikunta ottaa ja erottaa liiton työntekijät ja sopii työsuhteiden ehdoista ja tehtävistä. Työehtosopimus puolella liittotoimikuntakausi oli värikäs. Syvän taantuman puristuksessa palkkaratkaisuissa jouduttiin Pirjo lähti ehdolle, kun omantyöpaikan pääluottamusmies Satu Harmokivi ehdotti lupautuen samalla tukijoukkoihin. Pirjolla on aikaisempaa edunvalvontakokemusta Puutyöväenliiton toiminnasta työskennellessään Iskulla. Pirjon harrastus on ollut yli 10 vuotta juniorikiekko. Ensin pojan junnujoukkueen taustajoukoissa ja nyt Kiekkoreippaan naisjaostossa puheenjohtajana. Jos Pelicansin matsissa tulee arvan myyjä, niin Pirjo on organisoimassa kyseistä toimintaa. Myyntitulot menevät Kiekkoreippaan juniorityön hyväksi. Pirjon sydän sykki juniorityölle ja nyt hän Liittotoimikunta tyytymään varsin maltillisiin korotuksiin. Vuosien 2009 ja 2010 aikana neuvoteltiin 0,5% ja 1,5% suuruiset korotukset. Kun taantuma alkoi hieman helpottaa vuoden 2011 aikana, lähdimme uusin tavoittein neuvottelupöytään. Tilanne ajautui siihen että jouduimme irtisanomaan koko työehtosopimuksen. Keskustelu jatkui hyvinkin värikkäiden käänteiden jälkeen niin että Metallin Valtuusto hyväksyi sovintoehdotuksen, joka pohjautui ns. raamisopimukseen. Oltiin siis mukana liittokokouspäätöksen mukaisessa keskitetyssä (TUPO) ratkaisussa. Tähän pisteeseen oli tultu monien ylimääräisten liittotoimikunnan ja valtuuston kokousten jälkeen. Yhteistyötä tehtiin myös toimihenkilöliittojen kanssa ja ylityökielto sekä neljän (4) päivän työtaistelukin oli takana. Lakolla saatiin aikaan tukeva perälauta sopimukseen ja vuosia jatkunut osittainen sanelupolitiikka loppui paikallisissa palkkaratkaisuissa. Sopiminen paikallisesti on nyt mielestäni aidompaa ja tasavertaista. Edellisen liittokokouksen päätöksiä saatiin edistettyä viimeisellä TES ratkaisulla. Esimerkiksi keskitetty ratkaisu, lomakorvauksen jaksotuksen poistuminen, palkallinen isyysvapaa, luottamustehtävissä olevien työsuhdeturvan parantaminen jne. tulevat ainakin minulle ensin mieleen. Se että Metallin tavoitteena on senttimääräiset korotukset, ei mennyt eteenpäin. Tämä on pidettävä mielessä seuraavissa Ikä: 40 + Perhe: Kolme aikuista nuorta Harrastukset: Jääkiekon nuorisotoiminta Tasa-arvoisempaa työelämää tavoittelee Pirjo Laristo (edessä) Satu Harmokiven tuella. on valmis myös Metallin jäsenten asialle. Juttu ja kuvat Jarkko Nissinen TES neuvotteluissa. Valmistauduin tähän kirjoitukseen lukemalla edellisen liittokokouksen päätöksiä ja pöytäkirjoja. Kaikkia kokouksen päätöksiä ja esityksiä ei toki ole saatu vietyä eteenpäin, mutta tavoiteltavaa pitääkin jäädä tulevaisuuteen! Nyt valittavat 464 kokousedustajaa linjaavat liiton toimintaa seuraavana liittokokouskautena. Itse sain kunnian seurata ja vaikuttaa läheltä mihin tätä arvokasta jäsenten liikettä viedään. Toivon myös tuleville päättäjille voimia ja rohkeutta päätöksentekoon sekä toivon Metallin jäseniltä aktiivista osallistumista vaaleihin! Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot eli vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus. Näiden arvojen takana seison minäkin ja olen valmis myös jatkossakin toimimaan. 21. Liittokokousvaali terveisin toivottaa. Jarkko Jokinen Pääluottamusmies Kemppi Oy Metallin Liitto-toimikunnan jäsen 8 Metallisanomat 2012