NUMEROSSA 4/2013 Ilmoita epäasiallisesta perinnästä. Vuosilomalla sairastuminen. Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMEROSSA 4/2013 Ilmoita epäasiallisesta perinnästä. Vuosilomalla sairastuminen. Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen"

Transkriptio

1 NUMEROSSA 4/2013 Ilmoita epäasiallisesta perinnästä Vuosilomalla sairastuminen Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee

2 Myy, markkinoi ja menesty! -seminaari Silja Line m/s Symphony, Helsinki Tukholma Helsinki Inspiroivaa asiantuntemusta huvia ja hyötyä rentoa meininkiä tuulahdus Tukholmaa! SuoMen YrITTäjäT KouLuTTaa TuLe MuKaan! Jari Parantainen Reetta Koski Jukka-Pekka Vuori Keskiviikko Ilmoittautuminen Kahvibuffet Seminaarin avaus Tuotteista, brändää, erotu, menesty Tuotteistaja, DI, gurumarkkinoija Jari Parantainen, Noste Oy Buffetlounas Kuluttajat muuttuvat, LOHAS-kuluttajat tulevat oletko valmis Toimitusjohtaja Taru Eboreime, Tripod Research Oy Tauko ja hytteihin majoittuminen Hissipuhetta ja tutuiksi tulemista Ideoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy (17.00 laiva lähtee Tukholmaan) SoMe, somempi, somein kuka korjaa potin? Senior Consultant Eetu Bergman, Into Group Oy Riko rajasi, tee asioita uudella tavalla, ole erilainen markkinoija Ideoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy Tauko Ala carte illallinen Seminaarin puheenjohtajana toimii markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy. Ilmoittaudu mennessä! tai tai p Muista mainita: osallistujien syntymäajat, ruoka-allergiat, hyttivalinta ja yrityksen toimiala. Peruutukset: Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan. Torstai Aamiainen 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan Kahvi- ja hedelmätarjoilu Sosiaalisen median juridiset pelisäännöt OTM, KTM, asianajaja Marita Tapola, Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy Markkinointi kasvun moottorina Markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy Kahvibuffet Minustako huippumyyjä KyLLä ja tästä se lähtee! Yritysvalmentaja, insinööri, innostaja Tuija Rummukainen, Human Energy Oy Tauko (17.00 laiva lähtee Helsinkiin) Minustako huippumyyjä jatkuu Seminaarin yhteenveto Tauko Päätössanat ja lasillinen kuohuvaa Buffetillallinen Perjantai Aamiainen 9.55 Laiva saapuu Helsinkiin. Huom. kaikki ajat paikallista aikaa. Jäsenhinta (normaalihinta) 490 (665 ) 2 h ikkunallisessa hytissä 515 (690 ) 1 h sisähytissä 535 (710 ) 1 h promenade-hytissä 545 (720 ) 1 h ikkunallisessa hytissä h DeLuxe-luokassa, ikkuna merelle h DeLuxe-luokassa, ikkuna kävelykadulle h DeLuxe-luokassa, ikkuna merelle h DeLuxe-luokassa, ikkuna kävelykadulle Yhteistyössä: Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p yrittajat.fi/koulutus

3 YRITTÄJÄINFO 4/2013 VEROT JA RAHAT Verovapaan päivärahan edellytykset kiristyivät erityisalalla 4 Toimitusjohtajalle maksettu palkkio on palkkaa 6 Verotus kannustaa sijoittamiseen ja t&k-toimintaan 7 Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän selvitys valmistunut 8 TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa: Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen 10 Vuosiloman aikainen työkyvyttömyys 12 Liikaa ilmoitettu työnantajan sosiaaliturvamaksu 15 Sanssi-tuen hakeminen sähköiseksi 15 YRITYSTOIMINNAN ABC Ilmoita epäasiallisesta perinnästä 16 Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan 18 Rakennustuotteiden CE-merkinnästä tulee pakollinen 18 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee ollaan valmiina 20 YRITTÄJÄINFO KUSTANTAJA: Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa. ISSN TOIMITUS Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäassistentti p TAITTO Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy TÄSSÄ LEHDESSÄ KIRJOITTAVAT Ville Kukkonen, lakineuvoja Laura Kurki, veroasiantuntija Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö Antti Neimala, johtaja Sakari Haataja, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ILMESTYMINEN LUE YRITTÄJÄINFO NETISSÄ: YRITTAJAT.FI/YRITTAJAINFO. KIRJAUDU JÄSENNUMEROLLA.

4 VEROT JA RAHAT Verovapaan päivärahan edellytykset kiristyivät erityisalalla Verohallinto on julkaissut ohjeen erityisalalla työskentelevien työntekijöiden oikeudesta verovapaaseen päivärahaan. Ohjeen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2012:85. Suomen Yrittäjät Laura Kurki veroasiantuntija p Erityisaloiksi katsotaan esimerkiksi rakennus-, maanrakennus- ja metsäala. Uusi ohje täydentää aiempaa ohjetta Työmatkakustannusten korvaukset, jota sovelletaan myös muilla kuin erityisaloilla työskenteleviin. Uutta ohjetta sovelletaan alkaen. Tässä kirjoituksessa käsitellään vain tärkeimmät muutokset. Päivittäiset asunnon ja työpaikan väliset matkat vaihtuville työkohteille Jatkossa erityisalalla työskentelevän henkilön päivittäisinä asunnon ja työpaikan välisinä matkoina pidetään työnantajan järjestämän asunnon (niin sanottu kakkosasunto) ja erityisen työntekemispaikan välisiä matkoja, jos työntekijän katsotaan asuvan kyseisessä asunnossa. Tällaisen työmatkan ajalta ei voida maksaa verovapaata päivärahaa. Työnantajan järjestämänä asuntona pidetään työnantajan omistamaa, vuokraamaa tai muutoin hallitsemaa asuntoa, jossa työntekijä majoittuu ja josta hän kulkee päivittäin työkohteille. Samassa asunnossa voi asua useampia henkilöitä. Asuntona ei pidetä hotellihuonetta, parakkia, asuntovaunua, asunto- tai matkailuautoa tai muuta vastaavaa, luonteeltaan selvästi väliaikaista majoitustilaa riippumatta majoituksen kestosta. Asumisen keston merkitys Verohallinto katsoo, että enintään kahden vuoden majoittuminen ei ole asumista työnantajan järjestämässä asunnossa. Tulkinta mukailee myös lainsäätäjän tarkoitusta siitä, että tilapäisten työkomennusten ajalta maksetut korvaukset ovat laajasti verovapaita. Päiväraha ei ole edellä mainituin perustein verovapaata tuloa silloin, kun on alun alkaen tarkoituksena, että työntekijä asuu samassa tai samalla seudulla sijaitsevassa työnantajan järjestämässä asunnossa yli kahden vuoden ajan. Poikkeuksen tähän muodostaa yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitus, jolloin myös kolmannen vuoden ajalta maksetut korvaukset voivat olla verovapaita. Työskentelyn kesto ei ole rakennus- tai muulla erityisalalla kuitenkaan yleensä tiedossa vielä silloin, kun työntekijä aloittaa työskentelyn tietyllä paikkakunnalla. Työskentely yksittäisellä työkohteella saattaa esimerkiksi kestää ennakoitua kauemmin tai työkohde saattaa yllättäen vaihtua. Tämän vuoksi tilanne on monesti sellainen, että työnantajan ei katsota ainakaan työskentelyn alkaessa järjestäneen työntekijälle asuntoa työskentelypaikkakunnalle. Majoittumisen kestoa arvioitaessa huomioidaan lähtökohtaisesti yhtäjaksoinen majoittuminen samassa työnantajan järjestämässä asunnossa. Se, että työntekijät joutuvat työskentelyn yhä kestäessä muuttamaan työnantajan järjestämästä asunnosta toiseen, ei kuitenkaan poikkeuksetta estä katsomasta majoittumista asumiseksi. Yli kahden vuoden majoittuminen voidaan katsoa asumiseksi, jos asuntoa vaihdetaan lähialueella (esimerkiksi samalla paikkakunnalla) eikä työskentelyolosuhteissa tapahdu olennaisia muutoksia. Majoituspaikkaa vaihtamalla ei siten voida keinotekoisesti välttää majoituspaikan muodostumista asunnoksi. Yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitus Päiväraha voidaan katsoa jatkossakin verovapaaksi, jos majoitus on järjestetty nimenomaisesti yksittäistä työkohdetta varten eivätkä tuloverolain 72a :ssä tarkoitetut työkohteen tilapäisyyden aikarajat ylity. Tällaisesta tilanteesta on kysymys silloin, kun työnantaja määrää työntekijänsä työskentelemään yksittäisellä työkohteella suoritettavaa urakkaa tai muuta vastaavaa toimeksiantoa varten erityiselle työntekemispaikalle ja järjestää tälle asunnon ainoastaan kyseisen toimeksiannon suorittamista varten. Päivärahojen verovapautta rajoittavat tuloverolain mukaiset työkohteen tilapäisyyden aikarajat. Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään enintään kahden vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa. Enintään kolmen vuoden työskentelyä voidaan pitää tilapäisenä erityisedellytyksin, jos kyse on työskentelystä rajatun ajan kestävässä työkohteessa. Työskentelyn ennakoimaton jatkuminen Alun perin alle kaksi vuotta kestävää työskentelyä varten järjestetty majoitus saattaa muodostua pidemmäksi. Majoitus saattaa esimerkiksi olla alun alkaen järjestetty ainoastaan yksittäistä työkohdetta varten, mutta työskentely jatkuu keskeytyksettä samalla seudulla sijaitsevalla toisella työkohteella etukäteen ennakoimattomasta syystä. Mahdollista on myös, että useilla eri työkohteilla tapahtuva alle kaksi vuotta kestäväksi tarkoitettu työskentely jatkuu ennakoimattomasta syystä yli kaksi vuotta. Verohallinnon käsityksen mukaan työnantajan järjestämästä majoituksesta ei voi takautuvasti muodostua asuntoa, kun työskentely jatkuu ennakoimattomasti. Tällaisessa tilanteessa ensimmäisen kahden vuoden ajalta maksettu päiväraha voidaan katsoa verovapaaksi tuloksi. On myös mahdollista, että alkujaan tilapäiseksi tarkoitettu työskentely samassa työkohteessa saattaa jatkua sellaisesta syystä, jota ei ole voitu kohtuudella ennakoida. Tällöin sovelletaan tuloverolain 72a :n 3 momentin säännöksiä. Päiväraha on siten 2 momentissa säädetyin edellytyksin verovapaa myös kolmannen vuoden ajalta. 4 Yrittäjäinfo 4/2013

5 VEROT JA RAHAT Asuntoetu Kun työntekijä asuu veloituksetta työnantajan järjestämässä asunnossa, muodostuu työntekijälle asuntoetu. Kun työntekijä asuu veloituksetta työnantajan järjestämässä asunnossa, muodostuu työntekijälle luontoisetu (asuntoetu). Asuntoetua ei voida edellä kuvatussa tilanteessa pitää verovapaana etuna sillä perusteella, että työnantaja voi pääsääntöisesti korvata verovapaasti myös työmatkasta aiheutuneet majoittumiskustannukset. Syynä tähän on, että erityisalalla työskentelevän työntekijän verovapaaksi tuloksi voidaan katsoa ainoastaan korvaus työnantajan järjestämän asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista sekä ateriakorvaus. Työnantajalta saatu luontoisetu arvostetaan käypään arvoon Verohallinnon päätöksen mukaisesti. Jos samassa asunnossa asuu useita henkilöitä, kunkin henkilön saaman asuntoedun arvo on hänen käytettävissään olevien tilojen suhteellinen osuus koko asunnon luontoisetuarvosta. Laskennassa otetaan huomioon kaikkien käytettävissä olevista yhteisistä tiloista pääluvun mukaan määräytyvä osuus ja pelkästään kunkin työntekijän käytössä olevat tilat kokonaan. Parakki, asuntovaunu, asunto- tai matkailuauto taikka muu vastaava työnantajan erityiselle työntekemispaikalle järjestämä luonteeltaan selvästi väliaikainen majoitus ei ole kakkosasunto. Siitä ei tämän vuoksi muodostu työntekijälle asuntoetua, jos työntekijällä on varsinainen asunto muualla. Varsinaiselle työntekemispaikalle järjestetystä majoituksesta sen sijaan muodostuu asuntoetu. Työntekijä ei voi edellä mainitussa tilanteessa yleensä saada asuntoedun perusteella työasuntovähennystä, sillä se voidaan myöntää ainoastaan silloin, kun asunto on hankittu varsinaisen työntekemispaikan sijainnin vuoksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa erityisalalla työskentelevällä henkilöllä on varsinainen työntekemispaikka työnantajan järjestämän asunnon läheisyydessä. Jos työntekijän perhe asuu toisella paikkakunnalla, työntekijä voi vähentää asuntoedun arvoa vastaavan määrän tulonhankkimiskuluna. Työntekijän itse hankkima asunto Erityisalan työntekijä saattaa myös itse vuokrata asunnon työskentelypaikkakunnalta. Jos vuokrattu asunto on työntekijän käytössä yli kahden vuoden ajan, katsotaan asunto työntekijän kakkosasunnoksi. Matkat työntekijän työskentelypaikkakunnalla sijaitsevalta asunnolta työntekemispaikalle ja takaisin ovat tällöin päivittäisiä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisiä matkoja. Niiltä ei siten voida maksaa verovapaata päivärahaa. Työskentelyn kestolla, asunnon vaihtumisella, työnantajan työkohdetta tai -kohteita koskevilla määräyksillä tai muilla vastaavilla seikoilla ei ole tällaisessa tilanteessa merkitystä. Työntekijän omistama asunto on aina kakkosasunto. Erityisalalla toimiva elinkeinonharjoittaja Verohallinnon ohje koskee työntekijöitä ja työnantajan maksamia korvauksia, eikä se ole suoraan sovellettavissa elinkeinonharjoittajiin. Elinkeinoverolaissa työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka liikkeen- tai ammatinharjoittaja tilapäisesti tekee elinkeinotoimintaan liittyvänä tavanmukaisen toiminta-alueensa ulkopuolelle. Merkitystä ei tässä ole asunnon käsitteellä, vaan ratkaisevaa on tavanmukainen toiminta-alue. Rakennus- tai muulla erityisalaksi katsottavalla toimialalla elinkeinonharjoittajalla on aina pysyvä toimipaikka, joka rinnastuu työntekijän varsinaiseen työpaikkaan. Jos elinkeinonharjoittajalla ei ole toimitiloja tai muuta pysyvää toimipaikkaa, varsinaiseen työpaikkaan rinnastuva pysyvä toimipaikka on hänen asuntonsa. Jos elinkeinonharjoittaja työskentelee jollakin paikkakunnalla niin paljon, että hän järjestää sieltä itselleen asunnon, siitä voi muodostua hänelle pysyvä toimipaikka. Tämän seurauksena hänelle muodostuu kyseiselle paikkakunnalle tavanmukainen toiminta-alue. LISÄTIETOJA: Verohallinnon ohje on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa > Syventävät veroohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO:2012:85 vaikutukset erityisalan työntekijöiden verotukseen ( , dnro A147/200/201) Muiden kuin erityisalojen päivärahoista kerrotaan Verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset ( , dnro 54/31/2009) Elinkeinonharjoittajan matkakustannusten vähentämistä on käsitelty yksityiskohtaisesti Verohallinnon ohjeessa Liikkeenja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen ( , dnro 410/349/2011). Yrittäjäinfo 4/2013 5

6 VEROT JA RAHAT Toimitusjohtajalle maksettu palkkio on palkkaa Verohallinto on julkaissut ohjeen hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotuksesta. Ohje laajentaa palkkatulona verotettavan tulon käsitettä aikaisempaan verrattuna. Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO:2013:1. Ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko toimitusjohtajan tehtävästä maksettu palkkio toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkaa vai hänen omistamansa yhtiön elinkeinotuloa, kun palkkio maksettiin hänen omistamalleen yhtiölle. Ratkaisussa palkkio katsottiin toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkaksi. Aiemmassa oikeus- ja verotuskäytännössä on hyväksytty se, että toimitusjohtajan tehtävistä maksettu korvaus on voitu tiettyjen edellytysten täyttyessä poikkeuksellisesti maksaa toimitusjohtajan työnantajalle tai toimitusjohtajan omistamalle yhtiölle. Korvaus on voitu katsoa muuksi kuin palkaksi silloin, kun kyseessä on ollut tilapäinen järjestely, jolle on ollut erityinen syy. Lisäksi on edellytetty, että toimitusjohtajan tehtävät ovat tänä aikana poikenneet niistä, joita toimitusjohtajalle yleensä kuuluu. Esimerkiksi yrityksen saneeraustilanteessa toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus on voitu katsoa ulkopuolisen konsulttiyhtiön tuloksi. Jos kyseessä on ollut pitkäaikainen järjestely, korvaus on aina toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkkaa. Vastaavansisältöinen kanta on todettu myös ennakkoperintälain säännöksiä koskevassa hallituksen esityksessä. Toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina palkaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina kokonaisuudessaan toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkaksi riippumatta siitä, kenelle korvaus maksetaan. Esimerkiksi toimitusjohtajan työnantajalle tai tämän omistamalle yhtiölle maksettu korvaus on siten aina toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön veronalaista palkkatuloa. Toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus on toimitusjohtajaksi nimetyn henkilön palkkaa riippumatta siitä, onko se osa kokonaistoimeksiannosta maksettua korvausta. Myöskään tehtävän ajallinen kesto tai toimitusjohtajan valinnan tarkoitus ei muuta korvauksen luonnetta palkasta muuksi suoritukseksi eikä muun henkilön kuin toimitusjohtajaksi nimetyn luonnollisen henkilön palkkatuloksi. Korvaus on palkkaa, vaikka kyseessä on lyhytaikainen konsultointitoimeksianto, josta maksetaan korvaus hänen omistamalleen osakeyhtiölle. Myöskään sillä seikalla, kenen intressissä toimitusjohtaja on valittu, ei ole merkitystä tulon luonteelle ja kohdistamiselle. Kantaa sovelletaan toimitusjohtajan palkkion verokohteluun kaikissa yhteisömuodoissa. Esimerkiksi henkilöyhtiön (ay, ky) tai osuuskunnan toimitusjohtajan tehtävästä maksettu korvaus katsotaan aina palkaksi. Ohjeen vuosikirjaratkaisuun KHO:2013:1 perustuvia muutoksia sovelletaan voimaantulon ( ) jälkeiseltä ajalta maksettuihin korvauksiin. Muilta osin ohjetta voidaan soveltaa jo aikaisempien vuosien verotuksissa. LISÄTIETOJA: Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus ( , dnro A37/200/2013 ) Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2013:1. Aiempaa oikeus- ja verotuskäytäntöä: KHO 1982-B-II-571, KHO 1982-B-II-576, KHO 1985-B-II-611 ja KVL 93/2005. HE 126/1994 vp. Suomen Yrittäjät Laura Kurki veroasiantuntija p Yrittäjäinfo 4/2013

7 VEROT JA RAHAT Verotus kannustaa sijoittamiseen ja t&k-toimintaan Verohallinto on julkaissut uusia ohjeita sijoitustoiminnan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan määräaikaisista verokannusteista. Ohjeessa käsitellään sijoittajan määräaikaista verovuosina pääomatulosta tehtävää vähennystä, sen edellytyksiä sekä vähennyksen tuloutumista. Sijoittaja voi vähentää puolet osakepääomasta Sijoittaja voi vähentää 50 prosenttia kohdeyhtiöön rahana sijoitetun uuden osakepääoman määrästä. Yhteen kohdeyhtiöön tehdyn sijoituksen perusteella vähennettävä määrä on verovuonna vähintään euroa ja enintään euroa. Vähennyksen saa siten euron sijoituksella. Vähimmäismäärä on verovuosikohtainen, ei sijoituskohtainen. Vähennykseen oikeutettuja ovat vain Suomessa yleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilöt. Sijoittaja saa vähentää vain sellaiset vuosina tekemänsä sijoitukset, jotka on tehty sijoitustoiminnan määräaikaisesta veronhuojennuksesta annetun lain voimaantullessa ( ) tai sen jälkeen viimeistään T&K-toiminnasta lisävähennys Kotimaisella elinkeinotoimintaa harjoittavalla osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla sekä vastaavan ulkomaisen oikeushenkilön Suomessa olevalla kiinteällä toimipaikalla on oikeus tehdä lisävähennys työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen perusteella. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 100 prosenttia välittömistä palkoista, jotka kohdistuvat yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvään tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Lisävähennyksen enimmäismäärä on verovuonna euroa ja alaraja euroa. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä annetussa laissa on säädetty vähennyksen erityisistä edellytyksistä. Lakia sovelletaan hankkeisiin, jotka on aloitettu tai sen jälkeen. Lain tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä oli tarkoitus olla voimassa Valtioneuvosto kuitenkin päätti kehysriihessä, että lain voimassaoloa lyhennetään päättymään jo eli vuotta aikaisemmin. Lakia sovellettaisiin siten vain vuosien 2013 ja 2014 verotuksissa. Lisävähennyksen voi tehdä, kun tutkimus- ja kehittämistoiminnan hanke on aloitettu lain voimaantulon jälkeen. Lisävähennyksen saa myös, jos ennen voimaantuloa on tehty vasta hankesuunnitelma Yrityksen on itse vaadittava vähennystä veroilmoituksellaan. Lisävähennys myönnetään verovuosikohtaisesti. Jos yrityksen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, vähennystä ei voi tehdä sellaisella tilikaudella, joka päättyy lain voimassaoloajan päättymisen jälkeen. LISÄTIETOJA: > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Sijoitustoiminnan määräaikainen veronhuojennus ( , dnro A48/200/2013). > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2013 > Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys ( , dnro A78/200/2013 ). T&K-vähennyksen voi tehdä vuosien 2013 ja 2014 verotuksissa. Yrittäjäinfo 4/2013 7

8 VEROT JA RAHAT Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän selvitys valmistunut Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on ollut laatia selvitys elinkeinoverotuksen uudistamisesta kilpailukyvyn ja veropohjan turvaamiseksi. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut ylijohtaja Lasse Arvela. Työryhmä esittää, että konserniverotusjärjestelmän valmistelua jatkettaisiin ensisijaisesti konsernin yhteisverotusmallin pohjalta. Tulolähdejaosta työryhmä esittää, että osakeyhtiön kaikkea tulonhankkimistoimintaa tulisi verottaa yhtenä kokonaisuutena yhtenäisin perustein elinkeinoverolain mukaan. Jatkovalmistelussa olisi arvioitava, miten uudistus tulisi toteuttaa ja miten asiasta säädettäisiin muiden yritysmuotojen kohdalla. Työryhmä on arvioinut myös korkovähennysoikeuden rajoittamista, yhteisöjen kotipaikan määrittelyä ja Suomen verotusvallasta poistumista kansainväliseen voitonsiirtoon ja veropohjan turvaamiseen liittyvinä kysymyksinä. Työryhmä katsoo, että korkovähennysoikeuden rajoitussäännökset olisi laajennettava tuloverolain mukaan verotettavaan muun toiminnan tulolähteeseen. Työryhmä esittää myös, että yhteisön yleisen verovelvollisuuden määräävä kotipaikka määräytyisi myös tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Omistajanvaihdoksiin liittyvä tappioiden lupamenettely on työryhmän näkemyksen mukaan hallinnollisesti raskas ja sopii huonosti nykyiseen verotusmenettelyyn. Työryhmä esittääkin lupamenettelystä luopumista ja siirtymistä tappioiden käsittelyssä normaaliin verotusmenettelyyn. LISÄTIETOJA: Työryhmän muistio: > Julkaisut ja asiakirjat > Julkaisut > Verotus > Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän muistio, 16/2013. SeniorijäSenyyS Suomen yrittäjissä Oletko vähintään 55-vuotias liiketoiminnasta luopunut jäsenyrittäjä? Seniorijäsenyys on hyvä tapa pysyä mukana tutuissa yrittäjäympyröissä! Seniorijäsenenä saat mm. Yrittäjäsanomat-lehden, Yrittäjäinfo-tiedotteen sekä neuvontapalvelut numerossa Jäsenyys maksaa vain 50 euroa vuodessa. Liity ja jatka viihtymistä hyvässä seurassa! Lisätietoa 8 Yrittäjäinfo 4/2013

9 synergia. yrittajat.fi ÄlÄ jää tuntemattomaksi suuruudeksi. Vaikka saappaasi olisivat suuret ja liikeideasi suurenmoinen, ei suuruus vie sinua menestykseen ilman hyvää verkostoa. Nyt sinulla on mahdollisuus verkostoitua parhaalla mahdollisella tavalla, toisten yrittäjien kanssa. Yhteisön nimi on Synergia, uusi jäsenpalvelumme verkossa. Synergia yhdistää yrittäjät. Synergiassa voit kohdentaa markkinointiasi, löytää kontakteja ja tulla itse löydetyksi. Omalla sivullasi voit kertoa laajasti yrityksestäsi. Voit esitellä tuotteitasi ja markkinoida palveluitasi kohdennetusti, perustaa keskusteluryhmiä ja paljon muuta. Katso lisää ja rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi nyt, voit voittaa Tallink Siljan Tukholman risteilyn kahdelle. synergia.yrittajat.fi. uusi jäsenpalvelu!

10 TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa: Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen KYSYMYS Suomen Yrittäjät Ville Kukkonen lakineuvoja p Yrityksessäni työskentelevä vuokratyöntekijä aiheuttaa työssään vahingon yritykselleni. Onko työntekijä tai hänet vuokrannut vuokrausyritys korvausvelvollinen? VASTAUS Vuokratyöntekijä voi käyttäjäyrityksessä työskennellessään aiheuttaa vahinkoa monella eri tavalla. Vahinkoa voi aiheutua esimerkiksi käyttäjäyritykselle itselleen, sen asiakkaalle tai muulle sopimuskumppanille tai täysin ulkopuoliselle taholle. Tässä käsitellään vain käyttäjäyritykselle aiheutuneen vahingon korvaamista. Työntekijä ei ole työsuhteessa käyttäjäyritykseen, joten vahingonkorvausja vastuukysymykset voivat olla huomattavasti monimutkaisempia verrattuna tavallisen työntekijän aiheuttamiin vahinkoihin. Vuokrausyrityksen vahingonkorvausvelvollisuus pääosin sopimusperusteista Vuokrausyrityksen vastuu vuokraamansa työntekijän työssään käyttäjäyritykselle aiheuttamasta vahingosta perustuu pääsääntöisesti vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen väliseen sopimukseen. Korkeimman oikeuden mukaan (tapauksessa 2005:135) vuokrausyritys on vastuussa vuokratyöntekijän aiheuttamasta vahingosta vain, jos vuokrausyritys ei ole täyttänyt sille osapuolten välisestä sopimuksesta johtuvia velvollisuuksia. Jos mitään erityistä ei ole osapuolten välillä sovittu, vuokrausyrityksen päävelvollisuus on yleensä valita ja toimittaa asianmukaisesti koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa käyttäjäyritykselle. Jos vuokratyöntekijän aiheuttama vahinko on johtunut puutteellisesta ammattitaidosta ja käyttäjäyritys pystyy osoittamaan vuokrausyrityksen laiminlyöneen velvoitteensa toimittaa ammattitaitoista työvoimaa, saattaa vuokrausyritys joutua vahingonkorvausvastuuseen. Mikäli vuokrausyritys pystyy osoittamaan menetelleensä vuokratyöntekijän valinnassa huolellisesti ja toimittaneensa ammattitaitoisen työntekijän, ei vuokrausyrityksen vahingonkorvausvastuu voi yleensä tulla kyseeseen. Vuokrausyrityksen vastuu saattaa olla laajempi, jos vuokrausyritys on sopimuksessa nimenomaan sitoutunut ottamaan vastuun vuokratyöntekijän toiminnasta ja sen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Vuokrausyritys ja käyttäjäyritys voivat sopia keskinäisistä velvoitteistaan varsin vapaasti. Suositeltavaa onkin, että sopimuksessa määritellään selkeästi vuokrausyrityksen mahdollisen vahingonkorvausvastuun laajuus. Vuokraus- ja käyttäjäyritys eivät kuitenkaan voi sopia vuokratyöntekijälle lainsäädäntöä laajemmasta vahingonkorvausvastuusta. Vuokratyöntekijän vastuu poikkeuksellista Vuokratyöntekijän ja käyttäjäyrityksen välillä ei ole sopimusta eikä myöskään työsuhdetta. Näin ollen vuokratyöntekijän vastuu ei voi perustua sopimusrikkomukseen eikä työsopimuslain mukaiselle työntekijän korvausvelvollisuudelle työantajaansa kohtaan. Kolme tahoa kaksi sopimusta Työsopimuslain mukaan työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja (vuokrausyritys) työntekijän suostumuksella siirtää tämän toisen yrityksen (käyttäjäyritys) käyttöön. Käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Työvoiman vuokrauksessa on kolme eri osapuolta: vuokrausyritys, työntekijä ja käyttäjäyritys. Sopimussuhteita on kaksi: työsopimus ja työvoiman vuokrausta koskeva sopimus. Työntekijä on työsuhteessa vain vuokrausyritykseen, jonka kanssa hän on solminut työsopimuksen. Käyttäjäyrityksen kanssa hänellä ei ole sopimussuhdetta. Vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä taas on sopimus työntekijän vuokraamisesta. Työntekijän ja vuokrausyrityksen välisen työsopimuksen ehdot määräytyvät työlainsäädännön ja työehtosopimusten perusteella. Vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välinen sopimus työvoiman vuokrauksesta on kahden yrityksen välinen sopimus, johon ei ole olemassa erityistä lainsäädäntöä. 10 Yrittäjäinfo 4/2013

11 TYÖNANTAJAN ABC Vuokrausyrityksen vahingonkorvausvastuut kannattaa määritellä selkeästi sopimuksessa. Vahingonkorvauslain mukaan työntekijä on velvollinen korvaamaan työssään sivulliselle aiheuttamansa vahingon. Korkeimman oikeuden mukaan vastuu työnantajan sopimuskumppanille, eli esimerkiksi käyttäjäyritykselle tai asiakkaalle, on poikkeuksellista. Korvausvastuun syntymiseen vaikuttaa esimerkiksi teon huolimattomuuden aste. Varautuminen suositeltavaa Lopuksi on syytä todeta, että työvoiman vuokrausta koskeva oikeudellinen sääntely on osin puutteellista ja monitulkintaista. Tästä syystä vahingonkorvauskysymyksistä on suositeltavaa sopia etukäteen vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä. Käyttäjäyrityksen kannattaa myös etukäteen kartoittaa mahdollisia vuokra- työntekijöiden työtehtäviin liittyviä vahinkoriskejä ja selvittää mahdollisuudet vähentää riskejä vapaehtoisin vakuutuksin. Työvoiman vuokrausta koskevaa sopimusta laadittaessa on järkevää kysyä neuvoa asiantuntijalta. LISÄTIETOA: TEM:n vuokratyöopas: files/35643/tem_vuokratyoopas_ netti.pdf Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu auttaa jäseniä arkisin klo 9 16 numerossa kiitä ja muista Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen, p , Yrittäjäinfo 4/

12 TYÖNANTAJAN ABC Vuosiloman aikainen työkyvyttömyys 1. Vuosilomalain aikaista työkyvyttömyyttä koskeva sääntely uudistuu mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Voimassa olevan vuosilomalain säännöksen mukaan ensimmäiset seitsemän työntekijän työkyvyttömyyspäivää eivät ole siirrettävissä myöhempään ajankohtaan, jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana alkaen seitsemän päivän sairauskarenssi poistuu lakisääteisen vuosiloman osalta. Muutoksen taustalla ovat EU:n työaikadirektiiviin ja sen tulkintaan liittyvät vaatimukset kansalliselle lainsäädännölle. Uuden säännön mukaan työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään lakisääteinen vuosilomansa siirrettyä jo ensimmäisestä sairauspäivästä lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja maksaa sairauspäiviltä sairausajan palkkaa työsopimuslain ja työehtosopimusten säännösten perusteella ja sairausajalle osuvat vuosilomapäivät siirtyvät pidettäväksi myöhemmin. Vuosilomalain 25 lokakuusta 2013 alkaen Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Suomen Yrittäjät Ville Kukkonen lakineuvoja p Suomen Yrittäjät Janne Makkula lainsäädäntöasioiden päällikkö varatuomari p Mitä tarkoittaa, että siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa? Lakisääteinen vuosiloma tarkoittaa vuosilomalain mukaan määräytyvää lomaa, eli työsuhteen kestosta riippuen enintään joko 24:ää tai 30:a lomapäivää vuodessa. Mikäli työntekijän työsuhteessa sovellettava työehtosopimus takaa tätä pidemmän vuosiloman, niin vuosilomalain ylittävien lomapäivien osalta voidaan edelleen noudattaa kyseisessä työehtosopimuksessa määriteltyjä karenssipäiviä. Lisäksi lain siirtymäsäännöksen mukaan työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen vuosilomalaista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksen päättymiseen saakka. Lakisääteisyysvaatimus tarkoittaa myös sitä, että siirto-oikeus ei koske työehtosopimuksiin tai yrityksen käytäntöön perustuvaa lomarahavapaata. Jos työntekijällä on oikeus vaihtaa lomaraha vastaavaksi vapaaksi, hänellä ei ole näiden vapaiden aikana oikeutta siirtää lomaa työkyvyttömyyden perusteella. Lomarahavapaat kuluvat sairastumisesta huolimatta. Suositeltavaa on, että työnantaja pitää lomakirjanpidossaan erillään työntekijän vuosilomalain perusteella ansaitut lakisääteiset lomapäivät ja lomarahavapaat, säästövapaat ja työehtosopimuksiin perustuvat vuosilomalain ylittävät lomapäivät. Tällöin työnantaja pystyy erottelemaan siirtoon oikeuttavat lomapäivät muista. Lomarahavapaat kuluvat sairastumisesta huolimatta. 12 Yrittäjäinfo 4/2013

13 TYÖNANTAJAN ABC 3. Miten tulee toimia käytännössä? Mitä selvityksiä voi vaatia työntekijältä, joka ilmoittaa tulleensa työkyvyttömäksi joko ennen vuosilomansa alkua tai ollessaan jo vuosilomalla? Ensinnäkin työntekijän oikeus loman siirtämiseen koskee vain lakisääteistä vuosilomaa. Näin ollen työnantajan on syytä selvittää, onko kyseessä lakisääteinen vuosiloma. Toiseksi työkyvyttömyys ei automaattisesti siirrä vuosilomaa. Vuosilomalain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö. Työnantajan ei tarvitse oma-aloitteisesti tehdä päätöstä loman siirtämisestä. Siirtoa on pyydettävä ilman aiheetonta viivytystä. Esimerkiksi loman jälkeen esitetty pyyntö voidaan katsoa viivästyneeksi. Siirron pyytäminen loman jälkeen on hyväksyttävää vain erityisestä syystä. Työneuvostossa asiallisena syynä pyynnön viivästymiseen on pidetty esimerkiksi työntekijän joutumista autoonnettomuuteen tai vaikeuksia tavoittaa työnantajan edustajaa. Asia on ratkaistava olosuhteiden perusteella tapauskohtaisesti, ja työnantajan pitää pystyä perustelemaan ratkaisu työntekijälle. Kolmas edellytys loman siirtämiselle on työntekijän esittämä luotettava selvitys työkyvyttömyyden perusteista. Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan lähtökohtaisesti joko kyseisessä työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen määrittämää tai sen puuttuessa yrityksen omaa käytäntöä työkyvyttömyyden perusteiden toteamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä. Lääkärintodistus toimii kuitenkin vain pohjana työnantajan päätökselle. Työnantaja tekee aina lopullisen päätöksen työntekijän työkyvyttömyydestä suhteessa työntekijän työtehtäviin. Kyse ei siten ole esimerkiksi siitä, vaikeuttaako sairaus työntekijän lomailua, vaan sairaus suhteutetaan työntekijän työtehtäviin. Mikäli työnantaja päättää vastoin lääkärinlausuntoa, täytyy tähän olla painavat perusteet. Työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tai muun erikoislääkärin vastaanotolle, mikäli on syytä epäillä lääkärintodistuksen luotettavuutta. Työkyvyttömyyden toteamiseen ja lääkärintodistuksiin liittyvät säännöt ovat siten lähtökohtaisesti samat niin vuosiloman kuin työssäolonkin aikana. Vuosiloman aikaisen työkyvyttömyyden suhteen saattaa olla kuitenkin perusteltua noudattaa poikkeavaa käytäntöä. Työnantaja voi esimerkiksi luoda yritykseen yhteiset säännöt siitä, että vuosiloman aikaisissa sairastapauksissa työntekijä on velvollinen toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien. Sääntöjä tulisi soveltaa tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin. Neljänneksi vuosilomalain mukaan ainoastaan synnytyksen, sairauden tai tapaturman aiheuttamaa työkyvyttö- Työkyvyttömyys ei automaattisesti siirrä vuosilomaa siirtoa pitää pyytää. myys oikeuttaa loman siirtämiseen. Muihin perusteisiin pohjautuva työkyvyttömyys ei lähtökohtaisesti oikeuta loman siirtämiseen. Näin ollen työnantaja voi vaatia työntekijältä selvitystä työkyvyttömyyden perusteiden lisäksi myös työkyvyttömyyden taustasta, jos työkyvyttömyyden aiheutumistapa on epäselvä eikä käy riittävästi ilmi lääkärintodistuksesta. Ohjeilla yhtenäiset käytännöt Työnantajan kannattaa laatia ilmoittamiselle yhteiset ohjeet, joita kaikkien tulee noudattaa. 1. Kuinka vuosilomalla sairastumisesta ilmoitetaan. 2. Kuinka loman siirtämistä pyydetään. 3. Minkälaista selvitystä työntekijältä edellytetään. 4. Kenelle työnantajan edustajalle ilmoitukset ja selvitykset toimitetaan. 4. Miten toimin, jos ulkomailla lakisääteistä vuosilomaansa viettävä työntekijä ilmoittaa tulleensa työkyvyttömäksi ja vaatii loman siirtämistä? Onko työnantajan hyväksyttävä ulkomainen lääkärintodistus? Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäksi lomaillessaan ulkomailla, noudatetaan samoja vuosilomalain säännöksiä. Työntekijän on toimitettava luotettava selvitys työkyvyttömyyden perusteista ja taustasta sekä esitettävä nimenomainen pyyntö vuosiloman siirtämisestä. Ulkomailla lomaileva työntekijä ei luonnollisesti voi käydä yrityksen työterveyslääkärillä. Työnantajalla on käytännössä olemattomat mahdollisuudet hankkia kotimaasta käsin lisäselvitystä ulkomailla lomailevan työntekijän työkyvyttömyyden perusteista. Lisäksi työkyvyttömyyden perusteita ja toteamista koskevat käytännöt voivat vaihdella huomattavastikin eri maiden välillä. Ulkomaisen lääkärintodistuksen ja työntekijän oman selvityksen asiassa on oltava sellainen, että työnantaja pystyy sen perusteella toteamaan työkyvyttömyyden luotettavalla tavalla. Luotettavaa selvitystä edellyttävät yleensä myös vakuutusyhtiöt päättäessään sairastumisen tai tapaturman perusteella maksettavista vakuutuskorvauksista. Ulkomailla sairastuessaan työntekijältä voidaan edellyttää erityistä huolellisuutta työkyvyttömyyden perusteiden ja taustan selvittämisessä. Selvityksen perusteella työnantaja päättää mahdollisesta loman siirtämisestä ja sairausajan palkan maksamisesta. Mikäli ulkomainen lääkärintodistus on epäselvä tai puutteellinen, on perusteltua tarvittaessa vaatia työntekijää käymään työterveyshuoltolääkärin arvioitavana välittömästi kotimaahan paluun jälkeen. Mikäli luotettavaa selvitystä työkyvyttömyydestä ei saada, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa. Tällöin myöskään vuosilomapäiviä ei siirretä. Yrittäjäinfo 4/

14 TYÖNANTAJAN ABC 5. Miten työkyvyttömyydestä johtuva lomapäivien siirtäminen käytännössä hoidetaan? Työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloma ei automaattisesti pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa. Vuosiloman ajankohta ei nimittäin ole työntekijän yksipuolisesti päätettävissä oleva asia, vaan työnantajalla on vuosilomalain mukainen oikeus määrätä, milloin työkyvyttömyyden takia siirretty loma pidetään. Jos työnantaja määrää siirretyn vuosiloman ajankohdan, se on ilmoitettava työntekijälle lähtökohtaisesti vähintään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Mikäli kahden viikon ilmoitusaika ei ole mahdollinen, voidaan siirretystä lomasta ilmoittaa vähintään viikkoa ennen loman alkamista. Viikon ilmoitusaika on ehdoton minimi, josta ei voida poiketa ilman työntekijän suostumusta. Mikäli työnantaja määrää siirretyn vuosiloman ajankohdan, täytyy kuitenkin noudattaa seuraavia aikarajoja. Vuosilomalain 26 :n mukaan siirretty kesäloma on lähtökohtaisesti annettava lomakaudella ( ) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (31.3. mennessä). Mikäli tämä ei ole mahdollista esimerkiksi yrityksen tuotannollisista syistä tai työntekijän työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden aikana. Jos työntekijän työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi tämäkään ei ole mahdollista, pitämättä jäänyt loma tulee korvata vuosilomalain 17 :n lomakorvaussäännön mukaan. Vuosiloman määräämisen yhteydessä tulisi järjestää työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä, ja päätös siirretyn vuosiloman ajankohdasta on suositeltavaa antaa kirjallisesti. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia loman ajankohdasta, jolloin edellä mainittua ilmoitusaikaa ei tarvitse noudattaa. Tällöinkin on suositeltavaa sopia asiasta kirjallisesti. Työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloma ei automaattisesti pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa. 6. Miten maksetaan palkka vuosilomalain aikaisen työkyvyttömyyden ajalta? Perussääntö on, että työkyvyttömyyden ajalta työntekijälle maksetaan työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen tai sen puuttuessa työsopimuslain mukaista sairausajan palkkaa. Palkka voi tilanteen mukaan olla saman- tai erisuuruinen kuin vuosilomapalkka. Siirrettyjen lomapäivien lomapalkka muutetaan palkkakirjanpidossa ja palkkalaskelmalla sairausajan palkaksi ja palkkatapahtumat oikaistaan tarvittaessa seuraavassa palkanmaksussa (vähennetään siirrettyjen lomapäivien palkka, lisätään sairausajan palkka). Lomarahan käsittelystä on syytä sopia työntekijän kanssa. Sairausvakuutuslain mukaisten karenssipäivien (sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää) jälkeen työnantaja saa itselleen työntekijälle maksettavan sairauspäivärahan määrän tai vaihtoehtoisesti maksaa vain päivärahan ja palkan erotuksen. Tämä riippuu työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen määräyksistä. Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan TES:n tai lain mukaista sairausajan palkkaa. Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu auttaa jäseniä arkisin klo 9 16 numerossa Yrittäjäinfo 4/2013

15 TYÖNANTAJAN ABC Liikaa ilmoitettu työnantajan sosiaaliturvamaksu Säännöllisesti palkkaa maksavien työnantajien sosiaaliturvamaksun palautusmenettely on muuttunut vuoden 2013 alusta. Jos sosiaaliturvamaksua on ilmoitettu kausiveroilmoituksella erehdyksessä liikaa, virheen voi korjata antamalla kausiveroilmoituksen oikaisuilmoituksen tai vähentämällä liikaa ilmoitetun määrän samalta kalenterivuodelta ilmoitettavasta sosiaaliturvamaksun määrästä. Jos virhe havaitaan vasta kalenterivuoden päättymisen jälkeen, liikaa ilmoitetulla määrällä oikaistaan ao. kalenterivuoden viimeisen kohdekauden kausiveroilmoitusta. Oikaisuilmoitus on tehtävä kuuden vuoden kuluessa sen vuoden lopusta, jolta sosiaaliturvamaksua on ilmoitettu liikaa. Esimerkki 1 Työnantaja on ilmoittanut erehdyksessä liikaa sosiaaliturvamaksua lokakuun palkoista marraskuussa Hän vähentää liikaa ilmoittamansa määrän sosiaaliturvamaksusta, jonka hän ilmoittaa kausiveroilmoituksella joulukuussa 2013 marraskuun palkoista. Vähennystä ei merkitä työnantajan vuosi-ilmoituksen maksajakohtaisiin tietoihin kohtaan 631. Esimerkki 2 Työnantaja on ilmoittanut erehdyksessä liikaa sosiaaliturvamaksua marraskuun palkoista joulukuussa Työnantaja huomaa virheen kesäkuussa Hän antaa korjatun kausiveroilmoituksen kalenterivuoden viimeiselle kohdekaudelle (joulukuu 2012). Vähennystä ei merkitä vuosi-ilmoituksella maksajakohtaisiin tietoihin kohtaan 631. HUOM! Jos työnantaja on jo vähentänyt vuonna 2012 liikaa maksetun sosiaaliturvamaksun vuonna 2013 maksettujen palkkojen sosiaaliturvamaksuista, on vähennetty määrä tällöin merkittävä vuoden 2013 vuosi-ilmoituksen maksajakohtaisiin tietoihin kohtaan 631. LISÄTIEDOT: Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta 13 Ennakkoperintälaki 21 Sanssi-tuen hakeminen sähköiseksi Sanssi-kortilla työnantajalla on mahdollisuus saada palkkatukea työttömän nuoren työnhakijan palkkaamiseen. Palkkatukea voi nyt hakea sähköisesti. Hakemuksen liitteeksi ei tarvita enää edes todistusta verojen maksamisesta, sillä TE-toimisto saa verotiedot suoraan verottajalta. Palkkatukihakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Sanssi-kortilla työnantaja voi palkata alle 30-vuotiaan nuoren työnhakijan määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatuen suuruus on noin 700 euroa jopa kymmenen kuukauden ajan. Palkkatuetussa työssä työnantajan pitää maksaa nuorelle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sanssi-kortti on yksi keino toteuttaa nuorisotakuuta. Nuoren palkkaava työnantaja on mukana kohentamassa Suomen kilpailukykyä ja tekemässä tärkeää talkootyötä yhteiskunnan tulevaisuuden eteen. LISÄTIETOJA: Sanssi-kortti ja palkkatuen hakeminen: Nuorisotakuu: Yrittäjäinfo 4/

16 YRITYSTOIMINNAN ABC Ilmoita epäasiallisesta perinnästä Perintätoiminnan harjoittamisella tarkoitetaan saatavien perintää toisen lukuun sekä sellaisten omien saatavien perintää, jotka on otettu vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa. Perinnän ammattimaiseen harjoittamiseen tarvitaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupa. Poikkeuksena on samaan konserniin kuuluvien yritysten saatavien tai saman henkilön määräysvallassa olevan yrityksen saatavien perintä. Toimilupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi. Luvan voimassaolon voi tarkistaa aluehallintoviraston perintätoimen harjoittajien luettelosta (avi.fi > Elinkeinot > Raha ja omaisuus > Perintä). Mikäli yritys harjoittaa perintätoimintaa ilman lain (laki perintätoiminnan luvanvaraisuudesta, /517) edellyttämää lupaa, voi asiasta tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Aluehallintoviraston on kiellettävä ilman lupaa harjoitettava perintätoiminta. Avi tutkii epäilyt Aluehallintovirasto valvoo, että luvan saaneet perintäyhtiöt noudattavat hyvää perintätapaa ja lakia. Mikäli elinkeinonharjoittaja epäilee, että perintäyhtiö on menetellyt saatavan vapaaehtoisessa perinnässä lain tai hyvän perintätavan vastaisesti, voi asiasta tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja pyytää aluehallintovirastoa selvittämään perintäyhtiön menettelyä. Aluehallintovirasto voi antaa perintäyhtiölle kirjallisen varoituksen tai viime kädessä peruuttaa perintätoiminnan harjoittamiseen myönnetyn toimiluvan, mikäli ilmoituksen ja muun selvityksen perusteella perintäyhtiö on toiminut lain tai hyvän perintätavan vastaisesti. Sen sijaan aluehallintovirasto ei voi antaa osapuolia velvoittavaa rat- Avi voi antaa varoituksen tai perua luvan. kaisua riita-asioissa, vaan esimerkiksi perintäkulujen kohtuullistamista koskevat vaatimukset käsittelee yleinen tuomioistuin. Aville tehty ilmoitus ei poista tarvetta tehdä normaalia reklamaatiota velkojalle ja perintätoimistolle. Lisäksi selvissä valelaskutustapauksissa voi olla tarpeen tehdä myös rikosilmoitus poliisille. LISÄTIETOJA: ylitarkastaja Sakari Haataja p ylitarkastaja Vilppu Elovaara p Sakari Haataja, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Asian käsittelyä varten ilmoituksessa tulisi mainita seuraavat tiedot: Ilmoituksen lähettäminen ilmoituksentekijä ja yhteystiedot (rekisteröity toiminimi ja y-tunnus) perintäyhtiön nimi ja yhteystiedot kuvaus siitä, millä tavalla ilmoituksentekijä epäilee perintäyhtiön toimineen lain tai hyvän perintätavan vastaisesti. jäljennökset velalliselle toimitetuista saatavaa koskevista laskuista, maksumuistutuksista ja maksuvaatimuksista jäljennökset mahdollisista perittävää saatavaa koskevista reklamaatioviesteistä ja niihin saaduista vastauksista tieto siitä, onko perintäyhtiö jatkanut saatavan perintää reklamaation jälkeen ja onko vastannut reklamaatioihin jos ilmoituksessa esitetään saatavan olevan vanhentunut tai riitainen, jäljennökset mahdollisista saatavaa koskevista sopimuksista ja niiden mahdollisista irtisanomisista sekä jäljennökset mahdollisista toisten perintätoimistojen lähettämistä maksuvaatimuksista valtakirja, mikäli ilmoituksentekijä on eri henkilö kuin perinnän kohteena ollut velallinen. Ilmoituksen liitteineen voi toimittaa aluehallintovirastolle verkkolomakkeella - > Elinkeinot > Raha ja omaisuus > Perintä vapaamuotoisesti kirjallisesti - (skannaa liitteet) - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 110, Helsinki 16 Yrittäjäinfo 4/2013

17 Yrittäjälläkin on tietosuojaa puhelinmyyntitilanteissa Yritysten väliseen puhelinmyyntiin on liittynyt erilaisia epäselvyyksiä. Osapuolten näkemykset eriävät esimerkiksi siitä, onko puhelimessa tarjottua palvelua tilattu ja mitä puhelinkeskustelun aikana on sovittu. Osa erimielisyyksistä liittyy siihen, minkälainen tietosuoja markkinoinnin kohteena olevalla yrittäjällä on puhelinmarkkinointiin liittyen. Yrittäjällä on yritysmuodosta riippumatta aina lain mukaan oikeus tarkastaa puhelinmarkkinointia varten tallennetut nauhoitteet sekä oikeus kieltää itseensä kohdistuva puhelin- tai muu suoramarkkinointi. Puhelinnauhoitteen sisällön voi tarkastaa Myyntipuheluita nauhoittavalla yrityksellä on velvollisuus kertoa vastapuolelle puhelun nauhoittamisesta. Puhelinnauhoitteet ovat lain mukaan yrittäjän tai yrityksen henkilökuntaan kuuluvan työntekijän henkilötietoja yritystoiminnan muodosta riippumatta. Henkilötietojen tarkastusoikeus koskee myös kahden yrityksen välisiä puhelinkeskusteluja ja yrittäjällä on oikeus tarkastaa tallenteiden sisältö esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa osapuolilla on erimielisyyttä keskustelun sisällöstä. Puhelinnauhoitteeseen tai muihin omiin tietoihin voi käydä tutustumassa puhelinmarkkinointia harjoittavan yrityksen toimipaikassa. Yrittäjän pyynnöstä puhelinkeskustelutallenne on aina annettava hänelle myös kirjallisessa muodossa. Tietojen antamisesta ei pääsääntöisesti voi kieltäytyä. Tarkastusoikeuden käyttäminen sujuu yleensä helpoiten, kun yrittäjä: esittää tarkastuspyynnön joko omakätisesti allekirjoitetussa kirjeessä, josta ottaa itselleen kopion. (allekirjoitetun tarkastuspyynnön voi myös skannata ja lähettää sähköpostitse) esittää tarkastuspyynnön omissa nimissään. Pyynnössä voi mainita myös yrityksen nimen, mutta on tärkeää, että pyynnön varsinainen esittäjä on yksittäinen henkilö. yksilöi pyynnössä selkeästi, mitä tietoja haluaa saada tarkastusoikeuden nojalla. Kun kyse on puhelintallenteesta, keskustelun ajankohta ja toisen osapuolen nimi on hyvä mainita, mikäli ne ovat tiedossa. Yrittäjällä on oikeus kieltää kaikki häneen itseensä kohdistuva suoramarkkinointi. Vastaava kielto-oikeus koskee myös markkina- ja mielipidetutkimusten tekemistä. Jos suoramarkkinointia kohdistetaan yrittäjään hänen henkilötietojensa perustella, tulee yrittäjälle kertoa, mistä hänen henkilötietonsa on saatu. Myös yrityksillä on oikeus kieltää yritykseen kohdistuva puhelin-, sähköposti- tai muu suoramarkkinointi. Markkinoinnin voi kieltää Kiellosta tulee ilmoittaa markkinoinnin harjoittajalle. Ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti eikä kiellosta saa periä maksua. Yritykselle on annettava mahdollisuus helposti kieltää yhteystietojensa käyttö jokaisen suoramarkkinointitarkoituksessa lähetetyn sähköpostiviestin, tekstiviestin, puheviestin, ääniviestin ja kuvaviestin yhteydessä. Tästä kieltomahdollisuudesta on myös tiedotettava selkeästi. Lisätietoja Tietosuojavaltuutetun toimistosta puhelinneuvonta p Tietosuojavaltuutetun toimiston nettisivuilla olevista oppaista ja toimiston kotisivujen kysyttyä osiosta. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat juridista neuvontaa arkisin klo 9 16 välisenä aikana valtakunnallisesta neuvontapalvelusta p Yrittäjälläkin on tietosuojaa puhelinmyyntitilanteissa -ohje on laadittu yhteistyössä Tietosuojavaltuutetun ja Suomen Yrittäjien kanssa.

18 YRITYSTOIMINNAN ABC Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöiden henkilötunnuksen loppuosan saa kaupparekisteristä vastaisuudessa vain perustellusta syystä. Vastuuhenkilöiden tarvitsee ilmoittaa rekisteriin kotiosoitetietojen sijasta pelkkä kotikunta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yksilön oikeusturvaa ja turvallisuutta. Lisäksi se yhdenmukaistaa hallinnon menettelytapoja, sillä vastaavien henkilötietojen luovutusta muista rekistereistä on jo rajoitettu. Viranomaisten tiedonsaantia ehdotus ei kavenna. Kotiosoitetiedoilla ei yleensä ole merkitystä kaupparekisteriotteen käyttäjälle, koska tarvittaessa kysyjä saa ne väestörekisterijärjestelmästä. Ulkomailla asuvien on edelleen ilmoitettava rekisteriin kotiosoitteensa. Kotiosoitteen sijasta kysyjille luovutetaan vain tieto asuinmaasta. Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöillä tarkoitetaan yksityisten yrittäjien lisäksi muun muassa hallituksen jäseniä, toimitusjohtajia ja yhtiömiehiä. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä kaupparekisteri on virallinen ja julkinen yritysrekisteri. Tällä hetkellä kaikki kaupparekisteriin merkityt tiedot ovat kenen tahansa saatavilla lukuun ottamatta osoitetietoja, jos niiden luovuttamisen on estänyt maistraatin määräämä turvakielto. LISÄTIEDOT: neuvotteleva virkamies Marja Hanski, TEM, p Rakennustuotteiden CEmerkinnästä tulee pakollinen Noin suomalaisyrityksen on hankittava tuotteilleen CE-merkintä, jotta esimerkiksi sahatavaraa, teräsrakenteita, lämmöneristeitä ja betonielementtejä voi jatkossakin valmistaa myyntiin. EU:n rakennustuoteasetus tulee kokonaisuudessaan voimaan Tämän jälkeen pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi. Tavoitteena tuotteiden vertailukelpoisuus CE-merkintä korvaa kansalliset tuotehyväksynnät ja edistää siten rakennustuotteiden vapaata liikkuvuutta jäsenmaasta toiseen. Sen sijaan, että valmistajan tulisi hankkia erikseen kansallinen hyväksyntä kaikissa EU:n jäsenmaissa, valmistaja CE-merkitsee rakennustuotteen. CE-merkintä osoittaa, että rakennustuote on joko harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen arvioinnin mukainen. Tuotteen ominaisuudet ilmenevät suoritustasoilmoituksesta. Suunnittelijat ja kuluttajat voivat verrata rakennustuotteiden suoritustasoilmoituksia toisiinsa helposti, kun tuotteen ominaisuudet kerrotaan aina samalla tavalla. Tämä helpottaa tuotteiden myymistä maasta toiseen. Vastuu rakennustuotteen valinnasta on suunnittelijalla Rakennustuotteet ovat rakennuksen kiinteäksi osaksi tulevia tuotteita, kuten betonielementtejä, ikkunoita, teräsrakenteita ja sahatavaraa. CE-merkintä koskee vain tuotteen ominaisuuksia. Tuotteen sopivuus aiottuun rakennuskohteeseen on aina arvioitava erikseen aiotun käytön, paikallisten olosuhteiden ja rakentamismääräysten vaatimusten perusteella. Esimerkiksi Espanjassa valmistettua tiiltä ei välttämättä voi käyttää julkisivuverhouksessa Suomen pakkasolosuhteissa. Suunnittelija valitsee suoritustasoilmoituksen perusteella sellaisen rakennustuotteen, joka soveltuu käyttötarkoitukseen ja täyttää kansalliset rakentamismääräykset. LISÄTIETOJA: CE-merkinnästä on kirjoitettu myös Yrittäjäinfossa 3/ Yrittäjäinfo 4/2013

19 MUKANA YRITTÄJYYdEN KAIKISSA VAIHEISSA! Suomen Yrittäjien jäsenenä et jää yksin. Valvomme etujasi ja olemme äänitorvesi päättäjiin. Voit myös luottaa siihen, että läheltäsi löytyy asiantuntemusta aina tarvittaessa. Lisäksi yhteistyökumppaneidemme tarjoamat edut tuovat rahanarvoisen lisän jäsenyyteesi. Jäsenyys Suomen Yrittäjissä kannattaa monella tavalla. YRITTÄJYYTEEN liittyvää ASIANTUNTEMUSTA! Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- sen verkosto sekä alueelliset neuvojat, jotka tavoitat aluejärjoiden lisäksi käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilai- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja arkisin klo 9 16 puh Puhelusi yhdistetään asianjestösi kautta. Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme omistajanvaihdoksissa. Suomen Yrittäjien omien asiantuntituntijalle. AINUTlAATUISET VAlTAKUNNAllISET JÄSENEdUT 2013! Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien menestystarinoissa. Käytä edut hyväksesi. Saat alennuksia ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaviestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, myyntiin ja mark- kinointiin, majoitus- ja kokouspalveluihin, rekrytointiin, sähköön, postitus- ja tietotekniikkapalveluihin sekä säästöä polttoainekuluihin. Muista myös oman aluejärjestösi jäsenilleen neuvottelemat edut. Katso lisää VARMISTA JÄSENYYTESI JATKOSSAKIN JA TAKAA ETUSI MYÖS ENSI VUONNA. YRITTAJAT.fI

20 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee ollaan valmiina Kuntalain ja kilpailulain muutokset antavat viranomaisille keinoja valvoa kuntien toimintaa markkinoilla. Muutokset tulevat voimaan syksyllä, mutta siirtymäaikaa on vuoden 2014 loppuun. Suomen Yrittäjät Antti Neimala johtaja p Eduskunta hyväksyi ennen kesätaukoa kaksi tärkeää hallituksen esitystä, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Toinen koski kuntalain muuttamista (HE 32/2013). Lakimuutoksen pääasiallinen sisältö on, että kuntien on jatkossa yhtiöitettävä toimintansa kilpailutilanteessa markkinoilla. Toinen esitys koski kilpailulain muuttamista (HE40/2013). Tämän muutoksen johdosta kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo jatkossa kilpailun tasapuolisuuden toteutumista yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä. Kuntien liikelaitokset pitkään luupin alla Kuntalain muuttaminen lähti liikkeelle liikelaitosten toiminnasta markkinoilla. Toimintatapa on ollut tyypillinen nimenomaan kunnille, vaikka ensimmäinen Euroopan komissiolle tehty kantelu koskikin valtion liikelaitoksena silloin toiminutta Destiaa. Komissio totesi kantelun tuloksena, että liikelaitosmuoto ei sovi sisämarkkinoille. Liikelaitosten veroedut ja konkurssisuoja katsottiin kielletyksi valtiontueksi. Siitä syystä Suomen piti muuttaa lainsäädäntöään. Valtion puolella muutokset on tehty jo aiemmin, nyt oli kuntasektoria koskevien esitysten vuoro. SY on ajanut määrätietoisesti kuntien liikelaitosmuodossa harjoittaman elinkeinotoiminnan tiukempaa kontrollia komission päätöksen mukaisesti. Työtä on tehty asiaa valmistelleissa työryhmissä, ja järjestön näkemykset on kerrottu eduskunnan käsitellessä muutosehdotuksia. SY:n viesti on ollut selvä. Teimme selvityksen kuntien liikelaitostoiminnasta vuonna Olemme kannattaneet sääntelyn tiukentamista ja edellyttäneet, että kunnat keskittyisivät ydintehtäviinsä eivätkä häiritsisi markkinoiden toimintaa. Kunnilla on liki 200 liikelaitosta, ja niitä on tullut markkinoille jatkuvasti lisää. Suunta on ollut huolestuttava ja kilpailuongelmat konkreettisia. Kuntapuolella lainsäädännön muuttaminen eteni hitaasti, vaikka komissio päätti jo 2010, että myös kuntien liikelaitosten veroedut ja konkurssisuoja on purettava. Nyt kuitenkin työ on saatu päätökseen. Eduskunta hyväksyi muutokset kesäkuun puolivälissä, ja ne vahvistetaan lähiaikoina. Lakimuutokset tulevat voimaan syksyllä, mutta kunnille on säädetty siirtymäaikaa vuoden 2014 loppuun toiminnan siirtämiseksi yhtiömuodossa hoidettavaksi. Mitä kuntien on lain mukaan tehtävä? Laki kieltää kuntia pääsääntöisesti harjoittamasta toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla muussa kuin yhtiömuodossa. Käytännössä kuntien on yhtiöitettävä sellainen toiminta, jossa tehtäviä hoidetaan markkinaehtoisesti, kilpailutilanteessa yksityisten yritysten kanssa. Yhtiöittämisvelvoite koskee liikelaitosten lisäksi myös virastomuotoista toimintaa. Tämän vuoksi kuntien on ainakin periaatteessa käytävä kaikki virastomuotoinenkin toimintansa läpi ja arvioitava, tulisiko niitä yhtiöittää. Kuntien on toki aina mahdollista myös lopettaa sellainen palveluiden toteuttamistapa, joka vääristää kilpailua. Itse asiassa SY on esittänyt, että kuntien tulisi tässä tilanteessa aina harkita oman palvelutuotannon lopettamista ja palveluiden ostamista markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Tähän ei kuitenkaan laki velvoita. Senkin vuoksi on tärkeää, että kuntien reaktioita seurataan tarkkaan paikallisesti. Oletettavaa on, että vaihtoehtoisia palveluiden järjestämistapoja harkitaan vain, jos siihen suuntaan synnytetään painetta. Muuten uhkaa käydä niin, että kunnat muuttavat nykyiset liikelaitokset osakeyhtiöiksi, eivätkä käytä hyväksi mahdollisuutta harkita järkeviä palveluiden toteuttamistapoja syvällisemmin. Todennäköisesti valvonta käynnistyy yritysten tai yrittäjäjärjestöjen yhteydenottojen perusteella. Poikkeusten paratiisi Laki on melkoinen poikkeusten paratiisi. Pääsääntö on, että toiminta tulee yhtiöittää. Laki koskee kuitenkin vain toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Laissa on kuusi kohtaa, joissa on todettu, että ainakaan tällainen toiminta ei tapahdu markkinoilla. Yksi koskee palveluita, joita kunta tuottaa lain perusteella omana toimintanaan omille asukkailleen. Lisäksi laissa on seitsemän kohtaa, joiden mukaan yhtiöittämisvelvollisuutta ei ole, vaikka oltaisiinkin kilpailutilanteessa markkinoilla. Milloin yhtiöittämisvelvollisuus loppujen lopuksi toteutuu? Hallituksen esityksen perusteluissa on käyty läpi tyypillisiä tilanteita, joissa liikelaitosten toiminta on yhtiöitettävä. Esimerkkeinä yhtiöitettävistä toiminnoista mainitaan energialaitokset ja satamat. Lisäksi todetaan, että kunnat joutuvat tarkastelemaan tilannettaan esimerkiksi ateria- ja ruokapalveluissa, tilahallinnossa ja kunnallistekniikan ylläpidossa. Vaikeampaa rajanvetoa joudutaan tekemään, kun kyse on sosiaalija terveydenhuollosta, opetuksesta tai jätehuollosta. Käytännössä kunnat määrittelevät ensisijaisesti itse, missä yhtiöittämisvelvollisuuden rajat menevät. Niiden tulkinnat voidaan testata viime kädessä tuomioistuimessa. Siksi on erittäin tärkeätä, että yhtiöittämisvelvollisuuden lisäksi säädettiin kilpailu- ja kuluttajavirastolle oikeus valvoa kilpailuneut- 20 Yrittäjäinfo 4/2013

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 51/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia. Pykälää työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Ylitarkastaja Sari Wulff / Verohallinto Sari Wulff 1 Palkan ja työkorvauksen eroja Työstä maksettu korvaus voi olla palkkaa muuta työstä maksettua korvausta

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / Y1 PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, säätiörekisteriin, arvonlisäverovelvollisten

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomarin palkkioprosessin vaiheet 1. Erotuomari saa verohallinnolta sivutuloverokortin

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 11.2.2014 1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus 2601111-1 Yhteystiedot Puh: 040-186 2222,

Lisätiedot

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy PL 1140 00101 Helsinki 20.02.2015 2014/76024 7 Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy Jari Niiranen Peltoniementie 6 a 30 40520 Jyväskylä Aliot-Cioud Oy, 2658934-3 Kaupparekisteri-ilmoituksenne on

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet 1 Veroilmoitus Ulkomainen yritys, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa on verovelvollinen Suomeen kiinteän

Lisätiedot

Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE

Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE 1 Rekisterinpitäjä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Y-tunnus 1614120-3 Niittyportti 4, Espoo 00025 IF Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Mika Rintamäki, puh. 101 191515,

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE

Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE 1 Rekisterinpitäjä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Y-tunnus 1614120-3 Niittyportti 4, Espoo 00025 IF Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Mika Rintamäki, puh. 101 191515,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Tilaajavastuulaki. Tilaajan vastuu ulkopuolista työvoimaa käytettäessä

Tilaajavastuulaki. Tilaajan vastuu ulkopuolista työvoimaa käytettäessä Tilaajavastuulaki Tilaajan vastuu ulkopuolista työvoimaa käytettäessä Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) velvoittaa työn tilaajan selvittämään,

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, säätiörekisteriin,

Lisätiedot

Perustamisilmoitus Liite lomakkeeseen Y1 Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike

Perustamisilmoitus Liite lomakkeeseen Y1 Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike Perustamisilmoitus Liite lomakkeeseen Y1 Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike 3 TOIMINIMI ELINKEINONHARJOITTAJA Toiminimi Oikeudellinen muoto elinkeinonharjoittajan kotimaan kielellä Valtio, jonka

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki 1 (5) LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS II Asiamies: Y-tunnus: Yhteystiedot: Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki Yhteystiedot: PL 111, Lauttasaarentie 8

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / Y4 MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin,

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja

PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Lomakkeella voit ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin,

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulaki Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista

Lisätiedot

Paperiteollisuuden työehtosopimukseen no 45 perustuvat sopimusmuutokset vuonna 2011

Paperiteollisuuden työehtosopimukseen no 45 perustuvat sopimusmuutokset vuonna 2011 1 Liite pöytäkirjaan 17.3.2011 Paperiteollisuuden työehtosopimukseen no 45 perustuvat sopimusmuutokset vuonna 2011 Enintään 12-tuntiset työvuorot työaikamuodoissa 15, 16, 17, 25, 26, 27, 35 ja 36 Lisätään

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Y6 Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin,

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Kela, Suomen Apteekkariliitto, Helsingin Yliopiston Apteekki ja Itä- Suomen yliopiston apteekki ovat 24.1.2013 allekirjoittaneet uudistetun

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen:

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen: TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: 2. Toimeksisaaja Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy (y-tunnus 1053452-4) Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puh. 010 346

Lisätiedot

LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5)

LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) KYSYMYS 1 a) Asunto-osakeyhtiössä tapahtuvaan huoneiston hallintaanottoon sovelletaan asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Ko. lain 85 :n mukaisesti yhtiön on vuokrattava

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ?

TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ? TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ? Tavoitteet ja aikataulu Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 4.10.2012 työryhmän selvittämään uudistustarpeita Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2015.

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. 1 (6) KVTES 2012 2013: keskeiset materiaaliset muutokset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. Palkkausluku (luku II) Palkkausluvun sisältöä

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä

PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin,

Lisätiedot

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (4) Dnro 394/40/2011 20.12.2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 17.4.2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälki-ilmoituksen tekemiseen

Lisätiedot