Suomen valimoteollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen valimoteollisuus"

Transkriptio

1 Suomen valimoteollisuus Paavo Tennilä Valaminen kuuluu vanhimpiin metallituotteiden valmistusmenetelmiin. Sen suosio perustuu ennen muuta siihen, että valaminen on lyhin tie sulasta metallista muotokappaleeksi. Valaminen on myös luonnollinen valmistustapa. Kuvasta voitaneen vetää seuraava johtopäätös: Jos hitsaaminen olisi parempi valmistustapa kuin valaminen, niin tottapahan munatkin olisivat hitsattuja. Valaminen on myös hyvin nykyaikainen valmistustapa. Valaminen on ollut kierrätystä jo silloin, kun sanaa kierrätys ei ollut vielä keksittykään. Aikojen saatossa kirkonkelloista on valettu tykkejä ja tykeistä kirkonkelloja aina poliittisen tilanteen mukaan. Nykyään romuautoista erotellaan rautametallit ja kevytmetallit kiertoon. Romumetallien uusiokäytössä valimoteollisuuden merkitys on huomattava. Suomen valimoteollisuus Suomen rauta ja teräsvalimojen tuotanto on ollut tonnin luokkaa viime vuosina. Taso on sama, joka saavutettiin jo ennen 1990 luvun alun suurta lamaa. Näyttää siltä, että tätä tasoa on vaikea ylittää ilman huomattavia investointeja. Lama on vielä hyvässä muistissa ja investoinnit varovaisia. Suuren laman aiheuttajia oli kaksi, idänkaupan romahtaminen ja pankkien hulvaton rahan jakaminen. Helsingin Sanomat ehti laman syvimmillään ollessa ennustaa jo koko Suomen valimoteollisuuden kuolemaa. Toisin on kuitenkin käynyt. Metallivalujen (alumiini, messingit, pronssit, sinkki ja magnesium) vuosituotanto ylitti vuonna 1997 reippaasti lamaa edeltäneen tason ja nousi tonnin tasolle. Metallivalujen tuotannossa tapahtui Suomessa lievä notkahdus vuonna 1999 kuten rauta ja teräsvalun tuotannossakin. Sama notkahdus esiintyi muissakin Euroopan maissa. Suomen valimoteollisuus 1

2 Metalliteollisuuden Keskusliiton, MET:in Valimoiden toimialaryhmään kuuluu 35 jäsenvalimoa. Niiden yhteinen liikevaihto on 1,8 miljardin markan luokkaa. Kartta on piirretty vuoden 1997 liikevaihtojen mukaan. Suurimpia valimoja kartalla ovat Metso Paper Oy Rautpohjan valimo, Componenta Pietarsaari sekä Metso Minerals Lokomo Steels Oy. Lokomon valimo on Pohjoismaiden suurin teräsvalimo. Componenta Oyj on Pohjoismaiden johtava valutuotteiden valmistaja. Konsernin Valukomponentitryhmään kuuluu neljä valimoa Suomessa ja yksi Ruotsissa sekä neljä koneistamoa. Componentan liikevaihto oli 1,34 mrd mk vuonna Tampereen seudulle on keskittynyt peräti seitsemän MET:in jäsenvalimoa, Abloy, Johnson Metall, Keskipakovalu, Lokomo Steels, Novacast, Peiron Kangasalan valimo sekä TP Tools. On ennustettu, että valimoteollisuus soveltuisi tulevaisuudessa paremmin kehitysmaihin kuin teollisuusmaihin. Tosiasiat eivät puolla tällaista näkemystä. Mitalisijoja rauta ja teräsvalun valmistuksessa asukasta kohti pitivät Länsi Euroopassa vuonna 1999 hallussaan sellaiset ʺkehitysmaatʺ kuten Saksa, 43,3 kg/asukas, Ranska, 35,3 kg/asukas ja Ruotsi 28,6 kg/asukas. Pieni ja sisukas Suomi oli hyvissä asemissa, 21,1 kg/asukas, ja oli jättänyt mm. sellaisen vanhan teollisuusmaan kuin Iso Britannian, joka vielä kymmenkunta vuotta aikaisemmin oli Suomea edellä, jo kauaksi taakse. Suomen saavutus on merkittävä sen vuoksi, että omaa autoteollisuutta ei juuri ole. On myös väitetty, että valaminen edustaisi hyvin vanhoillista tekniikkaa. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Tietotekniikasta on nykyisin valutuotannossa apua enemmän kuin monella muulla teollisuuden alalla. Valunsuunnittelussa komponentti voidaan valaa kuvaruudulla ennen lopullisen konstruktion ja valujärjestelmän lukkoon lyömistä. On todennäköistä, että Suomessa ollaan valun simuloinnissa sekä määrällisesti että laadullisesti aivan Euroopan eturivissä. Päättäjät ovat oivaltaneet, että Suomen teollisuus voi kilpailla nimenomaan ja vain teknisellä etevämmyydellä. Suomen valimoteollisuus 2

3 Euroopan valimoliittoon CAEF:iin kuuluu nykyisin 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Unkari. Rauta ja teräsvalun tuotanto CAEF:in jäsenmaissa ylitti 10 miljoonan tonnin määrän vuonna Muun maailman tilastoissa Kiina tuotti vuonna 1996 myös yli 10 miljoonaa valutonnia ja USA 11,7 miljoonaa tonnia. Saksa on jo pitkään ollut ylivoimainen ykkönen rauta ja teräsvalun tuotannossa CAEF:ssä 3,6 miljoonalla tonnilla, kuten tästä ja seuraavasta kuvasta näkyy. Hopealle sijoittuu Ranska 2,1 miljoonalla tonnilla ja pronssille Italia 1,5 miljoonalla tonnilla. Näiden miljoonakerholaisten jälkeen pistesijoille pääsevät Iso Britannia neljäntenä, Espanja viidentenä ja Puola kuudentena. Saksan ylivoimaisuus näkyy kuvasta selvästi. Suomen rauta ja teräsvalun tuotanto, joka notkahti hieman vuonna 1999, näyttää kovin vaatimattomalta suurten jäsenmaiden tuotantoihin verrattuna. Suomen sijoitus muuttuu ratkaisevasti, kun tuotanto suhteutetaan kunkin maan asukaslukuun. Kuva osoittaa, että Saksa säilyttää tässä vertailussa johtoasemansa tuloksella 43,3kg/asukas. Ranska on edelleen toisena tuloksella 35,3kg/asukas, mutta kolmanneksi kiilaa nyt Ruotsi tuloksella 28,6kg/asukas. Pistesijoille yltävät Italia, 25,9kg/asukas ja Itävalta, 22,5kg/asukas sekä pieni ja sisukas Suomi, 21,1kg/asukas. Espanja on aivan Suomen kintereillä ja on ohittanut monta maata ennen vuotta Suomi on puolestaan ohittanut viimeisten kymmenen vuoden aikana sellaisen vanhan teollisuusmaan kuin Iso Britannian. Britit yltivät vuonna 1999 ʺvainʺ tulokseen 16,1kg/asukas. Kuva esittää rauta ja teräsvalun tuotannon muutoksia CAEF:in jäsenmaissa vuosina Tässä tilastossa Suomi sijoittuu peräti ensimmäiselle sijalle tuloksella 45,7 %. Espanja on vain hivenen jäljessä tuloksella 45,6 %. Kolmanneksi sijoittuva Norja jää melko vähän Suomesta ja Espanjasta jälkeen tuloksella 42,8 %. Suomen suuren kasvuluvun selittää se, että lama oli Suomessa 1990 luvun alussa huomattavasti syvempi kuin muissa CAEF:in jäsenmaissa. Itäviennin osuus romahti prosentin tasolta muutamaan prosenttiin hyvin lyhyessä ajassa. Suomen poliittinen johto oli täysin kykenemätön hallitsemaan samaan aikaan tapahtunutta valuuttakaupan vapautumista sekä pankkien harjoittamaa hillitöntä hurjastelua. Suomen valimoteollisuus 3

4 On todennäköistä, että Suomi putoaa lähivuosina rauta ja teräsvalun kasvutilastossa hyvin paljon, ellei huomattavia investointeja melko nopeasti tapahdu. Tämän pitäisi antaa päättäjille miettimisen aihetta. Lisätäkö kapasiteettia vai parantaako tuottavuutta vai tehdäkö kumpaakin. Kuva esittää rauta ja teräsvalun suoraa vientiä Suomesta vuosina Suora vienti on noussut hurjaa vauhtia. Vuoden 1983 tasolta noin 8000 tonnia vienti nousi tasolle tonnia eli lähes 4,5 kertaiseksi vuoteen 1998 mennessä. On mielenkiintoista verrata tätä ja toisena esitettyä kuvaa toisiinsa. Rauta ja teräsvalun suora vienti ylitti lamaa edeltäneen tason jo vuonna 1994 ja on sen jälkeen noussut ennen näkemättömiin määriin toisin kuin kokonaistuotanto. Kuvasta näkyy, mikä rauta ja teräsvalun suoran viennin osuus koko tuotannosta on CAEF:in jäsenmaissa. Portugali johtaa ylivoimaisesti osuudella 66,3 %. Mitalisijoille yltävät Norja ja Ranska. Pistesijoille pääsevät Espanja, Puola ja Suomi. Tässä taulukossa Suomi voittaa niin Saksan kuin Iso Britanniankin. Hämmästyttävin tämän taulukon tuloksista on Ruotsin rauta ja teräsvalun viennin osuus, perin vaatimattomat 6 %. Jokohan suomalaiset myyntimiehet vihdoinkin ovat päässeet tasolle, jolla ruotsalaiset puhelimien ja separaattoreiden kauppiaat olivat jo noin 80 vuotta sitten? Kuva esittää työn tuottavuuksia CAEF:in jäsenmaiden rauta ja teräsvalimoissa. On kieltämättä suuri yllätys, että tilastoa johtaa Ranska. Ranska on tuloksella 83,5kg/työntekijä lyönyt jopa Saksan, joka ylsi tulokseen 78,7kg/työntekijä. Lienee syytä, että me suomalaiset muutamme käsityksiämme ranskalaisista työntekijöistä. Mielikuvamme punaviiniä nautiskelevasta boheemista näyttää olevan karkeasti virheellinen ainakin valimohenkilöstön suhteen. Viennin osuudessa Suomi voitti rakkaan länsinaapurinsa jopa yli nelinkertaisesti. Työn tuottavuudessa Suomi kärsii Ruotsille kirvelevän tappion. Ruotsi on pronssimitalisijalla eikä Suomi yllä edes pistesijoille. Laiha lohdutus on, että viiden maan rykelmässä viimeiselle pistesijalle yltäneen Itävallan ja sitä seuraavien Alankomaiden, Espanjan, Sveitsin ja Suomen väliset erot ovat Suomen valimoteollisuus 4

5 varsin pieniä. Kuitenkin mm. Ranskan, Ruotsin ja Espanjan sijoitusten Suomeen verrattuna pitäisi antaa vakavaa pohtimisen aihetta suomalaisille valimohenkilöille kaikilla organisaatioiden tasoilla. Kuva esittää pallografiittivaluraudan osuutta rautavalujen kokonaistuotannosta CAEF:in jäsenmaissa vuonna Tätä suhdelukua voidaan pitää eräänlaisena teknisen edistyksellisyyden mittapuuna sanan vanhassa epäpoliittisessa merkityksessä. Mitalisijoilla ovat nyt Itävalta, Sveitsi ja Norja. Pistesijoille yltävät Hollanti, Espanja ja Ranska. Suomen seitsemäs sija on hyvin tyydyttävä. On melko hämmästyttävää, että Saksa ja Ruotsi ovat tässä tilastossa melkoisesti Suomea jäljessä. Edellä esitettyjen tilastojen valossa Suomen rauta ja teräsvalimoille voi antaa yleisarvosanan hyvä. Siihen oikeuttavat myös monet suomalaiset rauta ja teräsvalua sisältävät menestystuotteet. Suomalaisten on kuitenkin syytä seurata jatkuvasti ja tarkasti tilannetta muissa CAEF:n maissa. Laakereilla lepäämiseen ei ole varaa. Kuva esittää metallivalun tuotannon ja viennin kehitystä Suomessa vuosina Metallivalun tuotanto on ollut tonnin ennätystasolla vuosina Lamaa edeltänyt noin 9000 vuositonnin taso on selvästi ylitetty toisin kuin rauta ja teräsvalun tuotannossa. Metallivalun suoran viennin osuus oli vuosina 1997 ja 1998 parhaimmillaan noin 35 % ja siten jonkin verran suurempi kuin rauta ja teräsvalun suora vienti, joka oli hiukan alle 30 % vuonna Tämä ja seuraava kuva esittävät metallivalun tuotantoja CAEF:in jäsenmaissa. Vuosina 1998 ja 1999 rikottiin 2,4 miljoonan tonnin raja. Mitalisijoja metallivalun tuotannossa pitävät hallussaan samat maat kuin rauta ja teräsvalussakin. Rauta ja teräsvalun tuotannossa vuonna 1999 pronssille yltänyt Italia on metallivalussa kamppaillut hyvin tasaväkisesti Saksan kanssa johtopaikasta jo vuodesta 1993 saakka, kuten kuvasta näkyy. Vuonna 1999 Italia oli suurin ja kaunein tonnin tuotannolla Saksan tonnia vastaan. Suomen valimoteollisuus 5

6 Ranska oli selvä kolmonen tonnilla. Suomen tuotanto tonnia oli noin 1,2% johtavan Italian tuotantomäärästä. Rauta ja teräsvalussa vastaava suhde Suomen ja johtavan Saksan välillä oli noin 3,1%. Metallivalun volyymi ei toistaiseksi ole Suomessa kovin kehuttava. Toisin kuin rautaja teräsvalussa hyppivät Unkari, Norja ja Portugali tässä nenälle. Metallivalun tuotannon kasvu on ollut CAEF:in jäsenmaissa selvästi nopeampaa kuin rauta ja teräsvalun kasvu. Kuva esittää metallivalun kasvuprosentteja CAEF:in jäsenmaissa vuosina Unkari voi ylpeillä uskomattoman suurella kasvuluvulla 332,1% neljän vuoden aikana. Selityksenä on, että saksalainen auto ja elektroniikkateollisuus ovat investoineet kovasti Unkariin perustamalla uusia suuria alihankintatehtaita. Norjan kasvuluku % on myös poikkeuksellisen suuri. Pronssisijalle yltäneen Puolan kasvuprosentti 55,0 % on sekin suuri, mutta ei sentään poikkeuksellinen. Suomi pääsee tässä tilastossa viimeiselle pistesijalle kuudenneksi Portugalin ja Itävallan jälkeen kasvuprosentilla 28,2 %. Todettakoon, että Suomi oli vuoden vuonna 1997 vastaavassa neljän vuoden tarkastelussa toisena Norjan jälkeen prosenttien oltua silloin Norjalla 56,3 % ja Suomella 53,8%. Nyt Norja näyttää kirineen jo ison kaulan Suomeen nähden. Kuvassa verrataan metallivalun sekä rauta ja teräsvalun tuotantomääriä toisiinsa CAEF:in jäsenmaissa. Pisimmälle kehittynyt maa on tässä suhteessa Italia. Metallivalun tonnimäärän suhde rauta ja teräsvalun vastaavaan on niin suuri kuin 54,9%. Kärkikolmikon seuraavatkin maat yltävät yli 50 prosenttiin, Unkari 51,0% ja Itävalta 50.9%. Tässä tilastossa Suomi on CAEF:in hännän huippu tuloksella 9,2%. Laadullisesti suomalainen metallivalu ansaitsee varmasti arvosanan hyvä, kuten rauta ja teräsvalukin. Suomalainen metallivalu kelpaa elektroniikka ja autoteollisuuden vaativiin kohteisiin. Sen sijaan metallivalun volyymi on huolestuttavan alhainen. Tämä merkitsee sitä, että Suomessa pitäisi satsata metallivalun kehittämiseen etenkin määrällisesti paljon Suomen valimoteollisuus 6

7 nykyistä enemmän. Jos toimeen tartutaan entistä vakavammin metallivalussa, ei rauta ja teräsvalun kehitysponnisteluja silti pidä vähentää. Suomalaiset valun käyttäjät ja käyttökohteet Kuka sitten käyttää valuja Suomessa? Tekniikan Maailma julkaisi vuonna 1997 laajan ja ansiokkaan esittelyn suomalaisista menestystuotteista. Suomalainen valimomies havaitsi artikkelia lukiessaan suurella mielihyvällä, että hyvin monissa menestystuotteissa valetuilla komponenteilla on tärkeä osa. Suomalaisen teollisuuden ykköstavaramerkki on tietenkin Nokia. Nokian liikevaihto oli 180,6 mrd mk vuonna 2000 ja kasvua kolmessa vuodessa huikeat 243 %. Nokia liikevaihto ohittanee vuoden tai kahden sisällä Oy Suomi Ab:n vuosibudjetin. Kommunikaattorien rungot ovat magnesiumista valettuja. Niitä valaa Kuusakoski konserniin kuuluva Jyskän Metalli. Ympäri maailmaa rakennetaan televerkkojen tukiasemia. Tukiasemien runkoja valaa Suomen suurin metallivalimo, niin ikään Kuusakoski konserniin kuuluva Laihian Metalli. Kuusakoski konserni on tunnettu myös kierrätysmetallien jalostuksesta. Konsernin liikevaihto oli 1,8 mrd mk vuonna Metso Paper Oy, entinen Valmet Oy on kartonki ja paperikoneiden markkinajohtaja maailmassa. Suomen valimoteollisuus 7

8 Metso Paperilla on hallussaan myös paperin valmistuksen maailmanennätys, 100,9km/h 24 tunnin ajossa. Metso konsernin liikevaihto oli 21,9 mrd mk vuonna Suuren paperikoneen massa on noin 5000 tonnia. Siihen sisältyy noin 1700 tonnia suuria huippuluokan rautavaluosia, kuva 4, joita valaa Metso Paper Oy Rautpohjan valimo. Pienempiä rauta ja teräsvaluosia valavat monet suomalaiset valimot, mm. Peiron Oy. Wärtsilän nimi ei suinkaan kadonnut Suomen teollisuuden taivaalta telakkakriisin myötä. Wärtsilä on maailman johtava keskinopeiden voimalaitosja laivadieseleiden valmistaja. Niiden teho vaihtelee välillä megawattia eli noin hv. Kuvasta näkyy, mitä suurella dieselmoottorilla nykyisin tarkoitetaan. Wärtsilän liikevaihto oli 16,1 mrd mk vuonna Wärtsilä on Suomen suurimpia valunkäyttäjiä. Suurimmat Suomessa valettavat dieselmoottorien rungot ovat massaltaan noin 70 tonnia. Niitä valaa Metso Paper Oy Rautpohjan valimo. Wärtsilä moottorin kyljessä näkyy harmaita harkkomaisia valuosia. Niiden sisällä on kanavistoja, jotka korvaavat aikaisemmin moottorin sivuilla kulkeneet erilliset putket. Näitä osia valaa mm. Kuusakoskikonserniin kuuluva Lopen Metallivalimo. Suomen valimoteollisuus 8

9 Metso konserniin kuuluva Metso Minerals, entinen Nordberg, omaa sukua Lokomo, lienee lähitulevaisuudessa maailman ylivoimaisesti suurin kivenmurskainten valmistaja. Suomalaista laivanrakennusteollisuutta parhaimmillaan edustaa norjalaisen Kvaernerin omistuksessa oleva Masa Yards. Masa Yards teki 1990 luvun lopulla merkittävän potkurikeksinnön yhdessä ABB:n kanssa. Sähkömoottorista voimansa saavaa Azipod potkuria voidaan kääntää 360o. Tämä helpottaa ratkaisevasti suurien laivojen liikuttelua ahtailla satama alueilla. Kuvan potkurin teho on 14 megawattia, mikä vastaa sataa suuren henkilöauton 140kW:n eli 190hv:n moottoria. Azipodpotkurin on oltava erittäin kevyt. Lokomo Steels on kehittänyt tällaisiin tarkoituksiin soveltuvan korroosionkestävän tyhjövaluteräksen, Arclok 1000, jonka murtolujuus on yli 1000MPa ja myötöraja vähintään M P a. EU on jo hyväksynyt Metso Mineralsin ja ruotsalaisen Svedalan fuusion. USA:n kilpailuviraston hyväksyntää odotetaan vielä tätä kirjoitettaessa maaliskuussa Kivenmurskaimissa on paljon teräsvaluosia. Suomen valimoteollisuus 9

10 Metso Valve Manufacturing Oy tunnettiin ennen Metso konserniin liittämistä nimellä Neles. Se kuuluu maailman johtaviin venttiilien ja säätölaitteiden toimittajiin. Kuva esittää 30 tuuman varoventtiiliä, joita öljyjätti Shell sijoitti Pohjanmeren pohjaan 1980 luvulla. Varoventtiilien rungot, joiden massa oli 13,5 tonnia, valoi Lokomo Steels. Strömbergin sähkömoottorituotannon perinteitä vaalii nykyisin ABB Motors. ABB Motors käytti esim. vuoden 1997 aikana 6600 tonnia suomalaista valua eli noin 30 tonnia vuoden jokaisena työpäivänä. Valajina olivat mm. Componentan valimot ja Leinovalu Oy. ABB:n suomalaisten yhtiöiden liikevaihto oli 7,9 mrd mk vuonna ABB robottien osia valaa Metso Paper Oy Rautpohjan valimo. Suomen valimoteollisuus 10

11 Valtra traktorit kuuluvat nykyisin Partek konserniin, jonka liikevaihto oli 10,7 mrd mk vuonna Valtra traktorien markkinaosuus kotimaassa on 50%. Maailmantilastossa ne ovat neljännellä sijalla. Niitä näkee mm. Eurosportin traktorikilpailuissa. Vuosituotannosta menee 80% vientiin. Metso Paper Oy Rautpohjan valimo valaa monia Valtra traktorien osia. Nokia konsernin keskityttyä aikoinaan elektroniikkaan yhtiöitettiin Nokian renkaat itsenäiseksi. Hakkapeliitta tuotemerkki viittaa suomalaisten kestävyyteen 30 vuotisessa sodassa Nokian renkaiden liikevaihto oli 2,4 mrd mk vuonna Ei liene yleisesti tiedossa, että autonrenkaiden muotit ovat valettuja. Erittäin vaativan valutekniikan kehittämiseen on osallistunut Tampereen teknillinen korkeakoulu. Suomalaisen matkailijan mielestä ulkomaiden hotellien kylpyhuoneissa on usein alkeellisen näköisiä vesikalusteita. Oras Yhtiöt, joiden liikevaihto oli 662 mmk vuonna 1999, ovat eräs Euroopan johtavista hananvalmistajista ja varmasti yksi pisimmälle kehittyneistä. Kylpyhuonekalusteiden rungot valetaan pienpainevaluna messingistä ja kromataan. Autoteollisuus on suomalaisen valimoteollisuuden tärkeä asiakas. Componentan valimot toimittavat rautavaluja raskaalle ajoneuvoteollisuudelle. Laihian Metalli taas valaa kevytmetalliosia mm. Saabin huippumalleihin. Suomen valimoteollisuus 11

12 Kerrottakoon lopuksi tosikertomus siitä, miten suomalainen valimotekniikka heilutti supervaltojen suhteita 1980 luvun puolivälissä. Neuvostoliiton ydinsukellusvene oli uponnut Norjan rannikolle kuuden kilometrin syvyyteen. Neuvostoliittolaiset halusivat päästä tutkimaan tilannetta, mutta heillä ei ollut siihen kykenevää alusta. Kanadalainen yhtiö, joka oli toimittanut Neuvostoliittoon kahteen kilometriin asti sukeltavan aluksen, oli tehnyt konkurssin. Neuvostoliitosta käännyttiin silloisen Rauma Repolan puoleen, joka oli toimittanut itänaapurille jo yli tuhat erilaista alusta toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliiton tiedeakatemian merentutkimuslaitokselle haluttiin tilata kaksi sukellusalusta, jotka pystyisivät sukeltamaan kuuden kilometrin syvyyteen saakka. Rauma Repola Oy Lokomon tehtaat saivat tehtäväkseen alusten rakentamisen vuonna USA:n tiedustelupalvelu oli hyvin selvillä tilanteesta, mutta suhtautui tilanteeseen aivan rauhallisesti. USA:ssa uskottiin nimittäin, että sukellusaluksen ehkä tärkeintä osaa, miehistöpalloa ei pystyttäisi valamaan teräksestä, kuten Lokomon tarkoitus oli. Amerikkalaiset tekniikan asiantuntijat vakuuttivat poliitikoille, että tällaiset pallot voidaan valmistaa vain titaanista hitsaamalla. USA:ssa syntyi paniikki, kun tiedustelupalvelu sai vuonna 1986 selville, että Lokomon teräsvalimo pystyi sittenkin valamaan tällaisia palloja ultralujasta maraging tyyppisestä tyhjöteräksestä, jonka myötöraja on 1650MPa eli noin viisinkertainen tavanomaisiin yleisiin valuteräksiin verrattuna. Presidentti Mauno Koivisto kertoo syntyneestä ulkopoliittisesta kriisistä kirjassaan ʺHistorian tekijät, kaksi kauttaʺ. Syynä USA:n paniikkiin oli, että Neuvostoliiton pelättiin pääsevän käsiksi Altantin valtameren pohjaan upotettuihin USA:n tiedustelulaitteisiin. USA uhkasi panna Suomen vientilisenssit jäihin. USA:n Euroopan asioita hoitava apulaisulkoministeri Rozanne Ridgway, entinen USA:n Helsingin suurlähettiläs kävi Kultarannassa heinäkuussa Presidentti Koivisto kuvasi hänelle amerikkalaisten toimintaa kiristykseksi ja panttivankien ottamiseksi. Ridgway kehotti Koivistoa selvittämään asian kirjeellä varapresidentti Bushille ja käyttämään samoja sanoja. Kirjeessään varapresidentti Bushille presidentti Koivisto mainitsi: ʺRauma Repola on yksityinen yritys, joka käy kauppaa kaikilla mantereilla. Suomen hallituksella ei ole laillisia mah Suomen valimoteollisuus 12

13 dollisuuksia puuttua sen suunnitelmiin valmistaa ja myydä tuotteitaan. Kun Rauma Repola informoi minua, sanoin, että jos Suomen hallituksella olisi sananvaltaa tässä kysymyksessä mitä sillä ei ole, hallituksen tulisi rohkaista yhtiötä toimimaan hyvien kauppatapojen mukaisesti ja täyttämään sitoumuksensa.ʺ Valmiit alukset toimitettiin vuonna Silloin ei vielä yleisesti tiedetty koko kriisistä mitään. Lokomolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tiedotusvälineiden edustajat kysyivät valmistusta valvoneelta tohtori Zakalewitschiltä, käyttääkö Neuvostoliitto aluksia sotilaallisiin tarkoituksiin. Zakalewitsch vastasi: ʺJos me tänään käyttäisimme niitä sotilaallisiin tarkoituksiin, niin kyllä te sen huomenna tietäisitte.ʺ Suomen valimoteollisuus 13

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Valimohiekkojen ja pölyjen uusiokäyttö. Prof. Juhani Orkas Valutuoteteollisuusyhdistys ry UUMA2 ympäristökelpoisuusseminaari 9.12.

Valimohiekkojen ja pölyjen uusiokäyttö. Prof. Juhani Orkas Valutuoteteollisuusyhdistys ry UUMA2 ympäristökelpoisuusseminaari 9.12. Valimohiekkojen ja pölyjen uusiokäyttö Prof. Juhani Orkas Valutuoteteollisuusyhdistys ry UUMA2 ympäristökelpoisuusseminaari 9.12.2013 Valutuoteteollisuusyhdistys ry, VALTY Suomessa toimintaa harjoittavien

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %). HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 2.4.29 Asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 6 % Suomen

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 1 COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tuloslaskelma Me Q1 2014 Q1 2013 Muutos Tilauskanta 91 89 +2 % Liikevaihto 132 128 +3 % Käyttökate, ilman kertaluonteisia eriä

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Tuotanto & liikevaihto Teknologiateollisuus

Tuotanto & liikevaihto Teknologiateollisuus Tuotanto & liikevaihto 15.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teollisuustuotannon määrä maailmalla 15.5.2017 Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuustuotannon volyymi-indeksit vuositasolla, Kiinan osalta

Lisätiedot

Kulutus tekstiiliin ja muotiin eri Euroopan maissa. Toukokuu 2017

Kulutus tekstiiliin ja muotiin eri Euroopan maissa. Toukokuu 2017 Kulutus tekstiiliin ja muotiin eri Euroopan maissa Toukokuu 2017 Kulutus tekstiiliin ja muotiin eri Euroopan maissa / sisällysluettelo Keskeiset huomiot 1. Kulutus vaatteisiin ja jalkineisiin yhteensä

Lisätiedot

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2009

Suomi työn verottajana 2009 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 9 Tutkimuksen maat 18 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,, Sveitsi,

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

Componenta Oyj. Tilinpäätös `~ëíáåö=cìíìêé=pçäìíáçåë

Componenta Oyj. Tilinpäätös `~ëíáåö=cìíìêé=pçäìíáçåë Componenta Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12.28 1 Vuosi 28 lyhyesti Liikevaihto oli 681,4 Me (634,7 Me). Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli 8,3 %. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 47,9 Me (34,9

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Tekstiilien vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Tekstiilien vienti ja tuonti. Toukokuu 2017 Tekstiilien vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Tekstiilien vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät kansainvälisen kaupan tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Tekstiilien vienti

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin 2.5.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on voimistunut viime kuukausina Teollisuuden

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot