Päivämäärä Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä - MULTIAN KUNTA VT18 OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 Päivämäärä Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä - MULTIAN KUNTA VT18 OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KAAVASELOSTUS

2 VT18 OSAYLEISKAAVA Päivämäärä Tarkastus Laatija Jenny Jungar Tarkastaja Jouni Laitinen Hyväksyjä Multian kunnanvaltuusto Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. PERUSTIEDOT Vireilletulo Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tavoite Yhteyshenkilöt 3 3. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueen yleiskuvaus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Kaavoitustilanne Maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta Maanomistus Kasvillisuus ja luonnonympäristö Topografia ja maaperä Natura-alueet, pohjavesialueet ja muut suojelualueet Kulttuuriympäristö Muinaismuistot Eläimistö Ympäristöhäiriöt Melu Pilaantuneet maa-alueet (PIMA-alueet) LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset Tiedottaminen Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo ja palaute Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo ja palaute KAAVAN KUVAUS Kaavan yleiskuvaus Uuteen tielinjaan liittyvät merkinnät Nykytilanteen toteavat merkinnät Merkinnät KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja liikkumiseen Vaikutukset elinkeinoelämään, alueiden käyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Ympäristövaikutukset Tieverkon hallinnolliset muutokset 23 LIITTEET Kaavaluonnoskartta 1: Kaavamerkinnät Aluevaraussuunnitelma, NECL II 3.4 osaselvitys

4 1 1. JOHDANTO Valtatie 18 ja maantie 621 osayleiskaava liittyy laajempaan NORTH EAST CARGO LINK (NECL) - hankkeeseen, jossa pyritään kehittämään itä-länsi suuntaista liikennettä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ähtärin, Keuruun ja Multian osalta hanke keskittyy valtatien 18 rakentamattomalle osuudelle (ns. Multian oikaisu) sekä Keuruulla lisäksi siihen liittyvän maantien 621 alueelle. Valtatien 18 yhteys on huomioitu sekä Keski-Suomen että Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavoissa. Suomessa työtä koordinoi Keski-Suomen liitto, joka valitsi Ramboll Finland Oy:n toteuttamaan valtatien 18 ja maantien 621 aluevaraussuunnittelun. Samoin vt18 ja mt 621 osayleiskaavat laaditaan Ramboll Finland Oy:n toimesta. Lisätietoa NECLhankkeesta NECL hankkeen yhteydessä on laadittu aluevaraussuunnitelma valtatien 18 uudesta linjauksesta sekä maantien 621 osoittamisesta. Aluevaraussuunnitelmaa ei laadittu maantielain mukaisena yleissuunnitelmana, vaan kunkin kunnan alueelle laaditaan omat osayleiskaavansa, jotka rajataan vaikutusten arvioinnin kannalta riittävän laajoiksi. Osayleiskaavojen keskeinen tavoite on väylävarauksen osoittaminen juridisesti sitovana maankäyttövarauksena. Multian osalta kaavatyö kulkee nimellä vt18 osayleiskaava. Osayleiskaavojen valmistelu ja aluevaraussuunnittelu on laadittu tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Keskeisenä on myös osallistumismenettely (liittojen, kuntien, eri tahojen ja maanomistajien välinen yhteydenpito). Aluevaraussuunnitelman sekä kaavatyön valmistelua ohjasi viranomaistahojen lisäksi koko kaava-alueen kuntien luottamus- ja virkamiehistä koostuva hankeryhmä, joka kokoontui yhteensä 6 kertaa: Ilkka Kajander Ulla Järvinen Teppo Sirniö Timo Määttä Eila Ilmarinen Ähtärin kaupunki Multian kunta Multian kunta Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki Kuva 1. Hankealue kokonaisuutena. Ote North East Cargo Link esitteestä.

5 2 2. PERUSTIEDOT 2.1 Vireilletulo Kaavan vireilletulon kuulutus on annettu Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Tiehankkeeseen (l. aluevaraussuunnitelmaan) liittyvä hankealue kokonaisuudessaan käsittää noin 28 kilometrin pituisen matkan valtatie 18 alueella välillä Myllymäki (Ähtäri) Multia sekä maantien 621 osuuden Liesjärvi Keuruu (noin 13,5 km). Multian kunnan alueelle sijoittuva osayleiskaava-alue sijaitsee keskustaajamasta luoteeseen Soutujoen alueelle ja on laajuudeltaan n ha. Kaava-alue rajautuu etelässä Soutujokeen, Multianjokeen sekä Pieneen Multianjärveen. Multian kunnan alueella sijaitsevan uuden aluevaraussuunnitelman mukaisen valtatien 18 pituus on 10,0 kilometriä, josta noin 200 metriä on nykyistä tielinjaa Pienen Multianjärven pohjoispuolella. Suunnittelualueen leveys on keskimäärin noin 1 kilometriä. Tiehankkeen kustannuksista tulevaisuudessa, mukaan lukien melunsuojauksen rakentamisesta, vastaa Keski-Suomen ELY-keskus. Kaavan vaikutusalueeseen kuuluu koko Multian kirkonkylän alue, Piilonperän kyläasutus, Pienen Multiajärven ranta-alueet sekä tielinjaa ympäröivä haja-asutusalue. Laajemmin (liikenteellinen) vaikutusalue kattaa koko Keski-Suomen alueen. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti sekä valtatien 18 uusi linjaus keskustaajamien välillä.

6 3 Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Multian keskustaajamaan sekä likimääräinen suunnittelualueen rajaus (kuvassa punaisella). Pohjakuva Maanmittauslaitos. 2.3 Kaavan nimi ja tavoite Kaavan nimi on Vt18 osayleiskaava. Osayleiskaavan keskeinen tavoite on uuden valtatien 18 väylävarauksen osoittaminen juridisesti sitovana maankäyttövarauksena. 2.4 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Multian kunta, jossa hankkeesta vastaa: aluearkkitehti Ulla Järvinen Multianraitti MULTIA puh sähköposti: ulla.jarvinen@uurainen.fi Kaavan laatijana Ramboll Finland Oy:stä toimii: arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Pitkänsillankatu KOKKOLA puh sähköposti: jouni.laitinen@ramboll.fi

7 4 Aluevaraussuunnitelman laatija: Ramboll Finland Oy Hankkeen vastuuhenkilö: Sari Kirvesniemi Pakkahuoneenaukio TAMPERE puh sähköposti: sari.kirvesniemi@ramboll.fi 3. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Uuden valtatien 18 linjauksen mukainen suunnittelualue on pääosin asumatonta ja ojitettua metsä- ja suoaluetta. Alueen läpi kulkee nykyisellään päällystämätön Soutujoentie. Uuden valtatie 18 linjauksen varrelle sijoittuu muutamia yksittäisiä asuintaloja. Suunnittelualueen länsiosaan sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä Korpisensuon-Riihisuon suoalue sekä Olkitaipaleennevan turvetuotantoon soveltuva alue. Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsee Soutujoki sekä joen ympärille sijoittuvat maisemapellot pihapiireineen. Suurempi talokeskittymä sijaitsee suunnittelualueen itäosassa Piilonperällä, jossa linjaus yhtyy nykyiseen tiehen. Kaavaalue yhtyy itäreunaltaan Multian taajama-alueeseen. 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Yleiskaavoitustyötä ohjaavat ylempi kaavataso eli maakuntakaava, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä näiden toteutumista valvovat valtion viranomaiset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat siis oleellinen osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Kuva 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet osana maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa asetetaan maamme alueidenkäytölle pitkän aikavälin linjaukset ja tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen,

8 5 yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Tässä osayleiskaavassa on erityisesti huomioitava seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Huomioidaan yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia Edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esitetään eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Edistetään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä. Luodaan edellytykset hyvälle kaupunkikuvalle. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Edistetään kansallista kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä luonnon kannalta arvokkaiden alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja järjestetään alueidenkäyttö siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Huomioidaan maakuntakaavassa osoitetut ylikunnalliset ja seudulliset virkistyskäytön reitistöt ja verkostot sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden palvelukokonaisuudet. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Huomioidaan matkailun kehittämisen tarpeet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina. Ensisijaisesti kehitetään olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa ympäristöministeriön www-sivuilta (

9 6 3.3 Kaavoitustilanne Maakuntakaava MRL:n mukainen maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Multian kunta kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2007 valmistuneen Keski-Suomen maakuntakaavan Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 5. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Vahvistetussa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä:

10 Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavan täydennykseksi on laadittu ja laaditaan vaihemaakuntakaavoja. Näistä ensimmäinen, Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava, käsittelee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta, eikä siten koske vt18 osayleiskaavan aluetta. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaehdotus hyväksyttiin maakuntavaltuustossa , ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Tämän 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole merkintöjä vt18 osayleiskaavan alueelle. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se käsittelee turvetuotantoon, suoluontoon ja tuulivoimaan liittyviä kohteita. 3. vaihemaakuntakaava ei ole vielä ympäristöministeriön vahvistama. Kuva 6. Ote Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta.

11 8 Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu suunnittelualueelle seuraavat merkinnät (tu 61: Olkitaipaleenneva, luo 9: Korpisensuo-Riihisuo): Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja sen tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavaa ei ole vielä vahvistettu ympäristöministeriössä. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. 4. maakuntakaavassa ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Lisätietoja Keski-Suomen maakuntakaavasta saa Keski-Suomen liiton internet-sivustolta ( Yleiskaava Vt18 osayleiskaava rajautuu eteläosaltaan Multian vesistöjen oikeusvaikutteiseen rantayleiskaavaan, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rantayleiskaavassa on huomioitu myös uusi valtatien 18 tielinjaus (paksu punainen katkoviiva).

12 9 Kuva 7. Ote Multian vesistöjen rantayleiskaavasta (kunnanvaltuuston hyväksymä), Tarhapäänjärven pohjoispää. Kuva 8. Ote Multian vesistöjen rantayleiskaavasta (kunnanvaltuuston hyväksymä), Pieni Multianjärvi Asemakaava Vt18 osayleiskaava-alueella ei sijaitse asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. Lähinnä suunnittelualuetta oleva Mustalammen ranta-asemakaava-alue sijoittuu Multian vesistöjen oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan alueelle.

13 Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. 3.5 Maanomistus Maa-alueesta suurin osa on yksityisten maanomistajien hallussa ja vesialue on yleisimmin yhteistä aluetta. Yksityisten lisäksi alueella maata omistaa Multian kunta. 3.6 Kasvillisuus ja luonnonympäristö Hankealue kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, Pohjanmaahan. Kasvillisuus on yleensä hyvin karua ja kasvisto niukkaa. Alueen korkeudesta johtuen luonnossa on pohjoisia piirteitä. Suunnittelualueen maisemarakenteessa on havaittavissa jääkauden aiheuttama maiseman luodekaakkosuuntautuneisuus. Alueen kallioharjanteet, laaksopainanteet, jokiuomat ja soistumat ovat pääsääntöisesti luode-kaakkosuuntaisia. Kaava-alueen suot ovat ojitettuja, kasvavat metsää tai niihin on raivattu pieniä peltoja. Osayleiskaava-alueen hallitseva piirre on kumpuileva metsämaasto, jonka välissä harvakseltaan avautuu maisemaa rikastuttavia perinteisiä peltomaisemia. Alueella on mäkialueita, joista osasta on avoimet näkymät metsämaiseman yli; näillä paikoilla on useimmiten myös asutusta. Alueen metsät ovat seka- ja havupuuvaltaisia. Valtatien 18 uusi linjaus kulkee kalliojyrkänteen vierestä Riuttakosken pohjoispuolella. Kuva 9. Vt18 osayleiskaava-alueen merkittävät ympäristökohteet. Likimääräinen kaava-alue esitetty kuvassa punaisella.

14 11 Kaavaselostuksen liitteenä olevassa aluevaraussuunnitelmassa on esitetty takemmin kaavaalueelle sijoittuvat merkittävät ympäristökohteet (kohdenumero viittaa aluevaraussuunnitelman numerointiin): Soutujoki (kohde 6) Korpisensuo-Riihisuo (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue, kohde 12) Vaivionvuoren lähdevaikutteinen kuusikko (kohde 3) Väätäiskyläntien pohjoispuoli (kaksi luonnontilaisen kaltaista lähdetta, kohde 11) Koko aluevaraussuunnitelma-alueen kasvillisuutta ja luonnonympäristöä on kuvattu laajemmin aluevaraussuunnitelman selostuksessa. 3.7 Topografia ja maaperä Pääosa suunnittelualueesta on pinnanmuodoiltaan tasaista, ja maaston muodot ovat melko laakeita. Alue on kuitenkin merenpintaan nähden korkeaa, monin paikoin maasto kohoaa yli 200 metriä meren pinnan yläpuolelle. Korkeimpien mäkien läheisyydessä maasto on jyrkkäpiirteistä. Ruhje- ja siirroslinjat näkyvät maastossa laaksoina ja vesistölinjoina, joista vahvimmat ovat luode-kaakkosuuntaisia. Alueen maaperä on pääosin karua pohjamoreenia, joka on paikoin varsin kivistä. Korkeimmat maastokohdat ovat pääosin moreenia tai harjuaineksia soraa ja hiekkaa. Alavat maastokohdat ovat pääasiassa turvetta. Turvetta on paljon. Alueen maa-alasta suuri osa on soita. Turvekerroksen paksuutta ei ole mitattu, mutta maaston muodoista päätellen turpeen paksuus on pääosin vain muutamia metrejä. Savea on vähän. Savikkoalueita on mahdollisesti Soutujoen varrella. Lajittunutta soraa ja hiekkaa on harjumuodostumissa. Merkittävin harjualue on Multian keskustan länsipuolella oleva harjumaasto. Kaakko-luodesuuntaiset pitkittäisharjujaksot eivät erotu maisemassa kovinkaan selväpiirteisinä kapeutensa ja mataluutensa vuoksi. Kalliopaljastumia on hyvin vähän. Kallio on yleensä syvällä paksujen maakerrosten alapuolella. Mäkien ja maastokohoumien kohdalla kallio voi kuitenkin olla melko lähellä maanpintaa. Alueen kallioperä on pääosin graniitti-, granodioriitti- ja tonaliittikivilajeja. Kallioperälle on tyypillistä selvä ja suhteellisen runsas lohkoutuminen.

15 12 Kuva 10. Aluevaraussuunnitelma-alueen yleispiirteinen kallioperä. Lähde: GTK Active Maps Explorer Kuva 11. Aluevaraussuunnitelma-alueen maaperä. Lähde: GTK, Active Maps Explorer 2012.

16 Natura-alueet, pohjavesialueet ja muut suojelualueet Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueita eikä perinnebiotooppeja. Alueella sijaitsee II-luokan, eli vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Lintankangas (949501), jonka pohjoisosan lävitse uusi valtatien 18 linjaus kulkee. Kuva 12. Pohjavesialueet, kuvassa punaisella kaava-alueen likimääräinen rajaus. Lähde: SYKE Latauspalvelu LAPIO. 3.9 Kulttuuriympäristö Kaava-alueen itäreunalla lähellä Multian keskustaajamaa sijaitsee Valkaman paikallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu pihamiljöö. Uusi valtatien 18 linjaus yhtyy nykyiseen tiehen juuri ennen Valkamaa. Pihapiiri on merkitty kaavassa merkinnällä /s (alue, jolla ympäristö säilytetään). Kuva 13. Valkaman pihapiirin päärakennus Muinaismuistot Kesällä 2014 uuden vt18 tielinjan osalta tehtiin arkeologinen selvitys, jossa Multian alueella löytyi yksi uusi muinaisjäännösalue, Vuorimäen hiilimiilut (kohde 1, kohdenumero viittaa arkeologisen selvitysraportin numerointiin). Tarkemmin muinaisjäännöksiä, muita inventointihavaintoja sekä inventointia yleisesti on kuvattu selvitysraportissa.

17 14 Kuva 14. Vuorimäen muinaismuistoalueen sijainti Multian keskustaajaman luoteispuolella, Soutujoen ja Vuoriperän välillä Eläimistö Alueen nisäkäslajisto on Suomenselän seudulle tyypillinen; hirvikanta on vahva, lisäksi aiemmin hävinnyt metsäpeura on palautettu. Riistareittejä kulkee tasaisesti n. 5 km välein koko valtatien 18 tielinjalla, reiteillä ei ole vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Suurpedoista karhu on alueella nykyisin melko tavallinen ja karhukanta suhteellisen tiheä ja vakaa. Kaava-alueella on yksi lepakkojen elinympäristö sekä kaksi liito-oravan elinympäristöä. Liesjoessa ja Soutujoessa elää saukkokanta. Kaava-alueelle sijoittuvat, eläimistön kannalta merkittävimmät alueet ovat (esitetty kuvassa 9): Siipat, pohjanlepakot, liito-orava; Piilo, Piilonperä (kohde 9) Saukko, Liesjoki ja Soutujoki (kohteet 2 ja 6) Todennäköisimmät viitasammakon esiintymisalueet ovat pienten järvien ja lampien sekä purojen rannat. Hankealueen pienissä lammissa, sekä purojen rannoilla voi elää myös viitasammakoita. Tielinjauksen läheisyydessä todennäköisimmät elinympäristöt ovat Liesjoen ja Soutujoen ruovikot. Hankealueen joissa, puroissa ja purojen varsilla voi elää myös luontodirektiivin IVliitteessä mainittuja sukeltajakuoriaisia ja sudenkorentoja. Em. lajien esiintyminen tulee huomioida tiesuunnittelussa jatkossa. Monilla aluevaraussuunnitelman selvitysalueen soilla esiintyy nopeasti harvinaistuneita pohjansirkkuja. Kaava-alueelle sijoittuva, linnuston, mm. koskikaran kannalta merkittävin alue on Soutujoki (kohde 6 kuvassa 9). Koko aluevaraussuunnitelma-alueen eläimistöä on kuvattu laajemmin aluevaraussuunnitelman selostuksessa.

18 Ympäristöhäiriöt Melu Liikenteen meluvaikutukset uudella valtatien linjauksella on selvitetty melun leviämisen mallinnuksella. Melutarkasteluissa melun ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (Vnp 993/92) mukaisia ohjearvoja. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Valtatien meluntorjunnan suunnittelussa lähtökohtana on ollut, että päiväaikaan asuinkiinteistöjen melutaso ulkona ei ylitä päiväohjearvoa 55 db. Esitetyllä ennusteliikennemäärällä 55 db päivämelualue leviää enimmillään 250 m:n etäisyydelle valtatiestä 18. Vt18 osayleiskaavaan on merkitty myös loma-asumista koskeva 45 db:n päivämelun alue, jolle Pienen Multiajärven pohjoisosan rannoilla sijoittuu 8 olemassa olevaa kiinteistöä. Em. viiteen kiinteistöön melualue ulottuu vesistön vaikutuksen kautta. Kaikki kiinteistöt sijaitsevat tämän osayleiskaava-alueen ulkopuolella Pilaantuneet maa-alueet (PIMA-alueet) Keski-Suomen ELY-keskuksen tietojen mukaan kaava-alueelle Multian Riuttakoskelle sijoittuu vuosina käytössä ollut Anninsuon kaatopaikka (kunnostus ) sekä toinen kaatopaikka-alue. Kohde on jälkimmäisen kunnostamattoman alueen vuoksi merkitty kaavassa puhdistettava/ kunnostettava maa-alue merkinnällä. 4. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Suunnittelualueelle aikaisemmin laadittuja selvityksiä ovat: Keski-Suomen strategian 2040 aineisto, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen maakuntakaavan ja vaihekaavojen aineisto. Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen Poski-projekti. Loppuraportti. Keski-Suomen liitto, Muhonen, Matleena. Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys. Maisemallinen osaaluejako, Multian vesistöjen rantayleiskaavan kaava-aineisto. Multian kunta. Suunnittelukeskus Oy, Pietilä Jarkko. Keski-Suomen aluekehityksen tulevaisuuden näkymiä. Julkaisu B 170. Keski- Suomen liitto, Aluevaraussuunnitelman laatimisen sekä kaavatyön yhteydessä on laadittu ja/tai tarkennettu seuraavia selvityksiä: arkeologinen selvitys, Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Oy, 2014 rakennuskannan selvitys, Ramboll Finland Oy, melulaskennat, Ramboll Finland Oy, 2013 uhanalaiset kasvilajit luontodirektiivin liitteen IV b kasvilajisto uhanalaiset luontotyypit perinnebiotoopit luonnonmuistomerkit uhanalaiset eliölajit luontodirektiivin liitteen IV a eläinlajisto linnusto muut kaavoituksen kannalta merkitykselliset eläinlajistojen elinympäristöt mahdolliset metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (ML 10 )

19 16 luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit (LSL 29 ) muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet 5. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1. viranomaistyöpalaveri: viranomaisneuvottelu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Vireilletulo: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo: viranomaistyöpalaveri: Kaavaluonnos: Valmisteluvaiheen kuuleminen: Kaavaehdotus: 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 6.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): 1. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, haltijat, käyttäjät, asukkaat sekä loma-asukkaat 2. Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Multian kunnan eri hallintokunnat Multianraitti MULTIA Puh Faksi sähköposti: multia.kunta@multia.fi Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250, JYVÄSKYLÄ Keski-Suomen liitto Sepänkatu JYVÄSKYLÄ Keski-Suomen museo Vapaudenkatu 28, 1. krs PL 634, JYVÄSKYLÄ

20 17 Liikennevirasto PL HELSINKI Keuruun Sähkö Oy Sähkö-Virkeät Oy Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry Yksityistiekunnat Vesialueiden jakokunnat ja kalastuskunnat Muut alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt, joiden toimialaa kaava koskee 6.2 Tiedottaminen Suunnittelun aloittamisesta ja yleisötilaisuuksista on kuulutettu paikallislehdissä ja Keski-Suomen liiton internet-sivuilla aluevaraussuunnitelman laatimisen aloittamisen yhteydessä vuonna Keskeisenä vuorovaikutusmenetelmänä ovat olleet yleisötilaisuudet, joissa kerrottiin hankkeen taustoista, etenemisestä sekä suunnitelmasta ja vaikutuksista. Yleisötilaisuuteen Multialla osallistui 25 henkilöä ja kirjallisia palautteita saatiin 12 kappaletta. Palautteissa ja yleisötilaisuudessa tuli esille mm. seuraavia asioita: - Valtatien toteutuminen Ähtärin ja Multian välille koettiin erittäin tärkeäksi maakuntakaavan ja NECL II-hankkeen mukaisesti. - Multian hieno luonto toivottiin tien rakentamisen yhteydessä säilytettäväksi mahdollisimman hyvin. - Linjausvaihtoehdoista Multian päässä saivat kannatusta vaihtoehdot 2,3 ja 4. Linjausvaihtoehto 1 toivottiin hylättäväksi luontoarvojen takia. Mielipiteet käsiteltiin hankeryhmässä, jossa päätettiin niiden vaikutuksista suunnitteluun ja suunnitelmaratkaisuihin. Yleisötilaisuuden palautteista on laadittu erillinen muistio. Aluevaraussuunnitelmaa esiteltiin myös Suomen poikittaisliikenneyhteyksiä käsitelleessä seminaarissa eduskunnassa Hankkeella oli koko suunnitteluajan internet-sivut Keski-Suomen liiton sivuilla. Sivuilla on ollut esillä suunnitelmaluonnoksia sekä yhteystiedot ja palautemahdollisuus. Lisäksi hankkeesta laadittiin lehdistötiedotteita paikallislehdille. 6.3 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo ja palaute 6.4 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo ja palaute 7. KAAVAN KUVAUS 7.1 Kaavan yleiskuvaus Uuden tielinjan ulkopuolisilta osilta kaava on nykytilanteen toteava.

21 Uuteen tielinjaan liittyvät merkinnät Kaavassa on osoitettu uusi aluevaraussuunnitelman mukainen valtatien18 linjaus uudet tielinjat - viivamerkinnällä. Kaavassa on osoitettu samalla merkinnällä myös tielinjaan yhtyvät uudet liittymät. Aluemerkinnällä (me-1) melulaskelmalla määritetty tiealueeseen liittyvä vakituista asumista koskeva 55 db:n päivämelun alue ja siihen liittyvät meluntorjuntatarpeet sekä lomaasumista koskeva 45 db:n päivämelun alue (aluemerkintä me-2). Melualueille sijoittuva alue on osoitettu kaavassa suunnittelutarvealueena. Uuteen valtatie 18 liittyviä alikulkuja Multian alueella on osoitettu kaavassa yhteensä kaksi Nykytilanteen toteavat merkinnät Muuttumattomat tielinjat on osoitettu kaavassa nykyiset tielinjat merkinnällä, mukaan lukien liittymät. Muu maankäyttö on osoitettu nykytilanteen toteavina; asuminen on osoitettu kaavassa pientalovaltainen asuinalue (AP) ja maatilojen talouskeskusten alue (AM). Edellisiin lukeutuvat arvokkaat säilytettävät ympäristöt ja kohteet on yksilöity /s merkinnällä sekä kohdekuvausnumerolla, joka viittaa rakennuskannan selvitys -raportin kohdekuvaukseen. Merkinnällä V-1 on osoitettu Mustalammen läheisyydessä sijaitseva ravirata. Kaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M), maatalousalueet (MT), maisemallisesti arvokkaat peltoalueet (MA) sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). MY-alueisiin liittyvät lisämääreet (pu, pi, lo) yksilöivät alueelle sijoittuvat erityiset ympäristöarvot. Lisäksi kaavassa on osoitettu Soutujoki vesialueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (W-1). Nykyistä sähköverkkoa kuvaavana merkintänä osayleiskaavassa on käytetty jakelujännitelinja - merkintää. Osayleiskaava-alueelle on osoitettu yksi muinaismuistoalue merkinnällä SM (kohdenumero 1: Vuorimäen hiilimiilujen alue). Ekologinen viheryhteys merkinnällä on osoitettu merkittävän Korpisensuon-Riihisuon alueella kulkeva pohjois-eteläsuuntainen yhteys valtatien18 linjauksen alitse. Muita luonnonympäristöä kuvaavia merkintöjä ovat arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma (kalliojyrkänne Riuttakosken pohjoispuolella) sekä kulttuuriympäristökohteet (yksi muutettu, ei luonnontilassa oleva lähde Pienen Multianjärven pohjoispuolella). Laajempina aluekokonaisuuksina osayleiskaavassa on osoitettu maakuntakaavan mukaiset turvetuotantoon soveltuvat alueet (EO/tu), luonnonympäristön tai eläimistön kannalta arvokkaat alueet (luo) sekä pohjavesialue (pv). Aluemerkinnällä puhdistettava/ kunnostettava maa-alue (saa) on osoitettu Riuttakoskelle sijoittuva entinen Anninsuon kaatopaikka. 7.2 Merkinnät Kaavamerkintöinä on käytetty yleiskaavamerkinnät- ja määräykset oppaan mukaista merkintätekniikkaa. Merkinnät ja määräykset on yksityiskohtaisesti selitetty kaavakartalla. 8. KAAVAN VAIKUTUKSET Arvioinnin perustana on hyödynnetty mm. suunnittelun yhteydessä laadittuja selvityksiä. Vaikutukset on kirjattu maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja -asetuksen 1 mukaisesti kaavaselostukseen. Kaavan laadinnan yhteydessä on siis arvioitu vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön,

22 19 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Aluevaraussuunnitelman (tiesuunnitelman) ulkopuolisten alueiden osalta kaava on nykytilanteen toteava, jolloin suurimmat vaikutukset kohdistuvat aluevaraussuunnitelman myötä tiealueeseen liittyviin muutoksiin. Tiealueeseen liittyviä vaikutuksia on arvioitu laajemmin koko aluevaraussuunnitelmaalueelle seuraavasti: 8.1 Vaikutukset liikenteeseen Verkolliset vaikutukset Uuden valtatielinjauksen toteuttaminen poistaa valtatieltä 18 palvelutasoltaan heikon tiejakson. Valtatien 18 uusi linjaus lyhentää matka-aikaa valtatieosuudella merkittävästi. Valtatien koko yhteysvälin Jyväskylä Seinäjoki pituus lyhenee noin 11 kilometriä. Seudun lähikuntien saavutettavuus paranee merkittävästi tieyhteyden parantamisen myötä. Valtatien parantamisen myötä on oletettavaa, että liikennettä siirtyy muilta Suomen itä-länsi poikittaissuuntaisilta väyliltä valtatielle 18. Nykyinen valtatie jää hyvätasoiseksi maantieyhteydeksi. Vaikutukset liikenteen palvelutasoon Valtatien suuntaisen liikenteen matka-aika välillä Jyväskylä Vaasa lyhenee noin 12 minuuttia. Valtatien parantamisella on merkittävä vaikutus valtatien palvelutasoon. Vaikutukset raskaalle liikenteelle ja erikoiskuljetuksille Valtatien 18 uuden linjauksen vaaka- ja pystygeometria luovat tasalaatuiset olosuhteet raskaalle liikenteelle. Uusi valtatieyhteys sujuvoittaa liikennettä ja parantaa elinkeinoelämän toimintavarmuutta ja matka-ajan varmuutta. Valtatie 18 suunnittelualueella kuuluu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon (SEKV). Erikoiskuljetusten liikennöitävyys varmistetaan suunnittelemalla SEKV:n reitit siten, että 7x7x40 metrin kokoiset erikoiskuljetukset pääsevät kulkemaan niitä kaikkiin suuntiin. 8.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Valtatien 18 onnettomuuksista viimeisten viiden vuoden aikana lähes puolet on ollut eläinonnettomuuksia. Toteuttamalla uusi linjaus laadukkaasti riista-aidoin ja toimivin risteämispaikoin näitä onnettomuuksia on mahdollista vähentää merkittävästi. Riista-aidat vähentävät henkilövahinkoihin johtaneita eläinonnettomuuksia keskimäärin %. Parhaisiin onnettomuusvähenemiin päästään, mikäli riista-aita on yhtenäinen (yli 5 km) ja aukoton. Taajamaosuuksia uudella tieosuudella ei tule olemaan, kuten ei ole nykyiselläänkään. Muutamat kylät jäävät valtatiestä hiukan sivuun, joten kevyen liikenteen onnettomuudet tuskin lisääntyvät nykyisestä nollatasosta. Myös liikenteen painopiste säilynee valtaosin pitkämatkaisessa liikenteessä, joten paikallisen ja pitkämatkaisen liikenteen sekoittuminen ei aiheuttane aiempaa enemmän onnettomuuksia. Uuden tien nopeusrajoitukseksi on kuitenkin tulossa 100 km/h nykyisen 80 km/h:n sijaan. Korkeampi nopeustaso lisää henkilövahinko-onnettomuuksia perusarvojen mukaan keskimäärin 17 prosenttia ja tekee niiden seurauksista vakavampia.