Porin satamien ja Meri-Porin teollisuuden liikennetarpeiden priorisointi

Transkriptio

1 Knowledge taking people further --- Porin satamien ja Meri-Porin teollisuuden liikennetarpeiden priorisointi Marraskuu 2004

2 ESIPUHE Porin Tahkoluodon ja Mäntyluodon satamien toiminnan elinehtona ovat tieverkon ja liikennejärjestelyjen toimivuus. Satamien toimintaedellytysten turvaamiseksi on esitetty erilaisia tiehankkeita ja parantamistoimenpiteitä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Sataman ja Meri-Porin alueen eri toimijoilla ja tienpitäjällä on omat näkemyksensä esitettyjen hankkeiden tarpeellisuudesta ja prioriteetista. Työn tavoitteena oli tarkastella Meri-Porin alueen toimintoja ja väylätarpeita kokonaisuutena, koota eri toimijoiden näkemykset esitetyistä hankkeista, kuvata yhteinen tahtotila ja priorisoida esitetyt hankkeet kiireellisyysluokkiin ottaen huomioon satamaliikenteen kasvu, muutokset liikennemuotojakaumassa ja liikenneinvestointeihin varatut rajalliset varat. Työ täydentää meneillään olevia Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman osaselvityksiä Pääliikenneverkko ja Elinkeinoelämän kuljetukset. Jatkossa tämä selvitys toimii lähtökohtana Meri-Porin alueen eri toimijoiden yhteisen tahtotilan tarkemmassa määrittelyssä. Työn tuloksia voidaan käyttää asioiden eteenpäin viemiseksi Tiehallinnon, Porin kaupungin ja muiden päättävien tahojen suuntaan. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluvat hankeasiamies Paavo Kajander, satamajohtaja Harri Virta ja liikenneinsinööri Markku Setälä Porin kaupungilta sekä toimitusjohtaja Esa Haavisto Hacklin Oy:stä. Työ on tehty Porin kaupungin, Porin sataman ja Hacklin Oy:n toimeksiannosta :n Porin yksikössä, jossa työstä on vastannut DI Sanna Välimäki. Karttaesitykset on laatinut ja kannen valokuvan on ottanut DI Eija Riihimäki Ramboll Finland Oy:stä. Pori, marraskuu

3 Sisältö 1. Yleistä Pääteiden liikenne ja onnettomuudet Liikennemäärät Onnettomuudet Porin Satamien liikenne ja kehitysnäkymät Meri-Porin alueen teollisuus ja kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetukset ja erikoiskuljetukset Muuta huomioitavaa Kaavoitus ja kehitysnäkymät Ongelmat ja parannusehdotukset Tieverkon ongelmat Hanke-ehdotukset Hankkeiden priorisointi Jatkotoimenpiteet

4 1. Yleistä Porin satamien ja Meri-Porin teollisuuden kannalta tärkeänä menestyksen osatekijänä ovat toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet. Satamat generoivat liikennettä, joka on otettava huomioon niin meriväylien kuin maantie- ja rautatieverkoston kehittämisessä. Lähtökohtana ovat satamien kehittymisen turvaaminen sekä kasvavat liikennemäärät. Meri-Porin alueella liikennettä synnyttävät satamien tavaraliikenne, satamissa toimivat laitokset, Meri-Porin alueen teollisuus, asuminen ja työmatkaliikenne sekä alueen muut toiminnot kuten Yyterin alueen virkistystoiminta. Arvioiden mukaan maanteitse satamiin tuleva ja satamasta lähtevä vuotuinen raskas liikenne kasvaa nykyisestä noin 25% vuoteen 2008 mennessä. Tämä muodostuu rikkihapon ja romun uusista kuljetuksista sekä jäte-, ferro-, ilmeniitti-, kemikaali- ja öljykuljetuksista. Myös sahatavaran osalta määrät pysyvät korkeina. Tuhkakuljetukset lisääntynevät lähitulevaisuudessa erityisesti pohjoisella satamatiellä. Jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikka ja toimintaperiaate tulevat osaltaan vaikuttamaan merkittävästi raskaan liikenteen määriin Meri-Porin alueella. Jätteenpolttolaitos voi maksimissaan kolminkertaistaa raskaan liikenteen määrä Pohjoisella satamatiellä ja kaksinkertaistaa Reposaaren maantiellä. 2. Pääteiden liikenne ja onnettomuudet 2.1 Liikennemäärät luvulla Mäntyluodontien, valtatien 2, liikennemäärät eivät juurikaan nousseet, mutta 2000-luvulla liikenne on kasvanut räjähdysmäisesti. Ulasoorin liittymän ja Mäntyluodon välillä liikenne on kolmessa vuodessa (v ) kasvanut noin 30% ja raskaan liikenteen määrä on kasvanut noin 20%. Raskaan liikenteen määrää ovat kasvattaneet erityisesti kemikaalikuljetukset. Reposaaren maantiellä liikenteen kokonaismäärä on laskenut 4% vuosien 2001 ja 2004 välillä, mutta raskaan liikenteen määrä on kasvanut kuitenkin jopa 61%. Pohjoisella satamatiellä kokonaisliikennemäärä on noussut tasaisesti, mutta raskaan liikenteen osuus on kääntynyt laskuun 2000-luvulla johtuen ilmeisesti Poikeljärvi-Noormarkku välisen maantien raskaan ajoneuvoliikenteen läpikulkukiellosta. Ajoneuvoyhdistelmien ja vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajaokielto Vanhalla Vaasantiellä eli mt:llä 2701 astui voimaan Läpiajokielto koskee ajoneuvoyhdistelmiä, joiden kokonaispaino on suurempi kuin 12 tonnia. Liikennemäärät Suomen pääteillä kasvavat keskimäärin noin 4,5% 3 vuodessa. Nykyiset liikennemäärät on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 1. Taulukko1. Liikennemääriä. KVL/raskas liikenne (raskaan liikenteen %-osuus) Kasvu Mäntyluodontie (valtatie 2) Pori-Ulasoori / / / 815 (7%) 10% / 2% Ulasoori Rieskala 7230 / / / 741 (8%) 28% / 19% Rieskala Reposaarentien liittymä 6915/ / / 566 (9%) 24% / 23% Reposaarentien liittymä Mäntyluoto 2023 / / / 290 (12%) 31% / 18% Mäntyluodontieltä poikkeavat tiet Kyläsaarentie (2652) 3537 / 77 (2%) Paarnoorintie (12861) 865 / 21 (2%) Metsäkulmanraitti (13003) 739 / 15 (2%) Harry Gullichsenintie (2653) 3029 / 126 (5%) Vanha tie (2652) 1410 / 46 (3%) Yyterintie (13001) 1431 / 45 (3%) Reposaaren maantie (mt 269) Reposaarentien liittymä mt / / / 297 (12%) -4% / 61% mt 272 Tahkoluoto 1851 / 226 (12%) Pohjoinen satamatie (mt 272) Porin p. satamatie 500/61 950/ /115 (11%) 6% / -23% Poikeljärvi-Noormarkku (mt 2701) 1636/89 (5%) 3

5 Liikenteen kasvu vv (esim. Ulasoori - R ieskala -väli) KVL (kevyet) KVL (ras kaat) Kuva 1. Meri-Porin ja pohjoisen satamatien liikennemäärät v ja tärkeimpien yritysten sijainti. 2.2 Onnettomuudet Mäntyluodon tiellä välillä Länsitie Kirrisannantie tapahtui vuosina yhteensä 101 liikenneonnettomuutta. Näistä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia oli 38, kuolemaan johtaneita 3 kpl ja eläinonnettomuuksia 24 kpl. Länsitien liittymässä tapahtui 2 onnettomuutta, Ulasoorin liittymässä 3 onnettomuutta ja Rieskalan liittymässä 6 onnettomuutta, joista 2 oli henkilövahinkoon johtaneita. Eniten onnettomuuksia tapahtui välillä Ulasoori-Rieskala (48 kpl, joista 15 kpl eläinonnettomuuksia). Mäntyluodontiellä keskimääräinen heva-onnettomuustiheys on 51,2 onn./100km kun valtakunnallinen valtateiden keskiarvo v oli 15,8 onn./100km. Onnettomuustiheys on yli kolminkertainen Mäntyluodontiellä verrattuna valtakunnalliseen valtateiden keskiarvoon. Heikon liikenneturvallisuustason lisäksi viime vuosien onnettomuuskehitys on huolestuttavaa (kuva 2). 4

6 kpl Liikenneonnettomuudet Mäntyluodontiellä vuosina kaikki onnettomuudet heva-onnettomuudet Kuva 2. Liikenneonnettomuudet Mäntyluodontiellä vuosina Reposaaren maantiellä (mt. 269) tapahtui samalla aikajaksolla 24 liikenneonnettomuutta, joista 5 oli henkilönvahinkoon johtaneita ja 9 eläinonnettomuuksia. Pohjoisen satamatien liittymässä tapahtui 2 onnettomuutta, joista toinen oli henkilövahinko-onnettomuus. Valtaosa onnettomuuksista tapahtui välillä Pohjoisen satamatien liittymä-reposaari. Pohjoisella satamatiellä (mt. 272) tapahtui samalla aikajaksolla 19 onnettomuutta, joista 3 oli henkilövahinkoon johtaneita. Suurin osa onnettomuuksista tapahtui välillä Ämttöö-VT 8. 90% (17 kpl) Pohjoisella satamatiellä tapahtuneista onnettomuuksista oli eläinonnettomuuksia. Maantiellä 2701 Poikeljärvi-Noormarkku tapahtui samalla aikajaksolla 16 onnettomuutta, joista 2 oli henkilövahinkoon johtaneita ja 2 eläinonnettomuuksia. 2.3 Porin Satamien liikenne ja kehitysnäkymät Vuonna 2003 Porin satamissa käsiteltiin yli kuusi miljoonaa tonnia tavaraa. Eniten kasvua oli hiili-, kemikaali ja kierrätysmetalliliikenteessä. Liikenne jakaantuu tasan Mäntyluodon ja Tahkoluodon kesken. Satamien monipuoliset tavaravirrat vaativat toimivia liikenneratkaisuja. Etenkin vaarallisten aineiden kuljetukset, raskas liikenne ja ylileveät ja -korkeat kuljetukset asettavat erityisvaatimuksia liikennejärjestelyille. Tavoitteena on säilyttää Mäntyluodon asema yhtenä parhaimmista erikoiskuljetusten satamista Suomessa. Kuvassa 3 on Porin satamien tavaraliikenteen kehittyminen vuodesta Viime vuonna liikenteen kasvu on ollut erityisen voimakasta. Tavaraliikenteen määrä on kuusinkertaistunut vuodesta 1956, mutta tieyhteys satamaan on pysynyt samantasoisena. Liitteessä 1 on esitetty tarkemmin tavaraliikenteen määrät vuonna 2003 ja ennusteet vuosille 2004 ja Lisäksi liikennettä synnyttävät Tahkoluodon satama-alueella toimivat laitokset ja varastot sekä maansiirtokuljetukset. 5

7 tonnia/ vuosi Kuva 3. Tavaraliikenne Porin satamissa vuosina Meri-Porin alueen teollisuus ja kuljetukset Meri-Porin alueella on paljon teollisuutta. Satamien alueella toimivat mm. Technip offshore Finland Oy, Stena, Kuusakoski, Ekokem, Fortum ja PVO-lämpövoima Oy. Kaanaassa toimii Kemira Pigments Oy ja Pihlavassa toimivat Ahlström Pihlava Oy ja Suomen Kuitulevy Oy. Uudenniityn teollisuusalueella toimii noin 60 yritystä. Tärkeimpien yritysten ja laitosten sijainti on esitetty kuvassa 1. Fortumilla ja PVO-Lämpövoimalla on Tahkoluodon satamassa hiilivoimalaitokset, joihin hiilikuljetukset tulevat laivoilla. Hiilivoimalaitosten kipsikuljetukset suuntautuvat pääasiassa Kankaanpäähän osittain etelän kautta ja osittain pohjoisen satamatien kautta lähinnä turverekkojen paluukuormina. Tuhkasta noin 80% menee toistaiseksi täyttöihin satama-alueella. Lähitulevaisuudessa tuhkat saatetaan kuljettaa Ahlaisten läjitysalueelle, mikä tarkoittaa noin tonnin tuhkakuljetuksia/vuosi pohjoiselle satamatielle. Tahkoluodon satamassa toimii Stena, jolla on romukuljetuksia yhdessä Kuusakosken kanssa n tonnia vuodessa. Stenalla on vain Porissa murskauslaitos, joten Stenan muut yksiköt tuottavat Porissa käsiteltävää ainesta. Kuljetukset saapuvat Tahkoluotoon eri suunnilta, pääasiassa pääkaupunkiseudulta, Uudeltamaalta ja Jyväskylän seudulta. Rautateitse saapuu nyt n tonnia/vuosi ja autoilla n tonnia/vuosi (10 täysperävaunuyhdistelmää/vrk). Jätteeksi lähtee vuodessa n tonnia, joka kuljetetaan puoliperävaunuyhdistelmällä Peittoonkorpeen Pohjoisen satamatien kautta, tonnia ei-magneettista metallijauhetta viedään ulkomaille (laivataan) ja tonnia terästä toimitetaan Rautaruukille Raaheen ja Outokummulle Tornioon (puolet autoilla, puolet rautateitse). Tahkoluodon satamassa sijaitsevat lisäksi Kemiran ilmeniitti- ja ferrosulfaattivarastot, Harjavalta Copperin rikkihapposäiliöt sekä öljysatamassa öljy- ja bensiinivarastot. 6

8 Kemira Pigmentsin kuljetukset suuntautuvat Porin Kaanaasta Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin, Ahlaisten läjitysalueelle sekä Helsingin ja Rauman suuntaan. Kemiralle tulevat kuljetukset saapuvat Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamista sekä Helsingin ja Vaasan suunnalta. Lähitulevaisuudessa kuljetukset lisääntyvät oleellisesti ylittäen vuonna tonnin rajan. Suuri osa Kemiralle tulevista kuljetuksista luokitellaan vaarallisiksi (nestekaasu, rikkihappo, suolahappo, lipeä sekä sula ja kiinteä rikki). Pihlavan sahan rekkaliikenne on noin 40 rekkaa päivässä, josta Porin suuntaan ja Mäntyluodon satamaan 5 päivässä. Suomen Kuitulevyn kuljetuksia on noin 30 päivässä Porin suuntaan. Näistä suurin osa on täysperävaunullisia kuljetuksia. Meri-Porin höyläämön kuljetuksia on noin 10 päivässä. Sekä sahan että kuitulevytehtaan kuljetukset tulevat lisääntymään. Technip offshore Finland Oy:lle arvioitu tavaraliikenne maanteitse on noin kuljetusta vuorokaudessa. Lisäksi raaka-ainekuljetuksia telakalle tulee pääasiassa rautateitse Raahen Rautaruukilta. Tyypillisesti tulee kerralla tonnia terästä kerran viikossa. Mäntyluodosta lähtee konepajoille työstettäväksi suuria kappaletavaroita. Valmiit osat kuljetetaan vastaavasti takaisin Mäntyluotoon. Erikoiskuljetuksia oli vuonna kpl. Uudenniityn teollisuusalueella toimii yli 60 yritystä, joille toimivat kuljetusyhteydet Poriin, Porin satamiin ja muualle Suomeen ovat elinehto. Alueella toimii useita raskas- ja erikoiskuljetuksia harjoittavia yrityksiä ja päivittäin ympäri Suomea laite- ja tavaratoimituksia kuljetuksia yrityksiä. Teollisuusalueella tuotettavat varasto- ja logistiikkapalvelut ovat kasvamassa Vaarallisten aineiden kuljetukset ja erikoiskuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksia ovat mm. hapot, kemikaalit, kivennäisöljyt, jäteöljyt sekä konteissa kuljetettavat vaaralliset aineet. Porin satamiin tuli ja sieltä lähti vuonna 2003 kemikaaleja, kivennäisöljyjä ja rikkihappoa yhteensä tonnia (n. 80 rekkaa/vrk). Vuonna 2008 satamiin tulevien ja lähtevien VAK-kuljetusten määrän uskotaan nousevan yli 1,5 miljoonaan tonniin. Erityisen riskin muodostavat samoilla reiteillä hoidettavat emäs- ja happokuljetukset. Konteissa kuljetettavia vaarallisia aineita ovat mm. titaniumtetrakloridi, sodiumkloraatti ja nikkelisulfaatti. Noin 30% konteissa kuljetettavista vaarallisista aineista kuljetetaan rautateitse Mäntyluodon satamaan. Maanteitse näitä kuljetuksia hoidetaan n tonnia vuodessa. Esim. räjähdysaltista sodiumkloraattia (luokka 5,1) tuodaan Äetsästä Mäntyluodon satamaan 1200 konttia eli noin tonnia vuodessa ja määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina. Titaniumtetrakloridikuljetukset hoidetaan Kolpantietä pitkin. Lisäksi satamien alueella on muita toimijoita, joille tulee/lähtee vaarallisten aineiden kuljetuksia. Esim. Ekokemillä on jäteöljykuljetuksia tonnia vuodessa. Kemiran liikenne on suurelta osin vaarallisten aineiden kuljetuksia. Kuljetukset hoidetaan nykyisin yksinomaan autoilla. Vuonna 2003 Kemira Pigments Oy:n raskas liikenne Mäntyluodontiellä oli 107 ajon/vrk ja Pohjoisella satamatiellä 19 ajon/vrk. Kolpantiellä Kemiran raskas liikenne oli 190 ajon/vrk, josta liikenne jakautui Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin sekä pohjoiselle satamatielle. Kemira Pigments Oy:n lähiajan mahdolliset kehittämishankkeet lisäävät raskaan liikenteen määriä. Jätteenpolttolaitoksen liikenteellisiä vaikutuksia arvioidaan kappaleessa 2.6. Mäntyluodon satamaan/satamasta kuljetetaan noin 500 ylipitkää, -leveää tai -painavaa yksikköä vuodessa. Lisäksi Technip offshorella on erikoiskuljetuksia noin 280 kpl vuodessa. Yhteensä erikoiskuljetuksia hoidetaan Mäntyluodontiellä siis lähes 800 kpl/vuodessa. Erikoiskuljetusten reitti on hyvä, mutta kuljetuksia haittaavat Mäntyluodontien ruuhkaisuus ja huono kunto. Erikoiskuljetusreitti (ylikorkeat, -leveät, -raskaat, -pitkät kuljetukset) menee tällä hetkellä Mäntyluodontietä Mäntyluodon satamaan ja Porista valtateitä pohjoiseen, etelään ja itään. Runkoverkolla vapaa korkeus ja leveys ovat seitsemän metriä (katuverkolla leveys kuusi met- 7

9 riä). Tulevaisuuden varauksena on erikoiskuljetusrampin rakentaminen kevyen liikenteen väylän yhteyteen Laanin eritasoliittymässä. Pori-Söörmarkku väylälle on eritasoliittymävaraukset Hyvelän ja Söörmarkun liittymiin. Mäntyluodontiellä on portaaleista johtuvia korkeusrajoituksia (5,5-6,8m). Alikulkuja, jotka erikoiskuljetusreitti alittaa, ohittaa tai kiertää ovat Levon, Karjarannan, Korven, Laanin, Ruutukuopan ja Honkaluodon eritasoliittymät. Reposaaren maantietä ei ole määritelty erikoiskuljetusreitiksi. Erikoiskuljetukset hoidetaan Kolpantien tai Kirrinsannantien kautta. 2.6 Muuta huomioitavaa Porissa selvitysvaiheessa olevan jätteenpolttolaitoksen sijoitusvaihtoehtoina ovat Kemira, Ulasoori ja Aittaluoto. Samoin jätteenpolttolaitoksen toimintaperiaatteissa on eri vaihtoehtoja. Jätteenpolttolaitos aiheuttaa kuljetustarpeita riippuen sijoituspaikasta sekä toimintaperiaatteesta. Mikäli laitoksen sijoituspaikaksi tulee Kemira, sen liikenteelliset vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä Meri-Porin alueella. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan, että liikenteen kasvu riippuu useasta tekijästä; toteuttamisvaihtoehdosta, lisäenergian tuotantotasosta ja polttoainevaihtoehdosta sekä Kemiran sivutuotteiden mahdollisesta kaatopaikkasijoituksesta. Ennustetilanteessa 2010 on oletettu Kemiran laajennushankkeiden sekä voimalaitoskokonaisuuden toteutuneen laajimmassa mitassa. Lisäksi on oletettu, että turve tulee Pohjoisen satamatien kautta. Maksimissaan raskaan liikenteen määrä voi kolminkertaistua Pohjoisella satamatiellä nousten 393 ajoneuvoon vuorokaudessa. Reposaaren maantiellä raskaan liikenteen määrä kaksinkertaistuisi nykyisestään. Mäntyluodontiellä raskaan liikenteen määrä kasvaisi Kemiran liikenteen kasvusta ja jätteenpolttolaitoksen liikenteestä johtuen 292 ajoneuvolla vuorokaudessa eli 69% vuoden 2003 tilanteesta. /Kemira Pigments Oy:n titaanidioksidija ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehdot, Ympäristövaikutusten arviointiselostus 2004/ Kuljetusten ei uskota siirtyvän rautateille teknisistä syistä ja nykyisessä kilpailutilanteessa. 3. Kaavoitus ja kehitysnäkymät Yleiskaavassa on varaukset Mäntyluodontien nelikaistaistukselle ja eritasoliittymille Ulasoorin, Uudenniityn ja Rieskalan liittymiin. Yleiskaavassa on varaus Uudenniityn teollisuusalueen laajentumiseksi kaupunkiin päin. Ahlströmin aluetta Pihlavassa on suunniteltu laajennettavaksi ja teollisuusraiteen viereen on varaus uudelle tieyhteydelle, joka parantaa kulkuyhteyksiä etenkin sataman suuntaan. Pohjoisen satamatien ja Reposaaren maantien risteyksen tuntumaan on varaus yritystoiminnalle. Kellahden läjitysaluetta on mahdollisuus kehittää ja laajentaa ja sen yhteyteen voi syntyä hyötykäyttöön liittyvää yritystoimintaa. Kaupungin päässä Tikkulan ja Ulasoorin väliselle alueelle on selvitetty maaliikennekeskuksen sijoittamista. Mäntyluodon satamaan on selvitetty logistiikka- ja lisäarvoalueen sijoittamista. Kaanaan aluetta on tavoitteena kehittää kaavoituksellisin keinoin lisäämällä vapaa-ajan ja pientalotontteja. Esim. Kangastien varteen on kokeiluluonteisesti kaavoitettu 24 mökkitonttia. Aapontie on suunniteltu jatkettavaksi Kangastielle asti. Herrainpäiville Karhuluodontien varteen on kaavoitettu 9 tonttia (3 asuntoa/tontti) ympärivuotista asumista varten. Yyterin kartanon aluetta on tavoitteena kehittää ja alueelle on kaavoitettu suuria omakotitontteja. Kyläsaari on kasvavaa ja kehittyvää aluetta kohtuullisen matkan päässä keskustasta. Koko Mäntyluodontien eteläpuoli on tarkoitus pitää harvaanasuttuna ja säilyttää laajat virkistysalueet luontoretkeilyä varten. Alueella on mm. retkeilyreittejä ja lintutorneja. Yyterin kartanon alueelle johtavan tien varressa on ratsastuskeskus, josta on hevosliikennettä Mäntyluodontien yli. Myös Pihlavan uimahallilta lähtevä kuntopolku (talvisin hiihtolatu) ylittää Mäntyluodontien. Ajoratakeskus synnyttää liikennettä kilpailujen aikana. Yyterin matkailullista vetovoimaa on pitkäjänteisesti kehitetty. UPM lomakylä kuuluu osana laajaa Yyterin kehittämissuunnitelmaa ja tavoitteena on laajentaa lomakylän toimintaa. Yyterin alueella tullaan lisää- 8

10 mään matkailupalvelujen tarjontaa. Muita virkistystoimintoja ovat mm. surfkisakeskus Yyterissä, golfkenttä Herrainpäivillä sekä venesatama ja kalastusmahdollisuudet Kallossa. 4. Ongelmat ja parannusehdotukset 4.1 Tieverkon ongelmat Mäntyluodontie (VT2) on 17 kilometriä pitkä, kapea, turvaton ja huonokuntoisella päällysteellä varustettu, vilkkaasti liikennöity valtatie. Satamaliikenteen lisäksi tieosuuksilla on runsaasti teollisuuden raskas- ja henkilöliikennettä. Mäntyluodontiellä raskaan liikenteen osuus on 7-12%. Raskasliikenne on erittäin raskasta, sillä kuormat ovat tonnia. Raskasliikenne on suurelta osin vaarallisten aineiden kuljetusta kaikilla tieosuuksilla. Liikenne ruuhkautuu aamulla klo 6-8 ja iltapäivällä klo Muina aikoina liikenne sujuu kohtalaisen hyvin. Kesäaikana ruuhkaa muodostuu ajoittain Yyterin ja Vanhan Pihlavantien risteykseen. Tiejaksolla pieniä liittymiä on paljon ja isot liittymät ovat hankalia. Satamien lisäksi Yyterin alueen saavutettavuus on erittäin tärkeässä asemassa koko Porin seudun kehittämisen kannalta. Raskas ajoneuvoyhdistelmä kuluttaa tasaisella ajolla noin litraa/100 km ja kiihdytyksessä kulutus nousee moninkertaiseksi. Reposaaren maantie Reposaaren liittymästä Tahkoluotoon on liikenneturvallisuuden kannalta hyvin ongelmallinen. Tie on erittäin kapea ja siinä ei ole kevyen liikenteen väylää. Onnettomuuden sattuessa tieosuudella ei ole varatietä pelastusajoneuvoja varten. Erityisesti neljän kilometrin tieosuus välillä Kappelin silta - Pohjoinen satamatie on onnettomuuden sattuessa täysin pelastusajoneuvojen saavuttamattomissa. Raskaan liikenteen osuus tieosuudella on nyt n. 12% ja tulee kasvamaan nykyisestään mikäli Kemiran kehittämishankkeet toteutuvat. Porin pohjoinen satamatie palvelee nykyisin kohtalaisen hyvin kuljetuksia, jotka suuntautuvat VT8:lle. Pohjoisella satamatiellä raskaan liikenteen osuus on 11-15%. Satamatien jatke palvelisi etenkin Keski-Suomeen suuntautuvia kuljetuksia ja sen myötä raskasta liikennettä siirtyisi Mäntyluodontieltä Pohjoiselle satamatielle. Pohjoisen satamatien käyttö on melko vähäistä johtuen tien heikosta talvikunnossapidosta sekä Poikeljärvi-Noormarkku välisen maantien raskaan ajoneuvoliikenteen läpiajokiellosta. 4.2 Hanke-ehdotukset Meri-Porin liikenneyhteyskyselyssä alkuvuodesta 2004 alueen yritykset ovat omina kehittämisehdotuksinaan esittäneet useita toimenpiteitä. Lisäksi on tämän selvityksen yhteydessä haastateltu joitakin kuljetusyrityksiä sekä pelastuslaitoksen edustajaa. Esitetyt toimenpideehdotukset on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Satamien ja Meri-Porin teollisuuden esittämät kehittämistoimenpiteet v Paikka toimenpide kustannusarvio tienpitäjä tilanne 1000 VT2, Mäntyluodontie VT2 Uusiniitty- Tiilimäki ja VT8 Ruutukuoppa- Tiiliruukki VT2, Pori Mäntyluoto VT 2, Pori Mäntyluoto VT2, Mäntyluodontie Mäntyluodontie 4-kaistaistus + eritasoliittymät täyden- tievalaistuksen täminen nelikaistaistus tien kunnossapidon tehostaminen, tiepäällysteen uusiminen kaistojen levennys ja/tai kolmas kaista Tiepiiri PTS 140 Tiepiiri tehty TTS 9

11 VT 2, Rieskalan liittymä Rieskalan liittymän parantaminen ja yksityistiejärjestelyt sekä valaistuksen täydentäminen Eritasoliittymä Rieskalan liittymä Rieskalan liittymä Riittävän suuri liikenneympyrä ja oma ohituskaista Pihlavaan tulevalle liikenteelle Rieskalan liittymä Liittymän läheisyyteen kevyen liikenteen alikulku Ulasoorin liittymä Ulasoorin tasoliittymän parantaminen Ulasoorin liittymä Ulasoorin eritasoliittymä + rinnakkaisyhteys Uudenniityn teollisuusalueelle + Preiviikintien sulkeminen Yyterin ja Vanhan Pihlavantien risteys Levon eritasoliittymä Kemiran kuljetuksille yhteys Mäntyluodon satamaan Kirrintien kautta Ulasoorintie Kyläsaaren työmatkaliikenteen ohjaaminen Ulasoorintielle Paikka toimenpide kustannusarvio 1000 Mäntyluodontie Leveämmät pientareet VT 2, Mäntyluodontien liittymät Mäntyluodontien liittymiin levennykset, liittymät ryhmittymis- ja kiihdytyskaistat (erityisesti Pihlavan ja Ulasoorin liittymät) Mäntyluodontien pikkuliittymien sulkeminen liittymät Mäntyluodontien eritasoliittymät, jotka liittymät alittavat VT2:n (nykyisen vapaan kulkukorkeuden ja leveyden säilyttäminen) tienpitäjä tilanne VT 2 Vihti-Pori yhteysvälin parantaminen 600 Tiepiiri TTS (VT2 Vihti-Pori yhteysvälin parantamien) Tiesuunnitelmavaiheessa Tiepiiri TTS (VT2 Vihti-Pori yhteysvälin parantaminen) Tiepiiri teettää vaikutusselvityksen Porin kaupunki Ulasoorintie Ulasoorintien jatkaminen Uudenniityn asuntoalueelle + asuntoalueen liittymän sulkeminen Mt 269 Reposaaren maantie Mt 269, Reposaaren Kevyen liikenteen väylä 840 Tiepiiri liittymä- poh- joisen satamatien liittymä Mt 269, pohjoisen Kevyen liikenteen väylä 500 Tiepiiri satamatien liittymä Tahkoluodontie Reposaaren läppäsiltnitelma sillan parantaminen 290 Tiepiiri Satakunnan tieverkon kehittämissuun , TTS Lampaluoto meluntorjunta Porin pohjoisen satamatien jatke mt 272 Poikeljärvi-Noormarkktien Porin pohjoisen satama Tiepiiri Satakunnan tieverkon kehittämissuun- jatke nitelma: hanke toteutetaan ( ) mikäli kohteelle saadaan ulkopuolista rahoitusta. Rahoituksesta 2,3 M kohdentuu ohjelmakauden ulkopuolelle, PTS VT 8, Pori-Söörmarkku VT 8 Pori- Söörmarkku Uusi valtatiejakso (TTS) (PTS) Tiepiiri TTS, PTS 10

12 4.3 Hankkeiden priorisointi Kaikkien esitettyjen toimenpiteiden ja hankkeiden toteuttaminen ei ole mahdollista rajallisten rahoitusresurssien vuoksi. Siksi toimenpiteet on asetettava tärkeysjärjestykseen ja niitä voidaan toteuttaa sitä mukaa kun rahaa on käytettävissä. Tällä hetkellä Tiehallinnolla ei ole rahoitusraamia TTS:n ja Valtatien 2 yhteysvälin Helsinki Pori kehittämishankkeen ulkopuolella oleviin hankkeisiin. Seuraavassa on esitetty ohjausryhmän asettama toimenpiteiden tärkeysjärjestys jaoteltuna pitkän tähtäimen suuriin hankkeisiin ja lähitulevaisuuden pienempiin hankkeisiin. Kaikki esitetyt lähitulevaisuuden toimenpiteet tukevat myös pitkän tähtäimen tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet: Pohjoisen satamatien jatke Mäntuodontie välillä Tiilimäki-Uusiniitty nelikaistaistus ja eritasoliittymät / leventäminen / ohituskaistat Pori-Söörmarkku uusi valtatiejakso Lähitulevaisuuden tavoitteet: Kevyen liikenteen väylä Reposaaren maantielle ensisijaisesti välille pohjoisen satamatien liittymä-tahkoluodontie, jatkossa myös välille Reposaarentien liittymä Pohjoisen satamatien liittymä. Ulasoorin eritasoliittymä, Uudenniityn teollisuusalueelle rinnakkaisyhteys, johon yhdistetään Paarnoorintie ja Pietniementie. Uudenniityn, Yyterin ja Kirrinsannantien liittymiin pitkät ryhmittymis- ja kiihdytyskaistat niille suunnille, joissa raskaan liikenteen osuus on suuri tai muu erityisjärjestely kuten liittymien porrastus. Kirrintien puuttuvan osuuden rakentaminen. Vireillä oleva Rieskalan kiertoliittymä tulee suunnitella sellaiseksi, että siitä ei ole haittaa raskaalle liikenteelle. Ei liikennevaloja Mäntyluodontielle. Kunnossapidon tehostaminen, erityisesti talvikunnossapito Pohjoisella satamatiellä ja Reposaaren liittymästä Mäntyluodon satamaan välisellä tieosuudella sekä päällysteen uusiminen Mäntyluodontiellä. Valtatien 2 yhteysvälin Helsinki Pori kehittämishanke on mukana Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa Yhteysvälin parantamisen tavoitteena on 1950-luvulla rakennetun tien modernisointi liikenteen ja ympäristön tarpeita vastaavaksi. Yksi hankekokonaisuuden ulkopuolelle jäävistä, mutta kiireellisistä hankkeista on mm. Ulasoorin eritasoliittymän rakentaminen, josta onkin nyt käynnistetty toimenpideselvityksen tekeminen. Ulasoorin eritasoliittymä on pyritty sisällyttämään VT 2:n 40 M :n kehittämishakkeeseen. Koko yhteysvälin kehittämisen jatkosuunnittelusta on tehty hanke- ja toimenpidepäätös syksyllä 2002 ja Tiehallinto on päätöksen mukaisesti jatkanut hankkeen jatkosuunnittelua toteuttamisedellytysten varmistamiseksi. Valtatien 2 yhteysvälin kehittämishankkeeseen sisältyvät (nyt suunnitteluvaiheessa olevat) seuraavat hankkeet: Yksityistiejärjestelyt eli pikkuliittymien sulkeminen Rieskalan ja Ulasoorin liittymien väliltä, kuten yhteysvälin kehittämisselvityksessä on esitetty. Kiertoliittymä Rieskalan liittymään (tiesuunnitelmavaiheessa). Suunnitelmassa kiertoliittymän halkaisija 50 m, erikoiskuljetukset huomioitu, kevyelle liikenteelle normaalit odotussaarekkeet. Kuvassa 4 on esitetty pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteet sekä valtatien 2 yhteysvälin kehittämishankkeeseen sisältyvät hankkeet. 11

13 Kuva 4. Ehdotetut pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteet sekä suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet. 5. Jatkotoimenpiteet Tämä selvitys toimii lähtöaineistona ja keskustelun pohjana Meri-Porin alueen eri toimijoiden yhteisen tahtotilan määrittelyssä. Esitetyt hankkeet, niiden tärkeysjärjestys ja toimenpiteiden yksityiskohtien tarkistukset tulee käsitellä yhteisesti Meri-Porin yrittäjien ja muiden toimijoiden kesken niin, että löydetään yhteinen näkemys asioiden eteenpäin viemiseksi. Kannanottojen jälkeen hankelista viimeistellään ja tarvittaessa tästä muistiosta laaditaan jatkossa esitetyyppinen tiivistelmä, joka toimii työkaluna asian esittelyssä Tiepiirin, Porin kaupungin ja muiden päättävien tahojen suuntaan. Tavoitteena on löytää ne hankkeet, joita yhteistyössä viedään eteenpäin. 12

14 LIITTEET: LIITE 1: Porin satamien tavaraliikenne vuonna 2003 ja ennusteet vuosille 2004 ja PORIN SATAMAT TAVARALIIKENNE Tonnia/vuosi ennuste ennuste TUONTI ULKOMAILTA KAPPALETAVARA KEMIKAALIT KIVENNÄISÖLJYT KIVIHIILI JA KOKSI MALMIT JA RIKASTEET METALLIT JA METALLITEOKSET RAAKAMINERAALIT MUU TAVARA KONTIT TEUTA TUONTI YHTEENSÄ VIENTI ULKOMAILLE SAHATAVARA KONTITETTU SAHATAVARA SAHAAMATON PUUTAVARA SAHATAVARA YHTEENSÄ FERROSULFAATTI KAPPALETAVARA KEMIKAALIT LANNOITTEET METALLIT JA METALLITEOKSET RIKKIHAPPO MUU TAVARA KONTIT TEUTA VIENTI YHTEENSÄ TUONTI KOTIMAASTA KIVENNÄISÖLJYT YHTEENSÄ VIENTI KOTIMAAHAN JÄLLEENLAIVAUSHIILI Muut YHTEENSÄ ULKOMAANLIIKENNE KOTIMAANLIIKENNE KONTTILIIKENNE YHTEENSÄ ei sisällä maanteitse kuljetettavaa kierrätysmetallia 13