Suomen valimoteollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen valimoteollisuus"

Transkriptio

1 Suomen valimoteollisuus Paavo Tennilä Valaminen kuuluu vanhimpiin metallituotteiden valmistusmenetelmiin. Sen suosio perustuu ennen muuta siihen, että valaminen on lyhin tie sulasta metallista muotokappaleeksi. Valaminen on myös luonnollinen valmistustapa. Kuvasta voitaneen vetää seuraava johtopäätös: Jos hitsaaminen olisi parempi valmistustapa kuin valaminen, niin tottapahan munatkin olisivat hitsattuja. Valaminen on myös hyvin nykyaikainen valmistustapa. Valaminen on ollut kierrätystä jo silloin, kun sanaa kierrätys ei ollut vielä keksittykään. Aikojen saatossa kirkonkelloista on valettu tykkejä ja tykeistä kirkonkelloja aina poliittisen tilanteen mukaan. Nykyään romuautoista erotellaan rautametallit ja kevytmetallit kiertoon. Romumetallien uusiokäytössä valimoteollisuuden merkitys on huomattava. Suomen valimoteollisuus Suomen rauta ja teräsvalimojen tuotanto on ollut tonnin luokkaa viime vuosina. Taso on sama, joka saavutettiin jo ennen 1990 luvun alun suurta lamaa. Näyttää siltä, että tätä tasoa on vaikea ylittää ilman huomattavia investointeja. Lama on vielä hyvässä muistissa ja investoinnit varovaisia. Suuren laman aiheuttajia oli kaksi, idänkaupan romahtaminen ja pankkien hulvaton rahan jakaminen. Helsingin Sanomat ehti laman syvimmillään ollessa ennustaa jo koko Suomen valimoteollisuuden kuolemaa. Toisin on kuitenkin käynyt. Metallivalujen (alumiini, messingit, pronssit, sinkki ja magnesium) vuosituotanto ylitti vuonna 1997 reippaasti lamaa edeltäneen tason ja nousi tonnin tasolle. Metallivalujen tuotannossa tapahtui Suomessa lievä notkahdus vuonna 1999 kuten rauta ja teräsvalun tuotannossakin. Sama notkahdus esiintyi muissakin Euroopan maissa. Suomen valimoteollisuus 1

2 Metalliteollisuuden Keskusliiton, MET:in Valimoiden toimialaryhmään kuuluu 35 jäsenvalimoa. Niiden yhteinen liikevaihto on 1,8 miljardin markan luokkaa. Kartta on piirretty vuoden 1997 liikevaihtojen mukaan. Suurimpia valimoja kartalla ovat Metso Paper Oy Rautpohjan valimo, Componenta Pietarsaari sekä Metso Minerals Lokomo Steels Oy. Lokomon valimo on Pohjoismaiden suurin teräsvalimo. Componenta Oyj on Pohjoismaiden johtava valutuotteiden valmistaja. Konsernin Valukomponentitryhmään kuuluu neljä valimoa Suomessa ja yksi Ruotsissa sekä neljä koneistamoa. Componentan liikevaihto oli 1,34 mrd mk vuonna Tampereen seudulle on keskittynyt peräti seitsemän MET:in jäsenvalimoa, Abloy, Johnson Metall, Keskipakovalu, Lokomo Steels, Novacast, Peiron Kangasalan valimo sekä TP Tools. On ennustettu, että valimoteollisuus soveltuisi tulevaisuudessa paremmin kehitysmaihin kuin teollisuusmaihin. Tosiasiat eivät puolla tällaista näkemystä. Mitalisijoja rauta ja teräsvalun valmistuksessa asukasta kohti pitivät Länsi Euroopassa vuonna 1999 hallussaan sellaiset ʺkehitysmaatʺ kuten Saksa, 43,3 kg/asukas, Ranska, 35,3 kg/asukas ja Ruotsi 28,6 kg/asukas. Pieni ja sisukas Suomi oli hyvissä asemissa, 21,1 kg/asukas, ja oli jättänyt mm. sellaisen vanhan teollisuusmaan kuin Iso Britannian, joka vielä kymmenkunta vuotta aikaisemmin oli Suomea edellä, jo kauaksi taakse. Suomen saavutus on merkittävä sen vuoksi, että omaa autoteollisuutta ei juuri ole. On myös väitetty, että valaminen edustaisi hyvin vanhoillista tekniikkaa. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Tietotekniikasta on nykyisin valutuotannossa apua enemmän kuin monella muulla teollisuuden alalla. Valunsuunnittelussa komponentti voidaan valaa kuvaruudulla ennen lopullisen konstruktion ja valujärjestelmän lukkoon lyömistä. On todennäköistä, että Suomessa ollaan valun simuloinnissa sekä määrällisesti että laadullisesti aivan Euroopan eturivissä. Päättäjät ovat oivaltaneet, että Suomen teollisuus voi kilpailla nimenomaan ja vain teknisellä etevämmyydellä. Suomen valimoteollisuus 2

3 Euroopan valimoliittoon CAEF:iin kuuluu nykyisin 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Unkari. Rauta ja teräsvalun tuotanto CAEF:in jäsenmaissa ylitti 10 miljoonan tonnin määrän vuonna Muun maailman tilastoissa Kiina tuotti vuonna 1996 myös yli 10 miljoonaa valutonnia ja USA 11,7 miljoonaa tonnia. Saksa on jo pitkään ollut ylivoimainen ykkönen rauta ja teräsvalun tuotannossa CAEF:ssä 3,6 miljoonalla tonnilla, kuten tästä ja seuraavasta kuvasta näkyy. Hopealle sijoittuu Ranska 2,1 miljoonalla tonnilla ja pronssille Italia 1,5 miljoonalla tonnilla. Näiden miljoonakerholaisten jälkeen pistesijoille pääsevät Iso Britannia neljäntenä, Espanja viidentenä ja Puola kuudentena. Saksan ylivoimaisuus näkyy kuvasta selvästi. Suomen rauta ja teräsvalun tuotanto, joka notkahti hieman vuonna 1999, näyttää kovin vaatimattomalta suurten jäsenmaiden tuotantoihin verrattuna. Suomen sijoitus muuttuu ratkaisevasti, kun tuotanto suhteutetaan kunkin maan asukaslukuun. Kuva osoittaa, että Saksa säilyttää tässä vertailussa johtoasemansa tuloksella 43,3kg/asukas. Ranska on edelleen toisena tuloksella 35,3kg/asukas, mutta kolmanneksi kiilaa nyt Ruotsi tuloksella 28,6kg/asukas. Pistesijoille yltävät Italia, 25,9kg/asukas ja Itävalta, 22,5kg/asukas sekä pieni ja sisukas Suomi, 21,1kg/asukas. Espanja on aivan Suomen kintereillä ja on ohittanut monta maata ennen vuotta Suomi on puolestaan ohittanut viimeisten kymmenen vuoden aikana sellaisen vanhan teollisuusmaan kuin Iso Britannian. Britit yltivät vuonna 1999 ʺvainʺ tulokseen 16,1kg/asukas. Kuva esittää rauta ja teräsvalun tuotannon muutoksia CAEF:in jäsenmaissa vuosina Tässä tilastossa Suomi sijoittuu peräti ensimmäiselle sijalle tuloksella 45,7 %. Espanja on vain hivenen jäljessä tuloksella 45,6 %. Kolmanneksi sijoittuva Norja jää melko vähän Suomesta ja Espanjasta jälkeen tuloksella 42,8 %. Suomen suuren kasvuluvun selittää se, että lama oli Suomessa 1990 luvun alussa huomattavasti syvempi kuin muissa CAEF:in jäsenmaissa. Itäviennin osuus romahti prosentin tasolta muutamaan prosenttiin hyvin lyhyessä ajassa. Suomen poliittinen johto oli täysin kykenemätön hallitsemaan samaan aikaan tapahtunutta valuuttakaupan vapautumista sekä pankkien harjoittamaa hillitöntä hurjastelua. Suomen valimoteollisuus 3

4 On todennäköistä, että Suomi putoaa lähivuosina rauta ja teräsvalun kasvutilastossa hyvin paljon, ellei huomattavia investointeja melko nopeasti tapahdu. Tämän pitäisi antaa päättäjille miettimisen aihetta. Lisätäkö kapasiteettia vai parantaako tuottavuutta vai tehdäkö kumpaakin. Kuva esittää rauta ja teräsvalun suoraa vientiä Suomesta vuosina Suora vienti on noussut hurjaa vauhtia. Vuoden 1983 tasolta noin 8000 tonnia vienti nousi tasolle tonnia eli lähes 4,5 kertaiseksi vuoteen 1998 mennessä. On mielenkiintoista verrata tätä ja toisena esitettyä kuvaa toisiinsa. Rauta ja teräsvalun suora vienti ylitti lamaa edeltäneen tason jo vuonna 1994 ja on sen jälkeen noussut ennen näkemättömiin määriin toisin kuin kokonaistuotanto. Kuvasta näkyy, mikä rauta ja teräsvalun suoran viennin osuus koko tuotannosta on CAEF:in jäsenmaissa. Portugali johtaa ylivoimaisesti osuudella 66,3 %. Mitalisijoille yltävät Norja ja Ranska. Pistesijoille pääsevät Espanja, Puola ja Suomi. Tässä taulukossa Suomi voittaa niin Saksan kuin Iso Britanniankin. Hämmästyttävin tämän taulukon tuloksista on Ruotsin rauta ja teräsvalun viennin osuus, perin vaatimattomat 6 %. Jokohan suomalaiset myyntimiehet vihdoinkin ovat päässeet tasolle, jolla ruotsalaiset puhelimien ja separaattoreiden kauppiaat olivat jo noin 80 vuotta sitten? Kuva esittää työn tuottavuuksia CAEF:in jäsenmaiden rauta ja teräsvalimoissa. On kieltämättä suuri yllätys, että tilastoa johtaa Ranska. Ranska on tuloksella 83,5kg/työntekijä lyönyt jopa Saksan, joka ylsi tulokseen 78,7kg/työntekijä. Lienee syytä, että me suomalaiset muutamme käsityksiämme ranskalaisista työntekijöistä. Mielikuvamme punaviiniä nautiskelevasta boheemista näyttää olevan karkeasti virheellinen ainakin valimohenkilöstön suhteen. Viennin osuudessa Suomi voitti rakkaan länsinaapurinsa jopa yli nelinkertaisesti. Työn tuottavuudessa Suomi kärsii Ruotsille kirvelevän tappion. Ruotsi on pronssimitalisijalla eikä Suomi yllä edes pistesijoille. Laiha lohdutus on, että viiden maan rykelmässä viimeiselle pistesijalle yltäneen Itävallan ja sitä seuraavien Alankomaiden, Espanjan, Sveitsin ja Suomen väliset erot ovat Suomen valimoteollisuus 4

5 varsin pieniä. Kuitenkin mm. Ranskan, Ruotsin ja Espanjan sijoitusten Suomeen verrattuna pitäisi antaa vakavaa pohtimisen aihetta suomalaisille valimohenkilöille kaikilla organisaatioiden tasoilla. Kuva esittää pallografiittivaluraudan osuutta rautavalujen kokonaistuotannosta CAEF:in jäsenmaissa vuonna Tätä suhdelukua voidaan pitää eräänlaisena teknisen edistyksellisyyden mittapuuna sanan vanhassa epäpoliittisessa merkityksessä. Mitalisijoilla ovat nyt Itävalta, Sveitsi ja Norja. Pistesijoille yltävät Hollanti, Espanja ja Ranska. Suomen seitsemäs sija on hyvin tyydyttävä. On melko hämmästyttävää, että Saksa ja Ruotsi ovat tässä tilastossa melkoisesti Suomea jäljessä. Edellä esitettyjen tilastojen valossa Suomen rauta ja teräsvalimoille voi antaa yleisarvosanan hyvä. Siihen oikeuttavat myös monet suomalaiset rauta ja teräsvalua sisältävät menestystuotteet. Suomalaisten on kuitenkin syytä seurata jatkuvasti ja tarkasti tilannetta muissa CAEF:n maissa. Laakereilla lepäämiseen ei ole varaa. Kuva esittää metallivalun tuotannon ja viennin kehitystä Suomessa vuosina Metallivalun tuotanto on ollut tonnin ennätystasolla vuosina Lamaa edeltänyt noin 9000 vuositonnin taso on selvästi ylitetty toisin kuin rauta ja teräsvalun tuotannossa. Metallivalun suoran viennin osuus oli vuosina 1997 ja 1998 parhaimmillaan noin 35 % ja siten jonkin verran suurempi kuin rauta ja teräsvalun suora vienti, joka oli hiukan alle 30 % vuonna Tämä ja seuraava kuva esittävät metallivalun tuotantoja CAEF:in jäsenmaissa. Vuosina 1998 ja 1999 rikottiin 2,4 miljoonan tonnin raja. Mitalisijoja metallivalun tuotannossa pitävät hallussaan samat maat kuin rauta ja teräsvalussakin. Rauta ja teräsvalun tuotannossa vuonna 1999 pronssille yltänyt Italia on metallivalussa kamppaillut hyvin tasaväkisesti Saksan kanssa johtopaikasta jo vuodesta 1993 saakka, kuten kuvasta näkyy. Vuonna 1999 Italia oli suurin ja kaunein tonnin tuotannolla Saksan tonnia vastaan. Suomen valimoteollisuus 5

6 Ranska oli selvä kolmonen tonnilla. Suomen tuotanto tonnia oli noin 1,2% johtavan Italian tuotantomäärästä. Rauta ja teräsvalussa vastaava suhde Suomen ja johtavan Saksan välillä oli noin 3,1%. Metallivalun volyymi ei toistaiseksi ole Suomessa kovin kehuttava. Toisin kuin rautaja teräsvalussa hyppivät Unkari, Norja ja Portugali tässä nenälle. Metallivalun tuotannon kasvu on ollut CAEF:in jäsenmaissa selvästi nopeampaa kuin rauta ja teräsvalun kasvu. Kuva esittää metallivalun kasvuprosentteja CAEF:in jäsenmaissa vuosina Unkari voi ylpeillä uskomattoman suurella kasvuluvulla 332,1% neljän vuoden aikana. Selityksenä on, että saksalainen auto ja elektroniikkateollisuus ovat investoineet kovasti Unkariin perustamalla uusia suuria alihankintatehtaita. Norjan kasvuluku % on myös poikkeuksellisen suuri. Pronssisijalle yltäneen Puolan kasvuprosentti 55,0 % on sekin suuri, mutta ei sentään poikkeuksellinen. Suomi pääsee tässä tilastossa viimeiselle pistesijalle kuudenneksi Portugalin ja Itävallan jälkeen kasvuprosentilla 28,2 %. Todettakoon, että Suomi oli vuoden vuonna 1997 vastaavassa neljän vuoden tarkastelussa toisena Norjan jälkeen prosenttien oltua silloin Norjalla 56,3 % ja Suomella 53,8%. Nyt Norja näyttää kirineen jo ison kaulan Suomeen nähden. Kuvassa verrataan metallivalun sekä rauta ja teräsvalun tuotantomääriä toisiinsa CAEF:in jäsenmaissa. Pisimmälle kehittynyt maa on tässä suhteessa Italia. Metallivalun tonnimäärän suhde rauta ja teräsvalun vastaavaan on niin suuri kuin 54,9%. Kärkikolmikon seuraavatkin maat yltävät yli 50 prosenttiin, Unkari 51,0% ja Itävalta 50.9%. Tässä tilastossa Suomi on CAEF:in hännän huippu tuloksella 9,2%. Laadullisesti suomalainen metallivalu ansaitsee varmasti arvosanan hyvä, kuten rauta ja teräsvalukin. Suomalainen metallivalu kelpaa elektroniikka ja autoteollisuuden vaativiin kohteisiin. Sen sijaan metallivalun volyymi on huolestuttavan alhainen. Tämä merkitsee sitä, että Suomessa pitäisi satsata metallivalun kehittämiseen etenkin määrällisesti paljon Suomen valimoteollisuus 6

7 nykyistä enemmän. Jos toimeen tartutaan entistä vakavammin metallivalussa, ei rauta ja teräsvalun kehitysponnisteluja silti pidä vähentää. Suomalaiset valun käyttäjät ja käyttökohteet Kuka sitten käyttää valuja Suomessa? Tekniikan Maailma julkaisi vuonna 1997 laajan ja ansiokkaan esittelyn suomalaisista menestystuotteista. Suomalainen valimomies havaitsi artikkelia lukiessaan suurella mielihyvällä, että hyvin monissa menestystuotteissa valetuilla komponenteilla on tärkeä osa. Suomalaisen teollisuuden ykköstavaramerkki on tietenkin Nokia. Nokian liikevaihto oli 180,6 mrd mk vuonna 2000 ja kasvua kolmessa vuodessa huikeat 243 %. Nokia liikevaihto ohittanee vuoden tai kahden sisällä Oy Suomi Ab:n vuosibudjetin. Kommunikaattorien rungot ovat magnesiumista valettuja. Niitä valaa Kuusakoski konserniin kuuluva Jyskän Metalli. Ympäri maailmaa rakennetaan televerkkojen tukiasemia. Tukiasemien runkoja valaa Suomen suurin metallivalimo, niin ikään Kuusakoski konserniin kuuluva Laihian Metalli. Kuusakoski konserni on tunnettu myös kierrätysmetallien jalostuksesta. Konsernin liikevaihto oli 1,8 mrd mk vuonna Metso Paper Oy, entinen Valmet Oy on kartonki ja paperikoneiden markkinajohtaja maailmassa. Suomen valimoteollisuus 7

8 Metso Paperilla on hallussaan myös paperin valmistuksen maailmanennätys, 100,9km/h 24 tunnin ajossa. Metso konsernin liikevaihto oli 21,9 mrd mk vuonna Suuren paperikoneen massa on noin 5000 tonnia. Siihen sisältyy noin 1700 tonnia suuria huippuluokan rautavaluosia, kuva 4, joita valaa Metso Paper Oy Rautpohjan valimo. Pienempiä rauta ja teräsvaluosia valavat monet suomalaiset valimot, mm. Peiron Oy. Wärtsilän nimi ei suinkaan kadonnut Suomen teollisuuden taivaalta telakkakriisin myötä. Wärtsilä on maailman johtava keskinopeiden voimalaitosja laivadieseleiden valmistaja. Niiden teho vaihtelee välillä megawattia eli noin hv. Kuvasta näkyy, mitä suurella dieselmoottorilla nykyisin tarkoitetaan. Wärtsilän liikevaihto oli 16,1 mrd mk vuonna Wärtsilä on Suomen suurimpia valunkäyttäjiä. Suurimmat Suomessa valettavat dieselmoottorien rungot ovat massaltaan noin 70 tonnia. Niitä valaa Metso Paper Oy Rautpohjan valimo. Wärtsilä moottorin kyljessä näkyy harmaita harkkomaisia valuosia. Niiden sisällä on kanavistoja, jotka korvaavat aikaisemmin moottorin sivuilla kulkeneet erilliset putket. Näitä osia valaa mm. Kuusakoskikonserniin kuuluva Lopen Metallivalimo. Suomen valimoteollisuus 8

9 Metso konserniin kuuluva Metso Minerals, entinen Nordberg, omaa sukua Lokomo, lienee lähitulevaisuudessa maailman ylivoimaisesti suurin kivenmurskainten valmistaja. Suomalaista laivanrakennusteollisuutta parhaimmillaan edustaa norjalaisen Kvaernerin omistuksessa oleva Masa Yards. Masa Yards teki 1990 luvun lopulla merkittävän potkurikeksinnön yhdessä ABB:n kanssa. Sähkömoottorista voimansa saavaa Azipod potkuria voidaan kääntää 360o. Tämä helpottaa ratkaisevasti suurien laivojen liikuttelua ahtailla satama alueilla. Kuvan potkurin teho on 14 megawattia, mikä vastaa sataa suuren henkilöauton 140kW:n eli 190hv:n moottoria. Azipodpotkurin on oltava erittäin kevyt. Lokomo Steels on kehittänyt tällaisiin tarkoituksiin soveltuvan korroosionkestävän tyhjövaluteräksen, Arclok 1000, jonka murtolujuus on yli 1000MPa ja myötöraja vähintään M P a. EU on jo hyväksynyt Metso Mineralsin ja ruotsalaisen Svedalan fuusion. USA:n kilpailuviraston hyväksyntää odotetaan vielä tätä kirjoitettaessa maaliskuussa Kivenmurskaimissa on paljon teräsvaluosia. Suomen valimoteollisuus 9

10 Metso Valve Manufacturing Oy tunnettiin ennen Metso konserniin liittämistä nimellä Neles. Se kuuluu maailman johtaviin venttiilien ja säätölaitteiden toimittajiin. Kuva esittää 30 tuuman varoventtiiliä, joita öljyjätti Shell sijoitti Pohjanmeren pohjaan 1980 luvulla. Varoventtiilien rungot, joiden massa oli 13,5 tonnia, valoi Lokomo Steels. Strömbergin sähkömoottorituotannon perinteitä vaalii nykyisin ABB Motors. ABB Motors käytti esim. vuoden 1997 aikana 6600 tonnia suomalaista valua eli noin 30 tonnia vuoden jokaisena työpäivänä. Valajina olivat mm. Componentan valimot ja Leinovalu Oy. ABB:n suomalaisten yhtiöiden liikevaihto oli 7,9 mrd mk vuonna ABB robottien osia valaa Metso Paper Oy Rautpohjan valimo. Suomen valimoteollisuus 10

11 Valtra traktorit kuuluvat nykyisin Partek konserniin, jonka liikevaihto oli 10,7 mrd mk vuonna Valtra traktorien markkinaosuus kotimaassa on 50%. Maailmantilastossa ne ovat neljännellä sijalla. Niitä näkee mm. Eurosportin traktorikilpailuissa. Vuosituotannosta menee 80% vientiin. Metso Paper Oy Rautpohjan valimo valaa monia Valtra traktorien osia. Nokia konsernin keskityttyä aikoinaan elektroniikkaan yhtiöitettiin Nokian renkaat itsenäiseksi. Hakkapeliitta tuotemerkki viittaa suomalaisten kestävyyteen 30 vuotisessa sodassa Nokian renkaiden liikevaihto oli 2,4 mrd mk vuonna Ei liene yleisesti tiedossa, että autonrenkaiden muotit ovat valettuja. Erittäin vaativan valutekniikan kehittämiseen on osallistunut Tampereen teknillinen korkeakoulu. Suomalaisen matkailijan mielestä ulkomaiden hotellien kylpyhuoneissa on usein alkeellisen näköisiä vesikalusteita. Oras Yhtiöt, joiden liikevaihto oli 662 mmk vuonna 1999, ovat eräs Euroopan johtavista hananvalmistajista ja varmasti yksi pisimmälle kehittyneistä. Kylpyhuonekalusteiden rungot valetaan pienpainevaluna messingistä ja kromataan. Autoteollisuus on suomalaisen valimoteollisuuden tärkeä asiakas. Componentan valimot toimittavat rautavaluja raskaalle ajoneuvoteollisuudelle. Laihian Metalli taas valaa kevytmetalliosia mm. Saabin huippumalleihin. Suomen valimoteollisuus 11

12 Kerrottakoon lopuksi tosikertomus siitä, miten suomalainen valimotekniikka heilutti supervaltojen suhteita 1980 luvun puolivälissä. Neuvostoliiton ydinsukellusvene oli uponnut Norjan rannikolle kuuden kilometrin syvyyteen. Neuvostoliittolaiset halusivat päästä tutkimaan tilannetta, mutta heillä ei ollut siihen kykenevää alusta. Kanadalainen yhtiö, joka oli toimittanut Neuvostoliittoon kahteen kilometriin asti sukeltavan aluksen, oli tehnyt konkurssin. Neuvostoliitosta käännyttiin silloisen Rauma Repolan puoleen, joka oli toimittanut itänaapurille jo yli tuhat erilaista alusta toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliiton tiedeakatemian merentutkimuslaitokselle haluttiin tilata kaksi sukellusalusta, jotka pystyisivät sukeltamaan kuuden kilometrin syvyyteen saakka. Rauma Repola Oy Lokomon tehtaat saivat tehtäväkseen alusten rakentamisen vuonna USA:n tiedustelupalvelu oli hyvin selvillä tilanteesta, mutta suhtautui tilanteeseen aivan rauhallisesti. USA:ssa uskottiin nimittäin, että sukellusaluksen ehkä tärkeintä osaa, miehistöpalloa ei pystyttäisi valamaan teräksestä, kuten Lokomon tarkoitus oli. Amerikkalaiset tekniikan asiantuntijat vakuuttivat poliitikoille, että tällaiset pallot voidaan valmistaa vain titaanista hitsaamalla. USA:ssa syntyi paniikki, kun tiedustelupalvelu sai vuonna 1986 selville, että Lokomon teräsvalimo pystyi sittenkin valamaan tällaisia palloja ultralujasta maraging tyyppisestä tyhjöteräksestä, jonka myötöraja on 1650MPa eli noin viisinkertainen tavanomaisiin yleisiin valuteräksiin verrattuna. Presidentti Mauno Koivisto kertoo syntyneestä ulkopoliittisesta kriisistä kirjassaan ʺHistorian tekijät, kaksi kauttaʺ. Syynä USA:n paniikkiin oli, että Neuvostoliiton pelättiin pääsevän käsiksi Altantin valtameren pohjaan upotettuihin USA:n tiedustelulaitteisiin. USA uhkasi panna Suomen vientilisenssit jäihin. USA:n Euroopan asioita hoitava apulaisulkoministeri Rozanne Ridgway, entinen USA:n Helsingin suurlähettiläs kävi Kultarannassa heinäkuussa Presidentti Koivisto kuvasi hänelle amerikkalaisten toimintaa kiristykseksi ja panttivankien ottamiseksi. Ridgway kehotti Koivistoa selvittämään asian kirjeellä varapresidentti Bushille ja käyttämään samoja sanoja. Kirjeessään varapresidentti Bushille presidentti Koivisto mainitsi: ʺRauma Repola on yksityinen yritys, joka käy kauppaa kaikilla mantereilla. Suomen hallituksella ei ole laillisia mah Suomen valimoteollisuus 12

13 dollisuuksia puuttua sen suunnitelmiin valmistaa ja myydä tuotteitaan. Kun Rauma Repola informoi minua, sanoin, että jos Suomen hallituksella olisi sananvaltaa tässä kysymyksessä mitä sillä ei ole, hallituksen tulisi rohkaista yhtiötä toimimaan hyvien kauppatapojen mukaisesti ja täyttämään sitoumuksensa.ʺ Valmiit alukset toimitettiin vuonna Silloin ei vielä yleisesti tiedetty koko kriisistä mitään. Lokomolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tiedotusvälineiden edustajat kysyivät valmistusta valvoneelta tohtori Zakalewitschiltä, käyttääkö Neuvostoliitto aluksia sotilaallisiin tarkoituksiin. Zakalewitsch vastasi: ʺJos me tänään käyttäisimme niitä sotilaallisiin tarkoituksiin, niin kyllä te sen huomenna tietäisitte.ʺ Suomen valimoteollisuus 13

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 1 COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tuloslaskelma Me Q1 2014 Q1 2013 Muutos Tilauskanta 91 89 +2 % Liikevaihto 132 128 +3 % Käyttökate, ilman kertaluonteisia eriä

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 2.4.29 Asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 6 % Suomen

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Componenta Oyj. Tilinpäätös `~ëíáåö=cìíìêé=pçäìíáçåë

Componenta Oyj. Tilinpäätös `~ëíáåö=cìíìêé=pçäìíáçåë Componenta Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12.28 1 Vuosi 28 lyhyesti Liikevaihto oli 681,4 Me (634,7 Me). Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli 8,3 %. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 47,9 Me (34,9

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012 rakennekatsaus I/212 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

NELJÄ TOIMINTA-ALUETTAMME: Terästeollisuus Valimoteollisuus

NELJÄ TOIMINTA-ALUETTAMME: Terästeollisuus Valimoteollisuus BEIJER OY BEIJER OY Beijers on suomalainen, metalliteollisuuden tekniseen maahantuontiin erikoistunut yritys. Palvelemme metallurgisen teollisuuden sekä valimo- ja konepajateollisuuden yrityksiä. Toimintamme

Lisätiedot

Componenta Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2010

Componenta Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2010 Componenta Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.21 1 Katsauskausi lyhyesti Liikevaihto nousi 4 % ja oli 91 Me (88 Me). Tuotannon arvo nousi 2 % ja oli 94 Me (7 Me). Liikevoitto oli,3 Me (-6,1 Me). Tulos rahoituserien

Lisätiedot