Selvitys humanistisen ja kasvatusalan. toimialojen osaamis- ja täydennyskoulutustarpeista. Anne Kouvo
|
|
- Annika Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Selvitys humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan toimialojen osaamis- ja täydennyskoulutustarpeista KOPSU Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke Työssä ja työstä oppien Anne Kouvo
2 2 Sisältö 1 Johdanto KOPSU-hanke ja selvityksen tavoitteet ja rajaukset Selvityksen rakenne ja sisältö Aikuiskoulutus ja uudet täydennyskoulutusmuodot Ehdotus uusista korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutuksen tasoista ja tutkinnoista 9 3 Oppisopimuskoulutus ja korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Toisen asteen oppisopimuskoulutuksen yleisiä piirteitä Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Miksi oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta? Erityispätevyydet ja laajat osaamiskokonaisuudet Humakin koulutustehtävä, profiili ja koulutusohjelmien (AMK) ydinkompetenssit Yhteisöpedagogien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Kulttuurituottajien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Viittomakielentulkkien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Työelämä tänään työelämän osaamistarpeet Kvalifikaatiot ja kompetenssit Oppiminen ja osaaminen työelämässä Työssä vai työstä oppiminen? Integratiivinen pedagogiikka ja asiantuntijuus Osaamisen tunnistaminen, osaamisperustaisuus ja näytöt Selvityksen toteuttaminen Kohdejoukko ja haastattelujen toteutus Haastateltavat Tutkimuskysymykset Tulokset Osaaminen ja asiantuntijuus miten ne nähdään eri toimialoilla? Osaaminen Asiantuntijuus Osaamistarpeiden syntyminen Toimialalla tapahtuvat muutokset ja keskeisimmät osaamistarpeet tulevaisuudessa... 45
3 3 8.3 Koulutuksella pääpaino osaamisen kehittämisessä Toiveita ja edellytyksiä korkeasti koulutettujen täydennyskoulutukselle Oppisopimustyyppinen koulutus mitä se vaatii ja mitä siltä edellytetään? Työssä ja työstä oppiminen sekä näytöt Ajatuksia mentoroinnista ja mentorista Pohdinta ja johtopäätökset Osaaminen ja oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Erityispätevyyksiä Lähteet LIITE 1. Haastatteluteemat... 77
4 4 1 Johdanto 1.1 KOPSU-hanke ja selvityksen tavoitteet ja rajaukset Selvitys on osa KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanketta Työssä ja Työstä oppien Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopisto ja sitä rahoittavat pääosin Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Karjalan ELY keskus. Humakin lisäksi hankkeen osatoteuttajina on Itä-Suomessa toimivia korkeakouluja: Savonia, PYK, Ruralia, Diak, PKamk ja Mamk. Hankkeen toiminnan maantieteellinen kohdealue on Itä-Suomi (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo). KOPSU hankkeen projektisuunnitelmaan kirjattuna tavoitteena on selvittää Humakin toimialojen koulutus- ja erityispätevyystarpeita. Humakissa on tällä hetkellä ( ) kolme yksikköä ja kahdeksan koulutusohjelmaa ja toiminta on valtakunnallista. Selvitys kohdistuu järjestö- ja nuorisotyöalojen, kulttuurituotannon ja viittomakielialan työorganisaatioiden / yritysten edustajien käsityksiin täydennyskoulutuksesta, sen tarpeesta ja toteuttamismuodoista. Toisena keskeisenä asiana on selvittää organisaatioiden käsityksiä korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta sekä niiden valmiuksista uuteen, kehitteillä olevaan koulutusmuotoon. Kartoituksessa tavoitellaan tietoa siitä, mitä työelämä ajattelee korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen järjestämisestä: millaista osaamista työelämä tarvitsee ja miten tähän osaamisen voidaan korkea-asteen oppisopimustyyppisellä koulutuksella vastata. Tärkeää uudessa ja kehitteillä olevassa koulutusmallissa on se, että työelämä saa tarvitsemaansa osaamista. Näin ollen pyritään selvittämään myös eri toimialojen nykyistä osaamista ja toimialojen tulevaisuuden osaamistarpeita. Selvitys toteutettiin haastattelemalla 14 edellä mainittujen työorganisaatioiden työelämän edustajaa. Haastatteluiden näkökulmana korostuivat eri työorganisaatioiden osaamistarpeet, joiden kautta alojen mahdollisia koulutustarpeita pyritään tarkastelemaan. Projektisuunnitelmassa selvityksen yhdeksi tavoitteeksi on kuvattu erityispätevyystarpeiden määrittely. Erityispätevyys- käsite on kuitenkin liukumassa pois käytöstä ja sen tilalla käytetään entistä yleisemmin käsitettä korkeakoulututkinnon jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet. Huolimatta erityispätevyys-käsitteen vähittäisestä poistumisesta, selvityksen taustassa määritellään erityispätevyys-termi, koska se on alkuperäiseen projektisuunnitelmaan näin kirjattu. Kumpaakaan käsitettä ei kuitenkaan nosteta suoraan esille itse teema-
5 5 haastattelun sisällöissä. Jo tämä käsitteiden nopea vaihtuvuus ja korvautuminen uusilla käsitteillä osoittaa, että korkea-asteen täydennyskoulutuskenttä hakee vielä muotoaan. Joitakin oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen pilotteja on toteutettu vuodesta 2009 lähtien sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön että Euroopan sosiaalirahaston tukemina. KOPSU-hankkeessa on toteutettu pilotteina täydennyskoulutuksia, joissa testataan oppisopimustyyppisen koulutuksen soveltumista korkea-asteen täydennyskoulutukseen eri aloille. Humak on toteuttanut hankkeessa 30 opintopisteen laajuisen vastuullisen johtamisen täydennyskoulutuksen. ( Työelämässä korkeakoulutuksen tuottama osaaminen ei aina riitä ja korkeakoulutus itsessään ei useinkaan tuota kattavasti tarvittavia kompetensseja työelämän tarpeisiin. Osaaminen myös vanhenee nopeasti, ellei sitä jatkuvasti päivitetä. Työelämä vaatii oman osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämistä ja työnantajien tulisi kannustaa työntekijöitään oman osaamisen syventämiseen ja laajentamiseen. Ammatillisen kehittymisen merkitys korostuu nykypäivän monimuotoisessa työelämässä. Uudet korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmuodot nähdään tarpeellisina, sillä vain harvoilla korkeakoulutettujen ammattialoilla tutkintoon johtava jatkokoulutus on johdonmukainen osa urakehitystä ja ammattitaidon ylläpitämistä. Ammattitaidon ylläpitämiseen ja päivittämiseen on tarkoituksenmukaista vastata täydennyskoulutuksella, jonka yhtenä vaihtoehtona on oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus. KOPSU hankkeessa pyritään kehittelemään työelämän muutostilanteiden ja uusien vaateiden edellyttämiä täydennyskoulutusratkaisuja, jotka soveltuvat korkeakoulututkinnon suorittaneille. ( Projektin yhtenä kokonaistavoitteena on myös hankkeessa mukana olevien oppilaitosten olemassa olevan opetustarjonnan soveltumisen arviointi koulutussisällöiksi oppisopimustyyppisesti toteutettavaan koulutukseen. Tällä hetkellä Humakin erikoistumisopinnoissa on koulutuskokonaisuuksia, joita voisi mahdollisesti toteuttaa oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena. Esimerkiksi kulttuuritapahtumien vapaaehtoistyön johtaminen voisi mielestäni olla yksi mahdollisuus. Suunnitteilla on myös joitakin uusia erikoistumisopintokokonaisuuksia, jotka liittyvät vahvasti Humakin TKI toiminnan teemoihin. Erikoistumisopinnot ovat luonteeltaan varsin lähellä KOPSU-hankkeessa toteutettua oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta koulutuksen laajuuden, tavoitteiden ja työelämäläheisyyden osalta. Oppisopimustyyppisiä koulutuksia suunniteltaessa on oleellista miettiä asiaa TKI-
6 6 lähtöisesti keskittyen niihin teemoihin ja aihepiireihin, joihin Humakilla on vahvaa osaamista ja osaamista kehittäviä TKI-hankkeita. Kaikkiin teemoihin ja aihepiireihin oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ei kuitenkaan sovellu ja selvityksen avulla on tavoitteena tarkastella myös tätä kysymystä. Selvityksellä pyritään hakemaan näkökulmia ja arvioita tähän koulutusmuotoon ja sen mahdollisesti laajempaan käyttöönottoon sekä humanistisella ja kasvatusalalla että kulttuurialalla. 1.2 Selvityksen rakenne ja sisältö Täydennyskoulutustarpeita ja laajoja osaamiskokonaisuuksia tarkasteltaessa on hyvä lähteä aluksi liikkeelle siitä, mitä osaamisella itse asiassa tarkoitetaan. Osaamista voidaan tarkastella usean eri näkökulman kautta. Ammatillinen osaaminen syntyy koulutuksen ja työkokemuksen myötä syntyneistä valmiuksista ja tieto-taidosta. Ammattikorkeakoulutuksessa ammatillisen perusosaamisen voidaan nähdä syntyvän ammattikorkeakoulun perustutkintojen ja toisaalta myös ylempien tutkintojen suorittamisen kautta. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot voidaan nähdä myös erityisosaamista tuottavina tutkintoina, sillä ne vahvistavat ja täydentävät perusosaamista. Tässä selvityksessä kuvataan lyhyesti Humakin eri koulutusohjelmien perustutkintojen tuottamat kompetenssit lähtökohtana työelämälähtöiselle lisä- ja täydennyskoulutukselle. Kompetenssialueiden tarkastelu luo pohjaa sekä perus- että erityisosaamisen selvittelyyn eri aloilla. Erityisosaamista ei synny perustutkinnon pohjalta, vaan se hankitaan sekä työssä tapahtuvan oppimisen ja osaamisen että tutkinnon jälkeisen täydennyskoulutuksen kautta. Täydennyskoulutus voi olla esimerkiksi erikoistumisopintoja tai oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Erityisosaamisella voidaan tarkoittaa asiantuntijuutta jollakin tietyllä toimialalla. Tämän vuoksi selvityksessä avataan myös hieman asiantuntijuuden ja integratiivisen pedagogiikan käsitettä. Korkeakoulututkinnon voidaan nähdä luovan perustan, perustiedot, oman alan seuraamiselle, mutta se ei kuitenkaan yksin riitä ammattitaidon ylläpitämiseen ja työelämässä tapahtuvien muutosten vastaamiseen. Työelämästä nousee jatkuvasti uusia osaamis- ja asiantuntijuusalueita, joihin korkeakoulutuksen perustutkinnot eivät pysty tehokkaasti ja riittävän nopeasti vastaamaan.
7 7 Selvityksen teoreettinen viitekehys muodostuu korkea-asteen oppisopimustyyppiselle koulutukselle keskeisten käsitteiden avaamisesta. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen malli ei ole vielä vakiintunut korkea-asteen koulutukseen ja jo tämän vuoksi käsitteiden määrittely on erityisen tärkeää. Kokemuksia mallista on kerätty muutamissa pilottikoulutuksissa. Malli on luotu osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta (Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38). Aluksi valotetaan lyhyesti aikuiskoulutuksen tilannetta tällä hetkellä. Tässä yhteydessä tuodaan esiin KYTKÖS hankkeen vuoden 2012 toukokuussa julkaistu raportti korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteista ja ehdotuksesta järjestelmän kehittämiseksi. Koska korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus hakee vielä muotoaan, tarkastellaan selvityksen aluksi myös ammatillista toisen asteen oppisopimuskoulutusta. Tämän jälkeen tätä mallia peilataan korkea-asteen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja siihen sisältyviin näkökulmiin ja määritteisiin. Tämä peilaus on tärkeää, jotta voidaan paremmin havaita toisen asteen ja korkea-asteen oppisopimuskoulutusten keskeiset eroavaisuudet. Humanistisen ammattikorkeakoulun koulutusalojen aiemmin kartoitettuja täydennyskoulutustarpeita lähestytään Nikoskisen 2008, 2010, 2010) selvityksiin viitaten. Nikoskinen on tehnyt tutkimuksia Humakista valmistuneiden opiskelijoiden työelämään sijoittumisesta. Kokonaisuudessaan selvityksen tausta pyrkii luomaan kattavan kuvan osaamisesta ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutusratkaisuista. 2 Aikuiskoulutus ja uudet täydennyskoulutusmuodot Työelämän ja yksilöiden osaamistarpeet määrittelevät aikuiskoulutuksen rakennetta ja sisältöjä sekä siihen osallistumista. Aikuiskoulutukseen osallistuminen ei ole kuitenkaan riittävän laajaa, vaikka työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja ikärakenteen kehitys aiheuttaa uusiin osaamistarpeisiin vastaamista. Pääosa aikuisten opiskelusta liittyy kiinteästi omaan työhön tai ammattiin. Koulutusmuotoina voivat olla esimerkiksi tutkintotavoitteiset ammatti- tai korkeakoulututkinnot, ammatillinen lisäkoulutus, korkeakoulujen erikoistumisopinnot, täydennyskoulutus, avoimen korkeakoulun opinnot tai työvoimapoliittinen koulutus. Myös työnantajan järjestämä henkilöstökoulutus on merkittävä aikuisopiskelumuoto. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009; 48.) Ai-
8 8 kuiskoulutuksen määrittely rakentuukin pääosin sen perusteella kuka koulutuksen maksaa (Virtanen 2007,100). Työelämä odottaa yhä monipuolisempia kouluttautumismahdollisuuksia aikuisille, eikä koulutustarjonnan tule liikaa keskittyä tutkintokoulutukseen. Tutkintotavoitteisuuden lisäksi tarvitaan työelämän ja korkeakoulun kumppanuutta ja sen myötä syntyviä koulutusratkaisuja. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, 31; Lempinen 2010, 31.) Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammatillisen perus- ja korkeakoulutuksen uudehkoja muotoja (Virtanen 2007, 93). Keskeisenä työryhmän aikuiskoulutusta koskevana ehdotuksena nähdään korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen. Korkeakoulutetuille on tarjolla lyhytkestoista täydennyskoulutusta ja näihin koulutuksiin osallistuminen on laajaa. Pitkäkestoista, laaja-alaista työuran aikana hankittavaan täydennyskoulutusta ei kuitenkaan ole juuri tarjolla. Vuoden 2009 aikuiskoulutuksen kehittämistä pohtineen työryhmän raportin mukaan korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet ovat perusteltuja ja tarpeellisia ottaa käyttöön. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, 31-37,55.) KOPSU-hanke Futurexhankkeen ( lisäksi on esimerkki näiden aikuiskoulutuspoliittisten pohdintojen toimenpiteistä. Keskeinen ja ajankohtainen näkökulma ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja oppimisen määrän selvä lisääminen. Jotta koulutuksen vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys voivat toteutua, tarvitaan oppilaitoksen ja työelämän entistä laajempaa vuoropuhelua. Ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa keskeistä on työpaikalla tapahtuva opiskelu, joka perustuu niin sanottuun kolmikantasopimukseen. Sopimuksen osapuolet ovat työnantaja, opiskelija ja koulutuksen järjestäjä. Oppisopimuskoulutus, korkeakoulujen oppisopimustyyppinen koulutus ja työvoimapoliittisen koulutuksen palkkatuettu Toppis malli ovat koulutuksia, joissa oleellinen osa on nimenomaan työssä ja työstä oppiminen. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, ) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille tuodaan esiin laajat osaamiskokonaisuudet korkeakoulutettujen osaamisen laajentamiseen ja päivittämiseen vastaamiseksi yhtenä aikuiskoulutusmuotona (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1, 55).
9 9 KYTKÖS hankkeen loppuraportissa (Lehtinen ym. 2012) on lähestytty korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteita ja uusia vaihtoehtoja sen toteuttamiselle. Raportin mukaan korkeakoulutetut eivät välttämättä koe perinteisiä täydennyskoulutusmuotoja tarkoituksenmukaisina oman ammattitaitonsa kehittämiseen. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:22, 7.) Täydennyskoulutus ei näyttäydy niin työnantajille kuin työntekijöillekään riittävän selvästi investointina, mikä on vähentänyt täydennyskoulutustarjonnan kysyntälähtöisyyttä ja samalla lisännyt maksuttomaan peruskoulutukseen osallistumista ja kaksoistutkintojen suorittamista osaamisen täydentäjinä. Myös koulutuksen tarjoajien täydennyskoulutustarjonta ei ole ollut riittävän järjestelmällistä, sillä usein koulutusta on toteutettu ulkopuolisen projektirahoituksen turvin. (Lempinen ym. 2012, 8.) Tämä estää osaltaan pitkäkestoisen ja ennakoivan täydennyskoulutustarjonnan käyttöönottoa ja järjestelmän kehittämistä. 2.1 Ehdotus uusista korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutuksen tasoista ja tutkinnoista Lempinen ym. (2012, 26) ehdottavat toukokuussa 2012 ilmestyneeseen selvitykseensä perustuen nelitasoista järjestelmää korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutusmuodoiksi, joiden suorittamisen pohjana edellytetään työkokemusta. Ensimmäisenä he mainitsevat erilliskurssit eri jatko- ja täydennyskoulutuksen tasoilla, jotka ovat lyhytkestoista koulutusta, eivätkä ne välttämättä liity mihinkään tiettyyn tutkintojen viitekehyksen tasoon. Erilliskurssit ovat joustavin ja nopein keino vastata uusiin osaamistarpeisiin. Tyypillisimmin tämänkaltaiset lyhyet koulutukset liittyvät erilaisten sertifikaattien hankkimiseen. Toisena uutena koulutusmuotona esitetään korkeakoulututkintoa täydentävää erikoistumistutkintoa. Erikoistumistutkinnon laajuus voi olla opintopistettä ja se vastaa nykyisiä laajoja osaamiskokonaisuuksia, erikoistumisopintoja ja oppisopimustyyppistä koulutusta. Tämä koulutus ei muuta sitä viitekehyksen tasoa, joka osallistujalla on koulutukseen tullessaan eli osaamisen taso säilyy samana. (Lempinen ym. 2012, 26.) Lempisen ym. (2012, 27) mukaan ylemmissä korkeakoulututkinnoissa pyritään selkiinnyttämään alakohtaista työnjakoa ja suhdetta ammatillisesti suuntautuneisiin maisteriohjel-
10 10 miin. Aloilla, joilla YAMK tutkinnot ovat pääsääntöinen jatkokoulutuksen muoto, voivat YAMK tutkintoa suorittamaan hakeutua myös yliopistossa perustutkinnon suorittaneet. Tavoitteena on, että ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin voitaisiin liittää tiettyihin työtehtäviin edellytettäviä erityispätevyyksiä. Ammatillisesti suuntautuneet maisteriohjelmat rakennetaan yleisten maisteriohjelmien rinnalle. Nämä tutkinnot on mahdollista suorittaa suoraan kanditutkinnon jälkeen tai myöhemmin työelämässä toimimisen jälkeen. Tietyillä aloilla myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakeutua näihin ammatillisesti suuntautuneisiin maisteriohjelmiin ja lisäksi tutkintoon voidaan liittää erityispätevyyksiä, joita tietyissä työtehtävissä edellytetään. Ammatillisen lisensiaatin tutkinnon merkitystä jatkokoulutusväylänä kirkastetaan niillä aloilla, joilla se on jo käytössä ja lisäksi sen suorittaminen mahdollistetaan varovaisesti myös muille aloille, joissa sille on selvää työelämän tarvetta. Yksi esimerkki tämäntyyppisestä tutkinnosta voisi olla uusi lisensiaattitasoinen erityisopettajan tutkinto. (Lempinen 2012, 27.) 3 Oppisopimuskoulutus ja korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 3.1 Toisen asteen oppisopimuskoulutuksen yleisiä piirteitä Oppisopimuskoulutus toteutetaan käytännön työtehtävissä ja opintoihin sisältyy myös tietopuolisia opintoja. Oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa noudatetaan sekä ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen että työlainsäädännön säädöksiä. Oppisopimus edellyttää työsopimusta ja lainsäädäntö edellyttää, että yli puolet opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Opiskelija saa oppisopimuskoulutuksessa palkkaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajalta ja tietopuolisen koulutuksen ajalta opiskelijalle maksetaan opintososiaalisia etuuksia, kuten päivärahaa ja matkustuskorvauksia. Työpaikalla tapahtuvista koulutuskustannuksista maksetaan työnantajalle koulutuskorvausta. Oppisopimuskoulutus on kysyntälähtöistä ja sen tarjontaan vaikuttaa työelämän tarve ja kysyntä koulutuksen kohdentamisesta tietyille aloille. Oppisopimuskoulutuksen toteuttaminen asettaa tiettyjä edellytyksiä työpaikalle oppimisympäristönä; työpaikalla tulee olla työssä oppimista mahdollistavat olosuhteet, kuten riittävä palvelu- ja tuotantotoiminta, tarpeellinen työvälineistö, sekä ammattitaitoista henkilökuntaa opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi ja ohjaajaksi.
11 11 Keskeinen näkökulma oppisopimuskoulutuksessa on myös opetuksen henkilökohtaistaminen, joka edistää kysyntälähtöisyyttä ja koulutuksen laatua. (OPM 2009:1, 10-11, 26.) Oppisopimus määritellään tällä hetkellä lainsäädännössä yhdeksi määräaikaisen työsopimuksen muodoksi, jonka yhteydessä järjestetään koulutusta ja se on rajattu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Vahvuutena oppisopimuksissa voidaan nähdä käytännönläheisyys, mutta siihen liittyy myös selviä heikkouksia ja ongelmia. Selkeänä ongelmana hahmottuu osaamisen kapeus, sillä aina työtehtävät eivät mahdollista tutkintojen edellyttämää laaja-alaista osaamista. Oleellisena toisen asteen ammatillista oppisopimuskoulusta määrittävä piirteenä on työnantajan koulutusvastuu ja teorian hyödyntäminen suoraan omassa työssä suoritettavien oppimistehtävien kautta. Tehtävät tulee olla rakennettu ja suunniteltu niin, että ne palvelevat suoraan sekä itse oppijaa että työpaikan toimintaa ja kehittävät sitä. (Lempinen 2009, ) Merkittävä ero toisen asteen oppisopimuskoulutuksessa on korkea-asteen oppisopimustyyppiseen koulutukseen verrattuna se, että toisen asteen oppisopimuskoulutuksessa koulutusvastuu on työnantajalla, kun taas korkeaasteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa se on koulutuksen järjestävällä korkeakoululla. Toisen asteen oppisopimuskoulutuksella voidaan suorittaa tutkintotavoitteista koulutusta; ammatillisia perustutkintoja sekä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Eitutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus on myös mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutuksena (Kauppi 2009, 43.) Siinä missä Keski-Euroopassa oppisopimuskoulutus on nuorten ammatillista koulutusta, Suomessa opiskelijat ovat yleisimmin aikuisia (Viinisalo 2009, 56). Oppisopimus käsitteenä kattaa siis monentyyppisiä kouluttautumissopimuksia, mikä on hyvä ottaa esiin oppisopimuskoulutuksesta tiedotettaessa (OPM 2009:1, 14). Heikki Suomalainen kiinnitti raportissaan huomiota siihen, että oppisopimusjärjestelmä ei ole riittävän tunnettu koulutusväylä kokonaisuudessaan. Tästä on seurauksena muun muassa se, että oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen ei ole yrityksille aina selkeää ja näin koulutuksessa voi painottua liiaksi oppilaitoksen omat näkökulmat. Tällöin aito kysyntälähtöisyys ei toteudu. Oppisopimuskoulutuksen aktiivisina osallisina eivät ole ainoastaan työntekijä ja työnantaja, vaan koko työyhteisön tulee olla mukana koulutusprosessissa. (OPM 2009: 1, 19.)
12 12 Oppisopimuskoulutus soveltuu hyvin työelämän muuttuviin vaatimuksiin ja tilanteisiin. Lähtökohtana on työnantajan / yrittäjän halukkuus kouluttaa työsuhteessa olevaa henkilöstöä, rekrytoida uutta henkilöstöä tai kouluttautua itse. (Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen, väliraportti 2011:8, 25.) 3.2 Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa ei ole kyse lainsäädännön määrittämästä oppisopimuskoulutuksesta kuten toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Kyse on korkeakoulujen tavasta järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta ja sen osia monipuolisesti ja samanaikaisesti työnteon mahdollistaen. (Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008: 28, 34.) Selkiintymätön lainsäädännön asema voikin aiheuttaa ongelmia koulutuksen toteuttamiselle (Saranpää 2009, 80). Suomessa korkea-asteen oppisopimustyyppisenä koulutuksena on tehty pilotteina joitakin erityispätevyyksiä tuottavia täydennyskoulutuksia. Korkea-asteen oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena ei ole kuitenkaan vielä mahdollista tehdä tutkintoja, tutkinnon osia tai hankkia kelpoisuuksia. (Helama & Piispanen 2009, 23.) Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ei ole käsitteenä selkeä työnantajille ja koulutusmuodolle olisi tärkeää kehittää sitä paremmin kuvaava nimi (Saranpää 2009, 80). Vuonna 2012 julkaistussa Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että korkeakoulututkinnon jälkeisiä laajoja osaamiskokonaisuuksia voidaan suorittaa oppisopimustyyppisenä aikuiskoulutuksena. Laajat osaamiskokonaisuudet voivat sisältää kehittämissuunnitelman mukaan myös osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1, 55.) Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja siinä painottuu ensisijaisesti oman työn ja työorganisaation kehittäminen. Koulutukseen osallistuminen edellyttääkin työsuhdetta. Koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu tulee ottaa oppisopimuskoulutuksen kehittämistä pohtineen työryhmän (OPM 2007:25) mukaan paremmin huomioon korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa. Gröhnin (2011, 10) mukaan koulutus vastaa laajuudeltaan ja sisällöltään erityispätevyyden suorittamiseen valmentavaa koulutusta. Osaaminen osoitetaan näytöin. Työssä hankittu
13 13 osaaminen voi olla ennestään niin vahvaa, että näytön voi antaa sillä perusteella. (Gröhn 2011, 10.) Siinä missä toisen asteen oppisopimuskoulutus valmentaa ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittamiseen, korkea-asteen oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella voi suorittaa erityispätevyyden. Saranpää (2011, 83) korostaa, että oppisopimustyyppisen koulutuksen pitäisi tuottaa osaamista, joka on kokonaan nykyisen tutkintojärjestelmän tai suoritettujen tutkintojen ulkopuolella. Lempisen (2010, 22) mukaan työelämä näkee tarjolla olevat eri koulutusmuodot ja niiden sisällöt sekaviksi. Oppisopimustyyppinen koulutus linjailee oppisopimuskoulutusta, mutta se ei ole kuitenkaan sitä. Myöskään erityispätevyys ei ole sama asia kuin erikoistumisopinnot tai erikoisammattitutkinto. Nimikkeet eivät anna riittävän selväpiirteistä kuvaa eri koulutusten sisällöistä, mikä vaikeuttaa työelämän valintoja koulutukseen osallistumiseen. Työpaikan ja korkeakoulun kumppanuus ja yhteistyö ovat oleellista, jotta koulutusprosessi onnistuu kaikkien kannalta optimaalisella tavalla. Ideaalina on, että työpaikka ja korkeakoulu suunnittelevat yhdessä koulutustarjontaa, joka järjestetään osin julkisen, osin työnantajan rahoituksen turvin. Oleellista on, ettei oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta sekoiteta myöskään avoimeen korkeakoulutukseen, vaan ne ovat toisistaan erilliset järjestelmät (OPM kirje korkeakouluille ; Dnro 58/522/2009, Liite 2) Miksi oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta? Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille pyrkii erityisesti työelämän tarpeiden palvelemiseen, jolloin tärkeää on työelämän arjen ymmärtäminen ja työtehtäviä saumattomasti tukevat tutkinnon osat (Lahtinen 2009, 28). Lempisen (2009, 31) mukaan työpaikoilla koetaan päivittäin sellaisia ongelmia, joihin aikaisemmin hankitulla tutkinnolla ei pystytä vastaamaan. Lisä-, henkilöstö- ja täydennyskoulutuksen tarve on useilla työpaikoilla ilmeinen. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on luotu koulutukseen osallistuvan nykyisen osaamisen ylläpitämiseen tai osaamisen uudelleen suuntaamiseen työuran aikana. Lisäksi oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella pyritään helpottamaan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämään pääsyä tai sinne paluuta. (OPM 2008:38, 40; Närhi 2011, 17-20; Lempinen 2009, 32.) AKKU johtoryhmä katsoo, että korkea-asteen työelämälähtöinen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus voi vastata työmarkkinoiden osaajapulaan, maahanmuuttajien koulutustarpeisiin, ammattirakenteessa tapahtuneisiin
14 14 muutoksiin sekä teknologian nopeisiin muutoksiin. Koulutusmuodolla on myös mahdollista vastata työurien pidentämistä koskeviin pyrkimyksiin. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus., 2009, 28.) Uuteen ammattiin tai uusiin työtehtäviin siirryttäessä ei korkeakoulututkinnon suorittaneen ole aina tarkoituksenmukaista hankkia kokonaan uutta tutkintoa. Aikuiskoulutuksessa suuntaus on työelämässä ja omassa työssä tapahtuvaan oppimiseen, jota tuetaan teoriaopinnoilla oppilaitoksessa. Ajatus pääasiassa omassa työssä tapahtuvasta oppimisesta sopii sekä ammatillisen koulutuksen että korkeakoulujen tarjoamaan lisä- ja täydennyskoulutukseen. Kaikki koulutustarpeet eivät kuitenkaan liity omaan työhön tai ammattiin, jonka vuoksi kaikkea täydennyskoulutusta ei voida järjestää oppisopimustyyppisesti. (Lempinen 2010, 22.) Työn kehittäminen käytännön työn oppimisen sijaan on oleellinen piirre korkea-asteen oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa. Kokemuksellisuuden lisäksi reflektiotaidot ja teoreettiset tarkastelulähtökohdat ovat keskeisiä. Työn tutkiminen ja kehittämisorientaatio vaativat koko työyhteisön sitoutumista, sillä tällöin mahdollistuu työyhteisön osaaminen ja toiminnan kehittäminen. Samalla työstä muodostuu entistä selkeämmin oppimisympäristö. (Kauppi 2009, 45-47, 49.) Närhen (2011, 12) mukaan suurin hyöty koulutuksesta yritykselle tulee tilanteessa, jossa useampi työntekijä osallistuu koulutukseen. Tällöin on mahdollisuus vertaistuen hyödyntämiseen ja yhteisöllisiin oppimiskokemuksiin. Yritys myös hyötyy useista samaan organisaation tehdyistä kehitystöistä. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa valtaosa oppimisesta (70 %) tapahtuu epämuodollisesti oman työn ohessa, työtä tehden. Työpaikkakoulutuksen osuus on vain noin 20 prosenttia ja ainoastaan 10 prosenttia opitaan muodollisessa koulutuksessa. Kaikki työssä opitut asiat eivät kuitenkaan välttämättä ole aina hyviä, jonka vuoksi myös niin sanottua poisoppimista tarvitaan ja kykyä muuttaa ja uudistaa vanhentuneita toimintatapoja. (Lempinen 2010, 23.) Työssä oppimisen osuuden olisi oltava vähintään 50 prosenttia ( Helama ja Piispanen (2009, 22-23) ovat kartoittaneet, miten oppisopimus soveltuu korkeaasteelle alueellisessa selvityksessään elinkeinoelämän valmiuksista korkea-asteen oppi-
15 15 sopimuskoulutukseen Etelä-Savossa. Selvityksessä havaittiin, että koulutusmuoto soveltuu parhaiten tutkinnon jälkeiseen täydennyskoulutukseen ja tutkinnon osien suorittamiseen. Lisäksi korkea-asteen oppisopimuskoulutuksen nähtiin soveltuvan hyvin kelpoisuuksien hankkimiseen ja muuntokoulutukseen. Työelämän muutostilanteissa, jolloin esimerkiksi tehtävänkuva muuttuu ja tarvitaan uutta osaamista, voi oppisopimuskoulutus tarjota mielekkään kouluttautumisväylän. Selvitykseen vastaajien mukaan oppisopimuskoulutus ei kuitenkaan korkea-asteella sovellu kokonaisten tutkintojen suorittamiseen. (Helama & Piispanen 2009, ) Taloudellisen tilanteen heiketessä yrityksillä ei välttämättä ole uskallusta ja mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus voidaan kuitenkin nähdä myös osana taantuman elvytystoimia (OPM 2009:11, 21). Helaman ja Piispasen (2009, 23) mukaan työpaikkaohjaukseen on korkeaasteen oppisopimuskoulutuksessa kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota. Koska yhteneväiset rakenteet puuttuvat koko korkea-asteen oppisopimusjärjestelmästä, on esille noussut selkeä tarve yhteisten kriteerien luomiselle valtakunnallisesti sekä opiskelijoiden osaamisen varmistamiseksi että järjestelmän yhtenäisyyden takaamiseksi. 3.3 Erityispätevyydet ja laajat osaamiskokonaisuudet Erityispätevyydet suunnataan työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja ne luodaan työelämän tarpeista käsin. Ne laaditaan työelämässä vaadittavina kompetensseina ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina ja ne voivat olla monialaisia. Erityispätevyyksillä tulee olla myös pitkäkestoinen tarve työmarkkinoilla. Erityispätevyys ei nimestään huolimatta tuota muodollista kelpoisuutta, vaan se pyrkii vastamaan nimenomaan työelämän tarvitsemaan ammatilliseen osaamiseen. (Gröhn 2011, 12.) Tänä päivänä, vuoden 2012 alusta lähtien erityispätevyydet ovat korvautumassa laajoilla osaamiskokonaisuuksilla. Erityispätevyyteen johtavat koulutukset ovat laajuudeltaan opintopistettä ja niiden kautta saavutettu osaaminen tulee olla vähintään Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) 6 osaamistasokuvauksen mukaista eli ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman yliopistotutkinnon tasoista (OPM kirje korkeakouluille ; DNRO 58/522/2009, Liite 2; Gröhn 2011, 12). Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä tasoja tarkastellaan tie-
16 16 tojen, taitojen ja pätevyyden näkökulmasta. Tason 6 tietoulottuvuutta määrittävät edistyneet työ- tai opintoalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. Tasolla 6 on edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa ja kykyä innovaatioihin ja joita vaaditaan erikoistuneella työ- ja tai opintoalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen. 6 tason pätevyyttä määrittää monimutkaisten teknisten tai ammatillisten toimien tai hankkeiden johtaminen, vastuun ottamisen päätöksenteosta ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Lisäksi tasolla 6 osataan ottaa vastuu yksittäisten henkilöiden ja ryhmien ammatillisen kehityksen hallinnasta. (Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi.) Erityispätevyyksien tuottama osaaminen laajentaa, syventää ja erikoistaa korkeakoulutasoista ammatillista osaamista. Erityispätevyydet ovat tarkoitettu perusteellisempaan osaamisen kehittämiseen ja niitä suunnataan erityisesti työelämässä toimivien uusiin tehtävänkuviin. Osaamisen tulee olla luonteeltaan korkea-asteelle tyypillistä, jolloin muun muassa geneeriset taidot ja abstrakti ajattelu korostuvat. Korkeakoulut voivat vastaanottaa erityispätevyyksien näyttöjä riippumatta siitä, miten niiden edellyttämä osaaminen on hankittu. (Gröhn 2011, 12.; OPM kirje korkeakouluille ; DNRO 58/5222/2009, Liite 2.) Erityispätevyyksien tulee kytkeytyä korkeakoulujen tutkimukseen ja osaamiseen. Erityispätevyyden näyttöön hankittavan osaamisen voi hankkia usealla eri tavalla: oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena, ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoina, maksullisena täydennyskoulutuksena, työnantajan järjestämänä henkilöstökoulutuksena, työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai itsenäisesti opiskellen. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, 38.) Erityispätevyyden näytön tuloksena opiskelija ymmärtää osaamisensa tason, mutta myös osaa arvioida oppimiansa toimintatapoja ja kehittää uusia. Ohjauksessa korkeakoulun kanssa osaamistavoitteisiin peilaten sovitaan täydentävän koulutuksen ja ohjauksen järjestämisestä ja siihen osallistumisesta. Opiskelija laatii näytteen tai näytteitä, jotka oppimisprosessina yhdistävät aiemman työkokemuksen ja korkeakoulun tuottaman täydentävän koulutuksen ja ohjauksen ja varmistavat kokonaisuuden osaamistavoitteiden hallinnan. Saavutettavan kompetenssin luonne vaikuttaa siihen, minkälaisia menetelmiä osaamisen näyttöön valitaan. Opinnäytetyyppinen tapa näyttää osaaminen voi olla yksi mahdollinen muoto. (OPM kirje korkeakouluille ; Dnro 58/522/2009, Liite 2.) Korkeakoulut
17 17 vastaavat näyttöjen kuvaamisesta, vastaanottavat näytöt ja myöntävät todistukset (Gröhn 2011, 12) Korkeakoulututkinnon jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet voivat vastata muun muassa erilaisiin ammattilaisten erikoistumistarpeisiin. Lisäksi laajat osaamiskokonaisuudet voidaan muodostaa jo vakiintuneisiin tai uusiin akateemisiin ammatillisiin kokonaisuuksiin, joihin ei ole tarjolla tutkintoon johtavaa koulutusta. Laajoilla osaamiskokonaisuuksilla voidaan vastata myös yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin ja muutosten myötä tulleisiin uusiin osaamis- ja taitovaatimuksiin. On myös havaittu, että tietyt aihekokonaisuudet ovat sellaisia, että niitä ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaan aiheensa ja rakenteensa puolesta ne soveltuvat paremmin työssä oppimista hyödyntäville koulutusratkaisuille. (Hirsivaara 2011, 4.) Närhen (2011) mukaan laajoja osaamiskokonaisuuksia luonnehtii työstä oppimisen hyödyntäminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Osassa yrityksiä on käytössä työstä oppimisen systemaattinen hyödyntäminen henkilöstön kehittämisen osana. Työstä oppiminen on käytössä yrityksissä, joissa on tarjolla erityispätevyyksiä, esimerkiksi eurooppalainen patenttiasiamiestutkinto. Toisaalta työssä oppimista hyödynnetään myös aloilla, joilla ei ole virallista koulutusta tarjolla. Esimerkkinä on Keskusrikospoliisin rikoslaboratorio. (Närhi 2011,12.) Laajojen osaamiskokonaisuuksien suorittamiseen tähtäävässä Tekniikan alan PD (Professional Diploma) -koulutuksessa havaittiin, että oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen onnistumisen edellytys on koulutettavan henkilön toimiminen tehtävissä, joissa on mahdollisuus oppia ja kehittää omaa työtään oppimistavoitteita kohden. Työstä oppiminen korkeakoulututkinnon suorittaneella perustuu oppimisprosessiin, jossa ovat olennaisia reflektiotaidot, kriittisyys, tiedon luominen ja oman työn kehittäminen. Tavoitteena on osaamisen tason kehittyminen korkea-asteen tasolle. (Närhi 2011, 14.) Erityispätevyys käsite on korvautunut Lehtisen ym. (2012, 20) raportin mukaan käsitteellä laajat osaamiskokonaisuudet (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:22, 20). Tässä selvityksessä erityispätevyyden synonyymina käytetään laajojen osaamiskokonaisuuksien käsitettä.
18 18 4 Humakin koulutustehtävä, profiili ja koulutusohjelmien (AMK) ydinkompetenssit Humanistisen ammattikorkeakoulun tehtävä on järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja luovan toimialan yrittäjyyden sekä viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen. Koulutustehtävässään Humak korostaa erityisesti kansalaisten tarpeista lähtevää innovaatiotoimintaa ja yhteisöjen kehittämistä. Humak profiloituu valtakunnallisena aikuiskouluttajana ja kumppanuudella kehittäjänä. Koulutuksen painoaloja ovat sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. (Humanistinen ammattikorkeakoulu vuosikertomus 2010.) Kerron seuraavaksi lyhyesti kolmen koulutusohjelman perustutkintojen (AMK) kompetenssit eli ne keskeiset osaamisalueet, joita tutkinnoilla tavoitellaan. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman kompetensseja ovat pedagoginen osaaminen, kehittämisosaaminen, yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen osaaminen (Opinto-opas Saatavilla netissä osoitteessa: %E2%80%932013/nuorten-koulutus/kansalaistoiminnan-ja-nuorisotyo%CC%88n-ko). Kulttuurituotannon koulutusohjelman kompetensseja ovat puolestaan kulttuurin toimintaympäristön tuntemus, kulttuurituotannon liiketaloudellinen osaaminen ja tuottamisprosessin hallinta (Opinto-opas Saatavissa netissä osoitteessa: Viittomakielentulkin koulutusohjelmassa tulkin työkielen osaaminen, kääntämisen ja tulkkauksen osaaminen sekä tulkkaustilanneosaaminen ovat koulutusohjelman kompetensseja (Opinto-opas Saatavissa netissä osoitteessa: Kiinnostava kysymys työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta on esimerkiksi se, miten nuorisotyöntekijän osaaminen on määritelty konkreettisissa työtehtävissä, toisin sanoen mitä häneltä työssään odotetaan? Tai kuinka viittomakielentulkkausalalla ja kulttuurituotannon työkentillä toimivien osaaminen määritellään ja nähdään työelämän toimijoiden näkökulmasta? Miten koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit näkyvät työelämässä ja miten osaaminen siellä aidosti konkretisoituu ja näkyy? Näitä kysymyksiä on tarkoitus tarkastella tämän selvityksen teemahaastatteluissa.
19 Yhteisöpedagogien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Nikoskinen (2008, 29-30) on yhteisöpedagogien työuraa kartoittavassa tutkimuksessaan selvittänyt Humakissa yhteisöpedagogi tutkinnon suorittaneiden kiinnostusta Humakin tarjoamaan jatko- ja täydennyskoulutukseen osallistumiseen. Selvästi eniten vastaajia kiinnosti yhteisöpedagogi (ylempi AMK) tutkinnon suorittaminen. Erikoistumisopinnot ja muu lyhytkestoinen täydennyskoulutus houkuttelivat vastaajia toiseksi eniten, tosin reilu 30 prosenttia vastaajista ei ollut kiinnostunut mistään koulutuksesta vastaushetkellä. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ei koettu kiinnostaviksi, sillä ainoastaan 5 prosenttia vastaajista ilmaisi mielenkiintoa niihin. Täydennyskoulutusten sisällöistä tarpeellisina nähtiin sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvät aiheet, syrjäytymisen ehkäisy, osallisuus ja erityisnuorisotyö, päihde- ja mielenterveystyö, sosiaalityö sekä erilaiset lajitaidot (seikkailu, draama, liikunta). Lisäksi täydennyskoulutus koettiin tarpeelliseksi johtamisen, esimiestyön, hallinnon ja kehittämistaitojen teemaalueilla. Jonkin verran oltiin kiinnostuneita myös yhteiskunnalliseen muutokseen, ajankohtaiseen lainsäädäntöön ja toimialan toimintaympäristöön liittyvästä täydennyskoulutuksesta. (Nikoskinen 2008, ) 4.2 Kulttuurituottajien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Humakista kulttuurituottajiksi valmistuneet kokevat koulutuksen tuottamista työelämävalmiuksista puutteellisina esimerkiksi johtamis- ja organisaatio-osaamisen, sosiaaliset taidot ja käytännön ammattitaidon kehittymisen. Sen sijaan erityisesti kulttuuri ja taiteen tutkimus on osa-alue, jota käsitellään koulutuksessa kattavasti ja se koetaan näin riittävänä työelämän tarvitsemiin osaamistarpeisiin. Toisaalta osa valmiuksista, kuten kokonaisuuksien hallinta, luovuus ja innovatiivisuus, ovat valmiuksia, jotka kehittyvät vasta työelämässä toimimisen kautta. (Nikoskinen 2010, 134.) Nikoskisen (2010, 136) mukaan kulttuurituottajaksi valmistuneilla on kiinnostusta uusien tutkintojen suorittamiseen. Tutkintotavoitteisuuden ohella kiinnostusta löytyy myös ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen osallistumiseen. Erityisesti mediaosaamiseen liittyvän täydennyskoulutuksen tarve on ilmeinen. Kulttuurialalle on tyypillistä niin sanottu portfoliotyöllisyys. Työvoimasta osa työskentelee limittäin tai samanaikaisesti sekä julkisen, kolmannen että yrityssektorin palveluksessa. Palkkatyön ohessa osa elannosta saatetaan hankkia esimerkiksi osa-aikaisena yrittäjänä,
20 20 freelancerina tai apurahalla työskennellen. Kulttuurituottajien työkenttänä voi toimia esimerkiksi valtio, kunta, mikroyritys, freelancer, itsensä työllistäjä, yrittäjä, yksityissektori, vapaaehtoistyö, yhdistys tai seurakunta. (Halonen & Teye 2011, 17.) Kulttuurialan työtehtävät ja työkenttä ovat laajentuneet entisestään ja uusia työpaikkoja syntyy eri ammattialojen rajapinnoille. Tuottajan osaamistarpeista ja koulutusmuutoksista on havaittu, että eri alueisiin erikoistuminen moniosaamisen sijaan on entistä yleisempää. Vuoteen 2020 mennessä koulutuksen ennakoidaan kyselytutkimuksen mukaan siirtyvän peruskoulutuksen sijaan jo ammatissa toimivien täydennyskoulutukseen ja maisteritasolle. (Halonen & Teye 2011, ) 4.3 Viittomakielentulkkien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Nikoskisen (2010, 43-44) tutkimuksessa Humakista viittomakielentulkeiksi valmistuneilta kysyttiin heidän kiinnostustaan osallistua perustutkinnon jälkeiseen koulutustoimintaan: erikoistumisopinnot, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen, muu lisä- ja täydennyskoulutus. Lisäksi kartoitettiin syitä koulutukseen osallistumiseen tai osallistumatta jättämiseen sekä aihealueita, jotka tulkit kokevat tärkeiksi jatkokoulutussisällöiksi. Tuloksista havaittiin, että kiinnostus tutkintoon johtavaan koulutukseen oli vähäistä, kun puolestaan ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus herätti useamman kiinnostuksen. Lisä- ja täydennyskoulutukseen osallistuneiden koulutussisällöt liittyivät vahvasti nimenomaan tulkkien ammattialaan. Sisältöjä olivat esimeriksi kirjoitustulkkaus, kuurosokeille opastus ja kuvailu. Avoimessa yliopistossa ja yliopistossa suoritettiin muun muassa viestintä- ja kielitieteelliseen sekä pedagogisen osaamisen kartuttamiseen tähtääviä opintoja. Kysyttäessä mitkä sisällöt kiinnostavat mahdollisessa lyhytkestoisessa koulutuksessa oli kiinnostus suurinta viittomakieltä ja tulkkausta käsitteleviin aiheisiin, kuurosoikeiden kanssa työskentely sekä kirjoitustulkkaus. Johtaminen ja pedagogiset opinnot mainittiin yksittäisinä sisältöinä. Valmistumisen jälkeiseen koulutukseen osallistumiseen motivoi erityisesti oma ammatillinen kehittyminen. Lisäksi ammattialan vaihto oli keskeinen koulutukseen ajava tekijä. (Nikoskinen 2010, ) Nikoskisen selvityksistä on havaittavissa, että kulttuurituottajilla koulutustarpeet liittyvät selkeimmin niin sanottuihin geneerisiin taitoihin. Viittomakielen tulkkausalalla puolestaan koulutussisältötoiveet keskittyivät enemmänkin melko spesifiin, alan substanssiin tiiviisti
TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia
LisätiedotKatsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun
ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotKorkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012
Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotOPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA
OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotYhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia
HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia Ajankohtaista korkeakoulujen aikuisten hyödyntäminen
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotDUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08
DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotFuturex 24.10.2013 Helsinki
Futurex 24.10.2013 Helsinki Asiantuntijuus edellä korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus Työryhmän esitykset kokonaisuudessaan Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Sirkka Salvi Jyväskylän kr. Opisto Carita Sirkka Seurakuntaopisto Minna Valtonen ja Jussi Murtovuori Diak Vesa Nuorva Centria Kirkon kasvatuksen päivät 9.1.2019 klo 16.30
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset
Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotKOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.
KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ. - myös oppisopimuksella IDEOITA JA INNOSTUSTA TULEVAISUUTEEN: WWW.SAKKY.FI OPPISOPIMUS LYHYESTI Opiskelu painottuu työn tekemiseen, tarvittaessa osaamista täydennetään oppilaitoksessa
LisätiedotOpintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia
LisätiedotAmmatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017
Ammatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö ja tavoitteet:
LisätiedotAmmatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena
Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus
LisätiedotVastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista
Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotRakennus- ja kiinteistöala
Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
Lisätiedot14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,
Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten
LisätiedotPerioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia
Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotFuturex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Futurex seminaari 6.6. 2011 Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Tulevaisuuskatsaus Suomen menestyminen edellyttää, että
LisätiedotPvm Ammattikorkeakoulut Yliopistot. Dnro 58/522/2009
Ammattikorkeakoulut Yliopistot Pvm 16.3.2009 Dnro 58/522/2009 Viite: Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet 2008:38 Hallituksen esitys vuoden 2009 lisätalousarvioksi Asia: Hankerahoitus
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotKorkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012
Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,
LisätiedotElinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot
Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
HIUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 12.12.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTutkintorakenteen kehittäminen osana ammatillisen koulutuksen reformia - Tutkintojen uudistaminen
Tutkintorakenteen kehittäminen osana ammatillisen koulutuksen reformia - Tutkintojen uudistaminen Välinehuoltoalan jaosto 24.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen
LisätiedotOsaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa
Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
Lisätiedot22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.
Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä. - korkeakoulujen näkökulma. ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö
Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä - korkeakoulujen näkökulma ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Vaasa 31.5.2012 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka
LisätiedotVAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
Lisätiedot