Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet"

Transkriptio

1 Juhana Ketola Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet Sisäisiä julkaisuja 16/2007

2

3 Juhana Ketola Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet Sisäisiä julkaisuja 16/2007 Tiehallinto Tampere 2007

4 Kannen kuva: Kari Nummila, Loimaan lehti Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v TIEHALLINTO Hämeen tiepiiri Åkerlundinkatu 5 B PL Tampere Puhelinvaihde

5 Erikoiskuljetusten Juhana Ketola: Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet tieliikenneonnettomuudet. Tampere Hämeen tiepiiri. 3 Sisäisiä julkaisuja. 16/ s. + liitt. 20 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Murskeet, kantava kerros, vaurioituminen TIIVISTELMÄ Erikoiskuljetus on kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kuljetus, jossa ylitetään ainakin yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa. Normaalimittojen ylityksien vuoksi erikoiskuljetukset voivat ahtaissa paikoissa joutua liikkumaan liikennesääntöjen vastaisesti. Erikoiskuljetuksia koskevatkin erityiset erikoiskuljetusmääräykset, jotta kuljetukset voitaisiin suorittaa turvallisesti vaarantamatta itse kuljetusta tai muita tielläliikkujia. Tässä työssä on kerrottu yleistä tietoa erikoiskuljetuksista ja niitä koskevista määräyksistä ja turvatoimista sekä erikoiskuljetusluvista. Tiehallinto toimii Suomessa erikoiskuljetuslupien myöntäjänä, ja tämä tutkimus on tehty Tiehallinnon toimeksiannosta. Tässä työssä on tutkittu liikenneonnettomuuksia, joissa toinen osapuoli on erikoiskuljetus tai erikoiskuljetus on ollut merkittävästi mukana vaikuttamassa onnettomuuden syntyyn. Tutkimus on tehty selvitykseksi erikoiskuljetustoiminnan liikenneonnettomuusriskeistä, jotta määräysten vaikutusta onnettomuuksien estämiseen ja mahdollisia määräysten muutostarpeita voitaisiin arvioida. Onnettomuuksista on tilastoitu niiden lukumäärä, vakavuus ja tapahtumaolosuhteet sekä onnettomuuksiin johtaneet syyt. Onnettomuustutkinnan lähteinä on käytetty poliisin RikiTrip-tietokannasta sekä Tiehallinnon TieReki-tietokannasta löytyneitä onnettomuusraportteja vuosilta Tutkimuksessa selvisi, että erikoiskuljetusonnettomuuksia tapahtui yhden vuoden aikana noin 70 kappaletta. Tyypillisimpiä onnettomuuksia olivat kuorman putoamiset, peräänajot ja korkeusesteisiin törmäämiset. Suurimmat yksittäiset syyt onnettomuuksiin olivat kuljettajien ajovirheet sekä ajoneuvon puutteellinen kuormaus. Ajovirheisiin syyllistyivät erikoiskuljetuksien kuljettajien lisäksi muutkin tienkäyttäjät. Syitä analysoitaessa on esitetty keinoja erikoiskuljetusonnettomuuksien lukumäärän vähentämiseksi ja tärkeimmäksi keinoksi nousi poliisin suorittaman valvonnan lisääminen. Työssä on myös tutkittu erikoiskuljetusonnettomuuksien ja muun raskaan liikenteen onnettomuuksien lukumäärien suhdetta. Tutkimus osoitti, etteivät erikoiskuljetukset ole onnettomuuksien kannalta muuta raskasta tieliikennettä riskialttiimpia, jos säädettyjä turvamääräyksiä noudatetaan.

6 4Juhana Ketola: Special transports in road accidents. Erikoiskuljetusten Tampere tieliikenneonnettomuudet Häme Region. Finnra Reports. 16/ p. + app. 20 p. ISSN , TIEH v. Key words: special transport, abnormal transport, accident ABSTRACT A special transport is a transport which includes vehicle or vehicle combination which exceeds normal road limits or laden vehicle which s cargo exceeds normal road limits. The cargo can only be an indivisible object. Because special transports are so massive, it is sometimes necessary to drive against traffic regulations which can cause dangerous situations in traffic. Special transports are under specific special transport regulations, which make the transports safer for the transport itself and for other road users. This study includes general information about special transports and special transport permits, regulations concerning special transports and their safety precautions. The Finnish Road Administration (FinnRa) grants special transport permits in Finland and this study was made for FinnRa to help them investigate the risks of special transports so the effect of the regulations on road safety could be estimated and possible new restrictions could be made. In this study accidents have been investigated which include a special transport vehicle or special transport has caused the accident. The tables in this study contain the number and degree of severity of road accidents, the effect of circumstantial factors and also the main causes of accidents. The sources of information for this study comprise road accident reports from the police RikiTrip archives and also the reports from FinnRa s own road accident archives. This study reveals that there were about 70 special transport accidents per year. The most common reasons of accidents were errors in driving, negligence in loading and hitting obstacles. Driving errors were not only made by special transport drivers but also other road users. The causes of accidents were also analyzed and attempt was made to discover new ways to improve the safety of special transports. The most important thing to do is to increase the supervision made by the police. The safety of special transports has also examined with regard to the safety of all heavy road traffic in Finland. The risk of accident in special transport is not bigger than the risk of accident in other heavy road traffic. This result requires that all special transport safety precautions are followed.

7 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 5 Sisätlö 1 JOHDANTO 7 2 ERIKOISKULJETUKSEN MÄÄRITELMÄ Kuorma-autot tavarankuljetuksissa Erikoiskuljetusten osuus kuorma-autoliikenteestä Erikoiskuljetusten merkitys kotimaan teollisuudelle 9 3 ERIKOISKULJETUSLUPA Milloin lupa tarvitaan mittojen perusteella Milloin lupa tarvitaan massojen perusteella Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytykset Eri kuljetuslupavaihtoehdot Luvanvaraisten erikoiskuljetusten määrä Erikoiskuljetusluvan saajan vastuu kuljetuksissa 14 4 ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS Liikenteenohjaaja Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutus ja tehtävät Varoitusauto Kuljetuksen merkinnät ja turvalaitteet Erikoiskuljetusajoneuvon merkinnät Varoitustaulut ja -valaisimet 19 5 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTA Tutkintamenetelmä Lähdemateriaali ja aineiston kokoaminen Edelliset onnettomuustutkimukset Erikoiskuljetusonnettomuuksien määrä vuosina Erikoiskuljetusonnettomuuksien määrä verrattuna muun liikenteen onnettomuuksiin 24 6 ONNETTOMUUKSIEN ANALYSOINTI Onnettomuuksien tapahtuma-aika Tyypillisiä erikoiskuljetusonnettomuuksia Onnettomuusteiden nopeusrajoitukset Onnettomuuspaikkojen tienosat Säätila onnettomuushetkellä Erikoiskuljetusonnettomuuksiin johtaneet syyt Kuolemaan johtaneet erikoiskuljetusonnettomuudet vuosina PÄÄTELMÄT Ongelmakohteet erikoiskuljetuksissa Erikoiskuljetusonnettomuuksien estäminen 44 8 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 48 9 LÄHTEET LIITTEET 50

8 6 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet

9 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 7 JOHDANTO 1 JOHDANTO Erikoiskuljetus on tiellä liikkuva kuljetus, jossa käytettävä ajoneuvo yksin tai kuormattuna ylittää yhden tai useampia yleisesti tielle sallittuja mittoja tai massoja. Mitan ylitys kuormattuna saa johtua ainoastaan siitä, että kuljetettavaa esinettä ei voi helposti tai vähäisin kustannuksin purkaa pienempiin osiin. Tällaisesta kuljetettavasta esineestä käytetään jäljempänä nimitystä jakamaton esine. Erikoiskuljetukset eivät kuitenkaan saa liikkua tiellä muiden tienkäyttäjien joukossa ilman sääntöjenmukaisia varotoimenpiteitä. Erikoiskuljetusten pitää yleisten liikennesääntöjen lisäksi täyttää myös erikoiskuljetuksille säädetyt määräykset. Aina erikoiskuljetukset eivät kuitenkaan voi liikkua teillä täysin liikennesääntöjen mukaan, esimerkiksi liian matalien siltojen vuoksi, ja tällöin erikoiskuljetuksen mukana täytyy olla erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan tutkinnon suorittanut henkilö tai poliisi, joka suorittaa liikenteen varoitus- ja ohjaustoimenpiteet. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä suuremmasta kuljetuksesta on kyse, sitä enemmän siihen kohdistuu varotoimenpiteitä. Erikoiskuljetukset lasketaan osaksi raskasta tieliikennettä, mutta erikoiskuljetusten liikenneturvallisuutta ei ole tutkittu vielä kovinkaan tarkasti. Tässä tutkimuksessa onkin tutkittu juuri erikoiskuljetuksille yleisillä teillä tapahtuneita onnettomuuksia ja erikoiskuljetuksien tekemistä rikkeistä syntyneitä vaaratilanteita. Tarkoituksena on saada tarkempi kuva erikoiskuljetuksien onnettomuuksiin johtaneista syistä ja onnettomuuksien määrästä. Tuloksista on päätelty mahdollisia keinoja, joilla erikoiskuljetusonnettomuuksien määrää saataisiin tulevaisuudessa pienennettyä. Tämän tutkimuksen lähdeaineistona on käytetty poliisin RikiTrip -tietokannassa sekä Tiehallinnon Tierekisterissä olleita onnettomuusraportteja. Erikoiskuljetuksia ei ole erikseen huomioitu raporteissa, joten niitä koskevia tietoja ei ollut mahdollista saada suoraan valmiina luettelona. Mahdolliset erikoiskuljetusonnettomuuksia koskevat raportit täytyi hakea tietokannoista erihakusanoja käyttäen ja näin löydetyistä tapauksista piti vielä tutkia lukemalla raportti läpi onko mukana erikoiskuljetus vai jokin muu ajoneuvo. Hakusanoina on käytetty erikoiskuljetuksiin liittyviä sanoja, kuten esimerkiksi leveä, korkea ja lavetti. Näillä hakusanoilla löytyi monia täsmääviä onnettomuusraportteja, ja näistä piti yksi kerrallaan seuloa sellaiset, joissa kysymys oli erikoiskuljetuksesta. Edelliset erikoiskuljetusonnettomuustutkimukset ovat olleet lähdeaineistoltaan suppeampia ja niissä on käytetty eri lähteitä, joten kaikki tutkimustulokset eivät ole keskenään suoraan verrannollisia. Edellisistä tutkimuksista on kuitenkin saatu joitakin vertailukohtia tähän tutkimukseen. Aluksi tarkoituksena oli suorittaa kysely lupia hakeneiden kuljetusyritysten kesken ja näistä saadusta vastauksista tehdä vertailuja onnettomuuksien määrästä. Soittokierros suurimpiin erikoiskuljetuksia suorittaviin yrityksiin kuitenkin antoi sellaisen kuvan, että suurissa, paljon erikoiskuljetuksia tekevissä yrityksissä onnettomuuksien määrä oli vähäinen eikä tutkimusta kannattanut tehdä kyselyn muodossa. Tämä tutkimus on tehty Tiehallinnon toimeksiannosta, ja saatuja tuloksia on tarkoitus käyttää hyväksi erikoiskuljetustoiminnan kehittämisessä ja erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutuksen suunnittelussa. Toimeksiantajan yhdyshenkilöinä Tiehallinnosta ovat toimineet Erikoiskuljetusvastaava Anne Ranta-aho sekä säädösasioissa Kuljetusasiantuntija Seppo Terävä. Turun Ammattikorkeakoulusta yhdyshenkilönä ja työn valvojana on toiminut Diplomiinsinööri Raimo Lehto.

10 8 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUKSEN MÄÄRITELMÄ 2 ERIKOISKULJETUKSEN MÄÄRITELMÄ Erikoiskuljetus on kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kuljetus, jossa ylitetään ainakin yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa tai ajoneuvo on ollut kuormattava kuorman laadusta johtuen ajoneuvoa leveämmäksi, pitemmäksi tai yleisesti tiellä sallittua korkeammaksi. Tiehallinto voi Manner-Suomessa myöntää kuljetusluvan erikoiskuljetukselle jakamattoman esineen kuljettamiseen yleisellä tiellä ja tienpitäjän suostumuksella myös kuntien katu- ja tieverkolle sekä yksityistielle. Ahvenanmaalla luvan erikoiskuljetukselle myöntää Ahvenanmaan Maakuntahallitus. Kaikki erikoiskuljetukset eivät kuitenkaan tarvitse lupaa. Jos kuljetus ylittää yleiset kuljetuksille sallitut mitat, niin se lasketaan erikoiskuljetukseksi. Lupa erikoiskuljetukselle vaaditaan vasta kun kuljetus ylittää Suomessa käytössä olevat niin sanotut vapaat mittarajat. Esimerkiksi yli 4,2 metriä korkeat kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia, mutta lupa kuljetukselle vaaditaan vasta kun korkeus ylittää 4,4 metriä. Tarkempi taulukko vapaista mittarajoista on liitteessä 1. Erikoiskuljetuksia koskevat seuraavat säädökset: Ajoneuvolaki 1090/02 Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) asetukset autojen, perävaunujen, traktorien, moottorityökoneiden ja hinattavien laitteiden rakenteista ja varusteista 1248/02 ja 1251/02 Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/92 (muutoksineen) Liikenneministeriön päätös erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista 1715/92 sekä muutokset 441/98, 958/98, 750/01 ja 1253/02. (Lupamääräykset 2005.) 2.1 Kuorma-autot tavarankuljetuksissa Kuorma-autojen lukumäärä ylitti maassamme vuonna 1974 ja vuonna 2003 kuorma-autojen määrä oli kasvanut yhteensä ajoneuvoon. Tähän lukuun pitää vielä lisätä Ahvenanmaalla rekisteröidyt kuorma-autot, joita on tällä hetkellä arvion mukaan lähes 500 kappaletta (SKAL 2004). Kuorma-autojen liikennesuorite vuonna 2003 oli miljoonaa ajoneuvokilometriä, joka on 6 % koko tieliikenteen kokonaisliikennesuoritteesta (Tiehallinto 2003). Vuodesta 1980 vuoteen 1997 liikennesuorite kasvoi 1,4 % vuodessa. Kuorma-autojen kuljetussuorite on kuitenkin kasvanut huomattavasti enemmän kuin liikennesuorite, mikä johtuu siitä, että viime aikoina kuljetusten kuormakoko on jatkuvasti kasvanut. Autokuljetusten määrä koko kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta oli vuonna 2003 noin 68 % (SKAL 2004). 2.2 Erikoiskuljetusten osuus kuorma-autoliikenteestä Kuorma-autoilla tehtiin vuonna 2003 lähes 43 miljoonaa kuljetusmatkaa (SKAL 2004). Vuonna 1999 tehdyn tutkimuksen mukaan erikoiskuljetuksia tehtiin maassamme noin kappaletta, joten erikoiskuljetusten määrällinen osuus maantieliikenteen kuljetuksista on hieman alle 1 % (Vahlberg 1999, 9). Edellä mainitussa tutkimuksessa erikoiskuljetuksista oli sellaisia, että ne eivät mittojensa tai massojensa puolesta tarvinneet erikoiskuljetuslupaa.

11 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 9 ERIKOISKULJETUKSEN MÄÄRITELMÄ Loput kuljetusta olivat niin suurikokoisia tai painavia, että ne olivat luvanvaraisia (Vahlberg 1999, 47). Edellisissä tutkimuksissa on arvioitu erikoiskuljetusten määrän olleen vuonna 1978 noin kappaletta ja vuonna 1982 noin kappaletta (Y-Suunittelu, 1978, 1 ja 1983, 6). Tiehallinnon erikoiskuljetusinsinööri Pepe Vahlbergin tutkimuksen mukaan vuonna 1999 kuljetuksia olisi tehty yhteensä kappaletta, joten vuodesta 1978 erikoiskuljetuksien määrä oli lisääntynyt 79 %. Erikoiskuljetuksia olisi myös mahdollista kuljettaa rautateitä tai vesireittejä hyväksikäyttäen, mutta usein kustannukset nousevat näissä kuljetuksissa niin korkeiksi, että maantiekuljetus on ainoa järkevä mahdollisuus. Koska lähtöpiste ei yleensä sijaitse sataman tai rautatien yhteydessä, pitää jakamaton esine ensin kuljettaa tietä pitkin sopivaan paikkaan, jossa kuorma siirretään kuljettavasta ajoneuvosta toiseen. Lisäksi vesistö- ja rautatiekuljetuksiin liittyy usein vielä määränpäässäkin lastin jatkosiirto tietä pitkin lopulliseen kohteeseen. 2.3 Erikoiskuljetusten merkitys kotimaan teollisuudelle Suurten tai raskaiden esineiden kuljetus kokonaisena mahdollistaa mahdollisimman pitkälle viedyn jalostuksen, mikä on taloudellisesti tärkeää Suomen teollisuudelle ja parantaa yritystemme kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Kuorma-auto-liikenteellä on maassamme huomattavasti suurempi merkitys kuin muissa EU-maissa. Kuljetussuoritteemme asukasta kohti on muihin EU-maihin verrattuna 1,5 4 -kertainen johtuen siitä, että maamme pinta-ala on yksi Euroopan suurimpia samalla kun asukaslukumme on yksi pienimmistä. Suomen asukastiheys on vain 15 asukasta neliökilometrillä, ja teollisuuden yritykset ovatkin sijoittuneet hajalleen pitkien etäisyyksien päähän toisistaan ympäri koko maata. Kuljetuskustannusten suuri osuus teollisuuden kokonaiskustannuksissa edellyttää sitä, että kuljetukset pitäisi pystyä suorittamaan maassamme mahdollisimman vaivattomasti. (Kangas 1993, 10 ja SKAL 2004.)

12 10 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUSLUPA 3 ERIKOISKULJETUSLUPA Tiehallinto myöntää erikoiskuljetuslupia jakamattoman esineen kuljettamiseen yleisellä tiellä, katuverkolla sekä yksityistiellä. Luvanhakija voi hakea täydennystä voimassaolevaan kuljetuslupaan kunnilta tai kaupungeilta niiden omien katujen ja teiden osalta. Ahvenanmaalla luvanmyöntäjänä toimii Ahvenanmaan Maakuntahallitus. Tiehallinto myöntää kuljetusluvan joko kuljetuksen tilaajalle, kuljetuksen suorittajalle tai kuljetettavan esineen valmistajalle. Kuljetusluvan saanut yritys ei voi siirtää lupaa toisen yrityksen tai henkilön käyttöön. Lupa voidaan myöntää asiakkaan toivomuksen mukaan suomen kielen lisäksi ruotsiksi tai englanniksi. Kuljetuslupahakemuksen perusteella Tiehallinnon lupakäsittelijät myöntävät tietojen tarkistuksen jälkeen kirjallisen kuljetusluvan, johon on laadittu jokaiselle kuljetukselle erikseen suunniteltu kuljetusreitti lähtöpaikasta määräpisteeseen. Reitti laaditaan käyttäen tienumeroita sekä paikkakuntien tai liittymien nimiä. Lupaan merkityt kuljetuksen tiedot ovat yleensä samat kuin erikoiskuljetuslupahakemuksessa (Liite 5). Joissakin tapauksissa lupa voidaan erikoisehdoin myöntää vain pienemmälle tai kevyemmälle kuljetukselle kuin hakemuksessa on esitetty. Tästä esimerkkinä mainittakoon ajoneuvonosturin kuljettaminen yleisellä tiellä vastapainot riisuttuna. Myös kuljetusreitti voi poiketa hakemuksessa toivotusta, jos hakijan esittämä reitti on kuljetukseen sopimaton esimerkiksi reitillä olevien matalien alikulkukorkeuksien tai siltojen heikkojen kantavuuksien vuoksi. Kaupungin tai kunnan antama kirjallinen suostumus voi täydentää kuljetusluvassa olevaa reittiä. Kunnan suostumus ei siis yksinään voi toimia kuljetuslupana, vaan kuljetuksella pitää olla Tiehallinnon kuljetuslupa, jota kunta voi täydentää oman katu- ja tieverkkonsa osalta. Esimerkki kuljetusluvasta löytyy liitteestä Milloin lupa tarvitaan mittojen perusteella Suomi sallii EU- ja ETA-valtioiden ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmille Suomessa samat mitat kuin kotimaisille ajoneuvoille ja -yhdistelmille. EU:n sisäisen käytännön mukaisesti kunkin jäsenvaltion tulee sallia muiden EUvaltioiden ajoneuvoille ja yhdistelmille samat mitat ja massat kuin se sallii oman maansa ajoneuvoille. Muiden valtioiden, eli EU:n ulkopuolisten maiden ajoneuvoihin, sovelletaan Suomessa tiukempia säännöksiä mittojen osalta. Tällainen päätös on tehty, koska suomalaisten ajoneuvojen mittaylityksiin näissä maissa suhtaudutaan usein tiukemmin, eikä olisi etujemme mukaista, että kohtelisimme muita suopeammin kuin he meitä. Tiehallinnon myöntämien ylimittalupien lisäksi Ajoneuvohallintokeskus (AKE) voi myöntää kuljetuslupia normaalimittoja suurempiin kappaletavaran kuljetuksiin. Kappaletavaraksi lasketaan esineet, jotka on mahdollista kuljettaa normaalimittojen rajoissa. Suomessa kaikki yleisesti tiellä sallitut mitat tai kansainvälisessä liikenteessä sallitut mitat ylittävät kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia, vaikka ne eivät tarvitsisi mittojen perusteella erikoiskuljetuslupaa. Suurimman sallitun korkeuden, leveyden tai pituuden ylittäminen saa johtua ainoastaan jakamattoman esineen kuljettamisessa. Pituus ei saa ylittyä kahdesta peräkkäin kuormatusta esineestä. Samoin korkeus tai leveys ei saa ylittyä päällekkäin tai vierekkäin kuormatuista esineistä. Suomessa yli 4,2 metriä korkeat ja yli 2,6 metriä leveät kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia. Suurin sallittu pituus riippuu käytettävistä ajoneuvoista.

13 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 11 ERIKOISKULJETUSLUPA Suurimmat yleiseen tieliikenteeseen sallitut mittarajat on esitetty liitteessä 3 olevassa taulukossa. EU- ja ETA-valtiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla ja -yhdistelmällä suoritettaviin jakamattomien esineiden kuljetuksiin sovelletaan ns. vapaita mittarajoja. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kuljetus ylittääkin normaaliliikenteelle sallitut mitat, ei kuljetus välttämättä tarvitse kuljetuslupaa. Tällöin on kuitenkin noudatettava kaikkia muita erikoiskuljetuksia koskevia säädöksiä ja määräyksiä, kuten esimerkiksi kuljetuksen merkintöjä sekä varoitusautojen ja liikenteenohjaajien lukumäärää. EU- tai ETA-valtiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla suoritettava erikoiskuljetus tarvitsee kuljetusluvan vasta, kun kuljetuksen mitat ylittävät niin sanotut vapaat mittarajat. Liitteessä 1 ja seuraavassa taulukossa on esitetty eri yhdistelmille sallitut mitat, joilla kuljetus ei tarvitse erikoiskuljetuslupaa. Taulukko 1. Suomessa käytössä olevat vapaat mittarajat (Lupamääräykset). Ajoneuvo tai ajoneuvo yhdistelmä, joka on rekisteröity EU tai ETA -valtiossa Korkeus m*) Leveys m*) Pituus m*) Ylitykseen lupa Kuorma-auto 4,40 4,00 Kyllä 12,00 Ei Kuorma-auto, jossa on kuljetusritilä tai vastaava varustus, kun kuormana on työkone 4,40 3,50 16,00 Kyllä Ei Moottorityökone 4,40 4,00 20,00 Kyllä Kuorma-auto ja varsinainen perävaunu tai moduuliyhdistelmä, kuorman ylitys takana 4,40 4,00 25,25 Kyllä Ei enintään 3,0 m Kuorma-auto ja varsinainen 4,40 4,00 27,00 Kyllä erikoiskuljetusperävaunu **) Kuorma-auto ja puoliperävaunu 4,40 4,00 30,00 Kyllä Kuorma-auto ja puoliperävaunu, kun kuormana 4,30 2,60 17,00 Ei on kontti Kuorma-auto ja hinattava laite 4,40 4,00 30,00 Kyllä Turvetuotantokone, traktori ja kuormaamaton 4,40 4,00 27,00 Kyllä turvetuotantoperävaunu tai hinattava laite Traktori ja traktoriperävaunu kun kuormana 4,40 4,00 20,00 Ei vene, maatalous- tai pienkone tai -laite Traktori ja traktoriperävaunu, kun kuormana 4,40 3,50 20,00 Ei työkone Traktori ja traktoriperävaunu, kun kuormana 4,20 2,60 20,00 Ei pylväät Henkilö tai pakettiauto ja perävaunu, kun 4,20 2,60 20,00 Ei kuormana on vene tai purjelentokone Kuorman ylitykset ajoneuvon ääriviivan yli taulukon pituuden rajoissa ***) Ajoneuvon edessä kaikissa tapauksissa 2,00 Kyllä Yksittäisen ajoneuvon tai kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun tai 3,00 Kyllä moduulin yhdistelmissä takana Kuorma-auton ja varsinaisen erikoiskuljetusperävaunun, traktori-, 4,00 Kyllä henkilö- tai pakettiauton yhdistelmän takana Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmän takana 6,00 Kyllä *) Tielle yleisesti sallittua tai ajoneuvoa suurempi mitta saa tulla vain jakamattomasta kuormasta. **) Erikoiskuljetusperävaunu mittojen perusteella, ei yksinomaan yliraskas. ***) Suuremmille ylityksille lupa voidaan myöntää myös taulukon pituuden rajoissa, jos sitä tarvitaan. Tiehallinnossa myönnetty lupa pitää sisällään aina tarvittavan etu- ja takaylityksen, jos ylitystä luvassa ei ole rajoitettu.

14 12 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUSLUPA Taulukkoa lukemalla selviää, että jos erikoiskuljetukseen käytetään tavallista kuorma-autoa, saa kuljetuksen korkeus kuormattuna olla 4,4 metriä ja leveys 4,0 metriä. Vasta näiden mittojen ylittyessä kuljetus tarvitsee erikoiskuljetusluvan. Kuorma-auton suurin sallittu pituus on 12,0 metriä, eikä lupaa sen ylitykseen myönnetä. Pituuden ylittyessä pitää kuljetukseen käyttää jotain muuta ajoneuvoa, esimerkiksi puoliperävaunua. Puoliperävaunua käytettäessä erikoiskuljetuslupa tarvitaan pituuden osalta vasta jos pituus ylittää 30,0 metriä. Mikäli ajoneuvo tai -yhdistelmä on rekisteröity EU- tai ETA-valtion ulkopuolelle, ovat kuljetukselle sallitut mittarajat tiukemmat. EU:n ulkopuolisille yhdistelmille täytyy anoa erikoiskuljetuslupaa heti, kun kansainväliselle liikenteelle sallitut mitat ylittyvät. Tiedot EU:n ulkopuolisissa maissa rekisteröidyille ajoneuvoille sallituista mittarajoista on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitteessä 2. Taulukko 2. EU:n ulkopuolisten maiden ajoneuvoille sallitut mittarajat (lupamääräykset). Ajoneuvo tai yhdistelmä, joka on rekisteröity muussa kuin EU- tai ETA -valtiossa Korkeus m*) Leveys m*) Pituus m*) Ylitykseen lupa Kuorma-auto 4,00 2,55 12,00 Kyllä Ei Kuorma-auto ja varsinainen perävaunu 4,00 2,55 18,75 Kyllä **) Kuorma-auto ja keskiakseliperävaunu 4,00 2,55 18,75 Kyllä Ei Kuorma-auto ja puoliperävaunu 4,00 2,55 16,50 Kyllä Kuorma-auto ja hinattava laite 4,00 2,55 16,50 Kyllä *) Tielle yleisesti sallittua tai ajoneuvoa suurempi mitta saa tulla vain jakamattomasta kuormasta **) Yhtä jakamatonta esinettä perävaunussa kuljetettaessa tai kuormaamatonta yhdistelmää kuljetettaessa pituus saa olla enintään 22,00m. Kuorman ylitykset ajoneuvon ääriviivan yli taulukon pituuden rajoissa ***) Ylitykseen lupa Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän edessä kaikissa tapauksissa 1,00 m Kyllä Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän takana kaikissa tapauksissa 2,00 m Kyllä ***)Suuremmille ylityksille lupa voidaan myöntää myös taulukon pituuden rajoissa, jos sitä tarvitaan. Tiehallinnossa myönnetty lupa pitää sisällään aina tarvittavan etu- ja takaylityksen, jos ylitystä luvassa ei ole rajoitettu. Taulukosta 2 selviää, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolella rekisteröidyt ajoneuvot tarvitsevat kuljetusluvan heti jos kuljetuksen korkeus ylittää 4,0 metriä tai leveys 2,55 metriä. Pituuden osalta mittaraja riippuu käytettävistä ajoneuvoista. Myös taka- ja etuylityksien osalta mittarajat ovat EU- tai ETAmaissa rekisteröityjä ajoneuvoja tiukempia. Kuorman ylittäessä ajoneuvon ääriviivan edessä yhdellä tai takana kahdella metrillä, pitää kuljetukselle hankkia lupa, vaikka ajoneuvolle sallittu suurin pituus ei vielä ylittyisikään. Vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty että vuonna 1999 yli 4,4 m korkeita kuljetuksia oli 62,3 % ja yli 5,0 metriä korkeita kuljetuksia oli 17 % kaikista luvanvaraisista erikoiskuljetuksista. Tutkimuksen lähteenä olleita kuljetuslupia myönnettiin tuolloin yhteensä 9005 kappaletta. Yli 4,0 metriä leveitä kuljetuksia luvanvaraisista kuljetuksista oli kaikkiaan 29,5 %. Pituuden osalta vertailua on vaikea tehdä, sillä lupahakemuksiin kirjattu kuljetuksen pituus ei aina vaikuta luvan hintaan tai reittiin, joten monet luvanhakijat kirjaavat pituuden suurpiirteisesti vain riittävän suureksi. (Vahlberg 1999, 48.)

15 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 13 ERIKOISKULJETUSLUPA 3.2 Milloin lupa tarvitaan massojen perusteella Suomessa kaikki yleisesti tiellä sallitut massat ylittävät kuljetukset tarvitsevat erikoiskuljetusluvan Tiehallinnolta heti kun suurimmat sallitut massat ylittyvät. Suomessa kuorma-auton ja puoliperävaunun muodostaman yhdistelmän joka on erikoiskuljetuskäytössä yleisin yhdistelmä suurin sallittu massa normaaliliikenteessä voi olla 48,0 tonnia. Kokonaismassa voi kuitenkin jäädä pienemmäksikin riippuen käytettävien ajoneuvojen ominaisuuksista. Varsinaista perävaunua käytettäessä suurin sallittu massa voi olla jopa 60,0 tonnia. Normaaliliikenteen ajoneuvojen tulee pysyä sallittujen massarajojen puitteissa akseli-, teli- ja kokonaismassan osalta. Massarajat riippuvat esimerkiksi akselien lukumäärästä ja akselivälien pituudesta. Suurimmat Suomen tieliikenteessä sallitut massat löytyvät liitteestä 4. Vuonna ,2 % erikoiskuljetusluvista myönnettiin yli 48,0 tonnia painaville kuljetuksille. (Vahlberg 1999, 50). Ylimassa on mahdollista jakamattoman esineen kuljetuksessa, jos ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä on rekisteröity ja hyväksytty kuljetuksessa syntyville akseli-, teli- ja kokonaismassoille. Ylimassa ei saa syntyä kuljettamalla kahta tai useampaa jakamatonta esinettä samassa kuljetuksessa. Jos kuljetus vaatii mittojen puolesta erikoiskuljetusluvan, mutta on massaltaan normaalipainoinen eli kuljetuksen akseli-, teli- ja kokonaismassat eivät ylitä tielle yleisesti sallittuja arvoja, ilmoitetaan luvassa kuljetuksen mitat ja ajoneuvotai yhdistelmälaji. Useampi samantyyppinen ajoneuvo voi tällöin liikkua kyseisellä luvalla, mikäli luvassa ilmoitetut mitat eivät ylity ja käytetään luvassa mainittua reittiä tai reitinosaa luvan voimassaoloaikana. Jos kuljetus on ylipainoinen, yksilöidään kaikki luvan käyttöön oikeuttavat ajoneuvot rekisterinumerolla. Tällöin lupa on ajoneuvokohtainen, ja muut kuin luvassa mainitut ajoneuvot eivät voi liikkua kyseisellä luvalla. Ennen luvan myöntämistä ylimassaisten ajoneuvojen tiedot ja suurimmat hyväksytyt massat tarkistetaan Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvorekisteristä. 3.3 Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytykset Erikoiskuljetuslupaa myöntäessä lupaviranomaisten sekä luvan anojan pitää ottaa huomioon itse kuljetuksesta ja sen käyttämästä reitistä muutamia asioita. Ennen kuin kuljetukselle voidaan myöntää erikoiskuljetuslupaa, täytyy tarkastaa, että seuraavat kolme ehtoa täyttyvät. 1. Esinettä ei voida lainkaan tai kohtuullisina pidettävillä kustannuksilla kuljettaa muita kuljetustapoja käyttäen tähän tarkoitukseen sopivan rautatie- tai vesikuljetusmahdollisuuden puuttuessa. 2. Kuljetusajoneuvo on liikenteeseen hyväksytty ja rekisteröity sekä kyseistä kuljetusta varten tarkoituksenmukainen. Kuljetusajoneuvona tulee yleensä olla kuorma-auto, kun kuljetusmatka on pitkä. 3. Teiden ja niillä olevien siltojen kantavuus ja käytettävissä oleva tila on riittävä eikä kuljetus kohtuuttomasti häiritse tai vaaranna muuta liikennettä. (Lupamääräykset 2005.)

16 14 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUSLUPA 3.4 Eri kuljetuslupavaihtoehdot Tiehallinto myöntää lupia kuljetuksille ylikorkeuden, ylileveyden, ylipituuden tai ylipainon perusteella. Lupatyyppejä on kahdenlaisia: reittikohtaisia lupia ja reitistölupia. Reittikohtainen lupa myönnetään ainoastaan hakemuksessa ilmoitettujen lähtö- ja määräpaikkojen välille. Reittikohtaiset luvat jakaantuvat normaali- tai ylipainoisille kuljetuksille myönnettäviin lupiin. Reitistölupa on ajoneuvon liikkumisen kannalta reittilupaa laajempi kokonaisuus. Reitistöluvassa on valmiiksi etukäteen määritellyt suurimmat sallitut mitat ja massat sekä useita eri maanteitä, joita pitkin kyseisellä luvalla saadaan liikkua meno- ja paluusuuntaan. Reitistöluvat ovat joko tiepiirikohtaisia, eli tiepiirillä on omat reitistönsä oman tiepiirinsä alueelle, tai valtakunnallisia, koko Suomen tiestöä käsittäviä laajoja reitistöjä. Reitistölupiin on voitu asettaa erilaisia mittaja massarajoituksia. 3.5 Luvanvaraisten erikoiskuljetusten määrä Luvanvaraisia kuljetuksia kaikista erikoiskuljetuksista oli vuonna 1999 noin 40 %. (Vahlberg 1999, 47). Tiehallinnon vuosittain myöntämien lupien määrä rikkoi luvan rajan vuonna 2001 ja sen jälkeenkin lupamäärä on ollut kasvussa. Vuonna 2003 lupien määrä oli jo yli kappaletta ja vuonna 2004 lupamäärä lähestyi jo luvan rajaa. Suoritettujen kuljetusten määrä on kuitenkin suurempi, sillä luvansaaja saa käyttää lupaa useasti koko voimassaoloajan. Normaalipainoisille kuljetuksille myönnetyt luvat ovat yleensä voimassa yhden vuoden. Ylipainoisten kuljetusten lupien voimassaoloaika on kuusi kuukautta (enintään 90 tonnia) tai kolme kuukautta (kokonaismassa yli 90 tonnia). Erityistapauksissa luvan voimassaoloaika voi olla lyhempi tai pitempi. 3.6 Erikoiskuljetusluvan saajan vastuu kuljetuksissa Erikoiskuljetusluvan saaja vastaa siitä, että kuljetus on kaikilta osilta lainmukainen. Erikoiskuljetuslupamääräyksissä (Liite 9) sanotaan, että luvansaaja vastaa kaikista ylimassan, leveyden, korkeuden tai pituuden aiheuttamista vahingoista, joita voi aiheutua tienpitäjälle, kuljetusajoneuvolle tai itse kuljetukselle. Joissain tapauksissa liikenteenohjauslaitteita täytyy nostaa tai siirtää, jotta kuljetus mahtuisi niiden ohi. Luvan saaja vastaa liikenteenohjauslaitteiden, esimerkiksi portaalien ja liikennevalopylväiden, siirrosta ja niiden paikoilleen laittamisesta sekä syntyvistä kustannuksista. Näiden mittavampien liikenteenohjauslaitteiden purkamiseen ja siirtämiseen tarvitaan kuitenkin tienpitäjän suostumus. Muita liikenteenohjauslaitteita voidaan tilapäisesti irrottaa, kunhan ne asennetaan paikoilleen välittömästi kuljetuksen ohitettua kyseisen kohdan. Kuljetuksen suorittajan tulee varmistua siitä, että kuljetus liikkuu luvan mukaisesti oikealla reitillä. Jokaiseen kuljetuslupaan on merkitty tarkasti tienumeroita tai nimistöä käyttäen reitti tai reitistö, jolla erikoiskuljetus saa liikkua. Reitiltä poistuessaan kuljetuksesta tulee normaalisäädösten alainen.

17 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 15 ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS 4 ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS Erikoiskuljetuksien ja muiden tienkäyttäjien turvallisuuden sekä liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi on erikoiskuljetuksille määrätty tiettyjä turvallisuustoimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa liikenteenohjaajat, varoitusautot ja kuljetuksen merkinnät. Mitä suuremmasta kuljetuksesta on kyse, sitä enemmän sen näkyvyyteen kiinnitetään huomiota. Suurikokoisissa erikoiskuljetuksissa käytetään pienempiä kuljetuksia enemmän varoitusautoja ja turvamerkintöjä. 4.1 Liikenteenohjaaja Erikoiskuljetuksissa liikenteenohjauksesta huolehtii poliisi tai tehtävään erityisesti koulutettu erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja (EKL). Liikenteenohjaajat ovat Suomessa yksityisiä toimijoita, jotka ovat kouluttautuneet liikenteenohjaajiksi ja toimivat joko pää- tai sivutoimisina liikenteenohjaajina. Osa liikenteenohjaajista toimii itsenäisinä yrittäjinä, osa taas on kuljetuksia suorittavan yrityksen palveluksessa, ja toimii vain oman työnantajansa kuljetuksissa. Liikenteenohjaajilla on oma yhdistyksensä SEKLI (Suomen erikoiskuljetusten liikenteenohjaajat ry). EKL-kurssin on käynyt noin 3400 henkilöä ja heistä toimii aktiivisesti liikenteenohjaajana (Terävä, 2005). Kaikki kurssilla käyneet eivät ole hankkineet liikenteenohjaajan oikeuksia, vaan he ovat halunneet itselleen lisää tietoa alasta. Aina kun kuljetuksen suurin leveys on yli 7,0 metriä, kuljetuslupaan liittyy erikoisehtoja (Liitteet 8 ja 9), joiden mukaan kuljetuksen suorittajan täytyy ilmoittaa poliisille ja Tiehallinnon Tienkäyttäjän Linjalle kuljetuksen suoritusajankohdasta. Tällöin poliisilla on mahdollisuus valvoa kuljetusta ja toimia mukana liikenteen ohjauksessa. Poliisi voi kuitenkin harkintansa mukaan arvioida oman mukanaolonsa tarpeellisuuden ja halutessaan jättäytyä pois kuljetuksen seuraamisesta. 4.2 Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutus ja tehtävät Tiehallinto vastaa erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutuksesta ja liikenteenohjaajalupien myöntämisestä. EKL-kurssilla käsitellään erikoiskuljetuksia koskevaa lainsäädäntöä, kuorman sidontaa ja varmistamista, ensiapua onnettomuuspaikalla, liikenteenohjaajan tehtäviä, varusteita, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä käytännön toimintaa tien päällä. Kurssin päätteeksi teoriaosuudesta järjestetään koe, joka hakijan täytyy läpäistä hyväksytysti. Teoriaosuuden jälkeen täytyy suorittaa lisäksi kolme käytännön osiota, joissa liikutaan erikoiskuljetuksen mukana ja seurataan liikenteen ohjausta käytännössä. Käytännön osioiden hyväksymisen jälkeen hakijalla on mahdollisuus saada EKLoikeudet. Liikenteenohjaajien on myöhemmin osallistuttava kertauskursseille, jotta liikenteenohjaajaoikeudet säilyisivät. Liikenteenohjaajaa on käytettävä muun liikenteen ohjaamiseen ja pysäyttämiseen silloin, kun erikoiskuljetus liikkuu tiellä liikennesäännöistä poiketen tai lainsäädännössä mainituissa tapauksissa. Erikoiskuljetuksen yhteydessä liikennettä ohjaavalla erikoiskuljetusten liikenteenohjaajalla on poliisin valtuuksiin verrattava oikeus pysäyttää liikennettä. Kun kuljetuksen mitat vaativat poliisin mukanaoloa, niin poliisi toimii johtavana liikenteenohjaajana. Liikenteen ohjaus

18 16 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS on pakollista, kun kuljetus liikkuu normaaliliikenteen kulkusuunnan vastaisesti. Liikenteen ohjaajia tarvitaan myös vaikka kuljetus liikkuisi liikennesääntöjen mukaisesti, jos kuljetuksen mitat vaativat liikenteenohjaajan käyttöä. EKL-ohjaajan tehtäviä ovat: varmistaa ennen kuljetusta erikoiskuljetuksen laillisuus ja merkitseminen lupamääräysten ja -ehtojen mukaisesti varmistaa, että kuljetuksella on tarvittaessa asianmukainen lupa sekä varmistaa kuljetuksen aikana pysyminen luvassa mainitulla reitillä sekä noudattaa lupamääräyksiä ja -ehtoja ohjata liikennettä varmistaa, että tilapäisesti poistetut liikennemerkit ja liikenteen ohjauslaitteet asetetaan välittömästi takaisin paikalleen ilmoittaa rikkoutuneista liikennemerkeistä, liikenteen ohjauslaitteista sekä katkenneista sähkö-, puhelin- tai muista johdoista pitää huolta, ettei erikoiskuljetus haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä ja järjestää muulle liikenteelle ohitusmahdollisuus riittävän usein. antaa ohjeita liikenteen järjestämiseksi pysäyttää muu liikenne. Jotta liikenteenohjaaja erottuisi liikenteessä ja näkyisi myös pimeässä, pitää hänellä olla hyväksytty työasu, joka tarkoittaa minimissään heijastinliiviä. Liikenteen ohjauksessa on myös käytettävä hyväksyttyä pysäytysmerkkiä. Seuraavissa kuvissa on esitelty liikenteenohjaajan asu sekä liikenteen pysäyttämiseen käytettävä liikennemerkki, ajoneuvolla ajo kielletty (nro 311). Näiden lisäksi liikenteenohjaajalla täytyy olla yhteydenpitoon käytettävä radiopuhelin. Nämä ovat siis liikenteenohjaajan pakolliset varusteet. Näiden lisäksi liikenteenohjaajalla on yleensä mukana työkaluja liikenteenohjauslaitteiden irrottamiseen sekä korkeuden mittalaite sekä paljon muuta kuljetuksen yhteydessä mahdollisesti tarvittavia apuvälineitä. Kuva 1. Liikenteenohjaajan minimivarustus radiopuhelimen lisäksi (lupamääräykset). 4.3 Varoitusauto Jotta erikoiskuljetuksen liikenteenohjaajat voisivat tehdä työtään kuljetuksen mukana, pitää heillä olla käytössään varoitusauto. Varoitusautona saa käyttää henkilöautoa, pakettiautoa tai enintään kg painoista kuorma-autoa. Varoitusautojen määrä riippuu kuljetuksen mitoista ja useamman kuljetuksen saattueessa erikoiskuljetusten määrästä ja mitoista. Taulukossa 3 on esitetty kuinka monta varoitusautoa kunkin mittaisen kuljetuksen mukana täytyy olla.

19 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 17 ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS Varoitusautossa tulee olla hyväksytty varoitustaulu sekä kaksi vilkkuvaa, ruskeankeltaista valoa näyttävää varoitusvalaisinta. Edellä kulkevassa varoitusautossa on käytettävä vapaan korkeuden mittalaitetta kun kuljetuksen korkeus on yli 5,0 metriä. Moottoritiellä varoitusauton pitää kulkea kuljetuksen takana. Kapeilla teillä, missä ohittaminen on mahdotonta, takavaroitusauto saa siirtyä etuvaroitusauton kanssa kuljetuksen edelle varoittamaan muuta liikennettä. Taulukko 3. Erikoiskuljetuksissa tarvittavien liikenteenohjaajien ja varoitusautojen määrä (Lupamääräykset). Varoitustoimet Korkeus yli 5 m. L 30 Taulukosta selviää, että yli 5,0 metriä korkeat kuljetukset tarvitsevat aina yhden varoitusauton kuljetuksen eteen, mutta kuljetuksen muut mitat voivat vaatia useamman varoitusauton ja liikenteenohjaajan käyttöä. Esimerkiksi yli 7,0 metriä leveissä kuljetuksissa vaaditaan kahden etuvaroitusauton ja yhden takavaroitusauton lisäksi poliisin mukanaoloa. Tosin poliisi voi harkintansa mukaan jättäytyä pois kuljetuksen tarkkailusta. Yli 5,0 metriä korkeiden kuljetusten hankaluudeksi tulevat myös puhelinjohdot, jotka ovat alimmillaan noin viiden metrin korkeudella. Tarvittaessa kuljetuksen suorittajan täytyy sopia näiden laitteiden omistajien kanssa kuljetuksen vaatimista toimenpiteistä. Kuljetusreitillä olevien liikennemerkkien mahdollisesta nostamisesta tai sähköistettyjen liikenteen ohjauslaitteiden irrottamisesta on kuljetuksen suorittajan sovittava hyvissä ajoin tienpitäjän kanssa. 4.4 Kuljetuksen merkinnät ja turvalaitteet Kuljetuksen leveys B (m). B 3 3<B 3,5 Koska erikoiskuljetukset ylittävät yhden tai useampia tieliikenteeseen sallittuja mittoja, on niiden kuorma merkittävä muun liikenteen varoittamiseksi erikoiskuljetuksiin liittyvien säännösten mukaisesti. Etenkin pimeällä ja huonon näkyvyyden aikaan ylimittaisen kuljetuksen havaitseminen olisi muutoin lähes mahdotonta. Seuraavissa osioissa on kerrottu erikoiskuljetuksiin kiinnitettävistä merkinnöistä. Tarkemmat yksityiskohtaiset määräykset ja kuvat merkinnöistä löytyvät liitteestä 9 (sivut 7 ja 8). 3,5<B 4 4<B 5 Kuljetuksen pituus L (m). 30<L 40 L>40 L 25,25 25,25<L 30 30<L 45 5<B 7 B>7 L>45 L 30 30<L 40 L>40 L 35 L>35 Kaikki pituudet Kaikki pituudet Varoitusautoja edessä Varoitusautoja takana Liikenteen ohjaajia Poliisiauto tai varoitusauto 1 ja liikenteen ohjaaja

20 18 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS Erikoiskuljetusajoneuvon merkinnät Erikoiskuljetuksissa käytettävät ajoneuvot on merkittävä erikoiskuljetuksia koskevien määräysten mukaisesti edestä, sivulta ja takaapäin muun liikenteen varoittamiseksi. Merkintä tapahtuu valojen ja heijastimien avulla. Maksimissaan 3,0 metriä leveät kuljetukset tulee merkitä edessä molemmin puolin valkoisilla heijastimilla ja ruskeankeltaista valoa näyttävällä valaisimilla. Nämä merkinnät pitää kiinnittää kuorman leveydelle. Jos kuljetuksen leveys on yli 3,0 metriä ja maksimissaan 4,0 metriä, niin valaisimia pitää olla molemmilla puolilla kaksi päällekkäin. Leveyden ollessa yli 4,0 metriä pitää edellä mainittujen merkintöjen lisäksi kuorman leveydelle kiinnittää leveän kuljetuksen keltapunaiset vinoraitaiset tunnuskilvet. Lisäksi ajoneuvon ja kuljetuksen leveydellä olevien valojen väliin pitää kiinnittää edellä mainittujen valojen kaltaiset lisävalaisimet. Näiden merkintöjen lisäksi autossa pitää olla kaksi pyörivää tai vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävää varoitusvalaisinta, joita käytetään samaan aikaa kuin varoitusautossa. Seuraavassa kuvassa on esimerkki 4,0 7,0 metriä leveän kuljetuksen merkinnöistä ajoneuvon edessä. Kuva 2. Esimerkki erikoiskuljetusajoneuvon merkinnöistä edessä: Vilkkuvat varoitusvalaisimet ohjaamon katolla sekä valaisimet ja heijastimet kuorman leveydellä (Vahlberg). Merkinnät kuljetuksen takana vaihtelevat hieman riippuen siitä, käytetäänkö kuljetuksessa pelkkää kuorma-autoa vai kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmää. Maksimissaan 3,0 metriä leveissä kuljetuksissa käytetään kuorman leveydellä punaisia heijastimia, jotka perävaunussa ovat kolmion muotoisia. Heijastimien yhteyteen pitää kiinnittää myös punaista valoa näyttävät valaisimet. Yli 3,0 metriä mutta maksimissaan 4,0 metriä leveissä kuljetuksissa valaisimia pitää olla kaksi kappaletta kummallakin puolella. Yli 4,0 metriä leveissä kuljetuksissa edellä mainittujen merkintöjen lisäksi kuljetuksen leveydelle pitää kiinnittää leveän kuljetuksen tunnuskilvet, jotka kuorma-autoa käytettäessä ovat samanlaiset kuin edessä, eli puna-keltaraidoitetut. Perävaunua käytettäessä tunnuskilvet ovat keltaiset punaisin reunoin. Lisäksi ajoneuvon ja kuormanleveydellä olevien valaisimien väliin pitää kiinnittää punaiset lisävalaisimet. Lisäksi kuljetuksen takana pitää kaikissa tapauksissa olla yksi pyörivä tai vilkkuva ruskeankeltaista valoa näyttävä varoitusvalaisin, jota ei kuitenkaan käytetä silloin kun kuljetuksen takana kulkee varoitusauto. Seuraavassa kuvassa on esitetty 4,0 7,0 metriä leveän perävaunussa olevan kuorman merkitseminen.

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2005

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2005 Voimassa 1.1.2005 alkaen 1(8) Ehdot sisältävät keskeisimmät osat erikoiskuljetuksia koskevista säädöksistä ja kuljetukselle asetetuista muista ehdoista. Luvassa voi olla myös erikoisehtoja kuten sillan

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana.

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana. LUPAEHDOT 1/201 Voimassa 15.1.201 alkaen 1(7) Ehdot sisältävät keskeisimmät osat erikoiskuljetuksia koskevista säädöksistä ja erikoiskuljetukselle asetetuista muista ehdoista. Ennen 15.1.201 myönnetyssä

Lisätiedot

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL 1 Ajoneuvonosturit 2 Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Rautarakenteet

Lisätiedot

1. Yleiset ehdot LVMaEk 16, 38, 39, TLL 87c

1. Yleiset ehdot LVMaEk 16, 38, 39, TLL 87c LUPAEHDOT /2015 Voimassa 9..2015 alkaen 1(7) Ehdot sisältävät keskeisimmät osat erikoiskuljetuksia koskevista säädöksistä ja erikoiskuljetukselle asetetuista muista ehdoista. Ennen 9..2015 myönnetyssä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2012. 786/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2012. 786/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2012 786/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL Erikoiskuljetusten huomiominen Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL 1 Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Kuva: Ajopalvelu A.Vuori

Lisätiedot

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Lupaviranomainen) Yliopistonkatu 38 PL 376 33101 TAMPERE

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Lupaviranomainen) Yliopistonkatu 38 PL 376 33101 TAMPERE SOPIMUS 1 (9) Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle 1 Sopimuksen toimijat 1.1 Sopijaosapuolet Jämsän kaupunki (jäljempänä Kunta) Seppolantie 10 42100 JÄMSÄ y-tunnus 0175622-1 Keski-Suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä

Lisätiedot

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Tiehallinnon selvityksiä 4/2003 Tiehallinto Tampere 2002 ISSN 1457-9871 ISBN

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998 N:o 953 959. Laki. N:o 953

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998 N:o 953 959. Laki. N:o 953 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998 N:o 953 959 SISÄLLYS N:o Sivu 953 Laki tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n muuttamisesta... 2593 954 Laki

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta

Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Tiehallinnon selvityksiä 4/2003 Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Tiehallinnon selvityksiä 4/2003 Tiehallinto

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3

EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3 EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm nro 1.0 30.3.2009 1.1 Muutoksen sisältö EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA Pohjoisen logistiikkafoorumi 16.1.2013 Oulu SKAL Heikki Huhanantti SKAL:n mitat ja massat työryhmän tavoitteet Tavoite: selkeä käsitys muutoksista Euroopassa

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä PANK Tiemerkintäpäivät 12.2.2015, Tampere Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Turvallisuustilanteen kehitys 1990-2014 800 700 600 500 400

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi

Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi? Perustettu 1962 Kotipaikka Lahti 21 Vetoautoa 24 Perävaunua 22 Jalkalavakonttia

Lisätiedot

Nelipyörä L7e / Maastoajoneuvo / Traktori T 3 Mitä juridisia eroja samankaltaisilla ajoneuvoilla?

Nelipyörä L7e / Maastoajoneuvo / Traktori T 3 Mitä juridisia eroja samankaltaisilla ajoneuvoilla? Nelipyörä L7e / Maastoajoneuvo / Traktori T 3 Mitä juridisia eroja samankaltaisilla ajoneuvoilla? Yhteistä ajoneuvolaissa luokitelluille em. ajoneuvoille on kansan suussa kulkeva nimitys mönkijä. Kauppiaat

Lisätiedot

Sopimus: Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle. Liite 2: Luvan myöntämisen perusteet ja tavoitemittaluokat katuverkolle

Sopimus: Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle. Liite 2: Luvan myöntämisen perusteet ja tavoitemittaluokat katuverkolle SOPIMUKSEN LIITE 2 (5) Sopimus: Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle Liite 2: Luvan myöntämisen perusteet ja tavoitemittaluokat katuverkolle Lupaviranomaisella on oikeus myöntää erikoiskuljetuslupa

Lisätiedot

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Ajankohtainen T&K Valmistuneet ja tekeillä olevat T&K -selvitykset Valmistunut selvitys Turvasaarekkeella varustetut liittymät Liikenneturvallisuus

Lisätiedot

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille kuljetusalan monet haasteet Uudistunut tavaraliikennelaki Yrittäjäkuljettajien työaikalaki Mitta- ja massauudistus Petri Murto Tavaraliikennelain

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002

Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002 Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002 Asia Säädösperusta Päätös Ehdot ja rajoitukset Kuljettajaopetuksen opetussuunnitelman hyväksyminen Ajokorttiasetus 19 2.

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

K U R S S I O H J E L M A. 09.30 Tilaisuuden avaus (auditorio) - puheenjohtaja Ville Silvasti, SKAL Erikoiskuljetustyöryhmä

K U R S S I O H J E L M A. 09.30 Tilaisuuden avaus (auditorio) - puheenjohtaja Ville Silvasti, SKAL Erikoiskuljetustyöryhmä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Erikoiskuljetukset 2014 22-23.11.2014 (la - su) Kylpylähotelli Rantasipi Eden, Nokia K U R S S I O H J E L M A Lauantai 22.11.2014 08.15 Ilmoittautuminen ja kurssimateriaalin

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJIEN KOULUTUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJIEN KOULUTUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJIEN KOULUTUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Liikennealan koulutusohjelma Riihimäki, kevät 2014 Juha Mäntymaa TIIVISTELMÄ RIIHIMÄKI Liikennealan

Lisätiedot

EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3

EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3 EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm Muutoksen sisältö nro 1.0 30.3.2009 1.1 26.11.2009 Pilottikurssin kokemusten

Lisätiedot

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ammattipätevyys 20.4.2015 Jussi-Pekka Laine Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Termistöä Kuorma-autonkuljettaja = ammattinimike henkilölle jonka työ on kuljettaa kuorma-autoa Kuorma-auton kuljettaja

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen Toimintamalli alkaen 1 (5) Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta alkaen Ehdot erikoiskuljetuksille käyttää E18 moottoritietä välillä Heinlahti Sutela

Lisätiedot

EIKOISKULJETUKSET OSANA LIIKENNESUUNNITTELUA

EIKOISKULJETUKSET OSANA LIIKENNESUUNNITTELUA EIKOISKULJETUKSET OSANA LIIKENNESUUNNITTELUA Haastattelututkimus Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Liikennealan Ko. Riihimäki, kevät 2014 Toni Kohtamäki TIIVISTELMÄ RIIHIMÄKI Liikennealan koulutusohjelma

Lisätiedot

Yhteystiedot: Kymenlaaksonkatu 2 A19 48100 KOTKA FINLAND Y-tunnus: 1227866-7. Ajotilaukset / yhteydenotot:

Yhteystiedot: Kymenlaaksonkatu 2 A19 48100 KOTKA FINLAND Y-tunnus: 1227866-7. Ajotilaukset / yhteydenotot: Yhteystiedot: Kymenlaaksonkatu 2 A19 48100 KOTKA FINLAND Y-tunnus: 1227866-7 Ajotilaukset / yhteydenotot: Antti Kallas 0400 829 707 Petri Kallas 0400 757 105 Jarkko Kallas 040 536 4595 TAI Internet: www.kallas.fi

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

1 SOVELTAMISALA... 3 4 JÄNNITEKATKO... 4

1 SOVELTAMISALA... 3 4 JÄNNITEKATKO... 4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (8) Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA... 3 2 TASORISTEYKSEN KÄYTÖN VASTUUHENKILÖT... 3 3 ERIKOISTOIMENPITEET TASORISTEYKSESSÄ JA RAUTATIELIIKENTEEN KESKEYTTÄMINEN... 3 3.1 Erikoiskuljetuksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Mikä on erikoiskuljetus?

Mikä on erikoiskuljetus? Erikoiskuljetukset suunnittelussa - seminaari Terho Isola 18.01.2012 Mikä on erikoiskuljetus? kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon taikka ajoneuvoyhdistelmän kuljetus, jossa

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto Aineiston käyttöehdot Tämän opintomateriaalin on kehittänyt Suomen

Lisätiedot

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Taustaa Valtioneuvoston ministerityöryhmä on esittänyt kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien korkeuden

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Uusi tavaraliikennelaki parantaa kuljetusyritysten kilpailuedellytyksiä & Mitat ja massat -tilannekatsaus

Uusi tavaraliikennelaki parantaa kuljetusyritysten kilpailuedellytyksiä & Mitat ja massat -tilannekatsaus Uusi tavaraliikennelaki parantaa kuljetusyritysten kilpailuedellytyksiä & Mitat ja massat -tilannekatsaus Iiro Lehtonen, toimitusjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Muutokset lyhyesti Heti!

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto. Tieliikenneohje

Liikenteen turvallisuusvirasto. Tieliikenneohje Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI/384/03.04.03.03/2011 Tieliikenneohje Antopäivä: 3.5.2011 Voimassaoloaika: 3.5.2011 - Säädösperusta: Kumoaa: Kohderyhmät: Katsastustoimipaikat Liikenteen turvallisuusvirasto,

Lisätiedot

Perävaunun käyttöohje

Perävaunun käyttöohje Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien

Lisätiedot

Ammattipätevyysoppikirja

Ammattipätevyysoppikirja SKAL 2013 + PowerPointit Ammattipätevyysoppikirja 3 2012 Esitysmateriaali Esitysmateriaali noudattaa kirjan rakennetta Dioja yhteensä noin 800 Esitykset avoimia ja muokattavissa 4 2012 2013 Perustason

Lisätiedot

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan

Lisätiedot

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin. 1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012 Hanasaari Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA SILLANSUUNNITTELUN ERITYISPIIRTEITÄ EUROKOODIT OVAT SILLOILLE

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot LVM:n 17.12.2012 julkistaman ajoneuvojen käyttöasetuksen muutosluonnoksen ajoneuvot 18.1.2013 Antti Korpilahti antti.korpilahti@metsateho.fi Olavi H. Koskinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta LAKIEHDOTUKSIIN LIITTYVÄT VN-ASETUSLUONNOKSET Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta 1 LUKU Soveltamisala ja määritelmät (6.6.2013/407) 3 Ajoneuvoluokkia

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI OHJAUS, LIITE 1 OHJAUS, LIITE 1 23 Varareitti- ja häiriötilanteiden liikenteenohjaussuunnitelma Valtatie 9

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa

Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa Poliisihallitus 2010 Työryhmä, johon on kuulunut henkilöitä Helsingin poliisilaitoksesta, liikkuvasta poliisista ja Poliisihallituksesta,

Lisätiedot

Turvallisuus tiemerkintätöissä Tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2013 Tapio Syrjänen, PIRELY

Turvallisuus tiemerkintätöissä Tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2013 Tapio Syrjänen, PIRELY Turvallisuus tiemerkintätöissä Tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2013 Tapio, PIRELY 8.2.2013 Liikenteenohjaaja kuoli työmaalla - kuorma-auto peruutti päälle (lähde: Poliisin tiedote) Tietyömaan liikenteenohjaaja

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT Liikenneturvallisuustutkija Käyttäytymistiedejäsen tutkijalautakunnassa Liikennevakuutuskeskus, Liikenneonnettomuuksien tutkinta Pieni teollisuuskatu 7 FIN-02920

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

Koenumerokilvet ja valvonta. Koulutuskierros syksy 2010 Autoliikkeet ja Rahoitusyhtiöt

Koenumerokilvet ja valvonta. Koulutuskierros syksy 2010 Autoliikkeet ja Rahoitusyhtiöt Koenumerokilvet ja valvonta Koulutuskierros syksy 2010 Autoliikkeet ja Rahoitusyhtiöt Koenumerokilvet Koenumerokilvet voidaan myöntää mm. autokauppaa tai korjausta harjoittavalle yritykselle Koenumerokilvillä

Lisätiedot

Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet

Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet Oy TransPeltola Ltd Kouvolalainen perheyritys Toiminta alkanut vuonna 1958 (Peltolan Kuljetus Oy) 23 omaa autoa + n. 20 vakituista alihankkija-autoa Työllistää

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN al Määräysluonnos versio 5.5.2015 1 (6) Antopäivä: x.xx.2015 Voimaantulopäivä: x.xx.2015 Säädösperusta: Ilmailulaki (864/2014) 9, 57, 70 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöön pantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot:

Lisätiedot

Poliisin onnettomuustilastointi

Poliisin onnettomuustilastointi Poliisin onnettomuustilastointi Liikenneturvallisuus- ja ILIITU- päivä 18.11.2014 Kuntatalo, Helsinki Kari Onninen, poliisitarkastaja 1 Esityksen sisältö: Taustaa Liikenneturvallisuusstrategia Poliisi

Lisätiedot

Istuinten hyväksyminen pakettiauton ja kuorma-auton ohjaamoon tai kuormatilaan

Istuinten hyväksyminen pakettiauton ja kuorma-auton ohjaamoon tai kuormatilaan Päivämäärä MÄÄRÄYS OHJE Nro 18.6.2009 793/208/2009 Sisältöalue Istuinten hyväksyminen N-luokan ajoneuvon ohjaamoon tai kuormatilaan Toimivallan säädösperusta Ajoneuvolaki 1090/2002 99, LVMa 1248/2002 Kohderyhmät

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

4 LUKU. Rahdinkuljettajan vastuu

4 LUKU. Rahdinkuljettajan vastuu 4 LUKU Rahdinkuljettajan vastuu 27 Vastuun edellytykset Rahdinkuljettaja on vastuussa tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Sisällys

Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Sisällys Helsinki 1.2.2015 Tiedote Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Sisällys AM120-luokan AV-koe (kaksipyöräinen mopo)... 2 AM120-luokka (kaksipyöräinen mopo)... 2 AM121-luokan AV-koe (Kevyt nelipyörä):...

Lisätiedot

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet.

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet. -ORGANISAATIO Jäsenyritykset Suoritealayhdistykset Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Säiliöautoliitto Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL SKAL Kustannus

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ 1644 N:o 526 11 000-11 099 11 100-11 107 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ Yleistä LUOKKA 1. RÄJÄHTEET

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö Raskas liikenne onnettomuuksissa

Lisätiedot

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:

Lisätiedot