Valtatie E8. Turusta Tornioon

Transkriptio

1 Valtatie E8 Turusta Tornioon

2 2Olkiluoto talvella. Kuva: Hannu Huovila/TVO

3 3 Valtatie E8 - rannikkoseudun ja koko Suomen tulevaisuutta turvaamassa Turusta Ouluun ja Eurooppa-tienä aina Kilpisjärvelle saakka liikennettä välittävä valtatie 8 (E8) on yksi Suomen tärkeimmistä pohjois-eteläsuuntaisista teistä. Tien varren teollisuuden, muun elinkeinoelämän, matkailun, satamien ja asutuksen aiheuttama liikenne edellyttää selvästi nykyisiä parempia liikennöintiolosuhteita. Yhtenäisen rannikonsuuntaisen rautatieyhteyden puuttuessa valtatie E8 on länsirannikon ainoa pohjois-eteläsuuntainen liikenneyhteys. Tiehen kohdistuvat parantamistoimenpiteet tukevat koko länsirannikon kehittämistä. Aktiivinen kaivostoiminta sekä energiahuoltoon liittyvät ratkaisut kuten ydinvoima ja uusiutuvat energiamuodot parantavat entisestään rannikkoseudun tulevaisuudennäkymiä. Jo tehdyt energiaratkaisut luovat painetta entisestään rannikkoseudun tieyhteyksien kehittämiselle. Kasitie ry

4 4 Valtatie E8 - paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen Valtatiellä E8 on merkittävä paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen rooli. Tie toimii paikallisella tasolla asukkaiden ja elinkeinoelämän liikkumistarpeiden mahdollistajana. Valtakunnallisesti tie yhdistää läntisen Suomen kunnat ja näiden tärkeimmät maakuntakeskukset Turun, Porin, Vaasan, Kokkolan ja Oulun kaupungit, länsirannikon kuusi lentoasemaa sekä valtakunnan merkittävimmät satamat. Tietä täydentää rautatie Kokkolan ja Oulun välillä. Valtatie E8 on nelostien ohella Suomen tärkein maantieliikenteen väylä pohjoisen ja eteläisen Suomen välillä. Kansainvälisesti valtatie E8 on osa Eurooppa-tieverkostoa ja siltä on yhteys aina Jäämerelle asti. Yhdessä E4-tien kanssa E8 muodostaa Pohjanlahden ympäri kulkevan tieyhteyden. Eteläosastaan valtatie E8 kytkeytyy Suomen etelärannikon E18-tiehen (vt 1 ja vt 7) ja tätä kautta Venäjälle. Suomen rannikkoseutu kytkeytyy suoraan Itämeren moottoritiehen, joka johtaa kansainvälisen meriliikenteen lukuisiin satamiin eri puolille Eurooppaa ja muuta maailmaa. Valtatie E8 on monien ominaisuuksiensa puolesta ennen kaikkea yhtenäinen kokonaisuus.

5 5 Valtatie 8 (Eurooppa-tie 8) Eurooppa-tie E8 Valtatieverkko E8:n satamakaupungit Rautatie Lentoasema Matkustajasatama E4 21 E8 Tornio Kemi Oulu Liminka Raahe Pyhäjoki Kalajoki 8 Kokkola E8 Pietarsaari MustasaariVikby Vaasa Itämeren moottoritie 4 4 E8 Närpiö Kaskinen Kristiinankaupunki Lålby Seinäjoki Tuorila Söörmarkku Pori Tampere Luvia Rauma Eurajoki Uusikaupunki Laitila Mynämäki Naantali Raisio Turku 1 7 Kotka E18 E18 Helsinki Itämeren moottoritie

6 6 Valtatie E8 - asukkaiden yhteystarpeiden välittäjä Merenkulun ja jo 1500-luvulta peräisin olevien rannikon suuntaisten tieyhteyksien ansiosta rannikkoseutu muodostaa historiallisesti yhteenkuuluvan kulttuurialueen. Läntisen Suomen kasvukeskukset ja elinkeinoelämä keskittyvät edelleen voimakkaasti nimenomaan rannikon suunnassa. Näiden yhteystarpeita välittää nykyisin valtatie E8. Valtatien E8 varsi on tasaisesti asutettu. Rannikkoalueen kunnat ovat vetovoimaisia ja muuttovoittoisia. Tien varren kuntien asukasmäärä on yli

7 7 Asukasmäärät vuonna 2010 ja väestöennuste vuoteen 2030

8 8Valtatie E8, Pori. Kuva: Ramboll

9 9

10 10 Valtatie E8 - opintie Suomen länsirannikolla sivistysperinteet kumpuavat rannikon tuntumaan sijoittuvista kattavista koulutusmahdollisuuksista. Neljän yliopiston ja seitsemän ammattikorkeakoulun päätoimipaikat sijaitsevat valtatien E8 suurimmissa kaupungeissa. Kouluissa on yhteensä opiskelijaa. Koulujen välinen yhteistyö on laajaa. Valtatie E8 on tärkeä linkki monipuoliselle yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkostolle.

11 11 Valtatien E8 vaikutusalueella olevien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijamäärät (2008)

12 12 Valtatie E8 - vetovoimainen matkailutie Suomen länsirannikko tarjoaa monimuotoiset mahdollisuudet matkailulle. Valtatien E8 varrella on lukuisia merkittäviä luonto- ja kulttuurinähtävyyksiä sekä erilaisia tapahtumia kaikenikäisille. Idylliset rannikkokaupungit vanhoine keskustoineen, kesäfestivaaleineen ja tapahtumineen vetävät puoleensa matkailijoita eri puolelta Suomea ja kansainvälisestikin. Eräs vetovoimaisimmista rannikon kesätapahtumista on vuosittain järjestettävä Porin Jazz. Lapsiperheitä vetävät puoleensa mm. rannikon pitkät hiekkarannat (Porin Yyteri ja Kalajoen Hiekkasärkät) sekä erilaiset lapsiperheille suunnatut elämyspuistot. Kansainvälisesti tunnustettuja kohteita ovat mm. Vanha Rauma, Sammallahdenmäki ja Merenkurkun saaristo, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin. Liikennevirasto on hyväksynyt Pohjanlahden rantatien valtakunnalliseksi matkailutieksi. Valtatie E8 toimii myös vilkkaana syöttöliikenteen väylänä sekä lentoliikennettä että junaliikennettä käyttäville matkailijoille.

13 13 JukuPark, Kalajoki Suomen vanhin museo, Raahe Vanha Rauma Turun linna

14 14 Kalajoen hiekkasärkät

15 15

16 16 Valtatie E8 - teollisuutta ja monipuolista elinkeinoelämää Valtatiellä E8 on suuri merkitys alueen työmatkaliikenteelle - tien varrella on lähes työpaikkaa. Valtatien E8 varren työllisyystilanne on valtakunnan tilannetta parempi ja monet kunnista ovat työpaikkojen suhteen omavaraisia. Esimerkiksi Vaasan, Turun ja Kemin kaupungit synnyttävät % enemmän työpaikkoja kuin omassa kunnassa on työssäkäyviä ihmisiä. Tie toimii samalla myös koko länsirannikon teollisuustoiminnan tavaravirtojen välittäjänä. Länsirannikon pohjoisosassa teollisuuden bruttotuotanto painottuu metalliteollisuuteen. Eteläosassa on metalliteollisuuden lisäksi paljon puu- ja elintarviketuotantoa sekä suunnitteilla tai rakenteilla olevaa energiatuotantoa ydin-, hake-, bio- ja tuulivoimaloineen. Valtatien E8:n maakunnista suurinta teollisuuden bruttotuotanto on Varsinais- Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa tuotetaan noin neljännes koko maan metalliteollisuustuotannon bruttoarvosta. Metalli- ja elektroniikkateollisuutta hyödyntävälle teknologiateollisuudelle on länsirannikolla hyvät toimintaedellytykset.

17 17 Muu teollisuus Metalliteollisuus M Kemianteollisuus Graafinen ala Metsäteollisuus Tekstiiliteollisuus Elintarviketeoll Varsinais Suomi Pohjois Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Valtatie E8:n varren maakuntien teollisen tuotannon bruttoarvo toimialoittain (v. 2008) Kunnittaiset työpaikkamäärät ja työpaikkaomavaraisuus (v. 2007)

18 18 Valtatie E8 - satamat teollisuuden portteina ulkomaille Länsirannikon satamat ovat avainasemassa Suomen teollisuuden ja tavaraliikenteen kannalta. Satamien sijainti on keskeinen Pohjoismaiden ja koko Pohjoiskalotin teollisuudelle. Niiden kautta kulkee nopea reitti Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille sekä Murmanskin alueelle Venäjälle. Länsirannikon satamien kautta kulkeekin lähes puolet Suomen vienti- ja tuontikuljetuksista. Useiden satamien toimintaedellytyksiä on parannettu viime aikoina vastaamaan kasvavaa kysyntää. Useimmat rannikon satamista ovat erikoistuneet tietyn teollisuustuotteen välittämiseen, joten satamiin suuntautuvat kuljetukset voivat olla hyvin erilaisia ja tulla laajaltakin alueelta. Lähes kaikki satamat tukeutuvat kumipyöräliikenteeseen. Valtatie E8 onkin länsirannikon tärkein teollisuutta ja satamia palveleva väylä.

19 19 Satamien tavaraliikenne vuonna Kuvassa ovat mukana ne kaupungit, joiden satamien kautta kulki vuonna 2009 vähintään 100 t tavaraa.

20 20 Raahen satama on tavaraliikenteeltään Perämeren suurin

21 21

22 22 Valtatie E8 - erikoiskuljetusten pääreitti Erikoiskuljetuksia liikkuu tiuhaan valtatiellä E8. Erikoiskuljetuslupia on erityisesti Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien välillä. E8- tien erikoiskuljetukset ovat usein vientitoimituksia tehtailta satamiin. Erikoiskuljetuksia suuntautuu myös sisämaasta rannikolle ja rannikon satamiin, sillä Keski-Suomessa painorajoitetut sillat muodostavat esteitä kuljetuksille. Suuria erikoiskuljetuksia tapahtuu lisäksi suuriin tuotantolaitoksiin, jotka historiallisista syistä ovat sijoittuneet rannikon läheisyyteen. Valtatie E8 on myös yksi tärkeimmistä vaarallisten aineiden kuljetusreiteistä. Kaasuja, räjähteitä, syövyttäviä ja helposti syttyviä aineita sisältävät kuljetukset ovat hyvin yleisiä valtatiellä E8. Eniten tieverkkoa kuormittavat kuitenkin muut raskaat kuljetukset. Raskaan liikenteen osuus liikennevirrassa on paikoitellen hyvinkin suuri.

23 23 Maakuntien väliset ja sisäiset erikoiskuljetukset (mukana erikoiskuljetusluvat, joita yli 20 kpl/vuosi) Maakunnan sisäiset Maakuntien väliset E Kokkola Pietarsaari Vaasa 500 Kalajoki Tornio 8 E8 Kemi Seinäjoki Oulu Vaarallisten aineiden kuljetukset, kpl/vuosi Kokkola Pietarsaari Vaasa Tornio E Kemi Kalajoki Seinäjoki Oulu Kristiinankaupunki Jyväsk Kristiinankaupunki Pori Tampere Pori Tampere Rauma Uusikaupunki Hämeenlinna Lahti Ko Rauma Uusikaupunki Lahti Turku Helsinki E1 Turku Helsinki E

24 24 Valtatie E8 toimii paikoin äärirajoillaan Valtatien E8 varren vilkas teollinen toiminta ja vilkas työmatkaliikenne kuormittavat rannikon liikenneverkkoa ja valtatietä E8. Erityisesti satamien läheisyydessä raskaan liikenteen osuus voi olla paikoin jopa 35 % liikennevirrasta. Suurimpien länsirannikon kaupunkien, Turun, Porin, Vaasan ja Oulun liikenneverkko ruuhkautuu työmatkaliikenteen aiheuttamana erityisesti kaupunkikeskustojen kohdilla. Ruuhkautuneimpia tieosuuksia valtatiellä E8 ovat välit Turku-Pori ja Vaasa-Kokkola sekä Raahen ja Oulun seutu aina Kemiin asti. Valtatiellä E8 Turun ja Oulun välisellä osuudella tapahtuu tien liikennemäärään ja pituuteen suhteutettuna enemmän kuolemaan ja loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia kuin muilla valtateillä keskimäärin. Raskaan liikenteen suuri osuus liikennevirrassa kasvattaa vakavan onnettomuuden riskiä. Valtatie 8 on yksi tärkeimmistä suurten erikoiskuljetusten väylistä, mikä kertoo sen statuksesta elinkeinoelämän reittinä. Se viestii myös länsirannikon elinkeinoelämän vireydestä.

25 25 Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) valtateillä (2009) Onnettomuustiheys ja -aste valtatiellä E8 (v )

26 26 Suuret erikoiskuljetukset ovat arkipäivää valtatie E8:lla. Näyttävimpiä ovat veneveistämöiden tuotteet.

27 27

28 28 Valtatie E8 - tavoitetila vuonna 2030 Tavoitetilassa valtatie E8 on vuonna 2030 laadullisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen osa kansainvälistä ja valtakunnallisesti tärkeää rannikkoseudun päätieyhteyttä, valtatie E8 kuuluu Suomen tiestön runkoverkkoon ja on osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää tien standardin nostamista. Hankkeet etenevät yhteysväleittäin ja kohteittain. Osalle hankkeista on toteutusvalmiit suunnitelmat ja osa edellyttää tarkempien suunnitelmien laatimista. Toteuttamiseen eteneminen edellyttää useilla yhteysväleillä erityisesti suunnitteluvalmiuden parantamista. Itse toteuttaminen tapahtuu vaiheittain.

29 29 Kokkola Pietarsaari Mustasaari Vaasa Vikby Kaskinen Kristiinankaupunki 8 E8 Lålby Kalajoki ohituskaistat liittymäjärjestelyt ohikulkutie kevyen liikenteen järjestelyt tievalaistus yksityistiejärjestelyt tien standardin parantaminen Tuorila Pori Söörmarkku Luvia Eurajoki Rauma Unaja Uusikaupunki Laitila Mynämäki Naantali Turku Oulu Liminka Raahe 8 E8 Helsinki Vaasa Oulu Pori Vaasa Turku Pori tavoitetila 2030 Vaasa Koivulahti ja Liminka Haaransilta 2+2-kaistainen tie osin eritasoliittymin Muilta osin 2-kaistainen tie keskikaiteellisin ohituskaistoin Pori Söörmarkku 2+2-kaistainen tie eritasoliittymin Söörmarkku Tuorila tien parantaminen Tuorila Lålby 2-kaistatie ohituskaistoin Lålby-Vikby tien parantaminen Vaasan keskusta 2+2-kaistainen ohikulkutie Turku Mynämäki moottoritie Unaja Eurajoki ja Luvia Pori kapea 4-kaistainen tie Mynämäki Unaja ja Eurajoki Luvia 2+1-kaistainen keskikaidetie eritasoliittymin Laitilan ja Rauman keskustakohdat 2-kaistainen päätie eritasoliittymin 1. vaiheen toimenpiteet ohitus- ja lisäkaistat liittymäjärjestelyt kevyen liikenteen järjestelyt tievalaistus siltojen parantaminen tien leventäminen pohjavesialueiden suojaus meluesteiden rakentaminen liittymäjärjestelyt ohituskaistat tien standardin parantaminen 1. vaiheenkust.arvio 110 M 40 M 180 M 1.vaihe yhteensä 330 M

30 Valtatie E8 välillä Eurajoki-Pori. Kuva:Ramboll koko aukeaman

31 uva kasitieltä

32 32 Ramboll Finland Oy, Painopaikka Oy, 10/2010