TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita"

Transkriptio

1 TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita Leenamaija Otala Karoliina Jarenko TEKNILLINEN KORKEAKOULU ABYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

2 ESIPUHE Työ arjen muotoilijana, työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita on tehty osana Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Arjen ajan hallinta -nimistä hanketta. ARJA on työministeriön ja Uudenmaan TE-keskuksen rahoittama kolmivuotinen tutkimus- ja kehittämishanke. Sen tavoitteena on tuottaa ajankäytön joustavuutta lisääviä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotka parantavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista Helsingin Herttoniemessä sekä Turun länsiosassa sijaitsevalla Pansio Perno Artukaisen alueella. Perheen ajankäyttö muodostuu pääasiassa asumisesta, palveluiden käytöstä, liikkumisesta, työssäkäynnistä ja vapaa-ajan muista toiminnoista. Näiden palasten tulisi sopia nykyistä paremmin yhteen ja toimia joustavasti. Tämä raportti keskittyy työn muutosten ja tulevan työn arjen hallinnalle luomien haasteiden kuvaamiseen ja tulkitsemiseen. Se osoittaa mielenkiintoisella tavalla, miten globaalit trendit vaikuttavat työn luonteen ja vaatimusten muuttumiseen, mikä tulee jäsentämään uudella tavalla perheiden edellytyksiä selviytyä arjesta. Yritykset joutuvat lisääntyvässä määrin kilpailemaan osaavista ja innovatiivisista työntekijöistä, jotka puolestaan asettavat suuria asumiseen ja palveluihin liittyviä vaatimuksia elin- ja asuinympäristöille. Koska kunnat ja alueet joutuvat kilpailemaan hyvistä veronmaksajista, tulee arkea tukevasta ja joustavasta infrastruktuurista huomattava kilpailuvaltti. Tässä raportissa kuvataan sekä tulevaisuuden työtä ja työntekijöitä että myös niitä haasteita, joita asuinalueet ja naapurustot joutuvat kohtaamaan. Otaniemessä, 30. elokuuta 2005 Hilkka Lehtonen, professori YTK:n johtaja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Liisa Horelli, dosentti ARJA-hankkeen koordinaattori Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 2

3 KIRJOITTAJIEN ALKUSANAT Ihmisten arki on vuosisatoja rakentunut samojen asioiden ympärille: miten saamme suojaa ja ravintoa, miten hoidamme lapsemme, miten sosiaaliset suhteemme, ja kuinka me jäsennämme itseämme suhteessa ympäristöön. Toisaalta nämä arkea rakentavat piirteet ovat kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa saaneet erilaisia sisältöjä. Viime vuosikymmeniin verrattuna sisältöjen muutosprosessi on ollut verkkaista. Kehitystä ovat kiihdyttäneet erityisesti talouden globalisoituminen, teknologia ja internet. Teknologian myötä asiat tapahtuvat nopeammin, ja tämä asenne siirtyy myös muille elämän alueille. Internetin kautta koko maailma on meille avoin ja mahdollisuuksia täynnä. Nämä, yhdistettynä painopisteen siirtymiseen aineellisesta tuotannosta aineettomaan, ovat konkretisoituneet arjessa vuorokausirytmin hämärtymisenä, liikkumisen lisääntymisenä ja aika paikka-sidonnaisuuden murtumisena. Työ ja elannon ansaitseminen ovat aina vaikuttaneet eniten arkeen. Ihmiset ovat muuttaneet työn perässä. Työ on monissa tutkimuksissa ihmisille tärkein tapa toteuttaa itseään, kokea itsensä tarpeelliseksi ja tuntea kuuluvansa jonnekin. Siksi työllä on myös suuri rooli ihmisen arjen muokkaajana. Työ on arkeen vaikuttavista tekijöistä se, jossa tapahtuu tällä hetkellä suurimmat muutokset. Työn muutoksia selvittämällä voidaan johtaa uusia muutostarpeita muille arjen tekijöille. Ihminen ei voi paljoakaan vaikuttaa tällä hetkellä työssä tapahtuviin muutoksiin. Sen sijaan ihmisen sopeutumiseen näihin muutoksiin voidaan vaikuttaa kehittämällä muita arjen tekijöitä kuten palveluja ja asumista. Tässä raportissa tarkastellaan työn muuttumista erityisesti globalisaation ja tietotekniikan valossa. Tuotannollinen työ on siirtynyt jo joitakin vuosia kustannustehokkuuden perässä halvemman työvoiman maihin. Näissä maissa riittää tekijöitä. Siinä missä länsimaat ikääntyvät, on toistaiseksi näiden maiden väestö vielä nuortunut. Koulutustaso kohoaa näissä maissa nopeasti ja jo nyt Kiina tuottaa luonnontieteen ja tekniikan yliopistotutkintoja enemmän kuin USA ja Eurooppa. Ei vain teollinen tuotanto vaan yhtä lailla tuotekehitys ja monet palvelutoiminnot siirtyvät näihin maihin. Millaista työtä jää meille Suomalaisille, jotka ikäännymme Euroopan nopeimpaan tahtiin? Raportti kuvaa tulevaa työelämäämme sekä sen asettamia haasteita ihmisten arjelle. Raportti pohjautuu työn tulevaisuutta käsittelevien suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten analysointiin, asiantuntijoiden haastatteluihin ja työelämän kokemuksiin. TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 3

4 Tämä raportti on tehty arjen ajan hallintaa käsittelevän ARJAhankkeen (Horelli et al. 2005) työosion pohjaksi. Hanke tutkii ihmisen arkea ajan käytön, työn, palveluiden, asumisen ja liikkumisen näkökulmista. Hankkeessa pyritään luomaan näiden osien paremmalla koordinoimisella toimintamalleja, joiden avulla voidaan helpottaa ihmisten elämää arjessa. Hanketta koordinoi Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ja se toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR:n) tuella. Raportissa käsitellään aluksi sellaisia globaaleja muutoksia, jotka vaikuttavat työhön ja työn tekijöihin. Sen jälkeen työtä tarkastellaan eri näkökulmista: sisällön, työn tekopaikan, työsuhteiden, työntekijöiden ja työn vaatimusten kannalta. Lopuksi esitetään työn muutoksen aiheuttamia haasteita ja uusia tarpeita palveluille, liikkumiselle ja asumiselle/asuinympäristölle. Helsingissä Leenamaija Otala Pro Competence Oy Inc. Karoliina Jarenko TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 4

5 TIIVISTELMÄ Työ on ihmisen arjessa suurin vaikuttaja. Työ mahdollistaa monen muun asian elämässä. Ihmiset mieltävät itsensä edelleen pitkälti työnsä kautta. Globaalit muutokset heijastuvat jokaisen elämään ja lähes kaikille elämän alueille. Työhön kohdistuu kuitenkin eniten muutoksia. Työ siirtyy globaaliksi. Asiakkaat, yhteistyökumppanit, tuottajat ja kilpailijat voivat olla missä päin maailmaa tahansa. Työkenttänä on yhä useammalla koko maailma. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. E-työ, joka kattaa etätyön, liikkuvan työn ja kotona tehtävän työn, lisääntyy. Työtä tehdään yhä enemmän maailmanlaajuisissa verkostomaisissa yhteisöissä ja tiimeissä. Työajan käsite murtuu, kun globaalit verkostot toimivat ympäri vuorokauden. Työsuhteet rakentuvat yhä enemmän projektien mittaisiksi. Työnantajia on useita peräkkäin tai jopa rinnakkain. Työntekijä kantaa itse kuitenkin vastuun omasta osaamisestaan ja jaksamisestaan. Osa työstä karkaa jatkuvasti halvemman kustannustason maihin, se pitää korvata uudella vaikeammin pois siirtyvällä työllä. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky ovat jatkuvan haasteen edessä. Tutkimusten mukaan Suomeen voi jäädä pääasiassa luovaa, korkeaa osaamista edellyttävää tietotyötä. Luovien huippuosaajien varassa on monen tutkimuksen mukaan Suomen tulevaisuus. On selvää, että pelkällä luovalla tietotyöllä ei selvitä, vaan tarvitaan aina myös tekijöitä ja toteuttajia. Jotta toteuttaminen olisi kilpailukykyistä, vaaditaan tekijöiltä huippuosaamista ja ammattitaitoa sekä toiminnalta mahdollisimman korkeaa tuottavuutta. Tämä työ on usein kapasiteettipuskuri. Ihmisiä palkataan määräajaksi, projektikohtaisesti ja tietyn osaamisen osalta. Kilpailukyky ja yritysten markkina-arvon houkuttavuus edellyttävät, että ylimääräisiä kustannuksia ei ole, vaan että henkilöstöä on palkattu vain kunkin hetkistä toimintaa vastaava määrä. Tämä säilyttää ns. pätkätyöilmiön. Suomalaisten ikääntyminen ja erityisesti suurten ikäluokkien eläköityminen lähivuosina kasvattaa hoiva- ja palvelutyön määrän tarvetta ja luo laajoja mahdollisuuksia palveluiden tuottajille. Julkinen sektori vähentää osuuttaan palveluiden tuottamisessa ja tekee aiempaa enemmän yhteistyötä muiden sektoreiden kanssa. Hoivatyössä ja palveluissa syntyvät työpaikat ovat paikallisia eivätkä voi siirtyä muualle halvemman työvoiman perässä. Hoivatyötä tarvitaan yhä enemmän ja joustavammin myös kotitalouksille ja lapsille. Ne, jotka tekevät työtä globaaleilla työmarkkinoilla ja globaalissa liiketoiminnassa, joutuvat liikkumaan paljon, tekemään työtä epäsäännöllisinä TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 5

6 työaikoina ja panostamaan mittavia tunteja työhön ja sen edellyttämään osaamiseen. Jotta näiden ihmisten hyvinvointi ja työkyky säilyisi, tarvitaan heille tukea arkeen. Tarvitaan arjen apureita, jotka tekevät mahdolliseksi globaalin tietotyön toteutumisen. Tämä tarve ei liity vain nykyisiin globaaleihin tietotyöläisiin ja heidän työkykynsä ja veronmaksukykynsä säilymiseen, vaan seuraavan sukupolven hyvinvoinnin ja tulevan työkyvyn turvaamiseen. Arjen aputyötä tulisi arvostaa, se vaikuttaa suoraan tulevaan kansalliseen hyvinvointiin. Kotitalouksissakin toimii tiimi, jossa on erilaisia osaajia hoitamassa erilaisia tehtäviä. Maailmanlaajuisten markkinoiden myötä alueet kilpailevat keskenään uudella tavalla. Vaikka työ ja työntekijät toimivat globaaleilla markkinoilla, joilla ainoa isäntä tuntuu usein olevan kansainvälinen pääoma, niin työtekijät ja ihmiset asuvat, elävät ja maksavat veronsa paikallisesti ja alueellisesti. Mitä enemmän alueelle houkutellaan veronmaksajia, sitä paremmat mahdollisuudet alueella on vaalia asukkaidensa hyvinvointia. Alueiden houkuttavuuteen vaikuttaa se, miten ihmiset voivat järjestää arkensa. Kun työ muuttuu jatkuvasti, tarvitaan koko ajan uusia joustavia palveluja tukemaan arjen sujumista. Kysymykseksi nousee, miten järjestää hyvän arjen edellytykset. Alueet eriytyvät ja hakevat omaleimaisuutta: yksi haluaa kehittyä innovaatioympäristöksi, 24 tuntia vuorokaudessa auki olevaksi pörinäpesäkkeeksi, toinen puolestaan haluaa tarjota pienten lasten perheille rauhallisen tyyssijan. Alueen ilmeen mukaan järjestetään palveluita, ulkoilumahdollisuuksia ja tapahtumia, jotka enenevässä määrin rakentuvat alueen toimijoiden ja eri sektoreiden väliselle yhteistyölle. Tämä raportti liittyy laajempaan Euroopan Sosiaalirahaston tukemaan Arjen ajan hallinta (ARJA) hankkeeseen. Siinä pyritään hakemaan eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen kautta uusia rakenteita ja uusia ratkaisuja joiden avulla ihmiset voivat selvitä arjestaan. TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 6

7 SISÄLLYS ESIPUHE 2 KIRJOITTAJIEN ALKUSANAT 3 TIIVISTELMÄ 4 1 TYÖ IHMISEN ARJEN RAKENTAJANA Työ resurssien tuojana Työ resurssien kuluttajana Työ arjen osana Mistä työ muodostuu? 13 2 TYÖ JA TEKIJÄT MUUTTUVASSA MAAILMASSA TYÖHÖN JA SEN TEKIJÖIHIN VAIKUTTAVIA GLOBAALEJA MUUTOKSIA Globalisaatio Teknologian kehittyminen Ikääntyminen länsimaissa Länsimaiden hallitsevan aseman heikkeneminen ja Tyynen meren alueen voimistuminen Glokalisaatio, alueellistuminen Aineettomien resurssien, eettisten ja ympäristöasioiden korostuminen Kompleksisuuden lisääntyminen Sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen Yksilöllistyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa Riskit lisääntyvät ja turvallisuusajattelu korostuu Globaalien muutosten vaikutus työhön ja sen kautta arjen muihin vaikuttajiin 27 3 SUOMEN KILPAILUKYKY JA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT Suomen työmarkkinoiden perusta: osaaminen ja luovuus? Kuka työtä luo? Riittääkö työtä? Yrittäminen urana tai uravaiheena Kolmas sektori 37 4 MINKÄLAISTA TYÖTÄ TULEVAISUUDESSA ON TARJOLLA? Työllisyyden muutos, poistuma ja uuden työvoiman tarve Tulevat työtehtävät 41 Luovat huippuosaamista vaativat tehtävät 41 Ammattitaitoinen toteutustyö 41 Hoivatyö 42 Arjen pyöritys-arjen aputyö Tietotyö Minne työt sijoittuvat? 46 TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 7

8 5 TYÖ SISÄLLÖLTÄÄN HAASTEELLISEMMAKSI 45 6 TYÖPAIKKA-KÄSITE HÄMÄRTYY E-työn muodot 51 Etätyö 54 Mobiilityö 55 Itsensä työllistävät 56 Hajautettu työ E-työn merkitys tulevaisuudessa 57 Suhtautuminen e-työhön 57 E-työn hidasteet ja ongelmat 58 E-työtä edistävät tekijät 59 E-työn tulevaisuus 59 7 AIKA TYÖN NIUKIN RESURSSI Venyvä työajan käsite Aikakuormittajia tullut lisää Työajan ja vapaa-ajan raja hämärtyy Joustavia työaikamalleja 65 Osa-aika työ 65 Muita joustavia työaikamalleja 66 8 TYÖSUHTEET JA SITOUTUMINEN TYÖHÖN PÄTKITTYVÄT Määräaikaiset työsuhteet Protestanttisesta etiikasta hakkerietiikkaan 69 9 TYÖNTEKIJÄ TYÖN MUUTOSTEN HAASTEISSA Ammattitaidon ja osaamisen jatkuva kehittäminen Työntekijän todellinen haaste: työn ja perheen yhteensovittaminen JOHTOPÄÄTÖKSET Työn keskeisiä trendejä Työn muutosten vaikutuksia arjen muille sektoreille 78 LÄHDELUETTELO 79 Liite TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 8

9 1 TYÖ IHMISEN ARJEN RAKENTAJANA Perinteinen länsimainen ajattelumme perustuu siihen, että ihmisen yhteiskunnallinen mitta on hänen tekemänsä työ. Työn käsite määrittää sitä, millainen yhteiskunta on ja miten se muuttuu. Samalla se, mitä ylipäänsä pidetään työnä, on sidoksissa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja aikakauteen. Yhteiskunta on rakentunut siten, että työ tuottaa hyvinvoinnin ja on sen edellytys. Työtä voidaan määrittää eri lähtökohdista. Fysiikassa työ määritellään energian siirtona. Energiaa voidaan siirtää suoraan kohteeseen tai välillisesti jonkin apuvälineen (työkalun) avulla. Tämä on lähtökohta perinteiselle teollisen aikakauden työn määrittelylle. Esimerkiksi Vartiainen ja Teikari (1990) määrittelevät työn seuraavasti: Työ on tavoitteellista toimintaa, jossa ihminen erilaisia työvälineitä käyttäen muokkaa työn kohdetta haluamaansa muotoon. Työ ei kuitenkaan enää välttämättä sisällä näkyviä tai havaittavia työvälineitä tai kohdetta. Työ tapahtuu ihmisen päässä eikä sitä näe. Se edellyttää luovuutta, tietoa, kontakteja, asioita, joita ei voi nähdä eikä koskea. Aineellisesta ollaan siirtymässä aineettomaan. Työ voi olla ansiotyötä, jolloin työtä tai palveluja suoritetaan toiselle vastiketta vastaan. Työoikeudessa työntekijänä pidetään sitä, joka tekee sopimuksen perusteella työtä toiselle vastiketta vastaan tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työllä on aineelliset tunnusmerkit kuten työn suorittamisen konkreettinen tapa, toimeksiantojen määrä, työn teettäjän ohjausoikeus sekä palkkaus. Työhön liittyvän taloudellisen riskin kantaa työnantaja, joka saa toisaalta työstä kertyvän voiton. Itsensä työllistäminen ja yrittäminen ovat tänä päivänä yhä tärkeämpi työllisyyden muoto. Yrittäminen on laajempaa ja se voi sisältää myös toisten työllistämisen. Itsensä työllistäminen on freelancerin, konsultin tai muun asiantuntijan työtä, jossa myydään omaa osaamista ja jossa useimmiten työtä tehdään kotoa tai omasta toimistosta käsin. Se voi olla myös oman ammatin harjoittamista, esimerkiksi sähkö- tai putkimies. Itsensä työllistäminen on myös yrittämistä. Ansiotyöhön verrattuna yrittämiseen liittyy tietynasteinen vapaus sekä taloudellinen riski, joka voi olla merkittäväkin. Toisaalta työksi voidaan kutsua myös muutakin kuin toimeentulon hankkimiseksi tehtävää työtä. Vapaaehtoistyössä hyviä asioita tehdään vastavuoroisesti muille yhteisön jäsenille tai vain siksi, että saadaan arvotuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeita tyydytettyä. TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 9

10 Vapaaehtoishankkeita on kovin erilaisia, mutta yhteistä niille on, että työtä tehdään yleishyödyllisen tahon hyväksi ilman rahallista korvausta. Vapaaehtoistyön palkitsevuus tulee työn sisällöstä ja siitä, että pääsee tutustumaan esimerkiksi vieraaseen kulttuuriin tai uuteen asiaan tai, että kokee aidosti auttavansa. Kotityöllä tarkoitetaan sitä työtä, joka tehdään kotona ilman vastiketta tai vastiketta vastaan. Vuoden 2001 alusta on kotityöstä saanut tehdä verotuksessa vähennyksen tiettyyn summaan saakka. Tällöin kotityöksi määritetään viikkosiivous, suursiivous, ikkunanpesu, ruuanvalmistus, asiointiapu, hoivatyö kuten lasten, vanhusten ja sairaiden hoito ja lemmikkien ulkoiluttaminen. Myös pyykinpesu, silitys ja vaatteiden kunnostus ovat kotityötä. Puutarha-, piha-, lumi-, ja remonttityöt kuuluvat vähennyksen piiriin. Kotityötä eivät ole vähennyskelpoisen kotityön merkityksessä television tai muiden kodinkoneiden korjaukset tai uudisrakentaminen. Vähennyskelpoista on myös kesämökillä teetetty kotityö ja asunnon yhteydessä olevan työhuoneen siivous tai remontointi. Käsitteellä kotityö tarkoitetaan myös työtä, jota työntekijä suorittaa kotonaan tai muissa valitsemissaan tiloissa, ei kuitenkaan työnantajan osoittamalla työpaikalla, vastiketta vastaan, ja jossa tuloksena on työnantajan yksilöimä tuote tai palvelu. Kotityöntekijänä ei kuitenkaan pidetä henkilöä, joka on siinä määrin itsenäinen ja taloudellisesti riippumaton, että häntä voidaan kansallisen lainsäädännön tai tuomioistuimen päätösten mukaan pitää itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tällöin hän on pikemminkin itsensä työllistäjä. Mikäli työsuhteessa olevat henkilöt vain satunnaisesti tekevät työtään kotona tavanomaisen työpaikan sijasta, ei heitä katsota kotityöntekijöiksi. Kotityö liittyy myös kotona tehtävään työhön, joka silloin kun se tapahtuu tietotekniikan välineitä apuna käyttäen, on osa e-työtä. E-työllä tarkoitetaan yleisesti sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden tukemaa työtä (ework, e-työ). Se sisältää kotona tehtävän etätyön, liikkuvan työn (mobiilin työn) ja itsetyöllistetyn työn eli itsenäisen kotoa käsin tehtävän työn. Etätyössä työtä tehdään osittain tai kokonaan kotona tai jossain muualla työntekijän valitsemassa paikassa. Mobiilissa työssä työtä tehdään eri puolilla, esimerkiksi eri asiakkaiden luona, vaikka asiakkaan kotona langattoman teknologian avulla. E-työ liittyy myös käsitteeseen hajautettu organisaatio. Eri toiminnot voivat sijaita eri paikoissa ja niiden tekijät ja tuottajat ovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä. Hajautetussa työssä, erityisesti jos puhutaan virtuaalisesta työstä, työtä voidaan tehdä vaikkapa kotoa käsin virtuaalitiimin kanssa johonkin isompaan kokonaisuuteen. Näitä käsitellään tarkemmin luvussa 6. Tässä raportissa käsitellään työtä, josta ihminen saa korvauksen ja joka mahdollistaa resurssit muuhun arkeen. Suomessa on työikäistä ihmistä työvoiman ulkopuolella joko omasta valinnastaan tai pakosta. Heidän osaltaan työ painottuu palkattomaan työhön, kotityöhön tai muuhun ei rahalla korvattavaan työhön. Työttömien ajasta ja energiasta kuluu kuitenkin iso osa TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 10

11 työn etsimiseen eli työ hallitsee heilläkin päivää. Eläkeläiset, kotiäidit ja muut vapaaehtoisesti ansiotyön ulkopuolelle jättäytyneet voivat olla yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeässä roolissa ihmisten arjen rakentumisessa, mutta tässä raportissa rajoitutaan vain sellaisen työn tarkasteluun, josta tekijät saavat korvauksen ja jonka avulla valtaosa voi hankkia muita resursseja tyydyttämään erilaisia tarpeitaan. 1.1 Työ resurssien tuojana Työllä voidaan nähdä olevan yksilöllisessä mielessä monta merkitystä. Kreikkalaisen filosofin Aristoteleen mukaan ihmisellä on luontainen tarve ja taipumus käyttää omia kykyjään. Antiikin Kreikassa kansalaiset eivät kuitenkaan tehneet työtä, vaan sen hoitivat orjat. Nykyisin asia on toisin. Käytännöllisen filosofian professorin ja Kriittisen korkeakoulun perustajan Reijo Wileniuksen (1981) mukaan työssä onkin osaltaan kyse omien kykyjen käyttämisestä ja toisaalta tarpeiden tyydyttämisestä. Maslowin tarvehierarkiassa alimmalle tasolle sijoittuvat fysiologiset perustarpeet (ravinto, lepo, terveys) sekä turvallisuustarpeet (henkinen ja fyysinen turvallisuus). Näiden päälle sijoittuvat sosiaaliset tarpeet (kuuluminen johonkin ryhmään tai yhteisöön) ja näihin liittyen arvostuksen tarpeet (esim. ammatillinen arvostus) Tarvehierarkian huipulle sijoittuvat itsensä toteuttamisen tarpeet (mahdollisuus tehdä omalta kannaltaan mielekkäitä asioita). Wilenius jaottelee tarpeiden tyydytysmotiivit työn roolin kannalta seuraavasti: I Aineellisen toimeentulon saaminen Työn avulla pyritään tyydyttämään aineelliset tarpeet, toisin sanoen perustar-peet (ravinto, vaatetus, asunto, lääkehoito ja terveellinen elinympäristö). Tällöin työ on keino näiden aineellisten eli fysiologisten perustarpeiden ja turvallisuustarpeiden tyydyttämiseen. II Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Työn avulla tulevat ystävyyssuhteet pienissä ja suurissa yhteisöissä (turvallisuus, tasa arvo, oikeudenmukaisuus, arvonanto, vapaus, valta) turvatuiksi eli yksilö tyydyttää sosiaaliset ja osittain arvostuksen tarpeensa. Työllä on vahva sosiaalinen merkitys. Kun ihmiset määrittävät identiteettinsä pitkälle oman työn ja ammattitaidon kautta, on työllä myös keskeinen rooli arvostuksen tarpeiden tyydyttäjänä. III Omien kykyjen käyttäminen Työtoiminta on sinällään ihmiselle tarve. Työsuorituk-seen liittyy fyysi-sen suorittami-sen lisäksi tietoinen älylli-syys eli henkisyys. Tällöin työ ei ole vain TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 11

12 keino vaan tarkoitus sinänsä, ei pelkkä elinkei-no vaan myös elintoi-minta, jonka myötä ihminen pyrkii kehittä-mään kykyjään. Työn avulla ihminen voi tyydyttää ylimpiä tarpeitaan eli arvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeita. Sosiaaliset tarpeet Turvallisuustarpeet Fysiologiset perustarpeet Itsensä toteuttamisen tarpeet Arvostuksen tarpeet Omien kykyjen käyttäminen Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Aineellisen toim entulon saaminen Kuva1. Työn avulla ihminen tyydyttää eritasoisia tarpeitaan. Työ ja sen myötä saatavat resurssit vaikuttavat suoraan mahdollisuuksiin tyydyttää kaikkia tarpeita. Työolokomitean (1991:37) mukaan hyvän työn tulee tarjota (1) tekijälleen kunnollinen aineellinen toimeentulo, sen on (2) tyydytettävä hyvin sosiaaliset ja ammatillisen kehittymisen tarpeet, (3) tehtävän työn on oltava tuottavaa ja taloudellisesti kannattavaa. Ensimmäisen ja kolmannen ulottuvuuden välillä nähdään suora vuorovaikutus- ja riippuvuussuhde. Sen sijaan erityisesti toisen ja kolmannen ulottuvuuden välillä nähdään edelleen paljon ristiriitaa ja yhteensovittamattomuutta. Työ on siis useimmille ihmisille pääasiallinen tapa hankkia resurssit kaikkeen muuhun elämässä ja tyydyttää tarpeita ja siksi erittäin tärkeä arjen tekijä. 1.2 Työ resurssien kuluttajana Ihmisen omista arkiresursseista tärkein on aika. Aikaa on jokaisella 24 tuntia vuorokaudessa. Määrällisesti resurssi on siis samanlainen kaikille ihmisille. Laadulliset erot vaihtelevat paljon. Laadulliseen resurssiin vaikuttavat ihmisen elinolosuhteet ja mahdollisuudet, henkilökohtaiset taidot ja osaaminen, muut resurssit ja muut ihmiset. Ihmisen määrällisestä aikaresurssista kuluu suurin osa lepoon (nukkuminen), vapaa-aikaan ja ansiotyöhön. Valveillaoloajasta käy- TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 12

13 tetään perinteisen kahdeksan tunnin työpäivään puolet. Päälle tulevat sitten työmatkat, kaikki kotityö ja muu työ sekä yhä merkittävämpänä ajankäytön kohteena oman osaamisen päivittäminen. (Tilastokeskus 2004.) Kun tarkastellaan erityisesti tietotyöläisten työaikaa, aletaan puhua aivan eri mittaisista työpäivistä ja työ hallitsee ihmisen aikaa aivan eri tavalla. Akavan työmarkkinakatsaus on vuodesta toiseen osoittanut, että ylemmän johdon ja vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia. Se merkitsee vähintään yhtä ylimääräistä työpäivää viikossa sopimustyöaikaan verrattuna. Työministeriön työolobarometrin mukaan työt kulkevan kotiin yleisesti erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä, jotka ovat hyvin koulutettuja (Työministeriö 2003a). Työaika on pidentynyt viime vuosina jatkuvasti hyvin koulutetulla väestöllä, joka määrällisesti on jatkuvasti kasvanut koulutustason noustessa. Voidaan hyvin sanoa, että työ on suurin aikaresurssin kuluttaja. Useimmille se on myös suurin huomiokapasiteetin kohde. Työ on myös harrastus, elämäntapa sekä kiinnostus, joka vie mennessään. 1.3 Työ arjen osana Työ on arjen keskeisiä tekijöitä. Työn mukaan valitaan usein asuinpaikka ja elinympäristö, vaihdetaan maata, kaupunkia tai asuinaluetta. Työn mukaan muodostuu välillisesti tai jopa välittömästi monen sosiaalinen elämä. Työ mahdollistaa monet palvelut ja toisaalta työ pakottaa käyttämään tiettyjä palveluja. Arjen sujuvuuden ja työnteon kannalta palveluilla on iso merkitys. Työn mukana liikutaan entistä enemmän (vrt. myöhemmin mobiili työ). Liikkuminen on sidoksissa elinympäristöön. Vaikka työtä voidaan viedä minne vain, edellyttää se yhteydenpidon kannalta välttämätöntä fyysistä ja tietoteknistä infrastruktuuria. Asumispaikan lisäksi työ vaikuttaa myös asumiseen. E-työn (vrt. kohta E- työ) ja itsensä työllistämisen mahdollisuuksien lisääntyessä (vrt. kohta Työn sisällön haasteellisuus) työ tulee yhä enemmän koteihin ja asuintiloihin. Se edellyttää asumiselta uusia tiloja. Työn vaikutusta ihmisen arkeen muiden arjen tekijöiden perheen, vapaa-ajan, opiskelun ja harrastusten joukossa kuvataan kuvassa Mistä työ muodostuu? Työtä on helpompi käsitellä, jos se jaetaan konkreettisiin elementteihin. Tässä raportissa on tarkasteltu työtä sen sisällön ja vaatimusten, tekotavan, tekopaikan sekä työajan näkökulmista (Kuva 3). Työstä on vaikea puhua ilman sen tekijää. Myös työntekijässä ja työntekijän ympäristössä tapahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat työn tekemiseen ja sitä kautta itse työhön. Kuva 3 saa lisäelementin, kun siihen lisätään TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 13

14 Elinympäristö Opiskelu, Jatkuva oppiminen Liikkuminen Vapaa-aika Ihmisen arki Työ Palvelut Perhe Asuminen Kuva 2. Ihmisen arjen tekijät Työn tekeminen Työn sisältö Työ Työn vaatimukset Työaika Työpaikka Kuva 3. Työn osatekijät työntekijä. Työntekijän kautta työ liittyy entistä kiinteämmin arkeen. Työ on keskeinen osa arkea. Ihmisestä ei voi irrottaa vain työroolia. Ihminen on kokonaisuus, jossa on monta roolia: työrooli, perherooli, harrastusrooli, vanhemman rooli ja niin edelleen. (Kuva 4). TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 14

15 Työn tekeminen Työn sisältö Työ Työn vaatimukset Työaika Työpaikka Työntekijä Ihmisen arki Kuva 4. Työ ja ihmisen arki TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 15

16 2 TYÖ JA TEKIJÄT MUUTTUVASSA MAAILMASSA TYÖHÖN JA SEN TEKIJÖIHIN VAIKUTTAVIA GLOBAALEJA MUUTOKSIA Työ on viime vuosina muuttunut radikaalisti. Muutokset ovat ravistelleet sekä ihmisiä että rakenteita. Työn muutokset ovat seurausta yleisistä maailmanlaajuisista yhteiskunnan, teknologian ja talouden kehitystrendeistä. Seuraavassa käydään läpi globaaleja muutoksia, jotka vaikuttavat työn eri osatekijöihin ja ihmisten arkeen erityisesti Suomessa. Sen jälkeen tarkastellaan kunkin työn osatekijän muutoksia ja niiden vaikutusta ihmisten arkeen. Perustana on kuva 5. Työn tekeminen Työn sisältö Työ Työn vaatimukset Työaika Työpaikka Työntekijä Ihmisen arki Globaalien muutosten toimintaympäristö Kuva 5. Työ ja tekijät globaalien muutosten maailmassa TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 16

17 Seuraavat muutostrendit perustuvat lukuisien tulevaisuustutkimusten (vrt. lähdeluettelo) analysointiin sekä asiantuntijoiden haastatteluihin. Haastatteluissa on käytetty samanlaista runkoa (lista haastatelluista sekä haastatteluissa käytetty haastattelurunko ovat liitteessä 1). Vaikka tässä on listattu isot muutokset erikseen, ovat monet muutokset keskenään riippuvuussuhteessa ja voivat vahvistaa toisiaan, jolloin niiden yhteisvaikutus voi olla merkittävästi suurempi kuin yksittäisellä muutoksella sinänsä. 2.1 Globalisaatio Globalisaatio tarkoittaa taloudellisessa mielessä talouksien integraation laajenemista koskemaan koko maailmaa (ml. suuret kehittyvät maat) ja samalla yhä laajempaa osaa tuotantoa ja tuotannontekijöitä. Sen taustalla on pyrkimys vähentää pääomaliikkeiden ja kaupan esteitä. Samalla koko maailmasta on tullut yritysten toiminta-aluetta ja ne voivat siirtää helposti toimintojaan lähelle asiakkaita, raaka-aineita tai halvinta työvoimaa. Kun samaan aikaa kilpailu on pakottanut yritykset keskittymään ydinosaamiseensa ja ydintoimintaansa, hakevat ne kumppaneita ympäri maailmaa. Pienenkin toimijan erikoisosaaminen voi olla osa isoa globaalia liiketoimintaa. Globaalissa taloudessa laaja joukko yhä pienempiä yrityksiä toimii verkostoituneessa liiketoimintaympäristössä, jossa kumppanit voivat olla missä päin maailmaa tahansa. Globalisaation yksi keskeinen piirre onkin kasvava riippuvuus. Jokainen joutuu kilpailemaan globaalilla markkinalla. Kilpailu käydään yhä uudelleen, koska toimintoja on melko helppo siirtää maasta toiseen. Isot yritykset käyvät jatkuvaa yksiköiden ja toimintojen pasianssia etsiessään yhä kustannustehokkaampia ja samalla kansainvälisiä sijoittajia miellyttäviä ratkaisuja. Globalisaation toinen keskeinen seuraus on kasvava liikkuvuus. Työpaikat liikkuvat nopeammin kuin niiden tekijät. Tuotantolaitokset liikkuvat helpommin kuin yleensä uskotaan. Tehtaitten takaisinmaksuajat ovat alalla kuin alalla varsin lyhyet ja investoinnit kompensoituvat nopeasti alemmilla työvoimakustannuksilla. Esimerkiksi kännykkätehtaan takaisinmaksuaika on vain muutaman kuukauden. Mutta myös itse työ on tullut liikkuvaksi. Liikkuvan työn käsite on leviämässä perinteisiltä aloilta, kuten kuljetuspalveluista, myös tietopainotteiseen työhön (vrt. luku 6.1.). Liikkumisen kasvu näkyy myös matkustamisessa. Euroopan lentoliikenteen määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoden 2000 tasosta 15 vuodessa (Air Transport Action Group 2005). Kansainvälisen lentoliikennejärjestön IATA:n arvioiden mukaan USA:n ja muiden mantereiden välinen lentoliikenne kasvaa vieläkin nopeammin. On arvioitu, että vuonna ,6 miljardia ihmistä matkustaa maasta toiseen. (Eriksen TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 17

18 Globalisaatio vaikuttaa myös ihmisten ajan käyttöön ja työajan käsitteeseen. Kun verkoston yksiköt ovat yhä enemmän riippuvaisia toisistaan ja globaalissa verkostossa tapahtuu jotakin 24 tuntia vuorokaudessa, on työajan määrittely yhä hankalampaa. Tietotekniikka liittää ihmiset ja yksiköt toisiinsa, mutta se ei poista kokonaan aikaeroja. Video- ja tietokoneneuvotteluja käydään yleensä jonkun yksikön tai henkilön kannalta täysin perinteisen työajan ulkopuolella. Puhumattakaan siitä, että moni tietoammattilainen jää helposti koukkuun jatkuvasti uusiutuvan tiedon tulvassa ja raja työajan ja muun ajan välillä katoaa. Työajan muutoksista tarkemmin luvussa 7. Englannistuminen jatkuu kaikkialla. Business toimii englanniksi, nuoriso oppii kaikkialla englantia internetin, musiikin, viihteen, median ja nuorisokulttuurin myötä, tiede englannistuu ja englannin kieli on yleisin kakkoskieli maailmassa. EU:n uudet maat eivät kommunikoi saksaksi tai ranskaksi, vaan englanniksi. Tyynen meren voimistuvat maat kommunikoivat englanniksi, osa jo lähtökohdiltaan. Monet nuoret menestyjät uusissa teollisuusmaissa ovat saaneet yliopistokoulutuksen USA:ssa. Anglosaksisen kulttuurin vaikutus globaalisti on selkeä. Globalisaation myötä toimintamallit yhdenmukaistuvat kaikkialla maailmassa. Samalla paikallisen identiteetin arvostus nousee. Kun tuotantokustannukset laskevat, haetaan lisäarvoa palveluista, asiakaslähtöisyydestä, brändistä, muotoilusta ja luovista ratkaisuista. Globalisaatio tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia toimia maailmanlaajuisilla markkinoilla, jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia erilaisissa verkostoissa ja tilaisuuden erikoistua ja pärjätä hyvinkin kapealla sektorilla. Globalisaation myötä Suomi ja suomalaiset yritykset kilpailevat entistä kovemmin sekä keskenään että toisten kanssa. Kilpailussa voittaa paras osaaja, nopein innovoija ja luovuuden hyödyntäjä. 2.2 Teknologian kehittyminen Toinen suuri muutosajuri on teknologian kehittyminen ja erityisesti digitalisoitumisen jatkuminen. Teknologia on pienentänyt eri alueita kattavien liiketoimien kustannuksia (kuljetuskustannukset, tiedonsiirron kustannukset). Se on luonut kokonaan uusia keveitä tuotteita, joiden tuotannossa saavutetaan suuria mittakaavaetuja ja joiden siirto on halpaa. Se on mahdollistanut uudenlaisen tuotantoprosessien pilkkomisen eri alueilla tapahtuviksi ja siten jatkuvan kustannustehokkuuden metsästyksen. Tietotekniikan kehitys on myös keskeinen syy globalisaatioon. Tietotekniikka on vauhdittanut tietoyhteiskunnan kehitystä. Tietotekniikan kehityksen myötä kansakunnat ovat harpanneet laajakaistojen kautta digitaaliaikaan. Tuotanto on siirtynyt aineellisesta aineettomaan tuotteista tiedon tuottami- TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 18

19 seen. Tekniikka on synnyttänyt paljon uusia tietoammatteja. Tietotekniikka mahdollistaa myös työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta ja muuttaa siten työn tekemistä merkittävästi. Tieto- ja viestintäteknologian tarjoamista mahdollisuuksista kehittää palveluja, nostaa tuottavuutta ja lisätä maailmanlaajuista kommunikaatiota on hyödynnetty vasta murto-osa. Tekniikka muuttaisi elämää vielä nopeammin, jos ihminen kykenisi omaksumaan ja keksimään uutta nopeammin. Tekniikka kehittyy nopeammin kuin asenteet ja tekniikan yleinen käyttötaito. Tietotekniikan kehityksen myötä tiedon merkitys kasvaa koko ajan. Kaikki tietoon liittyvä on kasvussa. Vuonna 1970 julkaistiin hieman yli puoli miljoonaa kirjaa. Tälle vuosituhannelle tultaessa määrä on kaksinkertainen. Vuonna 1975 painopaperia käytettiin maailmassa 28 miljoonaa tonnia, neljännesvuosisata myöhemmin 97 miljoonaa tonnia. Sähköisessä muodossa julkaistavan tiedon määrän lisäystä tuskin edes tiedetään. Puhutaan vuosittain 1500 miljardin kirjan verran tuotetusta digitaalisesta tiedosta (Pohjola 2003, 68). Digitaalinen tieto lisääntyy räjähdysmäisesti. Internetin aktiivikäyttäjiä on maailmassa noin 300 miljoonaa, potentiaalisia käyttäjiä puoli miljardia (www.clickz.com.) Vielä viime vuosikymmenen (1990-luvun) alussa internet oli lähinnä yliopistoväen sisäinen viestijärjestelmä. Tänään se kuuluu (entisissä) teollisuusmaissa jokaisen arkeen. Sähköisen tiedon kasvua kuvaa hyvin alan ikonin Microsoftin kasvu. Kun yritys perustettiin vuonna 1975, sen ylijäämä oli ensimmäisenä vuotena dollaria ja työntekijöitä oli kourallinen. Vuosituhannen vaiheessa yrityksen pääomistajasta Bill Gatesista oli tullut maailman rikkain mies, yrityksestä maailman toiseksi arvokkain brändi ja yrityksen palkkalistoilla on yli tietotekniikka-ammattilaista. Suunnilleen samanlaiset käyrät kuvaavat kaikkea sähköistä tieto- ja viestintätekniikkaa. Tiedon lisääntymisen myötä media on ihmisen elämässä läsnä lähes koko ajan. Maailman viestimet tuottavat yhtä ihmistä kohden informaatiota keskimäärin 800 megatavua vuosittain (Heinonen 2004). Ihmisten maailmankuva rakentuu siis yhä enemmän viestimien antaman kuvan pohjalta. Nämä tietoon ja tietotekniikkaan liittyvät käyrät eivät ole hidastuneet tällä vuosituhannella, päinvastoin eksponentiaalinen kasvu jatkuu eri ennusteiden mukaan. Tässä kasvussa on rajattomia mahdollisuuksia kaikille maille ja kaikille toimijoille. Raja tulee kuitenkin vastaan ajan muodossa. Jotkut tutkijat ovat maalanneet seuraavaa ekokatastrofia. Se ei liity ympäristötuhoihin perinteisessä mielessä, vaan ihmisen sietokyvyn rajan vastaan tulemisena. Aika lähestyy nollaa. Jokaiseen vapaaseen hetkeen ja paikkaan sullotaan yhä enemmän kaikkea. (Eriksen 2002.) Työelämän kannalta erittäin suuri vaikutus on ollut tietoverkkojen ja erityisesti langattoman teknologian kehittymisellä. Yritysten sisäiset verkot mah- TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 19

20 dollistavat globaalin toiminnan tai yritysten toimintojen hajauttamisen. Mobiilit laitteet ja niitä tukeva infrastruktuuri mahdollistavat mobiilin hajautetun työn. Yrityksen eri toimintoja ohjaavat omat järjestelmät liittyvät toisiinsa sisäisen verkon kautta. Henkilöstö voi päästä tähän verkkoon internetin välityksellä mistä päin maailmaa tahansa. Kannettavat tietokoneet ja matkapuhelimet mahdollistavat työn viemisen mukana minne tahansa ja samalla yhteydenpidon työhön mistä tahansa. Maailmassa on yli miljardi matkapuhelinkäyttäjää ja määrä kasvaa edelleen nopeasti erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Suomi on ollut varsin edistyksellinen tietotekniikan tuottaja ja soveltaja. Meitä on pidetty tietoyhteiskunnan laboratoriona. Viime aikoina kuitenkin moni maa on ajamassa meistä ohi. Ohjelmisto-osaaminen ja palvelut eivät ole kehittyneet samassa tahdissa kuin itse tekniikka ehkä kännykän palveluita lukuun ottamatta. Tietotekniikan visiot kuitenkin sisältävät sen, että lähes kaikki julkisten palvelujen asiointi, suuri osa yksityisten palveluiden asiointia kuten kauppaa, pankki-, matka-, tapahtuma-, ja varauspalveluja sekä iso osa itse liiketoimintaa kuten viihdettä, terveys- ja neuvontapalveluja, koulutusta, asiakastietojen hallintaa ja tuotannon ohjausta tapahtuu tietotekniikan avulla. 2.3 Ikääntyminen länsimaissa Länsimaissa ihmiset elävät pidempään kuin aikaisemmin: elinikien uskotaan nousevan jopa 150:een nyt olemassa olevien ihmisten aikana. Toisaalta lapsia saadaan vähemmän ja myöhemmässä elämän vaiheessa. Vielä vuonna 2002 yksi 16 eurooppalaisesta oli yli 65-vuotias. Vuonna 2025 on jo joka viides eurooppalainen yli 65-vuotias. Pelkästään Italiassa on silloin yli miljoona päälle 90-vuotiasta. (Farrell 2005.) Euroopan väestö on vähenemässä ikääntymisen myötä. EU:n maista vain Irlanti ja Ranska ovat lisäämässä merkittävästi väestöään. Sen sijaan väkiluku kasvaa USA:ssa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Taulukossa 1 on kuvattu väestökehitystä vuoteen 2050 eri maanosissa. (Sitra 2005.) Taulukko 1. Väestökehitys eri alueilla. Alue (väestö milj.) Vuosi 2000 Vuosi 2050 Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Aasia Oseania Lähde: Sitra 2005 TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 20

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Moniarvoinen ammatillinen osaaminen Esko Valtaoja emeritusprofessori, Turun yliopisto

Moniarvoinen ammatillinen osaaminen Esko Valtaoja emeritusprofessori, Turun yliopisto Moniarvoinen ammatillinen osaaminen 2030 Esko Valtaoja emeritusprofessori, Turun yliopisto valtaoja@utu.fi MONIARVOINEN KANSAIN- VÄLISTYMINEN YRITTÄJYYS KULTTUURI AMMATILLINEN KOULUTUS DIGITALISAATIO

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Palkansaajat jakamistaloudessa seminaari Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto SWiPE tutkimushankkeen johtaja Suomen Akatemia Jakamistalous? Keikkatalous?

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU

HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU Esityksen sisältö 1. Yhteiskunnan aikakaudet 2. Liikunnan ja urheilun tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä 3. Hiihdon vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot