JA SAIRASTAVALLE TOIPUVILLE JA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SIITÄ TOIPUVALLE. Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JA SAIRASTAVALLE TOIPUVILLE JA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SIITÄ TOIPUVALLE. Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys"

Transkriptio

1 SAIRASTAVILLE SYÖMISHÄIRIÖTÄ JA SAIRASTAVALLE TOIPUVILLE JA SIITÄ TOIPUVALLE Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys välimatkoista tai lausumattomista ajatuksista huolimatta - se voi tehdä tästä maailmasta puutarhan. - Johann Wolfgang von Goethe

2

3 SINULLE SINULLE Me tiedämme, Me mistä olemme on kuin kysymys. sinä. Lähes Vertaistukiohjaajamme kaikki meillä toimivat ovat ihmiset eläneet ovat elämää, kokeneet sanelee itse syömis-häiriön. arjen, kontrolloi, Tiedämme pakottaa, millaista tuhoaa ilon elää ja elämänhalun. silloin, kun jossa syömishäiriö Tiedämme myös, syömishäiriö että syömishäiriöistä sanelee arjen, voi kont-rolloi, ja saa toipua pakottaa, ihan kokonaan. tuhoaa ilon. Ja tiedämme, että syömishäiriöistä voi ja saa toipua ihan kokonaan. Olemme yhdistys, joka tarjoaa monipuolista vertaistukea ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville Luotamme ja heidän ihmisen läheisilleen. omaan Tarjoamme sisäiseen tukipalveluita tietoon sairastaville ja voimaan. ja läheisille sekä Lähtökohtamme yhdessä että erikseen. on kokemustiedon arvostaminen ja myös kerääminen. Olemme yhteisö, joka tarjoaa tukea, neuvontaa, aikaa ja tilaa Syömishäiriöstä syömishäiriötä toipuminen sairastaville on usein todella ja heidän pelottavaa. läheisilleen. Se on Tukea opettelemista on tarjolla ja sitoutumista sekä kasvuprosessiin, yhdessä että omien erikseen. rajojen tutkimiseen ja avaamiseen. Toipuessa jokainen tarvitsee jatkuvaa rohkeutta uskaltaa tehdä toisin, uudella ja pelottavalla tavalla. Itsetuntemuksen Sairastavana vahvistuminen toipuminen on auttaa usein todella elämään pelottavaa. omannäköistä, Se on luovaa opettelemista elämää. ja sitoutumista kasvuprosessiin, omien rajojen tutkimiseen ja ja täysipainoista avaamiseen. Toipuessa jokainen tarvitsee jatkuvaa rohkeutta uskaltaa Iso osa toipumista tehdä toisin, on omien uudella tarpeiden ja pelottavalla tunnistamiseen tavalla. Kunnioittava ja arvostamiseen ja tasa-arvoinen tarkoittaa kohtaaminen usein vastuun on hyvän ottamista tukitoiminnan omista perusta valinnoista. ja sydän. Kyky Itsetun- kantaa kasvamista, mikä vastuuta kasvaa temuksen pikkuhiljaa vahvistuminen luottamuksen auttaa ja turvallisuuden elämään oman kokemuksen näköistä, luovaa vahvistuessa. Oman täysipainoista arvokkuuden elämää. näkeminen ja lempeyden löytäminen itseä kohtaan ja vaatii aikaa ja paljon tukea. Toivon ja myönteisyyden kasvu alkaa pienistä onnistumisista. Iso osa toipumista on omien tarpeiden tunnistamiseen ja arvostamiseen kasvamista, mikä tarkoittaa usein vastuun ottamista omista Läheisenä kysymykset valinnoista. Kyky omasta kantaa jaksamisesta vastuuta kasvaa ja toisaalta pikkuhiljaa hyvinkin luottamuksen ristiriitaiset ja tunteet sairastavan turvallisuuden rinnalla kokemuksen tulevat lähelle. vahvistuessa. Läheisenä Oman tarvitsee arvokkuuden tukea sairauden näkeminen sekä ja omaan lempeyden voimaantumiseen löytäminen itseä ja omien kohtaan haavojen vaatii ja pitkän pelkojen ajan kä- ja kohtaamiseen sittelyyn. Kysy paljon rohkeasti tukea. läheisten Toivon ja toiminnasta, myönteisyyden jos koet, kasvu että alkaa siitä voisi pienistä olla omille onnistumisista. läheisillesi apua. Ajankohtaiset Läheisenä ryhmät, kurssit kysymykset ja muut omasta palvelut jaksamisesta löydät kotisivuiltamme ja toisaalta hyvinkin ristiriitaiset tunteet sairastavan rinnalla tulevat lähelle. Läheisenä tarvitsee tukea sairauden kohtaamiseen sekä omaan voimaantumiseen ja omien haavojen ja pelkojen käsittelyyn. Kysy rohkeasti läheisten toiminnasta, jos koet, että siitä voisi olla omille läheisillesi apua. Ajankohtaiset ryhmät, kurssit ja muut palvelut löydät kotisivuiltamme

4 MISTÄ SYÖMISHÄIRIÖISSÄ ON KYSYMYS? Aina syntymästä vanhuuteen ruoalla ja syömisellä on suuri sija elämässämme. Keskitymme ruokaan elämämme alusta alkaen. Vauvana ruoan ja rakkauden välillä on hyvin vähän eroa. Vaikka myöhemmin ravinnon, rakkauden ja turvan tarpeemme eriytyvät toisistaan koemme usein, että ruoka ja emotionaalinen ravinto liittyvät läheisesti toisiinsa. Syömishäiriöitä voikin lähestyä yrityksenä hallita tai ratkaista elämään jostain syystä syntynyttä epätasapainoa. Oireilu toimii ahdistuksenhallintakeinona, hetken helpotuksena tai pakopaikkana, mutta lopulta syömishäiriö vie ihmisen hyvin vaaralliseen, elämää uhkaavaan tilaan. Syömishäiriö nousee usein esiin hallinnan menettämisen pelkona, joka voi ilmentyä joko syömisen ja ruuan pakonomaisena kontrollina, pakonomaisena syömisenä, liikkumisena, oksenteluna tai erilaisten oireiden sekoittumisena. Syömishäiriöt voidaan jakaa neljään eri päätyyppiin. Yleisin syömishäiriön muoto on epätyypillinen syömishäiriö, jolloin sairastuneella useat erilaiset oireet sekoittuvat. Toiseksi yleisin syömishäiriön muoto on bulimia nervosa, jonka oireisiin kuuluu säännöllinen pakonomainen ahmiminen, jonka jälkeen sairastava pyrkii helpottamaan oloaan oksentamalla, liiallisella liikunnalla tai muilla erilaisilla tyhjennyskeinoilla. Tunnetuin syömishäiriöiden muoto on laihuushäiriö eli anoreksia nervosa. Neljäntenä syömishäiriöiden tyyppinä on BED (Binge Eating Disorder) eli ahminta- ja ylensyöntihäiriö. Ortoreksia eli pakonomainen terveellinen syöminen ei kuulu viralliseen diagnoosiluokitukseen Suomessa ja usein ortoreksialle tyypillisillä tavoilla oireilevat sairastavatkin esimerkiksi epätyypillistä syömishäiriötä tai anoreksiaa. Yhteistä erilaisille oireille on pyrkimys kontrolloida pelottavia tunteita. Syömishäiriö supistaa elämää ja se voi tuntua aluksi turvalliselta. Syömishäiriöt tarjoavat hetken pakopaikan tuskalta ja pelolta. Lopulta syömishäiriö tuo kuitenkin taukoamattoman psyykkisen pahan olon. Se luo hermostuneisuutta, vetäytymisen tarvetta, kiukkuisuutta, toivottomuutta ja epäluuloisuutta. Syömishäiriö vaikeuttaa suhteita muihin ihmisiin. Se etäännyttää ystävistä, rakkaista ja perheestä. Se tuo mukanaan fyysisiä kipuja, epämukavuutta ja voimien vähenemistä. Syömishäiriö voi kehittyä silloin, kun oma elämä ja minuus tuntuvat kaoottisilta, pelottavilta ja turvattomilta. Toisaalta se voi alkaa harmittomasta laihdutuskuurista. Kuitenkin lähes kaikissa tilanteissa syömishäiriön juuret ovat ihmisille yhteisissä perustavanlaatuisissa kysymyksissä: Tulenko rakastetuksi? Kelpaanko ja riitänkö sellaisena kuin olen? Olenko arvokas itsenäni?

5 KAIKKI ASIAT OVAT VAIKEITA, ENNEN KUIN NE OVAT HELPPOJA. - Thomas Fuller SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVIEN VERTAISTUKI MITÄ ON VERTAISTUKI? Syömishäiriöön sairastuneiden vertaistuki on omaan aktiivisuuteen perustuvaa avointa ryhmätoimintaa. Vertaistuki on läsnäoloa ja yhteisen ongelman ymmärrystä. Tarkoituksena on luoda helpottavia hetkiä syömishäiriöön sairastuneiden elämään. Tapaamisissa jutellaan kahden ohjaajan tuella. Tarkoituksena on pohtia ja ratkoa elämän pieniä ja suuria ongelmia yhdessä. OLET TERVETULLUT kun tunnet, että syöminen ja ruoka sekä niihin liittyvät ajatukset rajoittavat elämääsi kun haluat selviytyä syömishäiriöstä kun tarvitset tukea voimavarojesi löytymiseen JOKAISESSA ITSESSÄÄN PIILEVÄT SELVIYTYMISEN AVAIMET Vertaistuen voima syntyy vertaisten välisestä vuorovaikutuksesta jokainen antaa ja jokainen saa! Tapaamiskerrat ovat aina erilaisia, koska ryhmän kokoonpano ja puheenaiheet vaihtelevat. Ryhmässä saa olla oma itsensä tässä hetkessä: surullinen tai iloinen, puhelias tai hiljainen. Arvostamme ennen kaikkea rehellisyyttä, erilaisuutta ja jokaisen oman elämän asiantuntijuutta. Avoimuus ryhmän kesken onkin yksi vertaistukitoiminnan kantavista voimista. Luottamus perustuu vaitioloon osallistujien henkilöllisyydestä ja yksilöiden kertomista ajatuksista, tunteista ja asioista ryhmän ulkopuolella.

6 SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO AIKUISET Oman alueesi terveyskeskus on usein ensimmäinen paikka, josta aloittaa hoidon hakeminen. Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen sairaalahoitoon tai -tutkimuksiin. Eri kunnilla on erilaisia käytäntöjä ja palveluita (esimerkiksi mielenterveystoimistoja, psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita jne.). Tarkasta oman alueesi palvelut esimerkiksi kunnan internet-sivustolta. Useilla kunnilla on oma sosiaali- ja kriisipäivystys. Kunnalta voi löytyä myös neuvontanumero, josta saat ohjeita oikean palvelun löytämiseksi. YKSITYISET LÄÄKÄRIASEMAT JA TYÖTERVEYS Yksityiset lääkäriasemat ovat usein hyvä vaihtoehto, jos palvelujen käyttäminen on taloudellisesti mahdollista. Yksityisille lääkäreille saa ajan yleensä nopeasti ja tällöin on myös mahdollista valita lääkärinsä. Syömishäiriökeskus on yksityinen syömishäiriöihin erikoistunut klinikka, jolla on sekä terapiakeskus että kokovuorokausiosasto Helsingissä. Tarkempia tietoja: Työnantajan tarjoamaa työterveyshuoltoa kannattaa käyttää hyväksi, mikäli sellaiseen on mahdollisuus. Terveydenhuollon ammattilaisia sitoo vaitiolovelvollisuus, joten potilastiedot eivät kulkeudu työnantajan tietoon. OPISKELIJAT YTHS on yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevien terveydenhoitokeskus, jossa on myös oma mielenterveyspuolensa. YTHS:llä on toimipisteissä oma syömishäiriöihin erikoistunut tiiminsä. Lisätietoa: Kunnat ja kaupungit tarjoavat opiskelijaterveydenhuoltopalvelut muille opiskelijoille (esimerkiksi ammatillinen koulutus). Löydät lisätietoja oman kuntasi internet-sivustolta. PSYKIATRIAN POLIKLINIKAT Hätätapauksia lukuun ottamatta psykiatrian poliklinikoille tarvitaan lähete. Lähetteen kirjoittaa yleensä terveysasema tai kotikunnan päivystys. Pääkaupunkiseudulla saat tarkempia ohjeita terveyspalvelujen neuvontanumerosta

7 NUORET Alle 18-vuotiaiden hoito lähtee käyntiin useimmiten kouluterveydenhoitajan vastaanotolta, josta nuori ohjataan lääkärille. Lääkäri arvioi nuoren voinnin ja tekee tarpeen vaatiessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Lähetteen voi saada myös yksityisen lääkärin kautta. PÄIVITETTY HOITOINFO Tarkemmat, päivitetyt tiedot pääkaupunkiseudun hoitopaikoista löydät kotisivuiltamme osoitteesta: Kysy meiltä myös päivitettyä yhteystietolistaa. YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT SYÖMISHÄIRIÖLIITTO-SYLI RY Syömishäiriöliitto SYLI ry:n kotisivuilta ja keskustelupalstalta löydät tietoa valtakunnallisista hoitomahdollisuuksista. Paikallisia hoitomahdollisuuksia voi tiedustella myös eri alueyhdistysten vastaavilta henkilöiltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: Useat yhdistykset tarjoavat tukea ja neuvoja mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville. Pyydä meiltä erillinen päivitetty lista yhdistysten tarjoamista palveluista. Löydät tietoa myös internet-sivustoltamme.

8 VERTAISTUKIRYHMÄN HUONEENTAULU OSALLISTUMINEN Osallistuminen ryhmään ja keskusteluun on aina vapaaehtoista. Voit itse päättää, kuinka paljon osallistut. Itsestäsi ja omista kokemuksistasi voit kertoa juuri sen verran kuin haluat. Ryhmässä on lupa olla juuri sellainen kuin on. VASTUU Ryhmässä jokainen on vastuussa vain omasta itsestään ja omista tarpeistaan. Ryhmässä ei tarvitse hoitaa muita se on tarkoitettu omaksi hyödyksi ja toipumisen tueksi. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö saisi tai voisi huomioida toista ja välittää heistä. Ei ole kuitenkaan tarpeellista neuvoa toisia tai antaa heille ohjeita. Oman toipumisen kannalta on tärkeämpää opetella kuuntelemaan ja jakamaan omia kokemuksia. Ryhmän ohjaajat ovat käytettävissä ryhmän aikana. Koska kyseessä on ryhmä, ei yksilökeskusteluja ole erikseen. Jos ja kun tarvetta henkilökohtaiseen keskusteluun ilmenee, asia kannattaa ottaa puheeksi ryhmänvetäjän kanssa. Yritämme ohjata avun tarvitsijan aina eteenpäin. Vertaistuki voi ryhmäläisten kesken ulottua myös vapaa-aikaan ja arkeen. Sähköpostitelkaa, soitelkaa, kyläilkää, käykää yhdessä kahvilla ja kävelemässä toistenne yksityisyyttä ja toiveita kunnioittaen! Motivoikaa ja tukekaa toinen toistanne toipumisessa. TASA ARVOISUUS JA KUNNIOITUS Kaikki ryhmään osallistuvat ovat samanarvoisia. Emme kiinnitä huomiota koulutukseen, yhteiskunnalliseen statukseen, ulkonäköön tms. Omien ja toisten ajatusten kunnioittaminen on tärkeää. Kuuntelemalla toisten kokemuksia ja ajatuksia voit oppia. Omia kokemuksia ei tarvitse verrata muiden kertomaan. OMAA ELÄMÄÄ KOSKEVA ASIANTUNTIJUUS Tietoa siitä, mitä sinun pitäisi elämällesi tehdä, ei ole kenelläkään toisella. Ei muilla ryhmäläisillä, ei läheisillä eikä ryhmän ohjaajilla. Omaa elämää koskeva asiantuntemus perustuu siihen, että kukaan muu ei ole elänyt elämääsi eikä siten voi tietää, millaista se on ollut ja miltä se on tuntunut. Jokainen meistä on oman itsensä paras asiantuntija. Tämä ei tarkoita, etteikö sinulla olisi oikeutta pyytää ja saada tarvitsemaasi apua ja tukea esim. ryhmäläisiltä tai muilta ihmisiltä.

9 MITEN OLEN TUKEA ANTAVA JA RAKENTAVA? Ryhmässä pyrimme välttämään kritiikkiä. Rakentava palaute on kuitenkin enemmän kuin suotavaa. Kiinnitämme huomiota keskusteluissa mahdollisiin ratkaisuihin, emme siihen, kuinka huonosti asiat ovat. Muistathan omalta osaltasi, että jokainen ryhmäläinen saa aikaa tasapuolisesti. Yksi ryhmäläinen puhuu aina kerrallaan. VERTAISTUKIRYHMÄSSÄ EMME OLE......asiantuntijoita tai ammattilaisia, arvostelijoita, painostajia, oikean ja väärän tietäjiä, parhaan tiedon omaavia, yksityisyyden loukkaajia, henkilökohtaisuuksiin menijöitä, välinpitämättömiä... VAAN saman kokijoita, läsnä olevia, rohkaisijoita, tilan antajia, tunteiden jakajia, toivon ja uskon valajia, uuden näkökulman tarjoajia, kuuntelijoita, uuden oppijoita... VAITIOLOVELVOLLISUUS Ryhmänvetäjiä ja ryhmäläisiä koskee vaitiolovelvollisuus. Voit kertoa ulkopuolisille siitä, mitä olet itse ryhmässä oppinut ja kokenut mutta et siitä, mitä joku toinen on sanonut tai tehnyt. AJATUKSIA TOIPUMISESTA JA MOTIVAATIOSTA Ryhmän tärkein tehtävä on tukea syömishäiriötä sairastavia toipumisessa, ei ylläpitää sairautta. Toipumisen aikana tapahtuu muutoksia ajatuksissa, tunteissa, asenteissa ja tavassa toimia. On hyödyllistä tehdä havaintoja ja ymmärtää omien ajatusten, tunteiden ja asenteiden vaikutus omaan toipumiseen. Mieti, mitkä asiat edistävät hyvinvointiasi? Mitkä taas estävät sitä? Mitä ajattelet itsestäsi? Mitä ajattelet omista keinoistasi ja mahdollisuuksistasi? Eri ihmisille toipuminen tarkoittaa erilaisia asioita. Toipuminen ei välttämättä ole sama asia kuin parantuminen. Toipumista voi tapahtua, vaikka sairauden oireita olisikin.

10 ETELÄN-SYLI RY Etelän-SYLI ry on vuonna 1998 perustettu Etelä-Suomen alueella toimiva yhdistys syömishäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen. Tarjoamme tietoa, neuvontaa ja vertaistukea. Tavoitteemme on lisätä myös yleistä tietoisuutta syömishäiriöiden monimuotoisuudesta ja vakavuudesta. Teemme yhteistyötä muun muassa terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Sairastuneille tarjoamme - monipuolista vertaistukea - toivoa paranemisesta - tietoa hoitopaikoista ja -muodoista - avoimen yhteisön, jossa sinut hyväksytään ja sinua arvostetaan sellaisena kuin olet Emme kysele diagnoosia. Jos jokin asia syömiskäyttäytymisessäsi mietityttää, olet tervetullut mukaan toimintaamme. Läheisille tarjoamme - tukea jaksamiseen vertaistukiryhmien ja keskustelujen kautta - asiantuntijaluentoja sekä tietoa sairaudesta ja hoitomahdollisuuksista Vapaaehtoisille ja vertaistukiohjaajille tarjoamme - mielekästä ja antoisaa vapaaehtoistyötä - koulutusta ja kokemusta, josta on hyötyä muillakin elämänalueilla - mahdollisuuden vaikuttaa yhdistyksen toimintaan - virkistävää yhdessäoloa Yhteistyökumppaneillemme kuten hoitotahoille, järjestöille, oppilaitoksille ja yrityksille tarjoamme - tietoa erilaisista syömishäiriöistä ja niiden hoidosta - kokemustietoa sairastumisesta, toipumisesta ja rinnalla kulkemisesta - yhteyksiä alan muihin toimijoihin ja asiantuntijoihin Olemme Syömishäiriöliiton ja Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Toimintaamme rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

11 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 B, 4. krs, Ruoholahti, Helsinki Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 115, Helsinki Puhelin: Sähköposti: Lisää tietoa toiminnastamme ja yhteyshenkilöiden tiedot: Löydät meidät myös Facebookista. Valokuvat Copyright Aki Lähteenmäki

12

SAIRASTAVILLE SYÖMISHÄIRIÖTÄ JA SAIRASTAVAN TOIPUVILLE LÄHEISELLE. Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys

SAIRASTAVILLE SYÖMISHÄIRIÖTÄ JA SAIRASTAVAN TOIPUVILLE LÄHEISELLE. Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys SAIRASTAVILLE SYÖMISHÄIRIÖTÄ JA SAIRASTAVAN TOIPUVILLE LÄHEISELLE Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys välimatkoista tai lausumattomista ajatuksista huolimatta - se voi tehdä tästä maailmasta

Lisätiedot

SAIRASTAVILLE JA TOIPUVILLE

SAIRASTAVILLE JA TOIPUVILLE SAIRASTAVILLEJA TOIPUVILLE KAIKKEASAATEHDÄ. KAIKKEAPITÄÄTEHDÄ. KAIKKIAOVIAPITÄÄTEMPOA, KAIKKIAKUITAKURKOTELLA. YKSIONEHTO, ELINEHTO: VÄRISEVÄÄSIELUA EISAATALLATA. TOMMYTABERMANN Etelän SYLIry Sairastavillejatoipuville

Lisätiedot

LÄHEISILLE KAIKKEA SAA TEHDÄ. KAIKKEA PITÄÄ TEHDÄ. KAIKKIA OVIA PITÄÄ TEMPOA, VÄRISEVÄÄ SIELUA KAIKKIA KUITA KURKOTELLA. YKSI ON EHTO, ELINEHTO:

LÄHEISILLE KAIKKEA SAA TEHDÄ. KAIKKEA PITÄÄ TEHDÄ. KAIKKIA OVIA PITÄÄ TEMPOA, VÄRISEVÄÄ SIELUA KAIKKIA KUITA KURKOTELLA. YKSI ON EHTO, ELINEHTO: LÄHEISILLE KAIKKEASAATEHDÄ. KAIKKEAPITÄÄTEHDÄ. KAIKKIAOVIAPITÄÄTEMPOA, KAIKKIAKUITAKURKOTELLA. YKSIONEHTO, ELINEHTO: VÄRISEVÄÄSIELUA EISAATALLATA. TOMMYTABERMANN Etelän SYLIry Läheisille 1 11 ETELÄN SYLIRYONVALTAKUNNALLISENSYÖMISHÄIRIÖLIITTO

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Koko elämä sirpaleina

Koko elämä sirpaleina Koko elämä sirpaleina Syömihäiriöliitto-SYLI ry:n raportti syömishäiriön sairastaneille tehdystä kyselystä 28 1 Kyselyn taustaa toteutti yhteistyössä Mielenterveyden keskusliitto ry:n kanssa avoimen kyselyn

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Osa tuotoista lahjoitetaan Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle Tilaukset: Hinta 23 https://www.facebook.com/lainattujahetkia/info 22.10.2013 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Jäsenkirje III/2015. Syyskuinen tervehdys Kaapelilta!

Jäsenkirje III/2015. Syyskuinen tervehdys Kaapelilta! 1/5 Syyskuinen tervehdys Kaapelilta! Syyskauden toiminta on käynyt vilkkaana jo useamman viikon. Ensimmäiset ryhmätapaamiset, koulutusilta ja pari luentoa ovat takanapäin ja yksi kurssi on lähtenyt menestyksekkäästi

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

KEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY

KEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY 1/5 KEVÄT 2016, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210 Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä toimintakeskuksen käynnistäminen

Lisätiedot

KEVÄT 2015, ETELÄN- SYLI RY

KEVÄT 2015, ETELÄN- SYLI RY 1/5 KEVÄT 2015, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin

Lisätiedot

KEVÄT 2015, ETELÄN- SYLI RY

KEVÄT 2015, ETELÄN- SYLI RY 1/5 KEVÄT 2015, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin

Lisätiedot

SYKSY 2015, ETELÄN- SYLI RY

SYKSY 2015, ETELÄN- SYLI RY 1/5 SYKSY 2015, ETELÄN- SYLI RY AVOIMET VERTAISTUKIRYHMÄT Sairastavien ja toipuvien avoin vertaistukiryhmä, Espoo Sellon kirjasto, ryhmätyötila Elina (Leppävaarankatu 9, 2.krs.) Kerran kuussa keskiviikkoisin

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Puheenjohtajan terveiset

Puheenjohtajan terveiset Pohjanmaan Syömishäiriöperheet ry Jäsenkirje 3/2015 1 Puheenjohtajan terveiset Kesä on jäänyt taakse ja syksy on alkanut. Meidän yhdistyksellemme se tarkoittaa tapahtumia ja vapaaehtoistoimintaa. Järjestämme

Lisätiedot

Anna-Liisa. Kenen äänellä puhun?

Anna-Liisa. Kenen äänellä puhun? Kenen äänellä puhun? Taas se iski. Tunne siitä, että voileipä oli sittenkin liikaa. Jos tunne sanoo liikaa, on toimittava sen mukaan. Muuten minussa on jotakin vikaa. Muuten olen epäonnistunut, luovuttaja,

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Vastanneista 87% on naisia. Vastanneista alle 22-vuotiaita on 41%, 22-40 vuotiaita 20%, 40-50 vuotiaita 22% ja yli 50 vuotiaita 17%.

Vastanneista 87% on naisia. Vastanneista alle 22-vuotiaita on 41%, 22-40 vuotiaita 20%, 40-50 vuotiaita 22% ja yli 50 vuotiaita 17%. Kaikki auki, odotamme mahdollisen hoidon alkamista jossakin Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n raportti syömishäiriötä sairastavan läheisille tehdystä kyselystä 28 Kyselyn tuloksia Syömishäiriöliitto-SYLI ry

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Miten tukea osatyökykyisen asiakkaan voimavaroja?

Miten tukea osatyökykyisen asiakkaan voimavaroja? Miten tukea osatyökykyisen asiakkaan voimavaroja? Ratkaisukeskeisen/voimavaraistavan lähestymistavan ehdotuksia sovellettavaksi 22.5.2014 1 Miten tukea ihmisen voimavaroja? Vuorovaikutustekniikat ja mallit

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki Ryhmänvetäjäkoulutus 19.9.2015 Julia Kurki Tervetuloa! Kouluttajat: Julia Kurki, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori (045 1869 300) ja nuorisotyönkehittäjä Taneli Aunio (045 882 7080) Sähköpostit muotoa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Täydellinen minä kuvitelma parhaasta päästä

Täydellinen minä kuvitelma parhaasta päästä Täydellinen minä kuvitelma parhaasta päästä Se on uuden auton tai uusien vaatteiden, paremman työn tai paremman kunnon päässä. Tai se on parin kilon päässä. Se on vielä muutaman opintopisteen tai muutaman

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä syömishäiriöt ovat ja miten ne ilmenevät

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot