Vahva peruskunta. vai jotain muuta? sosiaalialan riippumaton ammattilehti En kommentoi on huono vastaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahva peruskunta. vai jotain muuta? sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi. En kommentoi on huono vastaus"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Luottamushenkilö Henrik Hämäläinen Antti Hautamäki: Onnellisuus yhteiskuntapolitiikan tavoitteeksi En kommentoi on huono vastaus Vauvaperheet Varsinais-Suomessa: Yhdistyksen vertaistuki täydentää kunnallisia palveluita Suonenjoki ostaa perheneuvolapalvelut yritykseltä Kaijaleena Räisänen: Sosiaaliasiamiespalveluita laidasta laitaan l Oma ura Rekry-palsta: Työn sisältö ratkaisee Kerrankin kehuja! Kehohoito puhetyöläisen harrastuksena Vahva peruskunta vai jotain muuta? VERKKOLINKKI Äänestä vuoden valopilkkua!

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 97. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Pixmac Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 53 euroa kestotilaus/12 kk 29 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus/12 kk Irtonumerot 5,50 euroa/kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino π π 3 pääkirjoitus Vanhuspalvelulaki ja normitalkoot Aino-Inkeri Hansson 4 5 ajankohtaiset sosiaaliasiamiestoiminta, opiskelu, vanhustyö, lastensuojelu luottamushenkilö vastaa 6 7 laina ja palaute sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan selkeitä ja kestäviä linjauksia Ulla Salonen-Soulié Risikon mallista sanottua 8 13 kärkiteema Järjestyvätkö sosiaalipalvelut paremmin vahvassa peruskunnassa vai yhteistoimintaalueella? Vahvistuneesta kunnasta on esimerkkinä Seinäjoki ja yhteistoiminta-alueesta peruspalvelukuntayhtymä Karviainen läntiseltä Uudeltamaalta. Erja Saarinen Vahva peruskunta vai jotain muuta? Minna Tarvainen Karviaisessa versoo palveluiden kehittäminen Erja Saarinen Reilu yhdistyminen on selkeä ratkaisu näkökulma kolumni lukijalta pinnan alta 17 tuomisia ja viemisiä Ikäihmiset ovat vapaaehtoistyön voimavara Hannele Häkkinen & Gustav Skuthälla vauvaperhetyö Vertaisuudessa on voimaa Minna Tarvainen yksityistäminen Ulkoistamalla parempaa ja halvemmalla? Anna-Liisa Pekkarinen kirjat lain nimessä En kommentoi on huono vastaus Eva Gottberg oma ura Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN-L ISSN sosiaalitieto 11/09

3 Pääkirjoitus 13. lokakuuta 2009 kuva: Lea Suoninen-Erhiö kuva: Pixmac Aino-Inkeri Hansson osastopäällikkö sosiaali- ja terveysministeriö Huoltaja-säätiön isännistön jäsen Väittely vanhustenhuollon erillisten normien tarpeesta tullee olemaan kiivas. seuraavassa numerossa 12/09 Kärki Köyhiäkin tarvitaan Maahanmuuttoon liittyy ongelmia maahanmuuttotyöllä niitä yritetään ehkäistä Tapio Räty kertoo, miten lastensuojelulaki on muuttumassa ensi vuoden alusta Vanhuspalvelulaki ja normitalkoot Vanhustenhuolto nousi taas kerran esille, kun lääninhallitukset antoivat selvityksensä laitoshoidon epäkohdista. Oppositio teki välikysymyksen, ja jälleen vaadittiin vanhustenhuoltolakia epäkohtien korjaamiseksi. Peruspalveluministeri Paula Risikko lupasikin, että lain valmistelu aloitetaan. Hyvinvointivaltiota rakennettiin taloudellisen kasvun oloissa yhteisymmärryksessä kuntien ja valtion kesken 1970-luvulta aina 1990-luvulle. Tuolloin syntyi pääosa nykyisestä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöstä. Viime vuosikymmenen lama murensi valtion ja kuntien yksimielisyyden. Valtio leikkasi valtionosuuksia. Alkoi väittely valtion ja kuntien vastuusta palvelujen turvaamisessa, erityisesti siitä, voiko valtio lisätä kuntien velvoitteita ilman, että niiden toteuttamiseen annetaan riittävästi voimavaroja. Sosiaali- ja terveysministeriö oli huolissaan kansalaisten eriarvoistumisesta ja heikoimpien väestöryhmien asemasta. Kunnat olivat huolissaan palveluiden rahoituksesta ja kunnallisen päätöksenteon liikkumavaran kapenemisesta valtion syytäessä niille lisätehtäviä. Kitka on jatkunut näihin päiviin asti, ja taas on lama. Kunnat eivät verotulojen romahtaessa pysty huolehtimaan kaikista velvoitteistaan, vaikka valtionosuuksia ei nyt olekaan leikattu. Kurimukseen haetaan helpotusta normitalkoilla valtiovarainministeriön johdolla. Tavoitteena on muun ohella perata lainsäädäntöä siltä osin kuin säännökset estävät työn tuottavuuden lisäämisen. Samalla kun sosiaali- ja terveysministeriö perustellusti suunnittelee normiohjauksen lisäämistä vanhusten aseman parantamiseksi, normitalkoot myös perustellusti pyrkivät normien vähentämiseen. Molempien tarkoitus on hyvä, ja tavoitteena on viime kädessä palvelujen turvaaminen. Hämmentävintä on se, että toisaalla palvelujen laatua ja asiakkaan asemaa turvaavia normeja väljennettäisiin kuntien toivomuslistalla on muun muassa sosiaalihuollon kelpoisuusehtojen ja asiakasmaksupolitiikan väljentäminen ja toisaalla samoihin tavoitteisiin tähtääviä normeja säädettäisiin uudella lailla. Vanhuspalvelujen lainsäädännön valmistelu on vasta lähtökuopissaan. Väittely vanhustenhuollon erillisten normien tarpeesta tullee olemaan kiivas. Asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä vielä edes siitä, tarvitaanko oma laki vai olisiko parempi säätää palveluista sosiaalihuollon yleislaissa tai turvata palvelut muulla tavoin. Topelius muistetaan satusetänä, mutta hän oli myös sosiaalisista ongelmista kirjoittanut toimittaja. Zachris Topeliuksen piirroskuva Familj-Journalessa vuonna Sosiaalitieto12/09 postitetaan lukijoille 15. joulukuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 11/09 3

4 ajankohtaista SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA Sosiaaliasiamiespalvelut vaihtelevat lähes laidasta laitaan maan eri osissa. Niitä tuotetaan oman kunnan palveluna, mutta myös ostetaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, osaamiskeskuksilta, säätiöiltä ja yksityisiltä yrityksiltä. Lakisääteistä palvelua hoidetaan ainakin yhdessä kunnassa jopa vapaaehtoistyönä. kuva: Erja Saarinen Sosiaaliasiamiehen vastuulla voi olla jopa 30 kuntaa eri puolilla Suomea. Etäisyys asiamiehen ja asiakkaiden välillä saattaa olla melkoinen, Kaijaleena Räisänen ihmettelee. Hän toimii sosiaali- ja potilasasiamiehenä Pohjois-Karjalan maakunnassa. Maakunnan kaksi sosiaali- ja potilasasiamiestä palvelevat 14 kunnan asukkaita. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Asiamiehen tulisi olla kaikkien kansalaisten saatavilla yhdenvertaisesti. Tavoitteena on ollut, että palvelua hoitaisivat päätoimiset asiamiehet kohtuullisella, noin asukkaan väestöpohjalla. Näin asian näki sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, joka pohti noin vuosi sitten asiamiestoiminnan kehittämistä. Sosiaaliasiamiehet ry:n puheenjohtaja Kaijaleena Räisänen on koonnut tietoja asiamiestoiminnan tilasta yhdistyksen jäseniltä sekä Itä-Suomen lääninhallituksen selvityksestä. Koko Suomessa sosiaaliasiamiehiä on hieman alle sata. Asiamiehellä saattaa olla hoidettavanaan yli 30 kuntaa ja jopa yli asukkaan väestöpohja. Epäpäteviä asiamiehiä on edelleen jonkin verran ja tehtävää hoidetaan usein jonkin muun sellaisen toimen ohella, joka ei välttämättä liity sosiaalihuoltoon. Kuntalaiset ovat siten hyvin eriarvoisessa asemassa asiamiespalvelujen saatavuuden suhteen. Sosiaaliasiamiehiltä puuttuvat myös yhtenäiset työkäytännöt. Monet näkevät tehtävän liian kapeasti pelkkänä neuvontatehtävänä eivätkä tee kaikkia asiakaslaissa mainittuja tehtäviä. Myös ehkäisevässä ja vaikuttamistyössä on puutteita. Jopa asiamiehen selvityksiä jää tekemättä, Räisänen kertoo. Räisäsen mukaan on nähtävissä palvelun hinnan dumppausta laadun kustannuksella: taustaorganisaatio myy palvelua halvalla kenelle tahansa ja miten kauas tahansa. Jotkut kunnat organisoivat palvelun vain nimellisesti tai ostavat sieltä, mistä halvimmalla saavat. Riittää, että lain kirjain täyttyy muodollisesti. Sosiaaliasiamiehen puolueetonta ja riippumatonta asemaa ei ole kaikkialla kyetty varmistamaan: esimerkiksi asiamiehen selvitykseen on pyritty vaikuttamaan. On jopa esitetty asiamiespalvelun ostosopimuksen irtisanomista, jos asiamies kritisoi liikaa kuntien käytäntöjä. Jos työn jatkuvuudesta ei ole takeita, miten pitkäjänteinen asiakkaiden oikeuksien puolustaminen, asiamiestyön tekeminen ja sen kehittäminen onnistuvat, Räisänen kysyy. Erja Saarinen Lisätietoa: Sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:17. > Julkaisut Äänestä sosiaalialan vuoden valopilkkua! Haluatko täydennyskoulutukseen Saksaan? Sosiaalialan vuoden valopilkku -ehdokkaat löydät Sosiaalitiedon verkkosivuilta. Tänä vuonna äänestykseen on otettu vain henkilöehdokkaita. Heitä ovat ehdottaneet sosiaalialan asiantuntijat eri puolilta Suomea. Mukana on myös toimituksen mieleen jääneitä ansioituneita alan ihmisiä. Kuka ehdokkaista on vuoden valopilkku? Äänestysaikaa on joulukuun loppuun. Valopilkun julkistamme ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Käy katsomassa ehdokkaat ja äänestämässä: Suomalaiset sosiaali- ja nuorisotyön ammattilaiset voivat hakea syksyllä 2010 Saksassa järjestettävään kahdeksan viikon täydennyskoulutukseen. Luvassa on seminaareja ja saksalaiseen sosiaali- ja nuorisotyöhön tutustumista eri puolilla maata. Opinto-ohjelman järjestää Saksan lastensuojelu- ja nuorisojärjestöjen liitto ja sen rahoittaa maan perheministeriö. Koulutus, majoitus ja matkat Saksan sisällä ovat osallistujille ilmaisia. Opinto-ohjelmaan valitaan Euroopan maista osanottajaa. Heiltä edellytetään vuoden ikää, vähintään vuoden työkokemusta ja hyvää saksan kielen taitoa. Suomalaisten hakijoiden tulee toimittaa hakemuksensa saksan kielellä Saksan liittotasavallan suurlähetystöön 1. helmikuuta 2010 mennessä: Botschaft der Bundesrepublik Deutschland, Rechts- und Konsularreferat, PL 5, Helsinki. Saksan- ja englanninkieliset opinto-ohjelman esitteet ja hakemuskaavakkeet verkossa: > Fachkräfteprogramme CIP&ISP 4 sosiaalitieto 11/09

5 Luottamushenkilö vastaa OPISKELU Helsingin yliopiston sosiaalityön opiskelijat perustivat oman ainejärjestön Stydin. Vuoden 2010 alusta Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan laitosrakenne uudistuu. Laitokset järjestäytyvät kahdeksi suurlaitokseksi: sosiaalitieteiden laitokseksi ja politiikan ja talouden tutkimuksen laitokseksi. Jotta sosiaalityön opiskelijoiden ääni kuuluisi tulevalla sosiaalitieteiden laitoksella, sosiaalityön opiskelijat pitivät oman ainejärjestön perustamista välttämättömänä. Sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestö Stydi perustettiin 20. lokakuuta. Aiemmin sosiaalityön opiskelijat ovat olleet yhteisessä ainejärjestössä sosiaalipolitiikan opiskelijoiden kanssa. Stydin tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön opiskelijoiden asemaa yliopistomaailmassa sekä parantaa sosiaalityön arvostusta yhteiskunnassa. Stydin historian ensimmäiseen hallitukseen valittiin puheenjohtajiston lisäksi kahdeksan varsinaista jäsentä sekä kolme varajäsentä. Ainejärjestön puheenjohtajana toimii kolmannen vuoden sosiaalityön pääaineopiskelija Minna Larvio. Tiina Lehto (vpj.) ja Suvi Korhonen (hallituksen jäsen), Stydin hallitus Vuoden 2010 tapahtumat Kokoamme Sosiaalitiedon ensi vuoden ensimmäiseen numeroon luettelon vuoden 2010 teemapäivistä ja sosiaalialan merkittävistä tapahtumista, kuten valtakunnallisista seminaareista. Tapahtumien järjestäjinä voitte toimittaa tiedot tapahtumistanne luettelossa julkaistaviksi 7. joulukuuta mennessä. Luetteloon tarvitsemme tapahtuman nimen, ajankohdan ja paikkakunnan sekä tiedon sen vastuullisesta järjestäjästä. Toimitus päättää luettelossa julkaistavista tapahtumista. Tiedot sähköpostitse: kuva: Lea Suoninen-Erhiö Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Oulun kupeessa sijaitseva Pudasjärvi on tunnettu Syötteen tunturialueesta. Minkälainen kunta Pudasjärvi muuten on? Pudasjärvestä tuli kaupunki Asukkaita meillä on noin enimmillään asukkaita oli 60-luvulla liki Väkeä muutti 70-luvulla paljon Ruotsiin. Pudasjärvi on vanhusvoittoinen kunta. Asukkaista 60 prosenttia asuu sivukylillä. Olemme todella pitkien etäisyyksien kunta: kaupungin laajuus on puolet Uudenmaan läänistä. Miten Paras-uudistus etenee? Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät ensi vuoden alusta Oulunkaaren kuntayhtymälle, jossa on Pudasjärven lisäksi Utajärvi, Vaala ja Ii, johon Kuivaniemi liittyi toissa vuonna. Myös Simo on tulossa yhteistoiminta-alueeseen mukaan. Yli-Iikin oli mukana kuviossa, mutta se on nyt liittymässä Ouluun. Päivähoitoa lukuun ottamatta yhteistoimintaalueelle siirtyvät jäsenkuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Päivähoito siirretään kunnissa koulupuolelle. Vuodenvaihteen jälkeen Pudasjärvellä ei ole enää perusturvalautakuntaa. Kuntayhtymään tulee palvelutuotantolautakunta: Pudasjärveltä ja Iistä sinne tulee neljä jäsentä, muista kunnista kaksi. Kunnanhallitus toimii kunnan linkkinä kuntayhtymään: se tekee kuntayhtymän kanssa sopimuksen palvelutuotannosta eli siitä, mitä palveluja ostetaan. Tämä on eräänlainen sovellus tilaaja-tuottajamallista. Yhteistoiminta-alueella on noin asukkaan väestöpohja. Paras-puitelain väestöpohjavaatimus siis täyttyy. Paras-uudistus on saatu just ja just jalalle ja nyt on jo uutta pukkaamassa. Risikon ulostulo uusine esityksineen hämmentää: tässä olisi kaivattu työrauhaa. Henrik Hämäläinen (kesk.) on toiminut Pudasjärven valtuustossa vuodesta Perusturvalautakunnan puheenjohtajana hän on nyt kolmatta kauttaan. Välillä hän oli valtuuston varapuheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Siviilissä Hämäläinen on ollut yli 30 vuotta sveitsiläisen lääkealan yrityksen palveluksessa. Miten palvelujen uusi järjestämistapa vaikuttaa kuntalaisten palveluihin? Lähipalvelut pyritään säilyttämään entisellään, vaikkakin tarkoitus on harmonisoida toimintoja alueen sisällä niin, että asukkaat olisivat keskenään yhdenvertaisessa asemassa. Oulunkaaren kuntien väestö- ja elinkeinorakenne ja muut olosuhteet poikkeavat kuitenkin sen verran toisistaan, että jonkin verran joudutaan soveltamaan. Esimerkiksi Pudasjärven pitkien etäisyyksien takia sivukylille joudutaan tarjoamaan palvelut vähän suppeampina, kuten tähänkin asti. Erityispalvelut kuntayhtymä tuottaa itse tai ostaa ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Onko Pudasjärvellä muuta vireillä? Olemme purkaneet laitosvaltaisuutta: 100-paikkaisen vanhainkodin tilalle on valmistumassa uusi 60-paikkainen hoivayksikkö. Se on sellainen viiden miljoonan investointi. Vanhainkoti on itse asiassa homeongelmien takia käyttökiellossa: se antoi vauhtia uudishankkeelle. Ensi vuonna pitäisi rakentaa uudet päivähoitotilat: myös päiväkotiin on tullut käyttökielto homeongelmien takia. Miltä talous näyttää? Meillä on aikamoiset menojen leikkaukset menossa. Esimerkiksi tänä vuonna on lakkautettu seitsemän koulua. Alijäämää on tehty jo kolme vuotta peräkkäin. Menossa on neljän, viiden miljoonan euron säästökampanja. Olemme nyt onneksi saamassa ensi vuodeksi miljoona euroa lisää valtionosuutta vuodelle 2010 tulevista ylimääräisistä valtionosuuksista. Oulunkaaren pitäisi tuoda jo ensi vuonna pari miljoonaa säästöä kevyen organisaationsa ansiosta. sosiaalitieto 11/09 5

6 kuva: Lea Suoninen-Erhiö VANHUSTYÖ Taavetinpuistossa Helsingin Pikku Huopalahdessa ikäihmiset ja muut alueen asukkaat voivat vahvistaa lihaskuntoaan ja harjoittaa tasapainoaan. Turva-alustalle sijoitetut liikuntavälineet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Toimintapuistoa kiertää myös ikäihmisille soveltuva, kaitein varustettu liikuntareitti. Miina Sillanpään Säätiön ja Helsingin kaupungin yhteishankkeessa yhdistyvät ikääntyvien mukaan ottaminen suunnitteluun sekä yhteistyö kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Puistossa voi kokeilla, riittääkö oma kävelynopeus esimerkiksi kadun ylittämiseen. Miina Sillanpään Säätiö on painottanut arkielämän taitojen ylläpitämistä puiston liikuntavälinevalinnoissa. Laitteet on toimittanut kotimainen Lappset Oy. Puiston rakennustöistä on vastannut Helsingin kaupunki, joka myös ylläpitää puistoa. Puisto on avoin kohtaamispaikka alueen asukkaille lapsista vanhuksiin. Miina Sillanpää Säätiön ikäihmisten asumispalvelukeskus sijaitsee puiston vieressä. Säätiö aikoo järjestää puistossa yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa kaikenikäisille tarkoitettua yhteisöllistä, kulttuurista ja sosiaalista toimintaa. Lea Suoninen-Erhiö Pikku Huopalahdessa sijaitsevan toimintapuiston avajaiset houkuttelivat paikalle kaikenikäisiä alueen asukkaita. LASTENSUOJELU Vakka-Suomessa tehtiin seudullinen lastensuojelusuunnitelma. Lastensuojelun suunnitelman voi tehdä useampi kunta yhdessä. Tiivistä seutuyhteistyötä tekevät Vakka-Suomen kunnat Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Pyhäranta, Taivassalo ja Kustavi päätyivät laatimaan yhteisen seudullisen suunnitelman. Sen työsti moniammatillinen ryhmä, johon kuului edustajia seutukunnan kaikista kunnista eri hallinnonaloilta. Suunnitelman pohjaksi tehtiin nykytilan analyysi ja mietittiin, millä arvopohjalla lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä tehdään. Nykytilan analyysissä käytettiin pohjana muun muassa seudun yhteistä hyvinvointipoliittista ohjelmaa, hyvinvointitilinpäätöstä ja päihdestrategiaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä keskeisiä päämääriä ovat hyvä lapsuus ja hyvä lapsiperheiden arjen sujuminen, palvelujen järjestäminen yhteistyössä, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö ja kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa painottuu ongelmien ehkäisy ja johon luottamushenkilöt ovat sitoutuneet. Päämääriin pääsemiseksi on muun muassa parannettava ehkäisevän työn koordinointia, luotava koulunsa keskeyttäneiden tukimalli ja etsivän nuorisotyön malli ja kehitettävä lastensuojelun kustannusten kirjaamista ja työn vaikuttavuuden mittareita. Suunnitelman toteuttamista seuraa Vakka-Suomen sosiaalijaosto. Se on seutukunnan kuntajohtajista koostuvan työvaliokunnan nimeämä sosiaalijohdon yhteistyöelin. Sari Rantanen, Laitilan sosiaalijohtaja kuva: Jean-Marie Soulié PALVELURAKENNE Peruspalveluministeri Paula Risikon mielestä parasta olisi, jos sosiaalija terveydenhuolto järjestettäisiin riittävän vahvoissa, itsenäisissä kunnissa. Jos tähän ei päästä, hän esittää sosiaali- ja terveysalueen perustamista. Ne järjestäisivät sosiaalija terveydenhuollon peruspalvelut ja valtaosan erityispalveluista. Vaativa erikoissairaanhoito ja joitakin sosiaalihuollon erityispalveluja keskitettäisiin viidelle erityisvastuualueelle. Palvelujärjestelmä olisi kaksiportainen nykyisen kolmiportaisen mallin sijaan. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 274/2009, Sosiaali- ja terveysalueilta edellytettäisiin maantieteellistä ja toiminnallista eheyttä. Sosiaali- ja terveysalueet perustuisivat luonnollisiin asioimis- ja työssäkäyntialueisiin. Näillä alueilla olisi edellytykset ylläpitää riittävästi korkeatasoista ammatillista osaamista. 6 sosiaalitieto 11/09

7 laina ja palaute Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan selkeitä ja kestäviä linjauksia Ulla Salonen-Soulié, Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja Ministeri Risikon aloite tuli ehkä vähän yllättäin ja pyytämättä. Asia on kuitenkin tärkeä, suorastaan elintärkeä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurauksena etenkin sosiaalipalveluiden järjestäminen on pirstaloitunut. Niitä tuotetaan eri hallintokunnissa ja yhteistoiminta-alueilla, miten missäkin. Jopa samalla yhteistoiminta-alueella asuvat voivat olla keskenään eriarvoisessa asemassa, koska alueen kunnat ovat voineet tehdä yhteistoimintaalueen kanssa erilaisia palvelusopimuksia. Paras-uudistus ei ole kyennyt takaamaan sitä, että kansalaiset saavat peruspalveluita yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden eheän kokonaisuuden rakentaminen on entistäkin vaikeampaa. Palveluiden ohjaus monimutkaisissa rakenteissa on hankalaa. Myös vastuusuhteet ovat epäselviä. Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan selkeitä ja kestäviä linjauksia ja sitovia päätöksiä palveluiden järjestämisestä. Vaikka elämme vielä Paras-aikaa, sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan jo täyttä häkää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lakia. Paras-puitelakihan on vain määräaikainen suunnittelulaki. On helppo yhtyä siihen Risikon näkemykseen, että parasta olisi, jos sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettäisiin riittävän vahvoissa, itsenäisissä kunnissa. Silloin sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin järjestää eheänä kokonaisuutena kuntademokratiaa kunnioittaen. Välitön yhteys poliittisiin päätöksentekijöihin säilyisi. Näin voitaisiin myös taata se, ettei sosiaali- ja terveydenhuolto erkaannu kunnan muusta toiminnasta ja päätöksenteosta. Tällä tavoin myös asukkaiden ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus pystytään turvaamaan. Jos sosiaali- ja terveyspalvelut irtautuvat kuntien suorasta ohjauksesta, niiden mahdollisuudet toimia kokonaisvaltaisesti kuntalaisten elinolojen parantamiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi heikkenevät. Jos riittävän vahvoja peruskuntia ei saada syntymään, on etsittävä muita ratkaisuja. Kaikissa ratkaisuissa tulee kuitenkin turvata sosiaalipolitiikan ja sosiaalihuollon asiantuntijuus kunnassa. Risikon mallin tavoitteena on synnyttää riittävän suuret ja selkeät alueelliset kokonaisuudet. Jos sosiaali- ja terveysalueet kuitenkin muodostuisivat kuntien muodostamista kuntayhtymistä, sosiaalija terveyspalvelut irtautuisivat peruskuntien muusta toiminnasta ja päätöksenteko muuttuisi välilliseksi. Terveyserot ja sosiaaliset ongelmat eivät vähene kuitenkaan vain sosiaali- ja terveyspalveluilla, sillä hyvinvointi syntyy ihmisten omissa elinympäristöissä ja sosiaalisissa verkostoissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä kannattaakin tarkastella osana laaja-alaista kunnallista sosiaalipolitiikkaa. Sosiaalisesti turvallisen arjen rakentamiseen tarvitaan myös kuntien koulutuspolitiikkaa, kulttuuripolitiikkaa, maankäyttö-, kaavoitusja asuntopolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa. Unohtamatta muita toimijoita: järjestöjä, seurakuntia ja alueen yrityksiä. Kaikissa ratkaisuissa tulee turvata sosiaalipolitiikan ja sosiaalihuollon asiantuntijuus kunnassa. Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän kannanotto peruspalveluministeri Paula Risikon esitykseen: > Tiedotteet, kannat, aloitteet Risikon mallista sanottua Sosiaalijohto Kannanotto Miten on mahdollista johtaa kunnallista sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalihuoltoa, kun sen suunnasta ei löydy yhtenevää näkemystä edes maamme hallituksen ministerien kesken? > Ajankohtaista Kuntaliitto Toimitusjohtaja Risto Parjanne Perusvaatimuksena on, että demokraattinen päätöksenteko, verotusoikeus ja peruspalveluiden järjestämisvastuu ovat samoissa käsissä. > Mediatiedotteet Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Kannanotto Järjestöillä on merkittävää erityisasiantuntemusta monilla alueilla, jota ei kunnista löydy. Järjestöjen ja kuntien yhteistyölle tulee luoda uudistustyössä toimivat edellytykset. > Kannanotot Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Puheenjohtaja Tero Ristimäki Yhteiskunnassa on edelleen tietämätön ja vähättelevä asenne sosiaalityötä ja sosiaalipalveluita kohtaan. Jos tästä asenteesta käsin rakennetaan sosiaali- ja terveyspiirejä, niistä tulee terveyspiirejä, joihin voidaan sijoittaa joitain terveydenhuollolle kelpaavia sosiaalitoimen osasia. > Uutiset Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Puheenjohtaja Juhani Palomäki Keskeisintä mallissa olisi se, että raja-aidat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliltä poistuisivat. > Tiedotteet Suomen Reumaliitto Puheenjohtaja Keijo Tauriainen On tärkeää, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa organisaatiossa ja terveyspiiri on myös sosiaalihuollon kumppani. > Ajankohtaistiedotteita Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Johdonmukaista toimintaa on syytä edellyttää kaikilta toimijoilta niin hallituksessa, ministeriöissä kuin maakunnissakin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä jatkokehittämisen on pohjauduttava Paras-hankkeessa tehtyihin ratkaisuihin. > VM tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pekka Puska Nyt on välttämätöntä tehdä riittävän suuria ja ajallisesti pitkälle ulottuvia rakenteellisia ratkaisuja, jotta kunnat selviytyvät niille asetetuista tehtävistä. Ministeri Risikon avaus tarjoaa selkeän vaihtoehdon uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluja tulevaisuudessa, mutta edellyttää luonnollisesti yksityiskohtaista jatkovalmistelua. > Ajankohtaista sosiaalitieto 11/09 7

8 kärki Erja Saarinen Pyysimme kolmea sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen asiantuntijaa kommentoimaan Sosiaalitieto-lehden juttujen perusteella sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vahvistuneessa peruskunnassa Seinäjoella ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa. Vahva peruskunta vai jotain muuta? asiantuntijoiden yleiskommentit Jussi Merikallio sosiaali- ja terveysyksikön johtaja, Suomen Kuntaliitto Rakenteet eivät ole pysyviä ja valmiita. Seuraava haaste on jatkaa uudistamista ja luoda koko organisaatiota koskeva uudistumiskulttuuri, jossa uudistuksen perusteita ja tavoitteita arvioidaan avoimesti ja kehitystyöhön osallistuu koko henkilöstö. Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lainsäädäntö siirtää katseen vuosiin Sen sisältö ei ole vielä ennakoitavissa, mutta rakenneuudistus jatkuu Paras-uudistuksen viitoittamalla tiellä. Rakenneuudistukset tulee nähdä osana kuntarakenteen evoluutiota; dynaamisena kehittymisenä. Jatkuva muutos on toisaalta rasite ja epävarmuustekijä henkilöstölle ja kuntapäättäjälle, mutta myös kannustin toiminnan arviointiin ja parantamiseen. Martti Lähteinen sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Seinäjoella ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa väestöpohjaa laajentaneet ratkaisut ovat mahdollistaneet lisäpanostuksen kehittämiseen, mutta erityisesti Seinäjoella on saatu selkeitä pysyviä ratkaisuja. Jari Stenvall tutkimusprofessori, Tampereen yliopisto/hallintotiede Uudistamista on jatkettava tavalla, joka on luonteva lisä Paras-uudistukselle. Jos aloitetaan tyhjältä pöydältä, kuten peruspalveluministeri Risikon aloitteessa, kuntien Paras-hankkeen yhteydessä tekemä työ valuu hukkaan ja valtiojohtoinen uudistaminen kärsii haaksirikon. On turha kuvitella, että kunnat sitoutuvat jatkossa kehittämiseen, jos periaatteena on, että laitetaan kaikki kohta uusiksi. 8 sosiaalitieto 11/09

9 Minna Tarvainen Elämänkaarimalli antaa pontta palveluiden kehittämiseen. Yhteistoiminta-alueen eri kuntien asukkaat saavat edelleen palveluita eri kriteerein. Karviaisessa versoo palveluiden kehittäminen kuva: Pixmac Karkkilan, Vihdin ja Nummi-Pusulan perustamalla Perusturvakuntayhtymä Karviaisella oli ensikuukausina vähän epäonneakin. Puhelin- ja tietoliikenneyhteyksiä hoitava liikelaitos Puhti viritteli toimintaansa samaan aikaan vuodenvaihteessa. Linjat takkusivat pahan kerran. Pihkanan Karvainen manasivat asiakkaat alkukankeuksiensa kanssa kamppailevaa kuntayhtymää. Linjat saatiin toimimaan, ja pikku hiljaa sosiaalitoimistojen palautelaatikoihin ja kuntapäättäjien korviin on alkanut tihkua myönteisiä viestejä. Emme ole hakeneet Karviaisessa mitään huvikseen kokeilua. Kuntayhtymä on järkevä ratkaisu, vakuuttaa työikäisten palvelulinjanjohtaja Pirkko Hynynen. Perustajakunnat siirsivät kuntayhtymään kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Vain päivähoito jäi kuntiin, missä se siirtyi sivistystoimeen. Elämänkaarimalli palvelee kehittämistä Karviaisessa palvelut on jaettu elämänkaarimallin mukaan lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikäihmisten palvelulinjoihin. Hynysen ja lasten ja nuorten palvelulinjanjohtaja Satu Karppasen mielestä jako palvelee erityisesti kehittämistä. Karkkilassa sosiaalityön päällikkönä minulle kuuluivat toimeentulotuki, vammaispalvelut, lastensuojelu, päihdehuolto ja työllistämistoiminta. En voinut käyttää yhden alueen kehittämiseen paljon aikaa. Nyt voin laittaa kaiken tarmoni yhden asiakaskunnan hyväksi, Karppanen havainnollistaa. Hynynen kehuu, että kuntayhtymässä on löytynyt rahkeita niidenkin palveluiden kehittämiseen, jotka tuppasivat jäämään peruskunnissa varjoon. Tällainen on muun muassa päihdehuolto. Siihen on voitu nyt keskittyä, ja väestöpohjakin on sopiva. Yhteistyö Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUS:n Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian klinikan kanssa on tiivistynyt ja muuttunut entistä suunnitelmallisemmaksi. Voimme miettiä päihdetyötä yhtenäisenä palveluketjuna. Yhteistyö HUS:n kuva: Minna Tarvainen kanssa on tiivistä niin päihde- kuin mielenterveyspalveluissa, Hynynen kertoo. Päihdehuolto on hyötynyt myös tiimiorganisaatiosta, johon pienillä työntekijäryhmillä ei ollut mahdollisuutta ennen Karviaista. Nyt Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin työntekijät kokoontuvat säännöllisesti pohtimaan päihdehuollon kipupisteitä. Tiimi tarjoaa tukea ja innostaa kehittämiseen. Samoin on käynyt vammaispalveluissa ja lastensuojelussa. Tämä on juuri sitä synergiaetua, jota kuntayhtymällä haetaan, Karppanen sanoo. Sektoreiden synergiaa Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö on saanut Karviaisesta uutta pontta. Yhteisistä kehittämisen kohteista on helpompi sopia, kun olemme samoissa palvelulinjoissa. Kehitysprojekteihin ei tarvitse houkutella ja sitouttaa kovin monia esimiehiä joukkoineen, Karppanen arvioi. Hänen palvelulinjallaan ehkäisevä perhetyö on yksi yhteistyön hedelmistä. Aiemmin perhetyö oli sosiaalitoimen kenttää. Nyt sitä on myös terveydenhuollossa. Sosionomit tekevät perhetyötä lastensuojelun asiakkaiden kanssa. Lähihoitajat puolestaan tarjoavat neuvolan ehkäisevää perhetyötä sellaisille perheille, joiden pulmat ovat pienempiä ja liittyvät vaikkapa äidin väsymykseen tai perheen vuorokausirytmin löytämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisistä kehittämiskohteista on helpompi sopia, kun olemme samoissa palvelulinjoissa, lasten ja nuorten palvelulinjanjohtaja Satu Karppanen arvioi. Karviainen tiiviisti Karkkilan, Vihdin ja Nummi-Pusulan toimintansa aloittanut perusturvakuntayhtymä. Kaikki kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta siirtyivät yhtymälle. Väestöpohja asukasta. Palvelut on jaoteltu elämänkaarimallin mukaisesti kolmeen palvelulinjaan: ikäihmisten, työikäisten sekä nuorten ja lasten linjoihin. Kullakin linjalla on johtaja. Ikäihmisten sekä lasten ja nuorten palvelulinjat on jaettu kahteen pienempään keskukseen, työikäisten kolmeen. Keskuksilla on omat päällikkönsä. Kuntayhtymää johtaa kuntayhtymän johtaja. Ylin päätösvalta on kuntayhtymän hallituksella, johon kuuluu edustajia jokaisesta kunnasta. Suurimmasta kunnasta, Vihdistä, on viisi edustajaa, Karkkilasta kolme ja Nummi-Pusulasta kaksi. Kuntayhtymän vuosisuunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustoissa. Kuntien perusturva- tai vastaavat lautakunnat on lakkautettu. Kukin kunta tekee lisäksi Karviaisen kanssa vuosisopimuksen niistä palveluista, joita se kuntayhtymältä hankkii. sosiaalitieto 11/09 9

10 kommentit Karviainen ylikunnallistaminen on seuraava askel. Ja sen myös mielellämme otamme. Jussi Merikallio: Luonteva paikallinen ratkaisu: Vihti ei ole muodostunut Seinäjoen tapaan alueelliseksi veturiksi. Yhteistoiminta-alue hyvä alusta sekä toteuttaa Paras -uudistuksen velvoitteet että valmistautua pidemmän aikavälin palvelurakenneuudistukseen. Rakenteelliset muutokset nähty toiminnallisten muutosten mahdollistajana: otettu käyttöön elämänkaarimalli, mikä luonut edellytyksiä moniammatilliselle yhteistyölle ja prosessien uudistamiselle asiakaslähtöisesti. Ei olisi onnistunut ilman laajempaa väestöpohjaa. Vielä edessä kuntayhtymän sisäisten toimintatapojen harmonisointi. Henkilöstö tuntuu tulleen kytketyksi muutoksen valmisteluun ja ilmapiiri vaikuttaa kehitysmyönteiseltä. Martti Lähteinen: Panostettu lähinnä yhteistyöhön palvelujen tuottamisessa ja saatukin myönteisiä tuloksia. Kunnat edelleen palveluiden tilaajina ja ajavat kuntayhtymässä omia etujaan: palveluiden järjestämisvastuuta ei ole siirretty yhteistoiminta-alueelle. Eri kuntien asukkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. Kuntarajat jäävät voimaan ja ylittämättä. Yksittäisten kuntien taloudelliset hartiat eivät ole leventyneet. Tämä ei ole kestävä ratkaisu tulevaisuutta ajatellen. Kiitettävästi panostettu lähipalveluiden säilyttämiseen suuntana on entistä enemmän oltava, että myös asiantuntijat liikkuvat eikä vain asiakas. Huolestuttavaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsittelyfoorumi on kadonnut kunnista. Jari Stenvall: Myönteistä on kokonaisvaltaisuus ja sen tuoma mahdollisuus erikoistua. Innostuneisuutta kehittää toimintaa eteenpäin. Parhaimmillaan vahvistaa kuntien välistä luottamusta. Mennään edelleen vanhoilla poluilla. Palvelut erilaisia kunnittain. Katoavatko poliittinen valta ja innostus monimutkaiseen toimintamalliin ja tuleeko toiminnasta vain asiantuntijoiden areena? Päätöksenteko vaikeaa, kun osapuolia on useita. 10 sosiaalitieto 11/09 Sektoreiden välinen yhteistyö tiivistyy myös syyskuussa alkaneessa koko Etelä-Suomen yhteisessä Lapsen ääni -Kastehankkeessa. Karviaisen työntekijät luovat mallin, jonka avulla lastensuojelun asiakasperheisiin tuodaan sosiaalityön lisäksi mielenterveystyön osaamista. Asiakkaiksi ohjautuvat perheet, jotka ovat saaneet lähetteen perheneuvolaan tai joissa lapsi jonottaa lastenpsykiatrian yksikköön. Haluamme katkaista ongelmakierteen tähän. Lapsia ajautuu liian usein lastensuojelun laitoksiin sen vuoksi, että he eivät saa tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita. Lähipalvelut ennallaan Tavallisen kuntalaisen elämää hallinnolliset linjaukset ja tiimit eivät hetkauta, sillä lähipalvelut toimivat Karviaisessa kuten ennenkin. Vain vuodeosastopalvelut ikäihmisten palvelulinjalla on ylikunnallistettu: potilas saa hoitopaikan siitä kunnasta, missä on vapaita paikkoja. Mutta se yksi Nummi-Pusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä hoitaa edelleen Nummi-Pusulan lastensuojeluasioita Nummi-Pusulassa ja Karkkilan kaksi työntekijää Karkkilan asioita Karkkilassa. Ja koska Nummi-Pusulassa ja Vihdissä on molemmissa kaksi kuntakeskusta, niissä on edelleen myös kaksi terveyskeskusta. Kuntayhtymä teki kuntien kanssa sopimukset, joissa määritellään, millaiset resurssit kukin kunta kullekin palvelulle antaa, Karppanen selittää. Toistaiseksi on ollut selkeintä pitää sopimuksista kiinni ilman kuntarajojen ylittämisiä. Palvelujen taso vaihtelee yhä kunnittain. Sekä Karppanen että Hynynen arvelevat, että ennen pitkää muutoksia on tulossa. Ylikunnallistaminen on seuraava askel. Ja sen myös mielellämme otamme. Jatkossa naapuriin asioimaan Ylikunnallistaminen ei tarkoita välttämättä lähipalveluiden kaikkoamista, päinvastoin. On asiakkaita, jotka ilahtuisivat saadessaan valita asioimispisteensä vapaasti. Kuntien reuna-alueilla asuville ja naapurikunnassa töissä käyville toisen kunnan palvelut saattavat olla kätevämmän matkan päässä kuin oman kunnan. Palveluiden avaamista hidastaa se, että kuntien palvelut eivät ole tasalaatuisia. Vihti muun muassa tarjoaa perheille karsitumpia kuva: Minna Tarvainen Pirkko Hynynen kehuu, että kuntayhtymässä on löytynyt rahkeita muun muassa päihdehuollon kehittämiseen. Se tuppasi jäämään peruskunnissa varjoon. neuvolapalveluja kuin Karkkila ja Nummi- Pusula. Jos perheet voisivat reissata naapurikuntien neuvoloihin, pitäisi terveydenhoitajan tarkistaa, ovatko tulijat vihtiläisiä vai karkkilalaisia: Annetaanko aikaa tunti vai vain puoli tuntia? Mitataanko pituus ja paino nyt vai vasta ensi vuonna? Se olisi turhan monimutkaista. Neuvoloissa helpotus koittaa pian. Neuvolapalveluista tuli juuri asetus, jonka siirtymäaika loppuu Silloin viimeistään kukin perhe voi alkaa käyttää sitä neuvolaa, joka on kätevimmin heidän matkansa varrella, Karppanen huoahtaa. Kaikissa palveluissa asetuksia ja lakeja laadusta ja resursseista ei kuitenkaan ole. Keskittämisestä apua henkilöstöpulaan? Karppanen on pohtinut lastensuojelun keskittämistä yhteen yksikköön: Lastensuojelussa tehdään raskaita ihmisiä koskevia ja taloudellisesti kalliita päätöksiä, jotka ovat henkisesti kuormittavia. Yhdessä yksikössä työntekijöillä olisi mahdollisuus keskustella päätöksistä ja tehdä parityötä. Ylikunnallistaminen vähentäisi myös työn haavoittuvuutta. Ainoat muodollisesti pätevät työntekijämme ovat nyt suurimmassa kunnassa, Vihdin Nummelassa. Heitä on mahdotonta saada pieniin yksiköihin. Yhteisessä yksikössä pätevien työntekijöiden osaamista voitaisiin jakaa ja rekrytointi helpottuisi.

11 Erja Saarinen Lähipalveluihin muutos ei Karppasen mukaan vaikuttaisi; suuri osa työntekijöiden ajasta kuluu nykyisinkin kotikäynneillä ja verkostokokouksissa. Ja tarvittaessa lastensuojelun sosiaalityöntekijät voisivat edelleen käydä paikkakuntien palvelupisteissä tapaamassa asiakkaita. Suurin vääntö palveluiden keskittämisestä käydään kuitenkin kunnissa. Virkamiehet olisivat jo varmasti tehneet isoja ratkaisuja palvelujen keskittämisestä, mutta nämä ovat poliittisia päätöksiä. Päätösvalta on kunnissa. Siksi en usko, että alueella olisi vielä kymmenenkään vuoden kuluttua yhteistä terveyskeskusta, Nummi- Pusulan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Alanne povaa. Vaikka yhdessä ollaankin, jokainen kunta ajaa hänen mukaansa kuntayhtymässä oman kuntansa asioita. Karviaisessa ei puututa toisten kuntien asioihin. Jos meidän kunnassamme on paineita lisätä kotihoidon resursseja, se on meidän asiamme ja myös rahat siihen tulevat meiltä. Hyvinvointipoliittinen keskustelu väheni Päivi Alanne sanoo huomanneensa, että hyvinvointipolitiikasta keskustellaan kunnanvaltuustossa nihkeästi. Keskustelua ei juuri synny edes Karviaisen vuosisopimuksista, jotka käsitellään kunnanvaltuustossa. Luottamushenkilöt nostavat esille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut vain, kun niissä on jotain huomautettavaa tai ne uhkaavat huonontua. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon asioista ja linjauksista puhuttiin kerran kuussa perusturvalautakunnassa. Nyt lautakuntaa ei ole, ja keskustelu on vähentynyt. En tiedä, johtuuko se siitä, että vastuu halutaan sysätä muualle vai luotetaanko Karviaiseen niin paljon. Ainoastaan lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut esiintyvät kunnanvaltuuston asialistalla tasaisesti, sillä ne sivuavat kuntiin jääneitä sektoreita: koulua, päivähoitoa sekä nuoriso- ja vapaa-ajantointa. Lisäksi Karviaisen alueella on säännöllisesti kokoontuva lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä. Siihen kuuluvat kuntayhtymän johtavat viranhaltijat, kuntien sivistysjohtajat ja varhaiskasvatuspäälliköt. Työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointipolitiikkaa varten vastaavaa ryhmää ei ole. Kuntien yhdistyminen on sosiaalitoimen arjen työn näkökulmasta selkeämpi ratkaisu kuin yhteistoiminta-alue. Näin ajatellaan Seinäjoella, joka yhdistyi viisi vuotta sitten Peräseinäjoen kanssa ja tämän vuoden alusta Nurmon ja Ylistaron kanssa. Reilu yhdistyminen on selkeä ratkaisu Viimeisestä kuntien yhdistymisestä on kulunut yhdeksän kuukautta, kun tapaan Seinäjoella rauhallisia ja uuteen organisaatioon tyytyväisiä sosiaalitoimen vastuuihmisiä: Kuntaliitos on ollut työläs, mutta valmistelu alkoi hyvissä ajoin ja uusi organisaatio syntyi melko kivuttomasti. Liitosta oli harjoiteltu viisi vuotta sitten Peräseinäjoen kanssa, sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko kertoo. Valmistelu sujui pääosin hyvässä hengessä ja siihen oli hyvin aikaa. Pääsin nopeasti liitospäätöksen jälkeen valmistelutyö- Muutos oli minulle mieluisa, koska olin ollut 23 vuotta samoissa töissä sosiaalijohtajana Ylistarossa. Nyt saan keskittyä kokonaan kehittämiseen, Lea Porola iloitsee. ryhmiin ja Seinäjoen sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmään, säestää Ylistaron entinen sosiaalijohtaja Lea Porola. Ylistarossa kehittämistyöstä palkintoja saaneesta Porolasta tuli kuntien yhdistyttyä Seinäjoen sosiaali- ja terveystoimeen ensimmäinen viranhaltija, joka keskittyy kehittämistyöhön, kehittämispäällikkö. Ylistarossa liitospäätös oli aika helppo, vaikka Pohjanmaalla ollaan itsellisiä. Talous oli tiukalla. Vanhustyön päällikkö Anneli Saarinen tiivistää kolmikon näkemykset: Kuntien reilu yhdistyminen on arjen työn näkökul- kuva: Erja Saarinen sosiaalitieto 11/09 11

12 Uusi Seinäjoen kaupunki Vuoden 2009 alusta Nurmon ja Ylistaron kunta ja Seinäjoen kaupunki lakkautettiin ja perustettiin uusi Seinäjoen kaupunki. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, asukkaita Veroprosentti 19, arvio. Yhdistymisavustus 8,46 miljoonaa euroa. Matka kaupungin pohjoiskärjestä eteläkärkeen 90 km. kyllä tässä on henkilöstöhallinnollista haastetta ollut ihmiset suhtautuvat muutokseen monella tapaa, mutta ei mitään tavatonta, ja tulos on hyvä, Anneli Saarinen ja Päivi Saukko kuvailevat Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron yhdistymistä. kuvat: Erja Saarinen kuva: Erja Saarinen masta selkeämpi ratkaisu kuin yhteistoiminta-alue. Niissä menee aikaa sen ratkaisemiseen, kuka päättää mistäkin ja syntyy moninkertaista hallintoa; kuntien omat ja yhteistoiminta-alueen elimet. Meillä on yksi lautakunta, joka päättää. Hallinto on kevyt: ei ole johtajaa johtajan päälle. Muutos oli Seinäjoella helpompi kuin sellaisissa kunnissa, joissa muutettiin kuntaliitoksen yhteydessä myös palveluiden tuotantotapaa: Tilaaja-tuottajamalli olisi sosiaalitoimessa keinotekoinen. Uusille kuntaliitoksille Seinäjoki on sen sijaan avoin sen väestötavoite on Nyt asukkaita on , Saarinen sanoo. Yksilöllinen palvelu väheni Pienessä kunnassa asiakkaan tilanne tunnetaan hyvin ja palveluita sovitetaan siihen sopivaksi. Suurempi organisaatio tarjoaa enemmän massapalvelua. Päivi Saukko kertoo, että tämä on näkynyt toimeentulotukivalituksissa. Isossa organisaatiossa johtaminen ja päätöksenteko voi olla kankeampaa. Emme pysty antamaan asiakkaille niin paljon aikaa kuin he haluaisivat. Heitä ohjataan hakemaan toimeentulotukea kirjallisesti enemmän kuin aikanaan Nurmossa ja Ylistarossa. 12 sosiaalitieto 11/09 Ylistarossa palveltiin asiakkaat varsin hyvin. Ihan samaan ei suuremmassa kunnassa päästä. Kuntalaiset eivät ole niin lähellä, Lea Porola lisää. Toisaalta kuntien yhdistymistä edeltävän asukaskyselyn mukaan asukkaiden tyytyväisyydessä palveluihin ei ollut merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Monien toimeentulotukiasiakkaiden työntekijät ovat vaihtuneet, koska uudessa kunnassa työ on organisoitu eri tavoin: on työttömien tiimi ja muiden aikuissosiaalityön asiakkaiden tiimi. Vammaispalveluita hoitavat omat työntekijänsä. Pitkiä ja luottamuksellisia asiakassuhteita ei kuitenkaan katkaistu. Maalaisjärjen käyttö on sallittua myös isossa organisaatiossa. Lastensuojelussa työntekijät eivät muuttuneet, Saukko korostaa. Pitempiä asiointimatkoja Osa palveluista, kuten pienten kuntien yhdennetystä sosiaalityöstä eriytyneet vammaispalvelut ja lapsioikeudelliset asiat hoidetaan nyt Seinäjoen keskustassa. Pisimmät etäisyydet sieltä pitkän, kapean kunnan rajoille ovat lähes 70 kilometriä. Asiakkaita kuitenkin edelleen neuvotaan oman asuinalueen aluetoimistoissa ja sieltä voi hakea toimeentulotukea, Saukko korostaa. Seinäjokisten vinkit organisaatiomuutokseen Organisaatiota luotaessa näkökulmina: asiakas- ja henkilöstönäkökulma sekä talous- ja prosessinäkökulma. Riittävä valmistelu. Päätetään ja keskustellaan riittävästi yhteisestä visiosta, tavoitteista ja keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Työntekijät mukaan valmisteluun mahdollisimman varhain. Ylläpidetään ja edistetään työntekijöiden osaamista, motivaatiota ja jaksamista. Avoimuus ja tiedottaminen. Päivähoitoa ja vanhuspalveluita saa lähipalveluina. Myös lastensuojelun perhetyön pisteet ovat kantakaupungin lisäksi Nurmossa ja Ylistarossa. Entisissä kunnissa on vanhusten palvelukeskukset ja vanhukset pääsevät oman alueensa asumispalveluihin. Lyhytaikaista hoitoa on tarjottu muualtakin kunnasta, mutta se on monille ollut hyvä ratkaisu, kun omainen on asunut kaupungin keskustassa. Asiakkaan toive on ensisijainen. Kuntien yhdistämisessä ei syntynyt uudenlaisia palveluja, vaikka pienten kuntien palveluvalikko laajentui. Melko paljon palvelut sulautuivat Seinäjoen malliin. Joitain palveluita ei pystytä antamaan tasapuolisesti uuden kunnan asukkaille. Seinäjoella toimii kotihoidon yöpartio, mutta sen ulottamiseksi syrjäisempiin kolkkiin ei ole löytynyt ratkaisua. Vanhustenhuollossa yhtenäistettiin asiakasmaksut, maksuperusteet ja omaishoidontuen kriteerit. Joillain maksut nousivat, joillain laskivat. Seinäjoella oli palveluseteli käytössä siivouksessa ja uudessa kunnassa se laajennettiin kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. Yrityksille laajempi asiakaspohja on eduksi ja muutamia uusia yrityksiäkin on syntynyt.

13 Päihde- ja perheneuvolapalvelut sekä rikosten sovittelutoiminnan Nurmo ja Ylistaro ostivat aiemmin Seinäjoelta. Nyt palvelut ovat oman kunnan toimintaa. Työntekijäystävällistä Työntekijät ovat suhtautuneet kuntien yhdistymiseen enimmäkseen myönteisesti, vaikka aina syntyy myös kielteisiä tunnelmia, kun työtehtävät muuttuvat. Päivi Saukko ymmärtää hyvin työntekijöiden tuntoja, sillä hän tuli itse Seinäjoelle töihin edellisen kuntaliitoksen tuomana Peräseinäjoelta. Luottamus uuteen työnantajaan syntyy pikku hiljaa tekojen kautta. Varsin työntekijäystävällisesti on toimittu tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Vaikka työtehtävä ja toimenkuva ovat saattaneet muuttua, palkka on pysynyt vähintään ennallaan. Työsuhde on turvattu viideksi vuodeksi. Plussaa ovat myös suuremman organisaation paremmat erikoistumis-, työn kehittämis- ja työkiertomahdollisuudet. Nurmossa ja Ylistarossa sosiaalitoimen henkilöstö on työskennellyt tiiviisti yhdessä sivistys- ja teknisen toimen työntekijöiden kanssa pienillä kunnantaloilla. Myös yhdistykset ja seurakunta ovat olleet lähellä, saman asian äärellä. Moniammatillisuus on ollut luontevaa. Nyt työyhteisö koostuu vain sosiaalihuollon ammattilaisista. Tähän on ollut monilla tottumista. Olen kannustanut työntekijöitä tuomaan mukanaan näitä hyviä käytäntöjä, Saukko painottaa. Sosiaali- ja terveydenhuolto yhdessä Vanhustyön laitoshoidossa kuntien yhdistäminen ei paljonkaan muuttanut käytännön työtä, mutta kotihoito muuttui: Nurmossa ja Ylistarossa erillään olleet kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistyivät hallinnoltaan ja tiloiltaan. Ylistarossa kotisairaanhoidon henkilöstö muutti pois terveyskeskuksesta. Muutosta vastustetaan helposti, kun oma työ ja työpistekin muuttuvat. Olisi outoa, jos kukaan ei mitään vastustaisi, Anneli Saarinen sanoo. Joissain asioissa on eduksi, että ollaan lähellä terveyskeskusta, mutta myös kotisairaanhoidon ja kotipalvelun kokonaisuus tuo etuja, kun asiakkaat ovat paljolti samoja. Olen tyytyväinen siihen, että sosiaali- ja terveydenhuolto ovat samaa hallintokuntaa ja kotipalvelu- ja kotisairaanhoito yksi kokonaisuus. Se on vanhustyössä tärkeää. Kehittämiseen uutta voimaa Kuntaliitoksessa yksi hyvin myönteinen asia on se, että sosiaali- ja terveystoimeen saatiin resursseja kehittämistyöhön, kun Lea Porola otti sen koordinoinnin näppeihinsä. Uuden kehittämispäällikön työ painottuu strategioiden laatimiseen sekä kehittämishankkeiden ja koulutuksen koordinointiin. Jo muutoksen valmisteluvaiheessa pääsin tekemään Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategiaa, jonka tarkoituksena on vähentää hoidon laitosvaltaisuutta. Sain myös heti vastuulleni lastensuojelun suunnitelman valmistelun. Myös vammaispoliittisen ja ikääntymispoliittisen ohjelman päivittäminen on työlistalla, Porola kertoo. Ehkäisevän työn kehittäminen on yksi Porolan bravuureita ja siihen hän on taas paneutunut innolla. Ylistaron ehkäisevä työ lapsiperheille palkittiin muutama vuosi sitten Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan innovaatiopalkinnolla ja kunnan Hyvinvoinnin viljelyohjelma sai Terve-Sos-palkinnon Porolalle on tärkeää, etteivät strategiat jää pölyttymään virkamiesten hyllyihin vaan niitä aletaan toteuttaa jo valmisteluvaiheessa. Jo ennen lastensuojelusuunnitelman valmistumista hän on varmistanut kaupungin mukanaolon Kaste-hankkeessa lapsiperheiden ehkäisevän työn kehittämiseksi. Vien kehittämistyötä eteenpäin läheisessä yhteistyössä tulosalueiden päälliköiden ja henkilöstön kanssa. Arvioin aina kehittämistä asiakasnäkökulmasta, henkilöstön näkökulmasta ja talous- ja prosessinäkökulmasta. Pienen kunnan sosiaalijohtajatausta on oiva kehittämistyölle: Tunnen läheisesti asiakkaiden tarpeet enkä vain yhden sektorin näkökulmasta. Kuntaliitoksessa saatiin muutakin vahvistusta sosiaali- ja terveystoimen hallintoon, kun Nurmon perusturvajohtajasta Aija-Marita Näsäsestä tuli hallintopäällikkö ja Ylistarosta tuli myös talouspäällikkö Ulla Kuismanen, joka sosiaali- ja kommentit Seinäjoki Jussi Merikallio: Seinäjoen koko ja paikallinen keskuskaupunkirooli luonteva lähtökohta kuntaliitoksille. Onnistunut kuntaliitos Perä-Seinäjoen kanssa laski Ylistaron ja Nurmon kynnystä kuntaliitokseen. Luonteva toimintatapojen harmonisointi. Organisaation laajeneminen tehty palvelemaan pitkäjänteistä kehitystyötä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinnittyminen kaupungin muuhun palvelurakenteeseen luo edellytyksiä parantaa peruspalvelujen horisontaalista yhteistyötä. Hyvää se, että rakenteelliset muutokset on nähty toiminnallisten muutosten mahdollistajina. Henkilöstö tuntuu tulleen kytketyksi muutoksen valmisteluun ja ilmapiiri vaikuttaa kehitysmyönteiseltä.. Martti Lähteinen: Kuntaliitos on sosiaali- ja terveydenhuollolle huomattavasti selkeämpi ratkaisu kuin yhteistoiminta-alue. Asiat näyttävät sujuvan luontevasti vahvassa peruskunnassa. Jari Stenvall: Kuntaliitoksen myötä selkeä ja hallittava kehittämiskykyä kasvattava kokonaisuus. Kuntaliitos lisännyt alueellista eheyttä. Myönteistä osaaminen muutoksen toteutuksessa. Voi tarkoittaa kuntalaisille palveluiden keskittämistä, koska palvelujärjestelmää on rationalisoitava. Toteutuuko uudistus liiaksi ison ehdoilla? Kyetäänkö oppimaan riittävästi toinen toisilta? terveystoimesta aiemmin puuttui. Saimme paljon hyvää hallintoon. Tämä on todellista järkeistämistä, Anneli Saarinen ja Päivi Saukko summaavat. Vaikka kuntien yhdistyminen tuntuu sujuneen melko hyvin, haasteita uudella kaupungilla riittää. Talous on tiukoilla ja työttömyys 10 prosentin luokkaa. Uusia resursseja sosiaalityöhön ei ole tulossa, vaikka työttömyys on lisännyt toimeentulotukiasiakkaita ja kuntouttavaa työtoimintaa pitää lisätä. Uutta on kehitettävä muun muassa siihen, miten vanhuspalveluita pystytään viemään vanhusten koteihin kaupungin kaikkiin osiin. sosiaalitieto 11/09 13

14 näkökulma Kolumni Pertti Koistinen on sosiaalipolitiikan professori Tampereen yliopistossa. Sata-komitean sokea piste Suomessa on viimeiset vuosikymmenet vahvistettu syyja ansioperusteista sosiaaliturvaa. Siinä piilee perusturvaongelman ydin. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevan Sata-komitean toimia ja ehdotuksia vaivaa se, ettei se tunnista tätä perusongelmaa. Syyperusteinen sosiaaliturva on johtanut rinnakkaisten ja jopa kilpailevien sosiaaliturvajärjestelmien syntymiseen. Kullakin sosiaaliturvan ja etuisuuden muodolla on omat kehityshistoriansa ja kriteerinsä. Niiden kattavuudessa ja korvaavuudessa on merkittäviä eroja ja järjestelmät ovat myös keskenään ristiriidassa. Tästä syystä myös perusturva on pirstaleista ja sen taso vaihtelee riskiryhmien kesken. Tähän kaivattaisiin uudistusta: yhtenäistämistä, tason korottamista ja oikeudenmukaisuutta. Toinen perustavaa laatua oleva ongelma on siinä, että nykyinen syyperusteinen sosiaaliturva ei tunnista uusia riskejä ja riskiryhmiä, joita syntyy vääjäämättä muun muassa työelämän muutosten, kuten freelancer-työn yleistymisen, lyhytkestoisten palkkatyösuhteiden sekä palkkatyön ja epävirallisen hoivan yhdistämisen seurauksena. Riskejä syntyy myös työttömyyden tai sairauden pitkittyessä. Kaikissa näissä tapauksissa on suuri riski vajota köyhyyteen ja saada muita heikommin myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Siksi näidenkin ongelmien ratkaisemiseksi Sata-komitealta on odotettu ratkaisua, mutta se tuntuu olevan kiven takana. Työmarkkinajärjestöt ja poliittiset ryhmät eivät tunnu pääsevän ulos vanhoista poteroistaan eivätkä tunnista, että nyt jos koskaan tarvitaan uutta ajattelua. Suomessa, ja myös EU:ssa, olisi kehitettävä uuden sukupolven sosiaalivakuutusjärjestelmiä, joista yhtenä olisi perustulo (basic income). Se tulisi nähdä sosiaalivakuutuksena, joka tasoittaisi niitä toimeentulon riskejä, joita syntyy esimerkiksi pitkittyvän tai toistuvan työttömyyden seurauksena. Perustulon tulisi paitsi tasoittaa tulojen vaihtelusta aiheutuvia toimeentulonriskejä myös toimia preventiivisenä, ehkäisevänä, perusturvana. Näin se tasoittaisi tietä yleiseen työttömyys- ja sosiaalivakuutukseen. Hyväksymällä tämän tavoitteen Sata-komitea voisi suunnata energiansa niihin toimiin, joilla turvataan uudistuksen edellyttämä rahoitus ja oikeudenmukainen kustannusten jako. Kieltämättä kyseessä olisi suurenluokan uudistus, joka edellyttää kestävää rahoituspohjaa sekä eri osapuolten vastuiden selkeää tunnistamista. Samalla tavoin kuin aikoinaan sairausvakuutus-, työttömyys- ja työeläkejärjestelmien kehittäminen myös perustulon kehittäminen perusturvana ja sosiaalivakuutuksena edellyttää rahastoja ja säästämistä. Sata-komitealta soisi riittävän paukkuja muidenkin ajankohtaisten sosiaaliturvaongelmien arvioimiseen, kuten sen miettimiseen, miten yhteiskuntamme tulisi varautua globalisoituneen talouden riskeihin. Päivittäiset uutiset yritysten saneerauksista, tehtaiden sulkemisesta ja toimintojen siirtämisestä ns. edullisempien tuotantokustannusten alueille ovat synnyttäneet vakavan ongelman: Miten kansalliset sosiaalivakuutusjärjestelmät sekä kunnat ja valtio voivat enää yksin puskuroida ja kompensoida näin syntyviä sosiaalisia riskejä? LUKIJALTA Vaikeavammaisten pienyrittäjien alv-vapaus pysyväksi Joulun tienoilla näytellään eduskunnassa useita pienimuotoisia näytelmiä. Yksi kestosuosikeista, komedia lähinnä, on lakialoite vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä verohuojennuksista annetun lain 3 :n muuttamisesta. Eduskunnassa pidetyn lähetekeskustelun perusteella seitsemän myötätuntoista mutta ihmettelevää puheenvuoroa esitys ei enää huvita ketään, ja se pitäisikin jättää ohjelmistosta pois. Tämä viitisentoista kertaa toistunut operaatio on merkki sosiaalija verohallinnon kyvyttömyydestä hoitaa yksinkertaisia asioita, kun ne joutuvat yleisperiaatteiden kilpailun rajoitukset, EU-direktiivit, tasavertainen kohtelu jalkoihin. Silloin ei enää nähdä metsää puilta. Tilanne kertoo myös jostakin pahemmasta: vammaisten henkilöiden merkityksettömäksi muuttuneesta asemasta. Eduskunta pystyy säätämään alle sataa ihmistä koskevia eläkkeenlepäämäänjättämislakeja, mutta ei yli tuhatta vaikeavammaista yrittäjää koskevaa samansuuntaista lakia. Vaikeavammainen yrittäjä, jonka haitta-aste on vähintään 70 prosenttia ja haittaluokka 14 ja jolla on töissä enintään aviopuoliso ja alaikäiset lapset ynnä yksi muu henkilö, saa myydä valmistamiaan tavaroita ilman arvonlisäveroa. Tämä kannustava ja aktivoiva verokohtelu on ollut voimassa kymmeniä vuosia, mutta siitä on päätetty aina vuodeksi kerrallaan. Ongelmaksi näin sanovat asian kanssa avuttomina pähkäilevät virkamiehet muodostui EU:n arvonlisäverojärjestelmä, joka kuitenkin näyttää hyväksyvän sokean yrittäjän vapautuksen alvista (arvonlisäverolain 60 ). Oma kyvyttömyys on helppo heittää EU-byrokraattien niskoille. Joka vuosi yksi kansanedustaja saa kunnian toimia joulupukkina; tänäkin vuonna tehtävä lankesi keskustan Mika Lintilälle. Tämän hallituksen aikana, eikä aikaa ole kuin enintään yksi vuosi, asiassa on saatava pysyvä ratkaisu. Pysyvän ratkaisun edellytykset eivät ole koskaan olleet näin hyvät. Meillä on työn ja yrittämisen politiikkaohjelma, ja siihen tämä pikku juttu sopii kuin nyrkki silmään. Meille valmistuu Vampo, Vammaispoliittinen ohjelma. Tuskin on sitä parempaa paikkaa kirjoittaa tarkka lainsäädäntösuunnitelma. Sitten on vielä se kaikkein varmin tae: 2005 valtiopäivillä tästä vaikeavammaisten pienyrittäjien verohuojennuslaista tehtiin kaksi lakialoitetta, toinen Kokoomuksen ja toinen kaikkien puolueiden yhteinen. Kokoomuksen lakialoite ei ollut rutiinimainen entisen jatkoesitys, vaan yksityiskohtaisesti pohdiskeleva ja hallitusta kokonaisratkaisuun velvoittava. Maija Perhon ynnä muiden allekirjoittamassa lakialoitteessa todettiin, että nykyinen elinkeinorakenne edellyttää kompensaatiota myös palvelualalla, kuten atk- ja kirjanpitoalalla, toimiville vaikeavammaisille. Aloitteessa esitettiin, että sosiaali- ja terveysministeriön tulee valmistella esitys pysyvän järjestelmän luomiseksi. Jos pysyvää arvonlisäverottomuutta ei voi säätää, yleistä verottomuuden alarajaa, euroa, tulisi nostaa. Hallituksen on ainakin poliittisesti vaivatonta toteuttaa tämä uudistus, sillä tuon lakialoitteen LA 94/2005 vp allekirjoittajien joukossa oli Jyrki Katainen ja Paula Risikko, kummatkin ripeäksi tunnustettuja ministereitä. Ilpo Vilkkumaa, osaamiskeskusjohtaja, Verve 14 sosiaalitieto 11/09

15 Sosiaaliala on suunnannäyttäjä Viime aikoina on valiteltu sosiaalisen katoamista muun muassa valtion ja kuntien organisaatiouudistuksissa. Omien viimeaikaisten kokemusteni perusteella tilanteen voi nähdä toisinkin: tässä ajassa ja myllerryksissä sosiaaliala onkin oikeastaan suunnannäyttäjä. Aloitin jokin aika sitten työnohjauskoulutuksen, johon osallistuu ihmisiä eri aloilta julkiselta sektorilta ja firmoista. Välittömästi minulle valkeni, että nyt ollaan tekemisissä asian kanssa, joka on aloitettu ja jota on kehitetty nimenomaan sosiaalityössä. Muut alat tulevat perässä. Muiden alojen ammattilaiset opettelevat koulutuksessa innolla heille uutta menetelmää, jota voisi hyödyntää työelämän laadun ja sujuvuuden takaamisessa, mutta myös työn tuottavuuden näkökulmasta! Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen nykytila ja tulevaisuus -seminaarissa viime kesänä peruspalveluministeri Paula Risikko kertoi, että hänelle kansalaisilta tulevat yhteydenotot liittyvät enimmäkseen kahteen asiaan: Siihen, että asiakkaita on luukutettu, ohjattu asiassaan toimipisteestä toiseen ja siihen, ettei kansalaisen elämäntilannetta ole nähty kokonaisvaltaisesti eikä häntä ole oikeasti kuultu. Mutta tässähän on sosiaalialan ydin: mehän olemme kokonaisvaltaisuuden asiantuntijoita. Tästä nimenomaan sosiaalialan jutusta on nyt kovin kysyntä! Ja veikkaan, että kun suuret, uudet organisaatiot mahdollistavat työntekijöiden erikoistumisen ja palveluiden siivuttamisen, kokonaisvaltaisen työotteen hallitsijat ovat kohta kullan arvoisia. Rakenteellisten ja hallinnollisten kokonaisuuksien tai edes yksittäisten toimintayksiköiden pitäisi olla sen kokoisia, että ne on mahdollista tuntea. Vain näin asiakkaita voidaan oikeasti neuvoa. Kohdattaessa asiakas eteisaulassa, vastaanotossa, puhelimessa, tapaamisessa tulee pystyä ylläpitämään ennen kaikkea ihmistä kokonaisuutena kohtaavaa asennetta ja työtapaa. Kansalaiselle on merkityksellistä se, että häntä kohdellaan ystävällisesti ja asiantuntevasti. Se on sitten se ja sama, onko ammattilaisen palkanmaksaja iso vai pieni, kuntayhtymä vai kunta, yksityinen vai julkinen tai mikä hyvänsä. Kunhan organisaatiomuutoksissa muistetaan huolehtia siitä, että vaikutuskanavat päätöksentekoon ja vallankäyttäjiin eivät liiaksi etäänny pienen ihmisen ulottumattomiin. Samaisessa kehittämisrakenne-seminaarissa vahvistui se havainto, että alueellisessa kehittämisessä sosiaaliala on viime vuosina ollut suunnannäyttäjä, josta perusterveydenhuollon on nyt otettava oppia. Ansiokas sosiaalialan kehittämistyö on perustunut lähtökohtaisesti kokonaisvaltaisuuden ja aidon aluelähtöisyyden ajatuksille. Luulen, että seuraavaksi muotiin tulee asuinaluelähtöisyys kokonaisvaltaisuuden ja moniammatillisen yhteistyön lähtökohdista, kunhan päästään nykyisestä mammuttitaudista ja erikoistumisbuumista. Ehkä yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia korostavat aatteet pitää tuoda ulkomailta tai muilta aloilta uusilla trendikkäillä nimillä varustettuina? Raili Haaki, suunnittelija, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Reilun kaupan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat täällä Yritysten yhteiskuntavastuuta toteuttavat maassamme osaltaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen osakeyhtiöt. Vuosikymmeniä suuret valtakunnalliset yhdistystai säätiöpohjalta toimivat, yleishyödylliset yhteisöt, tuottivat verovapaasti ja yhä laajemmin muun muassa lastensuojelu- ja vammaispalveluja. Vuonna 2005 ilmestyneet verohallinnon ohjeet muuttivat kaiken. Verohallinto katsoi, että suhtautumista järjestöjen verovapauteen on muutettava, koska aika on muuttunut. Taustalla olivat kunnille tulleet velvoitteet kilpailuttaa yli euron ostopalvelut. Järjestöjen palvelut olivat aidosti tulleet kilpailluille markkinoille. Alalle syntyneet lukuisat yksityiset perhekoti- ja palvelukotiyritykset sekä niiden kattojärjestöt olivat protestoineet viranomaistahoille järjestöjen palveluiden tuloverovapaudesta. Moitteita tuli myös Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista palvelutoimintaan. Vaadittiin kilpailuneutraliteettia. Noin 130 valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön oli siirryttävä muuttuneeseen aikaan. Monet palveluja tuottavat yleishyödylliset yhteisöt ovat eriyttäneet lähinnä kunnille käypään hintaan myytävät, ammatillisesti tuotetut ja laajamittaiset palvelut omiksi osakeyhtiöikseen. On muodostunut järjestökonserneja, joissa yhtiön tai yhtiöiden omistajana on sataprosenttisesti yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö. Erona tavanomaiseen yritykseen on yhteiskunnallinen tehtävä. Yhdistykset ja säätiöt kasvattavat ja levittävät yhteistä hyvää niin, että osakeyhtiöiden mahdolliset voitot ohjautuvat osinkoina omistajana olevan yleishyödyllisen yhteisön käyttöön jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen, esimerkiksi vammaisten työllistämiseen tai perheiden tukemiseen. Voitot eivät mene yksittäisten osakkeenomistajien taskuun. Tätä omistusmallia me sosiaali- ja terveysalan järjestöt pidämme jo maamme neljäntenä sektorina malliin reilun kaupan sosiaali- ja terveyspalvelut. Marja Irjala, pääsihteeri, järjestöneuvos, Nuorten Ystävät ry LAHJAKSI PUKINKONTTIIN! SOSIAALITIETO LAATULAHJA > Tilaukset Tilauspalvelu: puh. (09) tai Sosiaalitiedon lahjatilaus vuodeksi 2010 vain 60 euroa Lisälahjana seitsemänkielinen sosiaaliturvan CD-sanasto veloituksetta (arvo 40 euroa) Vinkki työnantajalle: Tilaa Sosiaalitieto joululahjaksi jokaiselle yksikkösi työntekijälle suoraan kotiin. Yli kymmenen lehden tilauksesta alennus 25 %. sosiaalitieto 11/09 15

16 pinnan alta Palstalla pannaan mutkat suoriksi ja paljastetaan olennainen. Mitä tapahtuu todella? Ammattiauttaja ei voi auttaa, jos ihmistä ei saada tekemään omaa osuuttaan. Pentti Antti Hautamäki, Kananen, ylitarkastaja, tutkimusprofessori, sosiaali- Jyväskylän ja terveysministeriö yliopisto Onnellisuus yhteiskuntapolitiikan tavoitteeksi Suomalaisen sosiaalihuollon käytännöt perustuvat korjaamisen filosofiaan. Kun jotain on mennyt pieleen, asiantuntijat yrittävät korjata vahinkoa ja normalisoida asiakkaansa. Suurin osa nuoriso-, perhe- ja vanhustyöstä on tätä tyyppiä. Mitä jos sosiaalihuolto muuttaisi toimintaansa vahvasti ongelmia ehkäisevään suuntaan? Silloin emme enää puhuisi sosiaalihuollosta vaan aidosti hyvinvoinnin edistämisestä. Hyvinvointivaltio ei ole hyvinvoinnin yhteiskunta. Suomen sana hyvinvointi kätkee sisäänsä perustavanlaatuisen eron welfare ja well-being käsitteiden välillä. Sosiaalihuoltoa on ohjannut welfare-ajattelu. Meidän pitäisi ottaa well-being yhteiskuntapolitiikan peruskäsitteeksi. Sosiologi Erik Allardt erottaa hyvinvoinnin ja onnellisuuden siten, että hyvinvointi on tarpeentyydytystä ja onnellisuus subjektiivisia tunteita ja kokemuksia. Hän tekee myös tärkeän erottelun elintason ja elämänlaadun välillä. Elintaso liittyy ulkoisiin aineellisiin voimavaroihin ja elämänlaatu taas ihmissuhteisiin ja ihmisen luonto- ja yhteiskuntasuhteisiin. Sosiaalipolitiikassa on onnistuttu aineellisen tarpeentyydytyksen turvaamisessa. Tuloksena on suhteellisen vähän köyhyyttä mutta runsaasti puutteita elämänlaadussa, mikä näkyy esimerkiksi vanhustenhuollossa. Yksinäisyys on vanhusten suurimpia ongelmia. Jos elämänlaadun edistäminen on heikoilla yh- teiskuntapolitiikassa, niin onnellisuuden edistäminen ei kuulu edes esityslistalle. Palvelujärjestelmää ei ole kiinnostanut ihmisten subjektiivinen kokemus palvelusta ja elämästään. Hyväksymme objektiiviset tarpeet, mutta ihmisten haluille emme halua kallistaa korvaamme. Hyvinvointiin ja onnellisuuteen pyrkivän yhteiskuntapolitiikan tärkeimpiä periaatteita ovat voimaantuminen ja tuuppaaminen. Voimaannuttava hyvinvointipolitiikka tähtää ihmisten omien voimavarojen löytymiseen ja käyttämiseen. Voimaantunut ihminen hallitsee omaa elämäänsä. Ammattiauttaja ei voi auttaa, jos ihmistä ei saada tekemään omaa osuuttaan. Voimaannuttamisessa on kysymys ihmisen motivoimisesta. Mutta mikä ihmisiä motivoi? Aristoteleen mukaan kaikki haluavat onnellisuutta. Sen tavoittelu voidaankin asettaa yhteiskuntapolitiikan yhdeksi peruspilariksi. Onnellisuus on tavoitteena innoittava, se on lupaus hyvästä olosta (well-being). Onnellisuuden ainoa oikea mitta on ihmisten subjektiivinen kokemus, se on kokemuksellinen asia. Elintaso kertoo hyvin vähän onnellisuudesta. Monet tutkimukset osoittavat, että tietyn elintason saavuttamisen jälkeen vauraus ei enää lisää onnellisuutta. Tämä taso on jo keskimäärin saavutettu Suomessa. Voimaantuminen tarvitsee rinnalleen tuuppaamista. Ekonomistit Richard Thaler ja Cass Sundstein pohtivat kirjassaan Nudge, miksi ihmiset valitsevat usein asioita, jotka eivät tee heille hyvää. Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista aiheutuu ihmisten omista valinnoista: ruokatottumuksista, liikunnan puutteesta, tupakoinnista, työnarkomaniasta jne. He oivalsivat, että tarvitaan uudenlaiset valintaolosuhteet, jotka auttavat ihmisiä tekemään hyviä valintoja ja pitämään tekemänsä päätökset. Esimerkkinä olkoon kuntosaliporukka, joka soittaa jäsenilleen ja tuuppaa lähtemään salille. Hyvässä päätöksessä pysyminen lisää hyvinvointia ja onnellisuutta. Hyvinvointityön tärkeä osa on etsiä ja vahvistaa hyvään tuuppaavia käytäntöjä. Julkisen hallinnon edessä on suuria haasteita. Taloudellinen liikkumavara heikkenee, väestö ikääntyy ja ihmisten elämänkaaret erilaistuvat. Emme selviä haasteista vanhalla korjaavalla, asiantuntijakeskeisellä palvelumallilla. Ihmisten kestävään hyvinvointiin ja onnellisuuteen vaikuttavista tekijöistä puolet on ihmisten itsensä käsissä. Julkisen palvelun tulee siirtää painopiste ihmisen itsensä vallassa olevien tekijöiden aktivoimiseen voimaannuttamalla ja tuuppaamalla. Uudessa hyvinvointipolitiikassa ihmisestä tulee elämänsä subjekti sen sijaan että hän olisi asiantuntijoiden toimenpiteiden passiivinen objekti. Vain elämänsä subjektina ihminen voi kokea olevansa arvokas. Kokemus arvokkuudesta on suurin voiman ja onnellisuuden lähde. 16 sosiaalitieto 11/09

17 tuomisia ja viemisiä Ikäihmiset ovat vapaaehtoistyön voimavara Ikääntyneistä EU-kansalaisista 45 prosenttia osallistuu vapaaehtoistyöhön. Yli 65-vuotiaat tekevät usein säännöllistä vapaaehtoistyötä ja käyttävät siihen enemmän aikaa kuin nuoremmat. Muutaman vuoden kuluttua joka neljäs Euroopan unionin kansalainen on yli 65-vuotias, ja yli 85-vuotiaiden määrä lisääntyy 18 miljoonasta 40 miljoonaan. Eläkkeelle siirrytään keskimäärin 60-vuotiaana, jolloin elämästä on tilastollisesti vielä neljäsosa jäljellä. Aikaa ja usein terveyttäkin on vapaaehtoistyöhön. Ikääntyvien vapaaehtoistyö saa yhä enemmän huomiota unionissa. Komissio järjesti viime maaliskuussa Brysselissä seminaarin ikääntyneiden vapaaehtoistyöstä. Vuosi 2011 on EU:ssa vapaaehtoistyön teemavuosi. Eniten jäseniä vapaaehtoisjärjestöissä on Pohjoismaissa ja Hollannissa, mutta osallistuminen vapaaehtoistyöhön vaihtelee huomattavasti. EU-kansalaisista keskimäärin 33 prosenttia osallistuu vapaaehtoistyöhön, ikääntyneistä noin 45 prosenttia. Vapaaehtoistyön muotoja ovat hyväntekeväisyys, uskonnollinen ja poliittinen työ, perhe- ja naapuriapu sekä sairaiden ja vammaisten hoitaminen. Iän karttuessa lisääntyy osallisuus uskonnollisissa ja hyvinvointipalveluihin keskittyneissä järjestöissä ja vähenee ammatillisissa järjestöissä ja poliittisissa puolueissa. Yli 65-vuotiaat tekevät usein säännöllistä vapaaehtoistyötä ja käyttävät siihen enemmän aikaa kuin nuoremmat. Etenkin sosiaali- ja terveydenhuolto hyötyvät vapaaehtoistyöstä, mutta se on tärkeä voimavara muillakin sektoreilla. Tarvittaisiinkin tietoa siitä, kuinka paljon vapaaehtoistyö tuottaa yhteiskunnassa. Hyvinvointia työn tekijälle Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuvien ikäihmisten terveys on huomattavasti parempi kuin muilla samanikäisillä. He elävät pitempään ja toipuvat sairauksista nopeammin kuin sitä tekemättömät. Lisäksi vapaaehtoistyöllä on vaikutuksia itse koettuun terveyteen ja hyvinvointiin, sillä myös masennuksen kokeminen vähenee. Vapaaehtoistyö parantaa itsetuntoa ja pitää ihmisiä mukana sosiaalisissa verkostoissa. Sen kautta tapaa ihmisiä ja se ylläpitää yksilön sosiaalista pääomaa. Geriatrian professori Robert Moulias kertoi seminaarissa, että varhainen eläkkeelle jääminen lisää kuolleisuutta. Eristäytyneisyys ja toimettomuus ovat ensimmäisiä riskitekijöitä vanhojen ihmisten terveydelle. Hänen mielestään vapaaehtoistyötä pitäisi ehdottomasti lisätä. Norjassa tukea kunnalta ja valtiolta Seminaarissa esiteltiin onnistuneita vapaaehtoistyön projekteja. Norjassa Bærumin kaupungissa on asukasta, kunnan työntekijää ja 450 vapaaehtoisjärjestöä. Kunta tukee vapaaehtoistyötä parantaakseen ihmisten elämänlaatua ja täyttääkseen ihmisten tarpeiden ja julkisten palveluiden välisen aukon. Vapaaehtoistyön resursseja riittää, koska kuntalaisilla on halu ja tarve auttaa, heillä on vapaaaikaa, he haluavat oppia uutta, heidän elämänlaatunsa paranee, yksinäisyys vähenee, ja he haluavat antaa jotakin takaisin yhteiskunnalle. Joka vuosi järjestetään vapaaehtoistyön pörssi, jossa järjestöt esittelevät toimintaansa. Norjan hallitus antaa kunnille tukea vapaaehtoistyön järjestämiseen. Kolmikantayhteistyö hallituksen, Norjan Kuntaliiton ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa sujuu hyvin. Saksassa liittovaltion perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoministeriö aloitti vuoden alussa kampanjan Kaikkien sukupolvien vapaaehtoistyö. Sitä edeltäneessä projektissa kerättiin ideoita vapaaehtoistyön muodoista, joita nyt juurrutetaan maahan 46 malliprojektin avulla. Yhteistyötä koulujen ja yhdistysten kanssa lisätään, jotta lapset ja nuoret saataisiin mukaan vapaaehtoistyöhön. Ministeriö tukee projekteja eurolla vuosittain. Yhä useammat ihmiset ovat valmiita osallistumaan vapaaehtoistyöhön lastentarhoissa ja kouluissa, hoitokodeissa ja vammaisten parissa, mutta he toimivat myös kunnassa; auttavat museoissa, kaupunkikierroksilla ja kirjastoissa. Euroopan ikääntyneiden vapaaehtoistyön verkosto Sevenin kautta vaihdetaan tietoja vapaaehtoistyöstä. Sen kautta voi myös mennä vapaaehtoistyöhön johonkin toiseen organisaatioon tai maahan. Lisätietoa Euroopan vapaaehtoistoiminnan vaihdon verkosto SEVEN Senior European Volunteer Exchange Network Bærumin kaupungin vapaaehtoispörssi Norjassa Kaikenikäisten vapaaehtoistyötä edistävä kampanja Saksassa > Freiwilligendienste-aller-generationen Sosiaalitiedon verkkosivuilla linkkejä eurooppalaista ikäihmisten vapaaehtoistyötä käsitteleville sivuille > Lehti > Sosiaalitieto 11/2009 kuva: kuva: Erja Erja Saarinen Kirjoittajat: Hannele Häkkinen ja Gustav Skuthälla Hannele Häkkinen on Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja. Gustav Skuthälla on Suomen edustaja EU:n alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteiselimen Age European Older People Platformin syrjinnänvastaisessa asiantuntijaryhmässä. Hän on Närpiön entinen kaupunginjohtaja. sosiaalitieto 11/09 17

18 vauvaperhetyö Minna Tarvainen Vertaisuudessa on voimaa Äideille, isille, mummuille, vaareille, kaikille tuli jotain lisää. Vuonna 2005 alkanut viisivuotinen Vauvaperhe -hanke täydensi Varsinais-Suomessa lapsiperheiden vertais- ja vapaaehtoistoimintaa. Vaikka raskaana olevan naisen on pidettävä suu supussa työpaikalla, missä hänen ajatuksensa kiertävät? Odottamisessa. Kuka jaksaa kuulla raskaana olevan naisen masujuttuja loputtomasti? Toinen raskaana oleva. Raskaustreffit kokoaa yhteen odottavat äidit. Yksi tarkoitus on antaa työssä käyvälle, odottavalle äidille tilaisuus keskittyä vain ja ainoastaan odottamiseen ja masuvauvaan. Raskaustreffit ei kilpaile kunnan järjestämän perhevalmennuksen kanssa, vaan täydentää sitä. Se on selkeä vertaisryhmä, eikä siinä ole terveydenhuollon näkökulmaa kuten perhevalmennuksessa, koordinaattori Minna Maanpää kertoo. Raskaustreffit on esimerkki siitä, miten yhdistyksen pyörittämä, vertaisuuteen perustuva työmuoto täydentää kunnallista palveluverkkoa: neuvolaa, päiväkoteja ja perhetyötä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin Vauvaperhe-hankkeessa on kehitetty lukuisia muitakin varhaisen tuen työmuotoja vauvaa odottaville ja alle 1-vuotiaiden lasten perheille. On Vauvakahvilaa, Tanssitan vauvaa -ryhmiä, Yhtä köyttä -parisuhdekursseja, Isovanhempitreffejä mummuille ja vaareille sekä isätoimintaa. Jotkut toiminnoista ovat vapaaehtoisten ohjaamia, joitakin luotsaavat MLL:n ammattilaiset. Äitien virtapiiri on jatkoa Raskaustreffeille. Ryhmien tarpeellisuudesta kertoo se, että Paimiossa Virtapiiri keräsi 85 prosenttia synnyttäneistä äideistä. Sen avulla luodaan verkostoja juuri synnyttäneille äideille. Äidit jatkavat tapaamisia myös ryhmän jälkeen, koordinaattori Petra Henriksson iloitsee. Yhdistys ja kunta kumppaneiksi Vuonna 2005 alkaneen viisivuotisen Vauvaperhe-hankkeen kehittämispäällikkö Katja Rippstein korostaa, että palvelut on kehitetty yhteistyössä kuntien kanssa. Jos lapsiperheille olisi tarjolla ainoastaan vertaistukea ja vapaaehtoistyötä, olisivat palveluketjut isoja aukkoja täynnä. Siksi teemme kaiken yhdessä kuntien kanssa. Mukana on kuusi kuntaa: Lieto, Paimio, Piikkiö, Somero, Uusikaupunki ja Turusta Varissuon asuntoalue. Yhteistyötä ovat jämäköittäneet jokaisella paikkakunnalla kokoontuvat kuntatiimit, joissa on mukana MLL:n edustajien lisäksi työntekijöitä neuvolasta, päiväkodista, sosiaalitoimen lapsiperhetyösta ja seurakunnasta. Asiakasedustaja on varmistanut, että perheiden näkökulma on pysynyt ensisijaisena. Työryhmistä on edetty konkretiaan, mutta kussakin kunnassa vähän eri tavoin. Aluksi neuvolan terveydenhoitaja tai perhetyöntekijä kävi ehkä MLL:n perhekahvilassa kertomassa työstään tai pitämässä esitelmän. Myöhemmin hän tuli pitämään avointa neuvolaa vauva- tai perhekahvilan yhteyteen. Siellä äidit voivat käydä kerran viikossa näyttämässä vaikkapa vauvan ihottumaa tai kysymässä imetyksestä. Kumppanuus tiivistyy perhekeskuksissa, jolkuva: Minna Tarvainen 18 sosiaalitieto 11/09

19 Heidi Kukila vetää vapaaehtoisena Tanssitan vauvaa -ryhmää Turussa Varissuon perhekeskuksessa. Tanssin jälkeen vertaistukea Kävin omien lasteni kanssa Tanssitan vauvaa -ryhmässä. Silloinen vetäjä kertoi aloittavansa työt ja lopettavansa ryhmien vetämisen. Ryhmässä oli niin hauskaa, että en halunnut lopettaa hommaa. Päätin ryhtyä itse vetäjäksi, sillä olin aiemminkin ohjannut ryhmiä. Kävin kolmipäiväisen koulutuksen MLL:n piiritoimistossa. Siellä näytettiin liikkeet, venytykset ja harjoitukset. Jumppaamme puolet ajasta, mutta se ei ole mitään totista. On peukalotaputusta ja hellittelyä, vauvan tanssitusta ja mukavaa yhdessä oloa. Ryhmään tulee sellaisiakin äitejä, joita muu urheilu ei ehkä kiinnostaisi, on rytmitaidottomia ja reilusti ylipainoisia. Kaikki tekevät omaan tahtiinsa. Puolet ajasta kahvitellaan ja jutellaan. Ryhmään osallistuvat ovat yleensä ensisynnyttäjiä. Se on hyvä tilaisuus tulla perhekeskukseen, vaikka lapsi ei vielä leiki eikä siksi oikein viitsi mennä perhekahvilaan. Ryhmässä tutustuu nopeasti muihin äiteihin. Vertaistuki onkin vauvojen äideille tärkeää: vauva valvottaa, seinät tuntuvat kaatuvan päälle eikä oikein voi mennä minnekään. Tuntuu, että kellään muulla ei voi olla tällaista. Muistan, millaista itselläni oli silloin. Hiekkalaatikkoikäisten äidit tutustuvat jo ulkona tai perhekahviloissa. Olen ollut lasten kanssa kotona viisi ja puoli vuotta. Vapaaehtoistyöstä olen saanut hyviä tuttuja ja hyvää mieltä. Tunnen, että teen jotakin tärkeätä. Ja tuleehan ryhmässä itsekin kuntoiltua. Kun kymmenen äitiä odottaa minua jumppaamaan, en voi sanoa, että en nyt tulekaan. Toini Aro on yksi 48:sta Vauvaperhe-hankkeen kouluttamasta vapaaehtoisesta tukihenkilöstä. He sitoutuvat vuoden ajaksi auttamaan perheitä, joissa on alle kaksivuotiaita lapsia. Pienilläkin asioilla voi auttaa Olin jo pidemmän aikaa miettinyt, että minulla olisi aikaa aloittaa vapaaehtoistyö, kun kuulin kälyltäni tukihenkilökurssista. Se tuli kuin tilauksesta. Tukihenkilönä olo on minulle harrastus, mutta erilainen harrastus kuin muut. Joudun laittamaan itseni peliin. Tämä on luottamustoimintaa. Minun ja perheen on luotettava toisiimme, jotta suhde toimii. Enkä voi juoruta tästä harrastuksesta tutuilleni samoin kuin muista. Minua sitoo salassapitovelvollisuus. Teemme jokaisen perheen kanssa sopimuksen, jossa määritellään vapaaehtoistyön tavoitteet ja rajat. Me tukihenkilöt olemme rinnallakulkijoita ja lähimmäisiä, emme ammattilaisia. Joskus rajanveto on itsellekin vaikeaa, mutta onneksi meillä on säännöllinen työnohjaus, josta siihen saa apua. Tukihenkilöllä voi olla vain yksi perhe kerrallaan, ja se on järkevä sääntö. Tämä vie yllättävän paljon voimia. Tietysti se riippuu siitä, mitä perheessä kulloinkin tapahtuu. Parasta on se, kun huomaa, että pienilläkin asioilla voi auttaa ja ehkäistä isoja ongelmia. Moni asia on selvinnyt jo sillä, että vanhemmilla on ollut puhelinnumeroni ja he ovat saaneet yhteyden toiseen ihmiseen. Olisi hienoa, että kunnat tukisivat tällaista toimintaa. Antaminen ei ole yksipuolista. Vaikka olen tukija, saan itsekin paljon perheiltä. Minun on ollut pakko oppia kuuntelemaan ja miettimään asioita toisten näkökulmasta. Mustavalkoisuus ja ehdottomuus ovat karisseet. Olen nähnyt, että perheet ovat erilaisia mutta silti toimivia. Vauvaperhe-hankkeessa kehitetyt työmuodot lievittävät pienten lasten perheiden yksinäisyyttä, kertovat Katja Rippstein (edessä vas.), Johanna Sourander (edessä oik.), Minna Maanpää (takana vas.) ja Petra Henriksson. lainen joissakin kunnissa oli jo hankkeen alussa. Nyt kumppanuuteen perustuva perhekeskus on saatu jokaiseen kuntaan. Perhekeskus kokoaa saman katon alle MLL:n perhekahvilat, vapaaehtoistyön ja vertaisryhmät sekä jonkin siivun kunnan lapsiperhepalveluista. Vapaaehtoisuus lisää yhteisöllisyttä Hanke päättyy vuoden lopussa, ja perhekeskusten rahoitusta mietitään kiivaasti. Somerolla kunta päätti rahoittaa perhekeskus Posetiivin. Myös yksi kunnan perhetyöntekijöistä työskentelee siellä osa-aikaisesti. Perusturvajohtaja Antti Parpon mielestä perhekeskuksen voima on siinä, että se erottuu selkeästi kunnan palveluista. Perhekeskus on lisännyt perheiden yhteisöllisyyttä. Lasten vanhemmat ovat saaneet paikan, jossa he tapaavat toisiaan ja järjestävät toimintaa myös spontaanisti. Toiminnan on lähdettävä jatkossakin asukkaiden ja järjestöjen aktiivisuudesta. Jos toiminnasta tulee vahvasti kunnan työntekijöiden pyörittämää, se menettää vapaaehtoisuuden leiman. Vapaaehtoisuus on kuitenkin kunnan näkökulmasta kaksipiippuista, sillä se vetää mukaan aktiivisimpia perheitä. Olemme miettineet, miten saisimme toimintaan myös syrjäytymisvaarassa olevat, Parpo kertoo. Emme ole sysäämässä vapaaehtoisten hoidettaviksi perheitä, joilla on vakavia ongelmia. Työnjako viranomaisten ja vapaaehtoisten välillä on tässä selvä. Lievissä interventioissa yhdistykset voivat olla mukana. Tarpeet ja taidot kohtaavat Parpon kaipaama lievä interventio on hankkeen aikana aloitettu lapsiperheiden tukihenkilötoiminta. Se on suunnattu niille perheille, joiden arjessa orastaa hankaluuksia: vanhempien väsymystä, masennusta, yksinäisyyden tunteita. Voi olla, että he eivät jaksa tulla vertaisryhmiin. Kun perhe saa luotettavan aikuisen kerran viikossa kotiin auttamaan ja kuuntelemaan tai kaveriksi perhekahvilaan, vaikean ajan yli voi päästä ilman, että suuria ongelmia ehtii syntyä. Haluamme, että perheet voivat ohjautua tukihenkilölle ilman lastensuojelun asiakkuutta, vaikkapa neuvolan terveydenhoitajan ohjaamana. Tukihenkilöt ovat tavallisia ihmisiä, jotka toimivat tavallisen ihmisen tiedoin ja kyvyin. Tukihenkilötoiminnassa tarpeet ja taidot kohtaavat ja perheet saavat apua silloin, kun he sitä tarvitsevat, koordinaattori Johanna Sourander sanoo. sosiaalitieto 11/09 19

20 yksityistäminen Anna-Liisa Pekkarinen Ulkoistamalla parempaa ja halvemmalla? Sosiaalijohtaja Marja Leena Markkanen pitää ulkoistamista Suonenjoelle soveltuvana tapana järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Kaupunki ostaa muun muassa perheneuvolapalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta Kuopiosta. Nyt Matias pärjää Suonenjoella asuva Matias, 14 v., on kasiluokkalainen. Hän hakeutui vanhempiensa kanssa perheneuvolaan ahdistuneisuuden ja itsetuhoaikeiden vuoksi pari vuotta sitten. Matias on hauskannäköinen, lahjakas ja herkkä poika, jolla on uskomaton mielikuvitusmaailma ja joka osaa taitavasti ilmaista itseään. Häntä on kiusattu koulussa alaluokilta lähtien. Maailma ei hyväksy erilaisuutta, Matiaksen äiti tiivistää vakavana. Kiusaaminen kärjistyi neljännellä luokalla itsemurhayritykseen koulupäivänä. Matias oli yrittänyt syöksyä ajotielle autojen alle. Vanhemmat ja Matias kävivät lukemattomia keskusteluja opettajien, kiusaavien lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Matiaksella oli usein päänsärkyä ja pahoinvointia, ja opettaja lähetti neuvottomana kiusaamisesta oireilevan pojan kotiin kesken koulupäivän. Tilanteet on pakko oppia kohtaamaan eikä vältellä niitä, ajatteli äiti. Koulukuraattorin ja terveydenhoitajan säännöllisellä tuella Matias sinnitteli ala-asteen loppuun. Koulusta hän ei halunnut olla poissa. Kuudennen keväällä terveydenhoitaja ohjasi Matiaksen ja vanhemmat perheneuvolan vastaanotolle. Käynnit jatkuivat runsaan vuoden parin kuukauden välein; puolentoista tunnin vastaanotolle Matias meni yhdessä vanhempiensa kanssa. Aina sinne oli hyvä mennä. Tuli vapaampi olo, kun asioista sai puhua ja purkaa niitä, Matias kertoo. Sieltä sai myös neuvoja tiukkoihin tilanteisiin. Nykyään voin jo nauraa kiusaajille, se ei enää samalla lailla vaikuta. Matiaksen isä tunnustaa alussa pitäneensä perheneuvolakäyntejä turhana höpinänä, mutta työn edetessä hän huomasi puhumisen aukaisevan solmuja ja pahan olon syiden tulevan esiin. Psykologit osasivat kysyä oikeat kysymykset, tunteet tuotiin esille. Isän ja pojan välille syntyi uusi yhteys. Aiemmin isä pysytteli hiljaa taustalla, mutta terapiassa hänet sitoutettiin pojan kuuntelijaksi tukihenkilöksi, äiti kertoo. Isä on hyvä tyyppi, heittää Matias väliin. Vaikka komentaakin välillä. Nyt Matias on positiivisesti ajatteleva nuori mies, jolla on koulussa paljon kavereita. Mitä koulun jälkeen -kysymykseen hän toteaa leikkisästi, että hyvä kun edes huomista suunnittelen. Lukioon hän luultavasti suuntaa, ja siellä tuskin kiusaamista on, hän arvelee. Suonenjoella oli aiemmin oma perheneuvola, joka myi palveluja kaikille Sisä-Savon kunnille. Perheneuvolan ylläpito alkoi käydä hankalaksi, kun henkilökunta vaihtui tiuhaan ja muut kunnat lopettivat palveluiden oston. Vuosituhannen alussa havaitsimme, että perheneuvolan psykologien työpanos meni paljolti koulukypsyyden ja oppimisvaikeuksien tutkimiseen. Muu työ jäi liian vähälle. Tuolloin kunnassa oli muutamia vaikeita ja pitkäaikaisia lastensuojelutapauksia. Oli keksittävä, miten perheneuvolapalveluita voidaan järjestää tarvetta vastaavasti, Markkanen kertaa historiaa. Kun viimeinen psykologi-sosiaalityöntekijä työpari oli irtisanoutunut, silloinen sosiaalijohtaja Reino Väisänen esitti ratkaisuksi ostopalveluja. Ensimmäinen määräaikainen sopimus perheneuvolapalveluista tehtiin kuopiolaisen Psykologian TietoTaito Oy:n kanssa vuonna Yhteistyö sujui, ja Suonenjoki jatkoi sopimusta. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus tehtiin vuoden 2006 alussa. Kunnan ja yrityksen kiinteää yhteistyötä Yrityksen psykologit tulevat sovittuina päivinä Kuopiosta Suonenjoelle pitämään vastaanottoa tietyn minimituntimäärän viikossa. Asiakkaat tulevat lähetteellä tai ottavat itse yhteyttä puhelimitse. Asiakkaalle ei ole olennaista se, onko palveluntuottaja kunta vai yksityinen, kunhan hän saa palvelun läheltä ja vaivattomasti, Markkanen sanoo. Sillä voi tosin olla merkitystä, että psykologi on ulkopuolinen, eikä häneen törmää esimerkiksi kaupan kassalla. Psykologit sopivat asiakkaan kanssa tarvittavat käynnit. Työskentely on perhekeskeistä, jolloin käynneillä on usein mukana koko perhe tai lapsi vanhempineen. Työprosessi voi sisältää 20 sosiaalitieto 11/09

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN Tein kierroksen internetissä otsikoilla Terveyssosiaalityön näkyminen organisaatiomuutoksissa, organisaatiomuutokset terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Paras Sosiaalibarometrin tulkitsemana Etelä-Karjalan alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.

Paras Sosiaalibarometrin tulkitsemana Etelä-Karjalan alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5. Paras Sosiaalibarometrin tulkitsemana Etelä-Karjalan alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008, Lappeenranta Julkisten palveluntuottajien vastausten alueellinen kattavuus Vastausprosentti

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot