laatupalkinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "laatupalkinto 2005-2008"

Transkriptio

1 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN laatupalkinto Työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt Soili Jaarinen (toim.)

2 2

3 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILU Työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt Soili Jaarinen (toim.)

4 Opetushallitus Kannen suunnittelu: Innocorp Oy ISBN (pdf) Helsinki

5 SISÄLTÖ Alkusanat. 6 Johdanto Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu Laatupalkintokilpailut Kilpailun toteuttaminen Mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa Miksi kilpailuun kannattaa osallistua 11 2 Laadunhallinnan viitekehys EFQM-malli ja hakemuksen laatiminen Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet Laadunvarmistuksen yleinen eurooppalainen viitekehys(cqaf) 13 3 Palkitut oppisopimuskouluttajat vuosina Lindström Oy Sulzer Pumps Finland Oy Tampereen kaupunki, Koukkuniemen vanhainkoti Eurokangas Oy Lähettipirkka Oy Suomen Posti Oyj (nykyinen Itella Oyj) Ruokaravintola Olas Are Oy Rinnekoti-Säätiö Securitas Oy 40 4 Palkittujen organisaatioiden kilpailukokemuksia ja tulevista haasteista Kokemukset kilpailusta Oppisopimuskoulutuksen haasteista 46 5 Liitteet. 49 Hakulomake, yleiskuvaus, toimintakuvaus 49 Hakuohjeet 55 Arviointipäivän ohjelma 58 Palkittujen organisaatioiden yhteystiedot 59 Kooste hyvistä koulutuskäytännöistä 60 Palkitut organisaatiot

6 ALKUSANAT Oppisopimuskoulutus työvaltaisena koulutusmuotona on vahvistanut suosiotaan vuosi vuodelta ja oppisopimusten määrä on kasvanut nopeasti ammatillisessa perus- että lisäkoulutuksessa. Koulutusmuodon merkitys ja monipuoliset mahdollisuudet ammatillisen osaamisen hankkimisessa ja edelleen kehittämisessä tunnetaan ja tunnustetaan laajasti. Työpaikalla tapahtuva opiskelu ja sen laadunvarmistus ovat edelleen ammatillisen koulutuksen kehittämisen keskeisiä painoalueita. Laadunhallinnan kannalta keskeistä on koulutustoiminnan säännöllinen itsearviointi ja toisten hyvistä koulutuskäytännöistä oppiminen. Vuodesta 2000 alkaen järjestetty Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu on osaltaan kannustanut työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä oman toiminnan laadun jatkuvaan arviointiin ja parantamiseen. Vuonna 2005 Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailua uudistettiin ja laatupalkintokilpailussa siirryttiin Euroopan laatupalkintomallin (EFQM ) käyttöön. Tämä laadunhallinnan ja arvioinnin viitekehys tunnetaan yleisesti työelämän organisaatioiden sekä koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Ammattiosaajan teemavuosi 2005 olikin kilpailuaktiivisuuden kannalta vilkkain ja kilpailussa myönnettiin maksimimäärä tunnustuksia: 3 palkintoa ja 3 kunniamainintaa. Vuoden 2008 kilpailukierrosta varten hakuprosessia kevennettiin etenkin Euroopan laatupalkintomallin mukaisen tulosalueen osalta. Tämän uudistuksen toivotaan alentavan hakukynnystä ja innostavan aiempaa useampia oppisopimuskouluttajina toimivia organisaatioita sekä koulutuksen järjestäjiä oman toimintansa arviointiin ja kilpailuun osallistumiseen. Tähän julkaisuun on koottu Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailuissa vuosina menestyneiden työnantajaorganisaatioiden (12) hyvät koulutuskäytännöt. Julkaisu on jatkoa Opetushallituksen asiantuntijoiden, opetusneuvos Aila Korven ja erityisasiantuntija Kirsti Stenvallin toimittamaan Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu ja kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt - julkaisuun, johon on koottu vuosien kilpailujen myötä löytyneet hyvät käytännöt. Nämä molemmat julkaisut ovat luettavissa myös Opetushallituksen verkkosivuilla Opetusministeriön Koulutus ja Tutkimus kehittämissuunnitelman mukaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen on edelleen ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä. Virkasuhteisten henkilöiden on ollut mahdollista vuoden 2008 alusta alkaen solmia oppisopimus. Toivon, että julkaisu antaa sekä uusille että kokeneille oppisopimuskouluttajille ja koko ammatillisen koulutuksen laajalle kentälle uusia ajatuksia työpaikalla tapahtuvan koulutuksen, oppimisen ja ohjauksen kehittämiseen. Lämpimät kiitokset aiemman vastaavan julkaisun toimittajille Aila Korvelle ja Kirsti Stenvallille erinomaisen mallin antamisesta, oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon kehittämis- ja arviointiryhmän jäsenille sekä kaikille julkaisussa haastatelluille työnantajaorganisaatioiden ja koulutuksen järjestäjien asiantuntijoille, joiden ansiosta erinomaisia oppisopimuskoulutuskäytäntöjä voidaan jakaa muille toimijoille. Soili Jaarinen, erityisasiantuntija 6

7 JOHDANTO Tämä julkaisu on tarkoitettu kaikille oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun parantamisesta kiinnostuneille henkilöille työpaikoilla, oppisopimuskeskuksissa ja toimistoissa, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Julkaisun aineisto on koottu oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailusta vuosilta Julkaisu on jatkoa Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu ja kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt -julkaisulle, jonka Opetushallitus toimitti vuosien kilpailuista. Aloite julkaisun tekemiseen tuli opetusministeriöltä ja työmarkkinajärjestöiltä. Näin kaikki vuosina laatupalkintokilpailujen tuloksena tunnistetut ja koulutuksen järjestäjien sekä oppisopimuskouluttajina toimivien työnantajaorganisaatioiden myötävaikutuksella julkaistut hyvät käytännöt on saatu hyödyttämään oppisopimuskoulutuksen laadun parantamista ja ammatillisen koulutuksen kenttää. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa on kehitetty tiiviissä eurooppalaisessa yhteistyössä. Opetushallituksen vuoden 2008 alussa julkaisema ja opetusministeriön vahvistama Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus kannustaa ammatillisen koulutuksen toimijoita vapaaehtoiseen kokemusten vaihtoon, hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä toisilta oppimiseen. Laadunvarmistuksen yhteinen eurooppalainen viitekehys, ns. CQAF -malli, sekä laadunhallintasuosituksen esimerkit CQAF -mallin soveltamista ammatillisen koulutuksen eri osa-alueille parantavat edellytyksiä myös hyvien käytäntöjen siirron onnistumiselle. Oleellista onkin, että yhä useammat organisaatiot rohkeasti kehittävät ja soveltavat menettelytapoja, joilla voidaan analysoida hyviä käytäntöjä, koota niihin liittyvää hiljaista tietoa sekä pohtia, miten toisilta oppiminen ja vertaisarviointi nousevat itsearvioinnin ja auditoinnin veroiseksi menetelmäksi laadun parantamisessa. Julkaisun ensimmäinen luku esittelee Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun. Toisessa luvussa kuvataan eurooppalaisen laatupalkintomallin (EFQM ) käyttöä työnantajien koulutustoiminnan arvioinnissa, erinomaisen koulutusorganisaation tunnuspiirteet ja laadunhallinnan yleinen eurooppalainen viitekehys. Kolmannessa luvussa on esitelty vuosina laatupalkintokilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden oppisopimuskoulutustoiminta sekä koulutuksen järjestäjän ja arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle. Lukuun neljä on koottu hakijoiden kokemuksia kilpailuun osallistumisesta sekä tuleviin haasteisiin oppisopimuskouluttajina. Julkaisun viides luku sisältää liiteaineiston, palkittujen organisaatioiden yhteystiedot, koosteen hyvistä käytännöistä sekä listauksen kaikista palkituista vuosilta

8 1 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTO- KILPAILU 1.1 Laatupalkintokilpailut Opetusministeriö käynnisti ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatun Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun vuonna Oppisopimuskoulutuksen kenttä oli toteuttanut vastaavanlaisia kilpailuja jo aiemmin ja tehnyt aloitteen opetusministeriölle valtakunnallisen kilpailun käynnistämiseksi. Näin Opetushallitus sai tehtäväksi myös Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun järjestämisen. Laatupalkintokilpailut ovat osa ammatillisen koulutuksen pitkäjänteistä laatutyötä, mitä ovat tukeneet myös Koulutus ja tutkimus -kehittämissuunnitelmien ja linjaukset. Vuonna 2006 myös kansalaisopistot saivat oman laatupalkintokilpailunsa. Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun tavoitteena on kannustaa työnantajia oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiseen ja kehittämiseen sekä tuoda esille hyviä käytäntöjä välitettäväksi muille työnantajaorganisaatiolle. Tavoitteena on lisäksi parantaa koulutusmuodon yleistä tunnettuutta ja arvostusta. 1.2 Kilpailun toteuttaminen Oppisopimuskouluttajien laatupalkintoa voidaan hakea työnantajaorganisaatiolle, joka koulutuksen järjestäjän näkemyksen mukaan on toiminut esimerkillisesti ja saavuttanut hyviä tuloksia. Puolueeton arviointiryhmä päättää arviointikäynneistä ja tekee esityksen palkittavista organisaatioista. Palkinnot ja kunniamaininnat myöntää opetusministeriö. Opetushallitus vastaa kilpailun käytännön järjestelyistä. Laatupalkintoarvioinnin eettiset periaatteet Seuraavat eettiset periaatteet sitovat kaikkia arviointiin osallistuvia henkilöitä: Luottamuksellisuus Arvioinnista vastaavat sitoutuvat kirjallisesti, että eivät ilmaise kenellekään ulkopuoliselle arvioinnin aikana saamiaan tietoja. Puolueettomuus Arvioinnista vastaavat henkilöt eivät itse ole vastuussa arvioitavasta toiminnasta. Tasapuolisuus Kaikkien arviointiin osallistuvien näkemykset ovat yhtä arvokkaita. Avoimuus Arvioitavat voivat tuoda avoimesti esille käsityksensä arvioinnin kohteena olevista asioista. Rehellisyys Arvioitavat esittävät organisaation koulutustoiminnan sellaisena, kuin se arviointihetkellä on. Sitoutuminen Arvioinnin toteuttaminen edellyttää arviointiin osallistuvien ja arvioinnin kohteena olevien sitoutumista arvioinnin eri vaiheisiin. 8

9 Toimijoiden roolit Opetusministeriön ja Opetushallituksen ohella keskeisiä toimijoita laatupalkintokilpailussa ovat kolmikantaperiaatteella valittu arviointiryhmä sekä oppisopimuskouluttajana toimivat työnantajaorganisaatiot ja koulutuksen järjestäjät. Opetusministeriö päättää vuosittain kilpailun toteuttamisesta sekä hyväksyy arvioinnissa käytettävät kriteerit ja aikataulun. Opetusministeriö päättää ja jakaa, kuultuaan arviointiryhmää, laatupalkinnot ja kunniamaininnat sekä huolehtii kilpailuun liittyvästä tiedottamisesta. Opetushallituksen tehtävänä on kilpailun valmisteluun, toteuttamiseen ja raportointiin liittyvät tehtävät sekä yhteydenpito hakijoihin kilpailun aikana. Opetushallitus myös asettaa kolmikantaperiaatteen mukaisen arviointiryhmän, jossa on edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä koulutus ja tutkimus. Opetushallitus tukee arviointiryhmää työssään sekä luo puitteet, joissa eri toimijat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toinen toisiltaan. Arviointiryhmän vastuulla on varsinaisten arviointien tekeminen, johon kuuluu hakijoiden yksilöarviointi kirjallisten hakemusten perusteella, työnantajaorganisaatioihin tehtävät arviointikäynnit sekä perustellun esityksen tekeminen laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista. Arviointiryhmä vastaa myös hakijoille toimitettavista palauteraporteista. Työnantajaorganisaation ja koulutuksen järjestäjän yhteisenä tehtävänä on laatia kilpailuhakemus. Lisäksi työnantajaorganisaatio vastaa arviointikäyntien valmistelusta yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kehittämisryhmä seuraa ja arvioi kilpailuprosessia sekä tekee ehdotuksen ministeriölle seuraavan kilpailun osalta. Ryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, oppisopimuskoulutuksen järjestäjät sekä Opetushallitus ja opetusministeriö. Laatupalkintokilpailun vaiheet Vuosittain järjestetyn Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun toteuttaminen käynnistyy, kun opetusministeriö avaa kilpailun ja järjestää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa tiedotustilaisuuden oppisopimuskouluttajina toimiville työnantajaorganisaatioille sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjille. Tilaisuuden tavoitteena on kannustaa työnantajaorganisaatioita ja koulutuksen järjestäjiä osallistumaan kilpailuun ja antaa ohjeita kilpailuhakemuksen laatimiseen. Ennen tiedotustilaisuutta, loka-marraskuussa Opetushallitus on lähettänyt koulutuksen järjestäjille tiedotteen sekä kilpailuesitteen, hakulomakkeen ja hakuohjeet. Tämän jälkeen hakijat laativat kilpailuhakemuksen annettujen ohjeiden (liitteet 1, 2) mukaan helmikuun loppuun mennessä. Hakemus sisältää kouluttajana toimivan työnantajaorganisaation yleiskuvauksen ja toimintakuvauksen yrityksen oppisopimustoiminnasta ja sen tuloksista. Hakemuksen mukana lähetään vuosikertomus, mutta ei muita liitteitä. Hakemusta on kevennetty kilpailun alkuajoista merkittävästi, jotta osallistuminen ei kaatuisi hakemuksen laatimiseen. Hyvin laadittu hakemus antaa todellisen kuvan työantajaorganisaation toiminnan laadusta ja tuloksista sekä tuo esiin hakijan erityisiä vahvuuksia ja hyviä toimintakäytäntöjä. 9

10 1. KILPAILUN AVAAMINEN, TIEDOTUSTILAISUUS Opetusministeriö, Opetushallitus loka-marraskuu 2. HAKEMUSTEN LAATIMINEN Oppisopimuskouluttajat, Koulutuksen järjestäjät marras-helmikuu 3. YKSILÖARVIOINTI JA ARVIOINTIKÄYNTIKOHTEIDEN VALINTA (max 6) Arviointiryhmä (Opetushallitus) helmi-maaliskuu 4. ARVIOINTIKÄYNNIT JA KONSENSUSARVIOINTI Arviointiryhmä maalis-huhtikuu 5. ESITYS OPETUSMINISTERIÖLLE PALKINNON SAAJISTA Arviointiryhmä huhti-toukokuu 6. LAATUPALKINNON JA KUNNIAMAININTOJEN JAKO Opetusministeriö toukokuu 7. PALAUTERAPORTIT ORGANISIAATIOILLE, JOIHIN ON TEHTY ARVIOINTIKÄYNTI Opetushallitus touko-kesäkuu Kaavio 1. Laatupalkinnon hakemisen ja arvioinnin vaiheet Opetushallitus toimittaa arviointiryhmän jäsenille määräaikaan mennessä tulleet hakemukset. Jos hakemuksia tulee yli yhdeksän, Opetushallitus suorittaa hakijoiden esikarsinnan. Arviointiryhmän jäsenet tekevät oman yksilöarviointinsa sovittujen kriteerien perusteella kirjallisesti. Yksilöarviointi perustuu kirjalliseen hakemukseen ja siinä kuvattuun työnantajaorganisaation oppisopimuskoulutustoimintaan (yleiskuvaus, toimintakuvaukset, tulokset). Yksilöarvioinnin perusteella arviointiryhmä valitsee maksimissaan kuusi organisaatiota, joihin tehdään arviointikäynti. Opetushallitus vastaa arviointikäyntien valmistelusta ja yhteydenpidosta työnantajaorganisaatioihin. Arviointiryhmä tekee sovitut arviointikäynnit maalis-huhtikuun aikana. Arviointikäynnin tarkoituksena on saada kokonaiskuva organisaation oppisopimuskoulutustoiminnasta ja sen aikana voidaan myös tarkentaa hakemusten yksilöarvioinnissa epäselväksi jääneitä asioita. Ensisijaisena tavoitteena on löytää työnantajaorganisaation koulutustoiminnasta erinomaisena pidettäviä tunnuspiirteitä, jotka ovat esimerkiksi muille oppisopimuskouluttajina toimiville työantajaorganisaatioille. Arviointikäynti kestää koko päivän ja sen aikana haastatellaan oppisopimustoiminnassa mukana olevia tahoja erillisinä ryhminä ennalta laaditun ohjelman mukaisesti (liite 5). Haastattelujen ohella arviointikäynnin aikana tutustutaan koulutustoiminnassa käytettäviin oppimis- ja työympäristöihin laitteineen. Arviointikäynnin päätteeksi hakija saa alustavaa palautetta vahvuuksistaan ja parantamisalueistaan. Arviointiryhmän jäsenet tarkentavat henkilökohtaisia arviointejaan arviointikäynneillä saamansa tiedon perusteella. Tämän jälkeen arviointiryhmä kokoontuu ja tekee laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista perustellun esityksen, joka toimitetaan opetusministerin käsittelyyn. Opetusministerin tehtyä päätöksensä opetusministeriö tiedottaa asiasta kilpailussa menestyneille organisaatioille ja koulutuksen järjestäjille, jotka ovat palkintoa esittäneet. Opetusministeriö järjestää toukokuussa palkintojenjakotilaisuuden, jonka yhteydessä myös lehdistölle tiedotetaan palkinnosta ja perusteista. 10

11 Opetushallitus kokoaa arviointiryhmän jäsenten arviointeihin perustuvan palauteraportin jokaiselle arviointikäynnin kohteena olleelle työnantajaorganisaatiolle ja palkintoa ehdottaneelle koulutuksenjärjestäjälle. Palauteraportti sisältää yleisarvioinnin hakijan toiminnasta oppisopimuskouluttajana sekä vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointialueittain. Opetushallitus tiedottaa arvioinnin tuloksista kullekin hakijalle kesäkuun aikana. 1.3 Mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa? Kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden velvollisuutena on esitellä koulutustoimintaansa eri yhteyksissä ja jakaa hyviksi tunnistettuja koulutuskäytäntöjä. Työnantajaorganisaatiot ovatkin tiedottaneet aktiivisesti hyvistä koulutuskäytännöistään mm. omissa tiedotustilaisuuksissaan, paikallislehdissä sekä erilaisissa yhteistyökumppaneiden (kuten kauppakamari, työhallinto) järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi oppisopimuskoulutustoimintaa on esitelty organisaatioiden sisäisissä tiedotusvälineissä kuten henkilöstölehdissä ja intranetissä. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat omalta osaltaan tehneet merkittävää työtä tiedottamalla kilpailussa menestyneiden organisaatioiden hyvistä käytännöistä oman organisaationsa sisällä ja erilaisissa sidosryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Lisäksi työnantajaorganisaatiot ja koulutuksen järjestäjät kertovat hyödyntävänsä kilpailun tuomaa positiivista julkisuutta markkinoinnissa ja opiskelijarekrytoinnissa. Opetusministeriö ja Opetushallitus järjestävät vuosittain eri sidosryhmien kanssa laatuseminaareja ja koulutustilaisuuksia, joissa kilpailussa menestyneiden organisaatioiden edustajat voivat myös esitellä koulutustoimintaansa ja jakaa hyviä koulutuskäytäntöjä. Näin voidaan edistää oppisopimustoimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja sen myötä kannustaa oppisopimuskoulutuksen laadun parantamiseen. 1.4 Miksi kilpailuun kannattaa osallistua? Useimmille kilpailuun osallistuville työnantajaorganisaatioille menestys kilpailussa ei ole päätavoite, vaan ennen kaikkea saada ulkopuolisen asiantuntijaryhmän näkemys siitä, mikä koulutustoiminnassa on erityisen hyvää ja miten sitä tulisi jatkossa kehittää. Saatujen kokemusten mukaan kilpailuun osallistuminen on ollut erinomainen oppimisprosessi, joka sitoo oppisopimuskoulutuksen eri toimijat yhteiseen kehittämistyöhön. Hakemuksen laatiminen on osa organisaation laatutyötä, mistä on hyötyä organisaation laadunhallinnassa ja itsearvioinnissa sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä laajemminkin. Hakija ohjataan EFQM mallin avulla muodostamaan kokonaisnäkemys omasta koulutustoiminnastaan ja arvioimaan sitä systemaattisen laadunhallinnan kannalta sekä kuvaamaan, miten oppisopimuskoulutustoiminnalle asetetaan tavoitteita, miten toimintaa ohjataan näiden tavoitteiden suunnassa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu ja miten koulutustoimintaa jatkuvasti parannetaan tulosten, oppimisen tai seurantatiedon perusteella. Kilpailuun liittyvät arviointikäynnit työpaikoille ovat myös keino edistää oppisopimuskoulutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja toisilta oppimista. Arviointikäyntien yhteydessä toimijoille avautuu mahdollisuus tuoda esille ja jakaa kokemuksiaan oppisopimuskoulutukseen liittyvistä käytännöistään. Arvioitsijoiden arviointikäynneillä esittämillä kysymyksillä ja arviointiryhmän antamilla palauteraporteilla on saatujen palautteiden perusteella koulutustoimintaa ohjaavaa ja kehittävää vaikutusta. 11

12 Kilpailumenestys itsessään tuo julkisuutta niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla, mikä auttaa oppisopimuskoulutuksen tunnetuksi tekemistä ja edistää työelämän ja oppilaitosten sekä eri koulutusmuotojen välistä vuoropuhelua. 2 LAADUNHALLINNAN VIITEKEHYS 2.1 EFQM - malli ja hakemuksen laatiminen Vuodesta 2005 Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa käytetyn EFQM - mallin etuna on, että mallia käytetään yleisesti välineenä toiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Laatupalkintokilpailussa oppisopimuskoulutustoimintaa tarkastellaan seuraavilla alueilla: 1. Johtajuus 2. Toimintaperiaatteet ja strategia 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit 6. Tulokset Arviointialueilla 1 5 kuvataan, minkälaista hakijan oppisopimustoiminta käytännössä on. Toimintakuvauksen suositeltava laajuus on kaksi sivua arviointialuetta kohden. EFQM - mallin tulosalueet (asiakastulokset, henkilöstötulokset, keskeiset suorituskykytulokset ja yhteiskunnalliset tulokset) on oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa yhdistetty yhdeksi arviointialueeksi. Arvioinnissa tehdään tarvittaessa pisteytys EFQM - malliin kuuluvan TUTKA - logiikan mukaisesti. TUTKA - logiikka edellyttää myös, että toiminnalla ja tuloksilla on selkeä yhteys toisiinsa ja että tulokset ohjaavat toiminnan arviointia ja parantamista. Hakijan laatima kirjallinen kuvaus luo perustan arvioinnin eri vaiheille sekä yhteiselle keskustelulle koulutustoiminnan nykytilasta. Kilpailussa arvioidaan erityisesti työpaikalla tapahtuvaa oppisopimuskoulutusta, sen vaikuttavuutta sekä toimijoiden välistä yhteistyötä, ja hakijaa ohjataan kuvamaan tähän liittyen keskeisiä menettelyjä. Tulosalueella annetaan esimerkkejä, miten hakija voi kuvata oppisopimustoimintansa kehitystä. Tulososiossa tulee myös esittää koulutuksen aloittaneet, keskeyttäneet ja koko tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrät kolmelta vuodelta koulutuksittain sekä koulutettujen työpaikkaohjaajien määrät. 2.2 Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet Vuoden 2008 alussa julkaistu Opetushallituksen laatima ja -ministeriön hyväksymä Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus julkaisu ohjaa kouluttajaorganisaatiota tarkastelemaan toimintaansa erinomaisuudelle tyypillisten tunnuspiirteiden näkökulmasta, auttaa tunnistamaan parannuskohteita ja kannustaa EFQM - mallin tavoin organisaatioita kehittämään toimintaansa kohti erinomaisuutta. Laadunhallintasuositus korostaa myös toimintojen kokonaisvaltaista tarkastelua sekä sitä, että organisaatio itse määrittelee menettelytavat, joilla se saavuttaa asettamansa tavoitteet. 12

13 Tarkastelunäkökulmat ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ovat: - asiakassuuntautuneisuus - johtajuus - tuloshakuisuus - jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen - toimivat prosessit - henkilöstövoimavarana - työelämälähtöisyys ja kumppanuudet - yhteiskunnallinen vastuu Laatupalkintokilpailun tavoitteena on nimenomaisesti tuoda esiin erinomaisia menettelyjä, jotka ovat parantaneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua. Palkittavalta organisaatiolta edellytetään eriomaisuutta kautta koko toiminnan. Kunniamaininta voidaan myöntää, jos organisaatio yltää erinomaisuuteen jollakin alueella. 2.3 Laadunvarmistuksen yleinen eurooppalainen viitekehys (CQAF) Laadunvarmistuksen yleisen viitekehyksen perusajatuksena on auttaa arvioimaan ja sen myötä parantamaan omia käytäntöjä. Näin luodaan kestävä pohja organisaation menestymiselle myös tulevaisuudessa. Kaavio 2. Eurooppalainen laadunvarmistusmalli Laatupalkintohakemuksen laatiminen perehdyttää myös eurooppalaisen laadunvarmistusmallin käyttöön. Hakemuksen laatija joutuu pohtimaan kunkin arviointialueen osalta, onko organisaatiossa asetettu tavoitteita toiminnalle (suunnittelu), millaisia toimintatapoja on sovellettu (toteutus) sekä miten toimintaa arvioidaan (arviointi) ja parannetaan (palaute- ja muutosmenettely). Keskeistä on myös, että tuloksia seurataan ja niitä myös käytetään toiminnan parantamisen lähtökohtana. 13

14 3 PALKITUT OPPISOPIMUSKOULUTTAJAT VUOSINA Vuosina järjestetyissä neljässä laatupalkintokilpailussa on myönnetty kaikkiaan 6 laatupalkintoa ja 4 kunniamainintaa. Vuonna 2005 myönnettiin peräti 3 laatupalkintoa ja 3 kunniamainintaa eli maksimimäärä tunnustuksia, joita tuolloin oli mahdollisuus jakaa. Palkittujen suurta määrää ja kilpailuaktiivisuutta selittää osaltaan EFQM - mallin käyttöönotto hakemusten laatimisessa ja Ammattiosaajan teemavuosi. Vuoden 2005 oppisopimuskouluttajien laatupalkinnot myönnettiin Lindström Oy:lle, Sulzer Pumps Finland Oy:lle sekä Tampereen kaupungin Koukkuniemen vanhainkodille. Laatupalkintojen lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa erinomaisesta toiminnasta oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisessä Eurokangas Oy:lle, Lähettipirkka Oy:lle sekä Suomen Posti Oyj:lle. Vuoden 2006 kilpailun voittajaksi selviytyi Ruokaravintola Olas Sotkamosta ja vuonna 2007 Are Oy. Vuonna 2008 laatupalkinto myönnettiin Rinnekoti-Säätiölle ja kunniamaininta Securitas Oy:lle. Seuraavassa esitellään kaikkien Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa vuosina menestyneiden työnantajaorganisaatioiden oppisopimuskoulutustoimintaa sekä koulutuksen järjestäjän ja arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle. Lisäksi lukuun on koottu hakijoiden kokemuksia ja näkemyksiä kilpailuun osallistumisesta sekä oppisopimuskoulutuksen näkymistä. Liiteosassa on palkittujen yhteystiedot sekä tietoja hyvistä käytännöistä. 3.1 Lindström Oy Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Yrityksen esittely Lindström Oy on vuonna 1848 perustettu perheyritys, joka vuodesta 1997 lähtien on keskittynyt tuottamaan yritysten ja yhteisöjen tekstiilipalveluita. Suomen tytäryhtiö Comforta Oy on keskittynyt hotelli- ja sairaalatekstiilipalveluihin. Yhtiöllä on tytäryhtiöt myös Eestissä, Iso- Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tsekissä, Unkarissa ja Venäjällä. Suomessa yrityksellä on toimitiloja 18 paikkakunnalla. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja pohjoisin toimipaikka on Rovaniemellä. Pesulatoimintaa yhtiöllä on Suomessa yhdellätoista paikkakunnalla. Lindströmiläisiä oli vuonna , joista noin 500 työskenteli tytäryhtiöissä. Lindström on raportoinut toimintansa ympäristövaikutuksista sidosryhmille vuodesta 1999 lähtien ja julkaissut yhteiskuntavastuuraporttia vuodesta 2002 alkaen. Suomessa kaikilla yksiköillä oli vuonna 2005 DNV Certification Oy:n myöntämä ISO 9001:2000 laatusertifikaatti ja palvelukeskuksilla oli ISO ympäristösertifikaatti. Suomen Standardoimisliitto myönsi vuonna 1997 yhtiön käsirullapyyhejärjestelmälle pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin. Koulutustoiminnan esittely Oppisopimuskoulutus on suunniteltu vastaamaan työelämän muutoksiin. Oppisopimustoi- 14

15 minta on osa Lindströmin koulutusjärjestelmää eli Lindström Akatemiaa, jonka sisälle on luotu ammattitutkintojen polku. Yrityksen näkemyksen mukaan tuotannon henkilöiden koulutus on parantanut yrityksen tuottavuutta ja palvelun laatua sekä vaikuttanut oleellisesti kilpailukykyyn. Erityisvastuussa oleville tekstiilihuoltajille (mm. hygieniavastuu, ympäristövastuu) on asetettu tavoitteeksi tekstiilihuollon ammattitutkinnon suorittaminen, vaikka heillä olisikin taustalla jo jokin toinen koulutus. Tekstiilihuollon ammattitutkinnon oli vuoden 2004 loppuun mennessä suorittanut 54 henkilöä eli 14 prosenttia tekstiilihuoltajista. Tekstiilihuoltajien koulutuksia käynnistetään säännöllisesti: 15 henkilön ryhmä noin kerran 1,5 vuodessa. Oppisopimuskoulutus myynnin ja sihteerin ammattitutkintoon aloitettiin vuonna 2005 tekstiilihuoltajien koulutuksissa kehitetyn mallin mukaan. Valmiudet uusien henkilöstöryhmien koulutukseen ja rekrytointiin oppisopimuskoulutuksen kautta ovat olemassa. Tekstiilihuollon ammattitutkinnossa opiskelijat voivat tarvittaessa opiskella myös muissa palvelukeskuksissa, joista osasta on muotoutunut oppimiskeskuksia mm. hyvän konekannan ansiosta. Näin tutkinnonsuorittajille on pysytty tarjoamaan vaihtelevia työtehtäviä. Samalla erilaiset työkulttuurit, toisilta oppiminen ja toimintatapojen vertailu ovat tulleet osaksi työyhteisöjen arkea. Omaa työpaikkaa laajemmat oppimismahdollisuudet varmistavat osaltaan oppisopimuskoulutuksen tavoitteeksi asetettua monipuolista osaamista. Moniosaajaksi kehittymistä tukee osaltaan perehdyttämismalli, joka toimii myös työssä oppimisen työkaluna. Perehdyttämismalli käsittää varsinaisen työn eli koneiden ja työvälineiden käytön sekä oikeiden työmenetelmien lisäksi myös ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat. Työpistekohtainen työnopastuslomake toimii samalla perehdyttämisen ja työnopastuksen raporttina. Ikääntyneiden työntekijöiden erityistarpeisiin on kiinnitetty huomiota oppisopimuskoulutuksen henkilökohtaistamisessa ja käytäntöjä on muokattu elinikäistä oppimista tukeviksi. Tutkinnon vaatimukset sekä yrityksen koulutukselle asettamat yleiset tavoitteet ja yrityksen omat osaamiskartoitukset on sovitettu yhteen. Tämä on mahdollistanut sen, että osaaminen pystytään tunnistamaan aiempaa paremmin. Samalla tietopuolisen koulutuksen tarjonta täsmentyi ja resursseja voitiin siirtää opiskelijoiden henkilökohtaiseen opastukseen palvelukeskuksissa. Yhdellä työvalmentajalla on vastuullaan 1-3 opiskelijaa, pääsääntöisesti kuitenkin vain yksi kerrallaan. Eri osapuolet saavat palautetta toiminnasta noin 4 kuukauden välein. Yrityksessä kehitetty tekstiilihuoltajien koulutusmalli toimi mallina tekstiilialan tulopoliittisissa neuvotteluissa vuonna Yrityksen vastuuhenkilöt ja asiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa koulutuksen kehittämiseen osallistumalla tutkintotoimikunnan työhön sekä olleet monin tavoin mukana aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä valtakunnallisesti. Esimerkkinä tästä on Aihe-projektin pilottimalli. 15

16 Kaavio 3. Kumppanuusyhteistyö oppisopimuksen verkostossa, Lindström Oy Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän oppisopimuskeskuksen, Keudan perustelut palkinnon myöntämiselle Oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle Lindström Oy on yhteistyökumppanina unelma, jonka kanssa yhteistyö on tulevaisuuteen tähtäävää. Lindström on kuuden vuoden yhteistyön aikana osoittanut todellista tahtoa ja innostusta viedä näyttötutkintojärjestelmä tekstiilihuollon henkilöstön osaamisen kehittämisen välineeksi yrityksen oman koulutusjärjestelmän sisälle. 16

17 Lindström Oy on koulutuksen järjestäjän kanssa tekemällään yhteistyöllä vaikuttanut oppisopimuskoulutusjärjestelmän uudistamiseen, näyttötutkintojen työelämälähtöisyyden edistämiseen, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyön lisäämiseen ja aikuisopiskelun henkilökohtaistamiseen. Yrityksen asiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa tutkintojen suunnittelu ja uudistamistyöhön. Lindström Oy on sitoutunut työnantajana oppisopimuskoulutukseen ja mahdollistanut jatkuvalla kehittämistyöllään oppisopimuskoulutuksen onnistumisen. Kehittämistyön ansioista oppisopimusopiskelijan verkostosta on saatu entistä vahvempi. Oppisopimuskoulutusta on yrityksen 155-vuotisessa historiassa pidetty arvostettuna koulutusmuotona sen työelämälähtöisyyden vuoksi. Modernisoitu oppisopimuskoulutus on vahvistanut ja laajentanut koulutusmuodon arvostusta organisaation sisällä. Yrityksessä suoritettujen tutkintojen suorittamisprosentti on korkea (perustutkinnot 95 %, ammattitutkinnot 87 %). Tutkinnon suorittamista edellytetään erityistehtävissä toimivilta. Opiskelijat ovat motivoituneita. Sitoutuneet työvalmentajat ohjaavat, mahdollistavat laajan työssäoppimisen ja osallistuvat koulutuksen kehittämiseen. Yhteistyö koulutuksen järjestäjän kanssa on ollut vuorovaikutteinen oppimisprosessi. Oppisopimuskoulutuksen avulla on ennakoitu yhdessä tulevaisuuden osaamishaasteita. Kumppanuusyhteistyö on mahdollistanut oppisopimuskoulutusjärjestelmän täysipainoisen hyödyntämisen. Samalla se on haastanut koulutuksen järjestäjän saamisen ja halukkuuden jatkuvaan kehittämistyöhön. Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Lindström Oy:ssä koulutus on osa liiketoiminnan strategiaa. Oppisopimustoiminta on hyvin organisoitu yrityksen sisällä. Koulutuksen alkua edeltää osaamistason kartoitus ja koulutustarpeen arviointi. Oppimisprosessit on huolella nivottu yhteen, mikä ilmentää vahvaa pedagogista osaamista. Tietopuolinen koulutus ja työssä oppiminen kulkevat käsi kädessä. Tätä prosessia tukevat kiinteästi arvioinnit, opintojen seuranta, oppimistehtävät ja työvalmentajuus. Yhteistyö on tiivistä kaikkien prosessissa mukana olevien osapuolten kesken. Toiminnassa on kehittävä ote ja jatkuvan parantamisen asenne. Mikäli epäkohtia ilmenee, ne pyritään heti korjaamaan. Palautteen anto on osa päivittäistä toimintaa. Lindström Oy:ssä oppisopimuskoulutuksella on koulutettu erityisesti tekstiilihuollon ammattitutkintoihin. Tietopuolinen koulutus toteutetaan yrityksen omissa koulutustiloissa yhdessä kouluttajaorganisaation kanssa. Yrityksen asiantuntijat ovat myös toimineet teoriakouluttajina ja valmistaneet alan koulutusmateriaalia. Työvalmentajilla on säännölliset tapaamiset, joissa tarkastellaan opintojen kulloistakin vaihetta ja työssä oppimisen aikana esille tulleita ajankohtaista asioita. Opiskelijat ovat työssä oppimisen aikana eri toimipisteissä, joka auttaa heitä saamaan laajemman kokonaiskuvan tutkintoon kuuluvista osa-alueista. 17

18 3.2 Sulzer Pumps Finland Oy Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Yrityksen esittely Sulzer AG on kansainvälinen, vuonna 1834 perustettu teollisuusyritys, jonka kotipaikka on Sveitsi. A. Ahlström myi pumppuliiketoimintansa Sulzerille vuonna 2000, minkä myötä Sulzerin pumppudivisioonasta tuli puunjalostusteollisuuden pumppujen maailmanmarkkinajohtaja ja maailman kuudenneksi suurin pumppufirma. Sulzerilla on valmistus- ja kokoonpanoyksiköitä yli 10 maassa sekä myyntikonttoreita, huoltokeskuksia ja edustajia 150 maassa. Sulzer Pumps Finland Oy valmistaa pumppuja ja sekoittimia eri teollisuusalojen tarpeisiin. Yhtiö on Kotkan suurin teollinen työnantaja. Laatupalkitussa Karhulan yksikössä toimivat jo vuonna 1891 tuotannon aloittanut valimo sekä pumpputehdas ja -huolto. Henkilöstöä Karhulassa on noin 700. Yhtiöllä on valmistusta myös Mäntässä ja Oulussa huoltopiste. Yhtiöllä on Den Norske Vertitaksen sertifioima laatujärjestelmä. Koulutustoiminnan esittely Tutkintotavoitteisella oppisopimuskoulutuksella haetaan työntekijöiden monitaitoisuutta ja mahdollisuutta siirtyä työpisteestä toiseen. Valimossa koulutetaan valajan ammattitutkintoon, pumpputehtaalla koneistajan, kunnossapidon ja koneenasentajan ammattitutkintoon sekä koneistajamestarin erikoisammattitutkintoon. Johtamisen erikoisammattitutkinto on osa esimiesvalmennusta. Uudet koulutustilat valmistuivat vuonna Koulutusmallia valimolle haettiin yhtiön yksiköstä Yhdysvalloista, jossa oli jo käytössä näyttöperiaate. Tutkintotoimikunta myönsi pilottikoulutuksen läpäisseille valajamestarin arvon. Rekrytointipoluksi valimolle muodostui valajan ammattitutkinto, kun tutkinnon perusteet vahvistettiin. Yhtiöstä valmistuneet 15 henkilöä olivat Suomen ensimmäiset valimoalan ammattitutkinnon suorittajat. Pumpputehtaan rekrytointia tuki Työpaikka metallista -koulutusjärjestelmä, jota yhtiö on toteuttanut vuodesta 1994 alkaen. Työpaikka metallista -ohjelman tavoitteena oli koneistajan ammattitutkinto tai sen osa. Vuodesta 2001 alkaen osatutkinnon suorittanut on voinut täydentää opintojaan oppisopimuskoulutuksessa. Kaikki näin aloittaneet ovat suorittaneet koneistajan ammattitutkinnon oppisopimuksessa. Koneistajamestarin erikoisammattitutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus käynnistyi 1999 ja siitä valmistuneet kuusi koneistajamestaria olivat tutkintotoimikunnan ensimmäiset. Tavoite on, että koulutuksen päätyttyä jokainen opiskelija on ollut harjoittelemassa sekä Sulzerissa että sen koulutusohjelmassa mukana olevalla alihankkijalla. Näin hän tuntee koko toimitusketjun ja hänellä on valmiudet kehittää omaa työtään siinä työpaikassa, johon hän sijoittuu. Johtamisen erikoisammattitutkintoa käytetään yksiköiden kehittämisessä ja johtamisen ja muutoksen hallinnan yhteisen näkemyksen muodostamiseksi. 30 % esimiehistä oli jo suorittanut JETin. Tehokkaaksi oppimistavaksi on muodostunut kirjakerho. Jokainen sitoutuu lukemaan kirjan kuukaudessa. Koulutukseen kuuluu 30 kirjaa, jotka referoidaan ja joista keskustellaan. Oppisopimuskoulutuksen ansioista työntekijöiden on mahdollista toimia erilaisissa tehtävissä, 18

19 mikä vähentää työn rasittavuutta. Oppisopimuskoulutusta on hyödynnetty myös kuntoutuksessa ja työntekijätehtävistä on voinut siirtyä toimihenkilötehtäviin tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittamisen myötä. Kaikkiaan vuosina on suoritettu 70 näyttötutkintoa. Sulzer on mukana alueen kone- ja metallialan tutkintotoimikunnissa sekä JET in ja valimoalan tutkinnonuudistamistoimikunnassa. Yhtiö huolehtii, että alueen koululaisilla, opiskelijoilla ja opettajilla on tasalla oleva käsitys metalliteollisuudesta. Yhtiön edustajat ovat myös aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia teknologian ja koulutuksen alalla. Kaavio 4. Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan taustalla oleva filosofia eli Talo-malli, Sulzer Oy Tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelu toteutetaan työryhmässä, jossa mukana ovat yksikön tuotantopäällikkö, lähiesimies, oppisopimustoimisto, henkilöstön kehityspäällikkö ja asianomaiset opiskelijat sekä yleensä myös oppilaitoksen edustaja tutkinnon järjestäjän roolissa. Oppisopimuskoulutuksen toteutetaan pienryhmäkoulutuksina (6-12 henkilöä). Työpaikkakouluttajia kutsutaan kummeiksi tai työnopastajiksi. Jokaisessa työpisteessä opiskelijalla on oma kummi, mutta ryhmämuotoisessa koulutuksessa on myös nimetty vastuuhenkilö. Valimolla 15 prosenttia henkilöstöstä oli saanut työnopastajakoulutuksen. Talon oma väki on toiminut tietopuolisen koulutuksen antajana, jotta hiljainen tieto saadaan äänekkääksi ja dokumentoiduksi. Palautetta saadaan arviointikeskusteluissa koulutuksen eri vaiheissa, ja kirjallinen palaute oppimisjärjestelyistä sekä koulutuskertomus toimitetaan oppisopimustoimistolle. Henkilöstön kehityspäällikkö vastaa tutkintotavoitteisesta oppisopimuskoulutuksesta. Hän myös valmentaa kaikki työelämän edustajat, jotka toimivat arvioijina tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittaminen huomioidaan eri tavoin (valmistujaiset, tutkintopalkkiot, opintomatkat, työsuhteen laatu). 19

20 Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (Kotkan kaupunki/kotka-haminan seudun oppisopimuskoulutus) perustelut palkinnon myöntämiselle - Koulutustavoitteiden suunnittelun pohjana yrityksen strategia - Koulutuksen tutkintotavoitteisuus ja tuloksellisuus - Koulutuksen jälkeinen työllistyminen tai uuteen tehtävään nimeäminen - Työyhteisön sitoutuminen oppisopimusta tukevaan toimintaan - Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen - Aktiivinen toiminta oppisopimuskoulutuksen tunnettavuuden lisäämiseksi - Aktiivinen toiminta ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi (edustus monissa toimielimissä) oppisopimuskouluttajan joukosta valintamme vuoden 2004 oppisopimustyönantajaksi. Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Sulzer Pumps Finland Oy:ssä on oppimiseen ja koulutukseen kannustava ilmapiiri ja johdon selkeä tuki, mikä näkyy kaikkien osapuolten innostuneena suhtautumisena koulutukseen. Yrityksen pitkä perinne työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen näkyy muun muassa tietopuolisen koulutuksen ja työssä oppimisen tiiviinä kytkemisenä yhteen. Oppisopimuskoulutusta käytetään useisiin erilaisiin ammattitutkintoihin valmentavana koulutuksena. Vaikka yrityksessä on laajaa osaamista useilla tutkintoon kuuluvilla osa-alueilla, yritys hyödyntää ulkopuolisia kouluttajia aina yliopistotasolle saakka opetussuunnitelmien perusteiden edellyttäessä. Sulzer Pumps Finland Oy tekee tiivistä yhteistyötä useiden eri koulutusasteilla olevien oppilaitosten kanssa ja oppilaitosten opettajia on ollut työssä yrityksessä tutustumassa opiskelijoiden työtehtäviin. Yrityksen edustajat ovat olleet laajasti mukana oppisopimuskoulutuksen ja alan näyttöjärjestelmän kehittämisessä. Yrityksen oppisopimuskoulutus on lisännyt oppisopimuskoulutuksen tunnettavuutta. 3.3 Tampereen kaupunki, Koukkuniemen vanhainkoti Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Työnantajaorganisaation esittely Koukkuniemen vanhainkoti on Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen osa toimialanaan koti- ja laitoshoito. Vuonna 2004 Koukkuniemessä oli noin 1000 hoitopaikkaa, joista 140 oli sairaalapaikkoja. Vanhainkodissa ja kotihoidossa on yhteensä runsaat 1200 työntekijää, joista laitoshoidon parissa lähes 690. Vanhuspalveluita ovat ennaltaehkäisevä toiminta, kotihoito (kotipalvelu- ja kotisairaanhoito), päivätoiminta, asumispalvelut ja laitoshoito (vanhainkoti- ja sairaalahoito). Vanhusten palveluiden tehtävänä on ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja edesauttaa itsenäistä elämistä omassa kodissa. 20

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto laatupalkinnon tavoitteena on

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon arviointiperusteet ja erityisteema Tiedotustilaisuus 3.2.2012 Opetusneuvos www.oph.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Erityisteema: Yrittäjyys Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Laatupalkinnon tavoitteena on kannustaa ammatillisen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA

NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA 2 + 1 MALLIIN SIIRTYMISEN EDELLYTYKSET Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (35 op) suoritettu kahden vuoden opinnot suoritettuna tai

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnossa hakemuksen laatiminen ja kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI - finanssipainotus MIKSI JA KENELLE FINANSSIALAN MERKONOMI ON TARKOITETTU? Kenelle? Eri alueosuuskauppojen asiakaspalvelupisteissä pankki- ja asiakasomistajatyötä

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Johtamisen tutkintotoimikunta

Johtamisen tutkintotoimikunta Johtamisen tutkintotoimikunta 27.8.2015 Lähiesimiestyön ammattitutkinto 38/011/2015 Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä vastata näyttötutkintojen valvonnasta sopia

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere 4.6.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät,

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTO

POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTO POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTO OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 38,9 % Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän toiminta (oppisopimuskeskus, oppisopimustoimisto tai

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Tuija Laukkanen 14.11.2013 19.11.2013 1 Oppisopimuskoulutuksen lähtökohdat koulutuksen järjestäjä, jolla on OKM:n myöntämä ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2016

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2016 Informaatiotilaisuus 8.4.2016, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2016 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi AMMATILLISEN

Lisätiedot

Securitas-yhtiöt. Henkilöstöraportti 2008

Securitas-yhtiöt. Henkilöstöraportti 2008 Securitas-yhtiöt Henkilöstöraportti 28 2 Securitas-yhtiöt Arvoisa lukija Securitas yhtiöissä on julkaistu henkilöstöraporttia vuodesta 21 lähtien. Vuonna 28 henkilöstön määrä oli jälleen kasvussa. Henkilöstö

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot