Etelän vapaaehtoisohjelman vaikutukset vuosina vapaaehtoisena olleiden työllistymiseen ja järjestötoimintaan

Transkriptio

1 Etelän vapaaehtoisohjelman vaikutukset vuosina vapaaehtoisena olleiden työllistymiseen ja järjestötoimintaan Tammikuu 2012 Kepa ry Johanna Harjunpää

2 Sisällysluettelo 1.Tiivistelmä Johdanto Tutkimusmetodit Taustatietoa vastaajista...5 Yleiset tiedot...5 Työtilanne...8 Etvo-aika Etvon vaikutukset työllistymiseen Etvon hyödyntäminen työelämässä Työelämävalmennustuen hyödyntäminen Etvossa Etvon vaikutus kansalaisjärjestötoimintaan Etvon vaikutukset elämään...16 Uusia näkökulmia...16 Itseluottamusta...17 Elämänkokemus...17 Ei vaikutusta...17 Muut vastaukset...17 Liite: Tiivistelmä työllistymiskyselyn vastauksista Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 2

3 1. Tiivistelmä Etvo on Kepa ry:n vapaaehtoisohjelma, jonka kautta voi lähteä vapaaehtoistöihin kansalaisjärjestöihin Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Vuosittain lähtijöitä on Etvon työllistymiskyselyn tavoitteena oli selvittää vuosina vapaaehtoisena olleiden työllistymistä vapaaehtoisajan jälkeen sekä Etvon vaikutusta työllistymiseen. Kysely suoritettiin internetissä Survey Monkey -työkalun avulla. Kyselyn perusteella vastaajat suhtautuivat Etvon työllistävään vaikutukseen positiivisesti. Etvosta oli vastausten perusteella työllistymismielessä hyötyä erityisesti kehitys- ja globaalikasvatuksen parissa työskenteleville. Myös muille aloille työllistyneet, esimerkiksi opettajat ja toimittajat, pystyivät hyödyntämään työssään Etvossa opittuja taitoja. Etvo-vapaaehtoistyöjakso koettiin positiivisena kokemuksena, joka on antanut elämänkokemusta, uusia näkemyksiä ja työkokemusta. Työelämävalmennustukea vapaaehtoisajalleen saaneet kokivat sen tärkeäksi tekijäksi vapaaehtoisjakson jälkeisessä työllistymisessä. Etvoon osallistuneet toimivat aktiivisina vapaaehtoisina kansalaisjärjestöissä, muun muassa niiden hallituksissa ja työryhmissä. Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 3

4 2. Johdanto Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo on Kepan alainen ohjelma, jonka kautta vapaaehtoista lähetetään vuosittain työskentelemään kansalaisjärjestöissä Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Etvo perustettiin vuonna 1995 nimellä Nuorten kehitysmaavaihto-ohjelma. Perustajajärjestöt olivat Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi, Kansainvälinen vapaaehtoistyö KVT, Maailmanvaihto ICYE, Suomen Tinku ja Kepa. Nämä viisi järjestöä muodostivat työryhmän valmistelemaan ohjelmaa vuonna Ensimmäiset vapaaehtoiset lähtivät maailmalle kahta vuotta myöhemmin. Ohjelmalla haluttiin tarjota omakohtaista kokemusta kehitysmaiden arjesta sekä mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä paikallisissa järjestöissä. Toivottiin, että ohjelma herättäisi osallistujissa kiinnostuksen kehityskysymyksiä kohtaan. Ohjelmaa koordinoitiin aluksi Maailmanvaihdossa mutta se siirtyi Kepan hallinnoitavaksi vuonna Ohjelman nimi vaihdettiin Etelän vapaaehtoisohjelmaksi vuonna 1999, sillä vanha nimi ei kuvannut ohjelmaa kovin hyvin Etvossa ei ole koskaan ollut yläikärajaa. Alaikäraja on noussut alkuaikojen kahdeksastatoista vuodesta 22 vuoteen. Etvon kautta Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan on lähtenyt vuoteen 2006 mennessä yhteensä noin 500 vapaaehtoista. Vuodesta 2006 alkaen vapaaehtoisia on lähtenyt enää vuodessa. Ohjelma evaluoitiin vuonna 2005 osana ulkoasiainministeriön toteuttamaa Kepan laajempaa evaluaatiota. Evaluaatiossa käsiteltiin Etvon vahvuuksia ja heikkouksia sekä esitettiin suosituksia ohjelman kehittämiseen. Evaluaation pohjalta luotiin Etvon kehittämissuunnitelma, jonka pääviesti oli, että Etvon tulisi paremmin hyödyttää sekä Etelässä toimivia vastaanottavia järjestöjä että niitä suomalaisjärjestöjä, jotka tekevät yhteistyötä Etelän järjestöjen kanssa. Vuoden 2005 evaluaation jälkeen Etvoa on kehitetty tavoitteellisempaan suuntaan. Vapaaehtoiseksi lähtevän toivotaan hyödyttävän entistä enemmän sekä vastaanottavia järjestöjä Etelässä että suomalaisia kehityskysymyksien kanssa työskenteleviä järjestöjä. Vapaaehtoisia lähetetään aikaisemmasta poiketen nykyisin ainoastaan järjestöihin, joilla on yhteistyökumppani Suomessa. Usein järjestöt toteuttavat ulkoasiainministeriön rahoittamaa kansalaisjärjestöhanketta, mutta myös muunlaisia yhteistyön muotoja on. Vapaaehtoisjakso suunnitellaan yhdessä suomalaisen järjestön ja vastaanottavan järjestön kanssa. Yhteistyösuhde suomalaiseen järjestökenttään ja työtehtävien yhteissuunnittelu mahdollistavat sen, että vapaaehtoisjakso on hyödyllinen kaikille osapuolille. Ohjelman kautta on jo aiempina vuosina lähtenyt vapaaehtoisia myös sellaisiin järjestöihin, joilla on suomalaisia kumppaneita. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja tätä potentiaalia pyritään hyödyntämään entistä tehokkaammin. Suomalaisten järjestöjen ja näiden kehitysyhteistyöhankkeiden tiiviimpi sitoutuminen Etvoon helpottaa myös maailmalta palaavan vapaaehtoisen osallistumista suomalaiseen järjestötoimintaan. Hankkeiden seuraaminen tarjoaa vapaaehtoiselle itselleen entistä syvemmän ymmärryksen kehitysyhteistyön ja kulttuurien kohtaamisen haasteista ja onnistumisista. Vapaaehtoisten toivotaan osallistuvan yhteistyökumppaneiden väliseen vuoropuheluun ja lähentävän suhteita näiden välillä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että vapaaehtoinen joutuisi toimimaan Etelässä rahoittajan edustajana tai ammattimaisena kehitysyhteistyön virkamiehenä. Tavoitteena on edistää yhteistyösuhteita ja parantaa dialogia etelän ja pohjoisen välillä sekä tuottaa aktiivisia toimijoita suomalaiseen kansalaisjärjestökenttään. 1 1 Etelän vapaaehtoisohjelman internetsivut Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 4

5 Työllistymisselvityksellä on pyritty saamaan näyttöä siitä, miten Etvo vaikuttaa vapaaehtoisten työllistymiseen ja kansalaisaktiivisuuteen sekä siitä, miten vapaaehtoiset pystyvät työssään hyödyntämään Etvo-jaksolla oppimiaan asioita. Kyselyn kohderyhmä oli vuosina vapaaehtoisina olleet. 3. Tutkimusmetodit Selvityksessä vastauksia kerättiin internetkyselyllä joka toteutettiin Survey Monkey 2 -palvelun avulla. Kaikkien potentiaalisten vastaajien sähköpostiosoitteita ei valitettavasti saatu selvitettyä. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 vapaaehtoisia oli maailmalle lähetetty 81. Kyselyllä pystyttiin tavoittamaan oletettavasti 69 entistä vapaaehtoista, joista 39 vastasi. Kyselyn vastausprosentti oli siis yli puolet eli 55 %. Kyselyssä pyrittiin selvittämään, miten Etelän vapaaehtoisohjelmaan osallistuminen on vaikuttanut vapaaehtoisena olleiden työllistymiseen vapaaehtoisjakson jälkeen. Tämän lisäksi pyrittiin selvittämään, miten entiset vapaaehtoiset pystyvät hyödyntämään Etvo-aikana oppimiaan asioita työelämässä muutoin. Kyselyssä (ks. liite) kysyttiin vastaajien tämänhetkistä työllisyystilannetta, pyydettiin vastaamaan väitteisiin nykyisestä työstä sekä vastaamaan työhön liittyviin avoimiin kysymyksiin. Lisäksi kysyttiin, miten vastaaja pystyy hyödyntämään Etvo-aikana oppimiaan asioita työelämässä. Kyselyllä selvitettiin myös vastaajien järjestöaktiivisuutta ja Etvon vaikutuksista elämään muutoin. Lisäksi kysyttiin taustatietoja sekä vastaajasta että menneestä Etvo-ajasta. Kysymykset olivat sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselystä haluttiin tehdä mahdollisimman käyttäjäystävällinen ja siten nopea vastata. Antamalla mahdollisuus vastata myös avoimiin kysymyksiin toivottiin syvyyttä, taustaa ja perusteluita vastauksille. 4. Taustatietoa vastaajista Yleiset tiedot Vastaajista selkeä enemmistö (89,5 %) oli naisia. Tämä selittynee sillä, että suuri enemmistö (92,6 %) Etvo-vapaaehtoisista vuosina oli naisia. Ylivoimaisesti suurin osa Etvovapaaehtoisista on ollut naisia kaikkina vuosina, myös myös selvityksen kohteena olevan ajanjakson ulkopuolella. 3 Suurin osa vastaajista oli korkeasti koulutettuja. Ylempi korkeakoulututkinto oli 74,4 %:lla ja alempi korkeakoulututkinto 20,5 %:lla vastaajista. Opistotason tutkinto oli 5,1 %:lla vastaajista. Yhtään vain peruskoulun tai lukion käynyttä vapaaehtoista ei vastaajien joukosta löytynyt. 2 Ks. 3 Ei tarkkaa lukua, tekijän huomio perustuu vuosien tilastoihin. Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 5

6 Kuva 1. Vastaajien koulutustaso Suurin osa kyselyyn vastanneista oli vuotiaita. Ikähaarukkaa tulisi tarkastella sen mukaan, että Etvo-ohjelman alaikäraja on 22 vuotta, ja vapaaehtoiseksi lähtevien keski-ikä on useimmiten ollut noin 30 vuotta. 4 Kyselyyn vastanneista 43,6 % oli vuotiaita ja 46,2 % vuotiaita vuotiaita oli 5,1 %, samoin yli 50-vuotiaita. Ikäjakauma johtunee siitä, että vuotiailla on sopiva elämäntilanne vapaaehtoiseksi lähtemiselle. Juuri valmistuneilla on aikaa lähteä, eikä välttämättä perhesyitä, jotka vaikeuttaisivat vapaaehtoiseksi lähtemistä. Kuva 2. Vastaajien ikä. 4 Esim. vuonna 2010 keski-ikä oli 31,1 vuotta ja vuonna ,8 vuotta. Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 6

7 Kyselyyn vastanneista suurin osa asui vastaamishetkellä pääkaupunkiseudulla. Vastanneista 64,1 % ilmoitti asuinpaikakseen pääkaupunkiseudun. Yli asukkaan kaupungissa asui 12,8 % ja alle asukkaan kaupungeissa 2,6 %. Kunnissa ilmoitti asuvansa 5,1 % ja ulkomailla 15,4 % kyselyyn vastanneista. Kuva 3. Vastaajien asuinpaikka Etvoon hakevat useimmiten juuri pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset, sillä esimerkiksi vuonna 2011 Etvoon hakeneista 51,1 % ilmoitti asuinpaikakseen Helsingin. 5 Työtilanne Vastaajista seitsemänkymmentä prosenttia oli vastaushetkellä työsuhteessa. Vastaajista 41,5 % oli määräaikaisessa työsuhteessa ja 29,3 % vakituisessa työsuhteessa. Freelancereita oli 4,9 % ja opiskelijoita 14,6 %. Vastaajista 7,3 % oli työttömänä ja 2,4 % eläkkeellä. Vastausvaihtoehtona oli myös muu, mikä?, johon tulleita vastauksia olivat äitiysloma, osa-aikainen työntekijä, osaaikainen freelancer, työtön freelancer, työelämävalmennettava ja keikkatöitä tekevä opiskelija. Työsuhteessa olevien vastaajien työtehtävää tai nimikettä kysyttiin avoimella kysymyksellä. Vastaajien joukossa oli monissa hyvin erilaisissa tehtävissä toimivia. Ilmoitettuja ammattinimikkeitä olivat muun muassa opettaja, suunnittelija, konsultti, sosiaalityöntekijä, jatko-opiskelija, toiminnanjohtaja, toimittaja, tiedottaja, koordinaattori, kirjailija, harjoittelija ja kotiäiti. Ammattinimikkeiden ohella kysyttiin myös sitä, työskenteleekö vastaaja valtiolla, kunnalla, järjestössä tai yrityksessä. Valtion tai kunnan palveluksessa työskenteli 48,3 %, järjestöissä 37,9 % ja yrityksissä 13,8 %. Muita vastauksia olivat muun muassa yliopisto ja osuuskunta. Kuva 4. Vastaajien työtilanne 5 Aikaisempia tilastoja ei saatavilla Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 7

8 Kuva 5. Sektorit joilla vastaajat työskentelevät Etvo-aika Etvo-vuotta käsittelevässä kysymyksessä ei eritelty sitä, tarkoitetaanko vuotta, jolloin vastaaja on tullut valituksi Etvo-vapaaehtoiseksi vai vuotta, jolloin tämä on työskennellyt vapaaehtoisena. Haku päättyy aina elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Etvo-ohjelmaan kuuluu kaksi pakollista valmennusta. Ensimmäinen valmennus on lokakuussa ja toinen marraskuun lopulla. Ensimmäiset Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 8

9 vapaaehtoiset pääsevät lähtemään siis aikaisintaan saman vuoden joulukuussa, useimmiten kuitenkin vasta seuraavana vuonna. Tämä on saattanut sekoittaa Etvo-vuotta koskevia vastausprosentteja. Kuva 6. Etvo-jakson ajankohta. Vastaajista 35,9 % ilmoitti Etvo-vuodekseen vuoden Etvo-vapaaehtoisena vuonna 2008 olleita oli 30,8 %, 2009 vuonna 28,2 % ja 2007 vuonna 5,1 % vastanneista. Kuva 7. Etvo-kohde Etvon kohdemaat vaihtelevat jonkin verran vuosittain, samoin paikkojen määrä. Suurin osa (43,6 %) vastaajista oli ollut vapaaehtoisena Latinalaisessa Amerikassa. Afrikassa oli ollut 35,9 % ja Aasiassa 20,5 %. Pääsääntöisesti Etvon minimivapaaehtoisajaksi on asetettu 6 ja enimmäisajaksi 12 kuukautta. Puoli Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 9

10 vuotta on asetettu minimiajaksi, jotta vapaaehtoinen ehtii sopeutua vastaanottavan maan ja järjestön työkulttuuriin sekä pystyy työskentelemään paikallista järjestöä hyödyttävästi. Minimiaikaan poikkeuksena on Nepal, jossa saa viisumin vuoksi oleskella vain 5 kuukautta saman kalenterivuoden aikana. Aina silloin tällöin vapaaehtoiset myös joutuvat keskeyttämään oleskelunsa kesken vapaaehtoisjakson. Suurin osa vastaajista (43,6 %) oli ollut vapaaehtoisena 6-8 kuukautta. 38,5 % oli ollut vapaaehtoisena 8-12 kuukautta ja 17,9 % alle 6 kuukautta. Kuva 8. Etvo-jakson kesto (kk) 5. Etvon vaikutukset työllistymiseen Luvun 2 kuviossa 4 (s. 7) esiteltiin lyhyesti vastaajien työllisyyttä koskevia tietoja. Vaikuttaakin siltä että Etvo-vapaaehtoiset ovat työllistyneet hyvin vapaaehtoisjaksonsa jälkeen. Suurin osa vastaajista myös näki positiivisen yhteyden Etvo-vapaaehtoistyökokemuksen ja työllistymisensä välillä. Etvon vaikutuksia työllistymiseen kysyttiin esittämällä väitteitä, joihin vastaajat merkitsivät olevansa täysin samaa mieltä, jonkin verran samaa mieltä, jonkin verran eri mieltä tai täysin eri mieltä (ks. liite). Vastaajista suurin osa, 58,3 % koki olevansa työssä, jota haluavat tehdä. Suurin osa (65,7 %) myös oli koulutustaan vastaavassa työssä. Vain 5,7 % ei ollut lainkaan koulutustaan vastaavassa työssä. Kehitys- ja globaalikasvatusasioiden parissa työskenteli 44,4 % vastaajista. Vajaa kolmasosa, 30,6 % vastaajista ei toiminut työssään lainkaan kehitys- ja globaalikasvatuksen parissa. Vastaajista 38,5 % oli täysin samaa mieltä siitä että Etvo on vaikuttanut työllistymiseen, ja 35,8 % jonkin verran samaa mieltä asiasta. Vastaajista 33,3 % oli täysin samaa mieltä siitä, että vapaaehtoisena työskentely vaikutti positiivisesti työn saamiseen heti vapaaehtoisajan jälkeen, ja 28,2 % oli jonkin verran samaa mieltä. Etvo nähtiin hyvänä työkokemuksena ja erityisesti väylänä järjestö- ja kehitysyhteistyöalan töihin. Kursiivilla olevat kommentit ovat lainauksia kyselyyn vastanneiden vapaaehtoisten vastauksista avoimiin kenttiin. Vastauksia on editoitu tarvittaessa vastaajien anonymiteetin säilyttämiseksi ja kirjoitusvirheiden korjaamiseksi. Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 10

11 Etvo on todella hyvä työllistymisväylä kehitysyhteistyökentälle. Näppituntumani alalta on, että vanhoja etvoja on joka puolella. Toisin sanoen todella monet etvona olleet ovat työllistyneet kehitysalalle. En yksinkertaisesti olisi saanut nykyistä työtäni koordinaattorina tai heti Suomeen tuloni jälkeistä ulkoministeriön hankkeen projektityöntekijän paikkaa ilman Etvokokemusta. Yksi parhaista kokemuksista ikinä - olen sanonut monesti, että jokaisen kehitysyhteistyötä tekevän tulisi tehdä vapaaehtoistyötä ruohonjuuritasolla vähintään puoli vuotta jossakin kehitysmaassa. Sain paljon uusia tuttuja ja mittaamattoman tärkeää kokemusta arjesta kehitysmaassa. Etvo-aika avasi ovet siihen työmaailmaan, johon halusin ja toivoin päätyväni. Kun tekee työtä, johon itse uskoo, se vaikuttaa kyllä koko elämään. Etvo-ohjelma oli ensimmäinen askel kohti nykyisiä työtäni ja ensimmäinen kokemus kehitysmaista myöskin. Olin kauan haaveillut kehitysyhteistyöstä ammattina mutta uskalsin vasta muutama vuosi valmistumisen jälkeen lähteä tälle suunnalle, ja Etvo-kausi oli hyvin onnistunut testi, jonka jälkeen totesin, että tämä on työtä jota haluan tehdä. Se antoi kipinän pyrkiä järjestökentälle, jossa tällä hetkellä toimin lähinnä vapaaehtoisena. Toivottavasti tulevaisuudessa löydän sieltä myös palkkatyötä. Se antoi myös erittäin hyviä käytännöntaitoja sekä teoriaosaamista, joita pystyy soveltamaan suoraan työelämään. Kansainvälinen kokemus rikastuttaa kokemusmaailmaani ja CV:täni. Sain harjoittelupaikan YK-järjestöstä, koska projekti jossa siellä työskentelin, liittyi Etvokokemukseeni. Etvo on vaikuttanut työnsaantiin myös muulla kuin järjestö- ja kehitysyhteistyöalalla. Kokemusta kehitysmaissa työskentelystä on arvostettu myös esimerkiksi opettajan töitä hakiessa. Etvo on erittäin hyvä mekanismi hankkia monenlaista työkokemusta. Ja kun työskentelee vuoden jossain muualla, itseluottamus vahvistuu ja tuntuu, että pärjää juurikin missä tahansa esimerkiksi täällä Suomessa. Heti Etvon jälkeen työskentelin kaksi vuotta kansainvälisessä peruskoulussa, ja uskon, että ulkomailla opettaminen vaikutti positiivisesti työnsaantiini. Työhaastatteluissa on suhtauduttu tosi positiivisesti siihen, että olen ollut ulkomailla opettajana. Mielestäni Etvo-jakso on yhdessä muiden meriittien (esim. kielitaito) kanssa vaikuttanut työllistymiseeni. Aivan kaikki eivät ole hyötyneet Etvosta työllistymismielessä. 10,3 % vastaajista oli sitä mieltä, että Etvo ei ollut vaikuttanut työllistymiseen lainkaan. 15,4 % oli jonkin verran eri mieltä siitä, että Etvo olisi vaikuttanut työllistymiseen. Myös avoimissa vastauksissa tämä kävi ilmi yhden vastaajan kommentissa: Etvo on auttanut pääsemään muihin järjestöalan töihin vapaaehtoisena tai työelämävalmennuksen muodossa, mutta palkkatöihin järjestöalalla en ole päässyt, mikä oli toiveeni (että Etvo lisäisi mahdollisuuksiani päästä näihin töihin). Siksi olen jossain määrin pettynyt Etvon hyödyllisyyteen työllistymisessäni. Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 11

12 Vastaajista 20,5 % oli sitä mieltä, että Etvo ei ollut lainkaan vaikuttanut työllistymiseen positiivisesti heti vapaaehtoistyöjakson jälkeen. Vastaajat, jotka työssään toimivat kehitys- ja globaalikasvatuksen parissa, kokivat Etvon vaikuttaneen työllistymiseensä merkittävästi. Heistä 68,8 % on täysin samaa mieltä siitä, että Etvo on vaikuttanut heidän työllistymiseensä, ja 18,8 % oli sitä mieltä, että Etvo on vaikuttanut työllistymiseen jonkin verran. Puolet oli täysin samaa mieltä siitä että Etvo vaikutti työllistymiseen heti vapaaehtoisajan jälkeen, ja 31,3 % jonkin verran samaa mieltä. 6. Etvon hyödyntäminen työelämässä Vastaajista noin puolet (47,4 %) kertoo olevansa täysin samaa mieltä siitä, että he pystyvät hyödyntämään Etvo-aikana oppimiaan asioita työelämässä. Lisäksi 39,5 % oli jonkin verran samaa mieltä tästä. Ainoastaan 5,3 % vastaajista oli täysin eri mieltä Etvossa opittujen asioiden hyödynnettävyydestä työelämässä. Avoimessa vastauskentässä kerrottiin Etvo-ajan antaneen uusia näkökulmia ja ideoita, itsevarmuutta, elämänkokemusta ja ymmärrystä globaalista maailmasta. Etvo-vapaaehtoisena saatua näkemystä arvostettiin kyselyn mukaan erilaisilla ammattialoilla. Ruohonjuuritason työskentelystä kansalaisjärjestössä katsottiin olevan hyötyä työelämässä. Teen väitöskirjaa aiheesta, johon tutustuin Etvon aikana. Olin vapaaehtoisena orpokodissa ja tällä hetkellä työskentelen opettajana esikoulussa. Opin paljon vapaaehtoisaikanani ja koska olen edelleen samassa maassa ja työskentelen lasten parissa, voin todellakin työssäni hyödyntää oppimiani asioita. Päivittäisissä arkisissa tilanteissa tuo hyvää perspektiiviä katsoa asioita Etelän näkökulmasta. Ymmärrän kehityskysymyksiä käytännön kannalta ja voin tämän kokemuksen perusteella ideoida artikkeleita ja muita juttuja lehteemme. Vapaaehtoiskokemus toi itsevarmuutta pärjätä haastavissakin tilanteissa, kokemusta työskennellä erilaisten ihmisten parissa sekä kykyä sietää paremmin paineita ja epämääräisyyttä sekä muuttuvia tilanteita. Kaikki kokemukset maailmalta ovat hyödyksi maantieteen opettajalle. Näkemyksen lisääntyminen maailman asioihin vaikuttaa toki taiteelliseen työhön. Etvona oleminen pienessä kansalaisjärjestössä opetti näkemään ruohonjuuritason järjestönäkökulman ja antoi todella hyvän katsauksen kehitysmaan arkeen, mikä auttoi laittamaan realiteetit kohdalleen hyvin nopeasti! Omakohtainen kokemus kehitysmaan arjesta antaa perspektiiviä kehitykseen. Etvo-ajalla vapaaehtoiset olivat oppineet myös käytännön työelämätaitoja, kuten kielitaitoa, kykyä toimia kansainvälisessä työympäristössä, esiintymiskykyä, projektinhallintakokemusta sekä raportointitaitoja. Myös varsinaista asiasisällöistä esimerkiksi ruokaturva-asioista, eettisestä kuluttamisesta ja globaaleista syy-seuraussuhteista oli Etvo-aikana opittu. Etvo-aikana oli myös Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 12

13 luotu kontakteja ja verkostoja. Hanketyössä ulkoministeriön hankesyklin sekä seuranta- ja raportointikäytänteiden tuntemus on hyödyllistä. Järjestölläni on myös omia etvoja, joten voin auttaa heidän perehdyttämisessään. Kehitysyhteistyöstä viestiminen suomalaisille koululaisille ja aikuisille on vahvoilla kantimilla, kun voi kertoa omakohtaisia kokemuksia kehitysmaan arjesta ja toimintatavoista. Esiintymiskokemus, kielitaito, yleensä ihmisten kanssa oleminen ja eri kulttuuritaustojen parempi ymmärtäminen. Viime vuonna opetin maantietoa ja biologiaa. Siinä, erityisesti 7-luokan maantiedon kurssilla, jossa aiheena on Amerikat, saatoin hyödyntää kokemuksiani ja tietojani Latinalaisesta Amerikasta. Hyödylliseksi olen kokenut myös kokemuksen siitä, mitä on olla ulkomaalainen ja kielipuoli työyhteisössä. Se mielestäni on helpottanut maahanmuuttajaoppilaiden tilanteen ja tarpeiden ymmärtämistä. Sain kontakteja ja ymmärrystä kehitysmaista ja eettisestä kulutuksesta, opin espanjaa. Sain myös samasta työpaikan YK-vapaaehtoisohjelman kautta. Jatkoin työskentelyä ruokaturva-asioiden parissa, joten vaikka eteen tuli todella paljon uutta opittavaa, Etvokokemuksesta oli suoraan hyötyä uudessa työssäni. Kansainvälisessä työyhteisössä toimimisesta on ollut hyötyä nykyisessäkin tehtävässäni. Projektinhallintakokemus, taidot monikulttuurisissa ympäristöissä työskentelystä ja verkostoitumisesta, kielitaito (tosin ranskaa ei ole vielä juuri tarvinnut), ulkomaille lähtevien opiskelijoiden valmennus. Opetin Etvo-vapaaehtoisena englantia, kylläkin työssä käyville aikuisille, kun taas nyt opetan peruskoulussa. Etvona ollessani suunnittelin kaiken opetuksen ja etsin ja valmistin opetusmateriaalit itse. Vaikken samoja materiaaleja voinutkaan myöhemmin käyttää, tästä kokemuksesta oli hyötyä opettaessani englantia englanninkielisessä koulussa, jossa oppimateriaalia joutui myöskin itse suunnittelemaan. Järjestötyön (kehitys- ja globaalin vastuun järjestöjen) tuntemus, kehitysmaakokemus sekä hankekokemus ovat päivittäin hyödyksi työssäni. Etvona tehtäviini kuului myös koordinaatiota, jota teen nyt päivittäin. Lisäksi projekti, jossa työskentelen käsittelee muun muassa sotilaallisia kriisejä, joissa globaalit kysymyksenasettelut ovat hyvinkin keskeisiä. Työssäni olen päivittäin yhteydessä järjestön kummeihin, kerron usein kehitysmaiden arjesta yms. Oma kokemus työskentelystä kehitysmaassa tukee työtä. Olin vapaaehtoisena vuonna 2008, sen jälkeen työharjoittelussa ulkoministeriössä, jonka jälkeen palkkatyössä pätkittäin kaksi vuotta ennen vakituista työsuhdetta. Näyttöä siitä, että pärjään kansainvälisessä ympäristössä ja olen halunnut saada kehitysasioista käytännön kokemusta ruohonjuuritasolta. Opin sosiaalisia ja järjestötyön perustaitoja, joista on aina hyötyä. Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 13

14 Ruohonjuuritason kokemus auttaa kehityskysymyksien parissa työskentelyä. Olen tehnyt juttuja kohdemaastani ja toivottavasti voin hyödyntää puolen vuoden kokemusta myöhemmin esim. hakiessani uusiin tehtäviin tai apurahoja. Työni liittyy globaalikasvatukseen, joten pystyn ammentamaan hyvin esimerkkejä omista kokemuksistani. Kehitys- ja globaalikasvatuksen parissa työskentelevistä kolme neljäsosaa oli täysin samaa mieltä siitä, että he pystyivät hyödyntämään Etvo-aikana opittuja asioita työssään, ja 12,5 % oli tästä jonkin verran samaa mieltä. Ainoastaan 12,5 % oli jonkin verran eri mieltä siitä, että pystyivät työssään hyödyntämään Etvossa opittuja asioita eikä kukaan ollut täysin eri mieltä. Vastauksista päätellen Etvo-aikana opittuja taitoja pystyvät työssään hyödyntämään paitsi kehitysyhteistyö- ja globaalikasvatusalalla työskentelevät, myös muun muassa opettajat ja toimittajat. Ainoastaan yksi avoimeen kenttään vastanneista koki, ettei voinut hyödyntää Etvoaikana opittuja asioita mitenkään työssään. 7. Työelämävalmennustuen hyödyntäminen Etvossa Työelämävalmennus on työttömille työnhakijoille tarkoitettu tuettu työssäkäymisen muoto. Sen tarkoituksena on työelämään perehdyttäminen ja työhön sijoittumisen edistäminen sekä ammattitaidon parantaminen. Työelämävalmennus on tarkoitettu vähintään 25-vuotiaille tai ammatillisen koulutuksen suorittaneille. Työelämävalmennukseen osallistuvalle maksetaan työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta. 6 Vuoteen 2009 saakka työelämävalmennustukea mainostettiin yhtenä rahoitusvaihtoehtona Etvoon osallistumiseen. Tuen saamisen varmuus oli kuitenkin epävarmaa joka vuosi. Vuoteen 2010 saakka Etvoon osallistumiseen oli mahdollista saada työelämävalmennustukea tiettyjen ehtojen täyttyessä. Vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriö tulkitsi asian niin että työelämävalmennustukea ei voi saada Etvo-ajalle. Työelämävalmennussopimuksen tekeminen edellyttäisi, että toimenpiteen järjestäjällä on työkohteessa palkattua henkilökuntaa ohjaamassa ja opastamassa harjoittelijaa, eikä työmarkkinatoimenpiteessä oleva työskentele yksin. Ongelmana on siis valvonta ja edelleensijoitus. Työelämävalmennustukea voisi teoriassa edelleen saada vapaaehtoistyöhön, jos vastaanottavassa kohteessa on suomalaisen lähettävän järjestön työntekijä. Tämä ei kuitenkaan Etvon kohdalla päde kuin yhteen vuonna 2011 mukana olleeseen järjestöön, joka on erityistapaus. Vastaajista 61,5 % oli saanut Etvo-ajalleen työelämävalmennustukea. Tuen merkityksestä Etvoajalle ei kyselyssä erikseen kysytty, mutta kaksi vastaajaa oli aihetta avoimessa kentässä kuitenkin kommentoinut. Työelämävalmennustuki oli ollut sen saajille tärkeää ja mahdollistanut ylipäänsä ohjelmaan osallistumisen. Ilman työelämävalmennustukea en olisi päässyt Etvo-ohjelmaan ebkä olisi nykyisessä työssäni, josta pidän erittäin paljon ja jossa voin edelleen työskennellä Suomessa näiden aihepiirien parissa. Työelämävalmennustuki mahdollisti osallistumiseni Etvo-ohjelmaan, kaikilla ei ole omaa rahaa säästössä monivuotisen opiskelun jälkeen. Toivottavasti Etvo-vapaaehtoiset 6 Työelämävalmennustuesta ks. Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 14

15 saavat myös tulevaisuudessa saavat jotain tukea. Kenttäkokemus on arvokas kokemus, jos haluaa työllistyä kehitysyhteistyösektorille. Työelämävalmennustukea saaneista vajaa puolet (45,8 %) oli täysin sitä mieltä siitä, että Etvo oli vaikuttanut heidän työllistymiseensä ja 41,7 % sitä mieltä, että Etvo oli vaikuttanut työllistymiseen jonkin verran. Työelämävalmennustukea saamattomista 28,6 % oli täysin samaa mieltä siitä, että Etvo oli vaikuttanut työllistymiseen ja 28,6 % oli myös jonkin verran samaa mieltä siitä, että Etvo oli vaikuttanut työllistymiseen. Tukea saaneista 41,7 % oli täysin samaa mieltä siitä, että Etvo oli vaikuttanut myönteisesti työnsaamiseen heti Etvo-ajan jälkeen ja 29,2 % jonkin verran samaa mieltä. Tukea saamattomien keskuudessa 21,4 % oli täysin samaa mieltä ja 28,6 % jonkin verran samaa mieltä. Tukea saamattomista 28,6 % oli myös sitä mieltä, että Etvo-aika ei ollut vaikuttanut positiivisesti heti Etvo-ajan jälkeen. Työelämävalmennustukea saaneista 52,4 % toimi työssään kehitys- tai globaalikasvatusasioiden parissa. Tukea saamattomista 35,7 % toimi vastaavissa tehtävissä, ja 35,7 % ei toiminut lainkaan kehitys- ja globaalikasvatuksen parissa. 8. Etvon vaikutus kansalaisjärjestötoimintaan Yksi Etvon tavoitteista on tuottaa aktiivisia toimijoita suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Etvovapaaehtoisilla on omakohtaista kokemusta ruohonjuuritason kehitysyhteistyöstä kehitysmaissa, ja tätä tietoa halutaan käytettävän kansalaisjärjestökentällä hyväksi. Lähettävistä järjestöistä useimmiten toivotaan, että entiset vapaaehtoiset osallistuisivat järjestön toimintaan palattuaan Suomeen, ja näin myös tapahtuu joidenkin kohdalla. Olen jäänyt mukaan suomalaisen kumppanijärjestön toimintaan. Useimmiten Etvoon hakeutuvat ihmiset ovat jo valmiiksi kiinnostuneita järjestötoiminnasta. 7, joten tuloksista ei kuitenkaan voi päätellä Etvon lisäävän kansalaisjärjestötoimintaa. Vastaajista 69,2 % oli mukana vapaaehtoisina kansalaisjärjestötoiminnassa. Heistä 81,5 % toimi globaalikasvatusta tekevissä järjestöissä. Kansalaisjärjestötoiminnassa mukana olevista 57,1 % oli hallituksen jäseniä, ja 71,4 % työryhmien jäseniä. Muita toimintamuotoja ovat muun muassa vapaaehtoinen, satunnainen osallistuja ja perusjäsen. Kehitys- ja globaalikasvatuksen parissa työskentelevistä 90,9 % toimi myös vapaaehtoisena saman alan kansalaisjärjestöissä. Heistä 87,5 % oli työryhmien jäseniä ja 62,5 % hallitusten jäseniä. 9. Etvon vaikutukset elämään Avoimessa kentässä vastaajilta kysyttiin, miten Etvo on muuten vaikuttanut elämään. Joillekin Etvo-vapaaehtoisjakso oli ollut elämän mullistava kokemus, joillekin se oli antanut vahvistusta urasuunnitelmille ja osalle sillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Vastausten perusteella Etvo oli avartanut maailmankatsomusta, antanut uusia näkökulmia, itseluottamusta, elämänkokemusta ja 7 Etvon hakulomakkeessa kysytään mm. osallistumisesta kansalaisjärjestötoimintaan ja niiden perusteella osallistuminen kansalaisjärjestöjen toimintaan on suurta. Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 15

16 ammatillista osaamista. Uusia näkökulmia Monet vastaajista kokivat saaneensa elämäänsä uusia näkökulmia ja ajatuksia Etvon kautta. Vapaaehtoisjakso oli avannut silmiä globaalille köyhyydelle, mutta myös ihmisten samankaltaisuudelle. Etvo-aika oli antanut virikkeitä myös uusiin elämänsuunnitelmiin. Vapaaehtoiskokemus ja ulkomailla asuminen vaikuttaa aina elämään tavalla tai toisella. Kokemus antaa aina uusia näkökulmia, tuo uusia ihmisiä elämään ja muuttaa tai vahvistaa elämän prioriteetteja. Minulle se toi kaikkea tätä, ja erittäin positiivisessa mielessä. Elämäni on muuttunut paljon. Kun jättää "tutut ja turvalliset" ympyrät ja avautuu uudelle, oppii paljon. Olen luottavaisempi ja positiivisempi elämää kohtaan ja tavannut paljon todella ihania ihmisiä ja saanut "toisen kotimaan". Etvona olo oli kuin lähtölaukaus kaikelle muullekin uudelle, mitä sen jälkeen olen tehnyt. Avartanut on kovasti. Etvona olo on vaikuttanut jonkin verran muuhun elämääni, mutta ei mullistavasti esim. elämänkatsomukseeni. [...] Osittain Etvon ja toisen vapaaehtoistyöjaksoni ansiosta olen saanut elää Suomesta hyvin poikkeavassa ympäristössä ja kulttuurissa, mikä on opettavaista ja jossain määrin avartavaa. Suosittelisin kokemusta muillekin, varsinkin "luksuselämään" tottuneille. Huomasin, että länsimaiden ulkopuolella elämä voi olla onnellisempaa ja elämänkatsomukseltaan rennompaa, [ ] Itselleni ympäristöarvot, globaali oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo olivat tärkeitä jo ennen Etvo-aikaa, mutta toivoisin saavani ne näkymään vielä enemmän arkielämässäni. Etvo-aika muutti ajatteluani ja herkisti näkemään eriarvoisuuksia ja köyhyyden vaikutuksia ja myös toimimaan maailman muuttamiseksi. Vapaaehtoisaikana löytyi oikea näkökulma elämään ja irrottautuminen oravanpyörästä toi rauhallisuutta omaan mieleen ja sai kiinnittämään huomion pieniin, mutta niin tärkeisiin asioihin. Suuria oivalluksia, kiireettömyyden arvostus, näkökulmia ja ajatuksia lisää. Avannut elämänkatsomustani. Laajentanut maailmankuvaa, antanut virikkeen jatko-opiskeluihin hakuun. Itseluottamusta Etvo-aika on antanut joillekin vastaajille myös lisää itseluottamusta ja uskallusta tarttua uusiin haasteisiin ja toteuttaa unelmiaan. Erittäin positiivisesti. Vahvisti entisestään itseluottamusta ja monia teknisiä taitoja. Sain enemmän elämänkokemusta ja paremman itsetunnon. Uskalsin tehdä vaikeitakin ratkaisuja, joita en välttämättä olisi muuten tullut tehneeksi. Olen askeleen lähempänä unelmiani. Olen tarttunut vähän rohkeammin uudenlaisiin haasteisiin, olen tyytyväisempi elämääni kuin ennen etvoksi lähtöä, olen saanut laajempaa perspektiiviä elämääni. Laajempi maailmankuva ja perspektiivi, kehitti itsetuntemusta ja muokkasi omia prioriteetteja. Onnistuneet työtehtävät kehittivät itsetuntoa. Työllistymisselvitys 2012 Etvo Johanna Harjunpää 16