IgM-nefropatia. Juhani Myllymäki, Heikki Saha, Heikki Helin, Amos Pasternack ja Jukka Mustonen
|
|
- Otto Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus IgM-nefropatia Juhani Myllymäki, Heikki Saha, Heikki Helin, Amos Pasternack ja Jukka Mustonen IgM-nefropatia (IgMN) on munuaiskerästulehdus eli glomerulonefriitti, jossa tulehdusreaktio saa aikaan mesangiumkudoksen solujen ja väliaineen lisääntymistä. Taudille tunnusomaisia ovat hallitsevat IgM-saostumat glomerulusten mesangiumissa. Taudin kliininen kuva vaihtelee suuresti. Se voi ilmaantua iästä ja sukupuolesta riippumatta nefroottisen oireyhtymän taikka oireettoman valkuais- tai verivirtsaisuuden muodossa. Taudin itsenäinen asema on jossain määrin epäselvä. Koska IgMN:n etiologia on tuntematon, tautiin ei ole olemassa spesifistä hoitoa. Merkittävälle osalle potilaista kehittyy munuaisten vajaatoiminta, joskin dialyysihoidon tarve on melko harvinaista. Munuaisten huomattavat histologiset muutokset ja kohonnut verenpaine ovat riski munuaisten toiminnan heikentymiselle. Kohonneen verenpaineen lääkehoito on oleellinen osa IgMN-potilaan hoitoa. Potilailla, joilla esiintyy verivirtsaisuutta ilman nefroottista oireyhtymää, ennuste näyttäisi olevan hyvä. Nefroottisilla potilailla hyvä vaste kortikosteroidihoitoon on hyvän ennusteen merkki. Monet yleissairaudet, kuten tietyt reumasairaudet ja infektiot, voivat aiheuttaa tulehdusmuutoksia munuaiskeräsissä (Mustonen 1993 ja 1994, Helin ja Korpela 1994, Grönhagen-Riska ja Teppo 1995). Idiopaattisiin glomerulonefriitteihin luetaan munuaiskerästulehdukset, jotka eivät liity yleissairauksiin. Mesangiaalisiksi glomerulonefriiteiksi luokitellaan taudit, joissa tulehdusreaktio ja sen aiheuttamat kudosmuutokset ovat havaittavissa pääasiallisesti mesangiumissa. Jos kudosnäytteen immunofluoresenssitutkimuksessa on hallitsevana löydöksenä mesangiaalinen immunoglobuliini M (IgM) ja valomikroskopialöydös on tyypillinen, on kyseessä IgM-nefropatia (IgMN) (Helin ym. 1982). Kaksi tutkimusryhmää kuvasi IgMN:n ensimmäistä kertaa vuonna 1978 (Bhasin ym. ja Cohen ym.). IgMN:n asemasta itsenäisenä tautina on käyty keskustelua näihin päiviin saakka. Taudin ääripäät muistuttavat kudosnäytelöydöksen osalta samanlaisen kliinisen kuvan omaavaa»minimal change» -tautia ja toisaalta fokaalista segmentaalista glomeruloskleroosia. Jotkut tutkijat ajattelevatkin IgMN:n olevan edellä mainittujen tautien välivaihe (Vilches ym. 1982, Ji-Yun ym. 1984).»Minimal change» -taudista IgMN:n erottaa kudosnäytteen immunofluoresenssilöydös. Ensin mainitussa ei esiinny merkittävässä määrin mesangiaalista IgM:ää. Lisäksi on ajateltu vasteen glukokortikoidihoitoon olevan huonompi niillä potilailla, joilla minimaalisiin glomerulusmuutoksiin liittyy mesangiaalinen IgM-saostuma (Tejani ja Nicastri 1983). Tätä otaksumaa kumoavia lapsipotilailta saatuja tuloksia on tosin julkaistu viime aikoina (Al-Eisa ym. 1996). Fokaaliselle segmentaaliselle glomeruloskleroosille tunnusomaiset skleroottiset muutokset puuttuvat IgMN:stä (Border 1988). IgMN:n ilmaantuvuudesta ja esiintyvyydestä ei juuri ole tutkimustietoa. Omassa aineistossamme IgMN:n osuus munuaisnäytelöydöksistä oli 5 % (Myllymäki ym. 2003) ja yleisimmän Duodecim 2004;120:
2 itsenäisen mesangiaalisen glomerulonefriitti, IgA-nefropatian noin 20 % (Mustonen ym. 1983). Yleisesti esiintyvyyden on esitetty olevan noin 3: Tauti lienee hieman yleisempi miehillä. Brittiläisessä aineistossa miesten osuus oli 65 % ja suomalaisessa 57 % (O Donoghue ym. 1991, Myllymäki ym. 2003). Pääosa niistä potilaista, joilla esiintyy verivirtsaisuutta ilman nefroottista syndroomaa, näyttäisi olevan naisia (Myllymäki ym. 2003). IgMN:n etiologia ja patogeneesi ovat tuntemattomia. On epäselvää, onko mesangiaalinen IgM ajautunut passiivisesti glomeruluskapillaarien lisääntyneen läpäisevyyden vuoksi mesangiumiin vai onko mesangiumissa spesifisiä reseptoreita systeemiverenkierron IgM-molekyyleille. On myös arveltu, että taudin taustalla voisi olla poikkeavasti toimiva immunoglobuliiniluokan vaihtoprosessi (Lin ym. 1989). Oireet ja löydökset IgMN voi ilmaantua missä iässä hyvänsä ja olla moninainen ilmiasultaan. Tauti saattaa löytyä potilaalta, jolta otetaan munuaisnäyte makroskooppisen tai mikroskooppisen verivirtsaisuuden vuoksi. Lisäksi potilaalla saattaa esiintyä vaihteleva määrä valkuaisvirtsaisuutta. Ääripäässä on IgMN-potilas, joka kärsii nefroottisen oireyhtymän aiheuttamasta huomattavasta proteinuriasta, seerumin pienestä albumiinipitoisuudesta ja turvotuksista. Usein myös veren lipidipitoisuudet ovat nefroosipotilailla suurentuneet. Osalla IgMN-potilaista havaitaan munuaisten vajaatoiminta jo taudin diagnoosivaiheessa. Kohonnut verenpaine on yleinen löydös. Omassa aineistossamme hypertension esiintyvyys biopsiahetkellä lapsipotilaat mukaan luettuina oli 35 % (Myllymäki ym. 2003). Seerumin immunoglobuliinipitoisuuksien tutkimisesta saattaa olla hyötyä, sillä IgMN-potilailla on suuremmat IgM-pitoisuudet kuin verrokeilla (Kishimoto ja Arakawa 1999). Diagnostiikka Munuaisesta otettava kudosnäyte on IgMN:n diagnostiikan kulmakivi. Näyte tutkitaan valomikroskoopilla histopatologisten vaurioiden havaitsemiseksi. Kudokseen sitoutuneet spesifiset A B Kuva 1. A) Histologinen kuva munuaiskeräsestä, jossa ei ole valomikroskooppisesti havaittavia muutoksia. B) Munuaiskeränen, jossa on havaittavissa väliaineen vähäistä lisääntymistä. Värjäys: Perjodihappo-Schiff-hematoksyliini. Alkuperäinen suurennus x J. Myllymäki, ym.
3 proteiinit, kuten immunoglobuliinit (IgA, IgG, ja IgM) ja komplementin osat (C3, C1q), tunnistetaan immunofluoresenssitutkimuksella. IgMN:ssä saatetaan havaita glomeruluksissa poikkeavuuksia minimaalisista histologisista muutoksista aina mesangiumsolujen huomattavaan lisääntymiseen ja glomeruloskleroosiin asti. Vaihtelevantasoisia vaurioita voidaan todeta myös munuaistubuluksissa, välikudoksessa eli interstitiumissa ja verisuonissa. Tavallisin valomikroskopialöydös on kuitenkin glomerulusten normaali rakenne tai mesangiumsolujen vähäinen lisääntyminen ja glomeruloskleroosi (kuva 1). IgMN:ssä glomerulusmuutokset ovat jakautuneet diffuusisti pääosaan näytteen munuaiskeräsistä (Border 1988). Diagnostista IgMN:lle on immunofluoresenssitutkimuksella todettava hallitseva IgM-saostuma, joka sijaitsee glomerulusten mesangiumissa granulaarisena ja laajalle jakautuneena (kuva 2). Tämä löydös erottaa taudin»minimal change» -taudista, jossa valomikroskopia osoittaa enintään minimaalisia glomerulusmuutoksia eikä merkittäviä immunofluoresenssilöydöksiä ole. Fokaalisessa segmentaalisessa glomeruloskleroosissa voi esiintyä mesangiaalisia IgM-saostumia, mutta ne paikantuvat ainoastaan sklerosoituneille alueille (Border 1988). Myös muita löydöksiä, kuten IgA- tai IgG-saostumia sekä kom- Kuva 2. Immunofluoresenssikuva glomeruluksesta, jossa näkyy jyväinen IgM-kertymä mesangiumissa. Raskasketjuspesifisen anti-humaani-igm-fitc, alkuperäinen suurennus x 300. plementin osia, saattaa esiintyä, mutta IgMN:n diagnostisten kriteerien mukaisesti nämä löydökset ovat määrältään vähäisempiä kuin IgM (Helin ym. 1982). Elektronimikroskopia osoittaa mesangiaalisia saostumia %:ssa munuaisnäytteistä (Tejani ym. 1983). Lisäksi voidaan havaita mesangiumsolujen ja -matriksin lisääntymistä. Munuaiskeräsen epiteelisolujen jalkalisäkkeiden fuusioituminen on yleinen elektronimikroskopialöydös IgMN:ssä (Kopolovic ym. 1987). Lääkehoito Diagnostista IgMN:lle on immunofluoresenssitutkimuksella todettava hallitseva IgM-saostuma. Koska IgMN:n etiologia on tuntematon, on hoitokin lähinnä oireenmukaista. Kuten muissakin kroonisissa munuaissairauksissa verenpaineen tehokas hoito on ennusteen kannalta tärkeää. Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään vaikuttavien lääkeaineiden (ACE:n estäjät tai AT 1 :n estäjät) munuaisia suojaavasta vaikutuksesta on selkeä näyttö, ja niiden käyttöä voitaneen suositella, vaikka verenpaine ei olisi edes normaalia korkeampi (The GISEN Group 1997). Nefroottista oireyhtymää hoidetaan yleisten linjojen mukaisesti (Jalanko ym. 1997, Honkanen 2000). Turvotuksia pyritään hallitsemaan neste- ja natriumrajoituksella sekä diureettilääkityksellä. Vaikeassa hypoalbuminemiassa voi albumiini-infuusio tulla kyseeseen. Primaaristi IgMN-nefroosia hoidetaan kuten»minimal change» -tautiin liittyvää. Kortikosteroidihoidon aloitusannos on 1 mg/kg/vrk prednisolonia noin 4 6 viikon ajan, minkä jälkeen annosta vähennetään vasteen mukaan. Kokonaishoitoaika on noin 8 9 kuukautta (Honkanen 2000). Osa potilaista saa hyvän vasteen ja valkuaisvirtsaisuus loppuu. Osalla heistä nefroosi kuitenkin uusiutuu vaihtelevan ajan kuluessa joko lääkehoidon loputtua tai annosta pienennettäessä. Osa potilaista ei reagoi kortikosteroidilääkitykseen. Munuaistaudin ennuste on hyvä IgMN-potilailla, jotka vastaavat steroidilääkitykseen (Myllymäki ym. 2003). Potilaille, joilla nefroosi uusii herkästi tai jotka ovat resistenttejä kortikosteroidi- IgM-nefropatia 1565
4 hoidolle, on annettu solunsalpaajalääkitystä. Oman aineistomme potilailla ensisijaisena toisen linjan lääkkeenä oli syklofosfamidi (Myllymäki ym. 2003). Myös syklosporiinia tai atsatiopriinia voidaan käyttää. Potilaille, joilla esiintyy oireetonta valkuaistai verivirtsaisuutta, ei ole annettu erityistä lääkehoitoa. Pelkästä verivirtsaisuudesta kärsivillä on siinä määrin hyvä ennuste, että lääkitystä ei tarvita. Osalla oireettomasta valkuaisvirtsaisuudesta kärsivistä munuaisten toiminta heikkenee vuosien kuluessa. Toista mesangiaalista glomerulonefriittiä IgA-nefropatiaa koskevien lääkehoitotutkimuksien perusteella myös ne IgMNpotilaat, joilla esiintyy oireetonta valkuaisvirtsaisuutta, saattaisivat hyötyä alkuvaiheen kortikosteroidilääkityksestä (Mustonen ym. 2001). Ennustetta ja lääkehoitoa koskevien tutkimusten pohjalta painotamme verenpaineen tarkan seurannan tärkeyttä. Kohonnut verenpaine on ainoa tunnettu hoidettavissa oleva IgNM:n riskitekijä. ACE:n estäjillä on todettu olevan monissa kroonisissa munuaistaudeissa valkuaisvirtsaisuutta vähentävää ja munuaisia suojaavaa vaikutusta, ja niitä voidaan pitää ensisijaisina lääkkeinä pyrittäessä laskemaan IgMN-potilaiden verenpainetta. Munuaissairautta potevilla verenpaineen tavoitetaso on alle 130/80 mmhg (Suomen Verenpaineyhdistys ry 2002), joskin vieläkin tiukempia tavoitteita (alle 125/ 75 mmhg) on esitetty potilaille, joilla esiintyy proteinuriaa yli 1 g/vrk (Joint National Committee 1997). Ennuste YDINASIAT Eri tutkimuksissa raportoidut IgMN:n ennustetta kuvaavat luvut ovat vaihdelleet huomattavasti, mikä saattaa johtua aineistojen mukaanottokriteerien pienistä eroista. Taulukossa on esitetty tiivistelmä oman aineistomme seurantatiedoista. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminta kehittyi 5 %:lle potilaista keskimäärin kahdeksan vuoden seurannassa. Viisitoista vuotta seuratuista potilaista 23 %:lle kehittyi dialyysihoitoa vaativa munuaisten vajaatoiminta (Myllymäki ym. 2003). Muissa tutkimuksissa on raportoitu lukuja väliltä 7 20 % (Lawler ym. 1980, O Donoghue ym. 1991, Little ym. 2000). Kohonnut verenpaine on yleistä IgMN-potilailla jo diagnoosin aikaan. Verenpaine pyrkii nousemaan myös seuranta-aikana. Puolella potilaistamme todettiin kohonnut verenpaine kymmenen vuoden seuranta-aikana (Myllymäki ym. 2003). Brittiaineistossa kohonnut verenpaine todettiin seurannan lopussa 56 %:lla potilaista (O Donoghue ym. 1991). Tutkimuksia munuaisten vajaatoiminnan riskitekijöistä IgMN:ssä on hyvin vähän. Omassa aineistossamme korkea ikä, kohonnut verenpaine, seerumin suuri kreatiniinipitoisuus sekä munuaisnäytteen tubulointerstitiaalinen vaurio ja arterioloskleroosin määrä liittyivät huonoon ennusteeseen. Näistä tekijöistä ainoastaan kohonnut verenpaine todettiin monimuuttuja-analyysissä itsenäiseksi riskitekijäksi (Myllymäki ym. 2003). O Donoghue ym. (1991) totesivat pitkäaikaisen hematurian, mesangiumin merkittävän soluproliferaation ja laaja-alaisen glomeruloskleroosin ennustavan itsenäisesti munuaisten vajaatoimintaa. Tutkimuksemme 23 potilaalla taudin kliinisenä ilmentymänä oli verivirtsaisuus ilman nefroottista oireyhtymää. Heillä oli erinomainen IgM-nefropatia (IgMN) on idiopaattinen glomerulonefriitti, jolle ovat ominaisia IgM-saostumat munuaiskeräsissä. IgMN:n kliinisenä ilmentymänä voi olla nefroottinen oireyhtymä, oireeton valkuaisvirtsaisuus tai verivirtsaisuus, joihin saattaa liittyä munuaisten vajaatoiminta. Taudin lääkehoito perustuu nefroosin ja kohonneen verenpaineen tehokkaaseen hallintaan. Osalla potilaista IgMN kehittyy seurannassa fokaaliseksi segmentaaliseksi glomeruloskleroosiksi, jolloin munuaisten toiminnan ennuste on huonompi J. Myllymäki, ym.
5 Taulukko. Myllymäen ym. (2003) aineiston IgMN-potilaiden kliininen tilanne seurannan lopussa potilasryhmittäin. NS PU PUHU HU Kaikki A L A L A L A L Potilaita Seurannan pituus (v) mediaani vaihteluväli 0, Munuaisten vajaatoiminta Terminaalinen uremia Kohonnut verenpaine Valkuaisvirtsaisuus lisääntynyt ennallaan 22 3 vähentynyt Verivirtsaisuus säilynyt 2 12 hävinnyt 3 6 Kliininen remissio NS = nefroottinen oireyhtymä, PU = valkuaisvirtsaisuus, PUHU = valkuaisvirtsaisuus ja verivirtsaisuus, HU = verivirtsaisuus, A = aikuisia, L = lapsia, Lisääntynyt = oireeton valkuaisvirtsaisuus vähintään kaksinkertaistunut, Vähentynyt = valkuaisvirtsaisuus vähentynyt alle arvon 0,15 g/24 vrk ennuste vain yhdelle kehittyi munuaisten lievä vajaatoiminta (Myllymäki ym. 2003). Nefroottiseen oireyhtymään liittyvä pitkäkestoinen verivirtsaisuus saattaa heikentää ennustetta (O Donoghue ym. 1991). Nefroosipotilailla ennuste riippuu ratkaisevasti vasteesta steroidiin (Myllymäki ym. 2003). Jos remissio saavutetaan primaarihoidolla eikä nefroosi uusiudu heti, munuaistaudin ennuste on erinomainen. Munuaisnäytteen toistettuun ottoon päädytään IgMN-potilailla harvoin. Uusintabiopsian syynä voi olla huono vaste lääkehoitoon, nefroosin tiheä uusiutuminen, lisääntynyt valkuaisvirtsaisuus tai munuaisten toiminnan heikentyminen. Koska IgMN:ää on pidetty fokaalisen segmentaalisen glomeruloskleroosin esimuotona, on uusintabiopsioissa oletettu löytyvän tälle glomerulonefriitille tyypillisiä histopatologisia muutoksia. Omassa 110 potilaan aineistossamme 11 potilaalle tehtiin uusintabiopsia. Viidestä näytteestä diagnosoitiin fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa seitsemästä uusintanäytteestä neljässä havaittiin fokaaliselle segmentaaliselle glomeruloskleroosille tyypilliset muutokset (Hirszel ym. 1984). Mesangiaalista glomerulonefriittiä sairastavilla lapsilla IgM-saostumien esiintyminen on havaittu ennustavan taudin kehittymistä fokaaliseksi segmentaaliseksi glomeruloskleroosiksi (Zeis ym. 2001). Tämä muutos saattaa olla syynä munuaisten toiminnan heikentymiseen ainakin osalla potilaista, joilla esiintyy valkuaisvirtsaisuutta. Fokaalisen segmentaalisen glomeruloskleroosin ennuste on selvästi huonompi kuin IgMN:n (Korbet 1998). Lopuksi IgMN on tulehduksellinen munuaistauti, joka harvinaisuutensa vuoksi ei ole tuttu käytännön lääkärille. Jos potilaalla havaitaan etiologialtaan epäselvää valkuaisvirtsaisuutta, jatkuvaa tai uusiutuvaa verivirtsaisuutta tai epäselvästä syystä aiheutuvaa seerumin kreatiniinipitoisuuden kasvua, hänet tulisi lähettää tutkimuksiin nefrologiseen yksikköön. Useimmiten IgMN-diagnoosiin pääseminen ei kuitenkaan johda spesifisiin hoitotoimiin mutta motivoi kohonneen verenpaineen riittävään hoitoon. Lisäksi kudosnäytteen valomikroskooppisen löydöksen perusteella voidaan arvioida munuaisten toiminnan IgM-nefropatia 1567
6 ennustetta. Koska merkittävälle osalle IgMNpotilasta kehittyy vuosien mittaan munuaisten vajaatoiminta, on potilaiden säännöllinen seuranta virtsakokeella ja kreatiniinin mittaamisella tarpeen, etenkin jos valkuaisvirtsaisuutta esiintyy. Ennuste on hyvä potilailla, joiden tauti ilmenee pelkästään oireettomana verivirtsaisuutena. Kirjallisuutta Al-Eisa A, Carter JE, Lirenman DS, Magil AB. Childhood IgM nephropathy: comparison with minimal change disease. Nephron 1996;72: Bhasin HK, Abuelo JG, Nayak R, Esparza AR. Mesangial proliferative glomerulonephritis. Lab Invest 1978;39:21 9. Border WA. Distinguishing minimal-change disease from mesangial disorders. Kidney Int 1988;34: Cohen AH, Border WA, Glassock RJ. Nephrotic syndrome with glomerular mesangial IgM deposits. Lab Invest 1978;38: The GISEN Group. Randomized placebo-controlled trial of effect of ramipril on decline in glomerular filtration rate and risk of terminal renal failure in proteinuric, non-diabetic nephropathy. Lancet 1997;349: Grönhagen-Riska C, Teppo A-M. Munuaisiin iskevät vaskuliitit. Duodecim 1995;111: Helin H, Mustonen J, Pasternack A, Antonen J. IgM-associated glomerulonephritis. Nephron 1982;31:11 6. Helin H, Korpela M. Nivelreuman ja sen lääkehoitojen aiheuttamat munuaistaudit. Suom Lääkäril 1994;49: Hirszel P, Yamase HT, Carney WR, ym. Mesangial proliferative glomerulonephritis with IgM deposits. Clinicopathologic analysis and evidence for morphologic transitions. Nephron 1984;38: Honkanen E. Nefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla. Duodecim 2000; 116: Jalanko H, Rönnholm K, Holmberg C. Lasten vakavat munuaissairaudet. Duodecim 1997;113: Ji-Yun Y, Melvin T, Sibley R, Michael AF. No evidence for a specific role of IgM in mesangial proliferation of idiopathic nephrotic syndrome. Kidney Int 1984;25: Joint National Committee. The sixth report of the Joint National Committee on prevention, detection, evaluation and treatment of high blood pressure (JNC VI). Arch Intern Med 1997;57: Kishimoto H, Arakawa M. Clinico-pathological characterization of mesangial proliferative glomerulonephritis with predominant deposition of IgM. Clin Exp Nephrol 1999;3: Korbet SM. Primary focal segmental glomerulosclerosis. J Am Soc Nephrol 1998;9: Kopolovic J, Shvil Y, Pomeranz A, Ron N, Rubinger D, Oren R. IgM nephropathy: morphological study related to clinical findings. Am J Nephrol 1987;7: Lawler W, Williams G, Tarpey P, Mallick NP. IgM associated primary diffuse mesangial proliferative glomerulonephritis. J Clin Pathol 1980;33: Lin CY, Chen CH, Lee PP. In vitro B-lymphocyte switch disturbance from IgM into IgG in IgM mesangial nephropathy. Pediatr Nephrol 1989;3: Little MA, Dorman A, Gill D, Walshe JJ. Mesangioproliferative glomerulonephritis with IgM deposition: clinical characteristics and outcome. Ren Fail 2000;22: Mustonen J, Pasternack A, Rantala I. The nephritic syndrome in IgA glomerulonephritis: response to corticosteroid therapy. Clin Nephrol 1983;20: Mustonen J. Infektioihin liittyvät glomerulonefriitit. Suom Lääkäril 1993; 48: Mustonen J. LED-nefriitin hoito. Duodecim 1994;110: Mustonen J, Syrjänen J, Rantala I, Pasternack A. Clinical course and treatment of IgA nephropathy. J Nephrol 2001;14: Myllymäki J, Saha H, Mustonen J, Helin H, Pasternack A. IgM nephropathy: clinical picture and long-term prognosis. Am J Kidney Dis 2003;41: O Donoghue DJ, Lawler W, Hunt LP, Acheson EJ, Mallick NP. IgM-associated primary diffuse mesangial proliferative glomerulonephritis: natural history and prognostic indicators. Q J Med 1991;79: Suomen Verenpaineyhdistys ry. Kohonneen verenpaineen hoito. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;118: Tejani A, Nicastri AD. Mesangial IgM nephropathy. Nephron 1983;35:1 5. Vilches AR, Turner DR, Cameron JS, Ogg CS, Chantler C, Williams DG. Significance of mesangial IgM deposition in»minimal change» nephrotic syndrome. Lab Invest 1982;46:10 5. Zeis PM, Kavazarakis E, Nakopoulou L, ym. Glomerulopathy with mesangial IgM deposits: long-term follow up of 64 children. Pediatr Int 2001;43: JUHANI MYLLYMÄKI, LL, tutkija, väitöskirjatyöntekijä JUKKA MUSTONEN, professori AMOS PASTERNACK, emeritusprofessori Tampereen yliopiston lääketieteen laitos Tampereen yliopisto HEIKKI SAHA, dosentti, osastonylilääkäri TYKS:n sisätautien klinikka PL 2000, Tampere HEIKKI HELIN, dosentti, osastonylilääkäri HUSLAB, patologian keskuslaboratorio PL 400, HUS 1568
IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon
Nefrologia Virpi Rauta ja Carola Grönhagen-Riska IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden
LisätiedotNefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla. Eero Honkanen
Näin hoidan Nefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla Eero Honkanen Nefroottinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa virtsaan erittyy proteiinia yli 3 3.5 g vuorokaudessa ja seerumin albumiinipitoisuus
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotGlomerulonefriittien arvoitus on ratkeamassa
Eero Honkanen, Sari Aaltonen, Anne Räisänen-Sokolowski ja Aaro Miettinen KATSAUS Glomerulonefriittien arvoitus on ratkeamassa Glomerulonefriitit ovat keskeinen, monimuotoinen ryhmä munuaistauteja, joiden
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotHenoch Schönleinin purppura lasten yleisin vaskuliitti
katsaus tieteessä Outi Jauhola LT, lastentautien erikoislääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Matti Nuutinen dosentti, lastennefrologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka matti.nuutinen@ppshp.fi Henoch Schönleinin
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotHenoch Schönleinin purppura lapsilla
Näin hoidan Jaana Ronkainen, Olli Koskimies, Marja Ala-Houhala, Marjatta Antikainen, Pekka Arikoski, Timo Jahnukainen, Outi Jauhola, Jussi Merenmies, Jukka Rajantie, Timo Örmälä ja Matti Nuutinen Henoch
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotMitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen
Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini
Lisätiedothttps://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Behçetin tauti Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan pääsääntöisesti lääkärintarkastuksen ja taudin oireiden perusteella.
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
Lisätiedotsairauksien Munuaisennaltaehkäisy
sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotMunuaisten toiminnallinen perusyksikkö on
KUVAT KERTOVAT Munuaisen toiminta 1: Glomerulus Hannu Jalanko Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on nefroni (kuva 1). Niitä on yhdessä munuaisessa vajaa miljoona. Nefronit kehittyvät ennen syntymää,
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotVuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v
Suomen munuaistautirekisteri 2000 Dialyysipotilaiden määrä 1500 > 75 v 1000 65 74 v 500 45 64 v 0 20 44 v 1990 2000 2010 2020 2030 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2014...
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotDiabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne
Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA
TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA Tärkeitä Truvada -valmisteen turvallisuustietoja lääkkeen määrääjille altistusta edeltävän estohoidon (Pre-exposure Prophylaxis, PrEP) käyttöaiheessa Truvada (emtrisitabiini/tenofoviiridisoproksiilifumaraatti)
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotMunuaisten tulehdukset uhkana
Munuaisten tulehdukset uhkana Reuma-lehti 2/2015 (6.5.2015): Reumasairauksiin voi liittyä monenlaisia munuaismuutoksia. Kehittynyt lääkehoito ja seuranta auttavat estämään vauriot. Virtsan valkuaispitoisuus
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotVasta-aineiden merkitys elinsiirroissa
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotTunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2018 TEEMAT Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla Mika Kastarinen / Kirjoitettu 25.1.2018 / Julkaistu 9.4.2018 Lääkehoidon suunnittelussa munuaistoiminnan
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMunuaissairauksien kirjo on muuttunut viime
KATSAUS Munuaistaudit ja raskaus Ilpo Ala-Houhala ja Pentti K. Heinonen Munuaissairauksien merkitys korostuu raskauden aikana, koska ne saattavat huonontaa sekä äidin että sikiön ennustetta. Ratkaisevia
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotProteinurian selvittely
Ilpo Ala-Houhala NÄIN TUTKIN Viime vuosina terveystarkastuksissa on luovuttu rutiinimaisista virtsatutkimuksista. Kohdennetut seulontatutkimukset riskiryhmille ovat hyödyllisiä. Mikroalbuminurian mittaus
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
Lisätiedot18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.
18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4
Lisätiedot