LASTENSUOJELUN SEKÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN SUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENSUOJELUN SEKÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN SUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015"

Transkriptio

1 LASTENSUOJELUN SEKÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN SUUNNITELMA VUOSILLE Perusturvalautakunta Siiliset yhteistoiminta-alue Siilinjärven kunta Maaningan kunta Nilsiän kaupunki

2 1 SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI SOVITUT KEHITTÄMISHAASTEET JA TOIMENPITEET JOHDANTO LASTENSUOJELULAKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTAVAT TEKIJÄT... 7 SIILINJÄRVEN, MAANINGAN JA NILSIÄN ALUEELLA ENNALTA EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Äitiys- ja lastenneuvolat sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto osana oppilas- ja opiskelijahuoltoa Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Siilinjärvellä Varhaiskasvatus Maaningalla Varhaiskasvatus Nilsiässä Perhepäivähoito Erityispäivähoito Varhaiskasvatuksen palveluohjaaja Lasten kotihoidontuen kuntalisä Yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä Lapsiperheiden kotipalvelu Puheterapeutin palvelut Aluepsykologipalvelut Perheneuvolatyö Perusopetus Perusopetus Siilinjärvellä Esi- ja perusopetus Maaningalla Perusopetus Nilsiässä Nuori peruskoulun jälkeen Lukiokoulutus Siilinjärvellä ja Nilsiässä Terveyspalvelut Mielenterveyden tukeminen Vammaispalvelut Siiliset -peruspalvelukeskuksen muut palvelut Lapsen ja nuoren kohtaaminen aikuisten palveluissa Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana lastensuojelua Maahanmuuttajat Siiliset -kunnissa Lapsen ja nuoren elinympäristö Maankäyttö ja ympäristö Asuminen Ateriapalvelu Lapsen ja nuoren vapaa-aika Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Vapaa sivistystyö Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut... 40

3 Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet Lastensuojelun palvelujärjestelmä Lastensuojelun kiire- ja selvitystyö Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun perhetyö Sijais- ja jälkihuolto Lastensuojelun asiakasmäärät Lastensuojeluun varattavat voimavarat Lastensuojelun virka-ajan ulkopuoliset palvelut Ostopalveluna hankittava laitos- ja perhekotihoito Jälkihuoltopalvelut Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö YHTEISTYÖ EHKÄISEVÄSSÄ LASTENSUOJELUSSA SUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI LIITTEET Liite 1. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Siilinjärvellä, Maaningalla ja Nilsiässä Liite 2. Yhteenveto kuntalaisten kuulemistilaisuuksista syksyllä 2011

4 3 1 TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 alussa voimaan astunut lastensuojelulaki (417 / 2007) velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelusuunnitelman. Laki painottaa ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt koko maassa ja ongelmat kasaantuvat. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Masennus ja muut mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Huostaanotot, varsinkin kiireelliset sijoitukset, ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana kolminkertaistuneet koko maassa. Siiliset kunnissa on lastensuojelun asiakasmäärät kasvaneet viimeiset vuodet, mutta huostaanottojen määrä ei ole noussut, vaan asiakkuudet ovat lisääntyneet avohuollossa. Tilastokeskuksen 2009 mukaan oli kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17 vuotiaita Siilinjärvellä 1,5 % vastaavanikäisestä väestöstä, mikä on hivenen vähemmän kuin Pohjois-Savossa (1,7 %) mutta enemmän kuin koko maassa (1,2 % ). Vastaava luku oli Maaningalla 1,4 % ja Nilsiässä vain 0,6 %. Avohuollon asiakkaina olleiden määrät olivat vuonna 2010 Siilinjärvellä (10 %) ja Maaningalla (11,7 %) suuremmat kuin Pohjois-Savossa (8,4 %) ja koko maassa (6,5 %). Nilsiässä ainoastaan 5,7 %. Pohjois-Savossa on lähes 60 % huostaan otetuista lapsista ja nuorista perhehoidossa laitoshoidon sijaan. (Liite 1.) Alueen työttömyysaste on parempi kuin Pohjois-Savossa yleensä. Nuorisotyöttömyys on Siilinjärvellä samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa, 18,2 %, mutta suurempaa kuin koko maassa, jossa se on 13,8 %. Maaningalla nuorisotyöttömiä on huomattavasti enemmän, 20,9 %. Koulutuksen ulkopuolelle jää nuoria Siilinjärvellä ja Maaningalla vähemmän kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Nilsiässä osuus on sen sijaan keskimääräistä suurempi. Viime vuosien alueen elinkeinoelämärakenteen muutokset aiheuttavat asukkaille uudenlaisia sopeutumisen haasteita. Yksinhuoltajaperheitä on alueella ollut vähemmän kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Avioeroja on Siilisetalueella ollut aiemmin vähemmän kuin Pohjois-Savossa ja maassa keskimäärin, mutta vuonna 2010 ylittyivät Maaningalla erojen määrät reilusti. Ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman aikaisin sekä avohuollon palvelujen lisääminen ja kehittäminen ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti paras vaihtoehto. Siiliset kunnissa on perhelähtöiset toimintatavat todettu toimiviksi. Eri toimijoiden jalkautuminen koteihin on antanut paremmat valmiudet yhteistyöhön kotien kanssa ja puuttua mahdollisiin ongelmiin. Lastensuojelun perhelähtöisten avopalvelujen kehittäminen on parantanut valmiuksia puuttua ongelmiin entistä varhemmin. Avohoitopainotteisuutta on kuitenkin edelleen lisättävä. Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän strategiset tavoitteet ja kehittämishaasteet tuleville vuosille sisältävät paljon lasten- ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita, ja ne on kirjattu kehittämishaasteina ja - toimenpiteinä tähän suunnitelmaan. Tähän suunnitelmaan on lisäksi nostettu kolme lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeistä kehittämishaastetta ja toimenpidettä, jotka ovat yhdenmukaisia sekä strategisten tavoitteiden että kuntalaisten esittämien toiveiden kanssa.

5 4 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI SOVITUT KEHITTÄMISHAASTEET JA TOIMENPITEET 1. Kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen Tasapainoisen kasvun kannalta on tärkeää, että kasvuympäristö on yhteisöllinen ja lapsi ja nuori kokee olevansa aktiivinen osallinen yhteisössään. Kokemuksella yhteisöllisyydestä on todettu olevan ehkäisevä vaikutus tyttöjen mielenterveysongelmiin ja poikien rikostaipumuksiin. Käynnistetään vuoden 2011 alussa aloitetun Aloitekanava-palvelun (Savon nuorisotiedotus hanke) käytön hyödyntämismahdollisuudet lasten ja nuorten kuulemiseksi sekä matalan kynnyksen kuntalaisaloitteiden tekoon. Tarvittaessa kehitetään Webropol- järjestelmä lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä kuulemiseksi kattavasti ja systemaattisesti. Eri toimipisteissä laaditaan hankesuunnitelmat toimenpiteistä, miten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä saadaan lisättyä. 2. Vanhemmuuden tukeminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tärkeimmät turvaajat ja elämää varten kasvattajat ovat vanhemmat. Vanhemman on osattava olla aikuinen. Tukea vanhemmuuteen tarvitaan odotusaikana. Vanhemmuuden pohja luodaan kun lapsi on pieni. Vanhemmuuden vahvistamisen tarvetta on myös lapsen myöhemmällä iällä. Aloitetaan keväällä 2012 kampanjointi sen puolesta, että kasvatusvastuu on ensisijaisesti huoltajilla. Laaditaan hankesuunnitelma toimenpiteistä yhdessä eri hallinnon aloilla, myös erikseen ja eri toimipisteissä. Median merkitys asennekasvattajana on suuri, joten se huomioidaan suunnitelmissa. 3. Yhteistyön lisääminen Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän lähes jokainen hallintokunta kokee tarvetta yhteistyön lisäämiselle sekä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa että eri hallintokuntien kesken. Siiliset kuntien välisiä yhteistyömuotoja ei lähdetä tässä vaiheessa kehittämään mahdollisten tulevien uusien kuntaliitosten vuoksi. Yhteistyömenetelmiä kehitetään paikkakunnittain. Kaikki hallinnonalojen on oltava kehittämisessä mukana. Niidenkin, jotka eivät perinteisesti koe tekevänsä työtä lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tehdään hankesuunnitelmat, mitä, millaista ja miten yhteistyötä lisätään. Nilsiän koulutoimi jatkokehittää yhteistoimintamalleja ja syksyllä 2012 pilotoi jo hyviksi havaittuja toimintamenetelmiä. Tavoitteena on käynnistää vahvempaa eri hallinnonalojen ja yhdistysten / kolmannen sektorin ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä. Hyvät käytännöt levitetään muihin kuntiin.

6 5 3 JOHDANTO Vuoden 2008 alussa voimaan astunut lastensuojelulaki (417 / 2007) velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelusuunnitelman. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman tavoitteena on, että suunnitelma ohjaa päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä kunnissa entistä pitkäjänteisemmäksi ja tavoitteellisemmaksi. Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Lastensuojelulaki painottaa voimakkaasti ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman aikaisin on sekä inhimillisesti että taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Lastensuojelusuunnitelman tulee sisältää tiedot: lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista lastensuojelun tarpeesta, lastensuojeluun varattavista voimavaroista ja lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Siilinjärven ja Maaningan kuntien sekä Nilsiän kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty yhteistyössä isäntäkunta Siilinjärveen kuuluvassa kunnallisessa liikelaitoksessa (Siiliset) alkaen. Siilisetin neljä pääpalvelualuetta ovat Hoitopalvelut, Perhe- ja aikuispalvelut, Vanhuspalvelut ja Varhaiskasvatuspalvelut sekä lisäksi Hallinto-, talous- ja tukipalvelut. Siiliset palkkasi osaaikaisen suunnittelijan ajalle kokoamaan lastensuojelun ja hyvinvoinnin suunnitelman vuosille Kuntalaisia kuultiin syksyn aikana järjestetyissä neljässä kuntalaistilaisuudessa. Nilsiän kaupungin sekä Maaningan ja Siilinjärven kuntien ensimmäinen yhteinen palvelustrategia vuosille linjaa yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen suunnan. Palvelustrategian tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan kaikkien sektoreiden panosta ja laajamittaista yhteistyötä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon sekä järjestöjen välillä. Kuntalaisen hyvinvointi koostuu niin asumisympäristöstä, terveydestä, harrastuksista kuin mahdollisuuksista kehittää omia tietojaan ja taitojaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on selkeästi kuntalaisen hyvinvointia täydentävä rooli. Arvoperusta on kirjattu Nilsiän kaupungin sekä Maaningan ja Siilinjärven kuntien arvoihin ja kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen. Arvot, visio, missio ja toiminta-ajatus ohjaavat jokaisen organisaatiossa työskentelevän henkilön toimintaa.

7 6 4 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelu perustuu lapsen kansainvälisesti tunnustettuihin oikeuksiin, joita ovat oikeus suojeluun ja huolenpitoon, oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon kehitystasonsa mukaisesti. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (1 ). Vaikka lainkin mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, on lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin (2 ). Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, ja jos vanhemmat tai huoltajat eivät kykene huolehtimaan kasvatustehtävästään, on julkisen vallan velvollisuus puuttua tilanteeseen. Lastensuojelulla on lastensuojelulain mukaan kolme perustehtävää: 1) lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen 2) vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä 3) varsinainen lasten suojelutehtävä. Lastensuojelu määritellään kahteen osa-alueeseen: ehkäisevä lastensuojelu ja lastensuojelu (3 ). Ehkäisevää lastensuojelua ovat kaikki ne lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät toimet, palvelut ja erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevän lastensuojelun tehtävänä on edistää ja turvata lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta, havaita lapsen tai perheen erityisen tuen tarve riittävän varhaisessa vaiheessa ja ohjata lapsi tai perhe käyttämään erityispalveluja tai lastensuojelun palveluja. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on palveluilla, jotka vaikuttavat paljon lapsen ja nuoren kehitykseen vanhempien ohella, esim. äitiys- ja lastenneuvola sekä muu terveydenhuolto, päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut, opetustoimi, harrastustoiminta, nuorisotyö, kulttuuripalvelut sekä lähiympäristön ja yhteisöjen turvallisuus. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jota toteutetaan silloin, kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lain mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (7 ). Laissa todetaan myös (11 ), että kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Laki sisältää myös säännökset siitä, miten lasten ja perheiden tarvitsema kasvatuksellinen tuki sekä koulunkäyntiin liittyvä tuki tulee järjestää. Laissa myös edellytetään, että lapsen tuen ja suojelun tarve otetaan huomioon aikuisille suunnatuissa palveluissa. Velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus on säädetty entistä laajemmalle joukolle lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleviä (25 ). Myös ilmoituskynnys on entistä matalampi (Sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedote 10/2007).

8 7 5 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTAVAT TEKIJÄT SIILINJÄRVEN, MAANINGAN JA NILSIÄN ALUEELLA Vuoden 2011 alussa oli Siiliset kuntien alueella yhteensä yli asukasta. Siilinjärvellä asukkaita on n Vuoteen 2025 mennessä Siilinjärven kunnan oman ennusteen mukaan jatkuu väestönkasvu voimakkaana, n.11 %. Maaningalla asukkaita on 3870 ja Nilsiässä n Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestönkasvu Maaningalla on n. 5 % ja Nilsiässä asukasluku vähenee vajaa 3 %. Ennuste ei tee oikeutta Nilsiälle, jossa väestömäärä on lisääntynyt viime vuosina elinkeinoelämän kehittämisen myötä. Syntyvyys ei yhteistoiminta-alueen kunnissa suoraan ennusta alle kouluikäisten lasten määrää eikä päivähoidon tarvetta. Arvion mukaan päivähoitoikäisten määrä kasvaa tuntuvasti Siilinjärvellä, mutta Maaningalla ja Nilsiässä muutokset ovat vähäiset. Esim. esiopetuksen aloitti syksyllä 2011 Siilinjärvellä 291, Nilsiässä 75 ja Maaningalla 37 lasta, mutta väestöennusteen mukaan vastaavat esikoululaisten määrät olivat Siilinjärvellä 279, Nilsiässä 66 ja Maaningalla 44 lasta. Väestöennusteen mukaan vuonna 2013 Siilinjärvellä on päivähoitoa käyttäviä lapsia 30 lasta enemmän kuin vuonna 2011 ja vuonna 2014 vastaava luku on 55 lasta enemmän. Maaningalla ja Nilsiässä vastaavat luvut ovat 3-5 lasta enemmän verrattuna vuoteen Työikäisen väestön määrä vähenee Siilinjärvellä ja Maaningalla hieman ja Nilsiässä tuntuvasti. Väestörakenne alueella painottuu eläkeikäisiin. (Liite 1.) Alueen työttömyysaste on parempi kuin Pohjois-Savossa yleensä. Nuorisotyöttömyys on Siilinjärvellä samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa, 18,2 %, mutta suurempaa kuin koko maassa, jossa se on 13,8 %. Maaningalla nuorisotyöttömiä on huomattavasti enemmän, 20,9 %. Nilsiässä nuorisotyöttömyys on vähäisempää kuin koko maassa ja Pohjois-Savossa. Nuorille on vaikea kehittää työtä Pohjois-Savossa, mikä puolestaan ruokkii nuorten poismuuttoa Etelä-Suomeen. Koulutuksen ulkopuolelle jää nuoria Siilinjärvellä ja Maaningalla vähemmän kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Nilsiässä osuus on sen sijaan keskimääräistä suurempi. Elinkeinoelämän suhteen kunnat eroavat, sillä Maaninka ja Nilsiä ovat maatalousvaltaisia, Siilinjärvellä on teollisuutta ja Nilsiässä matkailua. Elinkeinoelämällä on vaikutusta palveluiden kysyntään. Teollisuus ja korkeampi koulutustaso vähentävät kansanterveyspalveluiden käyttöä, koska työntekijät käyttävät työterveyshuollon palveluita. Lisäksi korkeampi koulutus korreloi terveempiin elintapoihin. Toisaalta viime vuosien suhteellisen nopeat muutokset alueen elinkeinoelämärakenteessa aiheuttavat asukkaille uudenlaisia sopeutumisen haasteita. (Liite 1.) Yksinhuoltajaperheitä on alueella ollut vähemmän kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Avioeroja on Siiliset-alueella ollut aiemmin vähemmän kuin Pohjois-Savossa ja maassa keskimäärin, mutta vuonna 2010 ylittyivät Maaningalla erojen määrät reilusti. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on Maaningalla ja Nilsiässä enemmän kuin muualla maassa ja Pohjois-Savossa. (Liite 1.) Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt koko maassa ja ongelmat kasaantuvat. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Masennus ja muut mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Huostaanotot, varsinkin kiireelliset sijoitukset, ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana kolminkertaistuneet koko maassa. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin nähtävissä lievä aleneva trendi huostaanottojen kokonaismäärissä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010.) Tilastokeskuksen 2009 mukaan oli kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17 vuotiaita Siilinjärvellä 1,5 % vastaavanikäisestä väestöstä, mikä on hivenen vähemmän kuin Pohjois-Savossa (1,7 %) mutta enemmän kuin koko maassa (1,2 % ). Vastaava luku oli Maaningalla 1,4 % ja Nilsiässä vain 0,6 %. Avohuollon asiakkaina olleiden määrät olivat vuonna 2010 Siilinjärvellä (10 %) ja Maaningalla (11,7 %) suuremmat kuin Pohjois-Savossa (8,4 %) ja koko maassa (6,5 %). Nilsiässä ainoastaan 5,7 %. Pohjois-Savossa on lähes 60 % huostaan otetuista lapsista ja nuorista perhehoidossa laitoshoidon sijaan. (Liite 1.)

9 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti vuonna 2010 koulukyselyn Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin oppilaitoksissa yläasteen luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Siiliset -alueelta siihen osallistui Siilinjärven kunta ja Nilsiän kaupunki. Kyselyn avulla kerättiin tietoa kouluittain ja kunnittain oppilaiden elin- ja kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista, oppilas- ja opiskelijahuollosta, kiusaamisen muodoista, seksuaalisesta häirinnästä ja netin parissa vietetystä ajasta. Siilinjärvellä useat kouluoloihin liittyvät tekijät koettiin huonompina kuin Pohjois-Savossa ja koko aineistossa. Terveystottumukset ovat sen sijaan yleisesti ottaen muuta aineistoa ja Pohjois-Savoa parempia. Siilinjärvellä koulukuraattorin ja koulupsykologin sekä Nilsiässä koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Nilsiässä kouluolot koetaan paremmiksi kuin Pohjois-Savossa ja koko aineistossa, mutta viikoittaisesta niska- ja hartiakivuista kärsitään enemmän. Ylipainoa esiintyy 8. ja 9.luokkalaisilla pojilla huomattavasti enemmän verrattuna Pohjois-Savoon ja koko aineistoon. Siilinjärvellä tehtiin vuonna 2011 nuorten harrastuskysely, ja sen tulokset olivat positiiviset. Syksyn 2011 pidettiin lastensuojelusuunnitelmaa koskien kuntalaisten kuulemistilaisuuksia neljä kertaa. Kuulemistilaisuuksien yhteenveto on liitteessä 2. 8

10 9 6 ENNALTA EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Lastensuojelulain mukaan ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Lapsia ja nuoria kohdataan lukuisissa kunnan palveluissa, kuten päivähoidossa, kouluissa, vapaa-ajan toiminnoissa, terveydenhuollossa. Lapset ja nuoret tulevat myös suoraan tai välillisesti palvelujen piiriin vanhempiensa kautta; uudessa lastensuojelulaissa korostetaankin lapsen huomioon ottamista aikuisille suunnatuissa palveluissa. Lapset ovat aikuisia konkreettisemmin sidoksissa fyysiseen ympäristöönsä. Kasvuympäristön ulkoisilla ja toiminnallisilla puitteilla on suora vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Myös monilla yhteiskunnallisilla päätöksillä, kuten alkoholiveron muutoksilla, on vaikutuksia lapsiin ja nuoriin, vaikka niitä tehtäessä ei ensisijaisesti olisi heitä ajateltukaan (Taskinen Sirpa: lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Stakes, oppaita 65). Laadukkaat peruspalvelut ovat parasta ennalta ehkäisevää lasten suojelua. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ja avun normaalipalveluissa mahdollisimman varhain. Toisinaan lapsen tai perheen tarvitsema tuki apu voidaan toteuttaa normaalipalveluissa tehostetuin järjestelyin, toisinaan tarvitaan erityisiä tukitoimia. Lastensuojelun avohuoltoa toteutetaan ensisijaisesti tehostettujen peruspalvelujen avulla, toisaalta myös sijoitetun lapsen arki rakentuu useimmiten peruspalvelujen varaan. Hyvin toimivat lasten ja nuorten palvelut edistävät myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun onnistumista tehtävässään. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa kaikkien toimialojen työ, toisaalta heidän pahoinvointinsa heijastuu kaikkien kuntatoimijoiden arkeen. Hyvinvointia tukevien ratkaisujen, varhaisen tuen ja puuttumisen mahdollisuus ja velvollisuus on kaikilla lapsia, nuoria ja heidän perheitään kohtaavilla toimijoilla. On tärkeää, että eri toimijat tunnistavat oman vastuunsa ja roolinsa ehkäisevän lasten suojelun kentässä. Heillä tulee olla taitoja ja rohkeutta tarttua havaitsemiinsa hyvinvoinnin vajeisiin viiveettä ja ohjata lapsi tai nuori oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin. Käytettävissä olevista voimavaroista tulee muodostaa paras mahdollinen hyvinvointia tukeva kokonaisuus. Tämä edellyttää joustavaa työskentelyä myös rajapinnoissa. Kunnan kaikkien toimijoiden yhteisvastuullisuudella, varhaisella tuella ja puuttumiselle havaittuihin ongelmakohtiin pystytään vähentämään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Samalla tuetaan ja turvataan lasten ja - nuorten hyvää ja onnellista lapsuutta. Siiliset palvelurakenneuudistuksen myötä perustettiin Hyvinvointineuvola. Henkilöstöä on koulutettu varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen ja lapsilähtöisen kasvatuskumppanuuden menetelmiin. Kasvatuskumppanuus on varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja vanhempien välistä keskinäistä ja vastavuoroista vuorovaikutusta. Kasvatuskumppanuutta ohjaavat kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteet. Koulutuksen tavoitteena on lapsen kasvun kannattelu, vanhemmuuden vahvistaminen, perheiden osallistuminen ja toimiva kasvatusyhteistyö. Siiliset - kunnissa kasvatuskumppanuus toteutuu yhteisinä työkäytäntöinä päivähoidossa, neuvolassa ja lastensuojelussa. Myös ennaltaehkäisevää, moniammatillista ja tiimissä työskentelyä on kehitetty jo vuosien ajan. Hyvinvointi- ja terveydenedistämispalveluiden yksikkö antaa palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Yksikkö työskentelee lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja kasvun tukemisen periaatteella pyrkien poistamaan terveen kehityksen esteitä pitkäjänteisesti ja ennaltaehkäisevästi niin yksilön, perheen kuin yhteisön tasolla. Yksikkö sisältää seuraavat palvelut: äitiysneuvola ja perhesuunnittelu, lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhoito, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvonta, psykologipalvelut, lapsiperheiden sosiaalityö, puheterapia ja lapsioikeudelliset palvelut. Kehittämishaasteet ja -toimenpiteet: Tulosalueen toimintojen yhteensovittamista ja työkäytäntöjen yhtenäistämistä on tehty ja työskentely jatkuu edelleen. Tulosalueen sisällä sekä yli tulosaluerajojen on kehitetty moniammatillista työskentelyä, jossa pyritään yhdessä löytämään parhaiten asiakkaan tarpeisiin vastaavat palvelut ja sovitaan vastuista yksiköiden välillä. Palveluiden

11 10 sujuvoittamista ja etenkin palveluiden välisissä rajapinnoissa tapahtuvien palveluiden selkiyttämistä ja työnjaoista sopimista kehitetään edelleen. Ydinprosessien kuvaaminen ja päivittäminen yksiköissä on käynnistynyt ja jatkuu edelleen. Hyvinvointineuvolan toiminnan kehittämishaasteita ovat vanhemmuuden tukeminen ja nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolun kehittäminen. Kastehankkeen kautta kehitetään nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjua yhdessä muiden toimijoiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. 6.1 Äitiys- ja lastenneuvolat sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia edistämään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Valtioneuvoston asetus 338/2011 täsmentää terveydenhuoltolakia lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen, eli neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon osalta. Asetuksen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja kaventaa terveyseroja. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan vuonna Määräaikaisten terveystarkastusten järjestäminen tuli kuntia velvoittavaksi vuonna 2011 (338/2011). Asetuksen mukaan kuntien tulee laatia yhtenäinen toimintaohjelma lasten ja nuorten ehkäiseville terveyspalveluille. Toimintaohjelma tulee valmistella yhteistyössä sosiaalitoimen ja opetus / sivistystoimen kanssa. Tämä edesauttaa moniammatillisen toiminnan ja sujuvien palveluketjujen kehittämistä. Kuntien on järjestettävä määräaikaiset terveystarkastukset kaikille määrättyyn ikäryhmään tai vuosiluokkaan kuuluville. Osa terveystarkastuksista on järjestettävä laajoina, jolloin tarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat ja tarkastelun kohteena on koko perheen hyvinvointi. Sen lisäksi on huolehdittava erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden erityisen tuen tarpeen varhaisesta tunnistamisesta ja tarvittavan tuen järjestämisestä viivytyksettä. Asetus velvoittaa kuntia selvittämään myös määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien lasten ja nuorten poisjäännin syyn ja mahdollisen tuen tarpeen. Asetuksen säännösten ja tavoitteiden toteutuminen ei käytännössä ole mahdollista ilman, että neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset ovat valtakunnallisten suositusten mukaisia. Pelkkä määräaikaisten terveystarkastusten määrällinen toteuttaminen ei riitä, vaan huomiota on kiinnitettävä erityisesti tarkastusten sisältöön ja siihen, että niille on varattu aikaa riittävästi lasten, nuorten ja perheiden tilanteeseen ja mahdolliseen tuen tarpeeseen perehtymiseksi. Huomiota on myös kiinnitettävä henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi asianmukaisesti. Kunnan tulee järjestää myös Lastensuojelulain (417/2007) mukainen koulunkäynnin tukeminen. Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja - kuraattoripalvelut, jotka antavat kunnan esi- ja perusopetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämistä. Neuvolan tavoitteena on edistää ja ylläpitää lasta odottavien sekä alle kouluikäisten lasten perheiden terveyttä ja hyvinvointia puuttumalla kasvun ja kehityksen pulmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin sekä inhimilliset että yhteiskunnalliset kustannukset voidaan minimoida. Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata ja edistää odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Pyrkimyksenä on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy, häiriöiden varhainen toteaminen ja tarvittaessa odottavan äidin hoitoon ohjaaminen sekä perheen tukeminen. Lastenneuvolan tavoitteena on alle kouluikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tunnistamalla ja puuttumalla mahdollisiin kasvun ja kehityksen häiriöihin tai perheen pulmatilanteisiin mahdollisimman varhain.

12 11 Asetuksen mukaiset määräaikaiset yksilölliset terveystarkastukset ovat työn pohjana, ja niiden pohjalta suunnitellaan terveysneuvonta, joka muodostaa odottavien äitien, lasten, nuorten ja perheiden kannalta yhtenäisen ja saumattomasti jatkuvan kokonaisuuden. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamina tarkastuksina tai laajoina terveystarkastuksina. Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat, tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa, lapsen tai nuoren terveyden lisäksi myös koko perheen hyvinvointia. Lasta odottavan perheen laajalla terveystarkastuksella tarkoitetaan äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi perheen hyvinvoinnin selvittämistä haastatteluilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeessa kehitetään psykososiaalista tukea ensimmäisen lapsensa saaneille perheille. Ensimmäinen ryhmä on käynnistynyt ja jatkossa toimintamallia laajennetaan kouluttamalla lisää ohjaajia. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon päämääränä on tukea ja edistää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä kotien ja koulun henkilökunnan kanssa sekä toimia oppilashuollollisessa yhteistyössä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseksi. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat ensisijaisesti terveydenhoitaja ja lääkäri. Oppilaat kutsutaan ohjelman mukaisiin määräaikaistarkastuksiin. Terveydenhoitajat toimivat kouluilla tiettyinä viikonpäivinä, jolloin oppilaat voivat myös itse hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle. Koulukohtaiset vastaanottoajat ovat koulujen tiedotteissa. Opiskelijoiden terveydenhuoltoon sisältyvät oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämät lain mukaiset terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Lisäksi oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi tutkitaan kouluyhteisön ja opiskeluympäristön työolot joka kolmas vuosi yhteistyössä koulun tai oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittavien muiden asiantuntijoiden kanssa. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan ja tulla keskustelemaan tai mukaan lapsensa terveystarkastuksiin. Vanhemmat kutsutaan 2. ja 6. luokkien oppilaiden lääkärintarkastuksiin. Erityisseurantaa tarvitsevilla oppilailla on terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset joka vuosi. Alueella on runsaasti lapsia ja lapsiperheitä sekä runsasta muuttoliikettä. Perheiden luontainen sosiaalinen verkosto voi olla heikko tai puuttua kokonaan. Osa vanhemmista on monella tapaa kuormittuneita, perheessä voi olla sekä aineellista että henkistä pahoinvointia, muuttuvia ihmissuhteita, psyykkistä ja fyysistä sairautta tai muita tekijöitä jotka estävät vanhempia näkemään lapsen tarpeita. Kehittämishaasteet ja -toimenpiteet: Neuvolatyössä sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhoidossa terveyttä edistävien perustehtävien rinnalle on noussut tarve edistää perheen psykososiaalista hyvinvointia ja vanhemmuuden tukemisesta on tullut yksi terveydenedistämisen keskeisimmistä tehtävistä Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto osana oppilas- ja opiskelijahuoltoa Hyvinvointineuvolassa toteutettava oppilashuolto jakautuu kahteen osa-alueeseen: Ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palvelukokonaisuus, joka koostuu oppilashuollon varhaisen tuen toiminnoista, kuten oppilashuoltoryhmät, koulun henkilökunnan konsultointi ja osallistuminen koulun muuhun oppilashuollolliseen toimintaan. Palvelun tuote on varhaisen tuen palvelukokonaisuus, johon käytettävien resurssien perusteena ovat koulukohtaiset oppilashuollon suunnitelmat, joissa määritellään oppilashuoltoryhmien kokoontumiset ja hyvinvointineuvolan työntekijöiden osallistuminen niihin, sekä keskimääräinen arvio muuhun varhaisen tuen muotoihin käytettävästä ajasta. Hyvinvointineuvolan aluepsykologi ja perheneuvolan sosiaalityöntekijä osallistuvat vain Maaningan ja Nilsiän peruskoulun oppilashuollon työryhmiin ja oppilashuoltotyöhön perusopetustason kouluissa. Aluepsykologit toimivat Siilinjärven ja Maaningan kouluissa. Nilsiässä aluepsykologin työ sisältyy perheneuvolan psykologin työhön. Maaningan kouluihin hyvinvointineuvolan sosiaalityöntekijä

13 12 on antanut työpanoksensa koulukuraattoripalveluna osallistumalla satunnaisesti ainoastaan oppilashuoltotyöryhmään ja antamaan konsultatiivista palvelua. Kaikille kouluille edes tähän ei ole resurssia riittänyt. Maaninkajärven ala- ja yläkouluissa oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat kuukausittain. Muissa Maaningan kouluissa niitä on muutaman kerran lukuvuodessa. Siilinjärven koulutoimen palveluksessa on kolme oppilashuollon ohjaajaa, jotka antavat koulukuraattoripalvelun kaikkiin perusopetusta tarjoaviin kouluihin Siilinjärvellä. Asiakaskohtainen työ, jota ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset ja asiakasvastaanotto sekä psykologin ja sosiaalityöntekijän toteuttamat yksilö- ja perhekohtaiset palvelut (psykologin tutkimukset, terapia, kasvatus- ja perheneuvonta). Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän alueella on neljä neuvolan toimipistettä, joissa työskentelee yhteensä 11 terveydenhoitajaa sekä 20 eri kouluyhteisöä, joissa työskentelee 8 terveydenhoitajaa. Tällä hetkellä on asetuksen mukaisesta henkilöstöresurssista kahden terveydenhoitajan henkilötyövuoden vajaus (yhden vajaus lastenneuvolasta, 0,5 vajaus äitiysneuvolasta ja 0,5 vajaus opiskeluterveydenhuollosta). Työtilojen riittämättömyys aiheuttaa lisäksi omat paineensa. Kehittämishaasteet ja toimenpiteet: Oppilashuollon palvelut tasapuolisesti kaikille alueille. 6.2 Varhaiskasvatus Siiliset -yhteistoiminta-alueen varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoito, esiopetus, avoin päiväkoti, leikkitoiminta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki mahdollisine kuntalisineen sekä yksityisen päivähoidon valvonta. Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on tarjota perheille laadukkaat, lapsen tarpeista lähtevät riittävät palvelut, joissa kasvu- ja oppimisympäristö tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perheiden kanssa työskennellään kasvatuskumppaneina säilyttämällä ensisijainen kasvatusvastuu vanhemmilla. Lapsilähtöisyys, yhteisvastuullisuus, välittäminen ja muuntautumiskykyisyys ovat jokapäiväisen toiminnan tärkeimpiä arvoja. Ehkäisevää lasten suojelua toteutetaan varhaiskasvatuksen piirissä tuen tarpeen eri vaiheissa. Henkilöstöä on koulutettu kasvatuskumppanuuteen ja päivähoitoon on otettu käyttöön uusia työkäytäntöjä, kuten portaittain tapahtuva päivähoidon aloitus, varhainen puuttuminen ja auttamisprosessi. Päivähoidon henkilöstö käy aina tapaamassa uuden palvelun piiriin tulevan perheen näiden kotona. Siiliset -kuntien henkilökunnan ja lasten huoltajien käytössä on vuorovaikutteinen atk-sovellus MuksuNet, jonka tarkoituksena on vahvistaa vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välistä kasvatuskumppanuutta. Sen tavoitteena on vahvistaa perheiden ja päivähoidon välistä kasvatuskumppanuutta, parantaa perheiden valmistautumista yhteisiin keskusteluihin, lisätä perheiden vaikutusmahdollisuuksia lapsen kehityksen ja kasvatuksen suunnittelussa, tehdä päivähoidon kasvatustyö näkyväksi, auttaa lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja turvata lapsen hoito- ja kasvatusjatkumo lapsen vaihtaessa hoitopaikkaa Varhaiskasvatus Siilinjärvellä Päiväkodit, joita on tällä hetkellä 12, tarjoavat koko- ja osapäivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. Kunnan järjestämään maksuttomaan esiopetukseen lapsella on oikeus vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Siilinjärvellä on myös yksi vuorohoitoa ja kaksi pidennettyä aukioloaikaa tarjoavaa päiväkotia. Lisäksi tarjotaan erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille päivähoitoa erityisryhmissä. Yhdessä päiväkodissa on lisäksi Montessori-painotteista opetusta. Siilinjärvi ostaa vuonna 2012 ryhmäperhepäivähoito Pikku-Pirpanat Oy:ltä Vuorelasta 11 hoitopaikkaa sekä kah-

14 13 delle huostaan otetulla lapselle hoitopaikat Kuopiosta ja yhdelle huostaan otetulle lapselle hoitopaikan Keiteleeltä. Maaningan kunnan sivistystoimelta ostetaan esiopetuspalvelut Pulkonkosken ja Tuovilanlahden esiopetuslapsille. Yksityinen päiväkoti Touhula aloitti Siilinjärven keskustaajamassa. Perheet hakeutuvat päiväkotiin palvelusetelillä. Perheiden maksama hoitomaksu on samansuuruinen kuin kunnallisessa päivähoidossa. Avoin päiväkoti Anselmi avattiin , ja se on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille vanhempineen ja perheineen sekä kunnan perhepäivähoitajille lapsineen. Avoin päiväkoti on aikuisten ja lasten yhteinen kohtaamispaikka, joka antaa uusia mahdollisuuksia luoda sosiaalisia suhteita ja vaihtaa kuulumisia arjesta, lasten kehittymisestä ja kasvatuksesta sekä vanhemmuuden mukana tuomista haasteista. Avoin päiväkotitoiminta on maksutonta eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Leikkitoimintaa järjestetään Siilinjärvellä myös Muksumökissä, joka on avoinna keskiviikkoisin ja perjantaisin, ja sinne ilmoittaudutaan etukäteen. Osallistumisesta peritään pieni päivämaksu ja huoltaja voi halutessaan jättää lapsen Muksumökkiin toiminnan ajaksi Varhaiskasvatus Maaningalla Maaningalla toimii yksi päiväkoti kirkonkylän keskustassa sekä päiväkodin esiopetusryhmä Maaninkajärven koulun pihapiirissä olevassa rakennuksessa ja toinen esiopetusryhmä Käärmelahden koululla. Maaningan kunnan sivistystoimelta ostetaan esiopetuspalvelut Pulkonkosken ja Tuovilanlahden esiopetuslapsille. Maaningalla ei ole avoimen päiväkodin toimintaa eikä leikkitoimintaa Varhaiskasvatus Nilsiässä Nilsiässä toimii 3 päiväkotia, kaksi kaupungin keskustaajamassa ja yksi Pajulahdessa alakoulun kanssa samassa rakennuksessa. Perheiden tarvitsema vuorohoito tarjotaan väliaikaisissa vuokratiloissa toimivassa Sinisepon päiväkodissa. Esiopetus järjestetään Sinisepon ja Pajulahden päiväkodeissa sekä Palonurmen ryhmäperhepäiväkodissa, jossa esiopetuksesta vastaa lastentarhanopettaja. Avoimen päiväkodin toimintaa ja leikkitoimintaa ei Nilsiässä ole. Koillis-Savon kunnat (Nilsiä, Juankoski, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi) ovat Opetusministeriön rahoittaman Kelpo-hankkeen ja Reilusti rinnakkain -hankkeen tiimoilta suunnitelleet yhteistä lapsiperheiden palvelupolkua. Nilsiän palvelupolussa kuvataan lapsen polku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen läpi päivähoidon, koulun, terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden tarjoamista palveluista ja toiminnoista käsin. Tarkoitus on samaan yhteyteen koota yhteystiedot myös lapsille tarjolla olevista kerho- ja vapaa-ajan toiminnoista. Ajatus on, että perheet löytävät samasta kohteesta lapselle (ja perheelle) tarjottavat palvelut ikävuosittain kuvattuna. Tavoitteena on myös tehdä läpinäkyväksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, terveydenhoidon ja sosiaalitoimen toimintatapoja Perhepäivähoito Siiliset yhteistoiminta-alueen perhepäivähoito on jakautunut viiteen perhepäivähoidon ohjaajan vastuualueeseen sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito on yleisin perhepäivähoidon muodoista. Kolmiperhepäivähoitoryhmiä on joitakin ja ryhmäperhepäivähoitokoteja on Maaningalla ja Siilinjärvellä yksi ja Nilsiässä kolme. Lisäksi on joitakin yksityisiä perhepäivähoitajia. Pienryhmä antaa mahdollisuuden lasten yksilölliseen huomioimiseen ja kiinteään yhteistyöhön vanhempien kanssa. Perhepäivähoitajat ovat työsuhteessa kuntaan ja ovat suorittaneet joko perhepäivähoitajakurssin tai -ammattitutkinnon tai muun hoito- ja kasvatusalan tutkinnon. Ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvalla lisäkoulutuksella. Lasten yö- ilta ja viikonloppuhoito järjestetään päiväkoti Pikkusiilissä Vuorelassa sekä Sinisepon päiväkodissa Nilsiässä. Perhepäivähoitajan tehtäviä on Siilinjärvellä 85, Maaningalla 22 ja Nilsiässä 18.

15 Erityispäivähoito Erityispäivähoitoa annetaan keskitetysti päiväkotien erityisryhmissä sekä tavallisiin ryhmiin integroituna tai perhepäivähoidossa. Varhaiserityisopetuksen piiriin kuuluvat ne lapset, joilla kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet. Varhaiserityiskasvatuksessa varhaiskasvatukseen integroidaan erityispedagogiikan asiantuntemusta. Lapsen varhaiskasvatusta yksilöllistetään niin, että tavoitteet ja menetelmät tukevat erityisesti hänen kehitystään. Tuki on usein hyvin lähellä yleisiä varhaiskasvatuksen menetelmiä ja tavoitteita, eikä erityisyyttä pidetä arkitoiminnassa esillä. Erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta tulee olla lääkärin tai muun asiantuntijan antama lausunto. Lisäksi erityisopetusta päivähoidossa saavat ne lapset, joilla on pidennetty oppivelvollisuus. Jos perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa, voidaan oppivelvollisuutta pidentää 11 vuoteen Varhaiskasvatuksen palveluohjaaja Siiliset -yhteistoiminta-alueelle on palkattu varhaiskasvatuksen palveluohjaaja, jonka tehtävänä on antaa vanhemmille tietoa kaikista alueella järjestettävistä varhaiskasvatuspalveluista. Palveluohjaaja pohtii yhdessä perheen kanssa millainen varhaiskasvatuspalvelu olisi juuri sillä hetkellä lapsen ja perheen tarpeiden mukainen. Lisätietoja löytyy laaditusta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluoppaasta Lasten kotihoidontuen kuntalisä Siilinjärven kunnanvaltuusto hyväksyi käyttöönotettavaksi lasten kotihoidontuen kuntalisän alkaen. Kuntalisää sai lokakuun 2011 loppuun mennessä yhteensä 270 perhettä, joissa hoidettiin 472 lasta. Kuntalisä vapautti 25 päivähoitopaikkaa. Kuntalisä ei ole ollut käytössä Maaningan kunnassa tai Nilsiän kaupungissa. Palvelujen monipuolistamiseksi ja ruuhkahuippujen tasaamiseksi on otettu käyttöön myös päivähoidon palveluseteli, jonka turvin perheet voivat hakeutua hoitoon mm Siilinjärvellä aloittaneeseen, yksityiseen 72 paikkaiseen päiväkoti Touhulaan. Kuntalisä myönnetään hakemusta seuraavan kuukauden alusta siilinjärveläiselle perheelle, joka ei saa yksityisen hoidon tukea tai jossa on alle 2-vuotias lapsi ja jonka alle kouluikäisistä lapsista kukaan ei ole kunnan järjestämän päivähoidon piirissä (perheen esiopetusikäisen lapsen osallistuminen maksuttomaan esiopetukseen ei estä kuntalisän maksamista ja mikäli lapsella on asiantuntijalausunnon perusteella kuntoutuksellinen päivähoidon tarve, oikeus kuntalisään päätetään tapauskohtaisesti). Lisää ei makseta 3 kuukautta lyhyemmältä ajalta eikä takautuvasti. Kuntalisää ei makseta, jos perheen vanhempi saa työttömyyskorvausta, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, sairauspäivärahaa tai eläkettä. Oikeus tukeen päättyy sen kuukauden lopussa, jolloin perheen nuorin lapsi täyttää kaksi vuotta. Kuntalisän suuruus on 200 /kk ensimmäisestä alle 2- vuotiaasta lapsesta ja 30 /kk suuruinen sisaruslisä, joka maksetaan kustakin muusta alle esiopetusikäisestä sisaruksesta. Kuntalisästä tiedotetaan, haetaan ja maksetaan kunnan kautta. Kuntalisä maksetaan perheen nimeämälle henkilölle ja on hänelle verollista tuloa. Kotihoidon kuntalisän jatkumisesta on päätetty (Siilinjärven kh , Siilinjärven kv ) Yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä Yksityisen kotihoidon tuki on kuntien rahoittama ja KELAn maksama tuki perheelle, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Tuki makse-

16 15 taan suoraan palvelun tuottajalle. Kunnat voivat maksaa lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää, joka on tällä hetkellä käytössä ainoastaan Siilinjärvellä. Kehittämishaasteet ja -toimenpiteet: Päivähoidon palvelutarpeen lisääntymiseen vastataan järjestämällä valinnanvapaisia palveluita ja mahdollisuuksia, kuten lasten kotihoidon kuntalisä ja päivähoidon palveluseteli oman palvelutoiminnan tueksi. Varhaiskasvatuspalveluissa ollaan entistä enemmän luomassa kevyempiä palveluvalikoimia kokopäivähoidon tarpeen vähentämiseksi. Avoin päiväkotitoiminta ja leikkitoiminta ovat käyttäjien suosiossa olevia palveluita, joita tullaan laajentamaan. Perhepäivähoidon kehittämistä jatketaan. Palvelujen monipuolistaminen näkyy Siilisetalueella palvelusetelitoiminnan lisääntymisenä. Maksuttoman esiopetuskuljetuksen kilometrimäärä yhdenmukaistetaan lain mukaiseksi 5 kilometriksi koko yhteistoiminta-alueella. Lomakaudella ( ) vanhemmille tarjotaan maksuvapautusta, mikäli he järjestävät itse lapsensa hoidon yhtäjaksoisesti vähintään 42 kalenteripäivän ajan. Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan juhannuksesta heinäkuun loppuun keskitetysti ja pääsääntöisesti vain vanhempien työssäkäynnin perusteella. Näillä järjestelyillä pyritään turvamaan lapsille loma. Yhteistyötä tehdään sovituin toimintatavoin ja vanhempien suostumuksella eri yhteistyötahojen kanssa mm. seurakunnan kanssa (päiväkerhot ja avoimet kerhot, juhlapyhien vietto), lastenneuvolan kanssa (lapsen kasvun ja kehityksen seuranta), lastensuojelun kanssa (avohuollon tukitoimena päivähoitoon sijoittuvat lapset). 6.3 Lapsiperheiden kotipalvelu Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava mm. kotipalvelun järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 20 : mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Sosiaalihuoltolain 211 : mukaan kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 :ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Annettava lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (20 ) mukaista toimintaa. Se on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista apua, jota tarjotaan pääsääntöisesti alle kouluikäisten lasten perheille. Kotipalvelu on ongelmia ennaltaehkäisevää ja perhettä tukevaa työtä. Kotipalvelun tarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton tai yhteistyötahon ilmaiseman huolen perusteella. Kotipalvelun tarvetta (akuutti, tilapäinen, pitkäkestoinen) arvioitaessa otetaan huomioon avun tarpeen kiireellisyys, perheen kokonaistilanne sekä mahdollisuus saada muuta apua tai palvelua. Asiakkaan luvalla tehdään tarvittaessa yhteistyötä muiden toimijoiden (neuvola, päivähoito, lastensuojelu) kanssa. Kotipalvelusta peritään asiakkaan bruttotulojen, perheen koon ja palvelun määrän mukaan määräytyvä kuukausimaksu tai käynnin pituuden mukaan määräytyvä käyntimaksu. Lapsiperheiden kotipalvelussa työskentelee neljä kokoaikaista lähihoitajaa/kodinhoitajaa ja lisäksi työskentelee päivän viikossa yksi vanhuspalvelujen kotihoidon lähihoitaja/kodinhoitaja. Kotipalvelua annetaan myös ostopalveluna, kun oma henkilökunta ei ole käytettävissä. Palvelua on ostettu Kotisairaanhoito- ja kotipalvelu Helmi Ky:ltä sekä Sairaanhoito- ja kotipalvelu OivaHoivalta. 6.4 Puheterapeutin palvelut Puheterapia on lääkinnällistä ja terapeuttista kielen, puheen ja äänen häiriöiden tutkimista, hoitoa ja kuntoutusta. Puheterapeutin tehtäviin kuuluu myös kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy tiedon jakamisen, ohjauksen ja kouluttamisen kautta.

17 Aluepsykologipalvelut Aluepsykologi arvioi kokonaisvaltaisesti neuvola- ja kouluikäisen (0-17 v.) lapsen kehitystä yhteistyössä vanhempien, päiväkotien ja koulujen kanssa. Psykologi antaa ohjausta, neuvontaa, lyhyitä tukijaksoja sekä suosittaa tarvittaessa tarkempia tutkimuksia ja tukitoimia. Yleisimmin psykologille voi ohjautua lastenneuvolasta, koulun oppilashuollosta ja päivähoidosta. Myös vanhemmat voivat ottaa suoraan yhteyttä. Sairaanhoitopiiri hoitaa pääosin lasten psykiatrian palvelut. Nuorten psykiatrian palvelut tuottaa erikoissairaanhoito. 6.6 Perheneuvolatyö Perheneuvolatyö on lakisääteisten tehtäviensä ja määritelmiensä mukaisesti sekä ehkäisevää lastensuojelutyötä että lastensuojelun avohuoltoa tukevaa toimintaa. Perheneuvola palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perhe-elämän ja parisuhteen vaikeuksissa. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Neuvolaan voi ottaa yhteyttä kun esim. kotona huolestuttaa lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvät asiat, lapsen käyttäytymiseen tai tunne-elämään liittyvät oireet, lasta / perhettä kohdannut vaikea tapahtuma, perheen ihmissuhteisiin liittyvät pulmat tai kun perheessä harkitaan avioeroa tai perhe tarvitsee apua erosta selviämiseen. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat psykologi, sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri. Myös lastenpsykiatrin palvelut ovat osana perheneuvontaa ja neuvola vastaa lääkärin johdolla lasten mielenterveyspalveluiden järjestämisestä. Lapsiperheiden sosiaalityön tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Se sisältää mm. seuraavat lapsiperheille suunnatut sosiaalityön palvelut: perheneuvonta ja perheasiain sovittelu. Lapsioikeudellisia palveluita ovat lapsen isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, sekä Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 :n mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimille. 6.7 Perusopetus Perusopetus Siilinjärvellä Siilinjärven kunnassa perusopetusta annetaan 10 peruskoulussa. Alakouluissa on yhteensä noin 1800 oppilasta ja koot vaihtelevat 40 oppilaan kyläkoulusta kirkonkylän 550 oppilaan kouluun. Yläkouluista Ahmon koulu sijaitsee Siilinjärven keskustassa ja on kooltaan 600 oppilaan koulu. Suininlahden koulu sijaitsee Toivalassa ja oppilaita siellä on hieman yli 300. Yksilöllistä perusopetusta kehitysvammaisille tai muutoin kehityksessään laaja-alaisesti viivästyneille oppilaille annetaan Siilinlahden koulun S-luokissa vuosiluokilla 0-9. Siilinjärvellä on ETU-luokka. ETU-luokan opetus on pienryhmäopetusta, joka tapahtuu HOJKS:n tai HOPPI:n mukaan sekä yksilö- ja pienryhmäopetuksena. Toimintansa luokka aloitti ETU-luokka tarjoaa lyhytaikaista ja monipuolista tukea tilanteessa, jossa koulun tukitoimet ovat riittämättömiä. ETU-luokka ei kuitenkaan korvaa sairaalakoulua. Aiemmin aloitetut hoitosuhteet jatkuvat normaalisti ja yhteistyössä ETUluokan kanssa. Luokka on tarkoitettu Siilinjärven kunnan luokan oppilaille. Luokassa on enimmillään viisi oppilasta ja siellä opiskellaan maksimissaan kuusi kuukautta. Luokka sijaitsee Siilinjärven pääkirjaston alakerrassa, osoitteessa Kasurilantie 7. Perusopetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koululla on aktiivi-

18 17 nen rooli kodin ja koulun yhteistyön rakentamisessa sekä vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Koululla tulee olla yhdessä sovitut selkeät rakenteet yhteistyön toteuttamiseen ja niiden tulee olla koko henkilöstön tiedossa. Oppilas on kodin ja koulun yhteistyön tärkein osapuoli. Yhteistyötä ei tule tehdä lasten ja nuorten ohi heitä kuulematta. Lapsen ja nuoren tulee saada osallistua häntä itseään koskevien asioiden käsittelyyn lapsen ikätaso ja edellytykset huomioon ottaen. Siilinjärven perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman hyväksyy koululautakunta. Koulut voivat täydentää halutessaan opetussuunnitelmaa koulukohtaisilla osioilla. Koulun omat täydennykset ja opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman hyväksyy koulun johtokunta. Kuntakohtaisen opetussuunnitelman yleinen osa vuosiluokille 1-9 antaa tarkat ja selkeät ohjeet, miten kouluissa toimitaan, mm. oppimisen ja koulunkäynnin tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen), yksilölliset suunnitelmat, HOJKS, opetusjärjestelyihin liittyvä tuki (tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, erityisopetus, yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen) sekä oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. Kouluhyvinvointi rakentuu koulun päivittäisessä toiminnassa. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Se edellyttää koulun toimintakulttuuria, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Oppilaan kouluhyvinvointiin vaikuttavat mm. oppilaan turvallisuuden tunne, pätevä ja ammatillinen henkilökunta ja johtaminen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajien kelpoisuustilanne on Siilinjärvellä pysynyt hyvänä. Viimeisimmän valtakunnallisen selvityksen (2005) mukaan muodollisesti kelpoisia perusopetuksen opettajista on 92 prosenttia ja lukion opettajista 93 prosenttia. Erityisopettajista vain 71 prosenttia on muodollisesti kelpoisia. Siilinjärvellä on lukuvuotena muodollisesti kelpoisia päätoimisista perusopetuksen opettajista ja lukion opettajista 100 prosenttia. Koulun johtokunta päättää Siilinjärvellä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä toimivaltasäännön 11 mukaan. Se toimii vanhempien virallisena edustajana. Oppilashuollon järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään kunkin oppilashuoltoon kuuluvan henkilöryhmän tehtävät ja vastuut, jolloin kukin vastaa yhteistyön toteuttamisesta oman toimenkuvansa mukaisesti. Käytännössä ensisijainen vastuu kodin ja koulun yhteistyössä on luokanopettajalla tai -valvojalla, erityisesti arkirutiineissa. Yhteistyö aloitetaan jo esikoulussa. Yhteistyötä tehdään monella tavalla läpi lukuvuoden. Koulun ja opettajan viestintäkanavat esitellään vanhempainilloissa. Koulun ja kodin yhteistyön toimintatapoja voivat olla: reissuvihkot ja tiedotteet, Pedanet tiedotuskanavana, koulun ja luokkien/opettajien omat sivut Pedanetissa, Wilma poissaolot ja tiedotteet (yläkoulussa), puhelut huoltajien kanssa, sähköpostiviestit joko yksittäisille huoltajille tai tietylle ryhmälle, tapaamiset huoltajien kanssa, vanhempainvartit, terveydenhoitajan, erityisopettajan ja oppilashuollon ohjaajan yhteydenotot huoltajiin ja heidän tapaamiset, koulun yhteiset ja luokkakohtaiset vanhempainillat, muistiot vanhempainilloista kotiin sekä nähtäväksi myös koulun nettisivuille. Myös huoltajille on määritelty tehtävät. Poissaoloja seurataan tiiviisti, ja luvattomista poissaoloista ilmoitetaan aina huoltajille. Yhteistyötä arvioidaan vuosittain koulun toiminnan arvioinnissa, jonka koulun johtokunta hyväksyy ja lähettää tiedoksi koululautakunnalle. Huoltajat voivat arvioida koulun toimintaa vastaamalla mahdollisiin kyselyihin. Jos kodin ja koulun välisessä yhteistyössä tai kurinpitotilanteissa ilmenee ongelmia, ne pyritään ratkaisemaan heti. Rehtori selvittää tilannetta yhteistyössä asianosaisten kanssa ja konsultoi asiasta tarvittaessa koulun oppilashuoltoryhmää ja/tai sivistystoimenjohtajaa. Koululla voi toimia vanhempainyhdistys, jolla on omat sääntönsä. Oppilaat voivat vaikuttaa kodin ja koulun yhteistyöhön oppilaskuntatyön kautta. Oppilaat vastaavat vuosittain Opetushallituksen yllä-

19 18 pitämään koulun hyvinvointiprofiiliin, josta koulut ja opetuksen järjestäjä saavat palautetta oppilaiden näkökulmasta. Oppilaat kuljettavat viestejä kotoa kouluun ja toisinpäin, esim. reissuvihko tms. Koulun kriisisuunnitelmassa mainitaan työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa.. Koululla kriisityötä johtaa rehtori. Hänellä on apunaan koulun kriisiryhmä. Erilaisissa kriisitilanteissa apuna voivat olla terveystoimen, sosiaalitoimen, poliisin ja kirkon edustajat. Kriisisuunnitelmassa on kuvattu yksityiskohtaisesti toiminta erilaisissa kriisitilanteissa. Kouluilla on myös ns. turva-kansio, johon on koottu koulun turvallisuuteen liittyvät asiakirjat. Terveystoimella yhdessä sosiaalitoimen kanssa on kriisien jälkihoidon ja psykososiaalisen tuen suunnitelma. Koulut laativat omat väkivaltaan, häirintään ja kiusaamiseen liittyvät suunnitelmat. Suunnitelman päivittäminen/tarkistaminen tehdään vuosittain. Päivittämisen organisoi rehtori. Kaikilla kouluilla toteutetaan valtakunnallista Kiva Koulu -ohjelmaa omin sovelluksin. Tärkeää on kiusaamisen suhteen ehdoton nollatoleranssi. Kaikki tietoon tulleet kiusaamiset selvitetään. Tilanteessa, jossa koulun oppilaita tai henkilökuntaa uhataan väkivallalla, otetaan heti yhteys poliisiin. Vanhempiin/huoltajiin otetaan yhteys ja koulun kriisiryhmä kootaan. Poliisi ja koulun kriisiryhmä arvioivat jatkotoimenpiteet. Siirtymävaiheet vaativat erityistä huomiota, ja niihin on panostettu. Siirryttäessä esiopetuksesta kouluun on kehitetty mm. siltakeskustelut. Esiopettaja täyttää esiopetuksessa olevasta oppilaasta yhdessä huoltajan kanssa Silta esiopetuksesta kouluun lomakkeen ja esiopettaja käy tulevan opettajan kanssa siltakeskustelut esikouluvuoden lopulla. Lisäksi on kouluun tutustuminen ja esikoululaisten vanhempainilta. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevista oppilaista annetaan tieto kouluun ajoissa, jotta tarvittava tuki pystytään järjestämään heti koulun alkuun. Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä yläkoulujen opinto-ohjaajat lähettävät alakoulujen 6.-luokkalaisille yläkoulun valintakortit täytettäväksi ja palautettavaksi. Pidetään tiedonsiirtokokous yläkoulujen erityisopettajien/opinto-ohjaajien kanssa ja järjestetään yläkoulun oppilaanohjaajien tai muiden opettajien vierailut 6. luokkiin. Yläkoulusta ammatilliseen kouluun ja/tai lukioon siirryttäessä järjestetään kaikille 9. luokkien oppilaille yhteiset informatiiviset opotunnit, voi olla mukana myös toisen asteen koulujen opinto-ohjaajia, opettajia ja tutoroppilaita. Lisäksi on oppilaiden tutustumisvierailut tuleviin kouluihinsa, jokaisen oppilaan henkilökohtainen oppilaanohjaajan ohjaus ja jatko-opiskelun suunnittelu, tarvittaessa vanhempien henkilökohtainen ohjauskeskustelu, työelämään tutustumiset, erityisoppilaiden saattaen vaihdot eli autetaan vielä koulun aloitusvaiheessa uuteen oppilaitokseen siirtymisessä, vanhempainillat, sähköpostikontaktit ym. yhteydenpidot oppilaan lähiympäristöön. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön vuoksi voida antaa muuten. Erityisopettaja laatii yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa, oppilaan muiden opettajien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa oppilaalle HOJKS:n (Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman). Tukimuotoja ovat eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, erityisopetus, oppiaineen yksilöllistäminen, oppilaanohjaus, avustajan työpanos ja oppilashuollollinen tuki. Oppimissuunnitelma voidaan laatia silloin, kun halutaan ottaa huomioon ja tukea oppilaan erityispiirteitä oppijana. Oppimissuunnitelman laadinnan perusteena voivat olla oppimisvaikeudet, käyttäytymisen tai tarkkaavaisuuden ongelmat, erityislahjakkuus tai jokin muu syy. Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle oppimissuunnitelma laaditaan vähintään kahden kouluvuoden ajaksi. Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetus on ensisijainen tukitoimi oppilaan opiskelun tukemiseksi. Tukiopetuksesta vastaa oppilaan oma opettaja, mutta sitä voi antaa myös joku muu kuin oppilaan oma opettaja. Tukiopetuksen tarpeesta tiedotetaan vanhemmille. Siilinjärvellä jokaisella koululla on käytössään oma tukiopetuskiintiö. Tuen tarpeen kesto määritellään oppilaskohtaisesti.

20 19 Kaikissa kouluissa annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa oppilaille, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa, vieraissa kielissä tai muissa oppiaineissa. Vaikeudet voivat liittyä myös puheeseen, tarkkaavaisuuteen, keskittymiseen, sopeutumiseen, motoriikkaan, hahmottamiseen, muistiin, aistitoimintoihin tai oman toiminnan ohjailuun. Mikäli oppilaan erityisen tuen tarve on sellainen, että tukea ei voida lähikoulussa tai muun koulun perusopetuksen ryhmässä järjestää, oppilas sijoitetaan erityisluokkaan tai sellaiseen erityisopetukseen erikoistuneeseen kouluun, jossa on lapsen kasvun ja oppimisen kannalta paras asiantuntemus ja laajat oppilashuoltopalvelut. Koulunkäynnin ohjaajien antama tuki suuntautuu pääsääntöisesti koko opetusryhmälle. Perustelluista syistä oppilaalla on mahdollisuus saada henkilökohtainen avustaja tai tulkki. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Erityisluokissa on vähintään yksi koulunkäynnin ohjaaja. Erityisluokkien avustajaresurssia voidaan käyttää koko koulua hyödyttävästi eivätkä avustajat ole sidottuja yhteen erityisluokkaan. Koulun oppilashuoltoryhmä ennakoija määrittelee avustajatarpeen jokaista lukuvuotta varten erikseen. Esitykset käsitellään oppilashuollonohjaajista, erityisopettajista ja rehtoreista valitussa työryhmässä ja sivistystoimenjohtaja tekee päätöksen. Lääkärin- ja muiden asiantuntijoiden lausunnot ovat päätöksenteon tukena. Siilinjärvellä joustavaa perusopetusta toteutetaan 9-10 luokalla Ahmon koululla. Joustava perusopetus tapahtuu perusopetuksen yhteydessä ja yleisopetuksen tavoittein ja sisällöin, mutta työskentelymuodoissa on otettu käyttöön joustavia toimintamalleja ja opetusta sovitetaan oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Samalla pyritään varmistamaan oppilaalle koulutuspaikka toisen asteen koulutuksessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetus voidaan järjestää perusopetuksen ryhmässä, erityisryhmässä, erityis-koulussa tai muulla tarvittavalla tavalla. Erityisryhmässä tai - koulussa voi opiskella yksilöllisesti silloin, kun oppilaalla on siihen korostunut tarve, kuten suuret oppimisvaikeudet, sosiaalinen sopeutumattomuus tai kehitysvammaisuus. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä, on ryhmäkoko enintään 20 oppilasta. Erityisryhmässä tai -koulussa, jossa opiskelee vain pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia oppilaita, opetusryhmän koko on enintään 8 oppilasta. Vaikeimmin vammaisten opetuksessa ryhmän koko on enintään 6 oppilasta. Kaikille pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille laaditaan HOJKS. Siilinjärven kunnan Siilinlahden koulun S-luokissa annetaan yksilöllistä perusopetusta kehitysvammaisille tai muutoin kehityksessään laaja-alaisesti viivästyneille oppilaille vuosiluokilla 0-9. Perusopetuksen lisäopetusta järjestetään Ahmon koulun ysikympillä. Lisäopetus on tarkoitettu siilinjärveläisille perusopetuksen päättötodistuksen saaneille oppilaille, jotka eivät ole saaneet toisen asteen opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa. Syksyllä 2004 voimaan tulleen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lakiasetuksen mukaisesti koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee olla perusopetuksen tavoitteiden mukaista toimintaa. Siilinjärven kunnassa järjestetään iltapäivätoimintaa erillisen suunnitelman mukaisesti 10 toimipisteessä noin 240 lapselle. Toiminta on tarkoitettu lähinnä luokkalaisille, mutta myös luokkalaisilla on mahdollisuus osallistua tähän toimintaan, jos ryhmiin mahtuu. Kunta tukee iltapäivähoitoa järjestäviä tahoja, mm. Juniori-KalPa ry, Siilinjärven Pesis ry ja Siilinjärven seurakunta. Kunta ylläpitää Hamulan, Kehvon, Kuuslahden ja Pöljän koulun sekä Kotipolun iltapäiväkerhoja. Toiminta on maksullista ja siihen sisältyy välipala. Kerholaiset ovat koulun tapaturmavakuutuksen piirissä. Kouluruokailu on olennainen osa opetus- ja kasvatustehtävää ja samalla se tukee oppilaan hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistaa hyviä ruokailutottumuksia. Oppilaille tarjotaan jokaisena koulupäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, ohjattu, täysipainoinen ja maksuton ateria. Se tarjoaa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi Vanhemmille Tämä opas on tarkoitettu avuksi Teille hakiessanne lapsellenne päivähoitopaikkaa. Oppaassa kerrotaan

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.12.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 5 26.01.2016 5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 SOSTER 78 Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/22014)

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa?

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012 Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? Marja-Leena Stenroos 16.10.2012 Mitä kotipalvelu on Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Siiliset-yhteistoiminta-alue

Siiliset-yhteistoiminta-alue Siiliset-yhteistoiminta-alue Yhteensä 31.350 asukasta -Maaningalla 3.850 -Nilsiässä 6.500 -Siilinjärvellä 21.000 22.2.2011 /Reijo Ruostila PERUSTURVA- LAUTAKUNTA -Kuntien yhteinen ltk -Tilaajaryhmä -Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot