NRO Yhteistyöstä voimaa s. 7 9

Transkriptio

1 NRO Yhteistyöstä voimaa s. 7 9

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Vesa Mauriala Toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 On voimien kokoamisen aika 10 Liittovaltuustouutisia 12 Valtuuston uusi puheenjohtaja haluaa keskustelevan valtuuston 13 JaaEi 14 VR:n muutosohjelma 15 Yt-viidakossa samoamisen lyhyt oppitunti 15 Luottamusmiesjärjestelmä 16 VR-Radan toimitusjohtaja Teuvo Sivunen kiskojen väliin syntynyt 18 Pykälässä 19 Radan varrelta 20 Nuorisotapaaminen Pärnussa 22 Pysähtynyttä ja vilkasta 24 RMY maailma tarjottimella 26 Pirunpojan polkka lumosi vaihtotyöjohtajan 27 Koulutus 28 Osastot toimivat 29 Vakuutuskassat yhdistyvät 31 Liiton leirit Kuvareportaasi Karjalasta s. 22 MARTTI LINTUNEN MAARIT UUSIKUMPU ISSN Uusi liittovaltuusto joutui heti vaikeiden päätösten eteen. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus ISTOCKPHOTO Huh huh, mikä vuosi Huh huh, olipas vuosi! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt: edustajakokous, Team-päätös, mie lenilmaus, VR:n lomautukset ja muutosohjelma, vain muutamia mainitakseni. Rautatieläisten vuosi hakee vertaistaan haasteellisuudessaan. Mutta ei ole kurjuutta kummempaa kuulunut muillekaan. Lomautukset, irtisanomiset ja työttömyyden kasvu ovat päivittäistä uutiskauraa. Kun ajat ovat kovat, on sen varjolla helppo esittää sen seitsemän seinähullua ajatusta. Tässä niistä yksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tyrkyttänyt palkansaajille puolen prosentin palkankorotuksia ja nimennyt esityksensä palkkaankkuriksi. Palkansaajapuolella on hyvässä muistissa, miten EK edellisellä kierroksella torppasi tulopoliittiset ratkaisut. Onko niin, että sitä saa, mitä tilaa; palkka-ankkurin eli EK:n tupoupotus on jo alkanut. Ensimmäiset lakot on nähty ja palkkaankkuri murrettu joillakin aloilla. Rautatieläisten tes-neuvottelut ovat vasta alkamassa, eikä niiden sujumista kannata vielä ennakoida. On pidettävä kuitenkin huolta, että rautateillä riittää jatkossakin töitä ja ostovoima säilyy sellaisena, ettei tulevina jouluina tarvitse laulaa Nälkämaan laulua vaan kattilat täynnä puuroo. Ja seuraaville uutisille voi varovasti kilistellä uudenvuoden maljoja: VR:n tavaraliikenteen lasku ei ole enää yhtä jyrkkää ja toipumisen merkkejä on havaittavissa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö ja VR ovat laatineet uuden sopimuksen rautateiden henkilöliikenteen hoitamisesta kymmeneksi vuodeksi. VR: n yksinoikeus koskee niitä rataosia, joilla se tällä hetkellä hoitaa kotimaan henkilöjunaliikennettä. Muille rataosille voisi tulla muitakin yrittäjiä. Pikkusormi siis annetaan henkilöliikenteen kilpailulle jo nyt, mutta koko kättä sopimus ei veisi ainakaan lähivuosina. Sopimuksessa VR:lle asetetaan myös henkilöliikennettä koskevan julkisen palvelun velvoite. Hyvä niin, koska viime aikoina on vaikuttanut siltä, että julkisen palvelun tehtävä on jäänyt sivurooliin. Maarit Uusikumpu Tärkeää on, että rautateillä riittää jatkossakin töitä ja ostovoima säilyy sellaisena, ettei tulevina jouluina tarvitse laulaa Nälkämaan laulua vaan kattilat täynnä puuroo. KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin vastaa arkisin klo Jos olet liittynyt vuonna 2009 liittoon etkä ole saanut jäsenkorttia, ota pikaisesti yhteyttä jäsenrekisteriin, Päivi Häkkinen puh tai paivi.hakkinen-ojanen@rautl.fi Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu SAK perää työllisyyttä tukevaa sopimusta SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly vetoaa vakavasti työmarkkinaosapuoliin ja maan hallitukseen työllisyyttä tukevan sopimuksen saamiseksi Suomeen. Hänen mielestään nykyisen kyttäysaseman sijasta pitäisi saada uusi vaihde päälle. Konkreettisia tuloksia olisi saatava jo lähiviikkoina, sillä työttömyys kasvaa jatkuvasti ja työmarkkinakierros painaa päälle. Haastan vahvasti EK:n ja muut työnantajat sekä palkansaajajärjestöt uuden, työllisyyttä vahvistavan sopimuksen tekemiseen, Lyly vetosi marraskuussa SAK:n valtuuston kokouksessa Nurmijärvellä. Vaikka laajemmasta, alakohtaisia neuvotteluja tukevasta ratkaisusta ei ole saatu kunnollista läpimurtoa aikaan, Lylyn mukaan taustakeskusteluja työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken ja myös maan hallituksen kanssa on käyty. Niiden yhteydessä on sovittu muun muassa työttömyysvakuutusmaksun ensi vuoden tasosta. Tulopoliittiset sopimusratkaisut eivät ole koskaan syntyneet ilman vahvaa tahtotilaa. Sitä on tarvittu niin ay-liikkeeltä kuin muiltakin osallisilta. Jos nyt yritämme luoda jotain uutta kokoavaa sopimusta, sateenvarjomallia, tarvitaan siihen vahvaa ay-liikkeen tahtotilaa. Meidän yhteinen etumme on, että kriisitilanteessa turvaamme toisemme. Sitä on solidaarisuus, Lyly totesi. Hänen mukaansa tätä yhteistä tahtotilaa pitäisi näyttää tänä syksynä ja tulevana talvena. Lylyn mielestä nyt merkit ovat sellaisia, että työnantajat yksin sanelevat sopimisen sisällöt. Tasavertaisessa pöydässä tarvitaan kuitenkin kaksi vahvaa sopijaa ja palkansaajien pitää olla toinen niistä. Lyly otti puheessaan esille monia työllisyyttä edistäviä hankkeita, esimerkiksi puhtaaseen teknologiaan liittyvän mahdollisen investointibuumin. Myös elvytyksen tärkeys tuli esille. Tässä epävarmassa taloustilanteessa ja järkyttävässä työllisyystilanteessa, ei ole syytä lopettaa elvyttävää talouspolitiikkaa. Elvytystä ei saa lopettaa, ennen kuin potilas kykenee itse hengittämään. SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola puolestaan ennustaa levotonta työmarkkina-kierrosta, ellei kokoavaa raamisopimusta synny. On mahdollista, että ammattiliitot jättävät työehtosopimuksensa auki kevääseen saakka. Näin keväälle voitaisiin koota yhteinen rintama, kun pääosa sopimuksista päättyy. Tällöin meillä olisi enemmän puristusvoimaa murtaa työnantajien 0,5 prosentin hirttolinja, Huutola sanoi SAK: n valtuustossa. Elinkeinoelämän keskusliitto on pitänyt tiukasti kiinni 0,5 prosentin palkankorotuskatosta. Huutolan mielestä yhteisrintamaa tarvitaan siltä varalta, etteivät työnantajat taivu laajempaan kokonaisratkaisuun. Toivonkin, että työnantajat ymmärtäisivät palkansaajarintaman olevan tosissaan, mutta lähiviikkojen aikana näemme, onko työnantajilla todellista halua synnyttää Suomeen työpaikat ja ihmiset pelastava työmarkkinasopimus. Flirt-kaupunkijuna aloitti liikennöinnin pääkaupunkiseudulla Uusi kaupunkijuna, Flirt, aloitti marraskuun puolivälissä liikennöinnin pääkaupunkiseudulla. Juna liikennöi Helsingistä Leppävaaraan ja Vantaankoskelle. Uuteen sm5-mallin junaan mahtuu enemmän matkustajia, ja se on avarampi kuin edeltäjänsä. Flirt-juna on tilattu vuonna 2014 valmistuvaa kehärataa varten. Kehärataa pitkin pääsee Helsinki- Vantaan lentokentälle. Flirt on matalalattiajuna, ja siinä ei ole ovia vaunujen välillä. Liikenteeseen lisätään kaikkiaan 32 Flirt-junaa vuosina Seuraava Flirt aloittaa raiteilla joulukuun puolivälissä. VR-YHTYMÄ OY/LEIF ROSNELL 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu Oikeusministeriön ehdotus yhdistyslain tarkistamiseksi valmistui Oikeusministeriössä on valmistunut ehdotus yhdistyslain tarkistamiseksi. Muutoksilla parannettaisiin muun muassa yhdistyksen jäsenten vaikutusmahdollisuuksia sallimalla tietoliikenneyhteyksien ja muiden teknisten apuvälineiden käyttäminen yhdistyksen kokouksiin osallistumisessa. Hallituksen esitys yhdistyslain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän vuoden joulukuussa. Uudistuksen toteuduttua laki vastaisi nykyistä paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita sekä nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia. Säännösten saattaminen vastaamaan teknistä kehitystä lisäisi kansalaisten osallistumismahdollisuuksia yhdistystoimintaan. Muutoksella voi olla merkitystä erityisesti nuorten järjestötoimintaan osallistumisen kannalta. Etäosallistuminen postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälinen avulla olisi mahdollista sekä ennen kokousta että sen aikana, jos yhdistyksen säännöt sen sallivat. Edellytyksenä olisi, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan varmistaa perinteiseen kokoukseen verrattavalla tavalla. Myös etäosallistuminen yhdistysten ja järjestöjen valtuutettujen kokouksiin olisi sallittua. Etäosallistuminen sallittaisiin kuitenkin vain kokouksen aikana yhdistyksissä, joiden tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Rajauksella halutaan turvata näiden yhdistysten päätöksenteon vakautta tilanteessa, jossa etäosallistumisesta ei vielä ole laajaa käytännön kokemusta. Lainmuutos mahdollistaisi myös ulkomailla pysyvästi asuvan henkilön valitsemisen puolueen paikallisyhdistyksen tai alajärjestön hallitukseen. Jotta Suomen valtiollisiin asioihin vaikuttavalla yhdistyksellä jatkossakin olisi hyväksyttävä kytkentä Suomeen, pitäisi puolueen hallituksen jäsenten asuinpaikan kuitenkin edelleen olla Suomessa. Myös yhdistysten hallintoa ja tarkastusta koskevia säännöksiä on tarkoitus selkeyttää. Jatkovalmistelussa selvitetään muun muassa, voiko yhdistys tulevaisuudessa toimia kokonaan tietoverkossa ja voidaanko liittoäänestystä laajentaa esimerkiksi keskusjärjestön henkilövalintoihin. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti työeläkevakuutusmaksut ensi vuodelle ISTOCKPHOTO Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläkevakuutusmaksut vuodeksi Maksut säilyvät lähes samoina kuin tänä vuonna. Keskimääräinen Ty EL-maksu on 22 prosenttia palkasta. Työnantajien tilittämä maksu jakaantuu kahteen osaan: työnantajien ja työntekijöiden osuuteen. Yrittäjät huolehtivat työeläkevakuuttamisestaan ja siten myös eläkemaksuistaan itse. Palkansaajien ja yrittäjien maksu on ikäsidonnainen. Vuonna 2010 ikävälillä vuotta peritään työntekijöiden palkasta 4,5 prosentin suuruista maksua, jolloin nousua on viime vuodesta 0,2 prosenttiyksikköä. 53 vuotta täyttäneiden maksu on 5,7 prosenttia ja nousu 0,3 prosenttiyksikköä. Palkansaajien työeläkemaksu koskee kaikkia työntekijöitä niin yksityisen kuin julkisen työnantajan palveluksessa. Työntekijän maksu näkyy palkkatodistuksessa. Työnantaja perii ja tilittää maksun työeläkelaitokselle palkanmaksun yhteydessä. Yrittäjän YEL- ja maatalousyrittäjän MYEL-vakuutuksen ikäporrasteinen perusmaksu on alle 53-vuotiailla 21,2 ja tätä vanhemmilla 22,4 prosenttia työtulosta ilman mahdollisia alennuksia. Viime vuodesta nousua yrittäjän perusmaksussa on nuoremmilla 0,2, prosenttiyksikköä ja 53 vuotta täyttäneillä 0,3. Palkansaajia työllistävien työnantajien eläkemaksut vaihtelevat. Merkittävin työeläkemaksu, TyEL-maksu, on ilman hyvityksiä 21,8 prosenttia pienillä ja keskisuurilla sopimustyönantajilla. Tällaisia työnantajia ovat yritykset, joiden palkkasumma on alle euroa vuonna Työnantajien maksua on tilapäisesti alennettu, koska työkyvyttömyysmaksusta on aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämää. Viime vuonna keskimääräinen työnantajamaksu oli 22 prosenttia. Lisätietoa työeläkemaksuista: Sosiaali- ja terveysministeriö, eläkelaitokset ja Eläketurvakeskus Rautatieläinen

6 Painavasana Liittoyhteistyötä tarvitaan VR:n muutosohjelma haastaa ammattiliitot yhteistyöhön. Kolmen SAK:laisen liiton, Rautatieläisten Liiton, Veturimiesliiton ja Rautatievirkamiesliiton yhteistyö on viime kuukausina tiivistynyt. Yksi syy yhteistyön tiivistymiseen on VR:n muutosohjelma. Kaikki ammattiliitot ovat nyt mukana VR:n hallintoneuvoston ja laajennetun johtoryhmän työskentelyssä. Lisäksi liitot ovat edustettuina muutosohjelman ohjausryhmässä ja tekevät yhteistyötä tärkeimmissä käytännön kysymyksissä. Tammikuun puolivälissä järjestetään näiden kolmen SAK:laisen rautatieliiton hallintojen yhteinen seminaari, jossa pohditaan paitsi muutosohjelmaa, niin myös tulevaa työehtosopimuskierrosta. Rautatieläisten Liiton viime kesän edustajakokous antoi valtuudet jatkaa liittoyhteistyötä, mikäli silloinen TEAMliittohanke kaatuisi suunnitellussa muodossa. Kun niin kävi, liiton elokuun valtuusto antoi suuntaa jatkotyöstämiselle. Yksi syy tähän on, että muutosohjelman ja normaalin eläköitymisen seurauksena liittomme maksavien jäsenten määrä pienenee tällä edustajakokouskaudella arviolta jäsenellä. Liiton hallitus on päättänyt ottaa jäseniksemme jatkossa myös Avecran henkilökuntaan kuuluvat palkansaajat. Tämä avaa meille uuden haasteellisen toimintakentän, lisää jäsenpohjaa, mutta ei sinänsä korvaa normaalisti VR:n palveluksesta eläköityvien jäsentemme aiheuttamaa poistumaa. Avecraan liittyvistä asioista tullaan jatkossa kertomaan Rautatieläisessä lisää. Edustajakokouksen hyväksymässä liittostrategiassa puhutaan raideliikenteen edistämisestä. Liiton valtuusto antoi hallitukselle tehtäväksi selvittää mahdollisuuden raideliikennealan ammattijärjestön rakentamiseksi. Tällaista järjestöselvitystä ollaan nyt tekemässä yhdessä RVL:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa. Kokonaisuus pitäisi sisällään nykyisten VR:n toimintojen lisäksi tulevaisuudessa myös raitiotie- ja metroliikenteen sekä niiden tukitoimet samalla halliten käytännössä lähes kokonaan maamme julkisen liikenteen järjestötoimintaa sekä keskeistä tavaraliikennettä. Tällaisen järjestön työtaistelu- ja neuvotteluvoima olisi poikkeuksellisen suuri. Kolmantena vaihtoehtona seuraamme tarkasti logistiikka-alan liittohanketta. Sitä selvittämässä on Veturimiesten liiton ja RVL:n lisäksi mm. auto- ja kuljetusalan, meriliikenteen, posti- ja logistiikka-alan liittoja. SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen selvittää vuoden loppuun mennessä, millaisilla askelmerkeillä tätä niin sanottua LAL-selvitystä voitaisiin jatkaa. Rautatieläisten Liitto on itsenäisenä ja vahvana ammattijärjestönä hakemassa luontevia ja samanhenkisiä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tulevaisuutta voitaisiin yhdessä rakentaa. Tärkeää on, että uusissakin vaihtoehdoissa toteutuu vahva rautatie- ja raideliikenneidentiteetti, joka takaa hyvän jäsenkiinnittyneisyyden ja tehokkaan edunvalvonnan. Edellä sanottu on tärkeää siksi, koska liitto on aina jäsentensä summa ja Tärkeää on, että uusissakin vaihtoehdoissa toteutuu vahva rautatie- ja raideliikenneidentiteetti, joka takaa hyvän jäsenkiinnittyneisyyden ja tehokkaan edunvalvonnan. vain korkea järjestäytymisaste mahdollistaa tehokkaan edunvalvonnan. Aikataulullisesti emme myöskään ole jäniksen selässä. Hallitus ja valtuusto saavat kevään aikana liittoyhteistyötä koskevat selvitykset käsiteltäväkseen. Sen jälkeen on kentän vuoro kertoa aiheesta mielipiteensä, ja sitä mielipidettä on myös aidosti kuunneltava. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 Raideliikennealan liittojohtajat: On voimien kokoamisen aika VR:n työntekijät ovat saaneet totutella muutaman kuukauden ajatukseen VR:n muutosohjelmasta ja työnantajan tavoittelemasta 1200 henkilötyövuoden vähennyksestä. Vaikka VR:n ongelmat tiedettiin ja henkilöstövähennyksiäkin osattiin odottaa, niin niiden suuruus yllätti. Raideliikennealan liittojohtajat Vesa Mauriala, Tarja Turtiainen ja Risto Elonen epäilevät, että vähennykset ovat ylimitoitettuja ja haastavat toisensa ja jäsenistön voimien kokoamiseen. Raideliikennealan liittojohtajat Vesa Mauriala (vasemmalla), Risto Elonen ja Tarja Turtiainen tiivistävät yhteistyötään. Liittojohtajat kantavat henkilöstövähennyksien lisäksi paitsi huolta työvoiman riittävyydestä, myös siitä, miten rautatiealan työt hoidetaan tulevaisuudessa. Monet merkit antavat aihetta epäillä, että henkilöstövähennysten tavoitteissa on otettu liian vahva etunoja: kuljetusmäärät ovat lisääntymään päin, VR:n lomautuksia on peruttu, työntekijät eläköityvät ja ylitöitä paiskitaan edelleen. En oikein usko, että näin suuret henkilöstövähennykset ovat mahdollisia ilman, että toiminnot muuttuvat aivan erilaiseksi kuin tänä päivänä. On syytä kysyä, onko tavoitteena työntää VR:ltä sellaista työtä ulos, jonka VR on hoitanut tähän asti, Risto Elonen Veturimiesten liitosta pohtii. Tarja Turtiainen Rautatievirkamiesliitosta uskoo, että muutosohjelman lukuihin pääseminen merkitsee todella isoa muutosta. Yhtäkään kiveä ei jää kääntämättä niissä toiminnoissa, joita VR nyt hoitaa. Ei noilla luvuilla pystytä millään hoitamaan kaikkea, mitä tähän asti on hoidettu. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta haluaa kiinnittää huomiota myös muutosohjelman jälkeisiin vuosiin 2013 ja Mitä VR haluaa? Liittojohtajat pitävät nurinkurisena järjestystä, jolla henkilöstövähennykset on määritelty. Pistetään vain joku tietty määrä eläkkeelle tai irtisanotaan, ja sitten katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi, Elonen kuvailee. Liittojohtajien mielestä henkilöstö olisi pitänyt mitoittaa vasta sitten, kun tiede- Rautatieläinen

8 tään mitä ja miten kuljetetaan ja millainen logistinen järjestelmä tulee olemaan. Lisäksi pitäisi huomioida, millainen on taantuman jälkeinen kuljetusmaailmamme. Nyt ei ole oikein selvyyttä siitä, mitä VR oikein haluaa ja minkä osan säilyttää kuljetuksista, Turtiainen ihmettelee. Mauriala uskoo, että taloudellisen taantuman aallonpohjasta on vain yksi suunta: tavaraliikenteen nousu. Metsäteollisuudessa ei tosin vielä kasvua näy, mutta Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteet kehityksestä ovat samansuuntaisia kuin monilla yhtiöillä. Kun taloustaantuma alkoi viennin nopeasta sakkaamisesta, niin myös nousu alkaisi vientivetoisesti ja jo ensi vuonna. Samaan aikaan rautateiltä eläköidytään vinhaa vauhtia. Pelkästään Cargosta jää eläkkeelle vuoden 2013 loppuun mennessä 550 työntekijää ja veturimiehistäkin yhteensä nelisensataa jo kahden seuraavan vuoden aikana. Työnantajankin näkökulmasta muutosohjelmassa on kyse erittäin isosta liikennejärjestelmän kehittämisestä, mutta ainakaan vielä VR ei ole esittänyt avoimesti mallia, miten koko kuvio eläkepoistumineen hoidetaan, ja tokkopa sitä vielä tiedetäänkään. Nyt pitäisi jo miettiä sitä, miten työvoima riittää ja miten rautateiden työt ja kuljetukset hoidetaan, Mauriala selvittää. Elonen haluaa muistuttaa meneillään olevista kaivoshankkeista, joiden toteutuessa kuljetettava tulee lisääntymään. Päätöksiä kuitenkin tehdään tämän vuoden helmi-tammikuun tilanteen perusteella, mutta jo viime syys-lokakuun kuormausluvut ja vaunukilometrit näyttävät tervettä kehitystä, Elonen tietää. Liittopuheenjohtajien mukaan työntekijöiden, jotka näkevät tilanteen kentällä, on vaikea ymmärtää sitä, että työt pitäisi tehdä vielä vähemmällä väellä. Työntekijät ovat huolissaan töiden sujumisesta ja yrittävät epätoivon vimmalla hoitaa lomautuksen lomassa töitään, vaikka huoli kuuluisi oikeastaan lomauttavalle osapuolelle, Turtiainen kertoo. Liittojohtajien mielestä työntekijöiden riittävyyttä jatkossa voi vaikeuttaa väärien henkilöstömitoitusten lisäksi sekin, Vesa Mauriala että koulutus on jäissä. Rautatiealalle ei voi tempaista työntekijöitä pystymetsästä. Esimerkiksi vaihtotyönjohtajien koulutus kestää kaikkiaan kaksi vuotta. Henkilöstöpolitiikan käänne Liittojohtajat epäilevät, että VR:ssä tehdään nyt julkilausumattomia strategisia linjauksia, joilla henkilöstöpolitiikka käytännössä muuttuu. Tämä on sitä näennäisavoimuutta, että kerrotaan mutta ei kaikkea. Ennen VR:llä oltiin aika avoimia siinä, mitä ollaan tekemässä. Henkilöstöjärjestöiltä meni ikkunapaikka, kun henkilöstön edustus siivottiin pois VR:n hallituksesta. Olimme siihen asti suurin piirtein selvillä, mihin strategioita ollaan viemässä, Elonen kritisoi. Liittojohtajat pitävät valtion omistajapolitiikan kovenemista kiistattomana tosiasiana. Ihan selkeästi on tapahtumassa henkilöstöpolitiikan muutos, vaikka sitä ei ollakaan sanottu reilusti VR:n puolelta ääneen. Nyt eletään välitilassa, jossa ikään kuin olisi vanha henkilöstöpolitiikka olemassa, mutta sitten ei kuitenkaan ole, Turtiainen kiteyttää. Elonen muistelee, millainen VR oli vanhoina hyvinä aikoina. Kun VR vuonna 1983 liikelaitostettiin, niin silloin sovittiin järjestöjen kanssa rekrytointikiellosta. Eikä ihmisiä irtisanottu ja pakkosiirretty. Tulin 31 vuotta sitten maailmaan, jossa oli 3600 veturimiestä töissä, nyt enää 1850, mutta ei veturimiehiä tai muutakaan henkilöstöä ole irtisanottu vaan on hoidettu asiat toisin. Nyt tuntuu kuin napanuora olisi katkaistu kerralla hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Turtiainen hämmästelee myös muutostahdin nopeutta. Edellinen tukitoimintojen kehityshanke alkoi kaksi vuotta sitten ja on vielä kesken, kun toista jo pusketaan päälle. Työntekijät ovat kuitenkin ajatelleet, että kun meneillään oleva hanke on ohi, niin sitten saa keskittyä edes vähän aikaa työntekoon. Nyt kukaan ei voi olla mistään varma, ennen kuin tämä kaikki on taas ohi. Muutoshankkeet ovat pitkiä ja hermostuttavia, Turtiainen kuvailee väkensä tuntoja. Muutospoolista työkykyneutraali VR on perustanut muutospoolin, jolla pyritään hallitsemaan muutosohjelman henkilöstövaikutuksia. Sen tavoitteena on tukea irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä työllistymään joko konsernin sisälle tai sen ulkopuolelle. Liittojohtajat pitävät muutospoolia peruslähtökohdiltaan parempana kuin tilannetta, jossa ei olisi mitään. Muutospooli ei ole onni ja autuus eikä ratkaisee kaikkea, mutta se tarjoaa lisäaikaa etsiä työtä, Turtiainen miettii. Ja, olisiko muutosohjelmaa lainkaan mahdollista viedä läpi, jos tällaista poolia ei olisi rakennettu, Elonen jatkaa. Liittojohtajat edellyttävät kuitenkin, että yt-neuvottelut käydään tosissaan niin, että työntekijän tilanne ratkeaa jo neuvotteluissa, eikä pooliin joutuisi kukaan. Ytneuvotteluista ei saa tulla läpijuoksutusta tai automaattista laskeutumispaikkaa pooliin. Lienee toiveajattelua, että sinne ei kukaan joutuisi, mutta löytyykö sieltä oikeasti töitä, se nähdään ajan kanssa, Elonen pohtii. Mauriala pitää tärkeänä, että VR:n kaikki mahdolliset rekrytoinnit hoidetaan 8 Rautatieläinen

9 Tarja Turtiainen Risto Elonen poolin kautta ja tarjotaan ihmisille aidosti vaihtoehtoja siirtyä konsernin sisällä uusiin tehtäviin. Yt-neuvottelut pitää käydä paikallisesti hyvin ja on katsottava, löytyykö työntekijöille lähialueelta työtä. Turtiaisella on jo ikäviä kokemuksia huonosti hoidetuista yt-neuvotteluista. Kesken yt-neuvottelujen osa työntekijöistä joutui jättämään työnsä välittömästi, kulkunappi ja työkännykkä pöydälle ja kotiin palkkaa nauttimaan. Tämä ei ole ollut aiemmin VR:n tapa toimia ja se oli äärimmäisen loukkaavaa työntekijöitä kohtaan, Turtiainen kertoo. Elosen mukaan poolin pitää olla työkykyneutraali, mikä tarkoittaa, että ytneuvottelut on käytävä siinä hengessä, että vajaatyökykyiset eivät ole ensimmäisenä listalla, Elonen painottaa. Maurialaa taas huolestuttaa, että VR- Rata Oy syrjäytetty muutospoolista, vaikka kaikkia työntekijöitä pitäisi kohdella tasaveroisesti. Jos käy niin, että radan puolella on pulaa töistä, niin konsernissa on velvollisuus katsoa, onko heille työtä muualla. Haluamme selkeän näkemyksen siitä, miten rataosakeyhtiön toiminta jatkossa huomioidaan muutosohjelmassa. Työnantaja on rakentanut muutospoolin työntekijöiden turvaksi, joten jos työt vähenevät, on yhtiöllä loppujen lopuksi samat lainmukaiset velvoitteet niin ratapuolen kuin muitakin työntekijöitä kohtaan. Muutosohjelmalla piilovaikutuksia Liittojohtajat uskovat, että muutosohjelmalla on piilovaikutuksia sen aiottujen vaikutusten lisäksi. Elonen epäilee, että se vähentää työntekijöiden sitoutumista ja antaa lisämausteensa ensi kevään työehtosopimusneuvotteluihin. Ehkä jatkossa se rautatieläinenkin tulee vaan töihin ilman sen syvempää sitoutumista työpaikkaansa. Joka tapauksessa tes-neuvottelut käydään keväällä ennätyshaasteellisessa ilmapiirissä, kun ottaa vielä huomioon Elinkeinoelämän keskusliiton palkkalinjaukset puolen prosentin korotuksesta. Tämä kaikki saattaa lisätä häiriöalttiutta, joka kumpuaa ammattiosastoista, mutta on ymmärrettävää, jos ihmiset nyt purkavat mieltään, Elonen analysoi. Ja jos pooli onkin vain suuri kupla eikä sen kautta löydykään työpaikkoja, niin sekin saattaa aiheuttaa levottomuutta, Turtiainen jatkaa Mauriala taas uskoo, että muutosohjelman aikana ja tässä taloustilanteessa sopimukset tulevat olemaan lyhyitä, maksimissaan vuoden mittaisia. Tämä lisää vaikeuskerrointa, ja meillä on oikeastaan jatkuvat neuvottelut päällä. Tässä mitataan tosissaan työnantajan pitkäjänteisyyttä ja vaikeuksia tulee, jos koko muutosohjelma-aikaa ei oikeasti käytetä hyväksi. Lisäksi tarvitaan aikaa vielä joitakin vuosia sen jälkeenkin. Mauriala kehottaa luopumaan epävarmuuden lisäämisestä rautateillä. Se koskee muun muassa selvityksiä kilpailun avaamisesta kesken kaiken. Rautatiet ovat kansallisena instituutiona monien intohimojen kohde. Jos jollakin ulkopuolisella taholla nyt sattuisi olemaan vaikkapa ideologisia intohimoja puuttua siihen, miten asioita pitäisi hoitaa, olisi syytä luopua jo sellaisesta ajattelustakin. Voimien kokoamisen aika Ay-liikkeen perusperiaatteena on liittojen välinen solidaarisuus. Liittojohtajien mukaan nyt jos koskaan on voimien kokoamisen aika ja he haluavat näyttää esimerkkiä. Se tarkoittaa raideliikennejärjestöjen yhteistyön tiivistämistä ja myös liittopuheenjohtajien säännöllisten kokoontumisten lisäämistä. Rautatieläisjärjestöt ovat toki tehneet jo aiemminkin paljon yhteistyötä edunvalvonnassa ja yhteiskuntavaikuttamisessa. Tiivis yhteistyö on välttämätöntä jo muutosohjelmankin vuoksi, Elonen huomauttaa. Turtiaisen mukaan Rautatievirkamiesliiton jäsentutkimuksessa on tullut esille, että raideliikennejärjestöjen yhteistyötä tulee tiivistää. Aina yhteistyö ei näy ulos tai jäsenistölle selkeästi yhteistyönä, mutta sen avulla on voitu vaikuttaa yhteen jos toiseenkin asiaan. Tärkeintä on huomata, että VR ei ole yksin tässä maailmassa, vaan samanlaista tuulta puhaltaa joka puolelta. On myös hyvä huomata se, että järjestäytymisaste VR:n maailmassa on poikkeuksellisen korkea, Mauriala korostaa. Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Jaana Ahjokangas Rautatieläinen

10 Liittovaltuustouutisia Helsinki Rautatieläisten Liiton uusi liittovaltuusto kokoontui ensimmäiseen sääntömääräiseen kokoukseensa marraskuussa Helsingissä. Kokouksen perusteella uutta valtuustoa voi kuvailla keskustelevaksi ja kantaaottavaksi. Ennen vaikeita päätöksiä asioista käytiin perusteellinen keskustelu. Runsaasti puheenvuoroja kirvoittivat liiton talous ja VR:n muutosohjelma. 10 Rautatieläinen

11 Jäsenmaksukorotus kirvoitti useita puheenvuoroja, mutta keskustelun päätteeksi valtuusto asettui hallituksen esityksen kannalle korottamaan jäsenmaksun 1,47 prosenttiin. Keskiansioilla se tarkoittaa kuukaudessa verovähennysten jälkeen noin kahta euroa. Korotuksella turvataan liiton perustoimintoja, jäsenpalveluja, turvataan tes-kierrosta ja vastataan yleiseen hintojen nousuun. Jäsenmaksua on viimeksi nostettu 1990-luvulla. Liittovaltuuston puheenjohtajisto Ilpo Jakunaho (vasemmalla), Arto Kukkonen ja Jorma Solla vetivät kokousta vuorotahtiin. Rautatieläisten Liitto on aivan uuden tilanteen edessä VR:n muutosohjelman vuoksi. Puheenvuoroissa nousi esiin huoli mahdollisista irtisanomisista. Valtuusto pyysi huomioimaan erityisesti pitkään rautateillä työskennelleet työntekijät. Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala totesi, että Rautatieläisten Liitto ei ole sitoutunut suin päin 450 henkilötyövuoden vähennyksiin vaan uskoi, että todellinen vähennysmäärä selviää vasta ytneuvotteluissa ja muutosohjelmavuosien aikana. Uudet valtuutetut kaukoliikennekonduktööri Tuomas Seppänen ja junamies Helena Blom pitivät nykytilannetta jokseenkin nurinkurisena. Vaikea on suhteuttaa tilannetta, jossa ihmisiä on pakkolomalla mutta samaan aikaan on pula työntekijöistä. Esimerkiksi meillä Ilmalassa kaivattaisiin enemmän työntekijöitä. Työtahti siellä on aika hektinen. Voi kuitenkin olla niinkin, että Pasilasta loppuu tavarajunaliikenne kokonaan, Blom aprikoi. Onhan se ihan aika mielenkiintoinen tilanne, että samaan aikaan yt-neuvottelujen kanssa on ulkopuolinen rekry menossa. Kouvolaan suunnalla ollaan nyt odottavalla kannalla tämän muutosohjelman kanssa. Blom ja Seppänen uskovat, että voivat aidosti vaikuttaa ja viedä asioita valtuustossa eteenpäin. Kenttä tietysti odottaa tätä ja valtuustossa olenkin kentän edustajana. Ei riitä, että vain keskustelee vaan pyrkii oikeasti vaikuttamaan. Ja ainakin valtuustossa voi puida asioita isommalla porukalla. Blom käyttikin pari puheenvuoroa, joissa toisessa hän toivoi naisjaoston perustamista liittoon. Tällaisella jaostolla voisi madaltaa kynnystä tulla mukaan ja saataisiin naisten äänikin enemmän kuulumaan, Blom perusteli. Myöskään Seppänen ei istunut kokouksessa tuppisuuna vaan käytti puheenvuoron jäsenmaksusta. Jäsenmaksu nousee Yksi vaikeimmista liittovaltuuston päätösasioista oli jäsenmaksukorotus 1,3 prosentista 1,47 prosenttiin. Edustajakokouksen strategian mukaan liiton taloudenpidon tulee olla vastuullista ja talouden pohjana jäsenmaksutuotot. VR:n muu tosohjelman ja eläköitymisen vuoksi jäsenmäärän arvioidaan vähenevän jäsenellä edustajakokouskauden aikana. Muutoksia liiton viestintään Rautatieläisten Liitto kehittää ensi vuonna sisäistä viestintäänsä. Liitto tiedottaa ay-aktiivejaan sähköisellä uutiskirjeellä ajankohtaisista edunvalvonnan ja rautatiemaailman asioista kerran kuukaudessa. Uutiskirje alkaa kulkea sähköpostiin heti, kun järjestelmä on saatu rakennettua, todennäköisesti maaliskuussa. Koska liiton viestinnän taloudelliset ja henkilöstöresurssit pidetään vuoden 2009 tasolla, kompensoidaan sähköisen viestinnän lisäämistä vähentämällä Rautatieläinen-lehden ilmestymiskertoja kahdeksasta kuuteen kertaan. Lehden ilmestymisessä on pyritty huomioimaan osastojen kevät- ja syyskokousilmoitukset. Kevätkokousilmoitukset pyydetään toimittamaan toimituksen omaan sähköpostiin viimeistään ja syyskokousilmoitukset Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Liittovaltuuston uudet kasvot Helena Blom ja Tuomas Kärkkäinen eivät kainostelleet vaan käyttivät reippaasti puheenvuoroja kokouksessa. Rautatieläinen

12 Liittovaltuuston uusi puheenjohtaja Arto Kukkonen haluaa Keskustelevan valtuuston Rautatieläisten liittovaltuuston kokousnuija on seuraavat neljä vuotta Arto Kukkosen jykevässä otteessa. Kukkonen ei kuitenkaan aio heiluttaa nuijaa diktaattorin elkein vaan haluaa antaa tilaa keskustelulle päätöksenteon pohjaksi. Vahvan tukinojan Kukkonen saa puheenjohtajan pallille pitkästä rautatieläisurastaan ja kokemuksestaan ay-toiminnasta. Yritän omalla toiminnallani luoda hyvää henkeä ja rohkaista ottamaan kantaa. Avoimempi suhtautuminen asioihin alkoi edellisen puheenjohtaja Mauri Lundenin aikana. Hän käytti paljon voimavaroja siihen, että valtuustosta kehkeytyisi keskusteleva elin. Siitä kuuluu kiitos Maurille sekä edelliselle valtuuston puheenjohtajalle Jorma Hellstenille. Kukkosella on haastava nelivuotiskausi vedettävänään. Ajat ovat vaikeat, ehkä vaikeammat kuin koskaan VR:n ja rautatieläisten elämässä, joten puheenaiheista tuskin tulee pulaa valtuustossa. Ei tällaisia aikoja ja haasteita aivan heti tule mieleen. VR elää muutoksessa. Teknologian myötä työskentelytavat muuttuvat, eikä henkilöstöä tarvita samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kukkonen kantaa muun valtuuston tavoin huolta väkensä työllisyydestä. VR:llä on paljon ihmisiä, jotka ovat olleet vuosikymmeniä talossa töissä, ja raskas työ on heikentänyt heidän terveyttään siinä määrin, että he eivät suoriudu enää varsinaisessa ammatissaan. Sellaiset työt, joihin aikaisemmin voitiin sijoittaa terveysluokkansa menettäneitä, ei enää tänä päivänä juurikaan ole, sillä ne työt on ulkoistettu. EK:n palkka-ankkuri käsittämätön Kukkonen uskoo, että rautatieläiset selviävät tästäkin vaikeasta ajasta, mutta on hyvä katsella ympäriltä sopivia yhteistyökumppaneita. Liiton tulee selvittää yhteistyökumppaneita, mutta jos sopivia ei löydy, niin kyllä me itsenäisestikin pärjäämme. Tulevista tes-neuvotteluista hän povaa haasteellisia ja antaa kyytiä Elinkeinoelämän keskusliiton palkka-ankkurille. EK:n linjaus puolen prosentin korotuksista on käsittämätön. On aloja joilla tuottavuus nousee, mutta EK vain vahtii puolen prosentin palkka-ankkuriaan. Järkevintä olisi tässä taloudellisessa tilanteessa löytää ratkaisut, jonka kanssa voisivat niin työntekijät kuin työnantajatkin elää. EK:n tuporusinoiden keräily ei sovi tähän päivään. Rautatiealan monitaituri Kukkonen on ehtinyt olla monessa mukana 47-vuotisen elämänsä aikana. Ura alkoi vuonna 1979 ja juna-/vaihdemies/rahastajan tehtävien jälkeen hän kävi rahastajan kurssin 1986 silloisen Rautatieopiston toiseksi viimeisellä kurssilla. Hän sai tuolloin koulutuksen, joka pätevöitti hänet moneen rautatiealan ammattiin. Työni olikin pääasiassa niin sanotun heittomiehen työtä, eli tänään saatettiin olla lähiliikenteessä ja huomenna kaukoliikenteen junissa konduktöörinä, ja ylihuomenna tehtiin vaihtotöitä satamissa tai Pasilan ratapihalla. Myös asetinlaitetyöt tulivat tutuiksi Pasilassa, Ilmalassa sekä Helsingin keskusasetinlaitteella. Myös edunvalvonnassa Kukkonen on ehtinyt vaikuttaa yhdessä jos toisessa tehtävässä. Hän on ollut osaston 51: n luottamustoimissa vuodesta 1987 alkaen, toimi- 12 Rautatieläinen

13 en johtokunnan jäsenenä, sihteerinä ja nuorisovastaavana. Nykyisin Kukkonen toimii osaston taloudenhoitajana. Muut luottamustehtävät alkoivat 80-luvun loppupuolella. Alkuun Kukkonen toimi heittomiesten luottamusmiehenä ja sen jälkeen lähiliikenteessä työsuojeluvaltuutettuna. Vuodesta 1991 vuoteen 1999 hän oli Helsingin aluepääluottamusmies ja vuodesta 1999 alkaen Etelä-Suomen aluepääluottamusmies. Myös liiton luottamustehtäviä on takana. Kukkonen oli vuosina Tes-jaoston jäsen, joista neljä viimeistä jaoston puheenjohtajana. Kukkosella on viisi edustajakokousta takanaan ja hän on ollut valitsemassa kolmea puheenjohtajaa. Liittovaltuuston jäsenenä hän ehti olla kolme kautta, ennen kuin hänet valittiin valtuuston puheenjohtajaksi. Myös SAK:n valtuustossa hän on vaikuttanut vuodesta Paprazzo Kukkonen Ay-toiminnan vastapainoksi Kukkonen kulkee kamera kaulassa ja mökkeilee. Kameraan tallentuu niin liikkuvaa kuin still-kuvaakin, ja aihepiiri vaihtelee perhekuvista Rautatieläisten Liiton kenttämatkoihin. Kukkonen on vienyt harrastustaan tavanomaista pidemmälle. Videokuvat hän editoi, ja valmiin videopätkän taustalla voi soida musiikkina vaikkapa Sinatran Strangers in the night. Akkujaan hän lataa Ruoveden mökillä aikaisesta keväästä lokakuun loppuun. Se on lempipaikkani. Saaresta löytyy rauha ja hiljaisuus hektisen työteon ja kiireen vastakohdaksi. Ruoveden lisäksi Kukkosen elämä on kiinnittynyt Vantaan Hiekkaharjuun. Perheeseen kuuluu vaimo, kolme tytärtä ja viimeisimpänä tulokkaana puolivuotias maltankoira. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu Massatyöttömyys on torjuttava Suomi on syvässä taantumassa. Maa tarvitsisi laajaa yhteistyötä kriisin voittamiseksi. Valitettavasti hallitus ei kuuntele sen paremmin oppositiota kuin kansainvälisiä tai kotimaisia asiantuntijoitakaan. Sen sijaan se pitää jääräpäisesti kiinni ennen taantumaa päätetystä ja sittemmin jo vanhentuneesta hallitusohjelmasta. Hallituksen veronleikkauksiksi typistynyttä elvytystä ovat kritisoineet OECD ja viimeksi Euroopan unionin komissio. Nyt todella tarvittaisiin suunnanmuutos talous- ja työllisyyspolitiikassa. SDP:n talouspoliittinen linja on vaihtoehto hallituksen linjalle. Me haluamme panostaa työllisyyden hoitoon, jonka hallitus pahasti laiminlyö. Haluamme laittaa stopin holtittomille veroleikkauksille, kun hallitus paisuttaa niillä valtion velkaa. Tarvitsemme myös panostusta tulevaisuuden kasvun elementteihin, jotka hallituksen politiikka on sivuuttanut. SDP on työn puolue, ja vaihtoehtomme on yksinkertainen. Ensinnäkin on jatkettava elvytystä. Tarvitsemme työllisyyttä tukevia julkisia investointeja, kuten tieja raideverkon kehittämistä ja koulujen peruskorjauksia. Hallituksen on ryhdistäydyttävä työllisyyden hoidossa. Alas ajettua työvoimapolitiikkaa pitää vahvistaa. Työmarkkinoilla on pyrittävä kokoavaan tuloratkaisuun, jota palkansaajaliike on sitkeästi esittänyt. Lisäksi tarvitsemme määrätietoisia panoksia uuden kasvun elementteihin. Toiseksi, on muistettava, että uusikin kasvu rakentuu vanhan teollisen perustan päälle. Tästä syystä on erittäin tärkeää huolehtia teollisuuden toimintaedellytyksistä. Keskeinen kysymys kohtuuhintaisen energian lisäksi on toimiva infrastruktuuri. Siirryttäessä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa tarkoittaa tämä käytännössä rautateihin investoimista. Pitkien etäisyyksien maassa kuljetusten kehittämisellä on iso merkitys. JaaEi Hallitus valitettavasti laiminlyö infrastruktuurista huolehtimisen. Tämä käy ilmi esimerkiksi siitä, että Seinäjoki-Oulu -rataosuus, jonka lisäpanostuksia hallitus suureellisesti markkinoi, on itse asiassa edelleen alibudjetoitu ensi vuoden osalta peräti 50 miljoonalla eurolla. Ilman lisärahaa työt keskeytyvät kesään mennessä. Näin ei saa käydä. Suomen seuraavan menestymisen reseptin löytäminen edellyttää pitkäjänteisiä ratkaisuja. Silmänkääntötemppujen sijaan hallituksen on rakennettava uskottava polku ulos taantumasta. Siihen tarvitaan sekä lisäelvytystä, akuutteja työttömyyden torjuntatoimia, teollisuuden energiansaannin turvaamista, uuden kasvun ruokkimista kuin myös pitkän aikavälin suunnitelma julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallituksen kannattaisi kuunnella kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijoiden neuvoja ja tehdä tarpeelliset korjausliikkeet. Se on Suomen ja suomalaisten etu. SDP etsii yhteistä käsitystä kriisin taltuttamisesta joulukuussa palkansaajaliikkeen kanssa yhteisessä foorumissa, joka on ristitty työllisyysvoimalaksi. Uskon näkeväni voimakkaan yhteisen rintaman nykyistä vahvemman työllisyyspolitiikan puolesta. Jutta Urpilainen SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Rautatieläinen

14 VR:n muutosohjelma VR Cargon yt-neuvotteluille lisäaikaa OIKAISU Rautatieläinen-lehden viime numerossa kerrottiin artikkelissa VR käynnisti yt-neuvottelut 450 henkilötyövuoden vähentämiseksi, ketkä ovat liiton neuvottelijoita. Nimien joukosta oli jäänyt työehtosihteeri Hannu Mattilan nimi pois. VR Cargon yt- neuvotteluille on sovittu jatkoaikaa tammi-helmikuun vaihteeseen asti. Jatketulla yt-aikataululla pyritään löytämään uusia malleja ja ratkaisuesityksiä, joissa työntekijöiden näkemys on otettu riittävästi huomioon. Alun perin neuvottelujen piti päättyä neljäs joulukuuta. Neuvottelut koskevat Rautatieläisten Liiton työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia työntekijöitä. Neuvottelijat sopivat marraskuun lopussa, että junatoimistojen ja ratapihojen uusien toimintamallien osalta käynnistetään yhteinen selvitystyö, joka toteutetaan osin alueellisesti. Tehtävää varten perustetaan asiantuntijatyöryhmät, joiden työn etenemistä yt-neuvotteluissa seurataan. Neuvottelijat haluavat antaa selvitykselle riittävästi aikaa, ja uudet toimintamallit vahviste- taan tammikuun 2010 loppuun mennessä. Lisäksi sovittiin, että VR Cargon lo - mautettuna olevien työntekijöiden tilannetta käsitellään ennen lomautusten päättymistä erillisenä kysymyksenä. Yt-neuvottelukunta kokoontuu seuraavan kerran joulukuun puolessavälissä. Sen jälkeen neuvottelut jatkuvat viikolla kaksi ja tammi helmikuun vaihteessa. VR siirtää lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Varmalle VR-konsernin henkilöstön lakisääteisen eläketurvan hoitaminen ja vakuutuskanta siirretään VR Eläkesäätiöstä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle. Siirron on määrä tapahtua vuodenvaihteessa Suunniteltu siirto ei edellytä työsuhteessa olevilta tai eläkkeensaajilta toimenpiteitä eikä se vaikuta työsuhteessa olevien eikä eläkeläisten lakisääteisen eläketurvan tasoon tai kattavuuteen. Eläkkeet maksetaan ja eläkepäätökset tehdään kuten tähänkin asti työntekijän työeläkelain mukaisesti. Eläkkeenhakija saa päätöksen ja palvelun nykyistä vastaavalla tavalla. Työehtosihteeri Hannu Mattilan mukaan VR Eläkesäätiö on hoitanut tehtävänsä hyvin, ja sen sijoitusten tuotto, kannatusmaksutaso, hoitokulut ja vakavaraisuus ovat olleet kilpailukykyisiä. VR haluaa nyt keskittyä ydinliiketoimintaansa ja henkilöstön kehittämiseen osana mittavan muutosohjelman toteuttamista. Kaikki resurssit kohdennetaan nyt muutosohjelmaan. Eläkkeet ovat jatkossakin turvassa, ja vakuutusyhtiö hoitaa VR:n varoja yhtä lailla kuin eläkesäätiö tähän asti, Mattila vakuuttaa. VR Eläkesäätiön eläkevastuiden yhteismäärä oli 1028 miljoonaa euroa syyskuussa Varmaan siirrettävän ja Eläkesäätiön B-osastossa vakuutetun lakisääteisen työeläketurvan osuus oli 471 miljoonaa euroa. Siirrolla ei ole vaikutusta lisäeläketurvaan ja siihen liittyviin etuihin. Lisäeläketurva (erityiseläkeiät), eli niin sanottu A-osasto, hoidetaan jatkossakin VR Eläkesäätiössä. VR Eläkesäätiön henkilöstön työsuhteet on turvattu joko VR-konsernissa tai lakisääteisen eläketurvan vastaanottavassa työeläkeyhtiössä. Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyä varten perustetaan Varmaan eläkeneuvottelukunta, joka valmistelee työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutustukihakemukset. Neuvottelukunnassa on henkilöstön edustus, ja menettely vastaa nykyistä. Toimintamalleista tiedotetaan, kun niistä on päästy sopimukseen. 14 Rautatieläinen

15 Kommentti Yt-viidakossa samoamisen lyhyt oppitunti Yt-viidakossa samoaminen voi helpottua näin talven alla. Asiat näkee selvemmin, kun lehdet eivätkä liaanit ole edessä. Liiton toimistossa olemme kasanneet kirveitä ja jousia yt-450 neuvotteluja varten. Lehden mennessä painoon on logistiikkasektorissa kokoonnuttu jo kolme kertaa työnantajan kanssa. Kunnossapitosektorin neuvottelut ovat aluillaan. Ne alkavat Ilmalasta liikenteen ja kunnossapidon rajapinnan tehostamisen ja kehittämisen teeman alla. Sitä varten on perustettu työryhmä, jossa liiton edustustyöryhmä kasaa raporttinsa joulukuun puoleenväliin mennessä. Nyt tätä kirjoittaessa en voi tehdä muuta kuin arvioida tilannetta. Oma mielipiteeni on, että työnantajan vähentämistarpeet ovat niin suuria ja toimintamalliajatukset aivan vieraita ja kokeilemattomia. Yhtäkkiä ne vaikuttavat lähinnä firman tuhoamiselta. Aivan varmasti joudumme miettimään sopeutuskeinoja jäsentemme työpaikkojen säilyttämiseksi. Muutospoolin lisäksi tulemme tarvitsemaan myös muita konsteja. Eläkepoistumat ja tarpeet eivät aina kohtaa. Mieleeni tulee ainakin määräaikaiset siirrot. Silloin tulee kysymykseen siirtoraha ja muutama kuukausi päivärahoilla ja matkakustannusten korvauksella sekä takuu työpaikasta omalle paikkakunnalle esimerkiksi kahden vuoden päästä. Tuon tyyppisiä malleja tulee pohtia. Myös siirtoja muihin putkiin muun muassa määräaikaiseksi työntekijäksi lähija kaukoliikenteen puolelle. Yksittäisten työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet pitää pystyä ottamaan huomioon. Luottamusmiesjärjestelmä Luottamusmiesjärjestelmän uudistusta on kasattu hallituksen asettaman työryhmän voimin. Ideoita on ollut varmaan yhtä paljon kuin on ollut luottamusmiehiäkin kentällä. Moni nykymallin ongelma on kirkastunut. Luottamusmiesten määrää pidetään riittävänä, mutta toimenkuvat ja tehtävät sekä vastuut omasta ja koko rakenteen toiminnasta ovat harmaata massaa. Aina tuntuu siltä, että meidän järjestelmässä on vastuu asiasta aina jollain muulla portaalla. Ei kai vanhat ratsut työryhmässä nyt mitään vallankumousta esitä, mutta ammattikuntakohtaisuuden korostamiseen ja komentoketjuun sekä vastuisiin ainakin yritetään esittää muutosta. Työryhmä kasaa esityksensä hallituksen joulukuun kokoukseen. Sitä 3 silliä 4 sipulia (1 punasipuli) 1 porkkana 7 dl vettä (kylmää) 2 dl etikkaa 5 dl sokeria 1 tl jauhettua valkopippuria 1 tl jauhettua maustepippuria ennen käydään neuvottelut työnantajan kanssa, koska esitys pitää sisällään myös työehtosopimusmuutoksia. Jos asiassa päästään yhteisymmärrykseen itsemme ja työnantajan kanssa, ehditään vaaliohjeet kasata jo ennen joulua ja valinnat tehdä tammikuun 2010 aikana. Vanha sanonta on, että munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia. Voi olla, että tässä luottamusmiesuudistuksessa ei munia rikkomalla eteenpäin päästä. Mutta joulua odotellessa on hyvä muistaa, että läheisistään ja itsestään kannattaa pitää huolta ja ladata akkuja tuleviin taistoihin. Parhaiten se onnistuu tekemällä...joulusilliä MATTILAN MUORIN OHJEEN MUKAAN... Sillit paloitellaan annospaloiksi (kaupasta saa valmiiksi perattuja fileitä, jos oma taito ei riitä), pilko sipulit ja viipaloi porkkana. Lado kerroksittain purkkiin. Sekoita vesi, etikka, mausteet sekä sokeri ja kaada neste purkkiin niin, että kalat peittyvät. Anna seistä jääkaapissa kaksi vuorokautta ja sillisi on valmis. Huom! Valmista melko lähellä joulua, koska muuten syöt sen jo ennen joulua. Hyvää Joulua! toivottaa Hannu Mattila työehtosihteeri Rautatieläinen

16 VR-Radan toimitusjohtaja Teuvo Sivunen Kiskojen väliin syntynyt VR-Radan keväällä 2010 eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja Teuvo Sivunen sai ensimmäisen palkkansa VR:ltä Hän naurahtaakin olevansa kiskojen väliin syntynyt. Tuolloin ylioppilaskesänään hän oli puoli vuotta ratatöissä Pohjanmaalla, josta hän on myös kotoisin. Teknisen korkeakoulun opiskelija sai jo toisena opiskeluvuotenaan harjoittelijan paikan VR:n pääkonttorin silloisesta raidejaostosta. Opiskelin VR:llä ratatekniikan perusteita ja tein diplomityöni. Vakinaisiin töihin pääsin 70-luvun alussa. Ennen toimitusjohtajan pestiä Sivunen työskenteli Helsingin ratapiirissä sijaispiiripäällikkönä ja myöhemmin apulaispiiripäällikkönä. Organisaatiomuutosten myötä titteliksi tuli Rautatiepiirin rataryhmän päällikkö. Joulukuussa 1993 sain nopeassa tilanteessa yllättäen komennuksen tähän huoneeseen, kun edeltäjäni Erkki Tattari sairastui. VR-Radan toimitusjohtajana on vierähtänyt melkein 15 vuotta. Olen itsekin yllättynyt, kuinka pitkä taival se on ollut. Tällä hetkellä olen konsernin johdossa viimeisiä pitkän linjan rautatieläisiä. Rautatiealan kvartaali 25 vuotta VR:llä työskentely on ollut sekä mielenkiintoista että mieliin painuvaa aikaa. Täällä tulee elämän koko kirjo vastaan myös ammatillisessa mielessä. Yksittäisistä asioista Sivusen mielessä ovat päällimmäisinä tietyt dramaattiset onnettomuuksiin liittyvät asiat, kuten Jokelan ja Jyväskylän onnettomuudet. Yhtä hyvin hänellä on muistoissa monet onnistumiset, joissa hän on ollut mukana jossain roolissa. VR-Radan toimialueella on ollut monia suuria rata- ja järjestelmähankkeita. Hän mainitsee esimerkkinä kulunvalvontajärjestelmä-hankkeen, jonka päätösjuhlaa vietettiin marraskuun lopulla. Se oli iso projekti, joka kesti 20 vuotta. Hän mainitsee myös eteläisen pääradan, rantaradan ja Helsinki-Tampereradan rakentamiset, oikoradan taustatyöt ja kaupunkiradat. Nämä olivat isoja hankkeita, jotka vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja toteutusta. Kyllä rautatiealalla kvartaali on 25 vuotta. Ei liiketoiminnan ja järjestelmien tasolla tapahdu mitään isoa muutosta lyhyemmässä ajassa. Konsernin muutokset välttämättömiä Teuvo Sivusen mielestä nyt VR-konsernissa meneillään olevat muutokset ovat täysin välttämättömiä. Kustannusrakenne pitää saada tehokkaammaksi ja tieliikenne- ja ratasynergiaetu käyttöön vahvemmin. Toivottavasti henkilöstö osaa ajatella, että tämä on se meidän keino, jolla VR:läiset takaavat tulevaisuutensa. Näin pysymme markkinoilla ja kilpailukykyisinä. Jos tarraudumme siihen, mitä on ollut, putoamme kelkasta. On hienoa, että meillä on tämä mahdollisuus, Sivunen korostaa. Hän mainitsee Ruotsin tilanteesta, jossa SJ luopui autoliikenteestä ja keskittyi rautatiehen. Kun talous petti, SJ oli aseeton. Nyt siellä on autoliikenne taas mukana Green Cargon toiminnassa. Entisen VR:n pääjohtajan Eino Saarisen logistiikan iltakoulussa opin, että kiskoilla olevaa rautatieliikennettä pitää verrata tavarakuljettajana laivaan eikä matkia junalla kuorma-autoa. On keskityttävä raskaitten erien säännölliseen kuljettamiseen. 16 Rautatieläinen

17 VR:läisten kannattaa olla ylpeitä siitä, että he tekevät yhteiskunnassa arvostettua oikeata työtä. Edelleenkin olemme suomalaisen elämän yksi tukiverkosto ja yhteiskunnan toiminnan edellytysten luoja. logistiikkakonserni saman sateenvarjon alla on tehokkain malli yleensä ja ennen kaikkea Suomen kokoisessa maassa. Hyvä kuitenkin, että meidät haastetaan välillä analysoimaan ja perustelemaan tätäkin asiaa. Markkinamuutokseen sopeuduttava Sivunen toivoo, että ratayhtiön puolella ei näin suuria muun konsernin kaltaisia muutoksia tule. Sen sijaan on jatkuvaa ja normaalia, että työt alkavat ja työt päättyvät. Isoa radan parannustyömaata ei välttämättä tule kolmen vuoden päästä uudelleen. Työt vaihtelevat sekä alueellisesti että vuosittain. Painopisteet ovat joskus suurempia kuten nyt Pohjanmaan radalla ja Itä-Suomessa ja joskus pienempiä. Hän pitää henkisesti hankalampana kysymyksenä kunnossapitoliiketoimintaa, jota ratayhtiössä on pidetty omana työnä. Usein me voitamme kilpailun, mutta olemme myös hävinneet. Silloin koetaan, että nyt meidän työ meni. Markkinamuutokseen on sopeuduttava, me emme vain voittaneet. Olen hyvin levollinen siitä, että yhtiön ja henkilöstön osaamisesta ja kilpailukyvystä tullaan pitämään huolta. Suomen rajojen sisällä ratojen rakentamista ja kunnossapitoa tekevät suomalaiset. Yksilön kannalta katsottuna komennustyyppinen työ lisääntyy ja työn mukana siirtymistä tulee enemmän kuin aiemmin. Valtio-omistaja on kaavaillut VR-Radan irrottamista konsernista. Tällaisia ajatuksia on aikaisemminkin esitetty. Asiaan palataan aikaisintaan 2011 ja silloin tarkastellaan konsernia kokonaisuutena, johon kuuluu myös liikenteenohjaus, Sivunen toteaa. Tähän ei sisälly mitään ennakkopäätöstä. Mielestäni integroitu rautatie- ja Osaaminen on kaiken perusta Teuvo Sivusen seuraaja Ville Saksi aloittaa työt VR-Radalla ensi vuoden alusta. Perehdytän häntä toimitusjohtajan tehtäviin ja pidän lomani ennen eläkkeelle siirtymistäni. Uusi johtaja tulee ratayhtiöön, jossa osaaminen ja tehokkuus ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Tulosluvut ovat kunnossa ja väki on monipuolisesti osaavaa ja motivoitunutta. Selvitämme säännöllisesti vuosittain muiden eurooppalaisten vastaavien yritysten palvelurakennetta, taloudellisia tunnuslukuja ja laatumittareita. Tässä vertailussa olemme ilman muuta eurooppalaisten urakoitsijoiden kärkijoukossa. Kilpailu käydään Sivusen mukaan loppujen lopuksi kotimaassa. Ratatöitä tekeviä yrityksiä, sähkörataurakoitsijoita ja turvalaiteurakoitsijoita on useampia. Maarakennus- ja siltatöissä sekä rautatiesuunnittelussa on kymmenittäin kilpailijoita. Alallamme on kilpailtu avoimesti vuodesta Junaliikenteen alueella ajatusta vierastetaan, mutta ei kilpailussa sinänsä ole mitään pelottavaa. Kun pitää oman pesänsä kunnossa, markkinoilla myös pärjää. Ellei pärjää, se on oma syy, Sivunen sanoo. Rautatieläinen

18 Osaaminen on kaiken perusta ja sen lisäksi tarvitaan motivoitunut henkilöstö ja oikeantyyppiset tuotantovälineet. Näillä eväillä pärjätään ja näillä pitää erottua kilpailijoista. Kaikki me puolustamme yhtä VR:ää Kun Teuvo Sivunen aloitti työt lu vulla, silloisessa rataosastossa oli työntekijöitä noin Ratayhtiön aloittaessa toimintansa - 95, väkeä oli Nyt vakinaisia on noin Tietenkin toimintatavoissa ja tekniikoissa on paljon muuttunut ja tuottavuus on oikeasti lisääntynyt. Käsin tehtävää ratatyötä on saatu aika paljon vähennettyä tuotantoteknologian ja viestintäteknologian kehittyessä. Sivunen kehottaa katsomaan eteenpäin ja etsimään uusia toimintamahdollisuuksia. Rautateillä on hieno historia, josta on oltava ylpeitä, mutta siihen ei voi tarrautua. 80-luvulla mielestäni rautateihin ei oikein uskottu ja emme osanneet sisäisesti muuttua, vaan ennemminkin hallinnoitiin. Se oli raskasta myös henkilöstölle, hän arvelee. Nyt VR vahvistuu muutosten kautta, jossa yksilöt saattavat joutua aikaisemmin koettua kovemmalle. Hyvän ja vastuullisen työnantajan toimintapolitiikka jatkuu edelleen, mutta loppuun asti toimivia suojaverkkoja ei välttämättä ole. Sivunen arvostaa yhteistyötä rautatiejärjestöjen kanssa. On harvinaista herkkua työelämässä, että meillä on niin läheiset ja välittömät kommunikaatiosuhteet ja usein yhtenevät ajatuksetkin. On luonnollista, että yksityiskohdista ja aikatauluista on eriäviä käsityksiä. Me kaikki puolustamme yhtä VR:ää ja liitot huolehtivat jäsenistään ja heidän hyvinvoinnistaan. Synergia on parhaimmillaan. teksti: Soile Olmari kuvat: Soile Laaksonen/VR-Yhtymä ja Soile Olmari Sairausajan palkka ja 30 päivän sääntö Olen ollut sairauslomalla ja saman sairauden vuoksi. Vuosilomalla olen ollut yhteensä 24 päivää ja töissä kaikkina työvuorolistan mukaisina työpäivinä. Nyt työnantaja on tulkinnut määräystä siten, ettei maksa sairausajan palkkaa, kun en muka ole ollut töissä 30 päivää välillä ja kun muka lomapäiviä ei lasketa. Miten tämä nyt on? Työnantajan mielestä työehtosopimuksessa mainittu ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tulee tulkita siten, että kyseisen ajanjakson aikana työntekijä on töissä kaikissa ko. jaksolle sijoitetuissa vuoroissa. Työntekijän eduksi ei voida siten laskea ajanjaksolle sijoittuvaa vuosilomaa tai muuta vastaavaa sallittua poissaoloa. Onko työnantajan tulkinta oikea? Rautatieläisten Liiton tulkinta asiassa on ollut, että sairauslomia ei voida katsoa yhdenjaksoiksi, koska olet ollut työehtosopimuksen sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti töissä kaikkina työvuorolistan mukaisina työpäivinä, jotka sisältyvät välisen ajan yli 30 kalenteripäivän jaksoon. Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan edellytyksenä sairausajan palkan maksamiselle täysimääräisenä sairauden uusiutumistapauksessa ei voida pitää sitä, että työntekijä edellisen sairauslomansa päättymisen jälkeen olisi ollut töissä kaikkina 30 päivän ajanjaksolle sijoitetuissa työvuoroissa. Vuosilomakin on tässä mielessä työssäolon veroista aikaa, koska muuten olisi tullut kyseeseen vuosiloman keskeytys tai siirto. Koska työnantaja ei ole hyväksynyt mei dän tulkintaamme, on asia viety liittojen väliseen neuvotteluun. Liittojen välisen yhteisen tulkinnan mukaisesti työehtosopimusta on sovellettava siten, että laskettaessa 30 päivän jaksoa, jakso kuluu työntekijän ollessa terveenä sairauksien välillä, vaikka hän on tänä aikana voinut olla poissa työstä esimerkiksi vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Koska olet ollut terveenä eli yli 30 päivää, työnantajan olisi pitänyt maksaa täyttä sairausajan palkkaa alkaen 35 päivältä, joten maksamatta on ko. 35 päivältä täyden palkan ja 2/3 palkan välinen erotus. Jari Kiviharju lakimies 18 Rautatieläinen

19 Radanvarrelta Viron rautatieläiset vierailulla Rautatieläisten liitossa Viron Rautatieläisten Liiton edustajat vierailivat Suomessa Ajatuksia ja ideoita vaihdettiin vilkkaasti. Vieraiden mukaan Viron Rautatiet ovat pitkälti riippuvaisia Venäjän transitioliikenteestä. Sen merkitys on huomattavasti suurempi Virolle kuin Suomen rautateille. Viron Rautatiet myytiin 1990-luvun lopulla amerikkalaisille sijoittajille ja vasta pari vuotta sitten Viron valtio lunasti rautatieyhtiön sekä infran itselleen. Transitioliikenteen väheneminen ja rautateiden henkilöliikenteen alasajo amerikkalaisten toimesta on vähentänyt Rautatiealalla työskentelevien määrän kymmenessä vuodessa työntekijästä työntekijään. Virossa toimii myös yksityisiä yhtiöitä niin tavaraliikenteen kuin henkilöliikenteenkin puolella. Järjestäytymisaste on rautatieammateissa virolaisittain korkea, yli 70 %. Maassa toimii Eestin Rautatieläisen Liiton lisäksi veturimiesten liitto sekä muutama pieni yksityisiin yrityksiin perustuva liittoja. Veturimiesten liitto on tällä hetkellä fuusioitumassa Eestin Rautatieläisten Liittoon. teksti: Jussi Päiviö kuva: Maarit Uusikumpu Liiton suunnittelusihteeri Jussi Päiviö isännöi virolaisvieraiden Oleg Tsubarovin, Tatjana Kuznetsovan ja Svetlana Kaljurandin vierailua. Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen rautatielainen@rautl.fi. Me teimme sen, mitä lupasimme! Vuosien saatossa olemme osaltamme pyrkineet vaikuttamaan eläkeläisten edunvalvonnan kehittämistä ay-liikkeessä. Lähtökohtana on ollut hakea kanavaa niille eläkeläisille, jotka eivät syystä tai toisesta liity poliittisiin eläkeläisjärjestöihin. Olemme esittäneet asiamme ensimmäiseksi SAK:n entiselle puheenjohtajalle jo vuonna Olemme esittäneet myös omalle liitollemme, että eläkeläisten edunvalvonta olisi jatkuvan kehittämisen kohteena liiton strategiassa. On tosin myönnettävä, että liitossa on kehitys mennyt piirun verran eteenpäin eläkeläisten asioiden osalta. Nyt onkin hyvä aika kiittää jo eläkkeellä olevaa puheenjohtaja Mauri Lundenia avarakatseisuudesta asiaamme kohtaan. Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu on myös kiitoksensa ansainnut raivaamalla tilaa kirjoituksille. Haluamme myös välittää viestimme Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäelle. Me allekirjoittaneet, eläkkeellä olevat Rautatieläisten Liiton ay-aktiivit, olemme erittäin huolestuneita vasemmiston heikentyneistä kannatusluvuista kummassakin vasemmistopuolueessa. Esitämmekin teille, vasemmistopuolueiden puheenjohtajat, muutamia näkemyksiä valmistautuessanne tuleviin eduskuntavaaleihin Eläkeläiset ovat suuri äänestäjäryhmä eduskuntavaaleissa, ja tuloksen ratkaisevat eläkeläisten antamat äänet. Esitämme, että eläkeläisten mieltä askarruttavat ongelmat otettaisiin vasemmistopuolueiden yhteiseen keskusteluun ja laadittaisiin yhteinen ohjelma eläkeläisten asioiden hoitamiseksi. Valmistelutyössä tulee olla mukana vasemmistoa edustavat Eläkkeensaajat ry ja Eläkeläiset ry. Yhteisesti laadittu ohjelma olisi sanoma eläkeläisäänestäjille siitä, miten eläkeläisten ongelmiin halutaan puuttua. Samalla puolueet sitoutuisivat näyttävästi ottamaan sovitut asiat hallitusohjelmaan ja toteuttamaan ne seuraavalla hallituskaudella. Näin näkisimme vasemmistopuolueilta myös yhtenäisempää esiintymistä yhteisissä tilaisuuksissa. Lenkki eli Tuomo Raukola Seppo Häyhänen Taisto Kuisma Jukka Nikander Paavo Backman Reijo Lemettinen Markku Immonen Erkki Raiski Tauno Vilen Jussi Rusko Kosti Jokinen Rautatieläinen

20 Nuorisotapaaminen Pärnussa Kulttuuria, koulutusta ja politiikkaa Järjestyksessään viides 2000-luvun Rautatieläisten Liiton Nuorisotapaaminen pidettiin Lounais-Virossa Pärnun kaupungissa. Matkaan oli lähtenyt 20 nuorta eri puolilta Suomea ja eri ammattialoilta. Tämä on viesti siitä, että nuoria ja uusia järjestöaktiiveja ei tule pelkästään liikenteenhoitopuolella vaan tasaisesti kaikista palkkaliitteistä. Politiikan paluu Tapaamisesta teki haasteelliseksi, että mukana oli sekä nuoresta iästään huolimatta kokeneita luottamusmiehiä että vasta ensimmäistä kertaa liiton toimintaan tutustumaan tulleita. Tapaaminen oli kolmipäivänen, joista perjantaipäivä oli varattu matkustamiseen ja paikalliseen kulttuuriin tutustumiseen. Jo perjantaina kävi selväksi, että politiikka on palannut nuorten ay-toimintaan. Matkalla Pärnuun poliittiset keskustelut kävivät kuumina. Vaikka kaikki poliitikot saivat osansa arvostelusta, niin maamme hallitusta arvosteltiin selvästi eniten. Eikä ihme, sillä onhan lähes joka neljäs nuori suomalainen vailla töitä. Vaikka Rautatieläisten Liiton alaisissa töissä on toistaiseksi irtisanomisilta vältytty, niin lomautuksia on kokenut jo turhankin moni. Politiikan paluu keskusteluihin kielii selvästi siitä, että nuorten osalta yhteiskunnallinen tilanne on heikentynyt kuluneen vuoden aikana. Mielenkiinto yhteisiin asioihin vaikuttamiseen on herännyt. Vaikka vielä alkumatkasta kyseenalaistettiin, kuuluuko politiikka ammattiyhdistystoimintaan, niin loppumatkasta jo väännettiin politiikasta kuin vanhat tekijät. Mikä parasta, tämä oli ensimmäisiä reissuja, joissa politiikanjano lähti nuorista itsestään, ei kouluttajista eikä vanhoista tekijöistä. Lauantaipäivä oli varattu kokonaisuudessaan koulutukseen. Heti aamusta kä - vimme läpi nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ay-liikkeessä ja ammattiosastojen perustoimintoja. Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala piti katsauksen ajankohtaisiin asioihin. Lauantaipäivä venyikin pitkälle iltaa, ennen kuin päästiin taas tutustumaan virolaiseen kulttuuriin. Sunnuntaipäivä oli varattu kokonaisuudessaan matkustamiseen ja tuliaisten hankkimiseen kotipuoleen vietäväksi. Mahtava reissu Palautteen mukaan nuorisotapaaminen oli osallistujien mielestä onnistunut. Mahtava reissu avarsi hyvin virolaista kulttuuria. Itse koulutuspaketti oli napakka ja selvensi liiton toimintaa ja tavoitteita, Helsingin lähiliikennekonduktööri Jarkko Karlsson arvioi. Jarkko haluaa kannustaa muitakin nuoria mukaan toimintaan ja katsomaan eteenpäin. Onhan meitä aktiivisia nuoria yllättävän paljon. Nuoria, jotka varmasti ovat kiinnostuneita toiminnasta. Nyt vain toimimaan! Jarkon kanssa samoilla jäljillä on Tommi Kuitunen Kotkasta. Seminaari oli hyvä ja muutenkin reissu oli onnistunut. Mikä yllätti positiivisesti, oli politiikan suuri osuus. Kaikin puolin hyvä juttu! Nuorisotoiminta strategian painopisteitä Rautatieläisten Liitto edustajakokouksen hyväksymän strategian mukaan yksi toiminnan painopisteistä on nuorisotoiminta ja nuorten saaminen mukaan toimintaan. Liittohallitus on tarttunut toimeen ja perustanut 18-jäsenisen tulevaisuusjaoston. Jaoston jäsenten tulee olla alle 35-vuotiaita, ja nuorille tulee järjestää säännöllisesti nuorisotapaamisia. Nuorisotapaamisia järjestettiin kultaisella 1980-luvulla, mutta nyt 2000-luvulla on nuorisoaktivointi käynnistynyt uudelleen. Vuodesta 2005 tapaamisia on järjestetty enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Tavoitteena on järjestää tapaaminen kerran vuodessa. Teksti: Jussi Päiviö Kuva: Antti Ahonen Petri V.A. Tamminen (vasemmalla), Kai Jäppinen, Jukka-Pekka Laitinen, Antti Mäkinen ja Janne Riipinen tutustuivat Viron kulttuuriin liiton nuorisomatkalla. 20 Rautatieläinen