Pyöräily on parasta s. 8 Pronto kertoo loukkaantumisten vakavuusasteen s. 11. Mitä tapahtuu onnettomuuden jälkeen? s. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyöräily on parasta s. 8 Pronto kertoo loukkaantumisten vakavuusasteen s. 11. Mitä tapahtuu onnettomuuden jälkeen? s. 16"

Transkriptio

1 Pyöräily on parasta s. 8 Pronto kertoo loukkaantumisten vakavuusasteen s. 11 Mitä tapahtuu onnettomuuden jälkeen? s. 16

2 Vain oikein kiinnitetty kypärä suojaa Ihmisen pääkallon luukerroksen paksuutta voi verrata kananmunan kuoren vahvuuteen. Kananmunan pudottaminen puolen metrin korkeudesta lattialle vastaa polkupyöräilijän pään kopsahdusta maahan pyörän selästä. Jokainen voi testata, miten munalle käy. Ilman kypärää kuuluu poksahdus. Pyöräilykypärä on polkupyöräilijän ehdoton turvavaruste. Pyöräilijöiden kuolemista valtaosa johtuu pään alueelle kohdistuneen iskun aiheuttamasta aivovammasta. Tutkimusten perusteella pyöräilykypärän käyttö vähentää kuolemanriskiä 73 prosentilla ja aivovammariskiä lähes 90 prosentilla. Kaupoissa on tänä päivänä laajat valikoimat pyöräilykypäriä. Väreissä ja malleissa löytyy vaihtoehtoja lady-mallista sporttiseen ja yksinkertaisesta koppakuorimallista aerodynaamisiin ilmanhalkojiin. Kirkkaita värejä löytyi aiemmin vain lastenmalleista, mutta nyt aikuisten kypärissäkin on neonvärejä, lieskoja ja vauhtiviivaa. Useimmat kypärät ovat hyvin ilmastoituja, joten hikipäisyydestäkään ei voi enää kypärää syyttää!. Teksti: tuija holttinen kuvat: Johanna kannasmaa Kuvauspaikka: Larunpyörä Kypärä on oikein: suorassa Kypärä on väärin: liikaa otsalla Kypärä on väärin: liian takaraivolla 2 LIIKENNEVILKKU

3 Tien päällä Hyvä pyöräilykypärä on: eurooppalaisen standardin mukainen (CE-merkitty) sopivan kokoinen ja oikein kiinnitetty hyväkuntoinen ja kolhiintumaton värikäs ja erottuva omaan tyyliin sopiva LIIKENNEVILKKU 3

4 Sisällys Johanna kannasmaa 8 2 Käytä pyöräilykypärää oikein 11 Pronto-järjestelmä kertoo loukkaantumisten vakavuusasteen 14 Mopoilun suosio lisää myös kolareita 16 Onnettomuuden monet tekijät 22 Helsinki panostaa pyöräilyyn Johanna kannasmaa Kevyemmin sähköavusteisella pyörällä 26 Erikoistilanteet liikenteessä VAKIOT kuvapalvelu 24 Johanna Vihlman 5 Pääkirjoitus: Matti Järvinen 6 Lyhyesti 8 Henkilö: Matti Hirvonen 15 Näkökentässä: Jaana Ahtiainen 30 Svensk resumé 26 Pauliina sjöholm 4 LIIKENNEVILKKU

5 Pääkirjoitus Liikenne vilkku Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, Helsinki Puh , faksi s-posti: liikenneturva.fi Päätoimittaja Matti Järvinen Toimitussihteeri Kare Ojaniemi Toimituskunta Matti Järvinen, Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen, Tuula Taskinen, Kaisa Hara, Sirpa Rajalin, Antero Lammi, Lena von Knorring, Tuija Holttinen Toimitus Liikenneturva ja Legendium Oy Taitto Legendium Oy / Pauliina Sjöholm Melkonkatu 28 D, Helsinki Puh Kansi Kuva: Juha Sompinmäki Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva Tarja Hämäläinen PL 29, Helsinki Faksi s-posti: liikenneturva.fi Painatus SP-Paino Oy Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, Posti Puh faksi ISSN vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Liikenneturvattomuuden likainen ydin Suomi on kansainvälisessä vertailussa tieliikenteen turvallisuudessa yhdeksännellä sijalla Euroopassa. Ruotsi varmisti vertailussa kärkisijansa poistamalla onnettomuustilastoistaan itsemurhat. Suomessa tilastoista poistetaan kuljettajien ns. luonnolliset kuolemat, joiden syynä on yleensä sairaus kohtaus. Parhaillaan pohditaan miten onnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneet saadaan nykyistä paremmin tietoon ja turvallisuustoimenpiteiden kohteiksi. Onnettomuustilastointia on tarpeen kehittää. Kilpailulajiksi turvallisuutta ei kuitenkaan pidä valjastaa. Tilastoinnilla tulee ensi sijassa vastata liikenneturvallisuustyön muuttuviin tarpeisiin. Suomessa on tuskin syytä poistaa itsemurhia tieliikenteen onnettomuustilastoista. Meillä liikennekuolemia arvioivat moniammatilliset tutkijalautakunnat, joiden työ tarjoaa tarkempaa tietoa itsetuho-onnettomuuksista kuin muissa Pohjoismaissa. Silti niiden varma toteaminen on usein vaikeaa. Suomessa on käynnissä laaja itsemurhien ehkäisyohjelma, jonka kannalta on tärkeää, että myös tieliikenteen itsetuhoista käyttäytymistä seurataan. Itsemurhien poistaminen tilastoista heikentäisi mahdollisuuksia torjua niitä. Samasta syystä kannattaisi kuljettajien sairauskuolemat tieliikenteessä noteerata nykyistä paremmin. Kansakunnan ikääntyessä sairauksien ja ajoterveyden merkitys liikenteessä kasvaa. Sairauskuolemien ajantasaista seurantaa edellyttää myös ajoterveyden arvioinnin kehittäminen. Lisäksi asialla on suora yhteys ammattikuljettajien työterveyteen. Nyt on korkea aika kiinnittää huomiota myös tieliikenteessä vakavasti loukkaantuneisiin, joiden määrä on kymmenkertainen kuolonuhreihin verrattuna. Vammautumiset vaikuttavat pitkään ja ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti raskaita. Vakavat onnettomuudet ovat arkisia ja ne koskevat jokamiehiä, joihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa ennalta ehkäisevällä valistuksella. Liikennekuolemien vähetessä jäljelle sen sijaan jää onnettomuuksien likainen ydin, joka on seurausta tietoisesta riskinotosta ja turvallisuuden laiminlyönneistä. On arvioitu, että liikennekuolemien vähetessä alle sadan, niiden torjuminen alkaa viedä resursseja muilta tärkeiltä yhteiskunnan pyrkimyksiltä. Työ turvallisen liikkumisen hyväksi ei saa kuitenkaan hyytyä. Vakavasti loukkaantuneiden parempi huomioon ottaminen tuo liikenneturvallisuustyötä lähemmäksi kansanterveystyötä ja siinä tarjolla olevia ennalta ehkäisyn mahdollisuuksia. Liikenteen ongelmia ei ratkaista vain liikennealan keinoin. Liikenneturva Matti Järvinen toimitusjohtaja LIIKENNEVILKKU 5

6 shutterstock shutterstock Liikenneturvan toimitusjohtajaksi Anna-Liisa Tarvainen Liikenneturvan hallitus on valinnut järjestön uudeksi toimitusjohtajaksi alkaen hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvaisen. Oikeustieteen kandidaatti Anna-Liisa Tarvainen siirtyy Liikenneturvaan liikenne- ja viestintäministeriöstä, jossa hän Peter Forsgård on työskennellyt liikenneturvallisuustyön strategisen kehittämisen tehtävissä vuodesta Tarvainen on Liikennevahinkolautakunnan pitkäaikainen jäsen. Aiemmin hän on toiminut myös Liikenneturvan lakimiehenä. Liikenneturvan nykyinen toimitusjohtaja Matti Järvinen siirtyy eläkkeelle vuoden 2011 lopussa. shutterstock Tapaturmapäivän teemana liikuntatapaturmien ehkäisy Maailmanlaajuinen liikenne - turvallisuuden vuosikymmen alkaa Liikuntatapaturmat aiheuttavat kaikista tapaturmista eniten vammoja Suomessa. Vuosittain sattuu liikuntatapaturmaa. Eniten liikuntatapaturmia aiheuttavat lajit ovat jalkapallo, salibandy ja lenkkeily. Lasten ja nuorten tapaturmia sattuu eniten trampoliinihyppelyssä. Toukokuisen Tapaturmapäivän teemana oli tänä vuonna liikuntaturmien ehkäisy. Yleisurheilija Tommi Evilä ja alppihiihtäjä Sanni Leinonen ovat mukana kampanjoimassa liikuntatapaturmien vähentämiseksi. Heidän vinkkejään voi käydä katsomassa Tapaturmapäivän verkkosivuilta. Tapaturmapäivä kiinnittää vuosittain kaikkien suomalaisten huomion johonkin yleiseen tapaturmariskiin ja siihen liittyvien onnettomuuksien ehkäisyyn. Tänä vuonna päivää vietettiin perjantaina YK:n julistama liikenneturvallisuuden vuosikymmen alkoi ympäri maailman järjestettävillä tapahtumilla Tieliikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain lähes 1,3 miljoonaa ihmistä. Jos kehitykseen ei puututa, liikennekuolemien määrän on arvioitu kasvavan 1,9 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Liikenneonnettomuudet ovat suurin nuorten kuolinsyy maailmanlaajuisesti. Valtaosa liikennekuolemista sattuu kehittyvissä maissa. Jotta liikenneturvallisuus paranisi, YK on luonut maailman- laajuisen suunnitelman, jonka toimenpiteillä voidaan pelastaa miljoonia henkiä. Kampanjointi tärkeän tavoitteen eteen sai vauhtia eri osallistujatahojen järjestäessä alueellisia tempauksia. 6 LIIKENNEVILKKU

7 lyhyesti 100% osallistujista suosittelee opettajien täydennyskoulutusta Liikenneturvallisuutta mobiilisti Opettajille suunnatun täydennyskoulutuksen ensimmäinen osa on ohi. Maaliskuun aikana koulutuksia järjestettiin 12 eri paikkakunnalla. Yli 250 osallistuneen opettajan palaute on ollut hyvää, kaikki osallistujat suosittelisivat koulutusta myös muille opettajille. Koulutukseen tulleet ovat todenneet tarpeen uusille ideoille ja siihen, ettei liikennekasvatus olisi tylsää opettajasta eikä oppilaista. Tässä koulutus onkin onnistunut, kertoo kiertueella mukana ollut koulutuspäällikkö Antero Lammi. Halusimme tarjota perusteita ja konkretiaa liikenneturvallisuudesta opettajalähtöisesti. Koulutuskiertue jatkuu syksyllä ja avoin ilmoittautuminen ilmaiseen koulututukseen on jo avattu. Opetushallituksen tuella koko opetustoimen henkilöstölle tarkoitettu liikenneturvallisuusaiheinen täydennyskoulutus on osa Liikenne hurahti verkostoon ja opettajat menivät mukana -hanketta, ja se toteutetaan yhteistyössä Terveys ry:n kanssa. Liikenneturva on avannut mobiilisivut, jotka on suunniteltu erityisesti kosketusnäytöllisiin älypuhelimiin. Sivustolle on kerätty apua tilanteisiin, jolloin ei ole tilaisuutta hakea tietoa tietokoneelta. Kun auton renkaita vaihtaessa haluaisi tarkistaa turvallisten renkaiden urasyvyydet tai ennen matkalle lähtöä varmistaa lasten turvallista kuljettamista koskevat säännöt, saa tiedot kätevästi mobiilisivuilta, kertoo Liikenneturvan viestintäpäällikkö Kare Ojaniemi. Liikenneturva on kehittänyt myös Android-laitteille tarkoitetun hirvivaarasta varoittavan sovelluksen. Sovelluksen voi ladata puhelimeensa ilmaiseksi. Hirvivaarasta varoittava shutterstock sovellus käynnistyy automaat tisesti no peuden ollessa vä hin tään 60 km/h. Sovellus laskee liikkeellä olevan ajoneuvon paikkatiedon perusteella auringonlaskuajan ja tarkistaa kalenterista vuodenaikaan perustuen hirvien liikkumistiheyden. Kun aurinko laskee ja hirvet ovat liikkeellä tavallista enemmän, mobiililaite hälyttää näytöllä vilkkuvalla hirvivaaramerkillä sekä antaa lisäksi lyhyen ääni merkin jälkeen ääneen puhutun hirvivaaravaroituksen. shutterstock johanna kannasmaa LVM: Kävelylle ja pyöräilylle oma strategia shutterstock THL: Piste tapaturmille Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on kerännyt tietoa tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä uuteen tapaturma-aiheiseen verkkopalveluun: Piste tapaturmille! Sivusto on suunnattu erityisesti ammattilaisille koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmistunut vuoteen 2020 tähtäävä valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia. Sillä halutaan varmistaa, että kävely ja pyöräily saavat omat liikennepoliittisesti tunnustetut asemansa liikennejärjestelmässä muiden kulkutapojen joukossa. Strategia tähtää kävelyn ja pyöräilyn osuuden lisäämiseen kaikista tehdyistä matkoista. Tavoitteena on, että vuonna 2020 kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus nousee nykyisestä 32 prosentista prosenttiin ja lyhyiden henkilöautomatkojen osuus vastaavasti vähenee. Kävely ja pyöräily ovat strategian mukaan tulevaisuuden liikennejärjestelmän kulkutapoja, joita edistämällä saadaan liikkumisympäristö viihtyisämmäksi, terveellisemmäksi ja turvallisemmaksi LIIKENNEVILKKU 7

8 Yksi parhaista tavoista edistää pyöräilijöiden turvallisuutta on lisätä pyöräilijöiden määrää. Silloin heistä tulee luonnollinen osa liikennettä, Matti Hirvonen muistuttaa. 8 LIIKENNEVILKKU

9 Henkilö kulkumuoto Planeetan paras Matti Hirvosen pyöräily alkoi tavalliseen tapaan apupyörien avulla 4-vuotiaana. Sittemmin pyöräilystä tuli hänelle kävelyn ohella luontevin tapa liikkua läpi vuoden. Tilanteen ja tarpeen mukaan Hirvonen valitsee menopelikseen joko rennon jämäkän cruisailupyörän, maantiellä ja maastossa toimivan hybridin tai jommankumman peruspyöristään. Vaikka vuosittain mittariini kertyy keskimäärin vajaat kilometriä, pyöräily ei merkitse minulle mitään tavoitteellista suoritusta. Olen ensisijaisesti työmatkoja polkeva arkipyöräilijä, vähemmän virkistys- ja harrastuspyöräilijä, Hirvonen arvioi. Enemmän esiin poliittisessa päätöksenteossa Vajaat kolme vuotta sitten pyöräilystä tuli Hirvoselle myös kokopäivätyö. Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtajana hän edistää pyöräilyä liikennemuotona Suomessa. Pyöräilykuntien verkosto haluaa lisätä pyöräilyyn liittyvää vuorovaikutusta kuntien, valtionhallinnon, yritysten ja järjestöjen sisällä ja välillä sekä välittää alan kansainvälistä tietoa. Hirvosen työlistan tärkeimpänä tehtävänä on vahvistaa pyöräilyn asemaa poliittisessa päätöksenteossa. Pyöräily etenee nyt melkoisessa myötämäessä ja päättäjät suhtautuvat siihen suopeasti. Valitettavasti se ei vielä kunnolla realisoidu päätöksenteossa. Pyöräilyn edistämiseksi ei riitä maininta kaupungin tai kunnan kehittämisstrategiassa. Hirvonen muistuttaa myös valintojen arkkitehtuurista. Jos halutaan, että ihminen valitsee pyöräilyn liikennemuodoksi, sen täytyy olla tasaveroinen vaihtoehto muiden liikennemuotojen rinnalla. Yhden määritelmän mukaan polkupyörä on planeettamme paras kulkumuoto. Liikenne- ja liikuntamuotona pyöräily tuottaa hyvinvointia niin yksilöille kuin yhteiskunnalle, perustelee Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen. teksti: Vesa Ville Mattila kuvat: Johanna kannasmaa ja shutterstock Nopeasti, helposti ja mukavasti Hyvän tahdon ja yhteiskunnan eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäksi pyöräilymyönteisten infrarakenteiden toteuttaminen edellyttää rahaa. Mallia voisi ottaa vaikkapa Kööpenhaminasta, jossa vielä 1980-luvulla pyöräily oli paljon nykyistä vähäisempää. Ohjaustangosta kuitenkin otettiin tiukka ote, poliittisia päätöksiä seurasivat selkeät pyörätieverkkosuunnitelmat ja niiden määrätietoinen toteuttaminen. Kun olosuhteet saadaan sopivalle tasolle, ihmiset ottavat pyöräilyn osaksi arkeaan, Hirvonen painottaa LIIKENNEVILKKU 9

10 Taloudellisesti haastavassa tilanteessa täytyy keksiä luovia ratkaisuja. Pyöräilyn punnittuja numeroita: Pirkanmaan ELY-keskuksen kontrollikeskuksessa suomessa on noin 3,5 miljoonaa polkupyörää. seurataan monitorien avulla Pyöräily kaikkia alueen on kävelylenkkeilyn jälkeen toiseksi valtateitä. suosituin liikuntalaji. Pyöräilyä harrastaa vajaat aikuista suomalaista. Joka 10. kaikista henkilöliikenteen matkoista tehdään Suomessa pyörällä, Oulussa jopa joka 5. taajamissa polkupyörä on nopein kulkuväline alle 7 kilometrin matkoilla. Yhteen auton parkkiruutuun mahtuu 10 polkupyörää. mikäli pyöräilyn määrä kaksinkertaistuisi nykyisestä, voisi terveys- ja sosiaalimenoissa säästää yli 66 miljoonaa euroa vuodessa. Pyöräilyssä yhdistyvät sosiaalinen ja ympäristöystävällinen kulkutapa. Terveysseikat tulevat bonuksena. Arkisena asiana pyöräily voisi päästä sitäkin piinaavasta suorituskeskeisyydestä. Taajamissa pyörällä pääsee nopeasti, helposti ja mukavasti. Pyörä on kerta kaikkiaan fiksu kulkuneuvo sekä sosiaalinen ja ympäristöystävällinen tapa liikkua. Terveysseikat tulevat kuin bonuksena, Hirvonen tuumii. Ongelmana kaupunkien ydinkeskustat Suomessa on paljon kevyen liikenteen väyliä, mutta niiden laadussa riittää parantamisen varaa. Erityisesti suurimpien kaupunkien ydinkeskustoihin tarvittaisiin uudenlaista otetta. Varoittavana esimerkkinä Hirvonen mainitsee Tampereen, jonka liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti keskeistä Hämeenkatua ei parhaalla tahdollakaan voi kehua pyöräilymyönteiseksi. Helsingissä puolestaan pääsee hyvin keskustaan, mutta itse kaupungin ytimessä pyöräkaistat harvenevat huomattavasti. Lähitulevaisuudessa Helsingissä tilanne paranee, kun monet uudet ratkaisut saadaan käytäntöön. Esimerkiksi valoristeyksiin tulevat pyöräilijöiden odotusalueet eli pyörätaskut lisäävät turvallisuutta. Tarvitaan myös muun muassa liikenteen sujuvuutta lisääviä yksisuuntaisia pyöräteitä sekä pyöräilyn erottamista jalankulusta kevyen liikenteen väylillä. Talvipyöräily suomalaisessa taajamassa on Hirvosen mielestä ensisijaisesti ylläpitokysymys. Jos pyörätiet aurataan aina aamuisin kuten Oulussa pyörällä polkee kohtuullisen sujuvasti lumenkin keskellä. Tangot ja tangot Muuan Matti Hirvosen hauskimmista pyöräilymuistoista on viime kesältä, kun pyöräilijät pääsivät erikoisedullisesti Kauhajoella lavatansseihin. Paikalle tultiinkin pääasiassa pyörillä. Järjestäjät palkitsivat muun muassa pisimmän matkan polkeneen sekä vanhimman ja hienoimman pyörän. Kuulin myös unohtumattoman iskurepliikin: Lähetkös kattomaan mun pyörääni tonne kulman taakse? 10 LIIKENNEVILKKU

11 Vakavien onnettomuuksien määrästä viimein tietoa Pelastuslaitosten tietojärjestelmä Pronto sisältää kauan halutun tiedon liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden vammojen vakavuusasteesta. Saako Suomi tieliikennetilastointinsa viimein eurooppalaiselle tasolle? teksti: Pasi Anteroinen kuvat: shutterstock Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Pronto on seurantaa ja kehittämistä sekä onnettomuuksien selvittämistä varten luotu järjestelmä. Kun onnettomuuspaikalle kutsutaan jokin pelastusviranomainen, tehtävä kirjataan Prontoon. Liikenneonnettomuudet ovat yleinen pelastustoimen tehtävä. Prontoon kirjataankin vuosittain yli liikenneonnettomuuksiin liittyvää tehtävää. Koko Suomesta vuodesta 1996 lähtien kerättyjä tietoja ei kuitenkaan ole aikaisemmin käytetty liikenneturvallisuustyössä. Arvio vakavien loukkaantumisten määrästä Pronton soveltuvuutta liikenneonnettomuuksien tilastointiin tutkinut Liikenneturvallisuusyksikön yli-insinööri Juha Valtonen kertoo järjestelmällä olevan monia hyviä ominaisuuksia. Tieto on helposti ja nopeasti saatavissa, ja järjestelmään kirjataan muun muassa tapahtumien tarkat sijainnit. Lisäksi aineistossa ei ole henkilötietoja, joten tietosuojakysymykset eivät nouse heti tiedonsaannin rajoituksiksi. Valtosen tutkimusraportti Pronton käytöstä liikenneturvallisuustilastona julkaistiin juuri Liikenneturvan tutkimusmonisteet sarjassa LIIKENNEVILKKU 11

12 Kuolema ei ole lievä tai vakava, niin kuin loukkaantuminen voi olla. Oleellisinta liikenneturvallisuusalalle Prontossa on, että se sisältää arvion vakavien loukkaantumisten määrästä. Tämä on puuttunut suomalaisesta tieliikenneonnettomuustilastosta, mikä on hankaloittanut muun muassa kansainvälistä vertailua. Valtosen mukaan meillä on vakavasti loukkaantuneiden määrästä ja vammautumisten vakavuudesta aivan liian vähän tietämystä, mikä haittaa turvallisuustoimien kehittämistä ja vaikutusten arviointia ja seuraamista. Jatkossa tämä muuttuu. Pronto tukee olemassa olevaa tilastointia Liikenneonnettomuuksia on aikaisemmin tilastoitu Poliisin tietoon tulleista tapahtumista. Pronto-aineisto eroaa osittain tästä, sillä pelastuslaitosta ei hälytetä kaikkiin onnettomuuksiin, joihin poliisi on hälytetty. Aineisto ei siten ole niin kattava kuin Poliisin ilmoitusten pohjalta tehty virallinen tilasto. Eri tilastoja vertaillessaan Valtonen kuitenkin huomasi, ettei ero vakavien onnettomuuksien osalta ollut merkittävä. Pronton suurin heikkous tulee siitä, että pelastuslaitosta ei tarvita kaikissa liikenneonnettomuuksissa, eikä sitä siten aina onnettomuuspaikalle hälytetä. Tämän vuoksi aineiston peittävyyttä ja edustavuutta pitää luonnollisesti selvittää lisää, hän toteaa. Valtosen mukaan Pronto ei missään tapauksessa olekaan yksinään ratkaisu vakavien liikenneonnettomuuksien tilastointiin. Se on vain yksi työkalu, jolla voidaan päästä yksi askel lähemmäksi parempaa tietoa avoimessa kysymyksessä. Apua kansainväliseen vertailuun Suomen liikenneonnettomuustilastoinnin suurin puute on, että onnettomuuksien vakavuusaste puuttuu yhä tilastoperusteista, vaikka vastaava kriteeri on käytössä lähes jokaisessa muussa Euroopan maassa. Se, miten loukkaantuneet määritellään ja tilastoidaan, vaihtelee eri maiden välillä. Yhtä selkeää määritelmää ei ole. Valtosen mukaan selvää on, että jo loukkaantumisten lukumääriä verrattaessa eri maiden välillä on syytä pitää mielessä tilastoontuloperusteiden erilaisuus ja myös muuttuvuus ajallisesti. Eihän edes liikennekuolema ole täysin yksiselitteinen, vaikka määritelmä onkin paljon selkeämpi. Kuolema kun ei ole lievä tai vakava, niin kuin loukkaantuminen voi olla, hän huomauttaa. Liikenneturva mukaan raportointiin ja tiedottamiseen Pronton käyttö liikenneonnettomuustilastoinnissa vaikuttaa lupaavalta, mutta muun muassa eri onnettomuustilastojen 12 LIIKENNEVILKKU

13 Liikenteessä loukkaantuu vuosittain tuhansia ihmisiä. Pronton vahvuus on, että sen avulla voidaan saada ensihoitohenkilökunnan arvio onnettomuudessa loukkaantuneiden vakavuusasteesta. peittävyyserojen selvittäminen edellyttää yhä lisätutkimusta. Valtonen kuitenkin uskoo, että Pronton tieliikenneonnettomuuksien vakavien henkilövahinkojen lukumäärästä on mahdollista kehittää Suomeen uusi liikenneturvallisuuden seurantamittari, jota tulisi säännöllisesti seurata. Liikenneturva on lupautunut viemään eteenpäin eri loukkaantumisasteita kuvaavaa tilastointia ja tiedottaa sen pohjalta liikenteen turvallisuuskehityksestä. Pelastusopisto jatkaa Pronton kehittämistä Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokin mukaan Prontoon kirjattavaa tietoa kerätään systemaattisemmin etenkin tulipalojen osalta, mutta liikenneonnettomuuksien puolesta järjestelmää kehitetään yhä paremmin tilastointia palvelevaksi. Prontoon kirjataan liikenneonnettomuuden osalta hälytyksen yhteydessä onko onnettomuus oletettavasti pieni, keskisuuri vai suuri. Tiedot tarkentuvat kun hälytysajoneuvot ehtivät kohteeseen. Tutkimusjohtaja Kokin mukaan Pronton vahvuus on, että sen avulla voidaan saada ensihoitohenkilökunnan arvio onnettomuudessa loukkaantuneiden vakavuusasteesta. Prontoon kirjataan arvio ovatko loukkaantuneet lievästi vai vakavasti loukkaantuneita. Suurin kehittämiskohde on yhä tarkempien onnettomuuksien osapuolien ja taustatekijöiden kirjaamisessa. Tätä nykyä Prontosta löydetään pääsääntöisesti liikenneonnettomuuksien osapuolet. Ne on kuvattu avoimeen tapahtumaselostukseen. Jatkossa tietojen keruussa pyritään systemaattisempaan ja tilastointia paremmin palvelevaan muotoon käyttäen valmiita valikoita LIIKENNEVILKKU 13

14 Käännä pää -mopokampanja muistuttaa nuoria turvallisen mopoilun perusteista. Kampanjassa kiinnitetään huomiota mm. kyyditsemisen riskeihin. Ehjänä perille mopolla Mopoilu on kasvattanut huikeasti suosiotaan viime vuosina. Myös onnettomuudet ovat lisääntyneet. Teksti: marjo tiirikka kuvat: johanna kannasmaa kertoo tutkimus päällikkö Sirpa Rajalin Liikenne turvasta. Liikenneturvan teettämän kyselyn mukaan suurimpina mopoiluun liittyvinä riskeinä pidetään alkoholin käyttöä, kypärän käyttämättömyyttä, kaverien painostusta, liikennesääntöjen noudattamattomuutta ja viritettyjä mopoja. Kyyditsemistä ei nähdä suurena riskitekijänä, vaikka todellisuus osoittaa toista. Kehottaisin vanhempia keskustelemaan nuorten kanssa kyyditsemisestä. Espoolainen Emmi sai 15-vuotiaana mopoajokortin. Jo samana päivänä hän kyyditsi syntymäpäivälahjaksi saamallaan skootterilla ystävätärtään kunnes liikenneympyrässä kaarteessa menetti tasapainonsa ja kaatui. Onnekseen Emmi selvisi pelkillä ruhjeilla ja ystävä säikähdyksellä. Kyyditettäessä sattuneet onnettomuudet ovat lisääntyneet selvästi vuoden 2005 jälkeen, jolloin yli kymmenvuotiaiden kyyditseminen sallittiin. Joka kuudes viime vuonna mopo-onnettomuuksissa loukkaantuneista istui mopon kyydissä. Mopon kyydissä olleiden tyttöjen loukkaantumiset ovat peräti seitsenkertaistuneet viidessä vuodessa. Kyyditseminen on riski Toista henkilöä kyyditettäessä mopon hallinta on aivan erilaista kuin yksin ajettaessa. Esimerkiksi jarruttaminen, pysähtyminen ja kääntyminen vaikeutuvat, Mopoauton kuljettajilta vaaditaan jatkossa teoriakoe ja ajokoe liikenteessä. 14 LIIKENNEVILKKU

15 Liikenneturvallisuuden parantamiseksi mopokuskeilta vaaditaan jatkossa teoria- ja ajo-opetukseen osallistumista sekä teoriakokeen lisäksi käsittelykokeen läpäisemistä, kertoo Anna-Liisa Tarvainen. Mopokorttiuudistus pähkinänkuoressa uudet mopokorttivaatimukset tulevat voimaan M-luokan ajokortilla saa ajaa mopoa ja kevyttä nelipyörää eli mopoautoa ja mopomönkijää. vuonna 2013 ajokorttiluokaksi tulee nykyisen M-luokan tilalle AM-luokka. AM-luokassa on valittava, suorittaako mopon vai kevyen nelipyörän kortin vai molemmat. Mopokortti: Mopo teoria ja ajo-opetus. Voi suorittaa opetusluvalla (hinta-arvio e), mopo koulutusluvalla (hinta-arvio e) tai autokoulussa (hinta-arvio e). Hinta-arviot ovat alustavia. teoriakoe ja käsittelykoe. Kevyt nelipyörä (mopoauto / mopomönkijä) teoria- ja ajo-opetus opetusluvalla tai autokoulussa. teoria- ja ajokoe liikenteessä. Viestini nuorille on selkeä: älä ota kaveria kyytiin äläkä itse mene mopon kyytiin, Sirpa Rajalin sanoo. Mopokuskit koulun penkille Viime vuosina mopokolareissa on loukkaantunut vuosittain keskimäärin 950 mopoilijaa ja kuollut 11 henkeä. Loukkaantuneista neljä viidestä oli vuotiaita nuoria. Huoli mopoilijoiden ja mopoautoilijoiden turvallisuudesta on potkinut vauhtia mopokorttiuudistukseen, ja siksi se haluttiin voimaan mahdollisimman pian. Mopokortti on osa ajokorttilainsäädännön kokonaisuudistusta. Mopokorttiuudistuksen tavoitteena on parantaa nimenomaan uusien kuljettajien valmiutta liikenteessä, kertoo hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Mopokortin on saanut tähän asti pelkällä teoriakokeella. Uudistus tiukentaa mopokortin vaatimuksia. Sekä mopon että mopoauton kuljettajalta vaaditaan jatkossa koulutukseen osal- Jopa joka kuudes viime vuonna loukkaantuneista istui mopon kyydissä. listumista. Tutkinnossa on teoriakoe ja lisäksi mopokuskin pitää osallistua käsittelykokeeseen ja mopoautoilijan läpäistä ajokoe liikenteessä, Tarvainen kertoo. Uudistus tulee voimaan 1. kesäkuuta Kolme tapaa suorittaa kortti Mopokorttikoulutuksen voi saada jatkossa kolmella tavalla: opetusluvalla, mopokoulutusluvalla toimivalta taholta tai autokoulun kautta. Opetusluvan voi saada vähintään 21-vuotias henkilö, jolla on moottoripyörän ajokortti. Opetuksen aluksi opetuslupa opettajan on osallistuttava yhteiselle teoriatunnille oppilaansa kanssa. Mopokoulutuslupa voidaan myöntää esi- merkiksi jollekin yhdistykselle, jolla on vähintään yksi moottoripyöräkoulutuksesta kokemusta saanut liikenneopettaja. Mopokortin voi suorittaa myös autokoulussa. Jatkossa teoriaopetukseen sisältyy esimerkiksi riskien välttämistä ja risteyssääntöjä. Käsittelykoulutuksessa opetetaan, miten kuljettaja hallitsee mopoa hitaassa tai kovemmassa vauhdissa ja miten tehdään hätäjarrutus. Lisäksi opetellaan ajamaan liikenteessä. Osan opetuksesta voi hyödyntää myöhemmin esimerkiksi henkilöauton ajokorttia suoritettaessa. Lisätietoja mopoilusta: LIIKENNEVILKKU 15

16 Onnettomuus on monen riskitekijän yhteensattuma Liikenneonnettomuudessa on kyse tapahtumaketjusta, jossa on samaan aikaan olemassa useita pieniä tai isompia riskitekijöitä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat pyrkivät selvittämään näistä jokaisen. Teksti: TUIJA HOLTTINEN kuvat: HANNU lukkarinen 16 LIIKENNEVILKKU

17 Tieliikenneonnettomuuksien tutkinta on Suomessa lakisääteistä. Tutkintaa tekevät eri alojen asiantuntijoista koostuvat tutkijalautakunnat, joiden tehtävänä on tutkia omalla toimialueellaan tapahtuneita tie- ja maastoliikenneonnettomuuksia. Kohtaloon voi vaikuttaa Liikenteessä tapahtuu paljon vähältä piti tilanteita. Joskus tuntuu, että on vain tuurista kiinni mitä ympärillä tapahtuu. Varsinais-Suomen onnettomuustutkijalautakunnan puheenjohtaja, liikennepoliisitarkastaja Mika Peltola sanoo kuitenkin, että meistä jokainen pystyisi vaikuttamaan paljonkin kuolonkolareiden vähenemiseen. Kymmenen vuoden tutkijalautakuntatyötä tehneenä voin sanoa vakuuttavasti ja ehkä myös melko inhorealistisesti että me itse autamme kohtaloa mielettömän paljon siinä, että henki lähtee. Jokaisessa kuolonkolarissa on niin monta pientä seikkaa, jonka ihminen itse olisi voinut jättää pois siitä tapahtumaketjusta. Silloin kyseessä ei enää olisikaan kuolonkolari. Peltola havainnollistaa kertomaansa niin sanotulla reikäjuustoteorialla. Kun reikäjuustoviipaleita laittaa monta päällekkäin, voi käydä niin, että keskellä on sormen mentävä aukko. Mutta kun yhtä siivua hiukankin siirtää, niin reikä umpeutuu. Näin se on kuolonkolareissakin; kuljettajalla on pieni ylinopeus ja juuri sillä kerralla on jäänyt turvavyö kiinnittä- Tapahtumaketjua hieman muuttamalla kyseessä ei olisikaan kuolonkolari LIIKENNEVILKKU 17

18 mättä. Satut vielä riitelemään puolison kanssa kännykässä ja olet vähän väsynyt. Tien pinta on äkillisesti liukas ja juuri silloin tielle juoksee hirvi. Monta riskitekijää yhtä aikaa. Mutta jos yksikin olisi jäänyt pois, tilanne voisi olla toisin. Jos et olisi ajanut pientä ylinopeutta, olisit ehkä pystynyt välttämään törmäykseen tai ainakin sen seuraamukset olisivat olleet lievemmät. Jos et olisi ollut väsynyt, olisit ehkä ehtinyt reagoida ja väistää. Jos et olisi ollut puhelimessa, olisit ehtinyt huomata liikkeen tien reunassa. Jos turvavyö olisi ollut kiinni, olisit jäänyt henkiin, vaikka auto olisikin suistunut penkkaan. Peltola toteaa, että asian tiedostaminen on vaikeaa. Liikkumisen tarve on kaikille luonnollista, eikä kukaan tahallaan halua kolaroida. Mutta koska yllättäviä tilanteita tapahtuu kaikkialla ja koko ajan, pitäisi olla varautuneempi riskitekijöihin liikenteessä. Ja siihen on jokaisella mahdollisuus. Yksityiskohtaista tutkintaa Tutkijalautakunnan työnä on onnettomuuden syiden selvittäminen mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Lautakunnan jäsenet saavat kutsun välittömästi onnettomuuden tapahduttua tapahtumapaikalle. Olemme ainakin sen velkaa uhreille ja heidän läheisilleen, että vastaavissa olosuhteissa ja tapahtumaketjuissa ei enää tapahtuisi onnettomuuksia. Mitä suurempi onnettomuus, sitä isommalla panostuksella ollaan paikalla, sillä tutkittavaa riittää, Mika Peltola tähdentää. Välittömästi onnettomuuden jälkeen tapahtumapaikalle pääsy poliisi- ja pelastushenkilöstön lisäksi mahdollistaa sen, että tapahtumaolosuhteet ovat mahdollisimman samat kuin onnettomuushetkellä. Tällöin myös yhteistoiminta paikalla olevien kanssa selventää onnettomuuteen johtaneita syitä ja seurauksia. Onnettomuuspaikalla käydään usein myös myöhemmin, jolloin pystytään kyseenalaistamaan omia päätelmiä onnettomuuden syistä. Jokainen lautakunnan jäsen tutkii oman ammattinsa edesauttamalla asiantuntemuksella ja taidoilla oman osaamisalueensa yksityiskohdat tutkimussuunnitelman mukaisesti. Apuna käytetään myös poliisin keräämiä lausuntoja ja pöytäkirjoja. Tutkijaryhmäläisillä on omat asiakirjansa ja kaavakkeensa, joista lähdetään yhdessä työstämään loppuselvitystä. 18 LIIKENNEVILKKU

19 Tieympäristö turvallisemmaksi Paitsi kuljettajan omaa riskin tunnistamisalttiutta, Peltola perää paremman ajoneuvotekniikan hyödyntämistä. Nykytekniikassa olisi paljon enemmänkin liikenneturvallisuutta lisääviä mahdollisuuksia, kuin mitä toistaiseksi on käytössä täydentämään ihmisen vajavaisuutta auton ratissa. Esimerkkeinä hän mainitsee ajonvakautusjärjestelmät, vireysvahdit, törmäystutkat ja vaikkapa järjestelmän, joka estäisi auton liikkumisen ennen turvavöiden kiinnittämistä. Myös tieympäristön turvallisuustoimenpiteiden puutteet harmittavat tutkijalautakunnan tutkijaa. Joskus kieltämättä turhauttaa, kun näkee tieympäristössä asioita, jotka eivät tue turvallista liikennekäyttäytymistä. Usein ne ovat pieniä muutoksia, joihin kuitenkin valitettavan usein puututaan vasta sitten kun vakava onnettomuus on jo ehtinyt sattua. Tutkijalautakunta tutkii, selvittää ja ehdottaa parannuksia Suomessa toimii 20 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta. Tutkijalautakunnassa on mukana asiantuntijoita muun muassa poliisitoimen, lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta. Jäsenten toimikausi kestää viisi vuotta kerrallaan. Tutkinnan pääkohteena ovat kuolemaan ja vakaviin loukkaantumisiin johtaneet onnettomuudet. Tehtävänä on selvittää onnettomuuden kulku, riskitekijät, seuraukset ja olosuhteet ja tehdä niiden pohjalta laaditun tutkintaselostuksen perusteella myös turvallisuuden parannusehdotuksia. Tutkijalautakunnan työn tavoitteena on saada käyttökelpoista tietoa liikenneturvallisuustoimenpiteiden parantamiseksi. Huomionarvoista tutkijalautakuntatyössä on se, että tutkijalautakunnan tehtävänä ei ole tutkia eikä selvittää onnettomuustapahtumaan liittyviä syyllisyys- ja korvauskysymyksiä LIIKENNEVILKKU 19

20 Elämä uusiksi Matti Marjamäki (27) vammautui vakavasti neljä vuotta sitten moottoripyöräonnettomuudessa. Vaikka elämä muuttui täysin, kaikesta ei ole tarvinnut luopua. Teksti: marjo tiirikka kuvat: JUHA SOMPINMÄKI Insinööriopintojen viimeinen vuosi oli juuri alkamassa, mutta Matti Marjamäki halusi olla kesätöissä vielä elokuun loppuun. Eräänä lauantaina hän lähti kaverinsa kanssa ajelemaan moottoripyörillä Urjalasta kohti Punkalaidunta. Vauhti oli liian kova ja Matti teki ratkaisevan arviointivirheen. Maiseman perusteella Matti tulkitsee tien kääntyvän loivasti oikealle, mutta edessä olikin omakotitalon piha. Hän ennätti tehdä korjausliikkeen, ettei törmäisi puihin. Pihamaalla seisoskellut talon emäntä todisti, miten nuori motoristi kaatui ja heittäytyi monen metrin kaaren tömähtäen sydämenmuotoisen kukkapenkan viereen. Vain muutama sekunti ja Matti Marjamäki tajusi elämänsä muuttuneen totaalisesti. Sanoin emännälle, että: Nyt Matilla ei ole enää jalkoja. Ensimmäiset viikot sairaalassa olivat tuskaisia sekä fyysisesti että henkises- ti: lääkärit eivät saaneet sanottua totuutta Matille ehkä tätä suojellakseen. Lopulta se tuli. Kaikkien murtumien ja sisäelinvaurioiden lisäksi pahin oli tapahtunut: selkäydin oli poikki, joten kävelyt oli kävelty. Takaisin koulunpenkille Selkäydin oli poikki, joten kävelyt oli kävelty. Reilun puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen Matti totutteli arkeen vanhempiensa luona. Myöhemmin hän siirtyi Tampereelle hoitojensa takia ja muutti lopulta takaisin omaan kotiinsa. Kotia kunnostettiin esteettömäksi: lisättiin kahvoja ja ovenavauslaitteet toimivat kaukosäätimillä. Elinympäristöä laajentaa Volkswagen Golf, jota Matti pystyy ajamaan käsihallintalaitteen ansiosta. Jo vuosi onnettomuuden jälkeen Matti halusi jatkaa opintoja ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan linjalla. Aika oli todella rankkaa. Samaan aikaan, kun totuttelin uuteen elämään ja mietin, miten pärjää ilman apua, piti vielä opiskella. Uskon, että opiskelujen jatkaminen oli kuitenkin hyvä valinta, koska sain paljon muutakin ajateltavaa. Läheisten tuki on ollut erittäin tärkeää, ja osa ihmissuhteista on vahvistunutkin onnettomuuden myötä. Minulla on ollut hyvä tuuri, sillä läheiset ihmiset ovat pysyneet rinnallani. Muutamasta kaverista on tullut ystäviä ja on hienoa huomata, että he ovat hyväksyneet tilanteeni. Vaikka Matti selviytyykin pääasiassa täysin omillaan, joskus kaveria tarvitaan vaihtamaan vaikkapa kattolamppu. Välillä kaipaan ihan vain juttuseuraa. Kaikille tulee huonoja päiviä, on vammautunut tai ei. Kohti normaalia arkea Parhaillaan Matti toipuu tammikuisesta suuresta selkäleikkauksesta, jonka hän toi- 20 LIIKENNEVILKKU

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Turvallinen mopoilu Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa Loukkaantuneiden mopoilijoiden määrä suuri KUOLLEET

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopon paikka liikenneympäristössä Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopokanta ja mopo-onnettomuudet Mopokanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana monin

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546) Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8

Lisätiedot

Pyöräilijä liikenteessä

Pyöräilijä liikenteessä Pyöräilijä liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7 PL 29 00421 Helsinki puhelin:

Lisätiedot

Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen

Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen Sisältö JOHDANTO Kuljettajaopetuksen tavoitteet Opetukselliset periaatteet Opetuksen järjestäminen käytännössä TEORIAOPETUS AJO-OPETUS OPETUSLUPA

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Sisällys

Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Sisällys Helsinki 1.2.2015 Tiedote Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Sisällys AM120-luokan AV-koe (kaksipyöräinen mopo)... 2 AM120-luokka (kaksipyöräinen mopo)... 2 AM121-luokan AV-koe (Kevyt nelipyörä):...

Lisätiedot

Sinä, mopo ja liikenne

Sinä, mopo ja liikenne Sinä, mopo ja liikenne Liikenteessä oleminen on yllättävän monitahoinen asia. Mopoilijan on jatkuvasti otettava huomioon muut tienkäyttäjät ja se millaisessa liikenneympäristössä hän liikkuu. Mopoilijan

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Turvauutiset kouluille. Helmikuu 2012

Turvauutiset kouluille. Helmikuu 2012 Turvauutiset kouluille Helmikuu 2012 Sisällysluettelo Opettaja, tule liikennekasvatuksen seminaariin!..................... 3 Oppia ikä kaikki..................................... 5 Rattijuopumus puhututtaa................................

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Jalan ja pyörällä. Sisältö: Kuljet sitten jalan, pyörällä tai autolla, liikennesäännöt on syytä hallita.

Jalan ja pyörällä. Sisältö: Kuljet sitten jalan, pyörällä tai autolla, liikennesäännöt on syytä hallita. Jalan ja pyörällä 1 Sisältö: Jalan ja pyörällä... 3 Omilla teillä... 4 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain... 4 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä... 5 Pyöräkaistalla ajaminen... 5 Kävelykatu ja pihakatu...

Lisätiedot

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 1 Draaman keinoin liikenteessä Ammattioppilaitokset Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (9) 2000 nuorta (74% M) 2/3 oli 17-18 v 95% ei ota jos ajaa 83% käyttää

Lisätiedot

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Sisältö Tiivistelmä...2 Esipuhe...3 1. Porin pyöräonnettomuusselvityksen tausta ja tavoitteet...4 2. Tapahtumapaikka...5 3. Väistämisvelvollisuus...6 4.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

AJOKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

AJOKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS AJOKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Hallituksen esitys eduskunnalle 21.10.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen AJOKORTTILAKI Toteutetaan EU:n III ajokorttidirektiivin edellyttämät muutokset, joita

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin:

Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: AV-koe (TOT4) 1. Saan ajaa suoraan tätä kaistaa. 2. Saan kääntyä oikealle tältä kaistalta. 3. Saan kääntyä vasemmalle tältä kaistalta. 4. Ajan suoraan.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Karhukuntien liikenneturvallisuus- ja koulukuljetusseminaari 4.10.2012 Tuomo Katajisto komisario Satakunnan poliisilaitos

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI LIIKENNETURVA Sirpa Rajalin 9.8.2011 TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI Alkoholin ohella itsemurha on Suomessa työikäisten yleinen kuolinsyy. Itsemurhan teki vuonna 2009

Lisätiedot

Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen

Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen Liikenne ja maankäyttö 2015 7.10.2015, Helsinki, Kuntatalo Mikko Karhunen, LVM Taustaa EU:n sääntelykehys muuttunut Toimintaympäristö muuttuu Räätälöidyt

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT Liikenneturvallisuustutkija Käyttäytymistiedejäsen tutkijalautakunnassa Liikennevakuutuskeskus, Liikenneonnettomuuksien tutkinta Pieni teollisuuskatu 7 FIN-02920

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

SUOMEN AUTOKOULULIITTO RY

SUOMEN AUTOKOULULIITTO RY SUOMEN AUTOKOULULIITTO RY AUTOKOULUJEN OPETUSPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 25.5.2016 Jarmo Jokilampi puheenjohtaja TULEVAISUUTTA EI VOI ENNUSTAA, TULEVAISUUS ON TÄSSÄ JA NYT! (Prince Ea) Suomen liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

Kuljettajaopetuksen AM -luokkien opetussuunnitelmien hyväksyminen. Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy opetussuunnitelman käytettäväksi AMluokkien

Kuljettajaopetuksen AM -luokkien opetussuunnitelmien hyväksyminen. Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy opetussuunnitelman käytettäväksi AMluokkien PÄÄTÖS Päiväys/Datum 16.01.2013 Suomen Kelpo Kuski Oy Dnro/Dnr TRAFI/947/03.04.03.06/2013 Haapaniemenkatu 18 70110 Kuopio Viite/Referens Hakemus 15.01.2013 Kuljettajaopetuksen AM -luokkien opetussuunnitelmien

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan

Lisätiedot

Poliisin onnettomuustilastointi

Poliisin onnettomuustilastointi Poliisin onnettomuustilastointi Liikenneturvallisuus- ja ILIITU- päivä 18.11.2014 Kuntatalo, Helsinki Kari Onninen, poliisitarkastaja 1 Esityksen sisältö: Taustaa Liikenneturvallisuusstrategia Poliisi

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Ajokorttilaki. Johtava asiantuntija Ari Herrala Ylitarkastaja Mika Hotti. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajokorttilaki. Johtava asiantuntija Ari Herrala Ylitarkastaja Mika Hotti. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajokorttilaki Johtava asiantuntija Ari Herrala Ylitarkastaja Mika Hotti Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajokorttilaki ja sen sisältö Uusitaan ajokorttiasioita koskeva lainsäädäntö avoitteena kehittää

Lisätiedot

Torju arjen vaaratilanteet

Torju arjen vaaratilanteet Koti- ja vapaa-ajan tapaturma sattuu vuosittain noin 700 000 suomalaiselle. Kuolemaan näistä johtaa vuosittain noin 2 700. Torju arjen vaaratilanteet Tavallinen arkipäivä sisältää monia vaaratilanteita.

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2009-2013 tapahtui 8489 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1698 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 66 (13 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet 1.9.2015 Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio ja - tavoitteet Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1534 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 307 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 9 (2 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI Ylämyllyn koulun liikenneturvallisuussuunnitelma TURVALLISTA KOULUMATKAA SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Vinkkejä vanhemmille 4 Liikennekasvatuksen teemat 5 Jalankulkijana

Lisätiedot

Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus:

Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus: Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus: Miten viranomainen näkee raskaan kaluston simulaatioopetuksen lähitulevaisuudessa. Sampsa Lindberg 14.2.2012 Vantaa Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista iliitu - Destian liikenneturvallisuuspalvelu YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2014 Tarkastelualue kunta: KOKKOLA Vuonna 2014

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Sairaus vakavan onnettomuuden syynä Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Liikenneturvallisuuden kolmijalka Altistus (suorite) Riski joutua onnettomuuteen Onnettomuuden seurauksia pahentavat

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

Maastoliikenteen onnettomuudet

Maastoliikenteen onnettomuudet Kuva: Reijo Köngäs Maastoliikenteen onnettomuudet Lapin liikenneturvallisuusfoorumi, Rovaniemi 12.11.2015 DI Noora Airaksinen, Sito Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Henkilövahinkoon johtaneista maastoliikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot