Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet"

Transkriptio

1 Juhana Ketola Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet Sisäisiä julkaisuja 16/2007

2

3 Juhana Ketola Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet Sisäisiä julkaisuja 16/2007 Tiehallinto Tampere 2007

4 Kannen kuva: Kari Nummila, Loimaan lehti Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v TIEHALLINTO Hämeen tiepiiri Åkerlundinkatu 5 B PL Tampere Puhelinvaihde

5 Erikoiskuljetusten Juhana Ketola: Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet tieliikenneonnettomuudet. Tampere Hämeen tiepiiri. 3 Sisäisiä julkaisuja. 16/ s. + liitt. 20 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Murskeet, kantava kerros, vaurioituminen TIIVISTELMÄ Erikoiskuljetus on kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kuljetus, jossa ylitetään ainakin yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa. Normaalimittojen ylityksien vuoksi erikoiskuljetukset voivat ahtaissa paikoissa joutua liikkumaan liikennesääntöjen vastaisesti. Erikoiskuljetuksia koskevatkin erityiset erikoiskuljetusmääräykset, jotta kuljetukset voitaisiin suorittaa turvallisesti vaarantamatta itse kuljetusta tai muita tielläliikkujia. Tässä työssä on kerrottu yleistä tietoa erikoiskuljetuksista ja niitä koskevista määräyksistä ja turvatoimista sekä erikoiskuljetusluvista. Tiehallinto toimii Suomessa erikoiskuljetuslupien myöntäjänä, ja tämä tutkimus on tehty Tiehallinnon toimeksiannosta. Tässä työssä on tutkittu liikenneonnettomuuksia, joissa toinen osapuoli on erikoiskuljetus tai erikoiskuljetus on ollut merkittävästi mukana vaikuttamassa onnettomuuden syntyyn. Tutkimus on tehty selvitykseksi erikoiskuljetustoiminnan liikenneonnettomuusriskeistä, jotta määräysten vaikutusta onnettomuuksien estämiseen ja mahdollisia määräysten muutostarpeita voitaisiin arvioida. Onnettomuuksista on tilastoitu niiden lukumäärä, vakavuus ja tapahtumaolosuhteet sekä onnettomuuksiin johtaneet syyt. Onnettomuustutkinnan lähteinä on käytetty poliisin RikiTrip-tietokannasta sekä Tiehallinnon TieReki-tietokannasta löytyneitä onnettomuusraportteja vuosilta Tutkimuksessa selvisi, että erikoiskuljetusonnettomuuksia tapahtui yhden vuoden aikana noin 70 kappaletta. Tyypillisimpiä onnettomuuksia olivat kuorman putoamiset, peräänajot ja korkeusesteisiin törmäämiset. Suurimmat yksittäiset syyt onnettomuuksiin olivat kuljettajien ajovirheet sekä ajoneuvon puutteellinen kuormaus. Ajovirheisiin syyllistyivät erikoiskuljetuksien kuljettajien lisäksi muutkin tienkäyttäjät. Syitä analysoitaessa on esitetty keinoja erikoiskuljetusonnettomuuksien lukumäärän vähentämiseksi ja tärkeimmäksi keinoksi nousi poliisin suorittaman valvonnan lisääminen. Työssä on myös tutkittu erikoiskuljetusonnettomuuksien ja muun raskaan liikenteen onnettomuuksien lukumäärien suhdetta. Tutkimus osoitti, etteivät erikoiskuljetukset ole onnettomuuksien kannalta muuta raskasta tieliikennettä riskialttiimpia, jos säädettyjä turvamääräyksiä noudatetaan.

6 4Juhana Ketola: Special transports in road accidents. Erikoiskuljetusten Tampere tieliikenneonnettomuudet Häme Region. Finnra Reports. 16/ p. + app. 20 p. ISSN , TIEH v. Key words: special transport, abnormal transport, accident ABSTRACT A special transport is a transport which includes vehicle or vehicle combination which exceeds normal road limits or laden vehicle which s cargo exceeds normal road limits. The cargo can only be an indivisible object. Because special transports are so massive, it is sometimes necessary to drive against traffic regulations which can cause dangerous situations in traffic. Special transports are under specific special transport regulations, which make the transports safer for the transport itself and for other road users. This study includes general information about special transports and special transport permits, regulations concerning special transports and their safety precautions. The Finnish Road Administration (FinnRa) grants special transport permits in Finland and this study was made for FinnRa to help them investigate the risks of special transports so the effect of the regulations on road safety could be estimated and possible new restrictions could be made. In this study accidents have been investigated which include a special transport vehicle or special transport has caused the accident. The tables in this study contain the number and degree of severity of road accidents, the effect of circumstantial factors and also the main causes of accidents. The sources of information for this study comprise road accident reports from the police RikiTrip archives and also the reports from FinnRa s own road accident archives. This study reveals that there were about 70 special transport accidents per year. The most common reasons of accidents were errors in driving, negligence in loading and hitting obstacles. Driving errors were not only made by special transport drivers but also other road users. The causes of accidents were also analyzed and attempt was made to discover new ways to improve the safety of special transports. The most important thing to do is to increase the supervision made by the police. The safety of special transports has also examined with regard to the safety of all heavy road traffic in Finland. The risk of accident in special transport is not bigger than the risk of accident in other heavy road traffic. This result requires that all special transport safety precautions are followed.

7 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 5 Sisätlö 1 JOHDANTO 7 2 ERIKOISKULJETUKSEN MÄÄRITELMÄ Kuorma-autot tavarankuljetuksissa Erikoiskuljetusten osuus kuorma-autoliikenteestä Erikoiskuljetusten merkitys kotimaan teollisuudelle 9 3 ERIKOISKULJETUSLUPA Milloin lupa tarvitaan mittojen perusteella Milloin lupa tarvitaan massojen perusteella Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytykset Eri kuljetuslupavaihtoehdot Luvanvaraisten erikoiskuljetusten määrä Erikoiskuljetusluvan saajan vastuu kuljetuksissa 14 4 ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS Liikenteenohjaaja Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutus ja tehtävät Varoitusauto Kuljetuksen merkinnät ja turvalaitteet Erikoiskuljetusajoneuvon merkinnät Varoitustaulut ja -valaisimet 19 5 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTA Tutkintamenetelmä Lähdemateriaali ja aineiston kokoaminen Edelliset onnettomuustutkimukset Erikoiskuljetusonnettomuuksien määrä vuosina Erikoiskuljetusonnettomuuksien määrä verrattuna muun liikenteen onnettomuuksiin 24 6 ONNETTOMUUKSIEN ANALYSOINTI Onnettomuuksien tapahtuma-aika Tyypillisiä erikoiskuljetusonnettomuuksia Onnettomuusteiden nopeusrajoitukset Onnettomuuspaikkojen tienosat Säätila onnettomuushetkellä Erikoiskuljetusonnettomuuksiin johtaneet syyt Kuolemaan johtaneet erikoiskuljetusonnettomuudet vuosina PÄÄTELMÄT Ongelmakohteet erikoiskuljetuksissa Erikoiskuljetusonnettomuuksien estäminen 44 8 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 48 9 LÄHTEET LIITTEET 50

8 6 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet

9 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 7 JOHDANTO 1 JOHDANTO Erikoiskuljetus on tiellä liikkuva kuljetus, jossa käytettävä ajoneuvo yksin tai kuormattuna ylittää yhden tai useampia yleisesti tielle sallittuja mittoja tai massoja. Mitan ylitys kuormattuna saa johtua ainoastaan siitä, että kuljetettavaa esinettä ei voi helposti tai vähäisin kustannuksin purkaa pienempiin osiin. Tällaisesta kuljetettavasta esineestä käytetään jäljempänä nimitystä jakamaton esine. Erikoiskuljetukset eivät kuitenkaan saa liikkua tiellä muiden tienkäyttäjien joukossa ilman sääntöjenmukaisia varotoimenpiteitä. Erikoiskuljetusten pitää yleisten liikennesääntöjen lisäksi täyttää myös erikoiskuljetuksille säädetyt määräykset. Aina erikoiskuljetukset eivät kuitenkaan voi liikkua teillä täysin liikennesääntöjen mukaan, esimerkiksi liian matalien siltojen vuoksi, ja tällöin erikoiskuljetuksen mukana täytyy olla erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan tutkinnon suorittanut henkilö tai poliisi, joka suorittaa liikenteen varoitus- ja ohjaustoimenpiteet. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä suuremmasta kuljetuksesta on kyse, sitä enemmän siihen kohdistuu varotoimenpiteitä. Erikoiskuljetukset lasketaan osaksi raskasta tieliikennettä, mutta erikoiskuljetusten liikenneturvallisuutta ei ole tutkittu vielä kovinkaan tarkasti. Tässä tutkimuksessa onkin tutkittu juuri erikoiskuljetuksille yleisillä teillä tapahtuneita onnettomuuksia ja erikoiskuljetuksien tekemistä rikkeistä syntyneitä vaaratilanteita. Tarkoituksena on saada tarkempi kuva erikoiskuljetuksien onnettomuuksiin johtaneista syistä ja onnettomuuksien määrästä. Tuloksista on päätelty mahdollisia keinoja, joilla erikoiskuljetusonnettomuuksien määrää saataisiin tulevaisuudessa pienennettyä. Tämän tutkimuksen lähdeaineistona on käytetty poliisin RikiTrip -tietokannassa sekä Tiehallinnon Tierekisterissä olleita onnettomuusraportteja. Erikoiskuljetuksia ei ole erikseen huomioitu raporteissa, joten niitä koskevia tietoja ei ollut mahdollista saada suoraan valmiina luettelona. Mahdolliset erikoiskuljetusonnettomuuksia koskevat raportit täytyi hakea tietokannoista erihakusanoja käyttäen ja näin löydetyistä tapauksista piti vielä tutkia lukemalla raportti läpi onko mukana erikoiskuljetus vai jokin muu ajoneuvo. Hakusanoina on käytetty erikoiskuljetuksiin liittyviä sanoja, kuten esimerkiksi leveä, korkea ja lavetti. Näillä hakusanoilla löytyi monia täsmääviä onnettomuusraportteja, ja näistä piti yksi kerrallaan seuloa sellaiset, joissa kysymys oli erikoiskuljetuksesta. Edelliset erikoiskuljetusonnettomuustutkimukset ovat olleet lähdeaineistoltaan suppeampia ja niissä on käytetty eri lähteitä, joten kaikki tutkimustulokset eivät ole keskenään suoraan verrannollisia. Edellisistä tutkimuksista on kuitenkin saatu joitakin vertailukohtia tähän tutkimukseen. Aluksi tarkoituksena oli suorittaa kysely lupia hakeneiden kuljetusyritysten kesken ja näistä saadusta vastauksista tehdä vertailuja onnettomuuksien määrästä. Soittokierros suurimpiin erikoiskuljetuksia suorittaviin yrityksiin kuitenkin antoi sellaisen kuvan, että suurissa, paljon erikoiskuljetuksia tekevissä yrityksissä onnettomuuksien määrä oli vähäinen eikä tutkimusta kannattanut tehdä kyselyn muodossa. Tämä tutkimus on tehty Tiehallinnon toimeksiannosta, ja saatuja tuloksia on tarkoitus käyttää hyväksi erikoiskuljetustoiminnan kehittämisessä ja erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutuksen suunnittelussa. Toimeksiantajan yhdyshenkilöinä Tiehallinnosta ovat toimineet Erikoiskuljetusvastaava Anne Ranta-aho sekä säädösasioissa Kuljetusasiantuntija Seppo Terävä. Turun Ammattikorkeakoulusta yhdyshenkilönä ja työn valvojana on toiminut Diplomiinsinööri Raimo Lehto.

10 8 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUKSEN MÄÄRITELMÄ 2 ERIKOISKULJETUKSEN MÄÄRITELMÄ Erikoiskuljetus on kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kuljetus, jossa ylitetään ainakin yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa tai ajoneuvo on ollut kuormattava kuorman laadusta johtuen ajoneuvoa leveämmäksi, pitemmäksi tai yleisesti tiellä sallittua korkeammaksi. Tiehallinto voi Manner-Suomessa myöntää kuljetusluvan erikoiskuljetukselle jakamattoman esineen kuljettamiseen yleisellä tiellä ja tienpitäjän suostumuksella myös kuntien katu- ja tieverkolle sekä yksityistielle. Ahvenanmaalla luvan erikoiskuljetukselle myöntää Ahvenanmaan Maakuntahallitus. Kaikki erikoiskuljetukset eivät kuitenkaan tarvitse lupaa. Jos kuljetus ylittää yleiset kuljetuksille sallitut mitat, niin se lasketaan erikoiskuljetukseksi. Lupa erikoiskuljetukselle vaaditaan vasta kun kuljetus ylittää Suomessa käytössä olevat niin sanotut vapaat mittarajat. Esimerkiksi yli 4,2 metriä korkeat kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia, mutta lupa kuljetukselle vaaditaan vasta kun korkeus ylittää 4,4 metriä. Tarkempi taulukko vapaista mittarajoista on liitteessä 1. Erikoiskuljetuksia koskevat seuraavat säädökset: Ajoneuvolaki 1090/02 Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) asetukset autojen, perävaunujen, traktorien, moottorityökoneiden ja hinattavien laitteiden rakenteista ja varusteista 1248/02 ja 1251/02 Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/92 (muutoksineen) Liikenneministeriön päätös erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista 1715/92 sekä muutokset 441/98, 958/98, 750/01 ja 1253/02. (Lupamääräykset 2005.) 2.1 Kuorma-autot tavarankuljetuksissa Kuorma-autojen lukumäärä ylitti maassamme vuonna 1974 ja vuonna 2003 kuorma-autojen määrä oli kasvanut yhteensä ajoneuvoon. Tähän lukuun pitää vielä lisätä Ahvenanmaalla rekisteröidyt kuorma-autot, joita on tällä hetkellä arvion mukaan lähes 500 kappaletta (SKAL 2004). Kuorma-autojen liikennesuorite vuonna 2003 oli miljoonaa ajoneuvokilometriä, joka on 6 % koko tieliikenteen kokonaisliikennesuoritteesta (Tiehallinto 2003). Vuodesta 1980 vuoteen 1997 liikennesuorite kasvoi 1,4 % vuodessa. Kuorma-autojen kuljetussuorite on kuitenkin kasvanut huomattavasti enemmän kuin liikennesuorite, mikä johtuu siitä, että viime aikoina kuljetusten kuormakoko on jatkuvasti kasvanut. Autokuljetusten määrä koko kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta oli vuonna 2003 noin 68 % (SKAL 2004). 2.2 Erikoiskuljetusten osuus kuorma-autoliikenteestä Kuorma-autoilla tehtiin vuonna 2003 lähes 43 miljoonaa kuljetusmatkaa (SKAL 2004). Vuonna 1999 tehdyn tutkimuksen mukaan erikoiskuljetuksia tehtiin maassamme noin kappaletta, joten erikoiskuljetusten määrällinen osuus maantieliikenteen kuljetuksista on hieman alle 1 % (Vahlberg 1999, 9). Edellä mainitussa tutkimuksessa erikoiskuljetuksista oli sellaisia, että ne eivät mittojensa tai massojensa puolesta tarvinneet erikoiskuljetuslupaa.

11 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 9 ERIKOISKULJETUKSEN MÄÄRITELMÄ Loput kuljetusta olivat niin suurikokoisia tai painavia, että ne olivat luvanvaraisia (Vahlberg 1999, 47). Edellisissä tutkimuksissa on arvioitu erikoiskuljetusten määrän olleen vuonna 1978 noin kappaletta ja vuonna 1982 noin kappaletta (Y-Suunittelu, 1978, 1 ja 1983, 6). Tiehallinnon erikoiskuljetusinsinööri Pepe Vahlbergin tutkimuksen mukaan vuonna 1999 kuljetuksia olisi tehty yhteensä kappaletta, joten vuodesta 1978 erikoiskuljetuksien määrä oli lisääntynyt 79 %. Erikoiskuljetuksia olisi myös mahdollista kuljettaa rautateitä tai vesireittejä hyväksikäyttäen, mutta usein kustannukset nousevat näissä kuljetuksissa niin korkeiksi, että maantiekuljetus on ainoa järkevä mahdollisuus. Koska lähtöpiste ei yleensä sijaitse sataman tai rautatien yhteydessä, pitää jakamaton esine ensin kuljettaa tietä pitkin sopivaan paikkaan, jossa kuorma siirretään kuljettavasta ajoneuvosta toiseen. Lisäksi vesistö- ja rautatiekuljetuksiin liittyy usein vielä määränpäässäkin lastin jatkosiirto tietä pitkin lopulliseen kohteeseen. 2.3 Erikoiskuljetusten merkitys kotimaan teollisuudelle Suurten tai raskaiden esineiden kuljetus kokonaisena mahdollistaa mahdollisimman pitkälle viedyn jalostuksen, mikä on taloudellisesti tärkeää Suomen teollisuudelle ja parantaa yritystemme kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Kuorma-auto-liikenteellä on maassamme huomattavasti suurempi merkitys kuin muissa EU-maissa. Kuljetussuoritteemme asukasta kohti on muihin EU-maihin verrattuna 1,5 4 -kertainen johtuen siitä, että maamme pinta-ala on yksi Euroopan suurimpia samalla kun asukaslukumme on yksi pienimmistä. Suomen asukastiheys on vain 15 asukasta neliökilometrillä, ja teollisuuden yritykset ovatkin sijoittuneet hajalleen pitkien etäisyyksien päähän toisistaan ympäri koko maata. Kuljetuskustannusten suuri osuus teollisuuden kokonaiskustannuksissa edellyttää sitä, että kuljetukset pitäisi pystyä suorittamaan maassamme mahdollisimman vaivattomasti. (Kangas 1993, 10 ja SKAL 2004.)

12 10 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUSLUPA 3 ERIKOISKULJETUSLUPA Tiehallinto myöntää erikoiskuljetuslupia jakamattoman esineen kuljettamiseen yleisellä tiellä, katuverkolla sekä yksityistiellä. Luvanhakija voi hakea täydennystä voimassaolevaan kuljetuslupaan kunnilta tai kaupungeilta niiden omien katujen ja teiden osalta. Ahvenanmaalla luvanmyöntäjänä toimii Ahvenanmaan Maakuntahallitus. Tiehallinto myöntää kuljetusluvan joko kuljetuksen tilaajalle, kuljetuksen suorittajalle tai kuljetettavan esineen valmistajalle. Kuljetusluvan saanut yritys ei voi siirtää lupaa toisen yrityksen tai henkilön käyttöön. Lupa voidaan myöntää asiakkaan toivomuksen mukaan suomen kielen lisäksi ruotsiksi tai englanniksi. Kuljetuslupahakemuksen perusteella Tiehallinnon lupakäsittelijät myöntävät tietojen tarkistuksen jälkeen kirjallisen kuljetusluvan, johon on laadittu jokaiselle kuljetukselle erikseen suunniteltu kuljetusreitti lähtöpaikasta määräpisteeseen. Reitti laaditaan käyttäen tienumeroita sekä paikkakuntien tai liittymien nimiä. Lupaan merkityt kuljetuksen tiedot ovat yleensä samat kuin erikoiskuljetuslupahakemuksessa (Liite 5). Joissakin tapauksissa lupa voidaan erikoisehdoin myöntää vain pienemmälle tai kevyemmälle kuljetukselle kuin hakemuksessa on esitetty. Tästä esimerkkinä mainittakoon ajoneuvonosturin kuljettaminen yleisellä tiellä vastapainot riisuttuna. Myös kuljetusreitti voi poiketa hakemuksessa toivotusta, jos hakijan esittämä reitti on kuljetukseen sopimaton esimerkiksi reitillä olevien matalien alikulkukorkeuksien tai siltojen heikkojen kantavuuksien vuoksi. Kaupungin tai kunnan antama kirjallinen suostumus voi täydentää kuljetusluvassa olevaa reittiä. Kunnan suostumus ei siis yksinään voi toimia kuljetuslupana, vaan kuljetuksella pitää olla Tiehallinnon kuljetuslupa, jota kunta voi täydentää oman katu- ja tieverkkonsa osalta. Esimerkki kuljetusluvasta löytyy liitteestä Milloin lupa tarvitaan mittojen perusteella Suomi sallii EU- ja ETA-valtioiden ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmille Suomessa samat mitat kuin kotimaisille ajoneuvoille ja -yhdistelmille. EU:n sisäisen käytännön mukaisesti kunkin jäsenvaltion tulee sallia muiden EUvaltioiden ajoneuvoille ja yhdistelmille samat mitat ja massat kuin se sallii oman maansa ajoneuvoille. Muiden valtioiden, eli EU:n ulkopuolisten maiden ajoneuvoihin, sovelletaan Suomessa tiukempia säännöksiä mittojen osalta. Tällainen päätös on tehty, koska suomalaisten ajoneuvojen mittaylityksiin näissä maissa suhtaudutaan usein tiukemmin, eikä olisi etujemme mukaista, että kohtelisimme muita suopeammin kuin he meitä. Tiehallinnon myöntämien ylimittalupien lisäksi Ajoneuvohallintokeskus (AKE) voi myöntää kuljetuslupia normaalimittoja suurempiin kappaletavaran kuljetuksiin. Kappaletavaraksi lasketaan esineet, jotka on mahdollista kuljettaa normaalimittojen rajoissa. Suomessa kaikki yleisesti tiellä sallitut mitat tai kansainvälisessä liikenteessä sallitut mitat ylittävät kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia, vaikka ne eivät tarvitsisi mittojen perusteella erikoiskuljetuslupaa. Suurimman sallitun korkeuden, leveyden tai pituuden ylittäminen saa johtua ainoastaan jakamattoman esineen kuljettamisessa. Pituus ei saa ylittyä kahdesta peräkkäin kuormatusta esineestä. Samoin korkeus tai leveys ei saa ylittyä päällekkäin tai vierekkäin kuormatuista esineistä. Suomessa yli 4,2 metriä korkeat ja yli 2,6 metriä leveät kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia. Suurin sallittu pituus riippuu käytettävistä ajoneuvoista.

13 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 11 ERIKOISKULJETUSLUPA Suurimmat yleiseen tieliikenteeseen sallitut mittarajat on esitetty liitteessä 3 olevassa taulukossa. EU- ja ETA-valtiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla ja -yhdistelmällä suoritettaviin jakamattomien esineiden kuljetuksiin sovelletaan ns. vapaita mittarajoja. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kuljetus ylittääkin normaaliliikenteelle sallitut mitat, ei kuljetus välttämättä tarvitse kuljetuslupaa. Tällöin on kuitenkin noudatettava kaikkia muita erikoiskuljetuksia koskevia säädöksiä ja määräyksiä, kuten esimerkiksi kuljetuksen merkintöjä sekä varoitusautojen ja liikenteenohjaajien lukumäärää. EU- tai ETA-valtiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla suoritettava erikoiskuljetus tarvitsee kuljetusluvan vasta, kun kuljetuksen mitat ylittävät niin sanotut vapaat mittarajat. Liitteessä 1 ja seuraavassa taulukossa on esitetty eri yhdistelmille sallitut mitat, joilla kuljetus ei tarvitse erikoiskuljetuslupaa. Taulukko 1. Suomessa käytössä olevat vapaat mittarajat (Lupamääräykset). Ajoneuvo tai ajoneuvo yhdistelmä, joka on rekisteröity EU tai ETA -valtiossa Korkeus m*) Leveys m*) Pituus m*) Ylitykseen lupa Kuorma-auto 4,40 4,00 Kyllä 12,00 Ei Kuorma-auto, jossa on kuljetusritilä tai vastaava varustus, kun kuormana on työkone 4,40 3,50 16,00 Kyllä Ei Moottorityökone 4,40 4,00 20,00 Kyllä Kuorma-auto ja varsinainen perävaunu tai moduuliyhdistelmä, kuorman ylitys takana 4,40 4,00 25,25 Kyllä Ei enintään 3,0 m Kuorma-auto ja varsinainen 4,40 4,00 27,00 Kyllä erikoiskuljetusperävaunu **) Kuorma-auto ja puoliperävaunu 4,40 4,00 30,00 Kyllä Kuorma-auto ja puoliperävaunu, kun kuormana 4,30 2,60 17,00 Ei on kontti Kuorma-auto ja hinattava laite 4,40 4,00 30,00 Kyllä Turvetuotantokone, traktori ja kuormaamaton 4,40 4,00 27,00 Kyllä turvetuotantoperävaunu tai hinattava laite Traktori ja traktoriperävaunu kun kuormana 4,40 4,00 20,00 Ei vene, maatalous- tai pienkone tai -laite Traktori ja traktoriperävaunu, kun kuormana 4,40 3,50 20,00 Ei työkone Traktori ja traktoriperävaunu, kun kuormana 4,20 2,60 20,00 Ei pylväät Henkilö tai pakettiauto ja perävaunu, kun 4,20 2,60 20,00 Ei kuormana on vene tai purjelentokone Kuorman ylitykset ajoneuvon ääriviivan yli taulukon pituuden rajoissa ***) Ajoneuvon edessä kaikissa tapauksissa 2,00 Kyllä Yksittäisen ajoneuvon tai kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun tai 3,00 Kyllä moduulin yhdistelmissä takana Kuorma-auton ja varsinaisen erikoiskuljetusperävaunun, traktori-, 4,00 Kyllä henkilö- tai pakettiauton yhdistelmän takana Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmän takana 6,00 Kyllä *) Tielle yleisesti sallittua tai ajoneuvoa suurempi mitta saa tulla vain jakamattomasta kuormasta. **) Erikoiskuljetusperävaunu mittojen perusteella, ei yksinomaan yliraskas. ***) Suuremmille ylityksille lupa voidaan myöntää myös taulukon pituuden rajoissa, jos sitä tarvitaan. Tiehallinnossa myönnetty lupa pitää sisällään aina tarvittavan etu- ja takaylityksen, jos ylitystä luvassa ei ole rajoitettu.

14 12 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUSLUPA Taulukkoa lukemalla selviää, että jos erikoiskuljetukseen käytetään tavallista kuorma-autoa, saa kuljetuksen korkeus kuormattuna olla 4,4 metriä ja leveys 4,0 metriä. Vasta näiden mittojen ylittyessä kuljetus tarvitsee erikoiskuljetusluvan. Kuorma-auton suurin sallittu pituus on 12,0 metriä, eikä lupaa sen ylitykseen myönnetä. Pituuden ylittyessä pitää kuljetukseen käyttää jotain muuta ajoneuvoa, esimerkiksi puoliperävaunua. Puoliperävaunua käytettäessä erikoiskuljetuslupa tarvitaan pituuden osalta vasta jos pituus ylittää 30,0 metriä. Mikäli ajoneuvo tai -yhdistelmä on rekisteröity EU- tai ETA-valtion ulkopuolelle, ovat kuljetukselle sallitut mittarajat tiukemmat. EU:n ulkopuolisille yhdistelmille täytyy anoa erikoiskuljetuslupaa heti, kun kansainväliselle liikenteelle sallitut mitat ylittyvät. Tiedot EU:n ulkopuolisissa maissa rekisteröidyille ajoneuvoille sallituista mittarajoista on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitteessä 2. Taulukko 2. EU:n ulkopuolisten maiden ajoneuvoille sallitut mittarajat (lupamääräykset). Ajoneuvo tai yhdistelmä, joka on rekisteröity muussa kuin EU- tai ETA -valtiossa Korkeus m*) Leveys m*) Pituus m*) Ylitykseen lupa Kuorma-auto 4,00 2,55 12,00 Kyllä Ei Kuorma-auto ja varsinainen perävaunu 4,00 2,55 18,75 Kyllä **) Kuorma-auto ja keskiakseliperävaunu 4,00 2,55 18,75 Kyllä Ei Kuorma-auto ja puoliperävaunu 4,00 2,55 16,50 Kyllä Kuorma-auto ja hinattava laite 4,00 2,55 16,50 Kyllä *) Tielle yleisesti sallittua tai ajoneuvoa suurempi mitta saa tulla vain jakamattomasta kuormasta **) Yhtä jakamatonta esinettä perävaunussa kuljetettaessa tai kuormaamatonta yhdistelmää kuljetettaessa pituus saa olla enintään 22,00m. Kuorman ylitykset ajoneuvon ääriviivan yli taulukon pituuden rajoissa ***) Ylitykseen lupa Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän edessä kaikissa tapauksissa 1,00 m Kyllä Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän takana kaikissa tapauksissa 2,00 m Kyllä ***)Suuremmille ylityksille lupa voidaan myöntää myös taulukon pituuden rajoissa, jos sitä tarvitaan. Tiehallinnossa myönnetty lupa pitää sisällään aina tarvittavan etu- ja takaylityksen, jos ylitystä luvassa ei ole rajoitettu. Taulukosta 2 selviää, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolella rekisteröidyt ajoneuvot tarvitsevat kuljetusluvan heti jos kuljetuksen korkeus ylittää 4,0 metriä tai leveys 2,55 metriä. Pituuden osalta mittaraja riippuu käytettävistä ajoneuvoista. Myös taka- ja etuylityksien osalta mittarajat ovat EU- tai ETAmaissa rekisteröityjä ajoneuvoja tiukempia. Kuorman ylittäessä ajoneuvon ääriviivan edessä yhdellä tai takana kahdella metrillä, pitää kuljetukselle hankkia lupa, vaikka ajoneuvolle sallittu suurin pituus ei vielä ylittyisikään. Vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty että vuonna 1999 yli 4,4 m korkeita kuljetuksia oli 62,3 % ja yli 5,0 metriä korkeita kuljetuksia oli 17 % kaikista luvanvaraisista erikoiskuljetuksista. Tutkimuksen lähteenä olleita kuljetuslupia myönnettiin tuolloin yhteensä 9005 kappaletta. Yli 4,0 metriä leveitä kuljetuksia luvanvaraisista kuljetuksista oli kaikkiaan 29,5 %. Pituuden osalta vertailua on vaikea tehdä, sillä lupahakemuksiin kirjattu kuljetuksen pituus ei aina vaikuta luvan hintaan tai reittiin, joten monet luvanhakijat kirjaavat pituuden suurpiirteisesti vain riittävän suureksi. (Vahlberg 1999, 48.)

15 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 13 ERIKOISKULJETUSLUPA 3.2 Milloin lupa tarvitaan massojen perusteella Suomessa kaikki yleisesti tiellä sallitut massat ylittävät kuljetukset tarvitsevat erikoiskuljetusluvan Tiehallinnolta heti kun suurimmat sallitut massat ylittyvät. Suomessa kuorma-auton ja puoliperävaunun muodostaman yhdistelmän joka on erikoiskuljetuskäytössä yleisin yhdistelmä suurin sallittu massa normaaliliikenteessä voi olla 48,0 tonnia. Kokonaismassa voi kuitenkin jäädä pienemmäksikin riippuen käytettävien ajoneuvojen ominaisuuksista. Varsinaista perävaunua käytettäessä suurin sallittu massa voi olla jopa 60,0 tonnia. Normaaliliikenteen ajoneuvojen tulee pysyä sallittujen massarajojen puitteissa akseli-, teli- ja kokonaismassan osalta. Massarajat riippuvat esimerkiksi akselien lukumäärästä ja akselivälien pituudesta. Suurimmat Suomen tieliikenteessä sallitut massat löytyvät liitteestä 4. Vuonna ,2 % erikoiskuljetusluvista myönnettiin yli 48,0 tonnia painaville kuljetuksille. (Vahlberg 1999, 50). Ylimassa on mahdollista jakamattoman esineen kuljetuksessa, jos ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä on rekisteröity ja hyväksytty kuljetuksessa syntyville akseli-, teli- ja kokonaismassoille. Ylimassa ei saa syntyä kuljettamalla kahta tai useampaa jakamatonta esinettä samassa kuljetuksessa. Jos kuljetus vaatii mittojen puolesta erikoiskuljetusluvan, mutta on massaltaan normaalipainoinen eli kuljetuksen akseli-, teli- ja kokonaismassat eivät ylitä tielle yleisesti sallittuja arvoja, ilmoitetaan luvassa kuljetuksen mitat ja ajoneuvotai yhdistelmälaji. Useampi samantyyppinen ajoneuvo voi tällöin liikkua kyseisellä luvalla, mikäli luvassa ilmoitetut mitat eivät ylity ja käytetään luvassa mainittua reittiä tai reitinosaa luvan voimassaoloaikana. Jos kuljetus on ylipainoinen, yksilöidään kaikki luvan käyttöön oikeuttavat ajoneuvot rekisterinumerolla. Tällöin lupa on ajoneuvokohtainen, ja muut kuin luvassa mainitut ajoneuvot eivät voi liikkua kyseisellä luvalla. Ennen luvan myöntämistä ylimassaisten ajoneuvojen tiedot ja suurimmat hyväksytyt massat tarkistetaan Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvorekisteristä. 3.3 Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytykset Erikoiskuljetuslupaa myöntäessä lupaviranomaisten sekä luvan anojan pitää ottaa huomioon itse kuljetuksesta ja sen käyttämästä reitistä muutamia asioita. Ennen kuin kuljetukselle voidaan myöntää erikoiskuljetuslupaa, täytyy tarkastaa, että seuraavat kolme ehtoa täyttyvät. 1. Esinettä ei voida lainkaan tai kohtuullisina pidettävillä kustannuksilla kuljettaa muita kuljetustapoja käyttäen tähän tarkoitukseen sopivan rautatie- tai vesikuljetusmahdollisuuden puuttuessa. 2. Kuljetusajoneuvo on liikenteeseen hyväksytty ja rekisteröity sekä kyseistä kuljetusta varten tarkoituksenmukainen. Kuljetusajoneuvona tulee yleensä olla kuorma-auto, kun kuljetusmatka on pitkä. 3. Teiden ja niillä olevien siltojen kantavuus ja käytettävissä oleva tila on riittävä eikä kuljetus kohtuuttomasti häiritse tai vaaranna muuta liikennettä. (Lupamääräykset 2005.)

16 14 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUSLUPA 3.4 Eri kuljetuslupavaihtoehdot Tiehallinto myöntää lupia kuljetuksille ylikorkeuden, ylileveyden, ylipituuden tai ylipainon perusteella. Lupatyyppejä on kahdenlaisia: reittikohtaisia lupia ja reitistölupia. Reittikohtainen lupa myönnetään ainoastaan hakemuksessa ilmoitettujen lähtö- ja määräpaikkojen välille. Reittikohtaiset luvat jakaantuvat normaali- tai ylipainoisille kuljetuksille myönnettäviin lupiin. Reitistölupa on ajoneuvon liikkumisen kannalta reittilupaa laajempi kokonaisuus. Reitistöluvassa on valmiiksi etukäteen määritellyt suurimmat sallitut mitat ja massat sekä useita eri maanteitä, joita pitkin kyseisellä luvalla saadaan liikkua meno- ja paluusuuntaan. Reitistöluvat ovat joko tiepiirikohtaisia, eli tiepiirillä on omat reitistönsä oman tiepiirinsä alueelle, tai valtakunnallisia, koko Suomen tiestöä käsittäviä laajoja reitistöjä. Reitistölupiin on voitu asettaa erilaisia mittaja massarajoituksia. 3.5 Luvanvaraisten erikoiskuljetusten määrä Luvanvaraisia kuljetuksia kaikista erikoiskuljetuksista oli vuonna 1999 noin 40 %. (Vahlberg 1999, 47). Tiehallinnon vuosittain myöntämien lupien määrä rikkoi luvan rajan vuonna 2001 ja sen jälkeenkin lupamäärä on ollut kasvussa. Vuonna 2003 lupien määrä oli jo yli kappaletta ja vuonna 2004 lupamäärä lähestyi jo luvan rajaa. Suoritettujen kuljetusten määrä on kuitenkin suurempi, sillä luvansaaja saa käyttää lupaa useasti koko voimassaoloajan. Normaalipainoisille kuljetuksille myönnetyt luvat ovat yleensä voimassa yhden vuoden. Ylipainoisten kuljetusten lupien voimassaoloaika on kuusi kuukautta (enintään 90 tonnia) tai kolme kuukautta (kokonaismassa yli 90 tonnia). Erityistapauksissa luvan voimassaoloaika voi olla lyhempi tai pitempi. 3.6 Erikoiskuljetusluvan saajan vastuu kuljetuksissa Erikoiskuljetusluvan saaja vastaa siitä, että kuljetus on kaikilta osilta lainmukainen. Erikoiskuljetuslupamääräyksissä (Liite 9) sanotaan, että luvansaaja vastaa kaikista ylimassan, leveyden, korkeuden tai pituuden aiheuttamista vahingoista, joita voi aiheutua tienpitäjälle, kuljetusajoneuvolle tai itse kuljetukselle. Joissain tapauksissa liikenteenohjauslaitteita täytyy nostaa tai siirtää, jotta kuljetus mahtuisi niiden ohi. Luvan saaja vastaa liikenteenohjauslaitteiden, esimerkiksi portaalien ja liikennevalopylväiden, siirrosta ja niiden paikoilleen laittamisesta sekä syntyvistä kustannuksista. Näiden mittavampien liikenteenohjauslaitteiden purkamiseen ja siirtämiseen tarvitaan kuitenkin tienpitäjän suostumus. Muita liikenteenohjauslaitteita voidaan tilapäisesti irrottaa, kunhan ne asennetaan paikoilleen välittömästi kuljetuksen ohitettua kyseisen kohdan. Kuljetuksen suorittajan tulee varmistua siitä, että kuljetus liikkuu luvan mukaisesti oikealla reitillä. Jokaiseen kuljetuslupaan on merkitty tarkasti tienumeroita tai nimistöä käyttäen reitti tai reitistö, jolla erikoiskuljetus saa liikkua. Reitiltä poistuessaan kuljetuksesta tulee normaalisäädösten alainen.

17 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 15 ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS 4 ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS Erikoiskuljetuksien ja muiden tienkäyttäjien turvallisuuden sekä liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi on erikoiskuljetuksille määrätty tiettyjä turvallisuustoimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa liikenteenohjaajat, varoitusautot ja kuljetuksen merkinnät. Mitä suuremmasta kuljetuksesta on kyse, sitä enemmän sen näkyvyyteen kiinnitetään huomiota. Suurikokoisissa erikoiskuljetuksissa käytetään pienempiä kuljetuksia enemmän varoitusautoja ja turvamerkintöjä. 4.1 Liikenteenohjaaja Erikoiskuljetuksissa liikenteenohjauksesta huolehtii poliisi tai tehtävään erityisesti koulutettu erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja (EKL). Liikenteenohjaajat ovat Suomessa yksityisiä toimijoita, jotka ovat kouluttautuneet liikenteenohjaajiksi ja toimivat joko pää- tai sivutoimisina liikenteenohjaajina. Osa liikenteenohjaajista toimii itsenäisinä yrittäjinä, osa taas on kuljetuksia suorittavan yrityksen palveluksessa, ja toimii vain oman työnantajansa kuljetuksissa. Liikenteenohjaajilla on oma yhdistyksensä SEKLI (Suomen erikoiskuljetusten liikenteenohjaajat ry). EKL-kurssin on käynyt noin 3400 henkilöä ja heistä toimii aktiivisesti liikenteenohjaajana (Terävä, 2005). Kaikki kurssilla käyneet eivät ole hankkineet liikenteenohjaajan oikeuksia, vaan he ovat halunneet itselleen lisää tietoa alasta. Aina kun kuljetuksen suurin leveys on yli 7,0 metriä, kuljetuslupaan liittyy erikoisehtoja (Liitteet 8 ja 9), joiden mukaan kuljetuksen suorittajan täytyy ilmoittaa poliisille ja Tiehallinnon Tienkäyttäjän Linjalle kuljetuksen suoritusajankohdasta. Tällöin poliisilla on mahdollisuus valvoa kuljetusta ja toimia mukana liikenteen ohjauksessa. Poliisi voi kuitenkin harkintansa mukaan arvioida oman mukanaolonsa tarpeellisuuden ja halutessaan jättäytyä pois kuljetuksen seuraamisesta. 4.2 Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutus ja tehtävät Tiehallinto vastaa erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutuksesta ja liikenteenohjaajalupien myöntämisestä. EKL-kurssilla käsitellään erikoiskuljetuksia koskevaa lainsäädäntöä, kuorman sidontaa ja varmistamista, ensiapua onnettomuuspaikalla, liikenteenohjaajan tehtäviä, varusteita, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä käytännön toimintaa tien päällä. Kurssin päätteeksi teoriaosuudesta järjestetään koe, joka hakijan täytyy läpäistä hyväksytysti. Teoriaosuuden jälkeen täytyy suorittaa lisäksi kolme käytännön osiota, joissa liikutaan erikoiskuljetuksen mukana ja seurataan liikenteen ohjausta käytännössä. Käytännön osioiden hyväksymisen jälkeen hakijalla on mahdollisuus saada EKLoikeudet. Liikenteenohjaajien on myöhemmin osallistuttava kertauskursseille, jotta liikenteenohjaajaoikeudet säilyisivät. Liikenteenohjaajaa on käytettävä muun liikenteen ohjaamiseen ja pysäyttämiseen silloin, kun erikoiskuljetus liikkuu tiellä liikennesäännöistä poiketen tai lainsäädännössä mainituissa tapauksissa. Erikoiskuljetuksen yhteydessä liikennettä ohjaavalla erikoiskuljetusten liikenteenohjaajalla on poliisin valtuuksiin verrattava oikeus pysäyttää liikennettä. Kun kuljetuksen mitat vaativat poliisin mukanaoloa, niin poliisi toimii johtavana liikenteenohjaajana. Liikenteen ohjaus

18 16 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS on pakollista, kun kuljetus liikkuu normaaliliikenteen kulkusuunnan vastaisesti. Liikenteen ohjaajia tarvitaan myös vaikka kuljetus liikkuisi liikennesääntöjen mukaisesti, jos kuljetuksen mitat vaativat liikenteenohjaajan käyttöä. EKL-ohjaajan tehtäviä ovat: varmistaa ennen kuljetusta erikoiskuljetuksen laillisuus ja merkitseminen lupamääräysten ja -ehtojen mukaisesti varmistaa, että kuljetuksella on tarvittaessa asianmukainen lupa sekä varmistaa kuljetuksen aikana pysyminen luvassa mainitulla reitillä sekä noudattaa lupamääräyksiä ja -ehtoja ohjata liikennettä varmistaa, että tilapäisesti poistetut liikennemerkit ja liikenteen ohjauslaitteet asetetaan välittömästi takaisin paikalleen ilmoittaa rikkoutuneista liikennemerkeistä, liikenteen ohjauslaitteista sekä katkenneista sähkö-, puhelin- tai muista johdoista pitää huolta, ettei erikoiskuljetus haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä ja järjestää muulle liikenteelle ohitusmahdollisuus riittävän usein. antaa ohjeita liikenteen järjestämiseksi pysäyttää muu liikenne. Jotta liikenteenohjaaja erottuisi liikenteessä ja näkyisi myös pimeässä, pitää hänellä olla hyväksytty työasu, joka tarkoittaa minimissään heijastinliiviä. Liikenteen ohjauksessa on myös käytettävä hyväksyttyä pysäytysmerkkiä. Seuraavissa kuvissa on esitelty liikenteenohjaajan asu sekä liikenteen pysäyttämiseen käytettävä liikennemerkki, ajoneuvolla ajo kielletty (nro 311). Näiden lisäksi liikenteenohjaajalla täytyy olla yhteydenpitoon käytettävä radiopuhelin. Nämä ovat siis liikenteenohjaajan pakolliset varusteet. Näiden lisäksi liikenteenohjaajalla on yleensä mukana työkaluja liikenteenohjauslaitteiden irrottamiseen sekä korkeuden mittalaite sekä paljon muuta kuljetuksen yhteydessä mahdollisesti tarvittavia apuvälineitä. Kuva 1. Liikenteenohjaajan minimivarustus radiopuhelimen lisäksi (lupamääräykset). 4.3 Varoitusauto Jotta erikoiskuljetuksen liikenteenohjaajat voisivat tehdä työtään kuljetuksen mukana, pitää heillä olla käytössään varoitusauto. Varoitusautona saa käyttää henkilöautoa, pakettiautoa tai enintään kg painoista kuorma-autoa. Varoitusautojen määrä riippuu kuljetuksen mitoista ja useamman kuljetuksen saattueessa erikoiskuljetusten määrästä ja mitoista. Taulukossa 3 on esitetty kuinka monta varoitusautoa kunkin mittaisen kuljetuksen mukana täytyy olla.

19 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet 17 ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS Varoitusautossa tulee olla hyväksytty varoitustaulu sekä kaksi vilkkuvaa, ruskeankeltaista valoa näyttävää varoitusvalaisinta. Edellä kulkevassa varoitusautossa on käytettävä vapaan korkeuden mittalaitetta kun kuljetuksen korkeus on yli 5,0 metriä. Moottoritiellä varoitusauton pitää kulkea kuljetuksen takana. Kapeilla teillä, missä ohittaminen on mahdotonta, takavaroitusauto saa siirtyä etuvaroitusauton kanssa kuljetuksen edelle varoittamaan muuta liikennettä. Taulukko 3. Erikoiskuljetuksissa tarvittavien liikenteenohjaajien ja varoitusautojen määrä (Lupamääräykset). Varoitustoimet Korkeus yli 5 m. L 30 Taulukosta selviää, että yli 5,0 metriä korkeat kuljetukset tarvitsevat aina yhden varoitusauton kuljetuksen eteen, mutta kuljetuksen muut mitat voivat vaatia useamman varoitusauton ja liikenteenohjaajan käyttöä. Esimerkiksi yli 7,0 metriä leveissä kuljetuksissa vaaditaan kahden etuvaroitusauton ja yhden takavaroitusauton lisäksi poliisin mukanaoloa. Tosin poliisi voi harkintansa mukaan jättäytyä pois kuljetuksen tarkkailusta. Yli 5,0 metriä korkeiden kuljetusten hankaluudeksi tulevat myös puhelinjohdot, jotka ovat alimmillaan noin viiden metrin korkeudella. Tarvittaessa kuljetuksen suorittajan täytyy sopia näiden laitteiden omistajien kanssa kuljetuksen vaatimista toimenpiteistä. Kuljetusreitillä olevien liikennemerkkien mahdollisesta nostamisesta tai sähköistettyjen liikenteen ohjauslaitteiden irrottamisesta on kuljetuksen suorittajan sovittava hyvissä ajoin tienpitäjän kanssa. 4.4 Kuljetuksen merkinnät ja turvalaitteet Kuljetuksen leveys B (m). B 3 3<B 3,5 Koska erikoiskuljetukset ylittävät yhden tai useampia tieliikenteeseen sallittuja mittoja, on niiden kuorma merkittävä muun liikenteen varoittamiseksi erikoiskuljetuksiin liittyvien säännösten mukaisesti. Etenkin pimeällä ja huonon näkyvyyden aikaan ylimittaisen kuljetuksen havaitseminen olisi muutoin lähes mahdotonta. Seuraavissa osioissa on kerrottu erikoiskuljetuksiin kiinnitettävistä merkinnöistä. Tarkemmat yksityiskohtaiset määräykset ja kuvat merkinnöistä löytyvät liitteestä 9 (sivut 7 ja 8). 3,5<B 4 4<B 5 Kuljetuksen pituus L (m). 30<L 40 L>40 L 25,25 25,25<L 30 30<L 45 5<B 7 B>7 L>45 L 30 30<L 40 L>40 L 35 L>35 Kaikki pituudet Kaikki pituudet Varoitusautoja edessä Varoitusautoja takana Liikenteen ohjaajia Poliisiauto tai varoitusauto 1 ja liikenteen ohjaaja

20 18 Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet ERIKOISKULJETUSTEN TURVALLISUUS Erikoiskuljetusajoneuvon merkinnät Erikoiskuljetuksissa käytettävät ajoneuvot on merkittävä erikoiskuljetuksia koskevien määräysten mukaisesti edestä, sivulta ja takaapäin muun liikenteen varoittamiseksi. Merkintä tapahtuu valojen ja heijastimien avulla. Maksimissaan 3,0 metriä leveät kuljetukset tulee merkitä edessä molemmin puolin valkoisilla heijastimilla ja ruskeankeltaista valoa näyttävällä valaisimilla. Nämä merkinnät pitää kiinnittää kuorman leveydelle. Jos kuljetuksen leveys on yli 3,0 metriä ja maksimissaan 4,0 metriä, niin valaisimia pitää olla molemmilla puolilla kaksi päällekkäin. Leveyden ollessa yli 4,0 metriä pitää edellä mainittujen merkintöjen lisäksi kuorman leveydelle kiinnittää leveän kuljetuksen keltapunaiset vinoraitaiset tunnuskilvet. Lisäksi ajoneuvon ja kuljetuksen leveydellä olevien valojen väliin pitää kiinnittää edellä mainittujen valojen kaltaiset lisävalaisimet. Näiden merkintöjen lisäksi autossa pitää olla kaksi pyörivää tai vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävää varoitusvalaisinta, joita käytetään samaan aikaa kuin varoitusautossa. Seuraavassa kuvassa on esimerkki 4,0 7,0 metriä leveän kuljetuksen merkinnöistä ajoneuvon edessä. Kuva 2. Esimerkki erikoiskuljetusajoneuvon merkinnöistä edessä: Vilkkuvat varoitusvalaisimet ohjaamon katolla sekä valaisimet ja heijastimet kuorman leveydellä (Vahlberg). Merkinnät kuljetuksen takana vaihtelevat hieman riippuen siitä, käytetäänkö kuljetuksessa pelkkää kuorma-autoa vai kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmää. Maksimissaan 3,0 metriä leveissä kuljetuksissa käytetään kuorman leveydellä punaisia heijastimia, jotka perävaunussa ovat kolmion muotoisia. Heijastimien yhteyteen pitää kiinnittää myös punaista valoa näyttävät valaisimet. Yli 3,0 metriä mutta maksimissaan 4,0 metriä leveissä kuljetuksissa valaisimia pitää olla kaksi kappaletta kummallakin puolella. Yli 4,0 metriä leveissä kuljetuksissa edellä mainittujen merkintöjen lisäksi kuljetuksen leveydelle pitää kiinnittää leveän kuljetuksen tunnuskilvet, jotka kuorma-autoa käytettäessä ovat samanlaiset kuin edessä, eli puna-keltaraidoitetut. Perävaunua käytettäessä tunnuskilvet ovat keltaiset punaisin reunoin. Lisäksi ajoneuvon ja kuormanleveydellä olevien valaisimien väliin pitää kiinnittää punaiset lisävalaisimet. Lisäksi kuljetuksen takana pitää kaikissa tapauksissa olla yksi pyörivä tai vilkkuva ruskeankeltaista valoa näyttävä varoitusvalaisin, jota ei kuitenkaan käytetä silloin kun kuljetuksen takana kulkee varoitusauto. Seuraavassa kuvassa on esitetty 4,0 7,0 metriä leveän perävaunussa olevan kuorman merkitseminen.

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana.

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana. LUPAEHDOT 1/201 Voimassa 15.1.201 alkaen 1(7) Ehdot sisältävät keskeisimmät osat erikoiskuljetuksia koskevista säädöksistä ja erikoiskuljetukselle asetetuista muista ehdoista. Ennen 15.1.201 myönnetyssä

Lisätiedot

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL 1 Ajoneuvonosturit 2 Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Rautarakenteet

Lisätiedot

Erikoiskuljetusmääräys

Erikoiskuljetusmääräys Erikoiskuljetusmääräys Tieliikenteen säädösinfo 8.11.2016 Erityisasiantuntija Seppo Terävä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Valmistelu Määräyksellä korvataan Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL Erikoiskuljetusten huomiominen Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL 1 Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Kuva: Ajopalvelu A.Vuori

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Tiehallinnon selvityksiä 4/2003 Tiehallinto Tampere 2002 ISSN 1457-9871 ISBN

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3

EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3 EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm nro 1.0 30.3.2009 1.1 Muutoksen sisältö EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma

Lisätiedot

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk 17.2.2016 Minkä vuoksi Suomen omat määritelmät poistettaisiin Hallituksen vastaus komission perusteltuun lausuntoon

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI

ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI 26.08.2016 MIKÄ ON ERIKOISKULJETUS, LYHYESTI KULJETUS JOKA YLITTÄÄ LAINSALLIMAT MASSA JA TIELAISSA SALLITUT KULJETUSMITAT: PITUUS, LEVEYS JA KORKEUS. EDELLYTTÄÄ

Lisätiedot

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm Muutoksen sisältö nro 1.0 26.11.2009 1.1 31.5.2010 Lisätty kokeeseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Sopimus: Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle. Liite 2: Luvan myöntämisen perusteet ja tavoitemittaluokat katuverkolle

Sopimus: Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle. Liite 2: Luvan myöntämisen perusteet ja tavoitemittaluokat katuverkolle SOPIMUKSEN LIITE 2 (5) Sopimus: Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle Liite 2: Luvan myöntämisen perusteet ja tavoitemittaluokat katuverkolle Lupaviranomaisella on oikeus myöntää erikoiskuljetuslupa

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Tieliikennelainsäädäntö uudistuu. Kimmo Kiiski

Tieliikennelainsäädäntö uudistuu. Kimmo Kiiski Tieliikennelainsäädäntö uudistuu Kimmo Kiiski 1 Menossa Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamisesta Liikennekaari Liikenneverkko-hanke Tiekartta liikenteen älykkään ja turvallisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka

Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka Opetussuunnitelma (2.versio) C1+E-luokka Ajoneuvohallintokeskus Tehty 29.12.1997 Muutettu 21.9.1999 Sisällys Johdanto... 2 Koulutuksen periaatteet... 2 Koulutuksen tavoitteet... 2 Koulutuksen rakenne ja

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajokorttiasetuksen soveltamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2008 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 1. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Hakemuksen käsittelystä ja suunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava seuraavat

Hakemuksen käsittelystä ja suunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava seuraavat KUOPION KAUPUNKI, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut MAA-AINESLUPIA JA MAISEMATYÖLUPIA KOSKEVA TAKSA Maa-aineslain mukaista maa-aineslupaa, yhdistettyä maa-aineslupaa ja ympäristölupaa sekä maankäyttö-

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta LAKIEHDOTUKSIIN LIITTYVÄT VN-ASETUSLUONNOKSET Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta 1 LUKU Soveltamisala ja määritelmät (6.6.2013/407) 3 Ajoneuvoluokkia

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen Toimintamalli alkaen 1 (5) Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta alkaen Ehdot erikoiskuljetuksille käyttää E18 moottoritietä välillä Heinlahti Sutela

Lisätiedot

Rautateiden verkkoselostus 2018

Rautateiden verkkoselostus 2018 Verkkoselostus 1 (5) Haminan terminaali Rautateiden verkkoselostus 2018 Neste Oyj, Haminan terminaali Verkkoselostus 2 (5) Sisällys 1 Yleistä... 3 1.1 Oikeudellinen merkitys... 3 1.2 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut Jorma Leskinen 13.11.2013 Australialainen maantiejuna: pituus 53,5 m, massa 126 t, kaivosten kuljetuksissa jopa yli 300 t 2 Ruotsin En Trave Till kokeiluauto (ETT)

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Mikä on erikoiskuljetus?

Mikä on erikoiskuljetus? Erikoiskuljetukset suunnittelussa - seminaari Terho Isola 18.01.2012 Mikä on erikoiskuljetus? kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon taikka ajoneuvoyhdistelmän kuljetus, jossa

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.4.2014 L 107/39 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Yhdistys edistää vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta Suomessa.

Yhdistys edistää vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta Suomessa. Yhdistys edistää vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta Suomessa. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jäseniään ammatissaan - vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvissä asioissa järjestämällä kokouksia,

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja TURVALLISUUTTA KOSKEVA VUOSIKATSAUS 13 Tiivistelmä Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja Katsauksen sisältämät tiedot ovat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus. vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet.

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet. -ORGANISAATIO Jäsenyritykset Suoritealayhdistykset Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Säiliöautoliitto Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL SKAL Kustannus

Lisätiedot

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1993 vp - HE 245 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästysaseen kuljettamista, vierasperäisen eläimen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Tieliikennelainsäädäntö uudistuu. Kimmo Kiiski

Tieliikennelainsäädäntö uudistuu. Kimmo Kiiski Tieliikennelainsäädäntö uudistuu Kimmo Kiiski 1 Tavoitteet Tavoitteena Koota yhteen tieliikenteessä käyttäytymistä koskeva lainsäädäntö Poistaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia. Edistää liikenteen

Lisätiedot

Liikennekaari. Markkinat-alatyöryhmä

Liikennekaari. Markkinat-alatyöryhmä Liikennekaari Markkinat-alatyöryhmä 10.5.2016 1 Seuraa verkossa: https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevu hq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Tilaisuuden tavoitteet Avata lausuttavana olevan

Lisätiedot

Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa

Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa Käsikirja seuraamusten määräämiseksi rangaistuvaatimus- ja rikesakkoasioissa Poliisihallitus 2010 Työryhmä, johon on kuulunut henkilöitä Helsingin poliisilaitoksesta, liikkuvasta poliisista ja Poliisihallituksesta,

Lisätiedot

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ 1644 N:o 526 11 000-11 099 11 100-11 107 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ Yleistä LUOKKA 1. RÄJÄHTEET

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2006

Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2006 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 Tiehallinnon tilastoja 4/26 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 1 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 Tiehallinnon tilastoja 4/26 Tiehallinto

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä,

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, 10.13.1.2 Tieluokitukset Kuva 10-13-4 osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, Kolarin pohjoispuolella Äkäsjokisuuhun saakka leveys

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö Raskas liikenne onnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO luonnos Hallitussihteeri Tiina Ranne Neuvotteleva virkamies Mari Suominen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO luonnos Hallitussihteeri Tiina Ranne Neuvotteleva virkamies Mari Suominen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO luonnos Hallitussihteeri Tiina Ranne Neuvotteleva virkamies Mari Suominen 28.5.2013 VALTIONEUVOSTON ASETUS VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSESTA TIELLÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

Tavaraliikennelain muutokset. Koneyrittäjien Maarakennuspäivät Matti Peltola Hotelli Ilves, Tampere

Tavaraliikennelain muutokset. Koneyrittäjien Maarakennuspäivät Matti Peltola Hotelli Ilves, Tampere Koneyrittäjien Maarakennuspäivät Matti Peltola 5.4.2013 Hotelli Ilves, Tampere Harmaan talouden torjunta ajurina LVM:n työryhmä 2012 - HE 193/2012 - Liikenne- ja viestintävaliokunta LiVM 3/2013 - Muutokset

Lisätiedot

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa?

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? HÄTÄTILANTEET Vastaa kysymyksiin Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. HÄTÄNUMERO A. Mihin numeroon soitat, kun tarvitset nopeasti apua? HÄTÄNUMERO ON. B. Kuka auttaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi. Paperittoman ajoneuvon rekisteröintikatsastus ja rekisteröinti

Voimassa: Toistaiseksi. Paperittoman ajoneuvon rekisteröintikatsastus ja rekisteröinti 1 (7) Antopäivä: 28.12.2015 Voimaantulopäivä: 4.1.2016 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: TRAFI/49966/03.04.03.02/2015 Soveltamisala: Rekisteröintitehtävien

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 2 Sisällys: 1 Yleistä 2 Tarkastusmaksu 3 Valvontamaksu 4 Kuuleminen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Elina Kasteenpohja Yksityisteiden turvallisuudesta Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvoonnettomuuksista (229) vuonna 2009 tapahtui Yksityisteillä ja alueilla 24

Lisätiedot

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kun vetoauto toimitetaan tehtaalta, vetopöytä on kiinnitetty asennuslevyyn 10.9 - pulteilla. Nämä pultit on kiristetty erikoistiukkuuteen. Jos vetopöytä

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2009 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2009 N:o 60 61 SISÄLLYS N:o Sivu 60 Laki Valko-Venäjän kanssa kansainvälisestä

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus

Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus Näin meillä seminaari 16.9.2014 Leena Pöysti Liikennekäyttäytymisen seuranta Seurantajärjestelmän tietoja kerätään tarkkailemalla ja automaattisilla

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta Luonnos 1.12.2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta

Lisätiedot

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut

Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Helsinki 10. 11.12.2015 Aiheita Vastuista: lähetys, vastaanotto, koulutus STUKin uusi opas turvajärjestelyistä

Lisätiedot

Norminsiirto II ja automääräys

Norminsiirto II ja automääräys Norminsiirto II ja automääräys Tieliikenteen säädösinfo 8.11.2016 Erityisasiantuntija Timo Kärkkäinen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aluksi historiaa: Norminsiirto I -hanke 1.1.2015 voimaan

Lisätiedot

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 "s» Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 Päätös jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä LAPE LY/217/07.00/2013 Lappi 19.2.2014 ASIA Päätös jätelain 94 :n mukaisesta hakemuksesta,

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa Minna Torkkeli & Heini Raunio Sisältö Mitä, miksi, missä, milloin, miten,? Henkilöstömuutokset Liikennevirastossa /Minna Lupien automatisointi ja siitä seuraavat

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Maanrakennus TOT 16/03

Maanrakennus TOT 16/03 TOT-RAPORTTI 16/03 Aliurakoitsijan työntekijä menehtyi ajettuaan puskutraktorin niin lähelle avolouhoksen rintausta, että puskutraktori putosi alas 15 metrin matkan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista valmistajan ja käyttäjän vastuut välinehuollossa. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista valmistajan ja käyttäjän vastuut välinehuollossa. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista valmistajan ja käyttäjän vastuut välinehuollossa Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon

Lisätiedot