laatupalkinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "laatupalkinto 2005-2008"

Transkriptio

1 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN laatupalkinto Työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt Soili Jaarinen (toim.)

2 2

3 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILU Työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt Soili Jaarinen (toim.)

4 Opetushallitus Kannen suunnittelu: Innocorp Oy ISBN (pdf) Helsinki

5 SISÄLTÖ Alkusanat. 6 Johdanto Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu Laatupalkintokilpailut Kilpailun toteuttaminen Mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa Miksi kilpailuun kannattaa osallistua 11 2 Laadunhallinnan viitekehys EFQM-malli ja hakemuksen laatiminen Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet Laadunvarmistuksen yleinen eurooppalainen viitekehys(cqaf) 13 3 Palkitut oppisopimuskouluttajat vuosina Lindström Oy Sulzer Pumps Finland Oy Tampereen kaupunki, Koukkuniemen vanhainkoti Eurokangas Oy Lähettipirkka Oy Suomen Posti Oyj (nykyinen Itella Oyj) Ruokaravintola Olas Are Oy Rinnekoti-Säätiö Securitas Oy 40 4 Palkittujen organisaatioiden kilpailukokemuksia ja tulevista haasteista Kokemukset kilpailusta Oppisopimuskoulutuksen haasteista 46 5 Liitteet. 49 Hakulomake, yleiskuvaus, toimintakuvaus 49 Hakuohjeet 55 Arviointipäivän ohjelma 58 Palkittujen organisaatioiden yhteystiedot 59 Kooste hyvistä koulutuskäytännöistä 60 Palkitut organisaatiot

6 ALKUSANAT Oppisopimuskoulutus työvaltaisena koulutusmuotona on vahvistanut suosiotaan vuosi vuodelta ja oppisopimusten määrä on kasvanut nopeasti ammatillisessa perus- että lisäkoulutuksessa. Koulutusmuodon merkitys ja monipuoliset mahdollisuudet ammatillisen osaamisen hankkimisessa ja edelleen kehittämisessä tunnetaan ja tunnustetaan laajasti. Työpaikalla tapahtuva opiskelu ja sen laadunvarmistus ovat edelleen ammatillisen koulutuksen kehittämisen keskeisiä painoalueita. Laadunhallinnan kannalta keskeistä on koulutustoiminnan säännöllinen itsearviointi ja toisten hyvistä koulutuskäytännöistä oppiminen. Vuodesta 2000 alkaen järjestetty Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu on osaltaan kannustanut työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä oman toiminnan laadun jatkuvaan arviointiin ja parantamiseen. Vuonna 2005 Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailua uudistettiin ja laatupalkintokilpailussa siirryttiin Euroopan laatupalkintomallin (EFQM ) käyttöön. Tämä laadunhallinnan ja arvioinnin viitekehys tunnetaan yleisesti työelämän organisaatioiden sekä koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Ammattiosaajan teemavuosi 2005 olikin kilpailuaktiivisuuden kannalta vilkkain ja kilpailussa myönnettiin maksimimäärä tunnustuksia: 3 palkintoa ja 3 kunniamainintaa. Vuoden 2008 kilpailukierrosta varten hakuprosessia kevennettiin etenkin Euroopan laatupalkintomallin mukaisen tulosalueen osalta. Tämän uudistuksen toivotaan alentavan hakukynnystä ja innostavan aiempaa useampia oppisopimuskouluttajina toimivia organisaatioita sekä koulutuksen järjestäjiä oman toimintansa arviointiin ja kilpailuun osallistumiseen. Tähän julkaisuun on koottu Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailuissa vuosina menestyneiden työnantajaorganisaatioiden (12) hyvät koulutuskäytännöt. Julkaisu on jatkoa Opetushallituksen asiantuntijoiden, opetusneuvos Aila Korven ja erityisasiantuntija Kirsti Stenvallin toimittamaan Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu ja kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt - julkaisuun, johon on koottu vuosien kilpailujen myötä löytyneet hyvät käytännöt. Nämä molemmat julkaisut ovat luettavissa myös Opetushallituksen verkkosivuilla Opetusministeriön Koulutus ja Tutkimus kehittämissuunnitelman mukaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen on edelleen ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä. Virkasuhteisten henkilöiden on ollut mahdollista vuoden 2008 alusta alkaen solmia oppisopimus. Toivon, että julkaisu antaa sekä uusille että kokeneille oppisopimuskouluttajille ja koko ammatillisen koulutuksen laajalle kentälle uusia ajatuksia työpaikalla tapahtuvan koulutuksen, oppimisen ja ohjauksen kehittämiseen. Lämpimät kiitokset aiemman vastaavan julkaisun toimittajille Aila Korvelle ja Kirsti Stenvallille erinomaisen mallin antamisesta, oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon kehittämis- ja arviointiryhmän jäsenille sekä kaikille julkaisussa haastatelluille työnantajaorganisaatioiden ja koulutuksen järjestäjien asiantuntijoille, joiden ansiosta erinomaisia oppisopimuskoulutuskäytäntöjä voidaan jakaa muille toimijoille. Soili Jaarinen, erityisasiantuntija 6

7 JOHDANTO Tämä julkaisu on tarkoitettu kaikille oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun parantamisesta kiinnostuneille henkilöille työpaikoilla, oppisopimuskeskuksissa ja toimistoissa, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Julkaisun aineisto on koottu oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailusta vuosilta Julkaisu on jatkoa Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu ja kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt -julkaisulle, jonka Opetushallitus toimitti vuosien kilpailuista. Aloite julkaisun tekemiseen tuli opetusministeriöltä ja työmarkkinajärjestöiltä. Näin kaikki vuosina laatupalkintokilpailujen tuloksena tunnistetut ja koulutuksen järjestäjien sekä oppisopimuskouluttajina toimivien työnantajaorganisaatioiden myötävaikutuksella julkaistut hyvät käytännöt on saatu hyödyttämään oppisopimuskoulutuksen laadun parantamista ja ammatillisen koulutuksen kenttää. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa on kehitetty tiiviissä eurooppalaisessa yhteistyössä. Opetushallituksen vuoden 2008 alussa julkaisema ja opetusministeriön vahvistama Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus kannustaa ammatillisen koulutuksen toimijoita vapaaehtoiseen kokemusten vaihtoon, hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä toisilta oppimiseen. Laadunvarmistuksen yhteinen eurooppalainen viitekehys, ns. CQAF -malli, sekä laadunhallintasuosituksen esimerkit CQAF -mallin soveltamista ammatillisen koulutuksen eri osa-alueille parantavat edellytyksiä myös hyvien käytäntöjen siirron onnistumiselle. Oleellista onkin, että yhä useammat organisaatiot rohkeasti kehittävät ja soveltavat menettelytapoja, joilla voidaan analysoida hyviä käytäntöjä, koota niihin liittyvää hiljaista tietoa sekä pohtia, miten toisilta oppiminen ja vertaisarviointi nousevat itsearvioinnin ja auditoinnin veroiseksi menetelmäksi laadun parantamisessa. Julkaisun ensimmäinen luku esittelee Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun. Toisessa luvussa kuvataan eurooppalaisen laatupalkintomallin (EFQM ) käyttöä työnantajien koulutustoiminnan arvioinnissa, erinomaisen koulutusorganisaation tunnuspiirteet ja laadunhallinnan yleinen eurooppalainen viitekehys. Kolmannessa luvussa on esitelty vuosina laatupalkintokilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden oppisopimuskoulutustoiminta sekä koulutuksen järjestäjän ja arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle. Lukuun neljä on koottu hakijoiden kokemuksia kilpailuun osallistumisesta sekä tuleviin haasteisiin oppisopimuskouluttajina. Julkaisun viides luku sisältää liiteaineiston, palkittujen organisaatioiden yhteystiedot, koosteen hyvistä käytännöistä sekä listauksen kaikista palkituista vuosilta

8 1 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTO- KILPAILU 1.1 Laatupalkintokilpailut Opetusministeriö käynnisti ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatun Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun vuonna Oppisopimuskoulutuksen kenttä oli toteuttanut vastaavanlaisia kilpailuja jo aiemmin ja tehnyt aloitteen opetusministeriölle valtakunnallisen kilpailun käynnistämiseksi. Näin Opetushallitus sai tehtäväksi myös Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun järjestämisen. Laatupalkintokilpailut ovat osa ammatillisen koulutuksen pitkäjänteistä laatutyötä, mitä ovat tukeneet myös Koulutus ja tutkimus -kehittämissuunnitelmien ja linjaukset. Vuonna 2006 myös kansalaisopistot saivat oman laatupalkintokilpailunsa. Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun tavoitteena on kannustaa työnantajia oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiseen ja kehittämiseen sekä tuoda esille hyviä käytäntöjä välitettäväksi muille työnantajaorganisaatiolle. Tavoitteena on lisäksi parantaa koulutusmuodon yleistä tunnettuutta ja arvostusta. 1.2 Kilpailun toteuttaminen Oppisopimuskouluttajien laatupalkintoa voidaan hakea työnantajaorganisaatiolle, joka koulutuksen järjestäjän näkemyksen mukaan on toiminut esimerkillisesti ja saavuttanut hyviä tuloksia. Puolueeton arviointiryhmä päättää arviointikäynneistä ja tekee esityksen palkittavista organisaatioista. Palkinnot ja kunniamaininnat myöntää opetusministeriö. Opetushallitus vastaa kilpailun käytännön järjestelyistä. Laatupalkintoarvioinnin eettiset periaatteet Seuraavat eettiset periaatteet sitovat kaikkia arviointiin osallistuvia henkilöitä: Luottamuksellisuus Arvioinnista vastaavat sitoutuvat kirjallisesti, että eivät ilmaise kenellekään ulkopuoliselle arvioinnin aikana saamiaan tietoja. Puolueettomuus Arvioinnista vastaavat henkilöt eivät itse ole vastuussa arvioitavasta toiminnasta. Tasapuolisuus Kaikkien arviointiin osallistuvien näkemykset ovat yhtä arvokkaita. Avoimuus Arvioitavat voivat tuoda avoimesti esille käsityksensä arvioinnin kohteena olevista asioista. Rehellisyys Arvioitavat esittävät organisaation koulutustoiminnan sellaisena, kuin se arviointihetkellä on. Sitoutuminen Arvioinnin toteuttaminen edellyttää arviointiin osallistuvien ja arvioinnin kohteena olevien sitoutumista arvioinnin eri vaiheisiin. 8

9 Toimijoiden roolit Opetusministeriön ja Opetushallituksen ohella keskeisiä toimijoita laatupalkintokilpailussa ovat kolmikantaperiaatteella valittu arviointiryhmä sekä oppisopimuskouluttajana toimivat työnantajaorganisaatiot ja koulutuksen järjestäjät. Opetusministeriö päättää vuosittain kilpailun toteuttamisesta sekä hyväksyy arvioinnissa käytettävät kriteerit ja aikataulun. Opetusministeriö päättää ja jakaa, kuultuaan arviointiryhmää, laatupalkinnot ja kunniamaininnat sekä huolehtii kilpailuun liittyvästä tiedottamisesta. Opetushallituksen tehtävänä on kilpailun valmisteluun, toteuttamiseen ja raportointiin liittyvät tehtävät sekä yhteydenpito hakijoihin kilpailun aikana. Opetushallitus myös asettaa kolmikantaperiaatteen mukaisen arviointiryhmän, jossa on edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä koulutus ja tutkimus. Opetushallitus tukee arviointiryhmää työssään sekä luo puitteet, joissa eri toimijat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toinen toisiltaan. Arviointiryhmän vastuulla on varsinaisten arviointien tekeminen, johon kuuluu hakijoiden yksilöarviointi kirjallisten hakemusten perusteella, työnantajaorganisaatioihin tehtävät arviointikäynnit sekä perustellun esityksen tekeminen laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista. Arviointiryhmä vastaa myös hakijoille toimitettavista palauteraporteista. Työnantajaorganisaation ja koulutuksen järjestäjän yhteisenä tehtävänä on laatia kilpailuhakemus. Lisäksi työnantajaorganisaatio vastaa arviointikäyntien valmistelusta yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kehittämisryhmä seuraa ja arvioi kilpailuprosessia sekä tekee ehdotuksen ministeriölle seuraavan kilpailun osalta. Ryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, oppisopimuskoulutuksen järjestäjät sekä Opetushallitus ja opetusministeriö. Laatupalkintokilpailun vaiheet Vuosittain järjestetyn Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun toteuttaminen käynnistyy, kun opetusministeriö avaa kilpailun ja järjestää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa tiedotustilaisuuden oppisopimuskouluttajina toimiville työnantajaorganisaatioille sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjille. Tilaisuuden tavoitteena on kannustaa työnantajaorganisaatioita ja koulutuksen järjestäjiä osallistumaan kilpailuun ja antaa ohjeita kilpailuhakemuksen laatimiseen. Ennen tiedotustilaisuutta, loka-marraskuussa Opetushallitus on lähettänyt koulutuksen järjestäjille tiedotteen sekä kilpailuesitteen, hakulomakkeen ja hakuohjeet. Tämän jälkeen hakijat laativat kilpailuhakemuksen annettujen ohjeiden (liitteet 1, 2) mukaan helmikuun loppuun mennessä. Hakemus sisältää kouluttajana toimivan työnantajaorganisaation yleiskuvauksen ja toimintakuvauksen yrityksen oppisopimustoiminnasta ja sen tuloksista. Hakemuksen mukana lähetään vuosikertomus, mutta ei muita liitteitä. Hakemusta on kevennetty kilpailun alkuajoista merkittävästi, jotta osallistuminen ei kaatuisi hakemuksen laatimiseen. Hyvin laadittu hakemus antaa todellisen kuvan työantajaorganisaation toiminnan laadusta ja tuloksista sekä tuo esiin hakijan erityisiä vahvuuksia ja hyviä toimintakäytäntöjä. 9

10 1. KILPAILUN AVAAMINEN, TIEDOTUSTILAISUUS Opetusministeriö, Opetushallitus loka-marraskuu 2. HAKEMUSTEN LAATIMINEN Oppisopimuskouluttajat, Koulutuksen järjestäjät marras-helmikuu 3. YKSILÖARVIOINTI JA ARVIOINTIKÄYNTIKOHTEIDEN VALINTA (max 6) Arviointiryhmä (Opetushallitus) helmi-maaliskuu 4. ARVIOINTIKÄYNNIT JA KONSENSUSARVIOINTI Arviointiryhmä maalis-huhtikuu 5. ESITYS OPETUSMINISTERIÖLLE PALKINNON SAAJISTA Arviointiryhmä huhti-toukokuu 6. LAATUPALKINNON JA KUNNIAMAININTOJEN JAKO Opetusministeriö toukokuu 7. PALAUTERAPORTIT ORGANISIAATIOILLE, JOIHIN ON TEHTY ARVIOINTIKÄYNTI Opetushallitus touko-kesäkuu Kaavio 1. Laatupalkinnon hakemisen ja arvioinnin vaiheet Opetushallitus toimittaa arviointiryhmän jäsenille määräaikaan mennessä tulleet hakemukset. Jos hakemuksia tulee yli yhdeksän, Opetushallitus suorittaa hakijoiden esikarsinnan. Arviointiryhmän jäsenet tekevät oman yksilöarviointinsa sovittujen kriteerien perusteella kirjallisesti. Yksilöarviointi perustuu kirjalliseen hakemukseen ja siinä kuvattuun työnantajaorganisaation oppisopimuskoulutustoimintaan (yleiskuvaus, toimintakuvaukset, tulokset). Yksilöarvioinnin perusteella arviointiryhmä valitsee maksimissaan kuusi organisaatiota, joihin tehdään arviointikäynti. Opetushallitus vastaa arviointikäyntien valmistelusta ja yhteydenpidosta työnantajaorganisaatioihin. Arviointiryhmä tekee sovitut arviointikäynnit maalis-huhtikuun aikana. Arviointikäynnin tarkoituksena on saada kokonaiskuva organisaation oppisopimuskoulutustoiminnasta ja sen aikana voidaan myös tarkentaa hakemusten yksilöarvioinnissa epäselväksi jääneitä asioita. Ensisijaisena tavoitteena on löytää työnantajaorganisaation koulutustoiminnasta erinomaisena pidettäviä tunnuspiirteitä, jotka ovat esimerkiksi muille oppisopimuskouluttajina toimiville työantajaorganisaatioille. Arviointikäynti kestää koko päivän ja sen aikana haastatellaan oppisopimustoiminnassa mukana olevia tahoja erillisinä ryhminä ennalta laaditun ohjelman mukaisesti (liite 5). Haastattelujen ohella arviointikäynnin aikana tutustutaan koulutustoiminnassa käytettäviin oppimis- ja työympäristöihin laitteineen. Arviointikäynnin päätteeksi hakija saa alustavaa palautetta vahvuuksistaan ja parantamisalueistaan. Arviointiryhmän jäsenet tarkentavat henkilökohtaisia arviointejaan arviointikäynneillä saamansa tiedon perusteella. Tämän jälkeen arviointiryhmä kokoontuu ja tekee laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista perustellun esityksen, joka toimitetaan opetusministerin käsittelyyn. Opetusministerin tehtyä päätöksensä opetusministeriö tiedottaa asiasta kilpailussa menestyneille organisaatioille ja koulutuksen järjestäjille, jotka ovat palkintoa esittäneet. Opetusministeriö järjestää toukokuussa palkintojenjakotilaisuuden, jonka yhteydessä myös lehdistölle tiedotetaan palkinnosta ja perusteista. 10

11 Opetushallitus kokoaa arviointiryhmän jäsenten arviointeihin perustuvan palauteraportin jokaiselle arviointikäynnin kohteena olleelle työnantajaorganisaatiolle ja palkintoa ehdottaneelle koulutuksenjärjestäjälle. Palauteraportti sisältää yleisarvioinnin hakijan toiminnasta oppisopimuskouluttajana sekä vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointialueittain. Opetushallitus tiedottaa arvioinnin tuloksista kullekin hakijalle kesäkuun aikana. 1.3 Mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa? Kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden velvollisuutena on esitellä koulutustoimintaansa eri yhteyksissä ja jakaa hyviksi tunnistettuja koulutuskäytäntöjä. Työnantajaorganisaatiot ovatkin tiedottaneet aktiivisesti hyvistä koulutuskäytännöistään mm. omissa tiedotustilaisuuksissaan, paikallislehdissä sekä erilaisissa yhteistyökumppaneiden (kuten kauppakamari, työhallinto) järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi oppisopimuskoulutustoimintaa on esitelty organisaatioiden sisäisissä tiedotusvälineissä kuten henkilöstölehdissä ja intranetissä. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat omalta osaltaan tehneet merkittävää työtä tiedottamalla kilpailussa menestyneiden organisaatioiden hyvistä käytännöistä oman organisaationsa sisällä ja erilaisissa sidosryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Lisäksi työnantajaorganisaatiot ja koulutuksen järjestäjät kertovat hyödyntävänsä kilpailun tuomaa positiivista julkisuutta markkinoinnissa ja opiskelijarekrytoinnissa. Opetusministeriö ja Opetushallitus järjestävät vuosittain eri sidosryhmien kanssa laatuseminaareja ja koulutustilaisuuksia, joissa kilpailussa menestyneiden organisaatioiden edustajat voivat myös esitellä koulutustoimintaansa ja jakaa hyviä koulutuskäytäntöjä. Näin voidaan edistää oppisopimustoimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja sen myötä kannustaa oppisopimuskoulutuksen laadun parantamiseen. 1.4 Miksi kilpailuun kannattaa osallistua? Useimmille kilpailuun osallistuville työnantajaorganisaatioille menestys kilpailussa ei ole päätavoite, vaan ennen kaikkea saada ulkopuolisen asiantuntijaryhmän näkemys siitä, mikä koulutustoiminnassa on erityisen hyvää ja miten sitä tulisi jatkossa kehittää. Saatujen kokemusten mukaan kilpailuun osallistuminen on ollut erinomainen oppimisprosessi, joka sitoo oppisopimuskoulutuksen eri toimijat yhteiseen kehittämistyöhön. Hakemuksen laatiminen on osa organisaation laatutyötä, mistä on hyötyä organisaation laadunhallinnassa ja itsearvioinnissa sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä laajemminkin. Hakija ohjataan EFQM mallin avulla muodostamaan kokonaisnäkemys omasta koulutustoiminnastaan ja arvioimaan sitä systemaattisen laadunhallinnan kannalta sekä kuvaamaan, miten oppisopimuskoulutustoiminnalle asetetaan tavoitteita, miten toimintaa ohjataan näiden tavoitteiden suunnassa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu ja miten koulutustoimintaa jatkuvasti parannetaan tulosten, oppimisen tai seurantatiedon perusteella. Kilpailuun liittyvät arviointikäynnit työpaikoille ovat myös keino edistää oppisopimuskoulutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja toisilta oppimista. Arviointikäyntien yhteydessä toimijoille avautuu mahdollisuus tuoda esille ja jakaa kokemuksiaan oppisopimuskoulutukseen liittyvistä käytännöistään. Arvioitsijoiden arviointikäynneillä esittämillä kysymyksillä ja arviointiryhmän antamilla palauteraporteilla on saatujen palautteiden perusteella koulutustoimintaa ohjaavaa ja kehittävää vaikutusta. 11

12 Kilpailumenestys itsessään tuo julkisuutta niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla, mikä auttaa oppisopimuskoulutuksen tunnetuksi tekemistä ja edistää työelämän ja oppilaitosten sekä eri koulutusmuotojen välistä vuoropuhelua. 2 LAADUNHALLINNAN VIITEKEHYS 2.1 EFQM - malli ja hakemuksen laatiminen Vuodesta 2005 Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa käytetyn EFQM - mallin etuna on, että mallia käytetään yleisesti välineenä toiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Laatupalkintokilpailussa oppisopimuskoulutustoimintaa tarkastellaan seuraavilla alueilla: 1. Johtajuus 2. Toimintaperiaatteet ja strategia 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit 6. Tulokset Arviointialueilla 1 5 kuvataan, minkälaista hakijan oppisopimustoiminta käytännössä on. Toimintakuvauksen suositeltava laajuus on kaksi sivua arviointialuetta kohden. EFQM - mallin tulosalueet (asiakastulokset, henkilöstötulokset, keskeiset suorituskykytulokset ja yhteiskunnalliset tulokset) on oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa yhdistetty yhdeksi arviointialueeksi. Arvioinnissa tehdään tarvittaessa pisteytys EFQM - malliin kuuluvan TUTKA - logiikan mukaisesti. TUTKA - logiikka edellyttää myös, että toiminnalla ja tuloksilla on selkeä yhteys toisiinsa ja että tulokset ohjaavat toiminnan arviointia ja parantamista. Hakijan laatima kirjallinen kuvaus luo perustan arvioinnin eri vaiheille sekä yhteiselle keskustelulle koulutustoiminnan nykytilasta. Kilpailussa arvioidaan erityisesti työpaikalla tapahtuvaa oppisopimuskoulutusta, sen vaikuttavuutta sekä toimijoiden välistä yhteistyötä, ja hakijaa ohjataan kuvamaan tähän liittyen keskeisiä menettelyjä. Tulosalueella annetaan esimerkkejä, miten hakija voi kuvata oppisopimustoimintansa kehitystä. Tulososiossa tulee myös esittää koulutuksen aloittaneet, keskeyttäneet ja koko tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrät kolmelta vuodelta koulutuksittain sekä koulutettujen työpaikkaohjaajien määrät. 2.2 Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet Vuoden 2008 alussa julkaistu Opetushallituksen laatima ja -ministeriön hyväksymä Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus julkaisu ohjaa kouluttajaorganisaatiota tarkastelemaan toimintaansa erinomaisuudelle tyypillisten tunnuspiirteiden näkökulmasta, auttaa tunnistamaan parannuskohteita ja kannustaa EFQM - mallin tavoin organisaatioita kehittämään toimintaansa kohti erinomaisuutta. Laadunhallintasuositus korostaa myös toimintojen kokonaisvaltaista tarkastelua sekä sitä, että organisaatio itse määrittelee menettelytavat, joilla se saavuttaa asettamansa tavoitteet. 12

13 Tarkastelunäkökulmat ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ovat: - asiakassuuntautuneisuus - johtajuus - tuloshakuisuus - jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen - toimivat prosessit - henkilöstövoimavarana - työelämälähtöisyys ja kumppanuudet - yhteiskunnallinen vastuu Laatupalkintokilpailun tavoitteena on nimenomaisesti tuoda esiin erinomaisia menettelyjä, jotka ovat parantaneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua. Palkittavalta organisaatiolta edellytetään eriomaisuutta kautta koko toiminnan. Kunniamaininta voidaan myöntää, jos organisaatio yltää erinomaisuuteen jollakin alueella. 2.3 Laadunvarmistuksen yleinen eurooppalainen viitekehys (CQAF) Laadunvarmistuksen yleisen viitekehyksen perusajatuksena on auttaa arvioimaan ja sen myötä parantamaan omia käytäntöjä. Näin luodaan kestävä pohja organisaation menestymiselle myös tulevaisuudessa. Kaavio 2. Eurooppalainen laadunvarmistusmalli Laatupalkintohakemuksen laatiminen perehdyttää myös eurooppalaisen laadunvarmistusmallin käyttöön. Hakemuksen laatija joutuu pohtimaan kunkin arviointialueen osalta, onko organisaatiossa asetettu tavoitteita toiminnalle (suunnittelu), millaisia toimintatapoja on sovellettu (toteutus) sekä miten toimintaa arvioidaan (arviointi) ja parannetaan (palaute- ja muutosmenettely). Keskeistä on myös, että tuloksia seurataan ja niitä myös käytetään toiminnan parantamisen lähtökohtana. 13

14 3 PALKITUT OPPISOPIMUSKOULUTTAJAT VUOSINA Vuosina järjestetyissä neljässä laatupalkintokilpailussa on myönnetty kaikkiaan 6 laatupalkintoa ja 4 kunniamainintaa. Vuonna 2005 myönnettiin peräti 3 laatupalkintoa ja 3 kunniamainintaa eli maksimimäärä tunnustuksia, joita tuolloin oli mahdollisuus jakaa. Palkittujen suurta määrää ja kilpailuaktiivisuutta selittää osaltaan EFQM - mallin käyttöönotto hakemusten laatimisessa ja Ammattiosaajan teemavuosi. Vuoden 2005 oppisopimuskouluttajien laatupalkinnot myönnettiin Lindström Oy:lle, Sulzer Pumps Finland Oy:lle sekä Tampereen kaupungin Koukkuniemen vanhainkodille. Laatupalkintojen lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa erinomaisesta toiminnasta oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisessä Eurokangas Oy:lle, Lähettipirkka Oy:lle sekä Suomen Posti Oyj:lle. Vuoden 2006 kilpailun voittajaksi selviytyi Ruokaravintola Olas Sotkamosta ja vuonna 2007 Are Oy. Vuonna 2008 laatupalkinto myönnettiin Rinnekoti-Säätiölle ja kunniamaininta Securitas Oy:lle. Seuraavassa esitellään kaikkien Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa vuosina menestyneiden työnantajaorganisaatioiden oppisopimuskoulutustoimintaa sekä koulutuksen järjestäjän ja arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle. Lisäksi lukuun on koottu hakijoiden kokemuksia ja näkemyksiä kilpailuun osallistumisesta sekä oppisopimuskoulutuksen näkymistä. Liiteosassa on palkittujen yhteystiedot sekä tietoja hyvistä käytännöistä. 3.1 Lindström Oy Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Yrityksen esittely Lindström Oy on vuonna 1848 perustettu perheyritys, joka vuodesta 1997 lähtien on keskittynyt tuottamaan yritysten ja yhteisöjen tekstiilipalveluita. Suomen tytäryhtiö Comforta Oy on keskittynyt hotelli- ja sairaalatekstiilipalveluihin. Yhtiöllä on tytäryhtiöt myös Eestissä, Iso- Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tsekissä, Unkarissa ja Venäjällä. Suomessa yrityksellä on toimitiloja 18 paikkakunnalla. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja pohjoisin toimipaikka on Rovaniemellä. Pesulatoimintaa yhtiöllä on Suomessa yhdellätoista paikkakunnalla. Lindströmiläisiä oli vuonna , joista noin 500 työskenteli tytäryhtiöissä. Lindström on raportoinut toimintansa ympäristövaikutuksista sidosryhmille vuodesta 1999 lähtien ja julkaissut yhteiskuntavastuuraporttia vuodesta 2002 alkaen. Suomessa kaikilla yksiköillä oli vuonna 2005 DNV Certification Oy:n myöntämä ISO 9001:2000 laatusertifikaatti ja palvelukeskuksilla oli ISO ympäristösertifikaatti. Suomen Standardoimisliitto myönsi vuonna 1997 yhtiön käsirullapyyhejärjestelmälle pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin. Koulutustoiminnan esittely Oppisopimuskoulutus on suunniteltu vastaamaan työelämän muutoksiin. Oppisopimustoi- 14

15 minta on osa Lindströmin koulutusjärjestelmää eli Lindström Akatemiaa, jonka sisälle on luotu ammattitutkintojen polku. Yrityksen näkemyksen mukaan tuotannon henkilöiden koulutus on parantanut yrityksen tuottavuutta ja palvelun laatua sekä vaikuttanut oleellisesti kilpailukykyyn. Erityisvastuussa oleville tekstiilihuoltajille (mm. hygieniavastuu, ympäristövastuu) on asetettu tavoitteeksi tekstiilihuollon ammattitutkinnon suorittaminen, vaikka heillä olisikin taustalla jo jokin toinen koulutus. Tekstiilihuollon ammattitutkinnon oli vuoden 2004 loppuun mennessä suorittanut 54 henkilöä eli 14 prosenttia tekstiilihuoltajista. Tekstiilihuoltajien koulutuksia käynnistetään säännöllisesti: 15 henkilön ryhmä noin kerran 1,5 vuodessa. Oppisopimuskoulutus myynnin ja sihteerin ammattitutkintoon aloitettiin vuonna 2005 tekstiilihuoltajien koulutuksissa kehitetyn mallin mukaan. Valmiudet uusien henkilöstöryhmien koulutukseen ja rekrytointiin oppisopimuskoulutuksen kautta ovat olemassa. Tekstiilihuollon ammattitutkinnossa opiskelijat voivat tarvittaessa opiskella myös muissa palvelukeskuksissa, joista osasta on muotoutunut oppimiskeskuksia mm. hyvän konekannan ansiosta. Näin tutkinnonsuorittajille on pysytty tarjoamaan vaihtelevia työtehtäviä. Samalla erilaiset työkulttuurit, toisilta oppiminen ja toimintatapojen vertailu ovat tulleet osaksi työyhteisöjen arkea. Omaa työpaikkaa laajemmat oppimismahdollisuudet varmistavat osaltaan oppisopimuskoulutuksen tavoitteeksi asetettua monipuolista osaamista. Moniosaajaksi kehittymistä tukee osaltaan perehdyttämismalli, joka toimii myös työssä oppimisen työkaluna. Perehdyttämismalli käsittää varsinaisen työn eli koneiden ja työvälineiden käytön sekä oikeiden työmenetelmien lisäksi myös ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat. Työpistekohtainen työnopastuslomake toimii samalla perehdyttämisen ja työnopastuksen raporttina. Ikääntyneiden työntekijöiden erityistarpeisiin on kiinnitetty huomiota oppisopimuskoulutuksen henkilökohtaistamisessa ja käytäntöjä on muokattu elinikäistä oppimista tukeviksi. Tutkinnon vaatimukset sekä yrityksen koulutukselle asettamat yleiset tavoitteet ja yrityksen omat osaamiskartoitukset on sovitettu yhteen. Tämä on mahdollistanut sen, että osaaminen pystytään tunnistamaan aiempaa paremmin. Samalla tietopuolisen koulutuksen tarjonta täsmentyi ja resursseja voitiin siirtää opiskelijoiden henkilökohtaiseen opastukseen palvelukeskuksissa. Yhdellä työvalmentajalla on vastuullaan 1-3 opiskelijaa, pääsääntöisesti kuitenkin vain yksi kerrallaan. Eri osapuolet saavat palautetta toiminnasta noin 4 kuukauden välein. Yrityksessä kehitetty tekstiilihuoltajien koulutusmalli toimi mallina tekstiilialan tulopoliittisissa neuvotteluissa vuonna Yrityksen vastuuhenkilöt ja asiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa koulutuksen kehittämiseen osallistumalla tutkintotoimikunnan työhön sekä olleet monin tavoin mukana aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä valtakunnallisesti. Esimerkkinä tästä on Aihe-projektin pilottimalli. 15

16 Kaavio 3. Kumppanuusyhteistyö oppisopimuksen verkostossa, Lindström Oy Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän oppisopimuskeskuksen, Keudan perustelut palkinnon myöntämiselle Oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle Lindström Oy on yhteistyökumppanina unelma, jonka kanssa yhteistyö on tulevaisuuteen tähtäävää. Lindström on kuuden vuoden yhteistyön aikana osoittanut todellista tahtoa ja innostusta viedä näyttötutkintojärjestelmä tekstiilihuollon henkilöstön osaamisen kehittämisen välineeksi yrityksen oman koulutusjärjestelmän sisälle. 16

17 Lindström Oy on koulutuksen järjestäjän kanssa tekemällään yhteistyöllä vaikuttanut oppisopimuskoulutusjärjestelmän uudistamiseen, näyttötutkintojen työelämälähtöisyyden edistämiseen, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyön lisäämiseen ja aikuisopiskelun henkilökohtaistamiseen. Yrityksen asiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa tutkintojen suunnittelu ja uudistamistyöhön. Lindström Oy on sitoutunut työnantajana oppisopimuskoulutukseen ja mahdollistanut jatkuvalla kehittämistyöllään oppisopimuskoulutuksen onnistumisen. Kehittämistyön ansioista oppisopimusopiskelijan verkostosta on saatu entistä vahvempi. Oppisopimuskoulutusta on yrityksen 155-vuotisessa historiassa pidetty arvostettuna koulutusmuotona sen työelämälähtöisyyden vuoksi. Modernisoitu oppisopimuskoulutus on vahvistanut ja laajentanut koulutusmuodon arvostusta organisaation sisällä. Yrityksessä suoritettujen tutkintojen suorittamisprosentti on korkea (perustutkinnot 95 %, ammattitutkinnot 87 %). Tutkinnon suorittamista edellytetään erityistehtävissä toimivilta. Opiskelijat ovat motivoituneita. Sitoutuneet työvalmentajat ohjaavat, mahdollistavat laajan työssäoppimisen ja osallistuvat koulutuksen kehittämiseen. Yhteistyö koulutuksen järjestäjän kanssa on ollut vuorovaikutteinen oppimisprosessi. Oppisopimuskoulutuksen avulla on ennakoitu yhdessä tulevaisuuden osaamishaasteita. Kumppanuusyhteistyö on mahdollistanut oppisopimuskoulutusjärjestelmän täysipainoisen hyödyntämisen. Samalla se on haastanut koulutuksen järjestäjän saamisen ja halukkuuden jatkuvaan kehittämistyöhön. Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Lindström Oy:ssä koulutus on osa liiketoiminnan strategiaa. Oppisopimustoiminta on hyvin organisoitu yrityksen sisällä. Koulutuksen alkua edeltää osaamistason kartoitus ja koulutustarpeen arviointi. Oppimisprosessit on huolella nivottu yhteen, mikä ilmentää vahvaa pedagogista osaamista. Tietopuolinen koulutus ja työssä oppiminen kulkevat käsi kädessä. Tätä prosessia tukevat kiinteästi arvioinnit, opintojen seuranta, oppimistehtävät ja työvalmentajuus. Yhteistyö on tiivistä kaikkien prosessissa mukana olevien osapuolten kesken. Toiminnassa on kehittävä ote ja jatkuvan parantamisen asenne. Mikäli epäkohtia ilmenee, ne pyritään heti korjaamaan. Palautteen anto on osa päivittäistä toimintaa. Lindström Oy:ssä oppisopimuskoulutuksella on koulutettu erityisesti tekstiilihuollon ammattitutkintoihin. Tietopuolinen koulutus toteutetaan yrityksen omissa koulutustiloissa yhdessä kouluttajaorganisaation kanssa. Yrityksen asiantuntijat ovat myös toimineet teoriakouluttajina ja valmistaneet alan koulutusmateriaalia. Työvalmentajilla on säännölliset tapaamiset, joissa tarkastellaan opintojen kulloistakin vaihetta ja työssä oppimisen aikana esille tulleita ajankohtaista asioita. Opiskelijat ovat työssä oppimisen aikana eri toimipisteissä, joka auttaa heitä saamaan laajemman kokonaiskuvan tutkintoon kuuluvista osa-alueista. 17

18 3.2 Sulzer Pumps Finland Oy Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Yrityksen esittely Sulzer AG on kansainvälinen, vuonna 1834 perustettu teollisuusyritys, jonka kotipaikka on Sveitsi. A. Ahlström myi pumppuliiketoimintansa Sulzerille vuonna 2000, minkä myötä Sulzerin pumppudivisioonasta tuli puunjalostusteollisuuden pumppujen maailmanmarkkinajohtaja ja maailman kuudenneksi suurin pumppufirma. Sulzerilla on valmistus- ja kokoonpanoyksiköitä yli 10 maassa sekä myyntikonttoreita, huoltokeskuksia ja edustajia 150 maassa. Sulzer Pumps Finland Oy valmistaa pumppuja ja sekoittimia eri teollisuusalojen tarpeisiin. Yhtiö on Kotkan suurin teollinen työnantaja. Laatupalkitussa Karhulan yksikössä toimivat jo vuonna 1891 tuotannon aloittanut valimo sekä pumpputehdas ja -huolto. Henkilöstöä Karhulassa on noin 700. Yhtiöllä on valmistusta myös Mäntässä ja Oulussa huoltopiste. Yhtiöllä on Den Norske Vertitaksen sertifioima laatujärjestelmä. Koulutustoiminnan esittely Tutkintotavoitteisella oppisopimuskoulutuksella haetaan työntekijöiden monitaitoisuutta ja mahdollisuutta siirtyä työpisteestä toiseen. Valimossa koulutetaan valajan ammattitutkintoon, pumpputehtaalla koneistajan, kunnossapidon ja koneenasentajan ammattitutkintoon sekä koneistajamestarin erikoisammattitutkintoon. Johtamisen erikoisammattitutkinto on osa esimiesvalmennusta. Uudet koulutustilat valmistuivat vuonna Koulutusmallia valimolle haettiin yhtiön yksiköstä Yhdysvalloista, jossa oli jo käytössä näyttöperiaate. Tutkintotoimikunta myönsi pilottikoulutuksen läpäisseille valajamestarin arvon. Rekrytointipoluksi valimolle muodostui valajan ammattitutkinto, kun tutkinnon perusteet vahvistettiin. Yhtiöstä valmistuneet 15 henkilöä olivat Suomen ensimmäiset valimoalan ammattitutkinnon suorittajat. Pumpputehtaan rekrytointia tuki Työpaikka metallista -koulutusjärjestelmä, jota yhtiö on toteuttanut vuodesta 1994 alkaen. Työpaikka metallista -ohjelman tavoitteena oli koneistajan ammattitutkinto tai sen osa. Vuodesta 2001 alkaen osatutkinnon suorittanut on voinut täydentää opintojaan oppisopimuskoulutuksessa. Kaikki näin aloittaneet ovat suorittaneet koneistajan ammattitutkinnon oppisopimuksessa. Koneistajamestarin erikoisammattitutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus käynnistyi 1999 ja siitä valmistuneet kuusi koneistajamestaria olivat tutkintotoimikunnan ensimmäiset. Tavoite on, että koulutuksen päätyttyä jokainen opiskelija on ollut harjoittelemassa sekä Sulzerissa että sen koulutusohjelmassa mukana olevalla alihankkijalla. Näin hän tuntee koko toimitusketjun ja hänellä on valmiudet kehittää omaa työtään siinä työpaikassa, johon hän sijoittuu. Johtamisen erikoisammattitutkintoa käytetään yksiköiden kehittämisessä ja johtamisen ja muutoksen hallinnan yhteisen näkemyksen muodostamiseksi. 30 % esimiehistä oli jo suorittanut JETin. Tehokkaaksi oppimistavaksi on muodostunut kirjakerho. Jokainen sitoutuu lukemaan kirjan kuukaudessa. Koulutukseen kuuluu 30 kirjaa, jotka referoidaan ja joista keskustellaan. Oppisopimuskoulutuksen ansioista työntekijöiden on mahdollista toimia erilaisissa tehtävissä, 18

19 mikä vähentää työn rasittavuutta. Oppisopimuskoulutusta on hyödynnetty myös kuntoutuksessa ja työntekijätehtävistä on voinut siirtyä toimihenkilötehtäviin tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittamisen myötä. Kaikkiaan vuosina on suoritettu 70 näyttötutkintoa. Sulzer on mukana alueen kone- ja metallialan tutkintotoimikunnissa sekä JET in ja valimoalan tutkinnonuudistamistoimikunnassa. Yhtiö huolehtii, että alueen koululaisilla, opiskelijoilla ja opettajilla on tasalla oleva käsitys metalliteollisuudesta. Yhtiön edustajat ovat myös aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia teknologian ja koulutuksen alalla. Kaavio 4. Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan taustalla oleva filosofia eli Talo-malli, Sulzer Oy Tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelu toteutetaan työryhmässä, jossa mukana ovat yksikön tuotantopäällikkö, lähiesimies, oppisopimustoimisto, henkilöstön kehityspäällikkö ja asianomaiset opiskelijat sekä yleensä myös oppilaitoksen edustaja tutkinnon järjestäjän roolissa. Oppisopimuskoulutuksen toteutetaan pienryhmäkoulutuksina (6-12 henkilöä). Työpaikkakouluttajia kutsutaan kummeiksi tai työnopastajiksi. Jokaisessa työpisteessä opiskelijalla on oma kummi, mutta ryhmämuotoisessa koulutuksessa on myös nimetty vastuuhenkilö. Valimolla 15 prosenttia henkilöstöstä oli saanut työnopastajakoulutuksen. Talon oma väki on toiminut tietopuolisen koulutuksen antajana, jotta hiljainen tieto saadaan äänekkääksi ja dokumentoiduksi. Palautetta saadaan arviointikeskusteluissa koulutuksen eri vaiheissa, ja kirjallinen palaute oppimisjärjestelyistä sekä koulutuskertomus toimitetaan oppisopimustoimistolle. Henkilöstön kehityspäällikkö vastaa tutkintotavoitteisesta oppisopimuskoulutuksesta. Hän myös valmentaa kaikki työelämän edustajat, jotka toimivat arvioijina tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittaminen huomioidaan eri tavoin (valmistujaiset, tutkintopalkkiot, opintomatkat, työsuhteen laatu). 19

20 Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (Kotkan kaupunki/kotka-haminan seudun oppisopimuskoulutus) perustelut palkinnon myöntämiselle - Koulutustavoitteiden suunnittelun pohjana yrityksen strategia - Koulutuksen tutkintotavoitteisuus ja tuloksellisuus - Koulutuksen jälkeinen työllistyminen tai uuteen tehtävään nimeäminen - Työyhteisön sitoutuminen oppisopimusta tukevaan toimintaan - Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen - Aktiivinen toiminta oppisopimuskoulutuksen tunnettavuuden lisäämiseksi - Aktiivinen toiminta ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi (edustus monissa toimielimissä) oppisopimuskouluttajan joukosta valintamme vuoden 2004 oppisopimustyönantajaksi. Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Sulzer Pumps Finland Oy:ssä on oppimiseen ja koulutukseen kannustava ilmapiiri ja johdon selkeä tuki, mikä näkyy kaikkien osapuolten innostuneena suhtautumisena koulutukseen. Yrityksen pitkä perinne työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen näkyy muun muassa tietopuolisen koulutuksen ja työssä oppimisen tiiviinä kytkemisenä yhteen. Oppisopimuskoulutusta käytetään useisiin erilaisiin ammattitutkintoihin valmentavana koulutuksena. Vaikka yrityksessä on laajaa osaamista useilla tutkintoon kuuluvilla osa-alueilla, yritys hyödyntää ulkopuolisia kouluttajia aina yliopistotasolle saakka opetussuunnitelmien perusteiden edellyttäessä. Sulzer Pumps Finland Oy tekee tiivistä yhteistyötä useiden eri koulutusasteilla olevien oppilaitosten kanssa ja oppilaitosten opettajia on ollut työssä yrityksessä tutustumassa opiskelijoiden työtehtäviin. Yrityksen edustajat ovat olleet laajasti mukana oppisopimuskoulutuksen ja alan näyttöjärjestelmän kehittämisessä. Yrityksen oppisopimuskoulutus on lisännyt oppisopimuskoulutuksen tunnettavuutta. 3.3 Tampereen kaupunki, Koukkuniemen vanhainkoti Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Työnantajaorganisaation esittely Koukkuniemen vanhainkoti on Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen osa toimialanaan koti- ja laitoshoito. Vuonna 2004 Koukkuniemessä oli noin 1000 hoitopaikkaa, joista 140 oli sairaalapaikkoja. Vanhainkodissa ja kotihoidossa on yhteensä runsaat 1200 työntekijää, joista laitoshoidon parissa lähes 690. Vanhuspalveluita ovat ennaltaehkäisevä toiminta, kotihoito (kotipalvelu- ja kotisairaanhoito), päivätoiminta, asumispalvelut ja laitoshoito (vanhainkoti- ja sairaalahoito). Vanhusten palveluiden tehtävänä on ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja edesauttaa itsenäistä elämistä omassa kodissa. 20

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TILASTOT JA LAADUN OHJAUS. Erityisasiantuntija Soili Jaarinen. Oppisopimuskoulutuksen laadunvarmistus-seminaari

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TILASTOT JA LAADUN OHJAUS. Erityisasiantuntija Soili Jaarinen. Oppisopimuskoulutuksen laadunvarmistus-seminaari Oppisopimuskoulutuksen laadunvarmistus-seminaari OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TILASTOT JA LAADUN OHJAUS Erityisasiantuntija Soili Jaarinen Kirjoittajan nimi Soilli Jaarinen Tilaisuuden nimi Oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Erityisteema: Yrittäjyys Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Laatupalkinnon tavoitteena on kannustaa ammatillisen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILU JA KILPAILUSSA MENESTYNEIDEN TYÖNANTAJA- ORGANISAATIOIDEN HYVÄT KOULUTUSKÄYTÄNNÖT

OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILU JA KILPAILUSSA MENESTYNEIDEN TYÖNANTAJA- ORGANISAATIOIDEN HYVÄT KOULUTUSKÄYTÄNNÖT Aila Korpi ja Kirsti Stenvall (toim.) OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILU JA KILPAILUSSA MENESTYNEIDEN TYÖNANTAJA- ORGANISAATIOIDEN HYVÄT KOULUTUSKÄYTÄNNÖT OPETUSHALLITUS Opetushallitus Kannen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA

NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA 2 + 1 MALLIIN SIIRTYMISEN EDELLYTYKSET Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (35 op) suoritettu kahden vuoden opinnot suoritettuna tai

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli Vastuut toimijoiden kesken 2 + 1 malliin siirtymisen edellytykset Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (20 ov) suoritettu 18 v ikä, pääsääntöisesti

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA KJ LOGO TÄHÄN Sivu 1 / 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA Tämä asiakirja sisältää asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (811/98) sekä asetuksen ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot