laatupalkinto

Transkriptio

1 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN laatupalkinto Työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt Soili Jaarinen (toim.)

2 2

3 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILU Työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt Soili Jaarinen (toim.)

4 Opetushallitus Kannen suunnittelu: Innocorp Oy ISBN (pdf) Helsinki

5 SISÄLTÖ Alkusanat. 6 Johdanto Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu Laatupalkintokilpailut Kilpailun toteuttaminen Mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa Miksi kilpailuun kannattaa osallistua 11 2 Laadunhallinnan viitekehys EFQM-malli ja hakemuksen laatiminen Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet Laadunvarmistuksen yleinen eurooppalainen viitekehys(cqaf) 13 3 Palkitut oppisopimuskouluttajat vuosina Lindström Oy Sulzer Pumps Finland Oy Tampereen kaupunki, Koukkuniemen vanhainkoti Eurokangas Oy Lähettipirkka Oy Suomen Posti Oyj (nykyinen Itella Oyj) Ruokaravintola Olas Are Oy Rinnekoti-Säätiö Securitas Oy 40 4 Palkittujen organisaatioiden kilpailukokemuksia ja tulevista haasteista Kokemukset kilpailusta Oppisopimuskoulutuksen haasteista 46 5 Liitteet. 49 Hakulomake, yleiskuvaus, toimintakuvaus 49 Hakuohjeet 55 Arviointipäivän ohjelma 58 Palkittujen organisaatioiden yhteystiedot 59 Kooste hyvistä koulutuskäytännöistä 60 Palkitut organisaatiot

6 ALKUSANAT Oppisopimuskoulutus työvaltaisena koulutusmuotona on vahvistanut suosiotaan vuosi vuodelta ja oppisopimusten määrä on kasvanut nopeasti ammatillisessa perus- että lisäkoulutuksessa. Koulutusmuodon merkitys ja monipuoliset mahdollisuudet ammatillisen osaamisen hankkimisessa ja edelleen kehittämisessä tunnetaan ja tunnustetaan laajasti. Työpaikalla tapahtuva opiskelu ja sen laadunvarmistus ovat edelleen ammatillisen koulutuksen kehittämisen keskeisiä painoalueita. Laadunhallinnan kannalta keskeistä on koulutustoiminnan säännöllinen itsearviointi ja toisten hyvistä koulutuskäytännöistä oppiminen. Vuodesta 2000 alkaen järjestetty Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu on osaltaan kannustanut työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä oman toiminnan laadun jatkuvaan arviointiin ja parantamiseen. Vuonna 2005 Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailua uudistettiin ja laatupalkintokilpailussa siirryttiin Euroopan laatupalkintomallin (EFQM ) käyttöön. Tämä laadunhallinnan ja arvioinnin viitekehys tunnetaan yleisesti työelämän organisaatioiden sekä koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Ammattiosaajan teemavuosi 2005 olikin kilpailuaktiivisuuden kannalta vilkkain ja kilpailussa myönnettiin maksimimäärä tunnustuksia: 3 palkintoa ja 3 kunniamainintaa. Vuoden 2008 kilpailukierrosta varten hakuprosessia kevennettiin etenkin Euroopan laatupalkintomallin mukaisen tulosalueen osalta. Tämän uudistuksen toivotaan alentavan hakukynnystä ja innostavan aiempaa useampia oppisopimuskouluttajina toimivia organisaatioita sekä koulutuksen järjestäjiä oman toimintansa arviointiin ja kilpailuun osallistumiseen. Tähän julkaisuun on koottu Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailuissa vuosina menestyneiden työnantajaorganisaatioiden (12) hyvät koulutuskäytännöt. Julkaisu on jatkoa Opetushallituksen asiantuntijoiden, opetusneuvos Aila Korven ja erityisasiantuntija Kirsti Stenvallin toimittamaan Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu ja kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt - julkaisuun, johon on koottu vuosien kilpailujen myötä löytyneet hyvät käytännöt. Nämä molemmat julkaisut ovat luettavissa myös Opetushallituksen verkkosivuilla Opetusministeriön Koulutus ja Tutkimus kehittämissuunnitelman mukaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen on edelleen ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä. Virkasuhteisten henkilöiden on ollut mahdollista vuoden 2008 alusta alkaen solmia oppisopimus. Toivon, että julkaisu antaa sekä uusille että kokeneille oppisopimuskouluttajille ja koko ammatillisen koulutuksen laajalle kentälle uusia ajatuksia työpaikalla tapahtuvan koulutuksen, oppimisen ja ohjauksen kehittämiseen. Lämpimät kiitokset aiemman vastaavan julkaisun toimittajille Aila Korvelle ja Kirsti Stenvallille erinomaisen mallin antamisesta, oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon kehittämis- ja arviointiryhmän jäsenille sekä kaikille julkaisussa haastatelluille työnantajaorganisaatioiden ja koulutuksen järjestäjien asiantuntijoille, joiden ansiosta erinomaisia oppisopimuskoulutuskäytäntöjä voidaan jakaa muille toimijoille. Soili Jaarinen, erityisasiantuntija 6

7 JOHDANTO Tämä julkaisu on tarkoitettu kaikille oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun parantamisesta kiinnostuneille henkilöille työpaikoilla, oppisopimuskeskuksissa ja toimistoissa, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Julkaisun aineisto on koottu oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailusta vuosilta Julkaisu on jatkoa Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu ja kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt -julkaisulle, jonka Opetushallitus toimitti vuosien kilpailuista. Aloite julkaisun tekemiseen tuli opetusministeriöltä ja työmarkkinajärjestöiltä. Näin kaikki vuosina laatupalkintokilpailujen tuloksena tunnistetut ja koulutuksen järjestäjien sekä oppisopimuskouluttajina toimivien työnantajaorganisaatioiden myötävaikutuksella julkaistut hyvät käytännöt on saatu hyödyttämään oppisopimuskoulutuksen laadun parantamista ja ammatillisen koulutuksen kenttää. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa on kehitetty tiiviissä eurooppalaisessa yhteistyössä. Opetushallituksen vuoden 2008 alussa julkaisema ja opetusministeriön vahvistama Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus kannustaa ammatillisen koulutuksen toimijoita vapaaehtoiseen kokemusten vaihtoon, hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä toisilta oppimiseen. Laadunvarmistuksen yhteinen eurooppalainen viitekehys, ns. CQAF -malli, sekä laadunhallintasuosituksen esimerkit CQAF -mallin soveltamista ammatillisen koulutuksen eri osa-alueille parantavat edellytyksiä myös hyvien käytäntöjen siirron onnistumiselle. Oleellista onkin, että yhä useammat organisaatiot rohkeasti kehittävät ja soveltavat menettelytapoja, joilla voidaan analysoida hyviä käytäntöjä, koota niihin liittyvää hiljaista tietoa sekä pohtia, miten toisilta oppiminen ja vertaisarviointi nousevat itsearvioinnin ja auditoinnin veroiseksi menetelmäksi laadun parantamisessa. Julkaisun ensimmäinen luku esittelee Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun. Toisessa luvussa kuvataan eurooppalaisen laatupalkintomallin (EFQM ) käyttöä työnantajien koulutustoiminnan arvioinnissa, erinomaisen koulutusorganisaation tunnuspiirteet ja laadunhallinnan yleinen eurooppalainen viitekehys. Kolmannessa luvussa on esitelty vuosina laatupalkintokilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden oppisopimuskoulutustoiminta sekä koulutuksen järjestäjän ja arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle. Lukuun neljä on koottu hakijoiden kokemuksia kilpailuun osallistumisesta sekä tuleviin haasteisiin oppisopimuskouluttajina. Julkaisun viides luku sisältää liiteaineiston, palkittujen organisaatioiden yhteystiedot, koosteen hyvistä käytännöistä sekä listauksen kaikista palkituista vuosilta

8 1 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTO- KILPAILU 1.1 Laatupalkintokilpailut Opetusministeriö käynnisti ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatun Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun vuonna Oppisopimuskoulutuksen kenttä oli toteuttanut vastaavanlaisia kilpailuja jo aiemmin ja tehnyt aloitteen opetusministeriölle valtakunnallisen kilpailun käynnistämiseksi. Näin Opetushallitus sai tehtäväksi myös Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun järjestämisen. Laatupalkintokilpailut ovat osa ammatillisen koulutuksen pitkäjänteistä laatutyötä, mitä ovat tukeneet myös Koulutus ja tutkimus -kehittämissuunnitelmien ja linjaukset. Vuonna 2006 myös kansalaisopistot saivat oman laatupalkintokilpailunsa. Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun tavoitteena on kannustaa työnantajia oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiseen ja kehittämiseen sekä tuoda esille hyviä käytäntöjä välitettäväksi muille työnantajaorganisaatiolle. Tavoitteena on lisäksi parantaa koulutusmuodon yleistä tunnettuutta ja arvostusta. 1.2 Kilpailun toteuttaminen Oppisopimuskouluttajien laatupalkintoa voidaan hakea työnantajaorganisaatiolle, joka koulutuksen järjestäjän näkemyksen mukaan on toiminut esimerkillisesti ja saavuttanut hyviä tuloksia. Puolueeton arviointiryhmä päättää arviointikäynneistä ja tekee esityksen palkittavista organisaatioista. Palkinnot ja kunniamaininnat myöntää opetusministeriö. Opetushallitus vastaa kilpailun käytännön järjestelyistä. Laatupalkintoarvioinnin eettiset periaatteet Seuraavat eettiset periaatteet sitovat kaikkia arviointiin osallistuvia henkilöitä: Luottamuksellisuus Arvioinnista vastaavat sitoutuvat kirjallisesti, että eivät ilmaise kenellekään ulkopuoliselle arvioinnin aikana saamiaan tietoja. Puolueettomuus Arvioinnista vastaavat henkilöt eivät itse ole vastuussa arvioitavasta toiminnasta. Tasapuolisuus Kaikkien arviointiin osallistuvien näkemykset ovat yhtä arvokkaita. Avoimuus Arvioitavat voivat tuoda avoimesti esille käsityksensä arvioinnin kohteena olevista asioista. Rehellisyys Arvioitavat esittävät organisaation koulutustoiminnan sellaisena, kuin se arviointihetkellä on. Sitoutuminen Arvioinnin toteuttaminen edellyttää arviointiin osallistuvien ja arvioinnin kohteena olevien sitoutumista arvioinnin eri vaiheisiin. 8

9 Toimijoiden roolit Opetusministeriön ja Opetushallituksen ohella keskeisiä toimijoita laatupalkintokilpailussa ovat kolmikantaperiaatteella valittu arviointiryhmä sekä oppisopimuskouluttajana toimivat työnantajaorganisaatiot ja koulutuksen järjestäjät. Opetusministeriö päättää vuosittain kilpailun toteuttamisesta sekä hyväksyy arvioinnissa käytettävät kriteerit ja aikataulun. Opetusministeriö päättää ja jakaa, kuultuaan arviointiryhmää, laatupalkinnot ja kunniamaininnat sekä huolehtii kilpailuun liittyvästä tiedottamisesta. Opetushallituksen tehtävänä on kilpailun valmisteluun, toteuttamiseen ja raportointiin liittyvät tehtävät sekä yhteydenpito hakijoihin kilpailun aikana. Opetushallitus myös asettaa kolmikantaperiaatteen mukaisen arviointiryhmän, jossa on edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä koulutus ja tutkimus. Opetushallitus tukee arviointiryhmää työssään sekä luo puitteet, joissa eri toimijat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toinen toisiltaan. Arviointiryhmän vastuulla on varsinaisten arviointien tekeminen, johon kuuluu hakijoiden yksilöarviointi kirjallisten hakemusten perusteella, työnantajaorganisaatioihin tehtävät arviointikäynnit sekä perustellun esityksen tekeminen laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista. Arviointiryhmä vastaa myös hakijoille toimitettavista palauteraporteista. Työnantajaorganisaation ja koulutuksen järjestäjän yhteisenä tehtävänä on laatia kilpailuhakemus. Lisäksi työnantajaorganisaatio vastaa arviointikäyntien valmistelusta yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kehittämisryhmä seuraa ja arvioi kilpailuprosessia sekä tekee ehdotuksen ministeriölle seuraavan kilpailun osalta. Ryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, oppisopimuskoulutuksen järjestäjät sekä Opetushallitus ja opetusministeriö. Laatupalkintokilpailun vaiheet Vuosittain järjestetyn Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun toteuttaminen käynnistyy, kun opetusministeriö avaa kilpailun ja järjestää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa tiedotustilaisuuden oppisopimuskouluttajina toimiville työnantajaorganisaatioille sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjille. Tilaisuuden tavoitteena on kannustaa työnantajaorganisaatioita ja koulutuksen järjestäjiä osallistumaan kilpailuun ja antaa ohjeita kilpailuhakemuksen laatimiseen. Ennen tiedotustilaisuutta, loka-marraskuussa Opetushallitus on lähettänyt koulutuksen järjestäjille tiedotteen sekä kilpailuesitteen, hakulomakkeen ja hakuohjeet. Tämän jälkeen hakijat laativat kilpailuhakemuksen annettujen ohjeiden (liitteet 1, 2) mukaan helmikuun loppuun mennessä. Hakemus sisältää kouluttajana toimivan työnantajaorganisaation yleiskuvauksen ja toimintakuvauksen yrityksen oppisopimustoiminnasta ja sen tuloksista. Hakemuksen mukana lähetään vuosikertomus, mutta ei muita liitteitä. Hakemusta on kevennetty kilpailun alkuajoista merkittävästi, jotta osallistuminen ei kaatuisi hakemuksen laatimiseen. Hyvin laadittu hakemus antaa todellisen kuvan työantajaorganisaation toiminnan laadusta ja tuloksista sekä tuo esiin hakijan erityisiä vahvuuksia ja hyviä toimintakäytäntöjä. 9

10 1. KILPAILUN AVAAMINEN, TIEDOTUSTILAISUUS Opetusministeriö, Opetushallitus loka-marraskuu 2. HAKEMUSTEN LAATIMINEN Oppisopimuskouluttajat, Koulutuksen järjestäjät marras-helmikuu 3. YKSILÖARVIOINTI JA ARVIOINTIKÄYNTIKOHTEIDEN VALINTA (max 6) Arviointiryhmä (Opetushallitus) helmi-maaliskuu 4. ARVIOINTIKÄYNNIT JA KONSENSUSARVIOINTI Arviointiryhmä maalis-huhtikuu 5. ESITYS OPETUSMINISTERIÖLLE PALKINNON SAAJISTA Arviointiryhmä huhti-toukokuu 6. LAATUPALKINNON JA KUNNIAMAININTOJEN JAKO Opetusministeriö toukokuu 7. PALAUTERAPORTIT ORGANISIAATIOILLE, JOIHIN ON TEHTY ARVIOINTIKÄYNTI Opetushallitus touko-kesäkuu Kaavio 1. Laatupalkinnon hakemisen ja arvioinnin vaiheet Opetushallitus toimittaa arviointiryhmän jäsenille määräaikaan mennessä tulleet hakemukset. Jos hakemuksia tulee yli yhdeksän, Opetushallitus suorittaa hakijoiden esikarsinnan. Arviointiryhmän jäsenet tekevät oman yksilöarviointinsa sovittujen kriteerien perusteella kirjallisesti. Yksilöarviointi perustuu kirjalliseen hakemukseen ja siinä kuvattuun työnantajaorganisaation oppisopimuskoulutustoimintaan (yleiskuvaus, toimintakuvaukset, tulokset). Yksilöarvioinnin perusteella arviointiryhmä valitsee maksimissaan kuusi organisaatiota, joihin tehdään arviointikäynti. Opetushallitus vastaa arviointikäyntien valmistelusta ja yhteydenpidosta työnantajaorganisaatioihin. Arviointiryhmä tekee sovitut arviointikäynnit maalis-huhtikuun aikana. Arviointikäynnin tarkoituksena on saada kokonaiskuva organisaation oppisopimuskoulutustoiminnasta ja sen aikana voidaan myös tarkentaa hakemusten yksilöarvioinnissa epäselväksi jääneitä asioita. Ensisijaisena tavoitteena on löytää työnantajaorganisaation koulutustoiminnasta erinomaisena pidettäviä tunnuspiirteitä, jotka ovat esimerkiksi muille oppisopimuskouluttajina toimiville työantajaorganisaatioille. Arviointikäynti kestää koko päivän ja sen aikana haastatellaan oppisopimustoiminnassa mukana olevia tahoja erillisinä ryhminä ennalta laaditun ohjelman mukaisesti (liite 5). Haastattelujen ohella arviointikäynnin aikana tutustutaan koulutustoiminnassa käytettäviin oppimis- ja työympäristöihin laitteineen. Arviointikäynnin päätteeksi hakija saa alustavaa palautetta vahvuuksistaan ja parantamisalueistaan. Arviointiryhmän jäsenet tarkentavat henkilökohtaisia arviointejaan arviointikäynneillä saamansa tiedon perusteella. Tämän jälkeen arviointiryhmä kokoontuu ja tekee laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista perustellun esityksen, joka toimitetaan opetusministerin käsittelyyn. Opetusministerin tehtyä päätöksensä opetusministeriö tiedottaa asiasta kilpailussa menestyneille organisaatioille ja koulutuksen järjestäjille, jotka ovat palkintoa esittäneet. Opetusministeriö järjestää toukokuussa palkintojenjakotilaisuuden, jonka yhteydessä myös lehdistölle tiedotetaan palkinnosta ja perusteista. 10

11 Opetushallitus kokoaa arviointiryhmän jäsenten arviointeihin perustuvan palauteraportin jokaiselle arviointikäynnin kohteena olleelle työnantajaorganisaatiolle ja palkintoa ehdottaneelle koulutuksenjärjestäjälle. Palauteraportti sisältää yleisarvioinnin hakijan toiminnasta oppisopimuskouluttajana sekä vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointialueittain. Opetushallitus tiedottaa arvioinnin tuloksista kullekin hakijalle kesäkuun aikana. 1.3 Mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa? Kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden velvollisuutena on esitellä koulutustoimintaansa eri yhteyksissä ja jakaa hyviksi tunnistettuja koulutuskäytäntöjä. Työnantajaorganisaatiot ovatkin tiedottaneet aktiivisesti hyvistä koulutuskäytännöistään mm. omissa tiedotustilaisuuksissaan, paikallislehdissä sekä erilaisissa yhteistyökumppaneiden (kuten kauppakamari, työhallinto) järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi oppisopimuskoulutustoimintaa on esitelty organisaatioiden sisäisissä tiedotusvälineissä kuten henkilöstölehdissä ja intranetissä. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat omalta osaltaan tehneet merkittävää työtä tiedottamalla kilpailussa menestyneiden organisaatioiden hyvistä käytännöistä oman organisaationsa sisällä ja erilaisissa sidosryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Lisäksi työnantajaorganisaatiot ja koulutuksen järjestäjät kertovat hyödyntävänsä kilpailun tuomaa positiivista julkisuutta markkinoinnissa ja opiskelijarekrytoinnissa. Opetusministeriö ja Opetushallitus järjestävät vuosittain eri sidosryhmien kanssa laatuseminaareja ja koulutustilaisuuksia, joissa kilpailussa menestyneiden organisaatioiden edustajat voivat myös esitellä koulutustoimintaansa ja jakaa hyviä koulutuskäytäntöjä. Näin voidaan edistää oppisopimustoimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja sen myötä kannustaa oppisopimuskoulutuksen laadun parantamiseen. 1.4 Miksi kilpailuun kannattaa osallistua? Useimmille kilpailuun osallistuville työnantajaorganisaatioille menestys kilpailussa ei ole päätavoite, vaan ennen kaikkea saada ulkopuolisen asiantuntijaryhmän näkemys siitä, mikä koulutustoiminnassa on erityisen hyvää ja miten sitä tulisi jatkossa kehittää. Saatujen kokemusten mukaan kilpailuun osallistuminen on ollut erinomainen oppimisprosessi, joka sitoo oppisopimuskoulutuksen eri toimijat yhteiseen kehittämistyöhön. Hakemuksen laatiminen on osa organisaation laatutyötä, mistä on hyötyä organisaation laadunhallinnassa ja itsearvioinnissa sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä laajemminkin. Hakija ohjataan EFQM mallin avulla muodostamaan kokonaisnäkemys omasta koulutustoiminnastaan ja arvioimaan sitä systemaattisen laadunhallinnan kannalta sekä kuvaamaan, miten oppisopimuskoulutustoiminnalle asetetaan tavoitteita, miten toimintaa ohjataan näiden tavoitteiden suunnassa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu ja miten koulutustoimintaa jatkuvasti parannetaan tulosten, oppimisen tai seurantatiedon perusteella. Kilpailuun liittyvät arviointikäynnit työpaikoille ovat myös keino edistää oppisopimuskoulutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja toisilta oppimista. Arviointikäyntien yhteydessä toimijoille avautuu mahdollisuus tuoda esille ja jakaa kokemuksiaan oppisopimuskoulutukseen liittyvistä käytännöistään. Arvioitsijoiden arviointikäynneillä esittämillä kysymyksillä ja arviointiryhmän antamilla palauteraporteilla on saatujen palautteiden perusteella koulutustoimintaa ohjaavaa ja kehittävää vaikutusta. 11

12 Kilpailumenestys itsessään tuo julkisuutta niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla, mikä auttaa oppisopimuskoulutuksen tunnetuksi tekemistä ja edistää työelämän ja oppilaitosten sekä eri koulutusmuotojen välistä vuoropuhelua. 2 LAADUNHALLINNAN VIITEKEHYS 2.1 EFQM - malli ja hakemuksen laatiminen Vuodesta 2005 Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa käytetyn EFQM - mallin etuna on, että mallia käytetään yleisesti välineenä toiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Laatupalkintokilpailussa oppisopimuskoulutustoimintaa tarkastellaan seuraavilla alueilla: 1. Johtajuus 2. Toimintaperiaatteet ja strategia 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit 6. Tulokset Arviointialueilla 1 5 kuvataan, minkälaista hakijan oppisopimustoiminta käytännössä on. Toimintakuvauksen suositeltava laajuus on kaksi sivua arviointialuetta kohden. EFQM - mallin tulosalueet (asiakastulokset, henkilöstötulokset, keskeiset suorituskykytulokset ja yhteiskunnalliset tulokset) on oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa yhdistetty yhdeksi arviointialueeksi. Arvioinnissa tehdään tarvittaessa pisteytys EFQM - malliin kuuluvan TUTKA - logiikan mukaisesti. TUTKA - logiikka edellyttää myös, että toiminnalla ja tuloksilla on selkeä yhteys toisiinsa ja että tulokset ohjaavat toiminnan arviointia ja parantamista. Hakijan laatima kirjallinen kuvaus luo perustan arvioinnin eri vaiheille sekä yhteiselle keskustelulle koulutustoiminnan nykytilasta. Kilpailussa arvioidaan erityisesti työpaikalla tapahtuvaa oppisopimuskoulutusta, sen vaikuttavuutta sekä toimijoiden välistä yhteistyötä, ja hakijaa ohjataan kuvamaan tähän liittyen keskeisiä menettelyjä. Tulosalueella annetaan esimerkkejä, miten hakija voi kuvata oppisopimustoimintansa kehitystä. Tulososiossa tulee myös esittää koulutuksen aloittaneet, keskeyttäneet ja koko tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrät kolmelta vuodelta koulutuksittain sekä koulutettujen työpaikkaohjaajien määrät. 2.2 Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet Vuoden 2008 alussa julkaistu Opetushallituksen laatima ja -ministeriön hyväksymä Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus julkaisu ohjaa kouluttajaorganisaatiota tarkastelemaan toimintaansa erinomaisuudelle tyypillisten tunnuspiirteiden näkökulmasta, auttaa tunnistamaan parannuskohteita ja kannustaa EFQM - mallin tavoin organisaatioita kehittämään toimintaansa kohti erinomaisuutta. Laadunhallintasuositus korostaa myös toimintojen kokonaisvaltaista tarkastelua sekä sitä, että organisaatio itse määrittelee menettelytavat, joilla se saavuttaa asettamansa tavoitteet. 12

13 Tarkastelunäkökulmat ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ovat: - asiakassuuntautuneisuus - johtajuus - tuloshakuisuus - jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen - toimivat prosessit - henkilöstövoimavarana - työelämälähtöisyys ja kumppanuudet - yhteiskunnallinen vastuu Laatupalkintokilpailun tavoitteena on nimenomaisesti tuoda esiin erinomaisia menettelyjä, jotka ovat parantaneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua. Palkittavalta organisaatiolta edellytetään eriomaisuutta kautta koko toiminnan. Kunniamaininta voidaan myöntää, jos organisaatio yltää erinomaisuuteen jollakin alueella. 2.3 Laadunvarmistuksen yleinen eurooppalainen viitekehys (CQAF) Laadunvarmistuksen yleisen viitekehyksen perusajatuksena on auttaa arvioimaan ja sen myötä parantamaan omia käytäntöjä. Näin luodaan kestävä pohja organisaation menestymiselle myös tulevaisuudessa. Kaavio 2. Eurooppalainen laadunvarmistusmalli Laatupalkintohakemuksen laatiminen perehdyttää myös eurooppalaisen laadunvarmistusmallin käyttöön. Hakemuksen laatija joutuu pohtimaan kunkin arviointialueen osalta, onko organisaatiossa asetettu tavoitteita toiminnalle (suunnittelu), millaisia toimintatapoja on sovellettu (toteutus) sekä miten toimintaa arvioidaan (arviointi) ja parannetaan (palaute- ja muutosmenettely). Keskeistä on myös, että tuloksia seurataan ja niitä myös käytetään toiminnan parantamisen lähtökohtana. 13

14 3 PALKITUT OPPISOPIMUSKOULUTTAJAT VUOSINA Vuosina järjestetyissä neljässä laatupalkintokilpailussa on myönnetty kaikkiaan 6 laatupalkintoa ja 4 kunniamainintaa. Vuonna 2005 myönnettiin peräti 3 laatupalkintoa ja 3 kunniamainintaa eli maksimimäärä tunnustuksia, joita tuolloin oli mahdollisuus jakaa. Palkittujen suurta määrää ja kilpailuaktiivisuutta selittää osaltaan EFQM - mallin käyttöönotto hakemusten laatimisessa ja Ammattiosaajan teemavuosi. Vuoden 2005 oppisopimuskouluttajien laatupalkinnot myönnettiin Lindström Oy:lle, Sulzer Pumps Finland Oy:lle sekä Tampereen kaupungin Koukkuniemen vanhainkodille. Laatupalkintojen lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa erinomaisesta toiminnasta oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisessä Eurokangas Oy:lle, Lähettipirkka Oy:lle sekä Suomen Posti Oyj:lle. Vuoden 2006 kilpailun voittajaksi selviytyi Ruokaravintola Olas Sotkamosta ja vuonna 2007 Are Oy. Vuonna 2008 laatupalkinto myönnettiin Rinnekoti-Säätiölle ja kunniamaininta Securitas Oy:lle. Seuraavassa esitellään kaikkien Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa vuosina menestyneiden työnantajaorganisaatioiden oppisopimuskoulutustoimintaa sekä koulutuksen järjestäjän ja arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle. Lisäksi lukuun on koottu hakijoiden kokemuksia ja näkemyksiä kilpailuun osallistumisesta sekä oppisopimuskoulutuksen näkymistä. Liiteosassa on palkittujen yhteystiedot sekä tietoja hyvistä käytännöistä. 3.1 Lindström Oy Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Yrityksen esittely Lindström Oy on vuonna 1848 perustettu perheyritys, joka vuodesta 1997 lähtien on keskittynyt tuottamaan yritysten ja yhteisöjen tekstiilipalveluita. Suomen tytäryhtiö Comforta Oy on keskittynyt hotelli- ja sairaalatekstiilipalveluihin. Yhtiöllä on tytäryhtiöt myös Eestissä, Iso- Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tsekissä, Unkarissa ja Venäjällä. Suomessa yrityksellä on toimitiloja 18 paikkakunnalla. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja pohjoisin toimipaikka on Rovaniemellä. Pesulatoimintaa yhtiöllä on Suomessa yhdellätoista paikkakunnalla. Lindströmiläisiä oli vuonna , joista noin 500 työskenteli tytäryhtiöissä. Lindström on raportoinut toimintansa ympäristövaikutuksista sidosryhmille vuodesta 1999 lähtien ja julkaissut yhteiskuntavastuuraporttia vuodesta 2002 alkaen. Suomessa kaikilla yksiköillä oli vuonna 2005 DNV Certification Oy:n myöntämä ISO 9001:2000 laatusertifikaatti ja palvelukeskuksilla oli ISO ympäristösertifikaatti. Suomen Standardoimisliitto myönsi vuonna 1997 yhtiön käsirullapyyhejärjestelmälle pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin. Koulutustoiminnan esittely Oppisopimuskoulutus on suunniteltu vastaamaan työelämän muutoksiin. Oppisopimustoi- 14

15 minta on osa Lindströmin koulutusjärjestelmää eli Lindström Akatemiaa, jonka sisälle on luotu ammattitutkintojen polku. Yrityksen näkemyksen mukaan tuotannon henkilöiden koulutus on parantanut yrityksen tuottavuutta ja palvelun laatua sekä vaikuttanut oleellisesti kilpailukykyyn. Erityisvastuussa oleville tekstiilihuoltajille (mm. hygieniavastuu, ympäristövastuu) on asetettu tavoitteeksi tekstiilihuollon ammattitutkinnon suorittaminen, vaikka heillä olisikin taustalla jo jokin toinen koulutus. Tekstiilihuollon ammattitutkinnon oli vuoden 2004 loppuun mennessä suorittanut 54 henkilöä eli 14 prosenttia tekstiilihuoltajista. Tekstiilihuoltajien koulutuksia käynnistetään säännöllisesti: 15 henkilön ryhmä noin kerran 1,5 vuodessa. Oppisopimuskoulutus myynnin ja sihteerin ammattitutkintoon aloitettiin vuonna 2005 tekstiilihuoltajien koulutuksissa kehitetyn mallin mukaan. Valmiudet uusien henkilöstöryhmien koulutukseen ja rekrytointiin oppisopimuskoulutuksen kautta ovat olemassa. Tekstiilihuollon ammattitutkinnossa opiskelijat voivat tarvittaessa opiskella myös muissa palvelukeskuksissa, joista osasta on muotoutunut oppimiskeskuksia mm. hyvän konekannan ansiosta. Näin tutkinnonsuorittajille on pysytty tarjoamaan vaihtelevia työtehtäviä. Samalla erilaiset työkulttuurit, toisilta oppiminen ja toimintatapojen vertailu ovat tulleet osaksi työyhteisöjen arkea. Omaa työpaikkaa laajemmat oppimismahdollisuudet varmistavat osaltaan oppisopimuskoulutuksen tavoitteeksi asetettua monipuolista osaamista. Moniosaajaksi kehittymistä tukee osaltaan perehdyttämismalli, joka toimii myös työssä oppimisen työkaluna. Perehdyttämismalli käsittää varsinaisen työn eli koneiden ja työvälineiden käytön sekä oikeiden työmenetelmien lisäksi myös ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat. Työpistekohtainen työnopastuslomake toimii samalla perehdyttämisen ja työnopastuksen raporttina. Ikääntyneiden työntekijöiden erityistarpeisiin on kiinnitetty huomiota oppisopimuskoulutuksen henkilökohtaistamisessa ja käytäntöjä on muokattu elinikäistä oppimista tukeviksi. Tutkinnon vaatimukset sekä yrityksen koulutukselle asettamat yleiset tavoitteet ja yrityksen omat osaamiskartoitukset on sovitettu yhteen. Tämä on mahdollistanut sen, että osaaminen pystytään tunnistamaan aiempaa paremmin. Samalla tietopuolisen koulutuksen tarjonta täsmentyi ja resursseja voitiin siirtää opiskelijoiden henkilökohtaiseen opastukseen palvelukeskuksissa. Yhdellä työvalmentajalla on vastuullaan 1-3 opiskelijaa, pääsääntöisesti kuitenkin vain yksi kerrallaan. Eri osapuolet saavat palautetta toiminnasta noin 4 kuukauden välein. Yrityksessä kehitetty tekstiilihuoltajien koulutusmalli toimi mallina tekstiilialan tulopoliittisissa neuvotteluissa vuonna Yrityksen vastuuhenkilöt ja asiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa koulutuksen kehittämiseen osallistumalla tutkintotoimikunnan työhön sekä olleet monin tavoin mukana aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä valtakunnallisesti. Esimerkkinä tästä on Aihe-projektin pilottimalli. 15

16 Kaavio 3. Kumppanuusyhteistyö oppisopimuksen verkostossa, Lindström Oy Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän oppisopimuskeskuksen, Keudan perustelut palkinnon myöntämiselle Oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle Lindström Oy on yhteistyökumppanina unelma, jonka kanssa yhteistyö on tulevaisuuteen tähtäävää. Lindström on kuuden vuoden yhteistyön aikana osoittanut todellista tahtoa ja innostusta viedä näyttötutkintojärjestelmä tekstiilihuollon henkilöstön osaamisen kehittämisen välineeksi yrityksen oman koulutusjärjestelmän sisälle. 16

17 Lindström Oy on koulutuksen järjestäjän kanssa tekemällään yhteistyöllä vaikuttanut oppisopimuskoulutusjärjestelmän uudistamiseen, näyttötutkintojen työelämälähtöisyyden edistämiseen, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyön lisäämiseen ja aikuisopiskelun henkilökohtaistamiseen. Yrityksen asiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa tutkintojen suunnittelu ja uudistamistyöhön. Lindström Oy on sitoutunut työnantajana oppisopimuskoulutukseen ja mahdollistanut jatkuvalla kehittämistyöllään oppisopimuskoulutuksen onnistumisen. Kehittämistyön ansioista oppisopimusopiskelijan verkostosta on saatu entistä vahvempi. Oppisopimuskoulutusta on yrityksen 155-vuotisessa historiassa pidetty arvostettuna koulutusmuotona sen työelämälähtöisyyden vuoksi. Modernisoitu oppisopimuskoulutus on vahvistanut ja laajentanut koulutusmuodon arvostusta organisaation sisällä. Yrityksessä suoritettujen tutkintojen suorittamisprosentti on korkea (perustutkinnot 95 %, ammattitutkinnot 87 %). Tutkinnon suorittamista edellytetään erityistehtävissä toimivilta. Opiskelijat ovat motivoituneita. Sitoutuneet työvalmentajat ohjaavat, mahdollistavat laajan työssäoppimisen ja osallistuvat koulutuksen kehittämiseen. Yhteistyö koulutuksen järjestäjän kanssa on ollut vuorovaikutteinen oppimisprosessi. Oppisopimuskoulutuksen avulla on ennakoitu yhdessä tulevaisuuden osaamishaasteita. Kumppanuusyhteistyö on mahdollistanut oppisopimuskoulutusjärjestelmän täysipainoisen hyödyntämisen. Samalla se on haastanut koulutuksen järjestäjän saamisen ja halukkuuden jatkuvaan kehittämistyöhön. Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Lindström Oy:ssä koulutus on osa liiketoiminnan strategiaa. Oppisopimustoiminta on hyvin organisoitu yrityksen sisällä. Koulutuksen alkua edeltää osaamistason kartoitus ja koulutustarpeen arviointi. Oppimisprosessit on huolella nivottu yhteen, mikä ilmentää vahvaa pedagogista osaamista. Tietopuolinen koulutus ja työssä oppiminen kulkevat käsi kädessä. Tätä prosessia tukevat kiinteästi arvioinnit, opintojen seuranta, oppimistehtävät ja työvalmentajuus. Yhteistyö on tiivistä kaikkien prosessissa mukana olevien osapuolten kesken. Toiminnassa on kehittävä ote ja jatkuvan parantamisen asenne. Mikäli epäkohtia ilmenee, ne pyritään heti korjaamaan. Palautteen anto on osa päivittäistä toimintaa. Lindström Oy:ssä oppisopimuskoulutuksella on koulutettu erityisesti tekstiilihuollon ammattitutkintoihin. Tietopuolinen koulutus toteutetaan yrityksen omissa koulutustiloissa yhdessä kouluttajaorganisaation kanssa. Yrityksen asiantuntijat ovat myös toimineet teoriakouluttajina ja valmistaneet alan koulutusmateriaalia. Työvalmentajilla on säännölliset tapaamiset, joissa tarkastellaan opintojen kulloistakin vaihetta ja työssä oppimisen aikana esille tulleita ajankohtaista asioita. Opiskelijat ovat työssä oppimisen aikana eri toimipisteissä, joka auttaa heitä saamaan laajemman kokonaiskuvan tutkintoon kuuluvista osa-alueista. 17

18 3.2 Sulzer Pumps Finland Oy Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Yrityksen esittely Sulzer AG on kansainvälinen, vuonna 1834 perustettu teollisuusyritys, jonka kotipaikka on Sveitsi. A. Ahlström myi pumppuliiketoimintansa Sulzerille vuonna 2000, minkä myötä Sulzerin pumppudivisioonasta tuli puunjalostusteollisuuden pumppujen maailmanmarkkinajohtaja ja maailman kuudenneksi suurin pumppufirma. Sulzerilla on valmistus- ja kokoonpanoyksiköitä yli 10 maassa sekä myyntikonttoreita, huoltokeskuksia ja edustajia 150 maassa. Sulzer Pumps Finland Oy valmistaa pumppuja ja sekoittimia eri teollisuusalojen tarpeisiin. Yhtiö on Kotkan suurin teollinen työnantaja. Laatupalkitussa Karhulan yksikössä toimivat jo vuonna 1891 tuotannon aloittanut valimo sekä pumpputehdas ja -huolto. Henkilöstöä Karhulassa on noin 700. Yhtiöllä on valmistusta myös Mäntässä ja Oulussa huoltopiste. Yhtiöllä on Den Norske Vertitaksen sertifioima laatujärjestelmä. Koulutustoiminnan esittely Tutkintotavoitteisella oppisopimuskoulutuksella haetaan työntekijöiden monitaitoisuutta ja mahdollisuutta siirtyä työpisteestä toiseen. Valimossa koulutetaan valajan ammattitutkintoon, pumpputehtaalla koneistajan, kunnossapidon ja koneenasentajan ammattitutkintoon sekä koneistajamestarin erikoisammattitutkintoon. Johtamisen erikoisammattitutkinto on osa esimiesvalmennusta. Uudet koulutustilat valmistuivat vuonna Koulutusmallia valimolle haettiin yhtiön yksiköstä Yhdysvalloista, jossa oli jo käytössä näyttöperiaate. Tutkintotoimikunta myönsi pilottikoulutuksen läpäisseille valajamestarin arvon. Rekrytointipoluksi valimolle muodostui valajan ammattitutkinto, kun tutkinnon perusteet vahvistettiin. Yhtiöstä valmistuneet 15 henkilöä olivat Suomen ensimmäiset valimoalan ammattitutkinnon suorittajat. Pumpputehtaan rekrytointia tuki Työpaikka metallista -koulutusjärjestelmä, jota yhtiö on toteuttanut vuodesta 1994 alkaen. Työpaikka metallista -ohjelman tavoitteena oli koneistajan ammattitutkinto tai sen osa. Vuodesta 2001 alkaen osatutkinnon suorittanut on voinut täydentää opintojaan oppisopimuskoulutuksessa. Kaikki näin aloittaneet ovat suorittaneet koneistajan ammattitutkinnon oppisopimuksessa. Koneistajamestarin erikoisammattitutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus käynnistyi 1999 ja siitä valmistuneet kuusi koneistajamestaria olivat tutkintotoimikunnan ensimmäiset. Tavoite on, että koulutuksen päätyttyä jokainen opiskelija on ollut harjoittelemassa sekä Sulzerissa että sen koulutusohjelmassa mukana olevalla alihankkijalla. Näin hän tuntee koko toimitusketjun ja hänellä on valmiudet kehittää omaa työtään siinä työpaikassa, johon hän sijoittuu. Johtamisen erikoisammattitutkintoa käytetään yksiköiden kehittämisessä ja johtamisen ja muutoksen hallinnan yhteisen näkemyksen muodostamiseksi. 30 % esimiehistä oli jo suorittanut JETin. Tehokkaaksi oppimistavaksi on muodostunut kirjakerho. Jokainen sitoutuu lukemaan kirjan kuukaudessa. Koulutukseen kuuluu 30 kirjaa, jotka referoidaan ja joista keskustellaan. Oppisopimuskoulutuksen ansioista työntekijöiden on mahdollista toimia erilaisissa tehtävissä, 18

19 mikä vähentää työn rasittavuutta. Oppisopimuskoulutusta on hyödynnetty myös kuntoutuksessa ja työntekijätehtävistä on voinut siirtyä toimihenkilötehtäviin tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittamisen myötä. Kaikkiaan vuosina on suoritettu 70 näyttötutkintoa. Sulzer on mukana alueen kone- ja metallialan tutkintotoimikunnissa sekä JET in ja valimoalan tutkinnonuudistamistoimikunnassa. Yhtiö huolehtii, että alueen koululaisilla, opiskelijoilla ja opettajilla on tasalla oleva käsitys metalliteollisuudesta. Yhtiön edustajat ovat myös aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia teknologian ja koulutuksen alalla. Kaavio 4. Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan taustalla oleva filosofia eli Talo-malli, Sulzer Oy Tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelu toteutetaan työryhmässä, jossa mukana ovat yksikön tuotantopäällikkö, lähiesimies, oppisopimustoimisto, henkilöstön kehityspäällikkö ja asianomaiset opiskelijat sekä yleensä myös oppilaitoksen edustaja tutkinnon järjestäjän roolissa. Oppisopimuskoulutuksen toteutetaan pienryhmäkoulutuksina (6-12 henkilöä). Työpaikkakouluttajia kutsutaan kummeiksi tai työnopastajiksi. Jokaisessa työpisteessä opiskelijalla on oma kummi, mutta ryhmämuotoisessa koulutuksessa on myös nimetty vastuuhenkilö. Valimolla 15 prosenttia henkilöstöstä oli saanut työnopastajakoulutuksen. Talon oma väki on toiminut tietopuolisen koulutuksen antajana, jotta hiljainen tieto saadaan äänekkääksi ja dokumentoiduksi. Palautetta saadaan arviointikeskusteluissa koulutuksen eri vaiheissa, ja kirjallinen palaute oppimisjärjestelyistä sekä koulutuskertomus toimitetaan oppisopimustoimistolle. Henkilöstön kehityspäällikkö vastaa tutkintotavoitteisesta oppisopimuskoulutuksesta. Hän myös valmentaa kaikki työelämän edustajat, jotka toimivat arvioijina tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittaminen huomioidaan eri tavoin (valmistujaiset, tutkintopalkkiot, opintomatkat, työsuhteen laatu). 19

20 Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (Kotkan kaupunki/kotka-haminan seudun oppisopimuskoulutus) perustelut palkinnon myöntämiselle - Koulutustavoitteiden suunnittelun pohjana yrityksen strategia - Koulutuksen tutkintotavoitteisuus ja tuloksellisuus - Koulutuksen jälkeinen työllistyminen tai uuteen tehtävään nimeäminen - Työyhteisön sitoutuminen oppisopimusta tukevaan toimintaan - Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen - Aktiivinen toiminta oppisopimuskoulutuksen tunnettavuuden lisäämiseksi - Aktiivinen toiminta ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi (edustus monissa toimielimissä) oppisopimuskouluttajan joukosta valintamme vuoden 2004 oppisopimustyönantajaksi. Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Sulzer Pumps Finland Oy:ssä on oppimiseen ja koulutukseen kannustava ilmapiiri ja johdon selkeä tuki, mikä näkyy kaikkien osapuolten innostuneena suhtautumisena koulutukseen. Yrityksen pitkä perinne työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen näkyy muun muassa tietopuolisen koulutuksen ja työssä oppimisen tiiviinä kytkemisenä yhteen. Oppisopimuskoulutusta käytetään useisiin erilaisiin ammattitutkintoihin valmentavana koulutuksena. Vaikka yrityksessä on laajaa osaamista useilla tutkintoon kuuluvilla osa-alueilla, yritys hyödyntää ulkopuolisia kouluttajia aina yliopistotasolle saakka opetussuunnitelmien perusteiden edellyttäessä. Sulzer Pumps Finland Oy tekee tiivistä yhteistyötä useiden eri koulutusasteilla olevien oppilaitosten kanssa ja oppilaitosten opettajia on ollut työssä yrityksessä tutustumassa opiskelijoiden työtehtäviin. Yrityksen edustajat ovat olleet laajasti mukana oppisopimuskoulutuksen ja alan näyttöjärjestelmän kehittämisessä. Yrityksen oppisopimuskoulutus on lisännyt oppisopimuskoulutuksen tunnettavuutta. 3.3 Tampereen kaupunki, Koukkuniemen vanhainkoti Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Työnantajaorganisaation esittely Koukkuniemen vanhainkoti on Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen osa toimialanaan koti- ja laitoshoito. Vuonna 2004 Koukkuniemessä oli noin 1000 hoitopaikkaa, joista 140 oli sairaalapaikkoja. Vanhainkodissa ja kotihoidossa on yhteensä runsaat 1200 työntekijää, joista laitoshoidon parissa lähes 690. Vanhuspalveluita ovat ennaltaehkäisevä toiminta, kotihoito (kotipalvelu- ja kotisairaanhoito), päivätoiminta, asumispalvelut ja laitoshoito (vanhainkoti- ja sairaalahoito). Vanhusten palveluiden tehtävänä on ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja edesauttaa itsenäistä elämistä omassa kodissa. 20