NUMEROSSA 4/2013 Ilmoita epäasiallisesta perinnästä. Vuosilomalla sairastuminen. Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMEROSSA 4/2013 Ilmoita epäasiallisesta perinnästä. Vuosilomalla sairastuminen. Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen"

Transkriptio

1 NUMEROSSA 4/2013 Ilmoita epäasiallisesta perinnästä Vuosilomalla sairastuminen Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee

2 Myy, markkinoi ja menesty! -seminaari Silja Line m/s Symphony, Helsinki Tukholma Helsinki Inspiroivaa asiantuntemusta huvia ja hyötyä rentoa meininkiä tuulahdus Tukholmaa! SuoMen YrITTäjäT KouLuTTaa TuLe MuKaan! Jari Parantainen Reetta Koski Jukka-Pekka Vuori Keskiviikko Ilmoittautuminen Kahvibuffet Seminaarin avaus Tuotteista, brändää, erotu, menesty Tuotteistaja, DI, gurumarkkinoija Jari Parantainen, Noste Oy Buffetlounas Kuluttajat muuttuvat, LOHAS-kuluttajat tulevat oletko valmis Toimitusjohtaja Taru Eboreime, Tripod Research Oy Tauko ja hytteihin majoittuminen Hissipuhetta ja tutuiksi tulemista Ideoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy (17.00 laiva lähtee Tukholmaan) SoMe, somempi, somein kuka korjaa potin? Senior Consultant Eetu Bergman, Into Group Oy Riko rajasi, tee asioita uudella tavalla, ole erilainen markkinoija Ideoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy Tauko Ala carte illallinen Seminaarin puheenjohtajana toimii markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy. Ilmoittaudu mennessä! tai tai p Muista mainita: osallistujien syntymäajat, ruoka-allergiat, hyttivalinta ja yrityksen toimiala. Peruutukset: Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan. Torstai Aamiainen 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan Kahvi- ja hedelmätarjoilu Sosiaalisen median juridiset pelisäännöt OTM, KTM, asianajaja Marita Tapola, Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy Markkinointi kasvun moottorina Markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy Kahvibuffet Minustako huippumyyjä KyLLä ja tästä se lähtee! Yritysvalmentaja, insinööri, innostaja Tuija Rummukainen, Human Energy Oy Tauko (17.00 laiva lähtee Helsinkiin) Minustako huippumyyjä jatkuu Seminaarin yhteenveto Tauko Päätössanat ja lasillinen kuohuvaa Buffetillallinen Perjantai Aamiainen 9.55 Laiva saapuu Helsinkiin. Huom. kaikki ajat paikallista aikaa. Jäsenhinta (normaalihinta) 490 (665 ) 2 h ikkunallisessa hytissä 515 (690 ) 1 h sisähytissä 535 (710 ) 1 h promenade-hytissä 545 (720 ) 1 h ikkunallisessa hytissä h DeLuxe-luokassa, ikkuna merelle h DeLuxe-luokassa, ikkuna kävelykadulle h DeLuxe-luokassa, ikkuna merelle h DeLuxe-luokassa, ikkuna kävelykadulle Yhteistyössä: Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p yrittajat.fi/koulutus

3 YRITTÄJÄINFO 4/2013 VEROT JA RAHAT Verovapaan päivärahan edellytykset kiristyivät erityisalalla 4 Toimitusjohtajalle maksettu palkkio on palkkaa 6 Verotus kannustaa sijoittamiseen ja t&k-toimintaan 7 Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän selvitys valmistunut 8 TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa: Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen 10 Vuosiloman aikainen työkyvyttömyys 12 Liikaa ilmoitettu työnantajan sosiaaliturvamaksu 15 Sanssi-tuen hakeminen sähköiseksi 15 YRITYSTOIMINNAN ABC Ilmoita epäasiallisesta perinnästä 16 Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan 18 Rakennustuotteiden CE-merkinnästä tulee pakollinen 18 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee ollaan valmiina 20 YRITTÄJÄINFO KUSTANTAJA: Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa. ISSN TOIMITUS Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäassistentti p TAITTO Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy TÄSSÄ LEHDESSÄ KIRJOITTAVAT Ville Kukkonen, lakineuvoja Laura Kurki, veroasiantuntija Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö Antti Neimala, johtaja Sakari Haataja, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ILMESTYMINEN LUE YRITTÄJÄINFO NETISSÄ: YRITTAJAT.FI/YRITTAJAINFO. KIRJAUDU JÄSENNUMEROLLA.

4 VEROT JA RAHAT Verovapaan päivärahan edellytykset kiristyivät erityisalalla Verohallinto on julkaissut ohjeen erityisalalla työskentelevien työntekijöiden oikeudesta verovapaaseen päivärahaan. Ohjeen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2012:85. Suomen Yrittäjät Laura Kurki veroasiantuntija p Erityisaloiksi katsotaan esimerkiksi rakennus-, maanrakennus- ja metsäala. Uusi ohje täydentää aiempaa ohjetta Työmatkakustannusten korvaukset, jota sovelletaan myös muilla kuin erityisaloilla työskenteleviin. Uutta ohjetta sovelletaan alkaen. Tässä kirjoituksessa käsitellään vain tärkeimmät muutokset. Päivittäiset asunnon ja työpaikan väliset matkat vaihtuville työkohteille Jatkossa erityisalalla työskentelevän henkilön päivittäisinä asunnon ja työpaikan välisinä matkoina pidetään työnantajan järjestämän asunnon (niin sanottu kakkosasunto) ja erityisen työntekemispaikan välisiä matkoja, jos työntekijän katsotaan asuvan kyseisessä asunnossa. Tällaisen työmatkan ajalta ei voida maksaa verovapaata päivärahaa. Työnantajan järjestämänä asuntona pidetään työnantajan omistamaa, vuokraamaa tai muutoin hallitsemaa asuntoa, jossa työntekijä majoittuu ja josta hän kulkee päivittäin työkohteille. Samassa asunnossa voi asua useampia henkilöitä. Asuntona ei pidetä hotellihuonetta, parakkia, asuntovaunua, asunto- tai matkailuautoa tai muuta vastaavaa, luonteeltaan selvästi väliaikaista majoitustilaa riippumatta majoituksen kestosta. Asumisen keston merkitys Verohallinto katsoo, että enintään kahden vuoden majoittuminen ei ole asumista työnantajan järjestämässä asunnossa. Tulkinta mukailee myös lainsäätäjän tarkoitusta siitä, että tilapäisten työkomennusten ajalta maksetut korvaukset ovat laajasti verovapaita. Päiväraha ei ole edellä mainituin perustein verovapaata tuloa silloin, kun on alun alkaen tarkoituksena, että työntekijä asuu samassa tai samalla seudulla sijaitsevassa työnantajan järjestämässä asunnossa yli kahden vuoden ajan. Poikkeuksen tähän muodostaa yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitus, jolloin myös kolmannen vuoden ajalta maksetut korvaukset voivat olla verovapaita. Työskentelyn kesto ei ole rakennus- tai muulla erityisalalla kuitenkaan yleensä tiedossa vielä silloin, kun työntekijä aloittaa työskentelyn tietyllä paikkakunnalla. Työskentely yksittäisellä työkohteella saattaa esimerkiksi kestää ennakoitua kauemmin tai työkohde saattaa yllättäen vaihtua. Tämän vuoksi tilanne on monesti sellainen, että työnantajan ei katsota ainakaan työskentelyn alkaessa järjestäneen työntekijälle asuntoa työskentelypaikkakunnalle. Majoittumisen kestoa arvioitaessa huomioidaan lähtökohtaisesti yhtäjaksoinen majoittuminen samassa työnantajan järjestämässä asunnossa. Se, että työntekijät joutuvat työskentelyn yhä kestäessä muuttamaan työnantajan järjestämästä asunnosta toiseen, ei kuitenkaan poikkeuksetta estä katsomasta majoittumista asumiseksi. Yli kahden vuoden majoittuminen voidaan katsoa asumiseksi, jos asuntoa vaihdetaan lähialueella (esimerkiksi samalla paikkakunnalla) eikä työskentelyolosuhteissa tapahdu olennaisia muutoksia. Majoituspaikkaa vaihtamalla ei siten voida keinotekoisesti välttää majoituspaikan muodostumista asunnoksi. Yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitus Päiväraha voidaan katsoa jatkossakin verovapaaksi, jos majoitus on järjestetty nimenomaisesti yksittäistä työkohdetta varten eivätkä tuloverolain 72a :ssä tarkoitetut työkohteen tilapäisyyden aikarajat ylity. Tällaisesta tilanteesta on kysymys silloin, kun työnantaja määrää työntekijänsä työskentelemään yksittäisellä työkohteella suoritettavaa urakkaa tai muuta vastaavaa toimeksiantoa varten erityiselle työntekemispaikalle ja järjestää tälle asunnon ainoastaan kyseisen toimeksiannon suorittamista varten. Päivärahojen verovapautta rajoittavat tuloverolain mukaiset työkohteen tilapäisyyden aikarajat. Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään enintään kahden vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa. Enintään kolmen vuoden työskentelyä voidaan pitää tilapäisenä erityisedellytyksin, jos kyse on työskentelystä rajatun ajan kestävässä työkohteessa. Työskentelyn ennakoimaton jatkuminen Alun perin alle kaksi vuotta kestävää työskentelyä varten järjestetty majoitus saattaa muodostua pidemmäksi. Majoitus saattaa esimerkiksi olla alun alkaen järjestetty ainoastaan yksittäistä työkohdetta varten, mutta työskentely jatkuu keskeytyksettä samalla seudulla sijaitsevalla toisella työkohteella etukäteen ennakoimattomasta syystä. Mahdollista on myös, että useilla eri työkohteilla tapahtuva alle kaksi vuotta kestäväksi tarkoitettu työskentely jatkuu ennakoimattomasta syystä yli kaksi vuotta. Verohallinnon käsityksen mukaan työnantajan järjestämästä majoituksesta ei voi takautuvasti muodostua asuntoa, kun työskentely jatkuu ennakoimattomasti. Tällaisessa tilanteessa ensimmäisen kahden vuoden ajalta maksettu päiväraha voidaan katsoa verovapaaksi tuloksi. On myös mahdollista, että alkujaan tilapäiseksi tarkoitettu työskentely samassa työkohteessa saattaa jatkua sellaisesta syystä, jota ei ole voitu kohtuudella ennakoida. Tällöin sovelletaan tuloverolain 72a :n 3 momentin säännöksiä. Päiväraha on siten 2 momentissa säädetyin edellytyksin verovapaa myös kolmannen vuoden ajalta. 4 Yrittäjäinfo 4/2013

5 VEROT JA RAHAT Asuntoetu Kun työntekijä asuu veloituksetta työnantajan järjestämässä asunnossa, muodostuu työntekijälle asuntoetu. Kun työntekijä asuu veloituksetta työnantajan järjestämässä asunnossa, muodostuu työntekijälle luontoisetu (asuntoetu). Asuntoetua ei voida edellä kuvatussa tilanteessa pitää verovapaana etuna sillä perusteella, että työnantaja voi pääsääntöisesti korvata verovapaasti myös työmatkasta aiheutuneet majoittumiskustannukset. Syynä tähän on, että erityisalalla työskentelevän työntekijän verovapaaksi tuloksi voidaan katsoa ainoastaan korvaus työnantajan järjestämän asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista sekä ateriakorvaus. Työnantajalta saatu luontoisetu arvostetaan käypään arvoon Verohallinnon päätöksen mukaisesti. Jos samassa asunnossa asuu useita henkilöitä, kunkin henkilön saaman asuntoedun arvo on hänen käytettävissään olevien tilojen suhteellinen osuus koko asunnon luontoisetuarvosta. Laskennassa otetaan huomioon kaikkien käytettävissä olevista yhteisistä tiloista pääluvun mukaan määräytyvä osuus ja pelkästään kunkin työntekijän käytössä olevat tilat kokonaan. Parakki, asuntovaunu, asunto- tai matkailuauto taikka muu vastaava työnantajan erityiselle työntekemispaikalle järjestämä luonteeltaan selvästi väliaikainen majoitus ei ole kakkosasunto. Siitä ei tämän vuoksi muodostu työntekijälle asuntoetua, jos työntekijällä on varsinainen asunto muualla. Varsinaiselle työntekemispaikalle järjestetystä majoituksesta sen sijaan muodostuu asuntoetu. Työntekijä ei voi edellä mainitussa tilanteessa yleensä saada asuntoedun perusteella työasuntovähennystä, sillä se voidaan myöntää ainoastaan silloin, kun asunto on hankittu varsinaisen työntekemispaikan sijainnin vuoksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa erityisalalla työskentelevällä henkilöllä on varsinainen työntekemispaikka työnantajan järjestämän asunnon läheisyydessä. Jos työntekijän perhe asuu toisella paikkakunnalla, työntekijä voi vähentää asuntoedun arvoa vastaavan määrän tulonhankkimiskuluna. Työntekijän itse hankkima asunto Erityisalan työntekijä saattaa myös itse vuokrata asunnon työskentelypaikkakunnalta. Jos vuokrattu asunto on työntekijän käytössä yli kahden vuoden ajan, katsotaan asunto työntekijän kakkosasunnoksi. Matkat työntekijän työskentelypaikkakunnalla sijaitsevalta asunnolta työntekemispaikalle ja takaisin ovat tällöin päivittäisiä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisiä matkoja. Niiltä ei siten voida maksaa verovapaata päivärahaa. Työskentelyn kestolla, asunnon vaihtumisella, työnantajan työkohdetta tai -kohteita koskevilla määräyksillä tai muilla vastaavilla seikoilla ei ole tällaisessa tilanteessa merkitystä. Työntekijän omistama asunto on aina kakkosasunto. Erityisalalla toimiva elinkeinonharjoittaja Verohallinnon ohje koskee työntekijöitä ja työnantajan maksamia korvauksia, eikä se ole suoraan sovellettavissa elinkeinonharjoittajiin. Elinkeinoverolaissa työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka liikkeen- tai ammatinharjoittaja tilapäisesti tekee elinkeinotoimintaan liittyvänä tavanmukaisen toiminta-alueensa ulkopuolelle. Merkitystä ei tässä ole asunnon käsitteellä, vaan ratkaisevaa on tavanmukainen toiminta-alue. Rakennus- tai muulla erityisalaksi katsottavalla toimialalla elinkeinonharjoittajalla on aina pysyvä toimipaikka, joka rinnastuu työntekijän varsinaiseen työpaikkaan. Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole toimitiloja tai muuta pysyvää toimipaikkaa, varsinaiseen työpaikkaan rinnastuva pysyvä toimipaikka on hänen asuntonsa. Jos elinkeinonharjoittaja työskentelee jollakin paikkakunnalla niin paljon, että hän järjestää sieltä itselleen asunnon, siitä voi muodostua hänelle pysyvä toimipaikka. Tämän seurauksena hänelle muodostuu kyseiselle paikkakunnalle tavanmukainen toiminta-alue. LISÄTIETOJA: Verohallinnon ohje on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa > Syventävät veroohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO:2012:85 vaikutukset erityisalan työntekijöiden verotukseen ( , dnro A147/200/201) Muiden kuin erityisalojen päivärahoista kerrotaan Verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset ( , dnro 54/31/2009) Elinkeinonharjoittajan matkakustannusten vähentämistä on käsitelty yksityiskohtaisesti Verohallinnon ohjeessa Liikkeenja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen ( , dnro 410/349/2011). Yrittäjäinfo 4/2013 5

6 VEROT JA RAHAT Toimitusjohtajalle maksettu palkkio on palkkaa Verohallinto on julkaissut ohjeen hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotuksesta. Ohje laajentaa palkkatulona verotettavan tulon käsitettä aikaisempaan verrattuna. Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO:2013:1. Ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkkio toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa vai hänen omistamansa yhtiön elinkeinotuloa, kun palkkio maksettiin hänen omistamalleen yhtiölle. Ratkaisussa palkkio katsottiin toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkaksi. Aiemmassa oikeus- ja verotuskäytännössä on hyväksytty se, että toimitusjohtajan tehtävistä maksettu korvaus on voitu tiettyjen edellytysten täyttyessä poikkeuksellisesti maksaa toimitusjohtajan työnantajalle tai toimitusjohtajan omistamalle yhtiölle. Korvaus on voitu katsoa muuksi kuin palkaksi silloin, kun kyseessä on ollut tilapäinen järjestely, jolle on ollut erityinen syy. Lisäksi on edellytetty, että toimitusjohtajan tehtävät ovat tänä aikana poikenneet niistä, joita toimitusjohtajalle yleensä kuuluu. Esimerkiksi yrityksen saneeraustilanteessa toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus on voitu katsoa ulkopuolisen konsulttiyhtiön tuloksi. Jos kyseessä on ollut pitkäaikainen järjestely, korvaus on aina toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkkaa. Vastaavansisältöinen kanta on todettu myös ennakkoperintälain säännöksiä koskevassa hallituksen esityksessä. Toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina palkaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina kokonaisuudessaan toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkaksi riippumatta siitä, kenelle korvaus maksetaan. Esimerkiksi toimitusjohtajan työnantajalle tai tämän omistamalle yhtiölle maksettu korvaus on siten aina toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön veronalaista palkkatuloa. Toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus on toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkkaa riippumatta siitä, onko se osa kokonaistoimeksiannosta maksettua korvausta. Myöskään tehtävän ajallinen kesto tai toimitusjohtajan valinnan tarkoitus ei muuta korvauksen luonnetta palkasta muuksi suoritukseksi eikä muun henkilön kuin toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkatuloksi. Korvaus on palkkaa, vaikka kyseessä on lyhytaikainen konsultointitoimeksianto, josta maksetaan korvaus hänen omistamalleen osakeyhtiölle. Myöskään sillä seikalla, kenen intressissä toimitusjohtaja on valittu, ei ole merkitystä tulon luonteelle ja kohdistamiselle. Kantaa sovelletaan toimitusjohtajan palkkion verokohteluun kaikissa yhteisömuodoissa. Esimerkiksi henkilöyhtiön (ay, ky) tai osuuskunnan toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina palkaksi. Ohjeen vuosikirjaratkaisuun KHO:2013:1 perustuvia muutoksia sovelletaan voimaantulon ( ) jälkeiseltä ajalta maksettuihin korvauksiin. Muilta osin ohjetta voidaan soveltaa jo aikaisempien vuosien verotuksissa. LISÄTIETOJA: Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus ( , dnro A37/200/2013 ) Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2013:1. Aiempaa oikeus- ja verotuskäytäntöä: KHO 1982-B-II-571, KHO 1982-B-II-576, KHO 1985-B-II-611 ja KVL 93/2005. HE 126/1994 vp. Suomen Yrittäjät Laura Kurki veroasiantuntija p Yrittäjäinfo 4/2013

7 VEROT JA RAHAT Verotus kannustaa sijoittamiseen ja t&k-toimintaan Verohallinto on julkaissut uusia ohjeita sijoitustoiminnan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan määräaikaisista verokannusteista. Ohjeessa käsitellään sijoittajan määräaikaista verovuosina pääomatulosta tehtävää vähennystä, sen edellytyksiä sekä vähennyksen tuloutumista. Sijoittaja voi vähentää puolet osakepääomasta Sijoittaja voi vähentää 50 prosenttia kohdeyhtiöön rahana sijoitetun uuden osakepääoman määrästä. Yhteen kohdeyhtiöön tehdyn sijoituksen perusteella vähennettävä määrä on verovuonna vähintään euroa ja enintään euroa. Vähennyksen saa siten euron sijoituksella. Vähimmäismäärä on verovuosikohtainen, ei sijoituskohtainen. Vähennykseen oikeutettuja ovat vain Suomessa yleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilöt. Sijoittaja saa vähentää vain sellaiset vuosina tekemänsä sijoitukset, jotka on tehty sijoitustoiminnan määräaikaisesta veronhuojennuksesta annetun lain voimaantullessa ( ) tai sen jälkeen viimeistään T&K-toiminnasta lisävähennys Kotimaisella elinkeinotoimintaa harjoittavalla osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla sekä vastaavan ulkomaisen oikeushenkilön Suomessa olevalla kiinteällä toimipaikalla on oikeus tehdä lisävähennys työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen perusteella. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 100 prosenttia välittömistä palkoista, jotka kohdistuvat yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvään tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Lisävähennyksen enimmäismäärä on verovuonna euroa ja alaraja euroa. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä annetussa laissa on säädetty vähennyksen erityisistä edellytyksistä. Lakia sovelletaan hankkeisiin, jotka on aloitettu tai sen jälkeen. Lain tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä oli tarkoitus olla voimassa Valtioneuvosto kuitenkin päätti kehysriihessä, että lain voimassaoloa lyhennetään päättymään jo eli vuotta aikaisemmin. Lakia sovellettaisiin siten vain vuosien 2013 ja 2014 verotuksissa. Lisävähennyksen voi tehdä, kun tutkimus- ja kehittämistoiminnan hanke on aloitettu lain voimaantulon jälkeen. Lisävähennyksen saa myös, jos ennen voimaantuloa on tehty vasta hankesuunnitelma Yrityksen on itse vaadittava vähennystä veroilmoituksellaan. Lisävähennys myönnetään verovuosikohtaisesti. Jos yrityksen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, vähennystä ei voi tehdä sellaisella tilikaudella, joka päättyy lain voimassaoloajan päättymisen jälkeen. LISÄTIETOJA: > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Sijoitustoiminnan määräaikainen veronhuojennus ( , dnro A48/200/2013). > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys ( , dnro A78/200/2013 ). T&K-vähennyksen voi tehdä vuosien 2013 ja 2014 verotuksissa. Yrittäjäinfo 4/2013 7

8 VEROT JA RAHAT Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän selvitys valmistunut Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on ollut laatia selvitys elinkeinoverotuksen uudistamisesta kilpailukyvyn ja veropohjan turvaamiseksi. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut ylijohtaja Lasse Arvela. Työryhmä esittää, että konserniverotusjärjestelmän valmistelua jatkettaisiin ensisijaisesti konsernin yhteisverotusmallin pohjalta. Tulolähdejaosta työryhmä esittää, että osakeyhtiön kaikkea tulonhankkimistoimintaa tulisi verottaa yhtenä kokonaisuutena yhtenäisin perustein elinkeinoverolain mukaan. Jatkovalmistelussa olisi arvioitava, miten uudistus tulisi toteuttaa ja miten asiasta säädettäisiin muiden yritysmuotojen kohdalla. Työryhmä on arvioinut myös korkovähennysoikeuden rajoittamista, yhteisöjen kotipaikan määrittelyä ja Suomen verotusvallasta poistumista kansainväliseen voitonsiirtoon ja veropohjan turvaamiseen liittyvinä kysymyksinä. Työryhmä katsoo, että korkovähennysoikeuden rajoitussäännökset olisi laajennettava tuloverolain mukaan verotettavaan muun toiminnan tulolähteeseen. Työryhmä esittää myös, että yhteisön yleisen verovelvollisuuden määräävä kotipaikka määräytyisi myös tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Omistajanvaihdoksiin liittyvä tappioiden lupamenettely on työryhmän näkemyksen mukaan hallinnollisesti raskas ja sopii huonosti nykyiseen verotusmenettelyyn. Työryhmä esittääkin lupamenettelystä luopumista ja siirtymistä tappioiden käsittelyssä normaaliin verotusmenettelyyn. LISÄTIETOJA: Työryhmän muistio: > Julkaisut ja asiakirjat > Julkaisut > Verotus > Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän muistio, 16/2013. SeniorijäSenyyS Suomen yrittäjissä Oletko vähintään 55-vuotias liiketoiminnasta luopunut jäsenyrittäjä? Seniorijäsenyys on hyvä tapa pysyä mukana tutuissa yrittäjäympyröissä! Seniorijäsenenä saat mm. Yrittäjäsanomat-lehden, Yrittäjäinfo-tiedotteen sekä neuvontapalvelut numerossa Jäsenyys maksaa vain 50 euroa vuodessa. Liity ja jatka viihtymistä hyvässä seurassa! Lisätietoa 8 Yrittäjäinfo 4/2013

9 synergia. yrittajat.fi ÄlÄ jää tuntemattomaksi suuruudeksi. Vaikka saappaasi olisivat suuret ja liikeideasi suurenmoinen, ei suuruus vie sinua menestykseen ilman hyvää verkostoa. Nyt sinulla on mahdollisuus verkostoitua parhaalla mahdollisella tavalla, toisten yrittäjien kanssa. Yhteisön nimi on Synergia, uusi jäsenpalvelumme verkossa. Synergia yhdistää yrittäjät. Synergiassa voit kohdentaa markkinointiasi, löytää kontakteja ja tulla itse löydetyksi. Omalla sivullasi voit kertoa laajasti yrityksestäsi. Voit esitellä tuotteitasi ja markkinoida palveluitasi kohdennetusti, perustaa keskusteluryhmiä ja paljon muuta. Katso lisää ja rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi nyt, voit voittaa Tallink Siljan Tukholman risteilyn kahdelle. synergia.yrittajat.fi. uusi jäsenpalvelu!

10 TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa: Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen KYSYMYS Suomen Yrittäjät Ville Kukkonen lakineuvoja p Yrityksessäni työskentelevä vuokratyöntekijä aiheuttaa työssään vahingon yritykselleni. Onko työntekijä tai hänet vuokrannut vuokrausyritys korvausvelvollinen? VASTAUS Vuokratyöntekijä voi käyttäjäyrityksessä työskennellessään aiheuttaa vahinkoa monella eri tavalla. Vahinkoa voi aiheutua esimerkiksi käyttäjäyritykselle itselleen, sen asiakkaalle tai muulle sopimuskumppanille tai täysin ulkopuoliselle taholle. Tässä käsitellään vain käyttäjäyritykselle aiheutuneen vahingon korvaamista. Työntekijä ei ole työsuhteessa käyttäjäyritykseen, joten vahingonkorvausja vastuukysymykset voivat olla huomattavasti monimutkaisempia verrattuna tavallisen työntekijän aiheuttamiin vahinkoihin. Vuokrausyrityksen vahingonkorvausvelvollisuus pääosin sopimusperusteista Vuokrausyrityksen vastuu vuokraamansa työntekijän työssään käyttäjäyritykselle aiheuttamasta vahingosta perustuu pääsääntöisesti vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen väliseen sopimukseen. Korkeimman oikeuden mukaan (tapauksessa 2005:135) vuokrausyritys on vastuussa vuokratyöntekijän aiheuttamasta vahingosta vain, jos vuokrausyritys ei ole täyttänyt sille osapuolten välisestä sopimuksesta johtuvia velvollisuuksia. Jos mitään erityistä ei ole osapuolten välillä sovittu, vuokrausyrityksen päävelvollisuus on yleensä valita ja toimittaa asianmukaisesti koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa käyttäjäyritykselle. Jos vuokratyöntekijän aiheuttama vahinko on johtunut puutteellisesta ammattitaidosta ja käyttäjäyritys pystyy osoittamaan vuokrausyrityksen laiminlyöneen velvoitteensa toimittaa ammattitaitoista työvoimaa, saattaa vuokrausyritys joutua vahingonkorvausvastuuseen. Mikäli vuokrausyritys pystyy osoittamaan menetelleensä vuokratyöntekijän valinnassa huolellisesti ja toimittaneensa ammattitaitoisen työntekijän, ei vuokrausyrityksen vahingonkorvausvastuu voi yleensä tulla kyseeseen. Vuokrausyrityksen vastuu saattaa olla laajempi, jos vuokrausyritys on sopimuksessa nimenomaan sitoutunut ottamaan vastuun vuokratyöntekijän toiminnasta ja sen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Vuokrausyritys ja käyttäjäyritys voivat sopia keskinäisistä velvoitteistaan varsin vapaasti. Suositeltavaa onkin, että sopimuksessa määritellään selkeästi vuokrausyrityksen mahdollisen vahingonkorvausvastuun laajuus. Vuokraus- ja käyttäjäyritys eivät kuitenkaan voi sopia vuokratyöntekijälle lainsäädäntöä laajemmasta vahingonkorvausvastuusta. Vuokratyöntekijän vastuu poikkeuksellista Vuokratyöntekijän ja käyttäjäyrityksen välillä ei ole sopimusta eikä myöskään työsuhdetta. Näin ollen vuokratyöntekijän vastuu ei voi perustua sopimusrikkomukseen eikä työsopimuslain mukaiselle työntekijän korvausvelvollisuudelle työantajaansa kohtaan. Kolme tahoa kaksi sopimusta Työsopimuslain mukaan työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja (vuokrausyritys) työntekijän suostumuksella siirtää tämän toisen yrityksen (käyttäjäyritys) käyttöön. Käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Työvoiman vuokrauksessa on kolme eri osapuolta: vuokrausyritys, työntekijä ja käyttäjäyritys. Sopimussuhteita on kaksi: työsopimus ja työvoiman vuokrausta koskeva sopimus. Työntekijä on työsuhteessa vain vuokrausyritykseen, jonka kanssa hän on solminut työsopimuksen. Käyttäjäyrityksen kanssa hänellä ei ole sopimussuhdetta. Vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä taas on sopimus työntekijän vuokraamisesta. Työntekijän ja vuokrausyrityksen välisen työsopimuksen ehdot määräytyvät työlainsäädännön ja työehtosopimusten perusteella. Vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välinen sopimus työvoiman vuokrauksesta on kahden yrityksen välinen sopimus, johon ei ole olemassa erityistä lainsäädäntöä. 10 Yrittäjäinfo 4/2013

11 TYÖNANTAJAN ABC Vuokrausyrityksen vahingonkorvausvastuut kannattaa määritellä selkeästi sopimuksessa. Vahingonkorvauslain mukaan työntekijä on velvollinen korvaamaan työssään sivulliselle aiheuttamansa vahingon. Korkeimman oikeuden mukaan vastuu työnantajan sopimuskumppanille, eli esimerkiksi käyttäjäyritykselle tai asiakkaalle, on poikkeuksellista. Korvausvastuun syntymiseen vaikuttaa esimerkiksi teon huolimattomuuden aste. Varautuminen suositeltavaa Lopuksi on syytä todeta, että työvoiman vuokrausta koskeva oikeudellinen sääntely on osin puutteellista ja monitulkintaista. Tästä syystä vahingonkorvauskysymyksistä on suositeltavaa sopia etukäteen vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä. Käyttäjäyrityksen kannattaa myös etukäteen kartoittaa mahdollisia vuokra- työntekijöiden työtehtäviin liittyviä vahinkoriskejä ja selvittää mahdollisuudet vähentää riskejä vapaehtoisin vakuutuksin. Työvoiman vuokrausta koskevaa sopimusta laadittaessa on järkevää kysyä neuvoa asiantuntijalta. LISÄTIETOA: TEM:n vuokratyöopas: files/35643/tem_vuokratyoopas_ netti.pdf Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu auttaa jäseniä arkisin klo 9 16 numerossa kiitä ja muista Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen, p , Yrittäjäinfo 4/

12 TYÖNANTAJAN ABC Vuosiloman aikainen työkyvyttömyys 1. Vuosilomalain aikaista työkyvyttömyyttä koskeva sääntely uudistuu mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Voimassa olevan vuosilomalain säännöksen mukaan ensimmäiset seitsemän työntekijän työkyvyttömyyspäivää eivät ole siirrettävissä myöhempään ajankohtaan, jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana alkaen seitsemän päivän sairauskarenssi poistuu lakisääteisen vuosiloman osalta. Muutoksen taustalla ovat EU:n työaikadirektiiviin ja sen tulkintaan liittyvät vaatimukset kansalliselle lainsäädännölle. Uuden säännön mukaan työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään lakisääteinen vuosilomansa siirrettyä jo ensimmäisestä sairauspäivästä lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja maksaa sairauspäiviltä sairausajan palkkaa työsopimuslain ja työehtosopimusten säännösten perusteella ja sairausajalle osuvat vuosilomapäivät siirtyvät pidettäväksi myöhemmin. Vuosilomalain 25 lokakuusta 2013 alkaen Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Suomen Yrittäjät Ville Kukkonen lakineuvoja p Suomen Yrittäjät Janne Makkula lainsäädäntöasioiden päällikkö varatuomari p Mitä tarkoittaa, että siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa? Lakisääteinen vuosiloma tarkoittaa vuosilomalain mukaan määräytyvää lomaa, eli työsuhteen kestosta riippuen enintään joko 24:ää tai 30:a lomapäivää vuodessa. Mikäli työntekijän työsuhteessa sovellettava työehtosopimus takaa tätä pidemmän vuosiloman, niin vuosilomalain ylittävien lomapäivien osalta voidaan edelleen noudattaa kyseisessä työehtosopimuksessa määriteltyjä karenssipäiviä. Lisäksi lain siirtymäsäännöksen mukaan työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen vuosilomalaista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksen päättymiseen saakka. Lakisääteisyysvaatimus tarkoittaa myös sitä, että siirto-oikeus ei koske työehtosopimuksiin tai yrityksen käytäntöön perustuvaa lomarahavapaata. Jos työntekijällä on oikeus vaihtaa lomaraha vastaavaksi vapaaksi, hänellä ei ole näiden vapaiden aikana oikeutta siirtää lomaa työkyvyttömyyden perusteella. Lomarahavapaat kuluvat sairastumisesta huolimatta. Suositeltavaa on, että työnantaja pitää lomakirjanpidossaan erillään työntekijän vuosilomalain perusteella ansaitut lakisääteiset lomapäivät ja lomarahavapaat, säästövapaat ja työehtosopimuksiin perustuvat vuosilomalain ylittävät lomapäivät. Tällöin työnantaja pystyy erottelemaan siirtoon oikeuttavat lomapäivät muista. Lomarahavapaat kuluvat sairastumisesta huolimatta. 12 Yrittäjäinfo 4/2013

13 TYÖNANTAJAN ABC 3. Miten tulee toimia käytännössä? Mitä selvityksiä voi vaatia työntekijältä, joka ilmoittaa tulleensa työkyvyttömäksi joko ennen vuosilomansa alkua tai ollessaan jo vuosilomalla? Ensinnäkin työntekijän oikeus loman siirtämiseen koskee vain lakisääteistä vuosilomaa. Näin ollen työnantajan on syytä selvittää, onko kyseessä lakisääteinen vuosiloma. Toiseksi työkyvyttömyys ei automaattisesti siirrä vuosilomaa. Vuosilomalain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö. Työnantajan ei tarvitse oma-aloitteisesti tehdä päätöstä loman siirtämisestä. Siirtoa on pyydettävä ilman aiheetonta viivytystä. Esimerkiksi loman jälkeen esitetty pyyntö voidaan katsoa viivästyneeksi. Siirron pyytäminen loman jälkeen on hyväksyttävää vain erityisestä syystä. Työneuvostossa asiallisena syynä pyynnön viivästymiseen on pidetty esimerkiksi työntekijän joutumista autoonnettomuuteen tai vaikeuksia tavoittaa työnantajan edustajaa. Asia on ratkaistava olosuhteiden perusteella tapauskohtaisesti, ja työnantajan pitää pystyä perustelemaan ratkaisu työntekijälle. Kolmas edellytys loman siirtämiselle on työntekijän esittämä luotettava selvitys työkyvyttömyyden perusteista. Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan lähtökohtaisesti joko kyseisessä työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen määrittämää tai sen puuttuessa yrityksen omaa käytäntöä työkyvyttömyyden perusteiden toteamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä. Lääkärintodistus toimii kuitenkin vain pohjana työnantajan päätökselle. Työnantaja tekee aina lopullisen päätöksen työntekijän työkyvyttömyydestä suhteessa työntekijän työtehtäviin. Kyse ei siten ole esimerkiksi siitä, vaikeuttaako sairaus työntekijän lomailua, vaan sairaus suhteutetaan työntekijän työtehtäviin. Mikäli työnantaja päättää vastoin lääkärinlausuntoa, täytyy tähän olla painavat perusteet. Työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tai muun erikoislääkärin vastaanotolle, mikäli on syytä epäillä lääkärintodistuksen luotettavuutta. Työkyvyttömyyden toteamiseen ja lääkärintodistuksiin liittyvät säännöt ovat siten lähtökohtaisesti samat niin vuosiloman kuin työssäolonkin aikana. Vuosiloman aikaisen työkyvyttömyyden suhteen saattaa olla kuitenkin perusteltua noudattaa poikkeavaa käytäntöä. Työnantaja voi esimerkiksi luoda yritykseen yhteiset säännöt siitä, että vuosiloman aikaisissa sairastapauksissa työntekijä on velvollinen toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien. Sääntöjä tulisi soveltaa tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin. Neljänneksi vuosilomalain mukaan ainoastaan synnytyksen, sairauden tai tapaturman aiheuttamaa työkyvyttö- Työkyvyttömyys ei automaattisesti siirrä vuosilomaa siirtoa pitää pyytää. myys oikeuttaa loman siirtämiseen. Muihin perusteisiin pohjautuva työkyvyttömyys ei lähtökohtaisesti oikeuta loman siirtämiseen. Näin ollen työnantaja voi vaatia työntekijältä selvitystä työkyvyttömyyden perusteiden lisäksi myös työkyvyttömyyden taustasta, jos työkyvyttömyyden aiheutumistapa on epäselvä eikä käy riittävästi ilmi lääkärintodistuksesta. Ohjeilla yhtenäiset käytännöt Työnantajan kannattaa laatia ilmoittamiselle yhteiset ohjeet, joita kaikkien tulee noudattaa. 1. Kuinka vuosilomalla sairastumisesta ilmoitetaan. 2. Kuinka loman siirtämistä pyydetään. 3. Minkälaista selvitystä työntekijältä edellytetään. 4. Kenelle työnantajan edustajalle ilmoitukset ja selvitykset toimitetaan. 4. Miten toimin, jos ulkomailla lakisääteistä vuosilomaansa viettävä työntekijä ilmoittaa tulleensa työkyvyttömäksi ja vaatii loman siirtämistä? Onko työnantajan hyväksyttävä ulkomainen lääkärintodistus? Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäksi lomaillessaan ulkomailla, noudatetaan samoja vuosilomalain säännöksiä. Työntekijän on toimitettava luotettava selvitys työkyvyttömyyden perusteista ja taustasta sekä esitettävä nimenomainen pyyntö vuosiloman siirtämisestä. Ulkomailla lomaileva työntekijä ei luonnollisesti voi käydä yrityksen työterveyslääkärillä. Työnantajalla on käytännössä olemattomat mahdollisuudet hankkia kotimaasta käsin lisäselvitystä ulkomailla lomailevan työntekijän työkyvyttömyyden perusteista. Lisäksi työkyvyttömyyden perusteita ja toteamista koskevat käytännöt voivat vaihdella huomattavastikin eri maiden välillä. Ulkomaisen lääkärintodistuksen ja työntekijän oman selvityksen asiassa on oltava sellainen, että työnantaja pystyy sen perusteella toteamaan työkyvyttömyyden luotettavalla tavalla. Luotettavaa selvitystä edellyttävät yleensä myös vakuutusyhtiöt päättäessään sairastumisen tai tapaturman perusteella maksettavista vakuutuskorvauksista. Ulkomailla sairastuessaan työntekijältä voidaan edellyttää erityistä huolellisuutta työkyvyttömyyden perusteiden ja taustan selvittämisessä. Selvityksen perusteella työnantaja päättää mahdollisesta loman siirtämisestä ja sairausajan palkan maksamisesta. Mikäli ulkomainen lääkärintodistus on epäselvä tai puutteellinen, on perusteltua tarvittaessa vaatia työntekijää käymään työterveyshuoltolääkärin arvioitavana välittömästi kotimaahan paluun jälkeen. Mikäli luotettavaa selvitystä työkyvyttömyydestä ei saada, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa. Tällöin myöskään vuosilomapäiviä ei siirretä. Yrittäjäinfo 4/

14 TYÖNANTAJAN ABC 5. Miten työkyvyttömyydestä johtuva lomapäivien siirtäminen käytännössä hoidetaan? Työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloma ei automaattisesti pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa. Vuosiloman ajankohta ei nimittäin ole työntekijän yksipuolisesti päätettävissä oleva asia, vaan työnantajalla on vuosilomalain mukainen oikeus määrätä, milloin työkyvyttömyyden takia siirretty loma pidetään. Jos työnantaja määrää siirretyn vuosiloman ajankohdan, se on ilmoitettava työntekijälle lähtökohtaisesti vähintään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Mikäli kahden viikon ilmoitusaika ei ole mahdollinen, voidaan siirretystä lomasta ilmoittaa vähintään viikkoa ennen loman alkamista. Viikon ilmoitusaika on ehdoton minimi, josta ei voida poiketa ilman työntekijän suostumusta. Mikäli työnantaja määrää siirretyn vuosiloman ajankohdan, täytyy kuitenkin noudattaa seuraavia aikarajoja. Vuosilomalain 26 :n mukaan siirretty kesäloma on lähtökohtaisesti annettava lomakaudella ( ) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (31.3. mennessä). Mikäli tämä ei ole mahdollista esimerkiksi yrityksen tuotannollisista syistä tai työntekijän työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden aikana. Jos työntekijän työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi tämäkään ei ole mahdollista, pitämättä jäänyt loma tulee korvata vuosilomalain 17 :n lomakorvaussäännön mukaan. Vuosiloman määräämisen yhteydessä tulisi järjestää työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä, ja päätös siirretyn vuosiloman ajankohdasta on suositeltavaa antaa kirjallisesti. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia loman ajankohdasta, jolloin edellä mainittua ilmoitusaikaa ei tarvitse noudattaa. Tällöinkin on suositeltavaa sopia asiasta kirjallisesti. Työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloma ei automaattisesti pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa. 6. Miten maksetaan palkka vuosilomalain aikaisen työkyvyttömyyden ajalta? Perussääntö on, että työkyvyttömyyden ajalta työntekijälle maksetaan työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen tai sen puuttuessa työsopimuslain mukaista sairausajan palkkaa. Palkka voi tilanteen mukaan olla saman- tai erisuuruinen kuin vuosilomapalkka. Siirrettyjen lomapäivien lomapalkka muutetaan palkkakirjanpidossa ja palkkalaskelmalla sairausajan palkaksi ja palkkatapahtumat oikaistaan tarvittaessa seuraavassa palkanmaksussa (vähennetään siirrettyjen lomapäivien palkka, lisätään sairausajan palkka). Lomarahan käsittelystä on syytä sopia työntekijän kanssa. Sairausvakuutuslain mukaisten karenssipäivien (sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää) jälkeen työnantaja saa itselleen työntekijälle maksettavan sairauspäivärahan määrän tai vaihtoehtoisesti maksaa vain päivärahan ja palkan erotuksen. Tämä riippuu työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen määräyksistä. Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan TES:n tai lain mukaista sairausajan palkkaa. Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu auttaa jäseniä arkisin klo 9 16 numerossa Yrittäjäinfo 4/2013

15 TYÖNANTAJAN ABC Liikaa ilmoitettu työnantajan sosiaaliturvamaksu Säännöllisesti palkkaa maksavien työnantajien sosiaaliturvamaksun palautusmenettely on muuttunut vuoden 2013 alusta. Jos sosiaaliturvamaksua on ilmoitettu kausiveroilmoituksella erehdyksessä liikaa, virheen voi korjata antamalla kausiveroilmoituksen oikaisuilmoituksen tai vähentämällä liikaa ilmoitetun määrän samalta kalenterivuodelta ilmoitettavasta sosiaaliturvamaksun määrästä. Jos virhe havaitaan vasta kalenterivuoden päättymisen jälkeen, liikaa ilmoitetulla määrällä oikaistaan ao. kalenterivuoden viimeisen kohdekauden kausiveroilmoitusta. Oikaisuilmoitus on tehtävä kuuden vuoden kuluessa sen vuoden lopusta, jolta sosiaaliturvamaksua on ilmoitettu liikaa. Esimerkki 1 Työnantaja on ilmoittanut erehdyksessä liikaa sosiaaliturvamaksua lokakuun palkoista marraskuussa Hän vähentää liikaa ilmoittamansa määrän sosiaaliturvamaksusta, jonka hän ilmoittaa kausiveroilmoituksella joulukuussa 2013 marraskuun palkoista. Vähennystä ei merkitä työnantajan vuosi-ilmoituksen maksajakohtaisiin tietoihin kohtaan 631. Esimerkki 2 Työnantaja on ilmoittanut erehdyksessä liikaa sosiaaliturvamaksua marraskuun palkoista joulukuussa Työnantaja huomaa virheen kesäkuussa Hän antaa korjatun kausiveroilmoituksen kalenterivuoden viimeiselle kohdekaudelle (joulukuu 2012). Vähennystä ei merkitä vuosi-ilmoituksella maksajakohtaisiin tietoihin kohtaan 631. HUOM! Jos työnantaja on jo vähentänyt vuonna 2012 liikaa maksetun sosiaaliturvamaksun vuonna 2013 maksettujen palkkojen sosiaaliturvamaksuista, on vähennetty määrä tällöin merkittävä vuoden 2013 vuosi-ilmoituksen maksajakohtaisiin tietoihin kohtaan 631. LISÄTIEDOT: Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta 13 Ennakkoperintälaki 21 Sanssi-tuen hakeminen sähköiseksi Sanssi-kortilla työnantajalla on mahdollisuus saada palkkatukea työttömän nuoren työnhakijan palkkaamiseen. Palkkatukea voi nyt hakea sähköisesti. Hakemuksen liitteeksi ei tarvita enää edes todistusta verojen maksamisesta, sillä TE-toimisto saa verotiedot suoraan verottajalta. Palkkatukihakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Sanssi-kortilla työnantaja voi palkata alle 30-vuotiaan nuoren työnhakijan määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatuen suuruus on noin 700 euroa jopa kymmenen kuukauden ajan. Palkkatuetussa työssä työnantajan pitää maksaa nuorelle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sanssi-kortti on yksi keino toteuttaa nuorisotakuuta. Nuoren palkkaava työnantaja on mukana kohentamassa Suomen kilpailukykyä ja tekemässä tärkeää talkootyötä yhteiskunnan tulevaisuuden eteen. LISÄTIETOJA: Sanssi-kortti ja palkkatuen hakeminen: Nuorisotakuu: Yrittäjäinfo 4/

16 YRITYSTOIMINNAN ABC Ilmoita epäasiallisesta perinnästä Perintätoiminnan harjoittamisella tarkoitetaan saatavien perintää toisen lukuun sekä sellaisten omien saatavien perintää, jotka on otettu vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa. Perinnän ammattimaiseen harjoittamiseen tarvitaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupa. Poikkeuksena on samaan konserniin kuuluvien yritysten saatavien tai saman henkilön määräysvallassa olevan yrityksen saatavien perintä. Toimilupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi. Luvan voimassaolon voi tarkistaa aluehallintoviraston perintätoimen harjoittajien luettelosta (avi.fi > Elinkeinot > Raha ja omaisuus > Perintä). Mikäli yritys harjoittaa perintätoimintaa ilman lain (laki perintätoiminnan luvanvaraisuudesta, /517) edellyttämää lupaa, voi asiasta tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Aluehallintoviraston on kiellettävä ilman lupaa harjoitettava perintätoiminta. Avi tutkii epäilyt Aluehallintovirasto valvoo, että luvan saaneet perintäyhtiöt noudattavat hyvää perintätapaa ja lakia. Mikäli elinkeinonharjoittaja epäilee, että perintäyhtiö on menetellyt saatavan vapaaehtoisessa perinnässä lain tai hyvän perintätavan vastaisesti, voi asiasta tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja pyytää aluehallintovirastoa selvittämään perintäyhtiön menettelyä. Aluehallintovirasto voi antaa perintäyhtiölle kirjallisen varoituksen tai viime kädessä peruuttaa perintätoiminnan harjoittamiseen myönnetyn toimiluvan, mikäli ilmoituksen ja muun selvityksen perusteella perintäyhtiö on toiminut lain tai hyvän perintätavan vastaisesti. Sen sijaan aluehallintovirasto ei voi antaa osapuolia velvoittavaa rat- Avi voi antaa varoituksen tai perua luvan. kaisua riita-asioissa, vaan esimerkiksi perintäkulujen kohtuullistamista koskevat vaatimukset käsittelee yleinen tuomioistuin. Aville tehty ilmoitus ei poista tarvetta tehdä normaalia reklamaatiota velkojalle ja perintätoimistolle. Lisäksi selvissä valelaskutustapauksissa voi olla tarpeen tehdä myös rikosilmoitus poliisille. LISÄTIETOJA: ylitarkastaja Sakari Haataja p ylitarkastaja Vilppu Elovaara p Sakari Haataja, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Asian käsittelyä varten ilmoituksessa tulisi mainita seuraavat tiedot: Ilmoituksen lähettäminen ilmoituksentekijä ja yhteystiedot (rekisteröity toiminimi ja y-tunnus) perintäyhtiön nimi ja yhteystiedot kuvaus siitä, millä tavalla ilmoituksentekijä epäilee perintäyhtiön toimineen lain tai hyvän perintätavan vastaisesti. jäljennökset velalliselle toimitetuista saatavaa koskevista laskuista, maksumuistutuksista ja maksuvaatimuksista jäljennökset mahdollisista perittävää saatavaa koskevista reklamaatioviesteistä ja niihin saaduista vastauksista tieto siitä, onko perintäyhtiö jatkanut saatavan perintää reklamaation jälkeen ja onko vastannut reklamaatioihin jos ilmoituksessa esitetään saatavan olevan vanhentunut tai riitainen, jäljennökset mahdollisista saatavaa koskevista sopimuksista ja niiden mahdollisista irtisanomisista sekä jäljennökset mahdollisista toisten perintätoimistojen lähettämistä maksuvaatimuksista valtakirja, mikäli ilmoituksentekijä on eri henkilö kuin perinnän kohteena ollut velallinen. Ilmoituksen liitteineen voi toimittaa aluehallintovirastolle verkkolomakkeella - > Elinkeinot > Raha ja omaisuus > Perintä vapaamuotoisesti kirjallisesti - (skannaa liitteet) - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 110, Helsinki 16 Yrittäjäinfo 4/2013

17 Yrittäjälläkin on tietosuojaa puhelinmyyntitilanteissa Yritysten väliseen puhelinmyyntiin on liittynyt erilaisia epäselvyyksiä. Osapuolten näkemykset eriävät esimerkiksi siitä, onko puhelimessa tarjottua palvelua tilattu ja mitä puhelinkeskustelun aikana on sovittu. Osa erimielisyyksistä liittyy siihen, minkälainen tietosuoja markkinoinnin kohteena olevalla yrittäjällä on puhelinmarkkinointiin liittyen. Yrittäjällä on yritysmuodosta riippumatta aina lain mukaan oikeus tarkastaa puhelinmarkkinointia varten tallennetut nauhoitteet sekä oikeus kieltää itseensä kohdistuva puhelin- tai muu suoramarkkinointi. Puhelinnauhoitteen sisällön voi tarkastaa Myyntipuheluita nauhoittavalla yrityksellä on velvollisuus kertoa vastapuolelle puhelun nauhoittamisesta. Puhelinnauhoitteet ovat lain mukaan yrittäjän tai yrityksen henkilökuntaan kuuluvan työntekijän henkilötietoja yritystoiminnan muodosta riippumatta. Henkilötietojen tarkastusoikeus koskee myös kahden yrityksen välisiä puhelinkeskusteluja ja yrittäjällä on oikeus tarkastaa tallenteiden sisältö esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa osapuolilla on erimielisyyttä keskustelun sisällöstä. Puhelinnauhoitteeseen tai muihin omiin tietoihin voi käydä tutustumassa puhelinmarkkinointia harjoittavan yrityksen toimipaikassa. Yrittäjän pyynnöstä puhelinkeskustelutallenne on aina annettava hänelle myös kirjallisessa muodossa. Tietojen antamisesta ei pääsääntöisesti voi kieltäytyä. Tarkastusoikeuden käyttäminen sujuu yleensä helpoiten, kun yrittäjä: esittää tarkastuspyynnön joko omakätisesti allekirjoitetussa kirjeessä, josta ottaa itselleen kopion. (allekirjoitetun tarkastuspyynnön voi myös skannata ja lähettää sähköpostitse) esittää tarkastuspyynnön omissa nimissään. Pyynnössä voi mainita myös yrityksen nimen, mutta on tärkeää, että pyynnön varsinainen esittäjä on yksittäinen henkilö. yksilöi pyynnössä selkeästi, mitä tietoja haluaa saada tarkastusoikeuden nojalla. Kun kyse on puhelintallenteesta, keskustelun ajankohta ja toisen osapuolen nimi on hyvä mainita, mikäli ne ovat tiedossa. Yrittäjällä on oikeus kieltää kaikki häneen itseensä kohdistuva suoramarkkinointi. Vastaava kielto-oikeus koskee myös markkina- ja mielipidetutkimusten tekemistä. Jos suoramarkkinointia kohdistetaan yrittäjään hänen henkilötietojensa perustella, tulee yrittäjälle kertoa, mistä hänen henkilötietonsa on saatu. Myös yrityksillä on oikeus kieltää yritykseen kohdistuva puhelin-, sähköposti- tai muu suoramarkkinointi. Markkinoinnin voi kieltää Kiellosta tulee ilmoittaa markkinoinnin harjoittajalle. Ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti eikä kiellosta saa periä maksua. Yritykselle on annettava mahdollisuus helposti kieltää yhteystietojensa käyttö jokaisen suoramarkkinointitarkoituksessa lähetetyn sähköpostiviestin, tekstiviestin, puheviestin, ääniviestin ja kuvaviestin yhteydessä. Tästä kieltomahdollisuudesta on myös tiedotettava selkeästi. Lisätietoja Tietosuojavaltuutetun toimistosta puhelinneuvonta p Tietosuojavaltuutetun toimiston nettisivuilla olevista oppaista ja toimiston kotisivujen kysyttyä osiosta. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat juridista neuvontaa arkisin klo 9 16 välisenä aikana valtakunnallisesta neuvontapalvelusta p Yrittäjälläkin on tietosuojaa puhelinmyyntitilanteissa -ohje on laadittu yhteistyössä Tietosuojavaltuutetun ja Suomen Yrittäjien kanssa.

18 YRITYSTOIMINNAN ABC Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöiden henkilötunnuksen loppuosan saa kaupparekisteristä vastaisuudessa vain perustellusta syystä. Vastuuhenkilöiden tarvitsee ilmoittaa rekisteriin kotiosoitetietojen sijasta pelkkä kotikunta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yksilön oikeusturvaa ja turvallisuutta. Lisäksi se yhdenmukaistaa hallinnon menettelytapoja, sillä vastaavien henkilötietojen luovutusta muista rekistereistä on jo rajoitettu. Viranomaisten tiedonsaantia ehdotus ei kavenna. Kotiosoitetiedoilla ei yleensä ole merkitystä kaupparekisteriotteen käyttäjälle, koska tarvittaessa kysyjä saa ne väestörekisterijärjestelmästä. Ulkomailla asuvien on edelleen ilmoitettava rekisteriin kotiosoitteensa. Kotiosoitteen sijasta kysyjille luovutetaan vain tieto asuinmaasta. Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöillä tarkoitetaan yksityisten yrittäjien lisäksi muun muassa hallituksen jäseniä, toimitusjohtajia ja yhtiömiehiä. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä kaupparekisteri on virallinen ja julkinen yritysrekisteri. Tällä hetkellä kaikki kaupparekisteriin merkityt tiedot ovat kenen tahansa saatavilla lukuun ottamatta osoitetietoja, jos niiden luovuttamisen on estänyt maistraatin määräämä turvakielto. LISÄTIEDOT: neuvotteleva virkamies Marja Hanski, TEM, p Rakennustuotteiden CEmerkinnästä tulee pakollinen Noin suomalaisyrityksen on hankittava tuotteilleen CE-merkintä, jotta esimerkiksi sahatavaraa, teräsrakenteita, lämmöneristeitä ja betonielementtejä voi jatkossakin valmistaa myyntiin. EU:n rakennustuoteasetus tulee kokonaisuudessaan voimaan Tämän jälkeen pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi. Tavoitteena tuotteiden vertailukelpoisuus CE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät ja edistää siten rakennustuotteiden vapaata liikkuvuutta jäsenmaasta toiseen. Sen sijaan, että valmistajan tulisi hankkia erikseen kansallinen hyväksyntä kaikissa EU:n jäsenmaissa, valmistaja CE-merkitsee rakennustuotteen. CE-merkintä osoittaa, että rakennustuote on joko harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen arvioinnin mukainen. Tuotteen ominaisuudet ilmenevät suoritustasoilmoituksesta. Suunnittelijat ja kuluttajat voivat verrata rakennustuotteiden suoritustasoilmoituksia toisiinsa helposti, kun tuotteen ominaisuudet kerrotaan aina samalla tavalla. Tämä helpottaa tuotteiden myymistä maasta toiseen. Vastuu rakennustuotteen valinnasta on suunnittelijalla Rakennustuotteet ovat rakennuksen kiinteäksi osaksi tulevia tuotteita, kuten betonielementtejä, ikkunoita, teräsrakenteita ja sahatavaraa. CE-merkintä koskee vain tuotteen ominaisuuksia. Tuotteen sopivuus aiottuun rakennuskohteeseen on aina arvioitava erikseen aiotun käytön, paikallisten olosuhteiden ja rakentamismääräysten vaatimusten perusteella. Esimerkiksi Espanjassa valmistettua tiiltä ei välttämättä voi käyttää julkisivuverhouksessa Suomen pakkasolosuhteissa. Suunnittelija valitsee suoritustasoilmoituksen perusteella sellaisen rakennustuotteen, joka soveltuu käyttötarkoitukseen ja täyttää kansalliset rakentamismääräykset. LISÄTIETOJA: CE-merkinnästä on kirjoitettu myös Yrittäjäinfossa 3/ Yrittäjäinfo 4/2013

19 MUKANA YRITTÄJYYdEN KAIKISSA VAIHEISSA! Suomen Yrittäjien jäsenenä et jää yksin. Valvomme etujasi ja olemme äänitorvesi päättäjiin. Voit myös luottaa siihen, että läheltäsi löytyy asiantuntemusta aina tarvittaessa. Lisäksi yhteistyökumppaneidemme tarjoamat edut tuovat rahanarvoisen lisän jäsenyyteesi. Jäsenyys Suomen Yrittäjissä kannattaa monella tavalla. YRITTÄJYYTEEN liittyvää ASIANTUNTEMUSTA! Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- sen verkosto sekä alueelliset neuvojat, jotka tavoitat aluejärjoiden lisäksi käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilai- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja arkisin klo 9 16 puh Puhelusi yhdistetään asianjestösi kautta. Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme omistajanvaihdoksissa. Suomen Yrittäjien omien asiantuntituntijalle. AINUTlAATUISET VAlTAKUNNAllISET JÄSENEdUT 2013! Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien menestystarinoissa. Käytä edut hyväksesi. Saat alennuksia ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaviestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, myyntiin ja mark- kinointiin, majoitus- ja kokouspalveluihin, rekrytointiin, sähköön, postitus- ja tietotekniikkapalveluihin sekä säästöä polttoainekuluihin. Muista myös oman aluejärjestösi jäsenilleen neuvottelemat edut. Katso lisää VARMISTA JÄSENYYTESI JATKOSSAKIN JA TAKAA ETUSI MYÖS ENSI VUONNA. YRITTAJAT.fI

20 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee ollaan valmiina Kuntalain ja kilpailulain muutokset antavat viranomaisille keinoja valvoa kuntien toimintaa markkinoilla. Muutokset tulevat voimaan syksyllä, mutta siirtymäaikaa on vuoden 2014 loppuun. Suomen Yrittäjät Antti Neimala johtaja p Eduskunta hyväksyi ennen kesätaukoa kaksi tärkeää hallituksen esitystä, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Toinen koski kuntalain muuttamista (HE 32/2013). Lakimuutoksen pääasiallinen sisältö on, että kuntien on jatkossa yhtiöitettävä toimintansa kilpailutilanteessa markkinoilla. Toinen esitys koski kilpailulain muuttamista (HE40/2013). Tämän muutoksen johdosta kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo jatkossa kilpailun tasapuolisuuden toteutumista yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä. Kuntien liikelaitokset pitkään luupin alla Kuntalain muuttaminen lähti liikkeelle liikelaitosten toiminnasta markkinoilla. Toimintatapa on ollut tyypillinen nimenomaan kunnille, vaikka ensimmäinen Euroopan komissiolle tehty kantelu koskikin valtion liikelaitoksena silloin toiminutta Destiaa. Komissio totesi kantelun tuloksena, että liikelaitosmuoto ei sovi sisämarkkinoille. Liikelaitosten veroedut ja konkurssisuoja katsottiin kielletyksi valtiontueksi. Siitä syystä Suomen piti muuttaa lainsäädäntöään. Valtion puolella muutokset on tehty jo aiemmin, nyt oli kuntasektoria koskevien esitysten vuoro. SY on ajanut määrätietoisesti kuntien liikelaitosmuodossa harjoittaman elinkeinotoiminnan tiukempaa kontrollia komission päätöksen mukaisesti. Työtä on tehty asiaa valmistelleissa työryhmissä, ja järjestön näkemykset on kerrottu eduskunnan käsitellessä muutosehdotuksia. SY:n viesti on ollut selvä. Teimme selvityksen kuntien liikelaitostoiminnasta vuonna Olemme kannattaneet sääntelyn tiukentamista ja edellyttäneet, että kunnat keskittyisivät ydintehtäviinsä eivätkä häiritsisi markkinoiden toimintaa. Kunnilla on liki 200 liikelaitosta, ja niitä on tullut markkinoille jatkuvasti lisää. Suunta on ollut huolestuttava ja kilpailuongelmat konkreettisia. Kuntapuolella lainsäädännön muuttaminen eteni hitaasti, vaikka komissio päätti jo 2010, että myös kuntien liikelaitosten veroedut ja konkurssisuoja on purettava. Nyt kuitenkin työ on saatu päätökseen. Eduskunta hyväksyi muutokset kesäkuun puolivälissä, ja ne vahvistetaan lähiaikoina. Lakimuutokset tulevat voimaan syksyllä, mutta kunnille on säädetty siirtymäaikaa vuoden 2014 loppuun toiminnan siirtämiseksi yhtiömuodossa hoidettavaksi. Mitä kuntien on lain mukaan tehtävä? Laki kieltää kuntia pääsääntöisesti harjoittamasta toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla muussa kuin yhtiömuodossa. Käytännössä kuntien on yhtiöitettävä sellainen toiminta, jossa tehtäviä hoidetaan markkinaehtoisesti, kilpailutilanteessa yksityisten yritysten kanssa. Yhtiöittämisvelvoite koskee liikelaitosten lisäksi myös virastomuotoista toimintaa. Tämän vuoksi kuntien on ainakin periaatteessa käytävä kaikki virastomuotoinenkin toimintansa läpi ja arvioitava, tulisiko niitä yhtiöittää. Kuntien on toki aina mahdollista myös lopettaa sellainen palveluiden toteuttamistapa, joka vääristää kilpailua. Itse asiassa SY on esittänyt, että kuntien tulisi tässä tilanteessa aina harkita oman palvelutuotannon lopettamista ja palveluiden ostamista markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Tähän ei kuitenkaan laki velvoita. Senkin vuoksi on tärkeää, että kuntien reaktioita seurataan tarkkaan paikallisesti. Oletettavaa on, että vaihtoehtoisia palveluiden järjestämistapoja harkitaan vain, jos siihen suuntaan synnytetään painetta. Muuten uhkaa käydä niin, että kunnat muuttavat nykyiset liikelaitokset osakeyhtiöiksi, eivätkä käytä hyväksi mahdollisuutta harkita järkeviä palveluiden toteuttamistapoja syvällisemmin. Todennäköisesti valvonta käynnistyy yritysten tai yrittäjäjärjestöjen yhteydenottojen perusteella. Poikkeusten paratiisi Laki on melkoinen poikkeusten paratiisi. Pääsääntö on, että toiminta tulee yhtiöittää. Laki koskee kuitenkin vain toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Laissa on kuusi kohtaa, joissa on todettu, että ainakaan tällainen toiminta ei tapahdu markkinoilla. Yksi koskee palveluita, joita kunta tuottaa lain perusteella omana toimintanaan omille asukkailleen. Lisäksi laissa on seitsemän kohtaa, joiden mukaan yhtiöittämisvelvollisuutta ei ole, vaikka oltaisiinkin kilpailutilanteessa markkinoilla. Milloin yhtiöittämisvelvollisuus loppujen lopuksi toteutuu? Hallituksen esityksen perusteluissa on käyty läpi tyypillisiä tilanteita, joissa liikelaitosten toiminta on yhtiöitettävä. Esimerkkeinä yhtiöitettävistä toiminnoista mainitaan energialaitokset ja satamat. Lisäksi todetaan, että kunnat joutuvat tarkastelemaan tilannettaan esimerkiksi ateria- ja ruokapalveluissa, tilahallinnossa ja kunnallistekniikan ylläpidossa. Vaikeampaa rajanvetoa joudutaan tekemään, kun kyse on sosiaalija terveydenhuollosta, opetuksesta tai jätehuollosta. Käytännössä kunnat määrittelevät ensisijaisesti itse, missä yhtiöittämisvelvollisuuden rajat menevät. Niiden tulkinnat voidaan testata viime kädessä tuomioistuimessa. Siksi on erittäin tärkeätä, että yhtiöittämisvelvollisuuden lisäksi säädettiin kilpailu- ja kuluttajavirastolle oikeus valvoa kilpailuneut- 20 Yrittäjäinfo 4/2013

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / Y1 PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, säätiörekisteriin, arvonlisäverovelvollisten

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Kiinteän toimipaikan muodostuminen 1 Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuus Ulkomaisen yrityksen verotus Suomessa perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja maiden välisiin

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet 1 Veroilmoitus Ulkomainen yritys, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa on verovelvollinen Suomeen kiinteän

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 /2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, säätiörekisteriin,

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / Y4 MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin,

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

TUKIPAKETIN VEROTUS JA

TUKIPAKETIN VEROTUS JA TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS Verohallinto Sisällys Tukipaketin verotus Tukipaketin verotus Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa (Verohallinnon ohje 7.9.2015) Verokortin hakeminen Vero.fi-sivuston

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Y6 Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin,

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)...

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... Sisällysluettelo YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... 2 1 Asiamiesten rekisteröinti (kumottu)... 2 2 Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämisestä ilmoittaminen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön rekisteriseloste

Aikuissosiaalityön rekisteriseloste Aikuissosiaalityön rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS 6. REKISTERIN PITÄMISEN

Lisätiedot

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulaki Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lastenvalvojan rekisteriseloste

Lastenvalvojan rekisteriseloste Lastenvalvojan rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS 6. REKISTERIN PITÄMISEN PERUSTE

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 1226/420/2012 JULKINEN 29.11.2012 ASIA Vahvistusilmoituksen lähettämisen laiminlyönti ja laskun lähettäminen ennen huomautusajan päättymistä ASIANOSAINEN 220 Energia

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Finvac seminaari 25.1.2017 Lainsäädäntöpohja MRL Olennaiset tekniset

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

OPPILASREKISTERISELOSTE

OPPILASREKISTERISELOSTE OPPILASREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 mukainen REKISTERISELOSTE ja lain 24 :n mukainen INFORMOINTI Laatimispvm: 2.1.2017 1. Rekisterinpitäjä Nimi Siikalatvan kunnan koulutuslautakunta /

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Vuosilomaa koskeva hakemus on tehtävä maatalousyrityksittäin kirjallisesti paikallisyksikön määräämän

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Palkkatuen uudistamisen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000 1 28.1.2015 Selosteen laadinta-/ tarkastuspvm. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Perusturvalautakunta Yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, fax) Suupantie 11, 33960 Pirkkala puh. 03 565 2400, fax 03 565 25072

Lisätiedot

Säätiö. Nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kotikunta Kansalaisuus (jos ei Suomi) puheenjohtaja

Säätiö. Nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kotikunta Kansalaisuus (jos ei Suomi) puheenjohtaja SÄÄTIÖN NIMI PERUSTAMISKIRJAN PÄIVÄMÄÄRÄ HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN ILMOITUS JA VAKUUTUS Me allekirjoittaneet säätiön hallituksen kaikki jäsenet ja toimitusjohtaja ilmoitamme, että perustamiskirjassa

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry Onnistu ja menesty vuokranantajana ja asuntosijoittajana Tuorein tieto vuokramarkkinoista, lainsäädännöstä ja yleisistä käytännöistä Neuvontapalvelu, jossa

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994:

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS 19 Soveltamisala Tämä sopimus koskee Vantaan Viihdeorkesterin määräaikaisia muusikoita silloin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Työsuojelupäivät 25.-26.9.2014 Oulu Reima Lehtola 11.9.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue 1 Tilaajavastuulain tavoite on edistää: -

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Rakennusalan tiedonantovelvollisuus. urakkaneuvotteluissa ja sopimuksissa. Asiamies Karri Kivioja 12.5.2014 Vantaa

Rakennusalan tiedonantovelvollisuus. urakkaneuvotteluissa ja sopimuksissa. Asiamies Karri Kivioja 12.5.2014 Vantaa urakkaneuvotteluissa ja sopimuksissa Asiamies Karri Kivioja 12.5.2014 Vantaa Urakkatiedot Tilaajan velvollisuus antaa urakkatietoja on jokaisen tilaajan itsensä vastuulla myös ilman erillistä sopimista.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

1. Rekisterinpitäjä Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisterin nimi Rekisterin käyttötarkoitus... 2

1. Rekisterinpitäjä Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisterin nimi Rekisterin käyttötarkoitus... 2 Rekisteriseloste Sisällys 1. Rekisterinpitäjä... 2 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö... 2 3. Rekisterin nimi... 2 4. Rekisterin käyttötarkoitus... 2 5. Rekisterin sisältämät tiedot... 2 6. Säännönmukaiset

Lisätiedot

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TYÖMATKAT JA VEROTUS Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2129-7 ISBN 978-952-14-2130-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013 2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 :n muuttamisesta Asia Hallitus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien.

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. 1 Yleistä 1.1 Ehdot ovat osa Imatran Kylpylä Fitness -jäsensopimusta (myöhemmin Jäsensopimus ), joka

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Source: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151522 (accessed:27.4.16) 1552/2015 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot