Työ ja ihminen. TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 3/ vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ ja ihminen. TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 3/2002 16. vuosikerta"

Transkriptio

1 Työ ja ihminen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 3/ vuosikerta Pääkirjoitus Miten journalistit ja journalistiset työyhteisöt jaksavat Anneli Leppänen Artikkelit Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä 15 vuoden aikana Anneli Leppänen ja Seppo Tuomivaara Hyvä esimiestyö journalistisissa toimintaympäristöissä Eva Tuominen, Anneli Leppänen ja Susanna Lundell Yksilötyöstä työyhteisön kehittämiseen kehitysvuoropuhelu Paikallislehdessä Merja Helle Journalistista työuupumusta ennustavat tekijät Seppo Tuomivaara, Anneli Leppänen ja Raija Kalimo Sammandrag Summaries Kirjoittajat

2 Toimitus Anna-Liisa Karhula Taitto Anne-Marie Paakkari Kansi Susanna Virtanen Kannen kuva Darius Koehli, AGE, Lehtikuva ISSN Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy 202

3 pääkirjoitus Miten journalistit ja journalistiset työyhteisöt jaksavat Journalistit ovat aina olleet tietotyöläisiä. He muokkaavat eri lähteistä hankkimiaan tietoja välittääkseen ajankohtaiset poliittiset, taloudelliset ja muut tärkeät yhteiskunnalliset tapahtumat niistä kiinnostuneille lehtienlukijoille, radionkuuntelijoille, televisionkatselijoille sekä erilaisten uusmedioiden käyttäjille. He käsittelevät myös aiheita, joiden arvelevat olevan valistavia tai viihdyttäviä. Tärkeiden aiheiden valinta valtavasta uutisvirrasta ja informaatiotarjonnasta vaatii asiantuntemusta. Journalistista työtä tehdään maailman kaikissa maissa ja kaikenlaisissa olosuhteissa. Huolimatta journalistisen työn vaativuudesta ja siinä tapahtuneista suurista ja nopeista muutoksista journalistien työtä ja hyvinvointia tai niiden muutoksia on tutkittu vain vähän. Journalistisen työn toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Sähköisen viestinnän vapautuminen, mediayritysten keskittyminen, lehtien lopettaminen ja ilmestymispäivien vähentäminen, välitettävien tietojen lisääntyminen ja tietotekniikan kehitys ovat vaikuttaneet journalistien työhön. Suomen Sanomalehtimiesten liitto teetti Työterveyslaitoksella 1980-luvun puolivälissä tutkimuksen stressistä journalistisessa työssä. Silloin journalistit kokivat verraten paljon stressiä ja näkivät kehittämistarpeita muun muassa toimituksellisessa esimiestyössä. Kun 1990-luvun laman jälkeen monilla toimialoilla toteutetuissa tutkimuksissa oli todettu työn vaatimusten ja hyvinvoinnin ongelmien lisääntyvän, virisi tarve seurata myös journalistien työn ja hyvinvoinnin muutoksia. Työterveyslaitoksen tutkijaryhmän lisäksi tutkimuksen valmisteluun ja hankkeen toteutumisen tukemiseen ovat osallistuneet Suomen Journalistiliitto ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto, Graafisen Teollisuuden Liitto ja Palvelualojen Toimialaliitto. Tutkimusta rahoittivat osittain Suomen Journalistiliitto ja Työsuojelurahasto. Alan työmarkkinajärjestöjen nimeämästä johtoryhmästä on ollut tutkijaryhmälle paljon hyötyä tutkimusaiheiden täsmentämisessä, tutkimuskohteiden valinnassa ja tutkimuksen eri vaiheista tiedottamisessa. Tutkimuksen alkaessa vuonna 1999 sen tavoitteiksi asetettiin tutkia journalistien kokemuksia työstään, hyvinvoinnistaan ja hyvinvointinsa häiriöistä sekä muutoksia niissä 15 vuoden aikana tarkastella työuupumusta ja sen selittymistä journalistisessa työssä tutkia, miten hyvät journalistiset työyhteisöt toimivat; tavoitteena oli hankkia tietoa siitä, millaisia ovat esimiestyö ja työyhteisön toimintatavat silloin, kun henkilöstö kokee työyhteisönsä ja erityisesti esimiestyön hyväksi tutkia jaksamista, sen edellytyksiä ja kehittymistä. Työ ja ihminen 16 (2002):3,

4 pääkirjoitus Tähän Työ ja ihminen -lehden numeroon on koottu ensimmäiset vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Tutkimus osoitti ilahduttavasti, että myös vaativaa, asiantuntemusta edellyttävää tietotyötä voidaan johtaa toimintaa kehittävällä ja työyhteisöä tyydyttävällä tavalla. Myönteistä on sekin, että journalististen työyhteisöjen kehittämiseen soveltuvan uuden menetelmän toimivuutta on voitu tutkia. Tutkimus osoitti myös, että vaikka monet työn piirteet ja hyvinvoinnin indikaattorit journalistien ammattikunnassa olivat kehittyneet myönteisesti 15 vuoden aikana, joissakin viestintyypeissä ja ammattiryhmissä stressitekijät olivat lisääntyneet tai muutokset sekä työssä että hyvinvoinnissa olivat kielteisiä. Tulokset viittaavatkin tarpeeseen seurata ja tukea työn ja hyvinvoinnin kehitystä jatkuvasti myös journalistisissa työyhteisöissä. Luumäellä Anneli Leppänen 204

5 artikkelit Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä 15 vuoden aikana Anneli Leppänen ja Seppo Tuomivaara Vaikka journalistinen toimintaympäristö on muuttunut 20 viimeisen vuoden aikana paljon, journalistien hyvinvointia tai hyvinvoinnin häiriöitä ja niiden liittymistä heidän työhönsä on tutkittu vain vähän eikä toimialan kehityksen vaikutuksia journalistien työhön ja hyvinvointiin ole seurattu. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten journalistien työn ja hyvinvoinnin kehittymistä 15 vuoden ajanjaksolla. Postikyselyyn vastasi otokseen kuuluneista 487 (49 %) keväällä 1984 ja 1173 (63 %) keväällä Tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia työtehtävissä, arvioita työn piirteistä ja niiden aiheuttamasta stressistä sekä koettua hyvinvointia. Muutoksia tarkasteltiin koko aineiston lisäksi eri ammattiryhmissä ja eri viestimissä. Etenkin toimittajien työ oli tiivistynyt perustehtävän suuntaan. Työ sisälsi vuonna 1999 vuoteen 1984 verrattuna enemmän ideointia, sisällöstä päättämistä, juttujen kirjoittamista ja yhteydenpitoa erilaisiin tahoihin. Muutokset työn piirteiden deskriptiivisissä arvioissa olivat hyvinvoinnin näkökulmasta myönteisiä, mutta vuonna 1999 koettiin useampien työn piirteiden aiheuttavan stressiä kuin 15 vuotta aiemmin. Lähinnä työn kokeminen stressittömäksi oli vähentynyt. Tosin lähes puolet vastaajista koki työn paljouden aiheuttavan paljon tai melko paljon stressiä sekä vuonna 1984 että Ammattiryhmistä toimittajat kokivat useiden työn ominaisuuksien aiheuttavan enemmän stressiä vuonna 1999 kuin Lehdissä kilpailuilmapiirin ja palkan ja työpanoksen vastaamattomuuden aiheuttama stressi oli lisääntynyt. Yleisradion radion journalisteille stressiä aiheuttivat työn hallittavuuteen liittyvät tekijät enemmän vuonna 1999 kuin Hyvinvoinnin indikaattorit olivat kehittyneet pääsääntöisesti myönteisesti erityisesti yleisradion tv-kanavilla toimivilla journalisteilla. Toisaalta unihäiriöt olivat lisääntyneet toimittajilla ja yleisradion radiokanavilla toimivilla, ja seurantajaksolla oli mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntynyt; joka neljäs journalisti oli turvautunut ammattiauttajaan vuonna Työn ja hyvinvoinnin kehitys journalisteilla 15 vuoden kuluessa vaihteli ammatin ja tiedotusvälineen mukaan osoittaen sen, että muutokset tiedonvälityksen kentässä heijastuvat journalistien työhön ja hyvinvointiin. Avainsanat: journalisti, hyvinvointi, stressitekijä, sanomalehti, aikakauslehti, televisio, radio JOHDANTO Journalistisen työn toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen. Sähköisen viestinnän vapautuminen, mediayritysten keskittyminen ja kansainvälistyminen, lehtien lopettaminen ja ilmestymispäivien vähentäminen, välitettävien tietojen lisääntyminen ja tietotekniikan kehitys ovat muun muassa vaikuttaneet ja vaikuttavat journalistien työhön, ammatteihin ja osaamisvaatimuksiin. 3, 4, 16, 21 Suomessa muutokset Työ ja ihminen 16 (2002):3,

6 A. Leppänen ja S. Tuomivaara ovat olleet suuria erityisesti sähköisessä tiedonvälityksessä. Paikallisradiot ja uusi televisiokanava ovat aloittaneet toimintansa luvun puolivälin jälkeen, ja ohjelmaa on tarjolla ympäri vuorokauden. Journalistien työtä on toimintaympäristön suurista muutoksista huolimatta tutkittu vähän 7, 23, 24. Salminen 24 totesi toimittajien itsensä jääneen taka-alalle, vaikka journalismista on julkaistu lukemattomia tutkimuksia ja selvityksiä. Kuusisto ja Sirkkunen 7 puolestaan perustelivat tarvetta tutkia journalistin työtä sillä, että journalismin ja joukkoviestinnän merkitys yhteiskunnassa on lisääntynyt viime vuosina. Jos journalistien työn luonnetta ja toimintaehtoja ymmärrettäisiin nykyistä paremmin, myös sen yhteiskunnallista suoritusta voitaisiin parantaa. Tosin Raittilan 21 mukaan journalismi on professionaalistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Toimittajien ammatillinen asema, koulutus ja ammattikuntaa yhdistävä journalistinen kulttuuri ovat vahvistuneet ja vakiintuneet. Ammatillistuminen on toisaalta myös johtanut journalistien samankaltaistumiseen. Ammattitaitoinen toimittaja kuvaa jutuissaan maailmankatsomuksestaan riippumatta uutistapahtumia yhteisen journalistisen kulttuurin mukaisesti 21. Kehitys on johtanut jopa sisäänpäinlämpiävyyteen: Toimittajat saavat toisiltaan ideoita ja näkökulmia sekä käyttävät samoja lähteitä. He lainaavat toisiaan, haastattelevat toisiaan ja elävät samassa keskiluokkaisessa kulttuurissa. Tällainen elämäntapa tuottaa yhdenmukaista näkemystä siitä, mikä maailmassa on tärkeää, ketä henkilöä nostetaan, mikä asia jätetään käsittelemättä. Liiallinen yhdenmukaistuminen voi johtaa kehityksen loppumiseen tai arvoristiriitoihin suhteessa toiminnan kohteeseen. Erilaiset työhön liittyvät arvo- ja roolikysymykset ja ristiriidat ovat jatkuvasti läsnä journalistisessa työssä 28. Ihannejournalismia on myös alettu kyseenalaistaa, ja eräissä toimituksissa katsotaan ammatti-identiteetin olevan käymistilassa 19. Myös jännitteitä luovuuden ja taloudellisten tavoitteiden välillä on alkanut ilmetä 24. Journalistien työssä on paljon hyviä puolia. Keskeinen niistä on työn sisältö, itse journalismi 23. Autonomia, vaihtelu, luovuus ja valistaminen ovat ominaisia työlle 14, 26. Tosin työn vapausasteiden on myös todettu vähentyneen vuosien mittaan esimerkiksi Yhdysvalloissa 31. Journalistit pitivät myös itse työtään vapaana, stimuloivana, opettavaisena, vaihtelevana ja arvioivat sen olevan vastuullista 14. Työn varjopuoliksi nähtiin määräaikoihin (dead-line) liittyvät paineet, epäsäännölliset tai epämukavat työajat ja johtamisen ongelmat 15 sekä sisäistetyt suoritusvaatimukset ja alituinen kamppailu aikaa ja kilpailijoita vastaan työn laadusta tinkimättä 26. Sörensenin 26 mukaan toimittajat ovat myös haavoittuvia kritiikille ja sosiaalinen tuki työssä on heikkoa. Toimittajat ovat kertoneet elävänsä jatkuvassa ylikuormituksessa, eivätkä he voi edes osittain hallita jatkuvaa informaatiotulvaa työssään 2. TYÖN JA IHMISEN HYVINVOINNIN SUHTEEN TUTKIMUKSESTA Työn ja ihmisen hyvinvoinnin suhdetta on tutkittu eri viitekehyksistä jo vuosikymmeniä. Työn ja hyvinvoinnin häiriöiden työkuormituksen, stressin ja viimeksi työuupumuksen yhteyksien tutkimuksen ansiosta olemme oppineet, että monilla työn ominaisuuksilla voi olla yhteyksiä subjektiivisiin hyvinvoinnin häiriöihin. Monet stressiteoriat olettavat, että stressi ei kuitenkaan seuraa suoraan jostain ulkoisesta ympäristö- tai tilannetekijästä, vaan stressin muodostumiselle on olennaista, että ihmiset tulkitsevat tilanteen hyvinvoinnilleen haitalliseksi ja antavat tilannetekijälle merkityksen stressiä aiheuttava tekijä 9. Stressin voimakkuuteen ja jatkumiseen vaikuttavat puolestaan tilanteen ratkaisemiseen käytettävissä olevat selviytymiskeinot ja niiden soveltamisen tuloksellisuus. Työperäistä stressiä on tutkittu tavallisimmin yksilö- tai organisaatiotasoilla. Pohjois- Euroopan maissa on myös seurattu työikäi- 206

7 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... sen väestön työolojen ja hyvinvoinnin kehittymistä kaikki ammattialat koskeneissa tutkimuksissa 11. Ammattiala on kuitenkin sangen karkea tarkastelutaso. Ammattialojen sisäisten työolo-ja hyvinvointierojen tarkastelu havaittiin tärkeäksi jo kymmeniä vuosia sitten 6, 17, koska mm. ammattiasema ja tuotannon organisointi vaikuttivat työtehtäviin, ihmisten kokemuksiin työstään sekä heidän hyvinvointiinsa ja terveydentilaansa. Ammattialakohtaisia tutkimuksia tehdään nykyään vähän, osittain siksi, että yritykset, organisaatiot ja työpaikat seuraavat itse työn ja hyvinvoinnin kehittymistä oivallettuaan näiden kysymysten merkityksen liiketoiminnalleen. Kuitenkin myös ammattialakohtaisia tutkimuksia tarvitaan, jotta toimialojen rakenteellisten, sisällöllisten ja teknisten muutosten vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnin kehittymiselle voidaan ymmärtää entistä paremmin. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA ONGELMAT Vaikka journalistinen toimintaympäristö on muuttunut paljon, journalistien hyvinvointia tai hyvinvoinnin häiriöitä ja niiden liittymistä heidän työhönsä on tutkittu vain vähän eikä alan viimeaikaisen kehityksen vaikutuksia journalistien työhön ja hyvinvointiin ole seurattu kattavasti. Journalistinen työ ja sen toimintaympäristö ovat muuttuneet olennaisesti lähes 20 vuoden aikana, jotka ovat kuluneet edellisestä suomalaisiin journalisteihin kattavasti kohdistuneesta työstressin tutkimuksesta 13. Monet journalistisen työn ominaisuudet, kuten autonomia ja vaihtelu, voivat tukea hyvinvointia ja terveyttä. Toisaalta 15 vuoden aikana toimialalla on toteutettu rakenteellisia muutoksia ja sähköisten viestimien ohjelmatarjonta on lisääntynyt uusien radiokanavien, uuden tv-kanavan ja lähes ympärivuorokautisen toiminnan ansiosta. Muutokset voivat vaikuttaa hyvinvointiin kielteisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, muuttuivatko journalistien kokemukset työstään ja hyvinvoinnistaan 15 vuoden kuluessa tutkia, olivatko muutokset erilaisia eri viestimissä ja eri ammattiryhmissä työskentelevillä tarkastella lisäksi journalistien hyvinvoinnin tasoa suhteessa suomalaisen työikäisen väestön hyvinvoinnin tasoon muutamien keskeisten hyvinvoinnin indikaattoreiden osalta. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Vuoden 1984 ja 1999 tutkimusaineistot muodostettiin toisiaan vastaavalla tavalla. Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluivat Suomen Journalistiliiton (vuonna 1984 Suomen Sanomalehtimiesten Liiton) jäsenet, joiden jäsenyys otoksen muodostamishetkellä oli voimassa ja joilla oli osoite kotimaassa. Tutkimuksen perusjoukosta poistettiin seuraavat jäsenlajit: eläkeläinen, kunniajäsen, vapaajäsen, opiskelija, alan opettaja työllistetty/tukityössä oleva sekä ne, joiden avustusoikeus (oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan) oli lakannut. Vielä poistettiin ne, joiden ammattinimike oli kansanedustaja, lehdistöneuvos tai -sihteeri, tiedotussihteeri, tutkija tai jotka olivat Suomen Journalistiliiton tai sen yhdistysten toimihenkilöitä. Tämän jälkeen otokseen poimittiin aakkosjärjestyksen joka viides henkilö. Lopullinen otos oli 992 henkilöä vuonna 1984 ja 1827 henkilöä vuonna Postikyselyyn vastasi 487 (49 %) keväällä 1984 ja 1173 (64 %) keväällä 1999 otokseen kuulunutta. Tutkimusaineistona oli kummankin postikyselyn koko aineisto silloin, kun verrattiin eroja vuoden 1984 ja 1999 vastausten kesken. Tarkasteltaessa sähköisiä viestimiä edustavien vastauksia aineistosta kuitenkin poistettiin ohjelmateknistä työtä tekevien vastaukset vuodelta Tähän ammattiryhmään kuuluneet eivät nimittäin osallistuneet Työ ja ihminen 16 (2002):3,

8 A. Leppänen ja S. Tuomivaara Taulukko 1. Tutkimuksiin v ja 1999 osallistuneiden sukupuoli, työtehtävä* ja työpaikka* % koko % koko (n) aineistosta (n) aineistosta nainen mies toimittaja toimitussihteeri päätoimittaja valokuvaaja toimituspäällikkö maakuntalehti valtakunnallinen päivälehti paikallislehti erikoisaikakauslehti yleisaikakauslehti YLE/radio YLE/TV MTV Freelancer *Vain ne työtehtävät ja työpaikat, jotka olivat edustettuina sekä vuoden 1984 että vuoden 1999 aineistoissa vuoden 1984 tutkimukseen, koska he eivät tuolloin kuuluneet Suomen Journalistiliiton jäsenkuntaan. Tutkimukseen osallistui vuonna 1984 enemmän miehiä kuin naisia. Tilanne oli päinvastainen vuonna 1999 (taulukko 1 s. 208), mikä heijastaa todellista tilannetta tutkimuksen kohderyhmässä 25, 5, joskin naisten osuus oli molemmissa aineistoissa muutaman prosenttiyksikön suurempi kuin Suomen Journalistiliiton jäsenistöstä tutkimushetkellä. Aineistossa oli sekä 1999 että 1984 enemmän lehdistössä kuin radiossa tai TV:ssä työskenteleviä, mikä myös heijastaa alan todellista tilannetta. Valtakunnallisissa päivälehdissä ja maakuntalehdissä työskentelevien osuus oli 1999 aineistossa huomattavasti pienempi kuin Tutkimusajankohtien välillä useita valtakunnallisia ja maakuntalehtiä on lakkautettu tai muutettu viikkolehdiksi, mikä on vähentänyt näissä lehtityypeissä työskentelevien journalistien lukumäärää. Tutkimukseen osallistuneiden koulutustaso oli 1999 korkeampi kuin 1984 (kuva 1 s. 209) Tutkimusaineistojen voidaan katsoa edustavan hyvin kohderyhmiä. Menetelmät Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jolla pyrittiin saamaan kuva journalistien työtehtävistä, koetuista työn piirteistä ja hyvinvoinnista. Vaikka työelämän tutkimuksessa on 1990-luvun jälkeen korostettu yhä enemmän subjektiivisten tekijöiden, merkitysten ja tulkinnan roolia subjektiivisen tulkinnan muodostumisessa, tutkimuksissa ei yleensä ole tarkasteltu sekä deskriptiivisiä että evaluatiivisia arvioita työstä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työtehtäviä, kokemuksia työstä ja työyhteisöstä, suoria arvioita työssä stressiä aiheuttavista tekijöistä sekä subjektiivisen hyvinvoinnin ja sen häiriöiden indikaattoreita sekä niiden muutoksia journalistien ammattikunnassa 15 vuoden aikana. Vuonna 1984 kyselylomakkeessa käytetyt työn ja hyvinvoinnin kokemista mittaavat kysymykset perustuivat Työterveyslaitoksella aiemmin laadittuihin työn ja hyvinvoinnin suhdetta mitanneisiin lomakkeisiin 12, 13, joita täydennettiin yhdeksän journalistin strukturoiduissa haastatteluissa 208

9 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... esiin tulleilla, journalistista työprosessia ja sen erityiskysymyksiä kuvaavilla kysymyksillä, jotka yhä ovat keskeisiä työssä 3. Vuoden 1999 kyselylomakkeeseen lisättiin joitakin kysymysalueita ja joitakin poistettiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan vastauksia vain niihin kysymyksiin, jotka säilyivät muuttumattomina tutkimuskerrasta toiseen. Tutkitut aihepiirit olivat seuraavat: työtehtävä, työpaikka ja työkokemus sekä demografiset tekijät (13 kysymystä) journalististen työtehtävien sisältö (12 kysymystä) koetut työn piirteet, deskriptiivinen arvio työstä (29 kysymystä) stressin aiheuttajiksi koetut tekijät työssä, evaluatiivinen arvio työstä (10 kysymystä) kokemukset vuorotyöstä (5 kysymystä) Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden koulutustaso (% aineistosta) % aineistosta tietotekniikka journalistisessa työssä (1 kysymys) koettu hyvinvointi ja hyvinvoinnin häiriöt (6 kysymystä) mielenterveyspalvelujen käyttö ja koettu tarve (2 kysymystä). Muutoksia tai muuttumattomuuksia journalistien kokemuksissa työstä ja hyvinvoinnista tarkasteltiin vertaamalla vuonna 1984 ja 1999 samaan kysymykseen annettujen vastausten jakautumia toisiinsa c 2 -testillä. Sekä työn piirteiden että hyvinvoinnin indikaattoreiden muuttumista tarkasteltiin yksittäisten muuttujien tasolla lähinnä siksi, että vuoden 1984 aineiston sähköistä tallennetta ei pystytty enää Suomessa aukaisemaan, joten oli käytettävä vuoden 1984 vastausten suoria jakaumia, jotka oli arkistoitu. On lisäksi todennäköistä, että kun tarkastellaan yksittäisiä kysymyksiä työn muutoksista, saadaan tarkempi kuva, kuin jos käytettäisiin asteikkoja, joiden sisäinen konsistenssi ei aina ole kovin hyvä; asteikot eivät täysin mittaa samaa ilmiötä tai kata sitä kokonaisuudessaan. Työtyytyväisyyden ja stressin tutkimisessa yksittäisten kysymysten luotettavuus on osoitettu 1, 30. Tilastollisessa analyysissä käytettiin SAS-ohjelmiston standardiohjelmia. TULOKSET matalampi lukio opisto- korkeakoulukuin lukio tasoinen tutkinto tutkinto Tässä artikkelissa tarkastellaan sekä koko aineistoa että eri ammateissa ja viestimissä toimivia ryhmiä. Kun tarkastellaan muutoksia työtehtävissä ja koetuissa työn piirteissä sekä niiden kokemisessa stressitekijöiksi koko ryhmässä, esitetään kaikkiin kysymyksiin vastausjakaumat sekä niiden tilastolliset merkitsevyydet. Muuten artikkelissa käsitellään vain sellaisia muutoksia tarkasteltujen ryhmien vastauksissa, jotka ovat vähintään tilastollisesti melkein merkitseviä (p<0,05). Tekstin ja taulukoiden luettavuuden säilyttämiseksi tilastollisten testien lukuarvoja ja niiden tarkkoja merkitsevyystasoja ei kuitenkaan esitetä. Työ ja ihminen 16 (2002):3,

10 A. Leppänen ja S. Tuomivaara Koetut muutokset journalistisessa työprosessissa Työtehtävien sisältö journalistisessa työssä oli pysynyt verraten muuttumattomana vuodesta 1984 vuoteen Tutkimuksessa oli kuitenkin vuonna 1999 vuoteen 1984 verrattuna mukana useampia vastaajia, joiden työhön kuului vähän tai ei kuulunut lainkaan juttujen kirjoittamista, haastattelemista tai matkustamista. Yhteydenpito erilaisiin tahoihin oli puolestaan lisääntynyt. (Taulukko 2 s. 211.) Työtehtävät olivat muuttuneet olennaisesti toimittajien ja freelancereiden ammattiryhmissä; muissa ammattiryhmissä työn sisältö ei ollut muuttunut vuosien 1984 ja 1999 välillä. Kolme neljästä (73 %) toimittajasta arvioi 1999 työhönsä sisältyvän runsaasti ideointia ja aiheiden kehittelyä, vuonna 1984 tällaisia vastaajia oli 62 %. Vuonna 1999 toimittajien työhön sisältyi enemmän myös lehden, ohjelmien tai kuvituksen sisällöstä päättämistä, juttujen kirjoittamista ja yhteydenpitoa erilaisiin tahoihin kuin Toimittajien työmatkat olivat vähentyneet. (Taulukko 3 s. 211.) Freelancereiden ryhmässä sekä niiden, joiden työssä oli runsaasti sisällöstä päättämistä, että niiden, joilla sisällöstä päättämistä ei ollut lainkaan, määrä oli vähentynyt. Myös niiden osuus, joiden työssä oli runsaasti toteutumistavasta päättämistä, oli vähentynyt. Juttujen kirjoittaminen että ohjelmien tekeminen oli lisääntynyt. Myös yhteydenpito ihmisiin tai instansseihin oli lisääntynyt. Sekä runsaasti että vähän matkustavien freelancereiden osuus väheni. Toimitussihteereissä sekä niiden, joilla oli runsaasti yhteydenpitoa ihmisiin tai instansseihin, että niiden, joilla ei ollut minkäänlaista yhteydenpitoa, osuudet kasvoivat. Vaikka työn sisällöt muuttuivat tutkimuksen suurimmassa, toimittajien ammattiryhmässä, melko paljon, ne muuttuivat vain joissakin viestimissä 15 vuoden aikana (taulukko 3 s. 211): Valtakunnallisissa päivälehdissä ideoinnin ja aiheiden kehittelyn määrä lisääntyi ja toisten juttujen käsittely vähentyi. Erikoisaikakauslehdissä työskentelevien tehtäviin kuului runsaammin kuvituksen valintaa. YLE:n radiotoiminnassa työskentelevistä 62 % koki kirjoittavansa runsaasti työssään juttuja; vuonna 1984 paljon kirjoittavia oli vain 35 %. Ylen televisiokanavien journalistien työhön sisältyi vähemmän ideointia ja aiheiden kehittelyä, sisällöstä ja toteutustavasta päättämistä sekä haastattelemista. Sekä niiden, joilla oli runsaasti juttujen kirjoittamista, että niiden, joiden työhön toisten juttujen kirjoittaminen ei kuulunut lainkaan, määrät kasvoivat. Vastaava muutos tapahtui muiden tekemien juttujen käsittelyssä. Muutokset työn kokemisessa Tutkimuksessa seurattiin 29 koettua työn ominaisuutta. Yhdessätoista kysymyksessä arviot poikkesivat toisistaan vuosien 1984 ja 1999 aineistoissa: Itsenäisten päätösten määrän koettiin lisääntyneen ja työn laatuvaatimusten tulleen haasteellisemmiksi. Töitä jäi tekemättä tai niitä tehtiin huonosti niiden suuren määrän vuoksi harvemmin kuin 15 vuotta aiemmin. Muille kuuluvien tehtävien tekemisen koettiin vähentyneen ja yhteistyövaatimusten lisääntyneen. Niiden vastanneiden määrä, jotka kokivat esimiesten valvovan työtä sopivassa määrin, oli lisääntynyt; erityisesti liiallisen valvonnan katsottiin vähentyneen. Uralla etenemisen mahdollisuuksien koettiin lisääntyneen. 210

11 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... Taulukko 2. Työtehtävät journalistisessa työssä (koko aineisto, %) vuosina 1984 (n ~487) ja 1999 (n~1173) tehtävä vuosi runsaasti jonkin verran vähän/ ei lainkaan c 2 ideointi ja aiheiden kehittely ,43 ns lehden, ohjelmien tai kuvituksen ,48 ns. sisällöstä päättäminen jutun, ohjelman tai kuvituksen ,09 ns. toteutustavasta päättämistä juttujen kirjoittamista/tekemistä ,77* ohjelman tekemistä ,90 ns haastattelemista juttua tai ohjelmaa varten ,9 *** taustamateriaalin läpikäyntiä juttua ,59 ns. tai ohjelmaa varten yhteydenpitoa erilaisiin tahoihin ,2** juttujen aiheiden saamiseksi matkustamista ,7*** muiden tekemien juttujen käsittelemistä ,60 ns juttujen otsikointia ,06 ns kuvituksen valintaa ,99 ns Vuosina 1984 ja 1999 vastausten jakaumien ero (c 2 -testin tulos) ja sen tilastollinen merkitsevyys: ***p<0,001, **p<0,01, *p<0,05, ns.=ei merkitsevää eroa Taulukko 3. Yhteenveto muutoksista työtehtävissä ammattiryhmittäin ja eri viestimissä työskentelevien ryhmissä vuosien 1984 ja 1999 välillä Työtehtävät Ammattiryhmä Viestin toimittaja toim.sihteeri valokuvaaja päätoim. toimituspääl. freelancer päivälehdet maakuntalehdet paikallislehdet yleisaikakauslehdet erikoisaikakauslehdet radio (yle) tv (yle) MTV ideointi + + sisällöstä päättäminen + + toteutustavasta päättäminen juttujen kirjoittaminen haastatteleminen ohjelman tekeminen + juttujen käsittely + yhteydenpito matkustaminen + kuvituksen valinta + + = kysytty asia lisääntynyt, = kysytty asia vähentynyt Työ ja ihminen 16 (2002):3,

12 A. Leppänen ja S. Tuomivaara Taulukko 4. Arviot $ journalistien työn piirteistä (koko aineisto, %) vuosina 1984 (n ~487) ja 1999 (n~1173), arvioiden jakaumien ero ja niiden tilastollinen merkitsevyys (c 2 ) työn ominaisuus vuosi paljon/ jonkin verran/ vähän/ P 2 usein joskus harvoin itsenäisiä päätöksiä työssä ,2* töitä jää tekemättä/ tehdään huonosti *** niiden liian suuren määrän vuoksi joutuu tekemään tehtäviä, *** jotka eivät kuulu itselle tuntee saavansa työssä todella jotain aikaan ,5*** pitää työtään tärkeänä ja merkittävänä ,8** kokee työyhteisön arvostavan työtään ,9*** kokee perheensä arvostavan työtään ,4*** työtehtävien hoitaminen edellyttää yhteistyötä ,7*** omat mahdollisuudet uralla etenemiseen ,8*** liikaa sopivasti liian vähän esimies valvoo työskentelyä ,3* liialliset haasteelliset vähäiset työlle asetetut laatuvaatimukset # ,3 * ***p<0,05, **p<0,01, *p<0,05, ns.=ei merkitsevää eroa # Vaihtoehtoon eivät korkeat, mutta eivät matalatkaan vastanneiden %-osuus puuttuu. $ Alkuperäiset arviointiasteikot 5-portaisia, taulukossa esim. arviot paljon ja melko paljon on yhdistetty. Niiden tutkimukseen osallistuneiden määrä, jotka kokivat saavansa työssä jotain aikaan, pitivät työtään tärkeänä ja merkittävänä, kokivat työtään arvostettavan työyhteisössä ja perheensä arvostavan työtään, oli lisääntynyt 15 vuodessa. (Taulukko 4 s. 212.) Arviot työn muutoksista 15 vuoden kuluessa vaihtelivat ammattiryhmittäin: Toimittajien kokemukset sellaisten tehtävien tekemisestä, joiden he eivät katsoneet kuuluvan itselleen, olivat vähentyneet. Useammat toimittajat kokivat työtehtäviensä hoitamiseen tarvittavan yhteistyön lisääntyneen ja esimiesten valvovan työtä sopivassa määrin. Arviot urakehitysmahdollisuuksista olivat vuonna 1999 optimistisempia kuin Ero arvioissa tuli siitä, että jälkimmäiseen aineistoon kuuluneista harvemmat pitivät etenemisen mahdollisuuksia erittäin huonoina ja useammat melko huonoina. Useampi jälkimmäisen otoksen toimittaja koki työyhteisönsä ja perheensä arvostavan työtään. Toimitussihteerit kokivat työnsä laatuvaatimusten kasvaneen. Tutkimukseen osallistuneista toimitussihteereistä 81 % koki työnsä laatuvaatimusten olevan jon- 212

13 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... kin verran haasteelliset ; ensimmäiseen aineistoon kuuluneista toimitussihteereistä näin koki noin puolet. Vuonna 1999 vastanneet toimitussihteerit kokivat tekevänsä harvemmin muille kuuluvia tehtäviä kuin vuonna 1984 vastanneet. Vuonna 1999 toimitussihteerien kokemus yhteistyön sujumisesta työyksikössä oli positiivisempi kuin vuonna Niiden toimitussihteerien määrä, joilta esimies kysyi aina mielipidettä, oli vähentynyt; niiden määrä, joilta esimies kysyi mielipidettä melko usein, oli huomattavasti kasvanut. Uutena ryhmänä esiintyivät ne, joiden esimies ei koskaan kysynyt alaistensa mielipidettä työhön liittyvissä asioissa. Päätoimittajat olivat oppineet hallitsemaan tehtävän tavoitteet paremmin ja pitivät toimituksen kokouksia hyödyllisempinä. Harvempi päätoimittaja koki enää, että töitä jäi tekemättä tai että ne oli tehtävä huonosti niiden liiallisen määrän vuoksi. Toimituspäälliköillä tehtävän tavoitteet olivat hallinnassa entistäkin paremmin, ja muille kuuluvien tehtävien tekeminen oli vähentynyt. Toimituspäälliköistä kolmasosa katsoi vuonna 1999 saavansa harvoin tukea esimieheltään. Tukea saatiin vielä vähemmän kuin vuonna Valokuvaajat arvioivat, että mahdollisuudet asettaa rajoja työmäärälle olivat vähentyneet. Toisaalta töiden tekemättä jättäminen tai tekeminen huonosti oli myös vähentynyt; samoin oli vähentynyt myös niiden valokuvaajien määrä, jotka eivät koskaan joutuneet jättämään töitä tekemättä. MUUTOKSIA TYÖN KOKEMISESSA ERI TIEDOTUSVÄLINEISSÄ Työn koettiin eri viestimissä kehittyneen 15 vuoden kuluessa toisistaan poikkeavilla tavoilla: Valtakunnallisissa päivälehdissä työskentelevät katsoivat työnsä muuttuneen vaihtelevammaksi. Useammalle valtakunnallisissa päivälehdissä työskentelevälle tuntui työmäärä sopivammalta vuonna 1999 kuin 1984, ja useampi koki voivansa asettaa rajoja työmäärälleen. Maakuntalehdissä työskentelevistä useampi piti vuonna 1999 kuin 1984 työmääräänsä sopivana. Tosin edelleenkin valtaosa (61 %) maakuntalehdissä työskentelevistä piti työmääräänsä jonkin verran ylimitoitettuna tai aivan liian suurena. Työn tekeminen huonosti tai kokonaan tekemättä jättäminen työn suuren määrän vuoksi oli kuitenkin arvioiden mukaan vähentynyt. Maakuntalehdissä työmäärään voitiin myös vaikuttaa jossain määrin enemmän, joskin täysin säädeltävänä työmääräänsä pitävien osuus oli vähentynyt vuosien 1984 ja 1999 välillä. Muille kuuluvien tehtävien tekemisen arvioitiin maakuntalehdissä vähentyneen. Useampi maakuntalehdessä työskentelevä koki työyhteisönsä ja perheensä arvostavan työtään. Paikallislehdissä työskentelevien mielestä työn tulosten näkeminen oli tullut tavallisemmaksi. Yhteistyövaatimuksien koettiin lisääntyneen, mutta työntekijöiden välisten kitkojen lisääntyneen. Oman työn katsottiin tulleen tärkeämmäksi ja merkityksellisemmäksi. Useammat yleisaikakauslehdissä työskennelleet kokivat vuonna 1999 kuin 1984, että kaikkia ideoitaan ei voi aina kertoa lähiesimiehelleen täysin vapaasti. Erikoisaikakauslehdissä työskennelleet arvioivat työn alkaneen vaatia enemmän harkintaa. Esimiehet tiedustelivat alaisiltaan mielipiteitä työhön liittyvissä asioissa useammin, työtä arvostettiin työyhteisössä enemmän ja vastuu työssä on määritelty selvemmin vuonna 1999 kuin YLE:n radiokanavilla työskennelleet journalistit olivat vuonna 1999 vähemmän tietoisia työnsä tavoitteista kuin 15 vuotta aiemmin. Työ ja ihminen 16 (2002):3,

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää, miten nuoria tulisi johtaa ja miten heidän työnsä tulisi organisoida. 2. Selvittää, miten nuoret näkevät tieto- ja viestintäteknologian roolin esimiestyöskentelyssä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki 2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Tammikuu 20 Kokonaistyytyväisyys ja suosittelu sekä tyytyväisyys- ja imagoindeksit Yleisarvosana yhtiölle

Lisätiedot