TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 Päivämäärä Hyväksyminen xx TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

2 TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus , Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jutta Piispanen, Pekka Kujala Jouni Laitinen Toholammin kunnanvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA P F

3 SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteyshenkilöt Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 9 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Liikenne ja kuljetusreitistöt Virkistyskäyttö ja matkailu Luonnonympäristö ja kasvillisuus Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Lepakot Liito-orava Viitasammakko Uhanalaiset lajit Muu eläimistö Natura-alueet ja muut suojelualueet Maisema ja kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Maa-alueiden omistus Suunnittelutilanne Keski-Pohjanmaan maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Pohjakartta SELVITYKSET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Osalliset YVA-lausunnon huomioiminen KAAVARATKAISU Laaditut vaihtoehdot Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Mitoitus ja sen perusteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Suhde maakuntakaavaan Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 50

4 6.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Yhteisvaikutukset Riski- ja häiriötilanteet Yhteenveto vaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA TOTEUTTAMINEN LÄHTEET 64 ERILLISLIITTEET Kaavaluonnoskartta, Vaihtoehto 1 (lehdet 1 ja 2, 1:10 000) Kaavaluonnoskartta, Vaihtoehto 2 (lehdet 1 ja 2, 1:10 000) Liite 1. Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointiselostus

5 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Toholammin kunta on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Länsi-Toholammin alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (yhteensä n. 12 km 2 ) sijaitsee Toholammin kuntataajaman lounaispuolella, lähimmillään vajaan 4 kilometrin päässä. Kaava-alue jakautuu neljään pienempään osaalueeseen A, C, E ja F. Osayleiskaava-alueelle on tavoitteena toteuttaa yksikköteholtaan noin 3 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan tornin korkeus on noin metriä ja lavan pituus noin 65 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Osayleiskaavan lähtökohtana on hankkeen YVA-menettelyssä tarkastellut hankevaihtoehdot VE 1 (34 voimalaa) ja VE 2 (29 voimalaa). Tuulipuiston ja sen sähkönsiirron tarkempi tekninen kuvaus on esitetty Länsi-Toholammin tuulipuiston YVA-selostuksessa. Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään maakaapelein tai ilmajohdoilla osaalueille C ja F rakennettaviin sähköasemiin. Osa-alueelta A sähkönsiirto osa-alueen C sähköasemalle hoidetaan maakaapelin avulla. Myös osa-alueelta F sähkönsiirto hoidetaan maakaapelin avulla osa-alueen E vaihtoehtoisille sähköasemille. Alueiden C ja E välinen sähkönsiirto hoidetaan yhteensä noin 6 km pitkällä ilmajohdolla (110 kv), joka rakennetaan uuteen maastokäytävään. Osa-alueella E sijaitsevat sähköasemat ovat vaihtoehtoisia ja niiden välinen sähkönsiirto hoidetaan ilmajohdolla. Liityntä valtakunnan verkkoon toteutetaan joko Fingridin Uusnivalan sähköasemalle Nivalaan 110 kv ilmajohdolla (vaihtoehtoisesti Lestijoen alituksen osalta maakaapelilla) tai Lestijärven koontiasemalle Lestijärvelle, josta edelleen suoraan olemassa olevaan 400 kv voimalinjaan tai uudella 400 kv ilmajohdolla etelään Alajärven sähköasemalle (kuva 3). Voimalinjojen osalta on laadittu erilliset ympäristöselvitykset ja ne käsitellään liitteenä olevassa Länsi- Toholammin tuulipuiston YVA-selostuksessa. Lestijärven ja Alajärven välisestä 400 kv voimajohto-osuudesta on meneillään erillinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. 5

6 Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. 6

7 Kuva 3. Alustavat sähkönsiirtoreittivaihtoehdot. wpd Finland Oy. Vaikutusalue Tarkastelualueen laajuus riippuu arvioitavasta ympäristövaikutuksesta, sillä osa vaikutuksista rajoittuu rakennuskohteiden läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Keskeiset vaikutusten tarkastelualueet on esitetty alla olevassa kuvassa. Ympäristövaikutukset, kuten melu-, välke-, kasvillisuusvaikutukset ovat selvemmin havaittavissa suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Kun siirrytään suunnittelualueelta kauemmas, ympäristövaikutukset vähenevät asteittain ja lopulta ne eivät enää ole havaittavissa olevia. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää suunnittelualueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen suunnittelualueen ympärillä Keski-Pohjanmaalla. Nämä laaja-alaiset, epäsuorat vaikutukset liittyvät ensisijaisesti alueen työllistävään vaikutukseen. 7

8 Kuva 4. Länsi-Toholammin tuulipuisto vaikutusvyöhykkeineen. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Länsi-Toholammin tuulipuiston osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Toholammin kunta, jossa hankkeesta vastaa: Toholammin kunta Lampintie 5, TOHOLAMPI Kunnanjohtaja (vt.) Tapani Tiilikka puh Sähköposti: tapani Rakennustarkastaja, ympäristösihteeri Jukka Nurmela puh Sähköposti: Kaavan laatija: Arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Pitkänsillankatu KOKKOLA 8

9 puh Sähköposti: Projektipäällikkö: Maanmittausinsinööri Pekka Kujala puh Sähköposti: Tuulivoimatoimijat: Scandinavian Wind Energy SWE Oy Toimitusjohtaja Kaarel Kõllo Loviisantie 6, ELIMÄKI puh Sähköposti: wpd Finland Oy Projektipäällikkö Tero Elo Keilaranta 13, Espoo puh Sähköposti: 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet wpd Finland Oy ja Toholammin kunta ovat tehneet Länsi-Toholammin tuulipuiston osayleiskaavan laatimista koskevan sopimuksen. Toholammin kunnanhallitus on pitämässään kokouksessa hyväksynyt kaavoituksen käynnistämisestä ja kaavan toteuttamisesta. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Alla on tarkasteltu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Muut suunnittelun tavoitteisiin ja toteuttamiseen liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat, mm. ilmastoa ja luonnonsuojelua koskevat kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja säädökset sekä maakunnalliset strategiat ja suunnitelmat, on esitelty tarkemmin YVA-selostuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset 9

10 ovat tulleet voi-maan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan neljä, Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto, yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Aluerakenteellisesti suunnittelualue sijoittuu Keski-Pohjanmaalle, lähelle Toholammin taajamaa. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista (lähinnä Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Kannus) sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Kokkolaan on matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Tieverkostoa on kuvattu tarkemmin osiossa Suunnittelualuekokonaisuus koostuu neljästä erillisestä suunnittelualueesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 12 km 2. Se on pääosin metsätalouden piirissä. Osa-alueen C keskellä sijaitsee tuotannossa oleva turvetuotantoalue ja sen eteläpuolella uusi ympäristöluvan saanut turvetuotantoalue. Osa-alueella F Suksimäen alueella sijaitsee sora- ja kalliokiviaineksen ottoalue ja osa-alueen E pohjoisosassa Soidinkankaalla kaksi kalliomurskeen ottoaluetta. Matkanevalla, osa-alueen A pohjoispuolella sijaitsee kaksi kalliomurskeen ottoaluetta. Muutamia pienialaisia peltoja sijaitsee suunnittelualueella tai niiden välittömässä läheisyydessä. Laajempia viljelys- ja laidunalueita sekä maatalousyksikköjä sijaitsee Lestijokilaaksossa ja Härkänevan alueella. Toholampi on Suomen tärkeimpiä maidontuottajakuntia. Suunnittelualueen eteläpuolella, Härkänevan ja Sykäräisten kylissä, on runsaasti maatalousyrityksiä sekä useita pienyrityksiä. Toholammin keskustassa on runsaammin palveluja. Suunnittelualueen lähiympäristöön sijoittuu myös muutamia järviä ja lampia, joiden rannoilla on vapaaajanasutusta ja muuta virkistyskäyttöä. Virkistyskäyttöä on kuvattu osiossa Asutus Varsinaisten suunnittelualueen sisällä ei sijaitse asutusta. Lähimmät kylät ja asutus sijaitsevat suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä (Tokonperä, Purontaka ja Kantola Lylyneva). Koillispuolella sijaitsee Toholammin keskustaajamaan liittyvää asutusta. Itäpuolella sijaitsevat mm. Lahnalammen, Määttälän ja Purontakasen kylät, eteläpuolella Sykäräisten ja Härkänevan kylät ja länsipuolella Ullavan Törbackan ja Viitasalon kylät (kuva 5). 10

11 Kuva 5. Rakennukset suunnittelualueella ja sen läheisyydessä. Tuulipuiston lähialueiden asukkaiden ja loma- ja asuinrakennusten lukumäärät on esitetty etäisyysvyöhykkeittäin taulukossa 1. Taulukko 1. Tuulipuiston lähialueen asukkaiden, asuinrakennusten ja lomarakennusten määrä. VE1- vaihtoehdon mukaisesti. Lähde: Tilastokeskus 2013 (asukkaat) ja Maanmittauslaitos 2013 (asuinrakennukset ja loma-asunnot). Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan Asukkaita Asuinrakennuksia Loma-asuntoja 0-1 km km km Vaihtoehdoissa 1 ja 2 lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee Lylynevan Kantolassa noin 1,1 km etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Määttälä-Tokonperän alueella lähin vakituinen asuinrakennus (Toko) sijaitsee vaihtoehdossa 2 (VE 2) noin 1,2 km etäisyydellä ja vaihtoehdossa 1 (VE 1) noin 1,3 km etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Lähin loma-asunto (Tokonsalo -niminen kiinteistö) sijaitsee osa-alueen C itäpuolella vaihtoehdosta riippuen noin m etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalan sijoituspaikasta. Osaalueen C eteläpuolella Härkkilä -järven länsirannalla sijaitsevaan lomarakennukseen on lähimmästä tuulivoimalasta etäisyyttä vaihtoehdossa 1 noin 1060 metriä ja vaihtoehdossa 2 noin 1290 m. Yksittäisiä lomarakennuksia sijaitsee myös kauempana Hongistonjärven ja Toristojanlammen rannalla, Lehtolassa osa-alueen E itäpuolella ja Ala-Loukkuunjärven rannalla. Lomarakennuksia sijaitsee runsaammin mm. Ullavanjärven rannalla ja Lestijokilaaksossa. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä on useita muuhun käyttötarkoitukseen merkittyjä rakennuksia (esim. maa- ja metsätaloutta tukevat rakennukset, metsästysmajat tms.). 11

12 Kuva 6. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsevat rakennukset sekä 1 km ja 2 km etäisyysvyöhykkeet kuvattuna lähimmästä voimalasta. Kuvassa 7 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKR-aluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan. YKR-aluejaot: Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Pienkylät ovat asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Länsi-Toholammin alue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta. 12

13 Keskimmäisen osa-alueen C huolto- Kuva 7. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydestä. tieverkosto on muuttunut vähäisiltä osin Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee kantatie 63 (Kaustinen-Sievi), joka kulkee myös lounaskoillinen suuntaisesti Toholammin keskustan läpi. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee seututie 775 (Toholampi-Lestijärvi). Suunnittelualueen eteläosassa kulkee Sykäräisen kylästä Härkänevalle ja Läntän kylälle johtava yhdystie (18097). Näiden teiden välissä suunnittelualueella ja niiden ympärillä kulkee pienempien yhdysteiden ja metsäteiden verkosto. Suunnittelualueen tiestö ja tiestön keskimääräiset liikennemäärät on esitetty kuvassa 8. Raskaan liikenteen määrä alueella on esitetty kuvassa 9. Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävät reitit on esitetty osiossa 6.5. Lähin suunnittelualuetta sijaitseva lentokenttä/lentopaikka on Kannuksen lentopaikka, joka sijaitsee noin 20 km suunnittelualueesta luoteeseen. Seuraavaksi lähin on Sulkaharjun (Veteli) lentopaikka, joka sijaitsee noin 30 km suunnittelualueesta lounaaseen. Kokkola-Pietarsaari lentoasema sijoittuu noin 50 km päähän luoteispuolelle. Suunnittelualueelle ulottuu ko. lentoaseman 340 metrin korkeusrajoitusalue. 13

14 Kuva 8. Suunnittelualueen tiestö ja keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL). Kuva 9. Keskimääräinen raskaan liikenteen vuorokausiliikenne (KVL ras) Virkistyskäyttö ja matkailu Suunnittelualueella tai niiden läheisyydessä ei ole virallisia virkistysalueita tai reittejä (OIVApalvelu). Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaan ja kelkkareitit.fi sivustolle merkitty moottorikelkkareitti sijoittuu osittain osa-alueille C ja E ja on samalla osa laajempaa Lestijokilaakson moottorikelkkareitistöä. Kelkkareittiä ylläpitää Toholammin moottorikelkkailijat ry. Toholammin kuntakeskuksen eteläosassa sijaitsee urheilukeskus ja Taipaleenharjun kuntorata. Iso Hongistonjärven rannalla, suunnittelualueen A länsipuolella on Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassakin virkistyskohteeksi osoitettu Toholammin seurakunnan omistama leirikeskus, jonka ympäristössä on myös luontopolkuja ja hiihtoreittejä. Hongistonjärvi on myös suosittu kalastuspaikka. Erämaaladuista pisin reitti kulkee Hongiston leirikeskuksen parkkipaikalta Lylyn Pisaraan Härkänevalle, jonne matkaa kertyy yhteen suuntaan noin 16 km. Puolessa välissä reittiä sijaitsee 14

15 taukopaikkakämppä. Iso Hongistonjärven pohjoisrannalla Saparoniemessä on laavu, jonne johtaa leirikeskuksesta pitkospuupolku. Laavun läheisyydessä sen itäpuolella sijaitsee myös kaksi lomaasuntoa. Osa-alueen A pohjoispuolella Ullavantien pohjoispuolella on Toholammin riistanhoitoyhdistyksen ampumarata, kota ja luontopolku. Osa-alueen C eteläpuolella sijaitsevaan Härkkilä järveen on istutettu siikaa, ja siten paikalla käy myös vapaa-ajankalastajia. Osa-alueen C pohjoispuolella Isokankaalla sijaitsee ravirata. Toholammin alueella on runsaasti hevostoimintaa. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä on useita metsästysmajoja ja metsäkämppiä sekä riistapeltoja. Alueella on myös useita linnustonseurantapaikkoja. Suunnittelualueella on kolmen metsästysseuran alueita, joista suurin osa kuuluu Järvisalon metsästysseuralle ja muita ovat Toholammin metsästysseura ja Kälviän Hirsimetsän yhteismetsä. Alueella metsästetään aktiivisesti hirviä, mutta myös pienriistaa. osa-alueen E itäpuolella sijaitsee Järvisalon metsästysseuran metsästysmaja ja Toholammin Urheiluautoilijoiden jokamiesluokan moottoriurheilurata (Huhan jmrata). Suunnittelualueen F luoteispuolella Ullavan Rytinevan alueella sijaitsee metsästysmaja. Suunnittelualueella ja niiden ympäristössä myös marjastetaan, sienestetään ja oleillaan luonnossa sekä metsästetään ja kalastetaan. Härkänevan ja Sykäräisten kylien alueella on patikointi- ja hiihtoreittejä. Sykäräisestä Lestintien yli kulkee Härkänevalle ja edelleen Ullavanjärvelle ja pohjoiseen Toholammille moottorikelkkaura. Sykäräisessä Lestintien länsipuolella sijaitsee kuntorata, metsästysmaja ja ampumarata. Lisäksi Härkänevan kylässä on pieni uimahalli. Lestijoen rannalla on verrattain vähän loma-asutusta, sillä varsinkin Toholammin keskustan etelä- ja pohjoispuolella Jämsä-Kleemola välillä viljellään peltoja aivan joen rantaan saakka. Lestijoen rannoilla on myös muutamia uimapaikkoja, kuten Kirkkojärven rannalla, Kopsalan alueella ja Pyörteenlammella Sykäräisessä. Lestijoki on myös suosittu veneily- ja kanoottireitti sekä kalastuskohde. Lestijokiuomassa kulkee myös moottorikelkkareitti Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueella ja niiden lähiympäristöissä on myös havaittavissa maisemamaakunnalle ominainen karujen ja kivisten moreeniselänteiden ja soisten alueiden vuo-rottelu. Maanpinnan korkeus vaihtelee pohjois- ja keskiosan +118 m mpy ja ete-läosan +155 m mpy välillä. Pääosa suunnittelualueesta on ojitettua suota ja suoalueiden välissä ja reunamilla on moreenialueita. Alueiden soilla on ohut turvekerros (<1 m) ja turvekerroksen alla on hienorakeisia kerrostumia. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu muutamia pieniä kallioalueita (Raikoharjulla ja Harjakankaalla). Kallioperä koostuu pääosin granodioriitista ja graniitista. Jonkin verran suunnittelualueen kallioperässä on myös erilaisia vulkaniittisia kallioperän juonteita ja kiilleliusketta. Suunnittelualueelle tai niiden läheisyyteen ei sijoitu arvokkaita maaperämuodostumia (arvokkaita kallio- tai harjualueita tai moreenimuodostumia). Lähimpänä, noin neljä kilometriä pohjoisimman suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Metsoharju Korkeakankaan valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma (MOR-Y10-009). Suunnittelualueet eivät sijoitu varsinaiselle sulfaattimaavyöhykkeellä (litorinameren alue), joten riski happamien sulfaattimaiden esiintymiseen suunnittelualueella on hyvin pieni. Suunnittelualueet ovat Perhonjoen (49) ja Lestijoen (51) valuma-alueilla, tarkemmin Hongistonojan valuma-alueella (49.056), Ullavanjärven alueella (49.054), Loukkuunojan valumaalueella (51.038), Toristoranpuron valuma-alueella (51.037), Purontaan alueella (51.031) ja Härkäojan valuma-alueella (51.08). Alueilla ei ole tiedossa olevia luonnontilaisia vesilain mukaisia kohteita. Keskimmäisen osa-alueen (C) pohjoisosassa sijaitsee ympäristöltään ojitettu Pieni Terva-pirkko suolampi. Suunnittelualueen ympäristössä on Iso Hongistonjärvi, Iso Tervapirkko, Pieni Hongistonjärvi, Härkkilä, Toristojanlampi ja Raikolampi. Lisäksi Lestijoki virtaa lähimmillään 0,5 kilometrin päässä osa-alue E:stä (2,2 km päässä lähimmistä voimaloista). Lähialueen pienemmät vesistöt ovat tummavetisiä ja ravinteikkaita. Kalastoon kuuluu mm. hauki, särki, ahven, kiiski, siika, lahna ja made. Suojellun Lestinjoen (Natura alue) kalalajisto on monipuolisempi. Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai tiedossa olevia kaivoja. Osaalueiden väliin sijoittuu Hirsikangas A:n I-luokan pohjavesialue, joka on lähimmillään noin 600 metrin päässä osa-alue E:stä. 15

16 Kuva 10. Valuma-alueet, vesistöt ja pohjavesialueet suunnittelualueen läheisyydessä. Kasvitieteellisessä jaottelussa suunnittelualueet sijaitsevat keskiboreaalisella havumetsävyöhykkeellä (3a). Suokasvillisuusvyöhykejaossa suunnittelualueet sijoittuvat keskiboreaalisten aapasoiden ja viettokeitaitten raja-vyöhykkeelle. Suunnittelualuekokonaisuuden luonto on metsäja suotyyppien osalta pääsääntöisesti voimakkaasti ihmistoimin käsiteltyä ja suurin osa suoran vaikutuksen alueella olevista luontotyypeistä on tavanomaisia. Suunnittelualueella esiintyy lisäksi muutama vanhempi, uudistuskypsä metsäkuvio kuivahkoa mäntykangasta sekä tuoreen kankaan sekametsää, joilla voi olla paikallisella tasolla merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Näillä talousmetsäkuvioilla ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin suojelullisista syistä huomioon otettavien kasvilajien esiintymiä. Osa-alueen F pohjoisosassa esiintyy yli 10 ha laajuinen yhtenäinen kuusi-lehtipuusekametsäalue, jonka puusto on paikoin iältään yli 120 vuotta. Metsäaluetta pidetään monimuotoisena ja METSO-ohjelmakelpoisena alueena. Alueella esiintyy lisäksi rauhoitettu kasvilaji. Selvitykset ja niiden tulokset on kuvattu tarkemmin YVA-selostuksessa ja liiteraporteissa Osa-alue A on suurimmaksi osaksi moreeniselänteillä esiintyvää mäntyvaltaista kuivahkoa kangasmetsää. Kangasmetsäselänteiden välissä sijaitsevat suoalueet ovat lähinnä ojitettua rämettä. Alueen luoteisosassa sijaitsee Toholammin ja Kaustisen väliseen tiehen rajoittuva ojittamaton osa Matkanevasta. Matkaneva on ojitusten ympäröimä pääosin rahkoittunutta puoli-avointa sekä puustoista rämettä. Osa-alueen A metsät ovat metsätalouskäytössä ja ne painottuvat pääosin ikäluokkaan vuotta. Yli sata vuotta vanhoja metsäkuvioita esiintyy alueella hyvin vähän. Osa-alue A rajoittuu etelässä laajaan Loukkuunnevan ojittamattomaan avosuohon, jolle tehtiin tarkempi kartoitus (ks. jäljempänä). Osa-alue sijoittuu suurimmaksi osaksi Loukkuunojan valuma-alueeseen; sen pohjoisosa on Ronkaisenpuron valuma-alueella. Osa-alue C koostuu Isonevan laajahkosta turvetuotantoalueesta, ojitetuista rämesoista ja turvekankaista, kolmesta ojittamattomasta suo-osasta sekä pääosin kuivahkoa kangasmetsää kasvavista moreeniselänteistä. 16

17 Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja niiden ikärakenne on vaihteleva. Alueen koillisosassa Isonnevankankaalla (lisäalue) sijaitsee kaksi hakkuista säästettyä metsikköä, jota ovat lehtomaista kangasta sekä lehtokorpea. Isonevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella on ojittamaton vetinen aapasuoalue. Osa-alue C rajoittuu etelässä Toristojannevan luonnontilaisen kaltaiseen pohjoisosaan. Toristojannevalle tehtiin tarkempi kasvillisuusselvitys. Osa-alue C sijoittuu Loukkuunojan sekä Toristojanpuron valuma-alueisiin. Osa-alueen E pohjoisosa on suurimmaksi osaksi kuivahkoa sekä paikoin kuivaa mäntyvaltaista kangasmetsää (Soidinkangas, Haukkakangas, Huhanharju). Alueen eteläosassa on lähinnä ojitettua rämesuoaluetta, joiden välissä on kangasmetsäselänteitä. Metsät ovat metsätalouskäytössä ja pääosin varttuneita (61 80 vuotta), mutta taimikot sekä uudistuskypsät metsät ovat myös yleisiä. Osa-alueen kaakkoisnurkassa sijaitsee ojittamaton Hietapakannevan avosuo. Osa-alue E sijoittuu Purontaan, Toristojanpuron sekä Härkäojan valuma-alueisiin. Osa-alue F koostuu lähinnä Vellikankaan ja Raikonharjuun kuuluvista kangasmetsäselänteistä sekä niiden väliin sijoittuvista soistumista. Kangasmetsät ovat tyypiltään pääosin kuusi- tai mäntyvaltaisia tuoreita kangasmetsiä sekä kuivahkoja mäntykankaita. Alueen soistumat ovat ojitettuja ja luontotyypeiltään rämemuuttumia sekä turvekankaita. Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja painottuvat suurimmaksi osaksi varttuviin tai uudistuskypsiin ikäluokkiin. Alueen vanhimmat metsäkuviot ovat yli 130 vuoden ikäisiä. Osa-alue F sijaitsee Härkäojan ja Ullavanjärven valuma-alueella. Arvokkaat luontokohteet suunnittelualueella ja niiden läheisyydessä Alueen yleistä talousmetsää vanhemmat metsäkuviot Osa-alue C:n koillisosassa sijaitsevalla Isonnevankankaalla on hakkuuaukko, jossa on kaksi hakkuilta säästettyä metsikköä (noin 0,2 ja 0,1 ha). Metsiköt ovat luontotyypeiltään lehtomaista kangasta (silmälläpidettävä, NT) sekä lehtokorpea (vaarantunut, VU). Puusto on lehtipuuvoittoista; harmaaleppää, hieskoivua ja haapaa. Lisäksi esiintyy kuusta. Muita metsiköiden kasvilajeja ovat virpapaju, kataja, kultapiisku, pallosara, metsämaitikka, lillukka, korpikarhunsammal ja korpirahkasammal. Itäisessä metsikössä kasvaa lisäksi rauhoitettua valkolehdokkia (Plantathera bifolia). Metsiköissä esiintyy kohtalaisesti lahopuuta. Molemmat metsiköt kuuluvat metsälain 10 piiriin ja ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti arvokkaita kohteita. Osa-alueella F, Vellikankaan ja Raikonharjun väliin sijoittuva kuusivaltainen sekametsä on paikallisella tasolla luonnon monimuotoisuudelle arvokas kohde. Metsä on suurimmaksi osaksi mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasmetsää. Kuusen lisäksi esiintyy sekapuuna haapaa, hieskoivua ja rauduskoivua. Luonnontilaisen kaltaiset tuoreet kankaat on luokiteltu silmälläpidettäviksi (NT). Alueella kasvaa lisäksi havaittu rauhoitettua valkolehdokkia (Plantathera bifolia). Valkolehdokista on myös maininta Hatikassa. Vuonna 1970 tehty epätarkka havaintotieto sijoittuu Raikonharjun alueelle. Soistuneilla paikoilla esiintyy kangaskorven (KgK) kasvillisuutta. Kenttäkerrosta leimaa metsäkorte. Muita yleisiä lajeja ovat metsäimarre, oravanmarja sekä sammaleista korpirahkasammal. Suunnittelualueen kaltaiset kangaskorvet on luokiteltu vaarantuneiksi (VU). Kohteen puuston ikärakenne painottuu lähinnä ikäluokkiin v sekä vuotta. Kyseessä on pitkään hoitamatta ollut talousmetsä, johon on muodostumassa lahopuuta. Paikoin lahopuuta on jo kohtalaisesti, myös järeitä maapuita esiintyy. Metsässä on monin paikoin monikerroksellinen rakenne. Metsäaluetta voidaankin pitää METSO ohjelmakelpoisena metsäalueena (II luokka). Suunnittelualueelle sekä sen läheisyyteen sijoittuvat luonnontilaisen kaltaiset suot ovat: Osa-alue A: Matkaneva, Loukkuunneva Osa-alue C: Loukkuunneva, Tervapirkonneva, Isonevan pohjoisosan ojittamaton osa, Toristojannevan pohjoisosa Osa-alue E: Hietapakanneva Osa-alue F: Raikoneva Matkanevan eteläosa on reunaojitusten ympäröimä ojittamaton suoalue, joka rajoittuu luoteessa Toholammin ja Kaustisen väliselle maantielle. Suoalueen eteläosa on reunoiltaan rahkoittunut- 17

18 ta välipintaista keskiboreaalista aapasuota (erittäin uhanalainen, EN). Suon keskiosassa on rimpinen juotti. Matkanevan keskiosa on lähinnä vähäpuustoista rahkarämettä ja sen pohjoisosalla on keidasrämeen piirteitä. Matkaneva on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kohde ja myös Kemera -kohde. Loukkuunneva on luonnontilaisen kaltaista rimpistä (vaarantunut, VU) ja välipintaista (erittäin uhanalainen, EN) keskiboreaalista aapasuota. Selvitysalue rajoittuu koillisessa ja lännessä ojitusalueisiin. Alueen itäpuolella on turvetuotantoalue. Suo jatkuu etelä-kaakossa luonnontilaisen kaltaisena avosuona. Loukkuunneva on reunoiltaan rahkoittunut. Keskustaa kohti tultaessa suon kasvillisuus vaihettuu oligotrofiseksi lyhytkorsinevaksi (OlLkN). Suon keskiosa on luonnontilaisen kaltaista rimpinevaa (RiN), jossa on suon pohjoisosassa melko laajoja avovetisiä allikoita. Loukkuunnevan länsi- ja pohjoisosa on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kohde ja myös Kemera -kohde. Tervapirkonnevan selvitysalue on suoyhdistymätyypiltään rimpistä (vaarantunut, VU) ja välipintaista (erittäin uhanalainen, EN) keskiboreaalista aapasuota. Alueen yleisin suotyyppi on luonnontilaisen kaltainen rahkoittunut oligotrofinen lyhytkorsineva (OlLkN). Oligotrofista Spagnumrimpinevaa (OlSphRiN) ja oligotrofista suursaranevaa (OlSN) esiintyy pienemmällä peittävyydellä. Tervapirkonnevan keskiosaan sijoittuu Iso Tervapirkko -niminen suolampi. Suon luoteisosa rajoittuu Iso Hongistonjärveen. Suoalueen läpi sekä suon reunoja pitkin kulkee muutama oja, jotka ovat jossain määrin kuivattaneet niiden läheisyydessä olevia suoalueita. Isoneva on suurimmaksi osaksi turvetuotantoaluetta. Turvetuotantoalueen luoteispuolella on jäljellä noin 26 ha kokoinen rimpinen avosuoalue (RiN). Avosuoalueen ympäri sekä sen läpi on kaivettu ojia. Suon läheisyydessä sijaitseva osa turvetuotantoalueesta sekä suurin osa selvitysalueen ojista on melko uusia, joten niiden kuivattava vaikutus ei kartoitushetkellä ollut vielä havaittavissa kasvillisuudessa. Suo on pääosin rimpistä keskiboreaalista aapasuota (vaarantunut, VU), jossa on avovetisiä allikoita. Lisäksi alueella esiintyy oligotrofista kalvakkanevaa (OlKaN). Ojien kuivattava vaikutus ei ole vielä huomattavissa suon keskiosan allikoissa. Alueen reuna-alueiden rimpipinnoissa on kuitenkin havaittavissa kuivumisen merkkejä kuten vähävetisyys ja turpeen tiivistyminen. Toristojannevan pohjoisosan selvitysalue käsittää Härkkilä -nimisen suolammen ympäristön ja sen eteläpuolella sijaitsevan suoalueen. Selvitysalue on suurimmaksi osaksi reunaojitusten ympäröimää luonnontilaisen kaltaista suota. Alueen lounaiskulmassa suon luontotyypit vaihettuvat luontaisesti reunalla kivennäismaaselänteen metsäkasvillisuustyyppeihin. Toristojannevan pohjoisosan lammen ympäristö on suoyhdistymätyypiltään välipintaista (erittäin uhanalainen, EN) ja rimpistä (vaarantunut, VU) keskiboreaalista aapasuota. Alueella tavataan minerotrofisia suotyyppejä. Etelämpänä suo on karumpi ja sillä on kehittyvän keidassuon piirteitä. Toristojanneva on maakunnallisesti arvokas suo (maakuntakaavan luo-suo) sekä MAALI-kohde. Raikonevan kaakkoisosa on luonnontilaista rimpistä (vaarantunut, VU) ja välipintaista (erittäin uhanalainen, EN) keskiboreaalista aapasuota. Suon luontotyypit vaihettuvat suurimmaksi osaksi luonnollisesti suota ympäröiviin kivennäismaaselänteillä esiintyviin metsäluontotyyppeihin. Kartoitetun alueen lounaisosassa esiintyy luonnontilaisen kaltaista sararämettä (SR). Alueen pohjoisosaa leimaa vetinen rimpineva-alue (RiN), joilla on melko laajoja ja syviä avovetisiä allikoita. Ravinteisuustaso on kartoitetun alueen pohjoisessa lähinnä mesotrofinen, etelämpänä oligotrofinen. Rimpineva-alueella ja sen tuntumassa havaittiin suojelullisesti arvokkaista kasvilajeista ruskopiirtoheinää (valtakunnallisesti silmälläpidettävä, NT ja alueellisesti uhanalainen, RT), rimpivihvilää (RT) ja vaaleasaraa (RT, Suomen kansainvälinen vastuulaji, VA). Raikoneva on maakunnallisesti arvokas suo (maakuntakaavan luo-suo) sekä MAALI-kohde. Valtio on hankkinut Raikonevan eteläosan suojelutarkoitukseen. Kyseessä saattaa olla soidensuojeluohjelman täydennyskohde tai mahdollisesti tuleva METSO-ohjelmakohde. 18

19 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt Lailla suojellut luontotyypit ja elinympäristöt: Tervapirkonnevan kartoitetun alueen kaakkoisosassa esiintyvä luonnontilaisen kaltainen rahkaräme (Kuva) sekä Raikonevan lounaisosassa esiintyvä sararäme kuuluvat metsälain 10 :n tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Isonnevankankaan hakkuuaukon keskelle sijoittuu kaksi hakkuilta säästettyä metsikköä, jotka sisältyvät metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin rehevät lehtolaikut sekä lehtokorvet. Suunnittelualueella sekä sen lähiympäristössä sijaitsevat METSO-ohjelman kohteet: Suurin osa han-kealuekokonaisuuden metsistä on melko tehokkaassa metsätalouskäytössä eikä niissä havaittu erityisiä luontoarvoja. Osa-alueella E sijaitsevalla Huhanharjun metsäkuviolla esiintyy karukkokangasta, jolla kasvaa yli 120 vuotta vanhoja mäntyjä. Metsäkuvio saattaa täyttää MET- SO-ohjelman mukaiset kriteerit (muut monimuotoisuudelle merkittävät kallio- ja louhikkometsät, luokka 2). Osa-alueella F sijaitsevaa, Vellikankaan ja Raikonharjun väliin sijoittuvaa kuusivaltaista sekametsää voidaan pitää METSO ohjelmakelpoisena metsäalueena (II luokka). Se on tuoretta, varttunutta sekä yli 120 vuotta vanhaa kangasmetsää, johon on syntymässä lahopuuta. Paikoin esiintyy runsaasti lahopuuta (mm. järeitä maapuita). Alueella on kookkaita yksittäisiä vanhoja haapoja ja haaparyhmiä. Metsäalue sijaitsee Valtion hankkiman Raikonevan eteläosan läheisyydessä (Raikoneva on myös maakunnallisesti arvokas suo/luo ja MAALI kohde). Lisäksi metsäalue on luontodirektiivin liitteen IV lajin (iito-oravan) elinympäristö. Muut suojelullisesti arvokkaat kohteet: osa-alueella A sijaitsevan Matkanevan etelä-reunalla on metsäsaareke, joka on mainittu metsätaloussuunnitelmassa kuviotiedoissa (MHY 2013) muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi. Metsäsaareke sijoittuu suon reuna-ojan läheisyyteen, jossa suo on todennäköisesti ojan kuivattamisvaikutuksista johtuen muuttunut. Ojan läheisyydestä johtuen metsäsaareke ei täytä Metsälain 10 kriteeriä (pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla), mutta sillä voi olla suojelullista arvoa paikallisella tasolla. Luontoselvityksen (Ramboll Finland Oy 2013) aikana havaitulla osa-alueen C Isonevan turvetuo-tantoalueen pohjoispuolella sijaitsevalla kankaalla erikoisen näköisellä männyllä (Kuva) on paikallista arvoa luonnon monimuotoisuuden kannalta. Osa-alueen E eteläosassa sijaitseva Hietapakanneva on merkitty metsätaloussuunnitelmaan (MHY 2013) muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi (vähäpuustoinen suo). Suoalue on luonnon monimuo-toisuuden kannalta arvokas kohde ja Kemera -kohde. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita Kemera-kohteita tuulipuiston läheisyydessä sijaitsee Matkanevalla, Loukkuunnevalla, Hongistonnevalla, Kuikkalamminnevalla ja Hietapakannevalla. 19

20 Kuva 11. Suojelullisista syistä huomioon otettavien luontokohteiden sijainnit. Keskimmäisen osa-alueen C huoltotieverkosto on muuttunut vähäisiltä osin, mutta muutoksissa on huomioitu merkityt arvokkaat luontokohteet. Päivitetty tieverkosto on esitetty kuvassa Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Selvitysten tarkemmat menetelmät ja tulokset on esitetty YVA-selostuksessa ja liiteraporteissa. Pesimälinnusto Maastoselvityksissä tehtyjen havaintojen ja tausta-aineistojen perusteella Länsi Toholammin alueella on havaittu pesimäaikana 36 suojelullisesti merkittävää lajia, joista 30 tulkitaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä pesiviksi. Hankkeen kannalta merkittävimpiä lajeja ovat lähialueiden soiden pesimälinnusto sekä alueen petolinnusto. Suojelullisesti merkittävää metsälajistoa alueella havaittiin melko vähän. YVA-selostuksen mukaisilla voimalapaikoilla, kuten selvitysalueen muillakin metsämailla, pesimälinnusto koostuu pitkälti yleisistä metsälajeista. Voimalapaikoilla pesiviin huomionarvoisiin lajeihin kuuluivat leppälintu, pikkusieppo, sirittäjä ja järripeippo. Lisäksi voimalapaikoilla havaittiin teeriä ja metsokukkoja. Metson soidinkartoituksissa löydettiin yksi soidinalue, eteläiseltä osa-alueelta F. Metsälinnuston kannalta huomionarvoisiin alueisiin lu- 20

21 keutuu Raikoharjun eteläpuolinen metsäalue, jonka alueella havaittiin useampia suojelullisesti huomioitavia lajeja. Suunnittelualueen läheisten ojittamattomien nevojen pesimälajeihin kuuluvat useimmat Keski- Pohjanmaan alueella esiintyvät suolajit, lukuun ottamatta vaateliaimpia rimpisoiden ja laajojen aapasoiden lajeja (mm. metsähanhi, muuttohaukka, jänkäkurppa). Suojelullisesti huomioitavista päiväpetolinnuista suunnittelualueella tai niiden läheisyydessä pesivät mehiläishaukka, sääksi, sinisuohaukka ja ampuhaukka. Muita alueella pesiviä päiväpetolintuja ovat kana- ja varpushaukka ja tuulihaukka. Pöllölajeista suunnittelualueella ja sen läheisyydestä esiintyvät ainakin viirupöllö, helmipöllö ja suopöllö. Selvitysalueen ruokailuvieraiksi ja epäsäännöllisesti tavattavaan, valtakunnallisesti uhanalaiseen lajistoon kuuluvat erittäin uhanalaiseksi luokiteltu niittysuohaukka sekä e.m. vaarantuneiksi luokitellut, erityisesti suojeltavat maakotka ja muuttohaukka. Lisäksi alueella tavataan ruokailuvieraana lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluvaa ruskosuohaukkaa. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista pesimälintuselvityksissä havaittiin em. erittäin uhanalaiseksi luokiteltu (EN) niittysuohaukka, vaarantuneeksi (VU) luokitellut jouhisorsa, sinisuohaukka, keltavästäräkki, kivitasku, mehiläishaukka, muuttohaukka ja maakotka, joista maakotka ja muuttohaukka pesivät varmuudella ja mehiläishaukka ja sinisuohaukka todennäköisesti suunnittelualueen ulkopuolella. Silmälläpidettäviä lajeja selvityksissä löytyi kymmenen. Silmälläpidettävien lajien kantoja ei Suomessa määritellä vielä valtakunnallisesti uhanalaisiksi, mutta niiden kannankehitystä pyritään seuraamaan tehostetusti niiden havaitun taantumisen seurauksena. Valtakunnallisesti elinvoimaiset (LC) tai silmälläpidettävät lajit (NT) voidaan lisäksi määritellä jossain maan osassa alueellisesti uhanalaisiin lajeihin, mikäli riski niiden häviämiselle on tällä alueella ilmeinen. Selvitysalueella pesivistä lajeista riekko, metso, liro, pikkusieppo ja järripeippo luokitellaan Pohjanmaan keskiboreaalisella vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalaisiin lajeihin (RT). EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja, jotka ovat yhteisön alueella erityisen suojelun kohteena, esiintyy suunnittelualueella tai sen läheisyydessä pesivinä 16 (yhteensä 21 lajista havaintoja). Vastaavasti Suomen kansainvälisistä vastuulajeista on alueelta havaintoja 13 eri lajista, joista ainoastaan yksi esiintyy selvästi suunnittelualueen ulkopuolella. Vastuulajien kohdalla Suomen kannan osuus on vähintään 15 % Euroopan kannasta. Muuttolinnusto Selvitysalue sijoittuu Perämeren rannikkoa seuraavan muuttoreitin itäpuolelle. Rannikon läheisyydessä ns. pullonkaula-alueilla useimpien lajien muuttovirrat ovat moninkertaisesti tai jopa monikymmenkertaisesti tiheämpiä kuin selvitysalueella. Monista lajeista poiketen kurkien syksyinen päämuuttoreitti sijoittuu sisämaahan. Päämuuttoreitti sijoittuu suunnittelualueen itäpuolelle, mutta tietyissä tuulioloissa runsasta muuttoa voi esiintyä myös suunnittelualueella, kuten syksyllä Lisäksi suunnittelualueen lähiympäristöllä on alueellista merkitystä kurkien syysaikaisena lepäily- ja ruokailualueena (kuva 12). Muiden lajien kohdalla vastaava merkitystä ei todettu. Arvokkaat linnustoalueet Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluista lintualueista (FINIBA) (Leivo ym. 2002) lähimmäksi sijoittuu suunnittelualueen luoteispuolella sijaitseva Kälviän-Toholammin rajaseudun suot (Toholampi, Kannus, Kokkola) ja eteläpuolella sijaitseva Kotkanneva (Kälviä). Kälviän-Toholammin rajaseudun soiden FINIBA-alueen pinta-ala on 6366 hehtaaria ja se on suurelta osin suojeltu. FINIBA-kohteet on valittu tiettyjen lajitason kriteerirajojen perusteella, jotka Kälviän-Toholammin rajaseudun soiden kohdalla ylittyvät pikkukuovin (30-70 paria) ja valkoviklon (21-50 paria) pesimäkantojen kohdalla. Suunnittelualueesta etelään lähimmillään 4,5 km sijaitseva Kotkannevalla (3344 ha) valtakunnallisesti arvokkaan linnustokohteet kriteerit täyttyvät pikkukuovin pesimäkannan kohdalla (11-50 paria). FINIBA-alueista Kälviän-Toholammin rajaseudun soiden lähialueet kuuluvat valtaosin Ritaneva-Vipusalonneva-Märsynnevan (FI ) Natura-alueeseen ja Kotkanneva puolestaan Kotkannevan ja Pikku-Koppelon metsien (FI100034) Natura-alueisiin. 21

22 MAALI-alueet ovat maakunnallisella tasolla arvokkaiksi todettuja lintujen pesimä- tai kerääntymisalueita. Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen alueella MAALI-alueiden valintaprosessi on kesken. Alustavasti (Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys) suunnittelualueen läheisyydessä (<10 km) sijaitsee kuusi MAALI-aluetta, joista noin kolmen kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsevat Raikoneva, Salmineva-Höyläsalonneva, Kopsanneva ja Iso Rimpineva. Kauempana sijaitsevia MAALI-alueita ovat Eteläneva ja Hanhilahti. Lisäksi edellisessä kappaleessa käsitellyt FINIBA-aluerajaukset sisältävät MAALI-alueita. Kaikki kohteet ovat Hanhilahtea lukuun ottamatta suokohteita. MAALI-kohteiden valintaperusteina ovat pesivä suolajisto. Tässä selvityksessä Maali-kriteerit (KPLY) todettiin täyttyvän lisäksi Isonevalla ja Raikoharjun metsäkohteella. Kuva 12. Vasemmalla FINIBA- ja Natura-alueiden sijoittuminen Länsi-Toholammin suunnittelualueen läheisyydessä. Oikealla MAALI-kohteiden kriteerit täyttävät alueet ja kurkien kerääntymisalue Lepakot Suunnittelualueen elinympäristöt on kuvattu kasvillisuusarvioinnin yhteydessä ja ne ilmentävät pää-sääntöisesti tavanomaista talousmetsäluontoa, joka ei poikkea ympäröivästä alueesta. Kuvassa 13 on esitetty passiivisten seurantalaitteiden (vihreät neliöt) tekemät lepakkohavaintojen määrät mustin numeroin ja aktiivikierrosten lepakkohavainnot violetin värisin palloin. Lepakkokartoituk-sessa havaittiin kahta eri lepakkolajia, pohjanlepakko ja siippalaji. Lepakkohavaintoja kertyi sel-vityksessä vähän, laajahkosta tutkimuksesta huolimatta. Lepakkohavainnot liittyivät pääosin tiestön vaikutukseen ja toisaalta kosteikkojen läheisyyteen. Osa havainnoista edustaa mahdollisesti reunavyöhykkeellä tapahtunutta liikettä saalistusalueelle tai levähdysalueelle kasvillisuusvyöhykkeen reunaa tai tieuraa pitkin. Suurin osa lepakkohavainnoista liittyy liikkuneisiin, todennäköisesti matkallansa saalistaneisiin pohjanlepakoihin. Lisääntymis- ja levähdysalueita ei lepakkokartoituksessa havaittu. Varttuneissa metsissä saattaa kuitenkin esiintyä lepakoiden käyttämiä koloja, joita selvityksessä ei havaittu. Lepakoiden havaintomäärät Länsi-Toholammin suunnittelualuiella olivat vähäisiä. Uhanalaisista lepakkolajeista ei tehty havaintoja. Lepakkomuuttoa ei olemassa olevan tiedon perusteella tapahdu 22

23 suunnittelualueen kautta. Selvitysten tarkemmat menetelmät ja tulokset on esitetty YVAselostuksessa ja liiteraporteissa. Kuva 13. Passiivisten lepakkodetektorien sijoittelu suunnittelualueella, laitteiden tallentamien havaintojen määrät sekä aktiivikartoituksen lepakkohavainnot Liito-orava Suunnittelualuekokonaisuus on suurimmaksi osaksi voimakkaassa metsätalouskäytössä olevaa kangasmetsää sekä ojitettua puustoista suota. Suurin osa osa-alueista A, C ja E on eri-ikäistä mäntyvaltaista metsää, joka ei täytä liito-oravan elinympäristövaatimuksia. Laji elää varttuneissa, kuusivaltaisissa metsissä, joissa kasvaa sekapuustona lehtipuita, haapaa, koivua ja leppää. Haapa on tärkeä puu pesä- ja ravintopuuna (Hanski 2006). Osa-alueelle F Vellikankaan ja Raikonharjun Jyrkänkallion väliin sijoittuu yli 100 vuoden ikäistä kuusi-lehtipuu-sekametsää, joka tunnistettiin liito-oravan elinympäristöksi. Kyseisellä metsäalueella esiintyy mm. koloisia haapoja, jotka voivat toimia lajille sekä ravinto- että pesäpuina. Kyseisen alueen luoteisosassa sijaitsevassa rinnekuusikossa havaittiin yhden puun juurella liitooravan papanoita. Liito-oravan potentiaaliseksi elinpiiriksi arvioitu metsäalue on pinta-alaltaan noin 14 ha. Osa-alueella F esiintyy lisäksi varttunutta ja uudistuskypsää kuusi-mänty-koivu sekametsää, joka ei välttämättä vielä täytä liito-oravan vaatimuksia pesimäympäristölle (esim. sopivien pesimäpuiden olemassaoloa ajatellen), mutta se voi toimia ruokailualueena sekä ekologisena käytävänä. Osa-alueella F on lisäksi hakkuu-aukkoja, joille on jätetty järeitä koloisia haapoja. Kyse voi olla aikaisemmasta liito-oravan pesimäympäristöstä, joka on hakkuutoimenpiteiden jälkeen hylätty. Vähemmän tyypillisiä, mutta kuitenkin mahdollisia liito-oravan elinalueita ovat osa-alueella E Soidinkankaalla mäntyvaltaisen metsän lomassa esiintyvät kuviot vanhaa kuusi-mänty-koivu sekametsää, jossa kasvaa paikoin haapaakin. Osa-alueen F ulkopuolella, Raikonharjun pohjoisosassa esiintyy yli 60 vuotta sekä yli 90 vuotta vanhoja kuusivaltaisia metsäkuvioita. Kuusen seassa kasvaa koivua. Selvitysten tarkemmat menetelmät ja tulokset on esitetty YVA-selostuksessa ja liiteraporteissa. 23

24 Kuva 14. Liito-oravan elinpiiri (rajattu oranssilla) suunnitellun tuulivoimapuiston osa-alueella F sekä lähimpien suunniteltujen tuulivoimaloiden ja rakennettavien huoltoteiden sijainnit Viitasammakko Länsi-Toholammin suunnittelualueen kangasmetsät ovat pääosin tavanomaista talousmetsää ja alueen suot suurimmaksi osaksi ojitettuja ja puustoisia. Ojittamattomia soita sijoittuu osa-alueen A luoteisosaan (Matkaneva), osa-alueelle C (Isonevan rimpinen osa ja turvetuotantoalue, Toristojannevan koillisnurkka sekä ojitusten ympäröimä avosuo alueen lounaisosassa) sekä osa-alueen E kaakkoisnurkkaan (Hietapakanneva). Viitasammakon elinympäristövaatimusten perusteella arvioidaan osa-alueella C sijaitsevan Isonevan sekä Pieni Tervapirkko -lammen olevan mahdollisia viitasammakon esiintymispaikkoja. Muita potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä ovat suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevat kohteet; Loukkuunnevan pohjoisosa (rimpineva ja allikot), suolampi Iso Tervapirkko, suolampi Härkkilä sekä Raikonevan rimpineva ja vetiset allikot. Matkanevan, osa-alueen C lounaisosaan sijoittuvan suon sekä Hietapakannevan ei arvioida olevan tarpeeksi vetisiä soveltuakseen viitasammakon elinympäristöksi. Elinympäristöt on tarkemmin kuvattu kasvillisuusselvityksen YVA-liiteraportissa. Linnustoselvityksen maastotöiden sekä muiden maastoselvitysten aikana ei havaittu viitasammakkoa Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajittietojärjestelmästä (poiminta Eliölajit-tietokannasta ). Suunnittelualueelta tai voimajohtolinjalta ei löytynyt havaintoja uhanalaisista eliölajeista Muu eläimistö Suurpedot Luontodirektiivin liitteen IV (a) suurpedoista suunnittelualueella ja niiden lähiympäristöissä esiintyvät varmuudella kaikki neljä lajia, ahma, karhu, susi ja ilves. Ahma on arvioitu uhanalaisluokituksessa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR), susi erittäin uhanalaiseksi (EN) ja karhu sekä ilves vaarantuneiksi (VU) (Rassi ym. 2010). Suurpedot suosivat ensisijaisesti rauhallisia ja asumattomia erämaita ja niiden reviirit ja elinpiirit ovat laajoja jopa useiden satojen neliökilometrien laajuisia, käsittäen erämaa-alueita, talousmetsäalueita ja osin viljelyalueitakin. RKTL:n Tassuaineiston mukaan suunnittelualueilta ja niiden läheisyydestä on havaintoja suurepedoista useilta vuosilta. Karhun, ahman, suden ja ilveksenkin esiintyminen on osittain riippuvaista myös peurojen ja 24

25 hirvien liikkeistä. Havainnot keskittyvät luonnollisesti sinne missä seurantaa tehdään, siten aineistosta ei voida suoraan päätellä alueen merkittävyyttä lajien kannalta. Suomenselän suojelualueet ja niiden väliset laajat asumattomat metsäalueet ovat kuitenkin suurpetojen kannalta merkittäviä erämaa-alueita. Suurpetojen reviirit ovat laajoja. Esimerkiksi Suomessa keskimääräinen vuotuinen reviirin koko susilaumalla on noin neliökilometriä (Metsähallitus 2009) ja ahmauroksilla jopa 2000 neliökilometriä (Järvenpää ja Nordberg 2011). Joten vaikka selvitysalue ei olisi reviirien ydinaluetta, tuulivoima-alue voi olla osa laajasta reviiristä. Mahdollisten reviirien lisäksi alueen läpi kulkee satunnaisesti myös vaeltavia yksilöitä. Metsäpeura Metsäpeuroja on siirretty Itä-Suomesta Perhon Salamajärven kansallispuistoon vuonna Siirron tavoitteena oli kannan palauttaminen Suomenselälle. Nykyisin pääosa (lähes 900 yksilöä) Suomenselän metsäpeuroista keskittyy talvisin Lappajärven pohjois- ja koillispuolelle Evijärvi Kaustinen Veteli Räyrinki Sääksjärvi Vimpeli väliselle alueelle. Lisäksi peuroja tavattiin myös Vimpeli Alajärvi-alueilta ja kaukaisimmat peurahavainnot saatiin Soini Karstula väliltä. Edellisessä laskennassa vuonna 2011 talvilaitumet sijaitsivat pääasiassa Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympärillä (RKTL 2013). Metsäpeura on riippuvainen soista, mutta sen lisäksi hirvieläimistä riippuvaisin myös vanhoista metsistä. Eri-ikäisiä jäkälälajeja ja naava- ja luppolajeja löytyy eniten vanhoista metsistä. Maastoselvitysten perusteella suunnittelualueella ei esiinny merkittäviä jäkäläkankaita. Näistä syistä suunnittelualueen talousmetsät eivät ehkä ole metsäpeuran kannalta houkuttelevia. Metsäpeura vaatii talviselta elinympäristöltään kuitenkin myös avoimuutta, kuten järvenselkiä ja suoalueita lepopaikoiksi (Nummi ja Väänänen, 2000). Siten lähimmät ensisijaiset metsäpeurojen elinympäristöt sijaitsevat suunnittelualueen eteläpuolisilla suoalueilla ja niiden välisillä metsäsaarekkeilla. Suunnittelualueet sijoittuvat metsäpeurojen elinalueelle, mutta suunnittelualueella ei ole sijainnut metsäpeurojen talvilaitumia tarkasteluvuosina Satelliittiseurannan perusteella suunnittelualueet, eivätkä myöskään sen lähimmät suoalueet kuulu metsäpeurojen vasonta-alueisiin. Lähimmät yksittäiset kesäaikaiset paikannukset metsäpeuravaatimista on tehty noin 1,5 kilometrin etäisyydeltä lähimmistä tuulivoimaloista ja lähimpään merkittävään vasonta-alueeseen kertyy matkaa noin 5 kilometriä. Hirvi Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön eläimistö on Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan metsäalueiden tyypillistä lajistoa. Hirviä esiintyy yleisesti ja niille riittää elintilaa ja syötävää, sillä ne eivät ole kovin nirsoja ruoan suhteen. Alueen merkityksestä hirvieläimille ja pienriistalle on kuvattu vaikutuksia metsästykseen käsittelevässä kappaleessa sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä luvussa Suunnittelualueen metsästysseurojen (Järvisalon metsästysseura, Toholammin metsästysseura ja Kälviän Hirsimetsän yhteismetsä) jäsenten mukaan viime vuosina alueelle on myönnetty keskimäärin n. 2 hirvenkaatolupaa tuhatta hehtaaria kohti. Tiheimpien hirvialueiden on Toholammilla todettu keskittyneen parin viime vuoden aikana kylien peltoaukeiden laitamille. Metsästäjät olettavat tämän olevan seurausta susien ja muiden petojen liikkumisesta syrjäisemmillä alueilla. Hirvet liikkuvat Toholammin seudulla pääsääntöisesti joen suuntaisesti (kesä/talvilaidun muutto). Sievin puolen hirvet liikkuvat Sievin ja Sykäräisten välisellä alueella. Suunnittelualueella ja Lestijoen länsipuolella hirviä on tällä hetkellä vähemmän. Hirvet liikkuvat harvemmin joen yli. Saukko Saukolle suunnittelualuetta halkovat ojat eivät ole riittävän suuria säännölliseen esiintymiseen. Saukkoa esiintyy varmuudella Lestijoella ja on mahdollista, että saukkoa esiintyy ainakin satunnaisesti myös suunnittelualueen läheisillä järvillä. 25

26 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet Länsi-Toholammin suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Suunnittelualueesta 10 km säteellä sijaitsee viisi Natura-aluetta. Ne ovat Kotkannevan (FI , SCI), Kivinevan (FI , SCI), Ritaneva-Vipusalonneva-Märsynnevan (FI , SPA/SCI), Lestijoen (FI , SCI) ja Lestijoen yläjuoksun ja Paukanevan (FI , SCI) Natura-alueet. Lä-himmäksi sijoittuvat Kotkannevan (FI , SCI) ja Ritaneva-Vipusalonneva-Märsynnevan Natura-alueet (FI , SPA/SCI), jotka kumpikin sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta. Lintualueista valtakunnalliset tärkeät (Finiba-alueet) tai maakunnallisesti tärkeät (MAALI-alueet) eivät ole varsinaisia suojelualuerajauksia. Finiba-alueista Länsi- Toholammin lähialueelle sijoittuu Kälviän-Toholammin rajaseudun suot (Leivo ym. 2002), joka on osin päällekkäinen Natura-alueiden kanssa. Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mukaan suunnittelualueen läheisyydessä on MAALI-kohteita. Natura-alueet ja muut suojelualueet on kuvattu tarkemmin YVA-selostuksessa ja Länsi-Toholammin tuulipuiston Natura-arvioinnissa. Kuva 15. Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen läheisyyteen sijoittuvat Natura-alueet ja muut suojelualueet sekä Finiba-alueet Maisema ja kulttuuriympäristö Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa kuntajaossa Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Keski-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Tyypillistä alueelle ovat kapeahkot jokilaaksot viljelysalueineen, joiden väliin jäävät karut ja soiset moreeniselänteet. Maaston suhteellisen tasaisuuden vuoksi soita on runsaasti. Pohjanmaan maisemille on yleensä leimallista peltojen laajuus ja suuri määrä. Pohjanmaalla monet peltoalueet on perustettu suomaille. Nykyisin soita on ojitettu paljon myös metsätalouden käyttöön. Suunnittelualueen maisemakokonaisuutta hallitsee niiden itäpuolella sijaitseva Lestijokilaakso ja sen rannoilta alkavat laajat viljelymaisemat. Lestijokilaakson maisemarakenne on selkeä. Karujen vedenjakajaselänteiden välissä sijaitsee selvärajainen viljelty laakso, jonka keskellä virtaa 26

27 Lestijoki. Paikoitellen hyvin jyrkkärinteinen jokilaakso muodostaa tasaisten jokilaaksojen poikkeuksellisen kohteen. Lestijokilaakson korkeus merenpinnasta on noin metriä, mutta jokilaaksoa reunustavat selänteet ylittävät jo 100 metrin korkeuskäyrän. Lestijokilaakson erottaa muista Keski-Pohjanmaan jokilaaksoista myös se, että asutus ei ole sijoittunut jokirantaan, mikä on hyvin tyypillistä monissa alueen jokilaaksoissa, vaan jokilaakson ja selänteiden reunoille tai jokilaaksoissa sijaitseville metsäisille kumpareille. Tuulipuiston eteläpuolella maisemaa hallitsee Härkänevan laaja viljelysmaisema ja lounais- ja länsipuolella Ullavanjärvi. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueet ja niiden lähiympäristö ovat pääosin rakentamatonta suo- ja metsäaluetta. Suoalueiden välissä on pienempiä kangasmaa-alueita. Metsäalueiden käyttö on ollut voimaperäistä ja alueen metsät ovat pääosin talousmetsäkäytössä, ja alueelle sijoittuu useita turvetuotantoalueita. Lähimmät kylät ja asutus sijaitsevat noin 1,3 3 km etäisyydellä. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueet eivät sijaitse arvokkaalla maisema-alueella. Alueelle ei myöskään sijoitu rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (RKY). Lähimmät arvokkaat maisema-alueet ovat Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 4,1 km tuulipuistosta koilliseen ja Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue, joka sijaitsee lähimmillään tuulipuistosta noin 2 kilometriä itään. Ullavanjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään vajaan 5 kilometrin etäisyydellä ja Iso Hongistonjärven pieni maakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 1,7 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Lestijokilaaksossa ja Ullavanjärven alueella on myös paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Em. alueet on kuvattu tarkemmin YVAselostuksessa. Kuva 16. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet tuulivoimapuiston vaikutusalueella. 27

28 Taulukko 2. Suunnittelualueen arvokkaat kulttuurimaisema-alueet. Lestijokilaakson maisema-alue, Keski- Pohjanmaan maakuntakaava Lestijokivarren kulttuurimaisema-alue, Keski- Pohjanmaan maakuntakaava Härkänevan pika-asutus maisema-alue, Keski- Pohjanmaan maakuntakaava Valtakunnallisesti arvokas Kohde Maisemaluokitus Etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta 4,1 km (suunnittelualue C) 4,3 km (suunnittelualue A) 7,7 km (suunnittelualue E) 10,9 km (suunnittelualue F) Maakunnallisesti arvokas 2,0 km (suunnittelualue E) 2,1 km (suunnittelualue C) 2,2 km (suunnittelualue F) 4,4 km (suunnittelualue A) Maakunnallisesti arvokas 2,2 km (suunnittelualue E) 2,4 km (suunnittelualue F) 9,1 km (suunnittelualue C) 13,8 km (suunnittelualue A) Ullavanjärvi Maakunnallisesti arvokas 4,8 km (suunnittelualue F) 6,1 km (suunnittelualue C) 7,7 km (suunnittelualue E) 8,7 km (suunnittelualue A) Hongistonjärvet Maakunnallisesti arvokas 1,7 km (suunnittelualue C) Lestijokilaakson kulttuurimaisema, Toholampi* Valtakunnallisesti arvokas 2,5 km (suunnittelualue A) 8,5 km (suunnittelualue F) 9,3 km (suunnittelualue E) 2,0 km (suunnittelualue E) 2,4 km (suunnittelualue C) 3,9 km (suunnittelualue A) 6,6 km (suunnittelualue F) Härkäneva-Syrin kulttuurimaisemat* Maakunnallisesti arvokas 2,1 km (suunnittelualue E) 3,0 km (suunnittelualue F) 9,1 km (suunnittelualue C) 13,8 km (suunnittelualue A) Ullavanjärven kulttuurimaisema* Maakunnallisesti arvokas 4,0 km (suunnittelualue F) 6,1 km (suunnittelualue C) 7,7 km (suunnittelualue E) 8,7 km (suunnittelualue A) * Ehdotukset Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Täydennysinventointi Kuva 17. Maisemaa Laitalan kylältä kohti Toholammin keskustaa. Hilkka Heikkilä ja Riitta Kalliokoski. 28

29 Pohjanmaan kulttuurimaisemaa on vuosituhansia luonnehtinut viimeisen jääkauden vaikutus. Kulttuurimaisemaa leimaavat maatalouden muovaamat viljelysmaisemat, metsätalouden maastoon jättämät jäljet ja pyyntielinkeinojen kuten kalastuksen ja kaupankäynnin merkit. Pohjanmaa on ollut kauan asuttua ja maakunnalla on verraten pitkät ja vankat kulttuuriperinteet. Jokivarsilta on tehty paljon kivikautisia löytöjä. Myös rautakautisesta asutuksesta on merkkejä. Kulttuuri on keskittynyt jokivarsille: asutus on perinteisesti sijainnut nauhamaisesti jokien ja niiden rantoja myötäilevien teiden varsilla. Jokilaaksojen kylät ovat pitkiä, tiheydeltään vaihtelevia rivikyliä. Usein on vaikea hahmottaa, missä taajama päättyy. Lähimmät tunnetut esihistorialliset asuinpaikat sijaitsevat Lestijokilaaksossa muinaisessa vuonossa ja harjualueella ja Ullavanjärven rannoilla hiekkaterasseilla eli topografisesti erityyppisillä alueilla kuin suunnittelualueet. Tunnetut kohteet on paikannettu lähinnä pelloille. Suunnittelualueella ei ole ollut historiallisella ajalla kiinteää asutusta. Osa-alueen C pohjoispuolella nykyisen Loukkuunjärven laajoilla suopelloilla sijaitsi vielä 1800-luvun loppupuolella järvi, joka laskettiin luvulla niittymaan lisäämiseksi. Suunnittelualueen lähistöllä on useita pieniä lampia ja järviä, joista joidenkin rannoilla voisi olla mahdollista olla historiallisen ajan elinkeinoihin liittyviä kohteita. Myös erityyppiset tilapäisasumukset olivat mahdollisia. Suunnittelualueella tai niiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (RKY). Myöskään koko Toholammin kunnan alueella ei Museoviraston tietojen mukaan sijaitse RKY-kohteita. Lähin RKY-kohde on Ullavan kirkko, joka sijaitsee noin 14 kilometriä länteen pohjoisimmalta tuulipuiston suunnittelualueelta. Suunnittelualueella ei myöskään ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita. Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet -selvityksessä (Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy 2001) on määritelty maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja rakennettuja kohteita. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueen lähiympäristöön sijoittuvat Lestijokilaakson Toholammin kuntakeskustan pohjois- ja eteläpuolisen alueen sekä Härkänevan kylän sekä Ullavanjärven alueen kohteet. Tuulipuiston vaikutusalueella sijaitsevat muut maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat kohteet ja alueet. Nämä alueet ovat (kuvattu tarkemmin YVA-selostuksessa ja sen maisemaselvitys-liitteessä): 1. Alakylän alue 2. Toholammin kirkon alue - Oravala 3. Määttälä ja Kleemola 4. Purontaka Pollari 5. Asiala Honkala - Markki 6. Härkäneva 7. Hongistonjärvet 8. Ullavanjärven alue Muinaisjäännökset Suunnittelualueelta ei ollut tiedossa muinaisjäännöksiä ennen kesällä 2013 alueella tehtyä inventointia. Lisäksi vuonna 2014 tehtiin täydentävä inventointi. Maastoinventoinnissa (Keski- Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu) tarkastettiin tuulivoimaloiden paikat ja tielinjaukset ja niiden lähiympäristöä siellä, mistä maanpinnan muotojen ja maaperän perusteella saattoi olettaa löytyvän uusia muinaisjäännöksiä. Muinaismuistoselvitys on kokonaisuudessaan YVA-selostuksen liitteenä. Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat muinaisjäännökset ja muut kohteet: 1) Haukkakangas: Historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikat; tervahaudat. Rauhoitusluokkaehdotus 2. 2) Isonnevankangas: Historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikat; tervahaudat. Rauhoitusluokkaehdotus 2. 29

30 3) Järventauskangas: Historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikat; tervahaudat. Rauhoitusluokkaehdotus 2. 4) Kopsanhauta: Historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikat; tervahaudat. Rauhoitusluokkaehdotus 2. 5) Hautakangas: Historiallisen ajan asuinpaikka; rakennuksenpohjat. Lisäksi paikalla tervahauta. Rauhoitusluokkaehdotus 2. 6) Soidinkangas: Kivirakenne. Ei varsinainen muinaisjäännös, muu kohde. Kuva 18. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön muinaisjäännökset. 2.2 Maa-alueiden omistus Suunnittelualueen maa-alueet omistavat Toholammin evankelis-luterilainen seurakunta, Toholammin kunta ja muutamat yksityiset maanomistajat. Toimija on tehnyt maanvuokraussopimukset maanomistajien kanssa. Mahdollisista vuokra-alueiden muutoksista neuvotellaan tarpeen mukaan. 2.3 Suunnittelutilanne Keski-Pohjanmaan maakuntakaava Toholampi kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Ympäristöministeriö vahvisti Keski- Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen sekä erityisesti pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle merkittäviä alueita koko maakunnan alueella. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta varten maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet, ja sen tehtävänä on ohjata kuntien kaavoitusta. Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja 1. ja 2. vaihemaakuntakaavaa muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. 30

31 Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa Vaihekaava käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema- ja kulttuurikohteet. Samalla vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot. Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 19 ja kaavamerkinnät taulukossa 3. Kuva 19. Ote Keski-Pohjanmaan kaavayhdistelmästä (vahv ). Suunnittelualueet on merkitty sinisellä rajauksella. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualuekokonaisuus sijoittuu Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa lähes kokonaan ns. valkealle alueelle. Keskimmäiselle osa-alueelle C on maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalue ja turvetuotantovyöhyke. Osa-alueen A lounaispuolelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue, Loukkuunneva ja koillispuolelle kaksi kalliomurskeen ottoaluetta. Osa-alueen E luoteispuolelle on maakuntakaavassa osoitettu Hirsikankaan pohjavesialue. Osa-alueen F eteläosaan on osoitettu hiekan ja soran ottoalue. Osa-alueiden C ja E läpi on osoitettu myös moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Suunnittelualueen itä- ja eteläpuolelle on maakuntakaavassa osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealue merkintä (ruskea mk-viiva, tarkemmin M03 Lestijokivarsi), Lestijoen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue (vihreä vaakaviivoitus) ja Lestijoen Na- 31

32 tura 2000-alue. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue on osoitettu maakuntakaavassa myös osa-alueiden E ja F eteläpuolelle Härkänevalle, osa-alueiden F ja C länsipuolelle Ullavanjärvelle ja osa-alueiden A ja C länsipuolelle Iso Hongistonjärvelle. Iso Hongistonjärven rannalla sijaitsee kaavassa myös virkistyskohde. Muinaismuistoja on osoitettu Lestijokivarteen ja Ullavanjärven alueelle. Osa-alueiden väliin ja ympärille maakuntakaavassa on osoitettu myös useampia luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä suoalueita ja turvetuotantoalueita. Osa-alueen F eteläja länsipuolelle Kokkolan Ullavaan on osoitettu kaksi kaivosalueeksi soveltuvaa aluetta. Taajamatoimintoja on osoitettu Toholammin kuntakeskukseen, kylätoimintoja Lestijokivarteen Kleemolaan ja Sykäräisiin. Taulukko 3. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen kohdistetut aluevarausten merkinnät. Turvetuotantovyöhyke 1 Suunnittelumääräys: Turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistön kokonaiskuormituksen vähentäminen Turvetuotantovyöhyke 2 Suunnittelumääräys: Yleiset turvetuotannon suunnittelumääräykset huomioiden turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana voi olla myös turvetuotannon vesistölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen lisääntyminen. Turvetuotantoalue, nykyinen Suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueita suunniteltaessa tulee huomioida sekä pinta- että pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita tai jo ojitettuja soita. Hiekka- ja sora-aineksen ottoalue tai ottoon soveltuva alue Kalliomurskeen ottoalue tai ottoon soveltuva alue Kaivosalueeksi soveltuva alue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien ja muiden luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava Museovirastolle ja maakunnan liitolle tilaisuus antaa lausunto. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien muiden luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Maaseudun kehittämisen kohdealue Kehittämisperiaatteet: Lestijokivarsi M03: Maisemallisesti arvokkaiksi osoitettuja Lestijoen varsialueita tulee kehittää nykymuotoiset taloudelliset toiminnot turvaavista, luonnontaloudellisista lähtökohdista käsin. Erityshuomio tulee kiinnittää vesistön suojelullisten arvojen turvaamiseen, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseen, maisema- ja kulttuuriympäristön hoitoon sekä uudisrakentamisen sijoitteluun ja ulkonäköön. Soidensuojeluohjelman mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue 32

33 Natura 2000-verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue Muinaismuistokohde Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Suojelumääräys: Toimenpiteitä suunniteltaessa muinaisjäännöksen alueella tai sen lähiympäristössä on hankkeista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Taajamatoimintojen alue Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityishuomio yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sekä alavilla ja avoimilla alueilla sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoimiseen. Lisäksi suunnittelussa tulee korostaa taajamien omaleimaisuutta sekä ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvojen huomioimista. Kylä Suunnittelumääräys: Yksityiskohtainen suunnittelu on ensisijaisesti tarkoitettu toteutettavaksi laatimalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavoja. Suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää alkutuotannon, asumisen, palvelujen sekä muun elinkeinotoiminnan yhteensovittamiseen, hyvien peltokokonaisuuksien säilyttämiseen maatalouskäytössä sekä olemassa olevien verkostojen hyödyntämiseen. Virkistys-/matkailukohde Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit toiminnat alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävällä vesiensuojelutoimenpiteillä. Moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Vireillä oleva Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava Keski-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen keväällä Lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Teemana 4. vaihemaakuntakaavassa on mannertuulivoiman sijoittuminen ja ohjaus maakunnan alueelle. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan ja kaavaehdotus välisen ajan. Kaavaehdotus on tulossa uudelleen nähtäville tammikuussa Alustavan aikataulun mukaan kaavaehdotus tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä Ko. 4. vaihemaakuntakaavan pohjana on käytetty Keski-Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan mannertuulivoimaselvitystä (2011). Lisäksi maakuntakaavassa on huomioitu ne alueet, joilla tuulivoimatuotantoa mahdollistavien osayleiskaavojen laadinta on käynnissä. Tv- osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Maakunnallisesti merkittävä tuulivoima-alue muodostuu vähintään kymmenestä voimalasta. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualuekokonaisuus sijoittuu suurimmaksi osaksi ehdotuksessa olevan tuulivoimaloiden alueen sisäpuolelle, lukuun ottamatta osa-alueen E 33

34 koillisosan rajausta. Osa-alueen E sisällä olevat voimalat sijoittuvat kuitenkin tv-alueen sisäpuolelle. Pohjoisemmalle tuulivoima-alueelle on annettu aluekohtainen suunnittelumääräys: Tuulivoima-alueiden 849_701 ja 849_704 suunnittelussa on varmistettava maisema-arvojen säilyminen Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Maakuntakaavaehdotuksessa on myös osoitettu suunnittelualueen pohjois- ja koillisosaan valtakunnallisesti arvokas Lestijoen maisema-alue, länsi-, kaakkois- ja itäosaan Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas maisema-alue, eteläpuolelle Härkänevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue, länsipuolelle Ullavanjärven ja Hongistonjärven maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Kuva 20. Ote 4. vaihemaakuntakaan kaavaehdotuksesta Suunnittelualueet on kuvattu sinisellä rajauksella. Taulukko 4. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen kohdistetut aluevarausten merkinnät. Tuulivoimaloiden alue. Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Maakunnallisesti merkittävä tuulivoima-alue muodostuu vähintään kymmenestä voimalasta. Tuulivoima-alueelle 849_701 on annettu aluekohtainen suunnittelumääräys: Tuulivoima-alueiden 849_701 ja 849_704 suunnittelussa on varmistettava maisemaarvojen säilyminen Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee varmistaa maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien ja muiden alueelle ominaisten luontoarvojen säilyminen alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. 34

35 Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee varmistaa maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinnebiotooppien ja muiden alueelle ominaisten luontoarvojen säilyminen alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Yleiskaavat Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualueen itäpuolella, osittain rajautuen osaalueeseen E sijoittuu Lestijokilaakson osayleiskaava. Lestijokilaakson osayleiskaava on tullut lainvoimaiseksi toukokuussa Sykäräisen vuonna 1986 hyväksyttyyn osayleiskaava-alue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä osa-alueesta E kaakkoon. Tuulipuiston suunnittelualueen eteläpuolella lähimmillään noin 1,7 km osa-alueen F rajasta sijaitsee ehdotusvaiheessa oleva Härkänevan osayleiskaava-alue. Toholammin kuntakeskuksessa on voimassa oleva Toholammin kirkonkylän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Osayleiskaavan tarkistus on aloitettu, mutta kaavatyö on toistaiseksi pysähdyksissä. Ullavanjärven alueella on voimassa oleva yleiskaava vuodelta Kuva 21. Suunnittelualueen läheisyydessä voimassa/vireillä olevat yleis- ja asemakaavat Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Toholammin keskustan asemakaava-alue sijoittuu suunnittelualueen pohjoispuolelle. Osa-alueen C eteläpuolella sijaitsee vuonna 2006 voimaan tullut Härkkilän ranta-asemakaava. Kyseinen rantaasemakaavaa esitetään nyt kumottavaksi viereisen Paloneva-Siliäneva turvetuotantoalueen ympäristöluvan takia. Ranta-asemakaavan muutosehdotus (kumoaminen) on olut nähtävillä Toholammin kunnassa Rantakaavassa on osoitettu 8 loma-asunnon rakennuspaikkaa, venevalkama-alue ja lähivirkistysalue. 35

36 2.3.4 Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään maastotietokanta-aineistoa ja tarpeen mukaan muuta karttamateriaalia. 3. SELVITYKSET Keski-Pohjanmaan liiton tekemät selvitykset: Vaihekaavojen kaavamateriaali Maisemavaikutusten arviointi (2015) Tuulivoima-alueet maisemassa (2015) Tuulivoima-alueiden vaikutukset linnustoon (2014) 4. vaihemaakuntakaavan vaikutukset Natura-alueisiin (2014) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset (2013) Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys (2011) Em. aineistot saatavissa liiton nettisivuilta Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä on laadittu mm. seuraavat selvitykset, jotka palvelevat myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset: Luontoselvitykset: o Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnit (YVA-selostuksen liite) o Liito-orava- ja lepakkoselvitykset (YVA-selostuksen liite) o Pesimälinnustokartoitus, petolintuseuranta, pöllökartoitus, metson soidinpaikkakartoitus ja muuttolintuselvitykset (YVA-selostuksen liite) Melu- ja välkemallinnukset (YVA-selostuksen liite) Maisemaselvitys (tuloksia osioissa ja 6.6) Muinaisjäännösinventointi (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu, YVA-selostuksen liite) Lähdeaineistona on myös käytetty YVA-selostusta kokonaisuudessaan (liite 2). 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun vaiheet Kuulutus osayleiskaavan vireilletulosta Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkisesti nähtävillä (OAS lähetettiin tiedoksi useille osallistahoille ja lisäksi viranomaisilta pyydettiin lausunnot). Yleisötilaisuus (YVA-ohjelman ohessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Osayleiskaavaluonnos viranomaisneuvottelu xx Toinen yleisötilaisuus xx (YVA-selostus ja kaavaluonnosasiakirjat) Valmisteluvaiheen kuuleminen xx-xx Ehdotusvaiheen kuuleminen xx-xx 2. viranomaisneuvottelu xx (ehdotusvaiheen kuulemisesta saatu palaute ja keskeiset muutokset asiakirjoihin) 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta osayleiskaavan tultua vireille. Lausuntoja saatiin seuraavilta: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 36

37 K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Vapo Oy Puolustusvoimien pääesikunta Trafi Oy Kokkola Power Ab Fingrid Oyj Lausunnoissa keskeiseksi nousivat kysymykset suunnittelualueen rajauksesta, maisema- ja liikennevaikutuksista sekä tuulivoiman ja turvetuotannon yhteensovittamisesta Valmisteluvaiheen kuuleminen Täydentyy suunnittelun edetessä Kaavaehdotus Täydentyy suunnittelun edetessä. 4.3 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Osalliset on määritelty MRL 62. Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutusta sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osayleiskaavasta tiedotetaan seuraavia osapuolia: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee maanomistajat ja asukkaat alueen tuulivoimatoimijat: wpd Finland Oy ja Scandinavian Wind Energy SWE Oy Toholammin kunnan eri hallintokunnat, lautakunnat ja luottamuselimet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Pohjanmaan liitto Kokkolan kaupunki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto 2. Logistiikkarykmentin esikunta Ilmavoimien esikunta Pääesikunnan operatiivinen osasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen metsäkeskus (Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa) Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Finavia Suomen Tuulivoimayhdistys ry Energiateollisuus ry WWF Suomi MTK Keski-Pohjanmaa Toholammin riistanhoitoyhdistys Toholammin metsästysseura Metsähallitus Metsänhoitoyhdistys Keskipohja Vapo Keski-Pohjanmaa 37

38 Alholmens Kraft Toholammin Urheiluautoilijat ry / Huhan moottorirata Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Toholammin kyläyhdistys ry Sykäräisen kyläyhdistys ry Sykäräisen Nuorisoseura Toholammin ev.lut. seurakunta Finn Spring Oy Fingrid Oyj Korpelan Voima kuntayhtymäkonserni Suomen Turvallisuusverkko Oy Anvia Elisa TeliaSonera DNA Erillisverkot (Virve) 4.4 YVA-lausunnon huomioiminen Täydentyy suunnittelun edetessä. 5. KAAVARATKAISU 5.1 Laaditut vaihtoehdot Alueelle on laadittu ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) vaihtoehtoja, joissa tutkitaan rakentamisen kokonaismäärää, sen ympäristövaikutuksia ja sen sovittamista alueen maisemakuvaan. Seuraavia kolmea hankevaihtoehtoa on tutkittu: Vaihtoehto 0 (VE0) Vaihtoehdossa 0 (VE0) Länsi-Toholammin alueelle suunniteltua tuulivoimapuistoa ja sen liityntä-voimajohtoa ei toteuteta. Mikäli kyseistä liityntävoimajohtoa tarvitaan jossain muussa hankkeessa, selvitetään se kyseisen hankkeen yhteydessä. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla jollain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1 (VE1) Länsi-Toholammin alueelle rakennetaan enintään 34 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoim-loiden yksikköteho on noin 3 MW ja tornin korkeus on noin metriä ja lavan pituus noin 65 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä. Vaihtoehto 2 (VE2) Länsi-Toholammin alueelle rakennetaan enintään 29 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho sekä tornin ja lapojen pituus ovat samoja kuin VE1:ssä. 38

39 Kaavaluonnosvaihtoehtojen pohjana ovat vaihtoehdot 1 ja Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Länsi-Toholammin tuulipuiston osayleiskaava-alueesta on laadittu kaksi vaihtoehtoa. Molempien vaihtoehtojen aluevaraukset muodostuvat laajasta maa- ja metsätalousalueesta (M-1), kolmesta maa-ainesten ottoalueesta (EO-1), kahdesta turvetuotantoalueesta (EO-2), kahdesta pienestä maatalousalueesta (MT), vesialueesta (W) sekä kuudesta suojelu-/muinaismuistokohteesta (sm). Lisäksi ohjeelliselle sähköaseman sijainnille on tehty kaksi aluevarausta (et-1). Kaava-alueelle on myös merkitty kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää aluetta sekä 110 kv ohjeellisia sähkölinjoja, ohjeellisia maakaapeleita sekä ohjeellisia kelkkareittejä. Vaihtoehdossa 1 on osoitettu kaava-alueelle tuulivoimaloita 34 kpl ja niiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina. Vaihtoehdossa 2 puolestaan tuulivoimaloita on osoitettu 29 kpl yhden tuulivoimalan alueina. Molemmissa vaihtoehdoissa tuulivoimalat ovat sijoittuneet tasaisesti kaava-alueelle. Tuulivoimalan alueilla on rakennusvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen sisällä. Tuulivoimaloille on lisäksi määrätty suurin kokonaiskorkeus. Voimaloille on myös osoitettu pääsytiet ja huoltotiet. Kaavamerkintöinä on käytetty yleiskaavamerkinnät ja määräykset -oppaan mukaista merkintä-tekniikkaa. Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät: LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Aluetta ei saa muuttaa niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 43.2 :n mukainen toimenpiderajoitus. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssa tarkoitettua lupaa. Alueiden käyttötarkoituksia kuvaavat merkinnät: MAA-AINESTEN OTTOALUE. Merkinnällä on osoitettu maa-ainesten ottoon varatut alueet TURVETUOTANTOALUE. Merkinnällä on osoitettu turvetuotannossa olevat tai sen käyttöön varatut alueet. 39

40 OHJEELLINEN SÄHKÖASEMAN SIJAINTI. Merkinnällä on osoitettu sähkönsiirtoa varten tarvittaville sähköasemille varatut ohjeelliset alueet. SUOJELU- / MUINAISMUISTOKOHDE. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Numero viittaa arkeologiseen selvitykseen: NUMERO NIMI Haukkakangas Isonnevankangas Järventauskangas Kopsanhauta Hautakangas Soidinkangas MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. KOHTEEN TYYPPI Työ- ja valmistuspaikka, tervahaudat Työ- ja valmistuspaikka, tervahaudat Työ- ja valmistuspaikka, tervahaudat Työ- ja valmistuspaikka, tervahaudat Asuinpaikat, rakennuksenpohjat Kivirakenteet (ei ole muinaisjäännös) Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja kokoonpanoalue. Alueella on sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä huolto- ja varastotilojen rakentaminen. MAATALOUSALUE. Merkinnällä on osoitettu maatalouskäytössä olevat alueet. VESIALUE. TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Luku tv- merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä maanpinnasta ja 390 metriä merenpinnasta (N2000). Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja rakentamisessa tarpeelliset nostoalueet huoltotien tulosuunnassa mahdollisia levennyksiä lukuunottamatta on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot. Tuulivoimaloiden runko tulee toteuttaa lieriörakenteisena. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston 40

41 päätös melutason ohjearvoista ja ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. TUULIVOIMALAN OHJEELLINEN SIJAINTI JA SEN YKSILÖIVÄ NUMERO. NYKYINEN TAI PARANNETTAVA PÄÄSYTIE. OHJEELLINEN UUSI HUOLTOTIE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimaloille vievien uusien huoltoteiden sijainti ohjeellisena. OHJEELLINEN SÄHKÖLINJA 110 kv. OHJEELLINEN MAAKAAPELI. OHJEELLINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI. 5.3 Mitoitus ja sen perusteet Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 12 km 2 jakautuen neljään osa-alueeseen (A, C, E, F), joilla on siis vaihtoehdossa 1 34 tuulivoimalaa ja tuulivoimalan aluetta sekä vaihtoehdossa 2 29 tuulivoimalaa ja tuulivoimalan aluetta. Mitoitusperusteiden pääasiallisina lähtökohtina on tuulivoimaloiden välisen etäisyyden säilyttäminen vähintään noin metrissä, vähintään kilometrin minimietäisyys asutukseen ja loma-asutukseen sekä maisema-, luonto- ja linnustovaikutukset. 5.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Hankkeen toteuttamisella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähkön tuotannossa. Tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi useamman voimalan yksiköihin niin keskitetysti kuin se teknistaloudellisesti on mahdollista. Hyödyntämällä nykyisiä liikenneyhteyksiä ja olemassa olevaa suurjännitelinjaa uusien liikenne- ja energianhuoltoverkkojen tarve on pieni. Tuulivoimahanke ei muodosta estettä luonnon virkistyskäytön tai luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiselle. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen ei vaarannu. Erityistä huomiota on kiinnitetty ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Muihin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitettyihin yleis- ja erityistavoitteisiin (esim. maisema, elinkeinot, kasvillisuus, eläimistö jne.) liittyviä vaikutuksia on käsitelty kunkin aihepiirin vaikutusarvioinnin yhteydessä. 5.5 Suhde maakuntakaavaan Länsi-Toholammin suunnittelualue on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv; tuulivoima-alue, kohdenumerot 849_701 ja 849_702) lukuun ottamatta osa-alueen E koillisosan rajausta. Osa-alueen E sisällä olevat voimalat sijoittuvat kuitenkin tv-alueen sisäpuolelle. Maakuntakaavaehdotuksessa on myös osoitettu koillispuolelle valtakunnallisesti arvokas Lestijoen maisema-alue, itäpuolelle Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas maisema-alue, eteläpuolelle Härkänevan maakunnallisesti arvokas maisema-alue, länsipuolelle Ullavanjärven ja Hongistonjärven maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa (vahvistetut 1., 2. ja 3. vaihekaavat). Keskimmäiselle osa-alueelle C on maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalue ja turvetuotantovyöhyke. Osa-alueen A lounaispuolelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue, Loukkuunneva ja koillispuolelle kaksi kalliomurskeen 41

42 ottoaluetta. Osa-alueen E luoteispuolelle on maakuntakaavassa osoitettu Hirsikankaan pohjavesialue. Osa-alueen F eteläosaan on osoitettu hiekan ja soran ottoalue. Osa-alueiden C ja E läpi on osoitettu myös moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Suunnittelussa voimalat on sijoiteltu siten, että ne eivät haittaa maakuntakaavassa osoitettujen toimintojen toteuttamista alueella tai sen lähiympäristössä. Tuulivoimaloita ei ole sijoitettu turvetuotantoalueille eikä toiminnassa oleville maa-ainesten ottoalueille. Tuulivoimalat sijaitsevat riittävän etäällä suunnittelualueen ulkopuolella olevista maakuntakaavassa osoitetuista toiminnoista mm. pohjavesialueista, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä alueista, Lestijoen Naturaalueesta. Maakuntakaavassa osoitettu moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve ja olemassa oleva moottorikelkkareitti on huomioitu sijoittamalla tuulivoimalat riittävän etäälle. 5.6 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Täydentyy suunnittelun edetessä. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten alkuperää, vaikutusaluetta sekä mahdollisia riski- ja häiriötilanteita on kuvattu tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksesta löytyy myös kuvaus voimalarakenteista ja tarvittavista luvista. Myös vaikutusten arviointi on esitetty laajemmin arviointiselostuksessa ja tässä osiossa 6. (vaikutusten arviointi) on vaikutukset kuvattu tiivistettynä. 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Meluvaikutusten arviointi perustuu wpd Finland Oy:n tekemiin melumallinnuksiin. Melulaskennat on tehty ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen" -raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Melumallinnukset on tehty WindPro - melulaskentaohjelmalla kahdella eri mallinnusmenetelmällä. Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 mainittu YVA-vaiheessa käytettävä laskentamalli on ISO ja ympäristölupavaiheessa on esitetty käytettäväksi tarkempaa laskentamenetelmää Nord melulaskentamallilla. Melutasot on laskettu kummallakin menetelmällä. Molemmat laskentamallit huomioivat 3-ulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Nord 2000 laskentamallissa on näiden lisäksi mahdollista huomioida myös säätiedot. Tulokset on esitetty ohjearvoihin verrannollisina pitkän ajan keskiäänitasoina (LAeq meluvyöhykkeet) karttapohjalla. Pienitaajuisen äänen osalta melutasot valituissa kohteissa on laskettu ympäristöministeriön ohjeen mukaan käyttäen DSO 1284 laskentamenetelmää. Laskennassa on käytetty Vestas V126 3,3 MW-voimalatyypille, jonka roottorin halkaisija on 126 metriä ja napakorkeus 167 metriä. Äänitehotaso tuulennopeudella 8 m/s (10 metrin korkeudella maanpinnasta) on LWA 108,4 db. YVA-selostuksen liitteenä olevassa melumallinnusraportissa on esitetty tarkemmat mallinnukseen käytetyt parametrit ja laskentakorkeudet. Suunnittelualue on pääasiassa metsätalouskäytössä, eikä alueella sijaitse toimintaa, josta aiheutuisi merkittävää ja jatkuvaa ihmisen toiminnoista aiheutuvaa ympäristömelua liikennemelua lukuun ottamatta. Osa-alueiden keskellä on toiminnassa oleva Isonevan turvetuotantoalue, käynnistymässä oleva Paloneva-Siliänevan turvetuotantoalue ja lähiympäristössä 4 maa-ainesten ottoaluetta, joista voi aiheutua ajallisesti vaihtelevaa kausimelua. Etenkin turvetuotantoalueiden osalta melu painottuu kesäaikaan ja tuotantoa saattaa ajoittain olla myös ympärivuorokautisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana töistä aiheutuu jossain määrin melua. Rakentamisaika on kuitenkin suhteellisen lyhyt ja siten meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan aikana pääasia meluvaikutuksista aiheutuu tuulivoimaloista, mutta aivan ilmasähkölinjojen vieressä linjat voivat aiheuttaa lähiympäristöön ääntä. Sähkönsiirron meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan lopettamisesta aiheutuu liikenteestä ja purkutöistä johtuvaa melua. 42

43 Melumallinnuksen mukaan luonnosvaihtoehdossa 1 Tokonperällä ja Härkkilälammen rannan rannalla sijaitsevilla kahdella loma-asunnolla yöajan suunnitteluohjearvo tulisi ylittymään 2,8 db:llä. Luonnosvaihtoehdossa 2 yöajan suunnitteluohjearvo tulisi ylittymään samoilla kiinteistöillä, Tokonperällä 3,2 db.llä ja Härkkilälammella 0,9 db:llä. Vaihtoehdossa 1 meluvaikutuksen merkittävyys Tokonperän ja Härkkilälammen kahdelle lomakiinteistöille arvioidaan merkittäväksi. Vaihtoehdossa 2 meluvaikutuksen merkittävyys Tokonperän kiinteistölle arvioidaan merkittäväksi ja Härkkilälammen kiinteistölle kohtalaiseksi. Muilla ympäröivillä asuinalueilla meluvaikutukset jäävät vähäiseksi, sillä melutasot ovat pienempiä ja arvion mukaan alittavat suunnitteluohjearvot, vaikkakin Iso-Hongistonjärven ja Tokonperän muutamien loma-asuntojen kohdalla mallinnettu melutaso on lähellä yöajan suunnitteluohjearvoa. Erityisesti Tokonperän ja Härkkilälammen lomakiinteistöille kohdistuvaa meluvaikutusta pyritään jatkosuunnittelussa lieventämään. Melua rajoittavia tekijöitä ovat mm. voimaloiden käyttöasetusten muuttaminen, voimalatyypin vaihtaminen, voimalapaikkojen siirtäminen ja/tai poistaminen. Vaihtoehdossa 2 pienemmän voimalamäärän ansiosta meluvaikutukset ovat keskimäärin hieman vähäisempiä kuin vaihtoehdossa 1, mutta merkittävyystasoltaan molempien vaihtoehtojen vaikutukset ovat samansuuntaisia. Pienitaajuisen melun laskennassa asuntojen ja loma-asuntojen kohdalle ulos lasketut melutasot olivat joko alle sisätiloihin annettujen melutason ohjearvojen tai enimmillään 1-8 db ohjearvon yläpuolella. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot yöajan ohjearvot sisätiloissa. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun yöajan ohjearvojen alle. On huomioitava, että sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitosten melun tuottoon ja leviämiseen. Mitattujen melutasojen on todettu useissa vertailuissa jäävän useimmiten mallinnettuja melutasoja pienemmiksi. Joissain sääolosuhteissa todellinen melutaso saattaa kuitenkin ylittää edellä esitetyt mallinnustulokset, samoin sääolosuhteilla on ratkaiseva merkitys tuulivoimalaitosten melun häiritsevyyteen (mm. impulssimaisuuden ja amplitudimodulaation esiintymiseen). Taulukko 5. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot. 43

TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA

TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 8.1.2016 Hyväksyminen xx TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus 8.1.2016,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 02.02.2015 WPD FINLAND OY WPD FINLAND OY LÄNSI TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päivämäärä 8.8.2013, tarkistettu 16.3.2015 TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Tarkastus 8.8.2013, 16.3.2015 Päivämäärä

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TILAISUUDEN OHJELMA 1. Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Leena Ivalo 2. YVA-menettely, ELY-keskus Leena Ivalo 3. Voimamylly Oy:n

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Päivämäärä 8.8.2013. wpd Finland Oy TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Päivämäärä 8.8.2013. wpd Finland Oy TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päivämäärä 8.8.2013 wpd Finland Oy TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA TOHOLAMMIN KUNTA LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Tarkastus 8.8.2013 Päivämäärä 8.8.2013 Laatija

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää,

Lisätiedot

Tapanilan tilan ranta-asemakaava

Tapanilan tilan ranta-asemakaava Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti)

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Lappajärven kunta

LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Lappajärven kunta Vastaanottaja Lappajärven kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 14.2.2011 LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA Tarkastus 28.4.2011

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS URJALAN KUNTA, LAUKEELA SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS Alue muodostuu Laukeelan kylän kiinteistöistä Köppilä 5:238 / palsta 1 ja yhteisalue 878:12:0 sekä osin kiinteistöistä

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot