SPIIKKI 2/2015. Vuorohoidossa Kasvu kiikarissa Skandinaavisia tuulia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPIIKKI 2/2015. Vuorohoidossa Kasvu kiikarissa Skandinaavisia tuulia"

Transkriptio

1 SPIIKKI 2/2015 Vuorohoidossa Kasvu kiikarissa Skandinaavisia tuulia Sosiaalipedagogit Talentia ry Sosialpedagogerna Talentia rf Varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa ja perhetyössä työskenteleville

2 Sosiaalipedagogit Talentia Puheenjohtajalta Kesää odotellessa Vanha eduskunta sai kuin saikin lähes viimetöikseen hyväksyttyä hallituksen esityksen varhaiskasvatuslain uudistamiseksi. Tässä vaiheessa hyväksyttiin ensimmäinen vaihe ja se tulee voimaan Yli neljäkymmentä vuotta vanha päivähoitolaki jää siis uuden toimintakauden alkaessa eläkkeelle mutta vain osittain; uusi laki on tehty vanhan päälle ja monet sen pykälistä on voimassa edelleen. Varhaiskasvatusta ohjaava laki muutettiin varhaiskasvatuslaiksi. Siinä korostuu lapsen ja perheen osallisuus ja varhaiskasvatussuunnitelman merkitys. Uuden lain 2 a :ssä on kymmenen tavoitetta (nykyisessä on 6 tavoitetta), jotka tulisi täyttyä jokaisessa varhaiskasvatuksen toimipisteessä: tavoitteissa mainitaan mm. 1) lapsen iän ja kehityksen mukaisen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, 2) lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvan pedagogisen toiminnan toteuttaminen sekä myönteisten oppimiskokemusten mahdollistaminen, 3) lasta kunnioittavan toimintatavan ja mahdollisimman pysyvien lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välisten vuorovaikutussuhteiden turvaaminen, 4) lapsen osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen. Meille varhaiskasvatuksen ammattilaisille ne antavat haasteen; toteutuvatko laissa asetetut tavoitteet jo nyt meidän yksiköissämme ja jos eivät mitä tulisi tehdä toisin, jotta ne toteutuisivat. Pykälässä 5 a (uusi) määrätään, että varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin ryhmistä säädetään, että yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä kokopäivähoidossa olevia lapsia. Suhdelukuihin ei siis ole nyt tulossa muutoksia. Uusi 6 korvaa entisen pykälän ja siinä edellytetään, että varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta säädetään 7 a :ssä. Suunnitelma on laadittava hoitopaikasta riippumatta. Varhaiskasvatuslain toisen vaiheen käsittely on alkanut jo vanhan hallituksen aikana. Lakiesityksestä on pyydetty lausuntoja ja niitä onkin ministeriöön tullut paljon. Myös Talentia on antanut oman lausuntonsa hallituksen lakiesitykseen. Keskeisinä asioina olemme nostaneet mm. henkilöstön kelpoisuuksien säilyttämisen, kaikille lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaaville tulee turvata mahdollisuus kouluttautua niin erityislastentarhanopettajiksi kuin esiopetuskelpoisiksi lastentarhanopettajiksi. Lausunnossa myös korostetaan, että laadukas suunnitelmallinen ja tavoitteellinen varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja sillä on merkittävä lapsen hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista edistävä tehtävä. Jatkamme yhdessä Talentian kanssa asioiden seuraamista ja niihin vaikuttamista. Toivotan sinulle aurinkoista kesää! Anita KUVA: TUULI RAUVOLA Spiikki 2/2015 Julkaisija Sosiaalipedagogit Talentia ry Sosialpedagogerna Talentia rf Ratamestarinkatu 11, Helsinki ISSN Lehden aikataulu vuonna 2015 Nro Aineisto Ilmestyminen lehti vko 39 lehti vko 51 lehti 1/ vko 8 Päätoimittaja ulkoasu ja toteutus Tuuli Rauvola puh Julkaisutiedot Painosmäärä 4600 kpl Valtakunnallinen levikki Sivukoko A4 (210x297) 4-värijulkaisu Painomenetelmä: offset Ilmoitushinnat Painopaikka mv 4-väri 1/1 sivu /2 sivu /4 sivu /8 sivu Paino-Kaarina Oy Kansikuva: Ann-Katrin Silfver-Lehtinen

3 SPIIKKI 2/2015 Sisältö 2 Puheenjohtajalta 4 Piece of cake 5 Luottamuksella 6 Rytilahden rutinoita 7 Talentian tiedote 8 Skandinaavisia tuulia 10 Tanjan tarina 11 Lapsi on kasvatuksen tulos 12 Kasvu kiikarissa 14 Näkökulmia vuorohoidosta 16 Träna mod i arbetshandledningen 18 Seinäjokiset virkistymässä 20 Mielipitoja 21 Aluevastaavat 22 Hallitus 23 Ristikko KUVA: TUULI RAUVOLA 3

4 4 Piece of cake Mies ja hänen varjonsa On vaikea menettää varjonsa. Omallani oli tylppä kuono ja suipot korvat. Kymmenen vuoden ajan Fred ja minä olimme erottamattomat. Fred sai elämänsä aikana nähdä roolinsa muuttuvan: vuokraa maksamattomasta huonetoverista tuli nuorenparin lapsenkorvike ja sittemmin kasvavan perheen vanhempi valtiomies. Tyttäreni kohtasi Fredin ensi kerran kun se työnsi colliekuononsa hänen korivaunuihinsa. Myöhemmin se oli tukena kun tyttö yritti nousta seisomaan, ja se kesti valittamatta kun hän kävelyä yrittäessään kiskoi sitä mustavalkoisesta turkista. Kun poikamme syntyi, Fredin innostus pikkulapsen arvaamatttomaan käytökseen alkoi laimeta. Se oli oppinut varomaan alle metrin pituista hurjailmeistä koheltajaa joka ei kyennyt muuttamaan suuntaansa ennen törmäystä. Aina kun Fred erotti nopeasti lähestyvien askelien terävän tikityksen, se lähti löntystämään ovea kohti. Kymmenen vuoden ajan Fred ja minä kävelimme yhdessä kaduilla, kolmesti päivässä joka päivä, ja kun perheeseen oli tullut lapsia, se tuntui iloitsevan jo etukäteen noista muutamista rauhan hetkistä. Aamuisin se aina heräsi ensimmäisenä, ja kun päivä kallistui lopulleen, se asettui makaamaan ulko-oven viereen odottamaan minun tuloani. Valojen sammuttua viimeinen kuulemani ääni oli yöpimeästä tuleva äkillinen tömähdys, jota seurasi tyytyväinen urahdus. Fred oli unessa vuoteen jalkopään luona. Fredin kuolemaa edeltäneenä iltana istuin rappusilla ja halasin sitä pitkään. Se nojasi minuun koko painollaan ja sen kylmä kuono puski jälleen kerran kämmentäni ja töni sitä tuttuun paikkaan, sen oikean korvan viereen. Silloin tiesin, että se hyvästeli minua. Fredin kuolemaa seuranneinna viikkoina huomasin ajattelevani, miten voimakkaita tunteita monilla meistä on lemmikkieläimiään kohtaan. Teoreettisesti ajatellen päädyn väistämättä siihen tulokseen, että on järjetöntä tuhlata niin paljon kiintymystä eläimeen. Ehkä ne herättävät tunteemme siksi, että ne ovat pikkulasten tavoin täysin meistä riippuvaisia. Mutta toisin kuin lapset, jotka kurottavat ohitsemme kohti toista, houkuttelevampaa maailmaa, lemmikkieläimemme ovat iäksi meihin sidoksissa uskollisuuden ja toveruuden murtumattomin sitein. Niille ei ole muuta maailmaa kuin se, jonka me luomme, ja tämä antaa niin eläimelle kuin ihmisellekin humalluttavan turvallisuuden tunteen. - Thomas Boyd Luonto on heräämässä uuteen kesään. Puut ovat jo saaneet lehtensä täällä etelässä. Päivien valoisuus ja pituus ovat aivan luksusta. Yöttömät yöt lähestyvät. Kesäsäitä odotellessa voi jo tehdä keittiöpuutarhaa varten suunnitelmia. Ensimmäiset perunat on jo kylvetty ja porkkanakin pitää aikaisesta kylvöstä. Riittää kosteutta ja tuholaiset ovat vielä horroksessa. Onko päiväkotien pihalla mahdollista kasvattaa joitakin hyötykasveja? Parimetrisestä porkkanarivistä olisi iloa jo ryhmälle. Tulisi koettua kasvun ihmekin samalla. Jos ei ole ennen tullut mieleen, niin nyt tuumasta toimeen ja kirjoittamaan tarinaa lehteen muittenkin luettavaksi. Sateen ropistessa toivotan kaikille rentouttavaa kesää. Eläkää ihmisiksi. Tuuli Rauvola päätoimittaja puh Tuuli

5 Luottamuksella Epäasiallinen kohtelu työpaikalla Maritta Harju Spiikki 2 toukokuu 2015 Mistä tunnistaa epäasiallisen kohtelun? Epäasiallista kohtelua voi olla vaikea tunnistaa, koska ihmiset kokevat asioita ja tilanteita eri tavoin. Työelämässä kansanomaisempi nimitys epäasialliselle kohtelulle on työpaikkakiusaaminen. Jotta ongelmatilanteita voitaisiin ehkäistä ja luoda yhteisiä toimintatapoja ongelmien ratkaisemiseksi, epäasiallinen kohtelu on osattava tunnistaa. Epäasiallinen kohtelu voi ilmetä esimerkiksi: kiusaamisena, laiminlyönteinä, vähättelynä tai sivuuttamisena, eristämisenä, henkilön yksilöllisten ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalaamisena, uhkailuna, työnjohtovallan ylityksinä tai nöyryyttävänä kohteluna, syrjimisenä tai suosimisena, sovittujen ehtojen yksipuolisena muuttamisena. Epäasiallinen kohtelu voi liittyä henkilöön tai työhön. Se on usein järjestelmällistä tai jatkuvaa, mutta yksittäisiä lievempiäkin tekoja voidaan pitää epäasiallisena kohteluna. Epäasiallinen kohtelu voi olla sanallista tai sanatonta, ja se voi ilmetä eleinä tai ilmeinä. Mikä sitten ei ole epäasiallista kohtelua? Epäasiallista kohtelua ei ole työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvat toimet, työhön liittyvä normaali päätöksenteko tai erilaisten tulkintojen käsittely, tehtäviin tai työhön liittyvien ongelmien käsittely työyhteisön jäsenten kesken, perusteltu kurinpito, työntekijän ohjaaminen työterveyshuollon piiriin. Epäasiallinen kohtelu voi täyttää myös häirinnän tunnusmerkit. Häirintää on työturvallisuuslain mukaan sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa yksilön turvallisuudelle tai terveydelle. Tasa-arvolaissa määritellään ja kielletään luonteeltaan seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään ikään, uskontoon, vakaumukseen, terveydentilaan, etniseen alkuperään ja vammaisuuteen perustuva häirintä. Keinoja ehkäistä työyhteisöristiriitoja Hyviä keinoja ristiriitojen ennaltaehkäisyyn on mm.: noudatetaan selkeää työn ja vastuun jakoa, huolehditaan riittävän laajasta perehdyttämisestä, jokainen on perillä työn ja työyhteisön tavoitteista, opitaan keskustelemaan työstä, pidetään säännöllisiä työpalavereja, käydään säännöllisesti kehityskeskusteluja, rakennetaan tietoisesti tasa-arvoista ja avointa työyhteisöä, jossa perustehtävän tekeminen on tärkein tehtävä, mutta myös perusturvallisuus on taattu. Miten menetellä työpaikkakiusaamistapauksissa? (Tämä ohje on Kotkan kaupungin henkilöstötyöpöydältä ja työpaikoilla voi olla omia ohjeita. Tämä on siis vain esimerkki yhdestä ohjeesta.) Kun työtoveri tai työyhteisö kiusaa Esimiehen tehtävänä on puuttua asiaan heti kun hän huomaa tai hänelle kerrotaan työyhteisös- sä ilmenevästä epäasiallisesta kohtelusta. Esimies kutsuu asianosaiset luokseen yhteiseen keskusteluun, jossa selvitetään tapahtumien kulku. Jo ennen keskustelutilaisuutta esimies pyytää asianosaisilta tapauksen rajaamiseksi ja asioiden kulun selvittämiseksi kirjallisen, yksilöidyn selvityksen tapahtuneesta. Yhteisen tapahtumien selvittelyn jälkeen sovitaan, miten jatkossa käyttäydytään. Samalla sovitaan myös ajankohdasta, jolloin esimies ja asianosaiset kokoontuvat uudelleen keskustelemaan tilanteesta. Asianosaiset ja esimies voivat ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon henkilökohtaisen kriisiavun saamiseksi. Keskusteluihin voidaan pyytää mukaan työsuojeluvaltuutettu, jos joku asianosainen niin haluaa. Kaikissa tapauksissa, joissa tilannetta ei saada selvitettyä esimiehen ja asianosaisten kesken, tulee jatkoneuvotteluihin pyytää mukaan ulkopuolinen asiantuntija työsuojeluvaltuutettu ja/tai työterveyshoitaja. Kun kiusaajana on esimies Kun henkilö kokee esimiehen kohdistavan häneen henkistä väkivaltaa, kannattaa pyytää esimiestä keskustelemaan asiasta. Ulkopuolinen henkilö, työsuojeluvaltuutettu tai työterveyshoitaja, kannattaa pyytää mukaan heti ensimmäiseen tapaamiseen. Keskustelussa osapuolet esittävät asiasta yksilöidyt näkemyksensä, mieluummin ennakolta kirjattuina ja pyrkivät löytämään yhteisen näkemyksen jatkotoimista. Jos esimies ei suostu käsittelemään asiaa, asianosaisen tulee ottaa yhteyttä ylempään esimieheen ja pyytää häntä selvittämään asiaa. Tilaisuuteen tulee kutsua myös työsuojeluvaltuutettu. Keskustelussa sovitaan jatkossa noudatettavista ohjeista ja mahdollisista töiden uudelleen järjestelyistä sekä seuraavasta tapaamisesta, jolloin samojen henkilöiden kesken arvioidaan asioiden kehittymistä. Jos koko työyhteisö kokee joutuneensa epäasiallisen kohtelun uhriksi, on tästä yhteisellä sopimuksella kerrottava esimiehelle. Yhteinen keskustelu on ensimmäinen askel tilanteen ratkeamiseen. Työyhteisö voi pyytää asiantuntijoita mukaan tilaisuuteen, jossa yhteisvoimin pyritään löytämään ratkaisukeinoja. Jos työyhteisön omat keinot eivät riitä, on asia vietävä ylemmän esimiehen tietoon ja pyydettävä häntä ottamaan asia hoidettavaksi. Kun kiusaajana on alainen Esimies kutsuu alaisensa keskustelemaan asiasta. Kutsussa kerrotaan mitä asia koskee ja keitä tilaisuudessa on mukana. Keskustelussa selvitetään tarkkaan alaisen käyttäytyminen. Jos työntekijällä on esittää asioiden korjaamiseksi työhön liittyviä, hyväksyttäviä ja toteutuskelpoisia parannusehdotuksia, esimiehen tulee harkita niiden käyttöönottoa. Lähteet: ttk:n julkaisu Hyvä käytös sallittu Kotkan kaupungin sähköinen henkilöstötyöpöytä Helmeri: Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla 5

6 Rytilahden rutinoita Tervehdys! Ensimmäinen puoli vuotta Talentia ry:n hallituksen varapuheenjohtajana alkaa olla takana. Koko ammattijärjestömme varapuheenjohtajuus on avannut entistä laajemman näkökulman Talentian sisäiseen ja ulkoiseen vaikuttamiseen sekä jäsenistölle tärkeisiin työelämän pulmiin ja myös iloihin. Mielenkiintoista on kyllä ollutkin. Maaliskuulla edellinen hallitus urakoi lakeja urakalla ja sosiaalialan ammattilaisten iloksi valmiiksi saatiin pitkään urakoidut varhaiskasvatuslaki ja sosiaalihuollon ammattihenkilölaki. Ammattihenkilölain voimaantulo on merkittävä tunnustus sosiaalialan ammattilaisille ja myös jokaisen sosiaalipedagogin kannattaa rekisteröityä sosiaalihuollon ammattilaiseksi. Muistakaa myös laissa oleva siirtymäsäännös. Myös me ns. old school -koulutetut sosiaalikasvattajat ja sosiaaliohjaajat saamme oikeuden rekisteröityä laillistetuksi sosionomiksi. Ammatistaan ja osaamisestaan kannattaa ja on syytä olla rohkeasti ylpeä! Varhaiskasvatuslaki saatiin myös hyvälle alulle. Nyt laissa on määritelty varhaiskasvatuksen tavoitteet Talentian linjan mukaisesti hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudeksi. Merkittävää varhaiskasvatuslaissa on valtakunnallisesti laadittavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja näiden perusteella laadittavat paikalliset suunnitelmat. Samoin velvoite laatia jokaiselle lapselle henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma takaa entistä laadukkaamman varhaiskasvatuksen koko maassa. Sen sijaan lapsiryhmän enimmäiskoon vaikutus käytäntöön jää nähtäväksi. Odotankin kovasti palautetta siitä millaisia vaikutuksia tällä on varhaiskasvatuksen arkeen eri puolilla maata. Varhaiskasvatuslain toinen vaiheen valmistelu on aloitettu. Mukana ovat henkilöstön mitoitus ja kelpoisuudet ja Talentian tavoitteena onkin siirtää lakiin suoraan nykyiset kelpoisuudet. Tämänkin eteen työskentelyään jatkaa varhaiskasvatusjaosto jonka uutena puheenjohtajana toimii puheenjohtajamme Anita Peltonen. Älä unohda pohjoismaista sosiaalialan seminaaria teemana rohkeus sosiaalialalla Ilmoittautuminen Nordic 2015 konferenssiin on menossa osoitteessa fi/nordic2015-fin/ilmoittautuminen-ja-majoitus/ Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään Mutta nyt reippaasti kohti kesää ja lomia! Ota yhteyttä ks yhteystiedot toisaalta lehdestä Anne Rytilahti Talentia ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Tykkää facebook-sivustoamme Sosiaalipedagogit Talentia ry/ Sosialpedagogerna Talentia rf 6

7 Varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusehdot säilytettävä, mutta täydennyskoulutusväylä tulee avata tutkinnon täydentäjille Päivähoitolakia uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe käsiteltiin eduskunnassa maaliskuussa, ja laki astuu voimaan Toinen vaihe on nyt valmistelussa. Talentia lausui lakiesityksestä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Talentian tiedotte Varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusehdot säilytettävä, mutta täydennyskoulutusväylä tulee avata tutkinnon täydentäjille Päivähoitolakia uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe kohti uutta varhaiskasvatuslakia käsiteltiin eduskunnassa maaliskuussa, ja laki astuu voimaan Uudistetun lain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Myös ryhmäkokoon tuli katto ja jatkossa lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatuksen toinen vaihe on nyt valmistelussa ja opetus-ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lakiluonnoksesta lausuntoja. Talentian mielestä on tärkeää, että päävastuu pedagogisesta suunnittelusta ja arvioinnista tulee olla yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuvilla lastentarhanopettajilla, mutta koko henkilöstön tulee toimia pedagogisesti. Lapsen päivä muodostaa kokonaisuuden, eikä varhaiskasvatusta tule nyt eikä tulevaisuudessa jakaa keinotekoisesti varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon. Talentia ajaa lakiin myös seuraavia sisältöjä: Lapsen oikeus hyvään varhaiskasvatukseen tulee turvata kokopäiväisesti. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on säilytettävä. Lapsen osallisuuden vahvistamisen lisäksi tulee huomioida myös perheen osallisuus, kasvatuskumppanuus ja mahdollisuus saada tukea ja apua lapsen kasvatukseen. Näin toteutettava varhaiskasvatus tukee perheitä ja ennaltaehkäisee lasten ongelmia. Palveluohjauksen avulla turvataan kaikille lapsille yksilöllinen, tarpeen mukainen varhaiskasvatuspalvelu. Varhaiskasvatussuunnitelma tulee laatia paikallisesti ja lapsikohtaisesti. Päävastuu suunnitelman laatimisessa on korkeakoulututkinnon suorittaneella henkilöstöllä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuudet tulee säilyttää nykyisinä kuitenkin niin, että tutkintoa voi täydentää jälkikäteen kelpoisuuden saamiseksi. Päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettaja ja lastenhoitaja ovat riittäviä tehtävänimikkeitä erottamaan toimijoiden vastuita ja työorientaatiota. Kaikille korkeakoulututkinnon suorittaneille tulee turvata samanlaiset mahdollisuudet kouluttautua erityislastentarhanopettajaksi. Koulutuspolku esiopetusta antavan lastentarhanopettajan tehtäviin tulee turvata kaikille varhaiskasvatuksen korkeakoulututkinnon suorittaneille opettajille. Näin turvataan niin lastentarhanopettajien ja esiopetusta antavien opettajien saatavuus ja työtehtävien kierto päiväkodeissa. Korkeasti koulutettujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten määrää tulee lisätä, jotta turvataan laadukas tavoitteellinen toiminta. Lapsen tukeminen tulee toteuttaa kolmiportaisen mallin mukaisesti Ryhmäkoosta on säädettävä sitovasti siten, että se koskee myös osa-päivähoidossa olevia lapsia. Tukea tarvitsevien lasten tulee vaikuttaa ryhmäkokoon pienentävästi. Varhaiskasvatukseen tarvitaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan säätelyä laadun varmistamiseksi. Lisätietoja: Marjo Varsa, ammattiasioiden päällikkö puh Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 7

8 Skandinaavisia tuulia 8 Suomen kaksivuotinen puheenjohtajakausi NFFS:ssa eli Nordisk forum för socialpedagoger yhdistyksessä on alkanut tämän vuoden alusta. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Näin voin sanoa myös tämän pestin alkaneen. NFFS:ään kuuluu jokaisen pohjoismaan edustaja. Maiden edustajat ovat yleensä ammattiliitossa töissä, ja ammattiliitto on jäsenenä NFFS:ssä. Paitsi Suomessa, jossa meidän ammattiyhdistyksemme on jäsenenä. Tämä hiuksenhieno ero tarkoittaa sitä, että muiden maiden NFFS:n hallituksen jäsenet ovat palkkatyössä ammattiliitossaan ja NFFS:n kokouksiin osallistuminen ja niihin liittyvät järjestelyt ja valmistautumiset kuuluvat heidän työhönsä ja työaikaansa. Minulla ei näin ole, koska Sosiaalipedagogit Talentia -yhdistyksellämme ei ole palkattuja työntekijöitä tällä hetkellä, vaan pyöritämme toimintaa vapaaehtoisvoimin. Minulle oli kuitenkin päivänselvää alusta lähtien, että ainakin ensimmäisen kevätkokouksen järjestämiseen tarvitsen enemmän aikaa kuin mitä täysipäiväisen työn ohessa on. Tämä on tarkoittanut sitä, että olen vähentänyt omaa palkkatyötäni helmi-huhtikuun 2015 ajaksi 80 prosenttiin, eli olen saanut keskittyä NFFS:n kokouksen järjestelyihin noin päivän viikossa. Kiitos siitä työnantajalleni, koska muuten kokouksen järjestelyt olisivat jääneet tekemättä tai olisin tehnyt niitä kaikki vapaat illat ja viikonloput. Kunpa kaikki sujuisikin kuin Strömsössä, mutta aina näin ei ole käynyt. Kokouksen kutsumisessa koolle on omat mutkansa, joista yhteisen kielen puuttuminen ei ole niistä vähäisin. Kun suomalainen kutsuu koolle hallituksen jäsenet Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Färsaarilta ja Grönlannista, tulee väkisinkin väärinymmärryksiä ja hauskojakin sattumuksia. Hallituksen kokouksissa puhutaan siis norjaa, ruotsia ja tanskaa. Väärinymmärryksiä välillä tulee, mutta niistä selvitään huumorilla. NFFS:n hallituksessa on tapahtunut useita muutoksia syksyn kokouksen jälkeen. Grönlannin, Ruotsin ja Färsaarten edustajat ovat vaihtuneet. Kaksi Norjan edustajaa on myös vaihtunut. Norjan ammattiliitossa tapahtui radikaali vallanvaihto, jota ei ilmeisesti etukäteen kukaan osannut arvata. Färsaarilla kävi huonoiten, eli Färsaarten NFFS:n edustajaa ei valittu jatkoon omassa maassaan, ja nyt Färsaarten ammattijärjestössä ei työskentele ketään, joka olisi sosiaalipedagogi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Färsaarilta ei edustusta ole NFFS:n hallituksessa ainakaan tällä Suomen puheenjohtajuuskaudella. NFFS:n hallituksen ensimmäinen kokous Suomen puheenjohtajakaudella oli Helsingissä. Kokoukseen osallistui 13 jäsentä kuudesta maasta. Uusia hallituksen jäseniä oli 4. Se on iso luku kerralla vaihtuvaksi, samalla kun puheenjohtajuuskin vaihtui Suomeen. Myös tulkkimme tulee vaihtumaan, koska pitkäaikainen tulkkimme Leena Zacho vaihtaa freelancer- työn vakituiseen päivätyöhön eikä enää tämän huhtikuisen kokouksen jälkeen tule meille tulkkaamaan. Kokouksen tärkeintä antia oli mm. pohjoismaisen koulutusselvityksen valmistuminen. Selvityksessä kartoitettiin kaikkien Pohjoismaiden sosiaalipedagogien (Suomessa ja Ruotsissa sosionomien (AMK) ) koulutuksen sisältö, laajuus, tavoitteet ja alat, mille koulutuksista valmistutaan (selvityksestä tulee seuraavaan Spiikkiin oma juttunsa). Koulutusselvitys nähtiin tärkeänä, jotta voimme ottaa oppia toisista maista ja koulutusten vahvuuksista eri maissa. Varsinkin Tanska ja Norja benchmarkkaavat Ruotsista uudistuksia, joita vievät eteenpäin omissa maissaan. Kokoukseen liittyi myös seminaari, jossa aiheena oli laitospaikkojen vähentäminen ja avohuollon lisääntyminen. Tämä on yhteistä lähes kaikille Pohjoismaille, poislukien Grönlanti. Kaikissa muissa maissa trendinä on, että niin lastensuojelussa, kehitysvammahuollossa kuin psykiatrian puolella laitosasumista pyritään vähentämään ja antamaan tukea avohuollon puolella. NFFS näkee uudistuksessa sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvää on se, että turhaa laitosasumista puretaan ja pyritään turvaamaan ihmisille mahdollisimman normaalit elinolosuhteet, joko kotona tai pienryhmäkodeissa. Yksilöllinen tuki ja yk-

9 silön tarpeista lähtevä ajattelu ohjaavat työskentelyä. Huonoa on se, että jos ihmiset, jotka eivät kykene selviytymään ilman vahvaa tukea, laitetaan pakolla pois laitoksista ja heikennetään heidän elämänlaatuaan. Seuraava NFFS:n kokous tulee olemaan Tuon kokouksen yhteyteen on suunnitteilla jonkinlaista seminaaria tai tapahtumaa, koska on kansainvälinen sosiaalipedagogien päivä. Ajatuksena on, että juhlitaan yhdessä päivää ja tehdään sosiaalipedagogiikkaa näkyväksi. Viime vuonna esimerkiksi Norjan sosiaalipedagogit ottivat selfien itsestään ja paperista, johon olivat kuvailleet yhdellä sanalla, millainen sosiaalipedagogi on. He laittoivat kuvat facebookiin ja se oli hyvä ja erilainen tapa tuoda näkyväksi meidän ammattiamme. Jos sinulla on hyviä ideoita, miten teemme sosiaalipedagogiikkaa näkyväksi tai haluat osallistua tapahtumaan, otathan minuun yhteyttä? Elina Hatakka 9

10 Kasvattaja maailmanparantajana 10 Ilmastonmuutos, syrjintä, orjatyövoima, rasismi: maailmassa on paljon korjattavaa. Aina välillä vallitsevien vääryyksien korjaamiseen kutsutaan, aiheellisesti, avuksi kasvatus. Kasvatus ei missään nimessä ole maailmanparantamisen pikaväylä, sellaista ei liene olemassakaan. Maailman ongelmia ja vääryyksiä ei tarvitse kerralla parantaa päiväkodin lukuvuosisuunnitelmalla. Itse pitäisin kasvatusta enemmänkin hitaana mutta varmana investointina kestävämpään tulevaisuuteen. Voittojen kotiuttaminen vie pitkän aikaa, mutta tapahtuu niin suurella varmuudella, että panostus ympäristö- ja yhteiskunnalliseen kasvatukseen kannattaa. Enhän minä yksin ole puhuessani kasvatuksesta investointina, vaan usein on inhimillisen pääoman kasvattaminen haluttu valjastaa myös talouskasvun työhevoseksi. Kun kasvatukseen kaivataan lisäresursseja, saattaa tämä investointi-argumentti toki tuoda kaivattua rahoitusta tärkeään tarkoitukseen. Minä kuitenkin tarkoitan tässä investoinnilla kasvattajan panostusta arvojen pohdiskeluun ja tietoisiin valintoihin. Millaisia aikuisia haluan vastuullani olevista lapsista kasvavan? Millaisia valintoja minun täytyy kasvattajana tehdä edistääkseni tätä lopputulosta? Tämä pohdinta saattaa johtaa omienkin elämäntapojen muutokseen. Asuuko arvoni älypuhelimessa tai merkkivaatteissa vai olisiko arvokkaampaa kuluttaa kirppiksellä ja välttää kaikkia tarpeettomia hankintoja? Onko vanhemman sisaruksensa vaatteissa kulkeva lapsi köyhyyden uhri vai kestävämmän yhteiskunnan edelläkävijä? Onko uusien vaatteiden kehuminen eettisesti kestävää, kun juuri kulutuskulttuurimme on ohjaamassa koko maapalloa ojaan ja allikkoon? Tiedostamiseen herääminen saattaa vaatia paljon henkistä kanttia, sillä silmien avaaminen kaikelle maailmassa meneillään olevalle, tekee kipeää aikuisellekin. Se oikeutettu vihantunne joka näiden vääryyksien kohtaamisesta saattaa seurata, voi kuitenkin olla avain muutokseen. En tietenkään tarkoita että pikkulapselle tulisi yksityiskohtaisesti kuvailla oloja kehitysmaiden tehtaissa, siellä missä hänen vaatteensa on ehkäpä tehty, tai näyttää kuvia sotatoimialueilta, sieltä missä hänen ikäisiään päivittäin kuolee. Tarkoitan, että aikuisen tulee tiedostaa ja antaa tiedon ohjata kasvatusvalintoja. Vääryyksiin ei aikuisenkaan tulisi suhtautua sillä asenteella, että niin asiat vain ovat. Kaikilla meillä on vaikuttamisen väyliä. Pienenkin lapsen voi hyvin perehdyttää vaikkapa perheen tai päiväkodin tapaan lajitella jätteet. Lasta tai nuorta voi myös kannustaa puuttumaan asiaan tai kertomaan aikuiselle jos näkee jotakuta kohdeltavan huonosti, oli se sitten päiväkodissa, koulun pihalla tai nuorisotalolla. Koulun pihalla tapahtuva kiusaaminen on vääryyttä, siinä missä suuryhtiöiden toteuttama systemaattinen riistokin. Taustalla vaikuttavat viime kädessä arvot. Onko tärkeää se, että saa itse jatkuvasti uusia tavaroita vaiko se, että maapallolla voi tulevaisuudessakin elää niin ihmisiä kuin eläimiäkin? Kulutusvalinnat kuuluvat ensi sijassa vanhemmille, mutta voi valtionkin laitoksessa valita. Askarrella voi kartongin sijaan kierrätyspaperista, ruokatilauksen tekijä voi säännöllisesti valita kasvisvaihtoehdon. Jos emme halua vielä omana elinaikanamme kokea ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia, vaaditaan toimintaa jo tältä sukupolvelta. Seuraava sukupolvi on kuitenkin mahdollista kasvattaa kulutuskriittisyyteen ja vapaaehtoiseen vaatimattomuuteen heti alusta saakka. Onko se lopulta talous, jonka tarvitsee kasvaa, vai katsoisimmeko pörssin lukujen kohoamista mielummin puiden edelleen kasvavan planeetallamme? Talouskasvu voi oikein ohjattuna edesauttaa hyvinvointia, mutta ympäristötuhot vievät hyvinvoinnin mahdollisuudet aivan taatusti. Kun riittävän moni suuttuu maailman vääryyksistä ja osaa kanavoida tuon suuttumuksen yhteiskunnalliseen toimintaan, voidaan isojakin muutoksia saada aikaan, näin uskon. Tanja Lehto KUVA: ESA HAKKARAINEN

11 Lapsi on kasvatuksensa tulos Spiikki 2 toukokuu 2015 Nyt kerron teille salaisuuden: otan välillä tv-ohjelmista ideoita työhöni. Tämän talven suosikkini on ollut MT- V3:n Mummomafia- ohjelma, jossa Eeva-Riitta Siitonen, Kristiina Halkola ja Raili Hulkkonen auttavat ja ohjeistavat yhtä henkilöä tai perhettä jaksossa esimerkiksi elämänhallinnassa, ammatinvalinnassa tai parisuhteessa. Mummoilla (ohjelman nimi huomioon ottaen käytän tätä nimitystä heistä) on vankka ja pitkä elämänkokemus, jonka avulla he ohjelmassa saavat kunnioitusta osallistujilta ja heitä kuunnellaan. Eräässä jaksossa uupunut pienen lapsen yksinhuoltajaäiti otti mummot avukseen, kun koki tarvitsevansa apua ja tukea. Kodissa oli täysi kaaos, johon mummot puuttuivat heti aluksi. Äiti oli kuitenkin sitä mieltä, että vaikkei hän jaksakaan siivota kotiaan, hän jaksaa hoitaa lapsensa ja se on tärkeintä. Mummot totesivat tähän, että lapsen hyvään hoitoon kuuluu myös, että koti on myös lapselle turvallinen. Itse olen omassa työssäni ollut monesti tilanteessa, jossa uupunut vanhempi sanoo juurikin saman lauseen, eli kyllä minä lapseni hoidan, vaikken jaksakaan kotia pitää kunnossa. Mummot antoivat tilanteessa ohjeen itselleni siihen, mitä sanon seuraavassa vastaavassa tilanteessa, eli muistutan vanhempaa siitä, mitä lapsen hoitoon todellisuudessa kuuluu. Mieleenpainuvin Mummomafian jakso kertoi nuoresta naisesta (21-v.), joka halusi Playboy-malliksi. Hänellä ei ohjelman alussa ollut mitään muuta suunnitelmaa elämässään. Niin sanottu normaali elämä ei tullut kuuloonkaan tavallisine töineen ja arkielämineen. Vain alusvaatemallin työ kyseisessä lehdessä oli tarpeeksi hohdokas tapa elää. Nuorella naisella ei ilmeisesti ollut muuta koulutusta kuin peruskoulu, koska häntä ei opiskelu kiinnostanut. Hän kulutti päivänsä huolehtimalla ulkonäöstään käymällä kuntosalilla ja syöden terveellisesti. Kauneusleikkauksia hänelle oli tehty jo useita, mm. rintaimplantit ja kasvojen korjausta. Ohjelmaan nuoren naisen oli ilmoittanut täti, joka oli huolissaan tämän näköalattomuudesta elämään. Kun mummot kysyivät tädiltä, miten nuori nainen voi elää ilman työtä ja teettää itselleen kalliita kauneusleikkauksia, vastasi täti nolosti, että me sukulaiset elätämme. nuori nainen sai sukulaisilta rahaa leikkauksiin ja elämään ilman, että sukulaiset vaativat mitään vastineeksi. He siis itse mahdollistivat tytön haaveet, ja sitten pyysivät apua, kun haaveet tuntuivat hieman liian yliampuvilta. Tai ehkä rahat olivat hupenemassa, mene ja tiedä. Tämä on kuitenkin valitettavan tavallista tänä päivänä. Annetaan lapsen tehdä aina sitä, mitä tämä tahtoo. Maksetaan kaikki, mitä lapsi haluaa. Ei rajoiteta mitään. Kaikilla on näennäisesti kivaa. Törmäys tosielämään tulee kuitenkin vääjäämättä jossain kohtaa. Viimeistään silloin, kun nuori alkaisi itsenäistyä, eikä hänellä ole mitään tajua realiteeteista. Vanhemmat eivät ole opettaneet rahan arvoa, eli sitä, mitä mistäkin tuotteesta tai elintarvikkeesta kannattaa maksaa. Nuoren pitäisi pärjätä pienillä tuilla opiskeluaikana, mutta rahat kuluvatkin jo ensimmäisen viikon aikana, kun on tottunut ostamaan kaupasta kaiken haluamansa. Lapsi on kasvatuksensa tulos. Tämä on monelle vanhemmalle suuri yllätys. Jos lapsi opetetaan kotona ottamaan toiset ihmiset huomioon, kiittämään ruoasta ja lapselle asetetaan selvät rajat joista vanhempi pitää johdonmukaisesti kiinni, kasvaa lapsesta aikuinen, joka osaa kunnioittaa toisen ihmisen mielipiteitä, ja elämään vastuullista elämää, johon kuuluu myös vastoinkäymisiä. Jos taas lapsi saa kaiken haluamansa ja lapselta ei vaadita mitään vaan kaikki tehdään puolesta, joutuu hän viimeistään itsenäistyessään kovaan kouluun, kun elämä ei sujukaan aina kuten haluaa ja vastoinkäymisiä joutuu kohtaamaan elämässään. Hänestä kasvaa ihminen, joka ei välttämättä saa opintojaan suoritettua ja syrjäytyy elämästä, kun elämä ei olekaan aina helppoa ja kivaa. Playboy-malliksi haaveilevalle tytölle kävi ainakin ohjelmassa hyvin: hän ymmärsi, että elämässä pitää olla muitakin suunnitelmia, ja hän aikoi hakeutua suorittamaan ammattitutkintoa itselleen ja sen jälkeen suunnitelmissa oli työllistyminen kosmetiikka-alalle. Mummot saivat siis tytön päähän taottua edes vähän järkeä. Sitähän se sosiaalialan työkin usein on, yritetään saada asiakas tietoiseksi elämän realiteeteista ja todellisen elämän mahdollisuuksista. Me sukulaiset elätämme. Niinpä. Siinä tuli itselleni vastaus moneen kysymykseen, mitä omassa työssänikin välillä pohdin. Lapselle tai nuorelle kustannetaan kaikki, mitä tämä haluaa. Nuori voi kaupassa lastata perheen ostoskärryyn hyllyiltä kaikkea, mitä haluaa, ja vanhemmat maksavat ostokset kassalla. Kyseessä olevassa tapauksessa Elina Hatakka 11

12 Havainnointi jokapäiväisessä varhaiskasvatuksessa Lapsilähtöinen varhaiskasvatus perustuu tarkkaan ja säännölliseen havainnointiin. Miten lasten havainnointi toteutetaan, mitä havainnoidaan, miten havainnot otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä? Muun muassa näitä ja monia muita havainnointiin liittyviä asioita käsittelee artikkelin kirjoittaja, erityislastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttaja Taisto Lehtinen kollegansa Pirjo-Leena Koivusen kanssa kirjoittamassaan kirjassa Kasvu kiikarissa, havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille. Tässä kirjoituksessa Lehtinen keskittyy hyvän varhaiskasvatustoiminnan kehittämisen ja toteuttamisen perustaan, lapsihavainnointiin. Havainnointi on ensimmäinen ja erittäin oleellinen vaihe lapsen kasvun tukemisen kokonaisuudessa. Lapsilähtöinen varhaiskasvatus etenee ohessa esitetyn syklisen kehämallin mukaisesti havainnoinnista alkaen, erilaisten vaiheiden kautta toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. (Kuvio). netekijät sekä henkilökohtaiset tulkintansa saattavat yksipuolistaa tai vääristää havainnointituloksia. Hyvin yleistä on, että kasvattaja esittää havaintoina asioita, jotka todellisuudessa ovat havaintoihin ja oletuksiin tai uskomuksiin perustuvia tulkintoja. Tulkinnat ovat kasvatustyön prosessissa välttämättömiä. Niiden aika ja paikka on kuitenkin vasta havainnoinnin jälkeen. Mitä asioita lapsesta tulisi havainnoida? Tärkeää on havainnoida lapsen kokonaiskehitystä, jotta lasta voidaan tukea hänen kehityksellisissä haasteissaan. Kokonaiskehitys on laaja asia, joten kokonaisuutta on hyvä tarkastella osa-alueittain. Vielä pienemmiksi ja tarkemmiksi kokonaisuuksiksi pilkottavat osa-alueet olemme nimenneet kirjassamme seuraavasti: Tunne-elämä Kognitiiviset toiminnot Kieli Aistitoiminnot ja motoriikka Leikki ja leikkitaidot Itsesäätely ja oman toiminnan ohjaus Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus 12 Kuvio. Havainnoinnista toiminnan kehittämiseen. Syklinen kehä. (Lähde: Koivunen, P.-L. & Lehtinen, T Kasvu kiikarissa. Havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille. Jyväskylä: PS-kustannus.) Onnistuneella havainnoinnilla on tietyt perusedellytykset, joihin kuuluvat niin rakenteelliset kuin asenteellisetkin tekijät. Havainnoinnin edellytykset ja esteet vaihtelevat muun muassa sen mukaan missä lasta havainnoidaan tai kuka häntä havainnoi. Eräs tärkeimmistä hyvän havainnoinnin edellytyksistä on havainnoijan objektiivisuus ja vilpitön pyrkimys oppia tuntemaan lapsi paremmin. Vaikka havainnoija pyrkii objektiivisuuteen, hänen omat kokemuksensa, odotuksensa ja erilaiset tilan- Kaikkien tiimin jäsenten tekemät havainnot ovat tärkeitä. Kasvattajatiimin jäsenet havainnoivat lapsia riippumatta siitä mikä on kunkin henkilön koulutus tai ammattinimike. Erilaiset ihmiset tai erilaisissa tehtävissä toimivat henkilöt näkevät lapsia eri tilanteissa ja saattavat kiinnittää huomiota eri asioihin. Toisaalta lapsi saattaa myös käyttäytyä erilaisten aikuisten läsnäollessa eri tavoin. Kun havainnoijat yhdistävät tietonsa eli kertovat havainnoistaan toisilleen, lapsesta, hänen tilanteestaan ja kehityksellisistä haasteistaan saadaan monipuolisempi käsitys kuin silloin, jos havainnointi olisi vain yhden henkilön vastuulla. Jos lapsesta tehtyjen havaintojen määrä on hyvin vähäinen, yksittäiset havainnot voivat saada liian suuren painoarvon ja vääristää kokonaiskäsitystä lapsen tilanteesta tai tarpeista. Vaikka pyritäänkin niin sanottuihin puhtaisiin havaintoihin, havainnoijien on syytä tiedostaa, että myös havainnoijan persoona tai hänen käyttäytymisensä havainnointitilanteessa vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen. Tämän ovat useimmat erityistyöntekijät todenneet. Toimiessani kier-

13 tävänä erityislastentarhanopettajana Helsingissä, työhöni kuului myös päivähoidossa olevien lasten havainnointi. Lapset, joita tulin havainnoimaan, saattoivat toimia läsnä ollessani täysin ongelmattomasti eli aivan toisin kuin silloin, kun he olivat omien kasvattajiensa seurassa. Kysymys ei ollut erityistyöntekijän erinomaisuudesta vaan siitä, että lapset reagoivat poikkeavaan tilanteeseen normaalisti: arastellen, uteliaina tai innostuneina. Joillekin lapsille tilanne saattoi olla suorastaan palkitseva, kun hän havaitsi, että jollakin aikuisella on aikaa olla vain häntä varten. Häiriökäyttäytymiseen ei tietenkään ollut mitään tarvetta. Myös havainnoilla tilanteista, jolloin ongelma ei tavanomaisesti poiketen ilmenekään, on suuri merkitys. Ne havainnot kertovat siitä, mihin lapsella on parhaimmillaan mahdollisuuksia nykyisillä taidoillaan. Samalla saatetaan myös saada vinkkejä siihen, miten kasvattajien kannattaa jakaa ryhmää pienryhmiin, toimia lapsen kanssa vastaisuudessa tai järjestää fyysistä ympäristöä. Useimmat havainnot tehdään jokapäiväisissä tilanteissa, kuten aikuisjohtoisissa opetus- ja tehtävätilanteissa, siirtymätilanteissa ja lasten vapaan toiminnan aikana. Erityisen antoisaa on vapaiden leikkitilanteiden havainnoiminen. Leikkiä havainnoiva kasvattaja saa monipuolista tietoa lapsen kehityksestä; tunne-elämästä, oman toiminnan ohjauksesta, sosiaalisista taidoista, motoriikasta, jne. Jokapäiväinen havainnointi on tavallisesti strukturoimatonta. Silloin havainnoijalla ei ole etukäteen tehtyä suunnitelmaa siitä mitä lapsen taitoa tai ominaisuutta hän aikoo havainnoida. Hän ei ole myöskään varustautunut havainnointiin varaamalla käyttöönsä tietyn asian havaintojen dokumentointiin tarkoitettuja havainnointilomakkeita tai muita dokumentointivälineitä. Sekä strukturoitua että strukturoimatonta havainnointia tarvitaan. Sekä strukturoitua että strukturoimatonta havainnointia on syytä dokumentoida. Dokumentoidut havainnot säilyvät muistissa muuttumattomina ja ovat tarvittaessa käytettävissä. Kaikkia lapsia havainnoidaan, jotta saadaan tietoa heidän lähikehityksen vyöhykkeestään ja osataan painottaa oikeita asioita ja tarjota kullekin lapselle sellaista tukea, jota hän tarvitsee. Havainnointi ei ole kenenkään kohdalla pelkää virheiden, vaikeuksien ja ongelmien etsimistä. Lapsen kiinnostuksen kohteista, osaamisalueista ja vahvuuksista puhutaan usein. Havainnoinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota näihin myönteisiin asioihin ja käyttää saatuja tietoja apuna lapsilähtöistä varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kirjoittaja: Taisto Lehtinen kouluttaja, työnohjaaja, erityislastentarhanopettaja Tmi Taisto Lehtinen P Kirjallisia julkaisuja: Koivunen, P.-L. & Lehtinen, T Kasvu kiikarissa. Havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille. Jyväskylä: PS-kustannus. Karvonen, P. & Lehtinen, T Yhdessä. Leiki, liiku ja lue lapsesi kanssa. Erilaisten oppijoiden liitto. Aaltonen, R. & al Havainnointi ja pedagoginen tuki 3 5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Oppaita ja työkirjoja. 2008:3 Jarasto, N., Lehtinen, T. janepponen, K Hiljaa hyvä tulee. Levon ja rauhan hetkiä lapsen ja aikuisen elämään. LK-kirjat. 13

14 Näkökulmia vuorohoidosta sosiaalikasvattajan silmin tapahtuu. Viikko- ohjelma on heidän nähtävissään eteisen seinällä sekä sähköisenä Moodlessa. Lapsille ruokailujen yhteydessä katsottu kuvallinen päiväjärjestys seuraavaan ruokailuun luo turvallisuutta, näin he tietävät mitä seuraavaksi tehdään. 14 Työskentelen lastentarhanopettajana Liedossa päiväkoti Jokilaaksossa alle 3-vuotiaiden vuorohoitoryhmässä. Vuorohoitoa meillä on mahdollisuus saada kaikkina vuorokauden aikoina seitsemänä päivänä viikossa. Joten liikettä riittää ovissa pitkin päivää, niin lapsia kuin aikuisia tulee ja menee. Sen tähden meille on iso haaste luoda näille pienille myönteinen ja turvallinen kasvuympäristö, jossa he uskaltavat nauraa, itkeä, kiukutella, pääsevät syliin ja saavat kokea olevansa hyväksyttyjä juuri sellaisena, kuin ovat. Yhtenä askeleena tähän koemme tärkeäksi sen, että ryhmässämme päivän aikana aikuisten kasvot vaihtuvat mahdollisimman vähän. Aina työvuorot eivät onnistu niin, että ryhmässä olisi vain oman ryhmän työntekijöitä, mutta toisaalta ovathan kaikki jaksotyöntekijät lapsille tuttuja, sillä vuorohoidon lapset ovat yhdessä iltaisin ja viikonloppuisin. Oma työvuoroni on pääosin klo 8-16 välillä, joten ryhmässä on arkisin päiväsaikaan ainakin yhdet vakiokasvot. Valtaosalla vuorohoidossa olevista lapsista arki vanhempien vuorotyön vuoksi on kaikkea muuta kuin säännöllistä. Siksi päivän rutiinit ja vakioviikko-ohjelma ovat niin lapsen kuin myös vanhempien näkökulmasta tärkeitä, silloin he tietävät mitä milloinkin Lapsia on meillä päivittäin läsnä siis hyvinkin vaihtelevasti ja jotta mahdollisimman monet lapset pääsevät mukaan suunniteltuun toimintaan, on meillä esimerkiksi kädentaito-jutut kahtena päivänä viikossa. Myös iltaisin ja viikonloppuisin askarrellaan silloin kun lapsiryhmä ja työntekijä määrä sen mahdollistavat. Joustavaa asennetta, valmiutta muuttaa tai siirtää suunniteltua toimintaa tarvitsemme, jos lapsia on paljon poissa ja niinpä joskus sama askartelu jatkuu seuraavalla viikolla. Jo vuosien ajan olemme pitäneet koko vuorohoidon yhteiset laulutuokiot juuri ennen ruokailua - onhan silloin niin lapsia kuin aikuisia paikalla enemmän kuin heti aamusta. Ja ilo on myös nähdä isojen ja pienien yhdessä laulamisen, leikkimisen ja mallioppimisen ilo. Myös ryhmämme liikuntahetket olemme pitäneet juuri ennen ruokailua antaen näin useammalle lapselle mahdollisuuden kokeilla taitojaan kiipeillen, hyppien, kontaten jne. Informaation välittyminen on haaste kaikkialla, mutta vuorotyö lisää haastetta. Mm. viestivihko on tärkeä työväline tässä asiassa työvuorot alkavat sen lukemisella. Mutta voidaksemme työskennellä lasten parhaaksi, tarvitaan tiimipalavereita. Niissä sovimme ryhmän yhteisistä pelisäännöistä koskien niin arjen

15 käytäntöjä kuin lapsia, kirjaamme ne ylös ja myös välittämme tietoa muille tiimeille työskenteleväthän hekin meidän lastemme kanssa ulkona, iltaisin ja viikonloppuisin. Hyvänä apuna ovat lisäksi seinätaulut, joissa kerromme kunkin lapsen tavat ja käytännöt wc:ssä, nukkarissa ja ruokatilassa. Tiimipalaverit ovat vuorohoidossa tärkeitä myös kasvatuskumppanuutta, kodin kanssa tehtävää yhteistyötä ajatellen, sillä vuorotyön vuoksi, joku tapaa omaa lastaan harvoin. Silloin on hyvä, kun voimme jakaa kaikkien lapsesta tekemiä havaintoja ja tietoa ja koota ne yhteen ja myös tukea kasvatuskumppanuutta silloin, kun eteen tulee haastavia tilanteita. Apuna kertoessamme lasten päivästä vanhemmille meillä on päiväseurantalappu, johon kirjaamme lapsen päivästä mm. syömiset ja nukkumiset. Ilman sitä olisi vuorotyöläisenä vaikea kertoa lapsen päivästä. Tehtävissäni tiimissä - mm. kokonaisuuden hanskaaminen, hyvän ja myönteisen ilmapiirin luominen, työtovereiden kannustaminen ja tukeminen, lasten hyvinvoinnin edistäminen, rakentavan yhteistyön luominen vanhempien kanssa on haastetta, jossa minulla on paljon kasvamista ja opittavaa, mutta sanoohan vanha sananlasku oppia ikä kaikki. Pirjo Viili 15

16 Träna mod i arbetshandledningen 16 - På vår arbetsplats vill vi att alla pratar öppet och ärligt om alla saker! Som arbetshandledare är det en kommentar jag hör ganska ofta och ett öppet diskussionklimat är en återkommande målsättning i många handledningsgrupper. Samtidigt är det många personer som berättar att detta inte förverkligas i vardagen; man får höra rykten om sig själv och sitt arbete via omvägar, rykten som kan vara mycket sårande. Ibland kan en arbetsgrupp gång på gång ta upp frågor och idéer som berör förmannens eller chefens arbete, men ingen är riktigt villig att ta upp ärendet med chefen själv. En del berättar om situationer där man själv försökt vara modig och ta upp en arbetsfråga till diskussion och så gick det inte alls bra ingen förstod vad man försökte säga och till slut blev det egentligen ännu mera gräl och tråkigheter än konstruktiva förslag. Med den erfarenheten i bagaget kanske man inte vågar vara så modig nästa gång... Vad är det egentligen frågan om? Om vi alla nickar jakande då vi talar om att vi vill ha ett öppnare diskussionsklimat på arbetsplatsen, men samtidigt drar oss för att själva förverkliga det i vardagen? Är det så att vi inte är tillräckligt modiga? Att prata öppet på arbetsplatsen är inte en färdighet som vi automatiskt har och behärskar enbart genom att besluta att öppenhet skall vara en spelregel. De flesta av oss behöver både träning och konkreta redskap för att det skall fungera träning för hur vi skall använda vårt mod. Om vi vill ha en öppen diskussionskultur på vår arbetsplats, är det viktigt att vi också är villiga att träna öppenhet. Och en arbetshandledningsgrupp är en alldeles utmärkt plats för detta. Mod förknippas ofta med att våga säga rakt ut att våga lyfta katten på bordet. Men ofta är det minst lika viktigt kanske till och med viktigare att vara modig nog att lyssna öppet. Har jag mod nog att öppna mina öron på vid gavel och riktigt lyssna på vad min arbetskamrat, min chef eller någon annan säger till mig? Klarar jag av att dröja litet, fråga och funder innan jag svarar på det jag hör? Ibland lyssnar vi så att vi bara hör en massa kritik mot oss själva och innan vi ens själva vet ordet av, har vi stängt av våra öron och i stället börjat fundera på hur vi skall försvara oss. Vi har helt enkelt slutat lyssna och i stället befinner vi oss i en slags försvarsposition. Hur tar jag själv upp och formulerar saker som jag funderar på? Är det en riktigt fräsande, rivande och argsinta katt som jag kastar upp på bordet? Eller är det en mjuk, spinnande och lekfull katt, som inte bara innehåller en mängd kritik utan också förslag till lösningar och nya idéer? Och gäller vårt önskemål om att prata rakt och ärligt bara tråkiga saker och problem på vår arbetsplats? Är vi lika öppna, tydliga och modiga då det gäller t.ex. våra arbetskamraters goda arbetsresultat eller ett varmt tack till chefen? Det blir nog ganska trist på vår arbetsplats om vi sätter likhetstecken mellan det att prata modigt och öppet och kritik och missförhållanden. Ofta kan det vara mycket mer givande att riktigt i detalj fundera på något som lyckats ovanligt väl i arbetet. En sådan situation eller händelse kan ge oss många vinkar och idéer om vad just vi och vår arbetsplats är bra på. Om vi blir mer uppmärksamma också på det som går bra, vilka våra styrkor är, kan det vara till stor hjälp och nytta i kinkiga situationer. Vi har erfarenhet av att prata med varandra och kunskap och mod med oss i bagaget att ta upp också svårigheter. Och dessutom är det jätteroligt och energigivande att prata om det vi är bra på! Arbetshandledning är ett verktyg där processen är en grundläggande del i arbetet: Även på en arbetsplats där man känner varandra väl, behöver vi ofta litet tid på oss för att hitta konkreta verktyg för hur just vi vill prata med och lyssna på varandra. Det är också ett faktum på de flesta arbetsplatser idag, att arbetsteamens sammansättning byts ofta och de flesta av oss får ständigt nya arbetskolllegor. Då behöver vi kanske nya verktyg för vår diskussion eller vi borde i det minsta damma av våra gamla verktyg. Hur vi jobbar ihop som team i olika sammanhang är på sätt och vis en färskvara alla vet inte vad vi kom överens om i fjol, en del spelregler är inte längre aktuella i teamets nya sammansättning och det dyker upp arbetsfrågor som inte varit aktuella tidigare. För att satsa på arbetshandledning behöver vi inte alls ha några speciella svårigheter eller problem att dryfta tvärtom: störst nytta av arbetshandledning har man ofta då arbetsvardagen rullar på i en god och harmonisk takt. Arbetshandledning är en möjlighet att sakta ner litet i vardagen och ge sig tid att verkligen lyssna på varandra. Den som är en god lyssnare är också oftast den som lättast kan vara modig.

17 FAKTARUTA: Vad är arbetshandledning? Arbetshandledning är målinriktad verksamhet, med vars hjälp en enskild arbetstagare eller arbetsgrupp arbetar för > att klargöra den grundläggande arbetsuppgiften, > att hitta motivation och medel för att utveckla arbetet, > att hitta och bygga upp resurser och inspiration för att må bra på arbetet och trivas, arbetsglädje! I arbetshandledingen utvecklas vars och ens personliga arbetsgrepp och handledningen ger möjligheter till nya infallsvinklar och alternativa lösningsförslag. Arbetshandledning är också en plats för stöd och uppmuntran. FAKTARUTA: Hur förverkligas arbetshandledning i praktiken? Arbetshandledning kan äga rum för enskilda perssoner, par eller större grupper. En handledningsträff varar cirka minuter beroende på gruppens storlek. Arbetshandledning är reglebunden (t.ex. var tredje vecka eller en gång per månad) och fortsätter en på förhand bestämd tidsperiod. Arbetshandledning är m.a.o. en process. Arbetshandledningens målsättningar besluts i samråd med deltagarna. Arbetshandledning baserar sig på frivillighet och konfindentialitet. Arbetshandledning passar lika väl för anställda som chefer och förmän. Bodil Mickelsarbetshandledare, ToTo och medlarecand. mag. (sociologi, psykologi), FyM 17

18 Sosiaalipedagogien virkistysretki Se oli se lauantai ,kun 10 Pohjanmaan alueen sosiaalipedagogia matkasi Tampereelle perinteiselle virkistysreissulle. Hyppäsimme junasta pelipaikalle aamupäivällä ja eiku shoppailemaan, kuka minnekin koki tarpeelliseksi mennä. Kun tarpeelliset ja muut mukavantuntuiset ostokset oli tehty, istahdimme meille varattuun piiiitkään pöytään ravintola Astorikseen. Ja se ruoka ja juoma oli hyvääää. Kipikapi sitten päivänäytökseen Tampereen Teatterin,Frenckell-näyttämölle katsomaan Reko Lundanin kirjoittamaa ja Miika Murasen ohjaamaa näytelmää Tarpeettomia ihmisiä. Näytelmä kertoi turvattomuudesta ja rakastamisen vaikeudesta, lähisuhdeväkivallasta, joka on valitettavan totta monessa ihan tavallisessa perheessä.näytelmä oli hyvin intensiivinen ja tunteisiin vetoava. Näyttelijäsuoritukset olivat todentuntuiset ja syvältä koskettavat. Näytelmä jäi pitkäksi aikaa mieleen ja toi esiin monenlaisia tuntemuksia. Iltajuna toi päivään tyytyväiset matkaajat takaisin Seinäjoelle. Jälleen kerran totesimme,miten arvokasta ja mukavaa olikaan taas tavata vanhoja tuttuja ja iloksemme myös uuttakin jäsentä. Kiitos meille kaikille, että me olemme ME! Eriryiskiitokset Sari Palomäelle upeasta panoksestasi yhdistyksemme piirihenkilönä ja Tervetuloa Kaija Raja-aho taas ohjaimiin. Ilolla uusia seikkailuja odottaen. Kuva ja teksti Raija Kujanen 18

19 Asiakkaalla oikeus videoida virkamiestapaaminen Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin ratkaisun mukaan viranomainen ei voi kieltää asiakasta videoimasta neuvotteluaan viranomaisen kanssa. Sen sijaan videon julkaiseminen esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla saattaa joissakin tapauksissa loukata lapsen tai kuvattujen työntekijöiden tai viranhaltijoiden yksityisyyttä siten, että tallenteen julkaiseminen voi olla rangaistavaa. 19

20 mielipitoja Pitääkö mun kaikki hoitaa - valoa ikkunassa :) Onko aikaa fiilistelyyn?? On mökillä kun kaikki tietää että en ole tavoitettavissa sillä kuuntelen tuulen huminaa, laineiden liplatusta, tulen rätinää ja lintujen laulua... - sielu lepää luonnossa ja aika Voi napanuora miten se onkaan joustava ja pitkän huiskea, eikä katkea koskaan. Olen treenaillut tässä jo vuoden päivät elämää ilman molempien lasten päivittäistä kanssakäymistä saman katon alla. Yhdessä elellessä hoidettiin asiat sohvalla istuessa; kaikki tiesi missä mennään ja mitä tehdään. Jääkaapin ovi peittyi tasaisesti keväisin ja syksyin eri tiedotteista ja pääsylipuista erinäisiin tilaisuuksiin Nyt pimputtaa whatsapit ja symbolimerkit ovat tiukasti jo hallussa. Omat suunnitelmat muuttuvat kun lapsen toiveet ja kauniit pyynnöt pommittavat tasaisesti arjessa. Sanotaan että vierivä kivi ei sammaloidu mutta tuntuu että muistilokeroni alkaa olla jo poronjäkälää täynnä kun pyrkii muistamaan mitä on tullut luvattua. Poronjäkälän syytä sekin että sain meiliini pyynnön; olet luvannut kirjoittaa jutun seuraavaan Spiikkiin, palautus ensi viikolla ja se on juuri nyt kääk! - pitääkö tämäkin hoitaa siis juuri nyt. Miksi en laittanut muistutusta puhelimeen?! 24h vuorokaudessa riitti hyvin nyt ei se riitä enää mihinkään - missä vika? pysähtyy. Kesällä meditoin mustikassa, saatan olla mustikkametsässä monta tuntia ja tulos on taattu; kipposet täynnä mustikoita ja mielihyväntunne on asettunut sielun sopukoihin. Aamulla aamurutiineiden avustamana kohti työpaikkaa. Päivä on kiireinen ja silti pitää rauhoittaa itsensä asiakkaiden huolien, murheiden ja olojen äärelle. Iltapäivällä jatketaan verkostopalaverin tiimoilta pohtien miten parhaiten voisimme tukea ja kannatella asiakkaitamme jotta he selviäisivät arjen aallokoissa. Jos raportoin nopeasti ja valmistan seuraavan päivän touhut nopeasti ehdin vielä salille. Hurautan salille ehdin nipin napin jumpalle - päätän hoitaa itseäni jumpan jälkeen Infrapunasaunassa joka sattuukin olemaan vapaana. 40 min ihanaa lämpöä eikä kukaan muu osu saunaan yhtä aikaa. Hiljaisuudessa 40 min - WAU! Rentoutuneena ja nälkäisenä kohti kotia; ajatuksissa ihanaa nyt iltapalaa ja nauhoittamani suosikkisarjan pariin sohvalle löhöilemään rauhassa. Löydän parkkipaikan ja astun kotipihalleni; mitä vilkaisen keittiön ikkunaan - valoa ikkunassa. Astun sisään; hei äiti, tulin käymään, onko jotain syötävää Ihana kun tulit, mitä sinille kuuluu :) Riitta Harmaala

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa Sisältö PAMissa ei hyväksytä epäasiallista kohtelua... 2 Mistä tunnistaa epäasiallisen kohtelun?... 3 Miten tulee toimia, jos kokee tai havaitsee epäasiallista

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty Hyvä käytös sallittu epäasiallinen kohtelu kielletty Ohjeita työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015 Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja ILTAPÄIVÄN OHJELMA Ajankohtaista Elina Anttila ja Anneli Säteri Hankkeen asiantuntija Sirkka Rousu esittelee

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako?

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Kuntatalo 10.9.2015 Jarkko Lahtinen Kuntaliitto Twitter: #kuntamarkkinat Voimmeko onnistua? Onnistuminen on asenne. Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

7.4.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö

7.4.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö 7.4.2015 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n lausunto Opetus ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Uusi varhaiskasvatuslaki 1.8.2015. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaosto Titta Tossavainen 5.5.2015

Uusi varhaiskasvatuslaki 1.8.2015. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaosto Titta Tossavainen 5.5.2015 Uusi varhaiskasvatuslaki 1.8.2015 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaosto Titta Tossavainen 5.5.2015 Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistaminen - varhaiskasvatuslaki tulee

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin!

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 1 Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 2 1.1 Yhteystiedot Postiosoite: Kievarin päiväkoti Kievarintie 13 04300 Tuusula Puhelin: Päiväkodin johtaja: 040-314 4858- Guldbaggarna 040-314 4859- Auringonkukat 040-314

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot