Selvitys humanistisen ja kasvatusalan. toimialojen osaamis- ja täydennyskoulutustarpeista. Anne Kouvo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys humanistisen ja kasvatusalan. toimialojen osaamis- ja täydennyskoulutustarpeista. Anne Kouvo"

Transkriptio

1 1 Selvitys humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan toimialojen osaamis- ja täydennyskoulutustarpeista KOPSU Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke Työssä ja työstä oppien Anne Kouvo

2 2 Sisältö 1 Johdanto KOPSU-hanke ja selvityksen tavoitteet ja rajaukset Selvityksen rakenne ja sisältö Aikuiskoulutus ja uudet täydennyskoulutusmuodot Ehdotus uusista korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutuksen tasoista ja tutkinnoista 9 3 Oppisopimuskoulutus ja korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Toisen asteen oppisopimuskoulutuksen yleisiä piirteitä Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Miksi oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta? Erityispätevyydet ja laajat osaamiskokonaisuudet Humakin koulutustehtävä, profiili ja koulutusohjelmien (AMK) ydinkompetenssit Yhteisöpedagogien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Kulttuurituottajien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Viittomakielentulkkien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Työelämä tänään työelämän osaamistarpeet Kvalifikaatiot ja kompetenssit Oppiminen ja osaaminen työelämässä Työssä vai työstä oppiminen? Integratiivinen pedagogiikka ja asiantuntijuus Osaamisen tunnistaminen, osaamisperustaisuus ja näytöt Selvityksen toteuttaminen Kohdejoukko ja haastattelujen toteutus Haastateltavat Tutkimuskysymykset Tulokset Osaaminen ja asiantuntijuus miten ne nähdään eri toimialoilla? Osaaminen Asiantuntijuus Osaamistarpeiden syntyminen Toimialalla tapahtuvat muutokset ja keskeisimmät osaamistarpeet tulevaisuudessa... 45

3 3 8.3 Koulutuksella pääpaino osaamisen kehittämisessä Toiveita ja edellytyksiä korkeasti koulutettujen täydennyskoulutukselle Oppisopimustyyppinen koulutus mitä se vaatii ja mitä siltä edellytetään? Työssä ja työstä oppiminen sekä näytöt Ajatuksia mentoroinnista ja mentorista Pohdinta ja johtopäätökset Osaaminen ja oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Erityispätevyyksiä Lähteet LIITE 1. Haastatteluteemat... 77

4 4 1 Johdanto 1.1 KOPSU-hanke ja selvityksen tavoitteet ja rajaukset Selvitys on osa KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanketta Työssä ja Työstä oppien Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopisto ja sitä rahoittavat pääosin Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Karjalan ELY keskus. Humakin lisäksi hankkeen osatoteuttajina on Itä-Suomessa toimivia korkeakouluja: Savonia, PYK, Ruralia, Diak, PKamk ja Mamk. Hankkeen toiminnan maantieteellinen kohdealue on Itä-Suomi (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo). KOPSU hankkeen projektisuunnitelmaan kirjattuna tavoitteena on selvittää Humakin toimialojen koulutus- ja erityispätevyystarpeita. Humakissa on tällä hetkellä ( ) kolme yksikköä ja kahdeksan koulutusohjelmaa ja toiminta on valtakunnallista. Selvitys kohdistuu järjestö- ja nuorisotyöalojen, kulttuurituotannon ja viittomakielialan työorganisaatioiden / yritysten edustajien käsityksiin täydennyskoulutuksesta, sen tarpeesta ja toteuttamismuodoista. Toisena keskeisenä asiana on selvittää organisaatioiden käsityksiä korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta sekä niiden valmiuksista uuteen, kehitteillä olevaan koulutusmuotoon. Kartoituksessa tavoitellaan tietoa siitä, mitä työelämä ajattelee korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen järjestämisestä: millaista osaamista työelämä tarvitsee ja miten tähän osaamisen voidaan korkea-asteen oppisopimustyyppisellä koulutuksella vastata. Tärkeää uudessa ja kehitteillä olevassa koulutusmallissa on se, että työelämä saa tarvitsemaansa osaamista. Näin ollen pyritään selvittämään myös eri toimialojen nykyistä osaamista ja toimialojen tulevaisuuden osaamistarpeita. Selvitys toteutettiin haastattelemalla 14 edellä mainittujen työorganisaatioiden työelämän edustajaa. Haastatteluiden näkökulmana korostuivat eri työorganisaatioiden osaamistarpeet, joiden kautta alojen mahdollisia koulutustarpeita pyritään tarkastelemaan. Projektisuunnitelmassa selvityksen yhdeksi tavoitteeksi on kuvattu erityispätevyystarpeiden määrittely. Erityispätevyys- käsite on kuitenkin liukumassa pois käytöstä ja sen tilalla käytetään entistä yleisemmin käsitettä korkeakoulututkinnon jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet. Huolimatta erityispätevyys-käsitteen vähittäisestä poistumisesta, selvityksen taustassa määritellään erityispätevyys-termi, koska se on alkuperäiseen projektisuunnitelmaan näin kirjattu. Kumpaakaan käsitettä ei kuitenkaan nosteta suoraan esille itse teema-

5 5 haastattelun sisällöissä. Jo tämä käsitteiden nopea vaihtuvuus ja korvautuminen uusilla käsitteillä osoittaa, että korkea-asteen täydennyskoulutuskenttä hakee vielä muotoaan. Joitakin oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen pilotteja on toteutettu vuodesta 2009 lähtien sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön että Euroopan sosiaalirahaston tukemina. KOPSU-hankkeessa on toteutettu pilotteina täydennyskoulutuksia, joissa testataan oppisopimustyyppisen koulutuksen soveltumista korkea-asteen täydennyskoulutukseen eri aloille. Humak on toteuttanut hankkeessa 30 opintopisteen laajuisen vastuullisen johtamisen täydennyskoulutuksen. (www.tyotekijaansaopettaa.fi) Työelämässä korkeakoulutuksen tuottama osaaminen ei aina riitä ja korkeakoulutus itsessään ei useinkaan tuota kattavasti tarvittavia kompetensseja työelämän tarpeisiin. Osaaminen myös vanhenee nopeasti, ellei sitä jatkuvasti päivitetä. Työelämä vaatii oman osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämistä ja työnantajien tulisi kannustaa työntekijöitään oman osaamisen syventämiseen ja laajentamiseen. Ammatillisen kehittymisen merkitys korostuu nykypäivän monimuotoisessa työelämässä. Uudet korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmuodot nähdään tarpeellisina, sillä vain harvoilla korkeakoulutettujen ammattialoilla tutkintoon johtava jatkokoulutus on johdonmukainen osa urakehitystä ja ammattitaidon ylläpitämistä. Ammattitaidon ylläpitämiseen ja päivittämiseen on tarkoituksenmukaista vastata täydennyskoulutuksella, jonka yhtenä vaihtoehtona on oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus. KOPSU hankkeessa pyritään kehittelemään työelämän muutostilanteiden ja uusien vaateiden edellyttämiä täydennyskoulutusratkaisuja, jotka soveltuvat korkeakoulututkinnon suorittaneille. (www.tyotekijaansaopettaa.fi.) Projektin yhtenä kokonaistavoitteena on myös hankkeessa mukana olevien oppilaitosten olemassa olevan opetustarjonnan soveltumisen arviointi koulutussisällöiksi oppisopimustyyppisesti toteutettavaan koulutukseen. Tällä hetkellä Humakin erikoistumisopinnoissa on koulutuskokonaisuuksia, joita voisi mahdollisesti toteuttaa oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena. Esimerkiksi kulttuuritapahtumien vapaaehtoistyön johtaminen voisi mielestäni olla yksi mahdollisuus. Suunnitteilla on myös joitakin uusia erikoistumisopintokokonaisuuksia, jotka liittyvät vahvasti Humakin TKI toiminnan teemoihin. Erikoistumisopinnot ovat luonteeltaan varsin lähellä KOPSU-hankkeessa toteutettua oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta koulutuksen laajuuden, tavoitteiden ja työelämäläheisyyden osalta. Oppisopimustyyppisiä koulutuksia suunniteltaessa on oleellista miettiä asiaa TKI-

6 6 lähtöisesti keskittyen niihin teemoihin ja aihepiireihin, joihin Humakilla on vahvaa osaamista ja osaamista kehittäviä TKI-hankkeita. Kaikkiin teemoihin ja aihepiireihin oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ei kuitenkaan sovellu ja selvityksen avulla on tavoitteena tarkastella myös tätä kysymystä. Selvityksellä pyritään hakemaan näkökulmia ja arvioita tähän koulutusmuotoon ja sen mahdollisesti laajempaan käyttöönottoon sekä humanistisella ja kasvatusalalla että kulttuurialalla. 1.2 Selvityksen rakenne ja sisältö Täydennyskoulutustarpeita ja laajoja osaamiskokonaisuuksia tarkasteltaessa on hyvä lähteä aluksi liikkeelle siitä, mitä osaamisella itse asiassa tarkoitetaan. Osaamista voidaan tarkastella usean eri näkökulman kautta. Ammatillinen osaaminen syntyy koulutuksen ja työkokemuksen myötä syntyneistä valmiuksista ja tieto-taidosta. Ammattikorkeakoulutuksessa ammatillisen perusosaamisen voidaan nähdä syntyvän ammattikorkeakoulun perustutkintojen ja toisaalta myös ylempien tutkintojen suorittamisen kautta. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot voidaan nähdä myös erityisosaamista tuottavina tutkintoina, sillä ne vahvistavat ja täydentävät perusosaamista. Tässä selvityksessä kuvataan lyhyesti Humakin eri koulutusohjelmien perustutkintojen tuottamat kompetenssit lähtökohtana työelämälähtöiselle lisä- ja täydennyskoulutukselle. Kompetenssialueiden tarkastelu luo pohjaa sekä perus- että erityisosaamisen selvittelyyn eri aloilla. Erityisosaamista ei synny perustutkinnon pohjalta, vaan se hankitaan sekä työssä tapahtuvan oppimisen ja osaamisen että tutkinnon jälkeisen täydennyskoulutuksen kautta. Täydennyskoulutus voi olla esimerkiksi erikoistumisopintoja tai oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Erityisosaamisella voidaan tarkoittaa asiantuntijuutta jollakin tietyllä toimialalla. Tämän vuoksi selvityksessä avataan myös hieman asiantuntijuuden ja integratiivisen pedagogiikan käsitettä. Korkeakoulututkinnon voidaan nähdä luovan perustan, perustiedot, oman alan seuraamiselle, mutta se ei kuitenkaan yksin riitä ammattitaidon ylläpitämiseen ja työelämässä tapahtuvien muutosten vastaamiseen. Työelämästä nousee jatkuvasti uusia osaamis- ja asiantuntijuusalueita, joihin korkeakoulutuksen perustutkinnot eivät pysty tehokkaasti ja riittävän nopeasti vastaamaan.

7 7 Selvityksen teoreettinen viitekehys muodostuu korkea-asteen oppisopimustyyppiselle koulutukselle keskeisten käsitteiden avaamisesta. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen malli ei ole vielä vakiintunut korkea-asteen koulutukseen ja jo tämän vuoksi käsitteiden määrittely on erityisen tärkeää. Kokemuksia mallista on kerätty muutamissa pilottikoulutuksissa. Malli on luotu osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta (Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38). Aluksi valotetaan lyhyesti aikuiskoulutuksen tilannetta tällä hetkellä. Tässä yhteydessä tuodaan esiin KYTKÖS hankkeen vuoden 2012 toukokuussa julkaistu raportti korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteista ja ehdotuksesta järjestelmän kehittämiseksi. Koska korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus hakee vielä muotoaan, tarkastellaan selvityksen aluksi myös ammatillista toisen asteen oppisopimuskoulutusta. Tämän jälkeen tätä mallia peilataan korkea-asteen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja siihen sisältyviin näkökulmiin ja määritteisiin. Tämä peilaus on tärkeää, jotta voidaan paremmin havaita toisen asteen ja korkea-asteen oppisopimuskoulutusten keskeiset eroavaisuudet. Humanistisen ammattikorkeakoulun koulutusalojen aiemmin kartoitettuja täydennyskoulutustarpeita lähestytään Nikoskisen 2008, 2010, 2010) selvityksiin viitaten. Nikoskinen on tehnyt tutkimuksia Humakista valmistuneiden opiskelijoiden työelämään sijoittumisesta. Kokonaisuudessaan selvityksen tausta pyrkii luomaan kattavan kuvan osaamisesta ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutusratkaisuista. 2 Aikuiskoulutus ja uudet täydennyskoulutusmuodot Työelämän ja yksilöiden osaamistarpeet määrittelevät aikuiskoulutuksen rakennetta ja sisältöjä sekä siihen osallistumista. Aikuiskoulutukseen osallistuminen ei ole kuitenkaan riittävän laajaa, vaikka työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja ikärakenteen kehitys aiheuttaa uusiin osaamistarpeisiin vastaamista. Pääosa aikuisten opiskelusta liittyy kiinteästi omaan työhön tai ammattiin. Koulutusmuotoina voivat olla esimerkiksi tutkintotavoitteiset ammatti- tai korkeakoulututkinnot, ammatillinen lisäkoulutus, korkeakoulujen erikoistumisopinnot, täydennyskoulutus, avoimen korkeakoulun opinnot tai työvoimapoliittinen koulutus. Myös työnantajan järjestämä henkilöstökoulutus on merkittävä aikuisopiskelumuoto. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009; 48.) Ai-

8 8 kuiskoulutuksen määrittely rakentuukin pääosin sen perusteella kuka koulutuksen maksaa (Virtanen 2007,100). Työelämä odottaa yhä monipuolisempia kouluttautumismahdollisuuksia aikuisille, eikä koulutustarjonnan tule liikaa keskittyä tutkintokoulutukseen. Tutkintotavoitteisuuden lisäksi tarvitaan työelämän ja korkeakoulun kumppanuutta ja sen myötä syntyviä koulutusratkaisuja. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, 31; Lempinen 2010, 31.) Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammatillisen perus- ja korkeakoulutuksen uudehkoja muotoja (Virtanen 2007, 93). Keskeisenä työryhmän aikuiskoulutusta koskevana ehdotuksena nähdään korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen. Korkeakoulutetuille on tarjolla lyhytkestoista täydennyskoulutusta ja näihin koulutuksiin osallistuminen on laajaa. Pitkäkestoista, laaja-alaista työuran aikana hankittavaan täydennyskoulutusta ei kuitenkaan ole juuri tarjolla. Vuoden 2009 aikuiskoulutuksen kehittämistä pohtineen työryhmän raportin mukaan korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet ovat perusteltuja ja tarpeellisia ottaa käyttöön. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, 31-37,55.) KOPSU-hanke Futurexhankkeen (http://futurex.utu.fi/) lisäksi on esimerkki näiden aikuiskoulutuspoliittisten pohdintojen toimenpiteistä. Keskeinen ja ajankohtainen näkökulma ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja oppimisen määrän selvä lisääminen. Jotta koulutuksen vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys voivat toteutua, tarvitaan oppilaitoksen ja työelämän entistä laajempaa vuoropuhelua. Ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa keskeistä on työpaikalla tapahtuva opiskelu, joka perustuu niin sanottuun kolmikantasopimukseen. Sopimuksen osapuolet ovat työnantaja, opiskelija ja koulutuksen järjestäjä. Oppisopimuskoulutus, korkeakoulujen oppisopimustyyppinen koulutus ja työvoimapoliittisen koulutuksen palkkatuettu Toppis malli ovat koulutuksia, joissa oleellinen osa on nimenomaan työssä ja työstä oppiminen. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, ) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille tuodaan esiin laajat osaamiskokonaisuudet korkeakoulutettujen osaamisen laajentamiseen ja päivittämiseen vastaamiseksi yhtenä aikuiskoulutusmuotona (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1, 55).

9 9 KYTKÖS hankkeen loppuraportissa (Lehtinen ym. 2012) on lähestytty korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteita ja uusia vaihtoehtoja sen toteuttamiselle. Raportin mukaan korkeakoulutetut eivät välttämättä koe perinteisiä täydennyskoulutusmuotoja tarkoituksenmukaisina oman ammattitaitonsa kehittämiseen. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:22, 7.) Täydennyskoulutus ei näyttäydy niin työnantajille kuin työntekijöillekään riittävän selvästi investointina, mikä on vähentänyt täydennyskoulutustarjonnan kysyntälähtöisyyttä ja samalla lisännyt maksuttomaan peruskoulutukseen osallistumista ja kaksoistutkintojen suorittamista osaamisen täydentäjinä. Myös koulutuksen tarjoajien täydennyskoulutustarjonta ei ole ollut riittävän järjestelmällistä, sillä usein koulutusta on toteutettu ulkopuolisen projektirahoituksen turvin. (Lempinen ym. 2012, 8.) Tämä estää osaltaan pitkäkestoisen ja ennakoivan täydennyskoulutustarjonnan käyttöönottoa ja järjestelmän kehittämistä. 2.1 Ehdotus uusista korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutuksen tasoista ja tutkinnoista Lempinen ym. (2012, 26) ehdottavat toukokuussa 2012 ilmestyneeseen selvitykseensä perustuen nelitasoista järjestelmää korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutusmuodoiksi, joiden suorittamisen pohjana edellytetään työkokemusta. Ensimmäisenä he mainitsevat erilliskurssit eri jatko- ja täydennyskoulutuksen tasoilla, jotka ovat lyhytkestoista koulutusta, eivätkä ne välttämättä liity mihinkään tiettyyn tutkintojen viitekehyksen tasoon. Erilliskurssit ovat joustavin ja nopein keino vastata uusiin osaamistarpeisiin. Tyypillisimmin tämänkaltaiset lyhyet koulutukset liittyvät erilaisten sertifikaattien hankkimiseen. Toisena uutena koulutusmuotona esitetään korkeakoulututkintoa täydentävää erikoistumistutkintoa. Erikoistumistutkinnon laajuus voi olla opintopistettä ja se vastaa nykyisiä laajoja osaamiskokonaisuuksia, erikoistumisopintoja ja oppisopimustyyppistä koulutusta. Tämä koulutus ei muuta sitä viitekehyksen tasoa, joka osallistujalla on koulutukseen tullessaan eli osaamisen taso säilyy samana. (Lempinen ym. 2012, 26.) Lempisen ym. (2012, 27) mukaan ylemmissä korkeakoulututkinnoissa pyritään selkiinnyttämään alakohtaista työnjakoa ja suhdetta ammatillisesti suuntautuneisiin maisteriohjel-

10 10 miin. Aloilla, joilla YAMK tutkinnot ovat pääsääntöinen jatkokoulutuksen muoto, voivat YAMK tutkintoa suorittamaan hakeutua myös yliopistossa perustutkinnon suorittaneet. Tavoitteena on, että ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin voitaisiin liittää tiettyihin työtehtäviin edellytettäviä erityispätevyyksiä. Ammatillisesti suuntautuneet maisteriohjelmat rakennetaan yleisten maisteriohjelmien rinnalle. Nämä tutkinnot on mahdollista suorittaa suoraan kanditutkinnon jälkeen tai myöhemmin työelämässä toimimisen jälkeen. Tietyillä aloilla myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakeutua näihin ammatillisesti suuntautuneisiin maisteriohjelmiin ja lisäksi tutkintoon voidaan liittää erityispätevyyksiä, joita tietyissä työtehtävissä edellytetään. Ammatillisen lisensiaatin tutkinnon merkitystä jatkokoulutusväylänä kirkastetaan niillä aloilla, joilla se on jo käytössä ja lisäksi sen suorittaminen mahdollistetaan varovaisesti myös muille aloille, joissa sille on selvää työelämän tarvetta. Yksi esimerkki tämäntyyppisestä tutkinnosta voisi olla uusi lisensiaattitasoinen erityisopettajan tutkinto. (Lempinen 2012, 27.) 3 Oppisopimuskoulutus ja korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 3.1 Toisen asteen oppisopimuskoulutuksen yleisiä piirteitä Oppisopimuskoulutus toteutetaan käytännön työtehtävissä ja opintoihin sisältyy myös tietopuolisia opintoja. Oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa noudatetaan sekä ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen että työlainsäädännön säädöksiä. Oppisopimus edellyttää työsopimusta ja lainsäädäntö edellyttää, että yli puolet opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Opiskelija saa oppisopimuskoulutuksessa palkkaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajalta ja tietopuolisen koulutuksen ajalta opiskelijalle maksetaan opintososiaalisia etuuksia, kuten päivärahaa ja matkustuskorvauksia. Työpaikalla tapahtuvista koulutuskustannuksista maksetaan työnantajalle koulutuskorvausta. Oppisopimuskoulutus on kysyntälähtöistä ja sen tarjontaan vaikuttaa työelämän tarve ja kysyntä koulutuksen kohdentamisesta tietyille aloille. Oppisopimuskoulutuksen toteuttaminen asettaa tiettyjä edellytyksiä työpaikalle oppimisympäristönä; työpaikalla tulee olla työssä oppimista mahdollistavat olosuhteet, kuten riittävä palvelu- ja tuotantotoiminta, tarpeellinen työvälineistö, sekä ammattitaitoista henkilökuntaa opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi ja ohjaajaksi.

11 11 Keskeinen näkökulma oppisopimuskoulutuksessa on myös opetuksen henkilökohtaistaminen, joka edistää kysyntälähtöisyyttä ja koulutuksen laatua. (OPM 2009:1, 10-11, 26.) Oppisopimus määritellään tällä hetkellä lainsäädännössä yhdeksi määräaikaisen työsopimuksen muodoksi, jonka yhteydessä järjestetään koulutusta ja se on rajattu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Vahvuutena oppisopimuksissa voidaan nähdä käytännönläheisyys, mutta siihen liittyy myös selviä heikkouksia ja ongelmia. Selkeänä ongelmana hahmottuu osaamisen kapeus, sillä aina työtehtävät eivät mahdollista tutkintojen edellyttämää laaja-alaista osaamista. Oleellisena toisen asteen ammatillista oppisopimuskoulusta määrittävä piirteenä on työnantajan koulutusvastuu ja teorian hyödyntäminen suoraan omassa työssä suoritettavien oppimistehtävien kautta. Tehtävät tulee olla rakennettu ja suunniteltu niin, että ne palvelevat suoraan sekä itse oppijaa että työpaikan toimintaa ja kehittävät sitä. (Lempinen 2009, ) Merkittävä ero toisen asteen oppisopimuskoulutuksessa on korkea-asteen oppisopimustyyppiseen koulutukseen verrattuna se, että toisen asteen oppisopimuskoulutuksessa koulutusvastuu on työnantajalla, kun taas korkeaasteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa se on koulutuksen järjestävällä korkeakoululla. Toisen asteen oppisopimuskoulutuksella voidaan suorittaa tutkintotavoitteista koulutusta; ammatillisia perustutkintoja sekä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Eitutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus on myös mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutuksena (Kauppi 2009, 43.) Siinä missä Keski-Euroopassa oppisopimuskoulutus on nuorten ammatillista koulutusta, Suomessa opiskelijat ovat yleisimmin aikuisia (Viinisalo 2009, 56). Oppisopimus käsitteenä kattaa siis monentyyppisiä kouluttautumissopimuksia, mikä on hyvä ottaa esiin oppisopimuskoulutuksesta tiedotettaessa (OPM 2009:1, 14). Heikki Suomalainen kiinnitti raportissaan huomiota siihen, että oppisopimusjärjestelmä ei ole riittävän tunnettu koulutusväylä kokonaisuudessaan. Tästä on seurauksena muun muassa se, että oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen ei ole yrityksille aina selkeää ja näin koulutuksessa voi painottua liiaksi oppilaitoksen omat näkökulmat. Tällöin aito kysyntälähtöisyys ei toteudu. Oppisopimuskoulutuksen aktiivisina osallisina eivät ole ainoastaan työntekijä ja työnantaja, vaan koko työyhteisön tulee olla mukana koulutusprosessissa. (OPM 2009: 1, 19.)

12 12 Oppisopimuskoulutus soveltuu hyvin työelämän muuttuviin vaatimuksiin ja tilanteisiin. Lähtökohtana on työnantajan / yrittäjän halukkuus kouluttaa työsuhteessa olevaa henkilöstöä, rekrytoida uutta henkilöstöä tai kouluttautua itse. (Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen, väliraportti 2011:8, 25.) 3.2 Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa ei ole kyse lainsäädännön määrittämästä oppisopimuskoulutuksesta kuten toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Kyse on korkeakoulujen tavasta järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta ja sen osia monipuolisesti ja samanaikaisesti työnteon mahdollistaen. (Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008: 28, 34.) Selkiintymätön lainsäädännön asema voikin aiheuttaa ongelmia koulutuksen toteuttamiselle (Saranpää 2009, 80). Suomessa korkea-asteen oppisopimustyyppisenä koulutuksena on tehty pilotteina joitakin erityispätevyyksiä tuottavia täydennyskoulutuksia. Korkea-asteen oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena ei ole kuitenkaan vielä mahdollista tehdä tutkintoja, tutkinnon osia tai hankkia kelpoisuuksia. (Helama & Piispanen 2009, 23.) Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ei ole käsitteenä selkeä työnantajille ja koulutusmuodolle olisi tärkeää kehittää sitä paremmin kuvaava nimi (Saranpää 2009, 80). Vuonna 2012 julkaistussa Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että korkeakoulututkinnon jälkeisiä laajoja osaamiskokonaisuuksia voidaan suorittaa oppisopimustyyppisenä aikuiskoulutuksena. Laajat osaamiskokonaisuudet voivat sisältää kehittämissuunnitelman mukaan myös osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1, 55.) Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja siinä painottuu ensisijaisesti oman työn ja työorganisaation kehittäminen. Koulutukseen osallistuminen edellyttääkin työsuhdetta. Koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu tulee ottaa oppisopimuskoulutuksen kehittämistä pohtineen työryhmän (OPM 2007:25) mukaan paremmin huomioon korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa. Gröhnin (2011, 10) mukaan koulutus vastaa laajuudeltaan ja sisällöltään erityispätevyyden suorittamiseen valmentavaa koulutusta. Osaaminen osoitetaan näytöin. Työssä hankittu

13 13 osaaminen voi olla ennestään niin vahvaa, että näytön voi antaa sillä perusteella. (Gröhn 2011, 10.) Siinä missä toisen asteen oppisopimuskoulutus valmentaa ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittamiseen, korkea-asteen oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella voi suorittaa erityispätevyyden. Saranpää (2011, 83) korostaa, että oppisopimustyyppisen koulutuksen pitäisi tuottaa osaamista, joka on kokonaan nykyisen tutkintojärjestelmän tai suoritettujen tutkintojen ulkopuolella. Lempisen (2010, 22) mukaan työelämä näkee tarjolla olevat eri koulutusmuodot ja niiden sisällöt sekaviksi. Oppisopimustyyppinen koulutus linjailee oppisopimuskoulutusta, mutta se ei ole kuitenkaan sitä. Myöskään erityispätevyys ei ole sama asia kuin erikoistumisopinnot tai erikoisammattitutkinto. Nimikkeet eivät anna riittävän selväpiirteistä kuvaa eri koulutusten sisällöistä, mikä vaikeuttaa työelämän valintoja koulutukseen osallistumiseen. Työpaikan ja korkeakoulun kumppanuus ja yhteistyö ovat oleellista, jotta koulutusprosessi onnistuu kaikkien kannalta optimaalisella tavalla. Ideaalina on, että työpaikka ja korkeakoulu suunnittelevat yhdessä koulutustarjontaa, joka järjestetään osin julkisen, osin työnantajan rahoituksen turvin. Oleellista on, ettei oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta sekoiteta myöskään avoimeen korkeakoulutukseen, vaan ne ovat toisistaan erilliset järjestelmät (OPM kirje korkeakouluille ; Dnro 58/522/2009, Liite 2) Miksi oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta? Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille pyrkii erityisesti työelämän tarpeiden palvelemiseen, jolloin tärkeää on työelämän arjen ymmärtäminen ja työtehtäviä saumattomasti tukevat tutkinnon osat (Lahtinen 2009, 28). Lempisen (2009, 31) mukaan työpaikoilla koetaan päivittäin sellaisia ongelmia, joihin aikaisemmin hankitulla tutkinnolla ei pystytä vastaamaan. Lisä-, henkilöstö- ja täydennyskoulutuksen tarve on useilla työpaikoilla ilmeinen. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on luotu koulutukseen osallistuvan nykyisen osaamisen ylläpitämiseen tai osaamisen uudelleen suuntaamiseen työuran aikana. Lisäksi oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella pyritään helpottamaan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämään pääsyä tai sinne paluuta. (OPM 2008:38, 40; Närhi 2011, 17-20; Lempinen 2009, 32.) AKKU johtoryhmä katsoo, että korkea-asteen työelämälähtöinen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus voi vastata työmarkkinoiden osaajapulaan, maahanmuuttajien koulutustarpeisiin, ammattirakenteessa tapahtuneisiin

14 14 muutoksiin sekä teknologian nopeisiin muutoksiin. Koulutusmuodolla on myös mahdollista vastata työurien pidentämistä koskeviin pyrkimyksiin. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus., 2009, 28.) Uuteen ammattiin tai uusiin työtehtäviin siirryttäessä ei korkeakoulututkinnon suorittaneen ole aina tarkoituksenmukaista hankkia kokonaan uutta tutkintoa. Aikuiskoulutuksessa suuntaus on työelämässä ja omassa työssä tapahtuvaan oppimiseen, jota tuetaan teoriaopinnoilla oppilaitoksessa. Ajatus pääasiassa omassa työssä tapahtuvasta oppimisesta sopii sekä ammatillisen koulutuksen että korkeakoulujen tarjoamaan lisä- ja täydennyskoulutukseen. Kaikki koulutustarpeet eivät kuitenkaan liity omaan työhön tai ammattiin, jonka vuoksi kaikkea täydennyskoulutusta ei voida järjestää oppisopimustyyppisesti. (Lempinen 2010, 22.) Työn kehittäminen käytännön työn oppimisen sijaan on oleellinen piirre korkea-asteen oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa. Kokemuksellisuuden lisäksi reflektiotaidot ja teoreettiset tarkastelulähtökohdat ovat keskeisiä. Työn tutkiminen ja kehittämisorientaatio vaativat koko työyhteisön sitoutumista, sillä tällöin mahdollistuu työyhteisön osaaminen ja toiminnan kehittäminen. Samalla työstä muodostuu entistä selkeämmin oppimisympäristö. (Kauppi 2009, 45-47, 49.) Närhen (2011, 12) mukaan suurin hyöty koulutuksesta yritykselle tulee tilanteessa, jossa useampi työntekijä osallistuu koulutukseen. Tällöin on mahdollisuus vertaistuen hyödyntämiseen ja yhteisöllisiin oppimiskokemuksiin. Yritys myös hyötyy useista samaan organisaation tehdyistä kehitystöistä. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa valtaosa oppimisesta (70 %) tapahtuu epämuodollisesti oman työn ohessa, työtä tehden. Työpaikkakoulutuksen osuus on vain noin 20 prosenttia ja ainoastaan 10 prosenttia opitaan muodollisessa koulutuksessa. Kaikki työssä opitut asiat eivät kuitenkaan välttämättä ole aina hyviä, jonka vuoksi myös niin sanottua poisoppimista tarvitaan ja kykyä muuttaa ja uudistaa vanhentuneita toimintatapoja. (Lempinen 2010, 23.) Työssä oppimisen osuuden olisi oltava vähintään 50 prosenttia (www.tyotekijaansaopettaa.fi). Helama ja Piispanen (2009, 22-23) ovat kartoittaneet, miten oppisopimus soveltuu korkeaasteelle alueellisessa selvityksessään elinkeinoelämän valmiuksista korkea-asteen oppi-

15 15 sopimuskoulutukseen Etelä-Savossa. Selvityksessä havaittiin, että koulutusmuoto soveltuu parhaiten tutkinnon jälkeiseen täydennyskoulutukseen ja tutkinnon osien suorittamiseen. Lisäksi korkea-asteen oppisopimuskoulutuksen nähtiin soveltuvan hyvin kelpoisuuksien hankkimiseen ja muuntokoulutukseen. Työelämän muutostilanteissa, jolloin esimerkiksi tehtävänkuva muuttuu ja tarvitaan uutta osaamista, voi oppisopimuskoulutus tarjota mielekkään kouluttautumisväylän. Selvitykseen vastaajien mukaan oppisopimuskoulutus ei kuitenkaan korkea-asteella sovellu kokonaisten tutkintojen suorittamiseen. (Helama & Piispanen 2009, ) Taloudellisen tilanteen heiketessä yrityksillä ei välttämättä ole uskallusta ja mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus voidaan kuitenkin nähdä myös osana taantuman elvytystoimia (OPM 2009:11, 21). Helaman ja Piispasen (2009, 23) mukaan työpaikkaohjaukseen on korkeaasteen oppisopimuskoulutuksessa kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota. Koska yhteneväiset rakenteet puuttuvat koko korkea-asteen oppisopimusjärjestelmästä, on esille noussut selkeä tarve yhteisten kriteerien luomiselle valtakunnallisesti sekä opiskelijoiden osaamisen varmistamiseksi että järjestelmän yhtenäisyyden takaamiseksi. 3.3 Erityispätevyydet ja laajat osaamiskokonaisuudet Erityispätevyydet suunnataan työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja ne luodaan työelämän tarpeista käsin. Ne laaditaan työelämässä vaadittavina kompetensseina ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina ja ne voivat olla monialaisia. Erityispätevyyksillä tulee olla myös pitkäkestoinen tarve työmarkkinoilla. Erityispätevyys ei nimestään huolimatta tuota muodollista kelpoisuutta, vaan se pyrkii vastamaan nimenomaan työelämän tarvitsemaan ammatilliseen osaamiseen. (Gröhn 2011, 12.) Tänä päivänä, vuoden 2012 alusta lähtien erityispätevyydet ovat korvautumassa laajoilla osaamiskokonaisuuksilla. Erityispätevyyteen johtavat koulutukset ovat laajuudeltaan opintopistettä ja niiden kautta saavutettu osaaminen tulee olla vähintään Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) 6 osaamistasokuvauksen mukaista eli ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman yliopistotutkinnon tasoista (OPM kirje korkeakouluille ; DNRO 58/522/2009, Liite 2; Gröhn 2011, 12). Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä tasoja tarkastellaan tie-

16 16 tojen, taitojen ja pätevyyden näkökulmasta. Tason 6 tietoulottuvuutta määrittävät edistyneet työ- tai opintoalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. Tasolla 6 on edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa ja kykyä innovaatioihin ja joita vaaditaan erikoistuneella työ- ja tai opintoalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen. 6 tason pätevyyttä määrittää monimutkaisten teknisten tai ammatillisten toimien tai hankkeiden johtaminen, vastuun ottamisen päätöksenteosta ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Lisäksi tasolla 6 osataan ottaa vastuu yksittäisten henkilöiden ja ryhmien ammatillisen kehityksen hallinnasta. (Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi.) Erityispätevyyksien tuottama osaaminen laajentaa, syventää ja erikoistaa korkeakoulutasoista ammatillista osaamista. Erityispätevyydet ovat tarkoitettu perusteellisempaan osaamisen kehittämiseen ja niitä suunnataan erityisesti työelämässä toimivien uusiin tehtävänkuviin. Osaamisen tulee olla luonteeltaan korkea-asteelle tyypillistä, jolloin muun muassa geneeriset taidot ja abstrakti ajattelu korostuvat. Korkeakoulut voivat vastaanottaa erityispätevyyksien näyttöjä riippumatta siitä, miten niiden edellyttämä osaaminen on hankittu. (Gröhn 2011, 12.; OPM kirje korkeakouluille ; DNRO 58/5222/2009, Liite 2.) Erityispätevyyksien tulee kytkeytyä korkeakoulujen tutkimukseen ja osaamiseen. Erityispätevyyden näyttöön hankittavan osaamisen voi hankkia usealla eri tavalla: oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena, ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoina, maksullisena täydennyskoulutuksena, työnantajan järjestämänä henkilöstökoulutuksena, työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai itsenäisesti opiskellen. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2009, 38.) Erityispätevyyden näytön tuloksena opiskelija ymmärtää osaamisensa tason, mutta myös osaa arvioida oppimiansa toimintatapoja ja kehittää uusia. Ohjauksessa korkeakoulun kanssa osaamistavoitteisiin peilaten sovitaan täydentävän koulutuksen ja ohjauksen järjestämisestä ja siihen osallistumisesta. Opiskelija laatii näytteen tai näytteitä, jotka oppimisprosessina yhdistävät aiemman työkokemuksen ja korkeakoulun tuottaman täydentävän koulutuksen ja ohjauksen ja varmistavat kokonaisuuden osaamistavoitteiden hallinnan. Saavutettavan kompetenssin luonne vaikuttaa siihen, minkälaisia menetelmiä osaamisen näyttöön valitaan. Opinnäytetyyppinen tapa näyttää osaaminen voi olla yksi mahdollinen muoto. (OPM kirje korkeakouluille ; Dnro 58/522/2009, Liite 2.) Korkeakoulut

17 17 vastaavat näyttöjen kuvaamisesta, vastaanottavat näytöt ja myöntävät todistukset (Gröhn 2011, 12) Korkeakoulututkinnon jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet voivat vastata muun muassa erilaisiin ammattilaisten erikoistumistarpeisiin. Lisäksi laajat osaamiskokonaisuudet voidaan muodostaa jo vakiintuneisiin tai uusiin akateemisiin ammatillisiin kokonaisuuksiin, joihin ei ole tarjolla tutkintoon johtavaa koulutusta. Laajoilla osaamiskokonaisuuksilla voidaan vastata myös yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin ja muutosten myötä tulleisiin uusiin osaamis- ja taitovaatimuksiin. On myös havaittu, että tietyt aihekokonaisuudet ovat sellaisia, että niitä ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaan aiheensa ja rakenteensa puolesta ne soveltuvat paremmin työssä oppimista hyödyntäville koulutusratkaisuille. (Hirsivaara 2011, 4.) Närhen (2011) mukaan laajoja osaamiskokonaisuuksia luonnehtii työstä oppimisen hyödyntäminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Osassa yrityksiä on käytössä työstä oppimisen systemaattinen hyödyntäminen henkilöstön kehittämisen osana. Työstä oppiminen on käytössä yrityksissä, joissa on tarjolla erityispätevyyksiä, esimerkiksi eurooppalainen patenttiasiamiestutkinto. Toisaalta työssä oppimista hyödynnetään myös aloilla, joilla ei ole virallista koulutusta tarjolla. Esimerkkinä on Keskusrikospoliisin rikoslaboratorio. (Närhi 2011,12.) Laajojen osaamiskokonaisuuksien suorittamiseen tähtäävässä Tekniikan alan PD (Professional Diploma) -koulutuksessa havaittiin, että oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen onnistumisen edellytys on koulutettavan henkilön toimiminen tehtävissä, joissa on mahdollisuus oppia ja kehittää omaa työtään oppimistavoitteita kohden. Työstä oppiminen korkeakoulututkinnon suorittaneella perustuu oppimisprosessiin, jossa ovat olennaisia reflektiotaidot, kriittisyys, tiedon luominen ja oman työn kehittäminen. Tavoitteena on osaamisen tason kehittyminen korkea-asteen tasolle. (Närhi 2011, 14.) Erityispätevyys käsite on korvautunut Lehtisen ym. (2012, 20) raportin mukaan käsitteellä laajat osaamiskokonaisuudet (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:22, 20). Tässä selvityksessä erityispätevyyden synonyymina käytetään laajojen osaamiskokonaisuuksien käsitettä.

18 18 4 Humakin koulutustehtävä, profiili ja koulutusohjelmien (AMK) ydinkompetenssit Humanistisen ammattikorkeakoulun tehtävä on järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja luovan toimialan yrittäjyyden sekä viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen. Koulutustehtävässään Humak korostaa erityisesti kansalaisten tarpeista lähtevää innovaatiotoimintaa ja yhteisöjen kehittämistä. Humak profiloituu valtakunnallisena aikuiskouluttajana ja kumppanuudella kehittäjänä. Koulutuksen painoaloja ovat sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. (Humanistinen ammattikorkeakoulu vuosikertomus 2010.) Kerron seuraavaksi lyhyesti kolmen koulutusohjelman perustutkintojen (AMK) kompetenssit eli ne keskeiset osaamisalueet, joita tutkinnoilla tavoitellaan. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman kompetensseja ovat pedagoginen osaaminen, kehittämisosaaminen, yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen osaaminen (Opinto-opas Saatavilla netissä osoitteessa: 2012%E2%80%932013/nuorten-koulutus/kansalaistoiminnan-ja-nuorisotyo%CC%88n-ko). Kulttuurituotannon koulutusohjelman kompetensseja ovat puolestaan kulttuurin toimintaympäristön tuntemus, kulttuurituotannon liiketaloudellinen osaaminen ja tuottamisprosessin hallinta (Opinto-opas Saatavissa netissä osoitteessa: Viittomakielentulkin koulutusohjelmassa tulkin työkielen osaaminen, kääntämisen ja tulkkauksen osaaminen sekä tulkkaustilanneosaaminen ovat koulutusohjelman kompetensseja (Opinto-opas Saatavissa netissä osoitteessa: Kiinnostava kysymys työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta on esimerkiksi se, miten nuorisotyöntekijän osaaminen on määritelty konkreettisissa työtehtävissä, toisin sanoen mitä häneltä työssään odotetaan? Tai kuinka viittomakielentulkkausalalla ja kulttuurituotannon työkentillä toimivien osaaminen määritellään ja nähdään työelämän toimijoiden näkökulmasta? Miten koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit näkyvät työelämässä ja miten osaaminen siellä aidosti konkretisoituu ja näkyy? Näitä kysymyksiä on tarkoitus tarkastella tämän selvityksen teemahaastatteluissa.

19 Yhteisöpedagogien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Nikoskinen (2008, 29-30) on yhteisöpedagogien työuraa kartoittavassa tutkimuksessaan selvittänyt Humakissa yhteisöpedagogi tutkinnon suorittaneiden kiinnostusta Humakin tarjoamaan jatko- ja täydennyskoulutukseen osallistumiseen. Selvästi eniten vastaajia kiinnosti yhteisöpedagogi (ylempi AMK) tutkinnon suorittaminen. Erikoistumisopinnot ja muu lyhytkestoinen täydennyskoulutus houkuttelivat vastaajia toiseksi eniten, tosin reilu 30 prosenttia vastaajista ei ollut kiinnostunut mistään koulutuksesta vastaushetkellä. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ei koettu kiinnostaviksi, sillä ainoastaan 5 prosenttia vastaajista ilmaisi mielenkiintoa niihin. Täydennyskoulutusten sisällöistä tarpeellisina nähtiin sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvät aiheet, syrjäytymisen ehkäisy, osallisuus ja erityisnuorisotyö, päihde- ja mielenterveystyö, sosiaalityö sekä erilaiset lajitaidot (seikkailu, draama, liikunta). Lisäksi täydennyskoulutus koettiin tarpeelliseksi johtamisen, esimiestyön, hallinnon ja kehittämistaitojen teemaalueilla. Jonkin verran oltiin kiinnostuneita myös yhteiskunnalliseen muutokseen, ajankohtaiseen lainsäädäntöön ja toimialan toimintaympäristöön liittyvästä täydennyskoulutuksesta. (Nikoskinen 2008, ) 4.2 Kulttuurituottajien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Humakista kulttuurituottajiksi valmistuneet kokevat koulutuksen tuottamista työelämävalmiuksista puutteellisina esimerkiksi johtamis- ja organisaatio-osaamisen, sosiaaliset taidot ja käytännön ammattitaidon kehittymisen. Sen sijaan erityisesti kulttuuri ja taiteen tutkimus on osa-alue, jota käsitellään koulutuksessa kattavasti ja se koetaan näin riittävänä työelämän tarvitsemiin osaamistarpeisiin. Toisaalta osa valmiuksista, kuten kokonaisuuksien hallinta, luovuus ja innovatiivisuus, ovat valmiuksia, jotka kehittyvät vasta työelämässä toimimisen kautta. (Nikoskinen 2010, 134.) Nikoskisen (2010, 136) mukaan kulttuurituottajaksi valmistuneilla on kiinnostusta uusien tutkintojen suorittamiseen. Tutkintotavoitteisuuden ohella kiinnostusta löytyy myös ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen osallistumiseen. Erityisesti mediaosaamiseen liittyvän täydennyskoulutuksen tarve on ilmeinen. Kulttuurialalle on tyypillistä niin sanottu portfoliotyöllisyys. Työvoimasta osa työskentelee limittäin tai samanaikaisesti sekä julkisen, kolmannen että yrityssektorin palveluksessa. Palkkatyön ohessa osa elannosta saatetaan hankkia esimerkiksi osa-aikaisena yrittäjänä,

20 20 freelancerina tai apurahalla työskennellen. Kulttuurituottajien työkenttänä voi toimia esimerkiksi valtio, kunta, mikroyritys, freelancer, itsensä työllistäjä, yrittäjä, yksityissektori, vapaaehtoistyö, yhdistys tai seurakunta. (Halonen & Teye 2011, 17.) Kulttuurialan työtehtävät ja työkenttä ovat laajentuneet entisestään ja uusia työpaikkoja syntyy eri ammattialojen rajapinnoille. Tuottajan osaamistarpeista ja koulutusmuutoksista on havaittu, että eri alueisiin erikoistuminen moniosaamisen sijaan on entistä yleisempää. Vuoteen 2020 mennessä koulutuksen ennakoidaan kyselytutkimuksen mukaan siirtyvän peruskoulutuksen sijaan jo ammatissa toimivien täydennyskoulutukseen ja maisteritasolle. (Halonen & Teye 2011, ) 4.3 Viittomakielentulkkien jatko- ja täydennyskoulutustarpeita Nikoskisen (2010, 43-44) tutkimuksessa Humakista viittomakielentulkeiksi valmistuneilta kysyttiin heidän kiinnostustaan osallistua perustutkinnon jälkeiseen koulutustoimintaan: erikoistumisopinnot, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen, muu lisä- ja täydennyskoulutus. Lisäksi kartoitettiin syitä koulutukseen osallistumiseen tai osallistumatta jättämiseen sekä aihealueita, jotka tulkit kokevat tärkeiksi jatkokoulutussisällöiksi. Tuloksista havaittiin, että kiinnostus tutkintoon johtavaan koulutukseen oli vähäistä, kun puolestaan ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus herätti useamman kiinnostuksen. Lisä- ja täydennyskoulutukseen osallistuneiden koulutussisällöt liittyivät vahvasti nimenomaan tulkkien ammattialaan. Sisältöjä olivat esimeriksi kirjoitustulkkaus, kuurosokeille opastus ja kuvailu. Avoimessa yliopistossa ja yliopistossa suoritettiin muun muassa viestintä- ja kielitieteelliseen sekä pedagogisen osaamisen kartuttamiseen tähtääviä opintoja. Kysyttäessä mitkä sisällöt kiinnostavat mahdollisessa lyhytkestoisessa koulutuksessa oli kiinnostus suurinta viittomakieltä ja tulkkausta käsitteleviin aiheisiin, kuurosoikeiden kanssa työskentely sekä kirjoitustulkkaus. Johtaminen ja pedagogiset opinnot mainittiin yksittäisinä sisältöinä. Valmistumisen jälkeiseen koulutukseen osallistumiseen motivoi erityisesti oma ammatillinen kehittyminen. Lisäksi ammattialan vaihto oli keskeinen koulutukseen ajava tekijä. (Nikoskinen 2010, ) Nikoskisen selvityksistä on havaittavissa, että kulttuurituottajilla koulutustarpeet liittyvät selkeimmin niin sanottuihin geneerisiin taitoihin. Viittomakielen tulkkausalalla puolestaan koulutussisältötoiveet keskittyivät enemmänkin melko spesifiin, alan substanssiin tiiviisti

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Futurex seminaari 6.6. 2011 Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Tulevaisuuskatsaus Suomen menestyminen edellyttää, että

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia Korkeakouludiplomit - näkökulmia Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia 1.11.2016 Taustalla korkeakouludiplomikokeilu Korkeakouludiplomikoulutuskokeilussa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Pvm Ammattikorkeakoulut Yliopistot. Dnro 58/522/2009

Pvm Ammattikorkeakoulut Yliopistot. Dnro 58/522/2009 Ammattikorkeakoulut Yliopistot Pvm 16.3.2009 Dnro 58/522/2009 Viite: Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet 2008:38 Hallituksen esitys vuoden 2009 lisätalousarvioksi Asia: Hankerahoitus

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta

AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta 6.11.2012 Jaana Kullaslahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ulla Nuutinen, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot