Työ ja ihminen. TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 3/ vuosikerta
|
|
- Elisabet Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ ja ihminen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 3/ vuosikerta Pääkirjoitus Miten journalistit ja journalistiset työyhteisöt jaksavat Anneli Leppänen Artikkelit Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä 15 vuoden aikana Anneli Leppänen ja Seppo Tuomivaara Hyvä esimiestyö journalistisissa toimintaympäristöissä Eva Tuominen, Anneli Leppänen ja Susanna Lundell Yksilötyöstä työyhteisön kehittämiseen kehitysvuoropuhelu Paikallislehdessä Merja Helle Journalistista työuupumusta ennustavat tekijät Seppo Tuomivaara, Anneli Leppänen ja Raija Kalimo Sammandrag Summaries Kirjoittajat
2 Toimitus Anna-Liisa Karhula Taitto Anne-Marie Paakkari Kansi Susanna Virtanen Kannen kuva Darius Koehli, AGE, Lehtikuva ISSN Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy 202
3 pääkirjoitus Miten journalistit ja journalistiset työyhteisöt jaksavat Journalistit ovat aina olleet tietotyöläisiä. He muokkaavat eri lähteistä hankkimiaan tietoja välittääkseen ajankohtaiset poliittiset, taloudelliset ja muut tärkeät yhteiskunnalliset tapahtumat niistä kiinnostuneille lehtienlukijoille, radionkuuntelijoille, televisionkatselijoille sekä erilaisten uusmedioiden käyttäjille. He käsittelevät myös aiheita, joiden arvelevat olevan valistavia tai viihdyttäviä. Tärkeiden aiheiden valinta valtavasta uutisvirrasta ja informaatiotarjonnasta vaatii asiantuntemusta. Journalistista työtä tehdään maailman kaikissa maissa ja kaikenlaisissa olosuhteissa. Huolimatta journalistisen työn vaativuudesta ja siinä tapahtuneista suurista ja nopeista muutoksista journalistien työtä ja hyvinvointia tai niiden muutoksia on tutkittu vain vähän. Journalistisen työn toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Sähköisen viestinnän vapautuminen, mediayritysten keskittyminen, lehtien lopettaminen ja ilmestymispäivien vähentäminen, välitettävien tietojen lisääntyminen ja tietotekniikan kehitys ovat vaikuttaneet journalistien työhön. Suomen Sanomalehtimiesten liitto teetti Työterveyslaitoksella 1980-luvun puolivälissä tutkimuksen stressistä journalistisessa työssä. Silloin journalistit kokivat verraten paljon stressiä ja näkivät kehittämistarpeita muun muassa toimituksellisessa esimiestyössä. Kun 1990-luvun laman jälkeen monilla toimialoilla toteutetuissa tutkimuksissa oli todettu työn vaatimusten ja hyvinvoinnin ongelmien lisääntyvän, virisi tarve seurata myös journalistien työn ja hyvinvoinnin muutoksia. Työterveyslaitoksen tutkijaryhmän lisäksi tutkimuksen valmisteluun ja hankkeen toteutumisen tukemiseen ovat osallistuneet Suomen Journalistiliitto ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto, Graafisen Teollisuuden Liitto ja Palvelualojen Toimialaliitto. Tutkimusta rahoittivat osittain Suomen Journalistiliitto ja Työsuojelurahasto. Alan työmarkkinajärjestöjen nimeämästä johtoryhmästä on ollut tutkijaryhmälle paljon hyötyä tutkimusaiheiden täsmentämisessä, tutkimuskohteiden valinnassa ja tutkimuksen eri vaiheista tiedottamisessa. Tutkimuksen alkaessa vuonna 1999 sen tavoitteiksi asetettiin tutkia journalistien kokemuksia työstään, hyvinvoinnistaan ja hyvinvointinsa häiriöistä sekä muutoksia niissä 15 vuoden aikana tarkastella työuupumusta ja sen selittymistä journalistisessa työssä tutkia, miten hyvät journalistiset työyhteisöt toimivat; tavoitteena oli hankkia tietoa siitä, millaisia ovat esimiestyö ja työyhteisön toimintatavat silloin, kun henkilöstö kokee työyhteisönsä ja erityisesti esimiestyön hyväksi tutkia jaksamista, sen edellytyksiä ja kehittymistä. Työ ja ihminen 16 (2002):3,
4 pääkirjoitus Tähän Työ ja ihminen -lehden numeroon on koottu ensimmäiset vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Tutkimus osoitti ilahduttavasti, että myös vaativaa, asiantuntemusta edellyttävää tietotyötä voidaan johtaa toimintaa kehittävällä ja työyhteisöä tyydyttävällä tavalla. Myönteistä on sekin, että journalististen työyhteisöjen kehittämiseen soveltuvan uuden menetelmän toimivuutta on voitu tutkia. Tutkimus osoitti myös, että vaikka monet työn piirteet ja hyvinvoinnin indikaattorit journalistien ammattikunnassa olivat kehittyneet myönteisesti 15 vuoden aikana, joissakin viestintyypeissä ja ammattiryhmissä stressitekijät olivat lisääntyneet tai muutokset sekä työssä että hyvinvoinnissa olivat kielteisiä. Tulokset viittaavatkin tarpeeseen seurata ja tukea työn ja hyvinvoinnin kehitystä jatkuvasti myös journalistisissa työyhteisöissä. Luumäellä Anneli Leppänen 204
5 artikkelit Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä 15 vuoden aikana Anneli Leppänen ja Seppo Tuomivaara Vaikka journalistinen toimintaympäristö on muuttunut 20 viimeisen vuoden aikana paljon, journalistien hyvinvointia tai hyvinvoinnin häiriöitä ja niiden liittymistä heidän työhönsä on tutkittu vain vähän eikä toimialan kehityksen vaikutuksia journalistien työhön ja hyvinvointiin ole seurattu. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten journalistien työn ja hyvinvoinnin kehittymistä 15 vuoden ajanjaksolla. Postikyselyyn vastasi otokseen kuuluneista 487 (49 %) keväällä 1984 ja 1173 (63 %) keväällä Tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia työtehtävissä, arvioita työn piirteistä ja niiden aiheuttamasta stressistä sekä koettua hyvinvointia. Muutoksia tarkasteltiin koko aineiston lisäksi eri ammattiryhmissä ja eri viestimissä. Etenkin toimittajien työ oli tiivistynyt perustehtävän suuntaan. Työ sisälsi vuonna 1999 vuoteen 1984 verrattuna enemmän ideointia, sisällöstä päättämistä, juttujen kirjoittamista ja yhteydenpitoa erilaisiin tahoihin. Muutokset työn piirteiden deskriptiivisissä arvioissa olivat hyvinvoinnin näkökulmasta myönteisiä, mutta vuonna 1999 koettiin useampien työn piirteiden aiheuttavan stressiä kuin 15 vuotta aiemmin. Lähinnä työn kokeminen stressittömäksi oli vähentynyt. Tosin lähes puolet vastaajista koki työn paljouden aiheuttavan paljon tai melko paljon stressiä sekä vuonna 1984 että Ammattiryhmistä toimittajat kokivat useiden työn ominaisuuksien aiheuttavan enemmän stressiä vuonna 1999 kuin Lehdissä kilpailuilmapiirin ja palkan ja työpanoksen vastaamattomuuden aiheuttama stressi oli lisääntynyt. Yleisradion radion journalisteille stressiä aiheuttivat työn hallittavuuteen liittyvät tekijät enemmän vuonna 1999 kuin Hyvinvoinnin indikaattorit olivat kehittyneet pääsääntöisesti myönteisesti erityisesti yleisradion tv-kanavilla toimivilla journalisteilla. Toisaalta unihäiriöt olivat lisääntyneet toimittajilla ja yleisradion radiokanavilla toimivilla, ja seurantajaksolla oli mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntynyt; joka neljäs journalisti oli turvautunut ammattiauttajaan vuonna Työn ja hyvinvoinnin kehitys journalisteilla 15 vuoden kuluessa vaihteli ammatin ja tiedotusvälineen mukaan osoittaen sen, että muutokset tiedonvälityksen kentässä heijastuvat journalistien työhön ja hyvinvointiin. Avainsanat: journalisti, hyvinvointi, stressitekijä, sanomalehti, aikakauslehti, televisio, radio JOHDANTO Journalistisen työn toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen. Sähköisen viestinnän vapautuminen, mediayritysten keskittyminen ja kansainvälistyminen, lehtien lopettaminen ja ilmestymispäivien vähentäminen, välitettävien tietojen lisääntyminen ja tietotekniikan kehitys ovat muun muassa vaikuttaneet ja vaikuttavat journalistien työhön, ammatteihin ja osaamisvaatimuksiin. 3, 4, 16, 21 Suomessa muutokset Työ ja ihminen 16 (2002):3,
6 A. Leppänen ja S. Tuomivaara ovat olleet suuria erityisesti sähköisessä tiedonvälityksessä. Paikallisradiot ja uusi televisiokanava ovat aloittaneet toimintansa luvun puolivälin jälkeen, ja ohjelmaa on tarjolla ympäri vuorokauden. Journalistien työtä on toimintaympäristön suurista muutoksista huolimatta tutkittu vähän 7, 23, 24. Salminen 24 totesi toimittajien itsensä jääneen taka-alalle, vaikka journalismista on julkaistu lukemattomia tutkimuksia ja selvityksiä. Kuusisto ja Sirkkunen 7 puolestaan perustelivat tarvetta tutkia journalistin työtä sillä, että journalismin ja joukkoviestinnän merkitys yhteiskunnassa on lisääntynyt viime vuosina. Jos journalistien työn luonnetta ja toimintaehtoja ymmärrettäisiin nykyistä paremmin, myös sen yhteiskunnallista suoritusta voitaisiin parantaa. Tosin Raittilan 21 mukaan journalismi on professionaalistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Toimittajien ammatillinen asema, koulutus ja ammattikuntaa yhdistävä journalistinen kulttuuri ovat vahvistuneet ja vakiintuneet. Ammatillistuminen on toisaalta myös johtanut journalistien samankaltaistumiseen. Ammattitaitoinen toimittaja kuvaa jutuissaan maailmankatsomuksestaan riippumatta uutistapahtumia yhteisen journalistisen kulttuurin mukaisesti 21. Kehitys on johtanut jopa sisäänpäinlämpiävyyteen: Toimittajat saavat toisiltaan ideoita ja näkökulmia sekä käyttävät samoja lähteitä. He lainaavat toisiaan, haastattelevat toisiaan ja elävät samassa keskiluokkaisessa kulttuurissa. Tällainen elämäntapa tuottaa yhdenmukaista näkemystä siitä, mikä maailmassa on tärkeää, ketä henkilöä nostetaan, mikä asia jätetään käsittelemättä. Liiallinen yhdenmukaistuminen voi johtaa kehityksen loppumiseen tai arvoristiriitoihin suhteessa toiminnan kohteeseen. Erilaiset työhön liittyvät arvo- ja roolikysymykset ja ristiriidat ovat jatkuvasti läsnä journalistisessa työssä 28. Ihannejournalismia on myös alettu kyseenalaistaa, ja eräissä toimituksissa katsotaan ammatti-identiteetin olevan käymistilassa 19. Myös jännitteitä luovuuden ja taloudellisten tavoitteiden välillä on alkanut ilmetä 24. Journalistien työssä on paljon hyviä puolia. Keskeinen niistä on työn sisältö, itse journalismi 23. Autonomia, vaihtelu, luovuus ja valistaminen ovat ominaisia työlle 14, 26. Tosin työn vapausasteiden on myös todettu vähentyneen vuosien mittaan esimerkiksi Yhdysvalloissa 31. Journalistit pitivät myös itse työtään vapaana, stimuloivana, opettavaisena, vaihtelevana ja arvioivat sen olevan vastuullista 14. Työn varjopuoliksi nähtiin määräaikoihin (dead-line) liittyvät paineet, epäsäännölliset tai epämukavat työajat ja johtamisen ongelmat 15 sekä sisäistetyt suoritusvaatimukset ja alituinen kamppailu aikaa ja kilpailijoita vastaan työn laadusta tinkimättä 26. Sörensenin 26 mukaan toimittajat ovat myös haavoittuvia kritiikille ja sosiaalinen tuki työssä on heikkoa. Toimittajat ovat kertoneet elävänsä jatkuvassa ylikuormituksessa, eivätkä he voi edes osittain hallita jatkuvaa informaatiotulvaa työssään 2. TYÖN JA IHMISEN HYVINVOINNIN SUHTEEN TUTKIMUKSESTA Työn ja ihmisen hyvinvoinnin suhdetta on tutkittu eri viitekehyksistä jo vuosikymmeniä. Työn ja hyvinvoinnin häiriöiden työkuormituksen, stressin ja viimeksi työuupumuksen yhteyksien tutkimuksen ansiosta olemme oppineet, että monilla työn ominaisuuksilla voi olla yhteyksiä subjektiivisiin hyvinvoinnin häiriöihin. Monet stressiteoriat olettavat, että stressi ei kuitenkaan seuraa suoraan jostain ulkoisesta ympäristö- tai tilannetekijästä, vaan stressin muodostumiselle on olennaista, että ihmiset tulkitsevat tilanteen hyvinvoinnilleen haitalliseksi ja antavat tilannetekijälle merkityksen stressiä aiheuttava tekijä 9. Stressin voimakkuuteen ja jatkumiseen vaikuttavat puolestaan tilanteen ratkaisemiseen käytettävissä olevat selviytymiskeinot ja niiden soveltamisen tuloksellisuus. Työperäistä stressiä on tutkittu tavallisimmin yksilö- tai organisaatiotasoilla. Pohjois- Euroopan maissa on myös seurattu työikäi- 206
7 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... sen väestön työolojen ja hyvinvoinnin kehittymistä kaikki ammattialat koskeneissa tutkimuksissa 11. Ammattiala on kuitenkin sangen karkea tarkastelutaso. Ammattialojen sisäisten työolo-ja hyvinvointierojen tarkastelu havaittiin tärkeäksi jo kymmeniä vuosia sitten 6, 17, koska mm. ammattiasema ja tuotannon organisointi vaikuttivat työtehtäviin, ihmisten kokemuksiin työstään sekä heidän hyvinvointiinsa ja terveydentilaansa. Ammattialakohtaisia tutkimuksia tehdään nykyään vähän, osittain siksi, että yritykset, organisaatiot ja työpaikat seuraavat itse työn ja hyvinvoinnin kehittymistä oivallettuaan näiden kysymysten merkityksen liiketoiminnalleen. Kuitenkin myös ammattialakohtaisia tutkimuksia tarvitaan, jotta toimialojen rakenteellisten, sisällöllisten ja teknisten muutosten vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnin kehittymiselle voidaan ymmärtää entistä paremmin. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA ONGELMAT Vaikka journalistinen toimintaympäristö on muuttunut paljon, journalistien hyvinvointia tai hyvinvoinnin häiriöitä ja niiden liittymistä heidän työhönsä on tutkittu vain vähän eikä alan viimeaikaisen kehityksen vaikutuksia journalistien työhön ja hyvinvointiin ole seurattu kattavasti. Journalistinen työ ja sen toimintaympäristö ovat muuttuneet olennaisesti lähes 20 vuoden aikana, jotka ovat kuluneet edellisestä suomalaisiin journalisteihin kattavasti kohdistuneesta työstressin tutkimuksesta 13. Monet journalistisen työn ominaisuudet, kuten autonomia ja vaihtelu, voivat tukea hyvinvointia ja terveyttä. Toisaalta 15 vuoden aikana toimialalla on toteutettu rakenteellisia muutoksia ja sähköisten viestimien ohjelmatarjonta on lisääntynyt uusien radiokanavien, uuden tv-kanavan ja lähes ympärivuorokautisen toiminnan ansiosta. Muutokset voivat vaikuttaa hyvinvointiin kielteisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, muuttuivatko journalistien kokemukset työstään ja hyvinvoinnistaan 15 vuoden kuluessa tutkia, olivatko muutokset erilaisia eri viestimissä ja eri ammattiryhmissä työskentelevillä tarkastella lisäksi journalistien hyvinvoinnin tasoa suhteessa suomalaisen työikäisen väestön hyvinvoinnin tasoon muutamien keskeisten hyvinvoinnin indikaattoreiden osalta. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Vuoden 1984 ja 1999 tutkimusaineistot muodostettiin toisiaan vastaavalla tavalla. Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluivat Suomen Journalistiliiton (vuonna 1984 Suomen Sanomalehtimiesten Liiton) jäsenet, joiden jäsenyys otoksen muodostamishetkellä oli voimassa ja joilla oli osoite kotimaassa. Tutkimuksen perusjoukosta poistettiin seuraavat jäsenlajit: eläkeläinen, kunniajäsen, vapaajäsen, opiskelija, alan opettaja työllistetty/tukityössä oleva sekä ne, joiden avustusoikeus (oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan) oli lakannut. Vielä poistettiin ne, joiden ammattinimike oli kansanedustaja, lehdistöneuvos tai -sihteeri, tiedotussihteeri, tutkija tai jotka olivat Suomen Journalistiliiton tai sen yhdistysten toimihenkilöitä. Tämän jälkeen otokseen poimittiin aakkosjärjestyksen joka viides henkilö. Lopullinen otos oli 992 henkilöä vuonna 1984 ja 1827 henkilöä vuonna Postikyselyyn vastasi 487 (49 %) keväällä 1984 ja 1173 (64 %) keväällä 1999 otokseen kuulunutta. Tutkimusaineistona oli kummankin postikyselyn koko aineisto silloin, kun verrattiin eroja vuoden 1984 ja 1999 vastausten kesken. Tarkasteltaessa sähköisiä viestimiä edustavien vastauksia aineistosta kuitenkin poistettiin ohjelmateknistä työtä tekevien vastaukset vuodelta Tähän ammattiryhmään kuuluneet eivät nimittäin osallistuneet Työ ja ihminen 16 (2002):3,
8 A. Leppänen ja S. Tuomivaara Taulukko 1. Tutkimuksiin v ja 1999 osallistuneiden sukupuoli, työtehtävä* ja työpaikka* % koko % koko (n) aineistosta (n) aineistosta nainen mies toimittaja toimitussihteeri päätoimittaja valokuvaaja toimituspäällikkö maakuntalehti valtakunnallinen päivälehti paikallislehti erikoisaikakauslehti yleisaikakauslehti YLE/radio YLE/TV MTV Freelancer *Vain ne työtehtävät ja työpaikat, jotka olivat edustettuina sekä vuoden 1984 että vuoden 1999 aineistoissa vuoden 1984 tutkimukseen, koska he eivät tuolloin kuuluneet Suomen Journalistiliiton jäsenkuntaan. Tutkimukseen osallistui vuonna 1984 enemmän miehiä kuin naisia. Tilanne oli päinvastainen vuonna 1999 (taulukko 1 s. 208), mikä heijastaa todellista tilannetta tutkimuksen kohderyhmässä 25, 5, joskin naisten osuus oli molemmissa aineistoissa muutaman prosenttiyksikön suurempi kuin Suomen Journalistiliiton jäsenistöstä tutkimushetkellä. Aineistossa oli sekä 1999 että 1984 enemmän lehdistössä kuin radiossa tai TV:ssä työskenteleviä, mikä myös heijastaa alan todellista tilannetta. Valtakunnallisissa päivälehdissä ja maakuntalehdissä työskentelevien osuus oli 1999 aineistossa huomattavasti pienempi kuin Tutkimusajankohtien välillä useita valtakunnallisia ja maakuntalehtiä on lakkautettu tai muutettu viikkolehdiksi, mikä on vähentänyt näissä lehtityypeissä työskentelevien journalistien lukumäärää. Tutkimukseen osallistuneiden koulutustaso oli 1999 korkeampi kuin 1984 (kuva 1 s. 209) Tutkimusaineistojen voidaan katsoa edustavan hyvin kohderyhmiä. Menetelmät Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jolla pyrittiin saamaan kuva journalistien työtehtävistä, koetuista työn piirteistä ja hyvinvoinnista. Vaikka työelämän tutkimuksessa on 1990-luvun jälkeen korostettu yhä enemmän subjektiivisten tekijöiden, merkitysten ja tulkinnan roolia subjektiivisen tulkinnan muodostumisessa, tutkimuksissa ei yleensä ole tarkasteltu sekä deskriptiivisiä että evaluatiivisia arvioita työstä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työtehtäviä, kokemuksia työstä ja työyhteisöstä, suoria arvioita työssä stressiä aiheuttavista tekijöistä sekä subjektiivisen hyvinvoinnin ja sen häiriöiden indikaattoreita sekä niiden muutoksia journalistien ammattikunnassa 15 vuoden aikana. Vuonna 1984 kyselylomakkeessa käytetyt työn ja hyvinvoinnin kokemista mittaavat kysymykset perustuivat Työterveyslaitoksella aiemmin laadittuihin työn ja hyvinvoinnin suhdetta mitanneisiin lomakkeisiin 12, 13, joita täydennettiin yhdeksän journalistin strukturoiduissa haastatteluissa 208
9 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... esiin tulleilla, journalistista työprosessia ja sen erityiskysymyksiä kuvaavilla kysymyksillä, jotka yhä ovat keskeisiä työssä 3. Vuoden 1999 kyselylomakkeeseen lisättiin joitakin kysymysalueita ja joitakin poistettiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan vastauksia vain niihin kysymyksiin, jotka säilyivät muuttumattomina tutkimuskerrasta toiseen. Tutkitut aihepiirit olivat seuraavat: työtehtävä, työpaikka ja työkokemus sekä demografiset tekijät (13 kysymystä) journalististen työtehtävien sisältö (12 kysymystä) koetut työn piirteet, deskriptiivinen arvio työstä (29 kysymystä) stressin aiheuttajiksi koetut tekijät työssä, evaluatiivinen arvio työstä (10 kysymystä) kokemukset vuorotyöstä (5 kysymystä) Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden koulutustaso (% aineistosta) % aineistosta tietotekniikka journalistisessa työssä (1 kysymys) koettu hyvinvointi ja hyvinvoinnin häiriöt (6 kysymystä) mielenterveyspalvelujen käyttö ja koettu tarve (2 kysymystä). Muutoksia tai muuttumattomuuksia journalistien kokemuksissa työstä ja hyvinvoinnista tarkasteltiin vertaamalla vuonna 1984 ja 1999 samaan kysymykseen annettujen vastausten jakautumia toisiinsa c 2 -testillä. Sekä työn piirteiden että hyvinvoinnin indikaattoreiden muuttumista tarkasteltiin yksittäisten muuttujien tasolla lähinnä siksi, että vuoden 1984 aineiston sähköistä tallennetta ei pystytty enää Suomessa aukaisemaan, joten oli käytettävä vuoden 1984 vastausten suoria jakaumia, jotka oli arkistoitu. On lisäksi todennäköistä, että kun tarkastellaan yksittäisiä kysymyksiä työn muutoksista, saadaan tarkempi kuva, kuin jos käytettäisiin asteikkoja, joiden sisäinen konsistenssi ei aina ole kovin hyvä; asteikot eivät täysin mittaa samaa ilmiötä tai kata sitä kokonaisuudessaan. Työtyytyväisyyden ja stressin tutkimisessa yksittäisten kysymysten luotettavuus on osoitettu 1, 30. Tilastollisessa analyysissä käytettiin SAS-ohjelmiston standardiohjelmia. TULOKSET matalampi lukio opisto- korkeakoulukuin lukio tasoinen tutkinto tutkinto Tässä artikkelissa tarkastellaan sekä koko aineistoa että eri ammateissa ja viestimissä toimivia ryhmiä. Kun tarkastellaan muutoksia työtehtävissä ja koetuissa työn piirteissä sekä niiden kokemisessa stressitekijöiksi koko ryhmässä, esitetään kaikkiin kysymyksiin vastausjakaumat sekä niiden tilastolliset merkitsevyydet. Muuten artikkelissa käsitellään vain sellaisia muutoksia tarkasteltujen ryhmien vastauksissa, jotka ovat vähintään tilastollisesti melkein merkitseviä (p<0,05). Tekstin ja taulukoiden luettavuuden säilyttämiseksi tilastollisten testien lukuarvoja ja niiden tarkkoja merkitsevyystasoja ei kuitenkaan esitetä. Työ ja ihminen 16 (2002):3,
10 A. Leppänen ja S. Tuomivaara Koetut muutokset journalistisessa työprosessissa Työtehtävien sisältö journalistisessa työssä oli pysynyt verraten muuttumattomana vuodesta 1984 vuoteen Tutkimuksessa oli kuitenkin vuonna 1999 vuoteen 1984 verrattuna mukana useampia vastaajia, joiden työhön kuului vähän tai ei kuulunut lainkaan juttujen kirjoittamista, haastattelemista tai matkustamista. Yhteydenpito erilaisiin tahoihin oli puolestaan lisääntynyt. (Taulukko 2 s. 211.) Työtehtävät olivat muuttuneet olennaisesti toimittajien ja freelancereiden ammattiryhmissä; muissa ammattiryhmissä työn sisältö ei ollut muuttunut vuosien 1984 ja 1999 välillä. Kolme neljästä (73 %) toimittajasta arvioi 1999 työhönsä sisältyvän runsaasti ideointia ja aiheiden kehittelyä, vuonna 1984 tällaisia vastaajia oli 62 %. Vuonna 1999 toimittajien työhön sisältyi enemmän myös lehden, ohjelmien tai kuvituksen sisällöstä päättämistä, juttujen kirjoittamista ja yhteydenpitoa erilaisiin tahoihin kuin Toimittajien työmatkat olivat vähentyneet. (Taulukko 3 s. 211.) Freelancereiden ryhmässä sekä niiden, joiden työssä oli runsaasti sisällöstä päättämistä, että niiden, joilla sisällöstä päättämistä ei ollut lainkaan, määrä oli vähentynyt. Myös niiden osuus, joiden työssä oli runsaasti toteutumistavasta päättämistä, oli vähentynyt. Juttujen kirjoittaminen että ohjelmien tekeminen oli lisääntynyt. Myös yhteydenpito ihmisiin tai instansseihin oli lisääntynyt. Sekä runsaasti että vähän matkustavien freelancereiden osuus väheni. Toimitussihteereissä sekä niiden, joilla oli runsaasti yhteydenpitoa ihmisiin tai instansseihin, että niiden, joilla ei ollut minkäänlaista yhteydenpitoa, osuudet kasvoivat. Vaikka työn sisällöt muuttuivat tutkimuksen suurimmassa, toimittajien ammattiryhmässä, melko paljon, ne muuttuivat vain joissakin viestimissä 15 vuoden aikana (taulukko 3 s. 211): Valtakunnallisissa päivälehdissä ideoinnin ja aiheiden kehittelyn määrä lisääntyi ja toisten juttujen käsittely vähentyi. Erikoisaikakauslehdissä työskentelevien tehtäviin kuului runsaammin kuvituksen valintaa. YLE:n radiotoiminnassa työskentelevistä 62 % koki kirjoittavansa runsaasti työssään juttuja; vuonna 1984 paljon kirjoittavia oli vain 35 %. Ylen televisiokanavien journalistien työhön sisältyi vähemmän ideointia ja aiheiden kehittelyä, sisällöstä ja toteutustavasta päättämistä sekä haastattelemista. Sekä niiden, joilla oli runsaasti juttujen kirjoittamista, että niiden, joiden työhön toisten juttujen kirjoittaminen ei kuulunut lainkaan, määrät kasvoivat. Vastaava muutos tapahtui muiden tekemien juttujen käsittelyssä. Muutokset työn kokemisessa Tutkimuksessa seurattiin 29 koettua työn ominaisuutta. Yhdessätoista kysymyksessä arviot poikkesivat toisistaan vuosien 1984 ja 1999 aineistoissa: Itsenäisten päätösten määrän koettiin lisääntyneen ja työn laatuvaatimusten tulleen haasteellisemmiksi. Töitä jäi tekemättä tai niitä tehtiin huonosti niiden suuren määrän vuoksi harvemmin kuin 15 vuotta aiemmin. Muille kuuluvien tehtävien tekemisen koettiin vähentyneen ja yhteistyövaatimusten lisääntyneen. Niiden vastanneiden määrä, jotka kokivat esimiesten valvovan työtä sopivassa määrin, oli lisääntynyt; erityisesti liiallisen valvonnan katsottiin vähentyneen. Uralla etenemisen mahdollisuuksien koettiin lisääntyneen. 210
11 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... Taulukko 2. Työtehtävät journalistisessa työssä (koko aineisto, %) vuosina 1984 (n ~487) ja 1999 (n~1173) tehtävä vuosi runsaasti jonkin verran vähän/ ei lainkaan c 2 ideointi ja aiheiden kehittely ,43 ns lehden, ohjelmien tai kuvituksen ,48 ns. sisällöstä päättäminen jutun, ohjelman tai kuvituksen ,09 ns. toteutustavasta päättämistä juttujen kirjoittamista/tekemistä ,77* ohjelman tekemistä ,90 ns haastattelemista juttua tai ohjelmaa varten ,9 *** taustamateriaalin läpikäyntiä juttua ,59 ns. tai ohjelmaa varten yhteydenpitoa erilaisiin tahoihin ,2** juttujen aiheiden saamiseksi matkustamista ,7*** muiden tekemien juttujen käsittelemistä ,60 ns juttujen otsikointia ,06 ns kuvituksen valintaa ,99 ns Vuosina 1984 ja 1999 vastausten jakaumien ero (c 2 -testin tulos) ja sen tilastollinen merkitsevyys: ***p<0,001, **p<0,01, *p<0,05, ns.=ei merkitsevää eroa Taulukko 3. Yhteenveto muutoksista työtehtävissä ammattiryhmittäin ja eri viestimissä työskentelevien ryhmissä vuosien 1984 ja 1999 välillä Työtehtävät Ammattiryhmä Viestin toimittaja toim.sihteeri valokuvaaja päätoim. toimituspääl. freelancer päivälehdet maakuntalehdet paikallislehdet yleisaikakauslehdet erikoisaikakauslehdet radio (yle) tv (yle) MTV ideointi + + sisällöstä päättäminen + + toteutustavasta päättäminen juttujen kirjoittaminen haastatteleminen ohjelman tekeminen + juttujen käsittely + yhteydenpito matkustaminen + kuvituksen valinta + + = kysytty asia lisääntynyt, = kysytty asia vähentynyt Työ ja ihminen 16 (2002):3,
12 A. Leppänen ja S. Tuomivaara Taulukko 4. Arviot $ journalistien työn piirteistä (koko aineisto, %) vuosina 1984 (n ~487) ja 1999 (n~1173), arvioiden jakaumien ero ja niiden tilastollinen merkitsevyys (c 2 ) työn ominaisuus vuosi paljon/ jonkin verran/ vähän/ P 2 usein joskus harvoin itsenäisiä päätöksiä työssä ,2* töitä jää tekemättä/ tehdään huonosti *** niiden liian suuren määrän vuoksi joutuu tekemään tehtäviä, *** jotka eivät kuulu itselle tuntee saavansa työssä todella jotain aikaan ,5*** pitää työtään tärkeänä ja merkittävänä ,8** kokee työyhteisön arvostavan työtään ,9*** kokee perheensä arvostavan työtään ,4*** työtehtävien hoitaminen edellyttää yhteistyötä ,7*** omat mahdollisuudet uralla etenemiseen ,8*** liikaa sopivasti liian vähän esimies valvoo työskentelyä ,3* liialliset haasteelliset vähäiset työlle asetetut laatuvaatimukset # ,3 * ***p<0,05, **p<0,01, *p<0,05, ns.=ei merkitsevää eroa # Vaihtoehtoon eivät korkeat, mutta eivät matalatkaan vastanneiden %-osuus puuttuu. $ Alkuperäiset arviointiasteikot 5-portaisia, taulukossa esim. arviot paljon ja melko paljon on yhdistetty. Niiden tutkimukseen osallistuneiden määrä, jotka kokivat saavansa työssä jotain aikaan, pitivät työtään tärkeänä ja merkittävänä, kokivat työtään arvostettavan työyhteisössä ja perheensä arvostavan työtään, oli lisääntynyt 15 vuodessa. (Taulukko 4 s. 212.) Arviot työn muutoksista 15 vuoden kuluessa vaihtelivat ammattiryhmittäin: Toimittajien kokemukset sellaisten tehtävien tekemisestä, joiden he eivät katsoneet kuuluvan itselleen, olivat vähentyneet. Useammat toimittajat kokivat työtehtäviensä hoitamiseen tarvittavan yhteistyön lisääntyneen ja esimiesten valvovan työtä sopivassa määrin. Arviot urakehitysmahdollisuuksista olivat vuonna 1999 optimistisempia kuin Ero arvioissa tuli siitä, että jälkimmäiseen aineistoon kuuluneista harvemmat pitivät etenemisen mahdollisuuksia erittäin huonoina ja useammat melko huonoina. Useampi jälkimmäisen otoksen toimittaja koki työyhteisönsä ja perheensä arvostavan työtään. Toimitussihteerit kokivat työnsä laatuvaatimusten kasvaneen. Tutkimukseen osallistuneista toimitussihteereistä 81 % koki työnsä laatuvaatimusten olevan jon- 212
13 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... kin verran haasteelliset ; ensimmäiseen aineistoon kuuluneista toimitussihteereistä näin koki noin puolet. Vuonna 1999 vastanneet toimitussihteerit kokivat tekevänsä harvemmin muille kuuluvia tehtäviä kuin vuonna 1984 vastanneet. Vuonna 1999 toimitussihteerien kokemus yhteistyön sujumisesta työyksikössä oli positiivisempi kuin vuonna Niiden toimitussihteerien määrä, joilta esimies kysyi aina mielipidettä, oli vähentynyt; niiden määrä, joilta esimies kysyi mielipidettä melko usein, oli huomattavasti kasvanut. Uutena ryhmänä esiintyivät ne, joiden esimies ei koskaan kysynyt alaistensa mielipidettä työhön liittyvissä asioissa. Päätoimittajat olivat oppineet hallitsemaan tehtävän tavoitteet paremmin ja pitivät toimituksen kokouksia hyödyllisempinä. Harvempi päätoimittaja koki enää, että töitä jäi tekemättä tai että ne oli tehtävä huonosti niiden liiallisen määrän vuoksi. Toimituspäälliköillä tehtävän tavoitteet olivat hallinnassa entistäkin paremmin, ja muille kuuluvien tehtävien tekeminen oli vähentynyt. Toimituspäälliköistä kolmasosa katsoi vuonna 1999 saavansa harvoin tukea esimieheltään. Tukea saatiin vielä vähemmän kuin vuonna Valokuvaajat arvioivat, että mahdollisuudet asettaa rajoja työmäärälle olivat vähentyneet. Toisaalta töiden tekemättä jättäminen tai tekeminen huonosti oli myös vähentynyt; samoin oli vähentynyt myös niiden valokuvaajien määrä, jotka eivät koskaan joutuneet jättämään töitä tekemättä. MUUTOKSIA TYÖN KOKEMISESSA ERI TIEDOTUSVÄLINEISSÄ Työn koettiin eri viestimissä kehittyneen 15 vuoden kuluessa toisistaan poikkeavilla tavoilla: Valtakunnallisissa päivälehdissä työskentelevät katsoivat työnsä muuttuneen vaihtelevammaksi. Useammalle valtakunnallisissa päivälehdissä työskentelevälle tuntui työmäärä sopivammalta vuonna 1999 kuin 1984, ja useampi koki voivansa asettaa rajoja työmäärälleen. Maakuntalehdissä työskentelevistä useampi piti vuonna 1999 kuin 1984 työmääräänsä sopivana. Tosin edelleenkin valtaosa (61 %) maakuntalehdissä työskentelevistä piti työmääräänsä jonkin verran ylimitoitettuna tai aivan liian suurena. Työn tekeminen huonosti tai kokonaan tekemättä jättäminen työn suuren määrän vuoksi oli kuitenkin arvioiden mukaan vähentynyt. Maakuntalehdissä työmäärään voitiin myös vaikuttaa jossain määrin enemmän, joskin täysin säädeltävänä työmääräänsä pitävien osuus oli vähentynyt vuosien 1984 ja 1999 välillä. Muille kuuluvien tehtävien tekemisen arvioitiin maakuntalehdissä vähentyneen. Useampi maakuntalehdessä työskentelevä koki työyhteisönsä ja perheensä arvostavan työtään. Paikallislehdissä työskentelevien mielestä työn tulosten näkeminen oli tullut tavallisemmaksi. Yhteistyövaatimuksien koettiin lisääntyneen, mutta työntekijöiden välisten kitkojen lisääntyneen. Oman työn katsottiin tulleen tärkeämmäksi ja merkityksellisemmäksi. Useammat yleisaikakauslehdissä työskennelleet kokivat vuonna 1999 kuin 1984, että kaikkia ideoitaan ei voi aina kertoa lähiesimiehelleen täysin vapaasti. Erikoisaikakauslehdissä työskennelleet arvioivat työn alkaneen vaatia enemmän harkintaa. Esimiehet tiedustelivat alaisiltaan mielipiteitä työhön liittyvissä asioissa useammin, työtä arvostettiin työyhteisössä enemmän ja vastuu työssä on määritelty selvemmin vuonna 1999 kuin YLE:n radiokanavilla työskennelleet journalistit olivat vuonna 1999 vähemmän tietoisia työnsä tavoitteista kuin 15 vuotta aiemmin. Työ ja ihminen 16 (2002):3,
14 A. Leppänen ja S. Tuomivaara Taulukko 5. Suorat arviot stressiä aiheuttavista tekijöistä (%) vuosina 1984 (n ~487) ja 1999 (n~1173), vastausten jakaumien erot (c 2 ) ja niiden tilastollinen merkitsevyys stressitekijä vuosi erittäin melko siltä melko paljon c 2 vähän vähän väliltä paljon Työtä on paljon ,7 ns Pelkään tekeväni virheitä ,3*** tai epäonnistuvani työssäni En ole päässyt etenemään ,6*** urallani kuten odotin On mahdotonta hallita kaikkea tietoa, ,7 ns. jota tarvitsisin työssäni Palkkani ei vastaa työpanostani ,3*** Työpaikallani vallitsee kilpailuilmapiiri ,4*** Työni häiritsee perhe-elämääni ,6 ns Työssäni on liian paljon vastuuta ,6 ns Työhöni kohdistuvat eri tahoilta ,9 ns. ristiriitaiset odotukset Ajattelen työasioita vapaa-aikanani ,8* ***p<0,05, **p<0,01, *p<0,05, ns.=ei merkitsevää eroa YLE:n televisiokanavilla työskennelleet arvioivat, että vaikeat tilanteet työssä olivat harventuneet. Vuonna 1999 vastanneet pitivät useammin kuin 1984 vastanneet työnsä laatuvaatimuksia sopivina. Sekä laatuvaatimuksia liian korkeina että melko vähäisinä pitäneiden osuus osallistujista oli pienempi myöhemmin kerätyssä aineistossa. Myös MTV:ssä työskentelevät journalistit arvioivat vastuunsa työssään selventyneen. Esimiesten toiminnan ongelmat arvioitiin päinvastaisiksi vuonna 1999 kuin 1984: vuonna 1984 esimiehistä 40 % valvoi työtä liikaa, 60 % sopivasti; vuonna 1999 esimiehistä 55 % valvoi työtä sopivasti, 38 % liian vähän. Mahdollisuudet urakehitykseen olivat työntekijöiden arvioiden mukaan parantuneet. SUORAT ARVIOT TYÖSSÄ STRESSIÄ AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Tutkimuksissa on myös suoraan kysytty kymmenen potentiaalisesti stressiä aiheuttavan asian tai tilanteen kokemista stressitekijöiksi. Yleisimmät stressitekijät, kun tarkasteltiin sekä paljon - että melko paljon -vastausvaihtoehdon valinneiden osuutta vastaajista, olivat sekä vuonna 1984 että 1999 työn paljous työasioiden ajatteleminen vapaa-aikana mahdottomuus hallita kaikkea tietoa, jota tarvitsee työssä työhön eri tahoilta kohdistuvat ristiriitaiset odotukset se, että työ häiritsee perhe-elämää. (Taulukko 5 s. 214.) 214
15 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... Taulukko 6. Yhteenveto muutoksista suorissa arvioissa työn stressitekijöistä ammattiryhmittäin ja eri viestimissä vuosien 1984 ja 1999 välillä. stressitekijät työssä ammattiryhmä viestin toimittaja toim.sihteeri valokuvaaja päätoim. toimituspääl. freelancer päivälehdet maakuntalehdet paikallislehdet yleisaikakauslehdet erikoisaikakauslehdet radio (yle) tv (yle) MTV virheet ja epäonnistuminen työssä vähäiset mahdollisuudet + + edetä uralla työpaikan kilpailuilmapiiri työn paljous + mahdottomuus hallita kaikkea + + työssä tarvittavaa tietoa palkka ei vastaa työpanosta työasioiden ajattelu vapaa-aikana työ häiritsee perhe-elämää + liiallinen vastuu työssä +=kysytty asia lisääntynyt, =kysytty asia vähentynyt Vuoden 1999 aineistossa tosin se, että palkka ei vastaa työpanosta, oli ohittanut muut stressitekijät paitsi työn paljouden ja työasioiden ajattelemisen vapaa-aikana. Vuoden 1999 tutkimukseen osallistuneet arvioivat neljän kysytyn tekijän aiheuttavan enemmän stressiä kuin vuoden 1984 aineistoon osallistuneet. Vuonna 1999 useammalle kuin vuonna 1984 aiheutti stressiä virheet ja epäonnistuminen työssä työpaikan kilpailuilmapiiri se, ettei ole päässyt urallaan etenemään odotustensa mukaisesti. Sen, että palkka ei vastaa työpanosta, koki stressaavaksi huomattavasti useampi 1999 kuin Vuoden 1999 aineistossa oli 15 vuotta varhaisempaan aineistoon verrattuna vähemmän sekä niitä, joita työn ajattelu vapaa-aikana stressasi erittäin vähän, että niitä, joille Työ ja ihminen 16 (2002):3, työasioiden ajattelu vapaa-aikana aiheutti paljon stressiä (taulukko 5 s. 214). Työn stressitekijöiksi koetut asiat olivat muuttuneet vain harvassa ammattiryhmässä 15 vuodessa (taulukko 6 s. 215): Toimittajat kokivat seuraavien stressitekijöiden lisääntyneen: virheet ja epäonnistuminen työssä, uralla etenemisen mahdollisuuksien vähäisyys, palkan ja työpanoksen vastaamattomuus sekä työpaikan kilpailuilmapiiri. Työn ajatteleminen vapaa-aikana aiheutti vuonna 1999 harvemmalle valokuvaajalle stressiä kuin vuonna Freelancereiden mielestä työn paljouden aiheuttama stressi oli vähentynyt, mutta palkan ja työpanoksen vastaamattomuuden kokeminen stressitekijäksi oli kasvanut. Vuonna 1999 työhön liittyvien asioiden kokeminen stressitekijäksi oli yleisempää kuin 15 vuotta aikaisemmin (taulukko 215
16 A. Leppänen ja S. Tuomivaara 6 s. 215) kaikissa muissa tiedotusvälineissä paitsi erikoisaikakauslehdissä ja MTV:ssä: Valtakunnallisissa päivälehdissä työpaikan kilpailuilmapiirin koettiin aiheuttavan enemmän stressiä. Maakuntalehdissä työpaikan kilpailuilmapiiri, virheet ja epäonnistuminen työssä sekä työpanoksen ja palkan vastaamattomuus koettiin useammin stressitekijöiksi. Myös paikallislehdissä työpanoksen ja palkan epäsuhta ja kilpailuilmapiiri koettiin useammin stressitekijöiksi. Myös se, ettei ole päässyt etenemään urallaan odotustensa mukaisesti, aiheutti stressiä useammalle paikallislehdessä työskennelleelle vuonna 1999 kuin vuonna Yleisaikakauslehdissä työskentelevät kokivat monen työhön liittyvän asian mahdottomuus hallita kaikkea työssä tarvittavaa tietoa, työpaikan kilpailuilmapiiri, palkan ja työpanoksen vastaamattomuus ja se, että työ häiritsee perhe-elämää aiheuttavan enemmän stressiä vuonna YLE:n radiokanavilla työskennelleet kokivat työn paljouden, virheiden ja epäonnistumisten sekä mahdottomuuden hallita kaikkea työssä tarvittavaa tietoa useammin stressitekijöiksi vuonna 1999 kuin Ylen TV-kanavilla harvemmat kokivat liiallisen vastuun aiheuttamaa stressiä vuonna 1999 kuin Työn erityispiirteet vuorotyö ja tekninen kehitys Journalistisessa työssä vuorotyön osuus on 15 vuodessa lisääntynyt mm. televisiokanavien aloitettua aamulähetykset ja radiokanavien siirryttyä ympärivuorokautiseen toimintaan. Kuitenkaan vuorotyötä koskevissa vastauksissa ei juurikaan ollut eroja vuosina 1984 ja Harvemmat vastaajat 1999 olivat valmiita siirtymään päivätyöhön ansiotasonsa kustannuksella kuin Tietotekniikan hyödyntäminen journalistisessa työssä on lisääntynyt olennaisesti. Vuonna 1999 tutkimukseen osallistuneista 96 % tutkimukseen osallistuneista käytti tietoteknisiä työvälineitä työssään. Vuonna 1984 tietotekniikkaa hyödynsi 19 % vastanneista. Kuitenkin vuonna 1999 useammat pitivät päätteiden käyttökoulutuksen määrää riittämättömänä harvemmat kokivat koulutuksen tarkoituksenmukaisena kuin vuonna Niiden toimittajien määrä, jotka uskoivat tietotekniikan aiheuttavan tai voivan aiheuttaa muutoksia ammattiinsa, oli lisääntynyt, sen sijaan toimitussihteerien vastaava määrä oli vähentynyt. Toimitussihteerien arviot tietotekniikan vaikutuksista työnsä rasittavuuteen polarisoituivat vuonna 1999, kun 15 vuotta aiemmin katsottiin, että tietotekniikka ei vaikuta työn rasittavuuteen tai lisää sitä. Koetun hyvinvoinnin muutokset Vuoden 1999 aineistossa oli enemmän työhönsä tyytyväisiä ja tyytymättömiä kuin vuoden 1984 aineistossa (kuva 2 s. 217). Journalisteissa oli kuitenkin huomattavasti enemmän työhönsä tyytymättömiä kuin työssäkäyvässä väestössä keskimäärin. Stressin tai oman terveydentilan kokemisessa ei ollut merkittäviä eroja vuosina 1984 ja 1999 vastanneiden kesken. Työssäkäyvään väestöön verrattuna journalistit kuitenkin kokivat enemmän stressiä ja terveydentilansa huonommaksi. (Kuva 2 s. 217.) Vuoden 1999 aineistossa oli vuoden 1984 aineistoon verrattuna myös vähemmän itsensä epäonnistuneeksi tai masentuneeksi kokevia ja enemmän itsensä päteväksi ja varmaksi kokevia. Myös itsensä yksinäiseksi kokevien osuus oli vähentynyt. Toisaalta niiden vastaajien määrä, joilla oli ongelmia yöunen jatkuvuudessa, oli kasvanut. Ammattiauttajaan turvautuminen henkilökohtaisissa ongelmissa oli lisääntynyt. Vuoden 216
17 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... Kuva 2. Journalistien (v ja 1999) sekä Suomen työikäisen väestön (v. 2000) 20 työtyytyväisyyden ja stressin kokemukset sekä oma terveydentila suhteessa muihin samanikäisiin väestö 2000 journalistit 1999 journalistit % työtyytyväisyys tyytyväinen ei tyytyväinen, mutta ei tyytymätönkään tyytymätön väestö 2000 journalistit 1999 journalistit % stressi ei lainkaan vähän/jonkin verran melko paljon/paljon väestö 2000 journalistit 1999 journalistit % terveydentila hyvä tavallinen/keskinkertainen huono 1999 aineistosta lähes joka neljäs (24 %) oli keskustellut henkilökohtaisista ongelmistaan mielenterveysasiantuntijan, esimerkiksi psykologin tai psykiatrin, kanssa. Toimittajien ammattiryhmässä niin hyvinvoinnin indikaattoreiden kuin ammattiauttajaan turvautumisenkin muutoksen suunta oli sama kuin koko aineistossakin (taulukot 7 ja 8 s. 218). Kummallakin tutkimuskerralla ammattiavun käyttäjien prosentuaalinen osuus oli vain toimittajien ammattiryhmässä korkeampi kuin koko aineistossa. Toimitussihteerien työtyytyväisyys oli vuonna 1999 polarisoitunut kuten koko aineistossakin verrattuna vuoden 1984 arvioihin. Myös päätoimittajien työtyytyväisyys oli polarisoitunut vuoden 1984 jälkeen, ja vuonna 1999 vastanneet päätoimittajat halusivat enemmän muutosta elämäänsä, eivätkä he myöskään kokeneet terveydentilaansa niin hyväksi kuin varhaisempaan aineistoon kuuluneet. (Taulukko 7 s. 218.) Vuonna 1999 päätoimittajissa oli myös enemmän itsensä yksinäiseksi tuntevia kuin Työ ja ihminen 16 (2002):3,
18 A. Leppänen ja S. Tuomivaara Taulukko 7. Yhteenveto muutoksista hyvinvoinnin indikaattoreissa ammattiryhmittäin ja eri viestimissä vuosien 1984 ja 1999 välillä. hyvinvoinnin indikaattorit ammattiryhmä viestin työtyytyväisyys tyytyväisyys elämään + pätevyys ja varmuus + terveydentilan omanikäisiin + verrattuna + = kysytty asia lisääntynyt, =kysytty asia vähentynyt Taulukko 8. Yhteenveto muutoksista hyvinvoinnin häiriöissä eri ammattiryhmissä ja eri viestimissä vuosien 1984 ja 1999 välillä hyvinvoinnin indikaattorit ammattiryhmä viestin toimittaja toim.sihteeri valokuvaaja päätoim. toimituspääl. freelancer päivälehdet maakuntalehdet paikallislehdet yleisaikakauslehdet erikoisaikakauslehdet radio (yle) tv (yle) MTV toimittaja toim.sihteeri valokuvaaja päätoim. toimituspääl. freelancer päivälehdet maakuntalehdet paikallislehdet yleisaikakauslehdet erikoisaikakauslehdet radio (yle) tv (yle) MTV stressi hermostuneisuus poikkeuksellinen väsymys + + masentuneisuus yksinäisyys + yöunen häiriöt ammattiauttajaan + + turvautuminen omissa ongelmissa +=kysytty asia lisääntynyt, =kysytty asia vähentynyt vuonna Freelancereiden kärsimä stressi, poikkeuksellinen väsymys, masentuneisuus tai jännittyneisyys olivat seurantajaksolla vähentyneet. (Taulukko 8 s. 218.) Hyvinvoinnin kehitys oli eri viestimissä erilaista: Maakuntalehdissä työskennelleistä 27 % oli kääntynyt mielenterveysasiantuntijan puoleen ongelmissaan vuonna 1999, vuonna 1984 heitä oli 16 %. Entistä useampi myös haluaisi keskustella ongelmistaan mielenterveysasiantuntijan kanssa. Maakuntalehdissä työskenneillä unen jatkuvuushäiriöt olivat lisääntyneet. (Taulukko 8 s. 218.) Yleisaikakauslehdessä työskentelevien yöunen pätkittäisyydestä kärsiminen oli lisääntynyt. 218
19 Työn ja hyvinvoinnin muutokset journalistisessa työssä... Erikoisaikakauslehdissä työskentelevien työtyytyväisyys oli polarisoitunut vuodesta 1984 vuoteen 1999 mennessä. Harvempi erikoisaikakauslehdessä työskennellyt oli vuonna 1999 kuin 1984 keskustellut ongelmistaan mielenterveysasiantuntijan kanssa. (Taulukko 8 s. 218.) YLE:n radiokanavilla työskentelevien, poikkeuksellisesta väsymyksestä kärsivien journalistien määrä oli lisääntynyt (taulukko 8 s. 218). Myös yöunen jatkuvuus on useilla heikentynyt. Myös koettu terveydentila verrattuna omaan ikäryhmään on muuttunut YLE:n journalisteilla (taulukko 7 s. 218): vuonna 1999 vastanneiden joukossa oli enemmän niitä, joiden terveydentila oli erittäin hyvä, ja niitä, joiden terveydentila oli erittäin huono. YLE:n tv-kanavilla työskentelevistä, stressistä, masennuksesta, hermostuneisuudesta tai yksinäisyyden tunteista kärsivien journalistien määrä oli vähentynyt (taulukko 8 s. 218). Itsensä päteväksi ja varmaksi kokevien määrä oli lisääntynyt 15 vuodessa. Useampi journalisti oli tyytyväinen elämäänsä vuonna 1999 kuin 1984 (taulukko 7 s. 218). POHDINTA Tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia työssä työn piirteiden kokemisessa koetuissa, työhön liittyvissä stressitekijöissä sekä koetuissa hyvinvoinnin ja hyvinvoinnin häiriöiden indikaattoreissa suomalaisia journalisteja edustavassa aineistossa vuosina 1984 ja Muutokset vaihtelivat ammattiryhmittäin ja tiedotusvälineen mukaan. Toimittajien työtehtävissä muutoksia Tutkituista ammattiryhmistä toimittajien työ oli muuttunut selvästi. Ideointi ja aiheiden kehittely, sisällöstä päättäminen, juttujen kirjoittaminen ja yhteydenpito erilaisiin tahoihin aiheiden saamiseksi oli lisääntynyt vuodesta 1984 vuoteen 1999 mennessä. Toimittajien työ oli tiivistynyt ensinnäkin työn perustehtävän suuntaan ja toiseksi suuntaan, jonka on todettu lisäävän tyytyväisyyttä omaan työrooliin journalistina 23. Myös freelancereiden tehtävät olivat tiivistyneet perustehtävän suuntaan, joskin heillä sisällöstä päättäminen oli osalla lisääntynyt, osalla vähentynyt, ja toteutumistavasta päättäminen oli vähentynyt koko ryhmässä. Viestimittäin tarkastellen muutoksia on ollut lähinnä YLE:n televisiotoimialalla. Ideointi, sisällöstä ja toteutustavasta päättäminen sekä haastatteleminen olivat vähentyneet vuodesta 1984 vuoteen Monet toimintatavat ovat muuttuneet. Sähköisessä viestinnässä on siirrytty moniammatillisiin tehtäviin. Toimitukselliseen työhön on yhdistetty muita tehtäviä 18. Lisäksi ohjelmien tai ohjelmaformaattien ostaminen ulkomailta on yleistynyt, jolloin yhä harvempi käyttää yhä vähemmän aikaa ohjelmien suunnitteluun. Ulkoa ostetut ohjelmat vähentävät haastattelua, mutta niin vähentävät monet nykyiset ohjelmatyypitkin. Lehtien työtehtävissä ei ollut suuria muutoksia vuosien 1984 ja 1999 välillä. Valtakunnallisissa päivälehdissä muiden tekemien juttujen käsittely oli tosin vähentynyt. Onko tässä työn muutoksessa syy siihen, että vuosituhannen taitteessa puhutaan vertaistyönohjauksesta ja palautejärjestelmien tarpeesta vielä korostuneemmin kuin vuonna 1984? Työssä muutoksia parempaan, muutokset vaihtelevat viestimittäin 1980-luvun puolivälissä journalistinen työ koettiin vaativaksi 13. Viisitoista vuotta myöhemmin itsenäisten päätösten tekeminen työssä Työ ja ihminen 16 (2002):3,
20 A. Leppänen ja S. Tuomivaara oli lisääntynyt ja työn laatuvaatimukset arvioitiin haasteellisemmiksi. Työ oli myös paremmin hallinnassa, koska töitä jäi harvemmin tekemättä tai niitä tehtiin harvemmin huonosti niiden suuren määrän vuoksi. Oma työ koettiin vuonna 1999 tärkeämmäksi ja merkittävämmäksi kuin vuonna 1984, ja työstä katsottiin saatavan entistä enemmän arvostusta työyhteisöltä ja perheeltä. Joustavuus ja yhteistyövaatimukset työelämässä ovat lisääntyneet jatkuvasti. Vuoden 1999 aineistoon kuuluneet journalistit kokivat harvemmin joutuvansa tekemään muille kuuluvia tehtäviä kuin vuonna 1984 vastanneet. Samassa tuotantoprosessissa työskentelevät eivät vedä tiukkoja rajoja itselleen kuuluviin tai kuulumattomiin tehtäviin. Yhteistyövaatimusten koettiin lisääntyneen vuodesta 1984 vuoteen Vuonna 1984 journalististen työyhteisöjen esimiestyössä oli hankaluuksia, mutta arviot esimiestyöstä kehittyivät myönteisempään suuntaan 15 vuoden aikana. Koko aineistossa muutokset työn arvioissa olivat myönteisiä. Tulos on päinvastainen joidenkin muiden ammattiryhmien tulosten kanssa 22 ja toisaalta samansuuntainen työikäisen väestön arvioissa vuosien 1997 ja 2000 välillä tapahtuneiden muutosten kanssa 20. Myönteiset arviot työstä vuonna 1999 saattoivat olla jossain määrin seurausta myös siitä, että aineiston keruuvaiheessa yritysten suuret yhtiöjärjestelyt oli tehty ja lama oli ollut ohi jo muutaman vuoden ajan, mikä piristi työmarkkinoita ja työpaikan vaihtomahdollisuuksia. Toisaalta hyvien tulosten johdonmukaisuus tässä aineistossa viittaa myös siihen, että viestintäalan organisaatioissa on kuunneltu puheita työn ja hyvinvoinnin kehittämisestä sekä toimittu niiden mukaisesti, kuten eräät julkaistut kehittämishankkeiden tai -menetelmien kuvaukset osoittavatkin. 8, 15, 29 Tulokset osoittavat myös, että yleisistä kehitystrendeistä poiketen joissakin medioissa ja ammattiryhmissä kehityksessä on myös huolestuttavia piirteitä, jotka heijastavat toimintaympäristön muutoksia. Muutokset sähköisen viestinnän rakenteissa vaikuttanevat osaltaan siihen, että YLE:n radioaalloilla työskentelevät kokivat työnsä tavoitteiden olevan hukassa. Myös paikallislehtien ilmapiirin kiristyminen voi olla seurausta median rakenteellisista muutoksista ja paikallislehtien aseman tiukentumisesta. Toimittajien arviot mm. esimiestyöstä ja arvostuksesta ja päälliköiden arviot esimerkiksi työn tavoitteiden hallinnasta kehittyivät positiiviseen suuntaan. Toimituspäälliköt ja -sihteerit kokivat esimiessuhteensa joidenkin kysymysten osalta heikommaksi kuin 15 vuotta aiemmin. Viime vuosina erityisesti lähiesimiestyötä on pyritty kehittämään. Toimituksissa on näkyvissä tuloksia, mutta jäävätkö lähiesimiehet itse ilman tukea? Tietotekniikan hyödyntäminen journalistisessa työssä lisääntyi seurantakaudella olennaisesti. Kuitenkin tietokonepäätteiden käyttökoulutuksen määrää pidettiin riittämättömämpänä eikä koulutusta pidetty niinkään tarkoituksenmukaisena vuonna 1999 kuin Tulos on yllättävä ja masentava, sillä koulutuksen merkitystä tietotekniikan onnistuneelle käytölle on painotettu 1970-luvun lopulta alkaen. Työssä kuitenkin enemmän stressitekijöitä Yleisimmät stressitekijät työssä eivät juurikaan vaihdelleet vuodesta 1984 vuoteen Työn paljous, työasioiden ajatteleminen vapaa-aikana, mahdottomuus hallita kaikkea tietoa, jota tarvitsee työssään, työhön eri tahoilta kohdistuneet ristiriitaiset odotukset ja se, että työ häiritsee perhe-elämää, olivat yleisimmät stressitekijät vuonna 1984 ja kuuden yleisimmän stressitekijän joukossa vuonna Mitään tekijää ei koettu vähemmän stressaavaksi vuonna 1999 kuin Virheet ja epäonnistuminen työssä, työpaikan kilpailuilmapiiri sekä se, että ei ole päässyt urallaan etenemään odotustensa mukaisesti aiheuttivat 1999 useammalle stressiä kuin
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotKaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006
Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotLukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy
Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja
LisätiedotEsimiehestä kaikki irti?
Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotAnna tutki: Naisen asema työelämässä
Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy
LisätiedotValaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.
Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotMitä kuuluu. politiikan journalismille?
Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko
ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotKUNTO Muutoksen seurantakysely
KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotYLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu
Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotKuntajohtajien työhyvinvointi 2018
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotSAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus
Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotArtikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus
Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
LisätiedotNUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017
NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys
LisätiedotValtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)
Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotHausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto
Liite nro 17 5.3.2019 Khall 29 Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto KYSELYN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Hausjärven kunta toteuttaa kahden vuoden välein työhyvinvointikyselyn, jonka avulla
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotTiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotT-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications
T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotYLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)
YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32
LisätiedotKUNTO Muutoskysely Alkukysely
KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotLUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä
LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?
LisätiedotTyöolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004
Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia
LisätiedotKansainvälinen politiikka
Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin
LisätiedotMilloin matkoja on liikaa?
Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,
Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n
LisätiedotHenkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK
Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotSanomalehtien Liitto
12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä
LisätiedotSisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia
Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotKaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö
Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes
LisätiedotP5: Kohti Tutkivaa Työtapaa Kesä Aritmeettinen keskiarvo Ka KA. Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko.
Aritmeettinen keskiarvo Ka KA Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko x N i 1 N x i x s SD ha HA Kh KH Vaihtelu keskiarvon ympärillä Käytetään empiirisessä tutkimuksessa Vähintään
LisätiedotAkavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi
Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2015
Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotTehtävä 9. (pienryhmissä)
Tehtävä 9. (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora 191 Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset tutkimustaitojen tarpeellisuudesta työelämässä ja näiden näkemysten yhteys tutkimusmenetelmien oppimisessa
LisätiedotKuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina
Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 14.9.2017 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Kysymysmuotoilu: Seuraatko kuntasi toimintaa
LisätiedotSUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA
SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit
LisätiedotSeksuaalinen häirintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),
LisätiedotValtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008
Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotMiten töissä voidaan? otoksia sairaaloiden ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointitutkimuksesta 2017
Hyvinvointia työstä Miten töissä voidaan? otoksia sairaaloiden ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointitutkimuksesta 2017 Tehyn työsuojelupäivät 19.04.2018 Suvi Vesa, tutkija, Työterveyslaitos 19.4.2018
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018
Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotYKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotT-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.
T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua
LisätiedotLiite 2. KEHITYSKESKUSTELU
Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,
LisätiedotKursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %
Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä
LisätiedotKESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ
KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki 2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön
LisätiedotTyönantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta
Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa
LisätiedotTutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.
Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin
LisätiedotY-sukupolvi työelämässä. Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto
Y-sukupolvi työelämässä Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto Uusi sukupolvi, uudet kujeet? Ennen Eläkevirat Yksi työnantaja Lojaalisuus, vakaus
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotOpetusalan työolobarometri
Opettajankoulutusfoorumi 11.9.2018 Opetusalan työolobarometri Riina Länsikallio Opetusalan ammattijärjestö OAJ Twitter @RiinaLansi riina.lansikallio@oaj.fi 13.9.2018 1 Koulujen tilanne nyt Koulun arki
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotMainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua
Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen
Lisätiedot