Töitä on riittänyt mukavasti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Töitä on riittänyt mukavasti"

Transkriptio

1 Töitä on riittänyt mukavasti Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden medianomien (AMK) työllistyminen ja työllistymiseen vaikuttaneet tekijät 2009 Pertti Sillanpää

2 Pertti Sillanpää Töitä on riittänyt mukavasti Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden medianomien (AMK) työllistyminen ja työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Oulun seudun ammattikorkeakoulu, viestinnän osasto Kotkantie 1, Oulu ISBN

3 Pertti Sillanpää Viestinnän koulutusohjelma kulttuurialan yksikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu ISBN Kansi: Veikko Mynttinen

4 TIIVISTELMÄ Viestinnän koulutusohjelma aloitti vuonna Siitä saakka sen on ollut Oulun seudun ammattikorkeakoulun kolmen vetovoimaisimman koulutuksen joukossa. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat medianomiksi (AMK) vuonna Alusta lähtien koulutusohjelma on muodostunut kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta: journalismi, kuvallinen viestintä ja mediatuottaminen. Tällä selvityksellä on kaksi päätavoitetta. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin, miten Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet ja mitkä tekijät vastaajien mielestä ovat olleet keskeisiä työllistymisen kannalta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on koulutuksen kehittäminen, mutta väistämättä se osallistuu myös valtakunnalliseen keskusteluun viestinnän koulutusmääristä. Tutkimuksella oli niin ikään pedagoginen tehtävänsä: sen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuivat opinnäytetyövaiheen opiskelijat, jotka konkreettisen tapauksen avulla opiskelivat tutkimustaitoja omaa opinnäytetutkielmaansa varten. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä marras-joulukuussa Kaikkiaan 161 ennen tutkimusajankohtaa valmistuneesta medianomista (AMK) tavoitettiin 152. Heiltä saatiin perustiedot samalla, kun kysyttiin suostumusta kyselyyn. Varsinaiseen kyselyyn vastasi 107 valmistunutta, jolloin vastausprosentiksi tulee 70. Tulosten mukaan koulutusta vastaavissa tehtävissä media-alalla työskenteli 88 ja viestintätehtävissä media-alan ulkopuolella 23 valmistunutta. Muissa töissä oli 10 ja työttömänä 7 valmistunutta. Päätoimisesti opiskeli 21 valmistunutta, joista 13 opiskeli muuta kuin viestintäalaa. Kyselyyn vastanneista viestintäalalla työskentelevistä journalisteista oli vakituisessa työsuhteessa 39 %, määräaikaisessa 45 % ja freelancerina tai yrittäjänä toimi 16 %. Kuvallisista viestijöistä vakituisessa työssä oli 58 %, määräaikaisessa 26 % ja freelancerina tai yrittäjänä 16 %. Mediatuottajista yhtä moni oli vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa eli 42 % ja freelancerina tai yrittäjänä 16 %. Vastausten mukaan viestinnän koulutusohjelma on onnistunut varsin hyvin aluekehitystehtävässään: Oulun seudulle on sijoittunut 81 valmistunutta ja Oulun lääniin yhteensä 93 valmistunutta eli 60 % niistä 155, joiden tiedot pystyttiin selvittämään. Jos 21 opiskelijaa jätetään laskuista, Oulun lääniin on sijoittunut 69,4 % valmistuneista. Koulutusohjelman alueellinen rooli onkin merkittävä. Työllistymisen kannalta vastaajat kokivat tärkeimmiksi harjoittelun sekä opiskelun aikaiset työelämäkontaktit. Vapaissa kommenteissa kiitettiin koulutuksen käytännönläheisyyttä ja monipuolisuutta. Moniosaajuuden tavoite herätti ristiriitaista suhtautumista. Osa vastaajista oli huolissaan siitä, että medianomi-koulutusta ei tunneta eikä arvosteta tarpeeksi ja viestintäalalle koulutetaan liikaa. Tulosten perusteella koulutus kaipaa terävöittämistä tai ainakin uraohjausta tulee tehostaa, jotta opiskelijat käyttävät rohkeammin tarjottuja erikoistumismahdollisuuksia hyväkseen. Kehitystyössä tulee ottaa huomioon työelämän muuttuminen yhä enemmän epätyypillisten työsuhteiden suuntaan ja viestintäammattilaisten kasvava työllistyminen perinteisen media-alan ulkopuolelle. 5

5 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO Tutkimuksen taustat Keskustelua viestinnän alan liikakoulutuksesta Koulutusta elinkeinoelämän tarpeisiin Viestinnän koulutusohjelma Vetovoimainen koulutusohjelma Opintojen eteneminen Hanketoiminta Toimintaympäristö Ammattikorkeakoulun alueellinen tehtävä AINEISTO JA MENETELMÄ TULOKSET Sijoittuminen, työllistyminen ja työsuhteen laatu Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Tulevaisuuden odotukset Journalismin suuntautumisvaihtoehto Työtilanne Freelancer-työ Opiskelu Työllistymisprosessi Tulevaisuus Palautetta koulutukselle Työelämästä välittyvä kuva Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto Työtilanne Freelancerit ja yrittäjät Opiskelu Työllistymisprosessi

6 3.5.5 Tulevaisuuden odotuksia Palautetta ja kehittämisajatuksia Terveisiä perässä tuleville Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto Työt ja työpaikat Opiskelu Työllistymisprosessi Tulevaisuus Palautetta koulutukselle Yhteenvetoa tuloksista JOHTOPÄÄTÖKSIÄ, KEHITTÄMISAJATUKSIA JA VIESTINTÄPOLITIIKKAA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kysely journalismin suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie0snjo, Vie1snjo ja Vie2snjo Liite 2. Kysely journalismin suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie3snjo ja Vie4snjo Liite 3. Kysely kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie0snku ja Vie1snku Liite 4. Kysely kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie2snku, Vie3snku ja Vie4snku Liite 5. Kysely mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie0snme, Vie1snme ja Vie2snme Liite 6. Kysely mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie3snme ja Vie4snme Liite 7. Luettelo kuvioista ja taulukoista

7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustat Tällä selvityksellä on kaksi päätavoitetta. Se pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet ja mitkä tekijät vastaajien mielestä ovat olleet keskeisiä työllistymisen kannalta. Tämän perusteella voidaan arvioida toiminnan tuloksellisuutta sekä suhteessa työelämään että aluekehittämistehtävään. Voidaan siis päätellä, miten viestinnän koulutusohjelma on onnistunut vastaamaan niihin tavoitteisiin, joita ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädäntö asettaa. Ammattikorkeakoululain ( /351, 1:4 ) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi tehtävänä on tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka ottaa huomioon alueen elinkeinorakenteen. Toiseksi selvitys antaa tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeisiin. Työelämään siirtyneet opiskelijat pystyvät omien kokemustensa perusteella antamaan kehittämisajatuksia koulutuksen järjestäjille: mitä tulee vahvistaa ja mitä kenties muuttaa, jotta tutkinnon suorittaneet työllistyvät ja menestyvät työelämässä parhaalla mahdollisella tavalla. Kyseessä on kokonaistutkimus, joka kohdistuu kaikkiin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneisiin. Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistymistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä ei aiemmin ole tutkittu. Työllistymisestä on kuitenkin saatu tietoa valmistumisvaiheessa tehtävällä valtakunnallisella Opala-kyselyllä, ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön yhteisellä ja yhtenäisellä opiskelijapalautteen koontijärjestelmällä (Opala, hakupäivä ) sekä Tilastokeskuksen keräämistä aineistoista. Opala-kyselyn ongelmaksi oppilaitoksessa on koettu, että se antaa tietoa vain juuri valmistumisvaiheen tilanteesta, joka ei vastaa todellista työllistymistilannetta (ks. esim. Nikoskinen 2008, 38). Oikeamman kuvan työllistymisestä saa pidempää ajanjaksoa tarkastelemalla. Valmistuvat opiskelijat tulkitsevat Opalan kysymyksiä 8

8 tavalla, joka ei anna välttämättä oikeaa kuvaa, esimerkiksi freelanceriksi aikovat ovat usein vastanneet olevansa työttömiä, mikä ei pidä paikkaansa. Vaikka Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistymisprosessia ei olekaan tutkittu, antaa Kati Kinnusen keräämä haastattelumateriaali mielenkiintoisen vertailuaineiston. Ansiokkaassa opinnäytetyössään Kinnunen (2006) selvitti yhden vuosikurssin journalistiopiskelijoiden käsityksiä toimittajan työstä, käsitysten muuttumista koulutuksen aikana ja sitä, vastaako opiskelijoiden käsitys ammattikuvaa, jonka oppilaitos on halunnut heille toimittajan työstä antaa. Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden mielikuvat toimittajasta maailmanparantajana tai vapaana taiteilijana ovat karisseet koulutuksen myötä. Vastaajat näkevät toimittajan kiireisenä sisällön tuottajana, jonka tulisi pystyä versioimaan aineistoa moneen eri tiedotusvälineeseen. Tältä osin ammattikuva vastaa koulutuksen tavoitteena olevaa moniosaajaa. Valmistumassa olevat opiskelijat eivät kuitenkaan koe täyttävänsä moniosaajan ehtoja. He ovat myös pettyneitä tutkintonsa arvostukseen ja työnantajien tietämättömyyteen. (Kinnunen 2006, 3.) Näistä lähtökohdista voisi olettaa, että työllistymisessä on vaikeuksia. 1.2 Keskustelua viestinnän alan liikakoulutuksesta Viime vuosituhannen loppupuolella digitaalitekniikan uskottiin moninkertaistavan radio- ja televisiokanavien määrän. Sen taas arvioitiin kasvattavan työpaikkojen määrää audiovisuaalisen median ja multimedian tuotannossa, erityisesti digitaalisen uusmedian sisällöntuotannossa. (Raittila, Olin & Stenvall-Virtanen 2006, 9.) Viestintä- ja mediatoimialan ammattilaisille ennustettiin kasvavaa kysyntää (Honkanen & Ahola 2003, 73). Muutamassa vuodessa kasvuodotukset kuitenkin vaihtuivat huoleksi alan liikakoulutuksesta. Vuonna 2001 opetusministeriö toi huolensa ilmi oppilaitoksille lähettämässään kirjeessä, ja muutamaa vuotta myöhemmin viestintä- ja kuvataidealan uusien koulutusohjelmien perustaminen tehtiin luvanvaraiseksi (Raittila ym. 2006, 10). Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -hankkeen loppuraportissa esitetään viestintäalan ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulupaikkojen vähentämistä. Selvintä ylikoulutus on 9

9 raportin mukaan elokuvan, radion, television ja multimedian sisällöntuotantoon valmistavassa koulutuksessa, mutta myös journalisteista on ylitarjontaa (Raittila ym. 2006, 102, 129). Koulutuspaikkojen vähennysesityksen taustalla on muun muassa opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille (Raittila ym. 2006, 10). Suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2008 ammattikorkeakoulujen kulttuurialan koulutuksen aloituspaikkoja on neljännes vähemmän kuin vuonna 2002 (Opetusministeriö 2004, 21, 22). Puolet vuonna 2000 viestintäammateissa työskennelleistä eli noin media-alan työntekijää on siirtynyt tai siirtyy eläkkeelle vuosina , mikä tarkoittaa vuosittain hiukan yli tuhatta henkeä. Näistä puolet on graafisen teollisuuden tuotannollista työvoimaa ja reilu neljännes journalisteja. Suurin piirtein saman verran eläkkeelle jääviä on markkinointiviestinnän tai tiedottajan tehtävissä. Audiovisuaalisen tuotannon puolelta eläkkeelle siirtyy keskimäärin sata henkilöä vuodessa. Läheskään kaikkien lähtijöiden tilalle ei palkata uutta työntekijää, eivätkä kaikki uudet työntekijät välttämättä ole saaneet viestinnän koulutusta. Jos puolet alalle palkattavista otetaan viestintää opiskelleista, vuosittain eläkkeelle siirtyvien korvaamiseen riittää Raittilan ja Olinin mukaan 500 henkeä. Opiskelunsa aloittaa kuitenkin nuorta joka vuosi. (Raittila & Olin 2005, 13.) Aivan näin lohduton tilanne ei sentään liene. Perinteisen mediateollisuuden lisäksi tuleville viestintäalan ammattilaisille löytynee töitä luovan talouden, palvelujen ja matkailun puolelta sekä peli- ja muusta elämysteollisuudesta (ks. Raittila & Olin 2005, 15, 16). Mikäli tätä pidetään koulutuksen kehittämisen lähtökohtana, koulutuksen määrien lisäksi on syytä pohtia myös koulutuksen sisältöjä. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille esitetään viestintä- ja informaatioteiden aloituspaikkojen vähentämistä ammattikorkeakouluissa 500:aan vuoteen 2012 mennessä. Vuonna 2006 aloituspaikkoja oli 833. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vähennys olisi 1326:sta 700:aan. Yliopistojen aloituspaikat sen sijaan kasvavat 253:sta 300:aan. (Opetusministeriö 2007, liite 2.) Journalistiliiton mielestä opetusministeriön esittämä vähennys aloituspaikkoihin on oikeansuuntainen, mutta turhan hidas ja riittämätön (Nissilä & Häkkinen 2007, 22). 10

10 Opetusministeriön mukaan viestintäalan supistamistarpeet edellyttävät ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämistä ja uudelleensuuntaamista. Koulutustarjonnan mitoitus edellyttää viestinnän koulutustarjonnan merkittävää vähentämistä ammattikorkeakouluista. Viestintäalan vähennykset edellyttävät ammattikorkeakoulujen koulutusyksiköiden lakkauttamista. Alan erikoisluonteesta johtuva kallis elokuva- ja tv-alan opetus keskitetään neljään ammattikorkeakouluyksikköön. (Opetusministeriö 2008a, 22.) Toisaalta opetusministeriön (Opetusministeriö 2007, 25) koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että vuoteen 2020 ulottuvan ammattirakenneennusteen mukaan kasvavan työllisyyden pääammattiryhmiin kuuluu muun muassa opetus- ja kasvatustyö sekä kulttuuri- ja tiedotustyö. Toimittajien ammattijärjestö Suomen Journalistiliitto ja työnantajajärjestö Viestinnän Keskusliitto ovat yhdessä ja erikseen vaatineet koulutusmäärien supistamista. Viestinnän Keskusliiton mukaan aloituspaikkojen vähennys on syytä tehdä laadullisin kriteerein ja erityisesti sieltä, missä ylikoulutus on selvintä eli audiovisuaalisen viestinnän opetuksessa sekä toisella asteella että ammattikorkeakouluissa. Viestintäalan oma tarve ei riitä työllistämään kaikkia valmistuneita. Kyseenalaista on myös se, nielevätkö muutkaan viestinnän osaajia tarvitsevat alat näin suurta määrää alan opiskelijoita. (Viestinnän Keskusliitto 2008, 3, 7.) Kirjeessään Konkreettisiin toimiin viestintäkoulutuksen supistamiseksi opetusministeri Henna Virkkuselle ( ) Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto esittävät aloituspaikkojen pikaista supistamista ja vapautuvien resurssien suuntaamista alan täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto edellyttävät, että toiselta asteelta ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittumisesta työelämään tehdään pikaisesti selvitys. Tämä on välttämätöntä sen kartoittamiseksi, mikä on kahden viime vuoden aikana valmistuneiden työllistymistilanne. Selvitys antaa onnistuessaan myös selkeän viestin siitä, mitä koulutusyksiköitä on lopetettava, elleivät oppilaitokset itse kykene tekemään tarvittavia päätöksiä. 11

11 Välttämättömien supistusten seurauksena vapautuvat resurssit on tässä tilanteessa suunnattava alan täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Siihen on erityinen tarve juuri nyt kun median muutos vain kiihtyy ja alan henkilöstöltä edellytetään yhä monipuolisempaa osaamista. Opetusministeriö on suhtautunut nihkeästi valmistuneiden sijoittumista koskevaan selvitykseen (Jarmo Häkkisen suullinen tiedonanto ). Toimittajakoulutusta antavia yliopistoja, Suomen Journalistiliittoa ja Viestinnän keskusliittoa ja työnantajia edustaneen toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan mukaan koulutuspolitiikassa on valinnut käsitys, jonka mukaan toimittajakoulutus kuuluisi nimenomaan yliopistotasolle. Neuvottelukunnan mukaan ammattikorkeakoulujen koulutus joukkoviestinnän ja median alalla on kasvanut hallitsemattomasti vailla määrällistä ja sisällöllistä suunnitelmallisuutta. Aloituspaikkoja on runsaasti enemmän yliopistosektoriin verrattuna eivätkä opintosuunnat välttämättä vastaa työelämän tarpeita. (Kivikuru, Luostarinen, Nordenstreng & Rajala 2002 Kinnusen 2006 mukaan.) Myös Raittila ym. esittää pohdittavaksi, millä korkeakoulutussektorilla toimittajakoulusta tulisi antaa. Niin ikään kysytään, onko nykyinen koulutus suuntautunut liiaksi perinteisen mediateollisuuden tehtäviin. (2006, 86, 99). Toimittajakoulutuksen neuvottelukuntaa laajennettiin keväällä 2009 kolmen ammattikorkeakoulun, Diakin, Haaga-Helian ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun, edustajilla. Toimittajakoulutuksen pysymisestä ammattikorkeakouluissa kertoo sekin, että opetusministeriö vahvisti vuodelle 2009 uusiksi ammattikorkeakoulujen kulttuurialan koulutusohjelmiksi journalismin koulutusohjelman ja elokuvan ja television koulutusohjelman. Kolmantena jatkaa aiempi viestinnän koulutusohjelma. (Opetusministeriö 2009.) Onko alalla jo olemassa massatyöttömyyttä, kuten keskustelusta voisi päätellä? Tilastokeskuksen tietokannan mukaan vuonna 2006 oli vuosina medianomin (AMK) tutkinnon suorittaneista työttömänä 12,3 %. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistuneista 75 opiskelijasta seitsemän eli 9,3 % oli työttömänä. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat Oulusta vuonna (Suomen Journalistiliitto 2008.) 12

12 Tutkimusajankohtana marraskuun lopussa 2008 työttömien osuus työvoimasta oli Oulun seudulla 10,1 %, Pohjois-Pohjanmaalla 9,6 % ja koko maassa 7,6 %. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli Pohjois-Pohjanmaalla 15,2 % ja koko maassa keskimäärin oli 11,3 %. (Työllisyyskatsaus, marraskuu 2008.) Journalistiliiton mukaan vuonna 2008 SJL:n työsuhteisten jäsenten kuukausittainen työttömyysaste oli keskimäärin 4,20 prosenttia. Viime joulukuussa oli työttömiä journalisteja 410 eli 3,84 % liiton työttömyyskassan jäsenistä. Luvuissa eivät ole mukana freelancerit, joista tehtyjen työmarkkinatutkimusten mukaan noin kolmannes on alityöllistettyjä. Journalistien todellinen työttömyysprosentti onkin vähintään 6-7 prosenttia. (Jarmo Häkkisen sähköpostiviesti ) Aiemmin Journalisti-lehden päätoimittaja arvioi pääkirjoituksessaan, että toimittajien työttömyys oli 4,5 %. (Lappalainen 2009, 3). Journalistiliiton jäsenrekisterissä oli lokakuussa 2008 yhteensä 531 medianomitutkinnon suorittanutta. Näistä työttömänä oli 4,3 %. Työsuhteisia SJL:n medianomeista oli 65,3 % ja freelancereita 26 %. Koko liiton jäsenistöstä freelancreiden osuus on %. Opiskeluaan jatkaa medianomeista vajaa kolme prosenttia. Vuoden 2009 alussa medianomeja kouluttavia koulutusohjelmia on 15 ammattikorkeakoulussa, 13 suomenkielisessä ja kahdessa ruotsinkielisessä. Koulutusohjelmia on kaikkiaan 18. Keskustelu viestinnän koulutusmääristä ja työpaikoista on ollut välistä harhaanjohtavaa. Medianomikoulutuksessa oli vuonna 2008 aloituspaikkoja 643. Julkisuudessa esiintynyt (ks. esim. Nissilä & Häkkinen 2007) aloituspaikkamäärä 833 sisältää kirjasto- ja tietopalvelun aloittajat, jotka valmistuvat tradenomeiksi. Toisaalta medianomeja työllistyy erilaisiin tehtäviin perinteisten joukkoviestimien ulkopuolelle. Heitä työllistyy koulutustaan vastaaviin tehtäviin myös kokonaan media- ja viestintäsektorin ulkopuolelle, muun muassa kunta- ja valtionhallintoon, järjestöihin, yrityksiin ja seurakuntiin. (Lausunto viestinnän aloituspaikkatavoitteesta, 2008). Viestinnän koulutuskeskustelussa on argumentoitu aloituspaikkojen määrällä. Tosiasia kuitenkin on, että osa opiskelijoista vaihtaa kesken opiskelunsa toiseen oppilaitokseen tai keskeyttää vies- 13

13 tinnän opiskelunsa muista syistä. Osa opintonsa keskeyttäneistä tosin voi työllistyä viestintäammatteihin. Kun koulutusmääriä tarkastellaan työmarkkinoiden näkökulmasta, aloituspaikkoja olennaisempaa on kuitenkin valmistuneiden määrä. Se on lähtökohta myös tässä tutkimuksessa. 1.3 Koulutusta elinkeinoelämän tarpeisiin Oulun väliaikainen ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa tammikuussa 1992 ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu vuonna Viestinnän koulutusohjelma aloitti syyslukukaudella Tuolloin aloituspaikkoja oli 30. (Ks. Lamberg 2005, 14.) Viestinnän koulutuksen aloittaminen Oulun seudun ammattikorkeakoulussa perustui työelämän signaaleihin. Koulutuksen käynnistämistä lienee Kati Kinnusen (2006, 20) mukaan vauhdittanut myös Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän Oulun seudun koulutuksen tarve ja tarjonta hanke. Oulun seutukunnan aloitteesta alulle pannun hankkeen loppuraportissa viestintäalan koulutus nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena. Heti 2000-luvun alussa valmisteltiin laajaa strategia- ja toimenpidepakettia, Oulun kasvusopimusta. Sen viidestä klusterista yksi oli sisältö- ja media-ala. Klusterit eli yritys- ja yhteisöryppäät koostuivat alan yrityksistä, koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekä muista toimijoista. Vuonna 2002 hyväksytyn ja vuoteen 2006 yltävän sopimuksen merkitystä kuvaa jo se, että pelkästään sen sisältämien kärkihankkeiden kustannusarvio oli yhteensä noin 300 miljoonaa euroa, josta julkista rahoitusta oli noin 180 miljoonaa euroa ja yksityistä 120 miljoonaa euroa. (Oulu kehittää huipputekniikkaa yli 300 miljoonan euron jättiohjelmalla, 2002, hakupäivä ) Kasvusopimusta seuranneessa Oulu inspiroi -innovaatiostrategiassa vuosille sisältö- ja media-alaa ei nähdä enää erillisenä. Strategiassa haetaan uutta kasvua yli toimialarajojen tunnustamalla kaikki toimialat potentiaalisiksi innovaatio- ja kasvualoiksi. Uutta liiketoimintaa haetaan eri toimialojen ja teknologioiden rajapinnoista, uudenlaisista palvelutuotteista sekä kaupan ja palvelujen piiristä. Oulun seudun ammattikorkeakoulu on yhtenä toimijana sitoutunut strategiaan ja toteuttamaan siinä asetettuja tavoitteita. (Oulu inspiroi - innovaatiostrategia , 2009, hakupäivä ) Aktiivisen hanketoiminnan ansiosta viestinnän koulutusohjelma on merkittävä alueel- 14

14 lisen innovaatiojärjestelmän toimija. Kaikki viestinnän koulutusohjelman tähänastisista hankehakemuksista ovat saaneet myönteisen rahoituspäätöksen, ja useat Oulun seudun kärkihankkeista ovat olleet viestinnän koulutusohjelman hankkeita. (Oamk 2009a.) Viestinnän koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelman laajuus on 240 opintopistettä (op), mikä tarkoittaa neljän vuoden päätoimista opiskelua. Tutkinto rakentuu perusopinnoista 60 op, ammattiopinnoista 135 op, työharjoittelusta 30 op ja vapaasti valittavista opinnoista 15 op. Ammattiopintoihin sisältyvän opinnäytetyön laajuus on 15 op. Vuonna 2008 viestinnän koulutusohjelmassa opiskeli 235 opiskelijaa. Päätoimisia opettajia oli 20, sivutoimisia ja vierailevia luennoitsijoita 55. Muuta henkilökuntaa oli neljä. Viestinnän koulutusohjelmassa on alusta lähtien ollut kolme suuntautumisvaihtoehtoa: journalismi, kuvallinen viestintä ja mediatuottaminen. Alkuvuosina opiskelija haki viestinnän koulutusohjelmaan ja ensimmäisen, kaikille yhteisistä perusopinnoista koostuneen vuoden jälkeen hän valitsi suuntautumisvaihtoehtonsa. Pian kuitenkin huomattiin, että tällä tavalla suuntautumisvaihtoehdot eivät ole keskenään tasapainossa. Toisaalta koettiin myös, että opiskelijoiden mieltymykset ja työelämän tarpeet eivät välttämättä kohtaa. Suuntautumisvaihtoehdot ovat keskenään niin erilaisia ja niistä valmistuneiden ammattitaidot ja -identiteetti toisistaan niin poikkeavia, että päädyttiin jo hakuvaiheessa etsimään erityisesti kyseiseen suuntautumisvaihtoehtoon soveltuvia hakijoita. Vuoden 2004 valintakokeissa suuntautumisvaihtoehdot eriytettiin valintakoetehtävillä niin, että opiskelija joutui jo hakuvaiheessa valitsemaan suuntautumisensa. Koulutusohjelmakuvaukset, joita on esitelty muun muassa hakijoille tarkoitetuissa oppaissa, ovat hieman muuttuneet vuosien varrella. Keskeinen sisältö on kuitenkin pysynyt ennallaan sen jälkeen, kun toiminta on vakiintunut. (Ks. Oamk 2009b, hakupäivä ) Koulutusohjelma tuottaa viestinnän ammattilaisia perinteisen ja uuden median asiantuntijatehtäviin ja sisällöntuottamiseen. Viestintätaitoihin yhdistyy ymmärrys ihmisestä, yhteiskunnasta ja siitä, miten kehittyvää tietotekniikkaa voidaan käyttää hyväksi viestinnässä. Journalismin suuntautumis- 15

15 vaihtoehto antaa valmiudet työskennellä toimittajana ja sisällöntuottajana perinteisessä ja uudessa mediassa. Kuvallisen viestinnän medianomi hallitsee visuaalisen suunnittelun ja toteutuksen erityisesti digitaalisessa ympäristössä. Mediatuottaja osaa mediatuotteiden ja projektien suunnittelun, johtamisen ja toteuttamisen. Koulutus antaa valmiuksia toimia myös itsenäisenä yrittäjänä, mitä tukee myös opiskelijoille tarjolla oleva yrityshautomo. Koulutuksessa korostuvat luovuus, vuorovaikutteisuus, yhteistoiminnallisuus, tekemällä oppiminen ja tutkiva ote. Lisäksi painotetaan projektityöskentelyä, markkinoinnin hallintaa, kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Opiskelija voi henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla valita erityisosaamisen alueensa. Koulutusta sekä toteutetaan että kehitetään jatkuvassa kiinteässä yhteistyössä kehittyvän media-alan kanssa. Suuntautumisvaihtoehdot tukevat toisiaan. Erityisesti kolmannen opiskeluvuoden projektiopinnoissa ja neljännen vuoden opinnäytteen produktiossa opiskelijat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä. Niin ikään valinnaisia opintoja otetaan toisista suuntautumisvaihtoehdoista. Opiskelijalla on kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa yhtäläinen mahdollisuus suunnata ja syventää osaamistaan haluamaansa suuntaan. Kun lasketaan yhteen projekti (12 op), työharjoittelu (30 op), opinnäytetyö (15 op), vaihtoehtoiset ammattiopinnot (15 op) ja vapaasti valittavat opinnot (15 op), tuloksena on yli kolmannes 240 opintopisteen tutkinnosta. Opiskelijalla on siten mahdollisuus koota oma yksilöllinen erityisosaamisensa, mistä on etua työmarkkinoilla Vetovoimainen koulutusohjelma Kevään 2009 yhteishaussa Oulun seudun ammattikorkeakoulu oli hakijamäärältään jälleen kolmanneksi suosituin Metropolian ja Turun ammattikorkeakoulujen jälkeen. Koko maassa hakijoita oli keskimäärin 3,3 aloituspaikkaa kohti, kun vastaava luku Oamkissa oli 3,7. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa viestintä oli toiseksi vetovoimaisin koulutusohjelma fysioterapian jälkeen. Kummassakin oli yli 10 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. (Oamk 2009c, hakupäivä ) 16

16 Viestinnän koulutusohjelma on koko olemassaolonsa ajan ollut Oamkin vetovoimaisimpien koulutusohjelmien joukossa. Suuntautumisvaihtoehdoista hakijamääriltään suosituin on ollut journalismi, toisena kuvallinen viestintä ja kolmantena mediatuottaminen. Taulukossa 1 esitetään aloituspaikat sekä hakijoiden että valmistuneiden määrät koulutusohjelman tasolla. Noin kaksi kolmasosaa viestinnän koulutusohjelman opiskelijoista tulee Pohjois-Suomesta ja loput muualta Suomesta. Esimerkiksi vuonna 2008 aloittaneesta 17 journalistiopiskelijasta seitsemän on kotoisin Oulun seudulta, kolme Kainuusta, kaksi Lapin läänistä Rovaniemeltä. Länsi-Suomen läänin alueelta on kaksi, Etelä-Suomesta kaksi ja yksi Itä-Suomesta. Aloittaneista opiskelijoista 59 prosenttia on Oulun läänistä ja Pohjois-Suomesta yhteensä 71 prosenttia. TAULUKKO 1: Aloituspaikat, hakijamäärät ja valmistuneet vuosina Vuosi Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat (hakijaa/alp.) Kaikki hakijat (20,73) (13,75) (14,26) (10,02) 875 Valmistuneet 2004 (1) (14,77) (12,27) (11,77) (9,54) (2) (11,04) (3) (10,06) (arvio) (1) Vuodesta 2004 lähtien haku on ollut sv:oon. Aloituspaikat: journalismi 17, kuvallinen viestintä 17 ja mediatuottaminen 14. Vuonna 2008 aloituspaikkoja oli kussakin yksi vähemmän. (2) Opalassa valmistuneiden määräksi vuonna 2007 ilmoitetaan 51. Todellisuudessa valmistuneita oli 54. (3) Kyselyn teon jälkeen valmistui loppuvuodesta 2008 kolme opiskelijaa, jotka eivät ole tutkimuksen muissa luvuissa mukana. Yksi näistä oli journalisti ja kaksi mediatuottajaa. 17

17 Valmistumisvaiheessa opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan koulutusta vastaavaa työtä on ollut tiedossa parhaimmillaan vuonna 2007 kahdella kolmasosalla; vuonna 2008 joka toisella. TAULUKKO 2. Työllistyminen valmistumisvaiheessa vuosina Työllistyminen valmistumisvaiheessa työllistyneet koulutusta vastaavaan työhön (%) 50 66,7 54,1 43,3 42,9 työllistyneet yhteensä (%) 55,9 76,5 64, ,9 (Lähde: Oamkin työllistymistilastot , hakupäivä ) Opintojen eteneminen Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi nostaa ammattikorkeakoulujen läpäisyprosenttia. Vuonna 2000 aloittaneista oli tutkinnon suorittanut vuoteen 2006 mennessä 70,3 prosenttia. Tämän läpäisyasteen on tarkoitus olla 76 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen, kolmen vuoden kuluessa valmistumisesta, on määrä nostaa vuoden ,7 prosentista 90,8:aan 2020 mennessä. (Opetusministeriö 2008b, 30.) Oamkissa opintojen läpäisyä tilastoidaan vertaamalla viimeistään 10 lukukaudessa valmistuneiden määrää aloittaneiden määrään. Vuonna 2007 viestinnän koulutusohjelman läpäisyaste oli 76,9 % (2002 aloitti 52 ja 2007 valmistuneita oli 40) ja vuonna 2008 vastaavasti 70,2 % (2003 aloitti 47 ja valmistuneita vuonna 2008 oli 33). Kulttuurialan yksikön vastaavat luvut olivat 60,5 % ja 45,6 % ja koko Oulun seudun ammattikorkeakoulun läpäisyaste oli vuonna ,3 ja vuonna ,2. Oulun seudun ammattikorkeakoulun oman tilastoinnin mukaan vuonna 2008 viestinnän koulutusohjelmassa opiskelijat etenivät opinnoissaan nopeammin kuin Oamkin opiskelijat keskimäärin. Etenemisen mittarina käytetään vähintään 45 opintopisteen suorittamista vuodessa. Viestinnän koulutusohjelmassa tällaisten opiskelijoiden osuus oli 69,1 % ja Oamkissa keskimäärin 62 %. Läpäisyyn vaikuttaa opintojen keskeyttäminen. Vuonna 2008 kaikkiaan 12 viestinnän koulutusohjelman opiskelijaa 235:stä keskeytti opintonsa. Tyypillisin keskeyttäjä on ensimmäisen vuoden 18

18 opiskelija, joka on alun perin tavoitellut opiskelupaikkaa yliopistosta. Hän opiskelee vuoden viestintää ja yrittää uudelleen yliopistoon. Vuonna 2008 viisi eronnutta siirtyi yliopistoon. TAULUKKO 3. Viestinnän koulutusohjelmasta eronneet vuonna 2008 Erosyy Eronneet (%) Yliopistoon siirtyneet 5 41,7 Toiseen amk:n siirtyneet 1 8,3 Muuhun oppilaitokseen siirtyneet 2 16,7 Työhön siirtyneet 2 16,7 Muu syy/syy eroamiseen ei tiedossa 1 8,3 Opiskeluoikeuden menettäneet/opiskeluoikeusaika päättynyt 1 8,3 YHTEENSÄ % Hanketoiminta Viestinnän koulutusohjelmassa on vireää hanketoimintaa. Taulukossa on nähtävissä tk-toimintaan liittyviä tulokset. Tiedot kerättiin eri lähteistä ammattikorkeakoulujen laatuyksikkö esitystä varten. Viestinnän koulutusohjelma oli toinen Oamkin laatuyksikköesityksestä. Hakemus on nähtävissä Korkeakoulujen arviointineuvoston sivulla osoitteessa: TAULUKKO 4. Viestinnän koulutusohjelman hanketoiminnan lukuja Vuosi Tk-työn osuus koko toiminnasta (koko yksikkö vertailussa) 20% 28% 20% Tk-hankkeiden lukumäärä (Viestinnän ko:n koordinoimat) Viestinnän koulutusohjelman hankkeiden volyymi , , ,00 Viestinnän ko:n hankkeiden yksityinen rahoitus , , ,00 Yksityisen rahoituksen osuus % koko viestinnän ko:n hankerahoituksesta 20,86% 11,69% 29,12% Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista viestinnän ko:ssa tehdyistä opinnäytetöistä 64% 57% 70% (Oamk 2009a, 15.) 19

19 Hanketoiminnan kautta yhteys työelämään säilyy elävänä. Se avaa opiskelijoille mahdollisuuksia sekä harjoitteluun, opinnäytetöihin että työtilaisuuksiin. Opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen ohjaamalla heitä muun muassa 18 opintopisteen laajuisiin yrityshautomo-opintoihin ja käynnistämään omaa yritystoimintaa jo opiskeluaikana. Vuosina yrityshautomoon osallistui 22 viestinnän opiskelijaa. Tämä synnytti kahdeksan uutta yritystä. Opiskelijoille vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan noin 16 % on mukana yritystoiminnassa joko omalla toiminimellä, yrityksen omistajana tai osakkaana. Opinnäytetöistä oli vuonna 2008 hankkeistettuja 70 %. (Oamk 2009a.) Toimintaympäristö Oulu on perinteinen mediakaupunki, jossa ilmestyy neljä sanomalehteä, Kaleva, Suomenmaa, Pohjolan työ ja Kansan Tahto. Yleisradiolla on vahva aluetoimitus. Lisäksi Oulussa tai lähiympäristössä ilmestyy useampi kaupunki/paikallislehti, myös aikakauslehtiä, erityisesti asiakaslehtiä ja yhteisölehtiä ilmestyy useita. Paikallisia radioita toimii kaksi, Mega Oulussa ja Pooki Raahessa. Pohjois-Pohjanmaalla ilmestyy kaikkiaan yli 20 paikallis- ja kaupunkilehteä. Viestintäalan osaamista tarvitaan yritysten lisäksi myös julkisyhteisöissä: kaupungeissa, kunnissa ja valtion aluehallinnossa sekä koulutusorganisaatioissa. Näiden lisäksi myös markkinointiviestintä työllistää. Visuaalisen suunnittelun ja toteutuksen työpaikkoja on erityisesti mainostoimistoissa, itsenäisissä tuotantoyhtiöissä, yrityksissä sekä julkisella sektorilla ja erilaisissa projekteissa. Näiden lisäksi erilaiset hankkeet, tuotannot ja tapahtumat työllistävät media-alan osaajia. Yksi kasvava alue on pelituotanto; alan yrityksiä on Oulussa jo kymmenkunta. Tutkintoon johtavaa viestintäalan koulutusta Oulun läänissä eivät muut korkeakoulut anna. Lähimpänä on Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisterinohjelma (Tiema), jolle Oamkin viestinnän osasto on tuottanut kolme opintojaksoa. Vastavuoroisesti Oamkin opiskelijat ovat voineet osallistua joillekin Tieman tarjoamille opintojaksoille. Lapin läänissä on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa viestinnän koulutusohjelma. Etelään mentäessä Jyväskylän yliopiston journalistiikan koulutus on lähimpänä. 20

20 Viestinnän osastolla on tiiviit yhteydet Suomen Journalistiliittoon (SJL). Yhteistyötä tehdään erityisesti alueorganisaation Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen (PSSY) kanssa. Vuosina on yhdessä järjestetty neljä seminaaria, joihin on osallistunut yhteensä noin 400 alan ammattilaista ja opiskelijaa. Parhaillaan suunnitellaan toista kertaa yhteistyössä järjestettäviä alueellisia journalismin päiviä. PSSY ja SJL on järjestänyt opiskelijoille koulutustilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Opiskelijoilla on ollut puhevaltainen edustaja PSSY:n hallituksessa. Viestinnän osasto myös aloitti keväällä 2009 Lokkaalin, kaksivuotisen ESR-rahoitteisen Pohjois-Pohjanmaan paikallislehtien koulutushankkeen Ammattikorkeakoulun alueellinen tehtävä Ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävä on kirjattu lakiin. Sen mukaan ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa opetusministeriö linjaa, että ammattikorkeakoulujen painopiste on korkeatasoisessa työelämälähtöisessä opetuksessa sekä erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevassa soveltavassa tutkimus- ja kehitystyössä. Alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. (Opetusministeriö 2008a, 34). Ammattikorkeakoulujen tarkoituksena on kouluttaa osaajia ja asiantuntijoita omalle alueelleen, mikä edistää yritysten menestymistä ja vahvistaa alueen sosiaalista pääomaa ja innovaatiokapasiteettia (Maljojoki 2002, 221). Raittila ym. toteaa, että osaamiskeskittymiä on luotava lähelle työpaikkoja, mutta niitä tarvitaan myös eri puolilla Suomea viestintäammattilaisten uusien työpaikkojen ja muun tuotannon tarpeiden turvaamiseksi. (Raittila ym. 2006, 123.) On siis tärkeää, että ammattikorkeakoulutasoista viestintäalan koulutusta on Pohjois-Suomessa. Oulu täyttää aluepolitiikan vaatimukset, mutta se tarjoaa myös alan työpaikkakeskittymän. Viestinnän koulutusohjelma kouluttaa asiantuntijoita työelämän käyttöön. Lisäksi sen harjoittama tutkimus- ja kehitystyö tukee työelämän tarpeita, kehittää ammattikorkeakoulun opetusta ja mahdollistaa koulutuksen joustavan reagoinnin osaamistarpeiden muutoksiin. Vuosittain tk-hankkeissa on mukana noin 60 yritystä. Erityisesti hankkeiden avulla vahvistetaan opiskelijoiden yhteyksiä työelämään ja sen kehitystyöhön ja samalla edistetään harjoittelu- ja työpaikkojen löytymistä. Vuosittain opiskelijat tekevät tilaustyötä ulkopuolisille tahoille. 21

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011 TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006- Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.8. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto työttömien lkm % työttömistä ja lomautetuista Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Jorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Jorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu Olli Oamkilainen 1 Jorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hyvä kirjasto elävä alue, seminaari pienten kuntien kirjastoille Mikkeli

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomalaisille työmarkkinoille onnellisia uutisia: NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomen talouskurimuksesta ja tahmaisesta työllisyystilanteesta huolimatta meillä on erinomaisia uutisia:

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

työllistyminen ammattikorkeakoulun

työllistyminen ammattikorkeakoulun Irinja Pänttönen Opiskelijoiden työllistyminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmasta vuosina 2001 2006 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu C Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

Kulttuurialan ammattiosaajaksi

Kulttuurialan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Kulttuurialan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Käsi- ja taideteollisuusalan Audiovisuaalisen viestinnän Kuvallisen ilmaisun Tanssialan Musiikkialan Kulttuuriala Kulttuurialalla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen barometri

Ammattiosaamisen barometri Ammattiosaamisen barometri Hanne Paila Ammattiosaamisen barometri Suuntana tulevaisuus koulutuksen järjestäjien näkemykset muutoksista ja niiden vaikutuksista Toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot