TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita"

Transkriptio

1 TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita Leenamaija Otala Karoliina Jarenko TEKNILLINEN KORKEAKOULU ABYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

2 ESIPUHE Työ arjen muotoilijana, työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita on tehty osana Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Arjen ajan hallinta -nimistä hanketta. ARJA on työministeriön ja Uudenmaan TE-keskuksen rahoittama kolmivuotinen tutkimus- ja kehittämishanke. Sen tavoitteena on tuottaa ajankäytön joustavuutta lisääviä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotka parantavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista Helsingin Herttoniemessä sekä Turun länsiosassa sijaitsevalla Pansio Perno Artukaisen alueella. Perheen ajankäyttö muodostuu pääasiassa asumisesta, palveluiden käytöstä, liikkumisesta, työssäkäynnistä ja vapaa-ajan muista toiminnoista. Näiden palasten tulisi sopia nykyistä paremmin yhteen ja toimia joustavasti. Tämä raportti keskittyy työn muutosten ja tulevan työn arjen hallinnalle luomien haasteiden kuvaamiseen ja tulkitsemiseen. Se osoittaa mielenkiintoisella tavalla, miten globaalit trendit vaikuttavat työn luonteen ja vaatimusten muuttumiseen, mikä tulee jäsentämään uudella tavalla perheiden edellytyksiä selviytyä arjesta. Yritykset joutuvat lisääntyvässä määrin kilpailemaan osaavista ja innovatiivisista työntekijöistä, jotka puolestaan asettavat suuria asumiseen ja palveluihin liittyviä vaatimuksia elin- ja asuinympäristöille. Koska kunnat ja alueet joutuvat kilpailemaan hyvistä veronmaksajista, tulee arkea tukevasta ja joustavasta infrastruktuurista huomattava kilpailuvaltti. Tässä raportissa kuvataan sekä tulevaisuuden työtä ja työntekijöitä että myös niitä haasteita, joita asuinalueet ja naapurustot joutuvat kohtaamaan. Otaniemessä, 30. elokuuta 2005 Hilkka Lehtonen, professori YTK:n johtaja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Liisa Horelli, dosentti ARJA-hankkeen koordinaattori Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 2

3 KIRJOITTAJIEN ALKUSANAT Ihmisten arki on vuosisatoja rakentunut samojen asioiden ympärille: miten saamme suojaa ja ravintoa, miten hoidamme lapsemme, miten sosiaaliset suhteemme, ja kuinka me jäsennämme itseämme suhteessa ympäristöön. Toisaalta nämä arkea rakentavat piirteet ovat kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa saaneet erilaisia sisältöjä. Viime vuosikymmeniin verrattuna sisältöjen muutosprosessi on ollut verkkaista. Kehitystä ovat kiihdyttäneet erityisesti talouden globalisoituminen, teknologia ja internet. Teknologian myötä asiat tapahtuvat nopeammin, ja tämä asenne siirtyy myös muille elämän alueille. Internetin kautta koko maailma on meille avoin ja mahdollisuuksia täynnä. Nämä, yhdistettynä painopisteen siirtymiseen aineellisesta tuotannosta aineettomaan, ovat konkretisoituneet arjessa vuorokausirytmin hämärtymisenä, liikkumisen lisääntymisenä ja aika paikka-sidonnaisuuden murtumisena. Työ ja elannon ansaitseminen ovat aina vaikuttaneet eniten arkeen. Ihmiset ovat muuttaneet työn perässä. Työ on monissa tutkimuksissa ihmisille tärkein tapa toteuttaa itseään, kokea itsensä tarpeelliseksi ja tuntea kuuluvansa jonnekin. Siksi työllä on myös suuri rooli ihmisen arjen muokkaajana. Työ on arkeen vaikuttavista tekijöistä se, jossa tapahtuu tällä hetkellä suurimmat muutokset. Työn muutoksia selvittämällä voidaan johtaa uusia muutostarpeita muille arjen tekijöille. Ihminen ei voi paljoakaan vaikuttaa tällä hetkellä työssä tapahtuviin muutoksiin. Sen sijaan ihmisen sopeutumiseen näihin muutoksiin voidaan vaikuttaa kehittämällä muita arjen tekijöitä kuten palveluja ja asumista. Tässä raportissa tarkastellaan työn muuttumista erityisesti globalisaation ja tietotekniikan valossa. Tuotannollinen työ on siirtynyt jo joitakin vuosia kustannustehokkuuden perässä halvemman työvoiman maihin. Näissä maissa riittää tekijöitä. Siinä missä länsimaat ikääntyvät, on toistaiseksi näiden maiden väestö vielä nuortunut. Koulutustaso kohoaa näissä maissa nopeasti ja jo nyt Kiina tuottaa luonnontieteen ja tekniikan yliopistotutkintoja enemmän kuin USA ja Eurooppa. Ei vain teollinen tuotanto vaan yhtä lailla tuotekehitys ja monet palvelutoiminnot siirtyvät näihin maihin. Millaista työtä jää meille Suomalaisille, jotka ikäännymme Euroopan nopeimpaan tahtiin? Raportti kuvaa tulevaa työelämäämme sekä sen asettamia haasteita ihmisten arjelle. Raportti pohjautuu työn tulevaisuutta käsittelevien suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten analysointiin, asiantuntijoiden haastatteluihin ja työelämän kokemuksiin. TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 3

4 Tämä raportti on tehty arjen ajan hallintaa käsittelevän ARJAhankkeen (Horelli et al. 2005) työosion pohjaksi. Hanke tutkii ihmisen arkea ajan käytön, työn, palveluiden, asumisen ja liikkumisen näkökulmista. Hankkeessa pyritään luomaan näiden osien paremmalla koordinoimisella toimintamalleja, joiden avulla voidaan helpottaa ihmisten elämää arjessa. Hanketta koordinoi Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ja se toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR:n) tuella. Raportissa käsitellään aluksi sellaisia globaaleja muutoksia, jotka vaikuttavat työhön ja työn tekijöihin. Sen jälkeen työtä tarkastellaan eri näkökulmista: sisällön, työn tekopaikan, työsuhteiden, työntekijöiden ja työn vaatimusten kannalta. Lopuksi esitetään työn muutoksen aiheuttamia haasteita ja uusia tarpeita palveluille, liikkumiselle ja asumiselle/asuinympäristölle. Helsingissä Leenamaija Otala Pro Competence Oy Inc. Karoliina Jarenko TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 4

5 TIIVISTELMÄ Työ on ihmisen arjessa suurin vaikuttaja. Työ mahdollistaa monen muun asian elämässä. Ihmiset mieltävät itsensä edelleen pitkälti työnsä kautta. Globaalit muutokset heijastuvat jokaisen elämään ja lähes kaikille elämän alueille. Työhön kohdistuu kuitenkin eniten muutoksia. Työ siirtyy globaaliksi. Asiakkaat, yhteistyökumppanit, tuottajat ja kilpailijat voivat olla missä päin maailmaa tahansa. Työkenttänä on yhä useammalla koko maailma. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. E-työ, joka kattaa etätyön, liikkuvan työn ja kotona tehtävän työn, lisääntyy. Työtä tehdään yhä enemmän maailmanlaajuisissa verkostomaisissa yhteisöissä ja tiimeissä. Työajan käsite murtuu, kun globaalit verkostot toimivat ympäri vuorokauden. Työsuhteet rakentuvat yhä enemmän projektien mittaisiksi. Työnantajia on useita peräkkäin tai jopa rinnakkain. Työntekijä kantaa itse kuitenkin vastuun omasta osaamisestaan ja jaksamisestaan. Osa työstä karkaa jatkuvasti halvemman kustannustason maihin, se pitää korvata uudella vaikeammin pois siirtyvällä työllä. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky ovat jatkuvan haasteen edessä. Tutkimusten mukaan Suomeen voi jäädä pääasiassa luovaa, korkeaa osaamista edellyttävää tietotyötä. Luovien huippuosaajien varassa on monen tutkimuksen mukaan Suomen tulevaisuus. On selvää, että pelkällä luovalla tietotyöllä ei selvitä, vaan tarvitaan aina myös tekijöitä ja toteuttajia. Jotta toteuttaminen olisi kilpailukykyistä, vaaditaan tekijöiltä huippuosaamista ja ammattitaitoa sekä toiminnalta mahdollisimman korkeaa tuottavuutta. Tämä työ on usein kapasiteettipuskuri. Ihmisiä palkataan määräajaksi, projektikohtaisesti ja tietyn osaamisen osalta. Kilpailukyky ja yritysten markkina-arvon houkuttavuus edellyttävät, että ylimääräisiä kustannuksia ei ole, vaan että henkilöstöä on palkattu vain kunkin hetkistä toimintaa vastaava määrä. Tämä säilyttää ns. pätkätyöilmiön. Suomalaisten ikääntyminen ja erityisesti suurten ikäluokkien eläköityminen lähivuosina kasvattaa hoiva- ja palvelutyön määrän tarvetta ja luo laajoja mahdollisuuksia palveluiden tuottajille. Julkinen sektori vähentää osuuttaan palveluiden tuottamisessa ja tekee aiempaa enemmän yhteistyötä muiden sektoreiden kanssa. Hoivatyössä ja palveluissa syntyvät työpaikat ovat paikallisia eivätkä voi siirtyä muualle halvemman työvoiman perässä. Hoivatyötä tarvitaan yhä enemmän ja joustavammin myös kotitalouksille ja lapsille. Ne, jotka tekevät työtä globaaleilla työmarkkinoilla ja globaalissa liiketoiminnassa, joutuvat liikkumaan paljon, tekemään työtä epäsäännöllisinä TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 5

6 työaikoina ja panostamaan mittavia tunteja työhön ja sen edellyttämään osaamiseen. Jotta näiden ihmisten hyvinvointi ja työkyky säilyisi, tarvitaan heille tukea arkeen. Tarvitaan arjen apureita, jotka tekevät mahdolliseksi globaalin tietotyön toteutumisen. Tämä tarve ei liity vain nykyisiin globaaleihin tietotyöläisiin ja heidän työkykynsä ja veronmaksukykynsä säilymiseen, vaan seuraavan sukupolven hyvinvoinnin ja tulevan työkyvyn turvaamiseen. Arjen aputyötä tulisi arvostaa, se vaikuttaa suoraan tulevaan kansalliseen hyvinvointiin. Kotitalouksissakin toimii tiimi, jossa on erilaisia osaajia hoitamassa erilaisia tehtäviä. Maailmanlaajuisten markkinoiden myötä alueet kilpailevat keskenään uudella tavalla. Vaikka työ ja työntekijät toimivat globaaleilla markkinoilla, joilla ainoa isäntä tuntuu usein olevan kansainvälinen pääoma, niin työtekijät ja ihmiset asuvat, elävät ja maksavat veronsa paikallisesti ja alueellisesti. Mitä enemmän alueelle houkutellaan veronmaksajia, sitä paremmat mahdollisuudet alueella on vaalia asukkaidensa hyvinvointia. Alueiden houkuttavuuteen vaikuttaa se, miten ihmiset voivat järjestää arkensa. Kun työ muuttuu jatkuvasti, tarvitaan koko ajan uusia joustavia palveluja tukemaan arjen sujumista. Kysymykseksi nousee, miten järjestää hyvän arjen edellytykset. Alueet eriytyvät ja hakevat omaleimaisuutta: yksi haluaa kehittyä innovaatioympäristöksi, 24 tuntia vuorokaudessa auki olevaksi pörinäpesäkkeeksi, toinen puolestaan haluaa tarjota pienten lasten perheille rauhallisen tyyssijan. Alueen ilmeen mukaan järjestetään palveluita, ulkoilumahdollisuuksia ja tapahtumia, jotka enenevässä määrin rakentuvat alueen toimijoiden ja eri sektoreiden väliselle yhteistyölle. Tämä raportti liittyy laajempaan Euroopan Sosiaalirahaston tukemaan Arjen ajan hallinta (ARJA) hankkeeseen. Siinä pyritään hakemaan eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen kautta uusia rakenteita ja uusia ratkaisuja joiden avulla ihmiset voivat selvitä arjestaan. TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 6

7 SISÄLLYS ESIPUHE 2 KIRJOITTAJIEN ALKUSANAT 3 TIIVISTELMÄ 4 1 TYÖ IHMISEN ARJEN RAKENTAJANA Työ resurssien tuojana Työ resurssien kuluttajana Työ arjen osana Mistä työ muodostuu? 13 2 TYÖ JA TEKIJÄT MUUTTUVASSA MAAILMASSA TYÖHÖN JA SEN TEKIJÖIHIN VAIKUTTAVIA GLOBAALEJA MUUTOKSIA Globalisaatio Teknologian kehittyminen Ikääntyminen länsimaissa Länsimaiden hallitsevan aseman heikkeneminen ja Tyynen meren alueen voimistuminen Glokalisaatio, alueellistuminen Aineettomien resurssien, eettisten ja ympäristöasioiden korostuminen Kompleksisuuden lisääntyminen Sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen Yksilöllistyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa Riskit lisääntyvät ja turvallisuusajattelu korostuu Globaalien muutosten vaikutus työhön ja sen kautta arjen muihin vaikuttajiin 27 3 SUOMEN KILPAILUKYKY JA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT Suomen työmarkkinoiden perusta: osaaminen ja luovuus? Kuka työtä luo? Riittääkö työtä? Yrittäminen urana tai uravaiheena Kolmas sektori 37 4 MINKÄLAISTA TYÖTÄ TULEVAISUUDESSA ON TARJOLLA? Työllisyyden muutos, poistuma ja uuden työvoiman tarve Tulevat työtehtävät 41 Luovat huippuosaamista vaativat tehtävät 41 Ammattitaitoinen toteutustyö 41 Hoivatyö 42 Arjen pyöritys-arjen aputyö Tietotyö Minne työt sijoittuvat? 46 TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 7

8 5 TYÖ SISÄLLÖLTÄÄN HAASTEELLISEMMAKSI 45 6 TYÖPAIKKA-KÄSITE HÄMÄRTYY E-työn muodot 51 Etätyö 54 Mobiilityö 55 Itsensä työllistävät 56 Hajautettu työ E-työn merkitys tulevaisuudessa 57 Suhtautuminen e-työhön 57 E-työn hidasteet ja ongelmat 58 E-työtä edistävät tekijät 59 E-työn tulevaisuus 59 7 AIKA TYÖN NIUKIN RESURSSI Venyvä työajan käsite Aikakuormittajia tullut lisää Työajan ja vapaa-ajan raja hämärtyy Joustavia työaikamalleja 65 Osa-aika työ 65 Muita joustavia työaikamalleja 66 8 TYÖSUHTEET JA SITOUTUMINEN TYÖHÖN PÄTKITTYVÄT Määräaikaiset työsuhteet Protestanttisesta etiikasta hakkerietiikkaan 69 9 TYÖNTEKIJÄ TYÖN MUUTOSTEN HAASTEISSA Ammattitaidon ja osaamisen jatkuva kehittäminen Työntekijän todellinen haaste: työn ja perheen yhteensovittaminen JOHTOPÄÄTÖKSET Työn keskeisiä trendejä Työn muutosten vaikutuksia arjen muille sektoreille 78 LÄHDELUETTELO 79 Liite TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 8

9 1 TYÖ IHMISEN ARJEN RAKENTAJANA Perinteinen länsimainen ajattelumme perustuu siihen, että ihmisen yhteiskunnallinen mitta on hänen tekemänsä työ. Työn käsite määrittää sitä, millainen yhteiskunta on ja miten se muuttuu. Samalla se, mitä ylipäänsä pidetään työnä, on sidoksissa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja aikakauteen. Yhteiskunta on rakentunut siten, että työ tuottaa hyvinvoinnin ja on sen edellytys. Työtä voidaan määrittää eri lähtökohdista. Fysiikassa työ määritellään energian siirtona. Energiaa voidaan siirtää suoraan kohteeseen tai välillisesti jonkin apuvälineen (työkalun) avulla. Tämä on lähtökohta perinteiselle teollisen aikakauden työn määrittelylle. Esimerkiksi Vartiainen ja Teikari (1990) määrittelevät työn seuraavasti: Työ on tavoitteellista toimintaa, jossa ihminen erilaisia työvälineitä käyttäen muokkaa työn kohdetta haluamaansa muotoon. Työ ei kuitenkaan enää välttämättä sisällä näkyviä tai havaittavia työvälineitä tai kohdetta. Työ tapahtuu ihmisen päässä eikä sitä näe. Se edellyttää luovuutta, tietoa, kontakteja, asioita, joita ei voi nähdä eikä koskea. Aineellisesta ollaan siirtymässä aineettomaan. Työ voi olla ansiotyötä, jolloin työtä tai palveluja suoritetaan toiselle vastiketta vastaan. Työoikeudessa työntekijänä pidetään sitä, joka tekee sopimuksen perusteella työtä toiselle vastiketta vastaan tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työllä on aineelliset tunnusmerkit kuten työn suorittamisen konkreettinen tapa, toimeksiantojen määrä, työn teettäjän ohjausoikeus sekä palkkaus. Työhön liittyvän taloudellisen riskin kantaa työnantaja, joka saa toisaalta työstä kertyvän voiton. Itsensä työllistäminen ja yrittäminen ovat tänä päivänä yhä tärkeämpi työllisyyden muoto. Yrittäminen on laajempaa ja se voi sisältää myös toisten työllistämisen. Itsensä työllistäminen on freelancerin, konsultin tai muun asiantuntijan työtä, jossa myydään omaa osaamista ja jossa useimmiten työtä tehdään kotoa tai omasta toimistosta käsin. Se voi olla myös oman ammatin harjoittamista, esimerkiksi sähkö- tai putkimies. Itsensä työllistäminen on myös yrittämistä. Ansiotyöhön verrattuna yrittämiseen liittyy tietynasteinen vapaus sekä taloudellinen riski, joka voi olla merkittäväkin. Toisaalta työksi voidaan kutsua myös muutakin kuin toimeentulon hankkimiseksi tehtävää työtä. Vapaaehtoistyössä hyviä asioita tehdään vastavuoroisesti muille yhteisön jäsenille tai vain siksi, että saadaan arvotuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeita tyydytettyä. TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 9

10 Vapaaehtoishankkeita on kovin erilaisia, mutta yhteistä niille on, että työtä tehdään yleishyödyllisen tahon hyväksi ilman rahallista korvausta. Vapaaehtoistyön palkitsevuus tulee työn sisällöstä ja siitä, että pääsee tutustumaan esimerkiksi vieraaseen kulttuuriin tai uuteen asiaan tai, että kokee aidosti auttavansa. Kotityöllä tarkoitetaan sitä työtä, joka tehdään kotona ilman vastiketta tai vastiketta vastaan. Vuoden 2001 alusta on kotityöstä saanut tehdä verotuksessa vähennyksen tiettyyn summaan saakka. Tällöin kotityöksi määritetään viikkosiivous, suursiivous, ikkunanpesu, ruuanvalmistus, asiointiapu, hoivatyö kuten lasten, vanhusten ja sairaiden hoito ja lemmikkien ulkoiluttaminen. Myös pyykinpesu, silitys ja vaatteiden kunnostus ovat kotityötä. Puutarha-, piha-, lumi-, ja remonttityöt kuuluvat vähennyksen piiriin. Kotityötä eivät ole vähennyskelpoisen kotityön merkityksessä television tai muiden kodinkoneiden korjaukset tai uudisrakentaminen. Vähennyskelpoista on myös kesämökillä teetetty kotityö ja asunnon yhteydessä olevan työhuoneen siivous tai remontointi. Käsitteellä kotityö tarkoitetaan myös työtä, jota työntekijä suorittaa kotonaan tai muissa valitsemissaan tiloissa, ei kuitenkaan työnantajan osoittamalla työpaikalla, vastiketta vastaan, ja jossa tuloksena on työnantajan yksilöimä tuote tai palvelu. Kotityöntekijänä ei kuitenkaan pidetä henkilöä, joka on siinä määrin itsenäinen ja taloudellisesti riippumaton, että häntä voidaan kansallisen lainsäädännön tai tuomioistuimen päätösten mukaan pitää itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tällöin hän on pikemminkin itsensä työllistäjä. Mikäli työsuhteessa olevat henkilöt vain satunnaisesti tekevät työtään kotona tavanomaisen työpaikan sijasta, ei heitä katsota kotityöntekijöiksi. Kotityö liittyy myös kotona tehtävään työhön, joka silloin kun se tapahtuu tietotekniikan välineitä apuna käyttäen, on osa e-työtä. E-työllä tarkoitetaan yleisesti sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden tukemaa työtä (ework, e-työ). Se sisältää kotona tehtävän etätyön, liikkuvan työn (mobiilin työn) ja itsetyöllistetyn työn eli itsenäisen kotoa käsin tehtävän työn. Etätyössä työtä tehdään osittain tai kokonaan kotona tai jossain muualla työntekijän valitsemassa paikassa. Mobiilissa työssä työtä tehdään eri puolilla, esimerkiksi eri asiakkaiden luona, vaikka asiakkaan kotona langattoman teknologian avulla. E-työ liittyy myös käsitteeseen hajautettu organisaatio. Eri toiminnot voivat sijaita eri paikoissa ja niiden tekijät ja tuottajat ovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä. Hajautetussa työssä, erityisesti jos puhutaan virtuaalisesta työstä, työtä voidaan tehdä vaikkapa kotoa käsin virtuaalitiimin kanssa johonkin isompaan kokonaisuuteen. Näitä käsitellään tarkemmin luvussa 6. Tässä raportissa käsitellään työtä, josta ihminen saa korvauksen ja joka mahdollistaa resurssit muuhun arkeen. Suomessa on työikäistä ihmistä työvoiman ulkopuolella joko omasta valinnastaan tai pakosta. Heidän osaltaan työ painottuu palkattomaan työhön, kotityöhön tai muuhun ei rahalla korvattavaan työhön. Työttömien ajasta ja energiasta kuluu kuitenkin iso osa TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 10

11 työn etsimiseen eli työ hallitsee heilläkin päivää. Eläkeläiset, kotiäidit ja muut vapaaehtoisesti ansiotyön ulkopuolelle jättäytyneet voivat olla yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeässä roolissa ihmisten arjen rakentumisessa, mutta tässä raportissa rajoitutaan vain sellaisen työn tarkasteluun, josta tekijät saavat korvauksen ja jonka avulla valtaosa voi hankkia muita resursseja tyydyttämään erilaisia tarpeitaan. 1.1 Työ resurssien tuojana Työllä voidaan nähdä olevan yksilöllisessä mielessä monta merkitystä. Kreikkalaisen filosofin Aristoteleen mukaan ihmisellä on luontainen tarve ja taipumus käyttää omia kykyjään. Antiikin Kreikassa kansalaiset eivät kuitenkaan tehneet työtä, vaan sen hoitivat orjat. Nykyisin asia on toisin. Käytännöllisen filosofian professorin ja Kriittisen korkeakoulun perustajan Reijo Wileniuksen (1981) mukaan työssä onkin osaltaan kyse omien kykyjen käyttämisestä ja toisaalta tarpeiden tyydyttämisestä. Maslowin tarvehierarkiassa alimmalle tasolle sijoittuvat fysiologiset perustarpeet (ravinto, lepo, terveys) sekä turvallisuustarpeet (henkinen ja fyysinen turvallisuus). Näiden päälle sijoittuvat sosiaaliset tarpeet (kuuluminen johonkin ryhmään tai yhteisöön) ja näihin liittyen arvostuksen tarpeet (esim. ammatillinen arvostus) Tarvehierarkian huipulle sijoittuvat itsensä toteuttamisen tarpeet (mahdollisuus tehdä omalta kannaltaan mielekkäitä asioita). Wilenius jaottelee tarpeiden tyydytysmotiivit työn roolin kannalta seuraavasti: I Aineellisen toimeentulon saaminen Työn avulla pyritään tyydyttämään aineelliset tarpeet, toisin sanoen perustar-peet (ravinto, vaatetus, asunto, lääkehoito ja terveellinen elinympäristö). Tällöin työ on keino näiden aineellisten eli fysiologisten perustarpeiden ja turvallisuustarpeiden tyydyttämiseen. II Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Työn avulla tulevat ystävyyssuhteet pienissä ja suurissa yhteisöissä (turvallisuus, tasa arvo, oikeudenmukaisuus, arvonanto, vapaus, valta) turvatuiksi eli yksilö tyydyttää sosiaaliset ja osittain arvostuksen tarpeensa. Työllä on vahva sosiaalinen merkitys. Kun ihmiset määrittävät identiteettinsä pitkälle oman työn ja ammattitaidon kautta, on työllä myös keskeinen rooli arvostuksen tarpeiden tyydyttäjänä. III Omien kykyjen käyttäminen Työtoiminta on sinällään ihmiselle tarve. Työsuorituk-seen liittyy fyysi-sen suorittami-sen lisäksi tietoinen älylli-syys eli henkisyys. Tällöin työ ei ole vain TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 11

12 keino vaan tarkoitus sinänsä, ei pelkkä elinkei-no vaan myös elintoi-minta, jonka myötä ihminen pyrkii kehittä-mään kykyjään. Työn avulla ihminen voi tyydyttää ylimpiä tarpeitaan eli arvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeita. Sosiaaliset tarpeet Turvallisuustarpeet Fysiologiset perustarpeet Itsensä toteuttamisen tarpeet Arvostuksen tarpeet Omien kykyjen käyttäminen Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Aineellisen toim entulon saaminen Kuva1. Työn avulla ihminen tyydyttää eritasoisia tarpeitaan. Työ ja sen myötä saatavat resurssit vaikuttavat suoraan mahdollisuuksiin tyydyttää kaikkia tarpeita. Työolokomitean (1991:37) mukaan hyvän työn tulee tarjota (1) tekijälleen kunnollinen aineellinen toimeentulo, sen on (2) tyydytettävä hyvin sosiaaliset ja ammatillisen kehittymisen tarpeet, (3) tehtävän työn on oltava tuottavaa ja taloudellisesti kannattavaa. Ensimmäisen ja kolmannen ulottuvuuden välillä nähdään suora vuorovaikutus- ja riippuvuussuhde. Sen sijaan erityisesti toisen ja kolmannen ulottuvuuden välillä nähdään edelleen paljon ristiriitaa ja yhteensovittamattomuutta. Työ on siis useimmille ihmisille pääasiallinen tapa hankkia resurssit kaikkeen muuhun elämässä ja tyydyttää tarpeita ja siksi erittäin tärkeä arjen tekijä. 1.2 Työ resurssien kuluttajana Ihmisen omista arkiresursseista tärkein on aika. Aikaa on jokaisella 24 tuntia vuorokaudessa. Määrällisesti resurssi on siis samanlainen kaikille ihmisille. Laadulliset erot vaihtelevat paljon. Laadulliseen resurssiin vaikuttavat ihmisen elinolosuhteet ja mahdollisuudet, henkilökohtaiset taidot ja osaaminen, muut resurssit ja muut ihmiset. Ihmisen määrällisestä aikaresurssista kuluu suurin osa lepoon (nukkuminen), vapaa-aikaan ja ansiotyöhön. Valveillaoloajasta käy- TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 12

13 tetään perinteisen kahdeksan tunnin työpäivään puolet. Päälle tulevat sitten työmatkat, kaikki kotityö ja muu työ sekä yhä merkittävämpänä ajankäytön kohteena oman osaamisen päivittäminen. (Tilastokeskus 2004.) Kun tarkastellaan erityisesti tietotyöläisten työaikaa, aletaan puhua aivan eri mittaisista työpäivistä ja työ hallitsee ihmisen aikaa aivan eri tavalla. Akavan työmarkkinakatsaus on vuodesta toiseen osoittanut, että ylemmän johdon ja vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia. Se merkitsee vähintään yhtä ylimääräistä työpäivää viikossa sopimustyöaikaan verrattuna. Työministeriön työolobarometrin mukaan työt kulkevan kotiin yleisesti erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä, jotka ovat hyvin koulutettuja (Työministeriö 2003a). Työaika on pidentynyt viime vuosina jatkuvasti hyvin koulutetulla väestöllä, joka määrällisesti on jatkuvasti kasvanut koulutustason noustessa. Voidaan hyvin sanoa, että työ on suurin aikaresurssin kuluttaja. Useimmille se on myös suurin huomiokapasiteetin kohde. Työ on myös harrastus, elämäntapa sekä kiinnostus, joka vie mennessään. 1.3 Työ arjen osana Työ on arjen keskeisiä tekijöitä. Työn mukaan valitaan usein asuinpaikka ja elinympäristö, vaihdetaan maata, kaupunkia tai asuinaluetta. Työn mukaan muodostuu välillisesti tai jopa välittömästi monen sosiaalinen elämä. Työ mahdollistaa monet palvelut ja toisaalta työ pakottaa käyttämään tiettyjä palveluja. Arjen sujuvuuden ja työnteon kannalta palveluilla on iso merkitys. Työn mukana liikutaan entistä enemmän (vrt. myöhemmin mobiili työ). Liikkuminen on sidoksissa elinympäristöön. Vaikka työtä voidaan viedä minne vain, edellyttää se yhteydenpidon kannalta välttämätöntä fyysistä ja tietoteknistä infrastruktuuria. Asumispaikan lisäksi työ vaikuttaa myös asumiseen. E-työn (vrt. kohta E- työ) ja itsensä työllistämisen mahdollisuuksien lisääntyessä (vrt. kohta Työn sisällön haasteellisuus) työ tulee yhä enemmän koteihin ja asuintiloihin. Se edellyttää asumiselta uusia tiloja. Työn vaikutusta ihmisen arkeen muiden arjen tekijöiden perheen, vapaa-ajan, opiskelun ja harrastusten joukossa kuvataan kuvassa Mistä työ muodostuu? Työtä on helpompi käsitellä, jos se jaetaan konkreettisiin elementteihin. Tässä raportissa on tarkasteltu työtä sen sisällön ja vaatimusten, tekotavan, tekopaikan sekä työajan näkökulmista (Kuva 3). Työstä on vaikea puhua ilman sen tekijää. Myös työntekijässä ja työntekijän ympäristössä tapahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat työn tekemiseen ja sitä kautta itse työhön. Kuva 3 saa lisäelementin, kun siihen lisätään TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 13

14 Elinympäristö Opiskelu, Jatkuva oppiminen Liikkuminen Vapaa-aika Ihmisen arki Työ Palvelut Perhe Asuminen Kuva 2. Ihmisen arjen tekijät Työn tekeminen Työn sisältö Työ Työn vaatimukset Työaika Työpaikka Kuva 3. Työn osatekijät työntekijä. Työntekijän kautta työ liittyy entistä kiinteämmin arkeen. Työ on keskeinen osa arkea. Ihmisestä ei voi irrottaa vain työroolia. Ihminen on kokonaisuus, jossa on monta roolia: työrooli, perherooli, harrastusrooli, vanhemman rooli ja niin edelleen. (Kuva 4). TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 14

15 Työn tekeminen Työn sisältö Työ Työn vaatimukset Työaika Työpaikka Työntekijä Ihmisen arki Kuva 4. Työ ja ihmisen arki TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 15

16 2 TYÖ JA TEKIJÄT MUUTTUVASSA MAAILMASSA TYÖHÖN JA SEN TEKIJÖIHIN VAIKUTTAVIA GLOBAALEJA MUUTOKSIA Työ on viime vuosina muuttunut radikaalisti. Muutokset ovat ravistelleet sekä ihmisiä että rakenteita. Työn muutokset ovat seurausta yleisistä maailmanlaajuisista yhteiskunnan, teknologian ja talouden kehitystrendeistä. Seuraavassa käydään läpi globaaleja muutoksia, jotka vaikuttavat työn eri osatekijöihin ja ihmisten arkeen erityisesti Suomessa. Sen jälkeen tarkastellaan kunkin työn osatekijän muutoksia ja niiden vaikutusta ihmisten arkeen. Perustana on kuva 5. Työn tekeminen Työn sisältö Työ Työn vaatimukset Työaika Työpaikka Työntekijä Ihmisen arki Globaalien muutosten toimintaympäristö Kuva 5. Työ ja tekijät globaalien muutosten maailmassa TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 16

17 Seuraavat muutostrendit perustuvat lukuisien tulevaisuustutkimusten (vrt. lähdeluettelo) analysointiin sekä asiantuntijoiden haastatteluihin. Haastatteluissa on käytetty samanlaista runkoa (lista haastatelluista sekä haastatteluissa käytetty haastattelurunko ovat liitteessä 1). Vaikka tässä on listattu isot muutokset erikseen, ovat monet muutokset keskenään riippuvuussuhteessa ja voivat vahvistaa toisiaan, jolloin niiden yhteisvaikutus voi olla merkittävästi suurempi kuin yksittäisellä muutoksella sinänsä. 2.1 Globalisaatio Globalisaatio tarkoittaa taloudellisessa mielessä talouksien integraation laajenemista koskemaan koko maailmaa (ml. suuret kehittyvät maat) ja samalla yhä laajempaa osaa tuotantoa ja tuotannontekijöitä. Sen taustalla on pyrkimys vähentää pääomaliikkeiden ja kaupan esteitä. Samalla koko maailmasta on tullut yritysten toiminta-aluetta ja ne voivat siirtää helposti toimintojaan lähelle asiakkaita, raaka-aineita tai halvinta työvoimaa. Kun samaan aikaa kilpailu on pakottanut yritykset keskittymään ydinosaamiseensa ja ydintoimintaansa, hakevat ne kumppaneita ympäri maailmaa. Pienenkin toimijan erikoisosaaminen voi olla osa isoa globaalia liiketoimintaa. Globaalissa taloudessa laaja joukko yhä pienempiä yrityksiä toimii verkostoituneessa liiketoimintaympäristössä, jossa kumppanit voivat olla missä päin maailmaa tahansa. Globalisaation yksi keskeinen piirre onkin kasvava riippuvuus. Jokainen joutuu kilpailemaan globaalilla markkinalla. Kilpailu käydään yhä uudelleen, koska toimintoja on melko helppo siirtää maasta toiseen. Isot yritykset käyvät jatkuvaa yksiköiden ja toimintojen pasianssia etsiessään yhä kustannustehokkaampia ja samalla kansainvälisiä sijoittajia miellyttäviä ratkaisuja. Globalisaation toinen keskeinen seuraus on kasvava liikkuvuus. Työpaikat liikkuvat nopeammin kuin niiden tekijät. Tuotantolaitokset liikkuvat helpommin kuin yleensä uskotaan. Tehtaitten takaisinmaksuajat ovat alalla kuin alalla varsin lyhyet ja investoinnit kompensoituvat nopeasti alemmilla työvoimakustannuksilla. Esimerkiksi kännykkätehtaan takaisinmaksuaika on vain muutaman kuukauden. Mutta myös itse työ on tullut liikkuvaksi. Liikkuvan työn käsite on leviämässä perinteisiltä aloilta, kuten kuljetuspalveluista, myös tietopainotteiseen työhön (vrt. luku 6.1.). Liikkumisen kasvu näkyy myös matkustamisessa. Euroopan lentoliikenteen määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoden 2000 tasosta 15 vuodessa (Air Transport Action Group 2005). Kansainvälisen lentoliikennejärjestön IATA:n arvioiden mukaan USA:n ja muiden mantereiden välinen lentoliikenne kasvaa vieläkin nopeammin. On arvioitu, että vuonna ,6 miljardia ihmistä matkustaa maasta toiseen. (Eriksen TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 17

18 Globalisaatio vaikuttaa myös ihmisten ajan käyttöön ja työajan käsitteeseen. Kun verkoston yksiköt ovat yhä enemmän riippuvaisia toisistaan ja globaalissa verkostossa tapahtuu jotakin 24 tuntia vuorokaudessa, on työajan määrittely yhä hankalampaa. Tietotekniikka liittää ihmiset ja yksiköt toisiinsa, mutta se ei poista kokonaan aikaeroja. Video- ja tietokoneneuvotteluja käydään yleensä jonkun yksikön tai henkilön kannalta täysin perinteisen työajan ulkopuolella. Puhumattakaan siitä, että moni tietoammattilainen jää helposti koukkuun jatkuvasti uusiutuvan tiedon tulvassa ja raja työajan ja muun ajan välillä katoaa. Työajan muutoksista tarkemmin luvussa 7. Englannistuminen jatkuu kaikkialla. Business toimii englanniksi, nuoriso oppii kaikkialla englantia internetin, musiikin, viihteen, median ja nuorisokulttuurin myötä, tiede englannistuu ja englannin kieli on yleisin kakkoskieli maailmassa. EU:n uudet maat eivät kommunikoi saksaksi tai ranskaksi, vaan englanniksi. Tyynen meren voimistuvat maat kommunikoivat englanniksi, osa jo lähtökohdiltaan. Monet nuoret menestyjät uusissa teollisuusmaissa ovat saaneet yliopistokoulutuksen USA:ssa. Anglosaksisen kulttuurin vaikutus globaalisti on selkeä. Globalisaation myötä toimintamallit yhdenmukaistuvat kaikkialla maailmassa. Samalla paikallisen identiteetin arvostus nousee. Kun tuotantokustannukset laskevat, haetaan lisäarvoa palveluista, asiakaslähtöisyydestä, brändistä, muotoilusta ja luovista ratkaisuista. Globalisaatio tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia toimia maailmanlaajuisilla markkinoilla, jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia erilaisissa verkostoissa ja tilaisuuden erikoistua ja pärjätä hyvinkin kapealla sektorilla. Globalisaation myötä Suomi ja suomalaiset yritykset kilpailevat entistä kovemmin sekä keskenään että toisten kanssa. Kilpailussa voittaa paras osaaja, nopein innovoija ja luovuuden hyödyntäjä. 2.2 Teknologian kehittyminen Toinen suuri muutosajuri on teknologian kehittyminen ja erityisesti digitalisoitumisen jatkuminen. Teknologia on pienentänyt eri alueita kattavien liiketoimien kustannuksia (kuljetuskustannukset, tiedonsiirron kustannukset). Se on luonut kokonaan uusia keveitä tuotteita, joiden tuotannossa saavutetaan suuria mittakaavaetuja ja joiden siirto on halpaa. Se on mahdollistanut uudenlaisen tuotantoprosessien pilkkomisen eri alueilla tapahtuviksi ja siten jatkuvan kustannustehokkuuden metsästyksen. Tietotekniikan kehitys on myös keskeinen syy globalisaatioon. Tietotekniikka on vauhdittanut tietoyhteiskunnan kehitystä. Tietotekniikan kehityksen myötä kansakunnat ovat harpanneet laajakaistojen kautta digitaaliaikaan. Tuotanto on siirtynyt aineellisesta aineettomaan tuotteista tiedon tuottami- TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 18

19 seen. Tekniikka on synnyttänyt paljon uusia tietoammatteja. Tietotekniikka mahdollistaa myös työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta ja muuttaa siten työn tekemistä merkittävästi. Tieto- ja viestintäteknologian tarjoamista mahdollisuuksista kehittää palveluja, nostaa tuottavuutta ja lisätä maailmanlaajuista kommunikaatiota on hyödynnetty vasta murto-osa. Tekniikka muuttaisi elämää vielä nopeammin, jos ihminen kykenisi omaksumaan ja keksimään uutta nopeammin. Tekniikka kehittyy nopeammin kuin asenteet ja tekniikan yleinen käyttötaito. Tietotekniikan kehityksen myötä tiedon merkitys kasvaa koko ajan. Kaikki tietoon liittyvä on kasvussa. Vuonna 1970 julkaistiin hieman yli puoli miljoonaa kirjaa. Tälle vuosituhannelle tultaessa määrä on kaksinkertainen. Vuonna 1975 painopaperia käytettiin maailmassa 28 miljoonaa tonnia, neljännesvuosisata myöhemmin 97 miljoonaa tonnia. Sähköisessä muodossa julkaistavan tiedon määrän lisäystä tuskin edes tiedetään. Puhutaan vuosittain 1500 miljardin kirjan verran tuotetusta digitaalisesta tiedosta (Pohjola 2003, 68). Digitaalinen tieto lisääntyy räjähdysmäisesti. Internetin aktiivikäyttäjiä on maailmassa noin 300 miljoonaa, potentiaalisia käyttäjiä puoli miljardia (www.clickz.com.) Vielä viime vuosikymmenen (1990-luvun) alussa internet oli lähinnä yliopistoväen sisäinen viestijärjestelmä. Tänään se kuuluu (entisissä) teollisuusmaissa jokaisen arkeen. Sähköisen tiedon kasvua kuvaa hyvin alan ikonin Microsoftin kasvu. Kun yritys perustettiin vuonna 1975, sen ylijäämä oli ensimmäisenä vuotena dollaria ja työntekijöitä oli kourallinen. Vuosituhannen vaiheessa yrityksen pääomistajasta Bill Gatesista oli tullut maailman rikkain mies, yrityksestä maailman toiseksi arvokkain brändi ja yrityksen palkkalistoilla on yli tietotekniikka-ammattilaista. Suunnilleen samanlaiset käyrät kuvaavat kaikkea sähköistä tieto- ja viestintätekniikkaa. Tiedon lisääntymisen myötä media on ihmisen elämässä läsnä lähes koko ajan. Maailman viestimet tuottavat yhtä ihmistä kohden informaatiota keskimäärin 800 megatavua vuosittain (Heinonen 2004). Ihmisten maailmankuva rakentuu siis yhä enemmän viestimien antaman kuvan pohjalta. Nämä tietoon ja tietotekniikkaan liittyvät käyrät eivät ole hidastuneet tällä vuosituhannella, päinvastoin eksponentiaalinen kasvu jatkuu eri ennusteiden mukaan. Tässä kasvussa on rajattomia mahdollisuuksia kaikille maille ja kaikille toimijoille. Raja tulee kuitenkin vastaan ajan muodossa. Jotkut tutkijat ovat maalanneet seuraavaa ekokatastrofia. Se ei liity ympäristötuhoihin perinteisessä mielessä, vaan ihmisen sietokyvyn rajan vastaan tulemisena. Aika lähestyy nollaa. Jokaiseen vapaaseen hetkeen ja paikkaan sullotaan yhä enemmän kaikkea. (Eriksen 2002.) Työelämän kannalta erittäin suuri vaikutus on ollut tietoverkkojen ja erityisesti langattoman teknologian kehittymisellä. Yritysten sisäiset verkot mah- TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 19

20 dollistavat globaalin toiminnan tai yritysten toimintojen hajauttamisen. Mobiilit laitteet ja niitä tukeva infrastruktuuri mahdollistavat mobiilin hajautetun työn. Yrityksen eri toimintoja ohjaavat omat järjestelmät liittyvät toisiinsa sisäisen verkon kautta. Henkilöstö voi päästä tähän verkkoon internetin välityksellä mistä päin maailmaa tahansa. Kannettavat tietokoneet ja matkapuhelimet mahdollistavat työn viemisen mukana minne tahansa ja samalla yhteydenpidon työhön mistä tahansa. Maailmassa on yli miljardi matkapuhelinkäyttäjää ja määrä kasvaa edelleen nopeasti erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Suomi on ollut varsin edistyksellinen tietotekniikan tuottaja ja soveltaja. Meitä on pidetty tietoyhteiskunnan laboratoriona. Viime aikoina kuitenkin moni maa on ajamassa meistä ohi. Ohjelmisto-osaaminen ja palvelut eivät ole kehittyneet samassa tahdissa kuin itse tekniikka ehkä kännykän palveluita lukuun ottamatta. Tietotekniikan visiot kuitenkin sisältävät sen, että lähes kaikki julkisten palvelujen asiointi, suuri osa yksityisten palveluiden asiointia kuten kauppaa, pankki-, matka-, tapahtuma-, ja varauspalveluja sekä iso osa itse liiketoimintaa kuten viihdettä, terveys- ja neuvontapalveluja, koulutusta, asiakastietojen hallintaa ja tuotannon ohjausta tapahtuu tietotekniikan avulla. 2.3 Ikääntyminen länsimaissa Länsimaissa ihmiset elävät pidempään kuin aikaisemmin: elinikien uskotaan nousevan jopa 150:een nyt olemassa olevien ihmisten aikana. Toisaalta lapsia saadaan vähemmän ja myöhemmässä elämän vaiheessa. Vielä vuonna 2002 yksi 16 eurooppalaisesta oli yli 65-vuotias. Vuonna 2025 on jo joka viides eurooppalainen yli 65-vuotias. Pelkästään Italiassa on silloin yli miljoona päälle 90-vuotiasta. (Farrell 2005.) Euroopan väestö on vähenemässä ikääntymisen myötä. EU:n maista vain Irlanti ja Ranska ovat lisäämässä merkittävästi väestöään. Sen sijaan väkiluku kasvaa USA:ssa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Taulukossa 1 on kuvattu väestökehitystä vuoteen 2050 eri maanosissa. (Sitra 2005.) Taulukko 1. Väestökehitys eri alueilla. Alue (väestö milj.) Vuosi 2000 Vuosi 2050 Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Aasia Oseania Lähde: Sitra 2005 TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 20

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Globaalit trendit ja työn muutos

Globaalit trendit ja työn muutos TYÖ TULEVAISUUDESSA 27.10.2005 TKK, TUAS-talo, Otaniemi, Espoo Globaalit trendit ja työn muutos prof. Leenamaija Otala Email: leenamaija.otala@tkk.fi tel. +358-40-7004011, +358-505004011 Laboratory of

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Hyvinvointia älysähköllä Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI ry KNX Partnerpäivä, 6.11.2014, Tampere Automaatio ja alykkäät ratkaisut, Erkki Aalto,

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa Tutkimus tutuksi 2.6.2006 Miten muuttuu Suomessa haasteet ja tutkimustarpeet Elina Moisio Christina Sweins Aino Salimäki Työsuojelurahaston toimeksiannosta tehty selvitys Tutkimuksen viitekehys KANSANTALOUS

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot