Töitä on riittänyt mukavasti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Töitä on riittänyt mukavasti"

Transkriptio

1 Töitä on riittänyt mukavasti Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden medianomien (AMK) työllistyminen ja työllistymiseen vaikuttaneet tekijät 2009 Pertti Sillanpää

2 Pertti Sillanpää Töitä on riittänyt mukavasti Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden medianomien (AMK) työllistyminen ja työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Oulun seudun ammattikorkeakoulu, viestinnän osasto Kotkantie 1, Oulu ISBN

3 Pertti Sillanpää Viestinnän koulutusohjelma kulttuurialan yksikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu ISBN Kansi: Veikko Mynttinen

4 TIIVISTELMÄ Viestinnän koulutusohjelma aloitti vuonna Siitä saakka sen on ollut Oulun seudun ammattikorkeakoulun kolmen vetovoimaisimman koulutuksen joukossa. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat medianomiksi (AMK) vuonna Alusta lähtien koulutusohjelma on muodostunut kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta: journalismi, kuvallinen viestintä ja mediatuottaminen. Tällä selvityksellä on kaksi päätavoitetta. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin, miten Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet ja mitkä tekijät vastaajien mielestä ovat olleet keskeisiä työllistymisen kannalta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on koulutuksen kehittäminen, mutta väistämättä se osallistuu myös valtakunnalliseen keskusteluun viestinnän koulutusmääristä. Tutkimuksella oli niin ikään pedagoginen tehtävänsä: sen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuivat opinnäytetyövaiheen opiskelijat, jotka konkreettisen tapauksen avulla opiskelivat tutkimustaitoja omaa opinnäytetutkielmaansa varten. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä marras-joulukuussa Kaikkiaan 161 ennen tutkimusajankohtaa valmistuneesta medianomista (AMK) tavoitettiin 152. Heiltä saatiin perustiedot samalla, kun kysyttiin suostumusta kyselyyn. Varsinaiseen kyselyyn vastasi 107 valmistunutta, jolloin vastausprosentiksi tulee 70. Tulosten mukaan koulutusta vastaavissa tehtävissä media-alalla työskenteli 88 ja viestintätehtävissä media-alan ulkopuolella 23 valmistunutta. Muissa töissä oli 10 ja työttömänä 7 valmistunutta. Päätoimisesti opiskeli 21 valmistunutta, joista 13 opiskeli muuta kuin viestintäalaa. Kyselyyn vastanneista viestintäalalla työskentelevistä journalisteista oli vakituisessa työsuhteessa 39 %, määräaikaisessa 45 % ja freelancerina tai yrittäjänä toimi 16 %. Kuvallisista viestijöistä vakituisessa työssä oli 58 %, määräaikaisessa 26 % ja freelancerina tai yrittäjänä 16 %. Mediatuottajista yhtä moni oli vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa eli 42 % ja freelancerina tai yrittäjänä 16 %. Vastausten mukaan viestinnän koulutusohjelma on onnistunut varsin hyvin aluekehitystehtävässään: Oulun seudulle on sijoittunut 81 valmistunutta ja Oulun lääniin yhteensä 93 valmistunutta eli 60 % niistä 155, joiden tiedot pystyttiin selvittämään. Jos 21 opiskelijaa jätetään laskuista, Oulun lääniin on sijoittunut 69,4 % valmistuneista. Koulutusohjelman alueellinen rooli onkin merkittävä. Työllistymisen kannalta vastaajat kokivat tärkeimmiksi harjoittelun sekä opiskelun aikaiset työelämäkontaktit. Vapaissa kommenteissa kiitettiin koulutuksen käytännönläheisyyttä ja monipuolisuutta. Moniosaajuuden tavoite herätti ristiriitaista suhtautumista. Osa vastaajista oli huolissaan siitä, että medianomi-koulutusta ei tunneta eikä arvosteta tarpeeksi ja viestintäalalle koulutetaan liikaa. Tulosten perusteella koulutus kaipaa terävöittämistä tai ainakin uraohjausta tulee tehostaa, jotta opiskelijat käyttävät rohkeammin tarjottuja erikoistumismahdollisuuksia hyväkseen. Kehitystyössä tulee ottaa huomioon työelämän muuttuminen yhä enemmän epätyypillisten työsuhteiden suuntaan ja viestintäammattilaisten kasvava työllistyminen perinteisen media-alan ulkopuolelle. 5

5 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO Tutkimuksen taustat Keskustelua viestinnän alan liikakoulutuksesta Koulutusta elinkeinoelämän tarpeisiin Viestinnän koulutusohjelma Vetovoimainen koulutusohjelma Opintojen eteneminen Hanketoiminta Toimintaympäristö Ammattikorkeakoulun alueellinen tehtävä AINEISTO JA MENETELMÄ TULOKSET Sijoittuminen, työllistyminen ja työsuhteen laatu Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Tulevaisuuden odotukset Journalismin suuntautumisvaihtoehto Työtilanne Freelancer-työ Opiskelu Työllistymisprosessi Tulevaisuus Palautetta koulutukselle Työelämästä välittyvä kuva Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto Työtilanne Freelancerit ja yrittäjät Opiskelu Työllistymisprosessi

6 3.5.5 Tulevaisuuden odotuksia Palautetta ja kehittämisajatuksia Terveisiä perässä tuleville Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto Työt ja työpaikat Opiskelu Työllistymisprosessi Tulevaisuus Palautetta koulutukselle Yhteenvetoa tuloksista JOHTOPÄÄTÖKSIÄ, KEHITTÄMISAJATUKSIA JA VIESTINTÄPOLITIIKKAA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kysely journalismin suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie0snjo, Vie1snjo ja Vie2snjo Liite 2. Kysely journalismin suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie3snjo ja Vie4snjo Liite 3. Kysely kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie0snku ja Vie1snku Liite 4. Kysely kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie2snku, Vie3snku ja Vie4snku Liite 5. Kysely mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie0snme, Vie1snme ja Vie2snme Liite 6. Kysely mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie3snme ja Vie4snme Liite 7. Luettelo kuvioista ja taulukoista

7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustat Tällä selvityksellä on kaksi päätavoitetta. Se pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet ja mitkä tekijät vastaajien mielestä ovat olleet keskeisiä työllistymisen kannalta. Tämän perusteella voidaan arvioida toiminnan tuloksellisuutta sekä suhteessa työelämään että aluekehittämistehtävään. Voidaan siis päätellä, miten viestinnän koulutusohjelma on onnistunut vastaamaan niihin tavoitteisiin, joita ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädäntö asettaa. Ammattikorkeakoululain ( /351, 1:4 ) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi tehtävänä on tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka ottaa huomioon alueen elinkeinorakenteen. Toiseksi selvitys antaa tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeisiin. Työelämään siirtyneet opiskelijat pystyvät omien kokemustensa perusteella antamaan kehittämisajatuksia koulutuksen järjestäjille: mitä tulee vahvistaa ja mitä kenties muuttaa, jotta tutkinnon suorittaneet työllistyvät ja menestyvät työelämässä parhaalla mahdollisella tavalla. Kyseessä on kokonaistutkimus, joka kohdistuu kaikkiin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneisiin. Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistymistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä ei aiemmin ole tutkittu. Työllistymisestä on kuitenkin saatu tietoa valmistumisvaiheessa tehtävällä valtakunnallisella Opala-kyselyllä, ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön yhteisellä ja yhtenäisellä opiskelijapalautteen koontijärjestelmällä (Opala, hakupäivä ) sekä Tilastokeskuksen keräämistä aineistoista. Opala-kyselyn ongelmaksi oppilaitoksessa on koettu, että se antaa tietoa vain juuri valmistumisvaiheen tilanteesta, joka ei vastaa todellista työllistymistilannetta (ks. esim. Nikoskinen 2008, 38). Oikeamman kuvan työllistymisestä saa pidempää ajanjaksoa tarkastelemalla. Valmistuvat opiskelijat tulkitsevat Opalan kysymyksiä 8

8 tavalla, joka ei anna välttämättä oikeaa kuvaa, esimerkiksi freelanceriksi aikovat ovat usein vastanneet olevansa työttömiä, mikä ei pidä paikkaansa. Vaikka Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistymisprosessia ei olekaan tutkittu, antaa Kati Kinnusen keräämä haastattelumateriaali mielenkiintoisen vertailuaineiston. Ansiokkaassa opinnäytetyössään Kinnunen (2006) selvitti yhden vuosikurssin journalistiopiskelijoiden käsityksiä toimittajan työstä, käsitysten muuttumista koulutuksen aikana ja sitä, vastaako opiskelijoiden käsitys ammattikuvaa, jonka oppilaitos on halunnut heille toimittajan työstä antaa. Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden mielikuvat toimittajasta maailmanparantajana tai vapaana taiteilijana ovat karisseet koulutuksen myötä. Vastaajat näkevät toimittajan kiireisenä sisällön tuottajana, jonka tulisi pystyä versioimaan aineistoa moneen eri tiedotusvälineeseen. Tältä osin ammattikuva vastaa koulutuksen tavoitteena olevaa moniosaajaa. Valmistumassa olevat opiskelijat eivät kuitenkaan koe täyttävänsä moniosaajan ehtoja. He ovat myös pettyneitä tutkintonsa arvostukseen ja työnantajien tietämättömyyteen. (Kinnunen 2006, 3.) Näistä lähtökohdista voisi olettaa, että työllistymisessä on vaikeuksia. 1.2 Keskustelua viestinnän alan liikakoulutuksesta Viime vuosituhannen loppupuolella digitaalitekniikan uskottiin moninkertaistavan radio- ja televisiokanavien määrän. Sen taas arvioitiin kasvattavan työpaikkojen määrää audiovisuaalisen median ja multimedian tuotannossa, erityisesti digitaalisen uusmedian sisällöntuotannossa. (Raittila, Olin & Stenvall-Virtanen 2006, 9.) Viestintä- ja mediatoimialan ammattilaisille ennustettiin kasvavaa kysyntää (Honkanen & Ahola 2003, 73). Muutamassa vuodessa kasvuodotukset kuitenkin vaihtuivat huoleksi alan liikakoulutuksesta. Vuonna 2001 opetusministeriö toi huolensa ilmi oppilaitoksille lähettämässään kirjeessä, ja muutamaa vuotta myöhemmin viestintä- ja kuvataidealan uusien koulutusohjelmien perustaminen tehtiin luvanvaraiseksi (Raittila ym. 2006, 10). Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -hankkeen loppuraportissa esitetään viestintäalan ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulupaikkojen vähentämistä. Selvintä ylikoulutus on 9

9 raportin mukaan elokuvan, radion, television ja multimedian sisällöntuotantoon valmistavassa koulutuksessa, mutta myös journalisteista on ylitarjontaa (Raittila ym. 2006, 102, 129). Koulutuspaikkojen vähennysesityksen taustalla on muun muassa opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille (Raittila ym. 2006, 10). Suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2008 ammattikorkeakoulujen kulttuurialan koulutuksen aloituspaikkoja on neljännes vähemmän kuin vuonna 2002 (Opetusministeriö 2004, 21, 22). Puolet vuonna 2000 viestintäammateissa työskennelleistä eli noin media-alan työntekijää on siirtynyt tai siirtyy eläkkeelle vuosina , mikä tarkoittaa vuosittain hiukan yli tuhatta henkeä. Näistä puolet on graafisen teollisuuden tuotannollista työvoimaa ja reilu neljännes journalisteja. Suurin piirtein saman verran eläkkeelle jääviä on markkinointiviestinnän tai tiedottajan tehtävissä. Audiovisuaalisen tuotannon puolelta eläkkeelle siirtyy keskimäärin sata henkilöä vuodessa. Läheskään kaikkien lähtijöiden tilalle ei palkata uutta työntekijää, eivätkä kaikki uudet työntekijät välttämättä ole saaneet viestinnän koulutusta. Jos puolet alalle palkattavista otetaan viestintää opiskelleista, vuosittain eläkkeelle siirtyvien korvaamiseen riittää Raittilan ja Olinin mukaan 500 henkeä. Opiskelunsa aloittaa kuitenkin nuorta joka vuosi. (Raittila & Olin 2005, 13.) Aivan näin lohduton tilanne ei sentään liene. Perinteisen mediateollisuuden lisäksi tuleville viestintäalan ammattilaisille löytynee töitä luovan talouden, palvelujen ja matkailun puolelta sekä peli- ja muusta elämysteollisuudesta (ks. Raittila & Olin 2005, 15, 16). Mikäli tätä pidetään koulutuksen kehittämisen lähtökohtana, koulutuksen määrien lisäksi on syytä pohtia myös koulutuksen sisältöjä. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille esitetään viestintä- ja informaatioteiden aloituspaikkojen vähentämistä ammattikorkeakouluissa 500:aan vuoteen 2012 mennessä. Vuonna 2006 aloituspaikkoja oli 833. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vähennys olisi 1326:sta 700:aan. Yliopistojen aloituspaikat sen sijaan kasvavat 253:sta 300:aan. (Opetusministeriö 2007, liite 2.) Journalistiliiton mielestä opetusministeriön esittämä vähennys aloituspaikkoihin on oikeansuuntainen, mutta turhan hidas ja riittämätön (Nissilä & Häkkinen 2007, 22). 10

10 Opetusministeriön mukaan viestintäalan supistamistarpeet edellyttävät ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämistä ja uudelleensuuntaamista. Koulutustarjonnan mitoitus edellyttää viestinnän koulutustarjonnan merkittävää vähentämistä ammattikorkeakouluista. Viestintäalan vähennykset edellyttävät ammattikorkeakoulujen koulutusyksiköiden lakkauttamista. Alan erikoisluonteesta johtuva kallis elokuva- ja tv-alan opetus keskitetään neljään ammattikorkeakouluyksikköön. (Opetusministeriö 2008a, 22.) Toisaalta opetusministeriön (Opetusministeriö 2007, 25) koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että vuoteen 2020 ulottuvan ammattirakenneennusteen mukaan kasvavan työllisyyden pääammattiryhmiin kuuluu muun muassa opetus- ja kasvatustyö sekä kulttuuri- ja tiedotustyö. Toimittajien ammattijärjestö Suomen Journalistiliitto ja työnantajajärjestö Viestinnän Keskusliitto ovat yhdessä ja erikseen vaatineet koulutusmäärien supistamista. Viestinnän Keskusliiton mukaan aloituspaikkojen vähennys on syytä tehdä laadullisin kriteerein ja erityisesti sieltä, missä ylikoulutus on selvintä eli audiovisuaalisen viestinnän opetuksessa sekä toisella asteella että ammattikorkeakouluissa. Viestintäalan oma tarve ei riitä työllistämään kaikkia valmistuneita. Kyseenalaista on myös se, nielevätkö muutkaan viestinnän osaajia tarvitsevat alat näin suurta määrää alan opiskelijoita. (Viestinnän Keskusliitto 2008, 3, 7.) Kirjeessään Konkreettisiin toimiin viestintäkoulutuksen supistamiseksi opetusministeri Henna Virkkuselle ( ) Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto esittävät aloituspaikkojen pikaista supistamista ja vapautuvien resurssien suuntaamista alan täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto edellyttävät, että toiselta asteelta ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittumisesta työelämään tehdään pikaisesti selvitys. Tämä on välttämätöntä sen kartoittamiseksi, mikä on kahden viime vuoden aikana valmistuneiden työllistymistilanne. Selvitys antaa onnistuessaan myös selkeän viestin siitä, mitä koulutusyksiköitä on lopetettava, elleivät oppilaitokset itse kykene tekemään tarvittavia päätöksiä. 11

11 Välttämättömien supistusten seurauksena vapautuvat resurssit on tässä tilanteessa suunnattava alan täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Siihen on erityinen tarve juuri nyt kun median muutos vain kiihtyy ja alan henkilöstöltä edellytetään yhä monipuolisempaa osaamista. Opetusministeriö on suhtautunut nihkeästi valmistuneiden sijoittumista koskevaan selvitykseen (Jarmo Häkkisen suullinen tiedonanto ). Toimittajakoulutusta antavia yliopistoja, Suomen Journalistiliittoa ja Viestinnän keskusliittoa ja työnantajia edustaneen toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan mukaan koulutuspolitiikassa on valinnut käsitys, jonka mukaan toimittajakoulutus kuuluisi nimenomaan yliopistotasolle. Neuvottelukunnan mukaan ammattikorkeakoulujen koulutus joukkoviestinnän ja median alalla on kasvanut hallitsemattomasti vailla määrällistä ja sisällöllistä suunnitelmallisuutta. Aloituspaikkoja on runsaasti enemmän yliopistosektoriin verrattuna eivätkä opintosuunnat välttämättä vastaa työelämän tarpeita. (Kivikuru, Luostarinen, Nordenstreng & Rajala 2002 Kinnusen 2006 mukaan.) Myös Raittila ym. esittää pohdittavaksi, millä korkeakoulutussektorilla toimittajakoulusta tulisi antaa. Niin ikään kysytään, onko nykyinen koulutus suuntautunut liiaksi perinteisen mediateollisuuden tehtäviin. (2006, 86, 99). Toimittajakoulutuksen neuvottelukuntaa laajennettiin keväällä 2009 kolmen ammattikorkeakoulun, Diakin, Haaga-Helian ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun, edustajilla. Toimittajakoulutuksen pysymisestä ammattikorkeakouluissa kertoo sekin, että opetusministeriö vahvisti vuodelle 2009 uusiksi ammattikorkeakoulujen kulttuurialan koulutusohjelmiksi journalismin koulutusohjelman ja elokuvan ja television koulutusohjelman. Kolmantena jatkaa aiempi viestinnän koulutusohjelma. (Opetusministeriö 2009.) Onko alalla jo olemassa massatyöttömyyttä, kuten keskustelusta voisi päätellä? Tilastokeskuksen tietokannan mukaan vuonna 2006 oli vuosina medianomin (AMK) tutkinnon suorittaneista työttömänä 12,3 %. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistuneista 75 opiskelijasta seitsemän eli 9,3 % oli työttömänä. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat Oulusta vuonna (Suomen Journalistiliitto 2008.) 12

12 Tutkimusajankohtana marraskuun lopussa 2008 työttömien osuus työvoimasta oli Oulun seudulla 10,1 %, Pohjois-Pohjanmaalla 9,6 % ja koko maassa 7,6 %. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli Pohjois-Pohjanmaalla 15,2 % ja koko maassa keskimäärin oli 11,3 %. (Työllisyyskatsaus, marraskuu 2008.) Journalistiliiton mukaan vuonna 2008 SJL:n työsuhteisten jäsenten kuukausittainen työttömyysaste oli keskimäärin 4,20 prosenttia. Viime joulukuussa oli työttömiä journalisteja 410 eli 3,84 % liiton työttömyyskassan jäsenistä. Luvuissa eivät ole mukana freelancerit, joista tehtyjen työmarkkinatutkimusten mukaan noin kolmannes on alityöllistettyjä. Journalistien todellinen työttömyysprosentti onkin vähintään 6-7 prosenttia. (Jarmo Häkkisen sähköpostiviesti ) Aiemmin Journalisti-lehden päätoimittaja arvioi pääkirjoituksessaan, että toimittajien työttömyys oli 4,5 %. (Lappalainen 2009, 3). Journalistiliiton jäsenrekisterissä oli lokakuussa 2008 yhteensä 531 medianomitutkinnon suorittanutta. Näistä työttömänä oli 4,3 %. Työsuhteisia SJL:n medianomeista oli 65,3 % ja freelancereita 26 %. Koko liiton jäsenistöstä freelancreiden osuus on %. Opiskeluaan jatkaa medianomeista vajaa kolme prosenttia. Vuoden 2009 alussa medianomeja kouluttavia koulutusohjelmia on 15 ammattikorkeakoulussa, 13 suomenkielisessä ja kahdessa ruotsinkielisessä. Koulutusohjelmia on kaikkiaan 18. Keskustelu viestinnän koulutusmääristä ja työpaikoista on ollut välistä harhaanjohtavaa. Medianomikoulutuksessa oli vuonna 2008 aloituspaikkoja 643. Julkisuudessa esiintynyt (ks. esim. Nissilä & Häkkinen 2007) aloituspaikkamäärä 833 sisältää kirjasto- ja tietopalvelun aloittajat, jotka valmistuvat tradenomeiksi. Toisaalta medianomeja työllistyy erilaisiin tehtäviin perinteisten joukkoviestimien ulkopuolelle. Heitä työllistyy koulutustaan vastaaviin tehtäviin myös kokonaan media- ja viestintäsektorin ulkopuolelle, muun muassa kunta- ja valtionhallintoon, järjestöihin, yrityksiin ja seurakuntiin. (Lausunto viestinnän aloituspaikkatavoitteesta, 2008). Viestinnän koulutuskeskustelussa on argumentoitu aloituspaikkojen määrällä. Tosiasia kuitenkin on, että osa opiskelijoista vaihtaa kesken opiskelunsa toiseen oppilaitokseen tai keskeyttää vies- 13

13 tinnän opiskelunsa muista syistä. Osa opintonsa keskeyttäneistä tosin voi työllistyä viestintäammatteihin. Kun koulutusmääriä tarkastellaan työmarkkinoiden näkökulmasta, aloituspaikkoja olennaisempaa on kuitenkin valmistuneiden määrä. Se on lähtökohta myös tässä tutkimuksessa. 1.3 Koulutusta elinkeinoelämän tarpeisiin Oulun väliaikainen ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa tammikuussa 1992 ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu vuonna Viestinnän koulutusohjelma aloitti syyslukukaudella Tuolloin aloituspaikkoja oli 30. (Ks. Lamberg 2005, 14.) Viestinnän koulutuksen aloittaminen Oulun seudun ammattikorkeakoulussa perustui työelämän signaaleihin. Koulutuksen käynnistämistä lienee Kati Kinnusen (2006, 20) mukaan vauhdittanut myös Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän Oulun seudun koulutuksen tarve ja tarjonta hanke. Oulun seutukunnan aloitteesta alulle pannun hankkeen loppuraportissa viestintäalan koulutus nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena. Heti 2000-luvun alussa valmisteltiin laajaa strategia- ja toimenpidepakettia, Oulun kasvusopimusta. Sen viidestä klusterista yksi oli sisältö- ja media-ala. Klusterit eli yritys- ja yhteisöryppäät koostuivat alan yrityksistä, koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekä muista toimijoista. Vuonna 2002 hyväksytyn ja vuoteen 2006 yltävän sopimuksen merkitystä kuvaa jo se, että pelkästään sen sisältämien kärkihankkeiden kustannusarvio oli yhteensä noin 300 miljoonaa euroa, josta julkista rahoitusta oli noin 180 miljoonaa euroa ja yksityistä 120 miljoonaa euroa. (Oulu kehittää huipputekniikkaa yli 300 miljoonan euron jättiohjelmalla, 2002, hakupäivä ) Kasvusopimusta seuranneessa Oulu inspiroi -innovaatiostrategiassa vuosille sisältö- ja media-alaa ei nähdä enää erillisenä. Strategiassa haetaan uutta kasvua yli toimialarajojen tunnustamalla kaikki toimialat potentiaalisiksi innovaatio- ja kasvualoiksi. Uutta liiketoimintaa haetaan eri toimialojen ja teknologioiden rajapinnoista, uudenlaisista palvelutuotteista sekä kaupan ja palvelujen piiristä. Oulun seudun ammattikorkeakoulu on yhtenä toimijana sitoutunut strategiaan ja toteuttamaan siinä asetettuja tavoitteita. (Oulu inspiroi - innovaatiostrategia , 2009, hakupäivä ) Aktiivisen hanketoiminnan ansiosta viestinnän koulutusohjelma on merkittävä alueel- 14

14 lisen innovaatiojärjestelmän toimija. Kaikki viestinnän koulutusohjelman tähänastisista hankehakemuksista ovat saaneet myönteisen rahoituspäätöksen, ja useat Oulun seudun kärkihankkeista ovat olleet viestinnän koulutusohjelman hankkeita. (Oamk 2009a.) Viestinnän koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelman laajuus on 240 opintopistettä (op), mikä tarkoittaa neljän vuoden päätoimista opiskelua. Tutkinto rakentuu perusopinnoista 60 op, ammattiopinnoista 135 op, työharjoittelusta 30 op ja vapaasti valittavista opinnoista 15 op. Ammattiopintoihin sisältyvän opinnäytetyön laajuus on 15 op. Vuonna 2008 viestinnän koulutusohjelmassa opiskeli 235 opiskelijaa. Päätoimisia opettajia oli 20, sivutoimisia ja vierailevia luennoitsijoita 55. Muuta henkilökuntaa oli neljä. Viestinnän koulutusohjelmassa on alusta lähtien ollut kolme suuntautumisvaihtoehtoa: journalismi, kuvallinen viestintä ja mediatuottaminen. Alkuvuosina opiskelija haki viestinnän koulutusohjelmaan ja ensimmäisen, kaikille yhteisistä perusopinnoista koostuneen vuoden jälkeen hän valitsi suuntautumisvaihtoehtonsa. Pian kuitenkin huomattiin, että tällä tavalla suuntautumisvaihtoehdot eivät ole keskenään tasapainossa. Toisaalta koettiin myös, että opiskelijoiden mieltymykset ja työelämän tarpeet eivät välttämättä kohtaa. Suuntautumisvaihtoehdot ovat keskenään niin erilaisia ja niistä valmistuneiden ammattitaidot ja -identiteetti toisistaan niin poikkeavia, että päädyttiin jo hakuvaiheessa etsimään erityisesti kyseiseen suuntautumisvaihtoehtoon soveltuvia hakijoita. Vuoden 2004 valintakokeissa suuntautumisvaihtoehdot eriytettiin valintakoetehtävillä niin, että opiskelija joutui jo hakuvaiheessa valitsemaan suuntautumisensa. Koulutusohjelmakuvaukset, joita on esitelty muun muassa hakijoille tarkoitetuissa oppaissa, ovat hieman muuttuneet vuosien varrella. Keskeinen sisältö on kuitenkin pysynyt ennallaan sen jälkeen, kun toiminta on vakiintunut. (Ks. Oamk 2009b, hakupäivä ) Koulutusohjelma tuottaa viestinnän ammattilaisia perinteisen ja uuden median asiantuntijatehtäviin ja sisällöntuottamiseen. Viestintätaitoihin yhdistyy ymmärrys ihmisestä, yhteiskunnasta ja siitä, miten kehittyvää tietotekniikkaa voidaan käyttää hyväksi viestinnässä. Journalismin suuntautumis- 15

15 vaihtoehto antaa valmiudet työskennellä toimittajana ja sisällöntuottajana perinteisessä ja uudessa mediassa. Kuvallisen viestinnän medianomi hallitsee visuaalisen suunnittelun ja toteutuksen erityisesti digitaalisessa ympäristössä. Mediatuottaja osaa mediatuotteiden ja projektien suunnittelun, johtamisen ja toteuttamisen. Koulutus antaa valmiuksia toimia myös itsenäisenä yrittäjänä, mitä tukee myös opiskelijoille tarjolla oleva yrityshautomo. Koulutuksessa korostuvat luovuus, vuorovaikutteisuus, yhteistoiminnallisuus, tekemällä oppiminen ja tutkiva ote. Lisäksi painotetaan projektityöskentelyä, markkinoinnin hallintaa, kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Opiskelija voi henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla valita erityisosaamisen alueensa. Koulutusta sekä toteutetaan että kehitetään jatkuvassa kiinteässä yhteistyössä kehittyvän media-alan kanssa. Suuntautumisvaihtoehdot tukevat toisiaan. Erityisesti kolmannen opiskeluvuoden projektiopinnoissa ja neljännen vuoden opinnäytteen produktiossa opiskelijat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä. Niin ikään valinnaisia opintoja otetaan toisista suuntautumisvaihtoehdoista. Opiskelijalla on kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa yhtäläinen mahdollisuus suunnata ja syventää osaamistaan haluamaansa suuntaan. Kun lasketaan yhteen projekti (12 op), työharjoittelu (30 op), opinnäytetyö (15 op), vaihtoehtoiset ammattiopinnot (15 op) ja vapaasti valittavat opinnot (15 op), tuloksena on yli kolmannes 240 opintopisteen tutkinnosta. Opiskelijalla on siten mahdollisuus koota oma yksilöllinen erityisosaamisensa, mistä on etua työmarkkinoilla Vetovoimainen koulutusohjelma Kevään 2009 yhteishaussa Oulun seudun ammattikorkeakoulu oli hakijamäärältään jälleen kolmanneksi suosituin Metropolian ja Turun ammattikorkeakoulujen jälkeen. Koko maassa hakijoita oli keskimäärin 3,3 aloituspaikkaa kohti, kun vastaava luku Oamkissa oli 3,7. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa viestintä oli toiseksi vetovoimaisin koulutusohjelma fysioterapian jälkeen. Kummassakin oli yli 10 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. (Oamk 2009c, hakupäivä ) 16

16 Viestinnän koulutusohjelma on koko olemassaolonsa ajan ollut Oamkin vetovoimaisimpien koulutusohjelmien joukossa. Suuntautumisvaihtoehdoista hakijamääriltään suosituin on ollut journalismi, toisena kuvallinen viestintä ja kolmantena mediatuottaminen. Taulukossa 1 esitetään aloituspaikat sekä hakijoiden että valmistuneiden määrät koulutusohjelman tasolla. Noin kaksi kolmasosaa viestinnän koulutusohjelman opiskelijoista tulee Pohjois-Suomesta ja loput muualta Suomesta. Esimerkiksi vuonna 2008 aloittaneesta 17 journalistiopiskelijasta seitsemän on kotoisin Oulun seudulta, kolme Kainuusta, kaksi Lapin läänistä Rovaniemeltä. Länsi-Suomen läänin alueelta on kaksi, Etelä-Suomesta kaksi ja yksi Itä-Suomesta. Aloittaneista opiskelijoista 59 prosenttia on Oulun läänistä ja Pohjois-Suomesta yhteensä 71 prosenttia. TAULUKKO 1: Aloituspaikat, hakijamäärät ja valmistuneet vuosina Vuosi Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat (hakijaa/alp.) Kaikki hakijat (20,73) (13,75) (14,26) (10,02) 875 Valmistuneet 2004 (1) (14,77) (12,27) (11,77) (9,54) (2) (11,04) (3) (10,06) (arvio) (1) Vuodesta 2004 lähtien haku on ollut sv:oon. Aloituspaikat: journalismi 17, kuvallinen viestintä 17 ja mediatuottaminen 14. Vuonna 2008 aloituspaikkoja oli kussakin yksi vähemmän. (2) Opalassa valmistuneiden määräksi vuonna 2007 ilmoitetaan 51. Todellisuudessa valmistuneita oli 54. (3) Kyselyn teon jälkeen valmistui loppuvuodesta 2008 kolme opiskelijaa, jotka eivät ole tutkimuksen muissa luvuissa mukana. Yksi näistä oli journalisti ja kaksi mediatuottajaa. 17

17 Valmistumisvaiheessa opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan koulutusta vastaavaa työtä on ollut tiedossa parhaimmillaan vuonna 2007 kahdella kolmasosalla; vuonna 2008 joka toisella. TAULUKKO 2. Työllistyminen valmistumisvaiheessa vuosina Työllistyminen valmistumisvaiheessa työllistyneet koulutusta vastaavaan työhön (%) 50 66,7 54,1 43,3 42,9 työllistyneet yhteensä (%) 55,9 76,5 64, ,9 (Lähde: Oamkin työllistymistilastot , hakupäivä ) Opintojen eteneminen Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi nostaa ammattikorkeakoulujen läpäisyprosenttia. Vuonna 2000 aloittaneista oli tutkinnon suorittanut vuoteen 2006 mennessä 70,3 prosenttia. Tämän läpäisyasteen on tarkoitus olla 76 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen, kolmen vuoden kuluessa valmistumisesta, on määrä nostaa vuoden ,7 prosentista 90,8:aan 2020 mennessä. (Opetusministeriö 2008b, 30.) Oamkissa opintojen läpäisyä tilastoidaan vertaamalla viimeistään 10 lukukaudessa valmistuneiden määrää aloittaneiden määrään. Vuonna 2007 viestinnän koulutusohjelman läpäisyaste oli 76,9 % (2002 aloitti 52 ja 2007 valmistuneita oli 40) ja vuonna 2008 vastaavasti 70,2 % (2003 aloitti 47 ja valmistuneita vuonna 2008 oli 33). Kulttuurialan yksikön vastaavat luvut olivat 60,5 % ja 45,6 % ja koko Oulun seudun ammattikorkeakoulun läpäisyaste oli vuonna ,3 ja vuonna ,2. Oulun seudun ammattikorkeakoulun oman tilastoinnin mukaan vuonna 2008 viestinnän koulutusohjelmassa opiskelijat etenivät opinnoissaan nopeammin kuin Oamkin opiskelijat keskimäärin. Etenemisen mittarina käytetään vähintään 45 opintopisteen suorittamista vuodessa. Viestinnän koulutusohjelmassa tällaisten opiskelijoiden osuus oli 69,1 % ja Oamkissa keskimäärin 62 %. Läpäisyyn vaikuttaa opintojen keskeyttäminen. Vuonna 2008 kaikkiaan 12 viestinnän koulutusohjelman opiskelijaa 235:stä keskeytti opintonsa. Tyypillisin keskeyttäjä on ensimmäisen vuoden 18

18 opiskelija, joka on alun perin tavoitellut opiskelupaikkaa yliopistosta. Hän opiskelee vuoden viestintää ja yrittää uudelleen yliopistoon. Vuonna 2008 viisi eronnutta siirtyi yliopistoon. TAULUKKO 3. Viestinnän koulutusohjelmasta eronneet vuonna 2008 Erosyy Eronneet (%) Yliopistoon siirtyneet 5 41,7 Toiseen amk:n siirtyneet 1 8,3 Muuhun oppilaitokseen siirtyneet 2 16,7 Työhön siirtyneet 2 16,7 Muu syy/syy eroamiseen ei tiedossa 1 8,3 Opiskeluoikeuden menettäneet/opiskeluoikeusaika päättynyt 1 8,3 YHTEENSÄ % Hanketoiminta Viestinnän koulutusohjelmassa on vireää hanketoimintaa. Taulukossa on nähtävissä tk-toimintaan liittyviä tulokset. Tiedot kerättiin eri lähteistä ammattikorkeakoulujen laatuyksikkö esitystä varten. Viestinnän koulutusohjelma oli toinen Oamkin laatuyksikköesityksestä. Hakemus on nähtävissä Korkeakoulujen arviointineuvoston sivulla osoitteessa: TAULUKKO 4. Viestinnän koulutusohjelman hanketoiminnan lukuja Vuosi Tk-työn osuus koko toiminnasta (koko yksikkö vertailussa) 20% 28% 20% Tk-hankkeiden lukumäärä (Viestinnän ko:n koordinoimat) Viestinnän koulutusohjelman hankkeiden volyymi , , ,00 Viestinnän ko:n hankkeiden yksityinen rahoitus , , ,00 Yksityisen rahoituksen osuus % koko viestinnän ko:n hankerahoituksesta 20,86% 11,69% 29,12% Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista viestinnän ko:ssa tehdyistä opinnäytetöistä 64% 57% 70% (Oamk 2009a, 15.) 19

19 Hanketoiminnan kautta yhteys työelämään säilyy elävänä. Se avaa opiskelijoille mahdollisuuksia sekä harjoitteluun, opinnäytetöihin että työtilaisuuksiin. Opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen ohjaamalla heitä muun muassa 18 opintopisteen laajuisiin yrityshautomo-opintoihin ja käynnistämään omaa yritystoimintaa jo opiskeluaikana. Vuosina yrityshautomoon osallistui 22 viestinnän opiskelijaa. Tämä synnytti kahdeksan uutta yritystä. Opiskelijoille vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan noin 16 % on mukana yritystoiminnassa joko omalla toiminimellä, yrityksen omistajana tai osakkaana. Opinnäytetöistä oli vuonna 2008 hankkeistettuja 70 %. (Oamk 2009a.) Toimintaympäristö Oulu on perinteinen mediakaupunki, jossa ilmestyy neljä sanomalehteä, Kaleva, Suomenmaa, Pohjolan työ ja Kansan Tahto. Yleisradiolla on vahva aluetoimitus. Lisäksi Oulussa tai lähiympäristössä ilmestyy useampi kaupunki/paikallislehti, myös aikakauslehtiä, erityisesti asiakaslehtiä ja yhteisölehtiä ilmestyy useita. Paikallisia radioita toimii kaksi, Mega Oulussa ja Pooki Raahessa. Pohjois-Pohjanmaalla ilmestyy kaikkiaan yli 20 paikallis- ja kaupunkilehteä. Viestintäalan osaamista tarvitaan yritysten lisäksi myös julkisyhteisöissä: kaupungeissa, kunnissa ja valtion aluehallinnossa sekä koulutusorganisaatioissa. Näiden lisäksi myös markkinointiviestintä työllistää. Visuaalisen suunnittelun ja toteutuksen työpaikkoja on erityisesti mainostoimistoissa, itsenäisissä tuotantoyhtiöissä, yrityksissä sekä julkisella sektorilla ja erilaisissa projekteissa. Näiden lisäksi erilaiset hankkeet, tuotannot ja tapahtumat työllistävät media-alan osaajia. Yksi kasvava alue on pelituotanto; alan yrityksiä on Oulussa jo kymmenkunta. Tutkintoon johtavaa viestintäalan koulutusta Oulun läänissä eivät muut korkeakoulut anna. Lähimpänä on Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisterinohjelma (Tiema), jolle Oamkin viestinnän osasto on tuottanut kolme opintojaksoa. Vastavuoroisesti Oamkin opiskelijat ovat voineet osallistua joillekin Tieman tarjoamille opintojaksoille. Lapin läänissä on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa viestinnän koulutusohjelma. Etelään mentäessä Jyväskylän yliopiston journalistiikan koulutus on lähimpänä. 20

20 Viestinnän osastolla on tiiviit yhteydet Suomen Journalistiliittoon (SJL). Yhteistyötä tehdään erityisesti alueorganisaation Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen (PSSY) kanssa. Vuosina on yhdessä järjestetty neljä seminaaria, joihin on osallistunut yhteensä noin 400 alan ammattilaista ja opiskelijaa. Parhaillaan suunnitellaan toista kertaa yhteistyössä järjestettäviä alueellisia journalismin päiviä. PSSY ja SJL on järjestänyt opiskelijoille koulutustilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Opiskelijoilla on ollut puhevaltainen edustaja PSSY:n hallituksessa. Viestinnän osasto myös aloitti keväällä 2009 Lokkaalin, kaksivuotisen ESR-rahoitteisen Pohjois-Pohjanmaan paikallislehtien koulutushankkeen Ammattikorkeakoulun alueellinen tehtävä Ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävä on kirjattu lakiin. Sen mukaan ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa opetusministeriö linjaa, että ammattikorkeakoulujen painopiste on korkeatasoisessa työelämälähtöisessä opetuksessa sekä erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevassa soveltavassa tutkimus- ja kehitystyössä. Alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. (Opetusministeriö 2008a, 34). Ammattikorkeakoulujen tarkoituksena on kouluttaa osaajia ja asiantuntijoita omalle alueelleen, mikä edistää yritysten menestymistä ja vahvistaa alueen sosiaalista pääomaa ja innovaatiokapasiteettia (Maljojoki 2002, 221). Raittila ym. toteaa, että osaamiskeskittymiä on luotava lähelle työpaikkoja, mutta niitä tarvitaan myös eri puolilla Suomea viestintäammattilaisten uusien työpaikkojen ja muun tuotannon tarpeiden turvaamiseksi. (Raittila ym. 2006, 123.) On siis tärkeää, että ammattikorkeakoulutasoista viestintäalan koulutusta on Pohjois-Suomessa. Oulu täyttää aluepolitiikan vaatimukset, mutta se tarjoaa myös alan työpaikkakeskittymän. Viestinnän koulutusohjelma kouluttaa asiantuntijoita työelämän käyttöön. Lisäksi sen harjoittama tutkimus- ja kehitystyö tukee työelämän tarpeita, kehittää ammattikorkeakoulun opetusta ja mahdollistaa koulutuksen joustavan reagoinnin osaamistarpeiden muutoksiin. Vuosittain tk-hankkeissa on mukana noin 60 yritystä. Erityisesti hankkeiden avulla vahvistetaan opiskelijoiden yhteyksiä työelämään ja sen kehitystyöhön ja samalla edistetään harjoittelu- ja työpaikkojen löytymistä. Vuosittain opiskelijat tekevät tilaustyötä ulkopuolisille tahoille. 21

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012) Jyväskylän yliopistosta vuonna 27 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 212) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 47 valmistuneista) 1 Sukupuoli

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa Selvitys vuosina 29, 24 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 29 lopussa Metsätieteiden laitos/ metsäekologia 21 Maistereiden ja tohtoreiden työllistyminen Selvityksessä olivat

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMK-tutkinto Aikuiskoulutus HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK)

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe

Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe Birgitta Vuorinen, Ilmari Hyvönen 14.12.2012 Aiheita Lainsäädäntötyön eteneminen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot