Selvitys humanistisen ja kasvatusalan. toimialojen osaamis- ja täydennyskoulutustarpeista. Anne Kouvo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys humanistisen ja kasvatusalan. toimialojen osaamis- ja täydennyskoulutustarpeista. Anne Kouvo"

Transkriptio

1 1 Selvitys humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan toimialojen osaamis- ja täydennyskoulutustarpeista KOPSU Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke Työssä ja työstä oppien Anne Kouvo

2 2 Sisältö 1 Johdanto KOPSU-hanke ja selvityksen tavoitteet ja rajaukset Selvityksen rakenne ja sisältö Aikuiskoulutus ja uudet täydennyskoulutusmuodot Ehdotus uusista korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutuksen tasoista ja tutkinnoista 9 3 Oppisopimuskoulutus ja korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Toisen asteen oppisopimuskoulutuksen yleisiä piirteitä Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Miksi oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta? Erityispätevyydet ja laajat osaamiskokonaisuudet Humakin koulutustehtävä, profiili ja koulutusohjelmien (AMK) ydinkompetenssit Yhteisöpedagogien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Kulttuurituottajien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Viittomakielentulkkien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Työelämä tänään työelämän osaamistarpeet Kvalifikaatiot ja kompetenssit Oppiminen ja osaaminen työelämässä Työssä vai työstä oppiminen? Integratiivinen pedagogiikka ja asiantuntijuus Osaamisen tunnistaminen, osaamisperustaisuus ja näytöt Selvityksen toteuttaminen Kohdejoukko ja haastattelujen toteutus Haastateltavat Tutkimuskysymykset Tulokset Osaaminen ja asiantuntijuus miten ne nähdään eri toimialoilla? Osaaminen Asiantuntijuus Osaamistarpeiden syntyminen Toimialalla tapahtuvat muutokset ja keskeisimmät osaamistarpeet tulevaisuudessa... 45

3 3 8.3 Koulutuksella pääpaino osaamisen kehittämisessä Toiveita ja edellytyksiä korkeasti koulutettujen täydennyskoulutukselle Oppisopimustyyppinen koulutus mitä se vaatii ja mitä siltä edellytetään? Työssä ja työstä oppiminen sekä näytöt Ajatuksia mentoroinnista ja mentorista Pohdinta ja johtopäätökset Osaaminen ja oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Erityispätevyyksiä Lähteet LIITE 1. Haastatteluteemat... 77

4 4 1 Johdanto 1.1 KOPSU-hanke ja selvityksen tavoitteet ja rajaukset Selvitys on osa KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanketta Työssä ja Työstä oppien Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopisto ja sitä rahoittavat pääosin Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Karjalan ELY keskus. Humakin lisäksi hankkeen osatoteuttajina on Itä-Suomessa toimivia korkeakouluja: Savonia, PYK, Ruralia, Diak, PKamk ja Mamk. Hankkeen toiminnan maantieteellinen kohdealue on Itä-Suomi (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo). KOPSU hankkeen projektisuunnitelmaan kirjattuna tavoitteena on selvittää Humakin toimialojen koulutus- ja erityispätevyystarpeita. Humakissa on tällä hetkellä ( ) kolme yksikköä ja kahdeksan koulutusohjelmaa ja toiminta on valtakunnallista. Selvitys kohdistuu järjestö- ja nuorisotyöalojen, kulttuurituotannon ja viittomakielialan työorganisaatioiden / yritysten edustajien käsityksiin täydennyskoulutuksesta, sen tarpeesta ja toteuttamismuodoista. Toisena keskeisenä asiana on selvittää organisaatioiden käsityksiä korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta sekä niiden valmiuksista uuteen, kehitteillä olevaan koulutusmuotoon. Kartoituksessa tavoitellaan tietoa siitä, mitä työelämä ajattelee korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen järjestämisestä: millaista osaamista työelämä tarvitsee ja miten tähän osaamisen voidaan korkea-asteen oppisopimustyyppisellä koulutuksella vastata. Tärkeää uudessa ja kehitteillä olevassa koulutusmallissa on se, että työelämä saa tarvitsemaansa osaamista. Näin ollen pyritään selvittämään myös eri toimialojen nykyistä osaamista ja toimialojen tulevaisuuden osaamistarpeita. Selvitys toteutettiin haastattelemalla 14 edellä mainittujen työorganisaatioiden työelämän edustajaa. Haastatteluiden näkökulmana korostuivat eri työorganisaatioiden osaamistarpeet, joiden kautta alojen mahdollisia koulutustarpeita pyritään tarkastelemaan. Projektisuunnitelmassa selvityksen yhdeksi tavoitteeksi on kuvattu erityispätevyystarpeiden määrittely. Erityispätevyys- käsite on kuitenkin liukumassa pois käytöstä ja sen tilalla käytetään entistä yleisemmin käsitettä korkeakoulututkinnon jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet. Huolimatta erityispätevyys-käsitteen vähittäisestä poistumisesta, selvityksen taustassa määritellään erityispätevyys-termi, koska se on alkuperäiseen projektisuunnitelmaan näin kirjattu. Kumpaakaan käsitettä ei kuitenkaan nosteta suoraan esille itse teema-

5 5 haastattelun sisällöissä. Jo tämä käsitteiden nopea vaihtuvuus ja korvautuminen uusilla käsitteillä osoittaa, että korkea-asteen täydennyskoulutuskenttä hakee vielä muotoaan. Joitakin oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen pilotteja on toteutettu vuodesta 2009 lähtien sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön että Euroopan sosiaalirahaston tukemina. KOPSU-hankkeessa on toteutettu pilotteina täydennyskoulutuksia, joissa testataan oppisopimustyyppisen koulutuksen soveltumista korkea-asteen täydennyskoulutukseen eri aloille. Humak on toteuttanut hankkeessa 30 opintopisteen laajuisen vastuullisen johtamisen täydennyskoulutuksen. (www.tyotekijaansaopettaa.fi) Työelämässä korkeakoulutuksen tuottama osaaminen ei aina riitä ja korkeakoulutus itsessään ei useinkaan tuota kattavasti tarvittavia kompetensseja työelämän tarpeisiin. Osaaminen myös vanhenee nopeasti, ellei sitä jatkuvasti päivitetä. Työelämä vaatii oman osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämistä ja työnantajien tulisi kannustaa työntekijöitään oman osaamisen syventämiseen ja laajentamiseen. Ammatillisen kehittymisen merkitys korostuu nykypäivän monimuotoisessa työelämässä. Uudet korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmuodot nähdään tarpeellisina, sillä vain harvoilla korkeakoulutettujen ammattialoilla tutkintoon johtava jatkokoulutus on johdonmukainen osa urakehitystä ja ammattitaidon ylläpitämistä. Ammattitaidon ylläpitämiseen ja päivittämiseen on tarkoituksenmukaista vastata täydennyskoulutuksella, jonka yhtenä vaihtoehtona on oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus. KOPSU hankkeessa pyritään kehittelemään työelämän muutostilanteiden ja uusien vaateiden edellyttämiä täydennyskoulutusratkaisuja, jotka soveltuvat korkeakoulututkinnon suorittaneille. (www.tyotekijaansaopettaa.fi.) Projektin yhtenä kokonaistavoitteena on myös hankkeessa mukana olevien oppilaitosten olemassa olevan opetustarjonnan soveltumisen arviointi koulutussisällöiksi oppisopimustyyppisesti toteutettavaan koulutukseen. Tällä hetkellä Humakin erikoistumisopinnoissa on koulutuskokonaisuuksia, joita voisi mahdollisesti toteuttaa oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena. Esimerkiksi kulttuuritapahtumien vapaaehtoistyön johtaminen voisi mielestäni olla yksi mahdollisuus. Suunnitteilla on myös joitakin uusia erikoistumisopintokokonaisuuksia, jotka liittyvät vahvasti Humakin TKI toiminnan teemoihin. Erikoistumisopinnot ovat luonteeltaan varsin lähellä KOPSU-hankkeessa toteutettua oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta koulutuksen laajuuden, tavoitteiden ja työelämäläheisyyden osalta. Oppisopimustyyppisiä koulutuksia suunniteltaessa on oleellista miettiä asiaa TKI-

6 6 lähtöisesti keskittyen niihin teemoihin ja aihepiireihin, joihin Humakilla on vahvaa osaamista ja osaamista kehittäviä TKI-hankkeita. Kaikkiin teemoihin ja aihepiireihin oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ei kuitenkaan sovellu ja selvityksen avulla on tavoitteena tarkastella myös tätä kysymystä. Selvityksellä pyritään hakemaan näkökulmia ja arvioita tähän koulutusmuotoon ja sen mahdollisesti laajempaan käyttöönottoon sekä humanistisella ja kasvatusalalla että kulttuurialalla. 1.2 Selvityksen rakenne ja sisältö Täydennyskoulutustarpeita ja laajoja osaamiskokonaisuuksia tarkasteltaessa on hyvä lähteä aluksi liikkeelle siitä, mitä osaamisella itse asiassa tarkoitetaan. Osaamista voidaan tarkastella usean eri näkökulman kautta. Ammatillinen osaaminen syntyy koulutuksen ja työkokemuksen myötä syntyneistä valmiuksista ja tieto-taidosta. Ammattikorkeakoulutuksessa ammatillisen perusosaamisen voidaan nähdä syntyvän ammattikorkeakoulun perustutkintojen ja toisaalta myös ylempien tutkintojen suorittamisen kautta. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot voidaan nähdä myös erityisosaamista tuottavina tutkintoina, sillä ne vahvistavat ja täydentävät perusosaamista. Tässä selvityksessä kuvataan lyhyesti Humakin eri koulutusohjelmien perustutkintojen tuottamat kompetenssit lähtökohtana työelämälähtöiselle lisä- ja täydennyskoulutukselle. Kompetenssialueiden tarkastelu luo pohjaa sekä perus- että erityisosaamisen selvittelyyn eri aloilla. Erityisosaamista ei synny perustutkinnon pohjalta, vaan se hankitaan sekä työssä tapahtuvan oppimisen ja osaamisen että tutkinnon jälkeisen täydennyskoulutuksen kautta. Täydennyskoulutus voi olla esimerkiksi erikoistumisopintoja tai oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Erityisosaamisella voidaan tarkoittaa asiantuntijuutta jollakin tietyllä toimialalla. Tämän vuoksi selvityksessä avataan myös hieman asiantuntijuuden ja integratiivisen pedagogiikan käsitettä. Korkeakoulututkinnon voidaan nähdä luovan perustan, perustiedot, oman alan seuraamiselle, mutta se ei kuitenkaan yksin riitä ammattitaidon ylläpitämiseen ja työelämässä tapahtuvien muutosten vastaamiseen. Työelämästä nousee jatkuvasti uusia osaamis- ja asiantuntijuusalueita, joihin korkeakoulutuksen perustutkinnot eivät pysty tehokkaasti ja riittävän nopeasti vastaamaan.

7 7 Selvityksen teoreettinen viitekehys muodostuu korkea-asteen oppisopimustyyppiselle koulutukselle keskeisten käsitteiden avaamisesta. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen malli ei ole vielä vakiintunut korkea-asteen koulutukseen ja jo tämän vuoksi käsitteiden määrittely on erityisen tärkeää. Kokemuksia mallista on kerätty muutamissa pilottikoulutuksissa. Malli on luotu osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta (Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38). Aluksi valotetaan lyhyesti aikuiskoulutuksen tilannetta tällä hetkellä. Tässä yhteydessä tuodaan esiin KYTKÖS hankkeen vuoden 2012 toukokuussa julkaistu raportti korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteista ja ehdotuksesta järjestelmän kehittämiseksi. Koska korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus hakee vielä muotoaan, tarkastellaan selvityksen aluksi myös ammatillista toisen asteen oppisopimuskoulutusta. Tämän jälkeen tätä mallia peilataan korkea-asteen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja siihen sisältyviin näkökulmiin ja määritteisiin. Tämä peilaus on tärkeää, jotta voidaan paremmin havaita toisen asteen ja korkea-asteen oppisopimuskoulutusten keskeiset eroavaisuudet. Humanistisen ammattikorkeakoulun koulutusalojen aiemmin kartoitettuja täydennyskoulutustarpeita lähestytään Nikoskisen 2008, 2010, 2010) selvityksiin viitaten. Nikoskinen on tehnyt tutkimuksia Humakista valmistuneiden opiskelijoiden työelämään sijoittumisesta. Kokonaisuudessaan selvityksen tausta pyrkii luomaan kattavan kuvan osaamisesta ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutusratkaisuista. 2 Aikuiskoulutus ja uudet täydennyskoulutusmuodot Työelämän ja yksilöiden osaamistarpeet määrittelevät aikuiskoulutuksen rakennetta ja sisältöjä sekä siihen osallistumista. Aikuiskoulutukseen osallistuminen ei ole kuitenkaan riittävän laajaa, vaikka työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja ikärakenteen kehitys aiheuttaa uusiin osaamistarpeisiin vastaamista. Pääosa aikuisten opiskelusta liittyy kiinteästi omaan työhön tai ammattiin. Koulutusmuotoina voivat olla esimerkiksi tutkintotavoitteiset ammatti- tai korkeakoulututkinnot, ammatillinen lisäkoulutus, korkeakoulujen erikoistumisopinnot, täydennyskoulutus, avoimen korkeakoulun opinnot tai työvoimapoliittinen koulutus. Myös työnantajan järjestämä henkilöstökoulutus on merkittävä aikuisopiskelumuoto. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009; 48.) Ai-

8 8 kuiskoulutuksen määrittely rakentuukin pääosin sen perusteella kuka koulutuksen maksaa (Virtanen 2007,100). Työelämä odottaa yhä monipuolisempia kouluttautumismahdollisuuksia aikuisille, eikä koulutustarjonnan tule liikaa keskittyä tutkintokoulutukseen. Tutkintotavoitteisuuden lisäksi tarvitaan työelämän ja korkeakoulun kumppanuutta ja sen myötä syntyviä koulutusratkaisuja. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, 31; Lempinen 2010, 31.) Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammatillisen perus- ja korkeakoulutuksen uudehkoja muotoja (Virtanen 2007, 93). Keskeisenä työryhmän aikuiskoulutusta koskevana ehdotuksena nähdään korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen. Korkeakoulutetuille on tarjolla lyhytkestoista täydennyskoulutusta ja näihin koulutuksiin osallistuminen on laajaa. Pitkäkestoista, laaja-alaista työuran aikana hankittavaan täydennyskoulutusta ei kuitenkaan ole juuri tarjolla. Vuoden 2009 aikuiskoulutuksen kehittämistä pohtineen työryhmän raportin mukaan korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet ovat perusteltuja ja tarpeellisia ottaa käyttöön. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, 31-37,55.) KOPSU-hanke Futurexhankkeen (http://futurex.utu.fi/) lisäksi on esimerkki näiden aikuiskoulutuspoliittisten pohdintojen toimenpiteistä. Keskeinen ja ajankohtainen näkökulma ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja oppimisen määrän selvä lisääminen. Jotta koulutuksen vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys voivat toteutua, tarvitaan oppilaitoksen ja työelämän entistä laajempaa vuoropuhelua. Ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa keskeistä on työpaikalla tapahtuva opiskelu, joka perustuu niin sanottuun kolmikantasopimukseen. Sopimuksen osapuolet ovat työnantaja, opiskelija ja koulutuksen järjestäjä. Oppisopimuskoulutus, korkeakoulujen oppisopimustyyppinen koulutus ja työvoimapoliittisen koulutuksen palkkatuettu Toppis malli ovat koulutuksia, joissa oleellinen osa on nimenomaan työssä ja työstä oppiminen. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, ) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille tuodaan esiin laajat osaamiskokonaisuudet korkeakoulutettujen osaamisen laajentamiseen ja päivittämiseen vastaamiseksi yhtenä aikuiskoulutusmuotona (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1, 55).

9 9 KYTKÖS hankkeen loppuraportissa (Lehtinen ym. 2012) on lähestytty korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteita ja uusia vaihtoehtoja sen toteuttamiselle. Raportin mukaan korkeakoulutetut eivät välttämättä koe perinteisiä täydennyskoulutusmuotoja tarkoituksenmukaisina oman ammattitaitonsa kehittämiseen. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:22, 7.) Täydennyskoulutus ei näyttäydy niin työnantajille kuin työntekijöillekään riittävän selvästi investointina, mikä on vähentänyt täydennyskoulutustarjonnan kysyntälähtöisyyttä ja samalla lisännyt maksuttomaan peruskoulutukseen osallistumista ja kaksoistutkintojen suorittamista osaamisen täydentäjinä. Myös koulutuksen tarjoajien täydennyskoulutustarjonta ei ole ollut riittävän järjestelmällistä, sillä usein koulutusta on toteutettu ulkopuolisen projektirahoituksen turvin. (Lempinen ym. 2012, 8.) Tämä estää osaltaan pitkäkestoisen ja ennakoivan täydennyskoulutustarjonnan käyttöönottoa ja järjestelmän kehittämistä. 2.1 Ehdotus uusista korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutuksen tasoista ja tutkinnoista Lempinen ym. (2012, 26) ehdottavat toukokuussa 2012 ilmestyneeseen selvitykseensä perustuen nelitasoista järjestelmää korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutusmuodoiksi, joiden suorittamisen pohjana edellytetään työkokemusta. Ensimmäisenä he mainitsevat erilliskurssit eri jatko- ja täydennyskoulutuksen tasoilla, jotka ovat lyhytkestoista koulutusta, eivätkä ne välttämättä liity mihinkään tiettyyn tutkintojen viitekehyksen tasoon. Erilliskurssit ovat joustavin ja nopein keino vastata uusiin osaamistarpeisiin. Tyypillisimmin tämänkaltaiset lyhyet koulutukset liittyvät erilaisten sertifikaattien hankkimiseen. Toisena uutena koulutusmuotona esitetään korkeakoulututkintoa täydentävää erikoistumistutkintoa. Erikoistumistutkinnon laajuus voi olla opintopistettä ja se vastaa nykyisiä laajoja osaamiskokonaisuuksia, erikoistumisopintoja ja oppisopimustyyppistä koulutusta. Tämä koulutus ei muuta sitä viitekehyksen tasoa, joka osallistujalla on koulutukseen tullessaan eli osaamisen taso säilyy samana. (Lempinen ym. 2012, 26.) Lempisen ym. (2012, 27) mukaan ylemmissä korkeakoulututkinnoissa pyritään selkiinnyttämään alakohtaista työnjakoa ja suhdetta ammatillisesti suuntautuneisiin maisteriohjel-

10 10 miin. Aloilla, joilla YAMK tutkinnot ovat pääsääntöinen jatkokoulutuksen muoto, voivat YAMK tutkintoa suorittamaan hakeutua myös yliopistossa perustutkinnon suorittaneet. Tavoitteena on, että ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin voitaisiin liittää tiettyihin työtehtäviin edellytettäviä erityispätevyyksiä. Ammatillisesti suuntautuneet maisteriohjelmat rakennetaan yleisten maisteriohjelmien rinnalle. Nämä tutkinnot on mahdollista suorittaa suoraan kanditutkinnon jälkeen tai myöhemmin työelämässä toimimisen jälkeen. Tietyillä aloilla myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakeutua näihin ammatillisesti suuntautuneisiin maisteriohjelmiin ja lisäksi tutkintoon voidaan liittää erityispätevyyksiä, joita tietyissä työtehtävissä edellytetään. Ammatillisen lisensiaatin tutkinnon merkitystä jatkokoulutusväylänä kirkastetaan niillä aloilla, joilla se on jo käytössä ja lisäksi sen suorittaminen mahdollistetaan varovaisesti myös muille aloille, joissa sille on selvää työelämän tarvetta. Yksi esimerkki tämäntyyppisestä tutkinnosta voisi olla uusi lisensiaattitasoinen erityisopettajan tutkinto. (Lempinen 2012, 27.) 3 Oppisopimuskoulutus ja korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 3.1 Toisen asteen oppisopimuskoulutuksen yleisiä piirteitä Oppisopimuskoulutus toteutetaan käytännön työtehtävissä ja opintoihin sisältyy myös tietopuolisia opintoja. Oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa noudatetaan sekä ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen että työlainsäädännön säädöksiä. Oppisopimus edellyttää työsopimusta ja lainsäädäntö edellyttää, että yli puolet opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Opiskelija saa oppisopimuskoulutuksessa palkkaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajalta ja tietopuolisen koulutuksen ajalta opiskelijalle maksetaan opintososiaalisia etuuksia, kuten päivärahaa ja matkustuskorvauksia. Työpaikalla tapahtuvista koulutuskustannuksista maksetaan työnantajalle koulutuskorvausta. Oppisopimuskoulutus on kysyntälähtöistä ja sen tarjontaan vaikuttaa työelämän tarve ja kysyntä koulutuksen kohdentamisesta tietyille aloille. Oppisopimuskoulutuksen toteuttaminen asettaa tiettyjä edellytyksiä työpaikalle oppimisympäristönä; työpaikalla tulee olla työssä oppimista mahdollistavat olosuhteet, kuten riittävä palvelu- ja tuotantotoiminta, tarpeellinen työvälineistö, sekä ammattitaitoista henkilökuntaa opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi ja ohjaajaksi.

11 11 Keskeinen näkökulma oppisopimuskoulutuksessa on myös opetuksen henkilökohtaistaminen, joka edistää kysyntälähtöisyyttä ja koulutuksen laatua. (OPM 2009:1, 10-11, 26.) Oppisopimus määritellään tällä hetkellä lainsäädännössä yhdeksi määräaikaisen työsopimuksen muodoksi, jonka yhteydessä järjestetään koulutusta ja se on rajattu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Vahvuutena oppisopimuksissa voidaan nähdä käytännönläheisyys, mutta siihen liittyy myös selviä heikkouksia ja ongelmia. Selkeänä ongelmana hahmottuu osaamisen kapeus, sillä aina työtehtävät eivät mahdollista tutkintojen edellyttämää laaja-alaista osaamista. Oleellisena toisen asteen ammatillista oppisopimuskoulusta määrittävä piirteenä on työnantajan koulutusvastuu ja teorian hyödyntäminen suoraan omassa työssä suoritettavien oppimistehtävien kautta. Tehtävät tulee olla rakennettu ja suunniteltu niin, että ne palvelevat suoraan sekä itse oppijaa että työpaikan toimintaa ja kehittävät sitä. (Lempinen 2009, ) Merkittävä ero toisen asteen oppisopimuskoulutuksessa on korkea-asteen oppisopimustyyppiseen koulutukseen verrattuna se, että toisen asteen oppisopimuskoulutuksessa koulutusvastuu on työnantajalla, kun taas korkeaasteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa se on koulutuksen järjestävällä korkeakoululla. Toisen asteen oppisopimuskoulutuksella voidaan suorittaa tutkintotavoitteista koulutusta; ammatillisia perustutkintoja sekä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Eitutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus on myös mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutuksena (Kauppi 2009, 43.) Siinä missä Keski-Euroopassa oppisopimuskoulutus on nuorten ammatillista koulutusta, Suomessa opiskelijat ovat yleisimmin aikuisia (Viinisalo 2009, 56). Oppisopimus käsitteenä kattaa siis monentyyppisiä kouluttautumissopimuksia, mikä on hyvä ottaa esiin oppisopimuskoulutuksesta tiedotettaessa (OPM 2009:1, 14). Heikki Suomalainen kiinnitti raportissaan huomiota siihen, että oppisopimusjärjestelmä ei ole riittävän tunnettu koulutusväylä kokonaisuudessaan. Tästä on seurauksena muun muassa se, että oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen ei ole yrityksille aina selkeää ja näin koulutuksessa voi painottua liiaksi oppilaitoksen omat näkökulmat. Tällöin aito kysyntälähtöisyys ei toteudu. Oppisopimuskoulutuksen aktiivisina osallisina eivät ole ainoastaan työntekijä ja työnantaja, vaan koko työyhteisön tulee olla mukana koulutusprosessissa. (OPM 2009: 1, 19.)

12 12 Oppisopimuskoulutus soveltuu hyvin työelämän muuttuviin vaatimuksiin ja tilanteisiin. Lähtökohtana on työnantajan / yrittäjän halukkuus kouluttaa työsuhteessa olevaa henkilöstöä, rekrytoida uutta henkilöstöä tai kouluttautua itse. (Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen, väliraportti 2011:8, 25.) 3.2 Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa ei ole kyse lainsäädännön määrittämästä oppisopimuskoulutuksesta kuten toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Kyse on korkeakoulujen tavasta järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta ja sen osia monipuolisesti ja samanaikaisesti työnteon mahdollistaen. (Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008: 28, 34.) Selkiintymätön lainsäädännön asema voikin aiheuttaa ongelmia koulutuksen toteuttamiselle (Saranpää 2009, 80). Suomessa korkea-asteen oppisopimustyyppisenä koulutuksena on tehty pilotteina joitakin erityispätevyyksiä tuottavia täydennyskoulutuksia. Korkea-asteen oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena ei ole kuitenkaan vielä mahdollista tehdä tutkintoja, tutkinnon osia tai hankkia kelpoisuuksia. (Helama & Piispanen 2009, 23.) Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ei ole käsitteenä selkeä työnantajille ja koulutusmuodolle olisi tärkeää kehittää sitä paremmin kuvaava nimi (Saranpää 2009, 80). Vuonna 2012 julkaistussa Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että korkeakoulututkinnon jälkeisiä laajoja osaamiskokonaisuuksia voidaan suorittaa oppisopimustyyppisenä aikuiskoulutuksena. Laajat osaamiskokonaisuudet voivat sisältää kehittämissuunnitelman mukaan myös osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1, 55.) Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja siinä painottuu ensisijaisesti oman työn ja työorganisaation kehittäminen. Koulutukseen osallistuminen edellyttääkin työsuhdetta. Koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu tulee ottaa oppisopimuskoulutuksen kehittämistä pohtineen työryhmän (OPM 2007:25) mukaan paremmin huomioon korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa. Gröhnin (2011, 10) mukaan koulutus vastaa laajuudeltaan ja sisällöltään erityispätevyyden suorittamiseen valmentavaa koulutusta. Osaaminen osoitetaan näytöin. Työssä hankittu

13 13 osaaminen voi olla ennestään niin vahvaa, että näytön voi antaa sillä perusteella. (Gröhn 2011, 10.) Siinä missä toisen asteen oppisopimuskoulutus valmentaa ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittamiseen, korkea-asteen oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella voi suorittaa erityispätevyyden. Saranpää (2011, 83) korostaa, että oppisopimustyyppisen koulutuksen pitäisi tuottaa osaamista, joka on kokonaan nykyisen tutkintojärjestelmän tai suoritettujen tutkintojen ulkopuolella. Lempisen (2010, 22) mukaan työelämä näkee tarjolla olevat eri koulutusmuodot ja niiden sisällöt sekaviksi. Oppisopimustyyppinen koulutus linjailee oppisopimuskoulutusta, mutta se ei ole kuitenkaan sitä. Myöskään erityispätevyys ei ole sama asia kuin erikoistumisopinnot tai erikoisammattitutkinto. Nimikkeet eivät anna riittävän selväpiirteistä kuvaa eri koulutusten sisällöistä, mikä vaikeuttaa työelämän valintoja koulutukseen osallistumiseen. Työpaikan ja korkeakoulun kumppanuus ja yhteistyö ovat oleellista, jotta koulutusprosessi onnistuu kaikkien kannalta optimaalisella tavalla. Ideaalina on, että työpaikka ja korkeakoulu suunnittelevat yhdessä koulutustarjontaa, joka järjestetään osin julkisen, osin työnantajan rahoituksen turvin. Oleellista on, ettei oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta sekoiteta myöskään avoimeen korkeakoulutukseen, vaan ne ovat toisistaan erilliset järjestelmät (OPM kirje korkeakouluille ; Dnro 58/522/2009, Liite 2) Miksi oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta? Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille pyrkii erityisesti työelämän tarpeiden palvelemiseen, jolloin tärkeää on työelämän arjen ymmärtäminen ja työtehtäviä saumattomasti tukevat tutkinnon osat (Lahtinen 2009, 28). Lempisen (2009, 31) mukaan työpaikoilla koetaan päivittäin sellaisia ongelmia, joihin aikaisemmin hankitulla tutkinnolla ei pystytä vastaamaan. Lisä-, henkilöstö- ja täydennyskoulutuksen tarve on useilla työpaikoilla ilmeinen. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on luotu koulutukseen osallistuvan nykyisen osaamisen ylläpitämiseen tai osaamisen uudelleen suuntaamiseen työuran aikana. Lisäksi oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella pyritään helpottamaan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämään pääsyä tai sinne paluuta. (OPM 2008:38, 40; Närhi 2011, 17-20; Lempinen 2009, 32.) AKKU johtoryhmä katsoo, että korkea-asteen työelämälähtöinen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus voi vastata työmarkkinoiden osaajapulaan, maahanmuuttajien koulutustarpeisiin, ammattirakenteessa tapahtuneisiin

14 14 muutoksiin sekä teknologian nopeisiin muutoksiin. Koulutusmuodolla on myös mahdollista vastata työurien pidentämistä koskeviin pyrkimyksiin. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus., 2009, 28.) Uuteen ammattiin tai uusiin työtehtäviin siirryttäessä ei korkeakoulututkinnon suorittaneen ole aina tarkoituksenmukaista hankkia kokonaan uutta tutkintoa. Aikuiskoulutuksessa suuntaus on työelämässä ja omassa työssä tapahtuvaan oppimiseen, jota tuetaan teoriaopinnoilla oppilaitoksessa. Ajatus pääasiassa omassa työssä tapahtuvasta oppimisesta sopii sekä ammatillisen koulutuksen että korkeakoulujen tarjoamaan lisä- ja täydennyskoulutukseen. Kaikki koulutustarpeet eivät kuitenkaan liity omaan työhön tai ammattiin, jonka vuoksi kaikkea täydennyskoulutusta ei voida järjestää oppisopimustyyppisesti. (Lempinen 2010, 22.) Työn kehittäminen käytännön työn oppimisen sijaan on oleellinen piirre korkea-asteen oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa. Kokemuksellisuuden lisäksi reflektiotaidot ja teoreettiset tarkastelulähtökohdat ovat keskeisiä. Työn tutkiminen ja kehittämisorientaatio vaativat koko työyhteisön sitoutumista, sillä tällöin mahdollistuu työyhteisön osaaminen ja toiminnan kehittäminen. Samalla työstä muodostuu entistä selkeämmin oppimisympäristö. (Kauppi 2009, 45-47, 49.) Närhen (2011, 12) mukaan suurin hyöty koulutuksesta yritykselle tulee tilanteessa, jossa useampi työntekijä osallistuu koulutukseen. Tällöin on mahdollisuus vertaistuen hyödyntämiseen ja yhteisöllisiin oppimiskokemuksiin. Yritys myös hyötyy useista samaan organisaation tehdyistä kehitystöistä. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa valtaosa oppimisesta (70 %) tapahtuu epämuodollisesti oman työn ohessa, työtä tehden. Työpaikkakoulutuksen osuus on vain noin 20 prosenttia ja ainoastaan 10 prosenttia opitaan muodollisessa koulutuksessa. Kaikki työssä opitut asiat eivät kuitenkaan välttämättä ole aina hyviä, jonka vuoksi myös niin sanottua poisoppimista tarvitaan ja kykyä muuttaa ja uudistaa vanhentuneita toimintatapoja. (Lempinen 2010, 23.) Työssä oppimisen osuuden olisi oltava vähintään 50 prosenttia (www.tyotekijaansaopettaa.fi). Helama ja Piispanen (2009, 22-23) ovat kartoittaneet, miten oppisopimus soveltuu korkeaasteelle alueellisessa selvityksessään elinkeinoelämän valmiuksista korkea-asteen oppi-

15 15 sopimuskoulutukseen Etelä-Savossa. Selvityksessä havaittiin, että koulutusmuoto soveltuu parhaiten tutkinnon jälkeiseen täydennyskoulutukseen ja tutkinnon osien suorittamiseen. Lisäksi korkea-asteen oppisopimuskoulutuksen nähtiin soveltuvan hyvin kelpoisuuksien hankkimiseen ja muuntokoulutukseen. Työelämän muutostilanteissa, jolloin esimerkiksi tehtävänkuva muuttuu ja tarvitaan uutta osaamista, voi oppisopimuskoulutus tarjota mielekkään kouluttautumisväylän. Selvitykseen vastaajien mukaan oppisopimuskoulutus ei kuitenkaan korkea-asteella sovellu kokonaisten tutkintojen suorittamiseen. (Helama & Piispanen 2009, ) Taloudellisen tilanteen heiketessä yrityksillä ei välttämättä ole uskallusta ja mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus voidaan kuitenkin nähdä myös osana taantuman elvytystoimia (OPM 2009:11, 21). Helaman ja Piispasen (2009, 23) mukaan työpaikkaohjaukseen on korkeaasteen oppisopimuskoulutuksessa kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota. Koska yhteneväiset rakenteet puuttuvat koko korkea-asteen oppisopimusjärjestelmästä, on esille noussut selkeä tarve yhteisten kriteerien luomiselle valtakunnallisesti sekä opiskelijoiden osaamisen varmistamiseksi että järjestelmän yhtenäisyyden takaamiseksi. 3.3 Erityispätevyydet ja laajat osaamiskokonaisuudet Erityispätevyydet suunnataan työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja ne luodaan työelämän tarpeista käsin. Ne laaditaan työelämässä vaadittavina kompetensseina ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina ja ne voivat olla monialaisia. Erityispätevyyksillä tulee olla myös pitkäkestoinen tarve työmarkkinoilla. Erityispätevyys ei nimestään huolimatta tuota muodollista kelpoisuutta, vaan se pyrkii vastamaan nimenomaan työelämän tarvitsemaan ammatilliseen osaamiseen. (Gröhn 2011, 12.) Tänä päivänä, vuoden 2012 alusta lähtien erityispätevyydet ovat korvautumassa laajoilla osaamiskokonaisuuksilla. Erityispätevyyteen johtavat koulutukset ovat laajuudeltaan opintopistettä ja niiden kautta saavutettu osaaminen tulee olla vähintään Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) 6 osaamistasokuvauksen mukaista eli ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman yliopistotutkinnon tasoista (OPM kirje korkeakouluille ; DNRO 58/522/2009, Liite 2; Gröhn 2011, 12). Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä tasoja tarkastellaan tie-

16 16 tojen, taitojen ja pätevyyden näkökulmasta. Tason 6 tietoulottuvuutta määrittävät edistyneet työ- tai opintoalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. Tasolla 6 on edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa ja kykyä innovaatioihin ja joita vaaditaan erikoistuneella työ- ja tai opintoalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen. 6 tason pätevyyttä määrittää monimutkaisten teknisten tai ammatillisten toimien tai hankkeiden johtaminen, vastuun ottamisen päätöksenteosta ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Lisäksi tasolla 6 osataan ottaa vastuu yksittäisten henkilöiden ja ryhmien ammatillisen kehityksen hallinnasta. (Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi.) Erityispätevyyksien tuottama osaaminen laajentaa, syventää ja erikoistaa korkeakoulutasoista ammatillista osaamista. Erityispätevyydet ovat tarkoitettu perusteellisempaan osaamisen kehittämiseen ja niitä suunnataan erityisesti työelämässä toimivien uusiin tehtävänkuviin. Osaamisen tulee olla luonteeltaan korkea-asteelle tyypillistä, jolloin muun muassa geneeriset taidot ja abstrakti ajattelu korostuvat. Korkeakoulut voivat vastaanottaa erityispätevyyksien näyttöjä riippumatta siitä, miten niiden edellyttämä osaaminen on hankittu. (Gröhn 2011, 12.; OPM kirje korkeakouluille ; DNRO 58/5222/2009, Liite 2.) Erityispätevyyksien tulee kytkeytyä korkeakoulujen tutkimukseen ja osaamiseen. Erityispätevyyden näyttöön hankittavan osaamisen voi hankkia usealla eri tavalla: oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena, ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoina, maksullisena täydennyskoulutuksena, työnantajan järjestämänä henkilöstökoulutuksena, työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai itsenäisesti opiskellen. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, 38.) Erityispätevyyden näytön tuloksena opiskelija ymmärtää osaamisensa tason, mutta myös osaa arvioida oppimiansa toimintatapoja ja kehittää uusia. Ohjauksessa korkeakoulun kanssa osaamistavoitteisiin peilaten sovitaan täydentävän koulutuksen ja ohjauksen järjestämisestä ja siihen osallistumisesta. Opiskelija laatii näytteen tai näytteitä, jotka oppimisprosessina yhdistävät aiemman työkokemuksen ja korkeakoulun tuottaman täydentävän koulutuksen ja ohjauksen ja varmistavat kokonaisuuden osaamistavoitteiden hallinnan. Saavutettavan kompetenssin luonne vaikuttaa siihen, minkälaisia menetelmiä osaamisen näyttöön valitaan. Opinnäytetyyppinen tapa näyttää osaaminen voi olla yksi mahdollinen muoto. (OPM kirje korkeakouluille ; Dnro 58/522/2009, Liite 2.) Korkeakoulut

17 17 vastaavat näyttöjen kuvaamisesta, vastaanottavat näytöt ja myöntävät todistukset (Gröhn 2011, 12) Korkeakoulututkinnon jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet voivat vastata muun muassa erilaisiin ammattilaisten erikoistumistarpeisiin. Lisäksi laajat osaamiskokonaisuudet voidaan muodostaa jo vakiintuneisiin tai uusiin akateemisiin ammatillisiin kokonaisuuksiin, joihin ei ole tarjolla tutkintoon johtavaa koulutusta. Laajoilla osaamiskokonaisuuksilla voidaan vastata myös yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin ja muutosten myötä tulleisiin uusiin osaamis- ja taitovaatimuksiin. On myös havaittu, että tietyt aihekokonaisuudet ovat sellaisia, että niitä ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaan aiheensa ja rakenteensa puolesta ne soveltuvat paremmin työssä oppimista hyödyntäville koulutusratkaisuille. (Hirsivaara 2011, 4.) Närhen (2011) mukaan laajoja osaamiskokonaisuuksia luonnehtii työstä oppimisen hyödyntäminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Osassa yrityksiä on käytössä työstä oppimisen systemaattinen hyödyntäminen henkilöstön kehittämisen osana. Työstä oppiminen on käytössä yrityksissä, joissa on tarjolla erityispätevyyksiä, esimerkiksi eurooppalainen patenttiasiamiestutkinto. Toisaalta työssä oppimista hyödynnetään myös aloilla, joilla ei ole virallista koulutusta tarjolla. Esimerkkinä on Keskusrikospoliisin rikoslaboratorio. (Närhi 2011,12.) Laajojen osaamiskokonaisuuksien suorittamiseen tähtäävässä Tekniikan alan PD (Professional Diploma) -koulutuksessa havaittiin, että oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen onnistumisen edellytys on koulutettavan henkilön toimiminen tehtävissä, joissa on mahdollisuus oppia ja kehittää omaa työtään oppimistavoitteita kohden. Työstä oppiminen korkeakoulututkinnon suorittaneella perustuu oppimisprosessiin, jossa ovat olennaisia reflektiotaidot, kriittisyys, tiedon luominen ja oman työn kehittäminen. Tavoitteena on osaamisen tason kehittyminen korkea-asteen tasolle. (Närhi 2011, 14.) Erityispätevyys käsite on korvautunut Lehtisen ym. (2012, 20) raportin mukaan käsitteellä laajat osaamiskokonaisuudet (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:22, 20). Tässä selvityksessä erityispätevyyden synonyymina käytetään laajojen osaamiskokonaisuuksien käsitettä.

18 18 4 Humakin koulutustehtävä, profiili ja koulutusohjelmien (AMK) ydinkompetenssit Humanistisen ammattikorkeakoulun tehtävä on järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja luovan toimialan yrittäjyyden sekä viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen. Koulutustehtävässään Humak korostaa erityisesti kansalaisten tarpeista lähtevää innovaatiotoimintaa ja yhteisöjen kehittämistä. Humak profiloituu valtakunnallisena aikuiskouluttajana ja kumppanuudella kehittäjänä. Koulutuksen painoaloja ovat sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. (Humanistinen ammattikorkeakoulu vuosikertomus 2010.) Kerron seuraavaksi lyhyesti kolmen koulutusohjelman perustutkintojen (AMK) kompetenssit eli ne keskeiset osaamisalueet, joita tutkinnoilla tavoitellaan. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman kompetensseja ovat pedagoginen osaaminen, kehittämisosaaminen, yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen osaaminen (Opinto-opas Saatavilla netissä osoitteessa: 2012%E2%80%932013/nuorten-koulutus/kansalaistoiminnan-ja-nuorisotyo%CC%88n-ko). Kulttuurituotannon koulutusohjelman kompetensseja ovat puolestaan kulttuurin toimintaympäristön tuntemus, kulttuurituotannon liiketaloudellinen osaaminen ja tuottamisprosessin hallinta (Opinto-opas Saatavissa netissä osoitteessa: Viittomakielentulkin koulutusohjelmassa tulkin työkielen osaaminen, kääntämisen ja tulkkauksen osaaminen sekä tulkkaustilanneosaaminen ovat koulutusohjelman kompetensseja (Opinto-opas Saatavissa netissä osoitteessa: Kiinnostava kysymys työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta on esimerkiksi se, miten nuorisotyöntekijän osaaminen on määritelty konkreettisissa työtehtävissä, toisin sanoen mitä häneltä työssään odotetaan? Tai kuinka viittomakielentulkkausalalla ja kulttuurituotannon työkentillä toimivien osaaminen määritellään ja nähdään työelämän toimijoiden näkökulmasta? Miten koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit näkyvät työelämässä ja miten osaaminen siellä aidosti konkretisoituu ja näkyy? Näitä kysymyksiä on tarkoitus tarkastella tämän selvityksen teemahaastatteluissa.

19 Yhteisöpedagogien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Nikoskinen (2008, 29-30) on yhteisöpedagogien työuraa kartoittavassa tutkimuksessaan selvittänyt Humakissa yhteisöpedagogi tutkinnon suorittaneiden kiinnostusta Humakin tarjoamaan jatko- ja täydennyskoulutukseen osallistumiseen. Selvästi eniten vastaajia kiinnosti yhteisöpedagogi (ylempi AMK) tutkinnon suorittaminen. Erikoistumisopinnot ja muu lyhytkestoinen täydennyskoulutus houkuttelivat vastaajia toiseksi eniten, tosin reilu 30 prosenttia vastaajista ei ollut kiinnostunut mistään koulutuksesta vastaushetkellä. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ei koettu kiinnostaviksi, sillä ainoastaan 5 prosenttia vastaajista ilmaisi mielenkiintoa niihin. Täydennyskoulutusten sisällöistä tarpeellisina nähtiin sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvät aiheet, syrjäytymisen ehkäisy, osallisuus ja erityisnuorisotyö, päihde- ja mielenterveystyö, sosiaalityö sekä erilaiset lajitaidot (seikkailu, draama, liikunta). Lisäksi täydennyskoulutus koettiin tarpeelliseksi johtamisen, esimiestyön, hallinnon ja kehittämistaitojen teemaalueilla. Jonkin verran oltiin kiinnostuneita myös yhteiskunnalliseen muutokseen, ajankohtaiseen lainsäädäntöön ja toimialan toimintaympäristöön liittyvästä täydennyskoulutuksesta. (Nikoskinen 2008, ) 4.2 Kulttuurituottajien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Humakista kulttuurituottajiksi valmistuneet kokevat koulutuksen tuottamista työelämävalmiuksista puutteellisina esimerkiksi johtamis- ja organisaatio-osaamisen, sosiaaliset taidot ja käytännön ammattitaidon kehittymisen. Sen sijaan erityisesti kulttuuri ja taiteen tutkimus on osa-alue, jota käsitellään koulutuksessa kattavasti ja se koetaan näin riittävänä työelämän tarvitsemiin osaamistarpeisiin. Toisaalta osa valmiuksista, kuten kokonaisuuksien hallinta, luovuus ja innovatiivisuus, ovat valmiuksia, jotka kehittyvät vasta työelämässä toimimisen kautta. (Nikoskinen 2010, 134.) Nikoskisen (2010, 136) mukaan kulttuurituottajaksi valmistuneilla on kiinnostusta uusien tutkintojen suorittamiseen. Tutkintotavoitteisuuden ohella kiinnostusta löytyy myös ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen osallistumiseen. Erityisesti mediaosaamiseen liittyvän täydennyskoulutuksen tarve on ilmeinen. Kulttuurialalle on tyypillistä niin sanottu portfoliotyöllisyys. Työvoimasta osa työskentelee limittäin tai samanaikaisesti sekä julkisen, kolmannen että yrityssektorin palveluksessa. Palkkatyön ohessa osa elannosta saatetaan hankkia esimerkiksi osa-aikaisena yrittäjänä,

20 20 freelancerina tai apurahalla työskennellen. Kulttuurituottajien työkenttänä voi toimia esimerkiksi valtio, kunta, mikroyritys, freelancer, itsensä työllistäjä, yrittäjä, yksityissektori, vapaaehtoistyö, yhdistys tai seurakunta. (Halonen & Teye 2011, 17.) Kulttuurialan työtehtävät ja työkenttä ovat laajentuneet entisestään ja uusia työpaikkoja syntyy eri ammattialojen rajapinnoille. Tuottajan osaamistarpeista ja koulutusmuutoksista on havaittu, että eri alueisiin erikoistuminen moniosaamisen sijaan on entistä yleisempää. Vuoteen 2020 mennessä koulutuksen ennakoidaan kyselytutkimuksen mukaan siirtyvän peruskoulutuksen sijaan jo ammatissa toimivien täydennyskoulutukseen ja maisteritasolle. (Halonen & Teye 2011, ) 4.3 Viittomakielentulkkien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Nikoskisen (2010, 43-44) tutkimuksessa Humakista viittomakielentulkeiksi valmistuneilta kysyttiin heidän kiinnostustaan osallistua perustutkinnon jälkeiseen koulutustoimintaan: erikoistumisopinnot, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen, muu lisä- ja täydennyskoulutus. Lisäksi kartoitettiin syitä koulutukseen osallistumiseen tai osallistumatta jättämiseen sekä aihealueita, jotka tulkit kokevat tärkeiksi jatkokoulutussisällöiksi. Tuloksista havaittiin, että kiinnostus tutkintoon johtavaan koulutukseen oli vähäistä, kun puolestaan ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus herätti useamman kiinnostuksen. Lisä- ja täydennyskoulutukseen osallistuneiden koulutussisällöt liittyivät vahvasti nimenomaan tulkkien ammattialaan. Sisältöjä olivat esimeriksi kirjoitustulkkaus, kuurosokeille opastus ja kuvailu. Avoimessa yliopistossa ja yliopistossa suoritettiin muun muassa viestintä- ja kielitieteelliseen sekä pedagogisen osaamisen kartuttamiseen tähtääviä opintoja. Kysyttäessä mitkä sisällöt kiinnostavat mahdollisessa lyhytkestoisessa koulutuksessa oli kiinnostus suurinta viittomakieltä ja tulkkausta käsitteleviin aiheisiin, kuurosoikeiden kanssa työskentely sekä kirjoitustulkkaus. Johtaminen ja pedagogiset opinnot mainittiin yksittäisinä sisältöinä. Valmistumisen jälkeiseen koulutukseen osallistumiseen motivoi erityisesti oma ammatillinen kehittyminen. Lisäksi ammattialan vaihto oli keskeinen koulutukseen ajava tekijä. (Nikoskinen 2010, ) Nikoskisen selvityksistä on havaittavissa, että kulttuurituottajilla koulutustarpeet liittyvät selkeimmin niin sanottuihin geneerisiin taitoihin. Viittomakielen tulkkausalalla puolestaan koulutussisältötoiveet keskittyivät enemmänkin melko spesifiin, alan substanssiin tiiviisti

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Futurex 24.10.2013 Helsinki

Futurex 24.10.2013 Helsinki Futurex 24.10.2013 Helsinki Asiantuntijuus edellä korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus Työryhmän esitykset kokonaisuudessaan Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia

HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia Ajankohtaista korkeakoulujen aikuisten hyödyntäminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä. - korkeakoulujen näkökulma. ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö

Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä. - korkeakoulujen näkökulma. ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä - korkeakoulujen näkökulma ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Vaasa 31.5.2012 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

AOTT -mestari täydennyskoulutus

AOTT -mestari täydennyskoulutus AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta

AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta 6.11.2012 Jaana Kullaslahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ulla Nuutinen, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot