Imatran kaupunki Pöytäkirja 5/2016, tarkastamaton pöytäkirja

Transkriptio

1 1(7) Imatran kaupunki Vammaisneuvosto Pöytäkirja 5/2016, tarkastamaton pöytäkirja Aika Keskiviikkona kello Paikka Imatran kaupungintalo, kokoustila Vallinkoski (h 138) Osallistujat Heikki Luukkanen puheenjohtaja, Kh:n nimeämä edustaja Matti Seppälä hyvinvointilautakunnan edustaja Esa Hirvonen kaupunkikehittämislautakunnan edustaja Auli Gröhn järjestön edustaja Erkki Saarimäki Ari Savisto Simo Vento Paavo Sihvonen Liisa Sivonen Tiina Hämäläinen Ellen Peltola Unto Viljakainen Seppo Lehtimäki Annaleena Rita Rautjärven kunnan edustaja Marketta Paananen Ruokolahden kunnan edustaja Leena Luukka Eksoten edustaja Sirkku Sarlomo sihteeri Arja Kujala Hyvinvointikoordinaattori, Imatran kaupunki, 194, 195 ja Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 193 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Päätös: Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 194 Vammaispalvelujen hankinnat Eksotessa

2 2(7) Eksoten vammaispalvelujen lähettämä sähköposti kirje : Hankintalaki velvoittaa julkiset toimijat kuten kunnat, kuntayhtymät ja valtion kilpailuttamaan julkiset hankintansa (ostopalvelut). Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintojen valmistelussa tulee huomioida mm. - palvelua koskeva lainsäädäntö, viranomaismääräykset ja laatu - käyttäjien erityistarpeet ja osallisuus - palvelujen saatavuus ja kattavuus - palvelujen jatkuvuus, kohtuuhintaisuus sekä jatkuva kehittäminen. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin (Eksote) vammaispalvelut on kilpailuttamassa useita palveluja alkuvuodesta 2017 edellisten sopimuskausien päätyttyä. - Henkilökohtaisen avun ostopalvelut ja henkilökohtaisen avun arviointipalvelu - Vammaisten henkilöiden asumispalvelut (useita osa-alueita) - Vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukevat palvelut (useita osa-alueita). Kaikissa tarjottavissa palveluissa korostuu asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden edistäminen. Palvelut tulee järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti sekä huomioiden asiakkaan etu. Uusien sopimuskausien tavoitellaan tulevan voimaan henkilökohtaisen avun ja asumispalvelujen ja osallisuutta sekä työllistymistä edistävien palvelujen osalta. Hankinta-asiakirjat valmistellaan Eksoten hallituksen päätettäväksi tammikuun loppuun 2017 mennessä. Pyydämme asiakkaiden mielipiteitä valmistelusta sekä erityisesti siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä kohderyhmälle. Palautetta on mahdollista antaa yhdestä tai useammasta hankinnasta tai sen yksittäisestä osa-alueesta. Palautetta pyydetään lisäksi suoraan palvelun käyttäjiltä järjestämällä keskusteltutilaisuuksia palveluittain. Ystävällisin terveisin, Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja Marja-Liisa Haapakorva, palvelupäällikkö Anne Ikäheimonen, palvelupäällikkö Merja Heinonen, palvelupäällikkö Leena Luukka, erityisasiantuntija (lisätiedot ja tiedustelut ) Erityisasiantuntija Leena Luukka esittelee asiaa kokouksessa. Diaesitys vammaispalvelujen hankinnasta on esityslistan liitteenä. Päätös: Kuultiin Leena Luukan esittely ja todettiin, että Eksote viestittää kuntalaisille ja järjestöille palautteen antamisesta hankinnan valmisteluun. Puheenjohtajana jatkoi :stä 195 alkaen varapuheenjohtaja Liisa Sivonen.

3 3(7) 195 YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus Etelä-Karjalassa Tausta ja nykytilanne Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen Yleissopimuksella pyritään edistämään, suojelemaan ja takaamaan vammaisille henkilöille ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistämään vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. YK:n sopimus on jaettu 50 artiklaan, jotka sisältävät osa-alueita mm. osallisuuteen ja päätöksentekoon, turvallisuuteen, työhön, toimeentuloon, perhe-elämän suojaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen, kulttuuripalveluihin ja esteettömyyteen liittyen. Suomi on sitoutuvat kehittämään sekä lainsäädäntöään että tosiasiallista toimintaa kansallisesti ja paikallisesti, jotta vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuvat eri osa-alueilla. Kunnilla on seuraavan kunnanvaltuuston toimintakaudesta ( ) alkaen lakisääteinen velvollisuus perustaa vammaisneuvosto (Kuntalaki 410/2015). Neuvosto voi olla joko kunnan oma tai useamman kunnan yhteinen. Etelä- Karjalassa vammaisneuvostot toimivat tällä hetkellä työryhmän tiedon mukaan Lappeenrannassa, Savitaipaleella sekä Imatran seudulla (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi). Vammaisneuvostossa on edustettuina vammaiset henkilöt, omaiset ja vammaisjärjestöt. Vammaisneuvosto voi halutessaan tehdä kunnanhallitukselle aloitteen vammaispoliittisen ohjelman laatimisesta tai päivittämisestä. Ohjelmaan tulee kirjata ne konkreettiset toimenpiteet, joilla kunnassa tai alueella edistetään vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen linjausten mukaisesti. Valtakunnallinen vammaisneuvosto ohjeistaa kuntia kiinnittämään huomiota paikallisia ohjelmia laatiessa toimenpiteiden seurantaan, jotta ohjelma konkretisoituu käytännön toiminnaksi. (VANE 2016, kunnallinen vammaispoliittinen ohjelma YK:n vammaisyleissopimuksen hengen mukaisesti) Etelä-Karjalassa vammaispoliittiset ohjelmat on tällä hetkellä laadittu Imatran seudulle ja Lappeenrantaan. Kuntien tehtäviin on tulossa merkittäviä muutoksia Juha Sipilän hallituksen linjaaman sote-ja maakuntauudistuksen toteutuessa. Kunnilta suunnitellaan siirtyvän maakuntien tai sitä laajempien alueiden tehtäväksi mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu sekä pelastustoimi. Tulevat muutokset on järkevää huomioida kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Osa YK:n vammaispoliittisen ohjelman toteutumisen

4 4(7) kannalta tärkeistä palveluista tulee liittymään jatkossa vahvasti maakunnan järjestämisvastuulle, kun osa on jatkossakin paikallista, kunnan järjestämisvastuulla olevaa toimintaa (perusopetus, varhaiskasvatus, liikuntaja kulttuuripalvelut, tekniset palvelut). Etelä-Karjalan kunnat ovat laativat yhteisen Eksoten koordinoiman hyvinvointiohjelman vuosille Toimintaohjelmassa linjataan mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, terveyserojen ja eriarvoisuuden kaventamiseen tähtäävän toiminnan keskeiset sisällöt, tavoitteet ja toimenpiteet. Toimintaohjelmalla on tarkoitus tukea ja koordinoida uuden sotelainsäädännön toimeenpanon toteuttamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta maakunnan eri toimijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain sovittujen mittareiden mukaisesti kuntien ja Eksoten sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Tavoitteita ja mittareita on mahdollista seurantatietojen perusteella tarkentaa toimintakauden aikana. Maakunnallinen hyvinvointityöryhmä vahvistaa uuden toimenpideohjelman keskeiset painopisteet vuosittain. Toimenpideohjelma on nähtävissä Hyvis.fi sivustolla, johon myös liitetään vuosittaisen seurannan tulokset. Kunnat laativat lisäksi maakunnallista suunnitelmaa täydentävän hyvinvointikertomuksen. Toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus, joka kytketään kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun. Yhteenveto ja esitys Vammaisneuvostolla on mahdollisuus halutessaan tehdä kunnanhallitukselle aloite vammaispoliittisen ohjelman laatimisesta tai päivittämisestä. Vammaispoliittisen ohjelman tulee vastata YK:n vammaissopimuksen sisältöä (VANE 2016, kunnallinen vammaispoliittinen ohjelma YK:n vammaisyleissopimuksen hengen mukaisesti). Vammaissopimuksen toteutumisen kannalta merkittävät palvelut on tulevaisuudessa osin maakunnallisesti ja osin kunnallisesti järjestetty. Vammaispoliittisen paikallisen suunnittelun liittäminen osaksi muuta maakunnallista ja kunnallista suunnittelua voisi tehostaa YK:n vammaissopimuksen toteutumista ja seurantaa. Alla oleva työryhmä esittää vammaisneuvostolle, että YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen edellyttämät kehittämistarpeet huomioidaan maakunnallisessa hyvinvointisuunnitelmassa ja sen seurannassa sekä kunnallisissa hyvinvointikertomuksissa. Toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa esitetään hyödynnettävän

5 5(7) vammaisneuvostoa, sen alaisuudessa mahdollisesti toimivia työryhmiä ja muuta tarvittavaa osaamista. Kuntalain mukaan vammaisneuvostoa on kuultava asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Lappeenrannassa Työryhmä: Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Eksote Leena Luukka, erityisasiantuntija, Eksote Sanna Natunen, Lappeenrannan kaupunki Arja Kujala, hyvinvointikoordinaattori, Imatran kaupunki Sirkku Sarlomo, kehittämis- ja työllisyyskoordinaattori, Imatran kaupunki Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki Erityisasiantuntija Leena Luukka esittelee asiaa kokouksessa. Valtakunnallisen vammaisneuvoston tiedotteet: Kunnallinen vammaispoliittinen ohjelma YK:n vammaisyleissopimuksen hengen mukaisesti ja Kunnallisten vammaisneuvostojen toiminta on jaettu esityslistan liitteenä. Päätös: Todettiin, että tällä valtuustokaudella Imatran vammaispoliittista ohjelmaa ei enää päivitetä. Vammaispoliittisen ohjelman tekemisestä käydään keskustelu tulevalla valtuustokaudella aloittavassa vammaisneuvostossa. Imatran vammaispoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta tehdään kevään 2017 aikana. 196 Imatran kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma Ihmisten yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta säädetään perustuslain 6 :ssä, kuntalaissa (toimielinten kokoonpanoa koskevat vaatimukset) sekä erityisesti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaissa. Vuonna 2015 annettiin kokonaan uusi yhdenvertaisuuslaki sekä muutettiin tasa-arvolakia. Uuden lain myötä kunnan velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista laajeni ja syveni. Lainsäädännön mukaan viranomaisen/kunnan velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Lakimuutokset luovat tarpeen päivittää kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmia. Uudistuneen lainsäädännön mukaiset suunnitelmat tulee laatia, hyväksyä ja saattaa voimaan

6 6(7) Yhdenvertaisuuslain mukaan kunnan tulee edistää yhdenvertaisuuden toteutumista viranomaisena viranomaistoiminnassa ja palvelutoiminnassa (5 ), koulutuksen järjestäjänä opetustoiminnassa (6 ) ja työnantajana rekrytointi- ja työnjohtotoiminnassa (7 ). Lisäksi yhdenvertaisuusnäkökohdat (erityisesti syrjimättömyys) tulee ottaa huomioon kaikessa palvelutoiminnassa eli julkisia palveluja tuotettaessa sekä asiakaspalvelussa, vaikka tätä ei voitaisikaan pitää viranomaistoimintana. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä kaikkinaisen syrjinnän estämiseksi kunnan tulee arvioida jatkuvasti/säännöllisesti yhdenvertaisuuden toteutumista kunnan toiminnassa sekä ryhtyä yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin, jotka arviointi on osoittanut tarpeellisiksi ja laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Tasa-arvolain soveltamisalaa laajennettiin niin, että se koskee miehen ja naisen välisen tasa-arvon lisäksi nyt myös sukupuoli-identiteettiä ja sukupuolen ilmaisemista eli oikeutta ja todellista mahdollisuutta olla sellainen kuin haluaa tai joksi itsensä kokee (mies tai nainen). Sinänsä viranomaisen velvollisuuteen edistää tasa-arvoa ei lain uudistuksessa tullut muutoksia, vaan viranomaisen on edelleen edistettävä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lain 4 :n mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti viranomaisen tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen tulee ottaa huomioon edellä olevalla tavalla palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien edellyttämät suunnitelmat on laadittu Imatralla siten, että koulutuksen järjestäjää, työnantajaa sekä viranomais- ja palvelutoimintaa koskevat suunnitelmat eriytettiin. Eriyttämisen taustalla on suunnitelmien erilaiset sisältövaatimukset sekä päivityssyklit. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat on yhdistetty samaan suunnitelmaan. Koulutuksen järjestäjän suunnitelmat sisällytetään jatkossa aina opetussuunnitelmiin tai laaditaan opetussuunnitelman yhteydessä (liitetty tämän suunnitelman liitteeksi 1.) Kehittämis- ja työllisyyskoordinaattori Sirkku Sarlomo esittelee yhdenvertaisuussuunnitelman luonnoksen vammaisneuvoston lausuntoa varten.

7 7(7) Yhdenvertaisuussuunnitelman luonnos on esityslistan liitteenä. Päätös: Kuullun esittelyn pohjalta vammaisneuvosto totesi, että suunnitelman toteutumisen seuranta on tärkeää. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovastaavan nimeämistä vammaisneuvosto piti hyvänä ajatuksena antamaan kasvot yhdenvertaisuuden toteuttamiselle. Asiakaspalautteena keskusteltiin Honkaharjun terveysasemalla näkövammaisten ja heikosti näkevien asioinnin hankaluudesta, kun vuoronumeron näyttö on liian heikko ja ilmoittautumisessa fonttikoko on liian pieni. Lähetettiin kokouksesta Eksoten avoterveyspalvelujen johtajalle viesti asian korjaamisesta. Ari Savisto ja Heikki Luukkanen tai joku muu vammaisneuvoston jäsen käyvät paikan päällä toteamassa palvelun saatavuuden heikkoudet näkövammaisten kannalta. Vammaisneuvosto valmistelee esityksen käynnissä todettujen puutteiden korjaamiseksi. 197 Lausuntopyyntö Ruokolahden kunnan rakennusjärjestykseen 198 Muut asiat Ruokolahden kunnan teknisen lautakunnan lupa- ja toimitusjaosto pyytää vammaisneuvoston lausuntoa Ruokolahden kunnan uudesta rakennusjärjestysluonnoksesta. Ruokolahden kunta on toimittanut vammaisneuvostolle asukasnäkemyksiä rakennusjärjestysluonnokseen vammaisneuvoston lausuntopyynnön käsittelyyn. Lausuntopyyntö ja rakennusjärjestysluonnos sekä yhteenveto asukasnäkemyksistä on jaettu esityslistan liitteenä. Päätös: Vammaisneuvosto päätti lausuntonaan tukea rakennusjärjestysluonnokseen tulleita asukasnäkemyksiä. Invalidiliiton Yritystä-projektiin tutustuminen, Lappeenranta, Marjola kello Jaettiin kutsu kokoukseen osallistuneille. 199 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään kello Kokouksen aiheena on vammaispoliittisen ohjelman toteutumisen seurannan aloitus. Kokouksen jälkeen on ruokailu. Kokouspaikka ilmoitetaan lähempänä kokousta. 200 Kokouksen päättäminen

8 8(7) Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Heikki Luukkanen puheenjohtaja Liisa Sivonen varapuheenjohtaja Sirkku Sarlomo sihteeri