JA SAIRASTAVALLE TOIPUVILLE JA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SIITÄ TOIPUVALLE. Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JA SAIRASTAVALLE TOIPUVILLE JA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SIITÄ TOIPUVALLE. Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys"

Transkriptio

1 SAIRASTAVILLE SYÖMISHÄIRIÖTÄ JA SAIRASTAVALLE TOIPUVILLE JA SIITÄ TOIPUVALLE Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys välimatkoista tai lausumattomista ajatuksista huolimatta - se voi tehdä tästä maailmasta puutarhan. - Johann Wolfgang von Goethe

2

3 SINULLE SINULLE Me tiedämme, Me mistä olemme on kuin kysymys. sinä. Lähes Vertaistukiohjaajamme kaikki meillä toimivat ovat ihmiset eläneet ovat elämää, kokeneet sanelee itse syömis-häiriön. arjen, kontrolloi, Tiedämme pakottaa, millaista tuhoaa ilon elää ja elämänhalun. silloin, kun jossa syömishäiriö Tiedämme myös, syömishäiriö että syömishäiriöistä sanelee arjen, voi kont-rolloi, ja saa toipua pakottaa, ihan kokonaan. tuhoaa ilon. Ja tiedämme, että syömishäiriöistä voi ja saa toipua ihan kokonaan. Olemme yhdistys, joka tarjoaa monipuolista vertaistukea ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville Luotamme ja heidän ihmisen läheisilleen. omaan Tarjoamme sisäiseen tukipalveluita tietoon sairastaville ja voimaan. ja läheisille sekä Lähtökohtamme yhdessä että erikseen. on kokemustiedon arvostaminen ja myös kerääminen. Olemme yhteisö, joka tarjoaa tukea, neuvontaa, aikaa ja tilaa Syömishäiriöstä syömishäiriötä toipuminen sairastaville on usein todella ja heidän pelottavaa. läheisilleen. Se on Tukea opettelemista on tarjolla ja sitoutumista sekä kasvuprosessiin, yhdessä että omien erikseen. rajojen tutkimiseen ja avaamiseen. Toipuessa jokainen tarvitsee jatkuvaa rohkeutta uskaltaa tehdä toisin, uudella ja pelottavalla tavalla. Itsetuntemuksen Sairastavana vahvistuminen toipuminen on auttaa usein todella elämään pelottavaa. omannäköistä, Se on luovaa opettelemista elämää. ja sitoutumista kasvuprosessiin, omien rajojen tutkimiseen ja ja täysipainoista avaamiseen. Toipuessa jokainen tarvitsee jatkuvaa rohkeutta uskaltaa Iso osa toipumista tehdä toisin, on omien uudella tarpeiden ja pelottavalla tunnistamiseen tavalla. Kunnioittava ja arvostamiseen ja tasa-arvoinen tarkoittaa kohtaaminen usein vastuun on hyvän ottamista tukitoiminnan omista perusta valinnoista. ja sydän. Kyky Itsetun- kantaa kasvamista, mikä vastuuta kasvaa temuksen pikkuhiljaa vahvistuminen luottamuksen auttaa ja turvallisuuden elämään oman kokemuksen näköistä, luovaa vahvistuessa. Oman täysipainoista arvokkuuden elämää. näkeminen ja lempeyden löytäminen itseä kohtaan ja vaatii aikaa ja paljon tukea. Toivon ja myönteisyyden kasvu alkaa pienistä onnistumisista. Iso osa toipumista on omien tarpeiden tunnistamiseen ja arvostamiseen kasvamista, mikä tarkoittaa usein vastuun ottamista omista Läheisenä kysymykset valinnoista. Kyky omasta kantaa jaksamisesta vastuuta kasvaa ja toisaalta pikkuhiljaa hyvinkin luottamuksen ristiriitaiset ja tunteet sairastavan turvallisuuden rinnalla kokemuksen tulevat lähelle. vahvistuessa. Läheisenä Oman tarvitsee arvokkuuden tukea sairauden näkeminen sekä ja omaan lempeyden voimaantumiseen löytäminen itseä ja omien kohtaan haavojen vaatii ja pitkän pelkojen ajan kä- ja kohtaamiseen sittelyyn. Kysy paljon rohkeasti tukea. läheisten Toivon ja toiminnasta, myönteisyyden jos koet, kasvu että alkaa siitä voisi pienistä olla omille onnistumisista. läheisillesi apua. Ajankohtaiset Läheisenä ryhmät, kurssit kysymykset ja muut omasta palvelut jaksamisesta löydät kotisivuiltamme ja toisaalta hyvinkin ristiriitaiset tunteet sairastavan rinnalla tulevat lähelle. Läheisenä tarvitsee tukea sairauden kohtaamiseen sekä omaan voimaantumiseen ja omien haavojen ja pelkojen käsittelyyn. Kysy rohkeasti läheisten toiminnasta, jos koet, että siitä voisi olla omille läheisillesi apua. Ajankohtaiset ryhmät, kurssit ja muut palvelut löydät kotisivuiltamme

4 MISTÄ SYÖMISHÄIRIÖISSÄ ON KYSYMYS? Aina syntymästä vanhuuteen ruoalla ja syömisellä on suuri sija elämässämme. Keskitymme ruokaan elämämme alusta alkaen. Vauvana ruoan ja rakkauden välillä on hyvin vähän eroa. Vaikka myöhemmin ravinnon, rakkauden ja turvan tarpeemme eriytyvät toisistaan koemme usein, että ruoka ja emotionaalinen ravinto liittyvät läheisesti toisiinsa. Syömishäiriöitä voikin lähestyä yrityksenä hallita tai ratkaista elämään jostain syystä syntynyttä epätasapainoa. Oireilu toimii ahdistuksenhallintakeinona, hetken helpotuksena tai pakopaikkana, mutta lopulta syömishäiriö vie ihmisen hyvin vaaralliseen, elämää uhkaavaan tilaan. Syömishäiriö nousee usein esiin hallinnan menettämisen pelkona, joka voi ilmentyä joko syömisen ja ruuan pakonomaisena kontrollina, pakonomaisena syömisenä, liikkumisena, oksenteluna tai erilaisten oireiden sekoittumisena. Syömishäiriöt voidaan jakaa neljään eri päätyyppiin. Yleisin syömishäiriön muoto on epätyypillinen syömishäiriö, jolloin sairastuneella useat erilaiset oireet sekoittuvat. Toiseksi yleisin syömishäiriön muoto on bulimia nervosa, jonka oireisiin kuuluu säännöllinen pakonomainen ahmiminen, jonka jälkeen sairastava pyrkii helpottamaan oloaan oksentamalla, liiallisella liikunnalla tai muilla erilaisilla tyhjennyskeinoilla. Tunnetuin syömishäiriöiden muoto on laihuushäiriö eli anoreksia nervosa. Neljäntenä syömishäiriöiden tyyppinä on BED (Binge Eating Disorder) eli ahminta- ja ylensyöntihäiriö. Ortoreksia eli pakonomainen terveellinen syöminen ei kuulu viralliseen diagnoosiluokitukseen Suomessa ja usein ortoreksialle tyypillisillä tavoilla oireilevat sairastavatkin esimerkiksi epätyypillistä syömishäiriötä tai anoreksiaa. Yhteistä erilaisille oireille on pyrkimys kontrolloida pelottavia tunteita. Syömishäiriö supistaa elämää ja se voi tuntua aluksi turvalliselta. Syömishäiriöt tarjoavat hetken pakopaikan tuskalta ja pelolta. Lopulta syömishäiriö tuo kuitenkin taukoamattoman psyykkisen pahan olon. Se luo hermostuneisuutta, vetäytymisen tarvetta, kiukkuisuutta, toivottomuutta ja epäluuloisuutta. Syömishäiriö vaikeuttaa suhteita muihin ihmisiin. Se etäännyttää ystävistä, rakkaista ja perheestä. Se tuo mukanaan fyysisiä kipuja, epämukavuutta ja voimien vähenemistä. Syömishäiriö voi kehittyä silloin, kun oma elämä ja minuus tuntuvat kaoottisilta, pelottavilta ja turvattomilta. Toisaalta se voi alkaa harmittomasta laihdutuskuurista. Kuitenkin lähes kaikissa tilanteissa syömishäiriön juuret ovat ihmisille yhteisissä perustavanlaatuisissa kysymyksissä: Tulenko rakastetuksi? Kelpaanko ja riitänkö sellaisena kuin olen? Olenko arvokas itsenäni?

5 KAIKKI ASIAT OVAT VAIKEITA, ENNEN KUIN NE OVAT HELPPOJA. - Thomas Fuller SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVIEN VERTAISTUKI MITÄ ON VERTAISTUKI? Syömishäiriöön sairastuneiden vertaistuki on omaan aktiivisuuteen perustuvaa avointa ryhmätoimintaa. Vertaistuki on läsnäoloa ja yhteisen ongelman ymmärrystä. Tarkoituksena on luoda helpottavia hetkiä syömishäiriöön sairastuneiden elämään. Tapaamisissa jutellaan kahden ohjaajan tuella. Tarkoituksena on pohtia ja ratkoa elämän pieniä ja suuria ongelmia yhdessä. OLET TERVETULLUT kun tunnet, että syöminen ja ruoka sekä niihin liittyvät ajatukset rajoittavat elämääsi kun haluat selviytyä syömishäiriöstä kun tarvitset tukea voimavarojesi löytymiseen JOKAISESSA ITSESSÄÄN PIILEVÄT SELVIYTYMISEN AVAIMET Vertaistuen voima syntyy vertaisten välisestä vuorovaikutuksesta jokainen antaa ja jokainen saa! Tapaamiskerrat ovat aina erilaisia, koska ryhmän kokoonpano ja puheenaiheet vaihtelevat. Ryhmässä saa olla oma itsensä tässä hetkessä: surullinen tai iloinen, puhelias tai hiljainen. Arvostamme ennen kaikkea rehellisyyttä, erilaisuutta ja jokaisen oman elämän asiantuntijuutta. Avoimuus ryhmän kesken onkin yksi vertaistukitoiminnan kantavista voimista. Luottamus perustuu vaitioloon osallistujien henkilöllisyydestä ja yksilöiden kertomista ajatuksista, tunteista ja asioista ryhmän ulkopuolella.

6 SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO AIKUISET Oman alueesi terveyskeskus on usein ensimmäinen paikka, josta aloittaa hoidon hakeminen. Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen sairaalahoitoon tai -tutkimuksiin. Eri kunnilla on erilaisia käytäntöjä ja palveluita (esimerkiksi mielenterveystoimistoja, psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita jne.). Tarkasta oman alueesi palvelut esimerkiksi kunnan internet-sivustolta. Useilla kunnilla on oma sosiaali- ja kriisipäivystys. Kunnalta voi löytyä myös neuvontanumero, josta saat ohjeita oikean palvelun löytämiseksi. YKSITYISET LÄÄKÄRIASEMAT JA TYÖTERVEYS Yksityiset lääkäriasemat ovat usein hyvä vaihtoehto, jos palvelujen käyttäminen on taloudellisesti mahdollista. Yksityisille lääkäreille saa ajan yleensä nopeasti ja tällöin on myös mahdollista valita lääkärinsä. Syömishäiriökeskus on yksityinen syömishäiriöihin erikoistunut klinikka, jolla on sekä terapiakeskus että kokovuorokausiosasto Helsingissä. Tarkempia tietoja: Työnantajan tarjoamaa työterveyshuoltoa kannattaa käyttää hyväksi, mikäli sellaiseen on mahdollisuus. Terveydenhuollon ammattilaisia sitoo vaitiolovelvollisuus, joten potilastiedot eivät kulkeudu työnantajan tietoon. OPISKELIJAT YTHS on yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevien terveydenhoitokeskus, jossa on myös oma mielenterveyspuolensa. YTHS:llä on toimipisteissä oma syömishäiriöihin erikoistunut tiiminsä. Lisätietoa: Kunnat ja kaupungit tarjoavat opiskelijaterveydenhuoltopalvelut muille opiskelijoille (esimerkiksi ammatillinen koulutus). Löydät lisätietoja oman kuntasi internet-sivustolta. PSYKIATRIAN POLIKLINIKAT Hätätapauksia lukuun ottamatta psykiatrian poliklinikoille tarvitaan lähete. Lähetteen kirjoittaa yleensä terveysasema tai kotikunnan päivystys. Pääkaupunkiseudulla saat tarkempia ohjeita terveyspalvelujen neuvontanumerosta

7 NUORET Alle 18-vuotiaiden hoito lähtee käyntiin useimmiten kouluterveydenhoitajan vastaanotolta, josta nuori ohjataan lääkärille. Lääkäri arvioi nuoren voinnin ja tekee tarpeen vaatiessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Lähetteen voi saada myös yksityisen lääkärin kautta. PÄIVITETTY HOITOINFO Tarkemmat, päivitetyt tiedot pääkaupunkiseudun hoitopaikoista löydät kotisivuiltamme osoitteesta: Kysy meiltä myös päivitettyä yhteystietolistaa. YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT SYÖMISHÄIRIÖLIITTO-SYLI RY Syömishäiriöliitto SYLI ry:n kotisivuilta ja keskustelupalstalta löydät tietoa valtakunnallisista hoitomahdollisuuksista. Paikallisia hoitomahdollisuuksia voi tiedustella myös eri alueyhdistysten vastaavilta henkilöiltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: Useat yhdistykset tarjoavat tukea ja neuvoja mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville. Pyydä meiltä erillinen päivitetty lista yhdistysten tarjoamista palveluista. Löydät tietoa myös internet-sivustoltamme.

8 VERTAISTUKIRYHMÄN HUONEENTAULU OSALLISTUMINEN Osallistuminen ryhmään ja keskusteluun on aina vapaaehtoista. Voit itse päättää, kuinka paljon osallistut. Itsestäsi ja omista kokemuksistasi voit kertoa juuri sen verran kuin haluat. Ryhmässä on lupa olla juuri sellainen kuin on. VASTUU Ryhmässä jokainen on vastuussa vain omasta itsestään ja omista tarpeistaan. Ryhmässä ei tarvitse hoitaa muita se on tarkoitettu omaksi hyödyksi ja toipumisen tueksi. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö saisi tai voisi huomioida toista ja välittää heistä. Ei ole kuitenkaan tarpeellista neuvoa toisia tai antaa heille ohjeita. Oman toipumisen kannalta on tärkeämpää opetella kuuntelemaan ja jakamaan omia kokemuksia. Ryhmän ohjaajat ovat käytettävissä ryhmän aikana. Koska kyseessä on ryhmä, ei yksilökeskusteluja ole erikseen. Jos ja kun tarvetta henkilökohtaiseen keskusteluun ilmenee, asia kannattaa ottaa puheeksi ryhmänvetäjän kanssa. Yritämme ohjata avun tarvitsijan aina eteenpäin. Vertaistuki voi ryhmäläisten kesken ulottua myös vapaa-aikaan ja arkeen. Sähköpostitelkaa, soitelkaa, kyläilkää, käykää yhdessä kahvilla ja kävelemässä toistenne yksityisyyttä ja toiveita kunnioittaen! Motivoikaa ja tukekaa toinen toistanne toipumisessa. TASA ARVOISUUS JA KUNNIOITUS Kaikki ryhmään osallistuvat ovat samanarvoisia. Emme kiinnitä huomiota koulutukseen, yhteiskunnalliseen statukseen, ulkonäköön tms. Omien ja toisten ajatusten kunnioittaminen on tärkeää. Kuuntelemalla toisten kokemuksia ja ajatuksia voit oppia. Omia kokemuksia ei tarvitse verrata muiden kertomaan. OMAA ELÄMÄÄ KOSKEVA ASIANTUNTIJUUS Tietoa siitä, mitä sinun pitäisi elämällesi tehdä, ei ole kenelläkään toisella. Ei muilla ryhmäläisillä, ei läheisillä eikä ryhmän ohjaajilla. Omaa elämää koskeva asiantuntemus perustuu siihen, että kukaan muu ei ole elänyt elämääsi eikä siten voi tietää, millaista se on ollut ja miltä se on tuntunut. Jokainen meistä on oman itsensä paras asiantuntija. Tämä ei tarkoita, etteikö sinulla olisi oikeutta pyytää ja saada tarvitsemaasi apua ja tukea esim. ryhmäläisiltä tai muilta ihmisiltä.

9 MITEN OLEN TUKEA ANTAVA JA RAKENTAVA? Ryhmässä pyrimme välttämään kritiikkiä. Rakentava palaute on kuitenkin enemmän kuin suotavaa. Kiinnitämme huomiota keskusteluissa mahdollisiin ratkaisuihin, emme siihen, kuinka huonosti asiat ovat. Muistathan omalta osaltasi, että jokainen ryhmäläinen saa aikaa tasapuolisesti. Yksi ryhmäläinen puhuu aina kerrallaan. VERTAISTUKIRYHMÄSSÄ EMME OLE......asiantuntijoita tai ammattilaisia, arvostelijoita, painostajia, oikean ja väärän tietäjiä, parhaan tiedon omaavia, yksityisyyden loukkaajia, henkilökohtaisuuksiin menijöitä, välinpitämättömiä... VAAN saman kokijoita, läsnä olevia, rohkaisijoita, tilan antajia, tunteiden jakajia, toivon ja uskon valajia, uuden näkökulman tarjoajia, kuuntelijoita, uuden oppijoita... VAITIOLOVELVOLLISUUS Ryhmänvetäjiä ja ryhmäläisiä koskee vaitiolovelvollisuus. Voit kertoa ulkopuolisille siitä, mitä olet itse ryhmässä oppinut ja kokenut mutta et siitä, mitä joku toinen on sanonut tai tehnyt. AJATUKSIA TOIPUMISESTA JA MOTIVAATIOSTA Ryhmän tärkein tehtävä on tukea syömishäiriötä sairastavia toipumisessa, ei ylläpitää sairautta. Toipumisen aikana tapahtuu muutoksia ajatuksissa, tunteissa, asenteissa ja tavassa toimia. On hyödyllistä tehdä havaintoja ja ymmärtää omien ajatusten, tunteiden ja asenteiden vaikutus omaan toipumiseen. Mieti, mitkä asiat edistävät hyvinvointiasi? Mitkä taas estävät sitä? Mitä ajattelet itsestäsi? Mitä ajattelet omista keinoistasi ja mahdollisuuksistasi? Eri ihmisille toipuminen tarkoittaa erilaisia asioita. Toipuminen ei välttämättä ole sama asia kuin parantuminen. Toipumista voi tapahtua, vaikka sairauden oireita olisikin.

10 ETELÄN-SYLI RY Etelän-SYLI ry on vuonna 1998 perustettu Etelä-Suomen alueella toimiva yhdistys syömishäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen. Tarjoamme tietoa, neuvontaa ja vertaistukea. Tavoitteemme on lisätä myös yleistä tietoisuutta syömishäiriöiden monimuotoisuudesta ja vakavuudesta. Teemme yhteistyötä muun muassa terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Sairastuneille tarjoamme - monipuolista vertaistukea - toivoa paranemisesta - tietoa hoitopaikoista ja -muodoista - avoimen yhteisön, jossa sinut hyväksytään ja sinua arvostetaan sellaisena kuin olet Emme kysele diagnoosia. Jos jokin asia syömiskäyttäytymisessäsi mietityttää, olet tervetullut mukaan toimintaamme. Läheisille tarjoamme - tukea jaksamiseen vertaistukiryhmien ja keskustelujen kautta - asiantuntijaluentoja sekä tietoa sairaudesta ja hoitomahdollisuuksista Vapaaehtoisille ja vertaistukiohjaajille tarjoamme - mielekästä ja antoisaa vapaaehtoistyötä - koulutusta ja kokemusta, josta on hyötyä muillakin elämänalueilla - mahdollisuuden vaikuttaa yhdistyksen toimintaan - virkistävää yhdessäoloa Yhteistyökumppaneillemme kuten hoitotahoille, järjestöille, oppilaitoksille ja yrityksille tarjoamme - tietoa erilaisista syömishäiriöistä ja niiden hoidosta - kokemustietoa sairastumisesta, toipumisesta ja rinnalla kulkemisesta - yhteyksiä alan muihin toimijoihin ja asiantuntijoihin Olemme Syömishäiriöliiton ja Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Toimintaamme rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

11 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 B, 4. krs, Ruoholahti, Helsinki Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 115, Helsinki Puhelin: Sähköposti: Lisää tietoa toiminnastamme ja yhteyshenkilöiden tiedot: Löydät meidät myös Facebookista. Valokuvat Copyright Aki Lähteenmäki

12

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y

KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y 2 0 1 3 SOSIOKULTTUURINEN VAHVISTAMINEN Tarvitaan vain nämä kädet maailman muuttamiseksi. Kaiken ei tarvitse valmistua heti saa olla huomisen raakile ylihuomisen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Toimintasuunnitelma 2017, sivu 2/9 42 43 44 45 46 47

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot