NRO Yhteistyöstä voimaa s. 7 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 8 2009. Yhteistyöstä voimaa s. 7 9"

Transkriptio

1 NRO Yhteistyöstä voimaa s. 7 9

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Vesa Mauriala Toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 On voimien kokoamisen aika 10 Liittovaltuustouutisia 12 Valtuuston uusi puheenjohtaja haluaa keskustelevan valtuuston 13 JaaEi 14 VR:n muutosohjelma 15 Yt-viidakossa samoamisen lyhyt oppitunti 15 Luottamusmiesjärjestelmä 16 VR-Radan toimitusjohtaja Teuvo Sivunen kiskojen väliin syntynyt 18 Pykälässä 19 Radan varrelta 20 Nuorisotapaaminen Pärnussa 22 Pysähtynyttä ja vilkasta 24 RMY maailma tarjottimella 26 Pirunpojan polkka lumosi vaihtotyöjohtajan 27 Koulutus 28 Osastot toimivat 29 Vakuutuskassat yhdistyvät 31 Liiton leirit Kuvareportaasi Karjalasta s. 22 MARTTI LINTUNEN MAARIT UUSIKUMPU ISSN Uusi liittovaltuusto joutui heti vaikeiden päätösten eteen. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus ISTOCKPHOTO Huh huh, mikä vuosi Huh huh, olipas vuosi! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt: edustajakokous, Team-päätös, mie lenilmaus, VR:n lomautukset ja muutosohjelma, vain muutamia mainitakseni. Rautatieläisten vuosi hakee vertaistaan haasteellisuudessaan. Mutta ei ole kurjuutta kummempaa kuulunut muillekaan. Lomautukset, irtisanomiset ja työttömyyden kasvu ovat päivittäistä uutiskauraa. Kun ajat ovat kovat, on sen varjolla helppo esittää sen seitsemän seinähullua ajatusta. Tässä niistä yksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tyrkyttänyt palkansaajille puolen prosentin palkankorotuksia ja nimennyt esityksensä palkkaankkuriksi. Palkansaajapuolella on hyvässä muistissa, miten EK edellisellä kierroksella torppasi tulopoliittiset ratkaisut. Onko niin, että sitä saa, mitä tilaa; palkka-ankkurin eli EK:n tupoupotus on jo alkanut. Ensimmäiset lakot on nähty ja palkkaankkuri murrettu joillakin aloilla. Rautatieläisten tes-neuvottelut ovat vasta alkamassa, eikä niiden sujumista kannata vielä ennakoida. On pidettävä kuitenkin huolta, että rautateillä riittää jatkossakin töitä ja ostovoima säilyy sellaisena, ettei tulevina jouluina tarvitse laulaa Nälkämaan laulua vaan kattilat täynnä puuroo. Ja seuraaville uutisille voi varovasti kilistellä uudenvuoden maljoja: VR:n tavaraliikenteen lasku ei ole enää yhtä jyrkkää ja toipumisen merkkejä on havaittavissa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö ja VR ovat laatineet uuden sopimuksen rautateiden henkilöliikenteen hoitamisesta kymmeneksi vuodeksi. VR: n yksinoikeus koskee niitä rataosia, joilla se tällä hetkellä hoitaa kotimaan henkilöjunaliikennettä. Muille rataosille voisi tulla muitakin yrittäjiä. Pikkusormi siis annetaan henkilöliikenteen kilpailulle jo nyt, mutta koko kättä sopimus ei veisi ainakaan lähivuosina. Sopimuksessa VR:lle asetetaan myös henkilöliikennettä koskevan julkisen palvelun velvoite. Hyvä niin, koska viime aikoina on vaikuttanut siltä, että julkisen palvelun tehtävä on jäänyt sivurooliin. Maarit Uusikumpu Tärkeää on, että rautateillä riittää jatkossakin töitä ja ostovoima säilyy sellaisena, ettei tulevina jouluina tarvitse laulaa Nälkämaan laulua vaan kattilat täynnä puuroo. KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin vastaa arkisin klo Jos olet liittynyt vuonna 2009 liittoon etkä ole saanut jäsenkorttia, ota pikaisesti yhteyttä jäsenrekisteriin, Päivi Häkkinen puh tai Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu SAK perää työllisyyttä tukevaa sopimusta SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly vetoaa vakavasti työmarkkinaosapuoliin ja maan hallitukseen työllisyyttä tukevan sopimuksen saamiseksi Suomeen. Hänen mielestään nykyisen kyttäysaseman sijasta pitäisi saada uusi vaihde päälle. Konkreettisia tuloksia olisi saatava jo lähiviikkoina, sillä työttömyys kasvaa jatkuvasti ja työmarkkinakierros painaa päälle. Haastan vahvasti EK:n ja muut työnantajat sekä palkansaajajärjestöt uuden, työllisyyttä vahvistavan sopimuksen tekemiseen, Lyly vetosi marraskuussa SAK:n valtuuston kokouksessa Nurmijärvellä. Vaikka laajemmasta, alakohtaisia neuvotteluja tukevasta ratkaisusta ei ole saatu kunnollista läpimurtoa aikaan, Lylyn mukaan taustakeskusteluja työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken ja myös maan hallituksen kanssa on käyty. Niiden yhteydessä on sovittu muun muassa työttömyysvakuutusmaksun ensi vuoden tasosta. Tulopoliittiset sopimusratkaisut eivät ole koskaan syntyneet ilman vahvaa tahtotilaa. Sitä on tarvittu niin ay-liikkeeltä kuin muiltakin osallisilta. Jos nyt yritämme luoda jotain uutta kokoavaa sopimusta, sateenvarjomallia, tarvitaan siihen vahvaa ay-liikkeen tahtotilaa. Meidän yhteinen etumme on, että kriisitilanteessa turvaamme toisemme. Sitä on solidaarisuus, Lyly totesi. Hänen mukaansa tätä yhteistä tahtotilaa pitäisi näyttää tänä syksynä ja tulevana talvena. Lylyn mielestä nyt merkit ovat sellaisia, että työnantajat yksin sanelevat sopimisen sisällöt. Tasavertaisessa pöydässä tarvitaan kuitenkin kaksi vahvaa sopijaa ja palkansaajien pitää olla toinen niistä. Lyly otti puheessaan esille monia työllisyyttä edistäviä hankkeita, esimerkiksi puhtaaseen teknologiaan liittyvän mahdollisen investointibuumin. Myös elvytyksen tärkeys tuli esille. Tässä epävarmassa taloustilanteessa ja järkyttävässä työllisyystilanteessa, ei ole syytä lopettaa elvyttävää talouspolitiikkaa. Elvytystä ei saa lopettaa, ennen kuin potilas kykenee itse hengittämään. SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola puolestaan ennustaa levotonta työmarkkina-kierrosta, ellei kokoavaa raamisopimusta synny. On mahdollista, että ammattiliitot jättävät työehtosopimuksensa auki kevääseen saakka. Näin keväälle voitaisiin koota yhteinen rintama, kun pääosa sopimuksista päättyy. Tällöin meillä olisi enemmän puristusvoimaa murtaa työnantajien 0,5 prosentin hirttolinja, Huutola sanoi SAK: n valtuustossa. Elinkeinoelämän keskusliitto on pitänyt tiukasti kiinni 0,5 prosentin palkankorotuskatosta. Huutolan mielestä yhteisrintamaa tarvitaan siltä varalta, etteivät työnantajat taivu laajempaan kokonaisratkaisuun. Toivonkin, että työnantajat ymmärtäisivät palkansaajarintaman olevan tosissaan, mutta lähiviikkojen aikana näemme, onko työnantajilla todellista halua synnyttää Suomeen työpaikat ja ihmiset pelastava työmarkkinasopimus. Flirt-kaupunkijuna aloitti liikennöinnin pääkaupunkiseudulla Uusi kaupunkijuna, Flirt, aloitti marraskuun puolivälissä liikennöinnin pääkaupunkiseudulla. Juna liikennöi Helsingistä Leppävaaraan ja Vantaankoskelle. Uuteen sm5-mallin junaan mahtuu enemmän matkustajia, ja se on avarampi kuin edeltäjänsä. Flirt-juna on tilattu vuonna 2014 valmistuvaa kehärataa varten. Kehärataa pitkin pääsee Helsinki- Vantaan lentokentälle. Flirt on matalalattiajuna, ja siinä ei ole ovia vaunujen välillä. Liikenteeseen lisätään kaikkiaan 32 Flirt-junaa vuosina Seuraava Flirt aloittaa raiteilla joulukuun puolivälissä. VR-YHTYMÄ OY/LEIF ROSNELL 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu Oikeusministeriön ehdotus yhdistyslain tarkistamiseksi valmistui Oikeusministeriössä on valmistunut ehdotus yhdistyslain tarkistamiseksi. Muutoksilla parannettaisiin muun muassa yhdistyksen jäsenten vaikutusmahdollisuuksia sallimalla tietoliikenneyhteyksien ja muiden teknisten apuvälineiden käyttäminen yhdistyksen kokouksiin osallistumisessa. Hallituksen esitys yhdistyslain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän vuoden joulukuussa. Uudistuksen toteuduttua laki vastaisi nykyistä paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita sekä nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia. Säännösten saattaminen vastaamaan teknistä kehitystä lisäisi kansalaisten osallistumismahdollisuuksia yhdistystoimintaan. Muutoksella voi olla merkitystä erityisesti nuorten järjestötoimintaan osallistumisen kannalta. Etäosallistuminen postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälinen avulla olisi mahdollista sekä ennen kokousta että sen aikana, jos yhdistyksen säännöt sen sallivat. Edellytyksenä olisi, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan varmistaa perinteiseen kokoukseen verrattavalla tavalla. Myös etäosallistuminen yhdistysten ja järjestöjen valtuutettujen kokouksiin olisi sallittua. Etäosallistuminen sallittaisiin kuitenkin vain kokouksen aikana yhdistyksissä, joiden tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Rajauksella halutaan turvata näiden yhdistysten päätöksenteon vakautta tilanteessa, jossa etäosallistumisesta ei vielä ole laajaa käytännön kokemusta. Lainmuutos mahdollistaisi myös ulkomailla pysyvästi asuvan henkilön valitsemisen puolueen paikallisyhdistyksen tai alajärjestön hallitukseen. Jotta Suomen valtiollisiin asioihin vaikuttavalla yhdistyksellä jatkossakin olisi hyväksyttävä kytkentä Suomeen, pitäisi puolueen hallituksen jäsenten asuinpaikan kuitenkin edelleen olla Suomessa. Myös yhdistysten hallintoa ja tarkastusta koskevia säännöksiä on tarkoitus selkeyttää. Jatkovalmistelussa selvitetään muun muassa, voiko yhdistys tulevaisuudessa toimia kokonaan tietoverkossa ja voidaanko liittoäänestystä laajentaa esimerkiksi keskusjärjestön henkilövalintoihin. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti työeläkevakuutusmaksut ensi vuodelle ISTOCKPHOTO Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläkevakuutusmaksut vuodeksi Maksut säilyvät lähes samoina kuin tänä vuonna. Keskimääräinen Ty EL-maksu on 22 prosenttia palkasta. Työnantajien tilittämä maksu jakaantuu kahteen osaan: työnantajien ja työntekijöiden osuuteen. Yrittäjät huolehtivat työeläkevakuuttamisestaan ja siten myös eläkemaksuistaan itse. Palkansaajien ja yrittäjien maksu on ikäsidonnainen. Vuonna 2010 ikävälillä vuotta peritään työntekijöiden palkasta 4,5 prosentin suuruista maksua, jolloin nousua on viime vuodesta 0,2 prosenttiyksikköä. 53 vuotta täyttäneiden maksu on 5,7 prosenttia ja nousu 0,3 prosenttiyksikköä. Palkansaajien työeläkemaksu koskee kaikkia työntekijöitä niin yksityisen kuin julkisen työnantajan palveluksessa. Työntekijän maksu näkyy palkkatodistuksessa. Työnantaja perii ja tilittää maksun työeläkelaitokselle palkanmaksun yhteydessä. Yrittäjän YEL- ja maatalousyrittäjän MYEL-vakuutuksen ikäporrasteinen perusmaksu on alle 53-vuotiailla 21,2 ja tätä vanhemmilla 22,4 prosenttia työtulosta ilman mahdollisia alennuksia. Viime vuodesta nousua yrittäjän perusmaksussa on nuoremmilla 0,2, prosenttiyksikköä ja 53 vuotta täyttäneillä 0,3. Palkansaajia työllistävien työnantajien eläkemaksut vaihtelevat. Merkittävin työeläkemaksu, TyEL-maksu, on ilman hyvityksiä 21,8 prosenttia pienillä ja keskisuurilla sopimustyönantajilla. Tällaisia työnantajia ovat yritykset, joiden palkkasumma on alle euroa vuonna Työnantajien maksua on tilapäisesti alennettu, koska työkyvyttömyysmaksusta on aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämää. Viime vuonna keskimääräinen työnantajamaksu oli 22 prosenttia. Lisätietoa työeläkemaksuista: Sosiaali- ja terveysministeriö, eläkelaitokset ja Eläketurvakeskus Rautatieläinen

6 Painavasana Liittoyhteistyötä tarvitaan VR:n muutosohjelma haastaa ammattiliitot yhteistyöhön. Kolmen SAK:laisen liiton, Rautatieläisten Liiton, Veturimiesliiton ja Rautatievirkamiesliiton yhteistyö on viime kuukausina tiivistynyt. Yksi syy yhteistyön tiivistymiseen on VR:n muutosohjelma. Kaikki ammattiliitot ovat nyt mukana VR:n hallintoneuvoston ja laajennetun johtoryhmän työskentelyssä. Lisäksi liitot ovat edustettuina muutosohjelman ohjausryhmässä ja tekevät yhteistyötä tärkeimmissä käytännön kysymyksissä. Tammikuun puolivälissä järjestetään näiden kolmen SAK:laisen rautatieliiton hallintojen yhteinen seminaari, jossa pohditaan paitsi muutosohjelmaa, niin myös tulevaa työehtosopimuskierrosta. Rautatieläisten Liiton viime kesän edustajakokous antoi valtuudet jatkaa liittoyhteistyötä, mikäli silloinen TEAMliittohanke kaatuisi suunnitellussa muodossa. Kun niin kävi, liiton elokuun valtuusto antoi suuntaa jatkotyöstämiselle. Yksi syy tähän on, että muutosohjelman ja normaalin eläköitymisen seurauksena liittomme maksavien jäsenten määrä pienenee tällä edustajakokouskaudella arviolta jäsenellä. Liiton hallitus on päättänyt ottaa jäseniksemme jatkossa myös Avecran henkilökuntaan kuuluvat palkansaajat. Tämä avaa meille uuden haasteellisen toimintakentän, lisää jäsenpohjaa, mutta ei sinänsä korvaa normaalisti VR:n palveluksesta eläköityvien jäsentemme aiheuttamaa poistumaa. Avecraan liittyvistä asioista tullaan jatkossa kertomaan Rautatieläisessä lisää. Edustajakokouksen hyväksymässä liittostrategiassa puhutaan raideliikenteen edistämisestä. Liiton valtuusto antoi hallitukselle tehtäväksi selvittää mahdollisuuden raideliikennealan ammattijärjestön rakentamiseksi. Tällaista järjestöselvitystä ollaan nyt tekemässä yhdessä RVL:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa. Kokonaisuus pitäisi sisällään nykyisten VR:n toimintojen lisäksi tulevaisuudessa myös raitiotie- ja metroliikenteen sekä niiden tukitoimet samalla halliten käytännössä lähes kokonaan maamme julkisen liikenteen järjestötoimintaa sekä keskeistä tavaraliikennettä. Tällaisen järjestön työtaistelu- ja neuvotteluvoima olisi poikkeuksellisen suuri. Kolmantena vaihtoehtona seuraamme tarkasti logistiikka-alan liittohanketta. Sitä selvittämässä on Veturimiesten liiton ja RVL:n lisäksi mm. auto- ja kuljetusalan, meriliikenteen, posti- ja logistiikka-alan liittoja. SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen selvittää vuoden loppuun mennessä, millaisilla askelmerkeillä tätä niin sanottua LAL-selvitystä voitaisiin jatkaa. Rautatieläisten Liitto on itsenäisenä ja vahvana ammattijärjestönä hakemassa luontevia ja samanhenkisiä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tulevaisuutta voitaisiin yhdessä rakentaa. Tärkeää on, että uusissakin vaihtoehdoissa toteutuu vahva rautatie- ja raideliikenneidentiteetti, joka takaa hyvän jäsenkiinnittyneisyyden ja tehokkaan edunvalvonnan. Edellä sanottu on tärkeää siksi, koska liitto on aina jäsentensä summa ja Tärkeää on, että uusissakin vaihtoehdoissa toteutuu vahva rautatie- ja raideliikenneidentiteetti, joka takaa hyvän jäsenkiinnittyneisyyden ja tehokkaan edunvalvonnan. vain korkea järjestäytymisaste mahdollistaa tehokkaan edunvalvonnan. Aikataulullisesti emme myöskään ole jäniksen selässä. Hallitus ja valtuusto saavat kevään aikana liittoyhteistyötä koskevat selvitykset käsiteltäväkseen. Sen jälkeen on kentän vuoro kertoa aiheesta mielipiteensä, ja sitä mielipidettä on myös aidosti kuunneltava. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 Raideliikennealan liittojohtajat: On voimien kokoamisen aika VR:n työntekijät ovat saaneet totutella muutaman kuukauden ajatukseen VR:n muutosohjelmasta ja työnantajan tavoittelemasta 1200 henkilötyövuoden vähennyksestä. Vaikka VR:n ongelmat tiedettiin ja henkilöstövähennyksiäkin osattiin odottaa, niin niiden suuruus yllätti. Raideliikennealan liittojohtajat Vesa Mauriala, Tarja Turtiainen ja Risto Elonen epäilevät, että vähennykset ovat ylimitoitettuja ja haastavat toisensa ja jäsenistön voimien kokoamiseen. Raideliikennealan liittojohtajat Vesa Mauriala (vasemmalla), Risto Elonen ja Tarja Turtiainen tiivistävät yhteistyötään. Liittojohtajat kantavat henkilöstövähennyksien lisäksi paitsi huolta työvoiman riittävyydestä, myös siitä, miten rautatiealan työt hoidetaan tulevaisuudessa. Monet merkit antavat aihetta epäillä, että henkilöstövähennysten tavoitteissa on otettu liian vahva etunoja: kuljetusmäärät ovat lisääntymään päin, VR:n lomautuksia on peruttu, työntekijät eläköityvät ja ylitöitä paiskitaan edelleen. En oikein usko, että näin suuret henkilöstövähennykset ovat mahdollisia ilman, että toiminnot muuttuvat aivan erilaiseksi kuin tänä päivänä. On syytä kysyä, onko tavoitteena työntää VR:ltä sellaista työtä ulos, jonka VR on hoitanut tähän asti, Risto Elonen Veturimiesten liitosta pohtii. Tarja Turtiainen Rautatievirkamiesliitosta uskoo, että muutosohjelman lukuihin pääseminen merkitsee todella isoa muutosta. Yhtäkään kiveä ei jää kääntämättä niissä toiminnoissa, joita VR nyt hoitaa. Ei noilla luvuilla pystytä millään hoitamaan kaikkea, mitä tähän asti on hoidettu. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta haluaa kiinnittää huomiota myös muutosohjelman jälkeisiin vuosiin 2013 ja Mitä VR haluaa? Liittojohtajat pitävät nurinkurisena järjestystä, jolla henkilöstövähennykset on määritelty. Pistetään vain joku tietty määrä eläkkeelle tai irtisanotaan, ja sitten katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi, Elonen kuvailee. Liittojohtajien mielestä henkilöstö olisi pitänyt mitoittaa vasta sitten, kun tiede- Rautatieläinen

8 tään mitä ja miten kuljetetaan ja millainen logistinen järjestelmä tulee olemaan. Lisäksi pitäisi huomioida, millainen on taantuman jälkeinen kuljetusmaailmamme. Nyt ei ole oikein selvyyttä siitä, mitä VR oikein haluaa ja minkä osan säilyttää kuljetuksista, Turtiainen ihmettelee. Mauriala uskoo, että taloudellisen taantuman aallonpohjasta on vain yksi suunta: tavaraliikenteen nousu. Metsäteollisuudessa ei tosin vielä kasvua näy, mutta Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteet kehityksestä ovat samansuuntaisia kuin monilla yhtiöillä. Kun taloustaantuma alkoi viennin nopeasta sakkaamisesta, niin myös nousu alkaisi vientivetoisesti ja jo ensi vuonna. Samaan aikaan rautateiltä eläköidytään vinhaa vauhtia. Pelkästään Cargosta jää eläkkeelle vuoden 2013 loppuun mennessä 550 työntekijää ja veturimiehistäkin yhteensä nelisensataa jo kahden seuraavan vuoden aikana. Työnantajankin näkökulmasta muutosohjelmassa on kyse erittäin isosta liikennejärjestelmän kehittämisestä, mutta ainakaan vielä VR ei ole esittänyt avoimesti mallia, miten koko kuvio eläkepoistumineen hoidetaan, ja tokkopa sitä vielä tiedetäänkään. Nyt pitäisi jo miettiä sitä, miten työvoima riittää ja miten rautateiden työt ja kuljetukset hoidetaan, Mauriala selvittää. Elonen haluaa muistuttaa meneillään olevista kaivoshankkeista, joiden toteutuessa kuljetettava tulee lisääntymään. Päätöksiä kuitenkin tehdään tämän vuoden helmi-tammikuun tilanteen perusteella, mutta jo viime syys-lokakuun kuormausluvut ja vaunukilometrit näyttävät tervettä kehitystä, Elonen tietää. Liittopuheenjohtajien mukaan työntekijöiden, jotka näkevät tilanteen kentällä, on vaikea ymmärtää sitä, että työt pitäisi tehdä vielä vähemmällä väellä. Työntekijät ovat huolissaan töiden sujumisesta ja yrittävät epätoivon vimmalla hoitaa lomautuksen lomassa töitään, vaikka huoli kuuluisi oikeastaan lomauttavalle osapuolelle, Turtiainen kertoo. Liittojohtajien mielestä työntekijöiden riittävyyttä jatkossa voi vaikeuttaa väärien henkilöstömitoitusten lisäksi sekin, Vesa Mauriala että koulutus on jäissä. Rautatiealalle ei voi tempaista työntekijöitä pystymetsästä. Esimerkiksi vaihtotyönjohtajien koulutus kestää kaikkiaan kaksi vuotta. Henkilöstöpolitiikan käänne Liittojohtajat epäilevät, että VR:ssä tehdään nyt julkilausumattomia strategisia linjauksia, joilla henkilöstöpolitiikka käytännössä muuttuu. Tämä on sitä näennäisavoimuutta, että kerrotaan mutta ei kaikkea. Ennen VR:llä oltiin aika avoimia siinä, mitä ollaan tekemässä. Henkilöstöjärjestöiltä meni ikkunapaikka, kun henkilöstön edustus siivottiin pois VR:n hallituksesta. Olimme siihen asti suurin piirtein selvillä, mihin strategioita ollaan viemässä, Elonen kritisoi. Liittojohtajat pitävät valtion omistajapolitiikan kovenemista kiistattomana tosiasiana. Ihan selkeästi on tapahtumassa henkilöstöpolitiikan muutos, vaikka sitä ei ollakaan sanottu reilusti VR:n puolelta ääneen. Nyt eletään välitilassa, jossa ikään kuin olisi vanha henkilöstöpolitiikka olemassa, mutta sitten ei kuitenkaan ole, Turtiainen kiteyttää. Elonen muistelee, millainen VR oli vanhoina hyvinä aikoina. Kun VR vuonna 1983 liikelaitostettiin, niin silloin sovittiin järjestöjen kanssa rekrytointikiellosta. Eikä ihmisiä irtisanottu ja pakkosiirretty. Tulin 31 vuotta sitten maailmaan, jossa oli 3600 veturimiestä töissä, nyt enää 1850, mutta ei veturimiehiä tai muutakaan henkilöstöä ole irtisanottu vaan on hoidettu asiat toisin. Nyt tuntuu kuin napanuora olisi katkaistu kerralla hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Turtiainen hämmästelee myös muutostahdin nopeutta. Edellinen tukitoimintojen kehityshanke alkoi kaksi vuotta sitten ja on vielä kesken, kun toista jo pusketaan päälle. Työntekijät ovat kuitenkin ajatelleet, että kun meneillään oleva hanke on ohi, niin sitten saa keskittyä edes vähän aikaa työntekoon. Nyt kukaan ei voi olla mistään varma, ennen kuin tämä kaikki on taas ohi. Muutoshankkeet ovat pitkiä ja hermostuttavia, Turtiainen kuvailee väkensä tuntoja. Muutospoolista työkykyneutraali VR on perustanut muutospoolin, jolla pyritään hallitsemaan muutosohjelman henkilöstövaikutuksia. Sen tavoitteena on tukea irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä työllistymään joko konsernin sisälle tai sen ulkopuolelle. Liittojohtajat pitävät muutospoolia peruslähtökohdiltaan parempana kuin tilannetta, jossa ei olisi mitään. Muutospooli ei ole onni ja autuus eikä ratkaisee kaikkea, mutta se tarjoaa lisäaikaa etsiä työtä, Turtiainen miettii. Ja, olisiko muutosohjelmaa lainkaan mahdollista viedä läpi, jos tällaista poolia ei olisi rakennettu, Elonen jatkaa. Liittojohtajat edellyttävät kuitenkin, että yt-neuvottelut käydään tosissaan niin, että työntekijän tilanne ratkeaa jo neuvotteluissa, eikä pooliin joutuisi kukaan. Ytneuvotteluista ei saa tulla läpijuoksutusta tai automaattista laskeutumispaikkaa pooliin. Lienee toiveajattelua, että sinne ei kukaan joutuisi, mutta löytyykö sieltä oikeasti töitä, se nähdään ajan kanssa, Elonen pohtii. Mauriala pitää tärkeänä, että VR:n kaikki mahdolliset rekrytoinnit hoidetaan 8 Rautatieläinen

9 Tarja Turtiainen Risto Elonen poolin kautta ja tarjotaan ihmisille aidosti vaihtoehtoja siirtyä konsernin sisällä uusiin tehtäviin. Yt-neuvottelut pitää käydä paikallisesti hyvin ja on katsottava, löytyykö työntekijöille lähialueelta työtä. Turtiaisella on jo ikäviä kokemuksia huonosti hoidetuista yt-neuvotteluista. Kesken yt-neuvottelujen osa työntekijöistä joutui jättämään työnsä välittömästi, kulkunappi ja työkännykkä pöydälle ja kotiin palkkaa nauttimaan. Tämä ei ole ollut aiemmin VR:n tapa toimia ja se oli äärimmäisen loukkaavaa työntekijöitä kohtaan, Turtiainen kertoo. Elosen mukaan poolin pitää olla työkykyneutraali, mikä tarkoittaa, että ytneuvottelut on käytävä siinä hengessä, että vajaatyökykyiset eivät ole ensimmäisenä listalla, Elonen painottaa. Maurialaa taas huolestuttaa, että VR- Rata Oy syrjäytetty muutospoolista, vaikka kaikkia työntekijöitä pitäisi kohdella tasaveroisesti. Jos käy niin, että radan puolella on pulaa töistä, niin konsernissa on velvollisuus katsoa, onko heille työtä muualla. Haluamme selkeän näkemyksen siitä, miten rataosakeyhtiön toiminta jatkossa huomioidaan muutosohjelmassa. Työnantaja on rakentanut muutospoolin työntekijöiden turvaksi, joten jos työt vähenevät, on yhtiöllä loppujen lopuksi samat lainmukaiset velvoitteet niin ratapuolen kuin muitakin työntekijöitä kohtaan. Muutosohjelmalla piilovaikutuksia Liittojohtajat uskovat, että muutosohjelmalla on piilovaikutuksia sen aiottujen vaikutusten lisäksi. Elonen epäilee, että se vähentää työntekijöiden sitoutumista ja antaa lisämausteensa ensi kevään työehtosopimusneuvotteluihin. Ehkä jatkossa se rautatieläinenkin tulee vaan töihin ilman sen syvempää sitoutumista työpaikkaansa. Joka tapauksessa tes-neuvottelut käydään keväällä ennätyshaasteellisessa ilmapiirissä, kun ottaa vielä huomioon Elinkeinoelämän keskusliiton palkkalinjaukset puolen prosentin korotuksesta. Tämä kaikki saattaa lisätä häiriöalttiutta, joka kumpuaa ammattiosastoista, mutta on ymmärrettävää, jos ihmiset nyt purkavat mieltään, Elonen analysoi. Ja jos pooli onkin vain suuri kupla eikä sen kautta löydykään työpaikkoja, niin sekin saattaa aiheuttaa levottomuutta, Turtiainen jatkaa Mauriala taas uskoo, että muutosohjelman aikana ja tässä taloustilanteessa sopimukset tulevat olemaan lyhyitä, maksimissaan vuoden mittaisia. Tämä lisää vaikeuskerrointa, ja meillä on oikeastaan jatkuvat neuvottelut päällä. Tässä mitataan tosissaan työnantajan pitkäjänteisyyttä ja vaikeuksia tulee, jos koko muutosohjelma-aikaa ei oikeasti käytetä hyväksi. Lisäksi tarvitaan aikaa vielä joitakin vuosia sen jälkeenkin. Mauriala kehottaa luopumaan epävarmuuden lisäämisestä rautateillä. Se koskee muun muassa selvityksiä kilpailun avaamisesta kesken kaiken. Rautatiet ovat kansallisena instituutiona monien intohimojen kohde. Jos jollakin ulkopuolisella taholla nyt sattuisi olemaan vaikkapa ideologisia intohimoja puuttua siihen, miten asioita pitäisi hoitaa, olisi syytä luopua jo sellaisesta ajattelustakin. Voimien kokoamisen aika Ay-liikkeen perusperiaatteena on liittojen välinen solidaarisuus. Liittojohtajien mukaan nyt jos koskaan on voimien kokoamisen aika ja he haluavat näyttää esimerkkiä. Se tarkoittaa raideliikennejärjestöjen yhteistyön tiivistämistä ja myös liittopuheenjohtajien säännöllisten kokoontumisten lisäämistä. Rautatieläisjärjestöt ovat toki tehneet jo aiemminkin paljon yhteistyötä edunvalvonnassa ja yhteiskuntavaikuttamisessa. Tiivis yhteistyö on välttämätöntä jo muutosohjelmankin vuoksi, Elonen huomauttaa. Turtiaisen mukaan Rautatievirkamiesliiton jäsentutkimuksessa on tullut esille, että raideliikennejärjestöjen yhteistyötä tulee tiivistää. Aina yhteistyö ei näy ulos tai jäsenistölle selkeästi yhteistyönä, mutta sen avulla on voitu vaikuttaa yhteen jos toiseenkin asiaan. Tärkeintä on huomata, että VR ei ole yksin tässä maailmassa, vaan samanlaista tuulta puhaltaa joka puolelta. On myös hyvä huomata se, että järjestäytymisaste VR:n maailmassa on poikkeuksellisen korkea, Mauriala korostaa. Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Jaana Ahjokangas Rautatieläinen

10 Liittovaltuustouutisia Helsinki Rautatieläisten Liiton uusi liittovaltuusto kokoontui ensimmäiseen sääntömääräiseen kokoukseensa marraskuussa Helsingissä. Kokouksen perusteella uutta valtuustoa voi kuvailla keskustelevaksi ja kantaaottavaksi. Ennen vaikeita päätöksiä asioista käytiin perusteellinen keskustelu. Runsaasti puheenvuoroja kirvoittivat liiton talous ja VR:n muutosohjelma. 10 Rautatieläinen

11 Jäsenmaksukorotus kirvoitti useita puheenvuoroja, mutta keskustelun päätteeksi valtuusto asettui hallituksen esityksen kannalle korottamaan jäsenmaksun 1,47 prosenttiin. Keskiansioilla se tarkoittaa kuukaudessa verovähennysten jälkeen noin kahta euroa. Korotuksella turvataan liiton perustoimintoja, jäsenpalveluja, turvataan tes-kierrosta ja vastataan yleiseen hintojen nousuun. Jäsenmaksua on viimeksi nostettu 1990-luvulla. Liittovaltuuston puheenjohtajisto Ilpo Jakunaho (vasemmalla), Arto Kukkonen ja Jorma Solla vetivät kokousta vuorotahtiin. Rautatieläisten Liitto on aivan uuden tilanteen edessä VR:n muutosohjelman vuoksi. Puheenvuoroissa nousi esiin huoli mahdollisista irtisanomisista. Valtuusto pyysi huomioimaan erityisesti pitkään rautateillä työskennelleet työntekijät. Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala totesi, että Rautatieläisten Liitto ei ole sitoutunut suin päin 450 henkilötyövuoden vähennyksiin vaan uskoi, että todellinen vähennysmäärä selviää vasta ytneuvotteluissa ja muutosohjelmavuosien aikana. Uudet valtuutetut kaukoliikennekonduktööri Tuomas Seppänen ja junamies Helena Blom pitivät nykytilannetta jokseenkin nurinkurisena. Vaikea on suhteuttaa tilannetta, jossa ihmisiä on pakkolomalla mutta samaan aikaan on pula työntekijöistä. Esimerkiksi meillä Ilmalassa kaivattaisiin enemmän työntekijöitä. Työtahti siellä on aika hektinen. Voi kuitenkin olla niinkin, että Pasilasta loppuu tavarajunaliikenne kokonaan, Blom aprikoi. Onhan se ihan aika mielenkiintoinen tilanne, että samaan aikaan yt-neuvottelujen kanssa on ulkopuolinen rekry menossa. Kouvolaan suunnalla ollaan nyt odottavalla kannalla tämän muutosohjelman kanssa. Blom ja Seppänen uskovat, että voivat aidosti vaikuttaa ja viedä asioita valtuustossa eteenpäin. Kenttä tietysti odottaa tätä ja valtuustossa olenkin kentän edustajana. Ei riitä, että vain keskustelee vaan pyrkii oikeasti vaikuttamaan. Ja ainakin valtuustossa voi puida asioita isommalla porukalla. Blom käyttikin pari puheenvuoroa, joissa toisessa hän toivoi naisjaoston perustamista liittoon. Tällaisella jaostolla voisi madaltaa kynnystä tulla mukaan ja saataisiin naisten äänikin enemmän kuulumaan, Blom perusteli. Myöskään Seppänen ei istunut kokouksessa tuppisuuna vaan käytti puheenvuoron jäsenmaksusta. Jäsenmaksu nousee Yksi vaikeimmista liittovaltuuston päätösasioista oli jäsenmaksukorotus 1,3 prosentista 1,47 prosenttiin. Edustajakokouksen strategian mukaan liiton taloudenpidon tulee olla vastuullista ja talouden pohjana jäsenmaksutuotot. VR:n muu tosohjelman ja eläköitymisen vuoksi jäsenmäärän arvioidaan vähenevän jäsenellä edustajakokouskauden aikana. Muutoksia liiton viestintään Rautatieläisten Liitto kehittää ensi vuonna sisäistä viestintäänsä. Liitto tiedottaa ay-aktiivejaan sähköisellä uutiskirjeellä ajankohtaisista edunvalvonnan ja rautatiemaailman asioista kerran kuukaudessa. Uutiskirje alkaa kulkea sähköpostiin heti, kun järjestelmä on saatu rakennettua, todennäköisesti maaliskuussa. Koska liiton viestinnän taloudelliset ja henkilöstöresurssit pidetään vuoden 2009 tasolla, kompensoidaan sähköisen viestinnän lisäämistä vähentämällä Rautatieläinen-lehden ilmestymiskertoja kahdeksasta kuuteen kertaan. Lehden ilmestymisessä on pyritty huomioimaan osastojen kevät- ja syyskokousilmoitukset. Kevätkokousilmoitukset pyydetään toimittamaan toimituksen omaan sähköpostiin viimeistään ja syyskokousilmoitukset Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Liittovaltuuston uudet kasvot Helena Blom ja Tuomas Kärkkäinen eivät kainostelleet vaan käyttivät reippaasti puheenvuoroja kokouksessa. Rautatieläinen

12 Liittovaltuuston uusi puheenjohtaja Arto Kukkonen haluaa Keskustelevan valtuuston Rautatieläisten liittovaltuuston kokousnuija on seuraavat neljä vuotta Arto Kukkosen jykevässä otteessa. Kukkonen ei kuitenkaan aio heiluttaa nuijaa diktaattorin elkein vaan haluaa antaa tilaa keskustelulle päätöksenteon pohjaksi. Vahvan tukinojan Kukkonen saa puheenjohtajan pallille pitkästä rautatieläisurastaan ja kokemuksestaan ay-toiminnasta. Yritän omalla toiminnallani luoda hyvää henkeä ja rohkaista ottamaan kantaa. Avoimempi suhtautuminen asioihin alkoi edellisen puheenjohtaja Mauri Lundenin aikana. Hän käytti paljon voimavaroja siihen, että valtuustosta kehkeytyisi keskusteleva elin. Siitä kuuluu kiitos Maurille sekä edelliselle valtuuston puheenjohtajalle Jorma Hellstenille. Kukkosella on haastava nelivuotiskausi vedettävänään. Ajat ovat vaikeat, ehkä vaikeammat kuin koskaan VR:n ja rautatieläisten elämässä, joten puheenaiheista tuskin tulee pulaa valtuustossa. Ei tällaisia aikoja ja haasteita aivan heti tule mieleen. VR elää muutoksessa. Teknologian myötä työskentelytavat muuttuvat, eikä henkilöstöä tarvita samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kukkonen kantaa muun valtuuston tavoin huolta väkensä työllisyydestä. VR:llä on paljon ihmisiä, jotka ovat olleet vuosikymmeniä talossa töissä, ja raskas työ on heikentänyt heidän terveyttään siinä määrin, että he eivät suoriudu enää varsinaisessa ammatissaan. Sellaiset työt, joihin aikaisemmin voitiin sijoittaa terveysluokkansa menettäneitä, ei enää tänä päivänä juurikaan ole, sillä ne työt on ulkoistettu. EK:n palkka-ankkuri käsittämätön Kukkonen uskoo, että rautatieläiset selviävät tästäkin vaikeasta ajasta, mutta on hyvä katsella ympäriltä sopivia yhteistyökumppaneita. Liiton tulee selvittää yhteistyökumppaneita, mutta jos sopivia ei löydy, niin kyllä me itsenäisestikin pärjäämme. Tulevista tes-neuvotteluista hän povaa haasteellisia ja antaa kyytiä Elinkeinoelämän keskusliiton palkka-ankkurille. EK:n linjaus puolen prosentin korotuksista on käsittämätön. On aloja joilla tuottavuus nousee, mutta EK vain vahtii puolen prosentin palkka-ankkuriaan. Järkevintä olisi tässä taloudellisessa tilanteessa löytää ratkaisut, jonka kanssa voisivat niin työntekijät kuin työnantajatkin elää. EK:n tuporusinoiden keräily ei sovi tähän päivään. Rautatiealan monitaituri Kukkonen on ehtinyt olla monessa mukana 47-vuotisen elämänsä aikana. Ura alkoi vuonna 1979 ja juna-/vaihdemies/rahastajan tehtävien jälkeen hän kävi rahastajan kurssin 1986 silloisen Rautatieopiston toiseksi viimeisellä kurssilla. Hän sai tuolloin koulutuksen, joka pätevöitti hänet moneen rautatiealan ammattiin. Työni olikin pääasiassa niin sanotun heittomiehen työtä, eli tänään saatettiin olla lähiliikenteessä ja huomenna kaukoliikenteen junissa konduktöörinä, ja ylihuomenna tehtiin vaihtotöitä satamissa tai Pasilan ratapihalla. Myös asetinlaitetyöt tulivat tutuiksi Pasilassa, Ilmalassa sekä Helsingin keskusasetinlaitteella. Myös edunvalvonnassa Kukkonen on ehtinyt vaikuttaa yhdessä jos toisessa tehtävässä. Hän on ollut osaston 51: n luottamustoimissa vuodesta 1987 alkaen, toimi- 12 Rautatieläinen

13 en johtokunnan jäsenenä, sihteerinä ja nuorisovastaavana. Nykyisin Kukkonen toimii osaston taloudenhoitajana. Muut luottamustehtävät alkoivat 80-luvun loppupuolella. Alkuun Kukkonen toimi heittomiesten luottamusmiehenä ja sen jälkeen lähiliikenteessä työsuojeluvaltuutettuna. Vuodesta 1991 vuoteen 1999 hän oli Helsingin aluepääluottamusmies ja vuodesta 1999 alkaen Etelä-Suomen aluepääluottamusmies. Myös liiton luottamustehtäviä on takana. Kukkonen oli vuosina Tes-jaoston jäsen, joista neljä viimeistä jaoston puheenjohtajana. Kukkosella on viisi edustajakokousta takanaan ja hän on ollut valitsemassa kolmea puheenjohtajaa. Liittovaltuuston jäsenenä hän ehti olla kolme kautta, ennen kuin hänet valittiin valtuuston puheenjohtajaksi. Myös SAK:n valtuustossa hän on vaikuttanut vuodesta Paprazzo Kukkonen Ay-toiminnan vastapainoksi Kukkonen kulkee kamera kaulassa ja mökkeilee. Kameraan tallentuu niin liikkuvaa kuin still-kuvaakin, ja aihepiiri vaihtelee perhekuvista Rautatieläisten Liiton kenttämatkoihin. Kukkonen on vienyt harrastustaan tavanomaista pidemmälle. Videokuvat hän editoi, ja valmiin videopätkän taustalla voi soida musiikkina vaikkapa Sinatran Strangers in the night. Akkujaan hän lataa Ruoveden mökillä aikaisesta keväästä lokakuun loppuun. Se on lempipaikkani. Saaresta löytyy rauha ja hiljaisuus hektisen työteon ja kiireen vastakohdaksi. Ruoveden lisäksi Kukkosen elämä on kiinnittynyt Vantaan Hiekkaharjuun. Perheeseen kuuluu vaimo, kolme tytärtä ja viimeisimpänä tulokkaana puolivuotias maltankoira. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu Massatyöttömyys on torjuttava Suomi on syvässä taantumassa. Maa tarvitsisi laajaa yhteistyötä kriisin voittamiseksi. Valitettavasti hallitus ei kuuntele sen paremmin oppositiota kuin kansainvälisiä tai kotimaisia asiantuntijoitakaan. Sen sijaan se pitää jääräpäisesti kiinni ennen taantumaa päätetystä ja sittemmin jo vanhentuneesta hallitusohjelmasta. Hallituksen veronleikkauksiksi typistynyttä elvytystä ovat kritisoineet OECD ja viimeksi Euroopan unionin komissio. Nyt todella tarvittaisiin suunnanmuutos talous- ja työllisyyspolitiikassa. SDP:n talouspoliittinen linja on vaihtoehto hallituksen linjalle. Me haluamme panostaa työllisyyden hoitoon, jonka hallitus pahasti laiminlyö. Haluamme laittaa stopin holtittomille veroleikkauksille, kun hallitus paisuttaa niillä valtion velkaa. Tarvitsemme myös panostusta tulevaisuuden kasvun elementteihin, jotka hallituksen politiikka on sivuuttanut. SDP on työn puolue, ja vaihtoehtomme on yksinkertainen. Ensinnäkin on jatkettava elvytystä. Tarvitsemme työllisyyttä tukevia julkisia investointeja, kuten tieja raideverkon kehittämistä ja koulujen peruskorjauksia. Hallituksen on ryhdistäydyttävä työllisyyden hoidossa. Alas ajettua työvoimapolitiikkaa pitää vahvistaa. Työmarkkinoilla on pyrittävä kokoavaan tuloratkaisuun, jota palkansaajaliike on sitkeästi esittänyt. Lisäksi tarvitsemme määrätietoisia panoksia uuden kasvun elementteihin. Toiseksi, on muistettava, että uusikin kasvu rakentuu vanhan teollisen perustan päälle. Tästä syystä on erittäin tärkeää huolehtia teollisuuden toimintaedellytyksistä. Keskeinen kysymys kohtuuhintaisen energian lisäksi on toimiva infrastruktuuri. Siirryttäessä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa tarkoittaa tämä käytännössä rautateihin investoimista. Pitkien etäisyyksien maassa kuljetusten kehittämisellä on iso merkitys. JaaEi Hallitus valitettavasti laiminlyö infrastruktuurista huolehtimisen. Tämä käy ilmi esimerkiksi siitä, että Seinäjoki-Oulu -rataosuus, jonka lisäpanostuksia hallitus suureellisesti markkinoi, on itse asiassa edelleen alibudjetoitu ensi vuoden osalta peräti 50 miljoonalla eurolla. Ilman lisärahaa työt keskeytyvät kesään mennessä. Näin ei saa käydä. Suomen seuraavan menestymisen reseptin löytäminen edellyttää pitkäjänteisiä ratkaisuja. Silmänkääntötemppujen sijaan hallituksen on rakennettava uskottava polku ulos taantumasta. Siihen tarvitaan sekä lisäelvytystä, akuutteja työttömyyden torjuntatoimia, teollisuuden energiansaannin turvaamista, uuden kasvun ruokkimista kuin myös pitkän aikavälin suunnitelma julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallituksen kannattaisi kuunnella kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijoiden neuvoja ja tehdä tarpeelliset korjausliikkeet. Se on Suomen ja suomalaisten etu. SDP etsii yhteistä käsitystä kriisin taltuttamisesta joulukuussa palkansaajaliikkeen kanssa yhteisessä foorumissa, joka on ristitty työllisyysvoimalaksi. Uskon näkeväni voimakkaan yhteisen rintaman nykyistä vahvemman työllisyyspolitiikan puolesta. Jutta Urpilainen SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Rautatieläinen

14 VR:n muutosohjelma VR Cargon yt-neuvotteluille lisäaikaa OIKAISU Rautatieläinen-lehden viime numerossa kerrottiin artikkelissa VR käynnisti yt-neuvottelut 450 henkilötyövuoden vähentämiseksi, ketkä ovat liiton neuvottelijoita. Nimien joukosta oli jäänyt työehtosihteeri Hannu Mattilan nimi pois. VR Cargon yt- neuvotteluille on sovittu jatkoaikaa tammi-helmikuun vaihteeseen asti. Jatketulla yt-aikataululla pyritään löytämään uusia malleja ja ratkaisuesityksiä, joissa työntekijöiden näkemys on otettu riittävästi huomioon. Alun perin neuvottelujen piti päättyä neljäs joulukuuta. Neuvottelut koskevat Rautatieläisten Liiton työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia työntekijöitä. Neuvottelijat sopivat marraskuun lopussa, että junatoimistojen ja ratapihojen uusien toimintamallien osalta käynnistetään yhteinen selvitystyö, joka toteutetaan osin alueellisesti. Tehtävää varten perustetaan asiantuntijatyöryhmät, joiden työn etenemistä yt-neuvotteluissa seurataan. Neuvottelijat haluavat antaa selvitykselle riittävästi aikaa, ja uudet toimintamallit vahviste- taan tammikuun 2010 loppuun mennessä. Lisäksi sovittiin, että VR Cargon lo - mautettuna olevien työntekijöiden tilannetta käsitellään ennen lomautusten päättymistä erillisenä kysymyksenä. Yt-neuvottelukunta kokoontuu seuraavan kerran joulukuun puolessavälissä. Sen jälkeen neuvottelut jatkuvat viikolla kaksi ja tammi helmikuun vaihteessa. VR siirtää lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Varmalle VR-konsernin henkilöstön lakisääteisen eläketurvan hoitaminen ja vakuutuskanta siirretään VR Eläkesäätiöstä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle. Siirron on määrä tapahtua vuodenvaihteessa Suunniteltu siirto ei edellytä työsuhteessa olevilta tai eläkkeensaajilta toimenpiteitä eikä se vaikuta työsuhteessa olevien eikä eläkeläisten lakisääteisen eläketurvan tasoon tai kattavuuteen. Eläkkeet maksetaan ja eläkepäätökset tehdään kuten tähänkin asti työntekijän työeläkelain mukaisesti. Eläkkeenhakija saa päätöksen ja palvelun nykyistä vastaavalla tavalla. Työehtosihteeri Hannu Mattilan mukaan VR Eläkesäätiö on hoitanut tehtävänsä hyvin, ja sen sijoitusten tuotto, kannatusmaksutaso, hoitokulut ja vakavaraisuus ovat olleet kilpailukykyisiä. VR haluaa nyt keskittyä ydinliiketoimintaansa ja henkilöstön kehittämiseen osana mittavan muutosohjelman toteuttamista. Kaikki resurssit kohdennetaan nyt muutosohjelmaan. Eläkkeet ovat jatkossakin turvassa, ja vakuutusyhtiö hoitaa VR:n varoja yhtä lailla kuin eläkesäätiö tähän asti, Mattila vakuuttaa. VR Eläkesäätiön eläkevastuiden yhteismäärä oli 1028 miljoonaa euroa syyskuussa Varmaan siirrettävän ja Eläkesäätiön B-osastossa vakuutetun lakisääteisen työeläketurvan osuus oli 471 miljoonaa euroa. Siirrolla ei ole vaikutusta lisäeläketurvaan ja siihen liittyviin etuihin. Lisäeläketurva (erityiseläkeiät), eli niin sanottu A-osasto, hoidetaan jatkossakin VR Eläkesäätiössä. VR Eläkesäätiön henkilöstön työsuhteet on turvattu joko VR-konsernissa tai lakisääteisen eläketurvan vastaanottavassa työeläkeyhtiössä. Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyä varten perustetaan Varmaan eläkeneuvottelukunta, joka valmistelee työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutustukihakemukset. Neuvottelukunnassa on henkilöstön edustus, ja menettely vastaa nykyistä. Toimintamalleista tiedotetaan, kun niistä on päästy sopimukseen. 14 Rautatieläinen

15 Kommentti Yt-viidakossa samoamisen lyhyt oppitunti Yt-viidakossa samoaminen voi helpottua näin talven alla. Asiat näkee selvemmin, kun lehdet eivätkä liaanit ole edessä. Liiton toimistossa olemme kasanneet kirveitä ja jousia yt-450 neuvotteluja varten. Lehden mennessä painoon on logistiikkasektorissa kokoonnuttu jo kolme kertaa työnantajan kanssa. Kunnossapitosektorin neuvottelut ovat aluillaan. Ne alkavat Ilmalasta liikenteen ja kunnossapidon rajapinnan tehostamisen ja kehittämisen teeman alla. Sitä varten on perustettu työryhmä, jossa liiton edustustyöryhmä kasaa raporttinsa joulukuun puoleenväliin mennessä. Nyt tätä kirjoittaessa en voi tehdä muuta kuin arvioida tilannetta. Oma mielipiteeni on, että työnantajan vähentämistarpeet ovat niin suuria ja toimintamalliajatukset aivan vieraita ja kokeilemattomia. Yhtäkkiä ne vaikuttavat lähinnä firman tuhoamiselta. Aivan varmasti joudumme miettimään sopeutuskeinoja jäsentemme työpaikkojen säilyttämiseksi. Muutospoolin lisäksi tulemme tarvitsemaan myös muita konsteja. Eläkepoistumat ja tarpeet eivät aina kohtaa. Mieleeni tulee ainakin määräaikaiset siirrot. Silloin tulee kysymykseen siirtoraha ja muutama kuukausi päivärahoilla ja matkakustannusten korvauksella sekä takuu työpaikasta omalle paikkakunnalle esimerkiksi kahden vuoden päästä. Tuon tyyppisiä malleja tulee pohtia. Myös siirtoja muihin putkiin muun muassa määräaikaiseksi työntekijäksi lähija kaukoliikenteen puolelle. Yksittäisten työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet pitää pystyä ottamaan huomioon. Luottamusmiesjärjestelmä Luottamusmiesjärjestelmän uudistusta on kasattu hallituksen asettaman työryhmän voimin. Ideoita on ollut varmaan yhtä paljon kuin on ollut luottamusmiehiäkin kentällä. Moni nykymallin ongelma on kirkastunut. Luottamusmiesten määrää pidetään riittävänä, mutta toimenkuvat ja tehtävät sekä vastuut omasta ja koko rakenteen toiminnasta ovat harmaata massaa. Aina tuntuu siltä, että meidän järjestelmässä on vastuu asiasta aina jollain muulla portaalla. Ei kai vanhat ratsut työryhmässä nyt mitään vallankumousta esitä, mutta ammattikuntakohtaisuuden korostamiseen ja komentoketjuun sekä vastuisiin ainakin yritetään esittää muutosta. Työryhmä kasaa esityksensä hallituksen joulukuun kokoukseen. Sitä 3 silliä 4 sipulia (1 punasipuli) 1 porkkana 7 dl vettä (kylmää) 2 dl etikkaa 5 dl sokeria 1 tl jauhettua valkopippuria 1 tl jauhettua maustepippuria ennen käydään neuvottelut työnantajan kanssa, koska esitys pitää sisällään myös työehtosopimusmuutoksia. Jos asiassa päästään yhteisymmärrykseen itsemme ja työnantajan kanssa, ehditään vaaliohjeet kasata jo ennen joulua ja valinnat tehdä tammikuun 2010 aikana. Vanha sanonta on, että munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia. Voi olla, että tässä luottamusmiesuudistuksessa ei munia rikkomalla eteenpäin päästä. Mutta joulua odotellessa on hyvä muistaa, että läheisistään ja itsestään kannattaa pitää huolta ja ladata akkuja tuleviin taistoihin. Parhaiten se onnistuu tekemällä...joulusilliä MATTILAN MUORIN OHJEEN MUKAAN... Sillit paloitellaan annospaloiksi (kaupasta saa valmiiksi perattuja fileitä, jos oma taito ei riitä), pilko sipulit ja viipaloi porkkana. Lado kerroksittain purkkiin. Sekoita vesi, etikka, mausteet sekä sokeri ja kaada neste purkkiin niin, että kalat peittyvät. Anna seistä jääkaapissa kaksi vuorokautta ja sillisi on valmis. Huom! Valmista melko lähellä joulua, koska muuten syöt sen jo ennen joulua. Hyvää Joulua! toivottaa Hannu Mattila työehtosihteeri Rautatieläinen

16 VR-Radan toimitusjohtaja Teuvo Sivunen Kiskojen väliin syntynyt VR-Radan keväällä 2010 eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja Teuvo Sivunen sai ensimmäisen palkkansa VR:ltä Hän naurahtaakin olevansa kiskojen väliin syntynyt. Tuolloin ylioppilaskesänään hän oli puoli vuotta ratatöissä Pohjanmaalla, josta hän on myös kotoisin. Teknisen korkeakoulun opiskelija sai jo toisena opiskeluvuotenaan harjoittelijan paikan VR:n pääkonttorin silloisesta raidejaostosta. Opiskelin VR:llä ratatekniikan perusteita ja tein diplomityöni. Vakinaisiin töihin pääsin 70-luvun alussa. Ennen toimitusjohtajan pestiä Sivunen työskenteli Helsingin ratapiirissä sijaispiiripäällikkönä ja myöhemmin apulaispiiripäällikkönä. Organisaatiomuutosten myötä titteliksi tuli Rautatiepiirin rataryhmän päällikkö. Joulukuussa 1993 sain nopeassa tilanteessa yllättäen komennuksen tähän huoneeseen, kun edeltäjäni Erkki Tattari sairastui. VR-Radan toimitusjohtajana on vierähtänyt melkein 15 vuotta. Olen itsekin yllättynyt, kuinka pitkä taival se on ollut. Tällä hetkellä olen konsernin johdossa viimeisiä pitkän linjan rautatieläisiä. Rautatiealan kvartaali 25 vuotta VR:llä työskentely on ollut sekä mielenkiintoista että mieliin painuvaa aikaa. Täällä tulee elämän koko kirjo vastaan myös ammatillisessa mielessä. Yksittäisistä asioista Sivusen mielessä ovat päällimmäisinä tietyt dramaattiset onnettomuuksiin liittyvät asiat, kuten Jokelan ja Jyväskylän onnettomuudet. Yhtä hyvin hänellä on muistoissa monet onnistumiset, joissa hän on ollut mukana jossain roolissa. VR-Radan toimialueella on ollut monia suuria rata- ja järjestelmähankkeita. Hän mainitsee esimerkkinä kulunvalvontajärjestelmä-hankkeen, jonka päätösjuhlaa vietettiin marraskuun lopulla. Se oli iso projekti, joka kesti 20 vuotta. Hän mainitsee myös eteläisen pääradan, rantaradan ja Helsinki-Tampereradan rakentamiset, oikoradan taustatyöt ja kaupunkiradat. Nämä olivat isoja hankkeita, jotka vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja toteutusta. Kyllä rautatiealalla kvartaali on 25 vuotta. Ei liiketoiminnan ja järjestelmien tasolla tapahdu mitään isoa muutosta lyhyemmässä ajassa. Konsernin muutokset välttämättömiä Teuvo Sivusen mielestä nyt VR-konsernissa meneillään olevat muutokset ovat täysin välttämättömiä. Kustannusrakenne pitää saada tehokkaammaksi ja tieliikenne- ja ratasynergiaetu käyttöön vahvemmin. Toivottavasti henkilöstö osaa ajatella, että tämä on se meidän keino, jolla VR:läiset takaavat tulevaisuutensa. Näin pysymme markkinoilla ja kilpailukykyisinä. Jos tarraudumme siihen, mitä on ollut, putoamme kelkasta. On hienoa, että meillä on tämä mahdollisuus, Sivunen korostaa. Hän mainitsee Ruotsin tilanteesta, jossa SJ luopui autoliikenteestä ja keskittyi rautatiehen. Kun talous petti, SJ oli aseeton. Nyt siellä on autoliikenne taas mukana Green Cargon toiminnassa. Entisen VR:n pääjohtajan Eino Saarisen logistiikan iltakoulussa opin, että kiskoilla olevaa rautatieliikennettä pitää verrata tavarakuljettajana laivaan eikä matkia junalla kuorma-autoa. On keskityttävä raskaitten erien säännölliseen kuljettamiseen. 16 Rautatieläinen

17 VR:läisten kannattaa olla ylpeitä siitä, että he tekevät yhteiskunnassa arvostettua oikeata työtä. Edelleenkin olemme suomalaisen elämän yksi tukiverkosto ja yhteiskunnan toiminnan edellytysten luoja. logistiikkakonserni saman sateenvarjon alla on tehokkain malli yleensä ja ennen kaikkea Suomen kokoisessa maassa. Hyvä kuitenkin, että meidät haastetaan välillä analysoimaan ja perustelemaan tätäkin asiaa. Markkinamuutokseen sopeuduttava Sivunen toivoo, että ratayhtiön puolella ei näin suuria muun konsernin kaltaisia muutoksia tule. Sen sijaan on jatkuvaa ja normaalia, että työt alkavat ja työt päättyvät. Isoa radan parannustyömaata ei välttämättä tule kolmen vuoden päästä uudelleen. Työt vaihtelevat sekä alueellisesti että vuosittain. Painopisteet ovat joskus suurempia kuten nyt Pohjanmaan radalla ja Itä-Suomessa ja joskus pienempiä. Hän pitää henkisesti hankalampana kysymyksenä kunnossapitoliiketoimintaa, jota ratayhtiössä on pidetty omana työnä. Usein me voitamme kilpailun, mutta olemme myös hävinneet. Silloin koetaan, että nyt meidän työ meni. Markkinamuutokseen on sopeuduttava, me emme vain voittaneet. Olen hyvin levollinen siitä, että yhtiön ja henkilöstön osaamisesta ja kilpailukyvystä tullaan pitämään huolta. Suomen rajojen sisällä ratojen rakentamista ja kunnossapitoa tekevät suomalaiset. Yksilön kannalta katsottuna komennustyyppinen työ lisääntyy ja työn mukana siirtymistä tulee enemmän kuin aiemmin. Valtio-omistaja on kaavaillut VR-Radan irrottamista konsernista. Tällaisia ajatuksia on aikaisemminkin esitetty. Asiaan palataan aikaisintaan 2011 ja silloin tarkastellaan konsernia kokonaisuutena, johon kuuluu myös liikenteenohjaus, Sivunen toteaa. Tähän ei sisälly mitään ennakkopäätöstä. Mielestäni integroitu rautatie- ja Osaaminen on kaiken perusta Teuvo Sivusen seuraaja Ville Saksi aloittaa työt VR-Radalla ensi vuoden alusta. Perehdytän häntä toimitusjohtajan tehtäviin ja pidän lomani ennen eläkkeelle siirtymistäni. Uusi johtaja tulee ratayhtiöön, jossa osaaminen ja tehokkuus ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Tulosluvut ovat kunnossa ja väki on monipuolisesti osaavaa ja motivoitunutta. Selvitämme säännöllisesti vuosittain muiden eurooppalaisten vastaavien yritysten palvelurakennetta, taloudellisia tunnuslukuja ja laatumittareita. Tässä vertailussa olemme ilman muuta eurooppalaisten urakoitsijoiden kärkijoukossa. Kilpailu käydään Sivusen mukaan loppujen lopuksi kotimaassa. Ratatöitä tekeviä yrityksiä, sähkörataurakoitsijoita ja turvalaiteurakoitsijoita on useampia. Maarakennus- ja siltatöissä sekä rautatiesuunnittelussa on kymmenittäin kilpailijoita. Alallamme on kilpailtu avoimesti vuodesta Junaliikenteen alueella ajatusta vierastetaan, mutta ei kilpailussa sinänsä ole mitään pelottavaa. Kun pitää oman pesänsä kunnossa, markkinoilla myös pärjää. Ellei pärjää, se on oma syy, Sivunen sanoo. Rautatieläinen

18 Osaaminen on kaiken perusta ja sen lisäksi tarvitaan motivoitunut henkilöstö ja oikeantyyppiset tuotantovälineet. Näillä eväillä pärjätään ja näillä pitää erottua kilpailijoista. Kaikki me puolustamme yhtä VR:ää Kun Teuvo Sivunen aloitti työt lu vulla, silloisessa rataosastossa oli työntekijöitä noin Ratayhtiön aloittaessa toimintansa - 95, väkeä oli Nyt vakinaisia on noin Tietenkin toimintatavoissa ja tekniikoissa on paljon muuttunut ja tuottavuus on oikeasti lisääntynyt. Käsin tehtävää ratatyötä on saatu aika paljon vähennettyä tuotantoteknologian ja viestintäteknologian kehittyessä. Sivunen kehottaa katsomaan eteenpäin ja etsimään uusia toimintamahdollisuuksia. Rautateillä on hieno historia, josta on oltava ylpeitä, mutta siihen ei voi tarrautua. 80-luvulla mielestäni rautateihin ei oikein uskottu ja emme osanneet sisäisesti muuttua, vaan ennemminkin hallinnoitiin. Se oli raskasta myös henkilöstölle, hän arvelee. Nyt VR vahvistuu muutosten kautta, jossa yksilöt saattavat joutua aikaisemmin koettua kovemmalle. Hyvän ja vastuullisen työnantajan toimintapolitiikka jatkuu edelleen, mutta loppuun asti toimivia suojaverkkoja ei välttämättä ole. Sivunen arvostaa yhteistyötä rautatiejärjestöjen kanssa. On harvinaista herkkua työelämässä, että meillä on niin läheiset ja välittömät kommunikaatiosuhteet ja usein yhtenevät ajatuksetkin. On luonnollista, että yksityiskohdista ja aikatauluista on eriäviä käsityksiä. Me kaikki puolustamme yhtä VR:ää ja liitot huolehtivat jäsenistään ja heidän hyvinvoinnistaan. Synergia on parhaimmillaan. teksti: Soile Olmari kuvat: Soile Laaksonen/VR-Yhtymä ja Soile Olmari Sairausajan palkka ja 30 päivän sääntö Olen ollut sairauslomalla ja saman sairauden vuoksi. Vuosilomalla olen ollut yhteensä 24 päivää ja töissä kaikkina työvuorolistan mukaisina työpäivinä. Nyt työnantaja on tulkinnut määräystä siten, ettei maksa sairausajan palkkaa, kun en muka ole ollut töissä 30 päivää välillä ja kun muka lomapäiviä ei lasketa. Miten tämä nyt on? Työnantajan mielestä työehtosopimuksessa mainittu ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tulee tulkita siten, että kyseisen ajanjakson aikana työntekijä on töissä kaikissa ko. jaksolle sijoitetuissa vuoroissa. Työntekijän eduksi ei voida siten laskea ajanjaksolle sijoittuvaa vuosilomaa tai muuta vastaavaa sallittua poissaoloa. Onko työnantajan tulkinta oikea? Rautatieläisten Liiton tulkinta asiassa on ollut, että sairauslomia ei voida katsoa yhdenjaksoiksi, koska olet ollut työehtosopimuksen sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti töissä kaikkina työvuorolistan mukaisina työpäivinä, jotka sisältyvät välisen ajan yli 30 kalenteripäivän jaksoon. Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan edellytyksenä sairausajan palkan maksamiselle täysimääräisenä sairauden uusiutumistapauksessa ei voida pitää sitä, että työntekijä edellisen sairauslomansa päättymisen jälkeen olisi ollut töissä kaikkina 30 päivän ajanjaksolle sijoitetuissa työvuoroissa. Vuosilomakin on tässä mielessä työssäolon veroista aikaa, koska muuten olisi tullut kyseeseen vuosiloman keskeytys tai siirto. Koska työnantaja ei ole hyväksynyt mei dän tulkintaamme, on asia viety liittojen väliseen neuvotteluun. Liittojen välisen yhteisen tulkinnan mukaisesti työehtosopimusta on sovellettava siten, että laskettaessa 30 päivän jaksoa, jakso kuluu työntekijän ollessa terveenä sairauksien välillä, vaikka hän on tänä aikana voinut olla poissa työstä esimerkiksi vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Koska olet ollut terveenä eli yli 30 päivää, työnantajan olisi pitänyt maksaa täyttä sairausajan palkkaa alkaen 35 päivältä, joten maksamatta on ko. 35 päivältä täyden palkan ja 2/3 palkan välinen erotus. Jari Kiviharju lakimies 18 Rautatieläinen

19 Radanvarrelta Viron rautatieläiset vierailulla Rautatieläisten liitossa Viron Rautatieläisten Liiton edustajat vierailivat Suomessa Ajatuksia ja ideoita vaihdettiin vilkkaasti. Vieraiden mukaan Viron Rautatiet ovat pitkälti riippuvaisia Venäjän transitioliikenteestä. Sen merkitys on huomattavasti suurempi Virolle kuin Suomen rautateille. Viron Rautatiet myytiin 1990-luvun lopulla amerikkalaisille sijoittajille ja vasta pari vuotta sitten Viron valtio lunasti rautatieyhtiön sekä infran itselleen. Transitioliikenteen väheneminen ja rautateiden henkilöliikenteen alasajo amerikkalaisten toimesta on vähentänyt Rautatiealalla työskentelevien määrän kymmenessä vuodessa työntekijästä työntekijään. Virossa toimii myös yksityisiä yhtiöitä niin tavaraliikenteen kuin henkilöliikenteenkin puolella. Järjestäytymisaste on rautatieammateissa virolaisittain korkea, yli 70 %. Maassa toimii Eestin Rautatieläisen Liiton lisäksi veturimiesten liitto sekä muutama pieni yksityisiin yrityksiin perustuva liittoja. Veturimiesten liitto on tällä hetkellä fuusioitumassa Eestin Rautatieläisten Liittoon. teksti: Jussi Päiviö kuva: Maarit Uusikumpu Liiton suunnittelusihteeri Jussi Päiviö isännöi virolaisvieraiden Oleg Tsubarovin, Tatjana Kuznetsovan ja Svetlana Kaljurandin vierailua. Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen Me teimme sen, mitä lupasimme! Vuosien saatossa olemme osaltamme pyrkineet vaikuttamaan eläkeläisten edunvalvonnan kehittämistä ay-liikkeessä. Lähtökohtana on ollut hakea kanavaa niille eläkeläisille, jotka eivät syystä tai toisesta liity poliittisiin eläkeläisjärjestöihin. Olemme esittäneet asiamme ensimmäiseksi SAK:n entiselle puheenjohtajalle jo vuonna Olemme esittäneet myös omalle liitollemme, että eläkeläisten edunvalvonta olisi jatkuvan kehittämisen kohteena liiton strategiassa. On tosin myönnettävä, että liitossa on kehitys mennyt piirun verran eteenpäin eläkeläisten asioiden osalta. Nyt onkin hyvä aika kiittää jo eläkkeellä olevaa puheenjohtaja Mauri Lundenia avarakatseisuudesta asiaamme kohtaan. Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu on myös kiitoksensa ansainnut raivaamalla tilaa kirjoituksille. Haluamme myös välittää viestimme Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäelle. Me allekirjoittaneet, eläkkeellä olevat Rautatieläisten Liiton ay-aktiivit, olemme erittäin huolestuneita vasemmiston heikentyneistä kannatusluvuista kummassakin vasemmistopuolueessa. Esitämmekin teille, vasemmistopuolueiden puheenjohtajat, muutamia näkemyksiä valmistautuessanne tuleviin eduskuntavaaleihin Eläkeläiset ovat suuri äänestäjäryhmä eduskuntavaaleissa, ja tuloksen ratkaisevat eläkeläisten antamat äänet. Esitämme, että eläkeläisten mieltä askarruttavat ongelmat otettaisiin vasemmistopuolueiden yhteiseen keskusteluun ja laadittaisiin yhteinen ohjelma eläkeläisten asioiden hoitamiseksi. Valmistelutyössä tulee olla mukana vasemmistoa edustavat Eläkkeensaajat ry ja Eläkeläiset ry. Yhteisesti laadittu ohjelma olisi sanoma eläkeläisäänestäjille siitä, miten eläkeläisten ongelmiin halutaan puuttua. Samalla puolueet sitoutuisivat näyttävästi ottamaan sovitut asiat hallitusohjelmaan ja toteuttamaan ne seuraavalla hallituskaudella. Näin näkisimme vasemmistopuolueilta myös yhtenäisempää esiintymistä yhteisissä tilaisuuksissa. Lenkki eli Tuomo Raukola Seppo Häyhänen Taisto Kuisma Jukka Nikander Paavo Backman Reijo Lemettinen Markku Immonen Erkki Raiski Tauno Vilen Jussi Rusko Kosti Jokinen Rautatieläinen

20 Nuorisotapaaminen Pärnussa Kulttuuria, koulutusta ja politiikkaa Järjestyksessään viides 2000-luvun Rautatieläisten Liiton Nuorisotapaaminen pidettiin Lounais-Virossa Pärnun kaupungissa. Matkaan oli lähtenyt 20 nuorta eri puolilta Suomea ja eri ammattialoilta. Tämä on viesti siitä, että nuoria ja uusia järjestöaktiiveja ei tule pelkästään liikenteenhoitopuolella vaan tasaisesti kaikista palkkaliitteistä. Politiikan paluu Tapaamisesta teki haasteelliseksi, että mukana oli sekä nuoresta iästään huolimatta kokeneita luottamusmiehiä että vasta ensimmäistä kertaa liiton toimintaan tutustumaan tulleita. Tapaaminen oli kolmipäivänen, joista perjantaipäivä oli varattu matkustamiseen ja paikalliseen kulttuuriin tutustumiseen. Jo perjantaina kävi selväksi, että politiikka on palannut nuorten ay-toimintaan. Matkalla Pärnuun poliittiset keskustelut kävivät kuumina. Vaikka kaikki poliitikot saivat osansa arvostelusta, niin maamme hallitusta arvosteltiin selvästi eniten. Eikä ihme, sillä onhan lähes joka neljäs nuori suomalainen vailla töitä. Vaikka Rautatieläisten Liiton alaisissa töissä on toistaiseksi irtisanomisilta vältytty, niin lomautuksia on kokenut jo turhankin moni. Politiikan paluu keskusteluihin kielii selvästi siitä, että nuorten osalta yhteiskunnallinen tilanne on heikentynyt kuluneen vuoden aikana. Mielenkiinto yhteisiin asioihin vaikuttamiseen on herännyt. Vaikka vielä alkumatkasta kyseenalaistettiin, kuuluuko politiikka ammattiyhdistystoimintaan, niin loppumatkasta jo väännettiin politiikasta kuin vanhat tekijät. Mikä parasta, tämä oli ensimmäisiä reissuja, joissa politiikanjano lähti nuorista itsestään, ei kouluttajista eikä vanhoista tekijöistä. Lauantaipäivä oli varattu kokonaisuudessaan koulutukseen. Heti aamusta kä - vimme läpi nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ay-liikkeessä ja ammattiosastojen perustoimintoja. Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala piti katsauksen ajankohtaisiin asioihin. Lauantaipäivä venyikin pitkälle iltaa, ennen kuin päästiin taas tutustumaan virolaiseen kulttuuriin. Sunnuntaipäivä oli varattu kokonaisuudessaan matkustamiseen ja tuliaisten hankkimiseen kotipuoleen vietäväksi. Mahtava reissu Palautteen mukaan nuorisotapaaminen oli osallistujien mielestä onnistunut. Mahtava reissu avarsi hyvin virolaista kulttuuria. Itse koulutuspaketti oli napakka ja selvensi liiton toimintaa ja tavoitteita, Helsingin lähiliikennekonduktööri Jarkko Karlsson arvioi. Jarkko haluaa kannustaa muitakin nuoria mukaan toimintaan ja katsomaan eteenpäin. Onhan meitä aktiivisia nuoria yllättävän paljon. Nuoria, jotka varmasti ovat kiinnostuneita toiminnasta. Nyt vain toimimaan! Jarkon kanssa samoilla jäljillä on Tommi Kuitunen Kotkasta. Seminaari oli hyvä ja muutenkin reissu oli onnistunut. Mikä yllätti positiivisesti, oli politiikan suuri osuus. Kaikin puolin hyvä juttu! Nuorisotoiminta strategian painopisteitä Rautatieläisten Liitto edustajakokouksen hyväksymän strategian mukaan yksi toiminnan painopisteistä on nuorisotoiminta ja nuorten saaminen mukaan toimintaan. Liittohallitus on tarttunut toimeen ja perustanut 18-jäsenisen tulevaisuusjaoston. Jaoston jäsenten tulee olla alle 35-vuotiaita, ja nuorille tulee järjestää säännöllisesti nuorisotapaamisia. Nuorisotapaamisia järjestettiin kultaisella 1980-luvulla, mutta nyt 2000-luvulla on nuorisoaktivointi käynnistynyt uudelleen. Vuodesta 2005 tapaamisia on järjestetty enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Tavoitteena on järjestää tapaaminen kerran vuodessa. Teksti: Jussi Päiviö Kuva: Antti Ahonen Petri V.A. Tamminen (vasemmalla), Kai Jäppinen, Jukka-Pekka Laitinen, Antti Mäkinen ja Janne Riipinen tutustuivat Viron kulttuuriin liiton nuorisomatkalla. 20 Rautatieläinen

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

On yhteistyön tiivistämisen aika

On yhteistyön tiivistämisen aika R a u t a t i e v i r k a m i e s 1 8. 1 2. 2 0 0 9 n : o 8 On yhteistyön tiivistämisen aika s. 6 Kuva: Jaana Ahjokangas YMPÄRISTÖMERKKI tässä numerossa Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen, tavoitteena pitää mahdollisimman kattava

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Kv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009

Kv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009 Kv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Yhdistyslain muutokset 1.9.2010 1. Etäosallistuminen 2. Yksimielinen päätös 3. Hallituksen tehtävien selventäminen 4. Hallituksen jäsenen asuinpaikka 5. Velvollisuus

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 Talousjohtajabarometri II/2013 yhteenveto Maailmantalouden tulevaisuuden näkymät toiveikkaat. Kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Suomen BKT:n kehityksen

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot