PERKIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Karijoen kunta PERKIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / valmisteluvaihe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610

2 Kaavaselostus Susanna Paananen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Viranomaisyhteistyö NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemamaakunta ja maisemarakenne Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Muinaisjäännökset OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet Laaditut selvitykset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe... 17

3 Kaavaselostus Susanna Paananen 6.3 Hyväksytty yleiskaava Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaava PERKIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Luonnonsuojelu ja muinaisjäännökset Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Melumallinnus Matalien taajuuksien meluvaikutukset Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa Vaikutukset ilmavalvontatutkiin... 51

4 Kaavaselostus Susanna Paananen Vaikutukset lentoliikenteeseen Vaikutukset viestintäyhteyksiin Lentoestevalojen vaikutus KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavoihin Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Melumallinnus, V126 x 9 x HH145 (, ) Matalataajuinen melu, V126 x 9 x HH145 (, ) Varjostusmallinnus, N131 x 9 x HH145 (, ) Näkemäanalyysi, ZVI, N131 x 9 x HH145 (, ) Valokuvasovitteet ( O2 Finland Oy, 2014) Tiesuunnitelmat (Kymen Sipti ) Sähkönsiirron esisuunnitelmat (Empower, ) Luontoselvitys (Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2013) kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi Liito-orava Lepakot Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 (Ismo Nousiainen / Taikapolku 2013) Linnustoselvityksen täydennys ( Taikapolku/Ismo Nousiainen 2013) Perkiön tuulivoimapuiston matalataajuinen melu (, ) Perkiön tuulivoimapuiston maisemavaikutusten arviointi (Riitta Jakkola, 2013) Perkiön tuulivoimala-alueen tarkastus 2013, (Pentti Risla, maakuntaarkeologi/pohjanmaan museo)

5 Kaavaselostus Susanna Paananen Kaavaselostuksen liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tarkistettu Yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta palautteesta Viranomaisneuvottelun muistio Melumallinnus, V126 x 9 x HH145 Matalataajuisen melun mallinnus, V126 x 9 x HH145 Varjostusmallinus, 9 x N 131 x hh 145 Näkyvyysanalyysi ja valokuvasovitteet, 9 x N 131 x hh 145 Perkiön tuulivoimala-alueen arkeologinen inventointi Karijoen Perkiön luontoselvitys,2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys, 2013 Linnustoselvityksen täydennys, 2013

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (59) PERKIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaava luonnos Suunnittelualue sijaitsee Karijoen kunnassa Hautamäki- Perkiönmäki alueella. Puistokatu 2A, Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P21610 Vireilletulo: Karijoen kunta Kaavaluonnos nähtävillä: Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kunnanvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO OX2 suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Hautamäki- Perkiönmäki- alueelle Karijoen kuntaan. Hankealueelle tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan enintään 9 tuulivoimalaa. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan maksimissaan alle 30 MW. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimalat sijoitetaan yksityisen maanomistajan omistamalle alueelle, jonka pintaala on noin 550 ha. OX2 huolehtii vuokraesisopimusten tekemisestä maanomistajan kanssa. Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus on antanut päätöksen YVA-menettelystä (EPOELY/45/07.04/2013). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei sovelleta Karijoen kunnassa olevaan Perkiön tuulivoimapuistohankkeeseen. Huhtikuun 1. päivänä 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (59) Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaavassa määrätään, että osayleiskaavaa voidaan 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Karijoen kunnanvaltuusto. 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaa OX2. Karijoen kunta vastaa kaavan käsittelyistä sekä ohjaa kaavaprosessia. Kaavoituksen laadinnasta vastaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG:n työryhmä: Susanna Paananen Tuomo Järvinen pääsuunnittelija, Ins. amk projektipäällikkö, arkkitehti, YKS SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi Ajankohta Vireilletulokuulutus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Osayleiskaavan hyväksyminen 01-02/ / / / 2015 Taulukkoa täydennetään kaavaprosessin edetessä. 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely on kuvattu kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavan luonnosvaiheessa pidetään yleisötilaisuus.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (59) 3.1 Viranomaisyhteistyö 4 NYKYTILANNE Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen liiteaineistossa. Kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Perkiön tuulivoimapuistoalue on Myrkyn kylän itäpuolella sijaitsevalla Hautamäki- Perkiönmäki -alueella. Hankealueen ympäristön metsäalue koostuu suhteellisen pienistä, metsänhoidollisesti eri vaiheessa olevista taimikko- ja metsäkuvioista. Metsäalueella on joitakin avokalliolakisia harjanteita. Metsäalueista valtaosa on kuivatusojitettua. Hankealueen länsireunalla on Päkinluoman varren peltoalueita. Perkiön tuulivoimapuiston alueella ei ole vakituista eikä loma-asutusta. 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Karijoen kunnassa Teuvan ja Karijoen rajan läheisyydessä. Etäisyys Karijoen kunnan keskustaan on noin 10 km ja Teuvan keskustaan noin 10 km. Kaavoittavan alueen koko on noin 550 hehtaaria.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (59) Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Asutus Maanomistus Liikenne Perkiön tuulivoimapuiston alueella ei ole vakituista eikä loma-asutusta. Voimaloiden lähiympäristö on harvaan asuttua. Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat Teuvanjokilaakson alueella suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolella. Tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Luntin tilan (RN:o ) rakennukset. Tilan rakennukset ovat asumiskevottomat ja hylätty ränsistymisen vuoksi. Tuulipuistoalue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja OX2 huolehtii tarvittavien vuokraesisopimusten tekemisestä maanomistajien kanssa. Tuulivoimaloiden komponentit voidaan tuoda alueelle useaa eri reittiä pitkin, mutta todennäköisimmin ne ajetaan joko Kristiinankaupungin suunnasta seututien 663 tai 664 kautta tai Merikarvian suunnasta seututietä 661 Isojoen keskustan kautta. Kumpikin vaihtoehto soveltuu hyvin tuulivoimaloiden komponenttien kuljettamiseen. Tuulipuistoalueella voidaan osittain hyödyntää olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. Alla olevissa ku-

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (59) vissa on esitetty maanteiden liikennemäärät suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyydessä. Kuva 2. Maanteiden liikennemäärät tuulivoimapuiston läheisyydessä. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne, KVL (yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi). Liikennevirasto 2012 Kuva 3 Maanteiden liikennemäärät tuulivoimapuiston läheisyydessä (raskas liikenne). Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne, KVL (yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi). Liikennevirasto 2012

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (59) 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (59) Kuva 4 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Suunnittelualue osoitettu likimääräisesti punaisella nuolella ja aluerajauksella. Suunnittelualue sivuaa lounaassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsee Hautamäen kivirakenteet, joka on kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaavoitettavan alueen länsipuolelle on osoitettu pohjois-eteläsuunnassa kulkeva Fingrid Oyj:n Kristiina- Ventusneva -220 kv suurjännitelinja. Kaavoitettavan alueen luoteispuolella sijaitsee kalliokiviaineksen ottamisalue. Kaavoitettavan alueen itäpuolella kulkee ohjeellinen ulkoilureitti Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa täydennetään parhaillaan vaihemaakuntakaavoilla.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (59) Maakuntakaavan uudistamisen teemoina ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat, kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys ja maaperä. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Vaihemaakuntakaava I koskee tuulivoimaa. Kaava on valmisteluvaiheessa. Kaavaluonnoksessa ei ole osoitettu aluevarauksia nyt laadittavalle Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle. Kuva 5 Vaihemaakuntakaava I, tuulivoima. Ote kaavaluonnoksesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa punaisella aluerajauksella. Vaihemaakuntakaava II on vireillä. Vaihemaakuntakaava II koskee kauppaa, liikennettä ja maisema-alueita. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä. Valmisteilla oleva kaava muuttaa voimaan tullessaan tällä hetkellä lainvoimaisen maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä keskustoimintojen alueilta siltä osin, että vähittäiskaupan mitoitusluvut huomioidaan uudessa kaavassa keskustamerkintöjen suunnittelumääräyksissä. Niin ikään tämä kaava kumoaa nyt lainvoimaisen maakuntakaavan liikenneinfrastruktuuriin liittyvät vanhentuneet merkinnät. Maisema-alueiden osalta kumoutuvat maakuntakaavan aikaisemmat merkinnät maiseman vaalimisen kannalta tärkeistä alueista. Vaihekaava III on vireillä ja koskee turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (59) Yleis- ja asemakaavat 4.3 Luonnonolot Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Perkiön tuulivoimapuistoalueen luontoselvityksen on laatinut Ympäristökonsultointi Jynx Oy. Maastotyöt tehtiin keväällä ja kesällä Tuulivoimahankealueelta selvitettiin ensisijaisesti: - Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit - Metsälain 10 nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt - Vesilain 2 luvun 11 :n mukaiset luontotyypit ja 3 luvun 2 :n luvanvaraiset purot - Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät - Lepakot - Mahdolliset liito-oravat Tämän lisäksi kohteella tarkasteltiin mahdollisia uhanalaisia luontotyyppejä (Suomen ympäristökeskuksen kaksiosainen raportti, Raunio ym. 2008). Perkiön tuulivoimapuiston linnustoselvityksen on laatinut Taikapolku / Ismo Nousiainen. Maastotyöt tehtiin vuonna Kartoitustyössä selvitettiin alueen merkitystä kevään muuttolinnuille. Erityisen huomion kohteena olivat isot linnut (hanhet, joutsenet, kurjet, kotkat ja muut isot petolinnut), jotka ovat tuulivoiman suhteen kriittisimpiä lajeja. Seurannalla pyrittiin määrittämään tuulivoimalle suunniteltujen alueiden läpi muuttavia lajeja ja lintujen määriä sekä alueiden merkitystä muutolle ympäröiviin alueisiin verrattuna. Suunnittelualueen pesimälinnusto selvityksessä päähuomio kohdistettiin erityisesti uhanalaiseen (Rassi ym. 2010), erityisesti suojeltuun (Lintudirektiivi, Council Directive 79/409/ETY, liitteen I pesimälajit) tai muuten vaateliaaseen pesimälajistoon (esim. Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011). Metson soidinpaikkojen kartoitus aloitettiin lumijälkien etsimisellä huhtikuun puolivälissä, kun soidinpaikkojen varmistukset ajoittuivat toukokuun alkuun. Varsinaisen pesimälinnuston kartoitus painottui toukokuun lopun ja kesäkuun alun väliseen aikaan, mutta viimeiset havainnot pesimälinnustosta tehtiin kesäkuun lopulla. Pesimälinnuston kartoituksen yhteydessä selvitettiin liito-oravan esiintymistä alueella Pinta- ja pohjavedet Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistojen perusteella suunniteltujen tuulivoimalaitosten alustavilla rakennuspaikoilla ei sijaitse pintavesiuomia tai - altaita. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat : Kankaanmäki ( BV), etäisyys suunnittelualueeseen noin 5,5 km Isomäki ( ), etäisyys suunnittelualueeseen noin 5 km Pappilankangas ( ), etäisyys suunnittelualueeseen noin 5 km Tervaskangas, (084606), etäisyys suunnittelualueeseen noin 5 km Iso-Kakkori ( ), etäisyys suunnittelualueeseen noin 7 km Kärmesharju ( ), etäisyys suunnittelualueeseen noin 7 km

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (59) Natura- ja suojelualueet Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000 tai muita luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura 2000-alueet ovat: Lutakkoneva (FI , SCI-alue, suojeluperusteena keidassuot 90 % ja boreaaliset luonnonmetsät 6 %), etäisyys suunnittelualueeseen on noin 8 km. Pyhävuori (FI , SCI-alue, suojeluperusteena Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 2 %, letot 3 %, kasvipeitteiset silikaattikalliot 10 %, boreaaliset luonnonmetsät 20 % ja boreaaliset lehdot 2 %), etäisyys suunnittelualueeseen on noin 6,5 km Muut suojelualueet - Limingankallio (YSA207120), etäisyys suunnittelualueeseen on noin 5,8 km. Perkiön tuulivoimapuisto sijaitsee lintujensuojelun kannalta kansallisesti arvokkaalla Suupohjan metsät -linnustoalueella (FINIBA ). Alue on laaja havumetsäalue, jonka kriteerilajeista metso on runsaslukuisin ja joka on Pohjanmaan alueella kuukkelin tärkeintä esiintymisaluetta. Laji on alueellisesgti uhanalainen. Kolmas kriteerilaji on pohjantikka. Alueen arvoa ei kuitenkaan ole juurikaan huomioitu metsäsuunnittelussa ja metsät ovat hakkuiden voimakkaasti pirstomia Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Metsät ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä ja hakkuualat, eri ikäiset taimikko- ja kasvatusmetsävaiheet, ovat kohteella hallitsevassa asemassa. Vanhaa metsää ei alueella tavattu. Kohde on myös melko tasaista aluetta, vain muutama mäkialue hieman kohoaa muuta maastoa korkeammalle. Näistä Perkiönmäki ja Laukkumäki ovat melko metsäpeitteisiä eikä avokalliota ole kovin merkittävästi. Hautamäellä on hieman enemmän avokalliota ja täällä sijaitsee myös muinaishautoja. Kohde on tehokkaasti kuivatusojitettu. Varsinkin kaikki turvemaat on ojitettu ja vain joitakin pieniä rämelaikkuja löytyy alueelta. Myöskään vesistöjä alueella ei ole, ei järviä eikä pienvesiä, kuten lampia tai lähteitä. Kohteen metsät ovat enimmäkseen havupuuvaltaisia mänty-kuusisekapuumetsiä, joissa esiintyy myös paikoin myös koivusekoitusta ja hieman mm. haapaa. (Karijoen Perkiön luontoselvitys, Ympäristökonsultointi Jynx Oy). Liito-orava Kohteella käytiin ja kierrettiin alueen metsiä ja metsäautoteitä etsien liitooravalle sopivia metsiä, mutta alueelta ei löytynyt kuin kaksi liito-oravalle sopivan näköistä metsäkuviota, joilta ei kuitenkaan löydetty merkkejä liito-oravasta. Lepakot Tyypillisten metsälepakkolajien puuttuminen sekä alhaiset pohjanlepakkohavainnot

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (59) Linnusto viittaavat siihen, että alueella ei ole merkittäviä lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja käytössä. Alueella ei myöskään ollut merkittäviksi siirtymäreiteiksi katsottavia suojaisia tai umpeenkasvaneita metsäteitä, joita esimerkiksi juuri useat siippalajit vaativat. Muuttolinnusto: Myrkyn Perkiössä isojen lintujen muuton valtavirta sijoittuu Teuvanjokilaaksoon ja sen reunoille. Päkki-Perkiö -linjalla kulkee muuttolintuja, mutta esimerkiksi metsähanhia ja laulujoutsenia muuttaa koilliseen laajalla rintamalla. Välikylän hanhipelloilta liikkeelle lähtevät isot linnut ohittavat suunnittelualueen pääosin eteläpuolelta. Petolintuja (mm. merikotka) muuttaa alueen yli, joskin varsin leveällä rintamalla. Pesimälinnusto: Alueen pesimälinnusto edustaa varsin tyypillistä suupohjalaisen talousmetsäalueen lajistoa. Uhanalaisista pesimälajeja alueella tavattiin kaksi vaarantunutta (VU), minkä lisäksi alueen lajistoon kuuluu kuusi silmälläpidettävää (NT) lajia. Alueellisesti uhanalaisia lajeja (au, Keskiboreaalinen vyöhyke, Pohjanmaa, 3a) alueella tavattiin viisi. Euroopan unionin Lintudirektiivin ensimmäisen liitteen lajeja (dir) alueella on tavattu 14. Uhanalaisten tai direktiivissä mainittujen lajien lisäksi alueella havaittiin joukko muita mielenkiintoisia lajeja. Varpushaukalla oli pesä Kotamäen ja Koivuluhdanmäen väliin sijoittuvassa korvessa. Kanahaukan reviirit sijoittuivat suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolelle. Idänuunilintu lauloi Meralakso kaakkoispuolella ojanvarren rehevässä kuusikossa. Tuulihaukka pesi Lunnin ja Perkiön pelloilla latojen päädyissä olevissa pöntöissä. Perkiönmäen länsipuolen pellolla pesi isolepinkäinen Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: Merkinnän peruste Alueella sijaitsee metsälain mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilyminen. Hautamäen sekä Perkiönmäen lakialueet kuuluvat metsälain erityisen tärkeään elinympäristöön: karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat kalliot. 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvassa Karijoen kunnassa. Hanke-alue sijaitsee kunnan luoteisosassa Teuvan kunnan rajalla noin 8 km:n etäisyydellä Karijoen keskustasta.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (59) Alueen ympäristön metsäalue koostuu suhteellisen pienistä, metsänhoidollisesti eri vaiheessa olevista taimikko- ja metsäkuvioista. Metsäalueella on joitakin avokalliolakisia harjanteita. Metsä-alueista valtaosa on kuivatusojitettua metsää. Hankealueen länsireunalla on Päkinluoman varren pelto-alueita Maisemamaakunta ja maisemarakenne Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Karijoen kunta kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmin määriteltynä Etelä- Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seudun tunnusomaisin piirre on jokivarsien horisontaalinen lakeusmaisema, vaikkakin jokilaaksojen välisten selänteiden pinnanmuodot saattavat yllättää vaihtelevalla kumpareisuudellaan. Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä ja mihin liittyvä jokavuotinen ilmiö on runsas tulviminen. Järviä on vähän. Laaja peltoviljely on lähtenyt yleensä suon raivauksesta ja kytöviljelystä. Ensisijainen asutus sijoittuu nauhamaisesti jokivarsille ja jokilaakson loiville kumpareille, myöhäisempi asutus on hakeutunut laaksoa rajaavien metsäselänteiden reunaan. Alueella sijaitsevat maamme pohjoisimmat umpipihat. Perinteiset kaksifooninkiset rakennettiin erittäin horisontaalisen maiseman vastapainoksi. Peltolakeutta aiemmin elävöittäneestä latomerestä sekä väliaikaisasumuksista: jokisaunoista ja kytötuvista on enäärippeitä jäljellä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hyypänjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 26 km Tuulivoimapuistoa lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Hyypänjokilaakso. Hyypänjokilaakso on Kauhajoen eteläosassa sijaitseva, n. 20 km pitkä, kapea ja verrattain jyrkkärinteinen laakso, johon sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi määritelty, kaunis maaseudun kulttuurimaisema. Kauniin, avoimen peltomaiseman lisäksi voi Hyypässä ihailla mm. vanhoja pohjalaistalojen rakennusryhmiä. Vanhimmat rakennukset ovat pääasiassa luvulta ja 1900-luvun alusta Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY Tuulivoimapuiston alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät kohteet sijaitsevat noin 8 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuulivoimapuistosta. - Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot, etäisyys suunnittelualueeseen: Latva- Komsin rakennusryhmä, kirkonkylä noin 9 km, Kauppilan kylä noin 12 km. - Kristiinankaupunki, vanha ruutukaava-alue, etäisyys suunnittelualueeseen noin 18 km. - Karijoen kirkkoympäristö, etäisyys suunnittelualueeseen noin 8 km. - Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, etäisyys suunnittelualueeseen noin 18 km - Kaskisten ruutukaava-alueen puutaloasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 21 km - Pohjanmaan teollisuuden kartanot, Benvik, etäisyys suunnittelualueeseen noin 21 km - Butsbackenin kyläasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 14 km

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (59) - Carlsron huvila, etäisyys suunnittelualueeseen noin 18 km. - Närpiön kirkko ja kirkkotallit, etäisyys suunnittelualueeseen noin 17 km Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Karijokilaakson kulttuurimaisema sijoittuu lähimmäksi suunniteltua tuulivoimapuistoa, noin 5 kilometrin etäisyydelle. - Kyrönjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 26 km - Ikkelän ja Ala-Mattilan taloryhmä, etäisyys suunnittelualueeseen noin 30 km - Vanhan kirkon rauniot Teuvan jokilaaksossa, etäisyys suunnittelualueeseen noin 11 km - Närpiön kulttuurimaisema, etäisyys suunittelualueeseen noin 17 km - Karijokilaakson kulttuurimaisema, etäisyys suunnittelualueeseen noin 5 km - Lapväärtin kirkko ympäristöineen, etäisyys kohteeseen noin 17 km - Teuvanjokilaakso-Tiukanjokilaakso, etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 4 km. Kuva 6 Hankealueille ja lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sekä tunnetut muinaisjäännökset. Hankealue on osoitettu kuvassa sinisellä aluerajauksella Muinaisjäännökset Pohjanmaan museo on suorittanut hankealueelle tarkastuskäynnin Tarkastuksessa ei todettu uusia muinaismuistolain 295/63 rauhoittamia kohteita. Kaavoi-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (59) tettavalla alueella sijiatsee muinaismuistolailla rauhoitetut Hautamäen kivirakenteet ja muinaishaudat. Tuulivoimaloiden layout on muuttunut alkuperäisestä. Museovirasto on ilmottanut, että muuttunut layout-sijoittelu ei vaikuta tässä tapauksessa muinaisjäännösinventointiin. Lisäselvityksiä ei tarvita, koska alue on kierretty kattavasti alkuperäisellä tarkastuskäynnillä. 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Pettumäen Tuulivoima Oy:n 2,5 MW:n voimala sijaitsee noin 5,5 km:n etäisyydellä suunnittelualueen pohjoispuolella. Svalskullan tuulivoimapuisto sijaitsee noin 12 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen lounaispuolella. Svalskullan tuulivoimapuisto käsittää 5 kpl noin 3MW:n tuulivoimalaa. Alla olevassa kuvassa on esitetty Perkiön tuulivoimapuiston sijainti suhteessa tiedossa oleviin hankkeisiin ( tilanne )

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (59)

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (59) 5.2 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu seuraavat erillisselvitykset: Melumallinnus, V126 x 9 x HH145 (, ) Varjostusmallinnus, N131 x 9 x HH145 (, ) Näkemäanalyysi, ZVI, N131 x 9 x HH145 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Matalataajuinen melu, V126 x 9 x HH145 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Valokuvasovitteet ( O2 Finland Oy, 2014) Tiesuunitelmat (Kymen Sipti ) Sähkönsiirron esisuunnitelmat (Empower, ) Luontoselvitys (Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2013) kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi Liito-orava Lepakot Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 (Ismo Nousiainen / Taikapolku 2013) Linnustoselvityksen täydennys ( Taikapolku/Ismo Nousiainen 2013) Perkiön tuulivoimapuiston matalataajuinen melu (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Perkiön tuulivoimapuiston maisemavaikutusten arviointi (Riitta Jakkola, 2013) Perkiön tuulivoimala-alueen tarkastus 2013, (Pentti Risla, maakuntaarkeologi/pohjanmaan museo) Muut aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Maakuntaliitto, 2009 Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys. Etelä-Pohjanmaan liitto, 2012 Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen jatkoselvitys, pienet 1-9 tuulivoimalan tuulivoimapuistot Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma Etelä-Pohjanmaan liitto. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Ramboll, 2013

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (59) 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe OX2 on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Täydennetään kaavaprosessin edetessä 6.3 Hyväksytty yleiskaava Täydennetään kaavaprosessin edetessä 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Perkiön tuulivoimapuisto muodostuu enintään 9 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20-45 kv kv maakaapeli), puistomuuntamosta, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20-45 kv maakaapeli) sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemasta. Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 70 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 140 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 211 metriä.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (59). Kuva 7. Periaatekuva tuulivoimalasta. Tuulivoimalan teräslieriötornin korkeus on noin 140 m ja lapa noin 70 metriä. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. 6.5 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kv) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (59) sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Jos kaapeleita sijoitetaan muualle kuin tien varteen, tarvitaan rakennusaikana noin neljän metrin levyinen puustosta vapaa maastokäytävä kaapelin asentamista varten. Tuulivoimalaitosten etäisyys suurjännitevoimajohtojen johtoalueen ulkoreunaan tulee olla 1,5 x voimalaitosten kokonaiskorkeus. Etäisyys on määritetty jotta voimalaitoksista ei aiheudu haittaa sähköverkon käyttövarmuudelle eikä kunnossapitotoiminnalle. Suunnittelualueen länsipuoelle sijoittuu pohjois-eteläsuunnassa kulkeva Fingrid Oyj:n 220 kv:n Kristiina-Vetusneva -suurjännitelinja. Perkiön tuulivoimapuiston sähkönsiirto tapahtuu Peninkylän (Dagsmark hanke) kautta Kristiinankaupunkiin tai EPV Alueverkko Oy:n sähkölinjaan (Perälän sähköasema) liittymällä suunnittelualuuen pohjoispuolella. Sähkösiirtoon liittyvät suunnitelmat tarkentuvat prosessin edetessä. Kuva 8 Perkiön tuulivoimapuiston alustava sähköverkon liityntäpiste.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (59) 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Karijoen kunnanvaltuusto. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Karijoen kunnanhallitus on (KH ) päättänyt Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä OX2:n tehtyä osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Karijoen kunnalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Karijoen kunnassa välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana saatiin 8 lausuntoa ja 1 mielipide. Lausunnot saatiin seuraavilta: Museovirasto, Trafi, Etelä-Pohjanmaanliitto, Teuvan kunta, Pohjanmaan museo, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Karijoen kunta: valvontalautakunta sekä Pääesikunta. Mielipiteet saatiin seuraavilta: Perkiön- Lunnin tiekunta. Lausuntojen perusteella osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään osallisten luettelon osalta. Osallisiin lisätään: Etelä-Pohjanmaan alueverkko, alueella toimivat luonnonsuojelun tai linnustonsuojelun parissa toimivat yhdistykset sekä tiekunnat. Laadittavat selvitykset (OAS, otsikko: 6) osiota tarkennetaan. Muutoin lausunnot on merkitty tiedoksi sekä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Mielipiteiden perusteella osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään osallisten luettelon osalta. Osallisiin lisätään: tiekunnat Muutoin mielipide on merkitty tiedoksi sekä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen jatkosuunnittelussa.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (59) 8.2 Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäväksi tammikuussa Kuva 9. Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaavaluonnos 8.3 Osayleiskaavaehdotus Osiota täydennetään prosessin edetessä. 8.4 Osayleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (59) 9 PERKIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄ- RÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 550 ha. Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä.tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueelle sallitaan myös maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Maa- ja metsätaloutta palevleva rakentaminen tarkoittaa esimerkiksi konehallin tai varaston rakentamista alueelle. ENERGIAHUOLLON KOHDE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman likimääräinen sijainti. Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (59) Perkiön tuulivoimapuiston sähkönsiirto tapahtuu Peninkylän (Dagsmark hanke) kautta Kristiinankaupunkiin tai EPV Alueverkko Oy:n sähkölinjaan (Perälän sähköasema) liittymällä suunnittelualuuen pohjoispuolella. Sähkösiirtoon liittyvät suunnitelmat tarkentuvat prosessin edetessä. MAA-AINESTEN OTTOALUE. Merkinnällä on osoitettu maa-ainesten ottoalueen likimääräinen sijainti. Merkinnällä osoitetaan maa-ainesten ottoalueen likimääräinen sijainti. 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI. Numero viittaa kaavaselostuksessa ja liiteaineistoissa käytettyyn tuulivoimaloiden numerointiin. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv -alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimain Pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (59) Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapelit ja tielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (9 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot.lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 9.4 Luonnonsuojelu ja muinaisjäännökset LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKAS ALUE Alueella sijaitsee metsälain mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilymisedellytykset. Kaavakartalla on osoitettu 2 luontokohdetta. Kohteet ovat metsälakikohteita( Hautamäen alueen sekä Perkiönmäen lakialueen kitukasvuinen kallioalue) ja se monipuolistaa paikallista luonnon monimuotoisuutta. MUINAISMUISTOKOHDE. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Muinaismuistokohteena osayleiskaavaan on merkitty hautamäen kivirakenteita. 9.4 Muut merkinnät ja määräykset YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (59) KUNNAN RAJA. NYKYINEN / KUNNOSTETTAVA TIEYHTEY OHJEELLINEN UUSI TIEYHTEYS SÄHKÖLINJA 220 kv OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. OHJEELLINEN VOIMALINJAN YHTEYSTARVE. Merkinnällä on osoitettu 110 kv voimalinjan yhteystarve tuulivoimapuiston ja alueellisensähköaseman välillä. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (59) vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön Vaikutusalue Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset voivat ulottua n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Karijoen kunnan puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä, mutta toisaalta parantaa alueen käyttömahdollisuuksia parantuvan tieverkoston kautta.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (59) Perkiön tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Perkiön tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Liikenteen suuntautuminen hankealueelle tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimaloiden komponentit voidaan tuoda alueelle useaa eri reittiä pitkin, mutta todennäköisimmin ne ajetaan joko Kristiinankaupungin suunnasta seututien 663 tai 664 kautta tai Merikarvian suunnasta seututietä 661 Isojoen keskustan kautta. Kumpikin vaihtoehto soveltuu hyvin tuulivoimaloiden komponenttien kuljettamiseen.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (59) Kuva 10 Perkiön tuulivoimapuisto, yhdystieverkko ( Kymen Sipti Consulting) Kuva 11Perkiön tuulivoimapuisto, yhdystieverkko (Kymen Sipti Consulting)

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (59) Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Selite Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Voimaloiden lukumäärä 9 9 Raskaan liikenteen kuljetusten määrä Erikoiskuljetusten määrä n 15 erikoiskuljetusta/voimala Kuva 12 Tuulivoimapuiston vaihtoehtojen rakentamisen tuottamat liikennemäärät rakennusaikan Vaihtoehdossa 1 parannettavia teitä on oletettu olevan 6 km ja vaihtoehdossa 2 parannettavia teitä on oletettu olevan 2 km. Nykyisten teiden tarkempi parannustarve määritetään rakennussuunnitteluvaiheessa. Kohde Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä Nostoalue, sorakuljetukset 500 Perustus, murske- ja sorakuljetukset 35 Perustus, teräskuljetukset 2 Perustus, betonikuljetukset 92 Rakennettava tie, 4,5 metriä leveä, sora 3,5 m3 / km Parannettava tie, nykyisellään 3,5 metriä leveä, sora 1,5 m3/ km Voimalakomponenttien erikoiskuljetukset 15 Muu liikenne Yhteensä Kuva 13 Tuulivoimalan rakentamisen edellyttämät raskaan liikenteen kuljetukset sekä tieverkoston täydentämisen edellyttämät sorakuljetukset voimalaa kohden. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää noin 15 erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia)

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (59) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan, mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakennusmateriaalit tuodaan. Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu Kakkorin ja Perkiön tuulivoimapuistojen rakentamisen ajoittaminen ei aiheuta merkittäviä yhteisvaikutuksia alueella, koska kuljetukset hankealueille suuntautuvat eri reittejä pitkin.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (59) Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Hankealueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan liittyvät olennaisesti voimaloiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan yksittäisen kohteen läheisyydessä. Tuulivoimaloiden korkeuden vuoksi niiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Laitosten suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Myös ilmajohdon rakenteet ja sähköasemat muuttavat maisemaa. Voimajohtojen osalta maisemavaurioita aiheuttavat erityisesti suuret johtolinjat ja niiden maiseman reunavyöhykkeitä rikkovat leveät johtokadut. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimaloiden ja voimajohdon rakenteet hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä vaikutuksen kohteena olevat yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Ympäristöministeriön oppaassa (2006) on todettu tuulivoimaloiden näkymisestä seuraavaa: Yleistäen voidaan todeta, että selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa paljaalla silmällä 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyöri-

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (59) misliike vielä korostaa kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa kilometrin päähän. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivien roottorien lavoista heijastuvat pienet valonsäteet. Tämä niin sanottu vilkkumisefekti korostaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä. (Ympäristöministeriö 2006). Kuva 14 Näkyvyysanalyysi luonnosvaiheessa, layout 9 x N131 HH145 Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (59) Näkyvyysanalyysin mukaan alueen kaikki tai valtaosa voimaloista näkyy tuulivoimapuiston ympärislle sijoittuville peltoaukeille mm. Teuvanjokilaaksoon sekä Järvikylän peltoaukeille. Etäisyys peltoalueiden näkemäalueille vaihtelee 4-10 kilometrin välillä. Peltojen renametsät synnyttävät katvevaikutusta, joka osaltaan ehkäisee näkymiä voimaloihin. Avoin näkymä voimalaan tai useampaan voimalaan siten, että ne dominoivat maisemaa voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia. Osittain näkyvät voimalat ja pihapiirin puuston tai rakennusten piiloon jäävät voimalat aiheuttavat korkeintaan kohtalaisia maisemavaikutuksia alle 10 kilometrin etäisyydellä voimaloista. Yli kymmenen kilometrin etäisyydellä voimaloista vaikutukset vähenevät, koska silmä ei enää erota niin tarkkaan voimalan osia ja voimaloiden dominointi suhteessa ympäröivään maisemaan tasoittuu. Valokuvasovitteet on laadittu Nordex N131 x hh149,5voimalalla. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä. Seuraavilla sivuilla olevat valokuvasovitteet sekä edellä oleva näkyvyysanalyysi ovat myös kaavaselostuksen liiteaineistona. Kuva 15 Luonnosvaiheen havainnekuvan ottopaikka

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (59) Kuva 16 Tuulivoimapuiston havainnekuva Myrkky (mustat voimalat havainnollistamisen vuoksi) Kuva 17 Tuulivoimapuiston havainnekuva Myrkky, vaaleat voimalat (todellinen tilanne). Voimalat näkyvät Myrkyn peltoalueelle Etäisyyttä voimaloihin on noin 5 km. Voimaloiden tornit näkyvät melkein kokonaan metsän reunan yläpuolella. Alueen luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan voimaloiden myötä. Maisemallinen vaikutus on kohtalainen Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Karijoen kirkkoympäristö sijaitsee etäisyys suunnittelualueeseen noin 8 km. Näkyvyysanalyysin mukaan näköyhteyttä kirkkoympäristöön ei synny. Maisemallista haittavaikutusta ei ole.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (59) Kuva 18 Näkymäanalyysi, Karijoenkirkkoympäristö onmerkitty kuvaan sinisellä rajauksella. Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot, etäisyys suunnittelualueeseen: Latva-Komsin rakennusryhmä, kirkonkylä noin 9 km, Kauppilan kylä noin 12 km. Valtaosa voimaloista tai kaikki voimalat näkyvät lähes koko alueelle. Etäisyyttä alkaa olla sen verran paljon, että voimalat eivät enää hallitse alueen maisemakuvaa, vaan sulautuvat ympäristöönsä. Näkymiä voimaloille katkaisevat pihapuustot ja rakennukset. Maisemallinen vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Butsbackenin kyläasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 14 km, Närpiön kirkko ja kirkkotallit, etäisyys suunnittelualueeseen noin 17 km Carlsron huvila, etäisyys suunnittelualueeseen noin 18 km. Kristiinankaupunki, vanha ruutukaava-alue, etäisyys suunnittelualueeseen noin 18 km. Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, etäisyys suunnittelualueeseen noin 18 km. Etäisyyden vuoksi voimalat eivät hallitse maisemakuvaa. Kristiinankaupungin alueelle sekä Isojokilaaksoon voimalat eivtä todennäköisesti näy. Vaikka näköyhteys olisikin etäisyyttä on sen verran paljon, ettei voimaloista koidu erityistä maisemallista haittaa. Kaskisten ruutukaava-alueen puutaloasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 21 km. Pohjanmaan teollisuuden kartanot, Benvik, etäisyys suunnittelualueeseen noin 21 km. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Vaikka näköyhteys olisikin, etäisyyttä on sen verran paljon, ettei voimaloista koidu erityistä maisemallista haittaa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: Hyypänjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 26 km. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Vaikka näköyhteys olisikin, etäisyyttä on sen verran paljon, ettei voimaloista koidu maisemallista haittaa. Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet: Karijokilaakson kulttuurimaisema, etäisyys suunnittelualueeseen noin lähimmillään noin 5 km. Peltojen renametsät synnyttävät katvevaikutusta, joka osaltaan ehkäisee

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (59) näkymiä voimaloihin. Myös rakennukset ja pihapuustot estävät näkymiä voimaloille. Avoimilla alueilla maisemavaikutus voi olla kohtalainen. Etäisyyden kasvaessa voimalat sulautuvat maisemaan ja vaikutuksen merkittävyys vähenee. Teuvanjokilaakson-Tiukanjokilaakson kulttuurimaisemat, etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 4 km. Valtaosa voimaloista tai kaikki voimalat näkyvät osalle maisema-aluetta. Peltojen renametsät synnyttävät katvevaikutusta, joka osaltaan ehkäisee näkymiä voimaloihin. Myös rakennukset ja pihapuustot estävät näkymiä voimaloille. Avoimilla alueilla maisemavaikutus voi olla kohtalainen. Etäisyyden kasvaessa voimalat sulautuvat maisemaan ja vaikutuksen merkittävyys vähenee. Vanhan kirkon rauniot Teuvan jokilaaksossa, etäisyys suunnittelualueeseen noin 11 km. Valtaosa voimaloista tai kaikki voimalat näkyvät kohteeseen. Etäisyyttä alkaa olla sen verran paljon, että voimalat eivät enää hallitse alueen maisemakuvaa, vaan sulautuvat ympäristöönsä. Näkymiä voimaloille katkaisevat pihapuustot ja rakennukset. Maisemallinen vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Närpiön kulttuurimaisema, etäisyys suunittelualueeseen noin 17 km, Lapväärtin kirkko ympäristöineen, etäisyys kohteeseen noin 17 km Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Vaikka näköyhteys syntyisikin, vaikutukset jäisivät vähäisiksi etäisyydestä johtuen. Kyrönjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 26 km ja Ikkelän ja Ala- Mattilan taloryhmä, etäisyys suunnittelualueeseen noin 30 km Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Mikäli näköyhteys syntyisikin, etäisyyttä on sen verran, ettei voimaloista koidu erityisiä haittavaikutuksia Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin voivat kohdistua rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Pohjanmaan museo on suorittanut hankealueelle tarkastuskäynnin Tarkastuksessa ei todettu uusia muinaismuistolain 295/63 rauhoittamia kohteita. Osayleiskaavassa on huomioitu muinaismuistolailla rauhoitetut Hautamäen kivirakenteet sm-merkinnällä Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää nollavaihtoehtoon, eli muuhun sähköntuotantoon verrattuna.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (59) Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoiman lisäämisen vaikutus päästöjen vähentymiseen sähköjärjestelmässä riippuu siitä, mitä tuotantoa tuulivoimalla korvataan. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuulivoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ja Nordpoolin sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismeilla ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteilla hiilidioksidille on laskettu päästökertoimeksi 680 tonnia/gwh (Holttinen 2004). Samaa laskenta-tapaa käyttävät myös IEA ja Euroopan Komissio arvioidessaan tuulivoiman avulla saavutettavissa olevia CO 2 -vähenemiä. Sähkönsiirtoa varten rakennettava ilmajohto ei aiheuta merkittävää vaikutusta ilmanlaadun tai ilmaston kannalta Vaikutukset luontoon Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Hankkeessa suunnitelluille voimalapaikoille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan voimakkaassa metsätalouskäytössä, suot ojitettu ja alueen luontoarvot ovat vähäiset. Metsä- tai vesilainmukaisista kohteistaakikohteista kaava-alueele sijoituu vain metsälainkohde, Hautamäen alueella sijaitseva kitukasvuinen kallioalue. Täällä on myös Museoviraston kohteita ja alue sijoittuu suunnittelualueen länsireunaan.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (59) Kohdealueelle pystytettävien tuulivoimaloiden paikalla on vain tavanomaista käsiteltyä ja eri puuntuotannon vaiheissa olevaa metsätalousmaata. Mitään lakikohteita tai arvokasta lajistoa ei havaittu Vaikutukset linnustoon Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Tuulivoimapuisto sijoittuu voimakkaassa metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsävaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsälintulajeista. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Pesivien lintujen ei ole todettu merkittävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista siten. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö arvioidaan kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueelle sijoittuu jo olemassa olevia metsäautoteitä. Mahdolliset pesimälajien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voima-

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (59) la vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla tavalla arvioituna Perkiön tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 9-21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Isojen lintujen tärkeimmät muuttovirrat eivät kulje kohteiden yli. Perkiössä metsähanhi ja merikotka ovat muuttajien kriittisimmät lajit. Perkiössä maaston muodot ohjaavat muuttavat linnut selänteen eri puolille, jolloin ne eivät ylitä suuressa määrin tuulivoimalle suunniteltua ydinaluetta. Alue ei muodosta huomattavaa estettä metsähanhien muuttoreitille ja parvien on helppo väistää alue. Valtaosan parvista havaittiinkin ohittavan alueen lännen ja kaakonpuolelta. Noin 15 merikotkan havaittiin ylittävän alueen kevätmuuton seurannan aikana, osa tulkittiin kierteleviksi. Voimalat voivat muodostaa törmäysriskin alueella liikkuville merikotkille, mikäli ne eivät väistä voimala-aluetta. Isojen lintujen syysmuutto jäi seuranta-alueella varsin vaatimattomaksi. Osittain havaintojen niukkuuteen saattoi vaikuttaa syksyn säät, joiden seurauksena muutto jakaantui pitkälle ajalle ilman teräviä muuttohuippuja. Alueen merkitys muuttaville linnuille oli keväällä suurempi. Alueiden pesimälinnusto edustaa varsin tyypillistä lajistoa seudun talousmetsille. Perkiön suunnittelualueelta linnustolle arvokkaimpia alueita lienevät varttuneet kuusikot. Alueella on ollut kaksi kuukkelireviiriä. Kaavoitetut voimalapaikat ja tiet eivät sijoitu siten, että en muuttaisivat metsien rakennetta nykyisestä lajin kannalta heikommaksi. Toinen reviireistä sijoittuu pääasiassa kaava-alueen ulkopuolelle. Alueella on kaikenkaikkiaan metsänkäsittelystä johtuen vain pieniä lajille soveltuvia metsäkuvioita jäljellä. Alueen reunalla ja läheisyydessä on todettu viirupöllön (lintudirektiivin liitten I laji) pesintöjä. Pesäpaikoille ei kuitenkaan kohdistu rakentamista ja pöllöt saalistavat matalalla, jolloin törmäysriski on vähäinen. Alueen keskellä on havaittu varpushaukkojen pesintöjä. Myös varpushaukka saalistaa melko matalilla lentokorkeuksilla eikä kärsi juurikaan kaavan aiheuttamista muutoksista ympäristössä. Voimalat voivat muodostaa jonkin verran törmäysriskiä, mutta laji ei ole uhanalainen eivätkä vaiktukset todennäköisesti ole lajin kannalta merkityksellisiä Vaikutukset muuhun eläimistöön Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Suunnittelualueen keskellä on aiemmin tehty liito-oravahavainto. Havaintopaikka on nyt hakkuualueella. Tämä alue ei enää sovellu liito-oravan elinpiiriksi. Hankealueella ei havaittu esiintyvän liito-oravaa. Karijoen ja Teuvan kuntien rajalla sijaitseva Myrkky ei ole merkittävä ruokailu-, lisääntymis- tai levähdysalue lepakoille. Alueen metsätyypit eivät ole nykyisellään suotuisia lepakoille, eikä alueella tai sen läheisyydessä ole vesistöjä tai rakennuksia, jotka tarjoaisivat lepakoille päiväpiiloja tai hyviä saalistusmahdollisuuksia. Kaavan vaikutukset lepakoille ovat todennäköisesti hyvin vähäiset. Pohajnlepakot voivat saalistaa voimaloi-

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (59) den pyörimiskorkeudessa, jolloin niillä on riski kuolla lapojen aiheuttamiin paineen muutoksiin tai törmäyksiin. Havaitut yksilömäärät olivat kuienkin alhaiset. Uudet tieosuudet voivat myös tarjota lisää sopivaa saalistusympäristöä pohjanlepakoille ja helpottaa liikkumista. Hankealueen lepakkotiheys on tehtyjen selvitysten perusteella hyvin alhainen, eikä tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kohteita, eikä niille sijoitu lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Tuulivoima-puiston rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan lepakoiden elinalueita, mutta suurin osa hankealueesta säilyy nykytilansa kaltaisena. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan voimakkaan metsätalouden muovaamilla alueilla tuulivoimapuistoilla on havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia lepakoihin verrattuna metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin. Simoon ja Tervolaan rakennettujen modernien tuulivoimapuistojen alueella on havaittu ruokailevia pohjanlepakoita, joiden käyttäytymiseen viereiset tuulivoimalat eivät näennäisesti ole vaikuttaneet. Tuulivoimalat aiheuttavat lepakoille riskin törmätä voimaloiden pyöriviin lapoihin. Törmäysriskin suuruuteen vaikuttavat mm. tuulivoimapuiston sijoituspaikan topografia ja kasvillisuus, ja törmäysriski vaihtelee myös lajeittain. Perkiön hankealueella esiintyvien lepakoiden riski törmätä alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin arvioidaan hyvin pieneksi, koska lepakot saalistavat yleensä melko matalalla (< 30 metriä), minkä lisäksi alueen lepakkotiheys on selvitysten perusteella hyvin alhainen. Pohjanlepakoilla on havaittu paikoin, että syksyisin ne saattavat muuttaa käyttäytymistään ja siirtyä saalistamaan hyönteisiä jopa m korkeudelle. Tällöin niiden riski törmätä tuulivoimaloihin kasvaa, mutta ilmiön yleisyyttä ja esiintymistä Suomen olosuhteissa on erittäin vaikea arvioida puutteellisen tiedon vuoksi. Kokonaisuudessaan Perkiön tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia lepakoiden elinympäristöihin ja säilyvyyteen hankealueella tai sen lähiympäristössä, eikä hanke vaaranna lepakoiden esiintymistä laajemmallakaan alueella Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (59) Turvallisuus Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (59) Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (59) nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Perkiön tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Mallinnukseen ei ole lisätty 5 db sanktiota (Ympäristöhallinnon ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen), koska monella tuulivoimalamallilla, kuten mallinnuksessa käytetyllä voimalatyypillä, ei ole sellaisia erityispiirteitä, joiden perusteella sanktio olisi perusteltua osoittaa. Tällaisia erityispiirteitä ovat mm. melupäästön impulssimaisuus, kapeakaistaisuus/tonaalisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Mallinnukset Perkiön tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Vestas V126 x 9 x hh145 voimalaa, jonka teho on 3,3 MW. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 107,5 db(a). Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Melun leviämismallinnuksen laskentatulokset on havainnollistettu niin sanottujen leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartat osoittavat melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnuksessa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokaisesta ilmansuunnasta. Todellisuudessa melu ei ole yhtä aikaa maksimitasossa jokaisessa osassa tuulivoimapuistoa. Todellisessa tilanteessa melu on pienempää kaikissa muissa ilmansuunnissa, paitsi siellä mihin tuulee suoraan tuulivoimaloilta päin. Kuvassa on esitetty ero teoreettisen tuulimallinnuksen ja todellisen tilanteen välillä.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (59) Kuva 19 Mallikuva teoreettisesta melumallinnuksesta (ylhäällä vasemmalla) ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimaloiden melun leviämisestä (alhaalla). Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 Db 50 Db 45 Db 40 Db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 Db 30 Db Opetus ja kokoontumistilat 35 Db - 3) 4)

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (59) Liike ja toimistohuoneet 45 Db - Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 Db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, loma-asumisalueet taajamissa 45 Db 40 Db Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet 40 Db 35 Db 1) muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta 1) Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 15 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (59) Kuva 20. Perkiön tuulivoimapuiston melumallinnus, V126 x 9 x HH145Noise Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (59) Kuva 21 Melumallinnus kohteittain A-B Laaditun melumallinnuksen mukaan Perkiön tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Perkiön tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvo (päivä 40 db, yö 35 db) ylittyy yöajalla hivenen mallinnuskohteessa A. Mallinnetussa kohteessa sijaitseva maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukainen vapaa-ajanasunto on 1980-luvun lopulla rakennettu taukotupa. Rakennus on vaatimaton ja sitä käytetään erittäin vähän. Mallinnuskohteessa A laskettu melutaso on 36,5 db. 45 db:n ja 40 db:n rajalla sijaitsevat Luntin tilan (RN:o ) rakennukset Teuvan kunnan puolella. Tilan rakennukset ovat asumiskevottomat ja hylätty ränsistymisen vuoksi. Tilan päärakennusta käytetään nykyään varastona. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat. Mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, rakennuslupavaiheessa voidaan tehdä tarkemmat melumallinnukset. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa las-

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (59) ketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Melumallinnuksen laskennalliset tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä Matalien taajuuksien meluvaikutukset Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Suurin laskettu äänitaso ulkona on noin 5 db ohjearvoa korkeampi taajuudella 100 Hz kohteessa A Lomarakennus (Päkintie 450). Suurin äänitaso sisällä oletusääneneristävyyden mukaan laskettuna on kohteessa A Lomarakennus (Päkintie 450) noin 8 db alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Vaikka ääneneristävyydessä on suuria eroja matalimmilla taajuuksilla, ohjearvon ylittyminen on epätodennäköistä. Muiden rakennusten luona tilanne on hieman tätä parempi. Keskimääräiseen kuulokynnykseen verrattuna on ääni kaikissa tarkastelluissa rakennuksissa kuulumattomissa, jos niiden ääneneristävyys on vähintään oletusarvon luokkaa.