TIIVISTELMÄ. Olli Kangas, Jukka Pirttilä ja Jussi Simpura. Ulkoinen arviointi ETK:n tutkimustoiminnasta
|
|
- Mikko Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIIVISTELMÄ Olli Kangas, Jukka Pirttilä ja Jussi Simpura Ulkoinen arviointi ETK:n tutkimustoiminnasta Eläketurvakeskuksen keväällä 2013 käynnistämän ulkoisen arvioinnin tavoite oli saada riippumaton arvio ETK:ssa harjoitettavasta tutkimustoiminnasta. Arvioinnin kohteena olivat ETK:n tutkimustoiminnan sisältö (tieteellinen laatu, eläkepoliittinen relevanssi, kattavuus, tulokset, hyödyntäminen, resurssit ja toimintatapa) sekä toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Arviointiryhmään kuuluivat Olli Kangas (KELA, tutkimusyksikkö), Jukka Pirttilä (Tampereen yliopisto) ja Jussi Simpura (THL, suunnitteluyksikkö). Arvioijilla on kokemusta niin sosiaalipolitiikan, taloustieteen kuin tiedon käytön ja päätöksenteon kysymyksistäkin ja politiikkarelevantista sektoritutkimuksesta. Ryhmä täydensi saamaansa materiaalia (mm. ETK:n strategia, tutkimusohjelma , tutkimusjulkaisut ja ETK:n asiakaskyselyjen tulokset) sidosryhmähaastatteluilla. Yleiskatsaus ETK:n tutkimustoiminnasta ja sen toimintaympäristöstä Yleiskatsaus ETK:n tutkimustoiminnasta ja sen toimintaympäristöstä on myönteinen. Tutkimustoiminta on suomalaisittain katsoen varsin laajaa, ja se kattaa hyvin monia eläkepolitiikan kiinnostavia aloja. Etuna on, että tutkimustoiminnassa voidaan yhdistää tutkimusta ja käytännöllisempää tilasto- ja aktuaarityötä kiintoisalla tavalla. Tutkimuksen toimintamahdollisuuksia tukee pääsy ETK:n tietovarantoihin. Tutkimustoiminnalle on Suomen nykyoloissa vakaat resurssit, mikä on selvä organisatorinen vahvuus ja takaa pitkäjänteisyyttä.
2 Ulkoinen arviointi ETK:n tutkimustoiminnasta tiivistelmä 2 ETK:n tutkimustoiminta verkostoituu neljälle kehälle. Tärkeimpänä on yhteistyö muiden työeläkekysymyksiä tutkivien laitosten kanssa. Toisella yhteistyökehällä ovat muut asiantuntijalaitokset. Kolmannella kehällä tulevat kotimaiset yliopistot, joissa on melko vähän ETK:n erikoisalaan liittyviä yhteistyön kiinnittymiskohtia. Neljäs, uloin verkostoitumisen kehä on kansainvälinen yhteistyö, joka ei ole kovin suuressa roolissa lukuun ottamatta 2 3 kansainvälistä yhteishanketta. ETK:n tutkimustoiminta painoalueittain: laatu, relevanssi ja painottuminen Tutkimustyö keskittyy kolmelle painoalueelle: työurat ja eläkkeellesiirtyminen, eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys ja eläketurvan riittävyys. Kolmijako muodostaa hyvän kokonaisuuden. Tutkimusohjelma on selkeä. Tutkimus on suunnitelmallista ja ohjelmallista, mikä varmistaa sen eläkepoliittista relevanssia. Painoalueilla tehty tutkimus on huolellisesta ja luotettavaa ja ne tuottavat tärkeää ja ajantasaista tietoa. Työurien pidentämisen ja eläkkeelle siirtymisen -painoalueella tutkimus tuottaa ajantasaista kuvaa työurien pituudesta ja työssä jatkamisesta. Tällä tiedolla on suuri merkitys arvioitaessa eläkepolitiikan tavoitteiden toteutumista sekä tavoitteiden tarkistamisen ja niiden saavuttamiseen tarvittavien toimenpiteiden tarvetta. Teeman ympärillä on koko joukko varsin mielenkiintoisia yhteiskuntapoliittisesti tärkeitä hankkeita, joissa käytetään rekisteriaineistoja, kysely- ja haastattelututkimuksia ja näitten yhdistelmiä. Osa-alueella on tehty myös huomattavaa taloustieteellistä arviointitutkimusta. Eläkkeiden rahoituksen kestävyys -painoalueella pitkän aikavälin laskelmat ovat keskeisiä. Maksutasoraporttien erityisenä ansiona on, että niissä hahmotetaan kokonaiskustannuksia. Kollektiivisten eläkejärjestelmien kirjon huomioiminen muuttaa myös kuvaa eläkemaksuista ja -kustannuksista, ja tämän esiintuominen on tärkeää. Eläkejärjestelmien kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden tarkastelu on tuottanut joukon erinomaisia tutkimuksia, joiden pohjalta on tehty myös kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja. Eläketurvan riittävyys -painoalue on tärkeä osa eläketurvan tuotospuolta. Laajemmat, toimitetut kokoomatutkimukset, joihin on kerätty aiempien tutkimusten tuloksia tai tuotettu uutta tietoa toimivat eläketurvan käsikirjoina. Tutkimusten laatu on luotettavaa ja tulokset käyttökelpoisia eläkepolitiikan onnistumisen arvioinnissa. Tutkimus vanhuusköyhyydestä on hyvä esimerkki aiheesta, jolla on sekä eläkepoliittista merkitystä että kiinnostavuutta laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Painoalueiden tutkimukset on julkaistu ensisijassa ETK:n omissa raporttisarjoissa. Vertaisarvioinnin läpikäyneitä Tutkimuksia-sarjan julkaisuja on vähän. Pääosa tutkimusraporteista on kuvailevia kvantitatiivisia rekisteri- ja tilastoaineistoihin perustuvia julkaisuja. Pitemmälle meneviä analyysimenetelmiä on käytetty vähemmässä määrin. Vaativimmat ekonometriset tutkimukset on tehty yhteistyössä ulkopuolisten tutkijoiden kanssa.
3 Ulkoinen arviointi ETK:n tutkimustoiminnasta tiivistelmä 3 Julkaisutoiminnan keskittyminen ETK:n omaan julkaisusarjaan on perusteltua. Tutkimusten lähtökohtana on tukea kansallista eläkepoliittista päätöksentekoa ja tuottaa sitä palvelevaa tietoa. Myös pitäytyminen kuvailevaan tutkimusotteeseen on sikäli ymmärrettävää ja perusteltuakin, että ETK:n tutkimuksen tavoitteena on palvella suomalaista eläkesektoria ja kansallista päätöksentekoa. Osa tutkimuksista on sen luonteisia, että niillä olisi myös annettavaa kansainväliseen eläkepolitiikkaa koskevaan tieteelliseen keskusteluun. Monet teemat, jotka ovat kansainvälisestikin kiinnostavia ja merkittäviä, jäävät vain kansalliseen tietoisuuteen ja vaille sitä huomiota, joka niille kuuluisi. Tutkimuksissa olisi aineksia niin teeman, aineistojen kuin käytettyjen metodienkin puolesta vaativaan kansanväliseen julkaisemiseen. ETK:n tutkimustoiminnan tuloksellisuus Tutkimustoiminnan tuloksellisuutta arvioitiin soveltamalla valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) käsitekehikkoa. Kehikossa tuloksellisuutta tarkastellaan neljällä pääulottuvuudella: vaikuttavuus (tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen saavuttaminen), palvelukyky (asiakaspalvelun tavoitteiden ja laadun toteutuminen), aikaansaannoskyky (kyky saada resursseilla tuloksellisuutta) ja tuottavuus (tuotosten ja panosten suhde). Koska tutkimustoiminnalle ei ole asetettu VATU-kehikon mukaisia tavoitteita, arviointi on useimmassa kohdassa suuntaa antava. Arvioinnin luonteva lähtökohta on ETK:n strategia tuottaa ymmärrettävää, käyttökelpoista ja laajasti hyödynnettävää asiantuntijatietoa eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen. Yleiskuva on, että ETK pääsee tutkimustoiminnassaan hyvään ymmärrettävyyteen sen keskeisen asiakaspiirin kannalta. Tutkimusaiheitten merkitys on helppo ymmärtää, valitut tutkimusotteet ovat yleensä selkeitä ja kieliasu on keskimäärin helppoa arkikieltä. Painoalueittaisen arvioinnin ja haastattelujen perusteella kokonaisvaikutelma on, että tutkimustieto on varsin käyttökelpoista. Asiakastutkimukset vahvistavat kuvaa hyvästä palvelukyvystä. Tutkimustoiminnan aikaansaannoskykyä tarkasteltiin arvioimalla tutkimushenkilöstön osaamista ja toiminnan laatua. Henkilöstön osaaminen painottuu vahvaan keskimääräiseen osaamiseen. Pienessä tutkimusyksikössä henkilöstövalinnat ovat avainasemassa, ja ETK:lla onkin ollut mahdollisuus rekrytoida joukkoon Suomen johtavia nimiä eräillä tutkimusaloilla. Pienen joukon osaamisprofiilin kapeutta on voitu paikata yhteistyöllä taloustutkimuslaitosten kanssa. ETK:n tutkimustoiminnan tuotteet suuntautuvat kansallisen päätöksenteon tueksi, siksi kansainvälisten bibliometristen arvioiden käyttö ei ole järkevää. Tutkijat osallistuvat merkittävällä panoksella erilaisiin asiantuntijatehtäviin (muistioiden laadinta yms.), joten tuottavuusodotus voidaan asettaa alemmalle tasolle kuin puhtaammin tutkimusjulkaisemiseen keskittyvissä laitoksissa. Tutkimuksilla on erilaiset kohdeyleisöt ja niihin viitataan vaihtelevasti. Tutkimukset eivät ole tunnettuja laajan yleisön keskuudessa. Julkaisutoiminnan
4 Ulkoinen arviointi ETK:n tutkimustoiminnasta tiivistelmä 4 vaikuttavuutta parantaa, että tutkimukset ovat hyvin saatavilla sähköisesti. Yleisesti ottaen ETK:n tutkimustoiminnan laatu on hyvää, kansallisen keskitason yläpuolella. Vaikuttavuus välittyy eläkepolitiikkaan yhtäältä työeläkejärjestelmän suurten uudistusten ja toisaalta konkreettisissa yksittäisten uudistusten pohjustamisessa ja seurannassa. ETK:n tutkimuksella on ollut suuri merkitys erilaisten työuria, eläkkeellejäämisikiä ja eläkereformeja pohtineitten työryhmien toiminnalle. Haastatteluissa välittyi kuva ETK:sta merkittävänä laitoksena, jonka asiantuntemukseen luotetaan. Yhteenvetona on, että ETK:n tutkimustoiminnan palvelukyky on hyvä, sen aikaansaannoskyky kohtalainen tai hyvä ja sen tuottavuus ja taloudellisuus hyväksyttävällä tasolla. Yleisvaikutelmana on, että verrattuna muihin vastaavankaltaisiin tutkimuslaitoksiin ETK:n tutkimus näyttää toimivan tehokkaasti ja suhteellisen pienillä resursseilla. Sen etuna on myös suhteellisen matala organisaatio ja suora ja toimiva yhteys ETK:n johtoon. Arviointihavaintojen yhteenveto ETK:n tuottamassa tutkimuksessa on paljon perinteisen asiantuntijalaitoksen piirteitä: ohjelmallisuutta, jota toimeksiantajat voivat seurata; huolellisuutta pysyä toimeksiantajien asettamissa rajoissa; varovaisuutta tulkintojen tekemisessä; ja tuotteliaisuutta, jotta työeläkejärjestelmästä käytävässä keskustelussa olisi riittävästi ajantasaista tietoa ajankohtaisista aiheista. Yleisvaikutelma ETK:n tutkimustoiminnan tieteellisestä laadusta on varsin positiivinen. Tutkimustoimintaa leimaa huolellinen kuvaileva ote. ETK:n tutkimus suuntautuu kokonaan teemoihin, jotka ovat eläkepoliittisesti erittäin relevantteja. Tutkimusohjelma kattaa merkittävimmät työeläkkeisiin liittyvät kysymykset. Päällekkäisyyttä muitten tutkimuslaitosten toiminnan kanssa ei ole. Tutkimus vastaa hyvin ETK:n strategiaa ja on merkittävä osa ETK:n toimintaa. Kokonaisarvio tutkimuksen laadusta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä on hyvin myönteinen. Kehittämisehdotukset Tutkimustoiminnan toimintaympäristö ei rohkaise tutkimustoimintaa tieteellisesti kunnianhimoisiin, menetelmiä kokeileviin ja yllättäviä aiheita tarkasteleviin tutkimuksiin. Seurauksena tiukasta pitäytymisestä asiantuntijalaitoksen rooliin saattaa seurata tiettyä konservatiivisuutta. Koska ETK:n tutkimus on pääsääntöisesti luonteeltaan kansallista, tieto suomalaisesta eläkejärjestelmästä sen hyvyydestä tai huonoudesta ei juuri leviä maamme ulkopuolelle. Tässä ETK voisi nostaa profiiliaan ja eräiltä osin tutkimuksen ambitiotasoa. Samalla kun ensiarvoisesta tehtävästä, eläkepolitiikan päätöksentekoa tukevasta tehtävästä, on pidettävä kiinni, sen ohella on pyrittävä julkaisemaan tärkeimpiä havaintoja myös kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. Pyrkimys voisi olla se, että suurimmista ja tärkeimmiksi katsotuista
5 Ulkoinen arviointi ETK:n tutkimustoiminnasta tiivistelmä 5 teemoista tehtäisiin ainakin yksi kansainvälisille foorumeille tarkoitettu tutkimusjulkaisu. Eläketurvan vertaileva tarkastelu omalta osaltaan vähentäisi edellä sanottua olemassa olevaan maailmaan pitäytymistä ja siitä johtuvaa konservatismia. Ehdotuksia ETK:n tutkimuksen edelleen kehittämiseksi 1. Tieteellisen laadun ja kattavuuden kannalta aihevalintojen laajentaminen eläkejärjestelmien välisiin vertailuihin Koska ETK on osa suomalaista eläkeinstitutionaalista ratkaisua, on ymmärrettävää, ettei tutkimuksessa käsitellä erilaisten eläkeinstituutioiden suhteellisia etuja tai haittoja. Tutkimusosasto olisi luonteva paikka, jolle voisi sallia vapauksia ja kannustaa boksin ulkopuoliseen ajatustyöhön toteutuneiden instituutioiden onnistumisesta. Sosiaalitieteissä se tarkoittaisi institutionaalisia vertailuja, kun taas taloustieteissä voitaisiin panostaa erilaisten eläkejärjestelmien normatiiviseen arvioon pyrkivään periaatteelliseen mallinnukseen. 2. Pontevampi pyrkimys kansainväliseen julkaisemiseen Kansainväliset vertaisarvioidut julkaisut tarjoavat selkeän laadunvarmistuskeinon. Kansainvälisiin julkaisuihin suuntautuminen ja sitä kautta yhteistyömahdollisuuksien lisääminen olisi varmasti hyödyllistä. 3. Ekonometrisiin arvioihin ja evaluointitutkimuksiin panostaminen Kunnianhimoisesti toteutettaviin ekonometrisiin arvioihin eläkejärjestelmän parametrien ja eläkepoliittisten ratkaisujen vaikutuksista työuriin pitäisi panostaa enemmän. Painopistettä voisi siirtää kuvailevasta tutkimuksesta evaluointitutkimukseen. 4. Aineistojen avoimen saatavuuden edistäminen ja mahdollisuuksien selvittäminen ETK:lla on käytettävissään kansainvälisestikin erinomaiset aineistot työhistoriasta ja eläkkeiden nykyisestä määräytymisestä. Aineistojen tulisi olla ulkopuolisten tutkijoiden saatavilla riittävän helposti ja niiden olemassaolosta tulisi tiedottaa enemmän. Näiden aineistojen mahdollisimman täysimääräinen käyttö on kansallisen eläkepolitiikan kannalta olennaista. 5. Tilaustutkimusten rahoituksen selventäminen ETK rahoittaa myös tilaustutkimuksia, mutta niiden tarkoitus tutkimuksen kokonaisuuden kannalta voisi olla selkeämpi. Ulkopuolisilta tulevien tutkimusten roolia strategiassa voisi selkeyttää.
6 Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi Pensionsskyddscentralen PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Telefon Fax Finnish Centre for Pensions FI Eläketurvakeskus Finland Telephone Fax > tutkimus, tilastot, ennusteet
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotTUTKIMUSOHJELMA
Järjestelmät-osaston TUTKIMUSOHJELMA 2017 2021 Järjestelmät-osasto www.thl.fi/jarjestelmat TUTKITTUA TIETOA PÄÄTÖSTEN JA MUUTOKSEN TUEKSI JA ARVIOIMISEKSI Järjestelmät-osasto on perustettu vuonna 2015.
LisätiedotNäin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.
Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotTYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO
TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO Asiantuntevia, mutkattomia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Tilastopuoli on Suomessa omaa luokkaansa. Luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiakastyytyväisyystutkimus
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 15.5.2018 ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotMiten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista
LisätiedotSosiaalipolitiikan tutkimusyksikön. Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö
Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA 2015 2019 Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö www.thl.fi/sospoltutkimus Tutkittua tietoa ja vaihtoehtoja PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI Tutkimusohjelma kuvaa tutkimustoiminnan
LisätiedotMiksi pidempiä työuria?
Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset
LisätiedotI Strategiset linjaukset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta
LisätiedotEläketurvakeskuksen tutkimusohjelma
Eläketurvakeskuksen tutkimusohjelma 2015-2019 SISÄLTÖ 4 Eläketurvakeskuksen tutkimustoiminta tukee eläketurvan arviointia ja kehittämistä koskevaa päätöksentekoa 6 Eläketurvan kasvava merkitys 10 Tutkimustoiminnan
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotAjankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta
Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen
LisätiedotSote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape
Sote ja THL Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 10.-11.11.2016 Kehittämispäällikkö Nina Knape 10.11.2016 Sote ja THL / Nina Knape 1 THL tukenut aktiivisesti sote-uudistuksen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön TUTKIMUSOHJELMA 2016 2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikkö www.thl.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tutkimus Tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 18.9.2018 johtava ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotTietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka
LisätiedotPanosta kirjastoon tuota arvoa
Panosta kirjastoon tuota arvoa Markku Laitinen, Suunnittelija, Kansalliskirjasto Vaikuttavuuden arvo seminaari 29.10.2014, Helsinki Käytä tietoa, käytä valtaasi osoita vaikuttavuutta! Tieto on valtaa,
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotJohdatus julkaisufoorumin toimintaan
Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotTieteen veikkausvoittovarojen käytön selvitys
Tieteen veikkausvoittovarojen käytön selvitys 7. kesäkuuta 2018, klo 12:00-14:00 Tieteiden talo, sali 104 Sami Niinimäki Ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tavoitteet Selvitystyössä tarkastellaan
LisätiedotEläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen
Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen
LisätiedotJulkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta
Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotYliopistojen julkaisujen avoimuus vuonna 2016
Yliopistojen julkaisujen avoimuus vuonna 2016 Missä mennään -webinaari, 13.2.2018 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Kohti tieteellisten julkaisujen avoimuutta Julkaisujen avoimuus tärkeä tavoite sekä
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotJulkaisuportaali ja yliopistojen julkaisutiedot
Julkaisuportaali ja yliopistojen julkaisutiedot Kotimaiset tieteelliset artikkelit näkyviksi!, Helsinki 25.4.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Mihin erillistä julkaisuportaalia tarvitaan? Julkaisuportaali
LisätiedotBibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille
Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127
LisätiedotKANSA: YLIOPISTOJEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ
TIEDOTE KANSA: YLIOPISTOJEN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ 1 Yliopistojen tärkein tehtävä on vapaan tutkimuksen sekä tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen
LisätiedotSosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto Kelan tutkimuksen kommentit Leena Saastamoinen Erikoistutkija, dosentti Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Kelan tutkimus ja rationaalinen
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotYM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit
YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotLiikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013
LisätiedotVATUn menestystarinoita Elvis-hanke /ulkoasiainministeriö AIPA-hanke /oikeusministeriö
VATUn menestystarinoita Elvis-hanke /ulkoasiainministeriö AIPA-hanke /oikeusministeriö Valtio Expo 20.5.2014 ohjelmapäällikkö Tero Meltti VM tietohallintojohtaja Ari Uusikartano UM ohjelmajohtaja, Marko
LisätiedotUuden kuntalain tuomat muutokset kuntien tilintarkastukseen ja arviointiin Kommenttipuheenvuoro
Uuden kuntalain tuomat muutokset kuntien tilintarkastukseen ja arviointiin Kommenttipuheenvuoro Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 21- Tampere-talo kaupunginreviisori, JHTT Kuntalain muutokset tilintarkastukseen
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
LisätiedotTyökyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla
Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka
KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin
LisätiedotKulttuuripolitiikka ja osallisuus
Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotMUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto
MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Suomen eläkejärjestelmä: Instituutiorakenne ja hallinto. Keith Ambachtsheer. Suomen eläkkeiden rahoitus
SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄN ARVIO / OSA 2 TIIVISTELMÄ Keith Ambachtsheer Suomen eläkejärjestelmä: Instituutiorakenne ja hallinto Suomen eläkejärjestelmä on sekä kattava että vankka. Se perustuu konsensukseen,
LisätiedotTyökyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla
Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotValtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo
Valtion henkilöstö ja tulevaisuus Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 7.5.2019 Valtio Expo Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Tuottavuus Toimivat ja tehokkaat
LisätiedotLaatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen
Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotKDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotTYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI
TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,
LisätiedotTietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen valvonnassa ja ohjauksessa
Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen valvonnassa ja ohjauksessa Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 16.2.2016 Palvelut asiakaslähtöisiksi Strategiset tavoitteet Valvira toimii ennakoivasti ja reagoi nopeasti
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotHenkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna
Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotAVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015
1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa
LisätiedotPalkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä
Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016
LisätiedotBibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa
Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili
LisätiedotHankkeen kuvaus toimii myös markkinointitekstinä!
Erasmus+ Final Beneficiary report KA102 Learning Mobility of Individuals VET learner and staff mobility Project Summary Kirjoita selkeä ja kiinnostava kuvaus toteutuneesta hankkeesta. Hankkeen tausta ja
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus Johanna Tulonen Tapio, Eksote Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Tausta ja sidonnaisuudet Terveydenhuollon sekä yleislääketieteen
LisätiedotRinnakkaistallentamisen kulttuurin edistäminen JSBE:llä. Open Access -seminaari Tohtorikoulutettava Jussi Heikkilä
Rinnakkaistallentamisen kulttuurin edistäminen JSBE:llä Open Access -seminaari Tohtorikoulutettava Jussi Heikkilä 22.10.2015 Informaatioparadoksi tutkimuksessa Arrow (1962, s.615): -- there is a fundamental
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTuottavuusohjelman prosessi
Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotKevan strategia 1 (5) HALLITUS HYVÄKSYNYT Missio
1 (5) Kevan strategia Missio Kehitämme ja toimeenpanemme julkisen sektorin työeläketurvan muuttuvassa toimintaympäristössä sekä tarjoamme asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut. Vastaamme kuntien, maakuntien
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto miten tutkimuksen tekemisen edellytyksiä voitaisiin edistää verkostoitumisen avulla?
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto miten tutkimuksen tekemisen edellytyksiä voitaisiin edistää verkostoitumisen avulla? Katri Hämeen-Anttila FaT, Dosentti Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Fimea
LisätiedotTehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet
Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.
LisätiedotJulkaisufoorumien luokittelu
Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,
Lisätiedot05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould
05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB
SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,
LisätiedotMillainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM
Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM 10.2.2017 VNK:n tarjoamat viestinnän tukitoimet ja -välineet Selvitys- ja tutkimushankkeilta edellytetään aktiivista
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotKYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari
KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari 1 Tutkimusohjelman tavoitteet KYT-ohjelman pitkän aikavälin tarkoituksena on osaltaan ylläpitää kansallista osaamista ydinjätehuollon alalla ja edistää
LisätiedotErasmus+ Final Beneficiary report
Erasmus+ Final Beneficiary report KA102 Learning Mobility of Individuals VET learner and staff mobility 2. Summary of the project Kirjoita selkeä ja kiinnostava kuvaus toteutuneesta hankkeesta. Hankkeen
LisätiedotOPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ
OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.
LisätiedotCase 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela
Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @Jiipelkonen Miten eri ikäluokkien välinen oikeudenmukaisuuden tavoite
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotRoope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012
Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan
Lisätiedot