5. Yleiskaavan kuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5. Yleiskaavan kuvaus"

Transkriptio

1 5. Yleiskaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Koskenkorvan yleiskaava on laadittu olemassa olevan kylän rakennetta täydentäen. Kylän rungon muodostavat keskustatoiminnot, valtatie, Ilmajoentien ja kantatie. Asuminen ja työpaikka alueet sekä virkistysalueet muodostavat harjua mukailevan kokonaisuuden. Yleiskaavassa uudet asuntoalueet on suunniteltu rakennettuja asuntoalueita täydentämään ja niitä saumattomasti jatkamaan. Laajennukset sijoittuvat Västilän koulun ympäristöön, Koskenkorvan koulun lähitienoolle, Kuusitien ympäristöön ja Kyrönjoen molemmille rannoille Ilmajoen keskustan suuntaan. Kylärakenteiden täydentäminen on mahdollista kyläkeskustan ulkopuolella. Teollisuus ja muita työpaikka alueita on suunniteltu nykyisten asemakaava alueiden lisäksi Jurvantien ympäristöön heti tien alkupäässä ja selänteelle vaihtoehtoisen valtatien linjauksen lähelle, jonne voivat sijoittua suuriakin alueita tarvitsevat teollisuuslaitokset. Virkistysalueista lähinnä urheilulle varattu Honkalan Salonmäen virkistysalue alkaa kylän keskustasta jatkuen asuntoalueen reunalle saakka. Havuselan valtionpuisto on jätetty metsäksi keskellä Korvanharjun asuntoaluetta. Kyrönjoen rantojen puistoissa asukkailla on mahdollisuus päästä nauttimaan jokiluonnosta. Kantatien itäpuoli on osoitettu pääosin maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Siellä asuminen ja vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista entiseen tapaan. Maatalousalueiksi merkityillä pelloilla sen sijaan kaiken rakentamisen tulee palvella maataloutta. Kotieläintalouden olemassa olevat suuryksiköt on osoitettu kaavassa ja niille on varattu mahdollisuuksien mukaan laajennusalueita. Pellot ovat osa Koskenkorvan taajamaa, ne antavat rytmiä ja avaruutta kylämaisemaan. 151

2 5.1.1 Mitoitus Palvelut Yleisten teiden ja kokoojateiden verkko säilyy nykyisellään. Valtatielle on tosin osoitettu myös vaihtoehtoinen linjaus varautumisena pitkälle tulevaisuuteen. Kantatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi sen suuresta liikennemäärästä johtuen. Tuulivoimapuistolle on varattu paikka Santavuoren itäpuolelle. Yleiskaavassa on osoitettu merkittävä määrä arvokkaita kohteita, maisema alueita, kulttuurimaisemakohteita, rakennussuojelukohteita, luonnonmuistomerkkejä, kallioalueita ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita sekä tärkeitä pohjavesialueita. Yleiskaava alueen pinta ala on 3800 ha, josta asemakaavoitettua aluetta on 373,8 ha ( ). Eri toiminnoille varattuja alueita, jotka sisältävät rakennettuja alueita ja laajennusalueita, on yleiskaavassa: asuntorakentaminen n. 420 ha; kerrostalot ja pientalot AK ja AP n. 260 ha ja kyläalue AT n. 160 ha keskustatoiminnat C n 19 ha ja palvelut P ja PY n. 19 ha tuotantoalueet 124 ha; teollisuus T n. 92 ha ja työpaikka alueet TP n. 32 ha virkistysalue V ja VU n. 74 ha erityisalueet E n. 35 ha maatalousalueet M, MT, ME, MA ja MU n ha loma ja matkailualueet R n. 0,4 ha huoltoasema alueet LH n. 1 ha suojelualueet S ja SM n. 4 ha liikennealueet n. 91 ha vesialueet n. 53 ha Yleiskaavan kantatien itäpuolelle rajautuvan kaava alueen pinta ala on noin 1944 ha. Asuntoaluetta on noin 27 ha, työpaikka aluetta noin 3 ha ja maa ja metsätalousaluetta noin 1885 ha. Lisäksi on suojelu ja erityisalueita sekä liikennealuetta. Koskenkorvalla toimii kaksi koulua, päiväkoti ja ryhmäperhepäivähoitokoti, neuvola ja nuorisotila. Seurakunnalla on alueella rukoushuone. Yksityisiä palveluja on runsaasti, muun muassa kauppoja, erikoisliikkeitä, ravintoloita, hoitokoti vanhuksille sekä hoitokoti lapsille ja nuorille. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kunnanvaltuusto on asettanut Koskenkorvan kehittämiselle alueen laadulliset tavoitteet: Yleiskaavaa laadittaessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan rakenteen hyväksikäyttö. Edelleen otetaan huomioon mahdollisuudet terveelliseen, turvalliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Yleiskaava perustuu Koskenkorvan olevaan yhdyskuntarakenteeseen, laajennusalueet liittyvät saumattomasti toimivaan nykyranteeseen. Liikenneverkkoa on pystytty käyttämään hyväksi siten, että uutta verkostoa ei ole tarve rakentaa. Taloudellisuutta tukee edelleen se, että johtoverkostoja voidaan lisätä jatkamalla, eikä uusia runkolinjoja tarvita. Edelleen koulujen lähialueiden tiivistäminen on taloudellista ja luo turvallista elinympäristöä. Koskenkorvan rikkaan kulttuuriperinnön huomioon ottamisella edistetään kestävää kehitystä ja sosiaalista hyvinvointia. 152

3 5.3 Aluevaraukset Asuntoalueet Pientalovaltainen asuntoalue AP Pientalovaltaisille asuntoalueille on tarkoitus rakentaa erillispientaloja, pientaloja ja rivitaloja. Pientalovaltaiset alueet toteutetaan asemakaavoituksella. Laajimmat asuntoalueet on osoitettu Västilän kunnanosassa Taloselantien varrelle, Kuusikujan varrelle ja Kyrönjoen rantaalueille Ilmajoen keskustan suuntaan. Koskenkorvan kunnanosassa laajennukset sijoittuvat Opintien ympäristöön. Täydennysrakentamista on osoitettu nykyisen asumisen lomaan eri puolilla Koskenkorvaa, lähinnä Honkalanmäkeen, Penttilään ja Vehkalontien varrelle. Kerrostalovaltainen asuntoalue AK Kerrostalovaltainen asuntoalue sijoittuu Västilään Taloselantien tuntumaan. Alueella on voimassa asemakaava ja alue on suurimmaksi osaksi rakennettu. Uusia alueita ei ole varattu kerrostaloille. Kerrostaloasuntoja voidaan kuitenkin rakentaa myös keskustatoimintojen alueelle. Kyläalue AT Kyläalueeksi on merkitty alueet, joissa rakentaminen on kylämäistä ja jossa lisärakentaminen tukee kylän rakennetta. Kyläalueiksi merkityt alueet on ensisijaisesti tarkoitettu 1 2 perheen asuintalojen ja niihin mahdollisesti liittyvien pienien varasto, verstas ja kotieläinrakennusten rakentamiseen. Kyläalueet toteutetaan suorilla rakennusluvilla tai suunnittelutarveratkaisuilla. Kyläalueet rajautuvat maatalousalueisiin tai maisemallisesti arvokkaisiin peltoalueisiin. Poikkeuksena on Varpahaiskyläntien ja kantatien kulmaukseen osoitettu kyläalueen laajennus, joka rajautuu maa ja metsätalousvaltaiseen alueeseen. Tämän laajennuksen tarkoituksena on vähitellen siirtää liittymiä kantatieltä yhdystielle Palvelujen ja työpaikkojen alueet Keskustatoimintojen alue C Keskustatoimintojen alue on asemakaavoitettu. Asemakaavaa muutettaessa alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto, toimisto, palvelu ja myymälätiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Alueelle voidaan sijoittaa myös vähittäiskaupan suuryksikkö. Alue on osoitettu valtatien molemmille puolille; Koskitien, Vanhatien, Västinkujan ja Honkalantien ympäristöön. Palvelujen ja hallinnon alue P Palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava alueella. Ne on osin rakennettu. Alueilla toimivat hoiva, vapaa aika ja ravintolapalveluja tuottavat yritykset. Palvelujen ja hallinnon alue P 3 Alue on tarkoitettu sosiaaliseen asumis ja kuntoutustoimintaan ja alueelle saa rakentaa toimintaa tukevia kotieläinrakennuksia. Alue on osin rakennettu. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue PY Julkisten palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava alueella. Rakennettu on kaksi koulua, päiväkoti ja nuorisotila sekä rukoushuone. Rakentamattomana on Vanhatien varrelle sijoittuva alue, rakennusoikeutta on jäljellä muillakin korttelialueilla. Työpaikka alue TP Työpaikka alueelle voidaan sijoittaa toimistoja, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä niihin liittyviä myymälä ja varastotiloja. Toiminnoista ei saa aiheutua ympäristölle häiriöitä, kuten melua tai ilman pilaantumista. Alueet on sijoitettu siten teiden varsille, että raskasta liikennettä ei ole tarve rajoittaa. Työpaikka alueita on osoitettu Ilmajoentien varrelle Taloselantien risteykseen saakka, Jurvantien varrelle ja Penttilään sekä toi 153

4 mivan yrityksen alueelle kantatien tuntumaan. Jurvantien alue on kokonaan uusi, muut alueet ovat laajennuksia. Teollisuus ja varastoalue T Teollisuusaluevaraukset on osoitettu Västilän kunnanosassa Jurvantien molemmille puolille ohjeellisen uuden valtatielinjauksen tuntumaan. Koskenkorvan kunnanosassa on osoitettu pienehkö uusi teollisuusalue Havuselantien ja Tiilitien kulmaukseen ja Vehkalontien pohjoispuolelle kantatien viereen. Olemassa oleviin teollisuusalueisiin on osoitettu vähäisiä laajennusalueita Virkistysalueet Virkistysalueet V Alueelle voidaan sijoittaa virkistysalueen toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä paikoitustiloja. Virkistysalueita on osoitettu Kyrönjoen rantaan keskustassa ja asemakaavoitettavilla alueilla sekä Salonmäkeen, asuntoalueiden sisälle ja Havuselanpuistoon. Seudulliset reitistöt Kyrönjokivarressa ja Santavuoren ympäristössä on turvattu. Ilkan polku ja Santavuoren hiihtoladut on merkitty ulkoilureiteiksi. Virkistysalue V 1 Kyrönjoen ranta alueen osa, Koskenkorvan laidunalue, jolla sallitaan virkistystoimintoja palvelevaa pienimuotoista rakentamista kuten yhdistysten saunoja, kioskeja ja rannan käyttöön liittyviä varastoja. Rakentaminen on sopeutettava maisemaan. Alueen käytöstä tulee laatia puistosuunnitelma. Virkistysalue, jolla ympäristö säilytetään V/s Alueella säilytettäviä ovat Kyrönjoen länsirannan luontoalue ja luontokohteet sekä tuhoutuneen Västilän myllyrakennuksen kivijalka. Alue toteutetaan asemakaavan mukaisesti. Urheilu ja virkistyspalvelujen alue VU Honkalanmäen Salonmäen olemassa olevat urheilualueet sekä niihin kiinteästi liittyvät vapaa alueet sekä Santavuoren hiihtomajan alue on osoitettu urheilu ja virkistyspalvelujen alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu, virkistys ja vapaa ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Paikoitusalue sijoitetaan alueelle. Loma ja matkailualue R Alueelle saa rakentaa loma asuntoja. Alue sijoittuu entisten savenottomonttujen väliselle kannakselle ja se ei ole omarantainen Maatalousalueet Maa ja metsätalousvaltainen alue M Maa ja metsätalousvaltaiset alueet on tarkoitettu pääasiallisesti maa ja metsätalouden käyttöön, mutta alueelle voidaan myös rakentaa asuntoja ja työtiloja haja asutusluontoisesti. Suurimmat maa ja metsätalousvaltaiset alueet sijaitsevat kantatien itäpuolella. Huomattavat alueet on osoitettu myös Jouppilankylään ja valtatien tuntumaan suunnittelualueen pohjoisosassa. Maatalousalue MT Peltoalueet on pyritty osoittamaan maatalousalueiksi. Alueet on tarkoitettu viljelykäyttöön ja niillä on sallittu vain maatalousrakentaminen. Kyrönjoen rannoille voidaan rakentaa sauna, jonka kerrosala on enintään 15 m 2. Rakennuksen etäisyys jyrkähkön rantatörmän tai penkereen joenpuoleisesta reunasta tulee sortumavaaran vuoksi olla vähintään 10 metriä. Rakennuksen harjan suunta tulee olla joen rantaviivan suuntainen. Katon väri tulee olla tiilenpunainen, harmaa tai musta. Julkisivut tulee käsitellä punamullan punaiseksi tai harmaaksi. 154

5 Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maatalousalueiden lomassa olemassa olevat asuinkiinteistöt on merkitty kaavaan AT tai APmerkinnöillä. Kotieläintalouden suuryksikön alue ME Kaikki olemassa olevat ja toimintaa jatkavat suuret sikalat on yleiskaavassa osoitettu kotieläintalouden suuryksikköjen alueeksi. Suuria sikaloita alueella on 12, muiden kotieläintilojen eläinmäärä ei edellytä suuryksikön merkintää. Osa sikaloista sijaitsee pohjavesialueella tai asutuksen välittömässä läheisyydessä, näille sikaloille ei ole kaavassa varattu laajennusaluetta. Niille sikaloille, jotka ympäristön puolesta voivat nykytiedon mukaan laajentaa, on osoitettu laajennusalueet siihen suuntaan, missä vaikutukset asutukselle ovat vähäisimmät. Laajennusalue on osoitettu 7 sikalalle. Kaavakarttaan on merkitty alueet, joilla suuryksikkö saattaa aiheuttaa hajuhaittaa. Olemassa olevan sikalan hajuhaitta on merkitty ohjeellisella rajauksella ja merkinnällä hh, laajennettavan sikalan tulevan hajuhaitan merkintä on hh 1. Hajuhaitan alueellinen laajuus on määritelty käyttäen ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002, etäisyystaulukkoa. Kokonaan uusia kotieläintalouden suuryksikköjen alueita ei ole osoitettu. Kolme alueen ulkopuolella sijaitsevaa kotieläintalouden suuryksikköä rajoittaa jonkin verran myös suunnittelualueen muuta maankäyttöä. Maisemallisesti arvokas peltoalue MA Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet sijoittuvat keskustan eteläpuoliseen jokilaaksoon. Alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Maatilatalouteen liittyvä rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. Rakentamisessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, sijaintiin, muotoon ja julkisivumateriaaleihin sekä väritykseen. Kyrönjoen rannoille voidaan rakentaa sauna, jonka kerrosala on enintään 15 m 2. Rakennuksen etäisyys jyrkähkön rantatörmän tai penkereen joenpuoleisesta reunasta tulee sortumavaaran vuoksi olla vähintään 10 metriä. Rakennuksen harjan suunta tulee olla joen rantaviivan suuntainen. Katon väri tulee olla tiilenpunainen, harmaa tai musta. Julkisivut tulee käsitellä punamullan punaiseksi tai harmaaksi. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MU Alue sijaitsee Santavuoren maastossa. Maakuntakaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi v 2, jonka suunnittelumääräys kuuluu: Alue on tarkoitettu lähiulkoilua ja retkeilytoimintaa varten. Alue on arvokasta kallioaluetta, joten sen hankkiminen kunnan omistukseen virkistysalueeksi ja siten käytön huomattava lisääminen ei ole perusteltua Erityisalueet Erityisalue E Erityisalueita on varattu pohjavedenottoon ja jätevesien käsittelyyn sekä sähkö ja energiahuollon tarpeisiin. Kaukolämpölaitoksen paikaksi on osoitettu Altian asemakaavassa osoitetun lämpölaitoksen viereinen rataan rajoittuva alue. Hautausmaa alue EH Olemassa oleva pieni hautausmaa on merkitty yleiskaavaan. Suojaviheralue EV Suojaviheralueita on varattu vähäisessä määrin kantatien 67 varrelta. Lisäksi valtatien 3 vaihtoehtoisen linjan ja asutuksen väliin on merkitty suojaviheralue. 155

6 Tuulivoima tv Tuulivoimaloiden alue on osoitettu Santavuoren itäpuolelle. Kaava sallii alueelle rakennettavan enintään 19 voimalan tuulivoimapuiston. Voimaloiden paikat on määritelty alueelle riittävällä tarkkuudella niin, että rakennuslupa voidaan kaavan perusteella myöntää, mutta tarkkoja paikkoja on mahdollista vielä säätää kaavan antamissa rajoissa. Tuulivoimaloiden rakentamisen mahdollistamiseksi on noin 580 ha:n alueelta tehty lupamenettelyn edellyttämät tarkennetut selvitykset luonnonoloista, maisemavaikutuksista ja ympäristön maankäytöstä sekä tuulivoimaloiden aiheuttamista melu ja välkehdintähaitoista ja niiden laajuudesta. Alueelta on tehty myös YVA selostus. Tuulivoimaloiden suurin sallittu kokonaiskorkeus on 230 metriä, napakorkeus on tällöin 160 metriä Suojelu Kohteet on luetteloitu ja selvitetty kaavaselostuksen osassa 3. Lähtötiedot: Luonnonympäristö ja Rakennettu ympäristö. Kulttuuriympäristö ja suojeltavat rakennukset Maisemallisesti arvokas alue ma 11 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Altian Koskenkorvan tehtaat on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja maisemaan. Alueella tehtävissä rakennustöissä tulee huomioida tehdasalueen kerroksellinen arkkitehtuuri ja kulttuurihistoria. Alueen suojelutavoitteet määritellään yksityiskohtaisesti asemakaavassa. Maisemallisesti arvokas alue ma 12 Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä ympäristö. Ehyet kulttuurimiljööt sk Ehyet kulttuurimiljööt, seitsemän suunnittelualueen miljöötä, on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaiksi alueiksi inventointiselvitysten perusteella yhtenäisen rakennustavan ja ajankohdan omaavina alueina. Uudisrakentaminen tulisi rakennustyyliltään olla ympäristöön sopeuttavaa. Rakennusperintökohteet sr 1 ja sr 2 Suunnittelualueella on 119 suojeltavaa rakennusta. Merkinnällä sr 1 osoitetuista rakennuksista osa on maakunnallisesti ja osa paikallisesti arvokkaita. Inventointiarvotuksen perusteella osoitetut rakennukset on merkitty sr 2 merkinnällä. Kohteista on koottu myös julkaisu Ilmajoen rakennusperintö, osa 2. Muinaismuistot Kivikautiset ja historialliset asuinpaikat sekä tienpaikka Kyrönjoen vanhalla ylityspaikalla on merkitty muinaismuistokohteiksi, jotka ovat rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä muinaismuistolain 295/63 nojalla. Suunnittelualueella muinaismuistoalueen tai kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on MML:n nojalla kielletty. Peltoviljely, laiduntaminen ja metsätalous on sallittua. Metsän äestys on kuitenkin kielletty. Kaikista muista aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Muinaismuistoalue SM Honkalanmäen kivikautinen asuinpaikka on osoitettu muinaismuistoalueeksi. 156

7 Muinaismuistokohde Yleiskaava alueella on 34 inventoitua muinaismuistokohdetta; 26 kivikautista asuinpaikkaa ja 5 historiallista asuinpaikkaa sekä yksi kivikautinen löytö, historiallinen asuinpaikka, tervahauta ja vanha myllytien pätkä Pukaran rannalla. Suojeltavat alueet ja luonnonsuojelukohteet Kyrönjoen ranta alueiden kasvillisuus on suunnittelualueella säilynyt monin paikoin poikkeuksellisen luonnontilaisena. Koskenkorvan taajamassa sijaitseva Pukarankoski edustaa kasvillisuudeltaan suunnittelualueen monipuolisinta ja arvokkainta kohdetta. Joen länsirannan jyrkässä rinteessä kasvaa edustava tuomi harmaaleppälehto pensaskerroksenaan muun muassa punaherukkaa ja terttuseljaa. Metsäisiä alueita ovat suunnittelualueen itä ja länsireunalla sijaitsevat Santavuoren ja Juomukkakallion ympäristöt sekä Vähämäenkallio ja Jyrylänmäki. Suunnittelualueen linnustollisesti arvokkain alue on Pukarankoski, jonka rehevissä rantalehdoissa, kosteikkokasvillisuudessa ja pensaikoissa pesii ja ruokailee runsas lintulajisto. Santavuoren pesimälinnusto on valtaosaltaan tyypillistä kuivien ja karujen kangasmetsien lajistoa. Uhanalaislajeista Santavuorella on tavattu teeri, metso, helmipöllö ja tiltaltti. Lajikartoituksen mukaan alueella esiintyvät lajit ovat etupäässä kulttuurimaisemaan sopeutuneita lajeja, kuten rusakko, orava, siili, sammakko ja sisilisko. Koskenkorvan yleiskaava alueella on kahdeksan metsälain 1093/ luvun 10 :n mukaista tärkeää elinympäristöä, yksi vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a :n mukainen luonnontilaisena säilytettävä kohde, 11 luonnonarvoiltaan merkittävää kohdetta, neljä perinnemaisemakohdetta, seitsemän yksittäistä luonnonympäristöä tai luonnonmuistomerkkiä sekä kolme aluetta, joilla esiintyy uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 :n mukaisia luontotyyppejä. Luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV(a) mukaisista lajeista on Koskenkorvan yleiskaavaalueella tehty havaintoja liito oravasta, pohjanlepakosta ja viiksisiipasta sekä tavattu 38 suojelullisesti merkittävää ja huomionarvoista lintulajia: 18 uhanalaislajia silmälläpidettävät mukaanlukien, kahdeksan alueellisesti uhanalaista lajia, 22 EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajia sekä 19 Suomen vastuulajia. Tuulivoiman hankealueella pesii linnustoselvityksen mukaan 11 eri suojeluluokituksissa mainittua lintulajia. Tuulivoiman hankealueella ei sijaitse muuttolinnuston kannalta erityisen tärkeitä lepäily tai ruokailualueita. Lintujen muuttoa ohjaava tärkein linja on hankealueen länsipuolinen Kyrönjoki ja sen varren peltoaukeat. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo 9 Alue on metsälain 10 :n mukainen arvokas elinympäristö tai muu luonnonarvoiltaan merkittävä kohde. Alueelle ei tule sijoittaa sellaista maankäyttöä, joka vaarantaa kohteen suojeluarvojen säilymisen. Tervaleppäkorpien ojittaminen ja muu vesitalouden muuttaminen ei ole luvallista. Kohteen ympäristön lähteiden, purojen ja muun vesitalouden luonnontilaisuuden säilyttäminen on tärkeää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo 10 Perinnemaisemakohde. Kohteen ominaispiirteet tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Alueen kulttuuri ja luontoarvot säilyvät laiduntamalla tai niittämällä aluetta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo 11 Uhanalainen tai harvinainen kasvilaji. Alueen osa, jolla kasvilajit sijaitsevat, on säilytettävä. Ohjeellinen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo 12 Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa, kuten rakentamisessa tai puuston harventamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajien säilymisen edellytykset. Alueella tehtävät toimenpiteet tulee tehdä 157

8 metsälain ohjeistuksen mukaisesti. Alueella esiintyvän metson elinmahdollisuudet on turvattava siten, että niiden soidinalueiden ydinpaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Suojelualue S 2 Luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kolme Santavuoren ympäristössä sijaitsevaa elinpiiriä. Alueen puusto tulee säilyttää tai hoitaa siten, että liito oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Yksittäinen luonnonmuistomerkki tai luonnonympäristö s 8 Maisemapuut ja hiidenkivet on merkitty S 8 merkinnällä. Tärkeä elinympäristö s 20 Merkinnällä osoitetaan lepakon, joka on EU direktiivilaji, elinympäristön turvaamiselle tärkeä alue. Lepakon elinolosuhteita ei lain mukaan saa heikentää. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma ge 1 Hankealueen länsipuolella ja osittain hankealueella sijaitsevat Santavuoren Pikkusantavuoren kallioalueet (KAO100032) kuuluvat luonnon ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Alue on luokiteltu arvoluokkaan kolme. Alueeseen kohdistuvat toimenpiteet edellyttävät MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma ge 2 Santavuoren etelä ja lounaisrinteillä sijaitsevat Ancylusjärvivaiheen muinaisrannat ovat geologisesti merkittäviä ja metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Merkinnällä osoitetaan myös muita pienialaisempia geologisia muodostumia. Vesi ja pohjavesialueet Tärkeät pohjavesialueet on jaoteltu kahteen luokkaan: lähisuojavyöhyke ja kaukosuojavyöhyke. Lisäksi pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevien vedenottamoiden/kaivojen suojavyöhykkeet on merkitty kaavaan. Tärkeän pohjavesialueen lähisuojavyöhyke pv/s 1 Tärkeän pohjavesialueen kaukosuoja vyöhyke pv/s 2 Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen Ympäristökeskuksen toimeksiannosta on laadittu v pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Ympäristökeskuksen määrittämille Koskenkorvan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Tervahaminan pohjavesialueille. Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot on luokiteltu suunnitelmassa asiantuntija arvioinnin perusteella riskiluokkiin. Alueella on noudatettava Tervahaminan, Salonmäen A ja B:n sekä Koskenkorvan pohjavesi alueiden suojelusuunnitelman (2005) toimenpideohjeita. Vedenottamo / kaivo vo Käyttöveden ottopaikka alueen suojavyöhyke vo 1 Pohjavesialueella ja sen ulkopuolella sijaitsevat vedenottamot käsittävät lähinnä vedenottoon ja sen käsittelyyn liittyvät laitteet, rakennukset ja niiden välittömän ympäristön. Vedenottamoille on rajattu ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet huomioon ottaen pohjavesialueiden rajat, vedenottamoiden vaikutusalueet sekä maa ja kallioperän ominaisuudet. Alueella sovelletaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (2005) toimenpideohjeita. Vesialue W Kyrönjoki, Konnanmonttu ja Vaasantien koillispuolella oleva soramonttu. Kyrönjokea myöten kulkee veneväylä. 158

9 Vesialue W 1 Alue on luonnonarvoiltaan merkittävä kohde. Suomulan puoleisella järvimäisellä savimontulla, Konnanmontulla, on virkistyskäyttöarvoa ja uimaranta. Havuselan puoleisessa montussa on kosteikkokasvillisuutta. Tulva alue tu ELY keskuksen tulvaselvityksen perusteella määritelty tulvasuojeluraja. Likimääräinen kerran 100 vuodessa tapahtuvan tulva alueen raja. Tulva alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista. Kohdekohtainen rakennuskorkeus on selvitettävä rakennuslupavaiheessa. Yleiskaavamääräys Vesistöjen, purojen ja laskuojien reunoille tulee jättää 2 5 metriä leveät viljelemättömät suojavyöhykkeet. Vesistölaskeumia on tavoitteena vähentää viivevyöhykkeellä. Liikennealueet Valta ja kantatiet Valtatie 3 ja kantatie 67 on osoitettu molemmissa vaihtoehdoissa nykyisen linjauksen mukaisiksi. Vt 3:n vuonna 1995 valmistuneen yleissuunnitelman mukainen uusi linjaus on osoitettu merkinnällä ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus ja siihen on osoitettu kaksi eritasoliittymää, toinen Koivistontien ja toinen Jurvantien kohdalle. Kantatie on tarkoitus parantaa nykyiselle paikalleen. Tiellä on merkittävää tarvetta parantamiseen. Olemassa oleva Päivätien eritaso on ainut autoliikenteelle tarkoitettu eritaso yleiskaavassa. Lisäksi maankäytön jo olemassa oleva jakautuminen valtatien molemmille puolille on peruste rakentaa valtatien ja Jurvantien risteykseen kiertoliittymä. Seututie Ilmajoentie ja Koivistontie on osoitettu seututeiksi. Kokoojakadut/yhdystiet Kokoojakadut ja yhdystiet ovat pääosin nykyisiä olemassa olevia teitä. Uusi kokoojakatu on osoitettu erkanevaksi Jurvantiestä pohjoiseen palvelemaan uutta teollisuusaluetta. Rautatie Rautatie säilyy paikallaan. Kevyen liikenteen reitit Koskenkorvan kevyen liikenteen pääreittejä on täydennetty osoittamalla uudet kevytväylät Ilmajoentien ja Santavuorentien varrelle, kantatielle sekä Koskenkorvan koululle tarpeellinen yhteys Havuselantieltä ja joen eri puolia yhdistävä reitti Suomulan sillan kautta. 5.4 Kaavan vaikutukset Yleiskaavaratkaisu toteuttaa suunnittelualueen kannalta huomioitavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Haja asutusrakentamista pyritään minimoimaan osoittamalla uusia asuinpaikkoja asemakaava alueelle ja kyläryppäisiin keskustaajaman vaikutusalueelle ja siten ne tukeutuvat olevaan palvelurakenteeseen. Inventoidut kulttuuri ja luonnonarvot on myös huomioitu kaavaratkaisussa. Samoin liikenneverkoston osalta tukeudutaan oleviin verkostoihin. Yleiskaava on laadittu huomioiden eri intressitahoilta suunnitteluprosessin aikana saatu palaute. Yleiskaavaratkaisulla on pyritty sovittamaan maankäyttö kokonaisuutena huomioiden siihen kohdistuvat eri näkökulmat. 159

10 5.4.1 Ympäristövaikutukset Luonnonympäristö Maisema ja maisemakuva Maisema säilyy alueella hyvin pitkälle. Isoja alueita muun muassa maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, maatalousaluetta ja metsää säilyy merkittävänä osana maisemakuvaa. Jokirannan ja siihen liittyvän perinnemaiseman arvoja on säilytetty suojelumerkinnöin. Tuulivoimapuisto tulee olemaan suuri vaikuttaja maisemassa. Tuulivoimapuisto muuttaa luonnonmaisemaa rakennetun maiseman suuntaan. Tuulivoimaloiden maisema vaikutuksia pidetään yleisesti haittana, voidaan kuitenkin katsoa, että tuulimyllyt tekevät maisemasta myös jonkin verran entistä mielenkiintoisemman vanhojen tuulimyllyjen tapaan. Voimala alue sijaitsee metsäselänteen sisällä, kohtuullisen etäällä taajamasta, keskitetysti ryhmässä, jolloin sen merkitys maisemassa on myös rajallinen. Tuulivoimapuiston maisemavaikutukset ovat tunnetusti pienemmät kuin erillisten hajallaan olevien yksiköiden. Maa ja kallioperä Maaperä vaihtelee suunnittelualueella kalliopohjasta saveen. Pohjaveden muodostumisalueella maaperään kohdistuvia muutostekijöitä on pyritty ohjaamaan pohjavesien suojelusuunnitelman mukaisesti. Santavuoren alueen valtakunnallisesti arvokas ja muut arvokkaat kallioalueet on suojeltu. Tuulivoimaloiden paikat on osoitettu niin, että ne mahdollisimman vähän vaikuttavat kalliomaisemaan. Harjujaksosta ei tätä kaavaa laadittaessa ole enää merkittävästi jäljellä alkuperäistä muotoa. Luontoselvitysten perusteella on voitu määrittää tarkasti luonnon monimuotoisuuden vaatimat alueet, jotka eivät sovellu rakentamiseen. Siten voimaloiden sijaintialueen herkkyys on voitu huomioida ja tuulivoimaloita koskevat tarkennetut selvitykset mahdollistavat rakentamisen ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kasvillisuus, linnusto ja eläimistö Uudisrakentaminen ei uhkaa elollista luontoa, vaan se on rauhoitettu merkittäviltä muutostoimilta. Luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tarpeelliset ja suojeltavat lajit tai niiden ympäristöt on osoitettu tarpeellisella suojelumerkinnällä. Vesialueiden rantavyöhykkeet ja purojen kasvillisuusalueet on tarkoitettu ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta ja siten niiden luonnontilaisuutta on pyritty suojelumerkinnöillä edistämään. Lintujen vaatimia elinpiirejä on osoitettu viheralueiksi ja kasvillisuuden säilymisen edellytyksiä on parannettu. Metsojen soidinalueet on paikallistettu ja voitu siten huomioida tuulimyllyjen paikkojen sijoittelussa. Liito oravat ja lepakot on inventoitu tarkasti ja niiden pesimä ja levähdysalueet sekä kulkureitit ja ruokailualueet on huomioitu ja ohjeistettu kaavaratkaisussa. Tuulivoimapuiston rakentamisaikaiset vaikutukset kohdistuvat rajoitetulle alueelle ja puiston sijainti sekä käyttö muodostavat oman erillisen toiminta alueensa. Toimintaalueen rakenteet kuten huoltotiestö mahdollista myös alueen laajemman virkistyskäytön. Pinta ja pohjavedet Luomat ja ojat ovat huomion arvoisia monimuotoisuusalueita. Ne on kaavassa osoitettu säilytettäväksi. Pohjaveteen vaikutukset ovat myönteisiä, koska pohjaveden suojeluun on kiinnitetty erityistä huomiota kaavamääräyksissä. Maatalouden ja teollisuuden vaikutuksia pohjaveteen on pyritty rajoittamaan kaavamääräyksin ja ohjeistettuna suunnitelmana pohjaveden muodostumisalueella. Valtatien 3 liikennealueen pintavedet ja liikenteen muodostama riski on huomioitu pintavesien suojausrakenteilla. Vedenottamoiden merkitseminen kaavaan tukee pohjavesien suojelusuunnitelman toteutumista. Kolmostien vaihtoehtoinen linjaus sijoittuu pvalueen ulkopuolelle, joten sen toteutuminen olisi pohjaveden säilymisen kannalta positiivista. 160

11 Ilma, ilmasto ja ilmastonmuutos Tuulivoimapuiston avulla pystytään sen toimintakauden aikana kaikkiaan vähentämään Suomen energiatuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä noin tonnia vuodessa. Yleiskaava toteuttaa hyvin valtakunnallista kestävän kehityksen ja ilmasto ja energiastrategian päästötavoitetta ja lisää energiavarmuutta sekä edistää uusiutuvan energian kuten tuulivoiman ja kotimaisen energian käyttöä varaamalla niille tuotantoalueita. Teollisuuden aiheuttamat ilmavaikutukset tulevat jatkossakin olemaan havaittavissa, samoin kotieläintalouden suuryksikköjen vaikutukset. Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus on turvattu vesialueiden läheisten puustoisten alueiden suojelulla sekä keskittämällä uudisrakentaminen riskittömille alueille. Itäisen selännealueen ja erityisesti tuulivoiman hankealueen erityispiirteet sekä kallioalueilla sijaitsevat monimuotokohteet on selvitetty yksityiskohtaisten lajikartoitusten ja maastotutkimusten avulla. Runsas aineisto on koottu arviointia varten ja esitetty alueelta kootusti siten, että vuorovaikutteinen arviointi on ollut mahdollista suorittaa. Kaikki rakentaminen on suunniteltu ja sovitettu siten, että luontokohteiden ja arvojen säilyminen olisi mahdollista. Rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö ja maisema Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemallisesti arvokkaat ja merkittävät miljööt, pihapiirit ja rakennukset on osoitettu yleiskaavakartalla säilytettäviksi ympäristöiksi tai suojeltaviksi rakennuksiksi Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö säilyy yleiskaavan ja asemakaavan merkintöjen mukaisesti. Maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema säilytetään avoimena kaavamerkinnällä. Kyläkuva Kyläkuvan kannalta arvokkaat peltoaukeat säilyvät lähes ennallaan, koska lisärakentaminen osoitetaan täydennysrakentamisena tai siten, että uudisalueet muodostavat ehyen kokonaisuuden ja kulttuuriympäristö pysyy edelleen hallitsevana. Yhdyskuntarakenne Kaava tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä tie ja katurakennetta eheyttävällä rakentamisella arvostaen luontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennetta täydennetään vain asunto ja teollisuusalueiden laajennuksien vaatimalla tavalla. Rakentaminen on suunniteltu kokonaisuutena ja yhtenäisesti Ilmajoentien jokivartta myötäillen ja ulottuen koko kyläkeskuksen ympärille. Suunnitelma luo yhtenäisen kokonaisuuden ja yhdistää asumisrakentamisen Ilmajoelta Koskenkorvalle saakka. Keskustan kehittäminen tarpeellista, nykyinen Osuuskauppa jo on hajottanut kylän keskustaa. Väestön rakenne ja kehitys suunnittelualueella Kaava mahdollistaa alueelle noin 500 asukkaan lisäyksen. Asumisen laajennusalueet ovat varsin yleispäteviä, eivätkä siten suosi mitään ikäryhmää tai erityisryhmää. Asuntoalueet ovat pientalovaltaisia, mutta myös kerrostaloja voi alueelle rakentaa. Ennustetta laajemmat asuntoalueet takaavat omalta osaltaan rakennusmaan pysymisen kohtuullisen hintaisena. Asuminen Asumisen alueet täydentyvät ja uudet alueet liittyvät keskustarakenteeseen sen kasvua tukien. Kaavassa on varattu asumisen alueita erilaisiin tarpeisiin. Alueelle voi rakentaa asemakaavoitettaville alueille kerrostaloja, rivitaloja, omakotitaloja ja yhdistettyjä liike ja asuintaloja. Kyläalueille voi rakentaa enintään kahden asunnon pientaloja ja maatilojen päärakennuksia. Maa ja metsätalousalueelle voi rakentaa maatilojen päärakennuksia ja hajaasutusluontoisesti omakotitaloja. 161

12 Palvelut ja työpaikat Palveluiden säilymiseen ja mahdolliseen lisääntymiseen antaa mahdollisuuden asumisen osoittaminen tiiviisti nykyisiin asuntoalueiseen liittyen. Työpaikkojen määrän kasvu on mahdollinen uusien teollisuusalueiden toteutumisen myötä. Mitään radikaalia muutosta ei ole tiedossa. Työpaikkakehitys on kaavassa optimistinen perustuen toisaalta siihen, että Koskenkorvalla on hyvät perinteet teollisista työpaikoista ja taajama sijaitsee kahden merkittävän tien varrella. Elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminnalle on varattu toiminta ja laajentumisedellytyksiä monipuolisesti osoittamalla alueet alkutuotannolle, teolliselle tuotannolle ja muille työpaikoille sekä julkisille ja ykstyisille palveluille. Teollisuudelle on varattu alueita välittömästi keskustan yhteydestä ja toisaalla Jurvantien varren selänteeltä, jonne voi sijoittua laajojakin alueita tarvitseva teollisuus. Teollisuus ja työpaikka alueet on sijoitettu sujuvien liikenneyhteyksien varrelle. Koskenkorvalle voi näin ollen sijoittua työpaikkoja, joiden ympäristövaatimukset ja vaikutukset ovat hyvin erilaisia. Työpaikka alueita on riittävästi ja ne ovat oikeilla paikoilla. Maa ja metsätalous on osoitettu jatkuvaksi nykyisellään. Pellot on varattu pääosin pelkästään maatalouden käyttöön. Suunnitelman mukaan peltojen pinta ala tulee kuitenkin jonkin verran vähenemään, koska peltoalueille on osoitettu muutakin maankäyttöä, kuten kyläasumista, pientaloasumista ja teollisuutta. Kotieläintalouden suuryksiköille on varattu omat alueensa ja tuotantotoiminnalle on osoitettu suojavyöhykkeet. Pohjavesimääräykset ja suuryksikköjen lähiasutus rajoittavat tuotantotoimintaa. Tuohistonkujan liittymän poistaminen valtatieltä, tekee maatalouskalustolla liikkumisen vaikeaksi tai mahdottomaksi, koska pesäpallopelien aikana Harjutielle pysäköidään tien molemmille puolille. Pesäpallokentälle tulee tehdä riittävän suuri paikoitusalue. Suunniteltu valtatien uusi linjaus aiheuttaa kohtuuttomasti maatalousalueen pirstoutumista. Rantasaunojen rakentamiseen on maatalouden kannalta varaa, rannat komistuvat, ja jää silti riittävästi luonnonmukaisuutta. Virkistys Virkistysalueet on osoitettu nykyisen, monipuolisen tarjonnan mukaisesti keskusta alueelle ja vesistöjen rannoille. Taloselantien kohdalta rantaan johtava viheralue tulisi pienentää 10 metrin levyiseksi, virkistyskaistat rantaan turhia. Suomulan sillan kohdalta pääsy jokirantaan riittää. Tämän mukaan virkistysalueita on kaavassa osoitettu liikaa, kun vielä otetaan huomioon, että Havuselanpuistosta puolet tulee kaavoittaa asumiseen. Liikenne Valtatie 3 on osoitettu nykyiselle perusparannettavalle paikalleen ja sille optiolinjaus kylän länsipuolelta. Muutoin hyvin toimiva liikenneverkko pysyy ennallaan. Kaava alueella on hyvä päätieverkko ja kevyen liikenteen tarpeet on hyvin huomioitu varsinkin Santavuorentiellä. Ongelmana nähdään kv väylän toteutus ja katuvalojen puuttuminen asutulla tieosuudella. Tuulivoima alueen rakennusvaiheeseen liittyvä raskas liikenne ja maansiirtotyöt sekä Varpahaiskyläntien heikko kunto voi aiheuttaa ongelmia. VT 3:n kunnostuksen yhteydessä asutun alueen kohdalle varatut meluestetarpeet ja niiden toteuttaminen arveluttavat. Santavuorentien vieressä kulkeva kevyenliikenteenväylä parantaisi ja helpottaisi huomattavasti keskustassa olevien palveluiden saatavuutta kaikkien länsipuolella asuvien kyläläisten kannalta. Vain Santavuorentien yhteyteen rakennettava kevyenliikenteenväylä palvelee koko kylän asukkaita (vrt. metsän kautta rakennettava lyhyt kevytväylä koululle, jollainen on jo nyt olemassa Peltokujan kevyenliikenteenväylä, joka yhdistää koulun ja Asevelikylän asunto alueen ). Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueelle sijoittuu kunnan viemäriverkon perusparannus ja laajennus, joka mahdollistaa kaikkien pohjavesialueen kiinteistöjen liittymisen kunnan viemärilaitokseen. Yksityinen kaukolämpöverkko on suunnitteilla. 162

13 5.4.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset alueella Ilmajoki Kurikan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tuulivoimaloiden vaikutuksia on arvioitu laajasti ja yksityiskohtaisesti. Arviointiselostus on ollut käytössä Koskenkorvan yleiskaavaa laadittaessa. Vaikutusten laajuus Tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on arvioitu hankkeen vaikutukset YVA lain ja asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arviointi kohdistuu YVA lain perusteella ns. laajan ympäristökäsitteen mukaisiin vaikutuksiin. Osa vaikutuksista rajoittuu rakennuskohteiden läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Maisemavaikutusten tarkastelualue kattaa tuulivoimapuiston ympäristön kilometrin säteellä. Luontovaikutukset on rajattu ensisijaisesti rakennuspaikkoihin ja niiden lähiympäristöön. Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Rakentamisen aikaiset vaikutukset liittyvät voimaloiden, huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamiseen. Voimaloiden perustusten ja tornin tekninen ikä on noin 50 vuotta ja turbiinin noin 20 vuotta. Vaikutukset luontoon Vaikutustarkastelussa on otettu huomioon osittain hankealueella sijaitsevat arvokkaat kallioalueet ja muut luontokohteet. Alueen linnustoa tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa. Pesimälinnuston lisäksi on tarkasteltu lintujen muuttoreittejä. Alueet, joille tuulivoimaloita voi rakentaa, on määritelty niin, että arvokkaat ja merkittävät luontokohteet säilyvät. Tuulivoimapuiston hankealueen erityispiirteet ja kallioalueilla sijaitsevat monimuotokohteet on selvitetty yksityiskohtaisten lajikartoitusten ja maastotutkimusten avulla. Runsas aineisto on koottu arviointia varten ja esitetty alueelta kootusti siten, että vuorovaikutteinen arviointi on ollut mahdollista suorittaa. Kaikki rakentaminen on suunniteltu ja sovitettu siten, että luontokohteiden ja arvojen säilyminen olisi mahdollista. Muutokset merkittäviin luontokohteisiin on suojelumerkinnöin pyritty estämään. Vaikutuksen kohdistuvat siten hallitusti alueille, joille rakentaminen on suunniteltu. Häiriötekijöitä suojelluille lajeille ja linnustolle voidaan vähentää voimaloiden ja tiestön rakennusaikaa porrastamalla ja sovittamalla rakentamisen aikataulu esimerkiksi metson soidinalueiden läheisyydessä siten, että sen soidin ei häiriinny ja soitimen ydinalue pysyy koskemattomana. Liito oravan mahdolliset elinpiirit on selvitetty ja suojeltu. Varttuneista metsistä mäntykankaat eivät ole liito oravan suosimaa elinympäristöä, mutta soveltuvat kuitenkin liito oravan siirtymiseen elinalueidensa välillä. Metsäalueilla avohakkuut ja muut metsänhoitotoimet vaativat luontoa sopeutumaan muutokseen. Havaituilla lepakkoalueilla muutokset aiheutuvat asumisesta tai metsänhoidosta. Vaikutukset turvallisuuteen, melu ja varjostusvaikutukset Rakentamisen aikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. Rakentamisen aikana liikenne lisääntyy teillä ja turvallisuussyistä liikkuminen on kielletty koneiden työalueella, eikä pystytysnosturin läheisyyteen ole pääsyä. Ilmailun turvallisuuteen vaikuttaa liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lentoesteet on lisäksi merkittävä luvassa määrätyllä tavalla. Voimalan lapojen jäätyminen ja mahdollinen kaatuminen ovat riskejä, joita varten on selvitetty myllyjen ja tiestön välille suojaetäisyyssuosituksia. Jäävaaran takia toteutetuilla voimaloilla on käytössä mm. varoitusantureita, jotka ilmoittavat lapojen mahdollisesta jäätymistilanteesta. Jään putoileminen voidaan estää varustamalla voimalan lavat jäänestojärjestelmällä (lämmitys) tai jääntunnistimella, joka pysäyttää voimalan jäätävissä olosuhteissa. Mahdollisten häiriötilanteiden ehkäisemiseksi tuulivoimalat varustetaan erilaisin hälyttimin ja voimalat ohjelmoidaan pysähtymään jos jokin raja arvo, esimerkiksi kova tuuli, ylittyy. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset vaihtelevat muutamasta sadasta metristä yli kilometriin. Äänen havaitsemiseen vaikuttavat alueen muut äänet. Lasketut melutasot ovat lähimpien asuntojen kohdalla niin pienet, ettei ääntä pysty erottamaan kaikissa sääolosuhteissa. 163

14 Alla olevat melukäyrät on julkaistu YVA selostuksessa: Toiminnassa oleva tuulivoimala aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Pisimmillään varjo on aamulla ja illalla auringon paistaessa. Suomessa ei ole määritelty ohjearvoja, Saksassa tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla korkeintaan 8 tuntia vuodessa. Alla olevat varjostusalueet on julkaistu YVA selostuksessa: 164

15 Maisemavaikutukset Puuston yläpuolelle kohoavat tuulivoimalat hallitsevat maisemaa Santavuorelta itään päin. Santavuoren näkötornista puistoa voi hyvin tarkastella. Lähimaastosta voimaloita ei näe, jos alueen puusto on normaalia metsää. Koskenkorvalta, valta ja kantateiltä tuulivoimalat erottuvat selkeästi, mutta ne eivät riko Santavuoren siluettia ja peltoja rajaava metsän reuna ei muutu. Kaukomaisemassa 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsevien tuulivoimaloiden vaikutus jää vähäiseksi. Tuulivoimapuisto tulee muuttamaan maisemakuvaa. Vaikka tuulivoimalat ovatkin siroja ja linjakkaita rakennelmia ja siten ne täyttävät yleiset rakennelmille asetettavat kauneuskriteerit, ne valtavan korkeutensa johdosta herättävät epäilyjä. Toisaalta Ilmajoella ja koko Etelä Pohjanmaalla kaikki muukin on suurta ja komiaa. Täällä on laajat peltolakeudet, mahtavat pohjalaistalot ja suuret sikalat. Ei näissä maisemissa ole koskaan pienipiirteisyyteen totuttukaan, kaikki saa näkyä ja oikeastaan kaiken pitääkin näkyä ja kauas. Voidaankin odottaa, että tulevat tuulivoimalat täydentävät ilmajokista maisemaa sopivalla tavalla. Mikäli korkeat mastot tulevat ristikkorakenteisina ne häiritsevät maisemaa enemmän kuin putkirakenteiset. Tuulivoimapuiston YVA selostuksessa on maisemavaikutuksia tutkittu kuvasovitteiden avulla. Alla olevat kuvat on julkaistu YVA selostuksessa: Kuvasovite Varpahaiskyläntieltä, napakorkeus 160 m (Ramboll Finland Oy 2010). Kuvasovite Koivistontieltä, napakorkeus 160 m (Ramboll Finland Oy 2010). Kuvasovite valtatieltä 3 Myllykylästä, napakorkeus 160 m (Ramboll Finland Oy 2010). 165

16 Vaikutukset liikenteeseen Hankealue sijoittuu maakuntakaavassa Kurikan ja Ilmajoen kuntien taajama alueiden ja merkittävien liikennereittien ulkopuolelle. Hankealueen liikenteen järjestäminen ei edellytä muutoksia alueelliseen päätieverkkoon. Päätiestöä ja liikennemääriä koskevat tiedot on saatu Liikenneviraston internetsivuilla julkaistuista liikennemääräkartoista. Liikennemäärätietoina on käytetty vuoden 2008 keskivuorokausiliikennettä (KVL) sekä raskaan liikenteen vuorokausiliikennettä. Paikallista tiestöä koskevat tiedot perustuvat maanmittauslaitoksen maastokarttaaineistoon (1:20 000) sekä laadittuihin suunnitelmiin. Hankkeen aiheuttamia liikennemääriä on arvioitu tarvittavien materiaalien kuljetusmäärien perusteella. Tuulivoimaloihin liittyvänä erityiskysymyksenä on tarkasteltu tuulivoimaloiden rakennusyksiköiden (nasellien, siipien ja tornien) edellyttämiä erikoiskuljetuksia. Erikoiskuljetusreittejä koskevassa arvioinnissa on käytetty lähteenä EPV Tuulivoiman WASA Logistics Ltd:ltä tilaamaa logistista selvitystä. Liikenneturvallisuusarviointi perustuu hankkeen lähialueen liikenneolojen analyysiin, tiestä otettuihin valokuviin sekä niiden perusteella tehtyyn asiantuntija arvioon. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennusmateriaalien ja tuulivoimalan osien kuljettamista. Työmaaliikennettä aiheutuu myös työntekijöiden työmatkaliikenteestä ja työkoneiden liikkumisesta. Nämä lisäävät tuulivoimalan lähialueen liikennemäärää ja raskaan liikenteen kuljetuksia. Tuulivoimalan komponenttien kuljetuksessa haasteena ovat joidenkin yksittäisten osien paino sekä erityisesti suuri pituus, mitkä voivat edellyttää kuljetuksen aikaisia erityisjärjestelyjä. Tuulivoimala alueelle rakennetaan osittain kokonaan uusi tulotie etelästä Meskaisvuorelle, mutta muutoin alueelle päästään nykyistä tieverkkoa pitkin. Tuulivoimala alueella rakennetaan uusia tulo ja huoltoteitä yhteensä noin 6,3 kilometriä. Näillä on vaikutusta sekä työnaikaisesti että ne muodostavat pysyvän kulkureitistön alueelle. Valtatien 3 liikennemäärä hankealueen kohdalla sijaitsevalla LAM pisteellä (liikennemäärän automaattinen mittaus) on noin 6200 ajoneuvoa/vrk (raskasliikenne noin 700) ja eteläpuoleisella kohdalla noin 3400 ajoneuvoa/vrk (raskasliikenne noin 250). Varpahaiskyläntie Salonkylätien ja Meskaaseentien liikennemäärät vaihtelevat ollen noin ajoneuvoa/vrk (raskas liikenne noin 5). Valtateiden liikenteestä osa on pitkämatkaista valtakunnallista ja seutujen välistä, mutta suurimmalta osalta näiden liikenne muodostuu tarkastelualueella seudullisesta ja paikallisesta liikenteestä. Valtatien rinnalla sijaitsee erillinen kevytliikenteenväylä. Paikallisen Varpahaiskyläntie Salonkyläntien liikenne muodostuu paikallisesta liikenteestä, jota synnyttävät pääosin asutus sekä maa ja metsätalouden kuljetukset. Tuulivoimala alueen rakentamisessa tarvitaan hankealueen ulkopuolelta hankittavia maa aineksia noin vetoauto perävaunu yhdistelmäkuorman (noin 38 tn/22 m 3 ) verran. Maaaineskuljetusten jakautuminen tasaisesti kolmen vuoden ajalle merkitsisi raskaan liikenteen lisääntymistä maantiellä 17311/17317 noin 50 ajoneuvolla (25 maa aineskuormaa ja paluumatka). Voidaan arvioida, että liikenteen ajoittainen vaihtelu ja osuus nykyiseen liikenteeseen verrattuna on suurta. Kiviaineksen hankintapaikka selviää tarjonnan, hinnan ja kuljetusetäisyyksien perusteella eikä tarkempaa tietoa kuljetusreiteistä arvioinnin aikana ole käytettävissä. Työntekijöiden liikkuminen alueella lisää työnaikaisesti liikennettä paikallistiellä arvioilta enintään prosenttia. Tuulivoimalan osien kuljetus tapahtuu erikoiskuljetuksina. Kuljetuksia varten tarvitaan Pirkanmaan ELY keskukselta haettava lupa, jossa määrätään tarpeen mukaisesti muun muassa liikenteenohjaustoimenpiteistä. Pitkämatkaiset kuljetusreitit tapahtuvat pääosin valtateillä yleisesti käytettäviä erikoiskuljetusreittejä pitkin ja riippuvat osin tuulivoimalan toimittajan sijainnista. Hankealueelle erikoiskuljetukset tuodaan valta tai kantatieltä paikallisteitä 17311/17313/17317 pitkin. Kuljetukset voivat edellyttää siltavalvontoja, liikenneportaalien poistonostoja ja sähkökaapelien nostoja. Turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon muun muassa varoitusvaloja käyttävillä saattoautoilla. Kuljetukset ovat yksittäisiä tapahtumia, jotka ajoittuvat hankkeen koko rakennusajalle. Tässä suunnitteluvaiheessa erikoiskuljetusten määräksi voidaan arvioida enintään kuljetusta. Kuljetukset keskittyvät tuulivoimaloiden pystytysvaiheeseen, joka kunkin voimalan osalta kestää muutamia päiviä. Samaan aikaan tapahtuu yksittäisiä kookkaan nostokaluston liikennettä alueella. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana varsinainen tuulivoimalan aiheuttama liikenne rajoittuu yksittäisiin 166

17 huolto ja valvontakäynteihin. Voimala alueelle rakennettava tiestö muodostaa myös paikallisille asukkaille vapaa ajanliikkumista sekä metsätaloutta palvelevan hyvätasoisen tieverkon. Vaikutukset tiestöön Tuulivoimapuiston toteuttaminen ja uusi huoltotiestö tuhoaa luontoa, mutta lisää metsäautotien tapaisia kulkuyhteyksiä. Myllypaikat toteutetaan rajattuina kokoamisalueina. Alueet ovat palautettavissa pitkällä aikavälillä tarvittaessa luonnontilaisiksi. Tv puiston rakennusvaiheen aikainen liikenne huolestuttaa. Kantatien ja Varpahaiskyläntien liittymä sekä tien mutkaisuus ja kapeat kohdat tarvitsevat vahvistusta. Rakennusvaihe olisi hyvä toteuttaa mahdollisimman lyhyellä aikavälillä, siten haitat saataisiin mahdollisimman pieniksi. Rakennusvaiheen jälkeinen huoltoliikenne ei haittaa enää. Vaikutukset virkistykseen Voimaloiden vaikutukset virkistykseen kohdistuvat pääosin puiston alueella tai sen lähimaastossa oleskeluun, kun oletetaan, että tuulivoimapuisto sinänsä ei estä virkistymistä. Tuulivoimapuiston lähietäisyydellä on virkistyskäytössä olevat Ilkanpolku, Santavuoren näkötorni ja laavu sekä Kurikan puolella Nuijapolku. Alueella harrastettaneen myös marjastusta ja metsästystä, näitä toimintoja tuulivoimalat tuskin häiritsevät oleellisesti. Toisaalta on huomattava, että voimaloiden välille rakennettavat tiet lisäävät muiden kuin hyväkuntoisten kulkijoiden mahdollisuutta liikkua metsämaastossa. Voidaan odottaa, että tavanomaisen talousmetsän muuttuminen tuulivoimapuistoksi lisää sen käyttöä virkistykseen jo tuulivoimaloihin kohdistuvan mielenkiinnonkin vuoksi Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kokonaisrakenne Kaavalla myötävaikutetaan Koskenkorvan keskustan pysymiseen elinvoimaisena ja siten tehtyjen investointien tehokkaampaan käyttöön. On hyvä, että asumista on osoitettu kylän keskeisille paikoille, asumista ei voi räjäyttää ympäri aluetta, on huolehdittava kylän palvelujen säilymisestä. Yhdyskuntatekniset kustannukset Uuden vesi, viemäri ja katurakentamisen kustannukset ovat kohtuulliset, koska laajennusalueet voidaan toteuttaa tukeutuen olemassa olevaan infraan. Tiivis keskusta mahdollistaa myös kaukolämmön hyödyntämisen. Tuulivoimapuiston sijainti lähellä yleistä tietä ja olemassa olevaa sähkölinjaa vähentää rakennettavien johtojen pituutta. Vaikutukset kunnan talouteen Kunnan investoinnit palautuvat uusien asukkaiden ja työvoiman lisäyksen kautta. Tuulivoimapuiston sijoittuminen alueelle tuo kunnalle huomattavan lisän kiinteistöveroihin. Vaikutukset yksityistalouteen Elinvoimainen keskusta alentaa yksityistalouden kustannuksia. Uudet työpaikat Kaavan mahdollistamat uudet teollisuusalueet voivat jopa kaksinkertaistaa työpaikkojen määrän Sosiaaliset vaikutukset Alueen sosiaalinen luonne Elinkeinon harjoittajien ja teollisuuden työvoiman määrän ennakoidaan pysyvän ennallaan. Palvelutyöpaikkojen määrässä odotetaan positiivista kehitystä, jolloin keskustan palvelurakenne monipuolistuu. Myös asukkaiden määrän ennakoidaan kasvavan. Jokirantaan sijoittuville tonteille on kysyntää ja houkuttelevat uusia asukkaita. Ilmajoen tien varrelle rakennettaessa on nauhamaista ja perinteistä kylärakentamista. Kokonaisuudessaan kaavoitus 167

18 noudattelee vanhaa rakentamista ja täydentää sitä. Kaava kunnioittaa vanhaa rakentamista ja alueella on eri ikäisiä omakotitakoja ja perinteisiä pohjalaistaloja. Väljät tontit antavat mahdollisuuden omaleimaiseen ja yksilölliseen rakentamiseen. Alueelle rakennetaan väljästi, jokaisella on mahdollisuus rakentaa omien mielenkiintojensa mukaan. Kunnan palvelurakenne mahdollistaa Koskenkorvan keskustan neuvola ja päivähoitotoiminnan sekä vanhustenhuollon kehittymisen. Kunnan rakentamiselle on varattu riittävästi alueita toimitiloille. Kaava tukee keskustan monipuolista identiteettiä mahdollistamalla elinkeinonharjoittajien toimintaedellytykset sekä kulttuuri urheilu ja elämyspalveluiden kehittämisen. Alueella säilyy monipuolinen ikärakenne, kun ei tule isoja yhtenäisiä, uusia asuinalueita. Nuorille ja lapsille on liikuntapaikkoja ja luontoa. Uuden väestön on helppo kiinnittyä yhteisöön, koska alueella on vahvaa paikallisuutta ja paljon perinteitä ja pitkä historia. Maaseutumainen rakentaminen lisää yhteisöllisyyttä ja vahvistaa maaseudun identiteettiä. Toiminnallisuus Vahvistaa olemassa olevaa palvelurakennetta ja ympäristöä. Hyvät ulkoilu ja urheilualueet. Peruspalvelujen ja kaupan kehittämiselle on edellytykset. Palvelujen keskittäminen kyläkeskukseen lisää palvelujen kysyntää ja helpottaa palveluiden käyttöä. Teollisuustonttien kaavoitus mahdollistaa erilaista yrittämistä ja tukee työpaikkojen syntymistä alueelle. Keskittäminen lisää palvelujen käyttöä. Koettu ympäristö Koskipuiston luonto ja kulttuurihanke on huomioitu. Kunnioitetaan vanhoja rakennuksia ja arvokkaita kulttuurimaisemia. Kaava tarjoaa miellyttäviä maisemia, missä huomioitu eri ikäisten asukkaiden tarpeet. Altia työpaikka alueena on huomioitu luomalla kehittämisedellytykset toiminnalle. Vuorovaikutusmenettelyn kautta on huomioitu eri ihmisryhmien tarpeet ja siten myös merkitykselliset paikat ovat saaneet joko suojelumerkinnän tai huomioitu aluemerkinnän rajauksessa. Jokirantamaisema on säilytetty, kulttuurimaisemana. Rakennuskulttuuria on säilytetty eri aikakausilta. Urheilukenttä, urheilutalo ja auseeraussali tarjoavat mahdollisuuden tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen. Uudet rakennettavat pyörätiet lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä ja mahdollistavat myös hyötyliikunnan esim. työmatkoilla. Turvallisuus Hyvät liikenneyhteydet ja alueella merkittävä retkeilyreitistö. Pyörätiet tuovat turvallisuutta lasten koulu ja harrastusmatkoihin. Liikenneturvallisuus paranee, vaikka teollisuus ja raskas liikenne lisääntyy. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Melu Valtatie ja kantatiealueiden melualueille on osoitettu suojaustarpeet, mikäli herkkiä toimintoja sijoittuu lähistölle. Tuulivoimala aiheuttaa paikallisen muutoksen lapojen aiheuttaman äänen takia. Päästöt Elinkeinotoiminnan ja teollisuuden aiheuttamat päästöt eivät muutu nykyisestä luvanvaraisesta toiminnasta. Estevaikutukset Tuulivoimalan suunniteltu alue aiheuttaa paikallisen muutoksen lapojen pyörimisalueella. 168

19 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat pääosin Ympäristöministeriön Maankäyttö ja rakennuslaki 2000 julkaisusarjan oppaan mukaisia. Tarpeen mukaan on joihinkin merkintöihin lisätty indeksillä paikallisia määräyksiä. Esimerkiksi luo 11, Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Uhanalainen tai harvinainen kasvilaji. Alueen osa, jolla sijaitsevat uhanalaiset kasvilajit on säilytettävä. Oppaasta poiketen on Koskenkorvan yleiskaavaa varten kehitetty merkinnät hh ja hh 1. Merkinnällä hh osoitetaan alue, jolla kotieläintalouden suuryksikkö saattaa aiheuttaa hajuhaittaa ja merkinnällä hh 1 osoitetaan alue, jolla kotieläintalouden suuryksikön laajennus saattaa aiheuttaa hajuhaittaa. Jokainen alue on määritelty joko olemassa olevan tai sallitun laajennuksen mukaisen eläinmäärän perusteella. Määrittelyssä on käytetty Ympäristöministeriön kirjettä Dnro YM4/401/2002,

20 170

5. Yleiskaavan kuvaus

5. Yleiskaavan kuvaus 5. Yleiskaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Koskenkorvan yleiskaava on laadittu olemassa olevan kylän rakennetta täydentäen. Kylän rungon muodostavat keskustatoiminnot, valtatie, Ilmajoentien ja kantatie.

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Piilopohja-Kuukkala Kaavaluonnos 16.9.2015 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen rakentamisesta

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT Ä JA MÄÄRÄYKSET Ä AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille.

Lisätiedot

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA KORJATTU KAAVAEHDOTUS 10.6.2002 Kaavamerkinnät ja -määräykset KYLÄALUE Yleiskaavalla ei osoiteta alueelle uutta rakennusoikeutta. ERILLISPIENTALOJEN

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava Palokan osayleiskaavan vähäinen muutos (tämän kaava-alueen itäpää) 0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.00 1.01 KYLÄALUE. Alue

Lisätiedot

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Yleisötilaisuus 10.9.2014 POP ELY Oulunsalo Hailuoto Oulun seutu Metsähallitus Lumituuli Oulun Seudun Sähk Lähtökohdat kaava-alue

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

MKL/14.1.2015 AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset. Kyläalueet AT-1 a ja b

MKL/14.1.2015 AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset. Kyläalueet AT-1 a ja b Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset MKL/14.1.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle ja asumiseen liittyvälle toiminnalle. Alueelle saa rakentaa

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue PARIKKALAN KUNTA KOLMIKANNAN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset Kaavaluonnos 18.3.2014 TP TP 1 Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille

Lisätiedot

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVALLA KUMOUTUU KURENNIITYN OSAYLEISKAAVA SEKÄ OSA KALLIO-, PITKÄ- JA SÄRKIJÄRVEN ALUEEN OSAYLEISKAAVASTA OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: AP PIENTALOVALTAINEN

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 12 Tekninen lautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 12 Tekninen lautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 12 Tekninen lautakunta sivu 1 Kokousaika 26.6.2012, kello 16.30 18.20 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilkanrati, kokoushuone Saunamäki Anssi, puheenjohtaja Ahola

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue on pääosin rakennettu tai sen käyttö on ratkaistu asemakaavalla. Alue varataan pääasiassa

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS 13.11.2012 1:10 000 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS 13.11.2012 1:10 000 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS 13.11.2012 1:10 000 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kyläalue Alueelle saa rakentaa pysyvää asutusta, maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia,

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Ilmajoki. Koskenkorvan yleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Ilmajoki. Koskenkorvan yleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 2010 1. Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Kaava: Ilmajoki Koskenkorvan ja Västilän kunnanosat Koskenkorvan

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 1 KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 Ohjeellisten aluevarausten osalta kaavamääräysten tarkoituksena on ohjata ko.alueen metsien käsittelyä.

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu

Lisätiedot

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht.

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht. P 876:2:0 0 1 km 3:59 2:61 7:60 878:5:0 13:5 10:169 7:80 9:106 1:52 1:19 50:0 7:166 7:167 7:165 7:169 10:170 7:174 10:171 7:168 7:170 10:172 7:171 10:175 10:173 10:176 7:175 10:178 10:177 10:174 46:0 10:155

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot