Töitä on riittänyt mukavasti

Transkriptio

1 Töitä on riittänyt mukavasti Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden medianomien (AMK) työllistyminen ja työllistymiseen vaikuttaneet tekijät 2009 Pertti Sillanpää

2 Pertti Sillanpää Töitä on riittänyt mukavasti Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden medianomien (AMK) työllistyminen ja työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Oulun seudun ammattikorkeakoulu, viestinnän osasto Kotkantie 1, Oulu ISBN

3 Pertti Sillanpää Viestinnän koulutusohjelma kulttuurialan yksikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu ISBN Kansi: Veikko Mynttinen

4 TIIVISTELMÄ Viestinnän koulutusohjelma aloitti vuonna Siitä saakka sen on ollut Oulun seudun ammattikorkeakoulun kolmen vetovoimaisimman koulutuksen joukossa. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat medianomiksi (AMK) vuonna Alusta lähtien koulutusohjelma on muodostunut kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta: journalismi, kuvallinen viestintä ja mediatuottaminen. Tällä selvityksellä on kaksi päätavoitetta. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin, miten Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet ja mitkä tekijät vastaajien mielestä ovat olleet keskeisiä työllistymisen kannalta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on koulutuksen kehittäminen, mutta väistämättä se osallistuu myös valtakunnalliseen keskusteluun viestinnän koulutusmääristä. Tutkimuksella oli niin ikään pedagoginen tehtävänsä: sen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuivat opinnäytetyövaiheen opiskelijat, jotka konkreettisen tapauksen avulla opiskelivat tutkimustaitoja omaa opinnäytetutkielmaansa varten. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä marras-joulukuussa Kaikkiaan 161 ennen tutkimusajankohtaa valmistuneesta medianomista (AMK) tavoitettiin 152. Heiltä saatiin perustiedot samalla, kun kysyttiin suostumusta kyselyyn. Varsinaiseen kyselyyn vastasi 107 valmistunutta, jolloin vastausprosentiksi tulee 70. Tulosten mukaan koulutusta vastaavissa tehtävissä media-alalla työskenteli 88 ja viestintätehtävissä media-alan ulkopuolella 23 valmistunutta. Muissa töissä oli 10 ja työttömänä 7 valmistunutta. Päätoimisesti opiskeli 21 valmistunutta, joista 13 opiskeli muuta kuin viestintäalaa. Kyselyyn vastanneista viestintäalalla työskentelevistä journalisteista oli vakituisessa työsuhteessa 39 %, määräaikaisessa 45 % ja freelancerina tai yrittäjänä toimi 16 %. Kuvallisista viestijöistä vakituisessa työssä oli 58 %, määräaikaisessa 26 % ja freelancerina tai yrittäjänä 16 %. Mediatuottajista yhtä moni oli vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa eli 42 % ja freelancerina tai yrittäjänä 16 %. Vastausten mukaan viestinnän koulutusohjelma on onnistunut varsin hyvin aluekehitystehtävässään: Oulun seudulle on sijoittunut 81 valmistunutta ja Oulun lääniin yhteensä 93 valmistunutta eli 60 % niistä 155, joiden tiedot pystyttiin selvittämään. Jos 21 opiskelijaa jätetään laskuista, Oulun lääniin on sijoittunut 69,4 % valmistuneista. Koulutusohjelman alueellinen rooli onkin merkittävä. Työllistymisen kannalta vastaajat kokivat tärkeimmiksi harjoittelun sekä opiskelun aikaiset työelämäkontaktit. Vapaissa kommenteissa kiitettiin koulutuksen käytännönläheisyyttä ja monipuolisuutta. Moniosaajuuden tavoite herätti ristiriitaista suhtautumista. Osa vastaajista oli huolissaan siitä, että medianomi-koulutusta ei tunneta eikä arvosteta tarpeeksi ja viestintäalalle koulutetaan liikaa. Tulosten perusteella koulutus kaipaa terävöittämistä tai ainakin uraohjausta tulee tehostaa, jotta opiskelijat käyttävät rohkeammin tarjottuja erikoistumismahdollisuuksia hyväkseen. Kehitystyössä tulee ottaa huomioon työelämän muuttuminen yhä enemmän epätyypillisten työsuhteiden suuntaan ja viestintäammattilaisten kasvava työllistyminen perinteisen media-alan ulkopuolelle. 5

5 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO Tutkimuksen taustat Keskustelua viestinnän alan liikakoulutuksesta Koulutusta elinkeinoelämän tarpeisiin Viestinnän koulutusohjelma Vetovoimainen koulutusohjelma Opintojen eteneminen Hanketoiminta Toimintaympäristö Ammattikorkeakoulun alueellinen tehtävä AINEISTO JA MENETELMÄ TULOKSET Sijoittuminen, työllistyminen ja työsuhteen laatu Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Tulevaisuuden odotukset Journalismin suuntautumisvaihtoehto Työtilanne Freelancer-työ Opiskelu Työllistymisprosessi Tulevaisuus Palautetta koulutukselle Työelämästä välittyvä kuva Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto Työtilanne Freelancerit ja yrittäjät Opiskelu Työllistymisprosessi

6 3.5.5 Tulevaisuuden odotuksia Palautetta ja kehittämisajatuksia Terveisiä perässä tuleville Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto Työt ja työpaikat Opiskelu Työllistymisprosessi Tulevaisuus Palautetta koulutukselle Yhteenvetoa tuloksista JOHTOPÄÄTÖKSIÄ, KEHITTÄMISAJATUKSIA JA VIESTINTÄPOLITIIKKAA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kysely journalismin suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie0snjo, Vie1snjo ja Vie2snjo Liite 2. Kysely journalismin suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie3snjo ja Vie4snjo Liite 3. Kysely kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie0snku ja Vie1snku Liite 4. Kysely kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie2snku, Vie3snku ja Vie4snku Liite 5. Kysely mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie0snme, Vie1snme ja Vie2snme Liite 6. Kysely mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneille vuosikursseille Vie3snme ja Vie4snme Liite 7. Luettelo kuvioista ja taulukoista

7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustat Tällä selvityksellä on kaksi päätavoitetta. Se pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet ja mitkä tekijät vastaajien mielestä ovat olleet keskeisiä työllistymisen kannalta. Tämän perusteella voidaan arvioida toiminnan tuloksellisuutta sekä suhteessa työelämään että aluekehittämistehtävään. Voidaan siis päätellä, miten viestinnän koulutusohjelma on onnistunut vastaamaan niihin tavoitteisiin, joita ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädäntö asettaa. Ammattikorkeakoululain ( /351, 1:4 ) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi tehtävänä on tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka ottaa huomioon alueen elinkeinorakenteen. Toiseksi selvitys antaa tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeisiin. Työelämään siirtyneet opiskelijat pystyvät omien kokemustensa perusteella antamaan kehittämisajatuksia koulutuksen järjestäjille: mitä tulee vahvistaa ja mitä kenties muuttaa, jotta tutkinnon suorittaneet työllistyvät ja menestyvät työelämässä parhaalla mahdollisella tavalla. Kyseessä on kokonaistutkimus, joka kohdistuu kaikkiin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneisiin. Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistymistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä ei aiemmin ole tutkittu. Työllistymisestä on kuitenkin saatu tietoa valmistumisvaiheessa tehtävällä valtakunnallisella Opala-kyselyllä, ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön yhteisellä ja yhtenäisellä opiskelijapalautteen koontijärjestelmällä (Opala, hakupäivä ) sekä Tilastokeskuksen keräämistä aineistoista. Opala-kyselyn ongelmaksi oppilaitoksessa on koettu, että se antaa tietoa vain juuri valmistumisvaiheen tilanteesta, joka ei vastaa todellista työllistymistilannetta (ks. esim. Nikoskinen 2008, 38). Oikeamman kuvan työllistymisestä saa pidempää ajanjaksoa tarkastelemalla. Valmistuvat opiskelijat tulkitsevat Opalan kysymyksiä 8

8 tavalla, joka ei anna välttämättä oikeaa kuvaa, esimerkiksi freelanceriksi aikovat ovat usein vastanneet olevansa työttömiä, mikä ei pidä paikkaansa. Vaikka Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistymisprosessia ei olekaan tutkittu, antaa Kati Kinnusen keräämä haastattelumateriaali mielenkiintoisen vertailuaineiston. Ansiokkaassa opinnäytetyössään Kinnunen (2006) selvitti yhden vuosikurssin journalistiopiskelijoiden käsityksiä toimittajan työstä, käsitysten muuttumista koulutuksen aikana ja sitä, vastaako opiskelijoiden käsitys ammattikuvaa, jonka oppilaitos on halunnut heille toimittajan työstä antaa. Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden mielikuvat toimittajasta maailmanparantajana tai vapaana taiteilijana ovat karisseet koulutuksen myötä. Vastaajat näkevät toimittajan kiireisenä sisällön tuottajana, jonka tulisi pystyä versioimaan aineistoa moneen eri tiedotusvälineeseen. Tältä osin ammattikuva vastaa koulutuksen tavoitteena olevaa moniosaajaa. Valmistumassa olevat opiskelijat eivät kuitenkaan koe täyttävänsä moniosaajan ehtoja. He ovat myös pettyneitä tutkintonsa arvostukseen ja työnantajien tietämättömyyteen. (Kinnunen 2006, 3.) Näistä lähtökohdista voisi olettaa, että työllistymisessä on vaikeuksia. 1.2 Keskustelua viestinnän alan liikakoulutuksesta Viime vuosituhannen loppupuolella digitaalitekniikan uskottiin moninkertaistavan radio- ja televisiokanavien määrän. Sen taas arvioitiin kasvattavan työpaikkojen määrää audiovisuaalisen median ja multimedian tuotannossa, erityisesti digitaalisen uusmedian sisällöntuotannossa. (Raittila, Olin & Stenvall-Virtanen 2006, 9.) Viestintä- ja mediatoimialan ammattilaisille ennustettiin kasvavaa kysyntää (Honkanen & Ahola 2003, 73). Muutamassa vuodessa kasvuodotukset kuitenkin vaihtuivat huoleksi alan liikakoulutuksesta. Vuonna 2001 opetusministeriö toi huolensa ilmi oppilaitoksille lähettämässään kirjeessä, ja muutamaa vuotta myöhemmin viestintä- ja kuvataidealan uusien koulutusohjelmien perustaminen tehtiin luvanvaraiseksi (Raittila ym. 2006, 10). Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -hankkeen loppuraportissa esitetään viestintäalan ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulupaikkojen vähentämistä. Selvintä ylikoulutus on 9

9 raportin mukaan elokuvan, radion, television ja multimedian sisällöntuotantoon valmistavassa koulutuksessa, mutta myös journalisteista on ylitarjontaa (Raittila ym. 2006, 102, 129). Koulutuspaikkojen vähennysesityksen taustalla on muun muassa opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille (Raittila ym. 2006, 10). Suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2008 ammattikorkeakoulujen kulttuurialan koulutuksen aloituspaikkoja on neljännes vähemmän kuin vuonna 2002 (Opetusministeriö 2004, 21, 22). Puolet vuonna 2000 viestintäammateissa työskennelleistä eli noin media-alan työntekijää on siirtynyt tai siirtyy eläkkeelle vuosina , mikä tarkoittaa vuosittain hiukan yli tuhatta henkeä. Näistä puolet on graafisen teollisuuden tuotannollista työvoimaa ja reilu neljännes journalisteja. Suurin piirtein saman verran eläkkeelle jääviä on markkinointiviestinnän tai tiedottajan tehtävissä. Audiovisuaalisen tuotannon puolelta eläkkeelle siirtyy keskimäärin sata henkilöä vuodessa. Läheskään kaikkien lähtijöiden tilalle ei palkata uutta työntekijää, eivätkä kaikki uudet työntekijät välttämättä ole saaneet viestinnän koulutusta. Jos puolet alalle palkattavista otetaan viestintää opiskelleista, vuosittain eläkkeelle siirtyvien korvaamiseen riittää Raittilan ja Olinin mukaan 500 henkeä. Opiskelunsa aloittaa kuitenkin nuorta joka vuosi. (Raittila & Olin 2005, 13.) Aivan näin lohduton tilanne ei sentään liene. Perinteisen mediateollisuuden lisäksi tuleville viestintäalan ammattilaisille löytynee töitä luovan talouden, palvelujen ja matkailun puolelta sekä peli- ja muusta elämysteollisuudesta (ks. Raittila & Olin 2005, 15, 16). Mikäli tätä pidetään koulutuksen kehittämisen lähtökohtana, koulutuksen määrien lisäksi on syytä pohtia myös koulutuksen sisältöjä. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille esitetään viestintä- ja informaatioteiden aloituspaikkojen vähentämistä ammattikorkeakouluissa 500:aan vuoteen 2012 mennessä. Vuonna 2006 aloituspaikkoja oli 833. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vähennys olisi 1326:sta 700:aan. Yliopistojen aloituspaikat sen sijaan kasvavat 253:sta 300:aan. (Opetusministeriö 2007, liite 2.) Journalistiliiton mielestä opetusministeriön esittämä vähennys aloituspaikkoihin on oikeansuuntainen, mutta turhan hidas ja riittämätön (Nissilä & Häkkinen 2007, 22). 10

10 Opetusministeriön mukaan viestintäalan supistamistarpeet edellyttävät ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämistä ja uudelleensuuntaamista. Koulutustarjonnan mitoitus edellyttää viestinnän koulutustarjonnan merkittävää vähentämistä ammattikorkeakouluista. Viestintäalan vähennykset edellyttävät ammattikorkeakoulujen koulutusyksiköiden lakkauttamista. Alan erikoisluonteesta johtuva kallis elokuva- ja tv-alan opetus keskitetään neljään ammattikorkeakouluyksikköön. (Opetusministeriö 2008a, 22.) Toisaalta opetusministeriön (Opetusministeriö 2007, 25) koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että vuoteen 2020 ulottuvan ammattirakenneennusteen mukaan kasvavan työllisyyden pääammattiryhmiin kuuluu muun muassa opetus- ja kasvatustyö sekä kulttuuri- ja tiedotustyö. Toimittajien ammattijärjestö Suomen Journalistiliitto ja työnantajajärjestö Viestinnän Keskusliitto ovat yhdessä ja erikseen vaatineet koulutusmäärien supistamista. Viestinnän Keskusliiton mukaan aloituspaikkojen vähennys on syytä tehdä laadullisin kriteerein ja erityisesti sieltä, missä ylikoulutus on selvintä eli audiovisuaalisen viestinnän opetuksessa sekä toisella asteella että ammattikorkeakouluissa. Viestintäalan oma tarve ei riitä työllistämään kaikkia valmistuneita. Kyseenalaista on myös se, nielevätkö muutkaan viestinnän osaajia tarvitsevat alat näin suurta määrää alan opiskelijoita. (Viestinnän Keskusliitto 2008, 3, 7.) Kirjeessään Konkreettisiin toimiin viestintäkoulutuksen supistamiseksi opetusministeri Henna Virkkuselle ( ) Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto esittävät aloituspaikkojen pikaista supistamista ja vapautuvien resurssien suuntaamista alan täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto edellyttävät, että toiselta asteelta ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittumisesta työelämään tehdään pikaisesti selvitys. Tämä on välttämätöntä sen kartoittamiseksi, mikä on kahden viime vuoden aikana valmistuneiden työllistymistilanne. Selvitys antaa onnistuessaan myös selkeän viestin siitä, mitä koulutusyksiköitä on lopetettava, elleivät oppilaitokset itse kykene tekemään tarvittavia päätöksiä. 11

11 Välttämättömien supistusten seurauksena vapautuvat resurssit on tässä tilanteessa suunnattava alan täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Siihen on erityinen tarve juuri nyt kun median muutos vain kiihtyy ja alan henkilöstöltä edellytetään yhä monipuolisempaa osaamista. Opetusministeriö on suhtautunut nihkeästi valmistuneiden sijoittumista koskevaan selvitykseen (Jarmo Häkkisen suullinen tiedonanto ). Toimittajakoulutusta antavia yliopistoja, Suomen Journalistiliittoa ja Viestinnän keskusliittoa ja työnantajia edustaneen toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan mukaan koulutuspolitiikassa on valinnut käsitys, jonka mukaan toimittajakoulutus kuuluisi nimenomaan yliopistotasolle. Neuvottelukunnan mukaan ammattikorkeakoulujen koulutus joukkoviestinnän ja median alalla on kasvanut hallitsemattomasti vailla määrällistä ja sisällöllistä suunnitelmallisuutta. Aloituspaikkoja on runsaasti enemmän yliopistosektoriin verrattuna eivätkä opintosuunnat välttämättä vastaa työelämän tarpeita. (Kivikuru, Luostarinen, Nordenstreng & Rajala 2002 Kinnusen 2006 mukaan.) Myös Raittila ym. esittää pohdittavaksi, millä korkeakoulutussektorilla toimittajakoulusta tulisi antaa. Niin ikään kysytään, onko nykyinen koulutus suuntautunut liiaksi perinteisen mediateollisuuden tehtäviin. (2006, 86, 99). Toimittajakoulutuksen neuvottelukuntaa laajennettiin keväällä 2009 kolmen ammattikorkeakoulun, Diakin, Haaga-Helian ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun, edustajilla. Toimittajakoulutuksen pysymisestä ammattikorkeakouluissa kertoo sekin, että opetusministeriö vahvisti vuodelle 2009 uusiksi ammattikorkeakoulujen kulttuurialan koulutusohjelmiksi journalismin koulutusohjelman ja elokuvan ja television koulutusohjelman. Kolmantena jatkaa aiempi viestinnän koulutusohjelma. (Opetusministeriö 2009.) Onko alalla jo olemassa massatyöttömyyttä, kuten keskustelusta voisi päätellä? Tilastokeskuksen tietokannan mukaan vuonna 2006 oli vuosina medianomin (AMK) tutkinnon suorittaneista työttömänä 12,3 %. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistuneista 75 opiskelijasta seitsemän eli 9,3 % oli työttömänä. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat Oulusta vuonna (Suomen Journalistiliitto 2008.) 12

12 Tutkimusajankohtana marraskuun lopussa 2008 työttömien osuus työvoimasta oli Oulun seudulla 10,1 %, Pohjois-Pohjanmaalla 9,6 % ja koko maassa 7,6 %. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli Pohjois-Pohjanmaalla 15,2 % ja koko maassa keskimäärin oli 11,3 %. (Työllisyyskatsaus, marraskuu 2008.) Journalistiliiton mukaan vuonna 2008 SJL:n työsuhteisten jäsenten kuukausittainen työttömyysaste oli keskimäärin 4,20 prosenttia. Viime joulukuussa oli työttömiä journalisteja 410 eli 3,84 % liiton työttömyyskassan jäsenistä. Luvuissa eivät ole mukana freelancerit, joista tehtyjen työmarkkinatutkimusten mukaan noin kolmannes on alityöllistettyjä. Journalistien todellinen työttömyysprosentti onkin vähintään 6-7 prosenttia. (Jarmo Häkkisen sähköpostiviesti ) Aiemmin Journalisti-lehden päätoimittaja arvioi pääkirjoituksessaan, että toimittajien työttömyys oli 4,5 %. (Lappalainen 2009, 3). Journalistiliiton jäsenrekisterissä oli lokakuussa 2008 yhteensä 531 medianomitutkinnon suorittanutta. Näistä työttömänä oli 4,3 %. Työsuhteisia SJL:n medianomeista oli 65,3 % ja freelancereita 26 %. Koko liiton jäsenistöstä freelancreiden osuus on %. Opiskeluaan jatkaa medianomeista vajaa kolme prosenttia. Vuoden 2009 alussa medianomeja kouluttavia koulutusohjelmia on 15 ammattikorkeakoulussa, 13 suomenkielisessä ja kahdessa ruotsinkielisessä. Koulutusohjelmia on kaikkiaan 18. Keskustelu viestinnän koulutusmääristä ja työpaikoista on ollut välistä harhaanjohtavaa. Medianomikoulutuksessa oli vuonna 2008 aloituspaikkoja 643. Julkisuudessa esiintynyt (ks. esim. Nissilä & Häkkinen 2007) aloituspaikkamäärä 833 sisältää kirjasto- ja tietopalvelun aloittajat, jotka valmistuvat tradenomeiksi. Toisaalta medianomeja työllistyy erilaisiin tehtäviin perinteisten joukkoviestimien ulkopuolelle. Heitä työllistyy koulutustaan vastaaviin tehtäviin myös kokonaan media- ja viestintäsektorin ulkopuolelle, muun muassa kunta- ja valtionhallintoon, järjestöihin, yrityksiin ja seurakuntiin. (Lausunto viestinnän aloituspaikkatavoitteesta, 2008). Viestinnän koulutuskeskustelussa on argumentoitu aloituspaikkojen määrällä. Tosiasia kuitenkin on, että osa opiskelijoista vaihtaa kesken opiskelunsa toiseen oppilaitokseen tai keskeyttää vies- 13

13 tinnän opiskelunsa muista syistä. Osa opintonsa keskeyttäneistä tosin voi työllistyä viestintäammatteihin. Kun koulutusmääriä tarkastellaan työmarkkinoiden näkökulmasta, aloituspaikkoja olennaisempaa on kuitenkin valmistuneiden määrä. Se on lähtökohta myös tässä tutkimuksessa. 1.3 Koulutusta elinkeinoelämän tarpeisiin Oulun väliaikainen ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa tammikuussa 1992 ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu vuonna Viestinnän koulutusohjelma aloitti syyslukukaudella Tuolloin aloituspaikkoja oli 30. (Ks. Lamberg 2005, 14.) Viestinnän koulutuksen aloittaminen Oulun seudun ammattikorkeakoulussa perustui työelämän signaaleihin. Koulutuksen käynnistämistä lienee Kati Kinnusen (2006, 20) mukaan vauhdittanut myös Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän Oulun seudun koulutuksen tarve ja tarjonta hanke. Oulun seutukunnan aloitteesta alulle pannun hankkeen loppuraportissa viestintäalan koulutus nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena. Heti 2000-luvun alussa valmisteltiin laajaa strategia- ja toimenpidepakettia, Oulun kasvusopimusta. Sen viidestä klusterista yksi oli sisältö- ja media-ala. Klusterit eli yritys- ja yhteisöryppäät koostuivat alan yrityksistä, koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekä muista toimijoista. Vuonna 2002 hyväksytyn ja vuoteen 2006 yltävän sopimuksen merkitystä kuvaa jo se, että pelkästään sen sisältämien kärkihankkeiden kustannusarvio oli yhteensä noin 300 miljoonaa euroa, josta julkista rahoitusta oli noin 180 miljoonaa euroa ja yksityistä 120 miljoonaa euroa. (Oulu kehittää huipputekniikkaa yli 300 miljoonan euron jättiohjelmalla, 2002, hakupäivä ) Kasvusopimusta seuranneessa Oulu inspiroi -innovaatiostrategiassa vuosille sisältö- ja media-alaa ei nähdä enää erillisenä. Strategiassa haetaan uutta kasvua yli toimialarajojen tunnustamalla kaikki toimialat potentiaalisiksi innovaatio- ja kasvualoiksi. Uutta liiketoimintaa haetaan eri toimialojen ja teknologioiden rajapinnoista, uudenlaisista palvelutuotteista sekä kaupan ja palvelujen piiristä. Oulun seudun ammattikorkeakoulu on yhtenä toimijana sitoutunut strategiaan ja toteuttamaan siinä asetettuja tavoitteita. (Oulu inspiroi - innovaatiostrategia , 2009, hakupäivä ) Aktiivisen hanketoiminnan ansiosta viestinnän koulutusohjelma on merkittävä alueel- 14

14 lisen innovaatiojärjestelmän toimija. Kaikki viestinnän koulutusohjelman tähänastisista hankehakemuksista ovat saaneet myönteisen rahoituspäätöksen, ja useat Oulun seudun kärkihankkeista ovat olleet viestinnän koulutusohjelman hankkeita. (Oamk 2009a.) Viestinnän koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelman laajuus on 240 opintopistettä (op), mikä tarkoittaa neljän vuoden päätoimista opiskelua. Tutkinto rakentuu perusopinnoista 60 op, ammattiopinnoista 135 op, työharjoittelusta 30 op ja vapaasti valittavista opinnoista 15 op. Ammattiopintoihin sisältyvän opinnäytetyön laajuus on 15 op. Vuonna 2008 viestinnän koulutusohjelmassa opiskeli 235 opiskelijaa. Päätoimisia opettajia oli 20, sivutoimisia ja vierailevia luennoitsijoita 55. Muuta henkilökuntaa oli neljä. Viestinnän koulutusohjelmassa on alusta lähtien ollut kolme suuntautumisvaihtoehtoa: journalismi, kuvallinen viestintä ja mediatuottaminen. Alkuvuosina opiskelija haki viestinnän koulutusohjelmaan ja ensimmäisen, kaikille yhteisistä perusopinnoista koostuneen vuoden jälkeen hän valitsi suuntautumisvaihtoehtonsa. Pian kuitenkin huomattiin, että tällä tavalla suuntautumisvaihtoehdot eivät ole keskenään tasapainossa. Toisaalta koettiin myös, että opiskelijoiden mieltymykset ja työelämän tarpeet eivät välttämättä kohtaa. Suuntautumisvaihtoehdot ovat keskenään niin erilaisia ja niistä valmistuneiden ammattitaidot ja -identiteetti toisistaan niin poikkeavia, että päädyttiin jo hakuvaiheessa etsimään erityisesti kyseiseen suuntautumisvaihtoehtoon soveltuvia hakijoita. Vuoden 2004 valintakokeissa suuntautumisvaihtoehdot eriytettiin valintakoetehtävillä niin, että opiskelija joutui jo hakuvaiheessa valitsemaan suuntautumisensa. Koulutusohjelmakuvaukset, joita on esitelty muun muassa hakijoille tarkoitetuissa oppaissa, ovat hieman muuttuneet vuosien varrella. Keskeinen sisältö on kuitenkin pysynyt ennallaan sen jälkeen, kun toiminta on vakiintunut. (Ks. Oamk 2009b, hakupäivä ) Koulutusohjelma tuottaa viestinnän ammattilaisia perinteisen ja uuden median asiantuntijatehtäviin ja sisällöntuottamiseen. Viestintätaitoihin yhdistyy ymmärrys ihmisestä, yhteiskunnasta ja siitä, miten kehittyvää tietotekniikkaa voidaan käyttää hyväksi viestinnässä. Journalismin suuntautumis- 15

15 vaihtoehto antaa valmiudet työskennellä toimittajana ja sisällöntuottajana perinteisessä ja uudessa mediassa. Kuvallisen viestinnän medianomi hallitsee visuaalisen suunnittelun ja toteutuksen erityisesti digitaalisessa ympäristössä. Mediatuottaja osaa mediatuotteiden ja projektien suunnittelun, johtamisen ja toteuttamisen. Koulutus antaa valmiuksia toimia myös itsenäisenä yrittäjänä, mitä tukee myös opiskelijoille tarjolla oleva yrityshautomo. Koulutuksessa korostuvat luovuus, vuorovaikutteisuus, yhteistoiminnallisuus, tekemällä oppiminen ja tutkiva ote. Lisäksi painotetaan projektityöskentelyä, markkinoinnin hallintaa, kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Opiskelija voi henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla valita erityisosaamisen alueensa. Koulutusta sekä toteutetaan että kehitetään jatkuvassa kiinteässä yhteistyössä kehittyvän media-alan kanssa. Suuntautumisvaihtoehdot tukevat toisiaan. Erityisesti kolmannen opiskeluvuoden projektiopinnoissa ja neljännen vuoden opinnäytteen produktiossa opiskelijat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä. Niin ikään valinnaisia opintoja otetaan toisista suuntautumisvaihtoehdoista. Opiskelijalla on kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa yhtäläinen mahdollisuus suunnata ja syventää osaamistaan haluamaansa suuntaan. Kun lasketaan yhteen projekti (12 op), työharjoittelu (30 op), opinnäytetyö (15 op), vaihtoehtoiset ammattiopinnot (15 op) ja vapaasti valittavat opinnot (15 op), tuloksena on yli kolmannes 240 opintopisteen tutkinnosta. Opiskelijalla on siten mahdollisuus koota oma yksilöllinen erityisosaamisensa, mistä on etua työmarkkinoilla Vetovoimainen koulutusohjelma Kevään 2009 yhteishaussa Oulun seudun ammattikorkeakoulu oli hakijamäärältään jälleen kolmanneksi suosituin Metropolian ja Turun ammattikorkeakoulujen jälkeen. Koko maassa hakijoita oli keskimäärin 3,3 aloituspaikkaa kohti, kun vastaava luku Oamkissa oli 3,7. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa viestintä oli toiseksi vetovoimaisin koulutusohjelma fysioterapian jälkeen. Kummassakin oli yli 10 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. (Oamk 2009c, hakupäivä ) 16

16 Viestinnän koulutusohjelma on koko olemassaolonsa ajan ollut Oamkin vetovoimaisimpien koulutusohjelmien joukossa. Suuntautumisvaihtoehdoista hakijamääriltään suosituin on ollut journalismi, toisena kuvallinen viestintä ja kolmantena mediatuottaminen. Taulukossa 1 esitetään aloituspaikat sekä hakijoiden että valmistuneiden määrät koulutusohjelman tasolla. Noin kaksi kolmasosaa viestinnän koulutusohjelman opiskelijoista tulee Pohjois-Suomesta ja loput muualta Suomesta. Esimerkiksi vuonna 2008 aloittaneesta 17 journalistiopiskelijasta seitsemän on kotoisin Oulun seudulta, kolme Kainuusta, kaksi Lapin läänistä Rovaniemeltä. Länsi-Suomen läänin alueelta on kaksi, Etelä-Suomesta kaksi ja yksi Itä-Suomesta. Aloittaneista opiskelijoista 59 prosenttia on Oulun läänistä ja Pohjois-Suomesta yhteensä 71 prosenttia. TAULUKKO 1: Aloituspaikat, hakijamäärät ja valmistuneet vuosina Vuosi Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat (hakijaa/alp.) Kaikki hakijat (20,73) (13,75) (14,26) (10,02) 875 Valmistuneet 2004 (1) (14,77) (12,27) (11,77) (9,54) (2) (11,04) (3) (10,06) (arvio) (1) Vuodesta 2004 lähtien haku on ollut sv:oon. Aloituspaikat: journalismi 17, kuvallinen viestintä 17 ja mediatuottaminen 14. Vuonna 2008 aloituspaikkoja oli kussakin yksi vähemmän. (2) Opalassa valmistuneiden määräksi vuonna 2007 ilmoitetaan 51. Todellisuudessa valmistuneita oli 54. (3) Kyselyn teon jälkeen valmistui loppuvuodesta 2008 kolme opiskelijaa, jotka eivät ole tutkimuksen muissa luvuissa mukana. Yksi näistä oli journalisti ja kaksi mediatuottajaa. 17

17 Valmistumisvaiheessa opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan koulutusta vastaavaa työtä on ollut tiedossa parhaimmillaan vuonna 2007 kahdella kolmasosalla; vuonna 2008 joka toisella. TAULUKKO 2. Työllistyminen valmistumisvaiheessa vuosina Työllistyminen valmistumisvaiheessa työllistyneet koulutusta vastaavaan työhön (%) 50 66,7 54,1 43,3 42,9 työllistyneet yhteensä (%) 55,9 76,5 64, ,9 (Lähde: Oamkin työllistymistilastot , hakupäivä ) Opintojen eteneminen Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi nostaa ammattikorkeakoulujen läpäisyprosenttia. Vuonna 2000 aloittaneista oli tutkinnon suorittanut vuoteen 2006 mennessä 70,3 prosenttia. Tämän läpäisyasteen on tarkoitus olla 76 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen, kolmen vuoden kuluessa valmistumisesta, on määrä nostaa vuoden ,7 prosentista 90,8:aan 2020 mennessä. (Opetusministeriö 2008b, 30.) Oamkissa opintojen läpäisyä tilastoidaan vertaamalla viimeistään 10 lukukaudessa valmistuneiden määrää aloittaneiden määrään. Vuonna 2007 viestinnän koulutusohjelman läpäisyaste oli 76,9 % (2002 aloitti 52 ja 2007 valmistuneita oli 40) ja vuonna 2008 vastaavasti 70,2 % (2003 aloitti 47 ja valmistuneita vuonna 2008 oli 33). Kulttuurialan yksikön vastaavat luvut olivat 60,5 % ja 45,6 % ja koko Oulun seudun ammattikorkeakoulun läpäisyaste oli vuonna ,3 ja vuonna ,2. Oulun seudun ammattikorkeakoulun oman tilastoinnin mukaan vuonna 2008 viestinnän koulutusohjelmassa opiskelijat etenivät opinnoissaan nopeammin kuin Oamkin opiskelijat keskimäärin. Etenemisen mittarina käytetään vähintään 45 opintopisteen suorittamista vuodessa. Viestinnän koulutusohjelmassa tällaisten opiskelijoiden osuus oli 69,1 % ja Oamkissa keskimäärin 62 %. Läpäisyyn vaikuttaa opintojen keskeyttäminen. Vuonna 2008 kaikkiaan 12 viestinnän koulutusohjelman opiskelijaa 235:stä keskeytti opintonsa. Tyypillisin keskeyttäjä on ensimmäisen vuoden 18

18 opiskelija, joka on alun perin tavoitellut opiskelupaikkaa yliopistosta. Hän opiskelee vuoden viestintää ja yrittää uudelleen yliopistoon. Vuonna 2008 viisi eronnutta siirtyi yliopistoon. TAULUKKO 3. Viestinnän koulutusohjelmasta eronneet vuonna 2008 Erosyy Eronneet (%) Yliopistoon siirtyneet 5 41,7 Toiseen amk:n siirtyneet 1 8,3 Muuhun oppilaitokseen siirtyneet 2 16,7 Työhön siirtyneet 2 16,7 Muu syy/syy eroamiseen ei tiedossa 1 8,3 Opiskeluoikeuden menettäneet/opiskeluoikeusaika päättynyt 1 8,3 YHTEENSÄ % Hanketoiminta Viestinnän koulutusohjelmassa on vireää hanketoimintaa. Taulukossa on nähtävissä tk-toimintaan liittyviä tulokset. Tiedot kerättiin eri lähteistä ammattikorkeakoulujen laatuyksikkö esitystä varten. Viestinnän koulutusohjelma oli toinen Oamkin laatuyksikköesityksestä. Hakemus on nähtävissä Korkeakoulujen arviointineuvoston sivulla osoitteessa: TAULUKKO 4. Viestinnän koulutusohjelman hanketoiminnan lukuja Vuosi Tk-työn osuus koko toiminnasta (koko yksikkö vertailussa) 20% 28% 20% Tk-hankkeiden lukumäärä (Viestinnän ko:n koordinoimat) Viestinnän koulutusohjelman hankkeiden volyymi , , ,00 Viestinnän ko:n hankkeiden yksityinen rahoitus , , ,00 Yksityisen rahoituksen osuus % koko viestinnän ko:n hankerahoituksesta 20,86% 11,69% 29,12% Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista viestinnän ko:ssa tehdyistä opinnäytetöistä 64% 57% 70% (Oamk 2009a, 15.) 19

19 Hanketoiminnan kautta yhteys työelämään säilyy elävänä. Se avaa opiskelijoille mahdollisuuksia sekä harjoitteluun, opinnäytetöihin että työtilaisuuksiin. Opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen ohjaamalla heitä muun muassa 18 opintopisteen laajuisiin yrityshautomo-opintoihin ja käynnistämään omaa yritystoimintaa jo opiskeluaikana. Vuosina yrityshautomoon osallistui 22 viestinnän opiskelijaa. Tämä synnytti kahdeksan uutta yritystä. Opiskelijoille vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan noin 16 % on mukana yritystoiminnassa joko omalla toiminimellä, yrityksen omistajana tai osakkaana. Opinnäytetöistä oli vuonna 2008 hankkeistettuja 70 %. (Oamk 2009a.) Toimintaympäristö Oulu on perinteinen mediakaupunki, jossa ilmestyy neljä sanomalehteä, Kaleva, Suomenmaa, Pohjolan työ ja Kansan Tahto. Yleisradiolla on vahva aluetoimitus. Lisäksi Oulussa tai lähiympäristössä ilmestyy useampi kaupunki/paikallislehti, myös aikakauslehtiä, erityisesti asiakaslehtiä ja yhteisölehtiä ilmestyy useita. Paikallisia radioita toimii kaksi, Mega Oulussa ja Pooki Raahessa. Pohjois-Pohjanmaalla ilmestyy kaikkiaan yli 20 paikallis- ja kaupunkilehteä. Viestintäalan osaamista tarvitaan yritysten lisäksi myös julkisyhteisöissä: kaupungeissa, kunnissa ja valtion aluehallinnossa sekä koulutusorganisaatioissa. Näiden lisäksi myös markkinointiviestintä työllistää. Visuaalisen suunnittelun ja toteutuksen työpaikkoja on erityisesti mainostoimistoissa, itsenäisissä tuotantoyhtiöissä, yrityksissä sekä julkisella sektorilla ja erilaisissa projekteissa. Näiden lisäksi erilaiset hankkeet, tuotannot ja tapahtumat työllistävät media-alan osaajia. Yksi kasvava alue on pelituotanto; alan yrityksiä on Oulussa jo kymmenkunta. Tutkintoon johtavaa viestintäalan koulutusta Oulun läänissä eivät muut korkeakoulut anna. Lähimpänä on Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisterinohjelma (Tiema), jolle Oamkin viestinnän osasto on tuottanut kolme opintojaksoa. Vastavuoroisesti Oamkin opiskelijat ovat voineet osallistua joillekin Tieman tarjoamille opintojaksoille. Lapin läänissä on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa viestinnän koulutusohjelma. Etelään mentäessä Jyväskylän yliopiston journalistiikan koulutus on lähimpänä. 20

20 Viestinnän osastolla on tiiviit yhteydet Suomen Journalistiliittoon (SJL). Yhteistyötä tehdään erityisesti alueorganisaation Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen (PSSY) kanssa. Vuosina on yhdessä järjestetty neljä seminaaria, joihin on osallistunut yhteensä noin 400 alan ammattilaista ja opiskelijaa. Parhaillaan suunnitellaan toista kertaa yhteistyössä järjestettäviä alueellisia journalismin päiviä. PSSY ja SJL on järjestänyt opiskelijoille koulutustilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Opiskelijoilla on ollut puhevaltainen edustaja PSSY:n hallituksessa. Viestinnän osasto myös aloitti keväällä 2009 Lokkaalin, kaksivuotisen ESR-rahoitteisen Pohjois-Pohjanmaan paikallislehtien koulutushankkeen Ammattikorkeakoulun alueellinen tehtävä Ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävä on kirjattu lakiin. Sen mukaan ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa opetusministeriö linjaa, että ammattikorkeakoulujen painopiste on korkeatasoisessa työelämälähtöisessä opetuksessa sekä erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevassa soveltavassa tutkimus- ja kehitystyössä. Alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. (Opetusministeriö 2008a, 34). Ammattikorkeakoulujen tarkoituksena on kouluttaa osaajia ja asiantuntijoita omalle alueelleen, mikä edistää yritysten menestymistä ja vahvistaa alueen sosiaalista pääomaa ja innovaatiokapasiteettia (Maljojoki 2002, 221). Raittila ym. toteaa, että osaamiskeskittymiä on luotava lähelle työpaikkoja, mutta niitä tarvitaan myös eri puolilla Suomea viestintäammattilaisten uusien työpaikkojen ja muun tuotannon tarpeiden turvaamiseksi. (Raittila ym. 2006, 123.) On siis tärkeää, että ammattikorkeakoulutasoista viestintäalan koulutusta on Pohjois-Suomessa. Oulu täyttää aluepolitiikan vaatimukset, mutta se tarjoaa myös alan työpaikkakeskittymän. Viestinnän koulutusohjelma kouluttaa asiantuntijoita työelämän käyttöön. Lisäksi sen harjoittama tutkimus- ja kehitystyö tukee työelämän tarpeita, kehittää ammattikorkeakoulun opetusta ja mahdollistaa koulutuksen joustavan reagoinnin osaamistarpeiden muutoksiin. Vuosittain tk-hankkeissa on mukana noin 60 yritystä. Erityisesti hankkeiden avulla vahvistetaan opiskelijoiden yhteyksiä työelämään ja sen kehitystyöhön ja samalla edistetään harjoittelu- ja työpaikkojen löytymistä. Vuosittain opiskelijat tekevät tilaustyötä ulkopuolisille tahoille. 21