Perus- ja viivästyskorko

Transkriptio

1 3/2003 Kesäkuu Vuoden 2003 lisätalousarvio ja kehyspäätös Verotus Valtionosuudet v Perus- ja viivästyskorko

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2003 Lehti ilmestyy n. 6 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 6 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka> Katsaukset ja selvitykset > Handelsplats > Informationsblad och utredningar Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Jan Björkwall SISÄLLYSLUETTELO Sivu Vuoden 2003 lisätalousarvio ja kehyspäätös vuosille Vuoden 2003 lisätalousarvio Valtiontalouden kehykset Kuntatalous ja peruspalveluohjelma Verotus 5 Vuoden 2004 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Vuoden 2003 lisätalousarviossa kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan ja progressiivisen tuloveroasteikon marginaaliprosentteja alennetaan Palkkojen ennakonpidätysprosenttia alennetaan 1 %-yksiköllä alkaen Valtionosuudet v Yleistä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Vuoden 2003 valtionosuuden määräytyminen julkaisu on ilmestynyt Valtionosuusseminaari Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset Kuntien talouden tunnuslukutiedosto 14 Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot 15 Perus- ja viivästyskorko Liitteet: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (liite 1) Kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset vuosina (liite 2) Valtiovarainministeriön arvio budjettitalouden tuloista ja tasapainosta vuosina (liite 3) Kuntatalouden kehitys vuosina , kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa (käyvin hinnoin) (liite 4) Kuntien valtionavut valtiontalouden kehyksissä, milj. euroa (kehysvuodet, vuodet vuoden 2004 hintatasossa) (liite 5) Julkaisutilauslomake (liite 6) Kuntien talouden tunnuslukutiedoston tietosisältö (liite 7) Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaavan tiedoston tietosisältö (liite 8) Kunnan vuoden 2001 maksuunpanon tilastotiedot ja verotulojen ennusteet - kehikon tilauslomake (liite 9) Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003

3 Vuoden 2003 lisätalousarvio ja kehyspäätös vuosille Vuoden 2003 lisätalousarvio Kuntien kannalta on myönteistä, että hallitusohjelman mukaisesti kunnallisveroon valtion päätöksin tehtävät verokevennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Veromenetykset korvataan korottamalla jo tämän vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia 1,05 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton laskelman mukaan valtionosuuslisäys on 113 miljoonaa euroa, joka vastaa myös vuositason verotulomenetystä. Kokonaisrahoituksen näkökulmasta päätökset eivät kuitenkaan paranna kuntien rahoitusasemaa. Valtionosuusprosentin korotus vaikuttaa pienentävästi kuntien omaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusosuuteen, jolloin valtionosuuslisäys on kaikille kunnille yhtä suuri asukasta kohden. Päätökset kohtelevat eri kuntia varsin tasapuolisesti. Kuntakohtainen kompensoituminen toteutuu kohtuullisen tarkasti heti tai viimeistään, kun vaikutukset verotulotasaukseen alkavat kahden vuoden viiveellä, eli varainhoitovuonna Välivuosina esimerkiksi Helsingin kaupunki jää jossain määrin tappiolle. Valtiontalouden kehykset Kehyspäätöksen (VM 3/214/ ) kirjauksissa on teknisenä oletuksena pidetty sitä, että myös kehyskaudella päätösperäisesti tehtävät muut verokevennykset kompensoidaan kunnille valtionosuuksia lisäämällä. On tärkeätä, että tältäkin osin hallitusohjelmasta pidetään kiinni. Todennäköisesti edelleen ansiotulovähennysten ja mahdollisesti tulonhankkimisvähennysten korottamisen kautta tapahtuva verotulojen lisämenetys on kehysten mukaan kunnille 257 milj. euroa vuonna Myös tämän kompensointi on perusteltua toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Veropäätökset ja niiden kompensointi eivät ymmärrettävästi paranna kuntien rahoitusasemaa, vaan tilanne pysyy ennallaan. Kehyslinjauksissa on tietoisesti lähdetty siitä, että verokevennykset toteutetaan huolimatta valtion budjettitalouden alijäämäisyydestä. Yhteisten arvioiden mukaan myös kuntien talous on alijäämäinen (vuosikate poistot tai vuosikate nettoinvestoinnit) koko kehyskauden ajan. Tämä siitä huolimatta, että valtionosuuksia lisätään ja päätösperäiset veromenetykset kompensoidaan. Kunnallistalouden taloudenpidossa toisin kuin valtion ei lähtökohtana voi olla alijäämäisyys. Jo kuntalainkin mukaan alijäämät on katettava. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/03 3

4 On myönteistä, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään kansallisen terveyshankkeeseen tukeutuen valtion kehyksissä 200 miljoonaa euroa jo edellisen kehyspäätöksen lisäksi. Terveyshankkeen linjausten mukaan myös kunnilta edellytetään lisäpanostusta. Myös kotihoidon tukea korotetaan, mihin sekä valtio että kunnat joutuvat antamaan lisärahoitusta. Kuntien kannalta on myönteistä, että eräitä muitakin ensisijaisia etuuksia (kuten lapsilisät, sairasvakuutuksen päivärahat, kansaneläkkeiden taso) parannetaan, mikä toivottavasti alentaa kuntien toimeentulotuen menoja. Kuntien kannalta ilmeisesti merkittävimmät tehtävälisäykset ovat 1. ja 2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivähoidon kehittäminen ja esiopetuksen kuljetusetuus. Kysymys aamu- ja iltapäivähoidon järjestämisen velvoittavuudesta ei ole vielä täysin seljennyt. Järjestämistapaa tai velvoittavuutta koskevalla ratkaisulla tulee olemaan erittäin suuri kunnallistaloudellinen merkitys. Valtion taholta on todettu, ettei kysymys ole subjektiivisesta oikeudesta. Opetustoimen valtionosuuksien kehyskauden lisäykseksi on esitetty 120 milj. euroa. Mitoitus perustuu pääosin edellä mainittuihin lisätehtäviin, jolloin kuntien nettomääräiset menot kasvavat. Pelkästään kuntien rahoitusedellytysten näkökulmasta ja taloudellisen kehitysarvion perusteella uusien tehtävien antaminen kunnille alijäämätilanteessa ei olisi perusteltua. Valtion ja erityisesti valtiovarainministeriön kehyslinjaus on se, ettei vieläkään kunnille makseta valtionosuutena täyttä kustannustason nousun edellyttämää ns. indeksitarkistusta. Vajaa indeksitarkistus merkitsee sitä, että kustannustason nousun lisätessä kuntien menoja, ei valtio tee edes omaan rahoitusosuuteensa (valtionosuuksiin) kustannustason nousun edellyttämää täyttä tarkistusta. Menettely on ristiriidassa rahoituksen lisäämistavoitteen kanssa ja peruspalveluohjelman ja -budjetin periaatteiden vastainen. Kustannustason noususta valtion rahoitusosuuksissa luvataan kehyksissä ottaa huomioon vain 75 % vaikka täysi indeksitarkistus on perusteltu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon säilyttämiseksi. Kunnat joutuvat vastaamaan oman rahoitusosuutensa kasvusta kustannusten noustessa ja rahoittamaan myös kustannustason noususta johtuvan valtion rahoitusosuuden vajauksen. Kuntatalous ja peruspalveluohjelma Valtiovarainministeriön kehyspäätöksen mukaan sekä Kuntaliiton ja valtion yhteisen arvion mukaan (VM 3/214/2003; liite 4) liite 4 kuntatalouden vuotuinen alijäämä tulee olemaan miljoonaa euroa vuosina Pelkistettynä tämä johtuu siitä, että kustannustaso nousee (mm. kuntien ansiotaso) ja samalla verotulot supistuvat vuonna 2003 jo ilman lisätalousarviossa tehtyjä verokevennyksiäkin. Valtionosuuksien lisäykset eivät riitä kattamaan syntyvää vajausta. Kehyspäätökseen liittyy kohta Peruspalvelubudjettitarkastelu. Tarkastelu ei kuitenkaan vielä vastaa sitä menettelyä, mitä on tarkoitettu hallitusohjelmassa, sisäasiainministeriön linjauksissa tai Kuntaliiton kannanotoissa. Peruspalvelubudjettitarkasteluksi nimetyssä osiossa on esitetty lähinnä vain se, miten valtionosuuksia lisätään eri tarkoituksiin ei esim. sitä paljonko 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003

5 kustannustaso nousee kunnista riippumatta ja paljonko kuntien menot uusista tehtävistä johtuen lisääntyvät ja edelleen miten verotulot ja muut tulot kehittyvät. Toisaalta lähtökohtana varmaan on ollutkin, että peruspalveluohjelmatarkasteluun voidaan palata myöhemmin vuoden 2004 budjetin laadinnan yhteydessä ja erityisesti syksyllä ja sen jälkeen tapahtuvassa kehystarkastelussa vuodesta 2004 eteenpäin. Nyt käytettävissä ollut aika ei tähän riittänyt. Peruspalveluohjelmaan ja budjettiin liittyvän ajattelun mukaisesti jo eduskunnankin päätöksenteon pohjaksi on saatava kokonaisvaltainen kuva kuntien tehtävien ja niiden rahoituksen kehityksestä, veroperusteista ja muista asioista jotka vaikuttavat tehtävien ja rahoituksen tasapainoon. Tämä on tärkeää mm. päätettäessä uusista tehtävistä tai verokevennyksistä. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Verotus Vuoden 2004 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Verotusmenettelylain 91 a :n mukaan kuntien tulee ilmoittaa tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Näin ollen veroprosentit tulee ilmoittaa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella ja kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kuntaliitto lähettää veroprosenttien ilmoittamisesta myöhemmin syksyllä yleiskirjeen, jossa selvitetään tarkemmin ilmoittamismenettelyä. Vuoden 2003 lisätalousarviossa kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan ja progressiivisen tuloveroasteikon marginaaliprosentteja alennetaan Hallitus on antanut eduskunnalle HE:n 10/2003 laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamiseksi. Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kertymäprosentteja ja enimmäismäärää korotetaan. Vuoden 2003 veroasteikkolain progressiivisen tuloveroasteikon marginaaliprosentteja ehdotetaan alennettavaksi kaikissa tuloluokissa 0,5 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä kunnallisverotuksen ansiotulovähennys on 37 prosenttia ansiotulojen euroa ylittävältä osalta tulojen euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 12,5 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on nyt euroa. Vähennyksen ensimmäistä kertymäprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 37 prosentista 40 prosenttiin, toista kertymäprosenttia 14 pro- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003 5

6 senttiin ja enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi eurosta euroon. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon rajaa, jonka jälkeen vähennyksen määrä alkaa pienentyä, ehdotetaan nostettavaksi eurosta euroon (ks. liite 1). Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen vaikutus on kunnille -113 miljoonaa euroa. Kuntien veromenetykset näkyvät Verohallituksen elokuun kuukausitilityksessä. Veromenetykset korvataan kunnille korottamalla tämän vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentteja 1,05 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton laskelman mukaan valtionosuuslisäys on 113 miljoonaa euroa, joka vastaa vuositason verotulomenetystä. Valtionosuuksiin tulevista muutoksia selvitetään yksityiskohtaisemmin tämän tiedotteen sivuilla 11. Tuloverolain muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa. Vuoden 2003 veroperusteiden mukaisia palkan sekä työ- ja käyttökorvauksen henkilökohtaisia pidätysprosentteja alennetaan prosenttiyksiköllä 1. päivästä heinäkuuta alkaen. Alennuksen tekemisestä työntekijän voimassa olevan verokortin pidätysprosenttiin selvitetään tämän tiedotteen sivuilla 6-8. Palkkojen ennakonpidätysprosenttia alennetaan 1 %-yksiköllä alkaen Hallitus sopi vuoden 2003 lisätalousarviosta, jonka yhtenä painopisteenä on ansiotulojen verotuksen keventäminen. Muutos toteutetaan siten, että työnantajat alentavat palkkojen pidätysprosenttia 1 prosenttiyksiköllä alkaen. Alennus tehdään työntekijän voimassa olevan verokortin pidätysprosenttiin, eikä työntekijöiden siis tarvitse hakea uutta verokorttia verotoimistosta. Pidätysprosentin alennus koskee palkkoja sekä työja käyttökorvauksia. Alennusta ei tehdä pidätysprosenttiin maksettaessa eläkkeitä, työttömyys- ja sairauspäivärahoja. Työnantajat alentavat alkaen maksamiensa palkkojen sekä työ- ja käyttökorvausten ennakonpidätystä 1 prosenttiyksiköllä. Suorituksen kertymisajankohdalla ei ole merkitystä vaan maksuajankohdalla. Alennus tehdään työntekijän voimassa olevan verokortin pidätysprosenttiin seuraavasti: Verokortti Perus % Lisä % Päätulon verokortti (perus- ja muutosverokortti) alennetaan alennetaan Sivutuloverokortti, jossa yksi tuloraja (esim. 20 % :n asti ja ylimenevästä 50 %) alennetaan alennetaan Sivutuloverokortti, ilman tulorajaa alennetaan Muutosverokortti, jossa yksi tuloraja alennetaan alennetaan Freelancer-verokortti alennetaan Portaikkoverokortti alennetaan alennetaan Eläkkeensaajan palkkaverokortti alennetaan Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003

7 Alennus tehdään olipa verokortti annettu ennen tai jälkeen Kaavamaista 60 %:n ennakonpidätystä (ennakonpidätys ilman verokorttia) ei alenneta. Perus- ja muutosverokortti Perusverokortti on verohallinnon vuodenvaihteessa hakemuksetta lähettämä verokortti. Muutosverokortilla tarkoitetaan verotoimiston erityisestä hakemuksesta annettavaa verokorttia. Portaikkoverokorttia ei käytetä muutosverokorttina. Muutosverokortti on joko samanlainen kuin perusverokortti tai siinä on yksi ainoa tuloraja, joka perustuu asiakkaan arviomaan loppuvuoden tuloon. Muutosverokorttina voi saada myös sivutulo-, freelancer- ja eläkkeensaajan palkkaverokortin. Portaikkoverokortti Portaikkoverokortilla tarkoitetaan vain verokorttia, joka on lähetetty lähinnä opiskelijoille ja koululaisille. Kortissa lukee portaikkoverokortti ja siinä on 3 pidätysprosenttia ja tulorajat; ja Jos portaikkoverokortin pidätysprosentti on 0 %, pidätysprosenttia ei alenneta. Jos pidätysprosentti on 0,5 %, alennetaan pidätysprosentti 0 %:iin. Portaikkoverokortissa olevia muita pidätysprosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Tuloseurannan katkaisu Jos työnantaja käyttää kumulatiivista ennakonpidätyksen laskentaa, tuloseuranta on katkaistava ja aloitettava alusta Portaikkoverokortin ja vuositulorajallisen verokortin (yksi tuloraja) tuloseurantaa ei katkaista Muutosverokorttilaskenta Koska työnantajat alentavat pidätysprosentteja 1 prosenttiyksiköllä, verotoimistot eivät ota huomioon veroperusteiden muutoksia muutosverokorttilaskennassa. Alennus koskee palkkoja, työkorvauksia ja ansiotulona pidettäviä käyttökorvauksia Alennusta ei tehdä pidätysprosenttiin maksettaessa eläkkeitä, työttömyys- ja sairauspäivärahoja tai muita vastaavia etuuksia, koska veroperusteiden muutokset pääasiallisesti kohdistuvat palkkoihin sekä työ- ja käyttökorvauksiin. Työkorvauksena pidetään korvausta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, joka maksetaan muun kuin työsuhteen perusteella. Käyttökorvaus on tekijänoikeuden käyttämisestä ja luovuttamisesta maksettavaa korvausta. Työja käyttökorvauksen pidätysprosenttiin tehdään alennus silloin, kun suoritus maksetaan ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle luonnolliselle henkilölle. Alennusta ei tehdä ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallituksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä antaman päätöksen (53/2003) mukaisiin kaavamaisiin pidätysprosentteihin. Näin ollen alennus ei koske ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömille yhteisöille (esim. osakeyhtiölle), yhteisetuuksille (esim. tiekunnalle) ja yhtymille (esim. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003 7

8 avoimelle yhtiölle) maksettavia työkorvauksia. Alennus ei myöskään koske ennakonkantoa. Veroperusteiden kevennykset Alennus perustuu vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta annettuun hallituksen esitykseen. Tuloveroasteikon marginaaliveroveroprosentit laskevat 0,5 prosenttiyksikköä kaikissa tuloluokissa. Lisäksi kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kertymäprosentteja ja enimmäismäärää korotetaan. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Arvonlisäveroasiaa KHO /1376 Arvonlisävero - Verovelvollisuus - Liiketoiminnan harjoittaja - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Projektien hallinnointi A Oy harjoitti eräällä paikkakunnalla elinkeinoelämän kehittämistoimintaa hallinnoimalla erilaisia kehittämisprojekteja. Projektien kustannuksista osa perittiin projekteihin osallistuvilta yrityksiltä ja osa katettiin julkisilla tuilla. Julkiset tuet olivat A Oy:lle arvonlisäverottomia tuloja. A Oy luovutti projektien hallinnoinnin yhteydessä projekteihin osallistuville yrityksille erilaisia kehittämis-, koulutus-, konsultointi- ja markkinointipalveluja, jotka olivat arvonlisäverolaissa tarkoitettuja verollisia palveluja. Palvelujen myynti oli jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja toiminnalla kokonaisuutena oli ansiotarkoitus. Kun otettiin huomioon myös arvonlisäverotuksessa noudatettava kilpailuneutraalisuuden vaatimus ja veron kertaantumisen estäminen, A Oy:n katsottiin harjoittavan projektien hallinnoinnin osalta arvonlisäverolain 1 :ssä tarkoitettua liiketoimintaa. Projektien hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset olivat näin ollen A Oy:n verollisesta liiketoiminnasta aiheutuvia kustannuksia ja projekteja varten tapahtuvat hankinnat vähennyskelpoisia. Projekteja varten saatavat verottomat tuet eivät rajoittaneet A Oy:n vähennysoikeutta. Palautushakemus joulukuulta Vrt. KHO T 1645 (KHO:1999:35). Arvonlisäverolaki 1 1 mom. 1 kohta ja ja 2 mom. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003

9 Valtionosuudet (katso: <Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet 2004) Yleistä Alustavia tietoja vuoden 2004 valtionosuuksista oli Kuntatalous -tiedotteessa 2/2003. Tässä yhteydessä kerrotaan vain ne lisätiedot, jotka liittyvät annettuun Jäätteenmäen hallituksen kehyspäätökseen (VM 3/214/2003). Kehyspäätöksen sisältöä on selostettu myös tämän tiedotteen alussa. Kehyspäätös, valtioneuvoston tiedote 149/2003 kehyspäätöksestä ja valtioneuvoston tiedote 146 vuoden 2003 lisäbudjetista ovat osoitteessa: kohdasta Tietoarkisto/Tiedotteet. Yksityiskohtaisemmin valtionosuutta koskevat tiedot tulevat julkisiksi sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö on antanut ehdotuksena vuoden 2004 talousarvioksi Samalla tulevat julkisiksi myös ministeriöiden omat talousarvioehdotukset. Talousarvioehdotus annetaan budjettiriihen jälkeen Kehyspäätöksestä tämän tiedotteen liitteiksi on otettu: - kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset vuosina (liite 2) - valtiovarainministeriön arvio budjettitalouden tuloista ja tasapainosta vuosina (liite 3) - kuntatalouden kehitys vuosina (liite 4) - kuntien valtionavut valtiontalouden kehyksissä (liite 5) Valtionosuuksien indeksitarkistuksena on kehyspäätöksen mukaan 1,8 prosenttia, joka on kolme neljäsosaa täydestä määrästä. Valtionosuuksien pohjana ensi vuoden arviointia varten on lisäbudjetilla korjattu tilanne, jossa kunnallisverotuksen vähennysten aiheuttamat menetykset on täysimääräisesti kompensoitu lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia noin 113 miljoonaa euroa, joka nostaa kuluvan vuoden valtionosuusprosentin 27,01 prosentista 28,06 prosenttiin. Kompensointia jatketaan vuonna 2004 palauttamalla kunnille aiheutuva verotulojen menetys 257 miljoonaa euroa todennäköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttiin, joka olisi tarkistuksen jälkeen arvion mukaan noin 31 prosentin tasolla. Vähennysten kompensointi kuluvan ja ensi vuoden osalta ei ole aitoa valtionosuuden lisäystä. Kompensoinnin kuntakohtaista vaikutusta vuodelle 2003 on arvioitu sisäasiainministeriön laskelmassa vuoden 2001 verotuloihin perustuen. Tulos näyttää varsin tasaiselta. Muutokset vaikuttavat verotulojen tasaukseen vuonna 2005, jolloin vasta nähdään lopullinen tulos vuoden 2003 osalta. Vuotta 2003 koskeva sisäasianministeriön laskelma on nähtävissä osoitteessa: kohdassa Kuntaasiat/Tilastot/Valtionosuudet Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003 9

10 Kehyksen mukaan laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät vuodesta 2003 vuoteen 2004 indeksitarkistukset ja kompensaatio mukaan lukien seuraavasti: Milj. euroa - sisäasiainministeriö 1 - opetusministeriö 95 (kuntayhtymien yksikkö hintarahoitus mukana) - sosiaali- ja terveysministeriö 398 Yhteensä 494 Verovähennysten kompensaatio tästä on 257 milj. euroa, joten aitoa valtionosuuden lisäystä on 237 miljoonaa euroa, josta indeksitarkistuksen osuus on lähes puolet noin 90 miljoonaa euroa (kuntien ja kuntayhtymien osuus indeksitarkistuksesta). Verotuloihin perustava valtionosuuksien tasaus 2004 Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen perusteet ja ennakkotiedot on esitetty Kuntatalous -tiedotteessa 2/2003. Tasaukseen ei tässä vaiheessa ole esitettävissä muutoksia. Kuntakohtaiset tiedot ovat osoitteessa kohdassa Kunta-asiat/Tilastot/Valtionosuudet. Yleinen valtionosuus 2004 Yleistä valtionosuutta koskevat tiedot on esitetty Kuntatalous -tiedotteessa 2/2003. Esitettyihin tietoihin ei ole tullut mainittavia muutoksia. Kuntakohtaiset ennakkotiedot ilman tasauksia ovat osoitteessa kohdassa Kunta-asiat/Tilastot/Valtionosuudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus 2004 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia koskevat alustavat tiedot on esitetty Kuntatalous -tiedotteessa 2/2003. Kuntakohtaiset tiedot ilman tasausta ovat osoitteessa kohdassa Kuntaliiton asiantuntijapalvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuudet Tässä tilastossa on otettu huomioon 1,8 prosentin indeksitarkistus, helmikuun alustavassa kehyksessä kansalliseen terveysprojektiin varattu 50 miljoonaa euroa, uudet asukaslukutiedot ja muut perusteet paitsi työssäkäynti- ja sairastavuuskertoimet, jotka ovat nykyisen maksatuksen mukaiset. Tämän laskelman mukainen valtionosuusprosentti on 27,47 prosenttia ja kunnan rahoitusosuus 1558 euroa asukkaalta. Uuden kehyksen mukaan ( ) sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset valtionosuudet vuodelle 2004 lisääntyvät 398 miljoonaa euroa, jossa ovat mukana edellisten lisäksi verotulojen vähennyksen kompensaatio 257 miljoonaa euroa ja uusitun kehyksen tuomat lisät hieman yli 40 miljoonaa euroa (keskeisimmät ovat lisärahoitus kansalliseen terveysprojektiin ja vanhustenhuollon kehittämiseen). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korotetaan vuoden 2003 lisäbudjetin takia jo kuluvalle vuoden kuntien verotulojen vähentymi- 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003

11 sen kompensoimiseksi noin 113 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden valtionosuusprosentti nousee 1,05 prosenttiyksikköä 27,01 prosentista 28,06 prosenttiin ja rahoitusosuus putoaa noin euroon (kompensaation alentava vaikutus). Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (HE 20/2003) esitetään muutettavaksi niin, että korotettua valtionosuusprosenttia sovelletaan takautuvasti vuoden 2003 alusta lukien siten, että puuttuva valtionosuus tilitetään tasasuuruisina erinä lain voimaan tulon jälkeen jäljellä olevien kuukausierien yhteydessä. Vaikutus otettaneen huomioon valtionosuuden elokuun tilityksistä alkaen. Vuodeksi 2004 valtionosuusprosentti noussee lähelle 31 prosenttia, kun otetaan kaikki vaikutukset huomioon (myös tekninen verotulomenetyksen kompensaatio). Arvio kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on tällöin noin euroa asukkaalta (kompensaation alentava vaikutus). Arviot ovat alustavia eikä tässä vaiheessa esitetä uusia kuntakohtaisia laskelmia. Suuntaa antava vaikutus on laskettavissa edellä esitetyn kuntakohtaisen laskelman perusteella. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus 2004 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin liittyvät alustavat tiedot on esitetty Kuntatalous -tiedotteessa 2/2003. Uuden kehyksen mukaan ( ) opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät vuodelle 2004 noin 95 miljoonaa euroa. Tällöin on valtionosuutena otettu huomioon kuntayhtymien yksikköhintarahoitus. Valtionosuuden lisäys sisältää indeksitarkistuksen, 1-2 vuosiluokkien koululaisten iltapäivätoiminnan aloittamisen syksyllä 2004, esiopetuksen kuljetusetuuden syksystä 2004 sekä eräitä muita vähäisempiä tehtäviä ja niihin liittyvä valtionapuja. Opetus- ja kulttuuritoimesta ei ole mahdollista esittää kuntakohtaisia laskelmia. Yksinkertaisin tapa laskea kunnan valtionosuus vuodelle 2004 on korottaa kuluvan vuoden yksikköhintoja 1,8 prosenttia ja arvioida kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus. Muutoin voi soveltaa edellisen tiedotteen mukaista menettelyä. Rahoitusosuudeksi arvioitiin tuolloin 590 euroa (Kuntatalous -tiedote 2/2003). Nyt arvioidaan, että rahoitusosuus voi nousta tästä tasoon euroa. Arvio on vielä epävarma, koska keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan vasta syyskuun lopussa. Indeksitarkistusta ei tehtäne entiseen tapaan seuraaviin yksikköhintoihin, koska hinnat ovat määräytyneet valtion talousarvion perusteella: Peruste vuonna asukaskohtainen taiteen perusopetus 1,40 euroa/asukas - kulttuuritoimi 4,20 euroa/asukas Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

12 - nuorisotyö 12,30 euroa/alle 29-vuotias kunnan asukas - liikuntatoimi 10,80 euroa/asukas - oppisopimuksen lisäkoulutus - tutkintoon valmistava 3 027,38 euroa/opiskelija - muu lisäkoulutus 2 186,44 euroa/opiskelija Lisäksi tulisi arvioida valtionosuus iltapäivätoimintaan ja esiopetuksen kuljetukseen, jotka toteutunevat syksystä 2004 alkaen. Saatujen tietojen mukaan iltapäivätoiminnasta ei tule subjektiivista oikeutta. Tämä tarkoittanee myös sitä, että kunta ei saa valtionosuutta kaikkeen mahdollisesti 1-2 vuosiluokille järjestämäänsä iltapäivätoimintaan. Talousarviota ja kehystä varten arvion valtionosuudesta voi tehdä esim. muutaman toimintatunnin mukaan päivää kohti puolelta vuodelta. Tällöin valtionosuus olisi 57 prosenttia palkasta ja sen sivukuluista yms. (nyrkkisääntönä noin 2 kertaa ohjaajan palkan määrä tunnilta). Tämä arvio lisätään normaalisti arvioidun valtionosuuden päälle (ei vaikutusta kunnan rahoitusosuuteen). Koska kunnille tullee oikeus maksujen perimiseen, voi lähteä siitä, että loput menot pyritään peittämään maksutuloilla. Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Esiopetuksen kuljetusetuuden yksikköhinnan vuositasolla vuonna 2004 voi arvioida lisäämällä pari prosenttiyksikköä esiopetuksen yksikköhinnan määräytymisperusteeseen. Esiopetuksen yksikköhinta on nyt 85 prosenttia kuntakohtaisesta perusopetuksen yksikköhinnasta. Tiedot sijoitetaan valtionosuuslaskelmaan (6VOS) esiopetuksen tilalle. Oppilasmääränä käytetään vuositason esiopetuksen oppilaiden määrää normaaliin tapaan. Tiedot tarkentuvat myöhemmin Vireillä on myös kansalaisopistojen sekä kesäyliopistojen valtionosuusperusteiden muuttaminen vuoden 2004 alusta lukien siten, että nykyisestä asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta rahoituksesta luovuttaisiin. Käytettävissä ei ole vielä esitystä uusista rahoituksen määräytymisperusteista. Kuntaliitto ei ole kannattanut siirtymistä yhden tuntihinnan järjestelmään, vaan pitää tarpeellisena tuntihinnan porrastamista. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p.(09) Päivi Rajala, p. (09) , Vuoden 2003 valtionosuuden määräytyminen julkaisu on ilmestynyt Julkaisu on lähinnä tarkoitettu kuntatalouden ammattilaisille, joilla on tarve tietää miten oman kunnan kaikki valtionosuudet määräytyvät. Julkaisun sisältö keskittyy vuoden 2003 valtionosuuksiin ja niiden määräytymisen perusteisiin yksityiskohtaisesti. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003

13 Kaikista laskennallisista valtionosuuksista ja niiden perusteista löytyvät kuntakohtaiset tiedot. Julkaisussa on 39 tekstisivua ja liiteaineistoa 255 sivua. Julkaisu sisältää tiedot verotulojen tasauksesta, siirtymätasauksesta, yleisestä valtionosuudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Julkaisusta löytyvät kaikki laskennallisten valtionosuuksien laskemisessa tarvittavat perustiedot, kerroinmäärittelyt, kertoimet ja kaavat sekä eri tehtävien yksikköhinnat yksissä kansissa viimeisimpien tietojen mukaan. Laskennallisen järjestelmän tärkeimpiä muutoksia on seurattu vuoden 1997 alusta lukien. Julkaisun loppuun on liitetty taulukko valtionosuuksista kunnittain vuodesta 1997 lähtien tasauserät eriteltyinä. Julkaisun ennakkotilaukset on toimitettu tilaajille. Nopeimmat voivat vielä tilata julkaisua hintaan 45 euroa kappale lisättyinä toimituskuluilla. Julkaisun tilausnumero on Tilaaminen käy liitteenä olevalla lomakkeella (liite 6) tai suoraan verkkokirjakaupasta kuntaliiton verkkokirjakauppa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Valtionosuusseminaari Kuntakoulutus järjestää yhdessä Kuntaliiton kuntatalousyksikön kanssa valtionosuusseminaarin laivalla HELSINKI-TUKHOLMA-HELSINKI marraskuussa Uuteen hallitusohjelmaan on sisällytetty valtionosuusjärjestelmän tarkistus. Tällöin pyritään saamaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä ovat linjaukset? - Tuleeko muutoksia jo vuoden 2004 alusta? - Kuinka kuntasi valtionosuus muuttuu? - Miten valtionosuudet määräytyvät muissa Pohjoismaissa? Näitä ja muita valtionosuuksiin liittyvä asioita pohditaan järjestettävässä seminaarissa. Seminaarissa esitellään myös Kuntaliiton kuntakohtaisia valtionosuustietoja. Seminaariin pyritään saamaan alustajiksi ja puheenvuorojen käyttäjiksi ministeriöiden, Kuntaliiton ja kuntien parhaimpia asiantuntijoita. Yksityiskohtainen ohjelma valmistuu kesäkuun aikana. Varmista ajoissa osallistumisesi seminaariin, niin olet varmasti mukana vuoden huipputapaamisessa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , , jouko.heikkila@kuntaliitto.fi Pertti Laitinen, Kuntakoulutus Oy, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

14 Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 2003 Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on haettava tänä vuonna viimeistään elokuun loppuun mennessä (SM:n kirje SM /Ha-43). Hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi kuntia on pyydetty toimittamaan hakemukset jo kesäkuun loppuun osoitteella: Sisäasiainministeriö Kuntaosasto PL VALTIONEUVOSTO Aikaisemmin lähetettyjä hakemuksia voi täydentää vielä elokuun loppuun saakka. Hakemukset voi toimittaa sisäasianministeriöön myös sähköisesti osoitteella: Paperikopio hakemuksesta tulisi toimittaa samanaikaisesti Kuntaliittoon liiton lausunnon valmistelemiseksi osoitteella: Suomen Kuntaliitto Kuntatalousyksikkö PL Helsinki Katso myös Kuntatalous -tiedotetta 2/2003. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p.(09) , Sisäasiainministeriö: Ville Salonen, p. (09) Markku Nissinen, p. (09) Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kuntatalouden yksikössä ylläpidettävää kuntien talouden tunnuslukuaikasarjaa päivitetään kesä-/heinäkuussa Tilastokeskuksen keräämillä vuoden 2002 tilinpäätöstiedoilla. Samalla Excel-tiedostoa on kehitetty niin, että kunnan tietoja voidaan verrata maakunnan ja saman kokoluokan kuntien sijasta myöskin haluttuihin vertailukuntiin. Uutena tietona sovellukseen on viety vuoden 2002 tulos- ja rahoituslaskelmat. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003

15 Tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta Tiedot perustuvat pääosin kuntien tilinpäätöstietoihin. Tiedosto sisältää valmiita tulostusmalleja, joissa esitetään kunnan tiedot verrattuina koko maan, maakunnan tai vertailukunnan sekä saman kokoluokan kuntien tai vertailukunnan tietoihin. Perustaulukoiden lisäksi tiedosto sisältää kuvioina kuntien toimintakatteet, käyttötalouden palkat, maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, verotulot, käyttötalouden valtion-osuudet (tilinpäätösten mukaan ja muokatut), vuosikatteet, vuosikatteet prosentteina poistoista, investointien omahankintamenot, kassan riittävyyden, kassavarat, lainakannan, konsernin lainakannan, omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaisuuden, rahoitusvarallisuuden sekä taseen mukaisen yli- tai alijäämän. Sovelluksen tietosisältö on esitetty liitteessä 7. Uutena sovelluksena on valmistunut tehtäväkohtaisia nettokustannuksia kuvaava Excel-tiedosto. Sovellus toimii samalla periaatteella kuin kuntien talouden tunnuslukutiedosto. Tässä vaiheessa tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta Vuoden 2002 tiedot saadaan marraskuussa, kun Tilastokeskus julkistaa tehtäväkohtaisia menoja kuvaavat tiedot. Tiedosto sisältää kuvioina mm. seuraavat nettokäyttökustannukset: käyttökustannukset yhteensä (pl. liiketoiminta), sosiaali- ja terveystoimi, lasten päivähoito, vanhusten laitoshuolto, kotipalvelu, muut vanhusten ja vammaisten palvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, opetus- ja kulttuuritoimi, omat peruskoulut, kulttuuritoimi yhteensä, urheilu ja ulkoilu, kirjasto, yhdyskuntapalvelut yhteensä, liikenneväylät sekä palo- ja pelastustoimi. Koko tietosisältö on esitetty liitteessä 8. Tiedostoja voi tilata sähköpostilla osoitteella Tilauksesta tulee ilmetä laskutusosoite. Tiedosto toimitetaan vastauslähetyksenä sähköpostin liitteenä. Yhden sovelluksen hinta on kunnille alv. Kunnille, jotka tilaavat molemmat sovellukset hinta on alv. Hintoihin sisältyvät myös vuoden 2003 lopussa tehtävät päivitykset. Lisätietoja: Heikki Pukki, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot Verovuoden 2001 verotuksen maksuunpanotietoja koskevat tilastot ovat saatavilla. Kunnittaiset tiedot saa joko paperitulosteena tai disketillä. Paperitulosteet toimitetaan suoraan Verohallituksesta. Disketit toimitetaan Kuntaliitosta. Maksuunpanotilastot ovat valtiovarainministeriön maksuperustelain nojalla verohallinnon maksullisista suoritteista antaman päätöksen perusteella maksullisia. Paperitulosteena maksuunpanotilastot maksavat 45 euroa Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

16 + arvonlisävero/kunta. Lisäksi peritään lähetyskulut. Disketin, joka sisältää paitsi kuntakohtaisen maksuunpanotilaston taulukot myös verotulojen ennustekehikon, hinta on 100 euroa + arvonlisävero/kunta. Kuntakohtaiseen kehikon osaan on tulostettu kunnan maksuunpanotiedot verovuosilta Tiedot on tallennettu Excel-tiedostona 3,5" HDdisketille. Diskettejä voi tilata Kuntaliitosta faksilla (09) tai sähköpostilla osoitteella: maija.ylonen@kuntaliitto.fi. Tilauslomake on liitteenä 9. Paperitulosteena maksuunpanotilastot voi tilata Verohallituksesta Kim Ammondtilta, p. (09) Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Perus- ja viivästyskorko Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 2,5 prosenttia ajalle Peruskorko on alkaen ollut 3,25 prosenttia. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain, ja se määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden Euriborkorkojen keskiarvosta. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Viivästyskorko Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on ollut 3,0 %. Viivästyskorko samana ajanjaksona on siten ollut 10,0 %. Suomen Pankki ilmoittaa viivästyskoron määrittämisessä käytettävän viitekoron. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on nyt Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. Tietoa viitekorosta (2,5 %) ja viivästyskorosta (9,5 %) ajalle saa nopeimmin Suomen Pankin Internet-sivulta, osoitteesta: asiakohdasta korot. Koroista tiedotetaan luonnollisesti myös tiedotusvälineissä. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2003

17 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys Kuntatalous -tiedote 3/2003, Liite 1 Vähennyksen määrä, Maks Maks Maks Maks. 336 Vähennys v Vähennys v. 2003, esitys Vähennys v Vähennys v. 2003, nykyinen Veronalainen tulo, 1000 /v (Puhdas ansiotulo) Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund /J. Turkkila/hp

18 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset vuosina Kuntatalous -tiedote 3/2003, Liite BKT, muutos 1,6 1,8 2,9 2,5 2,4 2,4 Kuluttajahintaindeksi, muutos 1,6 1,6 1,0 2,0 2,0 2,0 Ansiotasoindeksi, muutos 3,3 3,7 3,3 3,5 3,5 3,5 Rakennuskustannusindeksi, muutos 0,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Työttömyysaste 9,1 9,4 9,1 8,8 8,3 8,0 Palkkasumman kasvu 3,3 3,6 3,9 3,7 3,7 3,6 Työttömyysvakuutusmaksu työnantaja, keskimäärin 2,1 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 työntekijä 0,4 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Valtionosuusindeksi Kustannustason muutos 1 2,4 2,7 2,4 3,4 3,4 3,4 Kustannustason muutos, TAE 2 1,5 1,4 1,8 2,6 2,5 2,5 sisältää indeksin korjauksen 0,3 0,0 TEL-maksu 21,1 21,4 21,6 21,8 22,2 22,6 työnantaja 16,7 16,8 16,9 17,0 17,2 17,4 työntekijä 4,4 4,6 4,7 4,8 5,0 5,2 Valtion työnantajamaksut 25,9 25,7 25,6 25,5 25,3 25,1 sotu 6,8 6,8 6,8 6,8 6,8 6,8 eläkemaksu (VEL) 19,1 18,9 18,8 18,7 18,5 18,3 Kuntien työnantajamaksut 30,6 30,5 30,6 30,8 30,9 31,0 sotu 4,2* 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 muut sosiaalivakuutusmaksut 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 työttömyysvakuutusmaksu 2,6 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 eläkemaksu (KVTEL) 22,5 22,8 22,9 23,1 23,2 23,3 1 Toteutunut ja ennuste. 2 Talousarvioesityksessä käytetty kustannustason muutos. Kustannustason muutos sisältää indeksin korjauksen, joka tehdään kahden vuoden viipeellä toteutuneen kustannustason muutoksen ja talousarvioesityksessä käytetyn kustannustason muutoksen erotuksen suuruisena. * efektiivinen maksu (= keskimäärin vuodessa kassaperusteisena)

19 Kuntatalous -tiedote 3/2003, Liite 3 Valtiovarainministeriön arvio budjettitalouden tuloista ja tasapainosta vuosina Arvio valtion budjettitalouden tuloista vuosina , mrd. euroa Muutos-%, keskimäärin vuodessa /2003 Verotuloarviot yhteensä 30,2 29,7 29,9 30,7 31,4 32,2 2,0 tulo- ja varallisuusvero 12,5 12,0 12,1 12,3 12,5 12,6 1,2 muut verotulot 17,6 17,7 17,8 18,3 18,9 19,6 2,6 Sekalaiset tulot 5,0 4,2 4,2 4,2 4,2 4,7 2,9 yksityistämistulot 1,3 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,0 Korkotulot ja voitontuloutukset 1,1 1,1 1,0 1,0 1,0 1,0-2,2 Tulot yhteensä* 36,4 35,2 35,2 36,0 36,8 38,1 2,0 *Sisältää myös valtion antamien lainojen takaisinmaksut. Arvio budjettitalouden tasapainosta peruslaskelmassa, mrd. euroa, käyvin hinnoin Budjettitalouden tulot 35,2 36,0 36,8 38,1 Budjettitalouden määrärahat 37,5 38,5 39,4 40,3 Budjettitalouden tasapaino -2,3-2,5-2,6-2,2 Valtionvelka suhteessa BKT:een, %

20 Kuntatalous -tiedote 3/2003, Liite 4 Kuntatalouden kehitys vuosina , kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa (käyvin hinnoin) Toimintakate Verotulot* Käyttötalouden valtionosuudet* Muut rahoituserät, netto Vuosikate Satunnaiset erät, netto Investoinnit, netto Ylijäämä (= VK + satunnaiset erät - INV) Poistot käyttöomaisuudesta Vuosikate - poistot Lainakanta Kassavarat Nettovelka (lainakanta - kassavarat) * Laskelmaan sisältyy vuonna 2003 veronkevennysten vaikutuksena 113 milj. euron vähennys kuntien verotuloihin ja vastaava lisäys käyttötalouden valtionosuuksiin. Vähennyksestä ja kompensaatiosta päätetään lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Vuonna 2004 laskelmassa on teknisenä oletuksena laskettu veronkevennysten vaikutuksen kuntatalouteen kasvavan 257 milj. euroa, jolloin veronkevennysten vuositasovaikutus on 370 milj. euroa. Veronkevennyksiä vastaavat kuntien verotuottomenetykset on laskelmassa teknisenä oletuksena kompensoitu käyttötalouden valtionosuuksissa.