Kysymyksia kaivoista Frågor om brunnar

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysymyksia kaivoista Frågor om brunnar"

Transkriptio

1 RAKENTAMINEN Toivo Lapinlampi, Annika Sipilä, Tuomo Hatva, Ilmo Kivimäki, Pauliina Kokkonen, Jarmo Kosunen, Jyrki Lammila, Annukka Lipponen, Erkki Santala ja Johanna Rissanen..e Kysymyksia kaivoista Frågor om brunnar SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS. EDITA....

2

3 Annukka Lipponen, Erkki Santala ja Johanna Rissanen Pauliina Kokkonen, Jarmo Kosunen, Jyrki Lammila, Toivo Lapinlampi, Annika Sipilä, Tuomo Hatva, Ilmo Kivimäki, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS. EDITA OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO.. HELSINKI 21 brunnar Frågor om kaivoista Kysymyksia... Ympäristöopas 86

4 441 2 Painotuote ISBN 95 I ISSN Kannen kuvat: Esko Kuusisto, Seppo Malinen Taito: Kirsti Pohjapelto Ruotsinkielinen käännös: Stig Wilkman, Oy AstilbeText Ab Piirroskuvitus: Jorma Laakso Edita Oyj, Helsinki, 21

5 Kan Kan Skall Sisällys - Innehåll Förord. II johdanto lnledning 13 Pohjaveden laatu Grundvattnets kvalitet 15 1 Mikä vaikuttaa pohjaveden laatuun? grundvattnets kvalitet? Vilka faktorer påverkar 2 Onko pohjaveden laadussa eroja eri puolilla Suomea? Förekommer det skillnader i grundvattnets kvalitet på olika håll i Finland? 3 Onko moreeni- tai savialueen pohjavesi laadultaan käyttökelpoista? Ar grundvattnet i morän- och lerområde användbart? 4 Saako kallioperästä riittävästi hyvälaatuista pohjavettä? Får man tillräckligt med grundvatten av god kvalitet från berggrunden? 5 Mitä etuja tai haittoja pohjaveden käytöllä on? nackdelen av att använda grundvatten? Vilken är nyttan eller Talousveden hankintavaihtoehdot Alternativen vid anskaffning av hushålisvatten 19 6 Mikä olisi paras vaihtoehto veden hankkimiseksi? bästa alternativet vid vattenanskaffning? 7 Kunnostanko vanhan kaivon vai rakennanko uuden? den gamla brunnen eller bygga en ny? 8 Voiko naapurin kanssa rakentaa yhteisen kaivon? gemensam brunn med grannen? Vilket skulle vara det jag sanera man bygga en 9 Voiko naapuri kieltää maallaan sijaitsevan yhteisen kaivon käytön? grarinen förbjuda gemensam användning av en brunn som finns på hans mark? 1 Milloin on mahdollista liittyä vesijohtoverkkoon? ansluta sig till vattenledningsnät? 11 Mikä vesiosuuskunta on ja miten sen voi perustaa? andelslag och hur bildas det? 12 Voiko lähdettä hyödyntää veden hankinnassa? för vattenanskaffning? 13 Voiko järvi- tai jokivettä käyttää talousvetenä? åar användas som hushållsvatten? När är det möjligt att Vad är ett vatten Kan en källa användas Kan vatten från sjöar eller Kaivon paikan valinta Vai av brunnsplats Missä on paras rengaskaivon paikka? en schaktbrmm? 15 Mikä vaikuttaa kallioporakaivon paikan valintaan? då man väljer platsen för en bergbrunn Vilken är den bästa platsen för Vilka är kriterierna Ympänstöopas 86

6 Inverkar Hur Hur Får Kan Hur Hur Får 16 Miten hyvää kaivon paikkaa voi etsiä? Hur letar man fram en bra brurinsplats? 17 Vaikuttaako pohjaveden pinnan vaihtelu kaivon sijoitukseen? grundvattnets nivåväxlingar på placeringen av brunnen? 18 Mihin vuodenaikaan kaivo kannattaa tehdä? det bäst att bygga brunnen? Vid vilken årstid är 19 Voiko pohjaveden laatua tutkia ennen kaivon rakentamista? Kan man undersöka grundvattnets kvalitet innan man bygger brunnen? 2 Mitä pohjavedestä pitäisi tutkia? Vad bör man undersöka i vattnet? Kaivon ympäristö Brunnens omgivning 3 21 Miten jätevedet pitää käsitellä, ettei oma tai toisen kaivo pilaannu? skall avloppsvattnet behandlas så att den egna eller grannens brunn inte förstörs? 22 Kuinka kauas mahdollisesta saastelähteestä kaivo pitää rakentaa? långt ifrån en föroreningskälla skall brunnen byggas? 23 Kuinka lähelle kaivoa voi rakentaa talon? bygga huset? 24 Kuinka lähelle rantaa kaivon voi rakentaa? bygga brunnen? 25 Mihin kaivo kannattaa rakentaa meren rannikolla? bygga brunnen inom kustområdet? nära brunnen kan man Hur nära stranden kan man 26 Saako uimalammikon tai puutarhan rakentaa kaivon viereen? bygga simdamm eller trädgård bredvid brunnen? Var lönar det sig att man 27 Saako ojan leventämisestä tulevia maamassoja läjittää kaivon viereen? man breda ut dikningsjord bredvid brunnen? 28 Kuinka lähellä kaivoa kuivakäymälä, komposti tai saunan pesuvesien imeytyskaivo saa olla? nära brunnen kan man ha torrtoalett, kompost eller infiltreringsbrunn för bastuvatten? Kaivotyypin valinta Vai av brunnstyp Minkälaisia kaivoja on olemassa? 3 Mikä on rengaskaivo? 31 Millainen kallioporakaivo on? 32 Millaisia siiviläputkikaivot ovat? 33 Millainen on lähdekaivo? Vilka typer av brunnar finns det? Vad är en schaktbrunn? Vad är en bergbrunn? Vad är en silrörsbrunn? Vad är en källbrunn? 34 Voiko paineellista pohjavettä käyttää veden hankinnassa? artesiskt grundvatten användas för vattenanskaffning? 35 Millainen kaivo kannattaa rakentaa? det sig att bygga? Vilken typ av brunn lönar 4 Ympäristöopas 86

7 Vilka Hur 36 Voiko rengaskaivon pohjalle porata kallioporakaivon? Kan man i bottnen i en schaktbrunn borra en bergbrunn? Uuden kaivon rakentaminen Då man bygger en ny brunn Kuka osaa rakentaa hyvän rengaskaivon? schaktbrurm? 38 Kuka osaa rakentaa hyvän kallioporakaivon? bergbrunn? 39 Kuinka syvä rengaskaivon pitää olla? vara? Vem kan bygga en bra Vem kan bygga en bra Hur djup skall en schaktbrunn 4 Millaiseen maakerrokseen rengaskaivon pohja pitäisi sijoittaa? 1 vilken typ av jordlager skall schaktbrunnens botten ligga? 41 Kuinka syvä kallioporakaivo yleensä on? normalt? 42 Millaista rengaskaivon suodatinsoran tulee olla? skall det läggas i en schaktbrunn? 43 Miten paksu suodatinkerroksen pitää olla? 44 Voiko suodatinsoran tilalla käyttää suodatinkangasta? filterduk i stället för grus? 45 Millä kaivonrenkaiden saumat tiivistetään? fogar tätas med? 46 Voiko kaivon putkien ruostumisen estää? brunnen rostar? djup är bergbrunnen Vilket slag av filtergrus Hur tjockt skall fiitret vara? Kan man använda Vad skall brunnsringarnas Kan man hindra att rören i 47 Mitä kaapeleita ja kumilajeja voi käyttää kaivoihin asennettavissa pumpuissa? typer av kablar och gummin kan man använda för pumpar som installeras i brunnen? 48 Pitääkö porareiän suojaputken liitäntä kallioon tiivistää? där borrhålets foderrör ansluter till berget tätas? 49 Mikä on vesipesä ja miten se rakennetaan? hur skall det byggas? 5 Miksi kaivon pohjalle laitetaan joskus kalkkikiveä? ibland kalksten på bottnen i brunnen? 51 Miksi kaivossa pitää olla hana? i brunnen? 52 Miksi kaivon kannen pitää olla tiivis? 53 Miten kaivon jäätyminen estetään? fryser? Måste fogen Vad är ett vattenmagasin och Varför lägger man Varför skall det finnas en kran Varför skall brunnen ha tätt lock? Hur kan man hindra att brunnen Kun vettä on vähän Då det finns lite vatten Milloin veden vähyys voi yllättää? När kan bristen på vatten överraska? Ympäastäopas 86

8 Kan Ar Varför Kan Vad Kan Kan Hur Hur Vad 55 Miksi kaivon pohja on noussut? 56 Voiko kaivoa syventää? 57 Miten kaivon antoisuutta voisi lisätä? kapacitet? Varför har brunnens botten stigit upp? Kan man fördjupa brunnen? kan man förbättra brunnens 58 Voiko suodatinsoran määrää lisäämällä nostaa kaivon veden pintaa korkeammalle? man höja vattennivån i brunnen genom att öka på grusfiltret? 59 Voiko kaivon antoisuutta parantaa tekopohjavedellä eli pumppaamalla järvivettä kaivon ympäristöön? man förbättra brunnens kapacitet med konstgjort grundvatten, d.v.s. pumpa sjövatten i brunnens omgivning? 6 Voiko kaivoon lisätä vettä? 61 Pysyykö kannettu vesi kaivossa? burits dit? man hälla vatten i brunnen? 62 Miten vettä voi varastoida kaivon ollessa tyhjä? vatten då brunnen är tom? Hålls sådant vatten i brunnen som har kan man lagra 63 Mitä voi tehdä, kun vesilaitoksen koepumppaus tai lisääntynyt vedenotto on kuivuttanut kaivon? kan man göra då provpumpningar vid vattenverk eller ökad vattentagning har torrlagt brunnen? Kaivoveden laatu Brunnsvattnets kvalitet Vaikuttavatko vuodenajat tai sateet kaivoveden laatuun? Inverkar årstiderna eller regnen på brunnsvattnets kvalitet? 65 Voiko kaivoveden laatu muuttua, jos kaivosta otetaan paljon vettä? brunnsvattnets kvalitet ändra om man tar mycket vatten från brunnen? 66 Onko rengaskaivon ja kallioporakaivon veden laadussa eroja? vattenkvaliteten annorlunda i schaktbrunnar än i bergbrunnar? 67 Mistä tulee veden raikas maku? 68 Miksi kaivovesi on tunkkaisen makuista? smaka unket? Hur uppstår vattnets friska smak? Varför kan brunnsvattnet 69 Miksi vesi on aluksi sameaa tai poreilee, kun sitä laskee hanasta lasiin? är vattnet till en början grumligt eller bubblar dä man tappar från kranen? 7 Mistä aiheutuu veden pysyvä, maitomainen sameus? konstant mjölkaktig grumlighet på? 71 Miksi astioihin jää valkoisia raitoja? 72 Minkä takia vesi on mustaa tai harmaata? eller grått? 73 Miksi vesi on ruskeaa? Varför är vattnet brunt? beror en Varför blir det vita ränder på kärlen? Varför är vattnet svart 86

9 Varför Vad Varför Kan Kan Är Är Vad 74 Miksi vedestä tulee vihreitä tai ruskeita taitoja kylpyhuonekalusteisiin? läninar vattnet gröna eller bruna ränder på badrummets sanitetsgods? 75 Miksi vesi värjää hiukset vihreiksi? 76 Millainen vesi syövyttää metalliputkia? fräter metallrör? 77 Mikä voi olla syynä hanaveden vaahtoamiseen? till att tappvattnet skummar? 78 Miksi vesi ei vaahtoa pestessä? man tvättar? 79 Onko kaivoveden pinnalla oleva kalvo öljyä? brunnsvattnets yta olja? 8 Voiko pahanhajuista vettä käyttää? luktar illa? Varför ger vattnet håret en grön färg? Vilken typ av vatten Vad kan vara orsaken löddrar inte vattnet då Är hinnan som finns på man använda vatten som 81 Mitä pitää tehdä, jos kaivovesi aiheuttaa vatsavaivoja? göra om brunnsvattnet ger magbesvär? 82 Mistä kaivoveden liuotinmainen maku voi johtua? ali brunnsvattnet smakar lösningsmedel? 83 Miksi vesi joskus maistuu imelälle etenkin keväällä? vattnet sötaktigt, särskilt på våren? 84 Onko kaivoveden nitraatti haitallista ihmiselle? skadligt för människan? 85 Onko fluoridista haittaa kaivovedessä? skadligt? 86 Voiko kaivovedessä olla radonia? brunnsvattnet? 87 Mistä uraani tulee kaivoveteen? brunnsvattnet? skall man Vad kan det bero på Varför smakar nitrat i brunnsvattnet fluorid i brunnsvattnet det förekomma radon i Varifrån kommer det uran i 88 Mistä kaivovedessä havaittu arseeni on peräisin? i brunnsvattnet? Varifrån kommer arsen Kaivoveden likaantuminen Då brunnsvattnet förorenas Onko mahdollista selvittää, miksi kaivovesi on likaantunut? reda ut varför brunnsvattnet har förorenats? Kan man 9 Mitä pitää tehdä, jos pintavettä pääsee valumaan kaivoon tai kaivosta löytyy kuolleita eläimiä? skall man göra om ytvatten tränger in eller om man hittar döda djur i brunnen? 91 Onko elävistä sammakoista haittaa kaivossa, vanhan kansanviisauden mukaan ne puhdistavat vettä? Ar en levande groda skadlig i brunnen, enligt gammal folktro renar den vattnet? Ympånstöopas 86

10 Kan På Kan Kan Kan Kan Varför Kan Varifrån Varför Varifrån 92 Miten jätevesiviemäri tai sakokaivo voivat vaikuttaa kaivoveden laatuun? vilket sätt kan avioppet eller slambrunnen inverka på brunnsvattnets kvalitet? 93 Mitä voi tehdä, jos kaivovedessä on bakteereita? brunnsvattnet innehåller bakterier? 94 Miksi vesi haisee homeelle? luktar vattnet mögel? Vad kan man göra om 95 Voiko lähellä olevan sorakuopan täyttäminen vaikuttaa kaivoveden laatuun? det inverka på brunnsvattnets kvalitet om man fyller igen en närbelägen sandgrop? 96 Mistä nitraatti tulee kaivoon? 97 Mistä suola tulee kaivoon? kommer det nitrat i brunnen? kommer det salt i brunnen? 98 Voivatko puutarhaan tuodut ratapölkyt tai vanhat puhelinpylväät vaikut taa kaivoveden laatuun? järnvägssyllar, som placerats i trädgården, inverka på brunnsvattnets kvalitet? 99 Voiko läheinen hautausmaa aiheuttaa haittaa kaivovedelle? närbelägen begravningsplats skada grundvattnet? Kan en 1 Voivatko lähellä tehtävät räjäytystyöt olla syynä kaivoveden laadun huononemiseen? sprängningsarbeten i närheten vara orsak till att brunnsvattnets kvalitet försämras? 11 Voiko ojittaminen laskea pohjaveden pintaa? grundvattenytan? Kan dikning sänka 12 Voiko ojitus olla syynä veden laadun heikkenemiseen kaivossa? Kan dikning vara orsaken till sämre vattenkvalitet i brunnen? 13 Voiko uusi maa-ainesten ottoalue vaikuttaa läheisen kaivon vedenlaatuun ja määrään? ett nytt marktäktsområde inverka på vattenmängden och vattnets kvalitet i en närbelägen brunn? Mistä johtuu, että kaivovesi on hyvää, mutta hanavesi ei? Vad beror det på att brunnsvattnet är gott men inte tappvattnet Mistä johtuu, että hanavesi on ruskeaa, vaikka kaivovesi on kirkasta? Vad beror det på att tappvattnet är brunt trots att brunnsvattnet är klart? 15 Voiko kallioporakaivon porareiän metalliputki aiheuttaa haittoja veden laadulle? metallröret i bergbrunnen försämra vattnets kvalitet? 16 Voiko hanan päässä oleva poresuutin vaikuttaa veden laatuun? kranens bubbelsil inverka på vattnets kvalitet? 17 Voiko putkien tiivisteistä tulla makuhaittoja veteen? försämra vattnets smak? Kan rörtätningarna 18 Minkä vuoksi kuuma hanavesi haisee palialle, vaikka kylmä vesi on hyvän makuista? luktar varmvattnet illa trots att det kalla vattnet smakar gott? Ympar[stoopas 86

11 Hur Ingår Vad Hur Kräver Vem Hur Kan Hur När Hur Mitä kaivovedestä tutkitaan? Vad kan man undersöka i brunnsvattnet Milloin kaivoveden laatu pitäisi tutkia? brunnsvattnet? När borde man undersöka 11 Miten pian kaivon tekemisen jälkeen veden laatua voi tutkia? snabbt efter att brunnen har blivit färdig kan man undersöka vattnets kvalitet? 111 Voiko vesinäytteen ottaa itse? man själv ta vattenprovet? 112 Miten pitää toimia, kun haluaa tutkituttaa veden? då man viil låta undersöka ett vattenprov? 113 Mitä kaivovedestä tutkitaan? skall man förfara Vad undersöker man i brunnsvattnet? 114 Sisältyykö kaivovesitutkimukseen aina arseenin ja radonin tutkiminen? det alltid analys av arsen och radon då man undersöker brunnsvatten? 115 Missä kaivoveden radon tutkitaan? i brunnsvattnet? Var kan man låta undersöka radon Vanhan kaivon huolto ja kunnostus Service och sanering av en gammal brunn Pitääkö kaivoa huoltaa? 117 Milloin kaivo kannattaa kunnostaa? en brunn? 118 Kuka kumiostaa kaivoja? 119 Miten kaivo pestään? 12 Miten kaivo desjnfioidaan? brunnen underhåll? lönar det sig att sanera sanerar brunnar? tvättar man brunnen? desinficerar man en brunn? 121 Onko vaarallista mennä syvän kaivon pohjalle? en djup brunn? 122 Miten rengaskaivo tiivistetään? 123 Voiko kaivossa käyttää apuna sähkölaitteita? elapparater som hjälp i brunnen? 124 Onnistuuko vanlian kivikehäkaivon kunnostus? gammal brunn som har stenmantel? Är det farligt att gå ner i skall man täta en schaktbrunn? Kan man använda Kan man sanera en 125 Mitä tehdään keväällä kaivolle, joka on ollut talven käyttämättä? skall man göra på våren med bnmnen dä den har stått oanvänd hela vintern? 126 Mitä tehdään käytöstä poistettavalle kaivolle? en brunn som skall tas ur bruk? Vad skall man gör med Ympäristoopas 86

12 Vilka Var Vem Hurudana Har Hur När Vattnet Veden käsittely Vattenbehandling Milloin kannattaa harkita kaivoveden käsittelyä? överväga behandling av brunnsvatten? lönar det sig att 128 Mitä pitää tehdä ennen vedenkäsittelylaitteen hankintaa? Vad skall man göra innan man skaffar en vattenbehandlingsanläggning? 129 Millaisia vedenkäsittelylaitteet ovat? anläggningarna? 13 Miten vedenkäsittelylaite tulisi asentaa? lingsanläggning installeras? är vattenbehandlings skall en vattenbehand 131 Mitä käyttö- ja huoltovaatimuksia vedenkäsittelylaitteilla on? krav gäller för drift och service av vattenbehandlingsanlägg ningarna? 132 Mihin laitteissa käytettävän elvytyssuolan voi laittaa käytön jälkeen? skall man förvara det använda regenereringssaltet från anläggningen? 133 Mitä voi tehdä, jos epäilee, että laite ei toimi? Vad skall man göra, om man misstänker att anläggningen inte fungerar? 134 Mitä apteekista ostettava kaivonselvittäjä on? klararen som man kan köpa på apoteket? Vad är brunris 135 Uuden kallioporakaivon vesi on jatkuvasti sameaa pumppaamisesta huolimatta. Millä keinoin sameuden voi poistaa? i den nya bergbrunnen är fortfarande gruxnligt trots att man har pumpat vatten. Vad kan man göra för att få bort grumligheten? Kaivon rakentamisen rahoitus ja viranomaistoiminta Finansiering av brunnen och myndighetsagerande Saako kaivon rakentamiseen avustusta? bygga en brunn? 137 Onko olemassa valmista kaivon rakentamissopimusta? avtalsmodeller för brunnsbyggnad? 138 Minne voi valittaa kaivoa koskevissa riitatapauksissa? besvära sig i tvistemål som berör brunnen? Kan man få understöd för att Finns det färdiga Var kan man 139 Kenelle kunnassa kuuluu kaivoveden pilaantumisen ja laatuongelmien selvittäminen? tilikommer det i kommunen att reda ut förorening av brunnsvatten och problem med kvaliteten? 14 Liittyykö rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje jotenkin kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisiin haja- asutusalueella? anvisningar för drift och un derhåll av byggnaden på något sätt att göra med fastighetens vatten- och avloppsanläggningar på glesbygden? Käsitteitä Begrepp 13 Yhteystietoja Kontaktuppgifter 114 Kirjallisuutta Litteratur 117 Liitteet Bilagor 12 Ympanståopas 86

13 Alkusanat Förord... Kaivon rakentaminen on usein niin harvi nainen tapahtuma, että harvoilla maaseu dun asukkailla tai kesämökkiläisillä on sii tä omakohtaisia muistikuvia. Kaivon pai kan va]innassa ja rakentamisessa tarvitaan monipuolista tietoa ja käytännön koke musta, jotta uusi kaivo tuottaisi riittävästi hyvälaatuista vettä. Myös vanhan kaivon kiinnostus on taitoa vaativaa työtä. Muu tama vuosikymmen sitten alan ammatti laisia löytyi helpommin kuin viime vuosi na. Nyt ammattimainen kaivojen kunnos tustoiminta on kuitenkin taas elpymässä, ja siihen on syynä selkeä tarve. Suomen ympäristökeskus julkaisi käy tännönläheisen Kaivo-opas -nimisen kir jan vuonna Opas laadittiin yhteis työssä sosiaali-ja terveysministeriön, Suo men Kuntaliiton, Suomen Vesiensuojelu yhdistysten Liiton sekä Säteilyturvakes kuksen kanssa. Samanaikaisesti ilmestyi esite Hyvää vettä kaivosta. Molemmat julkaisut saivat hyvän vastaanoton, ja nii tä on käytetty paljon neuvonnassa ja kai yo-ongelmia ratkaistaessa. Ne eivät kui tenkaan vastaa kaikkiin käytännössä esiin tuleviin, kaivoa koskeviin kysymyksiin. Tämä opaskirja, Kysymyksiä kaivoista, tehtiin helpottamaan edelleen kaivon ra kentajien ja kunnostajien työtä. Opas vas taa yleisimpiin kysymyksiin kaivoista ja vedenlaadusta. Oppaaseen on myös kerät ty tärkeimpiä tietoja ja kaivon rakentamis ohjeita aiemmin julkaistusta Kaivo-op paasta. Oppaan ovat laatineet hydrogeologi Tuomo Hatva, diplomi-insinööri Pauliina Kokkonen, LVI-insinööri Toivo Lapinlam pi, geologi Annukka Lipponen ja kehitysinsinööri Erkki Santala Suomen ympäris tökeskuksesta, tarkastaja Jarmo Kosunen ja kemisti Annika Sipilä Uudenmaan ym päristökeskuksesta, vesihuoltoinsinööri Jyrki Lammila Lounais-Suomen ympäris tökeskuksesta sekä tekninen tarkastaja Ilmo Kivimäki Pirkanmaan ympäristökes kuksesta. Toimitustyön koottujen vastaus ten pohjalta on tehnyt tutkija Johanna Ks sanen Suomen ympäristökeskuksesta. Li Ympäristäopas 86 Att bygga en brunn är ofta en så ovanlig företeelse att få landsortsbor eller sommar stugeägare varken har egna erfarenheter eller minnesbilder av sådant. Då man väl jer brunnens plats och bygger den behö ver man mångsidiga uppgifter och prak tiska erfarenheter för att den nya brunnen skall producera tillräckligt mängd vatten av god kvalitet. Att sanera en gammal bruun kräver också skicklighet. För några årtionden sedan var det lättare att hitta en expert inom branschen än vad det har va rit under de senaste åren. Yrkesmässig brunnssanering håller dock igen på att vakna till liv, och orsaken är det uppenba ra behovet. Finlands miljöcentral publicerade år 1996 en Brunnsguide, en praktiskt inrik tad publikation om brunnar. Social- och hälsovärdsministeret, Finlands Kommun förbund, Förbundet för vattenskydds föreningarna i Finland och Strålsäkerhets centralen utarbetade guiden i samarbete. Samtidigt gay man ut broschyren Friskt brunnsvatten. Vardera utgåvan fick ett bra mottagande och man har använt dem mycket vid rådgivning och för att lösa pro blem med brunnar. De ger dock inte svar på alla praktiska frägor som berör bnun nar. Denna handledning, Frågor om brun nar, gjordes för att ytterligare underlätta brunnsbyggarnas och saneramas arbe te. Den ger svar på allmänna frågor om brunnar och vattnets kvalitet. 1 denna handledning har man också utgående från den tidigare utgivna Brunnsguiden sam manställt de viktigaste uppgiftema om och anvisningarna för att bygga brunnar. Handledningen har utarbetats av hyd rogeolog Tuomo Hatva, diplomingenjör Pauliina Kokkonen, VVS -ingenjör Toivo Lapinlampi, geolog Annukka Lipponen och utvecklingsingenjör Erkki Santala på Finlands miljöcentral, av inspektör Jarmo Kosunen och kemist Annika Sipilä på Ny lands miljöcentral, av vattenförsörjnings ingenjör Jyrki Lammila på Sydvästra Fin lands milj öcentral samt av teknisk inspek tör Erno Kivimäki på Birkalands milj öcen

14 säksi lukuisat muut vesihuoltoasiantunti jat ovat työn eri vaiheissa kommentoineet tekstiä. Heille kaikille suuret kiitokset ar vokkaasta työstä. Vaikka kaivoasioissakin usein tieto luo tuskaa, toivovat tekijät oppaan auttavan kaivon omistajien ja kaivon rakentamista suunnittelevien elämää sekä luovan edel lytyksiä parantaa kaivosta saatavan veden laatua. Helsingissä, Tekijät tral. Redigeringsarbetet av de samman stållda svaren har gjorts av forskare Johan na Rissanen på Finlands miljöcentral. Dessutom har många andra vattenförsörj ningsexperter i olika skeden kommente rat textinnehåliet. Ett stort tack till alla dem för den värdefulla arbetsinsatsen. Trots att kunskap väcker oro också då det gäller brunnar, hoppas författarna att handledningen skall underlätta livet för dem som planerar att bygga en bruun samt att den skapar förutsättningar för att för bättra brunnsvattnets kvalitet. Helsingfors, Författama Ymparistoopas 86

15 Johdanto InIednin...s...O...O...OOO..OOOOOOO...OO.... Maapallon kaikista vesivaroista noin,5 % on pohjavettä. Pohjavesi muodos tuu sade- ja sulamisvesistä, jotka imeyty vät maaperään ja johtuvat kallioperään. Sitä muodostuu eniten keväällä ja syksyl lä, jolloin pohjaveden pinnat ovatkin kor keimmillaan. Pohjavesi uusiutuu jatku vasti veden kiertokulussa. Se virtaa vettä johtavissa maakerroksissa painovoiman vaikutuksesta ja purkautuu alemmissa maaston kohdissa maanpinnalle ja vesis töihirlähteinä ja suotovirtauksena eli tih kumalla. Kallioperässä pohjavesi virtaa yleensä hitaammin kuin maaperässä. Ve den suotautuessa maakerrosten läpi se puhdistuu ja siihen liukenee ihmisen ter veydelle tärkeitä hivenaineita. Pohjavesi onkin useimmiten hyvälaatuista. Noin kaksikolmasosaa suomalaisista käyttää pohjavettä juoma- ja talousvetenään. Suur ten vesilaitosten käyttämä pohjavesi ote taan yleensä soraharjujen pohjavesialueil ta. Haja-asutusalueilla käytetään pääasi assa moreenikerrostumista tai kallioperäs tä saatavaa pohjavettä. Maa- ja kallioperän vaihteluiden ja ominaisuuksien takia kaivoa ei voi raken taa joka paikkaan. Kaivon tyyppi tulee valita rakennuspaikan ja pohjaveden saa tavuuden mukaan. Yleisin kaivotyyppi on betonirenkaista rakennettu kuilukaivo. Tässä oppaassa kuilukaivosta käytetään yleisesti nimitystä rengaskaivo. Toinen yleinen kaivotyyppi on kallioporakaivo, josta joskus käytetään myös nimitystä po rakaivo tai kalliokaivo. Maassamme arvi oidaan olevan noin 3 kotitaloutta, jotka ottavat talousvetensä omasta rengas kaivosta. Kallioporakaivoja on rakennet tu yli 15 kappaletta. Yksityisen kiinteistön vedentarve riip puu talouden koosta ja maatiloilla eläin ten määrästä. ]7hrninen juo noin kaksi lit raa vettä vuorokaudessa. Muihin kotita loustoimintoihin vettä kuluu 1 2 lit raa asukasta kohden vuorokaudessa. Ta loudesta riippuen nelihenkinen perhe ny kyaikaisine kodinkoneineen tarvitsee noin 5 75 litraa vettä päivässä. Tämä vesimäärä on mahdollista saada oikeaan Grundvattnet utgör,5 % av alla vatten tillgångar på jorden. Grundvattnet hidas av regn- och smältvatten som infiltreras i marken och leds vidare till berggrunden. Det bildas mest grundvatten om våren och hösten. Då är grundvattenytan också som allra högst. Grundvattnet förnyas hela ti den under vattnets kretslopp. Det ström mar av gravitationens inverkan i de vat tenledande jordlagren och fiödar på låga terrängställen ut som källor vid markytan och i vattendrag och som genomsippring ar, d.v.s. källsprång. 1 berggrunden ström mar grundvattnet vanligen långsammare än i marken. Vattnet renas då det sipprar genom jordlagren och i vattnet löser upp spårämnen som är viktiga för människan. Grundvattnet är ju också oftast av god kvalitet. Ungefär två tredjedelar av finlän darna använder grundvatten som dricks och hushållsvatten. Grundvattnet som he hövs vid de stora vattenverken tas vanli gen från grusåsamas grundvattenområ den. 1 glesbygden tar man huvudsakligen grundvatten från moränlager och från berggrunden. Beroende på jordens och bergets väx lingar och egenskaper kan man inte byg ga brunnen var som helst. Brunnstypen skall väljas enligt platsen och tillgången 611 grundvatten. Den vanligaste brunnstypen är schaktbrunn som man har byggt av be tongringar. 1 denna handledning använder man för denna typ av brunnar vanligen benärrmingen schaktbrunn. En annan van lig brunnstyp är bergbrunnen, som ibland också kallas för borrbrunn eller bergborr brunn. Man beräknar att ca 3 hus håll i vårt land tar sitt vatten från en egen schaktbrunn och det har byggts över 15 bergbrunnat Vattenbehovet vid en privat fastighet beror på hushållets storlek, och då det gäl ler jordbrukslägenheter, på antalet djur. Märmiskan dricker ca två liter vatten i dyg net. För annan hushållsverksamhet går det åt 1 2 liter vatten per person i dyg net. Beroende på hushållet behöver en fyra personers familj som utnyttjar moderna hushållsmaskiner ca 5 7 liter vatten Ympäristöopas 86

16 paikkaan sijoitetusta, hyväkuntoisesta kai vosta. Monet tekijät vaikuttavat kaivoveden laatuun. Vesi voi olla luonnostaan huono laatuista, mutta usein kaivoveden likaan tumisen syynä ovat huono kaivo ja ilurii sen toiminta. Valtakunnallisen kaivovesi tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että noin puolet yksityisistä kaivoista on heikkokuntoisia ja joka neljännen kaivon vesi voi aiheuttaa terveydellistä haittaa. Kaivon rakentaja välttää monet ongelmat suunnittelemalla ja rakentamalla kaivon huolellisesti. Kaivo pysyy hyvässä kun nossa, kun sitä huolletaan säännöllisesti. Kaivoveden laatua voidaan parantaa ve denkäsittelyllä silloin, kun huono laatu aiheutuu maa- tai kallioperän ominaisuuk sista. per dag. Denna mängd vatten kan tas ur en hra brunn som har byggts på rätt ställe. Många faktorer inverkar på brurmsvatt nets kvalitet. Vattnet kan av naturen vara av dålig kvalitet, men orsaken till förore nat brunnsvatten beror ofta på att brun nen är dålig och på märiniskans agerande. Enligt en riksomfattande undersökning av bnmnar kan man beräkna att ca hälften av de privata brunnarna är i dåligt skick och vattnet i var ärde brunn kan vara skad ligt för hälsan. Den som bygger en bnmn kan undvika många problem genom att planera och bygga brunnen omsorgsfullt. Brunnen hålls i gott skick bara man regel bundet sköter underhållet. Om brunns vattnets dåliga kvalitet beror på jorden el ler berggrunden kan kvaliteten förbättras genom att behandla vattnet. Q Ymparistäopas 86

17 Pohjaveden laatu O OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO Grundvattnets kvalitet Pohjavesi on Suomessa pääosin hyvälaatuista. Laatu voi kuitenkin vaihdella sekä paikal lisesti että eri pohjavesialueiden välillä. Happipitoisuus ja mikrobien toiminta vaikutta vat useisiin pohjaveden ominaisuuksiin. Yleensä pohjaveden bakteerit ovat ihmiselle harmittomia, mutta osa niistä kertoo veden likaantumisesta. Ihmisen toiminta uhkaa pohjaveden laatua monella tavoin, minkä vuoksi pohjavesialueiden suojelu on tärkeää. 1 Finland är grundvattnet huvudsakligen av god kvalitet. Kvaliteten kan dock variera såväl lokalt som mellan olika grundvattenområden. Syrehalten och mikrobernas verk samhet inverkar på många av grundvattnets egenskaper. Bakterier i grundvattnet är vanligen harmlösa för människan, men en del av dem tyder på föroreningar i vattnet. Människans agerande hotar grundvattnets kvalitet på många sätt och det är därför viktigt att skydda grundvattnet. Pohjavettä ja pohjavesialueita suojellaan vesilain ja ympäristönsuojelulain nojalla. Suojelun tavoitteena on turvata pohjaveden määrä ja estää vedenlaa dun heikkeneminen.yhdyskuntien vedenhankinnan kannalto tärkeät pohjavesialueet on usein merkitty maastoon. Grundvattnet och grundvattenområdena skyddas med stöd av vattenlagen och miljöskyddslagen. Målet med skyddet är att trygga grundvatten mängden och hindra att vattnets kvalitet försämras. Områden som är viktiga för samhällenas vatten anskaffning har ofta märkts ut i terrängen. Mikä vaikuttaa pohjaveden laatuun? Pohjaveden laatuun vaikuttavat maa- ja kallioperän laatu ja rakenne, pohjaveden virtausolot sekä toiminta. Kallio pohjaveden laatuun vaikuttavat lisäksi kallioperän kivilaji, rakoilu ja maapeitteen paksuus. Pohjavesi on laadultaan parasta maakerroksissa ja kallioperässä, joissa ve teen on liuennut happea. Parhaita pohja vesialueita ovat hiekasta ja sorasta koos tuvat harjut ja rantakerrostumat sekä löy härakenteiset hiekkaiset moreenimuodos tumat. Tiiviiden maakerrosten kuten saven Ympärstöopas 86 Vilka faktorer påverkar grundvattnets kvalitet? Grundvattnets kvalitet påverkas av jord månens och berggrundens kvalitet och straktur, grundvattnets strömningsförhål landen samt av människans agerande. Berggrundvattnets kvalitet påverkas dess utom avbergets stenart, sprickor och jord täckets tjocklek. Kvaliteten är bäst i såda najordlager och sådanberggrund där syre har upplösts i vattnet. De bästa grund vattenområdena är sand- och grusåsar, strandavlagringar samt sandiga moränfö rekomster med lös struktur. Under täta

18 alla pohjavesi on usein hapetonta ja rautaja mangaanipitoista. Myös syvällä sijaitse va kahliopohjavesi on usein vähähappista ja sisältää runsaasti kallioperästä liuennei ta metalleja ja suoloja. Maanteiden suolaus, peltojen lannoitus ja puutteellinen jäteve sien käsittely voivat pilata pohjaveden laa jaltakin alueelta. jordlager, t.ex. lera saknar grundvattnet ofta syre och innehåller jäin och mangan. Berggrundvattnet djupt nere i berget är också ofta syrefattigt och innehåller rikli ga mängder av metaller och salter som har upplösts från berget. Spridningen av salt på landsvägarna, gödsling av åkrar och bristfällig avloppsvattenbehandling kan förstöra grundvattnet inom ett vidsträckt område. Onko pohjaveden laadussa eroja eri puolilla Suomea? Pohjavesi ei ole jakautunut tasaisesti, vaan sen laatu ja määrä vaihtelevat alueittain. Pohjanmaan ja Lounais-Suomen rannikkoalueilla sekä Loviisan seudulla on aluna maita, joiden pohjavedessä on enemmän sulfaattia kuin muualla Suomessa. Sulfaat tipitoisuudet eivät kuitenkaan yleensä yli tä kaivovedelle annettua raja-arvoa. Rannikolla meriveden suolaisuus voi varsinkin kallioporakaivoissa joskus hai tata tai jopa estää kaivoveden käytön. Ran nikkoseuduilla vesi on usein myös kovem paa kuin sisämaassa. Myös Savossa on täl laisia kovemman veden alueita. Kovalla vedellä tarkoitetaan sitä, että vedessä on runsaasti kalsiumia tai magnesiumia. Kaakkois- ja Lounais-Suomen rapakivi alueella pohjaveden fluoridipitoisuudet voivat olla korkeita. Näillä alueilla voi daan joutua rajoittamaan vedenkäyttöä fluoridin takia. Rautaa ja mangaania esiin tyy maaperässä kautta Suomen, mutta eri tyisesti Keski-Pohjanmaalla ja Lounais- Suomen rannikkoalueella niiden pitoisuu det ovat pohjavesissä korkeita. Kallioporakaivovesien kohonneet rado nin ja muiden radioaktiivisten aineiden pitoisuudet löytyvät yleensä graniittisten kivien alueilta, erityisesti Etelä-Suomesta sekä jossain määrin Keski-Suomesta. Mustaliuskealueilla kallioperä sisältää paikoin helposti rapautuvia kiisumineraa leja, minkä vuoksi raskasmetaffien kuten arseenin ja nikkelin pitoisuudet pohjave dessä voivat olla korkeita. Arseenipitoi suudet ovat korkeita muun muassa pai koin Hämeessä ja Lounais-Suomen saaris tossa. Förekommer det skillnader i grundvattnets kvalitet på olika håll i Finland? Grundvattnet finns inte jämt fördelat, utan kvaliteten och mängden varierar på olika håll. Vid kusten i Österbotten och Sydväs tra Finland samt i Lovisatrakten består jordmånen av sulfatjord och där förekom mer det mera sulfat i grundvattnet än på något annat håll i Finland. Vanligen över skrider sulfathalterna inte riktvärdena för brunnsvatten. Vid kusten kan salthalten, speciellt i bergbrunnarna, ibland störa eller t.o.m. helt hindra användningen av brunnsvat ten. Vid kusten är vattnet ofta också här dare än i inlandet. Även i Savolax förekom mer det dylika områden med hårdare vat ten. Med hårt vatten avses att vattnet aine håller rikligt med kalcium och magnesi um. 1 rapakiviområdena i Sydöstra och Sydvästra Finland kan fluoridhalterna i grundvattnet vara höga. 1 dessa områden kari man bii tvungen att begränsa vatten användningen p.g.a. fluoriden. Järn och mangan förekommer i marken runtom i Finland, men speciellt i Meller sta Österbotten och i Sydvästra Finland är dessa halter höga i grundvattnet. Förhöjda halter av radon och andra ra dioaktiva ämnen i vattnet i bergbrunnar påträffas vanligen i områden med granit. Det gäller speciellt Södra Finland och i nö gon mån också Mellersta Finland. 1 områden där det finns svartskiffer innehåller berggrunden stälivis lätt förvitt rande kismineraler och det kan därför fö rekomma höga halter av t.ex. arsen och nickel i grundvattnet. Arsenhalterna är höga bl.a. ställvis i Tavastland och i skär gården i Sydvästra Finland. Ympähstöopas 66

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Kysymyksiä kaivoveden laadusta - Pohjaveden laatu - Kaivoveden laatu - Mistä johtuu, että kaivovesi on hyvää, mutta hanavesi ei?

Kysymyksiä kaivoveden laadusta - Pohjaveden laatu - Kaivoveden laatu - Mistä johtuu, että kaivovesi on hyvää, mutta hanavesi ei? Kysymyksiä kaivoveden laadusta - Pohjaveden laatu - Kaivoveden laatu - Mistä johtuu, että kaivovesi on hyvää, mutta hanavesi ei? Kysymys-vastausparit (KK 01 jne.) perustuvat ympäristöoppaaseen Kysymyksiä

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 1 KALLELSE TILL ORDINARIE ANDELSSTÄMMA Tid: 27.05. 2012, kl 14.00 Plats: Byarsborg, Spjutsund Ärenden: På den ordinarie

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Kysymyksiä kaivoveden ongelmista - Kun vettä on vähän - Kaivoveden likaantuminen

Kysymyksiä kaivoveden ongelmista - Kun vettä on vähän - Kaivoveden likaantuminen Kysymyksiä kaivoveden ongelmista - Kun vettä on vähän - Kaivoveden likaantuminen Kysymys-vastausparit (KK 01 jne.) perustuvat ympäristöoppaaseen Kysymyksiä kaivoista - Frågor om brunnar (Lapinlampi T.,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman HTKK, TTKK, LTKK, OY, ÅA/Insinööriosastot alintauulustelujen matematiian oe 900 Sarja A A Lase äyrien y, (Tara vastaus) y, ja rajaaman äärellisen alueen inta-ala A Miä on sen ymyräsetorin säde, jona ymärysmitta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Voiko naapuri kieltää maallaan sijaitsevan yhteisen kaivon käytön? (KK 9)

Voiko naapuri kieltää maallaan sijaitsevan yhteisen kaivon käytön? (KK 9) Kysymyksiä kaivon rakentamisesta - Talousveden hankintavaihtoehdot - Kaivotyypin valinta - Uuden kaivon rakentaminen - Kaivon rakentamisen rahoitus ja viranomaistoiminta Kysymys-vastausparit (KK 01 jne.)

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HASSELHOLMEN BADVATTENPROFIL

UIMAVESIPROFIILI HASSELHOLMEN BADVATTENPROFIL UIMAVESIPROFIILI HASSELHOLMEN BADVATTENPROFIL 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Porvoon kaupunki, Liikuntapalvelut, Rihakamakatu 4 A, 06100 Porvoo 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria)

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria) Porejärjestelmä Tehokas porejärjestelmä jossa on myös hyvää tekevä hieromatoiminto. Sopii myös muihin markkinoilla oleviin kylpytynnyreihin, mutta tällöin meille tulee ilmoittaa tynnyrin halkaisija, istuimien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

KITÖN VESIOSUUSKUNTA KITÖ VATTENANDELSLAG 1. VAIHEEN VESIHUOLLON RAKENTAMISSUUNNITELMA BYGGPLAN FÖR VATTENSERVICE SKEDE 1.

KITÖN VESIOSUUSKUNTA KITÖ VATTENANDELSLAG 1. VAIHEEN VESIHUOLLON RAKENTAMISSUUNNITELMA BYGGPLAN FÖR VATTENSERVICE SKEDE 1. KITÖN VESIOSUUSKUNTA KITÖ VATTENANDELSLAG 1. VAIHEEN VESIHUOLLON RAKENTAMISSUUNNITELMA BYGGPLAN FÖR VATTENSERVICE SKEDE 1. SKT Suomi Oy 2012 SKT Suomi Oy / SKT Group 35 vuoden kokemus paineviemärijärjestelmistä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 629/2004 vp Astrid Thors /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 629/2004 rd Vattenskyddet och golfplaner Till riksdagens talman Många golfplaner har byggts i vårt land och flere planeras, ofta i närheten av ett vattendrag.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fungorin 1 % emulsiovoide Vaikuttava aine: Terbinafiini

PAKKAUSSELOSTE. Fungorin 1 % emulsiovoide Vaikuttava aine: Terbinafiini PAKKAUSSELOSTE Fungorin 1 % emulsiovoide Vaikuttava aine: Terbinafiini Lue tämä seloste huolellisesti, sillä se sisältää Sinulle tärkeitä tietoja. Tämä lääke on saatavissa ilman lääkemääräystä lievien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. LOMUDAL NASAL 5,2 mg/annos nenäsumute, liuos natriumkromoglikaatti

PAKKAUSSELOSTE. LOMUDAL NASAL 5,2 mg/annos nenäsumute, liuos natriumkromoglikaatti PAKKAUSSELOSTE LOMUDAL NASAL 5,2 mg/annos nenäsumute, liuos natriumkromoglikaatti Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Tätä lääkettä saa ilman lääkemääräystä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2010 vp Maksuhäiriömerkintöjen vaikutus puhelin- ja nettiliittymien hankintaan Eduskunnan puhemiehelle Saunalahti ja DNA solmivat Internet-laajakaistasopimuksia melko edullisella

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Rakentajailta, ennakoiva laadunohjaus Byggarnas kväll 20.10.2015 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör Pohjanmaan

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot