YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 67/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 178. Pohjavedenottamon rakentaminen Mouhijärven Hyynilänkankaalle ja veden ottaminen siitä

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 67/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 178 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pohjavedenottamon rakentaminen Mouhijärven Hyynilänkankaalle ja veden ottaminen siitä Vammalan kaupunki HAKEMUS SUUNNITELMA Vammalan kaupunki on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Hyynilänkankaan pohjavedenottamon rakentamiseen omistamilleen Mouhijärven kunnan Vestolan kylässä sijaitsevalle kiinteistöön Hikisuo RN:o 7:0 kuuluvalle määräalalle ja saman kunnan Selkeen (Selkkinen) kylässä sijaitsevalle kiinteistöön Kilkansuo RN:o 20:1 kuuluvalle määräalalle ja veden ottamiseen siitä yhteensä enintään 800 m 3 /d hakemukseen liitetyn, Maa ja Vesi Oy:n laatiman suunnitelman mukaisesti. Hankkeen tarkoitus on saada lähinnä Vammalan kaupungin verkostoon talousvedeksi ja teollisuuden tarpeisiin hyvälaatuista pohjavettä Mouhijärven Hyynilänkankaalta. Lisäksi vettä käytetään Suodenniemen ja Mouhijärven kuntien verkostoissa poikkeusolosuhteissa ja lisävedentarpeen tyydyttämisessä. Nykyiset vedenhankinnat Vammala Vammalan kaupungin nykyinen vedensaanti perustuu pääosin Kokemäenjoesta otettuun pintaveteen (Kilpinokan ottamo). Vettä pumpataan nykyisin noin m 3 /d. Laajan esikäsittelyn jälkeen pintavesi johdetaan Houhajärven Häntyrinkankaalle hidassuodatukseen ja desinfiointiin. Kaupungilla on lisäksi Houhajärven pohjavedenottamo, josta saadaan noin m 3 /d pohjavettä. Vesi on rauta ja mangaanipitoista ja vaatii siten erityisiä puhdistustoimenpiteitä. Kaupungilla on Länsi Suomen vesioikeuden antama lupa nro 107/1993/2, jonka vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 8/1995 pysyttänyt voimassa, ottaa Houhajärven pohjavedenottamosta vettä m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Ennen verkostoon pumppausta esikäsiteltyä ja hidassuodatettua pinta

2 Suodenniemi Mouhijärvi Vedentarpeet tulevaisuudessa Vammala 2 vettä sekoitetaan luonnolliseen pohjaveteen siten, että pintaveden osuus on noin 60 % ja pohjaveden osuus noin 40 %. Kokemäenjoen veden laatu raakavetenä ei ole hyvä ja lisäksi sen laatu vaihtelee vuoden eri aikoina. Vedenottopaikka sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen alaosalla, jonka kuormitus on suuri. Tämän vuoksi Vammalan kaupungin vedenoton riskit ovat nykyisin erityisen suuret, sillä kaikki vesistöön mahdollisesti pääsevät päästöt kulkeutuvat päävedenottopaikan kautta. Poikkeustapauksia varten Vammalan kaupungilla ei ole vaihtoehtoista vedenhankintamahdollisuutta. Tämän vuoksi Vammalan kaupunki on yhdessä naapurikuntien kanssa selvittänyt uusia vedenhankintamahdollisuuksia vedentarpeen tyydyttämiseksi ja poikkeusolojen vedenhankinnan varmistamiseksi. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että Vammalan kaupungin nykyiset vesilaitokset jätetään poikkeusoloja palveleviksi varalaitoksiksi, mutta muutoin kaikki vesi otetaan uusista pohjavedenottamoista. Kokonaishankkeeseen sisältyvien siirto ja runkojohtojen alueilla turvataan samalla myös näiden haja asutusalueiden vedenhankinta ja jakelu. Suodenniemelle vesi otetaan Hyynilänkankaan jatkona olevalta Jymysharjulta, jonka antoisuus normaalitilanteessa lienee riittävä. Kunta toimii kuitenkin vain yhden ottamon varassa eikä poikkeusoloja varten ole järjestelmää. Tähän hankkeeseen liittyen on suunniteltu, että Vammalan uudelta ottamolta järjestetään varavesiyhteys Suodenniemen laitokselle poikkeusolojen ja muun varavesitarpeen varmistamiseksi. Samassa yhteydessä johdetaan myös Suodenniemen jätevedet käsiteltäväksi Mouhijärven puhdistamolle. Poikkeusolojen vedentarpeen toimittamisesta ja jätevesien johtamisesta on tehty sopimukset kuntien kesken. Mouhijärven vedenhankinta on myös yhden ottamon varassa eikä kunnalla ole poikkeusolojen varalta vaihtoehtoisia järjestelmiä. Tämän hankkeen yhteydessä varmistetaan Vammalan ottamoiden ja niihin liittyvien runko ja siirtoputkien avulla myös Mouhijärven kunnan poikkeusolojen vedensaanti. Vedentarpeen tyydyttämiseksi poikkeusoloissa on tehty sopimus kuntien kesken. Vammalan kaupungin vedenjakelun piiriin on liittynyt nykyisin noin asukasta liittymisprosentin ollessa noin 72 %. Kokonaisvedenkulutus on noin m 3 /d, josta teollisuuden osuus on noin 23 %. Vuoteen 2020 mennessä liittyjämääräksi ennustetaan vajaata

3 asukasta ja liittymisprosentiksi noin 87 %. Vuonna 2020 ennusteen mukaan kokonaisvedentarve on noin m 3 /d. Suodenniemi ja Mouhijärvi Vedenhankinnan vaihtoehdot Vammala Suodenniemen vedenkulutus on nykyisin noin 150 m 3 /d. Jakelualueen laajetessa kulutukseksi on arvioitu noin 200 m 3 /d. Viimeaikainen vedenkulutus Mouhijärvellä on ollut noin m 3 /d. Lähitulevaisuuden kulutusennusteeksi on arvioitu noin 900 m 3 /d ja pitemmän aikavälin ennusteeksi yli m 3 /d. Nykyinen vesioikeuden antama vedenottolupa on 600 m 3 /d. Mouhijärven kunta hakee erillisellä hakemuksella lupaa vedenoton lisäämiseksi nykyiseltä ottamoltaan. Vammalan kaupungin alueella ei sijaitse pohjavedenmuodostumisalueita. Ainoa esiintymä Houhajärvellä on antoisuudeltaan noin m 3 /d, mutta senkään veden laatu ei ole hyvä. Myöskään raakavedeksi soveltuvia pintavesiä kaupungin alueella ei ole. Kokemäenjoen raakaveden laatu edellyttää erityisiä käsittelyjä ja riskit vedenlaadun nykyisestäkin pysyvyydestä ovat hyvin suuret. Näistä syistä vedenhankinnan ainoa todellinen vaihtoehto on hankkia vettä lähimmiltä laajemmilta pohjavesialueilta, jotka sijaitsevat Mouhijärvellä Hyynilänkankaalla sekä Hämeenkyrön ja Ikaalisten alueilla sijaitsevalla Hämeenkankaalla. Suodenniemi ja Mouhijärvi Hyynilänkankaan pohjavesiselvitykset Suodenniemi on lähitulevaisuudessa omavarainen nykyisen vedenottamonsa antoisuuden ansiosta, mutta varajärjestelmää kunnalla ei kuitenkaan ole. Poikkeusolojen vedenhankintaa varten Suodenniemi rakentaa tämän hankkeen yhteydessä yhdysjohdon jätevesijohdon kanssa samaan kaivantoon. Varaveden hankinnasta on sovittu Vammalan kaupungin ja Suodenniemen kunnan kesken. Myös Mouhijärven kunnan vedenhankinta on yhden ottamon varassa eikä varavedensaantimahdollisuutta ole. Tämän hankkeen yhteydessä varmistetaan myös Mouhijärven kunnan vedensaanti poikkeusoloissa. Asiasta on sovittu kuntien kesken. Mouhijärven Hyynilänkankaalla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimesta suoritettu pohjavesiselvityksinä maaperäkartoituksia, kairauksia ja antoisuuspumppauksia vuosina 1993 ja 2004 sekä koepumppauksia vuonna 2004.

4 4 Tutkittu Hyynilänkankaan harju jakautuu kyseisellä alueella kolmeen pohjaveden muodostumisalueeseen, joita kalliokynnykset erottavat. Itäinen alue on jo otettu Mouhijärven kunnan vedenottokäyttöön. Keskistä ja läntistä aluetta on tutkittu Vammalan kaupungin tarpeita varten. Läntisestä alueesta runsaan kilometrin päässä samalla harjualueella sijaitsee Suodenniemen kunnan vedenottamon yksi ottokaivo, jonka muodostumisalueen erottaa muista tutkituista paikoista kalliokynnys. Keskinen pumppauspaikka (piste 178) rajautuu Mouhijärven nykyisen vedenottamon muodostumisalueeseen. Muodostumisalueiden välissä oleva kynnys jakaa ne erillisiksi alueiksi. Koepumppauksen aikana vettä on pumpattu keskimäärin 567 m 3 /d. Valuma alueen laajuuden, maaperäolosuhteiden sekä mm. pumppausten aikaisten sääolosuhteiden ja muiden koepumppaustulosten perusteella on arvioitu, että ko. paikasta saadaan jatkuvasti hyvälaatuista pohjavettä 550 m 3 /d. Läntinen pumppauspaikka (piste 130) rajoittuu keskiseen pumppauspaikkaan ja kalliokynnys erottaa ne toisistaan. Koepumppauksen aikana vettä on pumpattu keskimäärin 588 m 3 /d. Valuma alueen laajuuden, maaperäolosuhteiden sekä pumppausten aikaisten sääolosuhteiden ja muiden koepumppaustulosten analysointien perusteella on arvioitu, että ko. paikasta on jatkuvasti saatavissa hyvälaatuista pohjavettä 250 m 3 /d. Rakennettava pohjavedenottamo, veden käsittely ja siirto Hankkeen vaikutukset Läntiselle alueelle (250 m 3 /d) on tarkoitus rakentaa yksi siiviläputkikaivo ja keskiselle alueelle (550 m 3 /d) kaksi siiviläputkikaivoa. Näistä vesi johdetaan neutraloitavaksi Mouhijärven nykyiselle käsittelylaitokselle, jota saneerataan ja laajennetaan uutta mitoitusta vastaavaksi Mouhijärven kunnan ja Vammalan kaupungin tekemän sopimuksen mukaisesti. Mouhijärven laitokselta vesi johdetaan rakennettavalla siirtojohdolla Vammalaan. Mouhijärven verkostoon on jo olemassa siirtolinja, mutta suunnitellusta uudesta Vammalan linjasta rakennetaan yhteys poikkeusolojen vedentarvetta varten. Suodenniemen poikkeusoloja varten siirtojohto rakennetaan ottamokaivolta lähtien Suodenniemen nykyiselle käsittelylaitokselle, jossa se käsitellään ennen jakeluun toimittamista. Molemmissa suunnitelluissa vedenottopaikoissa suoalueille purkautuvat vesimäärät tulevat pienenemään. Läntisen pumppauspaikan läheisyydessä olevalla tilalla Kytövainio RN:o 1:59 kaivon vesipinta aleni hieman ja tilalla Mäntylä RN:o 1:45 olevasta lähteestä purkautuva vesimäärä pieneni koepumppauksen aikana. Jatkuvassa vedenotossa näissä saattaa ilmetä selvempiä vaikutuksia. Sanottu läh

5 Oikeudelliset edellytykset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 5 de sijaitsee kesämökin piha alueella. Lähteeseen on laitettu kaivon rengas, josta vesi purkautuu putken kautta viereen kaivettuun altaaseen. Kaivon vedenpintaa ja läntisen ottamoalueen reunalla olevasta lähteestä purkautuvaa vesimäärää tullaan seuraamaan jatkuvasti, sillä todelliset vaikutukset tulevat esille vasta pitempiaikaisessa vedenotossa. Mouhijärven ja Suodenniemen vedenottamoiden vesipintoihin tutkituilla kohteilla ei ole vaikutusta. Suunniteltu läntinen ottamoalue sijaitsee Mouhijärven kunnan Vestolan kylän kiinteistön Hikisuo RN:o 7:0 alueella, josta Vammalan kaupunki on ostanut noin 7 ha:n suuruisen määräalan. Keskinen ottamoalue sijaitsee Mouhijärven kunnan Selkkisen eli Selkeen kylässä olevan kiinteistön Kilkansuo RN:o 20:1 alueella, josta Vammalan kaupunki on ostanut noin 6 ha:n suuruisen määräalan. Määräalojen myyjänä on ollut UPM Kymmene Oyj. Suunnitelman mukaan hanke on yleisen edun vaatima eikä se aiheuta vesilain 9 luvun 8 :ssä tarkoitettuja haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Mouhijärven kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sen tiedossa ole erityisiä luonnonarvoja, joita vedenotto voisi haitata eivätkä suunnitellut toimenpiteet ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa. Ympäristökeskus on pitänyt hanketta tärkeänä ja katsonut, että vesilain 9 luvun 4 ja 8 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupaehtoihin sisällytetään velvoite vedenoton vaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lupaehdossa olisi tarkoituksenmukaista määrätä, että ympäristökeskuksen päätös tarkkailusta on täytäntöönpanokelpoinen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 2) AA ja BB (Laaksonperä RN:o 2:233, Selkee, Mouhijärvi) ovat ilmoittaneet omistavansa suunnitellun pohjavedenottamon naapurikiinteistön. Muistuttajat ovat vaatineet, että Vammalan kaupungin on turvattava heidän tontilleen ilmainen vesi, jos tontille tulevaisuudessa rakennetaan.

6 HAKIJAN SELITYS 6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Vammalan kaupunki on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. AA:n ja BB:n muistutuksen osalta hakija on ilmoittanut, että tehtyjen selvitysten ja pohjavesitutkimusten perusteella on epätodennäköistä, että Vammalan kaupungin hakemuksessa esitetyllä pohjavedenotolla olisi merkittävää vaikutusta vedensaantiin Laaksonperän tilalla RN:o 2:233. Nykyisellään tilalla ei ole rakennuksia eikä kaivoja eivätkä muistuttajat ole maininneet mahdollisista tulevista rakennushankkeista. Kaupunki on ilmoittanut, että se tulee tarkkailemaan vedenoton vaikutuksia ympäristön pohjavesiolosuhteisiin lupaehtojen edellyttämällä tavalla. Mikäli vastoin ennakko oletuksia pohjavedenoton havaittaisiin vaikeuttavan ko. tilan vedensaantia, kaupunki tekee tarvittavat korjaus ja korvaustoimenpiteet vesilain ja lupaehtojen edellyttämällä tavalla. Luparatkaisu Vahingot Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Vammalan kaupungille luvan Hyynilänkankaan pohjavedenottamon rakentamiseen Mouhijärven kunnan Vestolan kylässä sijaitsevalle kiinteistöön Hikisuo RN:o 7:0 kuuluvalle määräalalle ja saman kunnan Selkeen kylässä sijaitsevalle kiinteistöön Kilkansuo RN:0 20:1 kuuluvalle määräalalle hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti sekä pohjaveden ottamiseen siitä talousvedeksi ja teollisuuden tarpeisiin käytettäväksi Vammalan kaupungin sekä Suodenniemen ja Mouhijärven kuntien alueilla lupamääräyksessä 1) sanotun määrän. Vedenoton seurauksena vedensaanti eräistä vaikutusalueen kaivoista voi vaikeutua. Mahdollinen vahinko on otettu huomioon lupamääräyksessä 5). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Hyynilänkankaan pohjavedenottamosta saadaan ottaa pohjavettä yhteensä enintään 800 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna siten, että keskiseltä pumppauspaikalta (piste 178) saadaan ottaa pohjavettä enintään 550 m 3 /d ja läntiseltä pumppauspaikalta (piste 130) enintään 250 m 3 /d kuukausikeskiarvoina laskettuna. Vedenottamoa on hoidettava ja käytettävä niin, ettei kenellekään aiheuteta tarpeetonta vahinkoa ja haittaa. Veden tuhlausta on vältettävä.

7 7 2) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Luvan saajan on tarkkailtava otettavan veden määrää ja vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin, vaikutusalueen kaivoihin ja tilalla Mäntylä RN:o 1:45 olevaan lähdekaivoon Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee koskea pohjaveden korkeuksia ja laatua vedenoton vaikutusalueella sekä alueen kaivoissa ja lähteessä. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu on aloitettava ympäristökeskuksen edellyttämästä ajankohdasta lähtien hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Tarkkailun tulokset on vuosittain toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Vammalan kaupungin sekä Suodenniemen ja Mouhijärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 4) Luvan saajan on ennen vedenoton aloittamista selvitettävä vaikutusalueella sijaitsevista kaivoista nykyisin otettavat vesimäärät. 5) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. Mikäli tarkkailun perusteella tai muutoin havaitaan, että pohjavedenoton vaikutuksesta vedensaanti jostakin vaikutusalueen kaivosta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saajan on, mikäli ei toisin sovita tai ole sovittu, eikä vedenottoa kaivosta voida muulla tavoin järjestää, rakennettava kustannuksellaan vesijohto kyseisestä kaivosta vettä ottavalle kiinteistölle ja johdettava kyseisen kiinteistön nykyistä kulutusta vastaava määrä korvaavaa vettä hinnasta, joka vastaa annettavan veden osuutta ottamon käyttökustannuksista. Luvan saajan on pidettävä kiinteistölle johtava vesijohto kunnossa. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on säädetty. 6) Vedenottamoalue on aidattava eikä siellä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon ja veden käsittelyyn ja jakeluun liittyvää toimintaa. 7) Vedenottamon rakennustyöt on tehtävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on

8 8 välttämätöntä. Töiden jälkeen rakennuspaikka on siistittävä ja saatettava ympäristöön sopivaksi. 8) Vedenottamon rakennustyöt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Vammalan kaupungin sekä Suodenniemen ja Mouhijärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 10) Töiden valmistumisesta ja vedenoton aloittamisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Vammalan kaupungin sekä Suodenniemen ja Mouhijärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Perustelut Hyynilänkankaan pohjavedenottamon rakentaminen on tarpeen Vammalan kaupungin hyvälaatuisen vedensaannin turvaamiseksi ja vedenhankinnan varmistamiseksi poikkeusolosuhteissa. Hanke parantaa myös Suodenniemen ja Mouhijärven kuntien vedenhankintamahdollisuuksia. Hanke on osa Vammalan kaupungin yhdessä naapurikuntien ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa suunnittelemaa vesihuollon kehittämishanketta. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että tulevaisuudessa kaikki vesi otetaan pohjavedenottamoista ja Vammalan nykyiset vesilaitokset jätetään poikkeusoloja palveleviksi varalaitoksiksi. Hakemukseen liitettyjen selvitysten perusteella vedenotto saattaa vaikuttaa suunnitellun vedenottamon lähialueilla oleviin kaivoihin ja lähteeseen. Luvan saaja on lupamääräyksen 3) mukaan määrätty tarkkailemaan vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin ja vaikutusalueen kaivoihin. Mikäli vedenoton seurauksena vedensaanti jostakin kaivosta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, hakija on vesilain 11 luvun 12 :ssä olevien säännösten mukaan vastuussa vedensaannin turvaamisesta. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja veden ottamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Toimenpiteestä ei aiheudu asutus tai elinkeino oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella eikä muutakaan vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa, jonka vaikutuksia ei voitaisi toimenpiteen yhteydessä suoritettavin järjestelyin estää, eikä muutakaan vesilain 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 8 ja 11 luvun 12

9 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 9 Ympäristölupavirasto on ottanut Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1) muistutuksen huomioon siten, kuin lupamääräyksistä ilmenee. AA:n ja BB:n (2) muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, ettei heidän omistamallaan Laaksonperän tilalla RN:o 2:233 sijaitse rakennuksia eikä kaivoja. Hakemuksen mukaisella vedenotolla ei näin ollen ole vaikutuksia tilan vedensaantiin. KÄSITTELYMAKSU 980 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /1238

10 10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Ulla Kuusiniemi Juha Helin Esko Vähäsöyrinki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Ulla Kuusiniemi sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi. UK/ha

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.