Taiteilija-kehittäjä Elina Aho

Transkriptio

1

2 Taiteilija-kehittäjä Elina Aho Unelmani on kehittää pitkäjänteisesti taiteen eri sovelluskäyttöjä, liittyen mm. oppimiseen, aikuispedagogiikkaan, organisaatioiden oppimiseen kuin yhteisöjen osallistamiseen aktiiviseen työhön omien elinympäristöiden ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Unelmani on myös laajentaa kuvataiteen käyttömahdollisuuksia tinkimättä korkeasta taiteellisesta ambitiosta. Elina Aho, Koulutukseltani olen taiteen maisteri (The Glasgow School of Art, pääaine maalaus ja käytäntölähtöinen taiteellinen tutkimus) ja psykologian maisteri (Helsingin yliopisto). Erityisenä kiinnostuksenkohteenani on niin taiteen, pedagogian kuin psykologian rajapinnat, ihmisten välinen vuorovaikutus, dialogisuus, kuvataide, tanssi/ liike, merkityksen rakentaminen sekä ruumiillisuus. Taiteellisen työskentelyni ytimessä on ruumiillisuus ja tutkimalla oppiminen niin omassa kuvataiteellisessa praktiikassani, monitaiteisissa yhteistyöprojekteissa kuin suhteessani opetukseen ja taiteellisiin interventioihin. Aho työskentelee tällä hetkellä nuorena taiteilijana Helsingin kaupungin HelCre-valmisteluhankkeessa ja opettaa kehittämäänsä Ruumiinkuvia-täydennyskoulutuskurssia mm. Kriittisessä korkeakoulussa, Otavan Opistossa ja Teatterikorkeakoulussa. Kevään 2015 hän työskentelee New Yorkin Suomen Kulttuuri-instituutin taiteilijaresidenssissä oman taiteellisen työn parissa. Aho on Helsingin taiteilijaseuran ja Muu ry:n jäsen, sekä Pro Soveltavan taiteen hallituksen jäsen. (portfolio) (Helsinki Creates Work)

3 Taiteilija-kehittäjä Tero Annanolli Taidelähtöisessä kehittämisessä korostuvat luovuus, leikkisyys, heittäytyminen, uskallus ja yhdessä tekeminen. Taidelähtöiset menetelmät vahvistavat toisinnäkemisen kykyä. Käsillä tekeminen tuo näkyväksi asioiden visualisoinnin ja yhteisen toiminnan. Toiminnan seurauksena syntyy konkreettisia luonnoksia. Tero Annanolli, Tero Annanolli on kuvataiteilija, taidepedagogi ja taiteilija-kehittäjä työelämässä. Hänen maalaustapansa on hyvin materiaalilähtöinen. Keskeisiä asioita Annanollin työskentelyssä ovat pintastruktuuri ja jo kertaalleen käytetyt materiaalit. Maalausprosessissa korostuu käsityömäisyys, sormenpäiden välittämä tunne. Näitä menetelmiä ja havaintoja Annanolli soveltaa Luovuuspajassa.

4 Taiteilija-kehittäjä Sanna From Minua kiehtoo tanssin, liikkeen ja kosketuksen mahdollisuudet toimia sekä yhteiskunnallisen että yksilöllisen muutoksen moottoreina. Idealistina minua kiinnostaa kohtaamisen ja osallisuuden merkitys ihmisyhteisöissä. Kehon kautta kohti toista. Sanna From, Tanssitaiteilija Sanna From on työskennellyt tanssin kentällä viimeiset viisitoista vuotta sekä tanssijana että pedagogina erilaisissa toimintaympäristöissä. Pedagogin työ on johdattanut hänet pohtimaan tanssin mahdollisuuksia laajemmin ja vienyt työuraa soveltavan taiteen poluille. Viime vuodet Sanna on työskennellyt tiiviisti Uuden tanssin keskus Zodiakin yleisötyöhankkeissa ja kehittänyt omaa praktiikkaansa yhteistyössä Zodiakin kanssa

5 Taiteilija-kehittäjä Johanna Ikola Tanssija Johanna Ikola on valmistunut tanssitaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2005, jonka jälkeen hän on toiminut tanssijana ja koreografina. Ikola on työskennellyt tanssin läänintaiteilijana , jolloin kiinnostus tanssitaiteen vaikutusmahdollisuuksiin työyhteisön ja organisaatioiden kehittämisessä alkoi. Ikola on toiminut myös kehonhuollon opettajana ja johtanut erilaisia työpajoja ja hankkeita erilaisille ryhmille kuten nuorille ja työyhteisöille. Työnsä moniulotteisuutta hän kuvaa seuraavasti: Tanssitaiteilijana olen työskennellyt välillä tanssijan roolissa toteuttamassa koreografin visiota, välillä tasavertaisena työryhmän jäsenenä etsien koko ryhmän yhteistä toimintatapaa ja parasta mahdollista lopputulosta, välillä oman taiteellisen vision eteen verta, hikeä ja kyyneleitä vuodattavana taiteilijana, välillä ryhmän johtajana, välillä läänintaiteilijan asiantuntijaroolissa ja organisaattorina, eteenpäin vetävänä voimana, idealistina, kannustajana ja välillä lähes terapeuttisena kuuntelijana, kun taide ja keho ovat saaneet kokijassaan elämyksiä liikkeelle. Yhteistä näille erilaisille rooleille ja tekemisen tavoille on aina ollut vahva kehollisuus, yhteisöllisyys, mielekkyys ja läsnäolo. Koen, että nämä arvot ovat eritääin tärkeitä kaikessa nykypäivän työelämässä. Johanna Ikola, Ikola toimii vapaana tanssitaiteilijana ja valmistuu keväällä 2015 Taideyliopiston Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot työelämään -erikoistumisohjelmasta. Mentorina opinnoissa on toiminut näyttelijä, työyhteisövalmentaja Niina Nurminen (ArtSense Oy), jonka kanssa Ikola on toiminut työparina syksystä 2014 alkaen

6 Taiteilija-kehittäjä Eili Ikonen Taide on tilanne teko ja paikka, jota vasten ihmisen on mahdollista tunnistaa oman elämänsä merkityksiä. Eili Ikonen, Kuvataiteilija Eili Ikonen on lahtelaisen Tukeva porras kuvataiteesta hyvinvointia kumppanuustoimintamallin suunnittelija, hankevastaava ja sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen taiteilijasujuttaja. Ikonen on valmistunut kuvataiteilija AMK:ksi 2006 ja maalaustaiteen erikoistumisopinnoista 2008 Lahden Taideinstituutista. Lisäksi hän on opiskellut yrittäjyyttä taideammateissa ja kouluttautunut Aalto Yliopiston Pienyrityskeskuksessa kunnan ja kolmannen sektorin väliseen yhteistyöhön. Ikosella on pitkäjänteistä kokemusta taidejärjestöjen luottamustoimista ja projekteista paikallisesti ja valtakunnallisesti. Valmistumisestaan saakka hän on toiminut yhtäjaksoisesti vuoteen 2012 päätoimisena kuvataiteilijana, kunnes ammattilaisuus kanavoitui monimuotoisemmin Tukevan portaan hankepilotoinnin kautta. Tukevan portaan koordinoinnin ohella Ikonen maalaa edelleen kiihkolla nykymuotokuvia. Kuvataiteilijana hänet tunnetaan taiteilijanimellä Miss Kompro. Eili Ikonen Miss Kompro

7 Taiteilija-kehittäjä Marja-Liisa Jokitalo Mitä rakastat työssäsi? Vuoropuhelussa yhteisösi ja siellä työskentelevän yhteisöntaiteilijan kanssa huomaat kysyväsi itseltäsi tuoreita kysymyksiä ja luot niihin työtäsi ja yhteisöäsi uudistavia vastauksia. Koettu hyvinvointi ja työnilo enenevät ja yhteisösi voi paremmin. Marja-Liisa Jokitalo, Marja-Liisa Jokitalo on kuvataiteilija, joka on toiminut vapaana taiteilijana vuodesta 1991 alkaen. Hän on valmistunut myös filosofian maisteriksi vuonna 2008 Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitokselta pääaineenaan estetiikka. Hänellä on pedagoginen koulutus. Marja-Liisa on pääasiallisesti öljyvärein työskentelevä taidemaalari, jonka teoksissa värin ilmaisevuus ja maalauksen fyysinen läsnäolo yhdistettynä valokuvan muistonomaisuuteen ovat keskeisinä. Laajan näyttelytoiminnan lisäksi Marja-Liisa on toiminut kuvataiteen opettajana. Hän on opettanut niin lapsia, nuoria kuin aikuisryhmiä niin vapaassa sivistystyössä kuin ammattiin johtavassa koulutuksessa vuodesta 1991 alkaen. Hän toimii aktiivisesti kuvataiteen vaikuttajana kuvataidekentän järjestöjen luottamustehtävissä, tällä hetkellä muun muassa Taidemaalariliiton hallituksen varapuheenjohtajana. Taiteilijoiden osaamisen levittäminen laajemmalle yhteiskuntaan kiinnostaa ja innostaa Marja-Liisa suuresti. Hän näkee taiteessa paljon potentiaalia, joka voisi olla gallerioiden valkoisia seiniä laajemmin ihmisten saavutettavissa

8 Taiteilija-kehittäjä Markus Kahelin Äänisuunnittelija Markus Kahelin on valmistunut Teatterikorkeakoulusta ja opiskellut myös Tampereen Teknillisessä Yliopistossa elektroniikkaa. Teatterin ja nykytanssin äänisunnittelun lisäksi hänellä on laaja kokemus kansainvälisestä myynnistä ja markkinoinnista, AV-tekniikan suunnittelutehtävistä ja innovaatiotoiminnasta. Viimeiset 7 vuotta hän on työskennellyt Genelec Oy:n palveluksessa markkinoinnin eri tehtävissä. Musiikin parissa Kahelin on toiminut sinfoniaorkesterin kontrabasistina, äänittäjänä ja esiintynyt perustamansa rautalankayhtyeen kitaristina ja laulajana tmkahelin@gmail.com

9 Taiteilija-kehittäjä Sampo Kerola Harrastan yhteistyöstä syntyvien oivallusten viljelyä ja jalostamista. Haluan tuoda luovuutta ja kehollista ymmärrystä osaksi suomalaista työkulttuuria. Sampo Kerola, Sampo Kerola on tanssi- ja teatteritaiteen ammattilainen ja esittävien taiteiden moniottelija. Hän on pohjakoulutukseltaan ympäristöinsinööri, sittemmin tanssinopettajaksi ja koreografiksi kouluttautunut hybriditaiteilija. Työuransa Kerola on tehnyt tanssi- ja puheteattereissa näyttelijänä, tanssijana ja koreografina sekä ohjannut sekä amatöörejä että ammattilaisia tanssin ja liikkeen äärelle kolmella eri mantereella. Tällä hetkellä Kerola työskentelee freelancer esiintyjänä ja koreografina sekä taidelähtöisten konseptien parissa kehittäen uusia menetelmiä työelämän tarpeisiin

10 Taiteilija-kehittäjä Sussa Lavonen Dramaturgia on oppi muodosta ja rakenteesta suhteessa tarkasteltavaan sisältöön. Sussa Lavonen, Sussa Lavonen, TeM (s. 1966) on suomalainen dramaturgi, näytelmäkirjailija, ohjaaja ja teatteritaiteen pedagogi. Lavonen on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi (TeM) Teatterikorkeakoulun dramaturgian linjalta vuonna Tämän lisäksi hän on opiskellut myös mm. Yleisradion elokuvakäsikirjoituksen koulutusohjelmassa, sekä toiminut Ranskan valtion stipendiaattina Conservatoire National Superieur D art Dramatiquessa Pariisissa. Lukuisien kirjoittajakoulutuksien lisäksi Lavonen on opiskellut opettajan pedagogisen tutkinnon vuonna 2010, sekä Luovaa johtajuutta yrittäjätutkinnossaan. Omien taiteellisten töiden lisäksi hän on toiminut useissa opetustehtävissä, viimeisimpänä dramaturgian lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun Esittävän taiteen koulutusohjelmavastaavana vuosina Taideyliopiston erikoistumisopinnoissa Lavonen on syventynyt dramaturgian anatomiaan ja analogiaan. Erikoistumisopintojen yhteistyöorganisaationa on toiminut HUS-Psykiatrian tulosyksikkö. Lavonen on toiminut Psykiatrisen tulosyksikön maahanmuuttajien haasteisiin perehtyneessä asiantuntijatiimissä, joka koostuu ylilääkäreistä, neuropsykologista, tulkista, psykiatreista, erikoissairaanhoitajista sekä sosiaalityöntekijöistä sussa.lavonen@luukku.com

11 Taiteilija-kehittäjä Antti Niskanen Minua kiinnostaa, miten ihminen ajattelee ja miten ihmiset toimivat yhdessä. Ihminen oppii ja kehittyy vuorovaikutuksessa. Opettajana ja näyttelijänä tiedän, että yhdessä tekemisen kautta voidaan leikkiä ja treenata asioita. Niistä löytyvät analogiat voidaan nähdä moninaisina toimintamalleina, tapoina, käytänteinä niin työelämässä kuin muissa sosiaalisissa tilanteissa. Ja koska ihan erityisesti toivon itsekin viihtyväni ja nauttivani työstäni, siksi minusta on tärkeää tarkastella työelämää, että muutkin viihtyisivät työssään ja nauttisivat siitä. Antti Niskanen, Antti Niskanen on yhdistänyt itselleen kaksi tärkeää asiaa: teatterin ja työelämän kehittämisen. Hän on työskennellyt teatterin parissa yli 20 vuotta ensin näyttelijänä Seinäjoen ja Jyväskylän kaupunginteattereissa. Nykyisin hän suunnittelee ja koordinoi yleisötyötä Jyväskylän kaupunginteatterin teatterikuraattorina. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi luokanopettajan koulutusohjelmasta erikoistumisaineinaan puhe- ja ilmaisukasvatus (nyk. draamakasvatus) ja musiikki. Hän on työskennellyt myös luokanopettajana. Antti Niskasta kiinnostaa uuden etsiminen ja lähtökohdiltaan erilaisten asioiden hankauttaminen, koska siitä syntyy oivalluksia ja uutta ymmärrystä. Niskasella on laajaa ja monipuolista kokemusta esiintymistaitojen ja improvisaation kouluttamisesta niin aikuisille kuin lapsi- ja nuorisoryhmille. Edellisten lisäksi hän ohjaa sekä teatteriharrastajia että ammattilaisia, ja oman toimensa ohella työskentelee myös Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston asiamiehenä. Jyväskylän kaupunginteatteri Vapaudenkatu 36, Jyväskylä tai

12 Taiteilija-kehittäjä Krista Petäjäjärvi Taiteen voima on sen sisältämässä riskissä. Voimme kohdata jotakin tuntematonta. Jotakin sellaista, joka muuttaa meitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että taiteen kautta toimimisen tulisi olla epämiellyttävää. Päinvastoin, lempeästi voimme nojautua kohti tuntematonta, maistaa sameaa vettä joka kirkastuu, raottaa luovan kaaoksen ovea, käydä ihmetellen peremmälle ja vaihtaa perspektiiviä Krista Petäjäjärvi, Olen kirkkonummelainen performanssitaiteilija ja teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) matkalla kohti soveltavan taiteen erityisasiantuntijuutta. Intohimona on taide yhteiskunnallisena uudistajana ja taiteen mahdollisuudet toimintakulttuurien murroksessa. Maailma on murroksessa ja yhteisöt toimivat tuulisissa, ennakoimattomissa olosuhteissa. Siksi soveltavan taiteen momentum on juuri nyt: Taiteellisessa luomisprosessissa on sisäänkirjoitettuna kaaoksen kauhu ja toimijan halu entisten raja-aitojen ja normien ylittämiseen. Taide kutsuu tuntemaan enemmän, jakamaan enemmän, luomaan enemmän, olemaan yhdessä enemmän. Olen kutsumusammatissani kehittäessäni toimintaa ja toimialaa, jossa taide astuu uudella tavalla yhteiskunnan palvelukseen. Visioissani tulevaisuuden Suomi on laajalti taidettunut. Taiteesta on tullut luonteva osa kaikenlaista toimintaa, tapa luoda yhdessä uutta. Taiteilijat toimivat tottuneesti erilaisissa yhteisöissä, taiteen menetelmiä sovelletaan kattavasti kaikenlaisiin tarpeisiin yhteisön voimauttamisesta uusien innovaatioiden luomiseen. Työni keskiössä on soveltava taide ja tulen aiheen pariin monesta eri suunnasta. Toimin osuuskuntayrittäjänä erilaisten työyhteisöjen kanssa. Olen tuntiopettajana Metropolia AMK:n esittävän taiteen koulutusohjelmassa. Koulutan ja mentoroin myös vapaalla kentällä taiteilijoita, joilla on halua toimia ammattitaitonsa kautta uusissa konteksteissa. Teen tiivistä yhteistyötä Metanoia Instituutin kanssa, jossa luon koulutusten ja tapahtumien kautta vuorovaikutusta konsulttien ja soveltavien taiteilijoiden välille. Yhdistystasolla kehitän soveltavan taiteen toimintakenttää toimien Pro Soveltavan taiteen tila ry:n toiminnanjohtajana. Yhdistyksen tarkoituksena on luoda rakenne, joka vahvistaa merkittävästi soveltavan taiteen saavutettavuutta ja yksittäisten taiteilijoiden toimintaedellytyksiä petajajarvi.wordpress.com

13 Taiteilija-kehittäjä Helena Ryti Näyttelijä tuo erilaisen näkökulman mahdollisuuksiin kehittää työyhteisöä luovaan ajatteluun, piilevien voimavarojen esiintuomiseen, mielipiteiden vaihtoon, uskallukseen, kykyyn kuunnella ja reagoida sekä tutustua uudelleen omiin työtovereihin taitoihin, joita tarvitaan luottamuksen ja toisia kunnioittavan ilmapiirin saavuttamiseksi. Näyttelijän avulla voi näkymättömän tehdä näkyväksi! Helena Ryti, Helena Ryti on näyttelijä, ohjaaja ja teatteripedagogi (TeM), joka on perehtynyt moniin osallistavan taiteen teatterin, musiikin ja kuvan keinoihin. Hän on käyttänyt niitä menestyksekkäästi mm. sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla sekä työyhteisöjen vuorovaikutuskoulutuksissa. Nykyisenä Näyttelijäliiton puheenjohtajana Helena Ryti pitää tärkeänä näyttelijän työnkuvan muutoksen kehittämistä ja laajentamista eri sektoreille sekä siihen olennaisesti liittyvää verkostoitumista

14 Taiteilija-kehittäjä Miira Sippola Keskittyminen tuttuihin asioihin, tekee niistä syvempiä, korkeampia ja merkityksellisempiä. Keskittykäämme ja antakaamme syvyyksien ja korkeuksien tulla esiin työssämme parhaalla mahdollisella tavalla. Sitä tarvitsemme me itse, ja sitä tarvitsevat ihmiset jotka tarvitsevat meitä. Miira Sippola, Miira Sippola on teatteriohjaaja ja kirjoittaja, ja toiminut vapaana taiteilijana 12 vuotta. Sippola on koulutukseltaan myös teologian maisteri. Lisäksi hän on opiskellut näyttelijäntyön tekniikoita. Sippola on johtanut vuodesta 2003 Suomessa ja kansainvälisesti toimivaa ammattiteatteriryhmää Myllyteatteria. Sen kautta hänelle on kertynyt käytännön kokemusta niin luovasta työstä ja sen lainalaisuuksista kuin luovan työn puitteiden järjestämisestä ja tuotannollisesta työstä. Taiteilija-kehittäjänä Sippola on kehittänyt seurakuntien työntekijöille Messukoulutus -nimellä kulkevan koulutuksen, jossa katsotaan luterilaista messua esittävän taiteen näkökulmasta. Koulutuksen pilotti on toteutettu onnistuneesti Helsingissä Kallion seurakunnassa vuonna Seurakunnan papit, diakonit, kanttorit ja kirkkoherra ovat kokeneet saaneensa koulutuksen myötä vahvistusta esillä oloon ja messun toteuttamiseen kokonaisuutena Myllyteatterin nettisivut:

15 Taiteilija-kehittäjä Sari Svensson Taide luo mahdollisuuksien tiloja. Onnistumisen kokemukset lisäävät motivaatiota. Omien toimintatapojen ymmärtäminen on avain rakentavaan vuorovaikutukseen. Sari Svensson, Sari Svenssonin osaamisaluetta ovat työyhteisöjen työhyvinvoinnin, tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen kehittäminen sekä coaching. Hän on kouluttautunut teatteri-ilmaisunohjaajaksi sekä nuoriso-, liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaiseksi. Lisäkoulutusta hän on hankkinut terapeuttisista menetelmistä ja ryhmänohjaajuudesta. Sarilla on kokemusta työyhteisöjen toiminnan- ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sosiaalialalta järjestömaailmaan ja taiteellisista prosesseista eri-ikäisten ihmisten kanssa laitosmaailmasta vankilaympäristöön. Kehittämistyötä hän on tehnyt myös yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Lopputyönsä hän teki ammatti-identiteetin kehittämisestä taiteellisin menetelmin. Lisäksi hän on kehittänyt ylisukupolvisen taidetyön menetelmän ja määritelmän. Työssään järjestömaailmassa Sari toimii liikunnan ja kulttuurin parissa kehittäen näiden synergiaa sekä kouluttaa ja kehittää koulutussisältöjä valtakunnallisesti

16 Taiteilija-kehittäjä Pirre Toikkanen Kysy taide vastaa, vastaa taide kysyy. Kaaos liikkuu järjestykseksi. Ajatus virtaa sanoiksi. Käsi kuljettaa kuvaksi; nostaa näkyväksi. Kysymys vaihtuu vastaukseksi. Järjestys liukuu kaaokseksi. Taide kysyy sinä vastaat. Pirre Toikkanen, Pirre Toikkanen on kokenut kouluttaja-kehittäjä ja soveltavan teatterin ammattilainen. Hän on työskennellyt esittävän taiteen kentällä näyttelijänä, ohjaajana ja käsikirjoittajana. Toikkanen omaa monipuolisen yhdistelmän teatterimenetelmiä, innovaatioasiantuntemusta, ja organisaatiokehittämisen viimeisimpiä trendejä. Hän on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja ja tarinateatteriohjaaja, työnohjaaja, ja sosiaalikasvattaja. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Pirre on syventänyt osaamistaan taidemenetelmiin opiskelemalla mm. voimauttavaa valokuvausta, tarinallisuutta, tanssi- ja liiketerapiaa ja ekspressiivistä taideterapiaa. Vuodesta 2009 Pirre on ollut osakkaana Susinno Oy:ssä. Hän on tuottanut ja toteuttanut eri organisaatioiden kehittämis- ja muutosprosesseja taidelähtöisin menetelmin

17 Jatkuva muutos hallintaan taiteen keinoin Toimintaympäristöjen ja tuotantotapojen muutos on asettanut organisaatioille aivan uudenlaisia haasteita 2010-luvulla. Nämä haasteet liittyvät luovuuteen, esteettisyyteen, elämyksellisyyteen ja vuorovaikutukseen niin arjen työssä kuin uusien innovaatioiden tuottamisessa. Jatkuva muutos ja monialainen yhteistyö edellyttävät joustavaa ajattelua, uudenlaisia vuorovaikutteisia työtapoja ja rohkeutta tehdä nopeita ratkaisuja. Taide- ja kulttuurilähtöinen luova osaaminen mainitaan yhä useammin luotettavina keinoina vahvistaa työelämän tuottavuutta, kestävää kasvua ja hyvinvointia. Niitä korostetaan tulevaisuuden menestystekijöinä muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö yhteisessä Luova talous työssä -hankkeessa kuten myös kansallisessa työelämän kehittämisstrategiassa. Sen tavoitteena on, että työelämästä Suomessa tehdään Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Taidelähtöisestä ajattelusta syntyy uudenlaista toimintakulttuuria ja uusia yhteiskehittämisen malleja eri toimialoille. Taiteelliset interventiot organisaatioiden kehittämisprosesseina Taiteellisella interventiolla tarkoitetaan taiteilijan omilla työmenetelmillään organisaatioissa toteutettavia kehittämisprosesseja. Niiden tavoitteena on auttaa organisaatioita näkemään oma toimintansa uusista näkökulmista ja edistää työyhteisöjen luovaa osaamista ja innovaatiokyvykkyyttä. Taiteellisilla interventioilla parannetaan myös työhyvinvointia ja kehitetään monenlaisia ammatillisia taitoja kuten esiintymistä, visualisointia, vuorovaikutusta, stressinsietoa tai keskittymiskykyä. Taiteilija-kehittäjät organisaatioiden palvelukseen Suomen ensimmäiset viisitoista taiteilija-kehittäjää valmistuvat keväällä 2015 Taideyliopiston erikoistumisohjelmasta Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot työelämään. Nämä eri taidealojen kokeneet ammattilaiset ovat erikoistumisopinnoissaan testanneet ideoimiaan taidelähtöisiä työelämän kehittämismetodeja ja organisaatioille tarjottavia palvelukonsepteja työharjoittelussa muun muassa tuotantoyrityksessä, sairaalassa, kirkossa ja kaupunkiorganisaatiossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella toteutetun erikoistumisohjelman taustalla on Taideyliopiston määrätietoinen tutkimus- ja kehittämistoiminta yhteistyössä seuraavien yliopistojen, tutkimuslaitosten ja taideorganisaatioiden kanssa: Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovation, University of Chester (Iso-Britannia), University of the Arts London (Iso-Britannia), Queensland University of Technology (Australia), Wissenschaftszentrum Berlin für Sozialforschung (Saksa), Artlab (Tanska), Conexiones improbables (Espanja), Cultuur-Ondernemen (Alankomaat), KEA European Affairs (Belgia) ja TILLT (Ruotsi). Oletko kiinnostunut taidelähtöisistä koulutus- ja kehittämispalveluista tai haluatko kouluttautua taiteilijakehittäjäksi? Ota rohkeasti yhteyttä! Taideyliopisto, koulutuspalvelut Yliopistonlehtori Kai Lehikoinen