Neuvotteluissa ei palele

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuvotteluissa ei palele"

Transkriptio

1 2/ Syksy 2009 Neuvotteluissa ei palele Tässä lehdessä mm. Kuka vielä muistaa kuumaa kesää? Meillä Metalliliitossa lämpöä riitti elokuussa vielä omastakin takaa, kun neuvottelimme uusista palkankorotuksista. Lienee hyvä vähän kerrata, miten sinne asti päädyttiin. Neuvottelut aloitettiin toukokuussa. Jo alun perin oli selvää, että sopimusta ei yritetä runnoa kasaan väkisin, jos riittävää painetta sen tekemiseen löydy. Eikä löytynytkään. Ei löytynyt riittävästi painetta pannuun. En tiedä, tuliko työnantajapuoli neuvottelupöytään vähän takki auki. Totta kai mekin hyvin tiedostimme, että takana on vaikea vuosi. Lähes joka toinen meidän porukoissamme oli saanut maistaa lomautuksen ihanuutta. Ja osa joutui suoraan irtisanotuksikin. Silti työnantajan ensimmäiset esitykset yllättivät. Vähän eri planeetalta tulleilta ne kuulostivat. Keväällä ei lopulta päästy edes puhumaan korotusprosenteista. Homma kaatui jo sopimusmalliin. Teknologiateollisuus tyrkytti meille mallia, jossa yritykset olisivat käytännössä voineet paikallisesti määritellä, tarvitaanko ylipäätään mitään korotuksia. Sellaiset häiritsevät tekijät kuin työtä tekevät metallimiehet ja naiset sekä heidän edustajansa olisi tässä mallissa sivuutettu kylmästi. Arvaatte, millaisen vastaanoton tällainen tarjous sai meidän neuvottelukunnassamme. Liukumat taas sallittuja Riku Aalto Arvioimme toukokuussa, kun neuvottelut päätettiin siirtää elokuuhun, ettei tämä nyt ainakaan meidän etujemme vastaista ole. Taisimme osua oikeaan. Vaikka alalla ei vieläkään mene mitenkään turhan hyvin, oli kesällä jo selvästi nähtävissä, että tilanne paranee koko ajan. Tilauskirjat vahvistuvat ja väkeä ryhdytään kutsumaan lomautuksilta töihin. Elokuun neuvotteluissa tahti ja sävel olivatkin aivan toiset kuin keväällä. Ensin sovittiin sopimusmallista. Henkilökohtaisen erän osuus sovittiin nyt aiempaa pienemmäksi. Siitä alkoi sitten prosenttivääntö. Työnantaja teki tarjouksia ja me yritimme pitää rimaa korkealla. Lopulta päädyttiin tähän toteutuneeseen malliin: vähintään prosentin yleiskorotukseen ja puolen prosentin henkilökohtaiseen osaan. Viime vaiheessa jouduimme harkitsemaan, haetaanko korotuksiin mahdollisesti saatavissa olevaa pientä lisää voimakeinoilla tai niillä uhkaamisella. Punninnan tulos oli, että säästetään voimakeinot tuonnemmaksi. Uskon, että tämä oli viisas päätös. Tätä kirjoitettaessa on käytössä vasta hajatietoa sopimuksen toteutumisesta. Yleislinja varmaan on se, että korotukset asettuvat perälaudan tuntumaan. Mutta on toki kuulunut toisenlaistakin viestiä. Parhaimmillaan on päästy kustannusvaikutukseltaan kolmen prosentin korotuksiin. Juuri tässä muuten on tämän sopimuksen yksi olennainen pointti. Nyt saa taas oikein luvan jälkeen neuvotella vapaasti liukumista palkkoihin. Palattiin siis vanhaan käytäntöön. Täyden hyödyn mittaaminen sopimuksesta edellyttää tietenkin luottamusmiesporukalta kovaa asennetta. Mutta kuka väittää, etteikö meillä olisi sellainen porukka, jolta tuota asennetta löytyy? Syksyn neuvottelutulokset ja -kokemukset ovat pohjalla, kun keväällä taas käydään uusiin korotusneuvotteluihin. Liiton työlle tunnustusta Noudin liiton edustajana meille lokakuun alussa myönnetyn Suomen työelämäpalkinnon. Palkinnon jakoi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Palkintoon kuuluu huomattava summa rahaa. Silti merkittävämpi asia on se tunnustus, joka tätä kautta liittomme tekemälle työlle annettiin. Eikö ammattiliiton tehtävänä juuri ole toimia niin, että sen jäsenten olisi parempi olla työelämässä ja työpaikoilla? Meidän työtämme arvostetaan. Se jatkuu uudessa työhyvinvointiprojektissa. Mutta ennen kaikkea se jatkuu joka päivä jäsenten arjessa työpaikoilla. Ps. Valmistautuminen kevään vaaleihin on kovassa vauhdissa. Ollaan niissäkin aktiivisia. Ei ole sama, ketkä tämän maan tulevaisuutta ovat linjaamassa. Politiikka on tarpeiden toteuttamista s. 3 Perusviesti perushelsinkiläiselle 2011 s. 4 Suomi menestyy työllä s. 5 Luottamusmies on myös yrityksen kehittäjä s. 5 Teollisuutta tarvitaan s. 7 Talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät s. 8 Lehti sisältää edellä mainittujen lisäksi asiaa työpaikoilta ja muualta

2 2 PÄÄKIRJOITUS: PUHEENJOHTAJAN PALSTA: Luottamusmiehiä työpaikoille Työpaikkojen luottamusmiehet valitaan marras-joulukuun aikana. Isommilla työpaikoilla löytyy vielä halukkaita hoitamaan luottamusmiestehtäviä. Pienemmillä työpaikoilla saattaa luottamusmiehen löytämisessä olla vaikeuksia. Taustalla on ainakin jo osittain ohi mennyt taantumakausi, jolloin luottamusmiesten pääasiallisena tehtävänä oli neuvotella työnantajan kanssa henkilöstön vähentämisestä ja neuvoa jäseniä työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Toinen asia, joka varmasti vaikuttaa halukkuuteen toimia luottamusmiehenä on paikallisen sopimisen lisääntyminen ja siihen liittyvä osaamisvaatimus. Luottamusmieheltä vaaditaan paitsi neuvottelutaitoa, myös yritystalouden tuntemusta, lakimiestaitojakin olisi hyvä olla. Onneksi on Murikka, josta edellä mainittuja taitoja voi hankkia! Paikallisia sopimuksia on toki tehty työpaikoilla vuosikausia, joko henkilökohtaisella tasolla tai kollektiivisia, koko työpaikkaa koskevia sopimuksia. Luottamusmiehen paineita on viime vuosina lisännyt se, että osa palkankorotusprosessista on siirretty työpaikoille luottamusmiesten sovittavaksi. Palkankorotuksista sopiminen työpaikalla on sillä tavalla hauskaa, että ellet sovi mahdollisimman isoista ja kaikille yhtä suurista korotuksista, olet tehnyt huonon sopimuksen, aina jonkun mielestä. Toisaalta työpaikalla on muitakin tarpeita kuin sopia pelkästä palkkojen yleiskorotuksesta. Saattaa esimerkiksi olla tarvetta korjata palkkauksen vinoutumia tai antaa kannustusta hyvästä suorituksesta. Tähän ei pelkkä yleiskorotus riitä, vaan korotuksia on kohdistettava työpaikalla valituin perustein. Jos ylipäätään päästään sopimukseen palkkojen korottamisesta ja korotusperusteista, jää nähtäväksi, miten suuri osa työpaikan työntekijöistä tämän perusteen ymmärtää ja hyväksyy, kaikki eivät sitä tee. Vähemmällä selittelyllä luottamusmies pääsee, jos ei tee paikallista sopimusta, tosin rahaa saattaa siinä tapauksessa jäädä saamatta. Viimeisimmässä palkankorotusratkaisussa työehtosopimukseen määritelty perälautamalli takaa vähimmäiskorotukset kaikille. Tämä perälautamalli on ehkä paras tähänastisista paikallisen sopimisen malleista. Vaikkakin luottamusmiehen työ on välillä haastavaa ja henkisesti raskastakin, se antaa hienon ja monipuolisen näkökulman (työ)elämään. Omasta kokemuksesta voin suositella luottamusmiestehtävän vastaanottamista Vaikka kaikki eivät luottamusmieheksi haluakaan, kaikkien tulisi vähintäänkin olla kiinnostunut luottamusmiehen valinnasta työpaikalle. Jos työpaikalla järjestetään luottamusmiesvaalit, pidäthän huolen siitä, että teet valintasi ja käyt äänestämässä. Hannu Latva-Pietilä Messiaan tuloa on sosialidemokraattien parissa odotettu viimeiset puoli vuotta. Eipä ole kuulunut ei näkynyt. Jostain syystä osa suomalaista identiteettiä on herran pelko sekä ylhäältä annetun ja ohjatun järjestelmän hyväksyminen. Kaikkea ei sentään pitäisi ulkoistaa ja vähiten omia ajatuksia. Hyvä esimerkki tästä on politiikan henkilöityminen juuri näihin vetovoimaisiin messiaisiin joiden puheissa vilahtelee ilman sisältöä olevia hassun hauskoja koukkuja. Puolueiden julkisuushakuisuus ja median valitsemat suosikit viitoittavat tietä, joka on vailla minkäänlaista sisältöä. Maahanmuuttokeskustelusta on päästy pakkoruotsi keskusteluun. Todennäköisesti toimittajilla on jo valmiit listat, ranskalaisin viivoin, joista uutisoitavia asioita tiputellaan eduskuntavaalien lähestyessä. Aina löytyy joku poliitikko tai asiantuntija, jolla on asiasta kuin asiasta shokeeraava mielipide. Jos sellaista ei löydy, kaivetaan lausunto haudanpartaalla olevalta ex-poliitikolta, joka tuskin muistaa omaa nimeään. Viimeksi tällainen ulostulo nähtiin Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poistamisen tiimoilta. Mitään uutta asiassa ei tuotu esiin. Kokoomus ja kepu poistavat vähennysoikeuden jos seuraavassa hallituksessa istuvat. Ellei Ay-liike sitten intoudu lakkoilemaan asian puolesta. Aika vähillä lakoilla on viime vuosina selvitty, mitä nyt sairaanhoitajat ja Stuertit vähän lakkoilevat ja tietenkin satamissa otetaan kantaa valtakunnan politiikkaan. Vihreillä näyttäisi olevan ko- 10-kysymystä Rakas Toveri vasti vähän asiaa. Pakkoruotsiasian lisäksi, heidän puheenjohtajansa mukaan kamppailu neljänneksi suurimman puolueen paikasta käydään vihreiden ja perus-s miesten kesken. Mitä ihmeen merkitystä on sillä, mikä puolue on neljänneksi suurin? Vaaleissa on kysymys siitä mikä puolueista on suuri, muulla ei ole merkitystä. Peru-s miehet harhailevat ex-metalli ja SD opein kosiskelemassa Duunarien ääniä ja samaan aikaan veljet vasemmalla ovat ajautuneet vihertävään umpikujaansa yksityisautoilua vastustamalla ja energiaveroja linjaamalla. Pakit on jo annettu kosioretkellä käyneille Vihreille ja kun Kepukin on tuoreen puheenjohtajansa suulla antanut rukkaset, niin aika yksinäiseltä näyttää sosialidemokraattien taival. Rajamäki ja Katainen tuskin samaan valtionneuvosto saliin mahtuvat. Vaalien jälkeen kaikki voi tosin muuttua, riippuen pitkälti siitä minkälaiset tavoitteet puolueet hallitusneuvotteluihin asettavat. Olisikin muuten hienoa, jos puolueet julkaisisivat hallitusneuvotteluihin kaavailemansa asioista listan jo ennen vaaleja: A4 ranskalaisin viivoin, jos vaikka päästäisiin pelkästä verokeskustelusta konkreettisempiin asioihin. Tänä päivänä suurin ongelma on yhteiskunnan polarisoituminen. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät luvulla erilaisia tukia saavista kotitalouksista köyhiksi luettiin viidennes, 2005 jo kolmannes. OECD:n mukaan Suomessa köyhyys on kasvanut muita pohjoismaita nopeammin ja tuloerojen kasvu suurin OECD maista. Tästä asiasta toivoisin enemmän keskustelua ja rehellistä analyysiä syistä ja seurauksista. Virheitä on tehty puolin ja toisin, mutta niistä pitää ottaa opiksi. Minkälaisia asioita vaalien alla nousee keskusteluihin ja tv-tentteihin ratkaisee millä puolueella on etulyönti asema. Pelkällä lähimmäisen rakkaudella ei pitkälle pötkitä. Kolmella suurimmalla puolueella on hyvin pieni ero kannatuksessa kun puhutaan muutamista tuhansista äänistä, jotka ratkaisevat vaalit. Tarvittavat äänet on saavutettavissa aktiivisella jalkatyöllä. Metallin ammattiosastoissa onkin syytä nostaa kissa pöydälle ja lähteä porukalla liikkeelle ja ilmoittautua ehdokkaiden tukiryhmiin. Ay-liike ei ole vain keskusjärjestö tai ammattiliito. Me kaikki aktiivit olemme juuri se porukka ja selkäranka joka tulee ratkaisemaan vaalit. Petri Ijäs 1. Mikä on ollut Suomen kaikkien aikojen suosituin miesten etunimi ajanjaksolla ? 2. Missä sijaitsee viime syksynä valmistunut 828 metrinen maailman korkein rakennus? 3. Mitä muuta Bikinit ovat kuin naisten kaksiosainen uimapuku? 4. Vuonna 1946 Helsingin kaupunkiin liitettiin eräs kauppala. Mikä? 5. Pekka Päivärinta ja purkkiorjansa Adolf Hänni voittivat maailmanmestaruuden Missä lajissa? 6. Mitä tarkoittaa stadin slangissa sana blisata? 7. Syyskauden aluksi nousi varapaikalta Sos. Dem. eduskuntaryhmään Risto Kuisma. Minkä ammattiliiton puheenjohtajana hän on aikoinaan toiminut? 8. Mikä mies oli Johannes Guttenberg? 9. Millä taiteilijanimellä tunnetaan laulaja Kari Tapani Jalkanen? 10. Mikä maa on tällä hetkellä vientitilastojen ykkönen? Julkaisija: Helsingin Metallityöläisten Sos.dem. yhdistys ry. Toimitusneuvosto: Päätoimittaja Hannu Latva-Pietilä, Petri Ijäs, Taina Karrikka, Arno Stam, Sivunvalmistus: Uudet Palvelut Udepa Oy Paino: Kehitys Oy, Pori

3 2/ Kaupunginvaltuutettu Sara Paavolalainen Politiikka on tarpeiden toteuttamista Demarit olivat kuusikymmenluvulle varsin vetovoimainen puolue kulttuuriväen keskuudessa, kunnes taistolaisuus imaisi taiteilijat omaan taikapiiriinsä. Uusstalinismin kuoltua kulttuuripuolella on nähty lähinnä poliittisia katumusharjoituksia. Nyt viime kunnallisvaaleissa SDP:n valtuustoryhmään nousi mielenkiintoinen kulttuuripersoona freelancenäyttelijä Sara Paavolalainen, hienolla 1400 äänestäjän valtakirjalla. Kysymykseen taiteen ja politiikan suhteesta Sara Paavola vastaa - Taiteen tehtävä on puhutella. Kaikki taide ottaa kantaa. Helena Anhavaa siteeraten taiteilijan on kuvattava niin kuin näkee, ei niin kuin tietää tahdottavan nähdä. - Jos pieni lapsi syntyessään parkaisee sekin on kannanotto tarpeesta. Politiikka on osaltaan tarpeiden toteuttamista. Sara on aina ollut aktiivinen kansalainen ja tämän kautta hän myös kiinnostui puoluepolitiikasta. Ennen kunnallisvaaleja kävin lävitse sosialidemokraattien ohjelmia ja sain vahvistuksen ajatukselleni, että sosialidemokratia on minun sidosryhmäni. Esteettömyys designvuoden teemaksi Saran vanhin tytär Saimi syntyi kehitysvammaisena. Hän toimi yli 20 vuotta tyttärensä omaishoitajana. Kehitysvammaisten itsenäiset palvelut kulkevat perässä muusta väestöstä ja myös muista vammaisryhmistä. On uusi asia, että he haluavat aikuistuttuaan omia koteja, asumista itsenäisesti tuetussa asumismuodossa. Kaksi vuotta sitten Sara oli yhtenä mukana, kun kahdeksantoista kehitysvammaisen lapsen vanhemmat perustivat yhdistyksen, Käpytikan. Sen toimin- nan myötä Arabianrannassa on nyt talo, jossa kaksikymmentä nuorta kehitysvammaista pääsee esteettömiksi rakennetuissa koteihin, jossa tämä tavoite toteutuu. Sekä asukkaat, että talkoolaiset ovat tyytyväisiä. Kehitysvammaisten laitosasumisen purkamisesta on tullut valtakunnallinen suositus. Myös Helsinki on alkanut toteuttamaan kehitysvammaisten itsenäistä asumista. Sosiaaliviraston ASU- hankkeen myötä tänne valmistuu jo tänä vuonna 40 asukkaalle omat kodit. Hyvä näin, sillä malli on nyt olemassa ja 180 kehitysvammaista helsinkiläistä asuu vielä laitoksissa. Sara toteaa yleisellä tasolla Helsingin etenemisen esteettömyyden edistämisessä olevan paljolti kiinni budjettipäätöksistä. Hän ehdottaakin, että yhdeksi designvuoden teemaksi otettaisiin esteettömyys. Valtuutetun työn lisäksi voimia näyttää vielä riittävän muuhunkin. Hän tekee lähimmäistyötä toimimalla kahden mielenterveyspotilaan vapaaehtoisena tukihenkilönä. - Ihminen voi halutessaan antaa suhteellisen vaivattomasti panoksensa lähimmäisensä tukemiseksi. Tapailemme silloin tällöin, soittelemme ja lähettelemme tarvittaessa tekstareita sekä uutena yhteydenpidon muotona olen alkanut harjoittelemaan facebookin käyttöä, vastaa Sara kysymykseen, miten aika ja tarmo riittävät. Pätkätyöläistä väitettiin yrittäjäksi Sara valmistui teatterikoulusta ensimmäisen lapsensa syntymän aikoihin. Omaishoitajana oleminen ei mahdollistanut pysyvän teatterikiinnityksen ottamista. Freelancerin ura oli ainoa mahdollisuus. Näin Sarasta tuli pätkätyöläinen ennen kuin koko termiä tunnettiin. Pätkätyö- läisen ura on aina kivikkoinen, mutta tämän näyttelijän historiaan kuului vielä erityinen episodi, joka vaati poikkeuksellista aktiivisuutta ja kamppailutahtoa. Yhdeksänkymmenluvun suuren laman seurauksena työttömyysturvaan tehtiin vuosittain muutoksia. Sara on ammatillisesti järjestäytynyt Näyttelijäliittoon ja kuuluu siellä Freelancernäyttelijöiden yhdistykseen. Oli heinäkuu, liiton toimisto lomalla ja Sara sai työvoimatoimistosta ilmoituksen, että työttömyyskorvaushakemus on hylätty. Uusien ohjeita tulkittiin niin, että freelancerverokortti tekee hänestä yksityisyrittäjän. Tuttu keikkatöitä tekevä psykologi oli saanut saman päätöksen. Toimeliaat naiset tekivät valituksen, olivat yhteydessä verojohtajaan ja Sosiaali- ja terveysministeriöön, joka valvoo työkkärin toimintaa. Työministeriöstä sitten selvisi, että lain laatijalla oli ollut aivan päin vastainen tarkoitus kun mikä oli työkkärin tulkinta. Työvoimapiirin juristi otti naisiin yhteyttä, ilmoitti työttömyyskorvauspäätöstä muutetun ja toivoi valituksen poisvetoa. Naiset edellyttivät, että päätös ei koske yksistään heitä vaan kaikkia freelancer verokortilla pätkätöitä tekeviä. Naisten kamppailusta tuli siis suurimerkityksellinen. Saran mielestä tämä oli tapahtumasarja, joka antoi uskoa asioihin vaikuttamisen mahdollisuudesta. Sitä tosi asiaa se ei kuitenkaan muuttanut, että freelancernäyttelijän leipä on, Tapio Rautavaaraa mukaillen, pieninä palasina maailmalla. - Viisi viimeistä vuotta olen ollut ehdottoman alityöllistetty ja 500 päivän ansiosidonnaisen työttömyysjaksokin on tässä välillä täyttynyt. Kirkko uskonto ja SDP teisiin. 1-3 päivän poissaoloihin ei saada sijaisia. Budjettirahat riittävät vain vakinaisten sijaisten palkkaamiseen. Henkilöstö uupuu, josta seuraa pitkäaikaisia poissaoloja. Saran mielestä Suomi tarvitsee kiireellisesti vanhuspalvelulain. Sara esitti valtuuston kyselytunnilla huoltaa lähipalvelujen turvaamisesta. Kun lakkautetaan terveyskeskusten laboratorioita voisi korvaavat palvelut tuoda kiertävän laboratorioauton muodossa. Kaupungissa onkin nyt meneillään tämän vuoden kestävä kokeilu, jonka jälkeen harkitaan laajentamista. Sara Paavolaisella tuntuu toimintatarmoa riittävän. Hän on elämän koulima ja sitä myötä omat arvonsa kohdalleen saanut. Tunnollisesti asioihin paneutuva empaattinen ihminen tuo varmasti huomattavaa lisäarvoa valtuustoryhmän työskentelyyn. Monitahoinen toiminta on myös uuvuttavaa, toivottavasti olet myös kalenterisi herra. Lopuksi, ajatuksesi joka jäi soimaan korvissamme. Rakennetaan kaikille hyvä yhteiskunta. Puhutaan niiden puolesta, jotka eivät siihen itse pysty ja sillä tavalla samalla vahvistamme paremminkin pärjäävien hyvää yhteiskuntaa. Arno Stam Petri Ijas Sara Paavolainen 51-vuotias freelancenäyttelijä Valmistui teatterikoulusta 1984 Näytellyt Ryhmä teatterissa, Kaupungin teatterissa ja Ruotsalaisessa teatterissa Lukuisia TV ja elokuvatöitä, viimeisimpänä elokuvan Täällä pohjan tähden alla Anna Kivivuoren rooli Palkittu näyttelijätyöstään sekä kansainvälisesti, että Suomessa mm. Jussilla Kaupunginvaltuutettu 2009 alkaen SDP ryhmässä Sosiaalilautakunnan jäsen Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston varajäsen Kolme lasta Avoliitossa varavaltuutettu, päihdetyöntekijä Jukka Järvisen kanssa Asuu Oulunkylässä Saran teesejä: Puolustaa peruspalveluita hengessä ketään ei jätetä. Kaikki yhtälailla osallisiksi yhteiskunnasta, ettei tarvittaisi erillisiä vammais- tai maahanmuuttaja ohjelmia. Kristilliset arvot, anteeksiantaminen, armo ja toisesta huolehtimisen velvollisuus. Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi. Kolmetoistavuotias syvällisiä ajatteleva Sara erosi kirkosta. Vaikka hän ei ollutkaan varsinaisesti ateisti, ajatus kulki Maailma on paha paikka, Jumalaa ei voi olla olemassa. Samoihin aikoihin kun hän nyt liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen, hän palasi myös kirkon jäsenyyteen. Hän toimii niin seurakunnassa kuin puolueyhdistyksessä. - Koen kirkon ja demareiden arvot hyvin samanlaisina. Katson voivani nojautua niihin myös valtuustossa ja ennen kaikkea työskentelyssä Sosiaalilautakunnan jäsenenä. Haluan puolustaa peruspalveluita hengessä ketään ei jätetä. Sara ilmaisee syvän huolensa henkilöstön alimitoituksen vaikutuksesta palveluihin erityisesti sosiaaliviraston vanhushoivassa. Henkilömitoituksissa ei päästä valtakunnallisiin tavoit- Sara Paavolainen on jälleen uusien poliittisten haasteiden edessä. SDP:n Helsingin piirin jäsenäänestyksessä eduskuntavaaliehdokkaista hän sijoittui hienosti kuudenneksi ollen toiseksi paras nykyisten istuvien kansanedustajien jälkeen.

4 4 Perusviesti perushelsinkiläiselle 2011 Työn puolueita riittää Vanhojen puolueiden kannatus on pudonnut gallupeissa, perussuomalaiset ovat nousseet, vihreät ovat hallituspuolueista pitäneet enemmän kutinsa, vaikka omista tavoitteet on petetty ministerivihreyden aikana. Tarkastelen SDP:n ja sen pääkilpailijoiden tilannetta Helsingissä, eli Kepu jää nyt vähemmälle. Haen vähän myös opetuksia Ruotsista ja Englannista. Sosialidemokratian yleiseurooppalainen ongelma 2010-luvulla on se, että liike häviää vaaleja ja kannatustaan perinteisillä vahvuusalueillaan. Ruotsissa keskelle tullut oikeisto, Moderaatit voittivat toisen kerran talous- ja työllisyyspolitiikan uskottavuudessa, joka oli demareiden ruisleipäalue 1930-luvun lamanhoidosta lähtien. Voittava tunnus kuului: Olemme ainoa työväenpuolue, joka osaa hoitaa työ(llisyys)politiikan. Saksassa oikeisto nousi Angela Merkelin johdolla valtaan 2005 tunnuksella: Kaikki se on sosiaalista, mikä luo (uutta) työtä. Pamfletin tehnyt Hannu Jouhki väittää, että SDP:n kannatusongelma on siinä, että se toimii liikaa teollisuustyöväen, kuljetusalan ja julkisten palveluiden työntekijöiden puolueena. Hän puhuu omalla työllä elävän, koulutetun keskiluokan puolesta, joka kasvattaa lapsensa, hoitaa asiansa ja elää ruuhkavuosiaan. Aikamoista puhetta aikana, jolloin SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen lainaa kokouspuheissaan Väinö Linnan Pohjantähteä ja sen työ- ja sisueetosta 1900-luvun suomalaisena tarinana. Jouhkilta voi aiheellisesti myös kysyä, eivätkö metalliviilari, satama-ahtaaja, lähihoitaja, poliisi ja koulu-avustaja elä omalla työllään? No, Helsingissä se on aika kallista asumisen ja elinkustannusten hinnan takia itse kullekin. Työpaikkoja, työpaikkoja, työpaikkoja! Kaikilla on oltava mahdollisuus työhön. Haluamme po- litiikkaa, jolla saadaan aikaan työllisyyttä tukevaa talouskasvua ja rohkaistaan investointeja suomalaiseen työhön. Työelämän ulkopuolelle jääneet työkykyiset ihmiset on saatava mukaan vahvalla työvoima- ja koulutuspolitiikalla. Nuorten työllisyydestä on erityisesti huolehdittava, viitoimme yhdessä päätavoitetta. Perushelsinkiläisen kotitalous ahtaalla Ostovoima pieni- ja keskituloisen kaupunkilaisen kotitaloudessa huonoon suuntaan v SAK:n ekonomisti Ville Kopran laskelman mukaan. Vuokra ilman energiaa, lämmitys, sähkö, joukkoliikenne ja tv-lupamaksu ovat kaikki nousussa. Inflaatio tulee vielä päälle. Pienipalkkaisen laskelmassa lisäkulut ylittävät tulojen kasvun 452, keskituloisella vain 154 eurolla. Veroesitykset ensi vaalikaudelle iskevät rajusti tavallisen palkansaajan, eläkeläisen ja opiskelijan kukkaroon, Juha Keskinen vetää yhteen (IL 2.9.). Kaukolämmön hintaan on tulossa esim. Tampereella 16 % korotus. Kun vihreät haluavat tämän vielä tuplata, niin joissakin asunnoissa odotetaan kolmanneksen vuokrankorotuksia pelkästään energiaveron nousun johdosta. Vihreiden työsaavutukset kehnoja Anni Sinnemäki on ollut kohta 1,5 vuotta vihreiden puheenjohtaja ja työministeri. Maakuntavihreä Tarja Cronberg hoiti tehtävää kaksi vuotta. Hän peri kohtuullisen julkisen talouden tilan TEM:n mukaan työttömyys on kasvanut koko maassa seuraavasti: 7,9 % huhtikuulla 2007, kun Cronberg aloitti, taantumassa 9,9 % kesäkuulla 2009, kun Sinnemäki aloitti ja 10,8 % heinäkuulla Vastaavat Helsingin luvut ovat 6,7, 8,2 ja 9,1 % eli hieman alemmalla tasolla, mutta sama suunta on ylöspäin. Sinnemäkeä ei juuri näy puolustamassa työllisyysmäärärahoja tai ideoimassa uusia aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja. Maassa on lähes työtöntä, joista lähes on nuoria ja yhä useampi uhkaa pudota kyydistä. Suomessa vihreät ovat osa vaihtoehdottomuutta, jolla vain sanallisesti kuorrutetaan vihreää verouudistusta tai uusiutuvan energian pakettia, joilla peitetään porvaripuolueiden turve- ja aluepoliittisia intressejä ja tulonjakovaikutuksiltaan kyseenalaisia tuoreita veropäätöksiä. Verotuksella oikeudenmukaisuutta Tuloerot revähtivät edellisen porvarihallituksen verouudistuksesta 1993 lähtien. On Risto Kolanen jännittävää nähdä, saadaanko cityvihreitä kannattamaan todellisten ympäristövaikutusten mukaisesti sellaista energiaverotuksen tasoa, joka ottaa huomioon myös kustannusten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Tai haastavatko vihreät tasaveroon johtavaa Mari Kiviniemen ja Jyrki Kataisen veropolitiikan linjaa, esim. kannattamalla pääomatulojen verottamista progressiivisesti, kuten SDP on vaatinut. Demareiden mielestä talouskasvun tulokset on jaettava oikeudenmukaisesti kaikille. Työnteolla ansaittujen tulojen osuutta verrattuna pääomatuloihin on nostettava. Verotuksen on määräydyttävä maksukyvyn mukaan. Tasavertaisuus lähiöissä Politiikan tutkija Pertti Hynynen tulkitsee perussuomalaisten kannatusnousua nativismilla, jolla oikeistopopulismia koskevassa tutkimuksessa tarkoitetaan alistunutta muukalaisvastaisuutta. Alkuperäisyys Helsingissä on kaupunkilähiöiden arjen ankeutta ja huolia, ihmisten korostuvaa sosiaalisen häviämisen tunnelmaa. Tulkinnan ydin on palkintopalliajattelun (=hopeakin riittää vaalissa) itsekritiikkiä: Kun hallitukset ovat vuosien ajan vakuuttaneet, ettei rikkailta voida enempää ottaa, niin PS-äänestäjälle jää jäljelle vain epätoivoinen yritys torjua uusien köyhien tuloa asuinalueelle. Helsingissä tätä kantaa edustavat nimenomaan Kontulan perussuomalaiset eikä sitoutumaton eiralaisvaltuutettu Jussi Hallaaho, Hynynen erittelee. Johtopäätös ei silloin ole perussuomalaisten etukäteen kriminalisointi, vaan yhteiskunnallisen tasavertaisuuden edistäminen kaupungeissa ja sosiaalisesti eheyttävän vuokraasuntopolitiikan toteuttaminen. Kaupunkitutkijat varoittavat sellaisesta asuntopolitiikasta, jossa maahanmuuttajia sijoitetaan tiiviisti alueille, joissa on ennestään työttömyyttä, syrjäytymistä ja toimeentulo-ongelmia Kokoomus yhä päävastustaja Sekä eduskuntavaaleissa että kunnallispolitiikassa SDP:n pääkilpailija on Kokoomus, josta ei ole meillä näkynyt ruotsalaissaksalaista keskustavaikutusta, ehkä Jan Vapaavuoren ministerittömän asuntoministerin sunnuntaipuheita lukuun ottamatta. Helsingin budjettipolitiikassa Kokoomus suunnittelee uusia palveluiden leikkauksia, vaikka viime talven palveluverkkotarkastelussa torjuttiin ylimitoitetut supistukset. Tulevaisuutta luovia investointejakin halutaan karsia kovalla kädellä. Vanhushoivan palveluketjut ovat aivan tukossa. Edellytämme valtiolta aktiivisia kuntataloutta vahvistavia toimia ja myös Helsingiltä taantuman yli elvyttävää investointien korkeaa tasoa. Taantuma tuli palveluvaltaiseen pääkaupunkiin viiveellä. Nyt ei ole palveluiden leikkaamisen, vaan tulevaisuuden luomisen aika. SDP menee ruohojuuritasolle, ihmisten luokse kuuntelemaan huolia ja viemään ideat käytäntöön. Sanojen ja tekojen kuilun ylittämisellä saavutamme perushelsinkiläisen luottamuksen 2010-luvun vaaleissa. Risto Kolanen Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja

5 2/ Suomi menestyy työllä Huhtikuun 2011 eduskuntavaalit ovat vedenjakaja Suomessa. Vaihtoehtona on pääoppositiopuolue SDP, jonka politiikkavaihtoehto pohjaa oikeudenmukaisuuden ja tasaarvon vahvistamiselle. Toinen vaihtoehto on oikeistohallitus. Sen johdolla jatkuu eriarvoistuminen ja Suomen jakautuminen kahtia. Ääni perussuomalaisille on ääni oikeistohallituksen jatkolle. Asetelma on täten kristallinkirkas. Kyseessä on kohtalokkaat vaalit. Jokainen ääni tulee olemaan tärkeä kamppailussa ykköspuolueen asemasta. Tulevan hallituskauden haasteet tuskin voisivat olla mittavampia. Hyvinvointivaltion vahvistaminen ja kehittäminen, julkisen talouden tasapainottaminen, uuden kasvun tukeminen sekä uusien työpaikkojen luominen ovat isoja ja elintärkeitä tehtäviä. Haasteemme voi pelkistää seuraavalla tavalla: Suomen avainkysymys on, kuinka kaikki suomalaiset saadaan työelämään. Ja kuinka suomalaisen työn tuloksille luodaan kysyntää myös maailmalla. Suomi tarvitsee seuraavan menestystarinan. SDP:n mielestä ensisijaisen tärkeää on luoda uutta kasvu- ja teollisuuspolitiikkaa. Tutkimusja tuotekehityspanostukset tulee turvata ja innovaatiojärjestel- mä uudistaa. Osaamispohjaa on vahvistettava ja tehtävä rohkeita tulevaisuusinvestointeja sekä perinteiseen että uuteen infrastruktuuriin. Tulevaisuudessa palveluiden ja teollisuuden rajapinta hämärtyy. Meidän onkin satsattava palveluteollisen yhteiskunnan kehittämiseen sekä vihreään kasvuun. Työllisyyden osalta meidän on nostettava kunnianhimon tasoa. SDP haluaa rakentaa polun täystyöllisyyteen. Se tarkoittaa, että työllisyysastetta on nostettava työuran joka kohdassa. Tämä puolestaan edellyttää työ- ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista sekä työkulttuurin muutosta. Erityisen nopeita ja määrätietoisia toimia tarvitaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden sekä kasvavan työkyvyttömyysongelman torjumiseen. Työllisyysmäärärahojen tason on vastattava niiden tarvetta. Työ on hyvinvointimme perusta. Kolmas ja aivan yhtä tärkeä asia on julkisen talouden saaminen kestävälle pohjalle. Keskeisintä siinä ovat kasvu ja työllisyys. Jos niissä onnistutaan, voidaan niillä hoitaa kaksi kolmasosaa talouden tasapainottamisesta. Loppuosa edellyttää tiukkaa menokuria, verotuksen kiristämistä sekä rakenteellisia uudistuksia, kuten sosialidemokraattien esittämää kuntauudistusta. Suomen kahtiajakautuminen on pysäytettävä. Menestymisemme kannalta eheä, tasaarvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta on avainasemassa. Kansainväliset vertailutkin ovat huomioineet pienen avotalouden vahvuutena ihmisten välisestä tasavertaisuudesta kumpuavan laajan hyvinvoinnin. Tämän tavoitteen puolesta SDP tekee hartiavoimin töitä. Tervetuloa mukaan! Mikael Jungner SDP:n puoluesihteeri Luottamusmies on myös yrityksen kehittäjä Miksi liitytään liittoon? hyvä kysymys varsinkin nyt kun jäsenmäärä on tippunut jäseneen. Hakevatko jäsenemme työttömyysturvaa vai sopimusturvaa. Olen hieman huolissani nykyisestä kehityksestä, että uusi alalle tuleva jäsen ei sisäistä ammattiyhdistysliikkeen toimintaa läheiseksi. Ennen alalle tulevalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittyä jäseneksi. Porukka hoiti homman vaikka painostamalla meillä on ollut sellainen tapa, että kaikki kuuluvat liittoon sanoi pääluottamusmies ja tarjosi perintäsopimusta täytettäväksi. Ajat ovat muuttuneen ja yritysrakenteen sen mukana kaikissa yrityksissä ei ole valittu luottamushenkilöitä varsinkin pienissä yrityksissä valinta jää usein tekemättä. Näissä tapauksissa valtakirja annetaan suoraan työnantajalle. Työnantajasta riippuen hän hoitaa sitten työtekijöiden edunvalvontaa omalla tavallaan, joko hyvin tai hyvin huonosti. Kuulin hyvän esimerkin käydessäni Pohjanmaalla koulutustilaisuudessa kuinka nuori työtekijä voi luottaa työnantajaan ja hänen kykyyn tuntea työehtosopimusta. Kaveri oli kertonut asioidessaan ammattiosaston toimistossa, että hänen työnantajansa noudattaa hyvin la- keja ja työehtosopimusta. Osaton puheenjohtaja kysyi, onko teillä valittu työpaikalle luottamusmiestä, johon kaveri vastasi ei ole, eikä ole ollut tarvetta. Työnantaja on ilmoittanut että hän noudattaa lakeja ja työehtosopimusta. Samassa yhteydessä keskusteltiin työajasta ja hieman palkasta jolloin kaveri kysyi osaston puheenjohtajalta ai, että 40 -tuntinen viikko, vai niin meillä on kyllä taattu vain ne tunnit siinä suhteessa miten tilauksia tuleen ja palkan pitäisi vastata työehtosopimusta. Osaston puheenjohtaja näytti alan perustaulukkoa johon kaveri kiinnitti erityistä huomiota ja vertasi omaan palkkaansa ja totesi pettyneenä taidan mennä isännän puheille. Metallityöväen Liito on yhtä vahva mitä on sen perusorganisaatio, ammattiosastot ja ammattiosastojen pääluottamusmiehet, jotka edustavat eri yrityksiä osaston toiminnassa. Miksi liitytään liittoon? Yhtenä syynä on ansiosidonnainen työttömyysturva. Näkymättöminä syinä voidaan pitää työehtosopimuksia. Niitä ei ole saatu ilmaiseksi eikä lahjaksi eivätkä ne tipahda taivaasta. Palkat, työajat, lomapäivät erilaiset korvaukset, vapaapäivät, työturvallisuus ja työhön liittyvät perusoikeudet on Metallityöväen Liitto neuvotellut. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ei ole työpaikalla itsestään selvyys. He tietävät mitkä ovat työntekijän oikeudet ja valvovat heidän etuaan, että sopimuksia ja lakeja noudatetaan. Tarvittaessa asian selvittämiseksi tehdään muistio tai haetaan oikeusapua ja autetaan oikeudessa työsuhteessa olevassa riidassa. Metallin jäsenmaksu on tällä hetkellä 1.7% eli noin kuukaudessa joka on verovähennys kelpoinen. Samalla kuulut myös työttömyyskassaan ja luottamushenkilöt ovat kaikki työttömyyskassan asiamiehiä. Eikä työttömyysajalta tarvitse maksaa jäsenmaksua. Liitolla on myös mittava koulutus tarjonta Murikka opistoineen. Lisäksi liitto antaa mahdollisuuden erilaisen lomatoiminnan järjestelyissä. Uutena on jäsenten vuokrattavissa olevat lomaosakkeet. Luottamusmiesorganisaatio on liiton toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeä. Ilman kattavaa luottamusmies organisaatiota emme pysty valvomaan jäsentemme etuja työpaikoilla. Luottamusmies on työpaikalla myös yrityksen kehittäjä, perustelen sen sillä, että jos yritys ei saa henkilöstöä mukaan yrityksen kehittämiseen ja omiin trategioihin niin yleensä yrityksen toiminta ja kilpailukyky heikkenee. Luottamusmies ja hänen neuvottelutaitonsa voivat tuoda yrityksen ja henkilöstön hyvinvoinnille paljon hyviä mahdollisuuksia. Lopuksi luottamusmiehen ensimmäisenä perustehtävänä on uudelle alalle tulevalle ammattilaiselle annettava mahdollisuus liittyä liittoon ja tukea siten järjestäytymistä, etteivät ne saavutukset joita meidän edeltäjät ovat meidän työehtojen eteen savuttaneet unohtuisi tai jatkossa heikkenisi. Muistettava on, että työnantaja järjestäytyy joka tapauksessa. Ammattiyhdistyksen voima on joukkovoima ja se saavutetaan vain järjestäytymällä ja kattavalla luottamusmies verkostolla. Kari Hyytiä Järjestöpäällikkö

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Neuvotteluissa ei palele

Neuvotteluissa ei palele 2010 1 Syksy 2010 Neuvotteluissa ei palele Tässä lehdessä mm. Kuka vielä muistaa kuumaa kesää? Meillä Metalliliitossa lämpöä riitti elokuussa vielä omastakin takaa, kun neuvottelimme uusista palkankorotuksista.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus kirjatyöntekijät toimihenkilöt 2013 1 Yrityskohtainen erä 1.10.2013 Osana kirjatyöntekijöiden ja toimihenkilöiden kevään 2012 työehtosopimusratkaisuja sovittiin syksyllä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ann Selin 9.5.2016. Jyväskylä

Ann Selin 9.5.2016. Jyväskylä Ann Selin 9.5.2016 Jyväskylä Kilpailukykysopimus Emme pidä kilpailukykysopimuksesta, mutta neuvottelemalla voimme saada paremman lopputuloksen pamilaisille, kuin maan hallituksen pakkotoimin ja leikkauksin.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Luottamusmiesvaali 1 (5) Viestintäalan toimihenkilöiden luottamusmiesvaalien

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

MITTAMIESTEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 9.2.2013. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pauli Kautonen ja Marko Metsäpelto

MITTAMIESTEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 9.2.2013. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pauli Kautonen ja Marko Metsäpelto Aika 9.2.2013 Kello 12:05-14:00 Paikka Siikaranta Sali 1 1. Kokouksen avaus Jan Nordström avasi kokouksen 2. Pidettiin hiljainen hetki edesmenneiden mittaajien kunniaksi 3. Tilannekatsaus Matti Harjuniemi

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot